Gramexpress 01/2010 by gramex

Gramexpress 1 | 2010

E s i t t 채 v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a 채 채 n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j 채 n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y: n a s i a k a s l e h t i

PMMP:n Lautturi soitetuin kotimainen | 18

Radioiden liiton puheenjohtaja luottaa radion tulevaisuuteen | 14

Elina Mustonen Bachin opissa

Gramexin seminaari pohti musiikkialan tulevaisuutta | 10

Kuva: www.aatu.fi

Alkusoitto

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

g r ame x pa lve l ee Tällä palstalla on ajankohtaista tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille ja korvauksenmaksaja-asiakkaille.

Vuoden 2010 verotustiedot Vuoden 2010 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2010. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen.

Vuoden 2010 tilitysaikataulu Korvaukset Saksasta Seuraava tilityksemme tapahtuu toukokuussa 2010. Silloin tilitetään vuoden 2009 esityskorvaukset, muun muassa radiosoitot. Viikolla 17 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 20 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille. Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen muun muassa tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme.

Suomalaiset taiteilijat voivat osallistua Saksan GVL:n tilitykseen, mikäli heillä on rojalti- tai esiintymiskorvauksia Saksasta. Hakemuskaavakkeet ja lisätiedot Gramexista, Tarja Henriksson puh. (09) 6803 4016

Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi

Aikakone harjoittaa uutta yritysyhteistyötä.

R-kioski julkaisi Aikakoneen albumin Aikakone julkaisi Vuosisadan rakkaustarina -albuminsa yhdessä Rkioskin kanssa. Yhteistyö alkoi, kun yhtye versioi SIG-yhtyeen kappaleen ”Vuosisadan rakkaustarina” kioskiketjun juhlavuoden mainoskampanjaan. Samanniminen albumi ilmestyi R-kioskeille myyntiin jo tammikuun lopulla, mutta muilla jakelukanavilla se ilmestyi vasta maaliskuussa. Yhdysvalloissa kahvilaketju Starbucks on harjoittanut samankaltaista yhteistyötä Alanis Morrissetten ja Bob Dylanin kanssa. Kuva: tuomo tähtinen / Musex

Tilitysinfo

Musiikin käyttäjäinfo Järjestätkö tapahtumia?

Kuva: mikkel Østergaard / Gorilla

Hanki edullinen tapahtumalisenssi Jos järjestät tapahtumia tai yleisötilaisuuksia, joissa käytetään musiikkia, tarvitset niitä varten erillisen sopimuksen. Gramex tarjoaa tapahtumien ja yleisötilaisuuksien järjestäjille äänitemusiikin esittämiseen edullisen ja vaivattoman tapahtumalisenssin. Tapahtumalisenssi sopii sinulle, jos järjestät kalenterivuoden aikana enintään 10 tapahtumaa ja yhden tapahtuman potentiaalinen yleisökapasiteetti on 200 henkeä.

Tapahtumalisenssin etuja ovat: • edullinen hinta, 80 euroa/kalenterivuosi (ei sis. arvonlisäveroa) Tapio Korjus lyö kättä päälle Synergy-yhtiön varapresidentin Zang Yanbin kanssa. Wang Ju (vas.) ja Zhao Hai Yun todistavat.

• tapahtumia ei tarvitse ilmoittaa Gramexille • lisenssiä ei tarvitse uusia, vaan se on voimassa toistaiseksi • voit maksaa ensimmäisen laskun suoraan verkkopankistasi.

Hoida ilmoitusasiat ePalvelussamme

Hae ja maksa tapahtumalisenssi ePalvelu on nopea ja helppo väylä verkkosivujemme kautta: asioida Gramexin kanssa. www.gramex.fi > ePalvelut > Tapahtumalisenssi ePalvelun kautta voit mm: • ilmoittaa muuttuneet yhteystietosi • ilmoittaa laskutusperusteiden muutoksista • lopettaa sopimuksen • tehdä uuden sopimuksen • antaa palautetta • jättää yhteydenottopyynnön.

www.gramex.fi > ePalvelu > Taustamusiikki

Rockadillo lisensoi kataloginsa Kiinaan Rockadillo Records on lisensoinut koko kataloginsa Kiinan suurimmalle musiikkiyhtiölle Shanghai Synergylle. Sopimus viimeisteltiin musiikkialan ammattilaisten MIDEMtapahtumassa tammikuussa, ja se on ensimmäinen laatuaan suomalaiselle levy-yhtiölle. Toimitusjohtaja Tapio Korjuksen yli 30 vuotta sitten perustama itsenäinen levy-yhtiö Rockadillo lisensoi näin ollen muiden muassa Kimmo Pohjosen, RinneRadion, Piirpauken, Dave Lindholmin, Wimmen ja Jukka Gustavsonin musiikkia sopimuksen kattamille alueille – Kiinaan, Taiwaniin, Hongkongiin ja Macaoon. Sopimus kattaa myös Rockadillon alamerkkien Pohjolan ja Aanin tuotannot.

P Ä Ä KIR J OITU S

Musiikin tulevaisuus Lauri Kaira

ässä lehdessä käsitellään sekä musiikin että musiikkia soittavien radioiden tulevaisuutta. Äkkiä katsoen kummankin tulevaisuus näyttää valoisalta. Kuten radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala sanoo, kolme tärkeintä asiaa nuorten elämässä ovat tutkimusten mukaan ”musiikki, musiikki ja musiikki”.

iksi kuitenkin niin moni kantaa huolta musiikkialan tulevaisuudesta? Vastaukseksi riittää yksi sana: nettipiratismi. Musiikista maksaminen alkaa olla pelkästään kuluttajan omantunnon varassa, koska netissä on tarjolla maksuttomia laittomia vaihtoehtoja jokaiselle. Tämä vaikeuttaa etenkin uusien innovatiivisten musiikkipalvelujen kehittämistä. Ei ole reilua, että Spotify’n kaltaiset nettipalvelut joutuvat kilpailemaan laittomien ilmaispalvelujen viidakossa! Pysyisivätkö esimerkiksi Nokia, Elisa tai Sonera pystyssä samoilla ehdoilla – tilanteessa, jossa kuluttajat voisivat halutessaan ottaa sekä kännykät että puheajan piraatteina, maksamatta kellekään mitään? Jos halutaan, että internetiin voi syntyä laillisia palEsittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A 00120 Helsinki puh. (09) 6803 400 fax (09) 6803 4010 Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy ISSN 0787-6564 Painos: 48 000 kpl Kansi: Elina Mustonen Kuva: Saara Vuorjoki

veluita, nettipiratismin ongelma yksinkertaisesti pitää ratkaista. Murhe ei toki ole yksin musiikkialan. Yhteyksien nopeutuessa ja e-kirjatekniikan kehittyessä samaan vuotavaan veneeseen päätyvät niin elokuvat, tv-sarjat, kirjat kuin sarjakuvatkin.

len kuitenkin optimistinen musiikin tulevaisuuden suhteen. Musiikilla on valtava elinvoima. Nuorille musiikki on keino rakentaa ja viestiä omaa identiteettiä. Musiikki koskettaa, luo tunnelmaa ja herättää muistoja. Musiikin varaan rakentuu merkittävää liiketoimintaa: tuotantoa, musiikkia Musiikilla on mediabisnestä, valtava elinvoima. jakelevaa laitekauppaa sekä laajaa opetustoimintaa. Tutkimusten mukaan musiikin positiivisia vaikutuksia pystytään mittaamaankin. Se saa ihmiset viipymään kaupassa pitempään ja edistää lääkäreiden mukaan potilaiden kuntoutumista, vain pari esimerkkiä mainitakseni. Kaikista näistä syistä uskon ja toivon, että tulevaisuudessakin on mahdollista tehdä, esittää ja tuottaa ammattimaisesti musiikkia. Meidän kaikkien iloksi.

Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Rytinää / Risto Ryti 06 Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa 10 Musiikin sähköinen tulevaisuus 12 Välisoitto 13 Soolo / Tapio Liinoja 14 Radio pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille 17 Chydenius ja Kokljuschkin Lyhdyn valtuuskunnan johtoon 18 Sober viime vuoden radiohitti 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.11.–31.12.2009 23 Yksi tuhannesta / Martti Heikkinen 24 Gramexin palvelukortti

18 3

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Kuvat: PMMP / Susanna Majuri. Anna Puu / Sony Music. Gugi Kokljuschkin / Minna Annola.

Alkusoitto

Kalevi Ahon Rituals vuoden levyksi

Vuoden yhtye PMMP (ylh.) nappasi kolme Emmaa, vuoden naissolisti Anna Puu alh. vas.) peräti neljä. Gugi Kokljusckin palkittiin elämäntyöstään musiikin hyväksi Kultaisella Emmalla.

Emma oli naisten gaala Suomen äänitemusiikin kentällä naiset ovat jo vuosien ajan pikkuhiljaa murtaneet miesten ylivaltaa. Tämä suuntaus jatkui suoranaisena vyörytyksenä vuonna 2009, jolta naiset kahmivat noin puolet Emmoista. Emma-gaala järjestettiin tänä vuonna Helsingin Peacock-teatterissa helmikuun 4. päivänä. Emmat jakaa Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry.

tilitysinfo

✪ Vuoden albumi: ”Veden varaan” PMMP

✪ Vuoden metalli-/hardrock-albumi: ”Skyforger” Amorphis

✪ Vuoden biisi: ”Baden-Baden” Chisu, säv. & san. & sov. Chisu

✪ Vuoden miessolisti: Samuli Putro

✪ Vuoden debyyttialbumi: ”Anna Puu” Anna Puu

✪ Vuoden naissolisti: Anna Puu

✪ Etno-Emma: ”Forward” Vilma Timonen Quartet ✪ Vuoden hiphop-/, dance-/, r&b-albumi: ”Cheek” Jare Henrik Tiihonen ✪ Vuoden iskelmäalbumi: ”Viimeiseen pisaraan” Kari Tapio ✪ Jazz-Emma: ”Aurora” Verneri Pohjola ✪ Klassinen Emma: Pehr Henrik Nordgren: ”Transient Moods – Rajatiloja” Turun filharmoninen orkesteri Juha Kangas, kapellimestari ✪ Vuoden kotimainen erikoisjulkaisu: ”Dumari – Raskauttavaa todistusaineistoa 1979” Tuomari Nurmio ✪ Kriitikoiden valinta: ”Vapaa ja yksin” Chisu ✪ Vuoden lastenlevy: ”Ipanapa Iltalaulut” Eri esittäjiä

✪ Vuoden pop-albumi: ”Anna Puu” Anna Puu ✪ Vuoden rock-albumi: ”Veden varaan” PMMP ✪ Vuoden tulokas: Anna Puu ✪ Vuoden tuottaja: Chisu ✪ Vuoden yhtye: PMMP ✪ Vuoden myydyin albumi: ”Strike!” The Baseballs 73 886 kpl (Warner Music) ✪ Vienti-Emma: The 69 Eyes ✪ Erikois-Emma: Jake Nyman, Kauko Röyhkä ✪ Kultainen Emma: Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin ✪ Yleisöäänestyksessä vuoden kotimaiseksi artistiksi valittiin Lauri Tähkä & Elonkerjuu, vuoden ulkomaiseksi artistiksi puolestaan Tokio Hotel.

YLE Kulttuurin musiikkitoimittajat ja -tuottajat ovat jälleen valinneet Vuoden levyksi yhden vuoden 2009 aikana ilmestyneistä suomalaisista klassisen musiikin levyistä. Ehdolla oli kaikkiaan 77 viime vuonna Suomessa tuotettua tai suomalaista esittävää tai luovaa säveltaidetta edustavaa klassisen musiikin levyä. Palkittu levy sisältää Kalevi Ahon Kysymysten kirjan, konserton alttoviululle ja kamariorkesterille sekä sinfonian nro 14, Rituaaleja. Levyllä esiintyy John Storgårdsin johtama Lapin kamariorkesteri solisteinaan Monica Groop, Anna Kreetta Gribajcevic ja Herman Rechberger. Äänitteen on tuottanut BIS Records Ab. Palkinnon perusteluissa todettiin, että Kalevi Ahon säveltäjäpersoonan keskeiset osa-alueet vokaali- ja konserttosäveltäjänä sekä sinfonikkona ovat vahvasti edustettuina palkitulla levyllä. Äänite tuo kiinnostavan lisän BIS-yhtiön Ahon tuotantoa laajasti esittelevään ja kansainvälistä huomiota herättäneeseen levytyssarjaan. Aiemmilla levyillä orkesterina on ollut Sinfonia Lahti. Nyt saadaan korjata Lapin kamariorkesterin ja kapellimestari John Storgårdsin pitkäjänteisen yhteistyön hedelmiä. Ylen toimittajat totesivat vielä, että onnistuneen kokonaisuuden viimeistelee levyn hieno tekninen toteutus ja että Rovaniemen kirkossa tehty äänitys tavoittaa Ahon musiikin sävyt selkeinä ja luonnollisina.

Baseballs vuoden myydyin Suomessa Vuoden myydyin levy Suomessa oli toisena vuotena peräkkäin ulkomaista tuotantoa, kun Baseballsin Strike! myi 73 930 kappaletta. Taakse jäi vuoden 2009 myydyin kotimainen levy, Lauri Tähkän & Elonkerjuun Tänään ei huomista murehdita, jota meni kaupaksi 66 377 kappaletta. Toiseksi myydyin kotimainen oli Anna Puun esikoisalbumi (57 458), kun taas seuraavaksi myydyimmiksi nousivat konkariartistit Yö (Loisto, 37 699) ja Vesa-Matti Loiri (Hyvää puuta, 34 488). Yli 30 000 myydyn levyn eli platinalevyyn oikeuttavan rajan ylsivät myös PMMP:n Veden varaan, Anna Abreun Just a Pretty Face, Juha Tapion Suurenmoinen kokoelma ja Polyteknikkojen kuoron ja Matti Salmisen Joulu on meillä. Ulkomaisista levyistä platinaan – yli 20 000 myytyyn levyyn – ylsivät Madonnan Celebration, Rammsteinin Liebe ist Für Alle Da ja Lady Gagan The Fame.

Femma-gaalassa välteltiin luokituksia Kun vuoden parhaita valittaessa palkinnot normaalisti jaetaan lukuisissa eri kategorioissa, jaettiin Vuoden Femma -palkinnot viidelle artistille 25 ehdokkaasta, jotka vastasivat perinteisten kategorioiden ehdokasasettelua. Voittajia olivat Ghost Brigade, Jaakko & Jay, Joensuu 1685, Manna sekä Röyhkä Rättö ja Lehtisalo. Muuten kategoriat edustivat persoonallista linjaa, mikä tietenkin sopii vaihtoehtogaalan luonteeseen. Lämppäri-Femman sai rockyhtye Blake, joka soitti muiden muassa AC/DC:n, Metallican ja Motörheadin lämmittelijänä. KeskustelunavaajaFemma meni PMMP-yhtyeen Paula Vesalalle, joka on puhunut tekijänoikeuksien muutosta vastaan. Varsinaisten Femmojen lisäksi jaettiin monia kunniamainintoja, jollaisen sai esimerkiksi Töölön musiikkitukun ja Texicalli Recordsin johtaja Martti Heikkinen.

Kuva: Marco Borggreve

r y t i n ää

Valeri Gergijev tuo Mariinskin Helsinkiin.

Pietarin Mariinski-teatteri Kansallisoopperaan kyn baletti Pieni kyttyräselkäinen hevonen sekä George Balanchinen kolmen balettiteoksen kokonaisuus Jalokivet. Valeri Gergijev johtaa itse osan näytännöistä. Viimeksi Mariinski vieraili Suomessa keväällä 1992. Kansallisooppera oli Mariinski-teatterin vieraana viimeksi toukokuussa 2009, kun Pietarissa esitettiin Aulis Sallisen ooppera Punainen viiva.

Kuva: Vilhelm Sjöström

Pietarin maineikas Mariinski-teatteri vierailee Suomen Kansallisoopperassa maalis- ja huhtikuun vaihteessa. Laulajien ja tanssijoiden lisäksi Kansallisoopperaan saapuu Mariinskin orkesteri ja teknistä henkilökuntaa, yhteensä noin 350 henkilöä. Mariinski esiintyy Kansallisoopperan päänäyttämöllä neljänä iltana ohjelmassaan Rodion Štšedrinin Lumottu vaeltaja, Aleksei Ratmans-

Five Corners Quintet on Aasiassa toukokuussa.

Musex tukee kiertueita Kiinaan Music Export Finland ja Finpro tukevat Kiinaan ja sen lähialueille tämän vuoden aikana suuntautuvia kiertueita. Tuen saajat valitaan Musexiin saapuvien hakemusten perusteella – hakuaikaa vuoden toisella puoliskolla tehtäviin kiertueisiin on vielä 1.4. asti. Ehtoina tuelle on, että kiertue sisältää esiintymisen Shanghaissa sekä ainakin kolmen esiintymisen sarjan Kiinassa tai muualla Itä-Aasiassa. Lisäksi kiertueeseen tulee sisältyä yksi korvaukseton esiintyminen maailmannäyttelyalueella 1.5.–30.10. välisenä aikana. Finpro koordinoi Suomen osallistumista Shanghain maailman-

näyttelyyn, joka alkaa toukokuussa 2010. Tuen rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Shanghain maailmannäyttelyn aikana järjestetään myös suomalais-kiinalainen musiikkibisnesseminaari Snowball, joka alkaa 26.5.2010. Suomalaiset musiikkiyhtiöt voivat yhdistää Aasian-reissuunsa myös vierailun Japaniin, jossa järjestetään Snowballin perään vuodesta 2006 alkaneen perinteen mukaisesti Finland Fest. Tapahtuman yhteydessä Five Corners Quintet, joka on Aasian kiertueella toukokuussa, soittaa peräkkäisinä viikonloppuiltoina kolme konserttia Blue Note Tokyossa.

Kulttuuriopetukselle tekijänoikeusfoorumi Maaliskuun 26. päivänä järjestetään Kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumi Helsingin Pop- ja Jazz-konservatorion ja Metropolian Arabiasalissa. Pääasiassa kulttuurin ja viestinnän opettajille sekä rehtoreille suunnatussa seminaarissa käydään läpi yksityiskohtaisesti sävel- ja av-teosten esittämistä, tallentamista ja internetkäyttöä opetustarkoituksessa. Tapahtuman järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja Yrittäjät LYHTY yhdessä opetusalan järjestöjen kanssa.

Nurinkurista sponsorointia Risto Ryti

aljon on opittu – jos kohta opittavaakin on jäänyt – tämän vaalikauden aikana käydyistä tekijänoikeusväännöistä. Teollisuus ja työnantajat lähtivät rymistäen liikkeelle yksipuolisesti omille intresseilleen painottuvalla, kulttuurielämälle vieraalla arvopohjalla: mulle kaikki heti. Kaikki ei ole kuitenkaan mennyt esitettyjen vaatimusten mukaan. Miksi? Työsuhdetekijänoikeus käy esimerkistä. Hankkeen taustalla operoineet teollisuuden ja työnantajien organisaatiot ja edusmiehet lähtivät hoitamaan asiaa takki auki suoraan palkintojenjakoon kuin suomalainen urheilujohtaja olympialaisiin − unohtaen, että mitalit jaetaan Hyvitysmaksu on vasta kisojen jälkeen. Tällaisessa hurmoksessa katoaa lakiin perustuva muukin kuin suhteellisuudentaju. Sen korvaus yksityisestä saattoi myös lukea niistä perusteluista, joilla muutosta vaadittiin. Kultkopioinnista. tuuriministeri Stefan Wallin seurasi aikansa tätä oopperaa ja vihelsi sitten viisaasti pelin poikki. Tulevaisuus näyttää, mitä tämän 30 viime vuotta aika ajoin esillä olleen asian ympärillä seuraavaksi tapahtuu.

amoja piirteitä on hyvitysmaksuasialla. Hyvitysmaksu on lakiin perustuva korvaus yksityisestä kopioinnista. Lain lähtökohtana on se, että korvauksen maksaa kopioija ja maksu peritään sellaisia laitteita ja alustoja ostettaessa, joita kopiointiin käytetään. Teollisuus ja kauppa vastustavat ankarasti lain soveltamista niihin laitteisiin ja alustoihin, joilla kopiointi tänään tapahtuu, vaikka hyvitysmaksu ei ole koskaan ollut eikä tule olemaan yhdeltäkään kauppiaalta eikä yhdeltäkään maailman miljardibisneslaitevalmistajalta pois. Vastustaminen on johtanut aivan järjettömään lopputulokseen: taiteilijat ja tuottajat edistävät jokaista yksittäistä kännykkä-, muistitikku- ym. tallennealustakauppaa hyvitysmaksun suuruisella alennuksella maksamalla sen itse. Hetkinen ja haloo. Suomalaisen soittajanko pitää sponsoroida Nokiaa? Eikö Keilaniemessä ole enää ketään kotona?

yvitysmaksu on erittäin tärkeä suomalaiselle musiikkielämälle. Siksi tarvitaan kaikkia nykyisiä tallennusalustoja koskeva hyvitysmaksupäätös rikastuttamaan suomalaista kulttuurielämää. Kulttuuria on vaikea mitata rahassa, mutta kulttuuria voidaan aikaansaada rahalla. Mikä ei ole kohtuullista, ei voi myöskään olla oikein. Siksi tulee viisaan tuomarin astua joutuin esiin, muistuttaa osapuolia suhteellisuudentajun olemassaolosta ja saattaa tämä asia kohtuullisuuden piiriin. Risto Ryti on Gramexin hallituksen puheenjohtaja.

”Nykyisessä cembalossani on suuri ääni, johon soittaja voi myös vaikuttaa.”

Cembalistin tanssi yli koskettimien

Elina Mustonen Johann Sebastian Bachin opissa ”Toivon, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana”, kirjoitti Elina Mustonen Sibelius-Akatemian jatkotutkintonsa kirjallisen työn esipuheessa. Teksti ANU KARLSON Kuvat Saara Vuorjoki

oka näinä aikoina harkitsee Bachin klaveeripartitojen kokonaislevytyksen hankkimista, sille Elina Mustosen vastikään levyttämä kahden cd:n kansio on varteenotettava vaihtoehto. Se on taiteilijan suuren Bach-projektin huipennus hänen aiemmin levyttämiensä ranskalaisten ja englantilaisten sarjojen jälkeen. Se on myös Suomen ensimmäinen cembalolla soitettu partitojen kokonaislevytys. Suomalaisella ostajalla on valintaan vielä yksi painava syy lisää: hän saa lukea sekä henkevän että syvällisen sanallisen johdatuksen levyn musiikkiin omalla äidinkielellään. Tätä iloa tietää odottaakin se, joka on aikaisemmin tutustunut Elina Mustosen Scarlattilevyyn. Mutta älkäämme menkö asioiden edelle.

Tyvestä puuhun Melkein kaikki cembalistit niin Suomessa kuin muuallakin ovat aloittaneet soittamisen pianolla, mutta ovat vanhan musiikin herätyksen saatuaan vaihtaneet cembaloon. Elina Mustonen on poikkeus. Hän aloitti musiikin opiskelun pikkulapsena suoraan cembalolla, sillä vanhasta musiikista olivat kiinnostuneet jo hänen vanhempansa. Klassisen musiikin yhteyksissähän on tapana puhua ”vanhasta musiikista”, kun tarkoitetaan musiikkia suunnilleen Mozartista taaksepäin.

”Alun perin vanhempieni kiinnostuksen herätti oikeastaan klavikordi”, kertoo Mustonen. ”He kuulivat sitä joskus 1960-luvulla täällä Helsingissä ja ajattelivat, että haluavat hekin tuommoisen. Joku heitä sitten valisti, että se on hirveän hankala soitin; että cembalo voisi olla helpompi – aika erikoinen mielipide kyllä sekin, näin jälkeenpäin ajatellen. Niin he sitten hankkivat spinetin, pienen yksisormioisen cembalon.” Elinan isä, matemaatikko ja tilastotieteen professori Seppo Mustonen, oli soittanut viulua, äiti Marja-Liisa puolestaan laulanut ja käynyt pianotunneilla, mutta tämä spinetti oli kodin ensimmäinen klaveerisoitin. Siinä oli perheelle ihmettelemistä. Virittämistä heidän piti heti alkaa opetella, sillä toisin kuin teräskielinen piano, cembalo pitää vireensä vain lyhyen aikaa, niin että ei ole mitään järkeä kutsua ammattivirittäjää joka kerta. Eri aikakausien musiikki vaatii myös erilaisia viritysjärjestelmiä. ”Isä opetteli virittämään laskennallisin perustein; päätellen asioita matemaatikon koulutuksellaan. Muistan kuinka hän joskus hän piiloutui soittimen kanssa huovan alle voidakseen paremmin keskittyä.” Opettajan löytäminen oli seuraava huoli, sillä Mustosten tiedusteluihin cembalonsoiton opetuksen löytämiseksi tuli aluksi empiviä vas-

tauksia, että eiköhän nyt lapsen olisi kuitenkin hyvä aloittaa pianolla. ”No milläs ne silloin 1600-luvulla aloittivat?” oli isä Mustosen napakka vastaus.

Valistus viriää Vanhan musiikin aalto ei ollut vielä pyyhkäissyt yli Suomen – sen aika tuli vasta parikymmentä vuotta myöhemmin. Oli kuitenkin muutamia yksittäisiä muusikoita, jotka olivat omasta harrastuksestaan lähteneet tutkimaan, mitä kolmensadan vuoden takaa ja vieläkin kauempaa saattaisi löytyä. Yksi heistä oli urkuri ja pianisti, nyt cembalistiksi opiskeleva Kati Hämäläinen. Hän oli valmis ottamaan musikaalisen kahdeksanvuotiaan oppilaakseen.

”Bachin tuotanto on ollut tärkein opettajani.” ”Vanhempani hankkivat sitten vielä jossain vaiheessa ison Wittmayerin, sellaisen pedaalihirviön, ja cembalisteja kävi usein meillä harjoittelemassa. Marketta Valve, joka asui Turussa, tuli aina meille, kun hänellä oli konsertti Helsingissä Arto Noraksen tai Ilpo Mansneruksen kanssa, ja Katikin jäi usein tunnin jäl7

”Bachin koko klaveerituotanto on eräänlainen klaveerikoulu.”

keen meille harjoittelemaan. Soittimiahan oli silloin Suomessa todella vähän.” Valistuksen viritessä kävi ilmi, että ”pedaalihirviö” ei paljonkaan muistuttanut alkuperäisiä, 1600−1700-luvuilla käytettyjä cembaloita. Mustoset tilasivat Englannista uuden, tyylinmukaisemman soittimen, kun Yleisradio osti heidän Wittmayerinsa. Lopulta Elina Mustonen sai hollantilaisen, nyt jo edesmenneen, pitkään Suomessa asuneen Henk van Schevikhovenin rakentaman soittimen. ”Tilasin sen heti 1980-luvun alussa, kun Henk oli tullut Suomeen. Nykyinen soittimeni on vuodelta 1993, niin ikään hollantilaisen Willem Kroesbergenin rakentama. Häneen tutustuin opettajani Ton Koopmanin kautta.” ”Se on monella tavalla haasteellisempi soitin kuin tapaamani cembalot yleensä. Siinä on erittäin suuri ääni, ja sen ääneen voi myös vaikuttaa tavallista enemmän. Olen siitä valtavan tyytyväinen ja onnellinen.”

Bachilla tohtoriksi Kati Hämäläisen oppilaana Elina soitti ensin yksityisesti, jatkoi sitten Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja suoritti A-tutkinnon. Sen jälkeen hän lähti Amsterdamiin ja suoritti siellä solistidiplomin Koopmanin johdolla. Myöhemmin Mustonen jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian jatkotutkintoyksikössä ja

valmistui vuonna 2006 musiikin tohtoriksi. Hänen tutkintokonserttinsa sisälsivät monipuolisesti musiikkia soittimen koko historian ajalta, mutta hänen levytyshistoriansa kaksi painopistesäveltäjää ovat Bach ja Scarlatti. Bachin musiikki oli läpivalaisun kohteena myös hänen kirjallisessa työssään. Tarkastelemalla yhden ranskalaisen sarjan kutakin osaa aina yhdestä soittoteknisestä tai musikaalisesta ongelmasta käsin hän rakensi kuvan Johann Sebastian Bachista pedagogina. ”Bach ei koskaan kirjoittanut varsinaista musiikin oppikirjaa, mutta tavallaan hänen koko klaveerituotantonsa on eräänlainen klaveerikoulu”, kiteyttää Mustonen. ”Kaksi- ja kolmiääniset inventiot hän sävelsi varta vasten opetustarkoituksiin, niin kuin näiden kokoelmien esipuheestakin ilmenee. Oppimateriaaliin viittaa myös sen suuren kokonaisuuden nimi, johon partitat kuuluvat: Clavierübung. Silti nämä kaikki ovat tietysti ennen kaikkea taiteellisia mestariteoksia.” ”Jos ajattelen itseäni, Bachin tuotanto on oikeastaan ollut minun tärkein opettajani”, toteaa Elina Mustonen. ”Tohtorintutkintoni kirjallisen työn esipuheessa toivonkin, että ahkeroituani kaikki nämä vuodet Bachin asettamien haasteiden parissa hän olisi lopulta voinut pitää minua kohtuullisen kelvollisena oppilaana.”

Nykyiset cembalonrakentajat käyttävät esikuvinaan 1600–1700-lukujen aitoja soittimia. Näin soittaja voi päästä tulkinnassaan mahdollisimman lähelle sitä mitä säveltäjä on tarkoittanut.

Elina Mustonen levyllä • J. S. Bach: Ranskalaiset sarjat. Alba ABCD 136:1−2 (1999) • J. S. Bach: Englantilaiset sarjat. Alba ABCD 166:1−2 (2001) • Scarlattiana. 15 sonaattia cembalolle. Alba ABCD 216 (2005) • 2 x Bach. J. S. Bachin sonaatteja viola da gamballe ja cembalolle. Veli-Markus Tapio, viola da gamba. Alba ABCD 217 (2005) • J. S. Bach: 6 partitaa. Polyhymnia Records PH 0908 (2 x cd) (2010)

Elina Mustosen cembalon sisäkannen on huolellisesti alankomaalaista tyyliä noudattaen maalannut Risto Lammin-Soila. Eksoottisten lajien joukkoon pääsivät Mustosen suomalaiset lempilinnut mustarastas ja sinitiainen.

Tanssi yli koskettimien Partitat ovat Bachin ensimmäinen painettu teos ja myös ensimmäinen osa Clavierübungia. ”Siinä Bach halusi näyttää mitä hän osasi, niin säveltäjänä kuin klaveristinakin. Englantilaiset sarjat, jotka ovat syntyneet ennen ranskalaisia sarjoja mutta ovat teknisesti vaativampia, hän on sen sijaan aivan ilmeisesti säveltänyt oman virtuositeettinsa esilletuomiseen.” Sarjojen ja partitojen lähes kaikki osat on nimitetty ranskalaisten tai italialaisten tanssien nimillä, peruskaavan ollessa allemande−courante−sarabande−gigue. Mustonen kiinnittää niin soitossaan kuin tutkimuksessaankin paljon huomiota oikean karakterin antamiseen kullekin tanssille. Tohtorintutkintonsa kirjalliselle osuudelle hän antoi nimen ”Tanssi yli koskettimien”. Usein puhutaan Bachin tanssisarjoista taidemusiikkijalosteina, jotka ovat etääntyneet kauas alkuperäisistä poljennoista. Mahtoiko Bach oikeasti osata edes tanssia? ”Aivan varmasti”, vakuuttaa Mustonen. ”Tanssitaito kuului tuon ajan yleissivistykseen, ja Bachilla oli erittäin hyvä koulutus ja monipuolinen sivistys.” Nykyaikana tällainen sivistys on jo harvinaista, ainakin mitä tulee 1700-luvun tansseihin. Niinpä Mustonen on Bachin musiikkiin syvemmin perehtyäkseen joutunut harjoittamaan myös liikuntaa ja opiskelemaan barokkitanssia. Bachia soittaessaan Mustonen virittää cembalonsa usein niin kutsutun Vallotti-järjestelmän mukaan. Järjestelmässä osa kvinteistä on täysin puhtaita, osa ”temperoituja”, siten että kaikissa sävellajeissa voi soittaa, mutta jotkut kuulostavat puhtaammilta kuin toiset.

”Laulustaan lintu tunnetaan” Bachin ranskalaisten sarjojen ja partitojen väliin osui tiivis ja jännittävä Scarlatti-kausi. Mustoselta pyydettiin ensin Scarlatti-ohjelmaa Riihimäen Kesäkonsertteihin. Seuraavaksi hänelle tarjoutui tilaisuus levyttää viidentoista sonaatin kokonaisuus, ja siihen liittyy hänen ihmeellinen kohtaamisensa Nobel-kirjailija José Saramagon kanssa. Mustonen tapasi teatteriohjaaja Lisbeth Landefortin, joka heti kysyi, oliko hän lukenut Saramagon romaanin Baltasar ja Blimunda. Tässä romaanissa Domenico Scarlatti Portugaliin muuttaneena hovisäveltäjänä on tärkeässä

Kirjailijan kirjeestä kuultuaan Landefort sanoi heti Mustoselle, että nyt me kutsumme hänet katsomaan esitystämme. ”Ja kyllä me olimme otettuja siitä, että hän todella tuli. Hänhän oli jo silloin hyvin iäkäs, ja kutsuja sateli hänelle joka puolelta maailmaa.” Saramago suostui myös luennoimaan Helsingin yliopistossa, ja yleisöryntäys oli sellainen, että luento piti siirtää isompaan saliin. ”Silloin ajattelin, että jos en olisi silloin aikanaan saanut tuota pähkähullua ajatusta, kaikki nämäkään ihmiset eivät olisi tässä … miten yksi hetken mielijohde voi panna asioita liikkeelle”, miettii Elina Mustonen.

”Tanssitaito kuului Bachin aikana yleissivistykseen.” sivuosassa, ja Mustonen luki kirjan ja ihastui. Hän oli parhaillaan kirjoittamassa levyään varten esittelytekstiä. Tämän tekstin tärkeäksi innoittajaksi tuli nyt Saramagon kirja. Kun levy ilmestyi, hän sai idean, jota piti ensin pähkähulluna mutta jonka lopulta kuitenkin toteutti: hän lähetti levynsä kirjailijalle. ”Kuukauden kuluttua sain häneltä ihanan kirjeen, jossa hän valitti ettei ollut lukuisista kutsuista huolimatta koskaan voinut tulla Suomeen mutta että jos hän joskus vielä tänne pääsisi, hän haluaisi henkilökohtaisesti kiittää minua levystäni. Olimme silloin paraikaa Lisbethin kanssa valmistamassa poikkitateellista kamarimusiikkiteosta Laulustaan lintu tunnetaan, joka perustui Baltasar ja Blimunda -romaaniin.”

Kun José Saramago vuonna 2007 täytti 85 vuotta, hän kutsui Landefortin ja Mustosen Madridiin ja Lissaboniin esittämään musiikkinäytelmänsä. Se oli kirjailijan nimenomaisesta toivomuksesta noissa juhlissa ainoa ohjelmanumero. Linnunlaulu on tänä keväänä jälleen ajankohtaista Elina Mustosen elämässä. Hän suunnittelee parhaillaan uutta konserttikokonaisuutta työnimellä ”Linnut”. ”En tosin ota tätä aihetta kovin tiukkapipoisesti”, hän hymähtää, ”sillä yksi ’linnuista’ on englantilainen säveltäjä William Byrd. Mutta Rameun Kana ja Couperinin Rakastunut satakieli ovat kyllä mukana. Lisäksi veljeni Olli on säveltänyt ohjelmaan teoksen nimeltä Sielulintu.”• 9

äkuvassa.

vaisuuden etsijät ryhm

Musiikin sähköisen tule

Asiantuntijoiden pohdittavana Gramexin kutsuseminaarissa

Musiikin sähköinen

tulevaisuus Millainen tulevaisuus muusikoilla, solisteilla ja levy-yhtiöllä on digitalisoituvassa maailmassa? Ja millaisen roolin ne Gramexilla näkevät? Teksti LAURI KAIRA Kuvat Saara Vuorjoki

ramex kutsui helmikuussa joukon musiikkialan ammattilaisia pohtimaan, miltä musiikin sähköinen tulevaisuus näyttää. Seminaariin kutsuttiin Gramexin jäsenjärjestöjen edustajia eli lähinnä muusikkoja ja levy-yhtiöiden väkeä. Päivän ensimmäisenä teemana olivat Spotify’n kaltaiset uudet musiikkipalvelut. Niiden tarjoamia mahdollisuuksia käsittelivät Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä.

Alustusten jälkeen käytiin vilkas keskustelu siitä, millaisia palveluja kuluttaja tahtoo, mistä hän on valmis maksamaan ja mitä hänelle pystytään tarjoamaan.

Seminaarin avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti ja veti Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila.

Mikko Haapala Universal Music Oy:stä ja Marko Alanko SecuryCast Oy:stä puhuivat uusista musiikkipalveluista.

Mistä tulot tulevaisuudessa Keskustelun jälkeen siirryttiin päivän toiseen teemaan eli muusikon ja solistin ansaintamahdollisuuksiin kehittyvässä ympäristössä. Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen ja talouspäällikkö Jouni Nieminen arvioivat,

”Levy-yhtiön kate koostuu usein käytännössä Gramex-korvauksista.”

millaisista puroista esittävän taiteilijan leipä jatkossa kertyy. Päivän kolmantena teemana oli lainsäädännön kehittyminen. Johtaja Arto Alaspää ÄKT:stä ja apulaisjohtaja Lauri Kaira Gramexista kertoivat, millaisia haasteita ja muutoksia lainsäädännössä on odotettavissa joko Suomessa tai EU-tasolla. Viimeiseksi käsiteltiin tekijänoikeusjärjestöjen roolia ja mandaattia. ÄKT:n vetäjä Lauri Rechardt ja apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika Gramexista arvioivat, millaiseksi tekijänoikeusjärjestön rooli musiikkialan tulovirtojen kerääjänä ja tuottajana kehittyy. Tilaisuuden avasi Gramexin puheenjohtaja Risto Ryti. Seminaarin vetäjänä toimi Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila.

Gramex tahtoo tietää Hannu Marttila piti seminaarin antia ainakin Gramexin kannalta onnistuneena. ”Jotta voimme kehittää omaa toimintaamme, meidän on tiedettävä, millaisena levyyhtiöt ja muusikot näkevät tulevaisuuden ja millaisena ne näkevät Gramexin roolin siinä”, Marttila sanoo. Gramexin rooli on perinteisesti ollut oikeudenhaltijoille toissijainen. ”Oikeudenhaltijat haluavat hoitaa elinkeino- ja ansiotoimintansa pääsääntöisesti itse. He antavat tekijänoikeusjärjestölle hoidettavaksi sellaiset massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin.” ”Lainsäätäjä ja viranomainen antavat nykyisin myös suoraan tehtäviä tekijänoikeusjärjestölle, sen lisäksi että hoidamme oikeudenhaltijoiden meille antamia tehtäviä. Se lisää vastuuta.” ”Lainsäädännön puolella vaikuttaisi olevan monia haasteita sekä kotimaassa että EU:ssa. Gramex tulee vastaamaan näihin haasteisiin entistäkin pontevammin.”

Seminaarissa kuultiin alustuksia ja keskusteltiin.

Päivän teemana oli musiikin tulevaisuus.

”Oikeudenhaltijat antavat tekijänoikeusjärjestöjen hoidettavaksi musiikin massakäyttömuodot, jotka hoituvat sitä kautta kustannustehokkaammin.”

Korvausten merkitys kasvaa Marttila toteaa, että oli mielenkiintoista kuulla asiantuntijoiden kertovan uusista musiikin käyttömuodoista ja musiikkipalveluista.

Oikeudenhaltijat harkitsevat tarkoin, mitä uusista käyttömuodoista hallinnoivat itse ja mitä antavat tekijänoikeusjärjestön hallinnoitavaksi. ”Tällaista pohdiskelua käymme koko ajan oikeudenhaltijoiden ja Gramexin välillä.” ”Muusikkojen liiton esityksestä kävi ilmi, että esiintymispalkkiot säilyvät todennäköisesti muusikon tärkeimpänä tulolähteenä ja että

tekijänoikeusjärjestöjen keräämät korvaukset tulevat hyvänä kakkosena”, Marttila summaa. ”Levy-yhtiöitä pyörittävien kanssa keskustellessa on käynyt ilmi, että Gramex-korvausten merkitys heille on kasvanut. Usein yhtiöiden kate – eli se mitä jää lopulta viivan alle – koostuu käytännössä Gramex-korvauksista.”•

Muusikkojen Liiton Jouni Nieminen ja Ahti Vänttinen kertoivat, mistä muusikot tulonsa keräävät.

ÄKT:n Arto Alaspää ja Gramexin Lauri Kaira puhuivat lainsäädäntöhaasteista Suomessa ja EU-tasolla.

ÄKT:n Lauri Rechardt ja Gramexin Tuomas Talonpoika pohtivat tekijänoikeusjärjestöjen roolin kehitystä.

vä l i s o i t t o

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Äänitetukea myönnettiin 280 uudelle kotimaiselle tuotannolle. Näistä monikansallisten yhtiöiden osuus oli 16 %, muiden ÄKT:n jäsenyhtiöiden 14 %. Pientuottajien ja omakustanteiden osuus oli peräti 70 %. Musiikin lajeista eniten tuotantotukea ohjautui pop/rockille 44,3 %, seuraavaksi eniten taidemusiikille, 19,5 %. Iskelmä/viihde/laulelma-musiikin osuus oli 8,4 %, jazzin 11 %, kansanmusiikin 7,4 % ja hengellisen musiikin 1,8 %. Lastenmusiikkilevyihin myönnetyn tuen osuus oli 2,8 % ja genren ”muu” 4,8 %. AV-tukea myönnettiin 131 musiikkivideolle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantoja koskevia päätöksiä tehtiin 39 kpl. Tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia. Esiintymistilaisuuksiin myönnetyllä summalla tuettiin 292 erilaista elävän musiikin hanketta. Näistä puolet toteutettiin kotimaassa, puolet ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 56 %, vakavan noin 44 %. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2009 noin 2 000 kpl. Myönteisen päätöksen sai 1 148 anomusta.

Havainnekuva: Arkkitehtitoimisto Vapaavuori Oy

Vuoden 2009 aikana ESEK myönsi tukea esittävän säveltaiteen edistämistarkoituksiin yhteensä suunnilleen saman verran kuin kolmena edellisenä vuonna: tarkkaan sanottuna 2 185 465 euroa. Euromääräisesti suurin oli jälleen audiovisuaalisten projektien osuus, 570 176 euroa, joka on ESEKin ja LUSESin yhteistä rahaa. Äänitetuotanto sai 406 900 ja esiintymistilaisuudet 387 653 euroa. Kuorojen esiintymismatkoja ulkomaille tuettiin opetusministeriön erityisavustuksen turvin 62 000 eurolla. Markkinointi- ja vientitukea sekä työskentelytukea myönnettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006. Molemmat tukimuodot ovat lyöneet itsensä läpi kolmessa vuodessa ja tukisummat vuodesta 2007 lähes kaksinkertaistuneet. Markkinointiin ja vientiin myönnettiin vuoden 2009 aikana 247 300 ja työskentelyyn 472 736 euroa. Vielä riitti rahaa koulutustoimintaan 33 700 euroa ja edellä lueteltujen tukialueiden ulkopuolisiin tarkoituksiin 5 000 euroa.

Konepajarakennus sijaitsee Turun päärautatieaseman läheisyydessä.

Konepajasta Turku 2011:n keskus Turun ratapihalla sijaitsevasta VR:n vanhasta konepajasta tulee Turun kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumakeskus. Konepajaan sijoittuvat vuoden 2011 pitkäkestoiset näyttelyt sekä osa esittävän taiteen tapahtumista. Konepaja tulee olemaan avoinna yleisölle viikon jokaisena päivänä. Konepajassa nähdään heti tammikuussa hevimusikaali 1827 Infernal Musical, jonka tekevät paikalliset nuoret ammattilaisten ohjauksessa. Alkuvuoden hitteihin kuulunee myös helmikuussa nähtävä Keski-ikäisten hiukset, jossa tavalliset turkulaiset esittävät Hair-musikaalin. Maalis-

kuussa on vuorossa Ilkka Niemeläisen säveltämä dramatisoitu esitys Energo , esittäjinä Lauluyhtye Rajaton ja UNI-yhtye. Musiikkivuosi huipentuu Mikko Heiniön säveltämään oopperaan Eerik XIV. Konepajassa nähdään myös kansainvälisiä tanssiteatteriesityksiä, tuottajina Aurinkobaletti ja Tero Saarinen Company. Varaslähtönä kuullaan ja nähdään jo tämän vuoden huhtikuussa makupaloja Kimmo Pohjosen suurprojektista Haitaripaini. Samassa yhteydessä yleisö saa tilaisuuden tutustua Konepajan tiloihin.

Kuva: jukka salminen | Tiikerikuva

ESEK jakoi tukea entiseen malliin

Mikä onkaan Ismo Alangon uuden albumin nimi? Kuvassa ”Teho” Majamäki ja Ismo Alanko.

musavisa

Laatineet tuomas talonpoika JA kari niemelä

1. Yhdysvaltalaisen Booker T & The MG’s -bändin hitti vuodelta 1962 oli a) Red Beans and Rice b) Green Onions c) Orange Carrots d) My Sweet Potato 2. Kuka levytti vuonna 1979 biisin ”One Step Beyond …”? a) The Specials b) Bad Manners c) Madness d) The Clash 3. Vuonna 1966 Johnny Liebkind levytti biisin ”Iltapäivää”. Kuka levytti sen alkuperäisversion ja millä nimellä? a) Gerry & The Pacemakers ”I’m The One” b) The Searchers ”Sweets for my Sweet” c) The Kinks ”Sunny Afternoon” d) Easybeats ”Friday On My Mind” 4. Ismo Alangon uusin albumijulkaisu on nimeltään a) Mukavuus b) Onnellisuus c) Tyytyväisyys d) Huolettomuus 5. The E.N.D. -niminen albumi menestyi viime vuonna hyvin soitto- ja myyntilistoilla ympäri maailmaa. Kenen albumi on kyseessä? a) Rihanna b) Lady Gaga c) Beyonce d) The Black Eyed Peas

6. Chisun ensimmäinen soolosingle ”Mun koti ei oo täällä” oli erään elokuvan tunnusbiisi. Mikä elokuva oli kyseessä? a) Tyttö sinä olet tähti b) Sooloilua c) Musta jää d) 8 päivää ensi-iltaan 7. Muiden muassa Status Quo levytti 80-luvulla suureksi hitiksi nousseen ”In The Army Now”. Kuka seuraavista ei ole levyttänyt biisin Suomi-käännöstä ”Kun lähdet armeijaan”? a) Meiju Suvas b) Pate Mustajärvi c) Jean S d) Mona Carita 8. Mikä oli Ian Gillanin ensimmäinen levytys ja myös single Deep Purple -yhteen kanssa? a) Black Night b) Hallelujah c) Speed King d) Strange Kind of Woman 9. Milloin julkaistiin Hurriganesin 10/80 -albumi? a) 10/80 b) 11/80 c) 12/80 d) 01/81 10) Minkä merkin tai tunnuksen tarkkasilmäiset voivat havaita Nirvanan Smells Like Teen Spirit -videolta? a) Anarchy b) Coca-Cola c) Google d) Sub Pop Oikeat vastaukset sivulla 20.

soolo

Kronos Quartet sai vieraita Suomesta

28.4. juhlitaan tekijänoikeuspäivää Suomessa järjestetään jo kolmannen kerran Tekijänoikeuspäivä. Se on osa kansainvälisen Henkisen omaisuuden päivän viettämistä. Päätapahtuma on 28. huhtikuuta järjestettävä seminaari ja kutsuvierasnäytös, molemmat tällä kertaa Helsingin Tennispalatsissa. Tekijänoikeuspäivän viikolla voi myös hakea monista elokuvateattereista etukuponkeja, joilla saa seuraavan viikon maanantain ja tiistain elokuvanäytöksiin kaksi lippua yhden hinnalla. Tekijänoikeuspäivän järjestämistä koordinoi Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY.

Gramex lomalla 12.–25.7. Gramex on tähän asti pitänyt ovensa auki ympäri vuoden. Nyt on päätetty kokeilla kahden viikon kesätaukoa. Gramexin toimisto on ensi kesänä suljettu heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan eli 12.−25.7.

Maineikas Kronos Quartet saa vierailevia lisäjäseniä, kun kvartetti soittaa Perspectives-konserttisarjan New Yorkin Carnegie Hallissa 11.– 21.3.2010. Myös suomalaiset Kimmo Pohjonen ja Samuli Kosminen sekä kanteleensoittaja Ritva Koistinen liittyivät kronoslaisten seuraan 13.3. Tundra Songs -nimisessä konsertissa. Illan aikana esitettiin suomalaisten ja ruotsalaisten säveltäjien sävellyksiä sekä Pohjosen omia kappaleita, jotka määrittelevät käsitykset haitarista uusiksi. Myös ruotsalainen Hurdy-Gurdy (Stefan Brisland-Ferner ja Totte Mattsson) sekä inuiittikurkkulaulaja Tanya Tagaq esittivät arktisia ihmeitä samana iltana.

Tekijänoikeustoimikunnalta mietintö Opetusministeriön asettama tekijänoikeustoimikunta sai helmikuun lopussa valmiiksi mietintönsä tekijänoikeuslain 3. luvun uudistamisesta. Tämä luku käsittelee tekijänoikeussopimuksia, kuten tekijänoikeuksilla käytävää kauppaa. Se on valtaosin dispositiivista oikeutta, eli lain voi sopimuksilla ohittaa. Mietintö sisältää eri osapuolten − tekijöiden, sisältötuotantoyritysten ja teoksia käyttöönsä ostavien mediayhtiöiden − kehitysnäkymien ja lainsäädäntötoiveiden kuvailua.

ESEKin/LUSESin AV-erityistuki 2010 ESEKin (Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus) ja LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) yhteinen AV-jaosto julistaa haettavaksi erityistukea audiovisuaalisille, kotimaista esittävää ja/tai luovaa säveltaidetta esitteleville tuotannoille. Jaettavana on yksi tai useampi vähintään 50 000, enintään 100 000 euron suuruinen summa. Tuki ei voi olla 100-prosenttinen. Erityistukea voidaan myöntää esimerkiksi musiikkidokumenteille ja -sarjoille sekä musiikin ajankohtaisohjelmille. Sitä ei myönnetä konserttitaltioinneille eikä myöskään pelkästään myyntiin tarkoitetuille DVD-julkaisuille. Vapaamuotoisten hakemusten on oltava perillä viimeistään 28.5.2010, toimitusosoite alla. Päätökset tehdään kesäkuun 2010 aikana, ja niistä ilmoitetaan kaikille hakijoille kirjallisesti.

Hakemusten tulee sisältää seuraavat tiedot: • hakijan nimi ja yhteystiedot sekä pankkitili • tuotanto/ohjelmasuunnitelma käsikirjoituksineen • esitys- ja levityssuunnitelma aiesopimuksineen • haettava summa • kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma. HUOM! Hakemukset pitää toimittaa 10 kpl:na! Lisätietoja: AV-jaoston esittelijäsihteeri Jukka Takalo jukka.takalo@kolumbus.fi tai AV-toiminnan hallintovastaava Leena Hirvonen leena.hirvonen@esek.fi puh. (09) 6803 4041) ESEKin/LUSESin AV-jaosto Pieni Roobertinkatu 16, 3. krs 00120 Helsinki

Kuva: henrik SchÜtt

Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Yleisö kannattelee Tapio Liinoja

leisesti luullaan, että basistit ovat suurimpia pölvästejä. Ei niinkään; kärkeen on kova tunku. Laulumikin kimpussa ovat hulppeimmat omaan napaansa tuijottajat. Kitaristit ovat keppinsä vankeja. Rumpalit ovat terävimpiä. He pystyvät helposti suodattamaan oleellisen epäoleellisesta. Joissakin tutkimuksissa tämä on erheellisesti sekoitettu kuulonmenetykseen. Muusikot, näyttelijät ja toimittajat kuolevat Suomessa keskimääräistä nuorempina. Myös pienemmät maalliset vaivat väijyvät juuri heitä. Viina, kateus ja luulosairaudet noin ensi hätään. Juuri näissä ammateissa olen itsekin leipääni ansainnut – elinajanennusteeni ei ole kovin lohdullinen, laatuajasta puhumattakaan. Viime vuoden lopulla vajavaista maallista taivaltani häiritsi muiden muassa Viestinnän Keskusliitto kommenteillaan, joiden nerokkuus ei missään vaiheessa auennut. Puhuttiin tekijöiden oikeudesta ”Yleisö oli omaan työhönsä. Isojen mediatatekijöiden puolella.” lojen äänitorvi koetti kääntää mustaa valkoiseksi.

ahansiirto freelancereilta ja pienyrittäjiltä isoille taloille ei onnistunut − kiitos ministeri Stefan Wallinin, joka vihelsi pelin poikki. Näytti myös siltä, että suomalaiset laajemminkin ymmärsivät mistä oli kyse. Yleisö oli tekijöiden puolella. Se oli voitto, mutta valppaana pitää olla. Tätä osoitti muun muassa mainitun viestintäjärjestön toimitusjohtajan väheksyvä kommentointi ”julkkisten vierailusta parlamentissamme”. Että tutut naamat toivat tämän Wallinin päätöksen. Onneksi eivät sisällöntuottamiselle vieraat ajatukset. Lapinlahden Linnut oli keikalla Lestijärven lavalla 1980-luvun lopulla, ja päätin kokeilla, miten yleisö pystyy kannattelemaan käsillään laulajaa. Dead Kennedys -yhtyeen Jello Biafran viitoittamaa tietä hyppäsin korkealle ja kauas. Lennon aikana näin pohjalaisteinien kauhistuneet ilmeet, kun he väistivät sadan kilon satakuntalaista. Keikan loppuajaksi menin kovaäänisten taakse nyppimään tikkuja kämmenistä ja kyynärvarsista. Mitä tästä opimme? Ehkä sen, että orastavan rokkitähden kannattaa käyttää uhrautumisessaan yleisön edessä pientä harkintaa tai sitten laihduttaa. Kolmas mahdollisuus on välttää Pohjanmaan lavoja.

llaan sitten Pampaksella tai Borgåssa, on tärkeää, että tekijät pitävät yhtä. Nokiat voivat muotoilla puhelimiaan ja sanomanewsit uusia medioitaan tuomiopäivään saakka, mutta ilman sisältöä työ on turhaa. Oikeuksiamme pitää valvoa pimeälläkin; ottajia kyllä olisi. Tekijöillä tarkoitan kaikkia luovan työn tekijöitä − myös rumpaleita. Tapio Liinoja laulaa, näyttelee ja – kirjoittaa.

”Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja.”

Radioiden liiton puheenjohtaja Antti Pakkala:

Radio

pärjää kilpailussa uusille musiikkipalveluille Radioiden Liiton puheenjohtajan, NRJ:n toimitusjohtaja Antti Pakkalan mukaan radiot säilyttävät asemansa uusista Spotify’n tyyppisistä musiikkipalveluista huolimatta. ”Kuulija tahtoo, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä, uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä.” Teksti lauri kaira Kuvat Saara Vuorjoki

uomalaiset kuuntelevat radiota, ja paljon. Siihen on syynsä. Radiossa yhdistyy moni asia. Tuttu juontaja on vähän kuin oma kaveri. Radiosta kuulee helposti ja reaaliajassa uutiset ja − mikä tärkeintä – omaa lempimusiikkiaan. Tämä yhdistelmä on radion voima ja valttikortti kilpailussa uusien, automaattisten musiikkipalvelujen kanssa. ”Ihminen tahtoo kuunnella muutakin kuin itse tekemiään soittolistoja.” Antti Pakkalan mukaan kuulijat tahtovat, että musiikkivirrassa on myös yllätyksiä. ”Uusia kappaleita, juontajia, haastatteluja ja nopeita uutisflässejä.” Hänen mukaansa radiot muuttuvat kuitenkin entistä interaktiivisemmiksi ja laajentavat toimintaansa. Hänen oma radionsa NRJ on tästä hyvä esimerkki. Sillä on FM-kanavan lisäksi kolmetoista eri musiikkimakuihin räätälöityä nettiradiota. Lisäksi se järjestää tilaisuuksia ja sen nettisivuilla toimii biisi- ja soittoäänikauppa.

Palkittu radio NRJ:n etukenoasenne on myös noteerattu. RadioMedia − kaupallisen radiotoimialan markkinointiyhtiö ja kehittäjä − valitsi NRJ:n hiljattain Vuoden radioksi. Taustalla oli uusiin haasteisiin tarttumisen lisäksi se, että NRJ onnistui kasvattamaan kuulijamääräänsä liki viidenneksellä (19 %) ja mainosmyyntiäänkin lamasta huolimatta neljällä prosentilla. ”Emme ole ilmoitusmyynnin suhteen täysin mediatoimistojen armoilla, vaan kehitämme aktiivisesti itse palvelujamme ja ideoita mainostajille”, Pakkala kertoo. Pakkalan tausta – toiminta muun muassa L’Orealilla ja Sanoma Magazinesin myyntijohtajana – näkyy siinä että NRJ:n 35 työntekijästä 15 henkeä on myyntitehtävissä. Se on sama määrä kuin paljon suuremmalla Novalla. Pakkalan mukaan radiota on helppo suositella mainosvälineenä. ”Kun radiomainoksen tekeminen maksaa vain pienen osan siitä mitä tv-spotin teko, mainontaa pystyy esittämään

paljon enemmän ja kohdentamaan eri kohderyhmille.”

Musiikki on se juttu Vaikka radioiden on kehityttävä, yksi asia Pakkalan mukaan säilyy. Kaupallisen radion toiminta nojaa musiikkiin.

”Lyhyt toimilupakausi on radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa.” ”Tutkimusten mukaan nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki.” Musiikkia kuunnellaan radion kautta paljon. ”Ihmiset kuuntelevat radiota keskimäärin 3 tuntia 11 minuuttia päivässä.” Musiikin merkitys näkyy myös siinä, mitä NRJ:n kotisivut tarjoavat. 15

”Kehitämme itse aktiivisesti palvelujamme ja ideoita mainostajille”, kertoo Vuoden radion toimitusjohtaja Antti Pakkala.

”Nuorten kolme tärkeintä asiaa ovat musiikki, musiikki ja musiikki.”

”Koska musiikki on kuulijoillemme niin tärkeää, haluamme ylläpitää erilaisia musiikkiin liittyviä palveluja.” ”Vaikka biisikauppa ei juuri tuota, meillä on se mukana kotisivullamme, koska se on palvelua kuulijoillemme. Jatkossa sivuilla voi samalla idealla olla vaikkapa fanituotteita tai lahjakortteja musiikkikauppoihin.” Pakkalan mukaan NRJ:llä ei ole teknisiä vaikeuksia hankkia tarvitsemiaan tekijänoikeuksia. ”Alalla toimivat ammattilaiset tietävät, mistä oikeuksia eri käyttötarkoituksiin voi ostaa.” Sitä käytännön helpotusta hän kuitenkin toivoo, että samalla sopimuksella voitaisiin sopia FM-lähetyksen lähettämisestä samanaikaisesti netissä.

Radioluvat liian lyhyitä Pakkalalla on toiveita myös päättäjille. Radioiden liiton puheenjohtajana hän pitää nykyisiä toimilupia aivan liian lyhyinä. Tämän asian hän määrittelee ykkösasiaksi radioalan kehityksen kannalta. ”Nykyisin toimilupa myönnetään vain viideksi vuodeksi. Se on kohtuuttoman lyhyt aikajänne kehittää kannattavaa yritystoimintaa.” ”Ellei tiedä, onko radio enää viiden vuoden päästä eetterissä, ei voi tehdä sellaisia investointeja kuin digitaalisen tai nettipuolen kehittämiseen tarvitaan. Liian lyhyt toimilupakausi on ehdottomasti radiotoiminnan kehittämisen suurin este Suomessa.” 16

Pakkala ei pidä myöskään radioyhtiöiden nykyisiä kilpailuasemia reiluina. Hän käyttää omaa yhtiötään esimerkkinä. ”Radioyhtiöille pitäisi antaa tasavertaiset kilpailuedellytykset. Näin ei nyt ole asia. NRJ:llä on lupa lähettää ohjelmaa noin 4,5 miljoonalle kuulijalle, kun Novalla on lupa lähettää 5 miljoonalle. Se on sama kuin lähtisi 800 metrin juoksukilpailuun puoli kierrosta takamatkalta.” ”Lisäksi monilla kilpailijayhtiöillä on luvat useampien radioiden pyörittämiseen, kun NRJ:llä on lupa vain yhdelle”, hän listaa.

Vähemmän on enemmän Kaiken kaikkiaan Pakkalan mielestä radioyhtiöitä pitäisi olla vähemmän ja niillä riittävän suuret kuuluvuusalueet, jotta ala voisi kehittyä eteenpäin. ”50 miljoonan euron radiomainoskakkua on jakamassa noin 50 radiota, kun 250 miljoonan euron tv-mainoskakkua jakaa alle kymmenen tv-toimijaa.” Kehittymisen varaa Suomessa on.”Vaikka radioita kuunnellaan paljon, keskimäärin yli kolme tuntia vuorokaudessa, mainosrahasta kanavoituu niille noin neljä prosenttia. On maita, kuten Ranska ja Belgia, joissa radiot saavat mainonnan kokonaiskakusta jopa kymmenen prosenttia.”•

Kulttuurialan edunvalvontatyössä riittää haasteita

Chydenius ja Kokljuschkin

Lyhdyn valtuuskunnan johtoon Uuden puheenjohtajiston mielestä päättäjät pitää saada ymmärtämään nykyistä paremmin luovan työn kulttuurinen, taloudellinen ja työllistävä arvo. Teksti VEIKKO RAJANTOLA

uovan työn tekijöiden ja yrittäjien (LYHTY) valtuuskunta valitsi puheenjohtajistonsa alkavalle kaksivuotiskau-

delle. Tälle vuodelle puheenjohtajaksi valittiin Rajaton-yhtyeestä tuttu muusikko Jussi Chydenius. Ensi vuoden puheenjohtajaksi valittiin pitkän uran muusikkona ja levytuottajana tehnyt Gugi Kokljuschkin, tuttu kasvo muun muassa X-factorin tuomaristosta. Edellinen puheenjohtajapari (2008 ja 2009) olivat elokuvatuottaja Aleksi Bardy ja säveltäjä Olli Kortekangas. Valtuuskunnan varapuheenjohtajiksi valittiin elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja säveltäjä Kimmo Hakola.

”Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen.” Kannanotto hyvitysmaksusta Valtuuskunta toimitti hallituksen tekijänoikeuspoliittisen ministeriryhmän jäsenille kannanoton. Kannanotto käsittelee yksityisestä kopioinnista kerättävää tekijänoikeuskorvausta eli niin sanottua hyvitysmaksua (entinen kasettimaksu). Valtuuskunta vetoaa, että hallitus alkaisi taas päivittää hyvitysmaksun kohteena olevaa laitekantaa. Koska laitekannan päivittäminen on viime vuosina laiminlyöty, hyvitysmaksutulo on romahtanut viime vuonna liki 30 prosenttia, vaikka korvattava yksityinen kopiointi ei vähentynyt yhtään. Tämä merkitsee suurta vahinkoa kulttuurialalle.•

Kulttuurin puolustaja Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY on kotimaisen kulttuurialan laajin yhteistyöelin. Se puolustaa luovan alan toimintaedellytyksiä. Lyhty-projektilla on 14 jäsenjärjestöä. Siihen kuuluu sekä työnantaja- että työntekijäpainotteisia järjestöjä. Siksi on muodostunut tavaksi, että valtuuskunnan puheenjohtajana toimii vuorovuosin taiteilija- ja yrityskentän edustaja. Lyhty-projektin ylin päättävä elin on 14-henkinen johtoryhmä, jossa on edustaja jokaisesta jäsenjärjestöstä. Sen puheenjohtajana toimii nyt toista vuottaan Muusikkojen liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. Lyhty-projektin projektinjohtajan tehtäviä hoitaa Lauri Kaira, joka toimii myös tekijänoikeusjärjestö Gramexissa, yhdessä Lyhdyn neljästätoista jäsenjärjestöstä. Lyhdyn valtuuskunta edustaa laaja-alaisesti kotimaisen kulttuurikentän taiteilijoita, tekijöitä, yrittäjiä ja elinkeinoelämää. Valtuuskunnan jäsenet ovat tällä hetkellä Aleksi Bardy, Anja Hatva, Anna-Liisa Haavikko, Claes Olsson, Gugi Kokljuschkin, Harri Wessman, Ilari Kuittinen, Ilja Karsikas, Jaakko Rustanius, Jarkko Hentula, Jukka Helle, Jussi Chydenius, Katariina Lillqvist, Kimmo Hakola, Lasse Saarinen, Markus Nordenstreng, Nora Fleming, Olli Kortekangas, Pekka Ruuska, Perttu Haapanen, Pirjo Hiidenmaa, Raili Mikkanen, Reeta Vestman, Timo Vatanen, Tommi Lindell, Tuija Lehtinen ja Tuula-Liina Varis. Projektin kotisivut: www.kulttuuri.net ja www.kulttuuriuutiset.net kuvat: Saara Vuorjoki ja lehtikuva / pekka sakki.

Kuvat: JKan Lönnberg ja Anton Sucksdorff.

Luovan alan arvo esiin Mitä asiaa LYHTY-projektin pitäisi nyt painottaa? ”Luovan työn arvostuksen nostamista”, vastaa Gugi Kokljuschkin lyhyesti. ”Poliitikkojen näkökulma on usein kuluttajavetoinen”, säestää Kimmo Hakola. ”On tärkeää saada päätöksentekijät ymmärtämään syvemmin luovan työn sektoria ja alan yhteiskuntaa rikastuttavia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa alan työllistävä vaikutus on merkittävä.” Entä mitkä ovat herrojen omien toimialojen suurimmat haasteet? Sekä Kokljuschkin että Hakola ottavat esille internetin. Kokljuschkin pitää ykkösasiana nettipiratismin kitkemistä, ja Hakola toivoo klassiselle musiikille nettikauppoja.

”Keskeinen haaste on kehittää musiikin verkkojakelua myös niin, että klassisen musiikin kuluttajat löytävät uudet kauppapaikat”, sanoo Kimmo Hakola. ”MP3 ei ole taidemusiikin moninaisten sävyrakenteiden vuoksi kuluttajalle paras pakkausformaatti. Markkinoille ei ole myöskään vielä ilmestynyt vahvaa kauppapaikkaa, joka selvästi ottaisi haltuun klassisen musiikin kuluttajat.”

Jussi Chydenius vetää Lyhdyn valtuuskuntaa tämän vuoden, Gugi Kokljuschkin seuraavan.

Varapuheenjohtajiksi valittiin Kimmo Hakola ja Lasse Saarinen.

Kuvat: Pink / Andrew macpherson. David Cook / Sony music. Happoradio / www.happoradio.net.

Pinkin, David Cookin, Happoradion ja Lagy Gagan (alh. oik.) biisit soivat tiuhaan radiokanavilla.

Sober

viime vuoden radiohitti

Pinkin Sober oli viime vuoden ykköshitti kaupallisissa radioissa. Paras kotimainen, PMMP:n Lautturi oli heti toisella sijalla. Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä

usiikki soi radioissa, ja vaikka joskus tuntuu siltä, että samat kappaleet soivat kaikkialla jatkuvasti, vaihtuvuus on sittenkin aika nopeaa. Kun tarkastelujaksoksi otetaan kaksi peräkkäistä kalenterivuotta, ei kymmenen soitetuimman kappaleen listassa ole yhtään, joka mahtuisi molempiin. Listalla eteenpäin mentäessä tuttuja nimiä alkaa löytyä. Toissa vuoden kärkikymmeniköstä niitä mahtuu viime vuoden kahdenkymmenen kärkeen jo kaksi, molemmat kotimaisia. Sekä Juha Tapion laulama Kaksi puuta että Jenni Vartiaisen esitys Ihmisten edessä ovat pysyneet listoilla. Niiden soittokerratkin lasketaan vielä tuhansissa, vaikka vähennystä edellisen vuoden määrästä on puolen tuhatta soittoa.

Top Tenissä neljä kotimaista Kaikkien kaupallisten radioiden listaykköseksi nousi viime vuonna amerikkalaisen poptähden Pinkin esittämä Sober. Se soi vuoden aikana yhteensä 4 449 kertaa. Paras kotimainen oli heti 18

toisena: PMMP:n Lautturi, joka sai satakunta soittokertaa vähemmän. ”Pistesijoille” ylti vielä toinenkin kotimainen, Happoradion Puhu äänellä jonka kuulen, mutta sijat kolmannesta viidenteen menivät ulkomaisille kappaleille: Poker Face (esittäjänä Lady Gaga), The Boy Does Nothing (Alesha Dixon) ja Light On (David Cook) kiilasivat väliin. Anna Puu julkaisi ensisinglensä C’est la vie vasta viime vuoden maaliskuussa, mutta se ehti silti seitsemännelle sijalle. Koop Arposen Every Song I Hear pääsi yhdeksänneksi. Lauri Tähkän Suudellaan ilmestyi puolestaan juhannuksen korvilla ja mahtui vielä kahdentoista kärkeen. Kahdeksanneksi päätyi edellisen vuoden ykköshitin esittäjän Katy Perryn uusi kappale Hot N Cold. Tämän listan ykkönen Pink kruunasi menestyksensä vielä toisella kappaleella Please Don’t Leave Me, joka ylsi kymmenenneksi. Nämä tiedot käyvät ilmi tekijänoikeusjärjestö Gramexin tilastoista. Gramex kerää vuosittain tarkat tiedot musiikkikappaleiden radiosoitoista voidakseen maksaa niistä kerätyt

Kuva: candice lawler

PMMP:n Lautturi paras kotimainen

Radiohitit 2009

Kaikki kaupalliset radiot 01. Sober / Pink 02. Lautturi / PMMP 03. Poker Face / Lady Gaga 04. The Boy Does Nothing / Alesha Dixon 05. Light On / David Cook 06. Puhu äänellä jonka kuulen / Happoradio 07. C’est la vie / Anna Puu 08. Hot N Cold / Katy Perry 09. Every Song I Hear / Koop Arponen 10. Please Don’t Leave Me / Pink

4 449 4 347 4 180 3 734 3 717 3 693 3 686 3 673 3 433 3 314

Valtakunnalliset radiot 01. Lautturi / PMMP 02. Poker Face / Lady Gaga 03. Light On / David Cook 04. Sex On Fire / Kings of Leon 05. New Divide / Linkin Park 06. Puhu äänellä jonka kuulen / Happoradio 07. Secod Chance / Shinedown 08. The Boy Does Nothing / Alesha Dixon 09. Sober / Pink 10. Olette kauniita / Happoradio

2 846 2 730 2 658 2 652 2 594 2 428 2 348 2 272 2 124 2 100

Kuvat: PMMP / Susanna majuri. anna puu / sony music. Koop Arponen / risto vauras. Kuva: warner music

Vuoden ehdoton kotimainen hitti oli PMMP:n Lautturi. Ulkomaisten hittien rivejä sekoittelivat myös Anna Puu ja Koop Arponen.

The Boy Does Nothing, väitti Alesha Dixon yli 3 700 kertaa.

esityskorvaukset niille taiteilijoille ja levytuottajille, joille ne kuuluvat.

PMMP valtakunnallisten ykkösenä Valtakunnallisten radioiden lista ei muodostunut yhtä Suomi-painotteiseksi, mutta sen soitetuin kotimainen kohosi vielä korkeammalle. PMMP:n Lautturi oli tällä listalla ykkönen komealla soittokertanumerolla 2 846. Pinkin Sober tuli vasta yhdeksänneksi. Kotimaisista mahtui Happoradion esityksiä listalle kaksikin: Puhu äänellä jonka kuulen oli kuudentena ja Olette kauniita kymmenentenä. Ulkomaiset kaikkien radioiden hitit asettuivat valtakunnallisella listalla hieman eri järjestykseen, mutta eivät merkittävästi poikenneet edellisistä asemistaan. Valtakunnallisten radioiden kuulijamäärät ovat luonnollisesti aivan toista luokkaa kuin paikallisradioiden, joten PMMP:n Lautturilla voidaan sanoa olleen eniten kuulijoita kaikista kaupallisissa radioissa viime vuonna lähetetyistä kappaleista. Kuulijamääriin vaikuttaa tämän lisäksi lähetysaika, joka ei tästä tilastosta selviä. Mikäli yölähetykset painottuvat ulkomaiseen musiikkiin, kuten näppituntuma osoittaisi, kotimaisten kappaleiden todellisen kuulijamäärän osuus kasvaa entisestään. Voidaan siis sanoa, että radiosoitossa näkyy sama suuntaus kuin levymyynnissäkin, jossa kotimaisen kevyen musiikin osuus on aina ollut korkeampi kuin maailmalla keskimäärin. Luvut perustuvat soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärän mukaan. Tilastossa ovat mukana kaikkien kaupallisten radioiden vuoden 2009 raportoidut soittotapahtumat. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä eri paikkakunnilla.•

Radio Novalla ei jauheta samaa

Radio Nova antoi viime vuonna uudenvuoden lupauksen, että samaa kappaletta ei kuulla sen kanavalta yhden työpäivän aikana kahta kertaa. Työpäiväksi on määritelty aika klo 8−16. Periaate pantiin täytäntöön heti uudenvuoden päivänä, ja palaute on musiikkipäällikkö Rami Saariston mukaan ollut yksinomaan myönteistä. Se, että joidenkin kappaleiden voimasoittoa radiokanavilla ylipäätään harjoitetaan, perustuu siihen, että kuuntelijoiden oletetaan haluavan ensi sijassa kuulla päivän suurimmat hitit. Hitit ovat se muuttuva elementti josta radiokanava ”syntyy uudestaan”. Hiteistä radioasemat kilpailevat keskenään. ”Klassikot ovat klassikoita eikä niissä tapahdu kovin ihmeellisiä muutoksia. Esimerkiksi Beatlesin Imagine on ollut hitti noin neljäkymmentä vuotta ja on sitä varmasti vielä toiset neljäkymmentä vuotta”, Saaristo havainnollistaa. ”Tutkimusten mukaan meitä kuunnellaan keskimäärin kaksi ja puoli tuntia vuorokaudessa. Kun kuuntelijamme avaa radion, meillä on nuo kaksi ja puoli tuntia aikaa soittaa hänelle ne biisit, jotka hän haluaa kuulla. Sen jälkeen meillä on suurimmaksi osaksi jo uusi yleisö – ei kokonaan, mutta lähes.” ”Ennen ajateltiin, että olisi väärin heitä kohtaan, jos soittaisimme kaikki uudet hittibiisit esimerkiksi aamulla kello 10−11 ja siitä eteenpäin vain vanhoja klassikoita. Onhan toki ihmisiä jotka kuuntelevat radiota aamukuudesta keskiyöhön, mutta heitä on sittenkin aika harvassa.” Radio Novassa musiikkipäällikkö vastaa kaikesta musiikista, mikä Novan taajuuden kautta eetteriin menee. Mutta hän ei tee sitä näppituntumalta eikä oman makunsa mukaan. ”Joka ikinen kappale mikä meillä soi on yleisöllä tutkittu”, Saaristo vakuuttaa. ”Toisin sanoen meidän yleisöltämme kysytään lupa niiden soittamiseen. Minun virkaani ei kuulu kertoa kuuntelijoille, mikä on hyvä kappale, vaan kuuntelijat kertovat sen meille.” Kertominen tapahtuu yhteistyössä kotimaisen tutkimuslaitoksen ja sen ulkomaisen yhteistyökumppanin kanssa, jonka menetelmään Radio Novalla on yksinoikeus Suomessa. Yleisöä edustaa tässä noin viidensadan henkilön paneeli, joka säännöllisin väliajoin kutsutaan koolle. ”Soitamme heille pätkiä musiikkikappaleista, ja he saavat kertoa, haluavatko kuulla sellaisia kappaleita radiosta”, Saaristo kiteyttää tutkimuskäytännön. ”Mutta se lupaus pitää, että samaa kappaletta ei työpäivän aikana kuulla kahta kertaa.”

Anu Karlson

Piirros: Jouko Innanen

Pykälä v i i da k k o Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

Arkipäivän kielessä demoja promotermejä saatetaan käyttää ilman järjestelmällisyyttä, jolloin niiden merkitys menee usein sekaisin. Termejä voidaan käyttää myös hyvin erilaisissa yhteyksissä jopa siten, että niillä tarkoitetaan jotain ihan muuta kuin mitä ne lähtökohtaisesti ovat. Myös eri maissa noudatetaan hieman toisistaan poikkeavia käytäntöjä. Seuraavassa pyrin luonnehtimaan demoja promoäänitteiden yleisiä tunnusmerkkejä termien erottelua varten lähinnä Gramexin toimintojen näkökulmasta katsoen. Demo tulee alun perin englanninkielisestä sanasta ”Demonstration”. Suomeksi voidaan puhua yleensä esittelystä tai havainnollisesta esittämisestä. Vastaavasti promo tulee englanninkielisestä sanasta ”Promotion”, joka voidaan yleisesti kääntää edistämiseksi/myynninedistämiseksi tai julkaistavasta tuotteesta kertomiseksi. Tekijänoikeus suojaa myös demoja Oikeudellisesti olennaista on, että kumpikin ääniteryhmä nauttii tekijänoikeuslain äänitteille tarjoamaa suojaa niin suoja-ajan kuin muidenkin oikeuksien osalta. Yleensä ja lähtökohtaisesti demoäänitteellä tarkoitetaan ei-kaupallisesti saatavilla olevaa äänitettä. Olennaista on myös se, että demo äänitetään yleensä muussa kuin julkaisutarkoituksessa esimerkiksi ainoastaan levy-yhtiötä, tuottajaa ja musiikinkustantajaa varten tai esittäjän tai bändin ideoiden taltioimiseksi ja arvioimiseksi. Yleisimpiä demoää-

Demot ja promot Äänitteistä puhuttaessa kuulee usein käytettävän termejä ”demo” ja ”promo”. Ovatko ne sama asia vai onko niillä jotain eroa? Mitä ”demo” ja ”promo” yleisesti ottaen ovat? nitteitä lienevät bändien omat tallennukset, joita lähetetään levy-yhtiöille levytyssopimusten toivossa, mutta demoäänitteitä tekevät luonnollisesti myös levytyssopimuksen omaavat kokeneet artistit ja bändit, jotka valmistelevat ja suunnittelevat uusia julkaisujaan. Demojen tallentamisen laatu saattaa olla myös heikompi kuin julkaisutarkoituksessa tallennettujen äänitteiden, vaikkakin äänitystekniikan kehittyminen on mahdollistanut korkealaatuisten äänitysten tekemisen myös muualla kuin studioympäristössä. Koska demoja ei yleensä julkaista tekijänoikeuslain tarkoittamalla tavalla kaupallisessa tarkoituksessa, niiden esittämiseen julkisesti esimerkiksi ravintolassa tai radiossa vaaditaan kaikkien äänitteellä esiintyvien muusikoiden sekä äänitteen tuottajaoikeudet omaavan tahon eli useimmiten bändin itsensä lupa. Siten varsinaisten demoäänitteiden esittäminen pakkolisenssin nojalla ei ole mahdollista. Toisinaan artistit ja bändit saattavat kuitenkin julkaista uransa aikana tekemiään ”demoäänityksiä”. Tällöin nämä kaupallisessa tarkoituksessa julkaistut äänitteet ovat sellaisia, että niitä voidaan esittää pakkolisenssin nojalla ja niistä tulee suorittaa normaalit Gramex-korvaukset. Promoilla radiosoittoon Promoäänitteet ovat puolestaan äänitteitä, joita tarjotaan valikoiduille kohderyhmille kaupallisessa tarkoituksessa julkaistavan äänitteen mainostamiseksi ennen sen virallista julkaisupäivää. Tunne-

tuimpia näistä lienevät niin sanotut radiopromot, jotka toimitetaan radioasemien käyttöön, sekä toimittajapromot, joita toimitetaan tiedotusvälineiden musiikkitoimittajille. Näistä äänitteistä käytetään erilaisia nimityksiä, kuten ”näytelevy”, ”ennakko-cd” tai ”arviointikappale”. Lisäksi levyistä löytyy yleensä sellaisia merkintöjä kuin ”ei myyntiin/Not For Sale” tai ”Promotional Copy”. Joskus tapahtuu, että äänitteen varsinainen julkaiseminen ja levittäminen kuluttajille päätetään perua tai tuotteeseen tehdään muutoksia promoäänitteen ja varsinaisen julkaisupäivän välillä. Esimerkiksi Tori Amoksen albumin Under the Pink (1994) julkaisu meni aikoinaan promoäänitteiden toimittamisen jälkeen uusiksi, koska artisti ei tuossa vaiheessa hyväksynytkään enää cd-levyyn alun perin kaavailtua kansikuvaa. Löytyykö eroavaisuuksia? Promoäänitteiden fyysiset kappaleet poikkeavat edellä kerrottujen merkintöjen vuoksi yleensä esimerkiksi kuluttajille tarjottavista äänitteistä. Varsin usein promoäänitteen formaattina käytetään CD-R-tallennetta. Yleensä promoäänitteitä valmistetaan ja levitetään hyvin rajoitetusti. Promoäänitteiden ja kuluttajille tarjottavien äänitteiden ulkoiset eroavaisuudet ovat kuitenkin käymässä harvinaisemmiksi, koska nykyään myös esimerkiksi radioasemille toimitettavat promoäänitteet ovat yhä useammin digitaalisia julkaisuja. Toisaalta eroavaisuudet saattavat tällöin löytyä itse

äänitteistä. Ei ole tavatonta, että radioasemille toimitettavissa promoäänitteissä on eri versioita tai miksauksia (esim. RadioEdit ja Remix). Ja jotta asia ei olisi näinkään yksinkertainen, todettakoon, että joissakin maissa, kuten Isossa-Britanniassa, promoista käytetään varsin yleisesti termiä demo, jolloin äänitteet varustetaan merkinnällä ”For Demonstration Only”. Vastaavasti Yhdysvalloissa käytetään yleisesti merkintää ”DJ Records”. Kyse on tällöin kuitenkin yleensä suomalaisittain tarkasteltuna edellä kuvatuista promoäänitteistä. Tärkeät yksilöintitiedot Gramexin käytännön toiminnoissa törmätään valitettavasti aika ajoin siihen, että esimerkiksi radiotoiminnassa on käytetty sellaisia promoäänitteitä, joiden tunnistustiedot ovat puutteellisia. Tästä aiheutuu käytännön ongelmia sekä radioyhtiöiden Gramex-raportoinnille että vastaavasti kyseisten äänitteiden tunnistukselle Gramexissa. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää, että radioille toimitettaviin promoäänitteisiin tai nykyisin yleistyneisiin promotiedostoihin sisällytetään aina riittävän tarkat äänitteen yksilöintitiedot, jotta radio voi suorittaa oman soittoraportointinsa Gramexin edellyttämällä huolellisuudella ja tarkkuudella. Ainoastaan näin äänitteet tunnistuvat ja kohdistuvat oikealla tavalla Gramexin tilityksessä äänitteiden tuottajille sekä muusikoille.

Musavisan oikeat vastaukset:

1b, 2c, 3c, 4b, 5d, 6b, 7d, 8b, 9b ja 10a.

Huippulehtiä Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: ”Lehtiä Gramex-etuna”.

Episodi Suomen suurin elokuvalehti Suomen suurin elokuvalehti esittelee ensi-iltaelokuvat ja niiden taustat, sekä henkilöt elokuvien takana. Lehti tulkitsee koti(Norm 55,70 eur) maista ja kansainvälistä 12 nroa/vuosi elokuvan maailmaa ja sen tuoreimpia ilmiöitä. Episodia kannattaa lukea, jos katsot elokuvia teatterissa, kotiteatterissa tai tv:stä.

41,50

E se k i n P ää t ö k s i ä

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

Äänitetuotanto

Raskaan rockin erikoislehti

34,20

(Norm

45,70 eur) Raskaan rockin 10 nroa/vuo si erikoislehti Inferno tarjoaa raskasta asiaa laadukkaassa paketissa. Inferno on Pohjoismaiden suurin metallijulkaisu, jossa parhaat alan osaajat kirjoittavat aiheesta kuvia kumartelematta.

41,20

(Norm 54,90 eur) 18 nroa/vuosi

Rumba Vältä huonoa musiikkia!

Rumba on vuonna 1983 perustettu rock- ja popmusiikin sanansaattaja. Rumba uutisoi tuoreeltaan kotimaan musiikkiuutiset, esittelee uudet levyt ja bändit ensimmäisenä sekä tuo maailmalta ajankohtaiset aiheet suomalaisille.

euroa

Ala-Kokko Aki Aksun cd Alba Music Oy Tampere Big Bandin cd Tuija Hakkilan Sibelius-cd

300 1 500 2 000

Monipuolista musiikkia 1934 perustettu Rytmi on toiminut musiikinharrastajien perusoppaana vuosikymme0 eur) (Norm 35,5 niä. Rytmi on vahva 6 nroa/vuosi lukupaketti, joka kattaa modernin populaarimusiikin ilmiöiden koko kaaren.

26,50

Lefta T:mi Op:l Bastards -yhtyeen cd

1 200

Levykauppa Äx Oy Cleaning Women -yhtyeen cd 1 000 Lumen Valo ry Lumen Valon Requiem-cd

800

1 200

Cymbidium Records Happy-Go-Lucky-yhtyeen cd

2 500

EMI Finland Oy Ab Haloo Helsinki! -yhtyeen cd

Mettänen Tuomas Neverdice-yhtyeen cd

2 200

Exogenic Oy Epilä-yhtyeen cd

Mikko Rossi T:mi Banda Madrugadan cd

1 800

Monsp Records Huge L:n & Moden cd

500

Musicmania ky Bluestroyers-yhtyeen cd

500

Ezpian Oy Blackstar Halo -yhtyeen cd

500 1 500

Marcurius Productions Arne Alligator & Djungeltrumman -cd

Ondine Oy Pekka Kuusiston ja Ismo Eskelisen Paganini-cd

FinnConcert Oy Jouni Someron Tšaikovskin Soile Isokosken ja soolopianoteosten cd, vol 2 500 Marita Viitasalon Hindemith-cd Fullsteam Records Tapiola Sinfoniettan ja Lapkon cd 2 000 Olli Mustosen Beethoven-cd GAEA Oy Ylioppilaskunnan laulajien Jermaine-yhtyeen cd 1 200 uuden suomalaisen Hammaren Teemu musiikin cd Vibraltar-yhtyeen cd 1 300 Rähinä Records Oy Helsinki Brass Quintet Uniikki-yhtyeen cd Helsinki Brass Quintetin cd 500 Rantanen Hannu Humble House Records Oy Tango-orkesteri Unton cd Jere Ijäksen cd 1 000 Redhouse Oy Indit Ltd Oy Whispered-yhtyeen cd Indican cd 2 500 Rocket Records Innanen Mikko Kari Peitsamon cd Mikko Innasen & Mika Kallion cd 300 Romppanen Jarmo Johanna Kustannus Oy Nordic Choro -yhtyeen cd Absoluuttinen Nollapiste Sähkö Recordings Oy -yhtyeen cd 1 300 Villa Nah -yhtyeen cd Jussi ja Kalle Chydeniuksen cd 1 500 Salix Ay Pikku Kukka -yhtyeen cd 1 000 Juha Eirton levytysten Kalima Kalle 1954−1959 cd Klima Kalima -yhtyeen cd 1 500 Sibelius-Akatemia

2 000 500 1 000

2 000 2 000 3 000

2 000 800 1 500 1 800 500 2 000 1 200

300

Kansanmusiikkiyhtye Alusvasara Kansanmusiikkiyhtye Alusvasaran cd 1 000

Suomalaisen Barytontrion cd

700

Solmu Records Koria Kitten Riot -yhtyeen cd

300

Kuoppamäki Jukka Jukka Kuoppamäen cd

Sony Music Entertainment Oy Anssi Kelan cd Pentti Hietasen cd Petri Laaksosen cd Susanna Haaviston cd

2 000 2 200 1 800 1 800

1 200

Kuukaikumo Oy Sara & Susiraja -yhtyeen cd

Rytmi

Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginorkesterin Silvestrov-cd 5 000

Bone Voyage Recording Company The Micragirls -yhtyeen cd

Finlanders Productions Oy Finlanders-yhtyeen cd

Inferno

1.11. – 31.12.2009

Kuusisto Joonas Defekt-yhtyeen cd

800 1 500

n ESEKin äänitetue tää, yt ell ed maksaminen a st ee an sa a että tuke ttu ite im to on tä es äänitte us. oit m eil Gramexille äänit

Suomen Harmonikkainstituutin Kannatusyhdistys ry Mika Väyrysen cd

800

Suomen Mediamusiikki Oy Edu Kettusen cd

1 300

Tactus Oy Täällä Pohjantähden alla -elokuvan soundtrack-cd

500

Texicalli Records Oy Manuel Dunkelin cd Sirius Sextet -yhtyeen cd

1 200 800 >>>

>>> Timmion Records Oy Roni Martinin cd Yonan cd

1 200 2 200

Universal Music Oy Onnen laulut -cd

1 500

Vehviläinen Anu Anu Vehviläisen Szymanowski-cd

1 000

Äänivoimala Oy RockMastersBand-yhtyeen cd 1 000

Audiovisuaalinen tuotanto

euroa

Alisaari Pekka Penniless-orkesterin musiikkivideo

1 000

Backstage Alliance/ Backstage Music Factory Oy Hanoi Rocks: Buried Alive -DVD

10 000

Bravo United Zebra and Snake -yhtyeen musiikkivideo 1 000 Bufo Oy Finnblood-dokumenttielokuva 12 000 Crosstalents Oy Käsikirjoitus/dokumenttielokuva Amadeus Lundbergistä 3 000 Cymbidium Records Costin musiikkivideo

1 000

EK-Production Oy Dvd Eero Koivistoisesta

2 000

EMI Finland Oy Ab Haloo Helsinki! -yhtyeen musiikkivideo

3 000

1 000

Filmlike Oy Leverage-yhtyeen musiikkivideo 426 Friman Ville-Petri Insomnium-yhtyeen musiikkivideo

1 500

Grillifilms Oy Husky Rescue -yhtyeen musiikkivideo

6 500

Helsinki Pump Production Oy The Rasmus -yhtyeen musiikkivideo

4 000

HMC – Helsinki Music Company Chisun musiikkivideo 3 000 Hoedown Arts Oy KTU-yhtyeen Tavastian konsertin taltiointi

3 000

Inkfish Oy Ilkka Alangon musiikkivideo

1 000

Joensuun Popmuusikot ry Rokumentti rockelokuvafestivaali 2009

3 000

Johanna Kustannus Oy Astrid Swanin musiikkivideo Justin Case Productions Mannan musiikkivideo Makevoice Oy Aryan musiikkivideo

500 4 000 1 000

Nikulainen Raimo Dokumentti Suomen Kansallisoopperan orkesterista 4 000

Osuuskunta Lilith Peloton-yhtyeen musiikkivideo

1 000 500

GAEA Oy Valoa Festival 2009 Hakuli Anna-Leena Konsertti ”Musiikin ja valon fantasiaa” 17.10.2009

1 000

300

Panvision Finland Oy Dvd Kaseva-yhtyeestä Dvd Melrose-yhtyeestä

3 000 3 000

Plastinka Records Petteri Sariolan musiikkivideo

Hauta-aho Teppo Esiintymismatka Saksaan ja Itävaltaan maalisk. 2010

4 000

Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry Konserttimatka Espanjaan maaliskuussa 2010 4 000

Pianoaura ry Pianoaura 2009 -festivaali

500

Staufenbiel Paul Aavikko-yhtyeen Keski-Euroopan kiertue lokakuussa 2009 800 Stiftelsen Finlands kulturinstitut i Sverige Emma Salokosken & Ilmiliekki Quartetin kons. Tukholmassa 2010

350

Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti MP4-yhtyeen esiintymismatka Norjaan 2010

800

Solina Records Ay Magenta Skycode -yhtyeen musiikkivideo 2 500

Juhola Johanna Osall. Akkordeonale-kiertueelle Saksassa keväällä 2010 400

Suomela Soineli Puhallinkvintetti Meteoran kiertue helmik. 2010

600

Sony Music Entertainment Oy Anna Abreun musiikkivideo

JuuriJuhla-RotFest-yhdistys ry JuuriJuhla-RotFest 2010

Suomen Jazzliitto ry Jaska Lukkarinen Trion esiint.matka Brasiliaan 2009

600

Räisänen-Midth Virpi Virpi Räisänen-Midthin video

8 000

Redhouse Oy Whispered-yhtyeen musiikkivideo

2 500

Indican musiikkivideo

Bonnier Amigo Music Finland Sunrise Avenuen musiikkivideo 3 000

Ezpian Oy Blackstar Halo -yhtyeen musiikkivideo

Oliver Musabisnes Ay Oliverin musiikkivideo

Katri Ylanderin musiikkivideo Thunderstone-yhtyeen musiikkivideo Spin-Farm Oy Ensiferum-yhtyeen musiikkivideo

4 000 500 1 500 500

2 500

Stupido Productions Oy The Capital Beat -yhtyeen musiikkivideo 1 000 Sus Productions Dvd pohjanmaalaisesta musiikista Universal Music Oy Lauri Tähkä & Elonkerjuu -yhtyeen musiikkivideo

1 000

2 500

Warner Music Finland Oy Signmarkin musiikkivideo 1 500 Vesa-Matti Loirin musiikkivideo 700 WNE Productions Fredrik Furun musiikkivideo

3 000

Esiintymistilaisuudet

euroa

Abovoice Niklas Winterin Japanin kiertue joulukuussa 2009 300 Akaan elävän musiikin yhdistys Almu ry Akaa Jazz -tapahtuma maaliskuussa 2010

800

Bluesland Productions Oy Erja Lyytisen ja yhtyeen Englannin kiertue marraskuussa 2009

600

Disk/Club Transmediale Mika Vainion & Ilpo Väisäsen esiint.matka Berliiniin 2010

200

Elinkeinoyhtymä Aleksis Kivi 175 vuotta -juhlakonsertti Aleksis Kivi 175 vuotta -juhlakonsertti Foerde Internasjonale Folkemusikkfestival Frigg-yhtyeen osall. Foerde-festivaalille 2010 folkBALTICA Friggin ja Vilma Timosen osall. folkBALTICAan 2010

1 000

Hetan Musiikkipäivät ry Hetan Musiikkipäivät 2010

Jyväskylän Yliopiston Ylioppilaskunta Jyrock-festivaali 2010 Kaikki Käy Entertainment Club Persona -klubit keväällä 2010

200

4 000

2 500

1 000

Jussi Lehtonen Band -yhtyeen kiertue huhtikuussa 2010 500

Kansanmusiikkiyhtye Tallari Esiintymismatka Ruotsiin marraskuussa 2009 300 Kantonen Seppo TOKKA-yhtyeen esiint.matka Italiaan helmikuussa 2010

600

Kapsäkki osuuskunta Tuliterä-fantasiamusikaalin tuottaminen 2010 5 000 Kaustisen Kamarimusiikkiyhdistys ry Kaustisen Kamarimusiikkiviikko 2010 3 000 King Foo Entertainment Ltd Oy Amorphis-yhtyeen Euroopan kiertue loka-marrask. 2009

3 000

Koistinen Ritva Konserttimatka New Yorkiin maaliskuussa 2010 800 Laskeuma Records Ay Alamaailman Vasarat -yhtyeen esiint.matka Meksikoon

600

Live Nation Finland Oy Vesterinen Yhtyeineen -yhtyeen kiertue syksyllä 2009 1 500 Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat Lohtajan Kirkkomusiikki juhlat 2010

1 000

Martimo Oskari Knucklebone Oscarin esiintymismatka Keski-Eurooppaan 2009

600

Multian Musiikkiyhdistys ry Kevään 2010 konsertit

600

Naukkarinen Laura Lau Naun esiintymismatka Japaniin marraskuussa 2009

500

No-Fi Live Ltd Shogun Kunitokin Ison-Britannian kiertue maalisk. 2010 1 000

1 000

Ohjelmatoimisto Matti Siitonen ky Fredin 50-vuotisjuhlakiertue marraskuussa 2009 1 200

1 200

Ollin Kan Festival Suomalaisesiintyjien osall. Ollin Kan Festivalille 2010

Fred Pauliina Kons.matka Bulgariaan Aapo Häkkisen kanssa huhtik. 2010 400

Jussi Fredriksson Busy Turtles -yhtyeen kiertue helmik. 2010 2 500

4 000

Osuuskunta Forum Box Forum Boxin konserttisarja kevätkaudella 2010 1 000

3 000

Kaisa Kulmala Trion kiertue tammikuussa 2010 1 700 Kari Ikonen & Karikko -yhtyeen kiertue maaliskuussa 2010 3 000 Suomen Kansanmusiikkiliitto ry Arto Järvelän kiertue tammikuussa 2010

1 000

Freija-yhtyeen kiertue huhtikuussa 2010

1 000

Hiite-yhtyeen kiertue maaliskuussa 2010

1 000

Luna Nova -yhtyeen kiertue helmikuussa 2010 2 000 Samuelin Poloneesi 2010

2 500

Tampere Biennale Tampere Biennale 2010

5 000

TriArt Svängin esiintymismatka Saksaan lokakuussa 2009

200

Truba ry All Acoustic -klubit Kokkolassa keväällä 2010

400

Vapaat Äänet T:mi Pepa Päivinen Quartetin levynjulkaisukiertue 2009 1 000 Verein zur Förderung der freien Kultur in Ulm. e.V. Suomalaisesiintyjien osall. Kulturfrühling Ulm -tapahtumaan

1 800

Voima Veera Suo-yhtyeen Sveitsin kiertue marraskuussa 2009 300 Wentus Blues Band Espanjan kiertue marraskuussa 2009

500

Markkinointi- ja vientituki

euroa

Airas Katariina Suden aika -yhtyeen osall. Folkelarm-messuille 2010

1 000

Firebox Oy Spiritus Mortis -yhtyeen Euroopan promokiertue lokak. 2009

1 500

Frontact Oy Ltd Amberian Dawn -yhtyeen Euroopan promokiertue syksyllä 2009 Fullsteam Records Jaakko & Jay -yhtyeen promokiertue Isoon-Britanniaan 2009

3 000

500

Järvenpään Sibelius-seura ry Tuusulanjärven kamarimusiikin kansainvälinen markkinointi 800 KHY Suomen Musiikki Oy Mannan showcasekeikat Lontoossa joulukuussa 2009

1 800

Redhouse Oy Tracedawn-yhtyeen promokiertue Eurooppaan syksyllä 2009 2 000 Salomaa Petri Francine-yhtyeen promomatka Saksaan marraskuussa 2009 500 Sevänen Niilo Insomniumin Euroopan promokiertue syksyllä 2009

2 000

Voima Veera Suo-yhtyeen osallistuminen Folkelarm-messuille 2010 500 Warner/Chappell Music Finland The Latebirdsien promoesiintymiset Hollannissa marrask. 2009 1 000

Työskentelytuki Antikainen Kimmo Anttila Miikkael Asplund Tommi Eskelinen Rami Eskola Jukka Fagerholm Matti Floreno Davide Fred Pauliina Grundström Eero Hautakangas Ville Heikinheimo Ilmari Heinonen Ilkka Hynninen Antti Hytti Antti Ikonen Kari Jokelainen Ari

kk 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Jämsä Kai Joutseno Astrid Kaakkurinniemi Mikko Kajanus Antti Karjalainen Mikko Karlson Eira Karlson Leif Karvonen Riku Keskinen Riku Kontu-Korhonen Uli Kuoppala Juha Kyhälä Jouko Lassy Timo Lastumäki Janne Lehtinen Tuomas Lehto Kukka Leino Pasi Lerche Pauliina Lilja Max Logrén Tuomas Lyytinen Erja Lötjönen Antti Mandelin Jenny Mäenpää Jose Niku Teija Nurmi Marko Nygård Mathias Oskala Suvi Pajala Pauliina Puolitaival Petri Pöyhönen Valtteri Rikala Risto Ristiluoma Kaisa Ritakorpi Juhana Romppanen Jarmo Salomaa Johanna Sarikoski Kasperi Sarpila Antti Skerede Vidar Takalo Arttu Takamäki Sami Tapio Jorma Tuhkanen Heikki Tuovinen Tero Turkka Eero Vallius Matti Vartiainen Jenni Viljanen Juho von Hertzen Johan von Hertzen Kristian von Hertzen Magnus Votkin Niko Öller Janek

Oikaisu Viime vuoden viimeisessä päätösluettelossa (Gramexpress 4/2009) kerrottiin erheellisesti, että Eino Oy Ab olisi saanut tukea 4 000 euroa Topi Sahan cd:hen. Tosiasiassa tämä anomus jätettiin pöydälle. Pahoittelemme virhettä!

ESEKin seuraavat anomusajat Koulutus: 31.3. mennessä. Käyttäkää AV-tuotanto: 15.4. mennessä. päivitettyjä Kuoromatkat: 15.4. mennessä. kaavakkeita! Äänitetuotanto: 30.4. mennessä. Markkinointi ja vienti: 30.4. mennessä. Esiintymistilaisuudet: 14.5. mennessä. Työskentely: 14.5. mennessä. Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi, postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

1 1 1 1 1 3 3 1 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 3

Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 148 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

Kuva: Timo Kirves

t u ha n n es t a

Sirius Sextet on Texicallin uusia tulokkaita.

Texicallin Martti Heikkinen uskoo äänitteen tulevaisuuteen Martti Heikkinen osallistui tapansa mukaan Cannesin Midemmessuille tammikuussa. Yleisvaikutelmaksi jäi sieltä jonkinlainen alenevan käyrän kokemus. ”Siellä oli tänä vuonna tuhat ihmistä vähemmän kuin viime vuonna ja kaksituhatta ihmistä vähemmän kuin toissa vuonna. Ilmeisesti kävijämäärät ovat pudonneet kulta-ajoista puoleen.” Myös tapahtuman yleisilme oli Heikkisen mielestä muuttunut. ”Siellä eivät enää olleet levy-yhtiöt keskiössä, vaan pikemminkin laitevalmistajat ja operaattorit. Jotakin se ajan hengestä kertoo …” Heikkinen seuraa musiikkimaailman menoa äänilevytuottajan näkökulmasta. Hän johtaa Texicalli Recordsia, jonka hän myös omistaa kokonaan. Texicalli puolestaan omistaa 40 prosenttia Töölön musiikkitukku -nimisestä jakeluyhtiöstä. Niinpä Heikkisellä on ote koko ketjuun äänitteen syntymisestä levyn tarjoamiseen kuluttajalle. ”Olen ollut tällä alalla 24 vuotta, ja aina minulla on ollut oma jakelu. Ei ole tullut mieleenkään, että antaisin muiden jaella.” Texicalli Records tunnetaan tuotteista, jotka eivät havittele suuria myyntilukuja. Kun käännytään intohimoisen mutta pienen ostajajoukon puoleen, kiinteät kulut on pidettävä kurissa. Marginaalimusiikille markkinointi tavanomaisessa mielessä ei kuitenkaan Heikkisen mukaan ole aina tarpeellistakaan. ”Marginaalimusa, kuten etno tai jazz, ei nykyään enää mene kaupaksi pelkästään kauppojen kaut-

ta, vaan artistit myyvät suurimman osan levyistään itse keikoillaan”, hän perustelee. ”Ostavat ensin minulta ja myyvät sitten itse.” Levybisneksen madonlukuihin Heikkinen ei yhdy, mutta uskoo, että cd formaattina saattaa olla tulossa tiensä päähän. ”Cd-tehtaita kaatuu, ja fyysisen levyn jakelufirmoja ympäri maailmaa on mennyt nurin. Vinyylimyynti on kuitenkin jonkin verran kasvanut. Latausmyynti lisääntyy, mutta tuskastuttavan hitaasti.” Molemmat ESEKin viimeksi tukemat ja juuri ilmestyneet Texicallin levyt ovat jazzia. Manuel Dunkelin kanssa Heikkinen teki ensimmäisen levyn jo 1990-luvun lopulla. Sirius Sextet taas on uusi tulokas, Tuomoyhtyeen kitaristin Aki Haaralan muodostama kahdeksan soittajan kokoonpano. Heikkinen määrittelee sen tyylin progen, funkin ja jazzin fuusioksi. ”Aika svengaava bändi, olen sen muutaman kerran livenä nähnyt”, hän kehuu. ESEKin tuen Heikkinen tunnustaa olleen Texicalli Recordsille vuosien varrella suorastaan elintärkeä. Toki parempi olisi, jos tukisummat voisivat olla suurempia. ”Ne ovat laskeneet 1990-luvun alusta, kun tuettavia on tullut enemmän”, hän arvioi. ”Silloin saattoi yhteen projektiin saada jopa useamman kymmenen tuhatta markkaa. Mutta mikäli äänitteiden tuotanto vähenee ennusteiden mukaan, se varmasti jo korjaa asiaa.” Anu Karlson

G R A M E XIN PA LV E LUKORTTI

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos! Muutokset voit ilmoittaa myös verkkosivujemme www.gramex.fi > epalvelu kautta.

Gramex maksaa postimaksun

Musiikin käyttäjäasiakas

Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Olen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Yrityksen nimi

Sukunimi

Y-tunnus

Syntymäaika

Asiakasnumero

Gramex-numero

Gramex ry Tunnus 5005098 00003 Vastauslähetys

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

Uudet yhteystietoni Lähiosoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Puh.

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun.

(

) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

Gramexin koko henkilökunta palvelee sinua Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki

Tekijänoikeuskorvaukset ovat elintärkeitä suomalaiselle kulttuurille. Muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille ne kerää Gramex. Gramex on Suomen suurin musiikkialan tekijänoikeusjärjestö. Gramex edustaa yli 44 000 suomalaista taiteilijaa ja tuottajaa sekä palvelee noin 30 000 musiikin käyttäjää. Gramexin korvaushallinnointi on kustannustehokasta: vajaa yhdeksän kymmenesosaa kerätystä rahasta jaetaan eteenpäin. Gramex on voittoa tuottamaton yhdistys, jossa päätösvaltaa käyttävät muusikkojen, solistien ja äänitteiden tuottajien edustajat.

Toimisto avoinna: ma–pe 8.30–16.00 Asiakaspalvelu avoinna: ma–pe 9.00–15.00

Hannu Virkkala Pohjois-Suomi

Hallinto ja viestintä

040 500 9938

• Lakiasiat, kopiointi, sähköinen media (Radio, TV, Internet, mobiili)

etunimi.sukunimi@gramex.fi www.gramex.fi

Musiikin käyttäjien palvelut • Äänitteiden julkinen esittäminen 6803 4029 040 501 8714

6803 4012

• Talous, hallinto ja viestintä Hannu Marttila toimitusjohtaja

6803 4022

6803 4019

Lauri Kaira apulaisjohtaja, tiedotus

6803 4064

Tuomas Talonpoika apulaisjohtaja

6803 4053

Sari Lindström hallintosihteeri

6803 4021

Sami Kokljuschkin lakimies

Marja Hakkarainen taloushallinto

6803 4023

Tuija Niemi toimistopalvelut

6803 4098

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013 asiakas- ja sopimusneuvottelija Jaripekka Koikkalainen 6803 4044 asiakas- ja sopimuskoordinaattori

• Tietojärjestelmät

Heljä Juutilainen asiakasvastaava

6803 4027

Taiteilijoiden ja tuottajien palvelut

Jorma Härkki apulaisjohtaja

6803 4020

Pirjo Salmela yleisötilaisuudet

6803 4024

• Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

Sami Hiltunen mikrotukihenkilö

6803 4032

Riina Virkkunen markkinointivastaava

6803 4036

Tarja Henriksson asiakaspalvelupäällikkö

6803 4016

Pirjo Peltonen tilityspäällikkö

6803 4018

Tarja Ylitalo 6803 4014 äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä • Alue-edustajat Harri Franssi 040 706 4742 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa Olli Hänninen 040 566 9812 Varsinais-Suomi, Satakunta Kati Kauravaara 050 583 6802 Gramexin ja Teoston yhteinen edustaja Pääkaupunkiseutu Tapio Nokkala 0400 519 128 Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala

Arttu Rokka radioraportointi

Carl-Johan Wolff 0400 609 305 Pääkaupunkiseutu, Itä-Uusimaa

vaihde puh. (09) 6803 400 fax Gramex (09) 6803 4010 fax ESEK (09) 6803 4033

Leena Pitkänen apulaisjohtaja

Matti Nummiaro 0400 892 604 Etelä-Karjala, Kymi, Etelä-Savo, Häme

Riitta Pelli 6803 4015 asiakassopimukset, äänitetiedot Taru Tuovinen 6803 4017 asiakassopimukset, äänitetiedot Teemu Pitkänen 6803 4046 kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet • Ulkomainen musiikki, radioraportointi

• Gramexpress Anu Karlson 044 544 0208 toimittaja/toimitussihteeri

ESEK Leena Hirvonen pääsihteeri leena.hirvonen@esek.fi

6803 4041

Ulla Haukatsalo toimistosihteeri ulla.haukatsalo@esek.fi

6803 4042

Kari Niemelä projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

6803 4011

Finnish Music Quarterly

Pekka Purhonen ulkomainen tilitys

6803 4030

Jonathan Mander toimittaja jonathan.mander@fmq.fi

6803 4048