TERVETULOA KOULUUN!
HYVÄT HUOLTAJAT Ensimmäisen luokan aloittaminen on iloinen ja samalla jännittäväkin asia. Tähän oppaaseen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita. Koulut antavat lisäksi omaa yksityiskohtaista opastusta mm. koulun työjärjestyksestä, opetussuunnitelmasta ja opetusmenetelmistä. Kaikissa koulun aloitusta ja käyntiä koskevissa kysymyksissä auttavat koulujen rehtorit, koulusihteerit, opettajat sekä perusopetuksen henkilöstö.
2
OPINPORTILLA OPETUS KOULUSSA
OPINPORTILLA Koulutyön alkaessa lapsi siirtyy uuteen elämänvaiheeseen, jolloin hänen elämänsä saa uutta sisältöä ja haasteita. Koulun alkaminen vaatii lapselta rohkeutta sekä vanhemmilta kannustusta ja tukea. Lapselle avautuu erilainen maailma, jossa hänen on löydettävä oma paikkansa. Esiopetusvuosi on antanut hyviä eväitä koulunkäynnin aloittamiseen. Tässä iässä lapsella on luontaisesti vahva halu oppia. Kouluvalmius näkyy ekaluokkalaisissa oppimisen ilona ja riemuna. Myönteiset oppimiskokemukset ja yhdessä tekeminen sekä kotona että koulussa vahvistavat lasta. Nämä antavat pohjan elinikäiselle oppimiselle sekä tietojen ja taitojen hankkimiselle elämää varten.
OPETUS KOULUSSA Lukuvuoden alussa koteihin jaetaan työjärjestykset, joissa näkyvät koulupäivien alkamis- ja päättymisajat. Viikkotuntimäärä 1. ja 2. luokalla on 20. Oppiaineet ensimmäisellä luokalla ovat äidinkieli, kirjallisuus, matematiikka, ympäristöoppi, uskonto tai elämänkatsomustieto, käsityö, kuvataide, musiikki ja liikunta. Koulupäivä alkaa lyhyellä päivänavauksella. Välitunneilla touhutaan pihalla, jossa on myös valvova opettaja. Koulussa työskennellään koulun oman opetussuunnitelman mukaan. Siinä määritellään opetuksen painopistealueet, sisällöt ja tavoitteet valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Opettaja valitsee luokalleen sopivat opetusmenetelmät ja työskentelytavat. Koulu- ja luokkatilat sekä luokan oppilasmäärä vaikuttavat opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen.
3
KOULULAISELLE TARPEELLISIA TAITOJA
KOULULAISELLE TARPEELLISIA TAITOJA Ekaluokkalaiset tarvitsevat aikuisten kannustusta, tukea, huolenpitoa ja lohdutustakin. Vähitellen koululaisten on kuitenkin opittava oma-aloitteisuutta ja kantamaan vastuuta omista tekemisistään. Koulussa lasten tulee osata työskennellä isossa ryhmässä toisten kanssa ja noudattaa yhteisiä sääntöjä. Heidän on osattava rauhoittua omien töidensä ääreen ja jaksettava keskittyä tekemään aloitettu puuha valmiiksi. Koulunkäynti sujuu, kun osaa -
hyvät käytöstavat kuunnella toisia ja odottaa vuoroaan toimia toisten kanssa ratkaista ongelmia puhumalla sanoa nimensä ja osoitteensa
- huolehtia omista tavaroistaan - huolehtia siisteydestään ja pukeutua itse - käyttää kynää ja saksia - käyttää veistä ja haarukkaa - maistaa erilaisia ruokia
4
MITEN TUET LAPSESI KOULUNKÄYNTIÄ ?
MITEN TUET LAPSESI KOULUNKÄYNTIÄ? Jokainen lapsi tarvitsee rakkautta ja turvallisuutta. Kun vanhemmat päättävät asioista ja asettavat lapselle selkeät rajat, lapsi voi kasvaa rauhassa ja vapaana. Aikuisen ja lapsen yhdessäolon ei tarvitse olla mitään erityistä tekemistä. Aikuisen läsnäolo arjessa ja lapsen kuunteleminen on tärkeää. Vanhemmat voivat auttaa lastaan koulutyön alkaessa monin eri tavoin. Ensiarvoisen tärkeää on myönteinen suhtautuminen ja kannustaminen. Oppimiseen tarvitaan myös kypsymisen ja taitojen lisäksi iloa ja innostumista. Lapsi kokee onnistumisen iloa kotona touhutessaan, se antaa hänelle uutta uskallusta, lisää luottamusta omiin kykyihinsä ja kasvattaa tervettä itsetuntoa. Koulusta kannattaa keskustella lapsen kanssa kotona jo etukäteen. Oppitunneista, välitunneista, ruokailuista ja toisista lapsista olisi hyvä puhua myönteiseen sävyyn. Vanhemmat voivat luoda lapselle hyvät asenteet koulua kohtaan.
Vinkkejä kotiin koulun aloittamisen helpottamiseksi • ole koulumyönteinen • valmista lasta kouluun • ole kiinnostunut lapsen tehtävistä • älä odota lapselta liikoja • anna lapsen itsenäistyä • ole yhteydessä kouluun, jos on tarvetta • hae lapsellesi tarvittaessa paikka aamu- / iltapäivätoimintaan
5
Kannattaa myös muistaa • aamupala ja kunnon yöunet (10-11 tuntia) • liikunta vahvistaa kehoa, lisää hyvänolontunnetta ja aktivoi aivoja • opetelkaa lapsenne kanssa turvallinen koulutie • sovittu läksyjenlukupaikka ja – aika luo turvallisuutta • aikuisen lukeminen lapselle helpottaa oppimista, kasvattaa sanavarastoa ja rikastuttaa mielikuvitusta
Leikki Leikki on lapsen työtä. Lapsi käy päivän aikana tapahtumia leikeissään läpi ikäkauteensa kuuluvalla tavalla. Leikki rentouttaa ja antaa mahdollisuuden mielikuvituksen kehittymiselle. Saadakseen riittävän yöunen lapsen liiallista tietokoneella ja pelikonsoleilla pelaamista sekä TV:n katselua tulisi rajoittaa. Yöunen puute vaikuttaa haitallisesti lapsen keskittymiskykyyn, kielteiseen kehitykseen ja sosiaalisten taitojen luomiseen. Vanhempien tehtävänä on ratkaista millaisilla ohjelmilla ja peleillä he antavat lastensa kehittää mielikuvitustaan ja maailmankuvaansa.
6
YHTEISTYÖ
YHTEISTYÖ Onnistunut koulunkäynti perustuu kodin ja koulun väliseen luottamukselliseen yhteistyöhön. Yhteistyömuodoista tärkeimmät ovat vanhempainillat, vanhempainvartit ja Wilma. Wilma on sähköinen järjestelmä, jota käytetään parantamaan ja monipuolistamaan tiedon kulkua ja yhteydenpitoa (https://wilma.vaasa.fi). Koulussa voi toimia myös vanhempainyhdistys, joka koostuu koulun ja vanhempien edustajista. Yhdistys järjestää oppilaille ja vanhemmille erilaista toimintaa ja tempauksia. Peruskoulun opetus on julkista, joten vanhemmat voivat halutessaan käydä tutustumassa koulutyöhön. Hyvällä yhteistyöllä vaikutetaan koulun ja luokan ilmapiiriin sekä koulutyön myönteisiin tuloksiin.
Opettaja Oppimiselle syntyy suotuisa ilmapiiri, kun lapsi luottaa opettajaansa. Mikäli jokin asia lapsen koulunkäyntiin liittyen mietityttää, kannattaa kysyä heti asiasta opettajalta. Lapsi ihailee omaa opettajaansa. Koulua ei kannata sen vuoksi arvostella lapsen kuullen, koska hän joutuu ristiriitatilanteeseen ja kärsii siitä. Epäselvyydet ja erimielisyydet kannattaa ratkaista keskustelemalla avoimesti aikuisten kesken. Myös perheen vakaumuksesta tulee ilmoittaa luottamuksellisesti opettajalle, jotta ne voidaan ottaa huomioon opetuksen järjestelyissä.
7
KOULUNKÄYNTI
KOULUNKÄYNTI Ensimmäisen luokan tärkeimpiä tavoitteita ovat hyvän luku- ja kirjoitustaidon sekä matematiikan perustaitojen hankkiminen. Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse oppia näitä taitoja samassa tahdissa. Jokainen lapsi etenee ja edistyy omaa vauhtiaan. Lasta ei pidä verrata sisaruksiin eikä luokkatovereihin. Jos lapsella on koulusta pelkkiä epäonnistumisen kokemuksia, hän alkaa pitää koulunkäyntiä ikävänä ja vaikeana. Oppimisen kannalta ensimmäinen kouluvuosi on tärkeä, silloin rakennetaan koulunkäynnin tukijalkaa.
Ruokailu Kouluruoka tarjotaan aamupäivän aikana. Kouluruokailussa otetaan huomioon kasvatukselliset näkökohdat; maistetaan kaikkia ruokia ja opetellaan hyviä ruokailutapoja. Vaasan kaupungin kouluissa oppilas saa erityisruokavalion mukaiset ateriat jos ruokavalioon on selvät lääketieteelliset tai eettiset syyt. Huoltajien tulee toimittaa koulun keittiölle terveydenhoitajan, lääkärin tai ravitsemusterapeutin selvitys erityisruokavalion tarpeesta.
Koulumatka Lapsen tulee yhdessä huoltajien/huoltajan kanssa opetella turvallisin koulutie. Heijastimen käyttö on tärkeää erityisesti kun syksyn pimeät ajat alkavat. Koulumatkalla sattuneiden tapaturmien aiheuttamat kustannukset voidaan korvata kaupungin varoista, mikäli kyseessä ei ole lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluva onnettomuus/tapaturma.
Kiva koulu Kiusaaminen ei ole koulussa hyväksyttyä. Jokaisessa koulussa on koulukohtainen kiusaamisen ehkäisysuunnitelma, jonka mukaan toimitaan jos kiusaamista esiintyy. Kiusaaminen ja leikkimielinen kiusoittelu ovat kaksi eri asiaa, mutta joskus rajan vetäminen näiden välille on vaikeaa. Kannattaa kuulostella kotonakin, miten kavereiden kanssa sujuu koulussa ja koulumatkoilla. Tarpeen vaatiessa vanhempien on heti otettava yhteyttä opettajaan.
8
Säännöt Koululaista koskevat yhteiskunnan yleisten sääntöjen lisäksi koulun omat järjestyssäännöt ja luokassa sovitut omat säännöt. Oppilaan tulee huolehtia saamistaan oppikirjoista ja muista välineistä. Oppikirjojen kierrättäminen on tavallista. Jos oppilas kadottaa kirjan, voidaan koti velvoittaa hankkimaan tilalle uuden kirjan. Koulun yhteiseen omaisuuteen on myös suhtauduttava vastuuntuntoisesti. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. (Perusopetuslaki 35§ 2 momentti)
Poissaolot Mikäli lapsi on sairauden vuoksi poissa koulusta, huoltaja on velvollinen ilmoittamaan siitä koululle. Jos kyse on muusta kuin sairaudesta, tulee huoltajan pyytää lupa opettajalta (enintään 5 vrk) tai koulun rehtorilta yli 5 vrk.
9
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Yleinen tuki Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on jokaisen oppilaan oikeus. Oppimisessa ja koulunkäynnissä ilmeneviin tuen tarpeisiin vastataan mm. opetusta eriyttämällä, opettajien yhteistyöllä, joustavilla ryhmittelyillä, tukiopetuksella, oppimissuunnitelman laatimisella, osa-aikaisella erityisopetuksella sekä koulunkäynninohjaajan työpanoksella.
Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, annetaan tehostettua tukea hänelle laaditun oppimissuunnitelman mukaisesti. Tehostettu tuki suunnitellaan yksittäistä oppilasta varten kokonaisuutena. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa lapsensa koulunkäynnistä ja oppimisesta, näin hän voi paremmin tukea lastaan. Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja.
Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityinen tuki muodostuu erityisen tuen päätökseen perustuvasta erityisopetuksesta sekä muista perusopetuksen tukimuodoista. Erityisen tuen oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittavilta osin se valmistellaan moniammatillisena yhteistyönä. HOJKS:n tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. Erityisen tuen oppilas voi käydä koulua joko yleisopetuksen ryhmässä tai erityisluokassa.
10
OPPILAAN HYVINVOINTI
OPPILAAN HYVINVOINTI – YHTEINEN TAVOITTEEMME Oppilashuollon tehtävä on: • edistää oppilaiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien syntymistä • edistää kouluyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä, turvallisuutta, ja esteettömyyttä, sekä kodin ja koulun välistä yhteistyötä • turvata varhainen tuki sitä tarvitseville • turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu Oppilashuolto kuuluu koulujen kasvatus- ja opetustehtävään ja pohjautuu vastavuoroiseen luottamuksellisuuteen ja kunnioitukseen koulun, kodin ja oppilaan välillä. Jos sinulla huoltajana herää huoli lapsesi koulunkäynnistä, oppimisesta tai hyvinvoinnista, ota mahdollisimman pian yhteyttä opettajaan tai koulun oppilashuoltohenkilöstöön. Myös oppilas itse voi olla aloitteentekijä. Koulun henkilökunnalla on myös velvollisuus olla aloitteellinen huolen herätessä yksittäisestä oppilaasta. Jokaisella koululla on käytettävissä koulupsykologi ja koulukuraattori sekä kouluterveydenhoitaja, koululääkäri ja kouluhammashuolto.
Koulukuraattori Koulukuraattorityön tehtävänä on tukea koulunkäyntiä, oppilaan sosiaalista hyvinvointia ja myönteistä kokonaiskehitystä sekä ehkäistä sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmatilanteita. Kuraattorin kanssa oppilas voi pohdiskella elämäntilannettaan koulussa sekä sen ulkopuolella ja asettaa tavoitteita itselleen. Kuraattoriin voi ottaa yhteyttä oppilas itse, huoltajat, opettajat ja muu koulun henkilökunta.
11
Koulupsykologi Koulupsykologin antama oppilashuollollinen tuki psyykkisen kasvun ja kehityksen tukemisessa on laaja-alaista. Koulupsykologi on kodin ja koulun tukena silloin, kun lapsella on vaikeuksia oppimisessa, keskittymisessä ja ryhmässä toimimisessa. Tukea voi tarvita myös erilaisiin tunne-elämän pulmiin tai yllättävissä elämäntapahtumissa. Koulupsykologien työtehtäviin kuuluu myös opettajien ja vanhempien konsultaatio. Koulupsykologin kanssa on mahdollista keskustella kasvatukseen ja kodin elämään liittyvistä asioista.
Terveydenhoito Kouluterveydenhoito on osa koulun oppilashuoltoa. Tavoitteena on tukea koululaisen tervettä kasvua ja kehitystä. Jokaisella koululla on oma terveydenhoitaja, jonka tapaamisajoista tiedotetaan koulukohtaisesti. Vaasassa tehdään jokaiselle koulutulokkaalle terveystarkastus. Huoltaja kutsutaan mukaan kouluterveystarkastukseen. Kouluvuoden aikana ensimmäisen luokan oppilaat käyvät myös koululääkärin vastaanotolla yhdessä huoltajan kanssa. Koko ikäluokan määräaikaiset terveystarkastukset tehdään oppilaille joka vuosi. Ensimmäisen luokan lisäksi on laajan terveystarkastukseen kuuluva koululääkärin vastaanottokäynti viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaille.
Hammashuolto Jokaisen koululaisen hampaat tarkastetaan ja hoidetaan oman koulun alueen hammashoitolassa n. 1,5 vuoden välein ensimmäisen luokan syksystä alkaen. Hammashoitola kutsuu oppilaat tarkastukseen. Mikäli lapsella on tarkastuksen jälkeen tarvetta jatkotoimenpiteisiin on kodin huolehdittava hoitoajoista ja ilmoitettava niistä opettajalle. Kiireellisissä tapauksissa (esim. hammassärky, hammastapaturma jne.) huoltajat voivat itse ottaa yhteyttä hammashoitolaan. Hammashoitohenkilökunta haluaa muistuttaa, että suun ja hampaiden terveydestä huolehtiminen on kodin ja hammashoitolan yhteistyötä, jossa pääosa toiminnasta tapahtuu kotona. Edellytyksenä on, että huoltajat edelleen valvovat aamuin illoin tapahtuvaa hampaiden harjausta sekä makeisten ja virvoitusjuomien käyttöä.
Avoin yhteistyö tukee parhaiten oppilaan koulunkäyntiä.
12
AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Koulun aloittaminen on lapselle sekä koko perheelle suuri muutos. Koulu asettaa ekaluokkalaisen tiedoille, taidoille ja sopeutumiskyvylle uudenlaisia haasteita. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoitus on tukea perheitä sekä vähentää lapsen kotona yksin viettämää aikaa huoltajien ollessa töissä tai opiskellessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta on vapaaehtoista, maksullista toimintaa, joka sijoittuu lapsen vapaa-aikaan. Toiminnan tavoitteena on tarjota lapselle hänen tarpeensa huomioonottavaa, monipuolista ja virkistävää toimintaa sekä antaa myös mahdollisuus lepoon ja itsekseen oloon. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tilat sijaitsevat koululla tai sen läheisyydessä. Toimintaa järjestetään 1. ja 2. vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta oppilaille, joilla on perusopetuslain mukainen erityisen tuen päätös. Haku tapahtuu sähköisesti Wilma-ohjelman kautta (https://wilma.vaasa.fi) erikseen ilmoitettavana aikana. Lisätietoa aamu- ja iltapäivätoiminnasta löytyy kaupungin internet-sivuilta : http://www.vaasa.fi/palvelut/perusopetuksen-aamu-ja-iltapaivatoiminta.
13
KERHOTOIMINTA
KERHOTOIMINTA Koulun kerhotoiminta on peruskoulun vuosiluokkien 1 – 9 oppilaille tarkoitettua maksutonta ja vapaaehtoista harrastustoimintaa. Koulun kerhotoiminta on määritelty perusopetuslaissa ja opetussuunnitelman perusteissa. Kerhotoiminnan tavoitteet: • saada aikaan monipuolista, lapsen ja nuoren kasvua tukevaa vapaa-ajan toimintaa, joka vakiintuu osaksi lapsen ja nuoren iltapäivää • jokaisella lapsella olisi mahdollisuus ainakin yhteen, esimerkiksi liikunnalliseen, kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. • kerhotoiminnan piiriin saadaan myös niitä lapsia ja nuoria, joilla ei ole esimerkiksi perheen tuen puuttuessa mahdollisuutta harrastaa säännöllisesti • syventää kodin ja koulun yhteistyömuotoja. • hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä kolmannen sektorin, koulun muiden sidosryhmien ja eri hallintokuntien osaamista • lisätään oppilaiden osallisuutta • vakiinnutetaan koulun ja muiden toimijoiden yhteistyö lasten ja nuorten parhaaksi
14
VAASAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISET PERUSKOULUT 1.1.2017 Hietalahden koulu, Ravikatu 9 Rehtori Eija Huttunen Kanslia
06 325 3190 / 040 577 3350 06 325 3139
Isolahden koulu, Pallokatu 17 Rehtori Taito Gromov Kanslia
06 325 3210 / 040 553 1004 06 325 3213
Keskuskoulu, Raastuvankatu 39 - 43 Rehtori Merja-Helena Kärkkäinen Kanslia
040 516 7235 040 198 2412
Länsimetsän koulu, Länsimetsäntie 10 Rehtori Matti Autio Kanslia
040 747 3096 040 621 2883
Merikaarron koulu, Merikaarrontie 774 Rehtori Anne-Marie Viinamäki
06 325 8446 / 050 560 7969
Nummen koulu, Eräpolku 4 Rehtori Kai Luoma Kanslia
040 582 8300 06 325 3235
Onkilahden koulu, Vuorikatu 7 Vs Rehtori Markku Nirkkonen Kanslia
040 542 3240 040 183 5125
Savilahden koulu, Savilahdentie 1-5 Rehtori Harry Ranta
06 325 8470 / 040 508 1447
Suvilahden koulu, Teirinkatu 2 Rehtori Johanna Olsson Kanslia
06 325 3090 / 040 510 0717 06 325 3091
Tervajoen koulu, Malamontie 2 Rehtori Tuulia Halkola
06 325 8462 / 040 146 8030
Vanhan Vaasan koulu, Kustaa III:n polku 2-4 Rehtori Jyrki Jokinen 040 756 8618 Kanslia 040 741 9524 Huutoniemen koulu, Mannerheimintie 41 Rehtori Olli Autio Kanslia
040 569 2500 040 621 2925
Koulujen loma-ajat 2017-2018 30.3-2.4. Pääsiäinen 16.-20.10. Syysloma 1.5. Vappu 6.12. Itsenäisyyspäivä 10.5. Helatorstai 23.12.-7.1. Joululoma 26.2.-2.3. Talviloma Lukuvuoden koulutyö alkaa maanantaina 14.8.2017 ja päättyy lauantaina 2.6.2018
Perusopetuksen yhteystiedot: sähköposti: perusopetus@edu.vaasa.fi koulutoimenjohtaja Juha-Pekka Lehmus
06 325 3206 / 040 197 9149
kasvatus- ja opetuspäällikkö Marianne West 06 325 3152 / 040 777 3225 - erityisopetus, oppilashuolto, maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetus palvelusuunnittelija Arja Elsinen 06 325 3128 / 040 127 2699 - Aamu- ja iltapäivätoiminta opetussihteeri Erja Kujanpää 06 325 3122 - ilmoittautuminen kouluun, suomenkielisten koulujen oppilasasiat hallintosihteeri Therese Kangas 06 325 3202, 040 647 5611 - ilmoittautuminen kouluun, ruotsinkielisten koulujen oppilasasiat
Alue 1; keskusta ja pohjoinen alue aluerehtori Kari Nummela 040 757 4702 - oppilasasiat, alueen koulujen yhteyshenkilö aluesihteeri Hilkka Höglund 040 767 0699
Alue 2; itäinen alue ja Vähäkyrö aluerehtori Jyrki Jokinen 040 756 6818 - oppilasasiat, alueen koulujen yhteyshenkilö aluesihteeri Virpi Peräneva 040 621 2925
Kuvitus: Enni Kortesniemi
Vaasan kaupunki Perusopetus PL 2, 65101 www.vaasa.fi/perusopetus