Lehti Greenpeacen tukijoille
Kevät 2014
#2/2014
Keskiössä
Hävitä hirviöt i! vaatekaapistas
Tiikeriaktivistit paljastavat likaisen palmuöljyn ARCTIC 30:N
SIVU 6
Arktis
YRITYSTEN PAINOSTUS AUTTAA PYSÄYTTÄMÄÄN METSÄTUHON INDONESIASSA
SINI SAARELA: ”KIITOS TUESTASI” SIVU 2
SIVU 8
NÄIN SINUN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI
LEVITÄ TIETOA FENNOVOIMASTA! KESKIAUKEAMA Sinun tuellasi on merkitystä.
Action 2014-1 FI_v3.indd 1
Koko maailmalle. Joka päivä.
2014-04-28 16:30
Hetkessä Arktis
Taistelua ei ole vielä voitettu
Öljynporaus uhkaa arktista luontoa. 18. syyskuuta 2013 28 Greenpeacen aktivistia osoitti rauhanomaisesti mieltään Gazpromin öljynporauslautalla Petšoranmerellä. Venäjän erikoisjoukot valtasivat Arctic Sunrise-aluksen ja vangitsivat aktivistit. He viettivät vangittuina kaksi kuukautta ennen armahtamista. Sini Saarela oli yksi heistä.
Action 2014-1 FI_v3.indd 2
2014-04-25 14:09
markus mauthe
Hei, Kirjoittaessani tätä kirjettä, on kulunut puoli vuotta siitä, kun aseistautuneet Venäjän erikoisjoukot valtasivat kan sainvälisillä vesillä Arctic Sunrise aluksemme ja pakottivat sen Muurmanskin satamaan. Minut, 27 muuta Green peacen aktivistia ja kaksi kuvaajaa vangittiin, koska olimme osallistuneet rauhanomaiseen mielenilmaisuun venäläistä energiajätti Gazpromia vastaan. Gazprom on ensimmäi nen yhtiö maailmassa, joka aikoo tuottaa kaupallista öljyä Arktiselta mereltä. Vankilassa olo oli rankkaa. Pahinta oli jatkuva epätietoisuus ja epävarmuus: en tiennyt missään vaiheessa mitä seuraa vaksi tulee tapahtumaan. Spekulaatiot vaihtelivat syytteistä vapauttamisesta jopa 15 vuoden vankeuteen. Vankilassa ollessani kuulin hyvin vähän siitä, mitä kalterei den ulkopuolella tapahtuu. Mutta jotenkin sydämessäni tie sin, että meitä tuetaan. Kotiin palattuani olen saanut kuulla mitä kaikkea Suomessa tehtiin Arktiksen suojelun puolesta ja meidän vapauttamisemme eteen. Se on tehnyt minuun todella suuren vaikutuksen. Haluan kiittää kaikkia teitä, jotka liityitte Arktiksen suoje lijoihin, allekirjoititte vetoomuksia, keräsitte niihin nimiä, jaoitte tietoa Facebookissa ja tuitte työtämme muilla tavoin. Erityisesti haluan kuitenkin kiittää sinua siitä, että olet lahjoittajamme. Lahjoittajanamme mahdollistat Arktiksen suojeluun tähtäävän kampanjatyömme. Kiitos, että välität! Mutta haluan myös muistuttaa siitä, että taistelua ei ole vielä voitettu. Meidät vapautettiin armahduksella, mutta Arktista ei. Sitä uhkaavat edelleen öljynporaus ja muut vakavat uhat. Joten nyt jos koskaan on tärkeää jatkaa yhdessä taistelua Arktiksen suojelemiseksi. Halauksin,
Sini Saarela
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 3
Action 2014-1 FI_v3.indd 3
2014-04-25 14:10
uutisia
5
miljoonaa ihmistä vaatii Arktiksen suojelua. Auta saamaan Arktiksen ääni kuuluville! Allekirjoita vetoomus osoitteessa savethearctic.org.
Hyviä uutisia valaille Japani noudattaa kansainvälistä tuomiota Antarktiksen valaan pyynnissä Haagin kansainväli nen tuomioistuin päätti maaliskuun lopussa, että Japanin ns. tieteellinen valaanpyynti Eteläisellä jäämerellä on laitonta. Tuomio on saanut Japa nin peruuttamaan tälle vuodelle suunnitellun valaanpyynnin. Japani on useita vuosia uhmannut kan sainvälistä kaupallisen valaanpyynnin kieltoa, joka hyväksyttiin vuon na 1982. Japani on muun muassa tappanut satoja rauhoitettuja valaita Eteläisellä jäämerellä sil lä verukkeella, että pyyn ti tapahtuu tieteellisessä tarkoituksessa. Greenpeace on yli 30 vuotta kamppaillut valaiden suojelemiseksi korostaen, ettei Japanin valaanpyynti Antark
Eteläisen jäämeren valaiden ei tarvitse pelätä pyyntiä ensimmäistä kertaa 100 vuoteen.
tiksella ole tieteellistä eikä siten laillista. Nyt Haagin kansainvälinen tuomioistuin on toden nut pyynnin laittomaksi ja vaatinut Japanilta sen
lopettamista. – Tuomio vahvistaa lopullisesti todeksi väitteemme, ettei Japanin valaanpyynnillä ole mitään tekemistä
Tuoreiden tilastojen mu kaan Kiina asensi vuonna 2013 lähes 10 gigawatin edestä aurinkopaneeleja. Yksikään muu maa ei ole yltänyt samaan yksittäisen vuoden aikana. Samana vuonna tuulivoiman käyttö Kiinassa kasvoi 36 prosentilla 140 tera wattituntiin, joka vastaa noin 2,5 prosenttia maan koko sähkönkulutuksesta.
Kiina on edelleen vahvasti riippuvainen hiilestä ja muista saastuttavista energianlähteistä, joiden seurauksena maan asuk kaat altistuvat vakaville ilmansaasteille ja muille ympäristöhaitoille. Viime vuosina hiilen käytön kasvu on kuitenkin vähentynyt ja uusiutuvien energianlähteiden käyttö lisääntynyt, mikä luo toivoa tulevaisuuteen. ●
tieteen kanssa. Se, että Japani nyt noudattaa tuomiota ja peruuttaa pyynnin tältä vuodelta, on loistava uutinen va laille ja niille ihmisille,
jotka ovat vuosikausia taistelleet kanssamme valaiden puolesta, sanoo Greenpeacen meribiolo gi Hanne Lyng Winter. ●
Xuzhoun aurinkovoimalaitos Kiinassa tuottaa arviolta 26 miljoonaa kilowattituntia vuosittain. Se vastaa 7 900 tonnia hiiltä ja 21 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
zhiyong fu
Kiinalle aurinkopaneelien maailmanennätys Kiina
scott portelli
Antarktis
4 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 4
2014-04-25 14:10
151 487
pohjoismaalaista tuki Greenpeacea taloudellisesti vuonna 2013. Kiitos, että olet yksi heistä!
Tuoreimmat uutiset. Haluatko tietää miten, missä ja milloin kaikki tapahtuu? Tilaa uutiskirjeemme osoitteesta greenpeace.fi/uutiskirje.
Euroopan parlamentti haluaa Arktiksen suojelua Euroopan parlamentti on ottanut ison askeleen arktisen luonnon suoje lemiseksi. Maaliskuussa hyväksytyssä päätös lauselmassa vaaditaan pohjoisnapaa ympäröi vän alueen suojelemista. Päätöslauselman mu kaan on myös tärkeää, että Arktinen neuvosto
Jääkarhut vaeltavat.
tekee sopimuksen alueen suojelemisesta öljyteollisuuden ja lai valiikenteen päästöiltä. Pohjoisnapaa ympäröi vän alueen suojelu an
Pääkirjoitus
larissa Beumer
Arktis
taisi toivoa niin alueen kalakannoille kuin myös monille ainoastaan Ark tiksella eläville eläinla jeille, kuten jääkarhuille ja mursuille. ● Jeremie souteyrat
Ilmaston hyväksi on toimittava HETI
yhdessä useiden muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa Greenpeace vaatii maailman johtajilta toimintaa ilmaston hyväksi. yK:n ilmastopaneeli IPCC kokoontui maaliskuun lopussa Japaniin viimeistelemään toisen osan uusimmasta raportistaan. Siinä todetaan, että voimme yhä jarruttaa katastrofaalisimpia ilmastomuutoksia, mutta toiminnan aika on nyt.
Paremman tulevaisuuden luomiseen tarvitaan rohkeutta Miten sinä määrittelet rohkean toiminnan? Onko se sitä, että Greenpeace aktivistit protestoivat Gazpromin öljylautalla Arktiksella, vaikka heitä uhkaa pidätetyiksi tuleminen ja vankilaan joutuminen? Onko se sitä, että vapaaehtoisem me Meksikossa keräävät jätevesinäytteitä yön pimeydessä, jotta tehtaan vartijat eivät huomaisi heitä? Vai onko se sitä, että indonesialaiset kol legamme suuryritysten uhkailusta huolimatta paljastavat palmuöljyteollisuuden tuhoavan maan sademetsiä? Nämä miehet ja naiset toimivat rohkeasti vaarantaessaan oman turvallisen arkensa, jotta ympäristörikosten tekijät saataisiin kiinni. Myös monilla muilla rohkeilla ja periaatteelli silla teoilla osoitetaan johtajuutta ja vaikute taan asioihin. Sinun valintasi tukea Greenpeacea kertoo rohkeudesta. Olet aktiivisesti valinnut vaikuttaa maailmamme asioihin ja teetkin niin joka päivä antamalla tukesi työllemme. Nyt rohkeutta tarvittaisiin myös suomalaisilta kansanedustajilta. Fennovoiman periaatepäätös tulee hallituksen uudelleen käsiteltäväksi to dennäköisesti kesän aikana. Lue lisää Fennovoiman muuttuneesta hankkeesta sivulta 15. Ole lisäksi aktiivinen ja hyödynnä keskiaukeamalta löytyvää Fennovoima-tietoa! Yhdessä voimme vaikuttaa ja muuttaa tulevai suutemme! ●
Grönlanti pärjää ilman öljyä
Action 2014-1 FI_v3.indd 5
Johanna hanno
Grönlannin talous ja työllisyys voivat kehit tyä ilman vaarallista arktista öljynporausta. Tähän johtopäätökseen päädyttiin konsult tiyritys Rambøllin Greenpeacelle tekemäs sä raportissa. Raportti osoittaa muun muassa kalastuksen, turismin ja kaivostoiminnan suuren potentiaalin. Grönlanti on viime vuosina aloittanut
ivars silis
Grönlanti
Maatalous ja lampaiden kasvatus ovat nopeassa kasvussa eteläisessä Grönlannissa.
öljynetsinnät suurilla merialueilla. – Äärimmäiset ilmastoolosuhteet tekevät öljynporauksesta erittäin riskialtista. Suuri öljyvuoto olisi katastrofi sekä ympäristölle että kalakannoille. Se, että
Rambøllin analyysi osoit taa Grönlannin hyvin voinnin olevan mahdol lista ilman öljynporausta, on erittäin hyvä uutinen, sanoo Jon Burgwald, joka työskentelee arktisten kysymysten parissa Greenpeacella. ●
Mads Flarup Christensen Pääsihteeri, Greenpeace Norden
2014-04-25 14:10
Keskiössä Vaatekaapin hirviöt
”Kukaan ei halua myrkkyvaatteita” Detox the Future -kampanjalla on saavutettu paljon. Silti tunnetut vaatemerkit käyttävät edelleen myrkyllisiä kemikaaleja tuotannossaan ja jopa lastenvaatteiden valmistuksessa.
D
etox the Future kampanjan alettua vuonna 2010 maa ilman 20 suurinta vaatevalmistajaa on sitoutunut lopet tamaan vaarallisten kemikaalien käytön tuotannossaan vuoteen 2020 mennessä. Vielä on kuitenkin tehtävä paljon työtä ennen kuin ala on täysin myrkytön. Tämä käy ilmi Green peacen tuoreesta tutkimuksesta A Little Story About the Monsters in Your Closet, jossa tunnettujen valmistajien lastenvaatteista eri puolilla maailmaa löytyi useita vaarallisia kemikaaleja. Greenpeace valitsi huomionsa kohteeksi juuri lastenvaatteissa esiintyvät vaaralliset kemikaalit, sillä lapset ja nuoret ovat erityisen herkkä ryhmä. He altistuvat suuremmalle määrälle myrkkyjä ja ovat myös haavoittuvaisempia kuin aikuiset. Koska heidän kehonsa ovat edelleen kehitysvaiheessa, heillä on lisäksi suurempi riski altistua esimerkiksi hormonitasapainon ja lisääntymis terveyden häiriöille.
Tutkimus osoittaa muun muassa, että 82 tutkitusta lastenvaatteesta 50 sisälsi nonyylifenolietoksylaatteja, jotka voivat vedessä hajota myr kylliseksi ja hormonitoiminnalle haitalliseksi nonyylifenoliksi. Pereh dyttyään tarkemmin 35:een muovi painatuksia sisältävään lastenvaat teeseen tutkijat huomasivat myös, että vaatteista 33 sisälsi hormonitoi minnalle haitallisia ftalaatteja. Tämän lisäksi vaatteista löytyi pie niä tai suurempia määriä vaarallisia kemikaaleja, kuten orgaanisia ti nayhdisteitä, antimoneja ja perfluo rattuja yhdisteitä, kertoo ekotoksi kologi Therese Jacobson, joka toimii Pohjoismaiden kampanjapäällik könä Greenpeacen maailmanlaajui sessa kampanjassa myrkyttömän tekstiiliteollisuuden puolesta. – Tässä on kyse kemikaaleis ta, joita teollisuudessa käytetään vaatteiden pesuun, värjäykseen ja käsittelyyn, jotta ne hylkisivät vettä ja likaa, hän jatkaa. Valitettavasti huomattava määrä aineista ajautuu paikkoihin, joissa ne voivat aiheuttaa
Therese Jacobson on ympäristömyrkkyjen tutkija ja Detox the Future-kampanjan kampanjapäällikkö.
Kemikaalien vaarallinen kiertokulku käyttävät 1 Vaatevalmistajat vaarallisia kemikaaleja vaatteiden pesuun, värjäykseen ja käsittelyyn saadakseen vaatteet hylkimään vettä ja likaa. Tehtaiden jätevesi saattaa sisältää esimerkiksi myrkyllisiä ftalaatteja, karsinogeenisia amiineja ja nonyylifenolietoksylaatteja.
suurta vahinkoa. Osa myrkyistä päätyy luontoon joko varsinaisen tuotantoprosessin aikana tai sen jälkeen esimerkiksi pesun yhteydessä. Kemikaalit voivat myös imeytyä ihmisen kehoon vaat teiden kautta. – Näitä kemikaaleja on kaikkialla. Sen lisäksi että ne ovat vaarallisia, monet niistä eivät edes hajoa luon nollisin tavoin. Niitä voi löytää siki öistä, napanuorista ja jopa Arktiksen jääkarhuista, Therese Jacobson sanoo. – Ei ole oikein, että lapsemme altistuvat niin monille myrkyille. Meidän on korkea aika katkaista tämä noidankehä. Kevään 2014 aikana Greenpeace jatkaa maailmanlaajuista kampan jaansa, jolla se pyrkii poistamaan vaaralliset kemikaalit maailman tekstiilituotannosta mahdollisim man nopeasti. Yksi tärkeimmistä päämääristä on kannustaa tunnettu ja valmistajia toimimaan suunnan näyttäjinä. Siinä Greenpeacen tukijat ovat luonnollisesti keskeisessä roolissa, Therese Jacobson sanoo. – Yhdessä pystymme varmasti toimimaan positiivisena voimana ja saamaan vaarallisten kemikaalien käytön vähenemään. Sitoutuminen onkin tähän men nessä ollut fantastista, hän kertoo. – Valtavan tuen ansiosta tämän kampanjan parissa työskentely on erittäin mukavaa. Lisäksi se auttaa meitä saamaan mukaan yrityksiä, poliitikkoja ja viranomaisia. Kukaan ei yksinkertaisesti halua käyttää myrkyllisiä vaatteita. ●
Tehtailta lähtee vaarallisten 2 kemikaalien jäämiä sisältäviä
vaatteita maailmanlaajuiseen myyntiin jopa sellaisiin maihin, joissa kemikaalien käyttö vaateteollisuudessa on kiellettyä. Useimmat kaikkein vaarallisimmista kemikaaleista voivat imeytyä kehoomme ihon tai hengitysteiden kautta (katso suuri kuva).
6 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 6
2014-04-29 10:08
On monia syitä, miksi lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita ympäristön vaarallisille kemikaaleille. Seuraavassa on joitakin niistä.
AIVOT Lapsilla on aikuisia kehittymättömämpi veri-aivoeste, joka rajoittaa kemikaalien pääsyä verenkierrosta aivoihin. Tämän seurauksena esimerkiksi sikiön ja vauvan aivot ovat erityisen alttiita mahdollisille verenkierrossa esiintyville kemikaaleille.
SUU Vauvat tutkivat mielellään esineitä suullaan, jolloin heillä on myös suurempi riski altistua kemikaaleille esimerkiksi lelujen tai vaatteiden välityksellä.
KUVITUS: DANIEL GINEMAN
Tämän vuoksi lapset ovat erittäin alttiita
SISÄELIMET Lasten ja nuorten sisäelimet varastoivat ja kierrättävät tiettyjä kemikaaleja suuremmassa määrin kuin aikuisten. Lisäksi lasten keho hajottaa ja tuhoaa kemikaaleja aikuisia heikommin.
VATSA Lapset syövät ja juovat aikuisia enemmän suhteessa oman kehonsa painoon. Lisäksi pienimmillä vauvoilla ravintoaineet imeytyvät suureksi osaksi ruoansulatuskanavan kautta, jolloin tietyille kemikaaleille altistuminen on todennäköisempää. Vaaralliset kemikaalit
Näin voit vaikuttaa
IHO Lasten ihon pinta-alan ja kehon painon välinen suhde on erilainen kuin aikuisilla, minkä vuoksi lapset ovat aikuisia alttiimpia vastaanottamaan suuria määriä vaarallisia kemikaaleja suhteessa kehonsa painoon.
Voimme kaikki painostaa tekstiiliteollisuutta lopettamaan vaarallisten myrkkyjen käytön tuotannossaan. Näin voit itse vaikuttaa: ● Osta vaatteet käytettyinä aina kun mahdollista. Tai mikset vaihtaisi vaatteita kavereidesi kanssa? ● Kannusta vaatevalmistajia ottamaan vastuuta. Vaadi niiltä tietoa siitä, miten ne aikovat poistaa vaarallisten kemikaalien käytön tuotantoketjustaan. ● Vaadi hallitusta ja viranomaisia rajoittamaan vaarallisia kemikaaleja sisältävien tuotteiden myyntiä ja maahantuontia. Lue lisää osoitteesta www.greenpeace.fi/myrkyt. Lähde: A Little Story About the Monsters in Your Closet. Greenpeace 2014.
muut kuin tehtaat 3 Myös aiheuttavat vaarallisia
kemikaalipäästöjä. Huomattava määrä vaarallisia aineita huuhtoutuu pois vaatteiden pesun yhteydessä, jolloin ne päätyvät vähitellen pohjavesiin ja muihin lähiympäristömme vesistöihin. Tällä tavalla kemikaaleja joutuu myös juomaveteemme.
4
Vaarallinen nonyylifenoli säilyy pitkään eikä hajoa luonnossa helposti. Sen sijaan se varastoituu sedimentteihin, joista se päätyy kalojen ja muiden eläinten elimistöön. Kun se on päässyt osaksi ravintoketjua, päätyy se ennemmin tai myöhemmin todennäköisesti myös meidän ruokapöytäämme.
Lähde: Toxic Threads: The Big Fashion Stitch-Up, Greenpeace 2012
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 7
Action 2014-1 FI_v3.indd 7
2014-04-29 10:08
Raportti Sademetsät uhan alla
Kun palmuöljyplantaasit leviävät Indonesiassa, kutistuu viimeisten sumatrantiikereiden, orankien ja muiden uhanalaisten lajien elinympäristö. Lue lisää siitä, miten Greenpeace on onnistunut saamaan osan maailman suurimmista palmuöljyn tuottajista sitoutumaan sademetsien tuhoamisen lopettamiseen.
Toiveena tiikeriystäv 8 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 8
2014-04-25 14:10
paul hilton
Palmuöljytuotannon aiheuttama sademetsätuho uhkaa sumatrantiikereitä. Niitä elää luonnossa enää noin 400 yksilöä.
tävälliset tuotteet action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 9
Action 2014-1 FI_v3.indd 9
2014-04-25 14:10
Raportti Sademetsät uhan alla
Vaikeat työolot ja erilaiset uhat ovat jokapäiväisiä, kun Greenpeace tutkii ja paljastaa yhteyksiä sademetsätuhon ja palmuöljytuotannon välillä Indonesiassa. Palmuöljyä käytetään yleisesti sellaisissa arkipäivän tuotteissa kuin shampoo, suklaa ja biopolttoaineet.
Greenpeacen tiikeriaktivistit dokumentoivat sademetsien hakkaamista ja suoalueiden kuivausta Borneon Kalimantanilla.
Tiikeriaktivistit paljastavat sadem
V
iime kesänä paljastui, että Indonesian sa demetsien laajamit taisten ja tuhoisien palojen takana oli palmuöljyteollisuus. Tiedon toi julki Greenpeace, joka kykeni lisäksi osoittamaan Yhdys valtain ilmailu ja avaruushallinnon Nasan ottamilla satelliittikuvilla, että puolet tulipaloista roihusi alueilla, joilla maan hallitus on kieltänyt metsien hakkuut. Tämä ei valitettavasti ollut meille mikään yllätys, kertoo Yuyun Indradi, joka työskentelee Green peacella metsänsuojelun parissa
Indonesiassa. Olimme tietoisia siitä, että viranomaisvalvonta on vähäistä ja korruptoitunutta. Viranomaiset myöntävät itse valvonnan puutteen ja sanovat nyt asettavansa väärin toimineet yhtiöt vastuuseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, että palmuöljyn tuottajien toimia In donesian sademetsissä olisi helppo valvoa jatkossakaan. – Hallitus sääti hiljattain lakeja, jotka uhkaavat tuhota Greenpeacen ja muiden vapaaehtoisjärjestöjen työn. Työskentelyolosuhteet ovat muutenkin erittäin vaikeat. Meitä uhkaillaan puhelimitse ja kirjeillä. Niinkin on käynyt, että yritykset
Vieraileminen näillä alueilla on sydäntäsärkevän surullista.
palkkaavat ihmisiä protestoimaan toimistomme edessä ja esittämään uhkailevia ja virheellisiä väitteitä työstämme. Liityttyään Greenpeaceen tammi kuussa 2009 Yuyun Indradi on ollut mukana monessa erilaisessa toi minnassa sademetsien hakkuiden lopettamiseksi. Etenkin palmuöljyn valmistajia on painostettu muut tamaan tuotantoaan yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestäväm mäksi. Yuyun Indradi on myös kuulunut Greenpeacen tiikeriaktivisteihin ja vieraillut Indonesian sademetsäalu eilla. Hän on omin silmin todis
10 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 10
2014-04-25 14:10
ulet ifansasti
ulet ifansasti
Viime kesänä Greenpeace paljasti, että palmuöljyteollisuus oli syypää laajoja sademetsäalueita tuhonneisiin rajuihin metsäpaloihin Indonesiassa.
Tervetuloseremonia. Greenpeace työskentelee yhdessä Indonesian alkuperäiskansojen kanssa ratkaisujen löytämiseksi ja metsien kestävän käytön edistämiseksi.
arDiles rantes
ulet ifansasti
Greenpeacen metsäasiantuntija yuyun Indradi esittää todisteita sademetsätuhosta Indonesian metsistä vastaavalle ministerille Zulkifli Hasanille.
ademetsien tuhoajat ovat tukeneet työtämme maani sa demetsien pelastamiseksi. Nyt toi von vain, että asianomaiset yritykset sitoutuvat muutokseen tosissaan – niin, että metsätaloudestamme tulee kestävää sekä yhteiskunnal lisesti että ympäristön kannalta, Yuyun sanoo. Myös Indonesian hallituksen on välttämätöntä kiin nittää enemmän huomiota metsien ja kosteikkojen suojeluun, tarkistaa nykyiset toimiluvat sekä parantaa metsäpolitiikkaansa. Se on ratkai sevaa Indonesian jäljellä olevien sademetsien pelastamiseksi. ●
Biodiversiteetti. Indonesian sademetsät muodostavat maailman kolmanneksi suurimman sademetsäalueen. Sieltä löytyy 10–15 prosenttia kaikista tunnetuista kasvi- ja eläinlajeista. Suurta määrää näitä lajeja uhkaa nyt sukupuutto nopean metsäkadon vuoksi. Joka vuosi Indonesiassa tuhotaan neljä kertaa Ahvenanmaan kokoinen alue sademetsää. Sumatrantiikeri on äärimmäisen uhanalainen, ja niitä elää luonnossa enää arviolta 400 yksilöä. Orangit, sumatransarvikuonot ja useat muut uhanalaiset lajit uhkaavat kuolla sukupuuttoon lähitulevaisuudessa, ellei niiden elinalueiden tuhoamista lopeteta välittömästi. Palmuöljytuotanto on suurin yksittäinen metsätuhon aiheuttaja Indonesiassa.
Makeisia ja
meikkejä
Lue lisää: Bustar painostaa yrityksiä lopettamaan metsätuhon
Ainesosa. Palmuöljyä käytetään nykyään monissa erilaisissa kulutustuotteissa. Noin 70 prosenttia koko maailman palmuöljytuotannosta päätyy elintarviketeollisuuteen, jossa sitä käytetään esimerkiksi suklaan, keksien, perunalastujen, jäätelön sekä margariinien valmistukseen. Toinen tavallinen käyttökohde ovat kauneus- ja hygieniatuotteet, kuten saippua, meikit, ihovoiteet ja pesuaineet. Viime vuosina palmuöljyn kysyntä myös biopolttoaineen raaka-aineeksi on kasvanut, ja esimerkiksi suomalaisesta Neste Oilista on tullut maailman suurimpia palmuöljyn käyttäjiä.
istockphoto
tanut ja dokumentoinut niiden jatkuvan tuhoamisen. – Vieraileminen näillä alueilla on sydäntäsärkevän surullista, hän sanoo. Valtavat majesteetti set sademetsät ovat muuttuneet loputtomaksi kantojen peittämäksi alastomaksi maaksi. Herää kysymys, minne kaikki metsissä elävät ihmi set ja eläimet menevät. Siksi onkin sitä parempi, mitä useammat kuluttajat ympäri maa ilman tulevat tietoisiksi palmuöl jytuotannon seurauksista, Yuyun Indradi toteaa. – Olen äärimmäisen kiitollinen kaikille niille lahjoittajille, jotka
Likainen palmuöljy uhkaa tiikereitä
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 11
Action 2014-1 FI_v3.indd 11
2014-04-25 14:10
Raportti Sademetsät uhan alla
4
Ahvenanmaata. Niin iso alue sademetsää tuhotaan joka vuosi Indonesiassa.
Suuryritykset suunnan näyttäjinä
tietoisuuteen palmuöljytuotannon tuhoisat seuraukset. Seuraavaksi selvitettiin, mitkä tuottajat olivat metsien tuhoamisen takana ja mihin palmuöljy lopulta päätyi. Paljastamalla yhteyden Indone sian tuhottujen metsien ja ympäri maailmaa myytävien tunnettujen tuotteiden välillä Greenpeace pystyi painostamaan suuria kansainvälisiä kuluttajatuotteiden valmistajia. – Suurilla kansainvälisillä yri Avain menestykseen: kuluttajien painostus tyksillä on paljon vaikutusvaltaa, on saanut tunnetut suuryritykset, kuten Nestlén, koska ne käyttävät tuotannossaan runsaasti palmuöljyä. Ne voivat Kellogg’sin, Marsin, Unileverin ja L’Oréalin käyttä siksi vaikuttaa siihen, millä tavoin mään vaikutusvaltaansa, jotta tuhotuilta sademetsä palmuöljyä tuotetaan. Tämän alueilta peräisin olevan palmuöljyn käyttö saataisiin vuoksi yksi tavoitteistamme onkin taivutella nämä yritykset laatimaan lopetettua. käytäntöjä, jotka takaavat, etteivät ne osta sademetsä tai suomaa alueilla tuotettua palmuöljyä. Yri kampanjaa Pohjoismaissa. almuöljyä tuotetaan tysten tulee myös todistaa, etteivät – Maksamme tällaisesta tuotan joka vuosi entistä ne suosi alihankkijoita, jotka enemmän kansainvälis nosta kohtuuttoman korkean tuhoavat tiikerien ja orankien hinnan, Erika Bjureby ten elintarvikeyritysten elinympäristöä tai loukkaa toteaa. Hän on vierail sekä kosmetiikkatuote vat paikallisten yhteisöjen lut indonesialaisilla ja biopolttoainevalmis oikeuksia. Kun suurim palmuöljyviljelmillä tajien kasvaviin tarpeisiin. mat yritykset toimivat useita kertoja. Valitettavasti suurin osa pal suunnannäyttäjinä, ei muil – Tämä on yksi muöljystä on peräisin tuhotuilta Erika Bjureby lakaan ole mitään syytä olla maailman suurimmista sademetsäalueilta. Sademetsien tu seuraamatta niiden jalanjäljissä, ympäristökatastrofeista. Val hoaminen vaikuttaa niin eläimiin, Erika Bjureby sanoo. tavankokoisia alueita on autioitu ihmisiin kuin ilmastoonkin. – Kuluttajatuoteyritykset ovat nut. Järkytyn joka kerta yhtä paljon Tämän vuoksi Greenpeace on erittäin riippuvaisia tuotemerkis viljelmillä käydessäni. Paluuta käynnistänyt maailmanlaajuisen tään. Kampanjassamme keskeinen entiseen ei enää ole. Koko ekosys kampanjan, joka pyrkii saamaan rooli on ollut sadoillatuhansilla teemi muuttuu, puut poltetaan, kansainväliset kuluttajatuote tukijoillamme, jotka ovat kirjoit eläimiä kuolee, ihmisten koteja yritykset lopettamaan sellaisen taneet kirjeitä ja sähköposteja palmuöljyn käytön, joka on peräisin tuhotaan. Se on tragedia, jolla on yrityksille, jakaneet lausuntoja monta ulottuvuutta. tuhottujen sademetsien ja suomai sosiaalisessa mediassa ja tukeneet Ensimmäisenä kampanjassa den tilalle perustetuilta viljelmiltä, meitä taloudellisesti. ● tuotiin Indonesian päättäjien kertoo Erika Bjureby, joka johtaa
P
Jos tiikerit osaisivat puhua, ne kiittäisivät sinua
● 1
Kuluttajatuoteyritykset, kuten Unilever, Nestlé, Colgate, Mars, Kellogg’s ja L’Oréal, ovat lopettaneet palmuöljyn ostamisen sademetsiä tuhoavilta tuottajilta.
● 2
Maailman suurimpiin palmuöljyn tuottajiin lukeutuvat Wilmar International ja Golden Agri-Resources ovat luvanneet lopettaa metsien hakkuut.
AU SUMATTA TIIKERRANIÄ! LAHJO ITA
10 EUR LÄHET OA TÄ VIESTI MÄLLÄ TEKST 10E GP + NIME IJA OSO SI ITTEE ROON SI NUME16303.
Jos emme pysäytä metsäkatoa, tulee sumatrantiikeri hyvin pian häviämään sukuputtoon.
12 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 12
2014-04-25 14:10
Bustar Maitarin ja hänen kollegoidensa periksi antamaton työ on saanut maailman suurimman palmuöljyn tuottajan Wilmar Internationalin sitoutumaan sademetsätuhon lopettamiseen.
kuva aDe Danhur
Hän painostaa yrityksiä lopettamaan metsätuhon
J
oulukuussa 2013 maailman suurin palmu öljyn tuottaja Wilmar International julkisti suunnitelmansa sademetsätuhon lopetta miseksi. Wilmarin päätös oli paitsi suuri läpimurto Greenpeacelle Indonesiassa, myös virstanpylväs taistelussa koko maail man sademetsien puolesta, kertoo kampanjapäällikkö Bustar Maitar. – Emme osanneet aluksi uskoa sitä todeksi, hän sanoo. Saimme yhden keskeisistä tuottajista tekemään parannuksen ja osoittamaan muulle maailmalle, että palmuöljyä on mahdollista tuottaa myös sademetsiä tuhoamatta. Läpimurron taustalla on vuosikausien ahkera ja vä symätön, Bustar Maitarin ja hänen kollegojensa vetämä kampanja. He keräsivät ensin todisteita siitä, miten Wil mar tuhosi sademetsää ja suomaita. Sen jälkeen selvitettiin palmuöljyn kulkua viljelmiltä valmiisiin kuluttajatuottei siin, joiden joukosta paljastuivat muun muassa tunnetut pohjoismaalaiset suklaamerkit Marabou ja Freia. Wilmarin suunnanmuutoksessa ratkaisevassa osassa olivat Greenpeacen paljastuksia seuranneen negatii visen julkisuuden lisäksi tuhannet tukijat eri puolilla maailmaa. Sitoumuksellaan Wilmar seuraa suurta indonesialaista palmuöljyn tuottajaa Golden Agri Resourcesia, joka lupautui helmikuussa 2011 lopetta maan metsätuhon. – Tämä on tietysti suuri haaste, joka vaatii tukea yrityksiltä, hallitukselta ja kansalaisilta, Bustar Maitar toteaa. Mutta nyt kun kaksi maailman suurinta palmu öljyn tuottajaa ovat näyttäneet, että palmuöljyä on mahdollista tuottaa tuloksellisesti ilman sademetsien tuhoamista, on otettu askel oikeaan suuntaan. Jatkam me sekä palmuöljytuottajien että suurten kulutustuo teyritysten painostamista sitoutumaan metsätuhon lopettamiseen. ●
Henkilökohtaista Bustar Maitar Työ. Johtaa Indonesian sademetsien suojelutyötä Greenpeacessa. Ikä. 36 vuotta. Asuu. Indonesian pääkaupungissa Jakartassa. Unelmana. Saada aikaan globaali kansanliike ja onnistua maailman sademetsien pelastamisessa.
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 13
Action 2014-1 FI_v3.indd 13
2014-04-25 14:10
suomesta
Tilaa uutiskirje! Saat sähköpostilla tietoa kampanjoistamme ja siitä, miten sinä voit auttaa. www.greenpeace.fi/uutiskirje
He turvasivat elämän jatkumisen Vuonna 2013 saimme Poh joismaissa testamentti lahjoituksina 268 000 euroa. Olemme hyvin kiitollisia ja liikuttuneita näistä lahjoista.
markus mauthe
Testamentti Muistamalla Greenpeacea testamentissasi autat suojelemaan elämää sen kaikissa muodoissa.
Jokainen testamenttilahjoitus on osoitus suuresta luottamuk sesta ympäristönsuojelutyö tämme kohtaan. Me teemme tietenkin kaikkemme ollaksem me luottamuksen arvoisia. Olemme hyvin kiitollisia, jos haluat muistaa Greenpeacea tes tamenttilahjoituksella. Jokaisel la lahjoituksella on merkitystä. Testamenttilahjoitus ei maksa sinulle mitään nyt, mutta sen kautta osallistut elämän jatku misen turvaamiseen haavoittu vaisella planeetallamme ja autat sen säilyttämisessä jälkipolville. Lue lisää testamenttilahjoi tuksista osoitteessa greenpeace. fi/testamentti tai soita lah joittajapalveluumme Ullalle, puh.: (09) 698 6317. ●
teemu silván
Kysy Ullalta Jos sinulla on kysyttävää työstämme tai lahjoituksestasi, voit kirjoittaa KySy S Ullalle osoitteeseen info.finland@ IN ULLALTÄKIN greenpeace.org tai soittaa numeA! (09) 69 roon (09) 698 6317. 8 6317 Hei Ulla Miksi pyydätte minulta lisälahjoituksia, vaikka tuen jo toimintaanne kuukausilahjoituksella? Terveisin Simo
Vapaaehtoiset tiikereinä Tiikereiksi pukeutuneet vapaaehtoisemme jakoivat tietoa palmuöljytuotannon aiheuttamasta metsätuhosta Indonesiassa. Hilseshampoo Head & Shouldersin valmistajan Procter & Gamblen käyttämät palmuöljyn tuottajat hävittävät viimeisiä sumatrantiikereiden elinalueita.
Kiitos, että uskot ympäristötyöhömme ja tuet sitä säännöllisesti. Lahjoituksesi on meille hyvin arvokas. Tarvitsemme kuukausilahjoitusten ohella lisälahjoituksia, jotta pystymme kampanjoi-
maan mahdollisimman tehokkaasti ympäristörikoksia vastaan. Monet lahjoittajamme haluavat vaikuttaa enemmän ja ovat kiinnostuneita samalla ajankohtaisesta kampanjatiedosta. Voit aina kieltäytyä lahjoituspyynnöistämme, jos et sillä hetkellä halua tai pysty lahjoittamaan enempää. Terveisin Ulla
14 • action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014
Action 2014-1 FI_v3.indd 14
2014-04-25 14:10
noriko hayashi
Ydinvoimaa vastustamassa
J
ehki Härkönen lähti mukaan ensimmäiseen ydinvoiman vastaiseen kampan jaan 15vuotiaana. Nykyään hän työsken telee energiavastaa vana Greenpeacella ja kampanjoi Pyhäjoelle suunnitellun Fenno voiman ydinvoimalan rakentamista vastaan.
Greenpeace Osoite: Iso Roobertinkatu 20-22 A, 5 krs. 00120 Helsinki Lahjoittajapalvelun puh. (09) 698 6317 Puh. (09) 424 50230 info.finland@greenpeace.org www.greenpeace.fi Rahankeräysluvat: Poliisihallituksen Greenpeace Pohjolalle 15.4.2013 myöntämä rahankeräyslupa 2020/2013/856 ajalle 15.4.2013-14.4.2015. Ahvenanmaan maakuntahallitus 2013/7922.
Greenpeace Action # 2 2014 Julkaisija: Irina Heinonen Toimitus: Kristine Clement, Raisa Heinämäki, Stefan Bruhn ja Annika Wickman
Mikä Fennovoiman tilanne nyt on? Tämänhetkinen hanke Jehki mittaa säteilytasoja Fukushiman alueella on aivan erilainen kuin kaksi vuotta ydinvoimalase, jolle eduskunta antoi onnettomuuden jälkeen. aikanaan luvan. Luvan saaneessa hankkeessa suunnitelmana oli, että nen ja polttoaine ovat yksityinen saksalainen täysin venäläisissä kä energiayhtiö yhdessä sissä. Suomalaisomistus suomalaisen teolli on tällä hetkellä suuden kanssa ma t epävarmalla rakentaisi pohjalla, ja ranskalaisen virallisesti se tai japanilai on pudonnut sen reaktorin. alle puoleen. Nyt tilanne on se, että Jahki Onko jotain, puolet alkupe Härkönen mitä ihmiset voivat räisistä omistajista on tehdä, jotta uutta vetäytynyt hankkeesta ja ydinvoimalaa ei koskaan suurimmaksi omista rakenneta? jaksi on tullut Venäjän valtion yksikkö Rosatom. Jos lupakäsittely tulee uudelleen eduskunnan Miksi Rosatomin muäänestettäväksi, olisi kaantulo on ongelma? erityisen tärkeää että kaikkialta kansalaisyh Fennovoiman lupakä teiskunnasta tulisi sittelyssä Suomen edus palautetta siitä, että kunta piti tärkeänä juuri uutta ydinvoimalaa ei Venäjäriippuvuudesta haluta. Kansalaisjärjes irtipääsyä. Nyt ministeri töt eivät pysty muutta Vapaavuori haluaa viedä maan päätöstä yksin. eteenpäin venäläisomis Eli nimenomaan nyt teisen ydinvoimahank tarvitaan ihmisten omaa keen, jonka rakentami sn
ellman
7
Hae feissariksi! Saat arvokasta työkokemusta ja teet Greenpeacesta vahvemman ympäristön puolustajan. greenpeace.fi/feissari
Muotokuva
ti
N
Kiitos! Sinun lahjoituksesi suojelee herkkää planeettaamme.
Toimituksen sähköposti: raisa.heinamaki@ greenpeace.org Lehti Greenpeacen tukijoille
Kevät 2014
#2/2014
aktiivisuutta. Olet vieraillut Fukushiman alueella kahdesti. Millaisia seurauksia ydinvoimalaonnettomuudella on ollut? Yli 100 000 ihmistä menetti kotinsa. Monet, kuten maanviljelijät ja kalastajat, menettivät lisäksi elantonsa. Eva kuoidut asuvat edelleen puistoihin ja urheilu kentille rakennetuissa parakeissa. Näiden ih misten elämä on mennyt traagisesti sekaisin. Miltä Fukushiman alueella näyttää nyt kun onnettomuudesta on kulunut reilut kolme vuotta? Ensisilmäyksellä siellä on todella kaunista. Luonto on vallannut kylissä ja kaupungeissa tilaa no
peasti, sillä Fukushiman alue on hyvin kosteaa. Kylät ovat tyhjillään ihmisistä, mikä on hyvin aavemaista. Voimalasta vuotaa edelleen radio aktiivista vettä mereen. Kukaan ei tiedä, mitkä sen lopulliset seuraukset ovat. ● Henkilökohtaista
Jehki Härkönen
Ikä: 29 Greenpeacella: Energiavastaavana neljän vuoden ajan Erityiskoulutus: Hollannissa suoritettu säteilysuojeluasiantuntijan tason 5B sertifikaatti Perhe: 2 lasta ja puoliso
Keskiössä
Hävitä hirviöt vaatekaapistasi!
Tiikeriaktivistit paljastavat likaisen palmuöljyn ARCTIC 30:N
SIVU 6
Arktis
YRITYSTEN PAINOSTUS AUTTAA PYSÄYTTÄMÄÄN METSÄTUHON INDONESIASSA
SINI SAARELA: ”KIITOS TUESTASI” SIVU 2
SIVU 8
NÄIN SINUN LAHJOITUKSESI AUTTAA! TAKAKANSI
LEVITÄ TIETOA FENNOVOIMASTA! KESKIAUKEAMA Koko maailmalle. Sinun tuellasi on merkitystä.
Joka päivä.
Kansikuva: Indonesialaisia tiikeriaktivisteja. Kuva: Ulet Ifansasti.
.greenpeace.fi Muistathan, että verkkopalvelussamme voit: • Antaa ylimääräisen lahjoituksen • Tilata testamenttiesitteen • Päivittää yhteystietosi • Tilata sähköisen uutiskirjeen • Allekirjoittaa vetoomuksia • Osallistua kampanjoihimme
Paperi ja ympäristö Tämä lehti on painettu Pohjoismaissa 100 % kierrätyspaperille. Pyrimme lehden tuotannossa mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.
Hyödynnä keskiaukeamalta löytyvää Fennovoima-tietoa!
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2014 • 15
Action 2014-1 FI_v3.indd 15
2014-04-25 14:10
M
ISO ROOBERTINKATU 20-22 A, 00120 HELSINKI
Itella Posti Oy
action • lehti Greenpeacen tukijoille • kevät 2013
Maailmalla
Täällä lahjoituksesi auttaa! Eurooppa
Arktis
Viimeinen käyttöpäivä
Shell odottaa Arktiksella
● 1
●
Maaliskuussa 240 Greenpeacen aktivistia järjesti protesteja ympäri Ruotsia ja viidessä muussa Euroopan maassa kiinnittääk seen huomion vanhojen ydinreaktoreiden vaaroihin. EUalueella käytössä olevista 151 reaktorista 66 on yli 30 vuotta vanhoja ja seitsemän yli 40 vuotta vanhoja. Uusi-Seelanti
Kielto haiden eväpyynnille
●
Uusi-Seelanti on vihdoin päättänyt liittyä niiden satojen maiden joukkoon, jotka ovat kieltäneet haiden eväpyynnin. Joka päivä 270 000 haita joutuu uhraamaan henkensä evien suuren kysynnän vuoksi. Monia hailajeja uhkaa sukupuutto.
Länsi-Sahara 6
Ruotsalai nen liika kalastus Afrikan vesillä
● 2
Valtaosaa ylikapasiteetin vuoksi ruotsalaisesta kalastuslaivastosta poistetuista troolareista ei romuteta, vaan ne viedään muualle, osoittaa Greenpeacen selvitys ”Exporting Exploitation”. Troolarien vienti kiihdyttää liikakalastusta LänsiSaharan vesillä, jossa kaloja pyydetään jo ennestään liikaa.
5
Venäjä
Lukoilin päästöistä miljoonasakot
● 4
Action on aiemmin kertonut mittavien öljypäästöjen seurauksista Komin tasavallassa Venäjällä. Nyt paikallinen tuomioistuin on määrännyt alueen suurimman toimijan Lukoilin maksamaan lähes 13 miljoonan euron sakot tuhoista, joita yhtiön päästöt ovat aiheuttaneet.
Australia
Rakentaminen uhkaa Isoa valliriuttaa
● 6
2 500 ympäristönsuojelijaa kokoontui helmikuussa Sydneyyn vastustamaan hallituksen päätöstä rakentaa hiilisatama Abbot Pointiin. Suunnitelmissa on muun muassa kaataa kolme miljoonaa kuutiometriä ruopattua maata maailmanperintökohteeksi luokitellulle Isolle valliriutalle.
UUTISIA: JAPANI PERUUTTAA VALAANPYYNNIN ANTARKTIKSELLA
SIVU 4
Sinun tuellasi on merkitystä.
Action 2014-1 FI_v3.indd 16
kuvat: Daniel mueller (venÄJÄ) Jeroen staats (eurooppa) phil craWforD (uusi-seelanti)
Shell ei poraa öljyä Arktiksella vuonna 2014. Näin öljyyhtiön toimitus johtaja Ben van Beurden ilmoitti hiljattain joukolle sijoittajia. Ilmoitus tapahtui vain viikko sen jälkeen, kun yhdysvaltalainen tuomioistuin oli hylän nyt öljynporaushankkeen ympäristövaikutusten arvioinnin. Päätös osoittaa, että Greenpeacen ponnistelut koko maailman huomion kiinnittämiseksi Arktiksen herkkään ympäristöön on alkanut vaikuttaa Shellin maineeseen. Yli viisi miljoonaa ihmistä 1 ympäri maailmaa on allekirjoit tanut Greenpeacen vetoomuksen Arktik sen suojelemiseksi 4 ja riskialttiin 3 öljynporauk sen kiel tämiseksi tällä her 2 källä alueella.
Koko maailmalle. Joka päivä.
2014-04-25 14:10