Gramex toimintakertomus 2011 by gramex

2011 Vuosikertomus | Tekijänoikeusjärjestö Gramex

”Työskentelytuet ovat artistille elintärkeitä, samoin keikkojen ja kiertueiden tukeminen varsinkin ulkomailla on usein ratkaisevaa.”

Michael Monroe ESEKin tuesta, Gramexpress 1/2011

Sisällysluettelo Yleistä Gramexin toiminnasta vuonna 2011 * Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2011 lyhyesti - Oikeudenmukainen korvaus musiikista

6-7

Hallituksen toimintakertomus 2011 Rekisteröintitoimet ja tilitys

8 - 10

Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista

10 - 11

Äänitemusiikin julkinen esittäminen

Sähköinen media

Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

12 - 14

Gramexin toiminta järjestönä

14 - 15

Yhteistyösopimukset

15 - 16

Yhdistyksen talous

16 - 17

Liite 1: Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty

18 - 21

Liite 2: Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK

22 - 24

Liite 2 A: Jaostojen kokoonpanot

Liite 3: Finnish Music Quarterly

Tuloslaskelma

Tase

Tilinpäätöksen liitetiedot

Allekirjoitukset ja tilintarkastuskertomus

Kuva: Ville Juurikkala

* Lisätietoa, joka ei sisälly hallituksen toimintakertomukseen

Jokaisella on oikeus saada korvaus työstään Kun käyttää toisen työn tulosta, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. MUSIIKKI EI SYNNY ITSESTÄÄN. Jokaiseen äänilevyyn sisältyy monen ihmisen työpanos. Kun käyttää toisen työn ja yritystoiminnan tuloksia, on reilua maksaa siitä hänelle korvaus. Se on palkkaa työstä ja yrittämisestä. Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle musiikkikulttuurille. Muusikoille, laulajille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex ry. Tekijänoikeusjärjestö ei itse päätä, millainen musiikin käyttö oikeuttaa korvaukseen. Se säädetään laissa. Lain mukaan Gramex-korvauksia kerätään, kun cdlevyä tai muuta kaupallista äänitettä esitetään julkisesti tai siitä tehdään kopioita muuhun kuin yksityiskäyttöön. Nyrkkisääntö on, että äänilevyn kuluttajahinta sisältää oikeudet yksityiskäyttöön ja sitä laajemmasta käytöstä menee Gramex-korvaus. KORVAUKSET MENEVÄT MUSIIKILLE. Gramex ei kerää rahaa itselleen, vaan edustamilleen taiteilijoille ja tuottajille. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Gramex edistää kotimaista musiikkia monin tavoin. Gramexin osana toimiva Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskus (ESEK) myönsi vuonna 2011 noin 2 miljoonaa euroa kotimaisen äänitetuotannon, elävän musiikin tilaisuuksien, musiikkivideoiden ja muun av-tuotannon, taiteilijoiden työskentelyn ja erilaisten markkinointi- ja vientiponnistelujen tukemiseen. Tukea sai yli tuhat hanketta. Gramex tukee myös piratismin vastaista työtä tekevää Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta sekä luovan alan yhteistä edunvalvontaprojektia, Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty:ä. MUSIIKKIALAN SUURIN TEKIJÄNOIKEUSJÄRJESTÖ. Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat. Se myöntää käyttölupia sekä kerää ja tilittää esittäville taiteilijoille ja tuottajille tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin ja musiikkivideoiden käytöstä. Gramexilla ei ole liittymis- tai jäsenmaksuja. Koska Gramex edustaa yli 47.000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa, se on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Lisäksi se edustaa lukuisia ulkomaisia oikeudenomistajia ja tekee yhteistyötä yli 30.000 musiikin käyttäjän kanssa. Gramexin lisäksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerää säveltäjiä, sanoittajia, sovittajia ja musiikin kustantajia edustava Teosto.

To i m i t u s j o h t a j a n k a t s a u s

Jotta musiikki soi huomennakin Gramex ja muut tekijänoikeusjärjestöt eivät ole voittoa tuottavia. Toimintaamme ohjaa kuitenkin tehokkuustavoittelu. Gramexin, joka hallinnoi äänitemusiikin käyttämisestä maksettavia korvauksia, tulee huolehtia siitä, että korvaukset maksetaan kaikissa niissä tapauksissa, joissa laki sen edellyttää. Tämä on niin oikeudenhaltijoiden kuin käyttäjienkin etu. Tasapuolinen kohtelu asiakkaiden kesken on keskeisiä periaatteita. Gramex keräsi viime vuonna korvauksia yhteensä 19,2 miljoonaa euroa. Määrä ei kasvanut edellisvuodesta, vaan jopa väheni johtuen hyvitysmaksukertymän putoamisesta. Sähköisen median osalta korvaukset Yleisradiolta ja kaupallisilta radioasemilta olivat samaa suuruusluokkaa kuin edellisenä vuonna. Julkisen esittämisen korvaukset ovat edelleen kehittyneet hyvin. Tämä johtuu siitä, että korvausten keräämisen kattavuutta eri toimialoilla on pystytty entisestään nostamaan, vaikka uusia toimialoja ei ole enää tullut korvausten piiriin. Myös korvaustasoja on saatu eri toimialoja edustavien järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten nojalla tarkistetuiksi vastaamaan paremmin äänitemusiikin käytön arvoa. Aikaisempaa merkittävämmäksi ovat nousseet yksinoikeuksien lisensioinnista saadut korvaukset. Näitä ovat esimerkiksi äänitteiden kopiointi tv-ohjelmiin tai taustamusiikiksi erilaisissa julkisen esittämisen tilanteissa kuten ravintoloissa, kaupoissa tai kuntosaleilla. Tämän lisäksi Gramex lisensoi myös TV-ohjelmien on-demand -palveluita ja nettiradiokäyttöä.

Kuva: Saara Vuorjoki

Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun kehitys on sen sijaan ollut epätyydyttävä. Korvauskertymä on romahtanut, koska valtiovalta ei ole ottanut teknisen kehityksen myötä markkinoille tulleita uusia tallennusalustoja maksun piiriin. Kerättyjen korvausten tilittäminen on Gramexin keskeisin toiminto. Kotimaisten äänitteiden soitoista kerätyt korvaukset on pystytty tilittämään lähes sataprosenttisesti. Myös ulkomaisten korvausten tilittämisen tehokkuus on noussut solmittuamme uusia vastavuoroisuussopimuksia sisarjärjestöjen kanssa. Ulkomaisten korvausten tilittämisessä on toki vielä kehittämisen varaa. Tähän tullaan jatkossa erityisesti panostamaan. Ulkomaisten sisarjärjestöjen oman toiminnan kehittyminen on tässä avainasemassa. Hallinnoinnin tehokkuus on järjestöjen keskeisiä tavoitteita. Tässä suhteessa Gramexin tilivuosi oli hyvä. Vain noin 13 % kerätyistä korvauksista kului hallinnointiin. Taso on myös kansainvälisesti verrattuna alhainen. Uusia toimintatapoja ja välineitä kehittämällä ja nykyisiä prosesseja tehostamalla on pystytty hallinnoimaan kasvaneen asiakaskunnan korvausten kerääminen ja tilitys. Keskeisessä roolissa tulosten saavuttamisessa on Gramexin ammattitaitoinen ja kokenut henkilöstö, joka ansaitsee tästä suuren kiitoksen.

Hannu Marttila

8 6

”Monelle niistä, jotka suhtautuvat nuivasti tekijänoikeuksiin, on ollut yllätys kuulla, kuinka suuri merkitys tekijänoikeustuloilla voi muusikolle olla. Nettikeskusteluja lukiessa tuntuu, että tieto on täysin tuulesta temmattua ja ennakkoluuloista. Luulen että tavallinen musiikin kuuntelija ymmärtää, mistä tekijän tulot koostuvat, kun se hänelle konkreettisesti kerrotaan.”

Kaija Kärkinen nettikeskustelusta piraattien kanssa, Gramexpress 1/2011

Vuosi 2011 lyhyesti

Oikeudenmukainen korvaus musiikista GRAMEXIN TEHTÄVÄ. Tekijänoikeusjärjestö Gramex valvoo ja edistää äänitteillä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeuslaissa säädettyjä oikeuksia, perii tekijänoikeuslain mukaiset korvaukset ja jakaa ne niihin oikeutetuille. Tilivuoden lopussa Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen yhteensä 39.709 taiteilijaa ja 9.794 tuottajaa. TOIMINTAKULUT. Gramexin toiminnan kulut olivat vuonna 2011 2,5 milj. €. Ne ovat n. 13 % kerätyistä korvauksista. Tilinpäätöksen toimintakuluissa näkyvät tämän lisäksi myös ESEKin sekä Finnish Music Quarterlyn toimintakulut. KERÄTYT KORVAUKSET. Gramex keräsi tilivuonna korvauksia yhteensä 19,2 milj. €. Suurimmat korvauserät tulivat sähköisestä mediasta (yhteensä 9,9 milj. €), johon sisältyy äänitteiden esittäminen radiossa ja tv:ssä (6,8 milj. €) sekä verkkokäyttö ja tallentaminen (3,1 milj. €) ja äänitemusiikin julkisesta esittämisestä (7,8 milj. €). Loput kertyivät ulkomaisista korvauksista sekä hyvitysmaksuista. Gramex toimii korvausten välittäjänä, joten ne eivät ole tilinpäätöksessä Gramexin tuloa. MAKSETUT KORVAUKSET. Gramex jakoi vuonna 2011 korvauksia yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Kotimaiselle musiikille tästä meni noin 11,5 miljoonaa ja ulkomaiselle 5,8 miljoonaa euroa. Suurin osa ulkomaisista tuottajakorvauksista maksettiin edustussopimusten nojalla suomalaisille yhtiöille. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, kappaleittensa soittoja käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen, sen jälkeen kun kappaleiden soitot on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Siten vuonna 2011 tilitettiin oikeudenomistajille pääosin vuodelta 2010 kertyneitä korvauksia.

Kuva: Mikko Harma

VARAUTUMINEN KORVAUSTEN MAKSUUN. Korvausten maksaminen pääosin seuraavalla tilikaudella näkyy Gramexin tilinpäätöksessä tilittämättömänä korvausvelkana 24,2 milj. €. Summa tilitetään oikeudenomistajille seuraavan vuoden aikana. Lisäksi taseen pitkäaikaisiin velvoitteisiin on varattu tulevina vuosina tapahtuvaan ulkomaisten korvausten maksamiseen 7,8 milj. €. KULTTUURIN EDISTÄMINEN. Tilinpäätöksestä ilmenevien tietojen mukaisesti Gramex tukee Esittävän Säveltaiteen Edistämiskeskuksen (ESEK), Luovan työn tekijät ja yrittäjät -projektin (Lyhty), Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen (TTVK ry) sekä Finnish Music Quarterlyn (FMQ) toimintaa. Gramex on osaltaan rahoittamassa myös Music Export Finlandin (Musex ry) ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMICin toimintaa. Gramex on siirtänyt vuosittain ESEKin hallinnoitaviksi varoja, joita kertyy ulkomaisten tuottajien ja artistien tilittämättömistä korvauksista. Ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti ne käytetään esittävän säveltaiteen edistämiseen. Nämä varat (17,4 milj. €) näkyvät Gramexin tilinpäätöksessä varauksena. ESEK on kirjanpidollisesti osa Gramex ry:tä.

Gramex-korvausten kokonaiskertymä (tuhatta €) Sähköinen media Julkinen esittäminen Hyvitysmaksut Ulkomaiset korvaukset

2011 9.876 7.823 1.085 0.386

2010 10.011 7.600 1.516 0.630

Yhteensä

19.170

19.747

Hallituksen toimintakertomus Rekisteritoimet ja tilitys Gramexilla oli vuoden 2011 lopussa asiakassopimus 49.503 kotimaisen taiteilijan ja tuottajan kanssa. Rekisteröinti- ja tilitystoimi käsittää kotimaisten ja ulkomaisten taiteilija- ja tuottaja-asiakkaiden perustietojen rekisteröinnin sekä asiakaspalvelun, äänite- ja soittotietojen rekisteröinnin sekä tilitykset ja maksatukset oikeudenhaltijoille. TAITEILIJA- JA TUOTTAJATIEDOT. Sopimuksen tehneitä kotimaisia taiteilija-asiakkaita oli vuoden 2011 lopussa 39.709 ja tuottaja-asiakkaita 9.794. Kaikkiaan oikeudenhaltijoita Gramexin asiakasrekisterissä oli yli 85.000 kappaletta. Gramex on pyrkinyt saamaan äänitteillä esiintyvät kotimaiset taiteilijat ja äänitteiden tuottajat asiakkaikseen, koska edellytys korvausten maksamiseen on, että oikeudenhaltija on tehnyt Gramexin kanssa asiakassopimuksen. Asiakassopimukset lähetettiin kaikille uusilla äänitteillä esiintyneille uusille taiteilijoille sekä uusille tuottajille. Jo asiakasrekisterissä oleville taiteilijoille ja tuottajille lähetettiin uudelleen sopimukset, mikäli maksamatonta saldoa oli kertynyt yhteensä vähintään 10 euroa kolmelta edelliseltä tilitysvuodelta (2008 - 2010). Internet-yhteyden kautta oikeudenhaltijat ovat voineet katsella asiakas-, äänite- ja korvaustietojaan sekä tehdä muutoksia yhteystietoihinsa, mikäli ovat tehneet Gramexin kanssa Internet-käyttösopimuksen. Näitä sopimuksia taiteilija- ja tuottaja¬asiakkaat ovat tehneet yli 35.00 kpl vuoden 2011 loppuun mennessä. SOITTOTAPAHTUMIEN KÄSITTELY. Yleisradio toimitti Gramexille valtakunnallisten kanavien ja alueradioiden vuoden 2010 soittotapahtumia yli 654.000 kappaletta ja kaupalliset radiot n.

1.1. - 31.12.2011

4,0 miljoonaa. Näiden lisäksi taustamusiikin, kopioinnin ym. tapahtumia toimitettiin yli 223.000 kappaletta. Näistä tapahtumista kohdistettiin Gramexin ääniterekisteriin kaikki Yleisradion ja 31 kaupallisen radion tai radioketjun kotimaiset soittotapahtumat sekä taustamusiikin ja kopioinnin tapahtumat. Ulkomaisista soittotapahtumista kohdistettiin Yleisradion ja isompien kaupallisten radioiden tapahtumat. Yleisradion tapahtumien kohdistumisprosentit olivat Yleisradion kotimaisilla soittotapahtumilla 97,1 % ja tv-tapahtumilla 90,4 %, kaupallisten radioiden tapahtumilla 96,6 % ja muilla tapahtumilla 93,5 %. Osa kohdistumattomista voi vielä myöhemmin kohdistua, jos syynä on ollut äänitetietojen puuttuminen. Kohdistumattomien määrä koko kotimaisten soittotapahtumien määrästä oli 3,3 %. Ulkomaisten soittotapahtumien kohdistusprosentti oli Yleisradion osalta 78,2 % ja kaupallisten radioiden osalta 91,0 %. Kohdistumattomia oli noin 21,4 % koko ulkomaisten soittotapahtumien määrästä. ÄÄNITETIETOJEN KÄSITTELY. Kotimaisia kappaleita rekisteröitiin vuoden 2011 aikana yli 21.000 kpl ja kaikkiaan kotimaisia kappaleita on rekisterissä yli 507.000 kpl. Ulkomaisia kappaleita rekisteröitiin vastaavasti lähes 27.000 kappaletta ja koko rekisteri sisältää yli 857.000 kappaletta. Kotimaiset äänitetiedot saadaan tuottajilta pääosin Gramexin ääniteilmoituslomakkeella, mutta myös tuottajien itse kehittämillä sähköisillä lomakkeilla. Tiedot sisältävät äänitteen tiedot, kappalekohtaisesti tunnistetiedot sekä tiedot kappaleella esiintyvistä taiteilijoista, heidän rooleistaan ja osuuksistaan. Tuottajilta saadut äänitetiedot tallennetaan Gramexissa kotimaiseen ääniterekisteriin. Ulkomaisten äänitteiden ja kappaleiden perustiedot rekisteröidään Gramexissa cd-levyiltä ja tarvittaessa muista lähteistä. Taiteilijatiedot saadaan järjestöjen välisten tilitysten yhteydessä. KOTIMAINEN TILITYS JA MAKSATUKSET. Varsinainen kotimainen tilitys tehtiin keväällä huhti-toukokuussa. Maksut lähtivät Gramexista 20.5.2011. Toinen tilitys, joka käsitti kopiointi-, taustamusiikki- ja on-demand-korvauksia, tehtiin lokakuussa >>

Kuva: Saara Vuorjoki

”Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto. Niiden avulla esimerkiksi minä pystyn täysipäiväisesti keskittymään ammattini harjoittamiseen. Sen lisäksi että niillä ostetaan soittimia ja esiintymisvaatteita sekä maksetaan treenikämpän vuokria, niillä ostetaan myös ruokaa ja maksetaan asuntolainaa. Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme.”

Laura Närhi Gramexpress 3/2011

>> ja maksut lähtivät 28.10.2011. 10.3.2011 maksettiin tuottajille ulkomaiset markkinaosuuskorvaukset ja ulkomaisille taiteilijoille kertyneitä soittokorvauksia. Ennen varsinaista maksatusta, korvauksia saaville asiakkaille lähetettiin e-kirje, jossa ilmoitettiin korvauksen määrä sekä kysyttiin pankki- ja verotietojen muutoksista. Korvausten maksamisen jälkeen asiakkaille lähetettiin korvauserittely e-kirjeenä. Web-sopimuksen tehneillä on mahdollisuus katsella tarkemmin korvaustietojaan Gramexin e-palvelun kautta tai pyytää erittelyjä asiakaspalvelun kautta. ULKOMAINEN TILITYS JA MAKSATUS. Ulkomainen tilityslaskenta tehtiin joulukuussa. Laskennassa selvitettiin radiokohtaiset minuuttihinnat, joiden perusteella tehtiin varsinaiset maksatukset ulkomaisille tuottajille ja taiteilijoille. Tilityksen työvaiheita olivat soittotapahtumien manuaalikohdistus, tilitysajot ja niihin liittyvä käsittely, korvausten selvittäminen erittelyineen ja maksatustietojen tallennus järjestelmään sekä maksatus. Käsin kohdistettiin lähinnä independent-yhtiöiden ja suoraan asiakkaiksi liittyneiden taiteilijoiden soittoja. Major-tuottajayhtiöiden korvaukset selvitettiin yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa toteutetulla otantatutkimuksella. Tutkimuksessa selvitetään major-yhtiöiden suojattujen ulkomaisten äänitteiden käyttö radiolähetyksissä. Sen työvaiheita olivat aineiston muodostaminen, soittojen oikeudenhaltijoiden tunnistaminen ja korvausten laskeminen erittelyineen ja yhteenvetojen laatiminen. Järjestöjen välisissä vastavuoroisissa tilityksissä lähetettiin ko. maan soittotiedot järjestölle käsiteltäväksi. Vastaavasti saimme tiedot suomalaisista soitoista ko. maassa, jotka kohdistettiin ääniterekisteriin, täydennettiin soittotietoihin tuottajaja taiteilijatiedot ja lähetettiin tiedot tilittävään järjestöön. Tilittävä järjestö tekee tietojen pohjalta omassa järjestelmässään tilityksen tuottajille ja taiteilijoille sekä toimittaa listat oikeudenhaltijakohtaisista korvaussummista vastaanottavalle järjestölle, joka maksaa korvaukset oikeudenhaltijoille. Gramexilla on vastavuoroista tilittämistä edellyttävä sopimus seuraavien järjestöjen kanssa: ACTRA/Artisti Kanada taiteilijatilitys AIE Espanja taiteilijatilitys Credidam Romania taiteilijatilitys EFÜ Eesti tuottajatilitys Geidankyo/CPRA Japani taiteilijatilitys Gramex Tanska tuottajaja taiteilijatilitys Grammo Kreikka tuottajatilitys Gramo Norja tuottajaja taiteilijatilitys GVL Saksa taiteilijatilitys IFPI Ruotsi tuottajatilitys Intergram Tsekki tuottajaja taiteilijatilitys LaiPa Latvia tuottajaja taiteilijatilitys LSG Itävalta taiteilijatilitys PPL Englanti taiteilija- ja tuottajatilitys RAAP Irlanti taiteilijatilitys RPA Venäjä tuottajatilitys SAMI Ruotsi taiteilijatilitys SENA Hollanti tuottajaja taiteilijatilitys STOART ja SAWP Puola taiteilijatilitys Swissperform Sveitsi taiteilijatilitys

Gramex jakaa hyvitysmaksuvaroja esittäville taiteilijoille ja tuottajille

Hyvitysmaksu on korvausta kotikopioinnista Gramexin kautta tuli jaettavaksi hyvitysmaksuja suorina korvauksina 1,1 miljoona euroa ja ESEK sai niitä käytettäväksi edistämistoiminnassaan 0,6 miljoonaa euroa. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua koskevat säännökset tulivat voimaan 15.6.1984. Tekijänoikeuslakiin tuli hyvitysmaksua koskevia muutoksia vuoden 2007 alusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on nimennyt hyvitysmaksun periväksi järjestöksi Teoston. Hyvitysmaksu käytetään korvauksina tekijöille ja muille tekijänoikeuslainsäädännössä säädettyjen oikeuksien haltijoille sekä tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. OKM päättää vuosittain hyvitysmaksun käyttösuunnitelmasta. Lain mukaan laitteista, joita käytetään merkittävässä määrin yksityiseen kopiointiin, tulee suorittaa hyvitysmaksu. Valtioneuvoston asetuksella säädetään liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluvat maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetus- ja kulttuuriministeriö neuvottelee laitteiden valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa. HYVITYSMAKSUN SUURUUS. Ääninauhojen hyvitysmaksun määrä oli vuonna 2011 0,50 senttiä/minuutti ja kuvanauhojen 0,76 senttiä/minuutti. Tallennettavan cd-, dvd-, Blue-ray- ja MiniDisc-levyn maksu on 0,20 – 1,80 euroa/levy riippuen sen tallennuskapasiteetista. Digitaalisten tallennuslaitteiden (audio- ja videotallentimet sekä digisovittimet) maksu on 4-21 euroa / laite riippuen sen tallennuskapasiteetista. Uutena maksuna ulkoisista kiintolevyistä perittiin muistin määrästä riippuen 5 tai 10 €. Maksua ei peritä matkapuhelimista eikä tietokoneista. Maksujen kokonaiskertymä 6,4 miljoonaa euroa pysyi vuonna 2011 samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Oikeudenhaltijat ovat tehneet esityksiä hyvitysmaksun piiriin kuuluvan laitekannan laajentamiseksi matkapuhelimiin ja tietokoneisiin. Valtioneuvosto päätti jättää nämä laitteet edelleen maksun ulkopuolelle. Arvion mukaan kuitenkin digitaalisiin tallennuslaitteisiin ja ulkoisiin kiintolevyihin tulleet uudet kapasiteettiluokat ja uudet maksut nostavat hyvitysmaksukertymää edellisestä vuodesta. VAROJEN KÄYTTÖ. Opetus- ja kulttuuriministeriö vahvis-

ti vuonna 2010 perittyjen maksujen käyttösuunnitelman 26.10.2011. Tämän mukaan ESEKin kautta tuli käytettäväksi äänituotteista perityistä maksuista 388.000 € (ed. v. 551.000 €) sekä videotuotteista perityistä maksuista 256.000 € (ed. v. 457.000 €). Videotuotteista perityt korvaukset käytetään edistämistoimintaan yhteistyössä LUSESin kanssa. Gramexin tilitettäväksi suorina korvauksina tuli äänituotteista perittyjä varoja yhteensä 945.450,57 € (ed. v. 1.276.967,01 €) sekä videotuotteista perittyjä varoja yhteensä 139.228,87 € (ed. v. 239.201,54 €). Henkilökohtaiseen tilitykseen osoitetut hyvitysmaksut tilitetään oikeudenhaltijoille vuonna 2011 - 2012 tehtävien tilitysten yhteydessä. ESEKille osoitetut varat ohjattiin käytettäväksi edistämistoimintaan.

Äänitemusiikin julkinen esittäminen Gramex palvelee musiikkia käyttäviä asiakkaitaan asiantuntevasti, tehokkaasti ja modernein välinein. Gramex keräsi vuonna 2011 musiikin esityskorvauksia 7,8 miljoonaa euroa eli vajaa neljä prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Varsinkin kampaamoiden, kuntokeskusten ja kauppojen kertymät kasvoivat hyvin. Ravintola- ja majoitusalan kasvu oli yli 2 %. Edellä mainittujen toimialojen kertymä oli yhteensä noin 5.6 miljoonaa euroa, joka on n. 70 % kokonaiskertymästä. Voimassaolevia esityskorvaussopimuksia on noin 30.500 toimipaikassa ja sopimuspeitto on 85 - 95 %.

ja luvista kertominen - on edelleen tärkeä osa Gramex-tuotteiden markkinointia. Tehokkaan tiedotustoiminnan ja uusiin yrityksiin suunnattujen kampanjoiden ansiosta asiakkaat osaavat olla jo itsekin meihin yhteydessä ja ePalvelun ja toimiston rooli sopimustoiminnassa on kasvanut vuosittain.

Sopimusten kappalemääräinen jakautuminen toimialoittain v. 2011 Muut Kaupat ja asiakastilat

18 %

26 %

17 %

Taksit

24 % 15 %

Ravintolat ja hotellit Kauneudenhoito

Eniten esityskorvauksia maksavat toimialat v. 2011 3000 2500

KOHTI MONIPUOLISEMPAA JA TEHOKKAAMPAA ASIAKASPALVELUA. Alue-edustajat tekivät edelleenkin suurimman osan uusista sopimuksista mutta enää vain noin 20 % enemmän kuin toimisto tai asiakkaat itse ePalvelun kautta. Kenttätyö asiakkaiden henkilökohtainen kohtaaminen, musiikin merkityksestä sekä äänitemusiikin käyttöön liittyvistä sopimuksista

2000 1500 1000 500

Toimiala

Muut

Kunnat

Kuntokeskukset

Kauneudenhoito

Kaupat ja asiakastilat

0 Ravintolat

KPL

JÄRJESTÖJEN VÄLINEN YHTEISTYÖ. Yhteistyö Teoston kanssa on jatkunut jo vakiintuneissa puitteissa. Kentällä toimii yhteinen alue-edustaja ja asiakasrajapinnassa tehdään monipuolista yhteistyötä. Kuluneen vuoden markkinointikampanjoinnin vahvana yhteisenä teemana ovat olleet tallentamiseen ja nettikaupoista yksityiskäyttöön ostettujen musiikkikappaleiden julkiseen esittämiseen liittyvät lupa-asiat. Myös yhteistyö musiikkia käyttävien asiakkaiden omien toimialajärjestöjen kanssa on jatkunut erinomaisesti. Varsinkin liikunta-alan järjestöt ovat tiedottaneet kiitettävästi omissa viestimissään Gramexin uusista tallentamisen lupatuotteista.

Äänitemusiikki on edullista ja suosittua ohjelmaa

Tietoa Gramexista ja tekijänoikeuksista

Sähköinen media

Viestintä ja sidosryhmäsuhteet

Kun äänitemusiikkia käytetään sähköisessä mediassa, Gramex kerää siitä korvaukset muusikoille, solisteille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Se on korvausta heidän työnsä ja yritystoimintansa tulosten käytöstä. RADIO JA TV. Yleisradion äänitekäyttö radiokanavilla on ollut suojattujen äänitteiden osalta pienessä laskussa. Tämä näkyy vastaavasti myös radiokanavilta suoritettavien esityskorvauksien ja ennakkokorvauksien pienenemisenä. Kaupallisten radiokanavien suorittamat korvausmäärät ovat olleet pienessä nousussa, johtuen käytännössä kaupallisen radiotoimialan kokonaisliikevaihdon kasvusta epävakaasta taloustilanteesta huolimatta. Radio- ja TV-toimijat suorittivat Gramexille kalenterivuoden aikana esitys- ja käyttökorvauksia yhteensä noin 6,8 miljoonaa euroa. Summa koostuu sekä kalenterivuoden aikana suoritettavista ennakkokorvauksista että edellisen vuoden lopullisista korvauksista. Vuoden 2011 alusta lukien on Gramex huolehtinut uutena palvelumuotona myös musiikkituottajien musiikkivideo-oikeuksien lisensoinnin laskutuksesta ja asiakashallinnoinnista sähköisen median käyttäjäasiakkaille sekä operaattoripalveluihin Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n toimeksiannosta. ÄÄNITTEIDEN TIETOVERKKO- JA TALLENNUSKÄYTTÖ. Äänitteiden tietoverkkokäytön osalta Gramex jatkoi edellisten vuosien tapaan äänitteiden lisensointia simulcasting-, webcasting- ja On Demand-käyttöihin. Gramexin tallennuslisensointi keskittyi kuluneen vuoden aikana erityisesti taustamusiikkipalveluihin sekä yksittäisten erityistoimialojen kuten liikunnanohjaukseen ja DJ-toimintaan liittyvien tallennuslisenssien kehittämiseen. Taustamusiikkipalveluiden osalta Gramex on osallistunut kansainväliseen yhteistyöhön kansainvälisten ”Rajat ylittävien”-palvelumuotojen kehittämiseksi. Tähän liittyen Gramex on solminut useita uusia yhteistyö- ja lisensointisopimuksia ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa. Vuoden aikana on jatkettu yhteistyötä ja neuvontapalveluiden kehittämistä itsenäisten av-tuotantoyhtiöiden kanssa, samoin kuin aktiivista keskustelua Gramexin oikeudenhaltijoiden kanssa Gramexin lisensointivaltuuksien kehitystarpeista muuttuvassa mediakentässä. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa on jatkettu edellisvuosien tapaan yhteistyötä elinkeinotoiminnassa ja äänitteiden julkisen esittämisen alueella tapahtuvaan äänitetallennukseen sekä siihen kuuluvaan valvontaan liittyen. Gramex keräsi kalenterivuoden aikana korvauksia äänitteiden tietoverkko- ja tallennuskäytöistä yhteensä noin 3,1 miljoonaa euroa.

Gramex jakaa asiakkailleen ja medialle faktatietoa Gramexin toiminnasta ja palveluista sekä kertoo, miksi musiikin tekijänoikeuskorvauksia kerätään. Viestinnän painopisteitä olivat toimintavuonna Gramexpress-lehden ja Gramexin kotisivujen uudistaminen, tiedon jakaminen asiakkaille, tiedottaminen uusista palveluista sekä osallistuminen tekijänoikeutta koskevaan yhteiskunnalliseen lainsäädäntökeskusteluun. Suomen suurimpana musiikkialan tekijänoikeusjärjestönä Gramex hoitaa lain edellyttämiä korvaus- ja käyttölupa-asioita yli 45.000 oikeudenomistajan ja 32.000 musiikin käyttäjän välillä. Gramex pyrkii olemaan kumpaakin asiakasryhmäänsä palveleva linkki, jonka avulla tekijänoikeusasiat hoituvat vaivattomasti, luotettavasti ja kustannustehokkaasti. KÄYTÄNNÖN TIEDOTUSTYÖ: MEDIAYHTEYDET. Kauden aikana hoidettiin normaalilla tavalla suhteita toimittajiin, joiden toimenkuvaan kuuluu tekijänoikeusasioista kirjoittaminen. Gramex julkisti seuraavat tiedotteet: • • • • • • • • • • •

Uusi lupa tallentamiseen ja biisikaupan musiikkiin Gramex ja Teosto yhdessä sporttimessuille Tampereelle Gramex jakoi vajaa 15 miljoonaa korvauksia Eppu Normaali kaupallisten radioiden soitetuin Gramexin vuosi 2010 lyhyesti Gramex-palkinto Oy Carlssonille EU päätti pidentää äänitteiden tekijänoikeussuoja-aikaa Gramex tarkasti noin sata ravintolaa Turussa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus täyttää 30 vuotta Gramex-palkinto Audio Riders Oy:lle/Arvo Laitiselle Whamin Last Christmas viime joulun soitetuin

GRAMEXPRESS. Gramexpress uudistettiin sekä sisällöltään että ulkoasultaan entistä enemmän musiikkilehdeksi. Lehden jakelu painotettiin vuoron perään korvauksensaaja- että käyttäjäasiakkaihin. Uudistettu Gramexpress on merkittävä tiedotuskanava Gramexin kummankin asiakassektorin suuntaan. Lehti postitettiin asiakkaiden lisäksi kansanedustajille, päätoimittajille, kulttuuritoimitusten päälliköille ja muille avainvaikuttajille. GRAMEX MUKANA MUSIIKKIALAN TAPAHTUMISSA. Gramex kohtasi musiikin käyttäjiä, ammattilaisia ja kuluttajia vuoden aikana useissa tapahtumissa. Gramex oli yksi pääsponsoreista Musiikki & Media-tapahtumassa, osallistui Helsingin Mu- >>

Kuva: Saara Vuorjoki

”Itse olen sikäli vanhanaikainen, että ostan levyt yhä joko kaupasta tai iTunesista. En esimerkiksi omista Spotify-tiliä.” ”Emilin syntymän jälkeen olin pari kolme kuukautta tekemättä mitään ja aloin miettiä, onko minua enää muusikkona olemassa. Siitä syntyi tavallaan entistä kovempi draivi tehdä musaa.”

Emma Salokoski Gramexpress 4/2011

>> siikkimessuille yhteisellä osastolla Muusikkojen Liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa sekä oli mukana järjestämässä musiikkialan opettajille suunnattua Musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumia. MUU VIESTINTÄ. Toteutettiin erityiset viestintäprojektit Gramexin tallennus- ja biisikauppamusiikin käyttöluvasta tiedottamiseksi käyttäjien suuntaan sekä Gramexin ulkomaankorvaus-palveluista kertomiseksi tilitysasiakkaiden suuntaan. Gramexin vuosikertomus toimitettiin päättäjille ja medialle. Sen kuvituksena käytettiin edellisvuosien tapaan Jouko Innasen piirroksia ja sen layout tehtiin Gramexin toimistossa. Vuosikertomus julkaistiin pdf-muodossa myös Gramexin kotisivulla. Sisäistä tiedotusta hoidettiin yhteistyöryhmän rinnalla mm. joka toinen viikko pidettävissä maanantaipalavereissa. 45 VUOTTA MUSIIKIN HYVÄKSI. Koska Gramex täyttää 45 vuotta toukokuussa 2012, vuosittain tehtävä sidosryhmälahja-cdlevy toteutettiin tuplalevynä ja se sisältää suosittua musiikkia 45 vuodelta. GRAMEX-PALKINTO MUSIIKIN KÄYTTÄJILLE. Liittyen tulevaan 45-vuotispäivään jaettiin kaksi Gramex-palkintoa musiikin käyttäjille. Palkinnon saivat tavarataloyhtiö Oy Carlson sekä taustamusiikkiyritys Audio Riders/Arvo Laitinen. SIDOSRYHMÄTOIMINTA JA YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN: YLEISTÄ. Gramex on hoitanut sidosryhmätoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista osin omana organisaationaan ja osin luovan alan yhteisen Lyhty-projektin jäsenenä. Gramexpress-lehti on tärkeä tiedotuskanava sekä oikeudenhaltija- että käyttäjä-asiakkaiden suuntaan. AVAINTEEMAT. Vuoden 2011 aikana painopisteenä olivat hyvitysmaksu-asiat, verkkopiratismi, EU:n digitaalinen agenda ja osallistuminen luovan alan hallitusohjelmatavoitteita koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. OSALLISTUMINEN LAINSÄÄDÄNTÖKESKUSTELUUN. Gramexin edustajat ovat yhteistyössä oikeudenhaltijajärjestöjen kanssa tavanneet päättäjiä ja olleet kuultavina eduskunnan sivistysvaliokunnassa. Ahti Vänttinen, Lauri Rechardt ja Lauri Kaira olivat jäseninä opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa tekijänoikeustoimikunnassa. GRAMEXIN OMAT TILAISUUDET. Yhteistyössä Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n ja Suomen Muusikkojen Liiton kanssa järjestettiin 15.11.2011 Talvikauden avajaiset, jossa esiintyi Koop Arponen & Flute of Shame. Vieraana oli mm. musiikin käyttäjiä, taiteilijoita, tuottajia sekä poliittisia päättäjiä.

Tekijänoikeusjärjestö Sinun palveluksessasi

Gramexin toiminta järjestönä Gramex on palveleva linkki, joka auttaa lakisääteisten korvausten ja lupien hoidossa sekä korvausten saajia että niiden maksajia. HALLITUS. Vuosikokouksessa 3.5.2011 valittiin seuraavat henkilöt hallituksen jäseniksi: puheenjohtaja: Risto Ryti, varsinaiset jäsenet: Lauri Rechardt, Niko Nordström, Kimmo Valtanen, Ahti Vänttinen, Jouni Nieminen ja Matti Lappalainen. Varajäsenet: Tapio Korjus, Markku Takkunen, Jarkko Nordlund, Lottaliina Lehtinen, Martti Metsäketo ja Sami Kuoppamäki. Kertomusvuonna yhdistyksen hallitus kokoontui kymmenen kertaa. Vuosikokouksessa tilintarkastajiksi valittiin KHT Hannu T. Koskinen ja KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy, joka samalla toimii myös varatilintarkastajana. Toiseksi varatilintarkastajaksi valittiin HTM Lotta Kärki. Hallitus valitsi kokouksessaan varapuheenjohtajiksi Lauri Rechardtin ja Ahti Vänttisen. Hallituksen oikeudelliseen työryhmään ovat kuuluneet puheenjohtajana Risto Ryti ja jäseninä Lauri Rechardt, Ahti Vänttinen ja Hannu Marttila. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti hallituksen kokousten välillä. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin johtokuntaan on Gramexin nimeäminä valittu vuosiksi 2011 - 2012 esittävien taiteilijoiden edustajana Ahti Vänttinen ja äänitteiden tuottajien edustajana Kimmo Valtanen. Risto Ryti on valittu Gramexin esittämänä tekijänoikeusneuvoston jäseneksi. HENKILÖSTÖ. Gramexin varsinaisen toiminnan tehtävissä henkilökunnan yhteismäärä oli vuoden lopussa 32, joista 27 oli toimiston tehtävissä ja 5 alue-edustajana. Yhdistyksen toimitusjohtajana on toiminut Hannu Marttila. Apulaisjohtajina ovat toimineet Jorma Härkki, Tuomas Talonpoika, Leena Pitkänen ja Lauri Kaira. Jorma Härkin vastuualueena ovat rekisteröinti- ja tilitystoiminnot, niihin liittyvä asiakaspalvelu sekä järjestelmien kehittäminen. Tuomas Talonpoika vastaa sähköisen median ja kopioinnin lisensoinnista sekä yhdistyksen lakiasioista. He ovat myös omilla erityisaloillaan edustaneet Gramexia kansainvälisissä työryhmissä. Leena Pitkänen vastaa julkisen esittämisen sopimustoiminnasta ja käyttäjäasiakassuhteista. Lauri Kaira vastaa sidosryhmäsuhteista ja tiedotuksesta sekä toimii projektijohtajana Lyhty-projektissa. Yhdistyksen taloushallinto on suoraan toimitusjohtajan vastuualueena. Rekisteröinti- ja tilitystoiminnossa, jossa hoidetaan kotimaisen asiakas- ja ääniterekisterin ylläpito, soittotapahtumi-

en käsittely, korvausten tilitys ja maksatus sekä näihin liittyvä asiakaspalvelu, ovat toimineet asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson, Riitta Pelli, Taru Tuovinen, Marjo Huuskonen ja Pirjo Peltonen. Ulkomaisten soittotapahtumien käsittelyä ja ulkomaista tilitystä on hoitanut projektipäällikkö Kari Niemelä ja Pekka Purhonen. Radioraportoinnin käsittelyä on hoitanut Arttu Fagerlund. Ulkomaisten äänitteiden rekisteröintiä on hoitanut Ilona Saarela. Tilitysryhmässä on aloittanut IT- ja tilitysvastaavana Kari Turpeinen. Sami Hiltunen on toiminut IT-asiantuntijana. Yhdistyksen lakiasioita ja lisensointia on hoitanut Sami Kokljuschkin. Äänitteiden kopioinnin asiakaspalvelu- ja sopimushallinnointitehtäviä ovat hoitaneet Heidi Wilska-Lehtonen ja Jaripekka Koikkalainen, joka vastaa myös radioiden esityskorvauslaskutuksesta. Julkisen esityssuojan sopimushallinnointitehtäviä hoitavat Heljä Juutilainen, Tarja Ylitalo ja Pirjo Salmela. Markkinointivastaavana on toiminut Inka-Kristiina Hanhivaara. Kentällä toimivina alue-edustajina ovat olleet Harri Franssi, Olli Hänninen, Tapio Nokkala, Hannu Virkkala ja Carl-Johan Wolff. Yhteisenä alue-edustajana Teoston kanssa toimii Lauri Ojala. Yhdistyksen talous- ja hallintotoiminnossa on Marja Hakkarainen hoitanut yhdistyksen kirjanpidon ja maksuliikenteen. Hän on hoitanut myös Kiinteistö Oy Pikku-Yrjön kirjanpidon ja maksuliikenteen. Puhelinvaihteen hoitajana ja toimistopalvelutehtävissä on Tuija Niemi. Gramexpress-lehteä on toimittanut osapäiväisenä Anu Karlson. Hallintosihteerinä toimii Sari Lindström. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin pääsihteerinä on toiminut Leena Hirvonen sekä toimistosihteerinä Ulla Haukatsalo. Finnish Music Quarterly -lehden päätoimittajana on toiminut Merja Hottinen ja toimittajana Anu Ahola. Kertomusvuoden aikana julkaistiin neljä numeroa.

Työtä kulttuurin hyväksi

Yhteistyösopimukset Gramex tekee yhteistyötä edistääkseen kulttuuria ja palvellakseen korvausten maksaja- ja korvausten saaja-asiakkaitaan entistä paremmin. YHTEISTYÖ KOTIMAASSA LUOVAN TYÖN TEKIJÄT JA YRITTÄJÄT LYHTY. Gramex on jatkanut aktiivista rooliaan luovan toimialan yhteistyöprojektissa

Luovan työn tekijät ja yrittäjät (Lyhty). Gramexin apulaisjohtaja Lauri Kaira toimii sen osa-aikaisena projektinjohtajana. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on laajin luovan alan yhteistyöprojekti. Siinä on mukana 14 järjestöä, jotka edustavat omien alojensa taiteilijoita, yrittäjiä ja yrityksiä. Sen tavoitteena on edistää kulttuuria ja sisältötuotantoalan toimintaedellytyksiä. Toimintavuoden aikana järjestettiin päättäjätapaamisia, esiteltiin puolueille ja medialle 19.8.2010 hyväksytyt ”Kasvua kulttuurista - luovan alan hallitusohjelmatavoitteet 2011 - 2015”, toteutettiin tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimus, organisoitiin tekijänoikeuspäivä ja musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumi, annettiin lausuntoja, osallistuttiin koululaisvalistusmateriaalien tekoon sekä koordinoitiin yleisesti luovan alan järjestöjen yhteydenpitoa päättäjiin mm. hyvitysmaksuja piratismikysymysten suhteen. Osa työstä kohdistui kotimaiseen ja osa EU-tason lainsäädäntöön. TEKIJÄNOIKEUDEN TIEDOTUS- JA VALVONTAKESKUS TTVK RY. Keskuksen toiminta on siirtynyt vuoden 2005 alusta perustetun rekisteröidyn yhdistyksen toimesta tapahtuvaksi. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry jatkoi aktiivista toimintaansa. Keskuksen sijoituspaikka on edelleen ollut Gramexin yhteydessä. Hannu Marttila on TTVK ry:n hallituksen puheenjohtaja. KOPIOSTO RY. Gramex on yksi tekijänoikeusjärjestö Kopioston jäsenjärjestöistä ja Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika toimii jäsenenä Kopioston AV-jaostossa. Kopiosto lisensoi muun muassa radio- ja televisiolähetysten edelleenlähettämistä opetus- ja kulttuuriministeriön valtuuttamana sopimuslisenssijärjestönä. Kopiosto on valvonut myös Gramexin edustamien oikeudenhaltijoiden oikeuksia yleisradiolähetysten edelleenlähettämisen sekä tiettyjen radio- ja televisio-ohjelmien tallennekäyttöjen kuten esimerkiksi oppilaitostallentamisen tai ohjelmatallenteiden laitoskäytön osalta. MUU YHTEISTYÖ KOTIMAASSA: VAPAAKAPPALEIDEN KOPIOINTI. Gramex on osapuolena 9.12.1982 tehdyssä sopimuksessa, joka koskee käyttökopioiden valmistamista korvauksetta vapaakappaleina luovutetuista äänitteistä. Sopimus on tehty opetus- ja kulttuuriministeriön, Teoston, Suomen Kirjailijaliiton, Musiikkituottajien, Suomen Muusikkojen Liiton ja Gramexin välillä. SUOMEN KANSALLISKIRJASTO. Gramex on mukana sopimuksessa, jossa muina osapuolina ovat Suomen kansalliskirjasto, Teosto, Suomen Kirjailijaliitto, Musiikkituottajat ja Suomen Muusikkojen Liitto. Sopimus kattaa luvan valmistaa kopioita Suomen kansalliskirjaston äänitekokoelmien täydentämiseen ja arkistointiin sekä tutkimuskäyttöön. TEKIJÄNOIKEUSINSTITUUTTI. Gramex osallistuu 29.4.1992 tehdyn sopimuksen mukaisesti Tekijänoikeusinstituutin toimintaan. Instituutti julkaisi vuoden 2011 aikana tekijänoikeustaloudesta Tarja Koskinen-Olssonin laatiman selvityksen ”Direct copyright revenue streams in creative industries in Finland” (30/2010) sekä Turun yliopiston tutkijaryhmän Mikko Grönlundin johdolla laatiman raportin ”Economic contribution of copyright-based industries in Finland 2005 - 2008” >> (29/2010).

>> JÄSENJÄRJESTÖYHTEISTYÖ. Gramexilla on läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen Muusikkojen Liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Yhteistoiminta koski aiempien vuosien tapaan mm. Gramexin edunvalvontapiiriin kuuluvaa tekijänoikeusolojen ja –lainsäädännön kansainvälisen ja kotimaisen kehityksen seurantaa ja kehittämistyötä. MUSIC EXPORT FINLAND RY. Gramex on vuodesta 2005 lähtien ollut Musex ry:n jäsenenä. Muita jäseniä ovat Musiikkituottajat, Muusikkojen Liitto, Teosto/FIMIC, Elvis, Musiikkikustantajat ja Indie Co. Musex on organisaatio, joka tukee suomalaisen populaarimusiikin markkinointia ja myyntiä ulkomaille. Gramex on yksi Musexin rahoittajatahoista. Gramexin mandaatilla Musexin hallituksessa olivat Veikko Koivumäki ja varalla Pekka Lehti. Joulukuussa Musex ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus FIMIC päättivät yhdistyä uudeksi Music Finland ry:ksi. Gramex on yksi sen perustajajäsenistä. TEKIJÄNOIKEUSAKATEMIA RY. Gramex on yhdessä Teoston ja Kopioston kanssa perustanut Tekijänoikeusakatemia ry:n. Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi sille avustuksen vuoden 2011 Tekijänoikeuspäivän järjestämiseen. Käytännön järjestelyt hoidetaan yhteistyössä Lyhty –projektin kanssa. Muilta osin sen toimintamuotoja vielä suunnitellaan. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Kansainvälinen yhteydenpito ja vuorovaikutus Gramexin edustamalla tekijänoikeuden osa-alueella on entisestään laajentunut. Suomen jäsenyys EU:ssa on kiihdyttänyt kansainvälisen yhteistyön tarvetta. Tuottajien ja taiteilijoiden kannalta tärkeät kansainväliset sopimushankkeet, erityisesti EU:n ja WIPO:n piirissä, ovat Gramexissa jatkuvan seurannan kohteena. Kertomusvuoden aikana Gramex osallistui edelleen tuottajien tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän IFPI:n Performance Rights Committeen sekä taiteilijoiden tekijänoikeuskysymyksiä käsittelevän Societies’ Council for The Collective Management of Performers’ Rights -yhteisön (SCAPR) kokouksiin. SCAPR-ryhmään kuuluvien järjestöjen kesken on perustettu yhteisö (International Performers’ Database Association IPDA) hallinnoimaan individuaalitilittämistä palvelevaa artistien identifiointijärjestelmää. Hannu Marttila toimii IPDA:n hallituksen jäsenenä. Gramex on lisäksi keskeisten eurooppalaisten esittävien taiteilijoiden oikeuksia valvovien tekijänoikeusjärjestöjen eurooppalaista yhteistyötä varten perustaman Association of European Performers’ Organization -nimisen (AEPO) yhteisön jäsenenä. Gramex on myös perustajajäsen pohjoismaisessa äänitetietokantahankkeessa (Virtual Recording Database), johon on nyt tullut mukaan myös muita eurooppalaisia järjestöjä. TUOTTAJIEN JA TAITEILIJOIDEN HYVÄKSI. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien kansainvälisen kehittämisen ja käytännön toteutuksen kannalta Gramexin yhteistyö Musiikkituottajien ja Muusikkojen Liiton kanssa on erityisen tärkeää. Keskeiset Gramexin jäsenjärjestöt ovat aktiivisesti mukana kansainvälisten järjestöjen toiminnassa. Näin sekä tuottajien että taiteilijoiden pyrkimykset ja tarpeet voidaan edunvalvonnassa tasapainoisesti huomioida. Järjestely on myös Gramexin kannalta käytännöllinen.

Gramexin edustamat näkemykset välittyvät kansainväliseen kanssakäymiseen ja Gramex saa sekä tuottajien että taiteilijoiden osalta toimintansa kannalta tärkeät tiedot. Yhteistyö IFPI:n Performance Rights Committeen sekä toisaalta SCAPRin ja AEPOn puitteissa on Gramexille välttämätöntä. POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ. Erityisesti yhteistyö ja tietojen vaihto pohjoismaisella tasolla on korostunut maiden lainsäädännön ja olosuhteiden samankaltaisuuden johdosta. VASTAVUOROISUUSSOPIMUKSET. Kanadan, Saksan, Ruotsin, Tanskan, Espanjan, Hollannin, Iso-Britannian, Irlannin, Itävallan, Norjan, Tsekin Tasavallan, Japanin, Sveitsin, Latvian, Puolan ja Romanian järjestöjen kanssa on viime vuosina siirrytty tai ollaan parasta aikaa siirtymässä korvausten vastavuoroiseen tilittämiseen.

Yhdistyksen talous TILITYKSET. Vuoden 2011 kotimaiseen tilitykseen siirrettiin Yleisradion esityskorvauksia vuodelta 2010 2.147.493,46 €, kaupallisten radioiden korvauksia eri vuosilta yhteensä 1.790.609,55 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia 4.682.535,65 €. Kopiointikorvauksia tilitettiin arvonlisäveroineen yhteensä 410.522,68 €. Vuoden 2009 hyvitysmaksuja tilitettiin vuoden 2010 soittotapahtumien perusteella 980.157,44 € ja Musiikkituottajilta saadun markkinaosuustilaston mukaan 248.821,86 €. Vuoden 2010 hyvitysmaksuja on siirretty muihin lyhytaikaisiin velkoihin 1.038.564,13 €, jotka maksetaan kevään 2012 kotimaisessa tilityksessä. Pienin asiakkaalle maksettava korvaussumma on 10 €. Gramex tekee ennakonpidätyslain mukaiset pidätykset suorittamistaan korvauksista. Tilitysten maksaminen ja ennakonpidätykset on hoidettu Gramexin asiakasjärjestelmällä. Ulkomaisten korvausten maksaminen perustuu tuottajien osalta pääosin tuottajayhtiöiden välisiin lisenssisopimuksiin ja taiteilijoiden osalta järjestöjen välisiin vastavuoroisuussopimuksiin. Gramex on solminut tilittämiseen perustuvia ns. A-sopimuksia Ruotsin, Tanskan, Hollannin, Espanjan, IsoBritannian, Irlannin, Itävallan, Tsekin, Norjan, Latvian, Japanin, Sveitsin, Puolan, Romanian, Kanadan ja Saksan järjestöjen kanssa. Muiden maiden kanssa solmitaan A-sopimuksia sitä mukaa, kun tekniset edellytykset vastavuoroiseen tilittämiseen täyttyvät. Ulkomaiseen tilitykseen siirrettiin vuoden 2010 Yleisradio-korvauksia 1.745.606,80 €, kaupallisten radioiden korvauksia 1.239.193,38 €, hyvitysmaksuja 259.542,08 € sekä julkisen esityssuojan korvauksia 2.751.010,20 €. Ulkomaisten äänitteiden käyttämisestä Suomessa mak-

settiin tilivuoden aikana korvauksia vuosilta 2003 - 2010 ulkomaisille taiteilijoille 2.080.311,33 € sekä tuottajille 3.619.237,37 €. Tuottajakorvaukset maksetaan pääosin sopimusten perusteella kotimaisille yhtiöille. Ulkomaisille taiteilijoille maksettavat korvaukset tulevat kasvamaan lähivuosina vastavuoroisen tilittämisen edetessä vaiheittain eri maiden sisarjärjestöjen kanssa. Tilivuoden aikana ulkomaisten järjestöjen keräämiä korvauksia on tullut Gramexin välityksellä maksettavaksi suomalaisille oikeudenhaltijoille suomalaisten äänitteiden käytöstä ulkomailla yhteensä 401.249,09 €. Toiminnan kulujen kattamisen jälkeen syntyvä tilikauden alijäämä 278.277,31 € pienentää kertomusvuotta seuraavan vuoden tilitystä. VAROJEN SIJOITUS. Varoja oli tilikauden päättyessä sijoitettuna pankkien talletuksiin ja sijoitustodistuksiin 16.415.829,66 € sekä sijoitusrahastoihin, jvk-lainoihin ja osakkeisiin 31.986.196,92 €. Kertomusvuonna tuotot sijoituksista olivat 1.069.679,24 €. Myyntivoittoja/tappioita ja arvonmuutoksia sijoituksista oli nettomääräisesti -206.995,75 €. Korvausten tilitykseen siirrettiin sijoitustuottoja 128.937,85 €. VELVOITTEET JA VARAUKSET. Pitkäaikaiset velvoitteet muodostuvat pääosin äänitteiden esityskorvauksista tehdyistä varauksista ulkomaisia oikeudenhaltijoita varten. Vuoden 2010 korvauksista pitkäaikaisiin velvoitteisiin tehdyn siirron suuruus on yhteensä 4.045.682,57 €. Vanhentuneista ulkomaisista esityskorvauksista osa on jätetty toistaiseksi Yleisradion tariffioikeudenkäynnin loppuselvityksen ollessa vielä kesken pitkäaikaisiin velvoitteisiin. Vuoden 2007 prosenttivarauksesta 63.629,09 € jaettiin tasan tuottajien ja taiteilijoiden kesken vuoden 2010 korvausten tilityksessä. Tuottajien hyvitysmaksuvarauksia vuodelta 2007 siirrettiin tilitykseen yhteensä 29.355,71 €. Varauksia tehtiin hallituksen päätösten sekä sopimusvelvoitteiden mukaisesti. Taseen pakollisissa varauksissa on varaus edistämistoimintaan yhteensä 17.378.433,14 €, joka sisältää erillisenä eränä ESEKille ja LUSESille audiovisuaalisen tuotannon edistämistoimenpiteisiin käytettäväksi osoitetut varat. Vanhentuneita kotimaisia esityskorvausvelkoja taiteilijoille vuodelta 2007 siirrettiin siirtovelkoihin käytettäväksi Esittävien taiteilijoiden sosiaalista asemaa tukevien kassojen toimintaan yhteensä 9.912,20 €. Vanhentuneita esityskorvausvelkoja tuottajille vuodelta 2007 siirrettiin siirtovelkoihin 21.761,59 € käytettäväksi äänitetuotannon edistämistoimenpiteisiin Mu-

siikkituottajille. Siirrot ovat yhdistyksen sääntöjen 2 §:n mukaisia. KIRJANPITO. Kirjanpidossa on aikaisempien vuosien tapaan toteutettu kustannuspaikkaerittely. Tuloslaskelma ja tase vastaavat Gramexin toiminnan luonnetta korvausten välittäjänä. Korvaukset ja tilitykset on eritelty tilinpäätöksen liitetiedoissa. YHDISTYKSEN KULUT. Gramexin toiminnan kokonaiskulut poistoineen olivat 2.560.537,51 €. Edellisenä toimintavuonna nämä kulut olivat 2.563.943,78 €. Ilman poistoja kulut olivat 2.408.540,91 €. Toiminnan kulut ovat yhteensä 13,4 % korvausten kertymästä (ilman poistoja 12,6 %). Toiminnan tehokkuus on täten varsin korkea. Kuluja katettiin esityskorvauksista 1.420.252,93 € ja edistämistoiminnan varauksista 133.255,99 €. ESEKin toiminnan kokonaiskulut olivat 1.673.427,31 €, josta avustustoimintaan käytettiin 1.530.958,00 €. Toiminnan kulut olivat 142.469,31 €. Edellisenä toimintavuonna vastaavat luvut olivat 1.801.837,23 €, 1.651.310,00 € ja 150.527,23 €. Muuhun edistämistoimintaan käytettiin yhteensä 856.598,88 €. Kyseessä olivat yhteistyökulut TTVK:n, Music Export Finlandin, Fimicin, Suomen Tekijänoikeudellisen Yhdistyksen sekä Gramexin jäsenjärjestöjen puitteissa. Lisäksi Gramex teki lahjoituksen Helsingin yliopiston tulevaisuusrahastoon. Nämä kulut katettiin edistämistoiminnan varauksista. Audiovisuaalisen edistämistoiminnan (AV-jaosto) toiminnan kulut olivat 14.443,98 € ja edistämistoimenpiteisiin käytettiin 544.450,00 €. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat 17.380,92 € ja 557.950,00 €. Finnish Music Quarterly -lehden kulut olivat 99.763,32 €. Näistä katettiin valtionavustuksella 85.000,00 €. Lehden rahoittajina ovat myös Gramexin lisäksi Teosto ja Sibelius-Akatemia. Tilaajatuotot olivat 6.074,50 €. Edellisenä vuonna kulut olivat 108.653,93 €. Lyhty-projektin kulut olivat 98.123,87 €. Yhdistyksen toiminnan kaikki kulut ennen varausten käyttöä olivat kertomusvuonna yhteensä 5.770.595,87 €. Edellisenä toimintavuonna kulut olivat yhteensä 5.673.683,84 €. Nämä kokonaismenoja koskevat summat sisältävät muun muassa kaikki edellä mainitut Gramexin erillistoimintojen eli Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen ja sen AV-jaoston myöntämät avustukset ja niiden sekä Lyhdyn ja Finnish Music Quarterly-lehden toimintakulut.

Kotimaisten korvausten tilitys jakaantui tuottajien ja taiteilijoiden kesken seuraavasti: Taiteilijoille

Tuottajille

Yhteensä

2010 2011

5.442.150,38 5.322.555,53

5.202.592,92 5.141.192,92

10.644.743,30 10.463.748,45

muutos %

-2,19

-1,18

-1,70

”Lähes kaikki mitä jää käteen, on teostoja ja gramexeja. Mehän tehdään aika vähän keikkoja, ja vaikka nykyään jäädään niistä useimmiten plussalle, niin kyllä siinä puhutaan vain muutamista sadoista euroista yhtä keikkaa kohti. Ajatus, että muusikoiden velvollisuus olisi vain ilahduttaa kaikkia ilmaiseksi ja kuolla nälkään, on kieltämättä aika outo.”

Terhi Kokkonen Gramexpress 2/2011

Toimintakertomuksen liitteet Liite 1

Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty Toimintakertomus 2011 YLEISTÄ. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY toimi vuonna 2011 aktiivisesti kotimaisen luovan alan toimintaedellytysten kehittämiseksi. Yhteistyössä oli mukana 14 järjestöä kulttuurin ja sisältötuotannon alalta. Luovan alan toimintaedellytysten kehittäminen vaikuttaa sekä kansallisen kulttuurin kilpailukykyyn että luovan alan mahdollisuuksiin luoda työpaikkoja. Vuonna 2011 Lyhty-projektin toimintaan kuului muun muassa vaikuttamista uuden hallituksen ohjelmaan, lainsäädäntökehityksen seuraamista Suomessa ja EU:ssa, tekijänoikeuspäivän järjestäminen, tekijänoikeusbarometri-mielipidetutkimuksen teettäminen, luovan alan vaikuttamisyhteistyön koordinointia ja toteutusta, aineistojen tuottamista, lausuntojen antamista sekä päättäjätapaamisten järjestämistä. TOIMINNAN ORGANISOINTI: JOHTORYHMÄ. Lyhdyn päätökset tehdään johtoryhmässä, jossa on edustaja kaikista 14 jäsenorganisaatiosta. Johtoryhmän puheenjohtajana toimi Ahti Vänttinen ja sihteerinä projektinjohtaja Lauri Kaira. Johtoryhmä kokoontui kuusi kertaa.

Kuva: Saara Vuorjoki

VALTUUSKUNTA. Lyhdyn valtuuskunta vahvistaa projektin yhteyksiä taiteilija- ja tuottajajärjestöjen sekä luovan alan ammattilaisten kanssa, antaen tärkeän panoksen sekä tiedonkululle että vaikuttamistoimintaan. Valtuuskunnan puheenjohtajana toimi Gugi Kokljuschkin ja varapuheenjohtajina Jussi Chydenius, Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen. PROJEKTIT JA TYÖRYHMÄT. Lyhdyn toiminta jakaantui valtaosin seitsemään projektiin. Näiden toteutusta koordinoitiin projekti- ja työryhmissä, joihin jäsenjärjestöt voivat nimetä edustajansa. Vuoden 2011 toiminta organisoitiin seuraavien työryhmien kautta: Työryhmä

Puheenjohtaja

• • • • • • •

Pekka Rislakki Martti Kivistö Tomi Korhonen Hannu Marttila Arto Tamminen Lauri Kaira Lauri Kaira

EU- työryhmä lausuntoryhmä viestintäryhmä hyvitysmaksuryhmä uusmediatyöryhmä hallitusohjelmatyöryhmä tekijänoikeuspäivätoimikunta

VUODEN 2011 TOIMINTA. Vuoden 2011 toiminnan painopisteitä olivat hallitusohjelmaan vaikuttaminen, vuoden 2012 hyvitysmaksuasetukseen vaikuttaminen, piratismia koskevan lainsäädäntöön vaikuttaminen, tekijänoikeuspäivän ja musiikinopetuksen tekijänoikeusfoorumin järjestäminen sekä EUvaikuttaminen. Lyhty teki yhteistyötä mm. Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen sekä Tekijänoikeusakatemia >> ry:n kanssa.

>> HALLITUSOHJELMA-PROJEKTI. Lyhty hyväksyi 19.8.2010 hallitusohjelmatavoitteiston ”Kasvua kulttuurista - keinot hyvinvoinnin, talouskasvun ja elämisen laadun edistämiseen Suomessa.” Tavoitteet julkaistiin 24-sivuisena kirjasena, jota esiteltiin aktiivisesti toimintavuoden aikana eri puolueiden edustajille. Siinä käsiteltiin seuraavia aihealueita: 1. Laillisille verkkopalveluille on turvattava kasvumahdollisuudet luomalla tehokkaita keinoja puuttua Internet-piratismiin. 2. Luovan työn tekijöille ja yrittäjille on turvattava tasapainoinen neuvotteluasema sopiessaan työnsä tulosten ja tuotteidensa käytöstä. 3. Oikeus edelleenlähettämiskorvauksiin must carry -jakelusta on palautettava. 4. Hyvitysmaksun tuotto on saatava vastaamaan nykyistä paremmin yksityisen kopioinnin arvoa. 5. Taiteilijoiden, tekijöiden ja luovan alan pienyrittäjien sosiaali- ja verotuskysymyksiin tarvitaan uusia ratkaisuja. 6. Luovan alan elinkeinotoimintaa ja vientiä on edistettävä, turvattava tehokkaat kotimaiset tekijänoikeuspalvelut, kehitettävä vahvaa tekijänoikeussuojaa kansainvälisenä kilpailutekijänä ja verotusta sisältötuotantoon kannustavaksi (mm. alennettu alv). Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle 22.6.2011. Hallitusohjelma sisältää mm. seuraavat luovaa alaa koskevat kirjaukset: •

•

• •

• • •

•

”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.” ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” ”Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.” ”Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä.” ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” ”Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat.” ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.” ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve. Selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.” ”Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön.”

EU-VAIKUTTAMINEN. Lyhty seurasi EU-valmistelua, koordinoi järjestöjen yhteistyötä ja lausuntoja EU:lle sekä piti yhteyttä suomalaisiin EU-parlamentin jäseniin ja Suomen toimistoon, EU-lähetystöömme ja komission Suomen edustustoon sekä komission virkamiehiin.

Lyhty teki sopimuksen Infor Oy:n kanssa siitä, että sen Brysselin edunvalvontatyötä tukee Petri Lahesmaa. Tekijänoikeudet ja niihin perustuvat liiketoimet ovat enenevässä määrin EU:n sisämarkkinakysymyksiä. EU-tason direktiivivalmistelu ja vallitseva harmonisointitahto ohjaavat kansallisten lakien säätämistä. Muutos on osoittanut EU-työryhmän ajantasaisen ja johdonmukaisen työn tärkeyden Lyhty-edunvalvonnassa. EU-työryhmän valmistelulla on luotu pohjaa Lyhdyn EUasioissa antamiin lausuntoihin eri vastuuministeriöille ja eduskunnan eri valiokunnille. Asialistalla olivat mm. suoja-ajat, digitaalisten sisältömarkkinoiden ja sähköisen kaupan monitahoiset oikeus- ja hallinnointikysymykset, Digitaalinen strategia, Single Market Act, AV-alan vihreä kirja, hyvitysmaksuasiat, tekijänoikeuksien yhteishallinnointia koskeva uudistushanke ja suunnitteilla ollut orpoteosdirektiivi. Lyhdyn delegaatio vieraili toukokuussa Brysselissä tavaten useita komission edustajia mm. DG MARKT:issa. Tapaamisissa käsiteltiin ajankohtaisia aiheita, mm. digitaalista agendaa ja orpoja teoksia koskevan direktiivin valmistelua. UUSMEDIA-ASIAT. Tietoyhteiskunnan uudet liiketoimintamallit perustuvat suurelta osaltaan luovien sisältöjen käytölle. Lyhty seurasi ja analysoi uusien jakeluteiden ja -tekniikoiden ja niihin liittyvien liiketoimintamallien kehitystä. Uusmedia-työryhmän työ painottui laajamittaisen uusmedia-kehitystä koskevan selvityksen tekemiseen. Selvitys valmistui 19.8. ja sen pohjalta järjestettiin Lyhdyn digiseminaari 2.12. Seminaarissa esiintyi mm. OKM:n, LVM:n sekä digi- ja Internet-sektorin yritysten asiantuntijoita. VIESTINTÄ- JA MEDIASUHTEET. Viestinnän painopisteenä olivat hyvitysmaksukysymykset, joiden osalta tehtiin mm. laajempi tiedote hyvitysmaksun merkityksestä luovalle alalle. Viestintäryhmä valmisteli Lyhdyn yhteistä viestintää ja jäsenjärjestöt hoitivat omia mediayhteyksiään itsenäisesti. LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJAVAIKUTTAMINEN. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY kutsuttiin vuoden aikana useita kertoja asiantuntijakuulemisiin eduskunnan sivistysvaliokuntaan. Lausuntotyöryhmä toimi pääosin sähköpostiverkostona, valmistellen lausunnot verkkokäsittelyssä. Lyhdyn kotisivulla julkaistiin seuraavat lausunnot: • • •

Lausunto OKM:lle komission IPR-stategia-tiedonannosta Lausunto OKM:lle komission esityksestä ns. orvot teokset direktiivi-esityksestä Lausunto sivistysvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteosta ”Tuottava ja uudistuva Suomi - Digitaalinen agenda vuosille 2011 - 2020”

Lisäksi Lyhty osallistui tekijänoikeustoimikunnan työskentelyyn koordinoiden tarpeen mukaan sen oikeudenhaltija-jäsenten yhteistyötä ja antoi lausuntoja ministeriöille. HYVITYSMAKSUASIAT. Hyvitysmaksukertymän nostaminen takaisin kahden vuoden takaiselle tasolle oli yksi toimintavuoden päätavoitteista. Vuoden aikana tavattiin sekä opetus- ja kulttuuriministeriön edustajia että kansanedustajia, ministereitä ja virkamiehiä. Lyhty tilasi hyvitysmaksua koskevan asiantuntijalausunnon professori Olli Mäenpäältä. Hyvitys-

maksutyöryhmässä käsiteltiin monipuolisesti erilaisia hyvitysmaksuun liittyviä strategisia sekä operatiivisia kysymyksiä ja toimittiin yhteistyössä Teoston hyvitysmaksuyksikön sekä viestintä- ja lausuntoryhmien kanssa. Agendalla oli mm. vuoden 2012 hyvitysmaksuesityksen tekeminen. Vuoden lopussa valtioneuvosto antoi hyvitysmaksupäätöksen vuodelle 2012, joka nostaa hyvitysmaksukertymän vuoden 2011 6,5 miljoonasta eurosta noin 7,9 miljoonaan euroon vuonna 2012. TEKIJÄNOIKEUSPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN. Lyhty koordinoi tekijänoikeuspäivän järjestämisen yhteistyössä Tekijänoikeusakatemia ry:n kanssa. Projektia valmisteli tekijänoikeuspäivätyöryhmä. Tekijänoikeuspäivään liittyi mm. • Elokuvateatteri-tietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä heidän työlleen ja yritystoiminnalleen •

Suurelle yleisölle suunnattu elokuva-etukampanja, jossa jaettiin noin 40 000 tekijänoikeutta esittelevää etukuponkia Helsingissä, Vantaalla, Oulussa, Tampereella, Turussa, Savonlinnassa ja Joensuussa

•

Tennispalatsissa 4.5. järjestetty kutsuseminaari, jossa teemana oli se, miten vauhditetaan luovan alan menestystä ja luodaan edellytykset sen kasvulle. Seminaarissa esiintyivät mm. työministeri Anni Sinnemäki, opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Harri Skog, hyvitysmaksun selvitysmies Arne Wessberg sekä Niklas Lagergren MPA:sta ja Olivia Regnier IFPI:stä. Seminaarin yhteydessä järjestettiin kutsuvieraselokuvanäytös, jossa esitettiin elokuvat Roskisprinssi ja Fast & Furious.

MUSIIKINOPETUKSEN TEKIJÄNOIKEUSFOORUMI. Lyhty järjesti yhteistyössä Konservatorioliiton, Metropolian, Sibelius Akatemian, Musiikkioppilaitosten liiton ja tekijänoikeusjärjestöjen kanssa musiikin opettajille ja musiikkialan oppilaitosten rehtoreille suunnatun tekijänoikeusfoorumin 28.10. Helsingin Musiikkimessujen yhteydessä. Foorumi liittyi Tekijänoikeuspäivä-hankkeeseen. Foorumin teemana oli musiikin käyttö korkeakoulujen, konservatorioiden ja musiikkioppilaitosten opetuksessa. Päivän mittaiseen seminaariin osallistui 57 henkeä. TUTKIMUS. Lyhty teetti edellisvuosien tapaan Taloustutkimuksella tekijänoikeusbarometrin, jossa selvitettiin noin 1000 henkilön haastatteluilla tekijänoikeus-asenteiden kehitystä. Tutkimuksen mukaan kansalaiset valtaosin tuomitsevat piratismin sekä mieltävät tekijänoikeudet ja tekijänoikeusjärjestöt selvästi oikealla asialla oleviksi ja tarpeellisiksi. OPPIMATERIAALIYHTEISTYÖ. Lyhdyn projektinjohtaja Lauri Kaira osallistui käsikirjoittajana ja opetusmateriaalin tekijänä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa yhteistyössä tuotetun oppimateriaalin ”Seikkailu yöjunassa” tekemiseen yläkouluille. TOIMINTARESURSSIT. Lyhdyn budjetti vuodelle 2011 oli 87.000 euroa. Tämän lisäksi hallitusohjelma- ja EU-projektiin hankittiin jäsenjärjestöiltä lisärahoitusta. Projektinjohtaja

Lauri Kaira käytti Lyhty-projektiin työajastaan vajaan kolmanneksen. Lyhty tilasi vuoden aikana asiantuntija- ja konsulttityötä sekä tutkimuksia. Lyhdyn taloushallinto hoidettiin Gramexissa. JÄRJESTÖPOHJA. Lyhty-yhteistyössä oli toimintavuonna

mukana 14 järjestöä: • AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys Tuotos ry • Forum Artis - Taiteilijajärjestöjen yhteistyöjärjestö • Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry • Kopiosto ry • Musiikkituottajat – IFPI Finland ry • Sanasto ry • Suomen elokuvatuottajien keskusliitto ry • Suomen elokuvatoimistojen liitto ry • Suomen Musiikkikustantajat ry • Suomen Muusikkojen Liitto ry • Suomen peliohjelmisto ja multimediatallenneyhdistys FIGMA ry • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry • Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK ry • Visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys Kuvasto ry

Liite 2

ESEK - Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus Gramexin yhteyteen 1980-luvun alussa perustetun Esittävän säveltaiteen edistämiskeskuksen (ESEK) toiminta jatkui aikaisemmin omaksutun linjan mukaisena. ESEKin tehtävänä on erilaisin tukitoimenpitein edistää kotimaista esittävää säveltaidetta. Tukitoiminnan kohdealueet ovat äänitetuotanto, elävän musiikin hankkeet, markkinointi ja vienti, työskentely esittävän säveltaiteen alalla ja alaan liittyvä jatkoja täydennyskoulutus sekä yhteistyössä Luovan säveltaiteen edistämissäätiön (LUSES) kanssa audiovisuaalinen musiikkituotanto. Syksyllä 2007 aloitetun yhteistyön mukaisesti ESEKissä hoidettiin kertomusvuonna edelleen tiettyjä LUSESin tehtäviä. Kertomusvuoden aikana sähköinen hakujärjestelmä otettiin käyttöön kaikkien muiden tukialueiden paitsi AV-tuen kohdalla. Järjestelmä sai paljon positiivista palautetta: sitä kehuttiin erittäin toimivaksi ja selkeäksi sekä helpoksi käyttää. HALLINTO. Toimistohenkilökunta oli kertomusvuonna edelleen kaksi henkilöä; pääsihteerinä toimi Leena Hirvonen ja toimistosihteerinä Ulla Haukatsalo. Johtokunnan kokoonpano 2011 oli seuraava: puheenjohtajana oli FT Hannu Saha ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja Juhani Merimaa. Jäseninä olivat toiminnanjohtaja Kai Amberla, toiminnanjohtaja Jutta Jaakkola, toimittaja Minna Lindgren, toimitusjohtaja Kimmo Valtanen sekä puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Varajäseninä olivat Niko Nordström (Kimmo Valtasen varajäsen), Jouni Nieminen (Ahti Vänttisen varajäsen) sekä Annamaija Saarela (muiden varajäsen). Johtokunta piti kertomusvuoden aikana seitsemän kokousta. Johtokunnan sekä muiden jaostojen paitsi työskentelytuen ja AV-jaoston esittelijäsihteerinä toimi pääsihteeri Leena Hirvonen. Työskentelytuen jaoston esittelijäsihteerinä toimi Pekka Nissilä ja AV-jaoston Jukka Takalo. Johtokunnan valmistelevina eliminä toimivat kevyen ja vakavan musiikin äänitejaostot, esiintymistilaisuuksien jaosto, markkinointi- ja vientijaosto, työskentelytuen jaosto, koulutusjaosto, kuorojaosto sekä työjaosto. AV-jaosto toimii itsenäisesti ja tekee päätökset ilman johtokuntakäsittelyä. Jaostojen kokoonpanot liitteessä 2 A. RAHOITUS. Toiminnan rahoituksesta on yhdessä Gramexin kanssa vastannut opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionavustus ESEKille vuonna 2011 oli 75.000 €. Lisäksi OKM siirsi 75.000 euron erillisen määrärahan kuorojen ulkomaisten esiintymismatkojen tukemiseen. Gramexin hallitus osoitti ulkomaisten äänitteiden käytöstä perittyjä korvausvaroja koskevalla päätöksellään edistämistoimintaan 823.175,10 €. Kertomusvuonna opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi ensimmäistä kertaa ns. VAKA-avustusta vapaan kentän klubi-

toiminnan tukemiseen. Summa oli 100.000 €, ja se annettiin ESEKin kautta jaettavaksi. OKM:n hyväksymän vuoden 2010 hyvitysmaksua koskevan käyttöpäätöksen mukaisesti ESEKin osuudeksi tuli äänituotevaroista 388.000 €. Vuoden 2010 videotuoterahasta siirrettiin yhteisesti ESEKille ja LUSESille (AV-jaostolle) 256.000 € käytettäväksi kotimaisten audiovisuaalisten musiikkiohjelmien tuotannon edistämiseen. TUKITOIMINTA. Vuoden 2011 aikana ESEKin tekemien tukipäätösten yhteissumma oli hieman vajaat 2 milj. euroa. Tuki jakautui eri tehtäväalueille seuraavasti: Tehtäväalue Äänitetuotanto Esiintymistilaisuudet Kuoromatkat Audiovisuaalinen musiikkituotanto Markkinointi ja vienti Työskentely Koulutustoiminta Julkaisutoiminta Muut avustukset Yhteensä

Tukisumma € 298.100 430.550 *) 79.500 **) 384.450 ***) 197.550 446.008 20.750 6.000 12.500 1.875.408

*) Summa sisältää VAKA-tuen (100.000 €) **) Tuki rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella ***) AV-tuki on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2011 noin 2.300 kpl, joista myönteisen päätöksen sai 1 163 anomusta. ÄÄNITETUOTANTOTUKI. Äänitetuotantotukea myönnettiin 245 uudelle kotimaiselle cd:lle. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n jäsenyhtiöiden osuus tuesta oli 28 %, muiden tuottajien sekä omakustanteiden osuus 72 %. Suurin osa tuotantotuesta ohjautui kevyelle musiikille, noin 75 %. Vakavan musiikin osuus oli noin 25 %. ESIINTYMISTILAISUUKSIEN TUKI. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 372 erilaista elävän musiikin hanketta, joista 82 sai VAKA-tukea. Tuetuista hankkeista runsaat puolet toteutettiin kotimaassa ja vajaa puolet ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 64 % ja vakavan musiikin noin 36 %. AUDIOVISUAALINEN TUOTANTOTUKI. AV-tukea myönnettiin 157 kotimaiselle musiikkivideolle ja 11 musiikkidokumentille/-ohjelmalle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia tukipäätöksiä tehtiin 17 kpl. Tuetut tuotannot olivat pääasiassa kevyen musiikin alalta. MARKKINOINTI- JA VIENTITUKI. Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 63 musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle, jotka pääosin edustivat kevyttä musiikkia. TYÖSKENTELYTUKI. Työskentelytuen päätöksiä tehtiin 283 kpl, pääasiassa yhden kuukauden pituisia. Suurin osa tuen saajista oli kevyen musiikin edustajia. >>

Kuva: Sami Perttilä

”Missään muualla ei ole tällaista tukimuotoa muusikon arkiselle, usein hyvinkin monesta hankkeesta koostuvalle työlle. Yksittäinen muusikko hyötyy siitä, että tuki kohdistuu juuri hänen omaan henkilökohtaiseen työkenttäänsä, oli se sitten yksi projekti tai monen projektin sirpaleinen yhdistelmä.”

Johanna Juhola ESEKin työskentelytuesta, Gramexpress 3/2011

>> KOULUTUSTUKI. Koulutustukea myönnettiin 14 ammattimuusikoiden jatkoja täydennyskoulutukseen liittyvän kurssin ja seminaarin järjestämiseen. Näistä 9 oli vakavan, 5 kevyen musiikin alalta. J U L K A I S U TO I M I N TA . Ju l k a i s u t u kea myönnettiin kolmelle hankkeelle. MUUT AVUSTUKSET. Edellä esitettyihin tukialueisiin kuulumattomia päätöksiä tehtiin kolme.

Liite 2 A

Jaostojen kokoonpanot ÄÄNITETUOTANTOTUEN JAOSTO: Kevyen musiikin ryhmä: Gugi Kokljuschkin, pj, Kari Hakanen, Martti Heikkinen, Eeva Koivusalo, Sami Kuoppamäki, Ilkka Mattila, Aija Puurtinen, Hannu Sormunen, Mikko Tukiainen, Lasse Kurki (varajäsen), Jaska Lukkarinen (varajäsen) Vakavan musiikin ryhmä: Arto Alaspää, pj, Kare Eskola, Laura Heikinheimo, Jukka Isopuro, Ilkka Lehtonen, Ilkka Ylönen ESEKin / LUSESin AV-JAOSTO, ESEKin nimeämät jäsenet: Tommi Kyyrä, pj, Pekka Nissilä, Jukka Takalo LUSESin nimeämät jäsenet: Finn Andersson, Tiina Laitinen, Tuukka Temonen TYÖSKENTELYTUEN JAOSTO: Ahti Vänttinen, pj, Johanna Juhola, Riitta K. Lampela, Kirmo Lintinen, Juhani Merimaa, Leevi Leppänen (varajäsen) ESIINTYMISTILAISUUSTUEN JAOSTO: Ahti Vänttinen, pj, Anna-Leena Haikola, Tapio Korjus, Raila Kulokari, Matti Lappalainen, Klaus Pylkkänen, Riku Pääkkönen, Annamaija Saarela, Juho Viljanen (varajäsen), MARKKINOINTI- JA VIENTITUEN JAOSTO: Epe Helenius, pj, Minna Huuskonen, Jouni Nieminen, Jouni Perämaa, Eicca Toppinen, Tiina Vihtkari KUOROJAOSTO: Kari Ala-Pöllänen, pj, Pekka Kostiainen, Juha Kuivanen, Timo Nuoranne, Marita Pasanen, Marjukka Riihimäki

Liite 3

Finnish Music Quarterly Finnish Music Quarterly (FMQ) -lehteä toimitettiin edelleen kertomusvuonna Gramexin/ESEKin yhteydessä. Lehden muina julkaisijoina olivat LUSES ja Sibelius-Akatemia sekä Suomen Säveltäjät. Lehden päätoimittaja vaihtui heinäkuun alussa: tehtävää vuodesta 2008 hoitaneen Juha Torvisen seuraajaksi valittiin Merja Hottinen. Toimitussihteerinä jatkoi Anu Ahola. Lehden pääasiallisena valokuvaajana oli edelleen Jussi Puikkonen, ja kansikuvituksista vuoden aikana vastasi Sanna Mander. Kuvituksia teki myös Cajsa Holgersson. Ulkoasun käytännön toteutuksesta vastasi edelleen Timo Jaakola. Lehden hallinnosta ja taloudesta vastasi ESEKin ja Gramexin henkilökunta. Kertomusvuoden alussa vaihtui myös lehden painopaikka, kun Forssan kirjapaino vaihdettiin Kirjapaino Uusimaahan. Toimitusneuvoston puheenjohtaja oli Hannu Apajalahti ja jäseninä Tove Djupsjöbacka, Kimmo Hakola, Jan-Erik Holmberg, Merja Hottinen (kesään saakka, syksystä lähtien hänen tilallaan Jani Sipilä), Lauri Kilpiö, Teppo Koivisto ja Ilkka Mattila. Toimitusneuvosto kokoontui kertomusvuonna neljä kertaa. Lehden rahoituksesta vastasi pääasiassa opetus- ja kulttuuriministeriö. Lisäksi julkaisijatahot osallistuivat lehden kuluihin. Lehdellä oli myös jonkin verran tilaus- ja myyntituloja. Painosmäärä oli keskimäärin 1.600 kpl/numero. Pääosin lehti lähetettiin vapaakappaleina ulkomaille musiikkialan tärkeisiin instituutioihin, kirjastoihin ja oppilaitoksiin sekä eräille yksityisille vaikuttajille. Maksullisia tilauksia lehdellä oli noin 180 kpl, loput menivät jakeluun rahoittajatahojen kautta. Irtonumeroina lehteä oli myynnissä Akateemisessa kirjakaupassa. Vuonna 2011 ilmestyi normaaliin tapaan neljä numeroa. Jo vakiintuneen käytännön mukaisesti numerot keskittyivät rajattuihin teemoihin, jotka painottuivat tänä vuonna suomalaisen musiikkielämän merkkitapahtumiin ja ajankohtaisiin ilmiöihin. Tuttuun tapaan lehdet sisälsivät juttuja myös varsinaisten teemojen ulkopuolelta. Ensimmäisen numeron teemana oli suomalaisen musiikintutkimuksen juhlavuosi. Artikkelit paneutuivat tämän päivän tutkimuksen eri osa-alueisiin, ja mukana oli myös 100-vuotisen tutkimusperinteen historiaa. Yksittäisten artikkelien aiheita olivat mm. etnomusikologia, Monitieteisen musiikintutkimuksen huippuyksikkö ja suomalaisen musiikintutkimuksen perustaja Ilmari Krohn. Toinen numero esitteli lukijoille vasta valmistuneen Helsingin Musiikkitalon – jo ennen virallisia avajaisia. Lehden artikkeleissa käsiteltiin niin itse rakennusta ja salien akustiikkaa kuin tulevaa ohjelmasisältöäkin. Yksi artikkeleista kävi läpi pitkän taipaleen, joka oli kuljettu ennen kuin Suomen pääkaupunkiin saatiin sinfoniselle musiikille varta vasten suunniteltu konserttisali. Musiikkitalo osti tätä numeroa tiedotuskäyttöönsä 1.000 kpl. Kolmas numero keskittyi Suomessa ylipäätään vähän tutkittuun musiikinalueeseen, lastenmusiikkiin. Artikkelien aiheita olivat suomalainen lastenlaulu kansakoulussa, lastenlaulun murros 1960–70-luvuilla, lastenmusiikki äänitteillä ja näyttämöllä, vauvamuskarit sekä koulun musiikinopetuksen nykytila. Neljäs numero tarkasteli monikulttuurisuutta suomalaisen musiikkikentän näkökulmasta. Esittelyssä olivat mm. Kulttuurikeskus Caisan musiikkiprojektit, intialaisesta musiikista inspiraatiota saavia suomalaisia musiikintekijöitä sekä venäjän kielellä laulavia suomalaisia rockyhtyeitä. Lehden sivuteemana oli ”Erik Bergman 100”. Toimitukseen saapui jälleen ympäri maailmaa tasaisesti kyselyjä sekä uusista että aikaisemmin julkaistuista artikkeleista. Tilaajakanta pysyi vakaana, ja uusia tilaajia ja lähetyskohteita etsittiin pitkin vuotta.

Tuloslaskelma

Tase

1.1. - 31.12.2011

Tuotot Valtionavustukset / ESEK Valtionavustukset / FMQ Muiden järjestöjen osuudet Hyvitysmaksutuotot Muut tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Palkat Palkkiot Sosiaalikulut

2011 / EUR

2010 / EUR

240 000,00 85 000,00 8 688,82 682 125,59 6 074,50

158 500,00 85 000,00 16 974,43 1 084 121,75 6 679,50

1 021 888,91

1 351 275,68

2010 / EUR

359 355,20 1 142,56 360 497,76

335 671,25 1 713,84 337 385,09

93 743,49

111 360,51

Sijoitukset Kiinteistöosakkeet Pörssiosakkeet Osake- ja indeksirahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat Sijoitukset yhteensä

4 415 345,97 1 536 128,38 4 975 856,08 3 058 842,89 18 000 023,60 31 986 196,92

3 218 755,86 1 358 702,52 5 197 303,01 7 065 528,12 17 069 481,02 33 909 770,53

Pysyvät vastaavat yhteensä

32 440 438,17

34 358 516,13

16 415 829,66 1 268 778,28 0,00 1 645 045,52 499 337,36 19 828 990,82

15 099 637,24 1 258 778,28 913 382,39 1 179 499,54 554 183,46 19 005 480,91

69 909,67

85 525,61

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

19 898 900,49

19 091 006,52

Vastaavaa yhteensä

52 339 338,66

53 449 522,65

Velvoitteet ja varaukset Pitkäaikaiset velvoitteet Pakolliset varaukset

7 757 579,91 17 378 433,14

7 987 619,18 18 615 466,47

Velvoitteet ja varaukset yhteensä

25 136 013,05

26 603 085,65

18 101 263,21 6 135 385,71 0,00 24 236 648,92

16 288 311,66 5 841 155,92 913 382,39 23 042 849,97

Ostovelat Muut lyhytaikaiset velat Siirtovelat

71 050,39 2 034 167,83 861 458,47

190 387,02 2 980 341,75 632 858,26

Vieras pääoma yhteensä

27 203 325,61

26 846 437,00

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

52 339 338,66

53 449 522,65

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot ATK-järjestelmät Perusparannukset Aineettomat hyödykkeet yhteensä Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto -1 295 040,09 -96 456,29 -291 873,76

-1 296 727,08 -92 736,55 -280 841,09

-1 683 370,14

-1 670 304,72

Poistot

-151 996,60

-151 470,97

Muut kulut

-905 098,38

-1 018 730,17

-2 740 465,12

-2 840 505,86

Katettu esityskorvauksista Katettu varauksista/velvoitteista

1 420 252,93 133 255,99

1 231 592,07 133 901,43

Katettu yhteensä

1 553 508,92

1 365 493,50

Edistämistoiminta Myönnetyt avustukset / ESEK -1 330 958,00 -544 450,00 Myönnetyt avustukset / AV -200 000,00 Erillisprojektit Muut edistämistoiminnan kulut -856 598,88

-1 398 310,00 -557 950,00 -253 000,00 -525 915,50

-2 932 006,88

-2 735 175,50

Katettu varauksilla

2 085 051,22

1 648 014,73

Tuotto-/kulujäämä

-1 012 022,95

-1 210 897,45

278 277,31

73 853,33

Kulut yhteensä

2011 / EUR

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Lyhytaikaiset sijoitukset Lainasaamiset Korvaussaamiset Myyntisaamiset Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset yhteensä Rahat ja pankkisaamiset Edistämistoiminta yhteensä

VASTATTAVAA Siirto seuraavaan tilitykseen Erillinen projektitoiminta Lyhty-projekti Tuotot Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot Myyntivoitot Myyntitappiot Arvonnousut/alennukset Siirto edistämistoimintaan/ korvausten tilitykseen

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

98 123,87 -98 123,87 0,00

98 200,48 -98 200,48 0,00

1 069 679,24 547 566,90 -131 275,04 -623 287,61

1 008 491,72 511 906,87 -15 054,83 381 430,36

-128 937,85

-749 730,00

733 745,64

1 137 044,12

0,00

Vieras pääoma Lyhytaikainen Tilittämättömät korvausvelat esityskorvaukset tallennekorvaukset korvausvelat saamisista

Tilinpäätöksen liitetiedot 2011 / EUR

2010 / EUR

Tilinpäätösperiaatteet: Tuloslaskelma ja tase on tehty kirjanpitolain yleisten laadintaperiaatteiden mukaisesti. Korvausten tilitys on kirjattu suoraan lyhytaikaisen vieraan pääoman tai pitkäaikaisten velvoitteiden vähennykseksi. Kokonaistuotot Kokonaiskulut

6 654 096,37 6 654 096,37

6 438 666,67 6 438 666,67

1. Henkilöstökulut palkat ja palkkiot eläkekulut muut henkilöstösivukulut yhteensä

1 391 496,38 233 508,92 58 364,84 1 683 370,14

1 389 463,63 227 676,01 53 165,08 1 670 304,72

134 261,61

143 093,64

5 30 35

5 29 34

169 083,84 134 298,36 140 855,76 3 500,00 94 982,70 228 116,11 770 836,77

174 403,45 133 097,49 138 873,20 101 340,22 90 027,02 237 895,15 875 636,53

240 000,00 682 125,59 4 994,36 927 119,95

158 500,00 1 084 121,75 12 447,17 1 255 068,92

-79 221,61 -77 691,68 -156 913,29

-83 514,82 -84 393,33 -167 908,15

-1 875 408,00 -779 849,88 -200 000,00

-1 956 260,00 -525 915,50 -253 000,00

2 085 051,22 -770 206,66

1 648 014,73 -1 087 160,77

0,00

Muut henkilöstökulut Henkilöstömäärä keskimäärin Alue-edustajat Toimisto Yhteensä 2. Muiden kulujen olennaiset erät: Asiantuntija- ja muut ostopalvelut Matka- ja autokulut Tiedotustoiminta Yhteistoimintakulut Atk-kulut Muut kulut Yhteensä 3. Erillistoimintojen tuotot ja kulut 3.1 Edistämistoiminta Tuotot: Valtionavustukset Tyhjäkasettimaksu Korkotuotot / AV Kulut: Palkat Muut kulut Myönnetyt avustukset Muut edistämistoiminnan kulut Erillisprojektit Katettu edistämistoiminnan varauksesta

3.2 Finnish Music Quarterly -lehti Tuotot: Valtionavustukset Muilta järjestöiltä saadut avustukset Avustusten siirto seuraavalle vuodelle Muut tuotot Kulut: Palkat Muut kulut 3.3 Lyhty-projekti Tulot Menot

Poistot 31.12 Tasearvo 31.12

2010 / EUR

45 244,04 0,00 45 244,04 -43 530,20 1 713,84 -571,28 1 142,56

45 244,04 0,00 45 244,04 -42 048,72 3 195,32 -1 481,48 1 713,84

670 922,58 14 023,23 684 945,81 -559 562,07 125 383,74 -31 640,25 93 743,49

636 280,80 34 641,78 670 922,58 -521 680,41 149 242,17 -37 881,66 111 360,51

4.4 Tilikauden poisto Kalusto -31 640,25 Perusparannukset ja pitkävaik. ATK-kulut -120 356,35 -151 996,60

-37 881,65 -113 589,31 -151 470,96

4.2. Perusparannukset Tasapoisto 5 vuotta Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12 4.3. Kalusto Menojäännöspoisto 25 % Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot Poistot 31.12 Tasearvo 31.12

5. Pysyvien vastaavien sijoitukset Kiinteistöosakkeet Muut huoneistot Pörssiosakkeet Osakerahastot Korkorahastot Joukkovelkakirjalainat

6. Lainasaaminen kiinteistöyhtiöltä 7. Siirtosaamisten olennaiset erät Korkosaamiset Muut siirtosaamiset 8. Pitkäaikaiset velvoitteet Varaukset yhteensä Siirto esityskorvauksista Ulkomaiset korvaustilitykset Siirto edistämistoimintaan Korkotuotoista Muu muutos Yhteensä

3 022 912,38 1 392 433,59 1 536 128,38 4 975 856,08 3 058 842,89 18 000 023,60 31 986 196,92

3 022 912,38 195 843,48 1 358 702,52 5 197 303,01 7 065 528,12 17 069 481,02 33 909 770,53

1 268 778,28

1 258 778,28

419 537,94 79 799,42 499 337,36

375 404,47 178 778,99 554 183,46

7 987 619,18 5 925 273,39 -6 226 187,02 0,00 128 937,85 -58 063,49 7 757 579,91

7 619 678,13 4 655 606,37 -3 484 179,79 -835 001,19 0,00 31 515,66 7 987 619,18

18 615 466,47 823 175,10

17 620 830,56 915 965,42

220 018,00 0,00 -2 146 970,44 -133 255,99 0,00 17 378 433,14

200 937,24 835 001,19 -1 573 096,51 -133 901,43 749 730,00 18 615 466,47

17 784 941,90 5 699 546,70 23 484 488,60

16 764 140,58 3 176 882,07 19 941 022,65

17 619 741,28 823 175,10 3 880 682,50 1 160 889,72 23 484 488,60

13 766 549,05 915 965,42 4 026 916,11 1 231 592,07 19 941 022,65

237 988,00 623 470,47 861 458,47

252 687,00 380 171,26 632 858,26

9. Pakolliset varaukset 85 000,00 13 554,98 -4 866,16 6 074,50 99 763,32

85 000,00 21 529,41 -4 554,98 6 679,50 108 653,93

-17 023,94 -82 739,38 -99 763,32

-11 481,03 -97 172,90 -108 653,93

98 123,87 -98 123,87 0,00

98 200,48 -98 200,48 0,00

4. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu EVL:n mukaisesti. 4.1. Pitkävaikutteiset ATK-kulut Tasapoisto /25 % poisto Hankintameno 1.1 lisäys Hankintamenot 31.12 Kertyneet poistot

2011 / EUR

1 317 329,39 143 469,02 1 460 798,41 -981 658,14 479 140,27 -119 785,07 359 355,20

1 180 006,68 137 322,71 1 317 329,39 -869 550,31 447 779,08 -112 107,83 335 671,25

Edistämistoiminta Siirto esityskorvauksista Palautus aikaisemmin myönnetyistä avustuksista Siirto pitkävaikutteisista velvoitteista Käyttö edistämistoimintaan Siirto toimintamenojen kattamiseen Siirto sijoitustoiminnasta Yhteensä 10. Korvausten tilitys Kotimaiset esityskorvaukset Muut tilitettävät varat Tilitettävät varat yhteensä Tilitykset Tilitetty oikeudenhaltijoille Siirto pakollisiin varauksiin Siirto pitkäaik. velvoitteisiin Siirto toimintamenojen kattamiseen 11. Siirtovelkojen olennaiset erät Lomapalkkavelka Muut siirtovelat

Allekirjoitukset Helsingissä 5. päivänä maaliskuuta 2012 Risto Ryti Lauri Rechardt Niko Nordström Kimmo Valtanen Hannu Marttila

Ahti Vänttinen Jouni Nieminen Matti Lappalainen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä 20. päivänä maaliskuuta 2012 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö Hannu T. Koskinen KHT

Tapani Vuopala KHT

Tilintarkastuskertomus Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n jäsenille Olemme tilintarkastaneet Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys GRAMEX ry:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. 31.12.2011. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen vastuu Hallitus vastaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa siitä että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko hallituksen jäsenet syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhdistystä kohtaan, taikka rikkoneet yhdistyslakia tai yhdistyksen sääntöjä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheistä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhdistyksessä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laati-

misen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet, mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhdistyksen sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämisen arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Lisätieto Tilinpäätöksen perusteita on selostettu hallituksen toimintakertomuksessa sekä liitetiedoissa. Pitkäaikaiset velvoitteet 7.795.579,91 euroa muodostuvat pääosin esityskorvausvelvoitteista ulkomaisia oikeudenhaltijoita varten, joista merkittävä osa on tuntemattomia. Pakollisina varauksina esitetyt edistämistoimintaan käytettävät varat ovat yhteensä 17.378.433,14 euroa. Helsingissä maaliskuun 20. päivänä 2012 Deloitte & Touche Oy KHT-yhteisö

Hannu T. Koskinen KHT

Tapani Vuopala KHT

Esitt채vien taiteilijoiden ja 채채nitteiden tuottajien tekij채noikeusyhdistys Gramex ry Puh. (09) 6803 400, fax (09) 6803 4010 | www.gramex.fi | Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki