2010 2010 2010 2010 Vuosikertomus | Tekijänoikeusjärjestö Gramex
2
Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään Kun käyttää toisen työn tulosta, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. MUSIIKKI EI SYNNY ITSESTÄÄN. Jokaiseen äänilevyyn sisältyy monen ihmisen työpanos. Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tuloksia, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä. Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle musiikkikulttuurille. Muusikoille, laulajille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex ry. Tekijänoikeusjärjestö ei itse päätä, millainen musiikin käyttö oikeuttaa korvaukseen. Se säädetään laissa. Lain mukaan Gramex-korvauksia kerätään, kun cd-levyä tai muuta kaupallista äänitettä esitetään julkisesti tai siitä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Nyrkkisääntö on, että äänilevyn kuluttajahinta sisältää oikeudet yksityiskäyttöön ja sitä laajemmasta käytöstä menee Gramex-korvaus. KORVAUKSET MENEVÄT MUSIIKILLE. Gramex ei kerää rahaa itselleen, vaan edustamilleen taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Gramex edistää kotimaista musiikkia monin tavoin. Gramexin osana toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) myönsi vuonna 2010 noin 2 miljoonaa euroa kotimaisen äänitetuotannon, elävän musiikin tilaisuuksien, musiikkivideoiden ja muun av-tuotannon, taiteilijoiden työskentelyn ja erilaisten markkinointi- ja vientiponnistelujen tukemiseen. Tukea sai yli tuhat hanketta. Gramex tukee myös piratismin vastaista työtä tekevää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta sekä luovan alan yhteistä edunvalvontaprojektia, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty:ä. MUSIIKKIALAN SUURIN TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ. Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat. Se myöntää käyttölupia sekä kerää ja tilittää esittäville taiteilijoille ja tuottajille tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin ja musiikkivideoiden käytöstä. Gramexilla ei ole liittymis- tai jäsenmaksuja. Koska Gramex edustaa yli 47.000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa, se on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Lisäksi se edustaa lukuisia ulkomaisia oikeudenomistajia ja tekee yhteistyötä lähes 30.000 musiikin käyttäjän kanssa. Gramexin lisäksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerää säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikin kustantajia edustava Teosto.
3
Sisällysluettelo Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2010 * Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2010 lyhyesti - Oikeudenmukainen korvaus musiikista
2 5 7
Hallituksen toimintakertomus 2010 Rekisteröintitoimet ja tilitys Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Äänitemusiikin julkinen esittäminen Sähköinen media Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Gramexin toiminta järjestönä Yhteistyösopimukset Yhdistyksen talous Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty Liite 2: Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK Liite 2 A: Jaostojen kokoonpanot Liite 3: Finnish Music Quarterly
9 - 10 10 - 11 11 12 12 - 14 14 - 15 15 - 16 16 - 17 19 - 21 22 - 23 23 24
Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen liitetiedot Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus
25 25 26 27
* Lisätietoa, joka ei sisälly hallituksen toimintakertomukseen
Piirrokset: Jouko Innanen, kuva Saara Vuorjoki Layout: Lauri Kaira ja Sari Lindström Painopaikka: Multiprint Oy, 2011
4
5
Toimitusjohtajan katsaus
Jotta musiikki soi huomennakin Gramex ja muut tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia. Toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteita. Gramexin keräämät korvaukset ovat edelleen kasvaneet viime vuonna, koska musiikin käyttö on kasvanut. Tilivuonna korvauksia kertyi ennätysmäärä, 19,7 miljoonaa euroa. Gramexin ja kaupallisten radioiden välillä pitkään kestänyt tariffierimielisyys saatiin sovittua kesällä 2009. Viime vuonna Gramex ja Suomen Radioiden Liitto (RadioMedia) solmivat lisäksi puitesopimuksen kaupallisten radioiden Internetissä tapahtuvasta lähetysjakelusta eli simulcasting-toiminnasta. Näiden seurauksena suhteet radioihin saatiin normalisoitua. Julkisen esittämisen korvaukset ovat edelleen kehittyneet hyvin. Tämä johtuu siitä, että korvausten keräämisen kattavuutta eri toimialoilla on pystytty entisestään nostamaan, vaikka uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin. Myös korvaustasoja on saatu eri toimialoja edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla tarkistetuiksi vastaamaan paremmin äänitemusiikin käytön arvoa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Korvauskertymä on romahtanut, koska
valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on noussut solmittuamme uusia vastavuoroisuussopimuksia sisarjärjestöjen kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisessä on toki vielä kehittämisen varaa. Tähän tullaan jatkossa erityisesti panostamaan. Ulkomaisten sisarjärjestöjen oman toiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa. Hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteita. Tässä suhteessa Gramexin tilivuosi oli hyvä. Vain noin 13 % kerätyistä korvauksista kului hallinnointiin. Luku on alempi kuin edellisvuonna. Taso on myös kansainvälisesti verrattuna alhainen. Uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja nykyisiä prosesseja tehostamalla on pystytty hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja tilitys. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen.
Hannu Marttila
6
7
Vuosi 2010 lyhyesti
Oikeudenmukainen korvaus musiikista GRAMEXIN TEHTÄVÄ. Gramex valvoo ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille. Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä 36.925 taiteilijaa ja 8.800 tuottajaa. TOIMINTAKULUT. Gramexin toiminnan kulut olivat vuonna 2010 2,6 milj. €. Ne ovat n. 13 % kerätyistä korvauksista. Tilinpäätöksen toimintakuluissa näkyvät tämän lisäksi myös ESEKin sekä Finnish Music Quarterlyn toimintakulut.
Summa tilitetään oikeudenomistajille seuraavan vuoden aikana. Lisäksi taseen pitkäaikaisiin velvoitteisiin on varattu tulevina vuosina tapahtuvaan ulkomaisten korvausten maksamiseen 8,0 milj. €. KULTTUURIN EDISTÄMINEN. Tilinpäätöksestä ilmenevien tietojen mukaisesti Gramex tukee Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK), Luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin (Lyhty), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK ry) sekä Finnish Music Quarterlyn (FMQ) toimintaa. Gramex on osaltaan rahoittamassa myös Music Export Finlandin (Musex ry) ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin toimintaa. Gramex on siirtänyt vuosittain ESEKin hallinnoitaviksi varoja, joita kertyy ulkomaisten tuottajien ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat (18,6 milj. €) näkyvät Gramexin tilinpäätöksessä varauksena. ESEK on kirjanpidollisesti osa Gramex ry:tä.
KERÄTYT KORVAUKSET. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia yhteensä 19,7 milj. €. Suurimmat korvauserät tulivat edellisvuosien tapaan radio- ja televisiotoimijoilta (7,2 milj. €) ja äänitemusiikin julkisesta esittämisestä (7,6 milj. €). Loput kertyivät kopiointi-, verkkokäyttö- ja ulkomaisista korvauksista sekä hyvitysmaksuista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten ne eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa. MAKSETUT KORVAUKSET. Gramex jakoi vuonna 2010 korvauksia yhteensä 14,7 milj. €. Tästä kotimaiselle musiikille meni 11,2 milj. €. Ulkomaiselle musiikille meni 3,5 milj. €. Suurin osa ulkomaisista tuottajakorvauksista maksettiin edustussopimusten nojalla suomalaisille yhtiöille. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soittomäärän mukaisesti laskettuna. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, sen jälkeen kun kappaleiden soitot on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Siten vuonna 2010 tilitettiin oikeudenomistajille pääosin vuodelta 2009 kertyneitä korvauksia. VARAUTUMINEN KORVAUSTEN MAKSUUN. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana 22,1 milj. €.
Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta €) Sähköinen media Julkinen esittäminen Hyvitysmaksut Ulkomaiset korvaukset Muut
Yhteensä
2010 10.011 7.600 1.516 0.630
2009 8.525 7.322 1.962 0.393 0.092
19.747
18.294
8
9
Hallituksen toimintakertomus Rekisteritoimet ja tilitys Gramexilla oli vuoden 2010 lopussa asiakassopimus 47.622 kotimaisen taiteilijan ja tuottajan kanssa Rekisteröinti- ja tilitystoimi käsittää kotimaisten ja ulkomaisten taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden perustietojen rekisteröinnin sekä asiakaspalvelun, äänite- ja soittotietojen rekisteröinnin sekä tilitykset ja maksatukset oikeudenhaltijoille. TAITEILIJA- JA TUOTTAJATIEDOT. Sopimuksen tehneitä kotimaisia taiteilija-asiakkaita oli vuoden 2010 lopussa 38.341 ja tuottaja-asiakkaita 9.281. Kaikkiaan oikeudenhaltijoita Gramexin asiakasrekisterissä oli yli 82.000 kappaletta. Gramex on pyrkinyt saamaan äänitteillä esiintyvät kotimaiset taiteilijat ja äänitteiden tuottajat asiakkaikseen, koska edellytys korvausten maksamiseen on, että oikeudenhaltija on tehnyt Gramexin kanssa asiakassopimuksen. Asiakassopimukset lähetettiin kaikille uusilla äänitteillä esiintyneille uusille taiteilijoille sekä uusille tuottajille. Jo asiakasrekisterissä oleville taiteilijoille ja tuottajille lähetettiin uudelleen sopimukset, mikäli maksamatonta saldoa oli kertynyt yhteensä vähintään 10 euroa kolmelta edelliseltä tilitysvuodelta (2007 - 2009). Internet-yhteyden kautta oikeudenhaltijat ovat voineet katsella asiakas-, äänite- ja korvaustietojaan sekä tehdä muutoksia yhteystietoihinsa, mikäli ovat tehneet Gramexin kanssa Internet-käyttösopimuksen. Näitä sopimuksia taiteilija- ja tuottaja-asiakkaat ovat tehneet 2.438 kpl vuoden 2010 loppuun mennessä. SOITTOTAPAHTUMIEN KÄSITTELY. Yleisradio toimitti Gramexille valtakunnallisten kanavien ja alueradioiden vuoden 2009 soittotapahtumia yli 673.000 kappaletta ja kaupalliset radiot n.
1.1. - 31.12.2010
4,1 miljoonaa. Näiden lisäksi taustamusiikin, kopioinnin ym. tapahtumia toimitettiin yli 261.000 kappaletta. Näistä tapahtumista kohdistettiin Gramexin ääniterekisteriin kaikki Yleisradion ja 31 kaupallisen radion tai radioketjun kotimaiset soittotapahtumat sekä taustamusiikin ja kopioinnin tapahtumat. Ulkomaisista soittotapahtumista kohdistettiin Yleisradion ja isompien kaupallisten radioiden tapahtumat. Yleisradion tapahtumien kohdistumisprosentit olivat Yleisradion kotimaisilla soittotapahtumilla 96,9 % ja tv-tapahtumillla 83,4 %, kaupallisten radioiden tapahtumilla 97,4 % ja muilla tapahtumilla 92,6 %. Osa kohdistumattomista voi vielä myöhemmin kohdistua, jos syynä on ollut äänitetietojen puuttuminen. Kohdistumattomien määrä koko kotimaisten soittotapahtumien määrästä oli 3,0 %. Ulkomaisten soittotapahtumien kohdistusprosentti oli Yleisradion osalta 76,2 % ja kaupallisten radioiden osalta 95,5 %. Kohdistumattomia oli noin 26 % koko ulkomaisten soittotapahtumien määrästä. ÄÄNITETIETOJEN KÄSITTELY. Kotimaisia kappaleita rekisteröitiin vuoden 2010 aikana yli 20.000 kpl ja kaikkiaan kotimaisia kappaleita on rekisterissä yli 489.000 kpl. Ulkomaisia kappaleita rekisteröitiin vastaavasti yli 22.000 kappaletta ja koko rekisteri sisältää yli 834.000 kappaletta. Kotimaiset äänitetiedot saadaan tuottajilta pääosin Gramexin ääniteilmoituslomakkeella, mutta myös tuottajien itse kehittämillä sähköisillä lomakkeilla. Tiedot sisältävät äänitteen tiedot, kappalekohtaisesti tunnistetiedot sekä tiedot kappaleella esiintyvistä taiteilijoista, heidän rooleistaan ja osuuksistaan. Tuottajilta saadut äänitetiedot tallennetaan Gramexissa kotimaiseen ääniterekisteriin. Ulkomaisten äänitteiden ja kappaleiden perustiedot rekisteröidään Gramexissa cd-levyiltä ja tarvittaessa muista lähteistä. Taiteilijatiedot saadaan järjestöjen välisten tilitysten yhteydessä. KOTIMAINEN TILITYS JA MAKSATUKSET. Varsinainen kotimainen tilitys tehtiin toista kertaa keväällä huhti-toukokuussa. Maksut lähtivät Gramexista 20.5.2010. Toinen tilitys, joka käsitti kopiointi-, taustamusiikki- ja on-demand-korvauksia, >>
10
>> tehtiin lokakuussa ja maksut lähtivät 28.10.2010. 30.11.2010 maksettiin korvaukset ulkomaisesta musiikista tuottajille ja 21.12.2010 tehdyssä maksatuksessa maksettiin major-tuottajille paikallisradioiden takautuvat korvaukset. Ennen varsinaista maksatusta, korvauksia saaville asiakkaille lähetettiin e-kirje, jossa ilmoitettiin korvauksen määrä sekä kysyttiin pankki- ja verotietojen muutoksista. Korvausten maksamisen jälkeen asiakkaille lähetettiin korvauserittely e-kirjeenä. Web-sopimuksen tehneillä on mahdollisuus katsella tarkemmin korvaustietojaan Gramexin e-palvelun kautta tai pyytää erittelyjä asiakaspalvelun kautta. ULKOMAINEN TILITYS JA MAKSATUS. Ulkomainen tilityslaskenta tehtiin marraskuussa. Laskennassa selvitettiin radiokohtaiset minuuttihinnat, joiden perusteella tehtiin varsinaiset maksatukset ulkomaisille tuottajille ja taiteilijoille. Tilityksen työvaiheita olivat soittotapahtumien manuaalikohdistus, tilitysajot ja niihin liittyvä käsittely, korvausten selvittäminen erittelyineen ja maksatustietojen tallennus järjestelmään sekä maksatus. Käsin kohdistettiin lähinnä independent-yhtiöiden ja suoraan asiakkaiksi liittyneiden taiteilijoiden soittoja. Major-tuottajayhtiöiden korvaukset selvitettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetulla otantatutkimuksella. Tutkimuksessa selvitetään major-yhtiöiden suojattujen ulkomaisten äänitteiden käyttö radiolähetyksissä. Sen työvaiheita olivat aineiston muodostaminen, soittojen oikeudenhaltijoiden tunnistaminen ja korvausten laskeminen erittelyineen ja yhteenvetojen laatiminen. Järjestöjen välisissä vastavuoroisissa tilityksissä lähetettiin ko. maan soittotiedot järjestölle käsiteltäväksi. Vastaavasti saimme tiedot suomalaisista soitoista ko. maassa, jotka kohdistettiin ääniterekisteriin, täydennettiin soittotietoihin tuottajaja taiteilijatiedot ja lähetettiin tiedot tilittävään järjestöön. Tilittävä järjestö tekee tietojen pohjalta omassa järjestelmässään tilityksen tuottajille ja taiteilijoille sekä toimittaa listat oikeudenhaltijakohtaisista korvaussummista vastaanottavalle järjestölle, joka maksaa korvaukset oikeudenhaltijoille. Gramexilla on vastavuoroista tilittämistä edellyttävä sopimus seuraavien järjestöjen kanssa: AIE Espanja taiteilijatilitys Credidam Romania taiteilijatilitys EFÜ Eesti tuottajat Geidankyo/CPRA Japani taiteilijatilitys Gramex Tanska tuottaja- ja taiteilijatilitys Gramo Norja tuottaja- ja taiteilijatilitys IFPI Ruotsi tuottajatilitys Intergram Tsekki tuottaja- ja taiteilijatilitys LaiPa Latvia tuottaja- ja taiteilijatilitys LSG Itävalta taiteilijatilitys PPL Englanti taiteilija- ja tuottajatilitys RAAP Irlanti taiteilijatilitys RPA Venäjä tuottajatilitys SAMI Ruotsi taiteilijatilitys SENA Hollanti tuottaja- ja taiteilijatilitys STOART ja SAWP Puola taiteilijatilitys Swissperform Sveitsi taiteilijatilitys Saksan GVL:n kanssa on voimassa C-sopimus, jonka perusteella GVL maksaa hakemuksesta suomalaisille taiteilijoille. Gramex on auttanut hakemusten laadinnassa.
Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja esittäville taiteilijoille ja tuottajille
Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 1,5 miljoona euroa ja ESEK sai niitä käytettäväksi edistämistoiminnassaan 1,0 miljoonaa euroa. Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 1,5 miljoona euroa ja ESEK sai niitä käytettäväksi edistämistoiminnassaan 1,0 miljoonaa euroa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan 15.6.1984. Tekijänoikeuslakiin tuli hyvitysmaksua koskevia muutoksia vuoden 2007 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston. Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. OKM päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta. Lain mukaan laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee suorittaa hyvitysmaksu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee laitteiden valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa. HYVITYSMAKSUN SUURUUS. Ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna 2010 0,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen 0,76 senttiä/minuutti. Tallennettavan cd-, dvd-, Blue-ray- ja MiniDisc-levyn maksu on 0,20 – 1,80 euroa/levy riippuen sen tallennuskapasiteetista. Digitaalisten tallennuslaitteiden (audio- ja videotallentimet sekä digisovittimet) maksu on 4-21 euroa / laite riippuen sen tallennuskapasiteetista. Maksua ei peritä matkapuhelimista eikä tietokoneista. Maksujen taso oli vuonna 2010 sama kuin edellisenä vuonna. Kerättyjen hyvitysmaksujen kokonaismäärä putosi dramaattisesti edellisestä vuodesta. Oikeudenhaltijat ovat tehneet esityksiä OKM:lle hyvitysmaksun piiriin kuuluvan laitekannan laajentamiseksi ulkoisiin muistivälineisiin sekä matkapuhelimiin. Valtioneuvosto päätti ottaa hyvitysmaksun piiriin isot ulkoiset kovalevyt. Tämän ei kuitenkaan arvioida palauttavan kertymää kasvuun.
11
KOHTI MONIPUOLISEMPAA JA TEHOKKAAMPAA ASIAKASPALVELUA. Alue-edustajat tekivät kentällä suurimman osan uusista sopimuksista. Kenttätyö - asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen, musiikin merkityksestä sekä äänitemusiikin käyttöön liittyvistä sopimuksista ja luvista kertominen - on edelleen tärkeä osa Gramex-tuotteiden markkinointia. Kuitenkin tehokkaan tiedotustoiminnan ja uusiin yrityksiin suunnattujen kampanjoiden ansiosta asiakkaat tekivät itsepalvelun kautta neljänneksen enemmän uusia sopimuksia kuin edellisenä vuonna ja kaikkien itsepalvelujen osalta ePalvelun käyttö nousi peräti 75 %.
Sopimusten kappalemääräinen jakautuminen toimialoittain v. 2010 Muut 26 %
Taksit
Gramex palvelee musiikkia käyttäviä asiakkaitaan asiantuntevasti, tehokkaasti ja modernein välinein.
24 %
Ravintolat ja hotellit Ra
Kauneudenhoito d h it
Eniten esityskorvauksia maksavat toimialat v. 2010
Toimiala
Muut
Kunnat
Kuntokeskukset
3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0
Kauneudenhoito
JÄRJESTÖJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ. Yhteistyö Teoston kanssa on jatkunut jo vakiintuneissa puitteissa. Kentällä toimii yhteinen alue-edustaja ja asiakasrajapinnassa tehdään monipuolista yhteistyötä. Uusille asiakkaille suunnatuista tiedotus- ja markkinointikampanjoista on noin puolet tehty Teoston kanssa yhdessä. Kuluneen vuoden markkinointikampanjoinnin vahvana yhteisenä teemana ovat olleet tallentamiseen ja nettikaupoista yksityiskäyttöön ostettujen musiikkikappaleiden julkiseen esittämiseen liittyvät lupa-asiat. Myös yhteistyö musiikkia käyttävien asiakkaiden omien toimialajärjestöjen kanssa on jatkunut erinomaisesti. Järjestöt
17 %
15 %
KPL
Gramex keräsi vuonna 2010 musiikin esityskorvauksia 7,6 miljoonaa euroa eli neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Liikunta- ja hyvinvointipalveluissa taustamusiikin käytön kasvu oli huomattava, keskimäärin 16 %. Esityskorvauksia maksavien asiakkaiden määräksi on vakiintunut hieman alle 30.000. Esityskorvauksia maksavien asiakkaiden määrä ei enää merkittävästi nouse, koska sopimuspeitto koko maassa on varsin hyvä. Laman vaikutukset eivät näkyneet vielä musiikin käytössä kuin poikkeustapauksissa lähinnä ravintola- ja majoitusalalla.
Kaupat ja asiakastilat Kau
18 %
Kaupat ja asiakastilat
Äänitemusiikin julkinen esittäminen
ovat tiedottaneet kiitettävästi omissa viestimissään varsinkin Gramexin uusista tallentamisen lupatuotteista.
Ravintolat
VAROJEN KÄYTTÖ. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvisti vuonna 2009 perittyjen maksujen käyttösuunnitelman 10.9.2010. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä 1.276.967,01 € (edell. v. 1.627.983,66 €) sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä 239.201,54 € (333.828,68 €). ESEKin kautta tuli käytettäväksi äänituotteista perityistä maksuista 551.000 € (edell. v. 729.000 €) sekä videotuotteista perityistä maksuista 457.000 € (656.000 €). Videotuotteista perityt korvaukset käytetään edistämistoimintaan yhteistyössä LUSESin kanssa. Käytännössä hallinnoinnin hoitaa ESEKin yhteydessä toimiva AV-jaosto. Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut hyvitysmaksut tilitetään oikeudenhaltijoille vuonna 2010 - 2011 tehtävien tilitysten yhteydessä. ESEKille osoitetut varat ohjattiin käytettäväksi edistämistoimintaan.
12
Äänitemusiikki on edullista ja suosittua ohjelmaa
Sähköinen media Kun äänitemusiikkia käytetään sähköisessä mediassa, Gramex kerää siitä korvaukset muusikoille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Se on korvausta heidän työnsä ja yritystoimintansa tulosten käytöstä. RADIO JA TV. Yleisradion äänitekäyttö ja Gramexille suoritettava esityskorvausmäärä oli vuonna 2010 suunnilleen edellisten vuosien esityskäyttömääriä vastaavalla tasolla kanavamäärän pysyessä myös ennallaan. Kalenterivuoden aikana saatiin päätökseen Gramexin ja yksittäisten kaupallisten radioiden väliset taannehtivat esityskorvausselvitykset vuosilta 2001 - 2008. Kaupallisten radioiden suorittamat korvausmäärät kasvoivat vuonna 2010 hiukan vuoteen 2009 verrattuna. Merkittävimpänä tekijänä tähän on kaupallisen radiotoimialan vuonna 2010 kasvanut kokonaisliikevaihto. Alkuvuodesta 2010 otettiin käyttöön Internetissä Gramexin ePalveluna toimiva sopimus- ja korvauspalvelu lyhytaikaista radiotoimintaa harjoittaville toimijoille. Palvelun avulla voidaan solmia esitys- ja käyttökorvausta koskeva sopimus ja suorittaa korvaus esimerkiksi verkkopankin kautta. Radio- ja televisiotoimijat suorittivat Gramexille kalenterivuoden aikana esitys- ja käyttökorvauksia yhteensä noin 7,2 miljoonaa euroa, mihin summaan sisältyi myös pieni määrä kaupallisten radiotoimijoiden menneille vuosille kohdistuvia esityskorvauksia. ÄÄNITTEIDEN TIETOVERKKO- JA TALLENNUSKÄYTTÖ. Äänitteiden tietoverkkokäytön osalta Gramex jatkoi edellisten vuosien tapaan äänitteiden lisensointia simulcasting-, webcasting- ja On Demand-käyttöihin. Näiden käyttöalueiden osalta Gramex esitteli kuluneen vuoden aikana eri yhteyksissä myös musiikkituottajien kansainvälisen kattojärjestö IFPI:n kehittelemää kansainvälistä ns. rajat ylittävää -lisensointijärjestelmää, jossa myös Gramex on mukana. Järjestelmän avulla esimerkiksi suomalainen nettiradiotoimija voi hankkia Gramexista tarvittavat luvat toimiakseen muun muassa Englannissa tai Espanjassa. Vuonna 2009 Gramexin ja Suomen Radioiden Liiton (nyk. RadioMedia) välillä laaditun kaupallisten radioiden korvaustariffia koskevan puitesopimuksen jatkoksi solmivat Gramex ja RadioMedia kesällä 2010 yhteistyössä puitesopimuksen myös kaupallisten radioiden Internetissä tapahtuvasta lähetysjakelusta eli simulcasting-toiminnasta. Kalenterivuoden aikana jatkoivat Gramex ja Yleisradio syksyllä 2009 alkanutta Yleisradion tuottamien musiikkiohjelmien Podcast-kokeilua, jossa käyttäjillä on mahdollisuus ladata radio-ohjelmatiedosto joko tietokoneelle tai matkapuhelimeen itse valitsemana ajankohtana tapahtuvaa kuuntelua varten. Myös pienimuotoista webcasting-toimintaa harjoitta-
ville toimijoille avattiin loppuvuodesta Gramexin ePalveluun lisensointipalvelu, jonka avulla nettiradiotoimija voi hankkia tarvittavan luvan ja suorittaa korvaukset. Äänitteiden tallennuskäytön osalta erityisesti äänitemusiikin lisensointi erilaisiin AV-käyttötapoihin kasvoi edelleen myönteisesti, osoittaen näin äänitemusiikin merkityksen pysyvän vahvana. Audiotallennuksen puolella otettiin käyttöön perinteisen Gramexin DJ-tallennuslisenssin rinnalle myös erityisesti liikunnanohjaajille sekä julkisessa esittämisessä tapahtuvaa pienimuotoista tallennustoimintaa varten tarjottavat vuositallennuslisenssit. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa on jatkettu edellisvuosien tapaan yhteistyötä elinkeinotoiminnassa ja äänitteiden julkisen esittämisen alueella tapahtuvaan äänitetallennukseen sekä siihen kuuluvaan valvontaan liittyen. Gramex keräsi kalenterivuoden aikana korvauksia äänitteiden tietoverkko- ja tallennuskäytöistä yhteensä noin 2,8 miljoonaa euroa.
Tietoa Gramexista ja tekijänoikeuksista
Viestintä ja sidosryhmäsuhteet Gramex jakaa asiakkailleen ja medialle faktatietoa Gramexin toiminnasta ja palveluista sekä kertoo, miksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerätään. Viestinnän painopisteitä olivat toimintavuonna tiedon jakaminen asiakkaille, Gramexin tunnettuuden lisääminen, tiedottaminen uusista palveluista sekä osallistuminen tekijänoikeutta koskevaan yhteiskunnalliseen lainsäädäntökeskusteluun. Suomen suurimpana musiikkialan tekijänoikeusjärjestönä Gramex hoitaa lain edellyttämiä korvaus- ja käyttölupa-asioita yli 45.000 oikeudenomistajan ja 30.000 musiikin käyttäjän välillä. Gramex kehittää aktiivisesti toimintaansa ollakseen kumpaakin asiakasryhmäänsä mahdollisimman hyvin palveleva linkki, jonka avulla tekijänoikeusasiat hoituvat vaivattomasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. KÄYTÄNNÖN TIEDOTUSTYÖ: MEDIAYHTEYDET. Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla suhteita toimittajiin, joiden toimenkuvaan kuuluu tekijänoikeusasioista kirjoittaminen. Gramex julkisti seuraavat tiedotteet: • Sober viime vuoden radiohitti kaupallisissa radioissa • Madonna soitetuin artisti kaupallisissa radioissa • Kaupallinen radio ja Gramex sopuun Internet-jakelun korvauskiistasta >>
13
14
>> • Gramexin vuosi 2009 • Gramex selvitti: Oululaiset ravintolat ja kuntosalit hoitavat Gramex-korvaukset kiitettävästi • Uusi tallennus- ja käyttölupa: ePalvelusta helposti lisenssi tallentamiseen ja biisikaupan musiikkiin • Gramex ja Teosto yhdessä Arena-messuille • Hanki tapahtumalisenssi helposti ePalvelusta • Hanki ePalvelusta lupa pienimuotoiseen nettiradiotoimintaan • Katri-Helenan Joulumaa viime joulun soitetuin kotimainen GRAMEXPRESS. Gramexpress jaeltiin edellisen vuoden tapaan myös käyttäjäasiakkaille. Uudistettu Gramexpress on merkittävä tiedotuskanava sekä korvauksensaajien että korvauksen maksajien suuntaan. Asiakkaiden lisäksi lehti postitettiin kansanedustajille, päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päälliköille ja muille avainvaikuttajille. VAHVASTI MUKANA MUSIIKKIALAN TAPAHTUMISSA. Gramex kohtasi musiikin käyttäjiä, ammattilaisia ja kuluttajia vuoden aikana useissa tapahtumissa. Gramex oli yksi pääsponsoreista sekä Musiikki & Media-tapahtumassa että kaupallisen radion 25-vuotisjuhlassa. Gramex osallistui Helsingin Musiikkimessuille yhteisellä osastolla Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Lisäksi Gramex osallistui Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumiin. MUU VIESTINTÄ. Gramexin vuosikertomus toimitettiin kesäkuussa päättäjille ja medialle. Se sisälsi hallituksen hyväksymän toimintakertomuksen liitteineen, toimitusjohtajan katsauksen sekä oheismateriaalia. Kuvituksena käytettiin Jouko Innasen piirroksia. Toimintakertomus toimitettiin avainsidosryhmille ja julkaistiin pdf-muodossa myös Gramexin kotisivulla. Sisäistä tiedotusta on hoidettu yhteistyöryhmän rinnalla mm. joka toinen viikko pidettävissä maanantaipalavereissa. SIDOSRYHMÄTOIMINTA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN: YLEISTÄ. Gramex on hoitanut sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista osin omana organisaationaan ja osin luovan alan yhteisen Lyhty-projektin jäsenenä. Gramexpress-lehti on tärkeä tiedotuskanava sekä oikeudenhaltija- että käyttäjäasiakkaiden suuntaan. AVAINTEEMAT. Vuoden 2010 aikana painopisteenä olivat hyvitysmaksu-asiat, must carry–siirtovelvoite, verkkopiratismi, EU:n digitaalinen agenda ja osallistuminen luovan alan hallitusohjelmatavoitteiden tekemiseen. GRAMEXIN OMAT TILAISUUDET. Yhteistyössä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Suomen Muusikkojen Liiton kanssa järjestettiin 9.11.2010 talvikauden avajaiset, jossa esiintyi Olli Lindholm. Vieraana oli mm. musiikin käyttäjiä, taiteilijoita, tuottajia sekä poliittisia päättäjiä. Lisäksi Gramexin edustajat osallistuivat Lyhty-projektin järjestämiin päättäjätapaamisiin. Gramex järjesti 9.2.2010 musiikin tulevaisuutta koskevaa sidosryhmäseminaarin, jossa pohdittiin musiikkialan ja verkkokaupan asiantuntijoiden kesken digitalisoituvan maailman haasteita. Siellä alustivat Arto Alaspää, Lauri Rechardt, Ahti Vänttinen, Mikko Haapala, Marko Alanko, Tuomas Talonpoika ja Lauri Kaira.
Tekijänoikeusjärjestö Sinun palveluksessasi
Gramexin toiminta järjestönä Gramex on palveleva linkki, joka auttaa lakisääteisten korvausten ja lupien hoidossa sekä korvausten saajia että niiden maksajia. HALLITUS. Vuosikokouksessa 7.5.2010 valittiin seuraavat henkilöt hallituksen jäseniksi: Puheenjohtaja: Risto Ryti Varsinaiset jäsenet: Lauri Rechardt Niko Nordström Kimmo Valtanen Ahti Vänttinen Jouni Nieminen Matti Lappalainen
Varajäsenet: Tapio Korjus Markku Takkunen Jarkko Nordlund Lottaliina Lehtinen Martti Metsäketo Sami Kuoppamäki
Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus kokoontui kahdeksan kertaa. Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin KHT Hannu T. Koskinen ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Lotta Kärki. Hallitus valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Lauri Rechardtin ja Ahti Vänttisen. Hallituksen oikeudelliseen työryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Risto Ryti ja jäseninä Lauri Rechardt, Ahti Vänttinen ja Hannu Marttila. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti hallituksen kokousten välillä. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin johtokuntaan on Gramexin nimeäminä valittu vuosiksi 2009 - 2010 esittävien taiteilijoiden edustajana Ahti Vänttinen ja äänitteiden tuottajien edustajana Arto Alaspää. Risto Ryti on valittu Gramexin esittämänä tekijänoikeusneuvoston jäseneksi. HENKILÖSTÖ. Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 31, joista 26 oli toimiston tehtävissä ja 5 alue-edustajana. Yhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Hannu Marttila. Apulaisjohtajina ovat toimineet Jorma Härkki, Tuomas Talonpoika, Leena Pitkänen ja Lauri Kaira. Jorma Härkin vastuualueena ovat rekisteröinti- ja tilitystoiminnot, niihin liittyvä asiakaspalvelu sekä järjestelmien kehittäminen. Tuomas Talonpoika vastaa sähköisen median ja kopioinnin lisensioinnista sekä yhdistyksen lakiasioista. He ovat myös omilla erityisaloillaan edustaneet Gramexia kansainvälisissä työryhmissä. Leena Pitkänen vastaa julkisen esittämisen
15
sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Yhdistyksen taloushallinto on suoraan toimitusjohtajan vastuualueena. Rekisteröinti- ja tilitystoiminnossa, jossa hoidetaan kotimaisen asiakas- ja ääniterekisterin ylläpito, soittotapahtumien käsittely, korvausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu, ovat toimineet asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson, Riitta Pelli, Taru Tuovinen, Marjo Huuskonen ja Pirjo Peltonen. Ulkomaisten soittotapahtumien käsittelyä ja ulkomaista tilitystä on hoitanut projektipäällikkö Kari Niemelä ja Pekka Purhonen. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Fagerlund. Ulkomaisten äänitteiden rekisteröintiä on hoitanut Teemu Pitkänen. Sami Hiltunen on toiminut IT-asiantuntijana. Yhdistyksen lakiasioita ja uusmedian lisensiointia on hoitanut Sami Kokljuschkin. Äänitteiden kopioinnin asiakaspalvelu- ja sopimushallinnointitehtäviä ovat hoitaneet Heidi Wilska-Lehtonen ja Jaripekka Koikkalainen, joka vastaa myös radioiden esityskorvauslaskutuksesta. Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä hoitavat Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Pirjo Salmela. Markkinointivastaavana on toiminut Riina Virkkunen. Kentällä toimivina alue-edustajina ovat olleet Harri Franssi, Olli Hänninen, Tapio Nokkala, Hannu Virkkala, Carl-Johan Wolff. Yhteisenä alue-edustajana Teoston kanssa toimi kesäkuuhun saakka Kati Kauravaara. Matti Nummiaro on jäänyt alue-edustajatehtävästä eläkkeelle kesäkuussa. Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnossa on Marja Hakkarainen hoitanut yhdistyksen kirjanpidon ja maksuliikenteen. Hän on hoitanut myös Kiinteistö Oy Pikku-Yrjön kirjanpidon ja maksuliikenteen. Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä on Tuija Niemi. Gramexpress-lehteä on toimittanut osapäiväisenä Anu Karlson. Hallintosihteerinä toimii Sari Lindström. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin pääsihteerinä on toiminut Leena Hirvonen sekä toimistosihteerinä Ulla Haukatsalo. Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Juha Torvinen ja toimittajana Jonatan Mander ja Anu Ahola. Kertomusvuoden aikana julkaistiin neljä numeroa.
Työtä kulttuurin hyväksi
Yhteistyösopimukset Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen kulttuuria ja palvellakseen korvausten maksaja- ja korvausten saaja-asiakkaitaan entistä paremmin.
YHTEISTYÖ KOTIMAASSA LUOVAN TYÖN TEKIJÄT JA YRITTÄJÄT LYHTY. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty on laajin luovan alan yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 14 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Sen tavoitteena on edistää kulttuuria ja sisältötuotantoalan toimintaedellytyksiä. Toimintavuoden aikana järjestettiin päättäjätapaamisia, luotiin ja esiteltiin puolueille luovan alan hallitusohjelmatavoitteet, toteutettiin sekä normaali tekijänoikeusbarometri että erityinen verkkolataajiin kohdistuva piratismitutkimus, toteutettiin vaikuttamiskampanja hyvitysmaksusta, organisoitiin Tekijänoikeuspäivä ja Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumi, annettiin lausuntoja, osallistuttiin koululaisvalistusmateriaalien tekoon sekä koordinoitiin yleisesti luovan alan järjestöjen vaikuttamistoimintaa. Osa työstä kohdistui kotimaiseen ja osa EU-tason lainsäädäntöön. TEKIJÄNOIKEUDEN TIEDOTUS- JA VALVONTAKESKUS TTVK RY. Keskuksen toiminta on siirtynyt vuoden 2005 alusta perustetun rekisteröidyn yhdistyksen toimesta tapahtuvaksi. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Keskuksen sijoituspaikka on edelleen ollut Gramexin yhteydessä. Hannu Marttila on TTVK ry:n hallituksen jäsen. KOPIOSTO RY. Gramex on yksi tekijänoikeusjärjestö Kopioston jäsenjärjestöistä ja Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika toimii jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Kopiosto lisensoi muun muassa radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä opetusministeriön valtuuttamana sopimuslisenssijärjestönä. Kopiosto on valvonut myös Gramexin edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia yleisradiolähetysten edelleenlähettämisen sekä tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien tallennekäyttöjen kuten esimerkiksi oppilaitostallentamisen tai ohjelmatallenteiden laitoskäytön osalta. MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA: VAPAAKAPPALEIDEN KOPIOINTI. Gramex on osapuolena 9.12.1982 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmistamista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista äänitteistä. Sopimus on tehty opetusministeriön, Teoston, Suomen Kirjailijaliiton, Musiikkituottajien, Suomen Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä. SUOMEN KANSALLISKIRJASTO. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto, Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, Musiikkituottajat ja Suomen Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan valmistaa kopioita Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön. TEKIJÄNOIKEUSINSTITUUTTI. Gramex osallistuu 29.4.1992 tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin toimintaan. Instituutti julkaisi tekijänoikeustaloudesta Tarja Koskinen-Olssonin laatiman selvityksen ”Direct copyright revenue streams in creative industries in Finland” (30/2010) sekä Turun yliopiston tutkijaryhmän Mikko Grönlundin johdolla >>
16
>> laatiman raportin ”Economic contribution of copyright-based industries in Finland 2005 - 2008” (29/2010). Gramexin edustajana Instituutin johtoryhmässä on Arto Alaspää. JÄSENJÄRJESTÖYHTEISTYÖ. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm. Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijänoikeusolojen ja –lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä. MUSIC EXPORT FINLAND RY. Gramex on vuodesta 2005 lähtien ollut Musex ry:n jäsenenä. Muita jäseniä ovat Musiikkituottajat, Muusikkojen Liitto, Teosto/FIMIC, Elvis, Musiikkikustantajat ja Indie Co. Musex on organisaatio, joka tukee suomalaisen populaarimusiikin markkinointia ja myyntiä ulkomaille. Gramex on yksi Musexin rahoittajatahoista. Gramexin mandaatilla Musexin hallituksessa on Veikko Koivumäki ja varalla Pekka Lehti. TEKIJÄNOIKEUSAKATEMIA RY. Gramex on yhdessä Teoston ja Kopioston kanssa perustanut Tekijänoikeusakatemia ry:n. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille avustuksen vuoden 2010 ja myös vuoden 2011 Tekijänoikeuspäivän järjestämiseen. Käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Lyhty –projektin kanssa. Muilta osin sen toimintamuotoja vielä suunnitellaan. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Kansainvälinen yhteydenpito ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osa-alueella on entisestään laajentunut. Suomen jäsenyys EU:ssa on kiihdyttänyt kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Tuottajien ja taiteilijoiden kannalta tärkeät kansainväliset sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, ovat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena. Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies’ Council for The Collective Management of Performers’ Rights -yhteisön (SCAPR) kokouksiin. SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen kesken on perustettu yhteisö (International Performers’ Database Association IPDA) hallinnoimaan individuaalitilittämistä palvelevaa artistien identifiointijärjestelmää. Hannu Marttila toimii IPDA:n hallituksen jäsenenä. Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers’ Organization -nimisen (AEPO) yhteisön jäsenenä. Gramex on myös perustajajäsen pohjoismaisessa äänitetietokantahankkeessa (Virtual Recording Database), johon on nyt tullut mukaan myös muita eurooppalaisia järjestöjä. TUOTTAJIEN JA TAITEILIJOIDEN HYVÄKSI. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta Gramexin yhteistyö Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton kanssa on erityisen tärkeää. Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvon-
nassa tasapainoisesti huomioida. Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen. Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymiseen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö IFPI:n Performance Rights Committeen sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on Gramexille välttämätöntä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Erityisesti yhteistyö ja tietojen vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. VASTAVUOROISUUSSOPIMUKSET. Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Hollannin, Iso-Britannian, Irlannin, Itävallan, Norjan, Tsekin Tasavallan, Japanin, Sveitsin, Latvian, Puolan ja Romanian järjestöjen kanssa on viime vuosina siirrytty tai ollaan parasta aikaa siirtymässä korvausten vastavuoroiseen tilittämiseen. Saksan järjestön kanssa on tehty sopimus, jonka nojalla Gramexin kautta tilitetään suomalaisille taiteilijoille Saksassa kertyneet korvaukset.
Yhdistyksen talous TILITYKSET. Vuoden 2010 kotimaiseen tilitykseen siirrettiin Yleisradion esityskorvauksia vuodelta 2009 2.114.943,07 €, kaupallisten radioiden korvauksia eri vuosilta yhteensä 2.232.734,89 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia 4.424.630,79 €. Kopiointikorvauksia tilitettiin arvonlisäveroineen yhteensä 1.245.905,98 €. Vuoden 2008 hyvitysmaksuja tilitettiin vuoden 2008 soittotapahtumien perusteella 1.247.689,76 ja Musiikkituottajilta saadun markkinaosuustilaston mukaan 320.700,67 €. Vuoden 2009 hyvitysmaksuja on siirretty muihin lyhytaikaisiin velkoihin 1.228.979,60 €, jotka maksetaan kevään 2011 kotimaisessa tilityksessä. Pienin asiakkaalle maksettava korvaussumma on 10 €. Gramex tekee ennakonpidätyslain mukaiset pidätykset suorittamistaan korvauksista. Tilitysten maksaminen ja ennakonpidätykset on hoidettu Gramexin asiakasjärjestelmällä. Ulkomaisten korvausten maksaminen perustuu tuottajien osalta pääosin tuottajayhtiöiden välisiin lisenssisopimuksiin ja taiteilijoiden osalta järjestöjen välisiin vastavuoroisuussopimuksiin. Viime vuosien aikana Gramex on solminut tilittämiseen perustuvia ns. A-sopimuksia Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Espanjan, Iso-Britannian, Irlannin, Itävallan, Tsekin, Norjan, Latvian, Japanin, Sveitsin, Puolan ja Romanian järjestöjen kanssa. Muiden maiden kanssa solmitaan A-sopimuksia sitä mukaa, kun tekniset edellytykset vastavuoroiseen tilittämiseen täyttyvät. Ulkomaiseen tilitykseen siirrettiin vuoden 2009 Yleisradiokorvauksia 1.705.215,07 €, kaupallisten radioiden korvauksia 1.597.370,63 €, hyvitysmaksuja 357.788,50 € sekä julkisen
17
esityssuojan korvauksia 2.871.887,30 €. Ulkomaisten äänitteiden käyttämisestä Suomessa maksettiin tilivuoden aikana korvauksia vuosilta 2003 - 2009 ulkomaisille taiteilijoille 871.164,41 € sekä tuottajille 2.305.717,66 €. Tuottajakorvaukset maksetaan pääosin sopimusten perusteella kotimaisille yhtiöille. Ulkomaisille taiteilijoille maksettavat korvaukset tulevat kasvamaan lähivuosina vastavuoroisen tilittämisen edetessä vaiheittain taiteilijajärjestöjen kanssa. Tilivuoden aikana ulkomaisten järjestöjen keräämiä korvauksia on tullut Gramexin välityksellä maksettavaksi suomalaisille oikeudenhaltijoille suomalaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla yhteensä 645.071,53 €. Toiminnan kulujen kattamisen jälkeen syntyvä alijäämä 73.853,33 € pienentää kertomusvuotta seuraavan vuoden tilitystä. VAROJEN SIJOITUS. Varoja oli tilikauden päättyessä sijoitettuna pankkien talletuksiin ja sijoitustodistuksiin 15.099.637,24 € sekä sijoitusrahastoihin, jvk-lainoihin ja osakkeisiin 33.909.770,53 €. Kertomusvuonna tuotot sijoituksista olivat 1.008.491,72 €. Myyntivoittoja/tappioita ja arvonmuutoksia sijoituksista oli nettomääräisesti 878.282,90 €. Edistämistoimintaan siirrettiin sijoitustuottoja 749.730 €. VELVOITTEET JA VARAUKSET. Pitkäaikaiset velvoitteet muodostuvat pääosin äänitteiden esityskorvauksista tehdyistä varauksista ulkomaisia oikeudenhaltijoita varten. Vuoden 2009 korvauksista pitkäaikaisiin velvoitteisiin tehdyn siirron suuruus on yhteensä 4.655.606,37 €. Vanhentuneista ulkomaisista esityskorvauksista osa on jätetty toistaiseksi Yleisradion tariffioikeudenkäynnin loppuselvityksen ollessa vielä kesken pitkäaikaisiin velvoitteisiin. Vuoden 2006 prosenttivarauksesta 31.251,40 € jaettiin tasan tuottajien ja taiteilijoiden kesken vuoden 2009 korvausten tilityksessä. Tuottajien hyvitysmaksuvarauksia vuodelta 2006 siirrettiin tilitykseen yhteensä 29.546,29 €. Varauksia tehtiin hallituksen päätösten sekä sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Taseen pakollisissa varauksissa on varaus edistämistoimintaan yhteensä 18.615.466,47 €, joka sisältää erillisenä eränä ESEKille ja LUSESille audiovisuaalisen tuotannon edistämistoimenpiteisiin käytettäväksi osoitetut varat. Vanhentuneita kotimaisia esityskorvausvelkoja taiteilijoille vuodelta 2006 siirrettiin siirtovelkoihin käytettäväksi Esittävien taiteilijoiden sosiaalista asemaa tukevien kassojen toimintaan yhteensä 24.213,70 €. Vanhentuneita esityskorvausvelkoja tuottajille vuodelta 2006 siirrettiin siirtovelkoihin
33.205,55 € käytettäväksi äänitetuotannon edistämistoimenpiteisiin Musiikkituottajille. Siirrot ovat yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaisia. KIRJANPITO. Kirjanpidossa on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu kustannuspaikkaerittely. Tuloslaskelma ja tase vastaavat Gramexin toiminnan luonnetta korvausten välittäjänä. Korvaukset ja tilitykset on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. YHDISTYKSEN KULUT. Gramexin toiminnan kokonaiskulut poistoineen olivat 2.563.943,78 €. Edellisenä toimintavuonna nämä kulut olivat 2.463.184,13 €. Ilman poistoja kulut olivat 2.412.472,81 €. Toiminnan kulut ovat yhteensä 13,0 % korvausten kertymästä (ilman poistoja 12,2 %), joka on vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toiminnan tehokkuus on täten varsin korkea. Kuluja katettiin esityskorvauksista 1.231.592,07 € ja edistämistoiminnan varauksista 133.901,43 €. ESEKin toiminnan kokonaiskulut olivat 1.801.837,23 €, josta avustustoimintaan käytettiin 1.651.310,00 €. Toiminnan kulut olivat 150.527,23 €. Edellisenä toimintavuonna vastaavat luvut olivat 1.819.160,09 €, 1.659.789,00 € ja 159.371,09 €. Muuhun edistämistoimintaan käytettiin yhteensä 525.915,50 €. Kyseessä olivat yhteistyökulut TTVK:n, Music Export Finlandin, Fimicin, Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen sekä Gramexin jäsenjärjestöjen puitteissa. Nämä kulut katettiin edistämistoiminnan varauksista. Audiovisuaalisen edistämistoiminnan (AV-jaosto) toiminnan kulut olivat 17.380,92 € ja edistämistoimenpiteisiin käytettiin 557.950,00 €. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 15.753,66 € ja 665.176,00 €. Finnish Music Quarterly -lehden kulut olivat 108.653,93 €. Näistä katettiin valtionavustuksella 85.000,00 €. Lehden rahoittajina ovat myös Gramexin lisäksi Teosto ja Sibelius-Akatemia. Tilaajatuotot olivat 6.679,50 €. Edellisenä vuonna kulut olivat 109.964,49 €. Lyhty-projektin kulut olivat 98.200,48 € ja tuotot samoin 98.200,48 €. Yhdistyksen toiminnan kaikki kulut ennen varausten käyttöä olivat kertomusvuonna yhteensä 5.673.683,84 € (ei sis. sij. toim.) Edellisenä toimintavuonna kulut olivat yhteensä 5.448.358,84 €. Nämä kokonaismenoja koskevat summat sisältävät muun muassa kaikki edellä mainitut Gramexin erillistoimintojen eli Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen ja sen AV-jaoston myöntämät avustukset ja niiden sekä Lyhdyn ja Finnish Music Quarterly-lehden toimintakulut.
Kotimaisten korvausten tilitys jakaantui tuottajien ja taiteilijoiden kesken seuraavasti: Taiteilijoille
Tuottajille
Yhteensä
2009 2010
4.339.785,41 5.442.150,38
4.162.420,01 5.202.592,92
8.502.205,42 10.644.743,30
muutos %
+ 25,4
+ 25,0
+ 25,2
18
19
Toimintakertomuksen liitteet Liite 1
Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty Toimintakertomus 2010 YLEISTÄ. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty toimi vuonna 2010 aktiivisesti kotimaisen luovan alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhteistyössä oli mukana 14 järjestöä kulttuurin ja sisältötuotannon alalta. Luovan alan toimintaedellytysten kehittäminen vaikuttaa sekä kansallisen kulttuurin kilpailukykyyn että luovan alan kykyyn luoda työpaikkoja. Vuonna 2010 Lyhty-projektin toimintaan kuului muun muassa lainsäädäntökehityksen seuraamista Suomessa ja EU:ssa, hallitusohjelmatavoitteiden valmistelu ja esittely puolueille, Tekijänoikeuspäivän järjestäminen, mielipidetutkimusten teettämistä, luovan alan vaikuttamisyhteistyön koordinointia ja toteutusta, aineistojen tuottamista, lausuntojen antamista sekä päättäjä- ja mediatapaamisten järjestämistä. TOIMINNAN ORGANISOINTI: JOHTORYHMÄ. Lyhdyn päätökset tehdään johtoryhmässä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenorganisaatiosta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Ahti Vänttinen ja sihteerinä projektinjohtaja Lauri Kaira. Johtoryhmä kokoontui viisi kertaa.
VALTUUSKUNTA. Lyhdyn valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Jussi Chydenius ja varapuheenjohtajina Gugi Kokljuschkin, Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen. Valtuuskunta vahvistaa projektin yhteyksiä taiteilija- ja tuottajajärjestöjen sekä alan ammattilaisten kanssa. Valtuuskunta kokoontui viisi kertaa. TYÖRYHMÄT. Lyhdyllä oli toimintavuonna seitsemän työryhmää: EU-työryhmä (puheenjohtajana Arto Alaspää), uusmediatyöryhmä (puheenjohtajana Arto Tamminen), hyvitysmaksutyöryhmä (puheenjohtajana Hannu Marttila), Tekijänoikeuspäivätyöryhmä (puheenjohtajana Lauri Kaira), hallitusohjelmatyöryhmä (puheenjohtajana Lauri Kaira), lausuntotyöryhmä (puheenjohtajana Martti Kivistö) ja viestintätyöryhmä (puheenjohtajana Satu Kaarenoja). VUODEN 2010 TOIMINTA. Vuoden 2010 toiminnan painopisteitä olivat hallitusohjelmatavoitteiden luominen ja toimittaminen eduskuntapuolueille, hyvitysmaksun romahdusta vastustavan kampanjan toteuttaminen, uraauurtavan piratismitutkimuksen toteuttaminen, Tekijänoikeuspäivän ja Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumin järjestäminen sekä digitaaliseen agendaan painottuva entistä aktiivisempi EU-vaikuttaminen. HALLITUSOHJELMATAVOITTEET. Johtoryhmä hyväksyi 19.8.2010 hallitusohjelmatyöryhmän valmistelemat hallitusohjelmatavoitteet ”Kasvua kulttuurista - keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun edistämiseen Suomessa”. Tavoitteet julkaistiin 24-sivuisena kirjasena, joka sisältää myös tutkimustietoa kulttuurialan talous- ja työllisyysvaikutuksista sekä tietoa valtioneuvoston ja ministeriöiden asiakirjoista. Tavoitteet esiteltiin puolueille syksyn aikana järjestetyissä >> tilaisuuksissa.
20
>> Tavoitteissa käsitellään seuraavia aihealueita: 1. Laillisille verkkopalveluille on turvattava kasvumahdollisuudet luomalla tehokkaita keinoja puuttua Internet-piratismiin. 2. Luovan työn tekijöille ja yrittäjille on turvattava tasapainoinen neuvotteluasema sopiessaan työnsä tulosten ja tuotteidensa käytöstä. 3. Oikeus edelleenlähettämiskorvauksiin must carry -jakelusta on palautettava. 4. Hyvitysmaksun tuotto on saatava vastaamaan nykyistä paremmin yksityisen kopioinnin arvoa. 5. Taiteilijoiden, tekijöiden ja luovan alan pienyrittäjien sosiaali- ja verotuskysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja. 6. Luovan alan elinkeinotoimintaa ja vientiä on edistettävä, turvattava tehokkaat kotimaiset tekijänoikeuspalvelut, kehitettävä vahvaa tekijänoikeussuojaa kansainvälisenä kilpailutekijänä ja verotusta sisältötuotantoon kannustavaksi (mm. alennettu alv). EU-POLITIIKKA. Lyhty seurasi EU-valmistelua, koordinoi järjestöjen yhteistyötä ja lausuntoja EU:lle sekä piti yhteyttä suomalaisiin EU-parlamentin jäseniin ja Suomen toimistoon, EU-lähetystöömme ja komission Suomen lähetystöön sekä komission virkamiehiin. Lyhty järjesti 24.5. EU:n perustamissopimuksia muuttaneeseen Lissabonin sopimukseen perehdyttävän seminaarin jäsenilleen. Seminaarissa käsiteltiin EU:n uudistunutta päätöksentekomenettelyä, vaikuttamista EU:ssa ja EU-toimielimissä sekä tekijänoikeuden sääntelykenttää. Lyhty rekrytoi Brysselin edunvalvontatyönsä tueksi EUkonsultti Kai Keski-Korhosen 1.6. - 31.12.2010 ajaksi. Keski-Korhonen on erityisesti edistänyt Lyhty-jäsenten yhteyksiä Euroopan parlamentin suomalaisiin MEP:hin, sekä seurannut valmistelussa olevia asioita ja osallistunut MEP-kirjeiden laadintaan ja edelleen välittämiseen parlamentissa. Tekijänoikeudet ja niihin perustuvat liiketoimet ovat enenevässä määrin EU:n sisämarkkinakysymyksiä. EU-tason direktiivivalmistelu ja vallitseva harmonisointitahto ohjaavat kansallisten lakien säätämistä. Muutos on osoittanut EU-työryhmän ajantasaisen ja johdonmukaisen työn tärkeyden Lyhtyedunvalvonnassa. EU-työryhmä kokoontui vuoden aikana Suomessa 11 kertaa. Asialistalla olivat mm. suoja-ajat, digitaalisten sisältömarkkinoiden ja sähköisen kaupan monitahoiset oikeus- ja hallinnointikysymykset (Gallo- ja Monti-raportit, Digital Agenda ja Single Market Act), hyvitysmaksufoorumin asiat, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö tekijänoikeusasioissa sekä kansainvälinen ACTA-yleissopimus. Työryhmän valmistelulla on luotu pohjaa Lyhdyn EU-asioissa antamiin lausuntoihin eri vastuuministeriöille ja eduskunnan eri valiokunnille. UUSMEDIATYÖ. Tietoyhteiskunnan uudet liiketoimintamallit perustuvat suurelta osaltaan luovien sisältöjen käytölle. Lyhty seurasi ja analysoi uusien jakeluteiden ja –tekniikoiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehitystä. Viestintämarkkinalain 134 §:n uudistamisen yhteydessä must carry-kanavien määrä väheni ja eduskunnan valiokunnat totesivat, että Suomen must carry-siirtovelvoitteen toteutumista tulee seurata ja lainsäädäntöä tarvittaessa muuttaa, jos korvauksettomuus muodostuu oikeudenhaltijoiden kannalta
kohtuuttomaksi. Uusmedia-työryhmä kokoontui 5 kertaa. Sen työ painottui must carry-siirtovelvoite -lainsäädäntöhankkeeseen, ns. nettitallennuspalveluiden toiminnalliseen analysointiin sekä laajamittaisen uusmediakehitystä koskevan selvityksen tekemiseen. Selvitys valmistuu maaliskuun 2011 loppuun mennessä. VIESTINTÄ- JA YHTEISKUNTASUHTEET. Lyhty toteutti vuoden aikana viestintäkampanjan hyvitysmaksusta hyvitysmaksutyöryhmän ja Lyhdyn toimiston työnä. Lyhdyn kotisivujen www. kulttuuriuutiset.net ja www.kulttuuri.net blogeihin liitettiin interaktiivinen keskusteluominaisuus ja kotisivusta luotiin sovellus Facebookiin. Viestintää hoidettiin operatiivisena työnä ilman viestintäryhmän kokouksia. Jäsenjärjestöt hoitivat mediayhteyksiä itsenäisesti. LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJAVAIKUTTAMINEN. Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty kutsuttiin vuoden aikana useita kertoja asiantuntijakuulemisiin eduskunnan sivistysvaliokuntaan, suureen valiokuntaan ja talousvaliokuntaan. Käsiteltävinä asioina oli muun muassa hallituksen lakiesitys must carry-siirtovelvoitteeksi, äänitteen suoja-aikaa koskeva direktiivi, hallituksen lakiesitys piratismin torjumiseksi, EU:n digitaalinen agenda ja Montin raportti. Lisäksi Lyhty osallistui tekijänoikeustoimikunnan työskentelyyn koordinoiden tarpeen mukaan sen oikeudenhaltijajäsenten yhteistyötä ja antoi lausuntoja ministeriöille. Lausuntotyöryhmä kokoontui kolme kertaa, ja suurelta osin lausuntoja valmisteltiin verkkokäsittelyssä. TUTKIMUS. Lyhty teetti edellisvuosien tapaan Taloustutkimuksella tekijänoikeusbarometrin, jossa selvitettiin noin 1000 henkilön haastatteluilla tekijänoikeusasenteiden kehitystä. Tutkimuksen mukaan kansalaiset mieltävät tekijänoikeudet ja tekijänoikeusjärjestöt selvästi oikealla asialla oleviksi ja tarpeellisiksi. Jokavuotisen tekijänoikeusbarometrin lisäksi Lyhty teetti Taloustutkimuksella uraauurtavan 3000 haastattelun verkkopiratismitutkimuksen. Siinä piraattitiedostojen lataajat itse kertoivat, minkä verran lataavat mitäkin tuotteita ja missä määrin tämä heidän osaltaan korvaa laillista kauppaa. Tutkimuksen mukaan noin 400 000 kotitaloudessa ladataan laittomasti yhteensä 153,6 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Lataajat ostaisivat näistä kolmanneksen, ellei laitonta ilmaisvaihtoehtoa olisi tarjolla. Vähittäiskauppahinnoilla laskien tämä aiheuttaa 355 miljoonan euron menetyksen vuodessa. Tutkimustulokset saivat paljon huomiota julkisuudessa ja niitä on siteerattu mm. eduskunnan valiokuntalausunnoissa. HYVITYSMAKSUASIAT. Hyvitysmaksukertymän nostaminen takaisin kahden vuoden takaiselle tasolla oli yksi toimintavuoden päätavoitteista. Lyhty teetti ”Hyvitysmaksun syöksykierre katkaistava” – esitteen, jota postitettiin ja jaettiin kaikille ministereille ja kansanedustajille, samoin kuin Lyhdyn valtuuskunnan kannanotto samasta aiheesta. Lyhty organisoi taiteilijadelegaatioiden tapaamiset päähallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajien kanssa sekä vajaan 8000 nimen adressin keruun ja luovutuksen eduskuntapuolueille 14.12. ja valtioneuvostolle 16.12. Hyvitysmaksutyöryhmässä käsiteltiin monipuolisesti erilai-
21
sia hyvitysmaksuun liittyviä strategisia sekä operatiivisia kysymyksiä ja toimittiin yhteistyössä Teoston hyvitysmaksuyksikön sekä viestintä- ja lausuntoryhmien kanssa. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kymmenen kertaa. Agendalla oli erityisesti hyvitysmaksuesityksen tekeminen, joka jätettiin OKM:lle kesäkuussa ja uudistettiin lokakuussa. Vuoden aikana tavattiin sekä ministeriön edustajia että kansanedustajia, ministereitä ja virkamiehiä. Lyhty jätti 30.11. lausunnon OKM:n selvityksestä hyvitysmaksujärjestelmän kehitystarpeista. Euroopan yhteisön tuomioistuin antoi 21.10. ratkaisun hyvitysmaksuja koskien ns. Padawan-tapauksessa. Lyhdyssä selvitetään tämän tapauksen juridisia vaikutuksia. Vuoden lopussa valtioneuvosto antoi hyvitysmaksupäätöksen vuodelle 2011, joka toi uutena ainoastaan ulkoiset kovalevyt maksun piiriin. Maksun kertymän ei tämän johdosta arvioida kääntyvän nousuun, mutta laskun arvioidaan pysähtyvän. TEKIJÄNOIKEUSPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN. Lyhty koordinoi Tekijänoikeuspäivän järjestämisen 28.4. Tekijänoikeuspäivä sovitettiin yhteen Patentti- ja rekisterihallituksen järjestämien teollisoikeuden tapahtumien kanssa ja järjestettiin yhdessä Tekijänoikeusakatemian kanssa. Tekijänoikeuspäivätyöryhmä kokoontui kolme kertaa. Tekijänoikeuspäivään liittyi mm. •
• • •
TV-tietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen Suomen Kuvalehdessä Lehtimainos-sarja, jossa esiintyi mm. Timo Koivusalo Suurelle yleisölle suunnattu elokuva-etukampanja Tennispalatsin seminaari ”Ostoskeskus Internetiin – miten luoda kannattavia kuluttajapalveluja verkkoon”. Seminaarissa esiintyivät viestintäministeri Suvi Lindén, valtiosihteerit Marcus Rantala ja Riina Nevamäki, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo, Development Director Marko Alanko SecuryCast Oy:stä, toimitusjohtaja Jonas
•
Dahllöf SF Anytime´sta, Digital Manager Mikko Haapala Universal Musicista, markkinointijohtaja Mika Waris PRH:sta, tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun, ohjaaja, elokuvatuottaja Timo Koivusalo, toiminnanjohtaja Arto Alaspää Musiikkituottajista, johtaja Marcus Wiklund Neloselta sekä projektinjohtaja Lauri Kaira. Seminaarissa julkistettiin ns. Liito-projektin puitteissa toteutettu laillista verkkolataamista edistämistä mediakampanja. Kutsuvieraselokuvanäytökset Tennispalatsissa
KULTTUURIOPETUKSEN TEKIJÄNOIKEUSFOORUMI. Tekijänoikeuspäivätyöryhmä järjesti yhteistyössä Konservatorioliiton, Metropolian, Musiikkioppilaitosten liiton ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa opettajille suunnatun Tekijänoikeuspäivän Helsingin Metropoliassa 12.2.2010. Teemana oli musiikki- ja av-teosten käyttö korkeakoulujen, konservatorioiden ja musiikkioppilaitosten opetuksessa. Tilaisuus oli suunnattu alan opettajille ja rehtoreille. Päivän mittaiseen seminaariin osallistui 135 henkeä. VALTUUSKUNTA. Valtuuskunta piti vuoden aikana viisi kokousta, joista yksi oli laajempi seminaari. Valtuuskunta hyväksyi hyvitysmaksukannanoton, josta tehty painotuote toimitettiin muun muassa kaikille ministereille ja kansanedustajille. Valtuuskunnan jäsenet kutsuttiin mukaan useisiin hyvitysmaksuaiheisiin tapaamisiin poliittisten päättäjien kanssa. TOIMINTARESURSSIT. Lyhdyn budjetti vuodelle 2010 oli 83.000 euroa. Tämän lisäksi hallitusohjelma- ja EU-projektiin hankittiin jäsenjärjestöiltä lisärahoitusta. Projektinjohtaja Lauri Kaira käytti Lyhty-projektiin työajastaan vajaan kolmanneksen. Lyhty tilasi vuoden aikana asiantuntija- ja konsulttityötä, tutkimuksia sekä mainostoimistotyötä. Lyhdyn taloushallinto hoidettiin Gramexissa.
Jäsenpohja Lyhty-yhteistyössä oli toimintavuonna mukana 14 järjestöä: • • • • • • • • • • • • • •
AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry Forum Artis - Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien Tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Kopiosto ry Musiikkituottajat – IFPI Finland ry Sanasto ry Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry Suomen elokuvatoimistojen liitto ry Suomen Musiikkikustantajat ry Suomen Muusikkojen Liitto ry Suomen peliohjelmisto ja multimediatallenneyhdistys FIGMA ry Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry
22
ja AV-jaoston esittelijäsihteerinä toimi pääsihteeri Leena Hirvonen. Työskentelytuen jaoston esittelijäsihteerinä toimi Pekka Nissilä ja AV-jaoston Jukka Takalo. Johtokunnan valmistelevina eliminä toimivat äänitetuotantojaosto, esiintymistilaisuuksien jaosto, markkinointi- ja vientijaosto, työskentelytuen jaosto, koulutusjaosto, kuorojaosto sekä työjaosto. AV-jaosto toimii itsenäisesti ja tekee päätökset ilman johtokuntakäsittelyä. Jaostojen kokoonpanot liitteessä 2 A.
Liite 2
ESEK - Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus Gramexin yhteyteen 1980-luvun alussa perustetun Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) toiminta jatkui aikaisemmin omaksutun linjan mukaisena. ESEKin tehtävänä on erilaisin tukitoimenpitein edistää kotimaista esittävää säveltaidetta. Tukitoiminnan kohdealueet ovat äänitetuotanto, elävän musiikin hankkeet, markkinointi ja vienti, työskentely esittävän säveltaiteen alalla ja alaan liittyvä jatko- ja täydennyskoulutus sekä yhteistyössä Luovan säveltaiteen edistämissäätiön (LUSES) kanssa audiovisuaalinen musiikkituotanto. Syksyllä 2007 aloitetun yhteistyön mukaisesti ESEKissä hoidettiin kertomusvuonna edelleen tiettyjä LUSESin tehtäviä. Sähköisen haun suunnittelua jatkettiin kertomusvuonna, ja joulukuussa äänitetuen osalta siirryttiin sähköiseen hakuun. Muiden tukialueiden kohdalla siirtyminen tapahtuu vuoden 2011 aikana. HALLINTO. Toimistohenkilökunta oli kertomusvuonna edelleen kaksi henkilöä; pääsihteerinä toimi Leena Hirvonen ja toimistosihteerinä Ulla Haukatsalo. Johtokunnan kokoonpano 2010 oli seuraava: puheenjohtajana oli FT Hannu Saha ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Juhani Merimaa. Jäseninä olivat toiminnanjohtaja Arto Alaspää, toiminnanjohtaja Kai Amberla, toiminnanjohtaja Jutta Jaakkola, toimittaja Minna Lindgren sekä puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Varajäseninä olivat Kari Helenius (Arto Alaspään varajäsen), Jouni Nieminen (Ahti Vänttisen varajäsen) sekä Annamaija Saarela (muiden varajäsen). Johtokunta piti kertomusvuoden aikana kuusi kokousta. Lisäksi toukokuussa järjestettiin puolipäiväinen tilaisuus strategian päivityksen merkeissä. Johtokunnan sekä muiden jaostojen paitsi työskentelytuen
RAHOITUS. Toiminnan rahoituksesta on yhdessä Gramexin kanssa vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionavustus ESEKille vuonna 2010 oli 75.000 €. Lisäksi OKM siirsi 75.000 euron erillisen määrärahan kuorojen ulkomaisten esiintymismatkojen tukemiseen. Gramexin hallitus osoitti ulkomaisten äänitteiden käytöstä perittyjä korvausvaroja koskevalla päätöksellään edistämistoimintaan 915.965,42 €. Lisäksi taiteilijoiden osuudesta edistämistoiminnan varauksiin katettiin työskentelytuki kuluineen (452.428,47 €). OKM:n hyväksymän vuoden 2009 hyvitysmaksua koskevan käyttöpäätöksen mukaisesti ESEKin osuudeksi tuli äänituotevaroista 551.000 €. Vuoden 2009 videotuoterahasta siirrettiin yhteisesti ESEKille ja LUSESille (AV-jaostolle) 457.000 € käytettäväksi kotimaisten audiovisuaalisten musiikkiohjelmien tuotannon edistämiseen. TUKITOIMINTA. Vuoden 2010 aikana ESEKin tekemien tukipäätösten yhteissumma oli hieman vajaat 2 milj. euroa. Tuki jakautui eri tehtäväalueille seuraavasti: Äänitetuotanto 350.000,00 € Esiintymistilaisuudet 372.050,00 € Kuoromatkat 83.500,00 € Audiovisuaalinen musiikkituotanto 427.950,00 € Markkinointi ja vienti 244.900,00 € Työskentely 449.360,00 € Koulutustoiminta 23.500,00 € Julkaisutoiminta 5.000,00 € Muut avustukset 13.000,00 € ________________________________________ Yhteensä 1.969.260,00 € Lisäksi kertomusvuonna jaettiin AV-erityistukea. Sitä myönnettiin neljälle tuotannolle yhteensä 270.000 euroa. Kuoromatkatuki rahoitettiin kulttuuri- ja opetusministeriön erityisavustuksella. AV-toiminta rahoitettiin ESEKin ja LUSESin yhteisillä varoilla. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2010 noin 2 100 kpl, joista myönteisen päätöksen sai 1 098 anomusta. ÄÄNITETUOTANTOTUKI. Äänitetuotantotukea myönnettiin 239 kotimaiselle cd:lle. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiden osuus tuesta oli 31 %, muiden tuottajien sekä omakustanteiden osuus 69 %. Suurin osa tuotantotuesta ohjautui kevyelle musiikille (noin 76 %). Vakavan musiikin osuus oli noin 24 %. ESIINTYMISTILAISUUKSIEN TUKI. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 257 erilaista elävän musiikin
23
hanketta. Näistä runsaat puolet toteutettiin kotimaassa ja vajaa puolet ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 66 % ja vakavan musiikin noin 34 %.
TYÖSKENTELYTUKI. Työskentelytuen päätöksiä tehtiin 307 kpl, pääasiassa yhden kuukauden pituisia. Suurin osa tuen saajista oli kevyen musiikin edustajia.
AUDIOVISUAALINEN TUOTANTOTUKI. AV-tukea myönnettiin 126 kotimaiselle musiikkivideolle ja 45 dvd-tuotannolle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia tukipäätöksiä tehtiin 27 kpl. Tuetut tuotannot olivat pääasiassa kevyen musiikin alalta. Lisäksi AV-erityistukea myönnettiin neljälle eri tuotannolle.
KOULUTUSTUKI. Koulutustukea myönnettiin 15 ammattimuusikoiden jatko- ja täydennyskoulutukseen liittyvän kurssin ja seminaarin järjestämiseen. Näistä 9 oli vakavan, 6 kevyen musiikin alalta.
MARKKINOINTI- JA VIENTITUKI. Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 73 musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle, jotka pääosin edustivat kevyttä musiikkia.
JULKAISUTOIMINTA. Julkaisutukea myönnettiin kahdelle kirjahankkeelle. MUUT AVUSTUKSET. Edellä esitettyihin tukialueisiin kuulumattomia päätöksiä tehtiin kaksi.
Liite 2 A
Jaostojen kokoonpano ÄÄNITETUOTANTOTUEN JAOSTO
Kevyen musiikin ryhmä: Arto Alaspää, pj Pete Eklund Kari Hakanen Martti Heikkinen Eeva Koivusalo Pekka Lehti Ilkka Mattila Aija Puurtinen Hannu Sormunen Sami Kuoppamäki (varajäsen) Mikko Tukiainen (varajäsen)
Vakavan musiikin ryhmä: Arto Alaspää, pj Kare Eskola Laura Heikinheimo Jukka Isopuro Erkki Palola Ilkka Ylönen
TYÖJAOSTO
Hannu Saha, pj Arto Alaspää
Juhani Merimaa Ahti Vänttinen
ESEKin / LUSESin AV-JAOSTO
ESEKin nimeämät jäsenet: Tommi Kyyrä Pekka Nissilä Jukka Takalo
LUSESin nimeämät jäsenet: Aarno Cronvall, pj Finn Andersson Tuukka Temonen
TYÖSKENTELYTUEN JAOSTO
Ahti Vänttinen, pj Johanna Juhola Riitta K. Lampela
Kirmo Lintinen Juhani Merimaa Leevi Leppänen (varajäsen)
ESIINTYMISTILAISUUSTUEN JAOSTO
Ahti Vänttinen, pj Hanna Juutilainen Tapio Korjus Raila Kulokari Valtteri Malmivirta
Pekka Nissilä Klaus Pylkkänen Riku Pääkkönen Matti Lappalainen (varajäsen)
MARKKINOINTI- JA VIENTITUEN JAOSTO Epe Helenius, pj Minna Huuskonen Tommi Kyyrä Jouni Nieminen
Kari Pössi Riku Pääkkönen Eicca Toppinen
KUOROJAOSTO
Timo Nuoranne Marita Pasanen Marjukka Riihimäki
Kari Ala-Pöllänen, pj Pekka Kostiainen Juha Kuivanen
24
Liite 3
Finnish Music Quarterly Finnish Music Quarterly (FMQ) -lehteä toimitettiin edelleen kertomusvuonna Gramexin/ESEKin yhteydessä. Lehden muina julkaisijoina olivat LUSES ja Sibelius-Akatemia. Lehden päätoimittajana oli Juha Torvinen ja toimitussihteerinä kesäkuun loppuun saakka Jonathan Mander ja loppuvuoden lehden vakituinen toimitussihteeri Anu Ahola. Ulkoasun käytännön toteutuksesta vastasi edelleen Timo Jaakola ja pääasiallisena valokuvaajana jatkoi Jussi Puikkonen. Kuvituksesta vastasivat Sanna Mander, Cajsa Holgersson ja Sakke Yrjölä, joka oli myös lehden kansikuvan tekijä. Lehden hallinnosta ja taloudesta vastasi ESEKin ja Gramexin henkilökunta. Toimitusneuvoston puheenjohtaja oli Hannu Apajalahti ja jäseninä Kimmo Hakola, Jan-Erik Holmberg, Merja Hottinen, Lauri Kilpiö, Ilkka Mattila, Klaus Pylkkänen ja Margit Rahkonen. Toimitusneuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Lehden rahoituksesta vastasi pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi julkaisijatahot osallistuivat lehden kuluihin. Lehdellä oli myös jonkin verran tilaus- ja myyntituloja. Painosmäärä oli keskimäärin 1.600 kpl/numero. Pääosin lehti lähetettiin vapaakappaleina ulkomaille musiikkialan tärkeisiin instituutioihin, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä eräille yksityisille vaikuttajille. Maksullisia tilauksia lehdellä oli noin 180 kpl, loput menivät jakeluun rahoittajatahojen kautta. Irtonumeroina lehteä oli myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa. Painotalona jatkoi Forssan kirjapaino. FMQ-vuosi 2010 pureutui ajankohtaisiin teemoihin. Normaalin aikataulun mukaisesti ilmestyi neljä numeroa. Tutun käytännön mukaisesti numerot keskittyivät rajattuihin teemoihin, joiden valinnassa painotettiin tällä kertaa laajoja ja kansainvälisesti merkittäviä kulttuurisia ilmiöitä. Jokainen numero sisälsi myös juttuja teemojen ulkopuolelta.
Ensimmäisen numeron teemana olivat keskusten ja reunaalueiden eron pohtiminen sekä erilaisten unohdettujen tai väärinymmärrettyjen musiikkielämän ilmiöiden uudelleentulkinnat. Aiheet vaihtelivat aina historiallisista artikkeleista (esim. Armas Launis, Sigrid Schnéevoigt) nykypäivän oman tiensä kulkijoihin (Helmi-levyt, Vladislav Delay). Toinen numero pohti medioituneessa kulttuurissamme keskeistä musiikin ja liikkuvan kuvan suhdetta muun muassa elokuvamusiikin, videotaiteen ja audiovisuaalisten tilataideteosten kautta. Lähtöjuttuna oli laaja Kimmo Pohjosen haastattelu. Yhtä aikaa kansainvälinen ja vahvasti suomalainen oli kolmannen numeron teema, joka pohti musiikin pohjoisuutta. Onko musiikissa ja musiikin tekemisessä jokin määrätty tunnistettava pohjoinen piirre? Missä määrin tämä on nimenomaan suomalaisen musiikin ominaisuus, missä määrin pohjoisuus on eri valtioita ja kansoja yhdistävä piirre? Neljännessä numerossa tarkasteltiin aktiivisena käytävää kulttuurivientikeskustelua ikään kuin päinvastaisesta näkökulmasta: numeron otsikkona oli ”A Culture of Musical Import”. Jatkuva ”musiikkituonti” on ratkaiseva suomalaisen musiikin kenttää rikastuttava ilmiö, joka kertoo siitä, että Suomi ei ole vain hyvä tuottamaan musiikkia ja muusikoita maailman tarpeisiin, vaan myös hyvä paikka vaikutteiden ja ihmisten juurtua. Totuttuun tapaan lehti sai ottaa vuoden aikana vastaan jatkuvia kyselyjä sekä uusista että aikaisemmin julkaistuista artikkeleistaan. Tämä kertoo osaltaan lehden pysyväistarpeesta suomalaisen musiikin kansainvälisenä tiedotuskanavana. Myös tilaajakanta pysyi vakaana, ja uusia tilaajia ja lähetyskohteita etsittiin pitkin vuotta.
25
Tuloslaskelma
Tase
1.1. - 31.12.2010
1.1. - 31.12.2010
2010 / EUR
2009 / EUR
Tuotot 158 500,00 Valtionavustukset / ESEK 85 000,00 Valtionavustukset / FMQ 16 974,43 Muiden järjestöjen osuudet Hyvitysmaksutuotot /ESEK + AV 1 084 121,75 6 679,50 Muut tuotot
139 000,00 85 000,00 17 035,98 1 385 000,00 7 928,51
1 351 275,68
1 633 964,49
Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sosiaalikulut
2009 / EUR
PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ATK-järjestelmät Perusparannukset Aineettomat hyödykkeet yhteensä
335 671,25 1 713,84 337 385,09
310 456,37 3 195,32 313 651,69
Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto
111 360,51
114 600,39
Sijoitukset Kiinteistöosakkeet Pörssiosakkeet Osake- ja indeksirahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Sijoitukset yhteensä
3 218 755,86 1 358 702,52 5 197 303,01 7 065 528,12 17 069 481,02 33 909 770,53
3 218 755,86 1 162 898,55 4 345 649,59 10 370 989,42 13 229 990,79 32 328 284,21
Pysyvät vastaavat yhteensä
34 358 516,13
32 756 536,29
15 099 637,24 1 258 778,28 913 382,39 1 179 499,54 554 183,46 19 005 480,91
13 649 112,89 1 286 871,08 5 432 919,69 0,00 605 296,22 20 974 199,88
85 525,61
427 906,79
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
19 091 006,52
21 402 106,67
Vastaavaa yhteensä
53 449 522,65
54 158 642,96
Velvoitteet ja varaukset Pitkäaikaiset velvoitteet Pakolliset varaukset
7 987 619,18 18 615 466,47
7 619 678,13 17 620 830,56
Velvoitteet ja varaukset yhteensä
26 603 085,65
25 240 508,69
16 288 311,66 5 841 155,92 0,00 913 382,39 23 042 849,97
16 126 865,98 4 152 314,21 1 961 812,34 5 432 919,69 27 673 912,22
Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat
190 387,02 2 980 341,75 632 858,26
102 718,87 629 376,23 512 126,95
Vieras pääoma yhteensä
26 846 437,00
28 918 134,27
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
53 449 522,65
54 158 642,96
VASTAAVAA
-1 296 727,08 -92 736,55 -280 841,09
-1 268 535,17 -94 773,97 -264 656,87
-1 670 304,72
-1 627 966,01
-151 470,97
-144 469,42
Muut kulut
-1 018 730,17
-975 837,94
Kulut yhteensä
-2 840 505,86
-2 748 273,37
Katettu esityskorvauksista Katettu varauksista/velvoitteista
1 231 592,07 133 901,43
1 282 803,44 163 867,50
Katettu yhteensä
1 365 493,50
1 446 670,94
Edistämistoiminta Myönnetyt avustukset / ESEK -1 398 310,00 -557 950,00 Myönnetyt avustukset / AV -253 000,00 Erillisprojektit Muut edistämistoiminnan kulut -525 915,50
-1 520 289,00 -665 176,00 -139 500,00 -296 676,74
-2 735 175,50
-2 621 641,74
Katettu varauksilla
1 648 014,73
1 260 599,94
Tuotto-/kulujäämä
-1 210 897,45
-1 028 679,74
73 853,33
615 272,66
Poistot
2010 / EUR
VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Korvaussaamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Edistämistoiminta yhteensä
VASTATTAVAA Siirto seuraavaan tilitykseen Erillinen projektitoiminta Lyhty-projekti Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Myyntivoitot Myyntitappiot Arvonnousut/alennukset Siirto edistämistoimintaan
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
98 200,48 -98 200,48 0,00
78 443,56 -78 443,56 0,00
1 008 491,72 511 906,87 -15 054,83 381 430,36 -749 730,00
794 012,84 760 572,00 -859 543,16 -281 634,60 0,00
1 137 044,12
413 407,08
0,00
0,00
Vieras pääoma Lyhytaikainen Tilittämättömät korvausvelat esityskorvaukset tallennekorvaukset hyvitysmaksut korvausvelat saamisista
26
Tilinpäätöksen liitetiedot 2010 / EUR
2009 / EUR
Tilinpäätösperiaatteet: Tuloslaskelma ja tase on tehty kirjanpitolain yleisten laadintaperiaatteiden mukaisesti. Korvausten tilitys on kirjattu suoraan lyhytaikaisen vieraan pääoman tai pitkäaikaisten velvoitteiden vähennykseksi. Kokonaistuotot Kokonaiskulut
6 438 666,67 6 438 666,67
6 589 536,43 6 589 536,43
1. Henkilöstökulut palkat ja palkkiot eläkekulut muut henkilöstösivukulut yhteensä
1 389 463,63 227 676,01 53 165,08 1 670 304,72
1 363 309,14 224 416,62 40 240,25 1 627 966,01
143 093,64
147 728,71
5 29 34
7 27 34
174 403,45 133 097,49 138 873,20 101 340,22 90 027,02 237 895,15 875 636,53
144 205,48 123 623,50 136 864,30 94 291,30 81 811,97 247 312,68 828 109,23
158 500,00 1 084 121,75 12 447,17 1 255 068,92
139 000,00 1 385 000,00 12 166,55 1 536 166,55
-83 514,82 -84 393,33 -167 908,15
-80 697,93 -94 426,82 -175 124,75
-1 956 260,00 -525 915,50 -253 000,00
-2 185 465,00 -296 676,74 -139 500,00
1 648 014,73 -1 087 160,77
1 260 599,94 -1 361 041,80
0,00
0,00
Muut henkilöstökulut Henkilöstömäärä keskimäärin Alue-edustajat Toimisto Yhteensä 2. Muiden kulujen olennaiset erät: Asiantuntija- ja muut ostopalvelut Matka- ja autokulut Tiedotustoiminta Yhteistoimintakulut Atk-kulut Muut kulut Yhteensä 3. Erillistoimintojen tuotot ja kulut 3.1 Edistämistoiminta Tuotot: Valtionavustukset Tyhjäkasettimaksu Korkotuotot / AV Kulut: Palkat Muut kulut Myönnetyt avustukset Muut edistämistoiminnan kulut Erillisprojektit Katettu edistämistoiminnan varauksesta
3.2 Finnish Music Quarterly -lehti Tuotot: Valtionavustukset Muilta järjestöiltä saadut avustukset Avustusten siirto seuraavalle vuodelle Muut tuotot Kulut: Palkat Muut kulut 3.3 Lyhty-projekti Tulot Menot
Poistot 31.12 Tasearvo 31.12
2009 / EUR
45 244,04 0,00 45 244,04 -42 048,72 3 195,32 -1 481,48 1 713,84
42 387,64 2 856,40 45 244,04 -40 276,85 4 967,19 -1 771,87 3 195,32
636 280,80 34 641,78 670 922,58 -521 680,41 149 242,17 -37 881,66 111 360,51
600 244,79 36 036,01 636 280,80 -483 199,81 153 080,99 -38 480,60 114 600,39
4.4 Tilikauden poisto Kalusto -37 881,65 Perusparannukset ja pitkävaik. ATK-kulut -113 589,31 -151 470,96
-38 480,59 -105 988,83 -144 469,42
4.2. Perusparannukset Tasapoisto 5 vuotta Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12 4.3. Kalusto Menojäännöspoisto 25 % Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12
5. Pysyvien vastaavien sijoitukset Kiinteistöosakkeet Muut huoneistot Pörssiosakkeet Osakerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat
3 022 912,38 195 843,48 1 358 702,52 5 197 303,01 7 065 528,12 17 069 481,02 33 909 770,53
3 022 912,38 195 843,48 1 162 898,55 4 345 649,59 10 370 989,42 13 229 990,79 32 328 284,21
1 258 778,28
1 286 871,08
375 404,47 178 778,99 554 183,46
362 299,00 242 997,22 605 296,22
7 619 678,13 4 655 606,37 -3 484 179,79 -835 001,19 31 515,66 7 987 619,18
8 766 451,07 3 300 624,79 -3 497 615,71 -947 725,82 -2 056,20 7 619 678,13
17 620 830,56 915 965,42
17 291 826,47 623 145,81
200 937,24 835 001,19 -1 573 096,51 -133 901,43 749 730,00 18 615 466,47
182 599,90 947 725,82 -1 260 599,94 -163 867,50 0,00 17 620 830,56
Korvaukset Kotimaiset esityskorvaukset Muut tilitettävät varat Tilitettävät varat yhteensä
16 764 140,58 3 176 882,07 19 941 022,65
13 337 963,00 3 497 615,71 16 835 578,71
Tilitykset Tilitetty oikeudenhaltijoille Siirto pakollisiin varauksiin Siirto pitkäaik. velvoitteisiin Siirto toimintamenojen kattamiseen Tilitykset yhteensä
13 766 549,05 915 965,42 4 026 916,11 1 231 592,07 19 941 022,65
11 991 942,08 623 145,81 2 937 687,38 1 282 803,44 16 835 578,71
252 687,00 380 171,26 632 858,26
229 949,00 282 177,95 512 126,95
6. Lainasaaminen kiinteistöyhtiöltä 7. Siirtosaamisten olennaiset erät Korkosaamiset Muut siirtosaamiset 8. Pitkäaikaiset velvoitteet Varaukset yhteensä Siirto esityskorvauksista Ulkomaiset korvaustilitykset Siirto edistämistoimintaan Muu muutos Yhteensä 9. Pakolliset varaukset
85 000,00 21 529,41 -4 554,98 6 679,50 108 653,93
85 000,00 29 565,39 -12 529,41 7 928,51 109 964,49
-11 481,03 -97 172,90 -108 653,93
0,00 -109 964,49 -109 964,49
98 200,48 -98 200,48 0,00
78 443,56 -78 443,56 0,00
4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu EVL:n mukaisesti. 4.1. Pitkävaikutteiset ATK-kulut Tasapoisto /25 % poisto Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot
2010 / EUR
1 180 006,68 137 322,71 1 317 329,39 -869 550,31 447 779,08 -112 107,83 335 671,25
1 122 561,64 57 445,04 1 180 006,68 -765 333,35 414 673,33 -104 216,96 310 456,37
Edistämistoiminta Siirto esityskorvauksista Palautus aikaisemmin myönnetyistä avustuksista Siirto pitkävaikutteisista velvoitteista Käyttö edistämistoimintaan Siirto toimintamenojen kattamiseen Siirto sijoitustoiminnasta Yhteensä 10. Korvausten tilitys
11. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka Muut siirtovelat
27
Allekirjoitukset Helsingissä 3. päivänä toukokuuta 2011 Risto Ryti Lauri Rechardt Niko Nordström Kimmo Valtanen Hannu Marttila
Ahti Vänttinen Jouni Nieminen Matti Lappalainen
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 3. päivänä toukokuuta 2011 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Hannu T. Koskinen KHT
Tapani Vuopala KHT
Tilintarkastuskertomus Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2010. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheistä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati-
misen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämisen arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Lisätieto Tilinpäätöksen perusteita on selostettu hallituksen toimintakertomuksessa sekä liitetiedoissa. Pitkäaikaiset velvoitteet 7.987.619,18 euroa muodostuvat pääosin esityskorvausvelvoitteista ulkomaisia oikeudenhaltijoita varten, joista merkittävä osa on tuntemattomia. Pakollisina varauksina esitetyt edistämistoimintaan käytettävät varat ovat yhteensä 18.615.466,47 euroa. Helsingissä toukokuun 3. päivänä 2011 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö
Hannu T. Koskinen KHT
Tapani Vuopala KHT
2010 2010 2010 2010 Esitt채vien taiteilijoiden ja 채채nitteiden tuottajien tekij채noikeusyhdistys Gramex ry Puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010 | www.gramex.fi | Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki