Gramexpress 02/2010 by gramex

Gramexpress 2 | 2010

E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x r y: n a s i a k a s l e h t i

Musiikki on aurinkoa | 6

Tekijänoikeuspäivä | 16

Olavi Uusivirta ei pysy aloillaan

Yö soitetuin kotimainen | 19 1

Alkusoitto

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

g r a m e x pa lv e l e e Tällä palstalla on ajankohtaista tietoa Gramexin korvauksensaaja-asiakkaille ja korvauksenmaksaja-asiakkaille.

Tilitysinfo Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Gramex-numero hukassa? Taiteilija, Gramex-numerosi on lehden takakannessa. Osoitekentässä nimesi edessä oleva nollalla alkava numerosarja on henkilökohtainen Gramex-numerosi. Se kannattaa laittaa muistiin vaikka kännykkään.

Gramex lomalla 12.–25.7. Gramex on tähän asti pitänyt ovensa auki ympäri vuoden. Nyt on päätetty kokeilla kahden viikon kesätaukoa. Niinpä Gramexin toimisto on tänä kesänä suljettu heinäkuun kahden keskimmäisen viikon ajan eli 12.−25.7.

Musiikin käyttäjäinfo Uusi tallentamislisenssi liikunnanohjaajille Liikunnanohjaajille on nyt tarjolla helppo ja vaivaton lisenssi äänitteiden tallentamista ja kopioimista varten. Lisenssillä saa kopioida ja valmistaa äänitteitä toiselle tallenteelle, esimerkiksi cd-levyltä muistitikulle, sekä esittää ohjaajatoiminnassa äänitetiedostokaupasta ostettuja äänitteitä. Lisenssin etuna on se, että käytettäviä biisejä ei tarvitse enää raportoida Gramexille. Lisenssin saa ePalvelumme kautta, ja sen voi halutessaan maksaa saman tien verkkopankissa: epalvelu.gramex.fi/liikunnanohjaaja

Teostolta on saatavissa myös vastaavanlainen lisenssi: www.teosto.fi/liikunnanohjaajat

Ilmoita muutokset ja lopetukset ePalvelun kautta Tietojen muutokset ja lopetusilmoitukset on kätevää tehdä ePalvelumme kautta. Voit ilmoittaa osoitteenmuutokset, laskutusperusteiden ja sopimustietojen muutokset sekä sopimusten lopetukset netissä. www.gramex.fi > ePalvelu > Taustamusiikki

Videolla Chisu esiintyy urbaanissa mutta ei prameassa ympäristössä.

Chisulle Muuvin tuplapotti

Eput ja Tähkä Tukholman Sisuun

Laulaja-lauluntekijä Chisu korjasi tuplapotin perinteisessä Muuvi-musiikkivideokilpailussa. Chisu voitti kappaleen Baden-Baden videolla sekä tuomariston myöntämän Kultaisen Muuvin että Muuvin yleisöäänestyksen. Videon on ohjannut Misko Iho. Hopeisen Muuvin sai Don Johnson Big Bandin L.L.H., jonka ohjauksesta vastaa Akseli Tuomivaara. Pronssinen Muuvi matkusti Husky Rescuen palkintokaappiin Pete Riskin ohjauksen ansiosta. Suomen Ääni- ja Kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n musiikkivideokilpailu MUUVI järjestettiin nyt 18. kerran. Kilpailuun sai osallistua vuonna 2009 valmistuneilla musiikkivideoilla, joiden sävellys, esiintyjät tai tuotantoyhtiö olivat suomalaista alkuperää. MUUVIn tarkoitus on arvioida elokuvataiteellisin kriteerein suomalaista musiikkivideotuotantoa, palkita lahjakkaat tekijät sekä lisätä yleisön kiinnostusta suomalaisia musiikkivideoita kohtaan. Arvostelun pääpaino on musiikin visuaalisessa toteutuksessa.

Eppu Normaali esiintyy syyskuun 3. Tukholmassa, kun Stockholm Sisu Nights -konserttisarja lanseerataan. Iltojen tarkoitus on tarjota ruotsinsuomalaisille mahdollisuus kokoontua yhden katon alle ja nauttia suomalaisesta musiikista. Ensimmäiset Stockholm Sisu Nightsin esiintyjistä edustavatkin todella suomalaista musiikkia, sillä toisella klubilla esiintyy Lauri Tähkä & Elonkerjuu 22. lokakuuta. Nalen-klubilla järjestettävät konsertit saavat jatkoa vuonna 2011. Kuva: Harri Hinkka

Toukokuun 2010 tilityksestä tuottaja- tai taiteilija-asiakas voi pyytää esityskorvaustilaston omista soitoistaan vuodelta 2009. Listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteet ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Listat voidaan toimittaa joko paperilla tai sähköpostitse. Mikäli olet tehnyt verkkopalvelusopimuksen Gramexin kanssa, voit tarkistaa itse netin kautta yllä mainitut tiedot. Verkkopalvelusopimuksen voi tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi tai sen voi tilata asiakaspalvelustamme.

Eput lähtevät ilahduttamaan ruotsinsuomalaisia.

P Ä Ä KIR J O IT U S

Piratismin tappiot Suomessa 355 miljoonaa vuodessa Lauri Kaira

yt se on sitten tutkittu. Enää ei tarvitse arvailla, miten paljon nettipiratismi vahingoittaa luovaa alaa ja vähittäiskauppaa. Taloustutkimus tutki asian henkilökohtaisilla haastatteluilla Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin poikkeuksellisen suurella, yli 3 000 haastattelun otannalla. Siinä kysyttiin suoraan, kuinka paljon perheessä ladataan netissä luvatta jaettua tavaraa. Ja miten suuri osa tästä ostettaisiin laillisista kaupoista, ellei laitonta ilmaisvaihtoehtoa olisi tarjolla.

ulokset olivat hätkähdyttävät. 16 prosentissa kotitalouksista (400 000 kotia) ladataan internetissä luvatta levitettyjä tiedostoja. Vastaajien mukaan kuukaudessa ladataan keskimäärin 32 tiedostoa. Taloustutkimus laskee, että yhteensä tämä tekee liki 13 miljoonaa tiedostoa kuukaudessa eli yli 150 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Laiton lataaminen keskittyy nuorimpiin ikäryhmiin: 15−24-vuotiaista 45 prosenttia ja 25–34-vuotiaista 29 prosenttia kertoi, että heidän taloudessaan ladataan luvattomasti levitettyjä tiedostoja. Yli 50-vuotiaiden talouksissa näitä ei ladata käytännössä lainkaan. Laittomien lataajien joukossa erottui selkeä 3 prosentin eli noin 75 000 kotitalouden kärkiryhmä. Näissä kodeissa keskimääräiset kuukausittaiset lataamismäärät olivat yli 20 tiedostoa ja monessa paljon, paljon suuremmat. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n jäsenlehti Julkaisija: Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A 00120 Helsinki puh. (09) 6803 400 fax (09) 6803 4010 Päätoimittaja: Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja: Risto Ryti Toimitussihteeri: Anu Karlson Ulkoasu ja taitto: Helena Kajander Kirjapaino: Forssan kirjapaino Oy ISSN 0787-6564 Painos: 48 000 kpl Kansi: Olavi Uusivirta Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

ettipiratismin puolustajat väittävät aina, ettei siitä kukaan kärsi. Lataajat itse tunnustavat, että ostaisivat lataamastaan noin kolmanneksen, ellei ilmaisvaihtoehtoa olisi tarjolla. Koska tutkimuslaitos sai tarkat tiedot ladatusta materiaalista, pystyttiin arvioimaan tämän 30 prosentin tuottamat tappiot. Ne ovat vähittäiskauppahinnoilla laskettuna musiikin osalta 73 miljoonaa euroa, elokuvien osalta 195 miljoonaa euroa ja pelien osalta 87 miljoonaa euroa.

utkimus osoittaa hölynpölyksi väitteet, ettei nettipiratismi muka aiheuttaisi kellekään vahinkoa. Kun e-kirjat ja televisioiden internetyhteydet yleistyvät, vahinko leviää myös tv- ja kustannusalalle. Nettipiratismiin pitää puuttua nyt eikä vasta sitten, kun se on nakertanut monen toimialan elinmahdollisuudet. Nettipiratismin torjumiseen tarvitaan moniportainen systeemi, jossa luvattomille levittäjille lähetetään ensin varoituskirje, ja jos he toistuvista varoituksista huolimatta jatkavat levittämistä, heille saadaan siitä oikeudellinen seuraamus. Opetus- ja kulttuuriministeriö on parhaillaan valmistelemassa lakia, joka sisältää ensimmäisen portaan alkuvaiheen eli varoituksen lähettämisen. Valitettavasti se ei sisällä keinoa puuttua niiden toimiin, jotka varoituksista huolimatta jatkavat jakamista. Sellaista kuitenkin tarvitaan. Jokainen meistä tietää, että osa porukasta ei varoituksia usko, ellei niihin liity riskiä mistään vakavammasta.

”Osa porukasta ei varoituksia usko, ellei niihin liity riskiä mistään vakavammasta.”

Sisältö 02 Alkusoitto 03 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 04 Alkusoitto 05 Tahtipuikko / Hannu Marttila 06 Vincent ja auringonkukat 10 Olavi Uusivirta: Tuhat rautaa tulessa 13 8,5 miljoonaa tilitettiin 14 Välisoitto 15 Soolo / Toni Nygård 16 Huhtikuussa vietettiin tekijänoikeuspäivää 18 Yksi käynti, kaksi sopimusta 19 Suomalaiset esiintyjät yhä suositumpia 20 Pykäläviidakko / Tuomas Talonpoika 21 ESEKin päätöksiä 1.1.–30.4.2010 23 Yksi tuhannesta / Charles Gil 24 Gramexin palvelukortti

18 3

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Yrityskaupassa Reginasta ja Astrid Swanistakin tuli ison levy-yhtiön tähtiä.

Shanghain Suomi-päivässä svengasi myös Sväng.

Suomalaisia Shanghain maailmannäyttelyssä Kuva: Heikki Tuuli

Gabriel (Sauli Tiilikainen) vikittelemässä Ulriikaa (Päivi Nisula) Ilkka Kuusiston Waltari-komediassa.

Albert Herring nähtiin Kuhmossa ja Rovaniemellä. Kotimaisen kiertuetoiminnan herättäminen vuosien tauon jälkeen on tärkeä osa Kansallisoopperan toimintaa, ja Alminsalin oopperatuotannot onkin Mikko Franckin kaudella suunniteltu myös kiertueita ajatellen.

Wimme joikaa Euroopan ja maailman listoilla. Kuva: Juha Reunanen

Kansainvälinen levy-yhtiöjätti Universal Music on ostanut Johanna Kustannuksen, Love Kustannuksen ja Siboneyn levy-yhtiö-, julkaisuja kustannustoiminnat. Kauppaan sisältyy myös kunkin yhtiön katalogi eli muun muassa Love Recordsin julkaisemat suomalaisen populaarimusiikin klassikot 1960−70-luvuilta. Love Kustannus perustettiin vuonna 1976 levy-yhtiön rinnalle. Sen katalogin merkittävin anti on 1980- ja 90-luvuilta ja käsittää Juice Leskisen sekä Gösta Sundqvistin tuotantoa. Siboney perustettiin vuonna 1989 julkaisemaan Love Records -julkaisuja cd-formaatissa. Johanna Kustannus toimii aktiivisesti tämän päivän kotimaisella markkinalla, ja sen artistikatraaseen kuuluvat esimerkiksi Kotiteollisuus, Maj Karma, Tuomari Nurmio, Regina, Cats on Fire ja Astrid Swan. Universal Music Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Nordlund kommentoi kauppaa yhtiön tiedotteessa seuraavasti: ”Vaikka olemmekin monikansallinen musiikkialan jättiläinen, keskeisiin arvoihimme kuuluu toimia paikallisilla markkinoilla rikastaen paikallista kulttuuria. Hyvä musiikki ei tunnetusti kuole koskaan, ja uskomme, että yhdistymisemme antaa, paitsi suomirokin legendoille uuden elämän, myös Johannan ja Loven loistavalle nykyartistien kaartille mahdollisuuden tavoittaa uusia kuulijoita.”

Kansallisooppera ottaa ensi syksyyn matkustavan varaslähdön, kun Ilkka Kuusiston kamariooppera Gabriel, tule takaisin! nähdään Kuopion musiikkikeskuksessa elokuun 10. ja 11. päivänä. Mika Waltarin auervaarakomediaan perustuva ooppera on Jussi Tapolan ohjaus vuodelta 1998, ja viimeksi se nähtiin Alminsalissa keväällä 2009. Marraskuussa Kansallisbaletilla on puolestaan harvinainen tilaisuus viedä vierailulle kokoillan balettiteos päänäyttämön ohjelmistosta. Baletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven tuore koreografia Joutsenlampi nähdään Tampere-talossa kolmeen otteeseen 19.–21.11. Kansallisoopperan vierailuputki alkoi jo loppukeväällä, kun Brittenin

Saamelaisjoikaaja Wimme nousi World Music Charts Europe -listan kolmannelle sijalle uudella Mún-albumillaan toukokuussa. Samalla Wimme oli listan korkeimmalle kohonnut eurooppalainen artisti. Rockadillo julkaisi albumin tammikuussa 2010. Levyllä soittavat vokalisti Wimme Saaren lisäksi Matti Wallenius sekä kaksi kolmasosaa Rinneradiosta eli Tapani Rinne ja Juuso Hannukainen. Mún oli jo huhtikuussa listan kuudentena, silloinkin parhaana eurooppalaisena. www.wmce.de

Universal osti Johanna Kustannuksen

Kansallisooppera kiertää maata

Wimme pärjää maailmanmusiikkilistoilla

Kuva: Maarit Kytöharju

Kuvat: Regina / Jussi Puikkonen / Kasino. Swan / Varpu Eronen.

Alkusoitto

Shanghain maailmannäyttelyn yhteydessä suomalaiset ovat järjestäneet lukuisia kulttuuritapahtumia, joissa musiikilla on ollut iso osa. Jokaiselle Shanghai Expoon osallistuvalle maalle on nimikoitu yksi päivä, jolloin erityishuomio kiinnittyy kyseiseen maahan. Suomi-päivä oli 27. toukokuuta. Tällöin nähtiin noin sadan suomalaisen taiteilijan esityksiä ympäri maailmannäyttelyn aluetta,

Suomen paviljonki mukaan lukien. Musiikkia kuultiin laajalla kirjolla jazz-yhtye Five Corners Quintetistä hevibändi Stratovariukseen ja elektronista musiikkia tekevästä Villa Nahista huuliharppukvartetti Svängiin. Ohjelmistossa olivat myös Kimmo Pohjonen, Negative, Jori Hulkkonen, Lepistö & Lehti sekä Verneri Pohjola Quartet. www.sharing-inspiration.com/

RSO kotimaan kiertueelle Radion sinfoniaorkesteri tekee lokakuussa ensimmäisen laajan kotimaan konserttikiertueensa yli kymmeneen vuoteen. Kiertue järjestetään 9.–14. lokakuuta, ja konserttipaikkakunnat ovat Kokkola, Rovaniemi, Kemijärvi, Kemi ja Oulu. Kiertueen johtaa RSO:n ylikapellimestari Sakari Oramo, ja solisteina soittavat klarinetisti Kari Kriikku ja sellisti Marko Ylönen. Kiertueen ohjelmassa on muun muassa Sibeliusta, Mahleria sekä Kaija Saariahon uunituore klarinettikonsertto. Konsertto kantaesitetään syyskuussa orkesterin kauden avajaiskonsertissa. Sinfoniakonserttien ohella RSO:n muusikot soittavat konserttipaikkakunnilla konsertteja lapsille.

Kuva: Bonnier Amig

o Music Finland

t ah t i p u i k k o

Dallapén paluu Yksi kaikkien aikojen suosituimmista tanssiorkestereista Suomessa, Dallapé, on taas koossa. Vuonna 1925 perustettu yhtye syntyi uudelleen, kun oopperalaulaja Juha Hostikka osti Dallapé-tuotemerkin. Solistiksi orkesteriin on pestattu Sami Saari, ja tangoäänityksiä on tehty Topi Sorsakosken kanssa. Yhtyeeseen kuuluu 12 kokenutta muusikkoa, esimerkiksi Anssi Nykänen, Harri Rantanen ja Arttu Takalo.

Uusi Dallapé kiinnitti laulusolistikseen Sami Saaren.

Dallapén kulta-aikaa oli 1930-luku, jolloin yhtye kiersi paljon. Solisteina yhtyeen alkutaipaleilla nähtiin ja kuultiin muiden muassa Georg Malmsténia ja Olavi Virtaa.

Syrjälahdelta Vuoden kantelelevy

Kuva: Sini-Kukka Ruoho

Kanteleliiton vuoden 2009 Kantelelevy-tunnustus on myönnetty Hannu Syrjälahden levylle Syyspäivänä. Inkoon musiikin julkaisema levy sisältää lähes pelkästään Syrjälahden omia sävellyksiä, jotka soivat sekä soolona että vierailijoiden maustamina. Vuoden kantelelevyn valitsi bassolaulaja Ilkka Ylönen, joka tunnetaan myös Muusikko-lehden levyarvostelijana. Ylösen mukaan Syrjälahden soitossa on ”noblessia ja pysäyttävää musisoinnin herkkyyttä, sävellyksissä oivallusta ja koskettavuutta”. Kanteleliitto on jakanut Vuoden kantelelevy -tunnustusta vuodesta 2005 saakka. Ensimmäinen tunnustuksen saaja oli Martti Pokela Improsette-levyllään. Hannu Syrjälahden soitossa on noblessia.

Playground vahvistuu Edel Records Finlandin saksalainen emoyhtiö on myynyt suomalaistoimintonsa Playground Music Scandinavialle. Samalla Playground myi kaupan mukana tulleen AXR-levymerkin ja Edelin kotimaisen katalogin juuri perustetulle AXR Music Oy:lle, jota vetävät Edelin toimitusjohtajana työskennellyt Jorma Kosonen ja tuotantopäällikkö Ilkka Vainio. Playground Music jatkaa toimintaansa entiseen tapaan independent-levy-yhtiöiden jakelijana. Heinäkuun alussa Playground yhdistyy lisäksi Bonnier Amigo Mu-

sicin Suomen toimiston kanssa, jolloin fuusioituneen yrityksen nimeksi tulee Playground Music Bam Oy. ”Bonnier Amigo Musicin osuus Suomen markkinoista oli viime vuonna 3 prosenttia, ja uskomme sen kasvavan vuonna 2010. Edelin ja Playgroundin 12 prosentin kanssa meillä on nyt huomattava markkinaosuus. Tämä antaa meille hyvän perustan tarjota parasta mahdollista palvelua itsenäisille musiikintuottajille”, kertoo Playground Music Scandinavian omistaja Jonas Sjöström.

Henkistymistä hallituksen tekoihin Hannu Marttila

inisteri Wallin totesi lehtikirjoituksessaan (HS 19.5.), että ’kansakunnan menestystä vaalitaan pitämällä huolta luovuuden edellytyksistä, kulttuuripalveluista ja -tuotannosta sekä kulttuuritoimialojen taloudesta’. Ministeri listaa kirjoituksessaan lisäksi joitakin saavutuksia kulttuurin saralta vaalikauden aikana. Saavutuksia varjostavat menetykset, joita samana aikana on aiheutunut kulttuurille kerättävien hyvitysmaksuvarojen romahtaessa. Hyvitysmaksuyksikkö julkisti huhtikuussa tuoreimman ennusteen hyviHyvitysmaksu on tysmaksujen kertymän kehityksestä. keskeinen kulttuurin Sen mukaan kertymä on romahtamassa puoleen siitä mitä se oli vielä vuontekijöiden ja na 2008 (11,9 milj. euroa), nykyisen yrittäjien tulonlähde. hallituksen aloitettua toimintansa. Tämän vuoden arvio on enää reilu 6 miljoonaa euroa. Kulttuuriala on menettänyt kahdessa vuodessa (2009−2010) lähes 9 miljoonaa euroa, ja jos mitään ei tehdä, menetykset voivat nousta ensi vuoden aikana jopa 15 miljoonaan euroon.

yt on tällä hallituksella viimeinen tilaisuus oikaista tämä vääristymä. Hyvitysmaksu on keskeinen kulttuurin tekijöiden ja yrittäjien tulolähde. Avustukset, joita ESEK ja LUSES myöntävät musiikille ja AVEK elokuvalle, ovat paljolti hyvitysmaksujen varassa. Hyvitysmaksuvaroja ohjataan myös Kuurojen liitolle, Kirjallisuuden edistämiskeskukselle sekä piratismin valvontaan puhumattakaan yksilölliseen tilitykseen taiteilijoille menevistä varoista. Kaikki tämä on nyt vakavasti uhattuna. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja valtioneuvoston on siis sopiva aika puuttua tähän kehitykseen. Siihen ei edes tarvita valtion varoja. Uudet digitaaliset tallennusalustat tulee vain saattaa kattavasti hyvitysmaksun piiriin.

uuri julkaistut tutkimustulokset osoittavat, että uusia digitaalisia tallennusalustoja käytetään runsaasti yksityiseen kopiointiin. Viimeksi on tutkittu ulkoisia kovalevyjä, joita esiintyy kytkettynä esimerkiksi digisovittimeen. Tällöin kuluttajalla ei ole tarvetta tallentavaan boksiin, jolle on jo säädetty hyvitysmaksu. Samanlainen vääristymä vallitsee MP3-soittimen ja musiikkipuhelimeen liitetyn tallennusominaisuuden välillä. MP3-soittimen hintaan on jo vuosia sisältynyt hyvitysmaksu. Ministeri Wallin toteaa lopuksi osuvasti, että ’kulttuuri ja taide ovat avainasemassa, kun luomme henkistä ja taloudellista pääomaa uudella tavalla. Ajattelussamme on tapahtunut henkistymistä, ja olemme nyt ajautumassa erilaisten kriisien pakottamana postnokialaiseen yhteiskuntaan’. Toivotaan, että henkistyminen näkyy myös teoissa. Hannu Marttila on Gramexin toimitusjohtaja. 5

”Rohkeus esiintyä ja laulaa reippaasti on tärkeämpää kuin laulaa oikein.”

ukat.

Vincent (Ville Salonen) ja auringonk

Viidesluokkalaiset esiintyivät Kansallisoopperassa

Vincent ja auringonkukat ”Musiikki on värejä ja valoa. Se on aurinkoa.” Jukka Itkosen teksti ja Atso Almilan musiikki johdattivat viidesluokkalaisia oopperan maailmaan. Itse tekemällä se on ihan eri juttu. Teksti anu karlson Kuvat Saara Vuorjoki

eruskoulun opettajilla ja oppilailla on joskus erilaisia teemavuosia ja erikoisprojekteja kiusaksi asti. Mutta tästä projektista kaikki olivat innoissaan. Aloitteen teki viidennen B-luokan opettaja Topi Perälä. Hän oli luokkineen saanut katsomosta seurata useiden projektien lopputulosta, mutta ei ollut vielä päässyt osallistumaan yhteenkään. Niinpä hän katseli keväällä vuosi sitten oopperan nettisivuilta, olisiko juuri nyt meneillään jotakin, mihin hänen luokkansa voisi osallistua. Ja olipa hyvinkin. Meneillään oli Atso Almilalta tilattu lastenooppera Auringonkukat, jonka aiheena on Vincent van Goghin elämä. ”Olisi tyhmää jättää käyttämättä tällainen ainutlaatuinen tilaisuus, että pääsee oopperan lavalle esiintymään ammattitaitelijoiden kanssa,” hän perustelee. Helsingin Puistolan ala-asteelta on aika ajoin kaksi luokkaa kerrallaan osallistunut Kansallisoopperan yhteistyöprojekteihin. Perälä kysyi rinnakkaisluokan opettajalta Miia Leinolta, olisiko tällä aikaa ja kiinnostusta. Osoittautui, että Leinonkin mielestä tämä olisi hyvä projekti.

Koululaisten oma ooppera nytkähti liikkeelle syksyllä 2009. Kansallisooppera lähetti Puistolan ala-asteen 5. luokille tiedotustilaisuuksien aikataulun ja musiikkiäänitteen. Opettajille avattiin samalla nettisivut, joilta löytyi monipuolista oheismateriaalia.

Osallistuminen motivoi ”Saimme opastusta oopperan toteuttamiseen sekä vihjeitä, miten projektia voitaisiin integroida muihin aineisiin; paljon mielenkiintoisia teemajuttuja, joita voitiin oppilaiden kanssa käydä läpi”, luettelee Topi Perälä. ”Oppilaat pääsivät tutustumaan Vincent van Goghiin monipuolisesti: ihmiseen ja hänen elämänvaiheisiinsa, hänen taiteeseensa ja mielenterveysongelmiinsa. Luokassa puhuttiin ystävistä ja ystävyydestä. Ja siihen tietysti lauluharjoitukset ja koreografiaharjoitukset päälle.” Puistolan koululaisten työ alkoi jo joululomalla. He saivat joululomaläksyksi oopperan musiikin kuunneltavakseen ja pitivät siitä kuuntelupäiväkirjaa. Tammikuusta lähtien noin kolmannes kouluviikoista kului oopperatyön parissa. Perälä antaa oppilaille täyden tunnustuksen: järjestyksenpitoon ei juuri mennyt

aikaa, vaan pystyttiin keskittymään laulamiseen ja näyttelemiseen. ”Nämä 60 lasta ovat tottuneet tekemään hommia yhdessä. Tiiviisti tehtiin työtä yli luokkarajojen. Tämä porukka vaikuttaa todella motivoituneelta.” Projektin luonteeseen kuuluu, että keneltäkään ei vaadita erityislahjakkuutta eikä erityisosaamista musiikkiteatterin alalta. Kaikki saavat osallistua ja pääsevät lavalle. ”Vaikkei osaisi laulaa nuotilleen oikein, niin ääni vain mukaan kuoron voimaan!” kuvaa Perälä oopperan yleisöyhteistyön periaatetta. ”Rohkeus esiintyä ja laulaa reippaasti on tärkeämpää kuin laulaa oikein.”

Valokuoro ja varjokuoro Oopperan tarinassa seurataan Vincentin vaiheita aloittavasta, epävarmasta maalarista oman ilmaisutapansa löytävään mestariin, joka ei kuitenkaan elämänsä aikana ehdi saavuttaa menestystä. Rinnalla kulkee veli, joka uskoo häneen ja yrittää tasoittaa hänen tietään. Vincentin kohtaloksi koituu hänen taiteilijan ehdottomuutensa. Teokseen on otettu kolme päähenkilöä, joita esittävät ammattilaulajat: Vincent, hänen 7

Ylärivi (vas.): Auringonkukat näyttämöllä Vincentin Theo-veljen (Olli Tuovinen) tutkiessa taulua. (oik.): Kenraaliharjoituksen jälkeen pianisti-kertoja Kari Hänninen antoi kuoroille palautetta. Alarivi (vas): Varjokuoro pilkkaa epäkäytännöllistä taiteilijaa. (oik.): Pukuhuoneessa oli oltava tarkkana, että esiintymisasut päätyivät takaisin omille paikoilleen. Etualalla valokuorolainen Johanna Anu Hostikan opastettavana.

Valokuoro:

Aurinko on hieno heppu, taivaankannen lämpöreppu, kuumaakin kuumempi pallo. Varjokuoro:

Pimeys on eri juttu, ihmismielen musta nuttu, synkkääkin synkempi aika.

veljensä Theo sekä veljen vaimo Johanna. Samat esittäjät hoitelevat myös pienet sivuroolit. Puistolan viidesluokkalaisten esityksessä ammattilaisina lauloivat Ville Salonen, Olli Tuovinen ja Anu Hostikka. Orkesteria markkeerasi flyygelin ääressä Kari Hänninen. Oppilaista muodostettiin kolme kuoroa: valokuoro, varjokuoro ja auringonkukat, joilla oli kullakin oma roolinsa koreografiassa. Musiikissa auringonkukat yhdistyivät valokuoroon. Molemmat kuorot olivat yksiäänisiä, joten stemmalaulua ei tarvinnut opetella.

Tositarinan voima Perälä näkee, että monia elämän perimmäisiä kysymyksiä on antoisaa käsitellä taiteen keinoin. ”Vincentin ympäriltä saimme poimituksi itsellemme ensinnäkin paljon kuvataiteen aiheita”, hän kertoo. ”Tutustuimme luovaan työhön ja mestarin työskentelyyn. Paljon kes8

kustelua käytiin mielenterveydestä, joka on ajankohtainen ja akuuttikin aihe. Sitten puhuttiin ystävyydestä: mikä sen merkitys on, millainen on hyvä ystävä. Monia koululaisten arkeen liittyviä seikkoja voitiin tämän teoksen kautta nostaa esiin.” Kun lähtökohtana on todella elänyt ihminen, jonka työn tulokset ovat jälkipolvien ihailtavissa, asiat tulevat syvemmin ymmärretyiksi, kuin jos vain yleisluontoisesti puhuttaisiin mielenterveydestä tai ystävyydestä. Kaiken sen hyvän lisäksi, mitä Jukka Itkosen kirjoittaman tekstin sisällöstä voitiin ammentaa, ooppera musiikkityylinä tuli oppilaille tutuksi. ”Aika harvat olivat siitä lainkaan perillä ennen Auringonkukkia”, Perälä toteaa. Lavalla Vincent etsii kutsumustaan, maalaa pakkomielteisesti auringonkukkia, elää taidekauppiasveljensä kustannuksella, löytää kutsumuksensa mutta ei kestä ristiriitaa sen ja ympäröivän maailman välillä.

iHuippulehtiä

Gramex-etuina! Gramexin asiakkaana voit tilata neljä huippulehteä erityisen edullisesti. Alennuksen saa sekä korvauksenmaksaja- että korvauksensaaja-asiakas. Saat alennuksen, kun teet tilauksen Gramexin kotisivulla www.gramex.fi. Tilauslinkki kotisivun alapalkissa: ”Lehtiä Gramex-etuna”.

Episodi

Suomen suurin elokuvalehti

41,50

(Norm 55,70 eur) 12 nroa/vuosi

Kaikki halukkaat pääsevät mukaan

Konstan (vas.) ja Rikun mielestä laulujen opetteleminen oli helppoa jahauskaa. ”Tää on ihan jees. Ammattimuusikot jopa kehui meitä.”

Mahtava kokemus Aplodien raikuessa tunnelma oli katossa. ”Jännittävää, aivan mahtavaa!” totesivat nuoret esiintyjät heti debyyttinsä jälkeen. ”Onneksi olkoon, hienosti meni!” kannusti pianisti-kertoja Kari Hänninen. Kenraaliharjoituksen jälkeen annettiin palautetta. Miten tullaan näyttämölle luontevasti ja hötkyilemättä, miten liikuttaessa varotaan kaatamasta lavasteita, miten voitaisiin vielä hienosäätää äänenvoimakkuutta eri lauluissa, miten koko ajan on tärkeää katsoa kapellimestarin suuntaan. Nuoret esiintyjät olivat tehneet näistä asioista yhtä tarkkoja huomioita kuin heidän ohjaajansakin. Yleisölleen he antoivat täyden tunnustuksen. Vaikka kaikkein pienimmät olivat välillä torkahdelleet, katsojat olivat yleensä seuranneet esitystä keskittyneesti. ”Se jännittää, kun näkee että jee, ne katsoo kaikki mua…”•

”Kaikki halukkaat koululuokat pääsevät mukaan meidän yleisöyhteistyöhömme, vaikka saattavat joutua hieman jonottamaan”, vakuuttaa Suomen Kansallisoopperan yleisöyhteistyön osastopäällikkö Ulla Laurio. Suomen Kansallisoopperassa on vuodesta 2000 lähtien tehty oopperatuotantoja, joissa ammattimuusikoiden ohella esiintyy koululuokkia. Solistit ovat oopperan palkkalistoilla, ja lapset muodostavat oopperan kuoron. Senkin puitteissa on saatavilla sekä helppoja että vaikkapa musiikkiluokkalaisille soveltuvia haastavampia tehtäviä. Tähän asti näihin ns. koululaisoopperoihin on osallistunut luokkia 214 koulusta, ja oopperan lavalle on noussut kaikkiaan noin 10 000 oppilasta. Nykyisin yhteistyössä on mukana vuosittain parisenkymmentä koulua, joista puolet pääkaupunkiseudulta, toinen puoli muualta Suomesta. Laurio kertoo, että Suomen Kansallisoopperassa mietitään ensin koululaisoopperalle sopivaa, kenties ajankohtaista aihetta, sitten tilataan oopperan libretto sopivalta kirjailijalta ja siihen musiikki säveltäjältä. Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlavuonna valmistettiin koululaisryhmien ja ammattilaisten yhteisvoimin Ilpo Tiihosen kirjoittama ja Markus Fageruddin säveltämä Sotajoulukuu. Uusimman projektin aihepiiri muotoutui mielenterveysongelmien ja luontosuhteen ympärille, ja tältä pohjalta kirjailija Jukka Itkonen päätti laatia libreton Vincent van Goghin elämästä. Idea koululaisoopperasta, jossa oppilaat eivät ole katsojia, vaan esiintyvät näyttämöllä yhdessä ammattimuusikoiden kanssa, on peräisin Skotlannista. ”Skotlannin ooppera on harjoittanut yleisöyhteistyötä jo 1970-luvulta asti, kertoo Ulla Laurio. ”Suomen Kansallisoopperan koululaisoopperat ovat sovellus Skotlannin mallista.”

34,20 (Norm 45,70 eur) 10 nroa/vuosi

Inferno

Raskaan rockin erikoislehti

Rumba

Vältä huonoa musiikkia!

41,20

(Norm 54,90 eur) 18 nroa/vuosi

26,50 (Norm 35,50 eur) 6 nroa/vuosi

Rytmi

Monipuolista musiikkia

â&#x20AC;?Kun on yksin, asiat kirkastuvat.â&#x20AC;?

Tuhat rautaa tulessa … ja tämä on vasta alkua

Olavi Uusivirta on niitä ihmisiä, joiden on vaikea pysyä aloillaan. Siksi hän päättää aika ajoin kieltäytyä kaikista ehdotuksista ja ottaa aikaa itselleen. Virtaa riittää eivätkä muusikon ja näyttelijän uratkaan taida vielä olla Uusivirralle kylliksi. Teksti jonathan mander Kuva teemu lindroos

änä kesänä ei kannata pyytää Olavi Uusivirtaa veljen polttareihin soittamaan. Aiemmin hän olisi voinut hyvinkin suostua. Nyt 27-vuotiaalla muusikko-näyttelijällä on vakaa aie pitää kalenteri tyhjänä koko kesä – niiden muutaman sinne jo merkatun festarikeikan lisäksi. Helpommin sanottu kuin tehty. ”Viime vuosina ei ole jäänyt hirveästi luppoaikaa – hektisiä vuosia, kai sitä nuorena jaksaa”, Uusivirta naurahtaa. Kiire on tietenkin osittain itse aiheutettua. Monenmoisen tekeminen taitaa olla Olaville luonteenomaista. ”Niin, on vaikea olla aloillaan. Kyllä jokin alkaa viedä, ja vaivihkaa huomaa, että on tuhat rautaa tulessa ja yrittää sammutella niitä liesiä. Täytyy sen myös olla niin, että se sopii mulle. Kun se vaihde, tekemisen meininki, menee päälle, niin pystyy tekemään pitkiä pätkiä ilman selkeää seisahdusta. Tärkeintä on, että jossain siintää breikki, jolloin tietää että ei ole mitään.” Uusivirta on ennenkin päättänyt, että pitää kalenterin tyhjänä. Mutta eihän sitä sano ei, kun kaveri soittaa ja pyytää, että ”voitsä tulla polttareihin vetämään”. Pienistä asioista kasautuu ruuhkainen aikataulu. ”Nyt en suostu”, hän sanoo päättäväisesti. Uskotaan.

Teatterilaisena Vientiä tietenkin riittää miehelle, joka näyttelee teatterissa ja elokuvissa, opiskelee Teatterikorkeakoulussa ja jonka neljäs albumi, Preeria, ilmestyi keväällä. Tapaamme Kansallisteatterilla, kun aurinkoisena toukokuun päivänä Uusivirralta ovat juuri päättyneet Idiootin harjoitukset. Tuleva rauhoittumisen aika siintää jo mielessä, sillä levyn markkinoinnin kiivain aika on ohi ja

näytelmäharjoitukset jäävät kesätauolle ennen ripeää treenikautta syyskuisen ensi-illan edellä. Miehen tauko arjessa ei kuitenkaan ole niin tiukan linjan hiljentymistä kuin Idiootissa myös näyttelevän Hannu-Pekka Björkmanin, joka vetäytyy vuosittain viikoksi Valamon luostariin vaikenemaan. Hän on kirjoittanut aiheesta kirjankin – Valkoista valoa. ”Siellä aivan yksin ja mykkänä kohtaa väkisin itsensä”, Uusivirta huomauttaa. ”Se mitä omista syövereistä puskee esiin myös pelottaa ihmisiä”, hän lisää. Uusivirralle riittää, että hän pääsee pois internetin ja puhelimen äärestä. Silloin irtautuu arjen putkesta, jonka imussa ihminen ajautuu paikasta toiseen kuin tapahtumien vietävänä. ”Parina viime vuotena olen tehnyt reissuja, joilla olen yksin. Viime vuonna olin Sloveniassa pienellä rantakaistaleella Kroatian ja Italian välissä. Landelle lähteminen voi ajaa saman asian. Kun on yksin, ne asiat mitä kohti haluaa mennä, kirkastuvat, ja hahmottaa onko ylipäätään menossa oikeaan suuntaan ja tekemässä itsensä kannalta oikeita asioita.”

Pontta demokumppanilta Arjesta vetäytymisestä puhuttaessa herää ajatus, että yksinolo ruokkii hienosti sävellystyötä. Preeriaa valmisteltaessa biisien teon apuna oli kuitenkin paine. Pontta säveltämiseen tuli, kun levy-yhtiön ulkopuoliseksi A&R-mieheksi pestattu Riku Mattila antoi artistille säännöllisesti deadlineja. ”Sen seurauksena varasin aikaa säveltämiseen oikeastaan ensimmäistä kertaa. Hannu Sormunen Universalilta sai ajatuksen, että meillä voisi synkata Rikun kanssa. Yksi syy miksi siihen päädyttiin oli, että mulla ei ole

”Merkitsin punakynällä kaikki minä-pronominit teksteissä.” oikeastaan aiemmin ollut kumppania, jonka kanssa käydä biisejä läpi demovaiheessa”, Uusivirta mainitsee. Ainekset miehen musiikkiin kertyvät yleensä hiljakseen. Hän kerää sävellys- ja tekstiaihioita muistivihkoihin, puhelimen sanelimeen tai GarageBand-ohjelmaan tietokoneelle. Kun jokin kokonaisuus alkaa orastaa, Uusivirta palaa aihioihin. Jos hän on aiemmin odottanut sävellystyöhön johdattavaa inspiraatiota, nyt Riku Mattila työnsi muusikon hommiin. ”Hän antoi deadlinen, johon mennessä on tehtävä viisi demoa. Lähetin ne hänelle, hän kuunteli, ja sitten keskustelimme niistä. Riku pystyi antamaan todella rakentavaa palautetta hyvin raakilemaisista demoista.”

Tyhjänä treenikämpälle Biisit saivat alkunsa, kun Uusivirta meni treenikämpälle ”tyhjän pään kanssa”, hakkasi useita tunteja päätä seinään, kunnes sävelkynä alkoi kipinöidä. ”Liikkeellelähtö on vaikeinta. Kun käynnistyskitka on ylitetty, puolessa tunnissa saattaa syntyä parikin hyvää aihiota. Lopulta biisejä oli reilut 25, joista Preeria on karsiutunut. Yleensä en ole tehnyt noin paljon biisejä levyä varten, mutta se oli hyvä, koska pystyi miettimään kokonaisuutta paremmin.” Kappaleet muuttuvat paljon Uusivirran yksin äänittämistä demoista, jotka ovat usein folkmaisia mies ja akustinen kitara -vetoja. 11

Kuva: Niko Mitrunen

Laulaja ja näyttelijä Uusivirtaa kiinnostaisi myös ohjaaminen: oman synteesin tekeminen.

Bändi ottaa sävellykset käsittelyynsä ja alkaa sovittaa niitä, ja bändin kitaristi Jaakko Murros aloittaa tuotantotyön. ”Joskus yllättyy, kun se biisin folkmaisuus on iskostunut mieleen, ja yhtäkkiä siihen tulevat Murroksen chorus-kitarat ja Jiri Kurosen eteeriset synat. Sitä on kuitenkin oppinut, että ei pidä lankoja niin paljon omissa käsissään”, Uusivirta sanoo, ja toteaa että monta vuotta yhdessä soittaneen bändin tuttuus tekee sen helpommaksi.

Ajatus elää Koska kappaleet elävät sovitettaessa, ei ole ihme että Uusivirran alkuperäiset visiot kokonaisuudesta muokkaantuvat myös. Alussa teema saattaa olla hyvinkin kirkas. ”Jossain vaiheessa saattaa tuntua siltä, että visiot yhtenäisestä albumista ovat niin vahvat, että tuloksena on konseptialbumi. Mutta ajatukset muuttuvat ja muutama suuntaa-antava biisi toimii kokonaisuuden kulmakivenä.” Tekstejä Uusivirta hioo pitkään ja kirjoittaa monen kappaleen tekstit uudestaan. Kirjoittaessaan hän pyrkii vaikuttamaan kokonaisuuden aihepiiriin ja tematiikkaan. ”Esimerkiksi Minä olen hullu -levyn teemat ovat viitteellisiä ja väljiä, mutta ajattelen että levyn läpikäyvä teema on yksinäisyys ja sen eri tasot. Albumi on teksteiltään aika sisäänpäin kääntynyt. Viimeinen raita puhuu jo jostain kosmisesta yksinäisyydestä, joka yhdistää kaikkia ihmisiä.” Suunta ulospäin Sisäänpäin kääntyneen ja yksinäisyyttä käsitelleen levyn jälkeen Uusivirta halusi luontevasti kääntyä ulospäin – ei tarvitsisi keskittyä niin itseensä. ”Jossain vaiheessa merkitsin punakynällä kaikki minä-pronominit teksteissä. Se kääntää asiat nopeasti sisäänpäin. Preerian kappale ’Sinä elät yksin’ oli aluksi ’Minä elän yksin’. Pieni muutos vaikutti aika paljon.” 12

”Tärkeintä on, että jossain siintää breikki.” Eikä muutos tule vain teksteistä, sillä Preeria on edeltäjäänsä helpommin lähestyttävä albumi. Korviin tarttuu nopeasti ensimmäisestä kappaleesta (”Erika”) kertosäe, jossa Uusivirta laulaa antaumuksella ja henki on 70-lukuinen. Sama sävy pysyy yllä pitkin levyä. ”Se on jännää. Mä itsekin näen albumin hengeltään enemmän 70-lukulaisena kuin 80-lukulaisena, mutta monet on sitä mieltä, että kasari tulee leimallisesti läpi. Kasariahan on vain ne synat – ne on keskimäärin vuodelta 1983, joka on mun syntymävuosi. Mutta näen enemmän sellaista 70-luvun lopun henkeä siinä muuten. Omat diggailun kohteet löytyvät jostain sieltä Love Recordsin katalogista aika poikkeuksetta.”

Eikä tässä vielä kaikki Veri vetää joka suuntaan eikä aika tahdo riittää. Näin Uusivirta sanoo keskustelun keskellä. Mieleen tulee, että onko edessä vielä tilanne, jossa hänen on valittava musiikin ja näyttelemisen välillä. Laulavia näyttelijöitä on melkein yhtä paljon kuin näyttelijöitä sinänsä, mutta Uusivirran kaltaiset ovat harvassa: taiteilijat, jotka näyttelevät, säveltävät itse musiikkia ja tekevät sen kanssa täysipainoista muusikon karriääriä. Valintoja pitää tehdä, hän sanoo. ”Se liittyy enemmän näyttelijän työhön: työt pitää valita tarkkaan. Musiikin tekeminen on aika omavaraista, ja itse voi vaikuttaa siihen mitä tekee; milloin keikkailee ja milloin tekee musiikkia. Se on henkireikä, jonka pariin voi aina palata.” Teatterissa yhteisöllisyys on määräävä tekijä. Näytelmät ovat, Uusivirran sanoin, ”yhteistaideteoksia, joissa tärkeää on oman tontin määrittäminen”. Visiosta vastuu on ohjaajalla. ”Näyttelijän työ on enemmän tulkitsijan työtä, lauluntekijän työ on enemmän auteurhenkistä. Tasapainottelen niiden välillä.”

Auteur-henki vetää puoleensa yleisemminkin: että olisi vastuussa kokonaisteoksesta ja tekisi sen oman visionsa mukaan. Uusivirta tarkentaa katseensa kohti tulevaisuutta, jossa siintää jonkinlaisen teoksen ohjaaminen. Se voi olla teatteria, mutta hän alkaa puhua eri taiteiden synteesistä. ”Teatteri ja elokuvat ovat tietenkin jollain tavalla eri taidemuotojen synteesejä, joissa voivat yhdistyä kirjallisuus, kuvataide, musiikki ja tanssi. Siksi ne kiinnostavat. Se on todella pitkän tähtäimen haave, että ehkä muodostaisi niistä oman synteesin. Mahdollisuudet huumaavat, kun alkaa miettiä millaisen kuvan, millaisen äänen, millaisen tekstin, millaisen liikkeen tekisin. Mutta usein kun katsoo elokuvaa ja teatteria niin tuntuu, että formaattien potentiaalista käytetään vain murto-osa”, Uusivirta sanoo. Hän huomauttaa esimerkiksi, että elokuvan puolella Suomessa on vain kaksi tyylittelevää ohjaajaa: Jari Halonen ja Aki Kaurismäki. Ei muita.

Kaavat rikki Uusivirta toteuttaa haluaan rikkoa vakiintuneita kaavoja nyt Preerian musiikkivideoissa. Hän on antanut kuudelle tekijälle täysin vapaat kädet tehdä haluamastaan levyn kappaleesta sellaisen videon kuin he haluavat. Uusivirta – samoin kuin levy-yhtiön väki – näkee valmiit videot vasta, kun niiden ensi-ilta on YouTubessa. Tekijöistä kolme on elokuvaopiskelijoita, yksi teatteriohjauksen opiskelija, yksi on kuvataiteilija Heta Kuchka ja kuudes leikkaaja Anthony Bentley. ”Pyrkimys on kyseenalaistaa musiikkivideoiden konventioita. Tuntuu, että videot tehdään vain yhdellä muotilla. Haluamme ravistella kenttää ja pyrkiä irti siitä muotokielestä”, Uusivirta sanoo innostuneena. Muusikkous ja näytteleminen eivät tule riittämään tälle tekijälle, jonka voi sanoa olevan taiteilijuutensa alkuvaiheessa. Tosin merkkejä on jo havaittavissa, että tämä ”varhaisvaihe” on kohta ohi ja seuraava alkamassa. Annetaan Uusivirran pitää kalenteria tyhjänä kesä 2010 ja katsotaan, millaisin ajatuksin ja teoksin hän palaa luomistyöhön. Ensin syksyllä on tietenkin Idiootin harjoitukset, ensi-ilta sekä näytökset, ja jo kesän aikana pitää saada yksi kuunnelma valmiiksi. Kouluakin on vielä vuosi jäljellä. Mutta ehkä niiden jälkeen.•

Olavi Uusivirran levyt ja muut teot • Nuoruustango (2003) • Me ei kuolla koskaan (2005) • Minä olen hullu (2008) • Preeria (2010) • Rooli elokuvissa Keisarikunta, Ganes, Kielletty hedelmä ja Ralliraita

8,5 miljoonaa tilitettiin Gramex jakoi toukokuussa noin 8,5 miljoonaa euroa kotimaiselle musiikille. Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden julkisesta käytöstä. Teksti lauri kaira Tilastot jorma härkki Piirros jouko innanen

Kotimaiset ja ulkomaiset esityskorvaukset 2009 Vuoden 2009 tilityksen kotimaiset ja ulkomaiset esityskorvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Esityskorvaukset toukokuu 2010 Kollektiivikorvaus 1 390 403,54 1 386 568,93 2 776 972,47 Paikallisradiokorvaus soittojen perusteella 770 690,82 770 690,82 1 541 381,64 MTV-korvaus soittojen perusteella 1 151,07 1 151,07 2 302,14 Yle TV soittojen perusteella 18 213,61 18 213,61 36 427,22 Yle radiosoittokorvaus 1 147 873,36 1 147 873,36 2 295 746,72 Hyvitysmaksut 2008 891 355,34 606 581,05 1 497 936,39 Musavideot 2006 79 287,22 79 287,22 Opetusnauhoitus 2009 22 755,84 22 755,85 45 521,69 Ulkomaiset korvaukset 180 235,78 0,00 180 235,78 Yhteensä 4 501 966,58 3 953 834,69 8 455 811,27

Esityskorvaukset 2009 Taiteilijoiden ja tuottajien saamat esityskorvaukset 2009 Taiteilijat

Tuottajat

Eurorajat Taiteilijoiden lkm

Eurorajat Tuottajien lkm

15 000 – 10 000 – 15 000 8 500 – 10 000 5 000 – 8 500 2 500 – 5 000 1 500 – 2 500 1 000 – 1 500 500 – 1 000 200 – 500 100 – 200 10 – 100 0 – 10

100 000 – 50 000 – 100 000 30 000 – 50 000 15 000 – 30 000 10 000 – 15 000 5 000 – 10 000 3 000 – 5 000 1 500 – 3 000 1 000 – 1 500 500 – 1 000 200 – 500 100 – 200 10 – 100 0 – 10

Yhteensä

21 kpl 39 kpl 28 kpl 96 kpl 196 kpl 293 kpl 240 kpl 484 kpl 915 kpl 990 kpl 5 695 kpl 15 383 kpl 24 380 kpl

Yhteensä Lukuohje: 21 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa, 39 taiteilijaa sai 10 000 – 15 000 euroa vuodessa jne. Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit.

5 kpl 10 kpl 4 kpl 16 kpl 14 kpl 29 kpl 33 kpl 70 kpl 48 kpl 141 kpl 256 kpl 295 kpl 1 487 kpl 3 640 kpl 6 048 kpl

Lukuohje: 5 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa, 10 tuottajaa 50 000 – 100 000 euroa jne. Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, esimerkiksi levy-yhtiöt.

ekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti toukokuun lopussa noin 8,5 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille. Tästä menee taiteilijoille 4,6 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 3,9 miljoonaa euroa. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2009 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2008 hyvitysmaksuista, musiikkivideoiden esityskorvauksista sekä ulkomailta tulleista korvauksista. Lisäksi Gramex on tänä vuonna jakanut ulkomaisille oikeudenomistajille lähes 850 000 euroa.

Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, sekä osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa lopun kuluessa korvaushallinnon kuluihin. Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisten muusikoiden toiseksi suurin tulonlähde esiintymispalkkioiden jälkeen. Korvauksia sai yhteensä 10 745 taiteilijaa ja tuottajaa. Kotimais-

ten taiteilijoiden keskimääräinen vuosikorvaus on 477 euroa, ja 60 heistä ylittää 10 000 euron vuosikorvauksen rajan. Tuottajien keskikorvaus taas on 1 680 euroa vuodessa. 10 000 euron vuosikorvauksen rajan ylittää 49 tuottajaa, joista 15 saa 50 000 euroa tai enemmän vuodessa.

Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2009 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset MTV 3 Radio Nova Lähes valtakunnalliset radiot: Radio Dei, NRJ (Energy), Voice, Radio Rock, Radio Aalto, SuomiPop ja Iskelmäketjun radiot. Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Järviradio, Jyväskylä, Kajaus, Mega, Melodia, Metro FM, Pooki, Radio Pori, Radio 88.2, Radio 957, Ramona, Sata, Voima, Radio Helsinki, Rex, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa. ESEK edistää musiikkia Edellä kerrotun lisäksi Gramex myös edistää uuden kotimaisen säveltaiteen tekemistä. Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK on merkittävimpiä kotimaisen musiikin edistäjiä. ESEK jakoi viime vuonna tukea noin 2,2 miljoonaa euroa.• 13

Kuva: anton Corbjin

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Kuva: Bernhard Kristinn

Polar-palkinto Björkille ja Morriconelle Musiikin Polar-palkinto on myönnetty Björkille ja Ennio Morriconelle. Islantilainen laulaja-lauluntekijä Björk nousi pinnalle 1990-alkupuolella albumillaan Debut. Björk on ansioitunut myös näyttelijänä. Italialainen Ennio Morricone tunnetaan ennen kaikkea elokuvamusiikistaan. Morriconen sävelkynästä ovat lähtöisin muun muassa elokuvien Kourallinen dollareita, Vain muutaman dollarin tähden ja Hyvät, pahat ja rumat soundtrackit. Kumpikin palkittu saa miljoonaa kruunua eli hieman yli 100 000 euroa. Polar Music Prize -palkinnon perusti ruotsalaisen Abba-yhtyeen manageri Stig ”Stikkan” Anderson vuonna 1989.

Laatineet kari niemelä ja tuomas talonpoika

1. Mikä bändi on julkaissut äänitteen nimeltä ”Oulu on kaupungin nimi”? a) Kauko Röyhkä & Narttu b) Garbo c) Radiopuhelimet d) Juliet Jonesin Sydän 2. Mikä on myydyin 2000-luvulla julkaistu suomalainen albumi? a) Anssi Kela: Nummela b) Maija Vilkkumaa: Ei c) Pikku G: Räjähdysvaara d) Lauri Tähkä & Elonkerjuu: Tuhannen riemua 3. Kenen hitti vuodelta 1967 oli biisi nimeltä ”Happy Together”? a) The Searchers b) Herman’s Hermits c) The Hollies d) The Turtles

Nettipiratismin tappiot 355 miljoonaa euroa vuodessa

musavisa

Kuva: Jouni Nieminen

Björk palkittiin syvän persoonallisista lauluistaan ja esityksistään.

Reijo Taipaleesta director cantus Tasavallan presidentti on myöntänyt director cantus -arvonimen laulaja Reijo Taipaleelle. Solo ry:n puheenjohtaja Ilkka Lipsanen luovutti kunniakirjan Taipaleelle yhdistyksen kevätkokouksessa. Kuva: LPR-arkkitehdit

16 prosentissa kotitalouksista ladataan musiikkia, elokuvaa, pelejä ja tietokoneohjelmia laittomista lähteistä. Yhteismäärä on yli 150 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Tämä tieto käy ilmi poikkeuksellisen laajalla 3007 haastatellun otannalla tehdystä tekijänoikeusbarometrista, jonka Taloustutkimus teki Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toimeksiannosta. Uraauurtavassa tutkimuksessa kysyttiin myös, minkä verran ihmiset ostaisivat laillisista nettikaupoista, ellei nettipiraatteja olisi saatavilla. Vastausten mukaan keskimäärin 30 prosenttia tästä tavarasta ostettaisiin. Vähittäismyyntihinnoilla tämä merkitsee 355 miljoonaa euroa. Yhteensä sen verran kauppa, luova ala ja verottaja menettävät piratismin takia. Tämä ei ole mikään konsulttiarvio vaan faktatieto. Se perustuu lataajien omiin vastauksiin ja heidän listaamansa aineiston vähittäismyyntihintoihin.

Kuka julkaisi U2:n ensimmäisen albumin?

4. Mikä levy-yhtiö julkaisi kesällä Suomeen tulevan U2:n ensimmäisen albumin nimeltä ”Boy”? a) Virgin Records b) Stiff Records c) Island Records d) I.R.S. Records 5. Olavi Uusivirran uutuusalbumi on nimeltään a) Preeria b) Tundra c) Savanni d) Lakeus

6. Mikä kappale avaa Queenin A Night at the Opera -levyn? a) Bohemian Rhapsody b) Death on Two Legs c) God Save the Queen d) I’m in Love with My Car 7. Mitä seuraavista Beatleskappaleista Aerosmith EI ole levyttänyt? a) Back In The U.S.S.R. b) Come Together c) Helter Skelter d) I’m Down 8. Mikä oli Robbie Williamsin ensimmäinen single-julkaisu? a) Angels b) Freedom c) Old before I Die d) Rock DJ 9. Mikä parivaljakko mainitaan monien Rolling Stones -levyjen tuottajana? a) Deaf Duo b) Fabulous Brill Brothers c) The Glimmer Twins d) Toxic Twins 10. Minkä suomalaisen bändin levyjä julkaistiin IsossaBritanniassa Virgin-levymerkillä? a) Hurriganes b) JTB c) Piirpauke d) Wigwam

Musiikkitalo sai miljoonan taiteelle Pro Musica Säätiö on lahjoittanut Helsingin musiikkitalolle miljoona euroa. Summa rahastoitiin Musiikkitalon säätiön hallintaan perustettavaan Pro Musica -rahastoon. Rahaston tarkoituksena on edistää talon taidemusiikkitoimintaa. Lisäksi Pro Musica Säätiö jakoi tänä vuonna taidemusiikin tukemiseen apurahoja yhteensä 325 000 euroa. Pro Musica on vuorineuvos Lauri J. Kivekkään ja hänen puolisonsa Elsa Kivekkään vuonna 1974 perustama säätiö.

Oikeat vastaukset sivulla 20.

välisoitto

s oo l o Tällä palstalla ilmaisevat omia ajatuksiaan musiikkia lähellä olevat henkilöt.

Kulttuuriopettajille tekijänoikeusfoorumi

kuva: saara vuorjoki

Salin täydeltä musiikkioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja konservatorioiden opettajia kokoontui toukokuussa Helsinkiin tekijänoikeustiedon äärelle. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY järjesti kulttuuriopetuksen tekijänoikeusfoorumin opetusalan järjestöjen kanssa Pop & Jazz Konservatorion ja Metropolianin tiloissa. Palaute opettajilta oli positiivista, ja ensi vuonna tapahtuma on tarkoitus järjestää uudelleen.

Samassa veneessä Toni Nygård

Ä Myös oppilaitoksissa tarvitaan kipeästi tekijänoikeustietoa.

Kuva: Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti on vuoden jazzdiggari

Vuoden jazzdiggari löytyi tänä vuonna Mäntyniemestä.

Jazzmuusikot ry on valinnut tämän vuoden jazzdiggariksi presidentti Tarja Halosen. Valintaa perusteltiin sillä, että Halonen on tuonut näkyvyyttä jazzmusiikille käymällä aktiivisesti konserteissa ja festivaaleilla sekä osoittamalla yleisesti positiivista jazzhenkisyyttä. Halosen kaudella elävä jazzmusiikki on säännöllisesti ollut ohjelmistossa myös Linnan juhlissa, mikä on osaltaan lisännyt kotimaisen jazzin näkyvyyttä ja kuulijakuntaa. Vuoden jazzdiggari -palkinto jaettiin kolmatta kertaa.

Suomen Kansallisoopperan säätiö sai uuden hallituksen Suomen Kansallisoopperan säätiölle on nimetty uusi hallitus huhtikuussa alkaneelle kolmivuotiselle toimikaudelle. Jäsenistä opetusministeriö nimeää puheenjohtajan ja neljä jäsentä, Helsingin kaupunki kaksi jäsentä ja Espoon ja Vantaan kaupungit molemmat yhden jäsenen. Säätiön hallituksen puheenjohtajana jatkaa kauppatieteiden tohtori Sirkka Hämäläinen-Lindfors. Edelliseltä toimikaudelta hallituksen jäseninä jatkavat ylijohtaja Lasse Arvela, toimitusjohtaja Pentti Kivinen, teatteriohjaaja Raija-Sinikka Rantala ja oopperalaulaja Esa Ruuttunen. Uusiksi jäseniksi on

nimetty kansanedustaja HannaLeena Hemming, Taiteen keskustoimikunnan puheenjohtaja Leif Jakobsson, viestintäpäällikkö Meri-Tuuli Kousa ja kansanedustaja Tapani Mäkinen. Hallituksen työhön osallistuvat lisäksi esittelijänä Suomen Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen sekä henkilökunnan nimeäminä jäseninä vs. näyttämömestari Panu Sirkiä, orkesterimuusikko Patrik Stenström ja tanssija Jouka Valkama. Hallituksen sihteerinä toimii Suomen Kansallisoopperan lakimies Anita Prusila.

änitemyynnin tasainen lasku heiluttaa laivaa, jossa tekijät, esiintyvät taiteilijat ja kustantajat kuten levy-yhtiötkin seilaavat. Myynnin laskun syistä piratismi lienee yhä merkittävin. Rinnalle on kuitenkin tullut täysin laillisia uhkakuvia. Olen kuullut huolestuttavan monelta musiikin suurkuluttajalta, kuinka musiikin ostaminen loppui heidän osaltaan Spotifyn tultua. Ainakin ennen juuri neuvoteltua uutta sopimusta Spotify’ltä tekijöille tilittyneet summat ovat olleet murusia, eikä artisteille ole tainnut jäädä oikein niitäkään. Spotify ei toki ole ainoa palvelu, joka on kuluttajalle hieno, mutta musiikin tekijöille kyseenalainen. Olisi myös mielenkiintoista tietää, mitä meille jää esimerkiksi Nokian Comes with music -palvelusta, jossa käyttäjä saa ladata mieleisensä biisit yli kuuden miljoonan kappaleen joukosta.

ettikaupan puolelta tekijälle sekä artistillekin on tarjolla yhä vain niitä kuuluisia murusia. Tasapuolisemmalla tulonjaolla asiaa voitaisiin korjata hieman, mutta ongelmia tuottaisi silti rahavirran vähäisyys sekä myyntimäärien valvonnan puute. Ainakin tekijät saivat kontrolloitua äänitteiden myyntimääriä varsin hyvin painofirmojen kautta, mutta online-puolella ilmoitettujen myyntimäärien oikeellisuus jää pitkälti kauppojen omantunnon varaan. Vaikka levy-yhtiöiden osuus online-myynnin tuloista on suurempi kuin fyysisestä äänitteestä, nekin ovat joutuneet kehittelemään uusia tulonlähteitä mm. ohjelmamyynnillä sekä Spotifyn tyylisillä ”Nettikaupan hankkeilla. Levymyynnin ongelmia puolelta tekijälle ja osoittanee myös kultalevyrajan artistille on tarjolla toistuva laskeminen. Vuonna 1993 kultalevyn sai 25 000 levyn myynvain murusia.” nillä, nyt riittää 10 000. Vaikka nykypäivänä tuonkin rajan rikkominen on hieno suoritus, voisi joku irvailla että tällä menolla kultalevy myönnetään lähitulevaisuudessa jokaiselle fyysiselle äänitteelle.

yt olisi koko musiikkialan syytä yhdistää voimansa, jotta hiipuvalle äänitemyynnille saadaan annettua tekohengitystä ja jotta laittomasta sekä laillisestakin latauksesta saataisiin viimein reilu kompensaatio. Myös äänitteen arvonlisäveron laskemiselle voisi löytyä nyt poikkeuksellisen vahvat perustelut. Matka ei siis tule olemaan tyrskytön jatkossakaan, mutta kukapa sellaista enää nykyään odottaisikaan. Tärkeintä on että yhteinen vene pysyy pinnalla, vaikka välillä vähän vettä hörppäisikin! Toni Nygård istuu veneessä säveltäjä-sanoittaja-sovittajana sekä tuottaja-kustantajana. Lisäksi hän osallistuu aaltojen vastaiseen taisteluun Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n sekä Musex ry:n hallituksessa. 15

en käteen.

tukuponkien mukana 40 000 ihmis

Anssi Rauhalan sarjakuva levisi leffae

”Taiteilijan ja tekijän tulot perustuvat tekijänoikeuteen.”

”Elokuva on kymmenien käsityöläisten työn tulos. Heistä jokainen ansaitsee palkkansa”, sanoi elokuvaohjaaja ja yrittäjä Timo Koivusalo.

Etukampanja ja kutsuvierasseminaari

Huhtikuussa vietettiin tekijänoikeuspäivää Tekijänoikeuspäivänä 40 000 ihmistä sai käteensä etukupongin, jossa kerrottiin sarjakuvastripillä tekijänoikeuden merkityksestä. Teksti veikko rajantola Kuvat Saara Vuorjoki

uhtikuussa Suomessa järjestettiin jo kolmannen kerran Tekijänoikeuspäivä. Suomen tekijänoikeuspäivässä yhdistyy kaksi kansainvälistä juhlapäivää: Kansainvälinen henkisen omaisuuden päivä sekä Unescon Kirjan ja tekijänoikeuden päivä. Tekijänoikeuspäivänä sai monista elokuvateattereista hakea etukuponkeja, joilla sai seuraavan viikon maanantain ja tiistain elokuvanäytöksiin kaksi lippua yhden hinnalla. Samaan aikaan elokuvateattereissa esitettiin mainoksia, joissa Mariko, Dome Karukoski, Pihla Penttinen ja Jussi Nikkilä kertoivat tekijänoikeuden merkityksestä taiteilijoille ja tuottajille. Tekijänoikeuspäivän järjesti Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY yhteistyössä Tekijänoikeusakatemian ja opetusministeriön kanssa.

Iloa ja elämyksiä Tekijänoikeuspäivän aineistoissa − muun muassa etukupongeissa − oli mukana sarjakuvapiirtäjä Anssi Rauhalan lyhyt sarjakuva ”Iloa ja elämyksiä”. ”Sarjakuvassa muistutimme siitä, että taiteilijan ja tekijän tulot perustuvat tekijänoikeuteen”, sanoo järjestelyistä vastaava projektinjohtaja Lauri Kaira. ”Kun luovalla työllä pystyy elämään, meille kaikille syntyy uutta katsottavaa, kuunneltavaa, luettavaa ja pelattavaa.”

Helsingin Tennispalatsissa. Seminaarin teemana oli ”Ostoskeskus internetiin – miten luoda kannattavia kuluttajapalveluja verkkoon?” Aamupäivän teeman − kannattaako kauppa verkossa? – avasi Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY projektinjohtaja Lauri Kaira. Ruotsalaisen SF Antimen toimitusjohtaja Jonas Dahllöf kertoi elokuvien verkkokaupan ja verkkovuokrauksen kehittämisestä villissä Pohjolassa. Verkkopalvelujen arkea ja mahdollisuuksia kuvasi Development Director Marko Alanko SecuryCast Oy:stä. Digital Manager Mikko Haapala Universal Musicista puhui musiikin sähköisistä mahdollisuuksista.

Tekijän oikeus menestyä? Seminaarin iltapäivän teemana oli ”Tekijän oikeus menestyä”. Patentti- ja rekisterihallituksen markkinointijohtaja Mika Waris kertoi immateriaalioikeuksista digi- ja verkkoympäristössä. Tekijänoikeustoimikunnan puheenjohtaja, professori Niklas Bruun esitteli toimikunnassa digitaalisessa ympäristössä esille nousseita sopimustoiminnan haasteita. Ohjaaja, elokuvatuottaja Timo Koivusalo käsitteli elokuvan tekijän mahdollisuuksia ja haasteita digimaailmassa.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo iloitsi siitä, että sivistysvaliokunnan yksimielinen tuki muusikoiden suoja-ajan pidennykselle toi sittemmin myös maan hallituksen pidennyksen puolelle.

Piratismin vastaisen kampanjan julkistus Tilaisuudessa julkistettiin myös opetusministeri Stefan Wallinin käynnistämän toimialaprojektin viestintäkampanja. Sen esittelivät projektin edustajina Arto Alaspää ja Markus Wiklund. Valtiovallan edustajina julkistuksessa puhuivat viestintäministeri Suvi Lindén ja valtiosihteeri Marcus Rantala opetusministeriöstä. Seminaarin avasi valtiosihteeri Riina Nevamäki työ- ja elinkeinoministeriöstä ja päätti sivistysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Raija Vahasalo. Tapahtuman musiikista ja juontamisesta vastasi Tommi Lindell. Seminaarin jälkeen kutsuvieraat katsoivat ennakkonäytöksinä valintansa mukaan joko Pekka Karjalaisen elokuvan Vähän kunnioitusta tai ulkomaisen elokuvan Harry Brown, pääosassa Michael Caine.•

Kouluja kannustettiin mukaan Monissa kouluissa käsiteltiin tekijänoikeuspäivän viikolla tekijänoikeusasioita. Sekä ylä- että alakouluille on aiemmin toimitettu korkealuokkaiset oppimateriaalipaketit tästä teemasta. Opettajia informoitiin hankkeesta sekä internetissä että koulutusalan messuilla. Opetusaineistot on aiemmin tuottanut Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus yhteistyössä Lyhty-projektin kanssa. Opetusaineistoihin voi tutustua nettisivulla www.tekijanoikeus.fi. Seminaari internetkaupasta Tekijänoikeuspäivän päätapahtuma oli seminaari, johon liittyi kutsuvieras-elokuvanäytös

Laillista verkkokauppaa edistävän kampanjan tv-spotit irrottivat hymyt ainakin Arto Alaspäältä , Markus Wiklundilta, Suvi Lindéniniltä ja Marcus Rantalalta.

Gramexin ja Teoston yhteinen alue-edustaja on otettu hyvin vastaan

Yksi käynti, kaksi sopimusta ”Mahdollisuuksien tarjoaja”, kuvailee Kati Kauravaara työtään Gramexin ja Teoston yhteisenä alue-edustajana. Jalkapatikalla tehtävä työ Helsingissä ja Vantaalla on tarjonnut näköalapaikan pienten yritysten maailmaan ja antanut ymmärrystä eri toimialojen arkipäivästä. Teksti Riina virkkunen Kuva Saara Vuorjoki

ati Kauravaara on koulutukseltaan liikunnanohjaaja ja liikuntatieteiden maisteri. Alue-edustajan työhön hän päätyi sangen luontevasti, koska oli perehtynyt tekijänoikeusasioihin liikunnanohjaajatoiminnassaan ja opastaessaan muita liikunnanohjaajia. Katille alue-edustajan työ on sopinut mainiosti. Työ on itsenäistä ja aikataulut on voinut määritellä muun elämän mukaan. Alue-edus-

tajan työn ohella Kati on jatkanut liikunnanohjaajatoimintaa sekä kirjoittanut väitöskirjaa liikuntasosiologian alalta. Katin alue-edustajan työ on määräaikainen. Hän aloitti syyskuussa 2009 ja siirtyy kesäkuun aikana keskittymään väitöskirjatutkimukseensa Liikunnan ja kansanterveyssäätiö LIKESin tutkijana.

Tuhat yrityskäyntiä Alue-edustajan työ koostuu lähinnä asiakaskäynneistä yrityksissä sekä toimistotyöstä. Työ on sopinut hyvin liikunnalliselle Katille. Helsingin ja Vantaan kadut ovat tulleet tutuiksi, koska liikkeestä toiseen siirrytään jalkaisin. Kati arvioi, että hän on käynyt vajaan vuoden aikana reilussa tuhannessa liikkeessä. Yrityskäyntien kohteiksi ovat valikoituneet ne liikkeet, joilla ei ole vielä ollut sopimusta musiikin julkisesta esittämisestä tai joilla on sopimus jommankumman järjestön kanssa. Lähinnä ne ovat olleet kauneuden- ja terveydenhoitoalan yrityksiä, vähittäiskauppoja ja ostoskeskuksia. Asiakaskäynnillä asiakkaan kanssa pohditaan, millainen sopimus musiikin käytöstä tehtäisiin Gramexin ja Teoston kanssa. Jos asiakkaalla on jo sopimus toisen järjestön kanssa, tehdään vielä toinen sopimus.

”Alue-edustajan työssä vuorovaikutustaidot ovat tärkeät.” Yhteinen edustaja toimiva ratkaisu Suurimmalle osalle asiakkaista ainakin jompikumpi musiikin tekijänoikeusjärjestö on ollut entuudestaan tuttu, Gramex tai Teosto. Epätietoisuutta on herättänyt se, että sopimus musiikin käytöstä pitää tehdä molempien järjestöjen kanssa. Suurin osa käyttää yrityksessään musiikkia ja kokee sen merkitykselliseksi yritystoiminnassaan, mutta osa on myös tehnyt tietoisen valinnan pitää yrityksensä ”hiljaisena”. Järjestöjen yhteinen alue-edustaja on otettu positiivisesti vastaan. Mahdollisuus hoitaa asiat yhdellä kertaa on Katin mukaan tuottanut runsaasti myönteistä palautetta. Tosin korvausten maksaminen on herättänyt myös närää, ja Kati toteaakin, että alue-edustajan työssä vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeät. ”Ihmisen kohdatessaan ei koskaan tiedä etukäteen, millaisten asioiden keskellä hän on, kun saa kuulla tekijänoikeuskorvauksien maksamisesta. Asiakkaan liikkeen kannattavuus voi olla kiikun kaakun, tai paikalla saattaa olla asiakkaita, jolloin asiat pitää hoitaa mahdollisimman hienovaraisesti”, kertoo Kati. Kaksoisrooli on ollut Katin mielestä erittäin toimiva ratkaisu, ja asiakkaatkin ovat siitä antaneet kiitosta. Pääkaupunkiseudulla tulee edelleen toimimaan yksi yhteinen Gramexin ja Teoston alue-edustaja.• Muutoksia Kaakkois-Suomessa

Jalkapatikalla säässä kuin säässä. Helsingin ja Vantaan kadut ovat tulleet Kati Kauravaaralle tutuiksi.

Kaakkois-Suomen alueella jo 14 vuoden ajan toiminut Gramexin alue-edustaja Matti Nummiaro jää eläkkeelle 30.6.2010. Jatkossa aluetta hoidetaan nykyisten Gramexin kahden ja Teoston yhden alue-edustajan toimialueita laajentamalla.

Yö, Juha Tapio ja Eppu Normaali (oik.) pääsivät kotimaisista esiintyjistä lähimmäksi pitkäaikaista listaykköstä Madonnaa.

Soitetuimmat esittäjät 2009 kaupallisissa radioissa / kaikki radiot

kuvat: yö / harri hinkka. Eppu normaali / harri hinkka. Juha tapio / warner music. madonna / warner music. Lauri tähkä & elonkerjuu / AJ savolainen. kari tapio / polarartistit.

Soittokerrat

01. Madonna 02. Yö 03. Eppu Normaali 04. Bruce Springsteen 05. Juha Tapio 06. Bon Jovi 07. Kari Tapio 08. Pink 09. Lauri Tähkä & Elonkerjuu 10. Mamba 11. Robbie Williams 12. Michael Jackson 13. Anna Eriksson 14. Paula Koivuniemi 15. Laura Voutilainen

21 160 17 838 16 386 16 187 14 112 15 159 14 112 13 505

Kaupallisten radioiden kotimaisuusaste nousee

Suomalaiset esiintyjät

yhä suositumpia Madonna on säilyttänyt asemansa Suomen soittolistojen kuningattarena. Mutta kymmenen eniten soitetun joukosta seitsemän on kotimaisia artisteja.

13 063 12 756 12 731 12 649 12 611 12 262 11 305

Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä

os viime numerossa julkaistu hittilista oli huomattavastikin elänyt sitten edellisen vuoden, soittolistojen suosituimmat esiintyjät ovat vaihtuneet tuskin lainkaan. Madonna oli vuonna 2009 edelleen kaupallisilla radiokanavilla ylivoimaisesti eniten soinut esiintyjä. Bruce Springsteen, Bon Jovi ja Pink jäivät hänestä selvästi jälkeen, ja väliin kiilasi hyvä joukko suomalaisia artisteja. Heistä Yö oli suosituin, kuten viime vuonnakin, jäljessään Eppu Normaali, Juha Tapio ja Kari Tapio. Kymmenen kärkeen mahtuivat vielä Lauri Tähkä & Elonkerjuu sekä Mamba. Madonnan esittämiä kappaleita soitettiin viime vuonna 21 160 kertaa eli keskimäärin 58 kertaa vuorokaudessa. Yö-yhtye soi 17 838 kertaa, mikä tarkoittaa, että vuorokauden keskimääräinen luku oli lähes 49. Näiden kahden kilpailu näyttää myös vuosi vuodelta kiristyvän, kun Madonnan suosio hitaasti laskee ja Yön vastaavasti nousee. Lista jatkuu samankaltaisena, jos sitä luetaan vielä toiset kymmenen artistia eteenpäin. Sijoilla 11 ja 12 ovat Robbie Williams ja Michael

Jackson, mutta heitä seuraavat Anna Eriksson, Paula Koivuniemi ja Laura Voutilainen. Juice Leskinen, Hector ja Finlanders mahtuvat myös 20:n kärkeen. Vielä isänmaallisempia tuloksia saadaan tarkasteltaessa pelkästään valtakunnallisia radioita. Niiden soittolistoilla Yö kipuaa ensimmäiseksi ja saa heti peräänsä Eppu Normaalin. Madonna tulee vasta kolmantena. Nettipiratismin jäytäessä levymyyntiä tekijänoikeuskorvausten merkitys niin levyyhtiöille kuin artisteillekin korostuu. Tekijänoikeusjärjestö Gramex kerää heille nämä korvaukset radioilta ja muilta musiikkia julkisesti esittäviltä tahoilta. Kertyneet korvaukset järjestö tilittää vuosikymmenien aikana tarkaksi hiotulla järjestelmällään niille tuottajille ja esittäjille, joiden työn tuloksia musiikin käyttäjät ovat hyödyntäneet.• Radiosoittoluvut perustuvat Gramexin soittotilastoihin, joita ei ole painotettu radioiden liikevaihdon eikä kuulijamäärien mukaan. Valtakunnallisten, ns. puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin tilastoon kertaalleen, jos soitot olivat identtisiä kaikilla paikkakunnilla.

Viime vuonna Kari Tapio soi kaupallisissa radioissa 14 112 kertaa ja Lauri Tähkä & Elonkerjuu 13 063 kertaa.

Py k ä l ä viidakko Gramexin apulaisjohtaja Tuomas Talonpoika vastaa lukijoiden tekijänoikeudellisiin kysymyksiin. Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Piirros: Jouko Innanen

Gramex-oikeudet perintönä Olen yhtenä osakkaana isäni kuolinpesässä, johon kuuluu myös Gramex-oikeuksia, koska isäni oli Gramexin taiteilija-asiakas. Miten Gramex-oikeudet tulee huomioida kuolinpesässä ja tulevassa perinnönjaossa?

Gramex-korvaukset kavereille Omistan pienen ravintolan Kanta-Hämeessä ja kaveripiiriini kuuluu useita muusikoita, jotka ovat levyttäneet hyvää ja radiosoittoakin saanutta musiikkia. Voinko sopia kavereitteni kanssa suoraan, että jos soitan ainoastaan heidän levyjään, maksan heille Gramexit suoraan käteen? Suomessa tekijänoikeuslain tarkoittamat, kaupallisessa tarkoituksessa julkaistuista äänitteistä maksettavat Gramex-korvaukset tulee suorittaa tekijänoikeuslaissa säädetyllä tavalla tekijänoikeusjärjestön kautta. Opetusministeriö on nimittänyt tekijänoikeusjärjestö Gramexin suorittamaan korvausten keräämistä ja tilittämistä. Tämän lisäksi muusikot ovat useimmiten siirtäneet asiakassopimuksilla Gramex-oikeuksiensa hallinnoinnin Gramexin tehtäväksi, joten käytännössä et voi maksaa äänitteen käytöstä suoritettavia Gramex-korvauksia suoraan muusikoille, et edes hyville kavereillesi, vaan korvaukset tulee suorittaa Gramexin kautta.

Tekijänoikeuslain mukaan tekijän kuoltua sovelletaan tekijänoikeuteen avio-oikeutta sekä perintöä ja testamenttia koskevia sääntöjä. Nämä säännökset koskevat myös Gramex-oikeuksia. Taiteilija-asiakkaan kuoltua ei asiakkuussuhde menetä merkitystään, vaan asiakassopimuksen mukaiset oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät taiteilijan perillisille siksi ajaksi, jonka vainajan oikeudet ovat voimassa. Mikäli taiteilijaasiakkaan äänitteiden suoja-aika on vielä voimassa, äänitteelle kertyy Gramex-korvauksia täysin normaalisti. Niin kauan kuin kuolinpesä on jakamatta, määräävät kuolinpesän osakkaat yhdessä pesään kuuluvien Gramex-oikeuksien käyttämisestä. Silloin kun perinnönjakoa ei ole vielä suoritettu, korvaukset kertyvät nimenomaisesti kuolinpesälle. Gramex-korvaukset tilitetään siis kuolinpesälle eikä sen yksit-

täisille osakkaille henkilökohtaisesti. Gramexin ja kuolinpesän välisen yhteydenpidon hoitamiseksi kuolinpesän osakkaiden tulee valtuuttaa kirjallisesti joku yhteyshenkilöksi Gramexiin nähden. Valtuutettu voi olla joko joku osakkaista tai pesän ulkopuolinen henkilö. Gramexista on saatavissa valtuutusta varten valmiita täytettäviä valtakirjapohjia. Korvausten suorittamista varten on myös selvintä, jos kuolinpesällä on käytettävissä oma pankkitili. Kuolinpesälle kuuluvien korvausten suorittaminen yksittäisen osakkaan omalle pankkitilille edellyttää puolestaan kaikkien osakkaiden nimenomaista kirjallista hyväksyntää asialle. Kun kuolinpesän osakas perinnönjaossa saa Gramex-oikeuksia, hänen tulee toimittaa Gramexille riittävä selvitys oikeuksien siirtymisestä hänelle. Käytännössä tämä tapahtuu perinnönjakoa koskevien asiakirjojen eli perinnönjakokirjan sekä siihen mahdollisesti kuuluvan

liiteaineiston perusteella. Tämän jälkeen Gramex solmii perinnönsaajan kanssa asiakassopimuksen. Mikäli Gramex-oikeudet jaetaan perinnönjaossa useammalle henkilölle, tehdään jokaisen perinnönsaajan kanssa oma asiakassopimus. Kannattaa muistaa, että perinnönjako voidaan suorittaa myös osittaisena; vaikkapa pelkästään Gramex-oikeuksien osalta. Tämä voi olla järkevää ja käytännöllistä esimerkiksi silloin, kun pesään kuuluvista Gramexoikeuksista kertyvät vuotuiset korvaukset ovat merkittäviä. Perintönä saatujen Gramex-oikeuksien perusteella maksettavat Gramex-korvaukset käsitellään perinnönsaajan verotuksessa pääomatuloina. Lisätietoja Gramexille toimitettavista tiedoista ja asiakirjoista kuolinpesille ja perinnönjakotilanteisiin löytyy Gramexin kotisivuilta: www.gramex.fi.

Tämän lisäksi on muistettava, että äänitteen julkisesta esittämisestä suoritetaan Gramex-korvaukset sekä muusikoille että äänitteen tuottajalle. Käyttäjältä kerättävä Gramex-korvaus jakautuu esityskorvausten osalta tasan jakosuh-

teessa 50−50. Näin ollen pelkkä korvaussuoritus tutuille muusikoille ei ole riittävä, jos kyseessä on esimerkiksi levy-yhtiön tuottama, kaupallisessa tarkoituksessa julkaistu äänite, koska myös äänitteen tuottajalle tulee suorittaa korvaus.

On myös huomioitava, että Gramex-korvaukset ovat muusikoille veronalaista ansiotuloa, joten Gramex suorittaa niistä ennen maksatusta laissa säädetyt ennakkopidätykset.

Musavisan oikeat vastaukset: 1c, 2a, 3d, 4c, 5a, 6b, 7a, 8b, 9c ja 10d.

E s e k i n Pää t ö k s i ä

1.1. – 30.4.2010

ESEKin äänitetue n maksaminen edell yttää, että tukea saanee sta äänitteestä on to imitettu Gramexille äänit eilmoitus.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

Äänitetuotanto

euroa

Alba Music Oy Arktinen Hysteria -kvintetin cd 2 000

Pellinen Mikko Mikko Pellinen Mini Big Bandin cd Rocket Records Eero Rannion cd Sateen Ääni Oy Heikki Salon cd

Elokuvatuotantoyhtiö MJÖLK Oy Elokuvaooppera Carmen 10 000 1 500 300

EMI Finland Oy Ab The 69 Eyes -yhtyeen musiikkivideo

6 900

2 300

Exogenic Oy Epilän musiikkivideo

2 000

Film Magica Oy Femme en Fourrure -yhtyeen musiikkivideo 2 000

Arto Satukankaan Liszt-cd

2 500

Jan Lehtolan Widor-cd

1 500

Peppe Jalava Bandin cd

1 000

Petri Tapio Mattsonin, Markku Mäkisen ja Eero Palviaisen cd

Soundstation Finland Oy Ltd Los Bastardos Finlandeses -yhtyeen cd

1 000

Risto-Matti Marinin cd

1 000

Spin-Farm Oy Kalmah-yhtyeen cd Kiuas-yhtyeen cd

2 000 2 500

Stupido Productions Oy Kumikameli-yhtyeen cd

1 000

Flatlight Films Oy Musiikkilyhytelokuva Markus Perttulasta

2 000

Red Number Two -yhtyeen musiikkivideo 1 000

Tempera-kvartetin Nordgren-cd 2 700 Antti Vuorenmaa T:mi Acorn-yhtyeen cd Carlberg Frank Frank Carlberg Tivoli Trion cd Cymbidium Records Sainen cd

700 1 000 500

EMI Finland Oy Ab Esko Salmisen ja Jarmo Saaren Shakespeare-cd 2 500 Five Spot Oy Dalindèo-yhtyeen cd

2 000

Fullsteam Records Oy Ismo Alanko Teholla -yhtyeen cd

3 500

No Shame -yhtyeen cd

1 200

Suomen Mediamusiikki Oy Johanna Pakosen cd Tero Halvorsen Tmi Heimo Haitto plays Sibelius -cd

Jukka Ässän musiikkivideo

800

Texicalli Records Oy Emma Salokosken ja Maria Ylipään cd

2 000

Johanna Juholan cd Timo Kämäräisen cd Tuomon cd

2 500 1 500 2 500

UMO-säätiö UMO & Pekka Pohjola -cd

1 000

Gashopper T:mi Morley-yhtyeen cd

2 000

Warner Music Finland Anna Erikssonin cd 2 000 Johanna Kurkelan cd 2 300 Signmarkin cd 2 000 Stalingrad Cowgirls -yhtyeen cd 2 500 Tuure Kilpeläisen cd 3 000

Grandpop Oy The Latebirds -yhtyeen cd

2 500

Warner/Chappell Music Finland Ali & Rosvot -yhtyeen cd 1 000

800

You’ll Never Make It -osuuskunta Day Eleven -yhtyeen cd 1 500

Sister Flo -yhtyeen cd

Haikonen Jukka Esa Brommelsin cd Hype Productions Oy Doom Unit -yhtyeen cd Johanna Kustannus Oy Automatic Eye -yhtyeen cd Tuomas Skopan cd

500

2 000 2 000 1 000

Zen Master Records & Publishing Oy Wimmen cd

2 500

Äänitehdas Oy Imre Peemotin cd

1 000

Juki Records Ay Eläin-yhtyeen cd 500 Klaus Thunder & Ukkosmaine -yhtyeen cd 500

Ääniyhtiö Perfect Sound Oy Teemu Raidan cd

Kallio Matti Matti Kallion & Roope Aarnion cd

Audiovisuaalinen tuotanto 1 200

Kanteleen Ääniä Tmi Karuna-yhtyeen cd MeNaiset-yhtyeen cd

1 000 1 000

Boogiemill Records Tumppi Varonen & Problems -yhtyeen musiikkivideo

4 000

Bottomland Productions Oy Kolmas Nainen -yhtyeen musiikkivideo

Lahden kaupunginorkesteri Lahden kaupunginorkesterin Sibelius-cd

Levypallo Oy Elina Mustosen Bach-cd (2xcd) 1 500 Liverace Oy Risto Räppääjä ja Polkupyörävaras -cd Mitstrick Records Ay Heartbreak Stereo -yhtyeen cd

1 700 500

Ondine Oy Helsingin kaupunginorkesterin Klami-cd

2 000

Radion sinfoniaorkesterin Lindberg-cd

2 500

Bravo United Käsikirjoitus ja ennakko suunnittelu / ”Jurmala” Soma Manuacharin musiikkivideo Century Film Oy Manboyn musiikkivideo

600

500

euroa

500

1 000

1 500

Villa Nah -yhtyeen musiikkivideo 2 000

1 000

TV OFF -yhtyeen musiikkivideo

500

Fullsteam Records Oy Lapkon musiikkivideo 1 500 Medeia-yhtyeen musiikkivideo 400 Grape Productions Oy Tommi Läntisen musiikkivideo

1 000

Työyhteenliittymä MAE As-Sinfonia Finlandia Jean Sibelius: Pelléas ja Mélisande -dvd

1 000

Universal Music Oy Jani & Jetsetters -yhtyeen musiikkivideo

500

Kolmas Nainen -yhtyeen musiikkivideo

1 000

Reckless Love -yhtyeen musiikkivideo

2 000

Uunila Raimo Käsikirjoitus ja ennakkosuunn. / Tommi Läntinen -dvd 1 000 Valoantti Tmi Ruisrock 40 vuotta -dokumentti

10 000

Walli Hasse Hasse Walli -dvd

1 500

Warner Music Finland Anna Erikssonin musiikkivideo 2 500 Aste-yhtyeen musiikkivideo 500 Ella ja Aleksin musiikkivideo 800

HMC-Helsinki Music Company Oy Antti Tuiskun musiikkivideo 700 Chisun musiikkivideo 2 500

Woodpecker Film Oy Husky Rescue -yhtyeen musiikkivideo

Inkfish Oy Esko Salminen: Minä ja Shakespeare -dvd

3 000

Zen Pictures Oy Ltd Laura Voutilaisen musiikkivideo 1 000

Jiffel Entertainment Oy Kraka-yhtyeen musiikkivideo

1 500

Juki Records Ay Klaus Thunder & Ukkosmaine -yhtyeen musiikkivideo 500 Leinonen Ville Ville Leinosen musiikkivideo

1 500

Esiintymistilaisuudet

euroa

Addeo Music International AMI A.Tuomarilan ja O.Louhivuoren osall. Stankon US-kiertueelle

1 000

Metsola Mirja Käsikirjoitus / Musiikin muisti -kansanlauluvideot 1 000

Alkula Eva Esiintymismatka Japaniin kesäkuussa 2010

Mörssi Tmi Julma Henri ja Syrjäytyneet -yhtyeen musiikkivideo

Backstage Music Factory Oy / Backstage Alliance Michael Monroen yhtyeen Amerikan kiertue maaliskuussa 2010

Ondine Oy Punainen viiva -dvd

500 12 000

Oulun Musiikkivideofestivaalit ry Oulun Musiikkivideo festivaali 2010 25 000 Padilla Minna Minna Padilla & The Koto Ensemblen musiikkivideo

1 000

Pan Vision Finland Oy Dvd Cheekistä

2 000

Philip Lilli Jannan musiikkivideo

1 000

Routafilmi Oy Ab Villieläin-yhtyeen musiikkivideo

500

1 000

Sony Music Entertainment Oy Anna Abreun musiikkivideo

2 000

1 000

Hevisaurus-yhtyeen musiikkivideo

1 000

2 000

DeCo Media Oy Tv-musiikkiviihdeohjelma ”The Path of Drums”

Soundstation Finland Oy Ltd Los Bastardos Finlandeses -yhtyeen musiikkivideo

5 000

DocArt Ky Suo-yhtyeen musiikkivideo

Sus Productions Dokumentti / Bellmanin A. Bladille omistettu laulu

2 000

1 000

5 000

1 500

500

2 000

Blatentsaine Blatentsaine-yhtyeen esiintymismatka Ruotsiin heinäk. 2010

400

Colours Production, spol s.r.o. Maria Kalaniemen & yhtyeen esiint.matka Tšekkiin heinäk. 2010

300

Deutsch-finnische Gesellschaft NRW e.V. Ulda-yhtyeen esiintymismatka Saksaan marraskuussa 2010

800

DocPoint ry Tempo-mykkäelokuvakonsertti 27.1.2010 500 Etno-Espa-yhdistys ry Etno-Espa 2010 Europavox Festival Joensuu 1685 -yhtyeen esiint. matka Ranskaan toukok. 2010

3 500

400

Fakiirimedia Oy Clarkkent- ja The Spyro -yhtyeiden kiertue maalisk. 2010 400 >>>

>>> Freeway Music Tmi Elonkorjuu-yhtyeen 40-vuotis juhlakiertue, kevät 2010

1 500

Fullsteam Records Oy Calliston Euroopan kiertue joulukuussa 2009 500 Gooikoorts International Folk Music Festival Henriksson-Kleemola-Prauda -trion es.matka Belgiaan 2010 Hangon Musiikkijuhlat ry Hangon Musiikkijuhlat 2010

600 1 000

Hatakka Kari Kärtsy Bändin Saksan kiertue toukokuussa 2010 800 Helmi Levyt Helmi Levyt -yhtiön yhtyeiden yhteiskiertue huhtikuussa 2010 400 Helsingin Barokkiorkesterin yhdistys ry Esiintymismatka Saksaan elokuussa 2010

2 000

Joulukonsertti 10.12.2009 Helsingissä

1 000

Helsingin Historiapäiväyhdistys ry Les Lumières -festivaali 2010 2 500 Helsinki Jazz ry Jazzanti-konsertit keväällä 2010 400 Hirvonen Anselmi The Telephone- ja La Voix Humaine -oopperoiden tuott. 2010 1 600 Hofmann Heinz-Juhani Monologioopperan Ihmissydän tuottaminen 2011 1 400 Hype Productions Oy Poisonblack-yhtyeen Saksan kiertue toukokuussa 2010

500

Hämeenlinnan Orkesteriyhdistys Jarmo Sermilän 70-vuotis- juhlakonsertti 1.12.2009 500 Insomnium Insomnium Euroopan kiertue toukokuussa 2010 500 Juminkeko-säätiö Kansanmusiikkijuhla Sommelo 2010

2 000

Järvelän Pikkupelimannit ry JPP:n kiertue Saksaan, Tanskaan ja Norjaan kesäk. 2010 1 700 Kamarimusiikin kannatusyhdistys ry Jousikvartetit Ritarihuoneella keväällä 2010 3 000 Kanteleliitto ry KanteleFest 2010

1 000

Kettunen Jaakko Overheadin Euroopan kiertue toukokuussa 2010 1 000

Lehto Kukka Ruuti-yhtyeen esiintymismatka Tanskaan toukok. 2010 300

Sublime Music Agency Sublime Spring -konserttisarja keväällä 2010 2 500

Sallan kunta / kulttuuritoimi Musiikkileiri Sallassa heinäkuussa 2010

500

Loviisan Sibeliuspäivät Loviisan Sibeliuspäivät 2010

Summer up Oy Summer up -festivaali 2010

Savonlinnan kesäyliopisto Rytmimusiikkileiri kesäkuussa 2010

500

1 000

Maailmantango ry Maailmantango-festivaali 2010 1 000 Makkonen Matti Nainen kuin jäätynyt samppanja -esitykset Savonlinnassa 2010 1 000 Pielinen Soi 2010 Muhelinpurock-yhdistys Muhelinpurock 2010

1 000 500

Musica nova Helsinki / Helsinki-viikon säätiö Kahden monodraaman tuottaminen Musica Novaan 2011

3 000

Musiikkia! Ruovesi ry Musiikkia! Ruovesi 2010

1 500

1 000

Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry Kitarakurssit kesäkuussa 2010 1 000

Tampere Guitar Festivalin kannatusyhdistys ry Tampere Guitar Festival 2010

1 000

Markkinointi- ja vientituki

1 000

Noormarkku Festival tuki ry Noormarkku Festival 2010

1 000

Tapio Jorma Edward Vesalan muisto konsertit kesäkuussa 2010

1 000

Tatsi – Seinäjoen Rytmimusiikin yhdistys ry Valtakunnalliset Jazzpäivät 2010

1 500

Turku Jazz ry Turku Jazz 2010

1 500

Vapaat Äänet T:mi Gourmet’n ja Innanen & Kallio -duon esiint.matka Ranskaan 2010

Helsingin riippumattoman musiikin yhdistys HERMY Murmansk-yhtyeen osall. SXSW-festivaalille 2010

1 000

Helsinki Vampires Oy The 69 Eyes -yhtyeen Pohj.-Amerikan promokiertue syksy 2009

Nordischer Klang e.V. Kelavala-esitys Nordischer Klang -festivaalilla 2010

200

Ohjelmatoimisto Huviputki Maarit & Sami Hurmerinnan 35-vuotisjuhlakiertue maalisk. 2010 2 000 Ohjelmatoimisto Lipponen & Lipponen Sinä olet Kakkapylly -kiertue marras−joulukuussa 2009

500

Ohjelmatoimisto Pommilaukka Mambo Nordico 4 -kiertue joulukuussa 2009 500 Ooppera Skaala ry Madame de Sade -oopperan tuottaminen 2010 4 000 Pelkonen Pia Allegros-kvartetin esiintymis matka Ranskaan toukok. 2010

400

Perinnearkku ry Perinnearkku-klubit Helsingissä keväällä 2010

800

Pinetree Music Captain Cougarin -yhtyeen kiertue elokuussa 2010

500

Pirkka-Hämeen Apina & Gorilla Oy Heikki Silvennoinen bandin konsertti Tampereella 3.4.2009 1 000

500

Ristijärven Kulttuuritapahtuma ry Ristijärven Veisuuvestivaali 2010 1 000 Sergey Kuryokhin Foundation Circle-yhtyeen osall. SKIF-festivaalille 2010

500

Siira Joose The Atomic Blast -yhtyeen Englannin kiertue heinäkuussa 2010

Lajunen Emilia Suo-yhtyeen esiintymismatka Saksaan helmikuussa 2010

Solmu Booking Kaspar-yhtyeen esiintymismatka Tanskaan toukokuussa 2010 500

Svarvar Mikael 20-vuotisjuhlakiertue maaliskuussa 2010

Suomen Rytmimusiikin Ystävät ry Elävän tanssimusiikin esittämisen kurssi tammikuussa 2010 1 000

NEM-Booking Oy Ville Leinonen & majakan soittokunta -yhtyeen kiertue 2010

Kustavin kirjallisuusyhdistys ry Volter Kilpi Kustavissa -kirjallisuusviikon 2010 kons.sarja 800

500

2 500

Särestön Kamarikonsertit -yhdistys ry Särestö Akatemian kansainvälinen viulukurssi syksyllä 2010 1 000

RASA, Centre for World Cultures Suomalaismuusikoiden esiintymismatka Hollantiin huhtik. 2010

600

1 500

Emma Larsson Quintetin kiertue lokakuussa 2010

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry Otto Donnerin laulusävellysten konsertti 18.11.2009 1 200

Kujanpää Antti Kvalda-yhtyeen kiertue huhtikuussa 2010

Kuninkaantien muusikot ry Pyhäinpäivän konsertti 31.10.2009 Turussa

Suomen Jazzliitto ry Aki Rissanen Trion kiertue syyskuussa 2010

3 000

Suomalaisen barokkiorkesterin kannatusyhdistys Barokkimusiikin täydennyskoulutus- kurssi kesäkuussa 2011 3 000

Musikföreningen Mokoma Op:l Bastards -yhtyeen esiintymismatka Ruotsiin tammik. 2010 300

Putkimusic T:mi Pekka Pylkkänen Tube Factoryn Kaukoidän kiertue, kevät 2010 1 500

1 000

Savonlinnan Musiikkiakatemian kann.yhdistys ry Mestarikurssit kesällä 2010

Manuel Dunkel Quartetin kiertue marras−joulukuussa 2010 2 000

Konserttikeskus ry Koulu- ja päiväkotikonsertit 1.4.2010−31.3.2011 50 000

Kukko Sakari Piirpauken esiintymismatka Venäjälle toukok. 2010

1 800

Suomalaisen barokkiorkesterin kannatusyhdistys Wieniläistä barokkia 1720! -konsertti 11.3.2010 Helsingissä

500

1 000

Mikko Innanen & Innkvisition esiint.matka Amerikkaan 2010 2 000 Suomalaismuusikoiden esiintymismatka Ranskaan toukok. 2010 1 000 Veli Kujalan esiintymismatka Ranskaan maaliskuussa 2010

250

Viihde & Vuorovaikutus Oy Pepe Willbergin konsertti Verkatehtaalla 30.10.2009

1 500

Viitasaaren kesäakatemia ry Musiikin aika 2010

2 500

Viksten Johanna Lauluimprovisaatio-klubi Helsingissä touko- ja syysk. 2010 500

euroa

Crusell-seura ry Puupuhallinkurssit heinäkuussa 2010

2 000

Imatra Big Band Festival ry Big band -kurssi heinäkuussa 2010

2 000

Kulttuuriosuuskunta Uulu Kansansoitinten lyhytkurssit Tampereella v. 2010 500 Lieksan Vaskiviikon kannatusyhdistys ry Mestariluokat kesällä 2010

4 000

Limingan Musiikkiyhdistys ry Sellon mestarikurssi ja kapellimestarikurssi kesällä 2010 500 Naantalin Musiikkijuhlasäätiö Vallis Gratiae -akatemia ja mestarikurssit kesällä 2010

Gloomy Light Productions Oy Swallow The Sunin Euroopan ja Pohj.-Amerikan kiertue 2010 5 000

2 000

1 000

10 000

Insomniac Poets Of The Fall -yhtyeen albumin markk. Saksassa 2010 2 000 Joensuu Markus Joensuu 1685 -yhtyeen Hollanti- Englanti-promokiertue 2010 1 000 Joutseno Astrid Astrid Swanin promokiertue Saksaan ja Belgiaan talvella 2010

1 500

Kanteleen Ääniä Tmi Ääniä Record -levy-yhtiön julkaisujen kans.väl. markkinointi 500 Koo Music Group Finland K-Systemin osall. Miami Winter Music -konferenssiin 2010

Koulutustoiminta

euroa

Fullsteam Records Oy Jaakko & Jayn Euroopan promo kiertue marras−jouluk. 2009 400

500

Laskeuma Records Ay Alamaailman Vasarat -yhtyeen promokeikat Tokiossa lokak. 2009 1 000 Levykauppa Äx Oy Survivors Zeron promokiertue Eurooppaan tammi−helmik. 2010

2 000

Music Export Finland Come hear. Finland. 2010 -promo-cd

3 100

Finland Fest Tokiossa 2010

6 000

Suomalaisyhtyeiden osall. by:Larm-tapahtumaan 2010

1 500

Suomalaisyhtyeiden osall. Eurosonic-tapahtumaan 2010

2 500

Ondine Oy Ondinen 25-vuotisjuhlavuoden markkinointi 3 000

2 000

Riippa Niklas Niko Riipan albumin ja uran markk. Pohjoismaissa 2010

600

Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus ry Tune In – Showcase for Finnish Contemporary Music -hanke 2010 Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry Emma-gaala 2010

2 000

12 000

Suomen Jazzliitto ry Suomen osasto Jazzhead!-messuilla Saksassa huhtik. 2010 2 000

Työskentelytuki Ali-Mattila Teppo Colliander Miika Eriksson Tuomas Eronen Teemu Eskelinen Senni Fred Pauliina Grönroos Juhani Haanmäki Veli-Pekka Haarala Aki Haavisto Janne Harjanne Jouko Haukkala Erno Herrero Luis Hietala Jussi Hille-Taskila Sid Hirvonen Päivi Holkko Maarit Honkanen Teemu Huhtala Jori Hulkkonen Jori Hulkkonen Kari Hälinen Lauri Iljin Veli-Matti Ilmoniemi Maria Ilomäki Jari Jaakonaho Jussi Jakku Jaakko Järvelä Elina Järvelä Esko Jääskeläinen Pasi Kainulainen Petja Kangas Tiila Kanninen Jari Karvonen Topi Kauhanen Maija Kaunismaa Maija Kautto Petri Kivelä Jani Kivimäki Antti Kokkinen Raine Korhonen Topi Kortehisto Juha Koski Tuure

kk 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 2 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1

Kujanpää Antti Louhivuori Olavi Luomala Markus Luukka Pekka Mieskonen-Makkonen Susanna Mäkelä Mikko Neuvonen Sampo Niittynen Markus Nordenstreng Markus Nordin Boris Nurmela Ossi Nyberg Marko Olkanen Essi Ounaskari Markku Palo Tero Pelkonen Pia Pellinen Mikko Peltoniemi Juho Pitsinki Matti Pohjola Noora Poutanen Kirsi Pöyhönen Janne Pöyhönen Mikko Raanoja-Saarman Pia Rahikainen Maria Rahikkala Petri Rantanen Hannu Riippa Ville Risku Hannu Ristiluoma Kaisa Ritakorpi Juhana Räisänen Eija Saarikorpi Pekka Salmi Seppo Salminen Jari Savela Eero Schreck Lauri Seppinen Jutta Siro Janne Solonen Matilda Suominen Klaus Suvanne William Syrenius Jukka Säisä Heini Taira Joonas Takayama Emilia Tiittanen Erno Tikkanen Tommi Toivanen Joona Toivanen Tapani Toivonen Janne Tuhkanen Heikki Tuomarila Aleksi Tuovinen Tero Töyli Matti Uljas Jukka Untamala Jukka Ursin Eevamaija (Eeppi) Väätäinen Sampsa Vaura Eleonora Vestman Reeta Viljanen Juho Villi Ilkka Virtanen Juha Votkin Niko Ylitalo Kalle

ESEKin seuraavat anomusajat AV-tuotanto: 13.8. mennessä. Käyttäkää Markkinointi ja vienti: 31.8. mennessä. päivitettyjä Äänitetuotanto: 31.8. mennessä. kaavakkeita! Esiintymistilaisuudet: 15.9. mennessä. Työskentely: 15.9. mennessä. Koulutustoiminta: 30.9. mennessä. Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

Anomuskaavakkeet Internetissä osoitteessa www.esek.fi, postin kautta lähetettävien tilaukset puh. (09) 6803 4040.

1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 2 1 2 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1

t uhann e s t a Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 148 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

Kuva: maarit kytöharju

Redhouse Oy Tracedawn-yhtyeen promo kiertue Eurooppaan 2010

Tuottaja työssään. Charles Gilin toiminimi Vapaat äänet on jo viisitoista vuotta tehnyt suomalaista jazzia tunnetuksi Ranskassa ja ranskalaista Suomessa.

Ranskan ja Suomen musiikkilähettiläs Charles Gil Ranskalainen Charles Gil oli toiminut kahdeksan vuotta tuottajana ARFIssa, Lyonissa, ennen kuin hän muutti Suomeen – rakkauden perässä, kuten niin monelle on käynyt. ARFI määritteli itsensä ”kuvitteellista kansanmusiikkia tutkivaksi muusikkokollektiiviksi” (Association à la recherche d’un folklore imaginaire). Suuressa maassa marginaalitkin ovat leveämpiä kuin Suomen kaltaisessa pienessä maassa, jonka yhtenäiskulttuuri alkoi vasta 1900-luvun jälkipuoliskolla hitaasti avautua ulospäin. Mutta Gil ei lannistunut yleisöpohjan pienuudesta eikä rahan vähyydestä, kun hän päätti uudessa kotimaassaan yrittää eteenpäin samalla alalla. Ensimmäisen vuoden hän käytti suomen kielen opetteluun. Jo seuraavana vuonna, 1996, hän perusti oman toiminimen, joka sai nimen Vapaat äänet. Improvisointi on vapautta, ja Gil käyttääkin manageroimastaan laaja-alaisesta jazzista mielellään nimitystä ”improvisoitu musiikki”. Vapaat äänet aloitti suomalaisen musiikin viennillä Ranskaan, joka oli Gilille luonnollinen kohde. Toukokuun puolivälissä hän oli juuri palannut Ranskasta kuuntelemasta järjestämiään yhteiskonsertteja, viimeksi Le Mansissa tanskalais-suomalaista projektia, joka oli saanut hyvin näkyvyyttä. Suomea edusti siinä Delirium-yhtye, jossa Mikko Innanen on ollut pitkään mukana. ”Mikko osallistui myös Lubéron Jazz -festivaaliin Provencessa Etelä-Ranskassa Plop-trion jäsenenä

yhdessä Ville Herralan ja Joonas Riipan kanssa. En itse päässyt sinne, mutta heillä oli siellä näyttävä konsertti; he esiintyivät Christian Vander Solon lämppärinä, ja hyvin oli mennyt”, Gil kertoo. Vapaat äänet on jo 15 vuotta tehnyt suomalaista jazzia tunnetuksi Ranskassa ja ranskalaista jazzia Suomessa sekä luonut yhteyksiä eri maiden muusikoiden välille. On sadonkorjuun aika. ”Uskallan sanoa, että suomalaisenkin jazzin tilanne on parantunut sen ansiosta, että sellaiset muusikot kuin Pepa Päivinen, Jari Hongisto ja Teppo Hauta-aho esimerkiksi ovat jo vuosikausia esiintyneet säännöllisesti Ranskassa.” Ensimmäisinä vuosina Gil järjesti suomalaisille jazzmuusikoille kiertueita pitkälti Ranskan valtion tuella. Suomesta yhteistyökumppanina oli Jazzliitto, joka hoiti yhteydet suomalaisiin rahoittajiin. Nykyään Gil, joka puhuu erinomaista suomea, asioi suoraan suomalaisten tukijoiden, kuten LUSESin ja ESEKin kanssa. Näiden kummankin tukea Gil pitää ratkaisevan tärkeänä vientityölleen. Ranskan kulttuuriministeriö arvostaa Gilin pitkäjänteistä työtä siinä määrin, että on kasvattanut tukensa vuotuiseen 22 000 euron määrään. Eurojen ohella synnyinmaasta on tullut myös kunniaa: Ranskan valtio on juuri myöntänyt kulttuurilähettiläälleen arvonimen Chevalier dans l’ordre des Arts et Lettres. Anu Karlson

GR A MEXI N PA LVEL U K O RTTI

Ilmoita muuttuneet tietosi Gramexin rekisteriin, kiitos! Muutokset voit ilmoittaa myös verkkosivujemme www.gramex.fi > epalvelu kautta.

Gramex maksaa postimaksun

Musiikin käyttäjäasiakas

Taiteilija- ja tuottaja-asiakas Olen ( ) taiteilija-asiakas ( ) tuottaja-asiakas

Etunimet

Yrityksen nimi

Sukunimi

Y-tunnus

Syntymäaika

Asiakasnumero

Gramex-numero

Uudet yhteystietoni Lähiosoite

Lähiosoite

Postinumero ja -toimipaikka

Puh. (työ ja koti)

Puh.

Sähköposti

Jos pankkiyhteystietosi ovat muuttuneet, ole hyvä ja toimita vapaamuotoinen muutosilmoitus Gramexin asiakaspalveluun. (

Gramex ry Tunnus 5005098 00003 Vastauslähetys

Uusi ( ) laskutusosoite ( ) toimipaikan osoite

(

) Laskutusperusteina olevat tietoni ovat muuttuneet, ottakaa yhteyttä!

) Luen lehteni netistä, en tarvitse paperilehteä.

Gramexin koko henkilökunta palvelee sinua Gramex ry Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki Toimisto avoinna: ma–pe 8.30–16.00 Asiakaspalvelu avoinna: ma–pe 9.00–15.00

Kesäaika Gramexissa 21.6.–9.7. ja 26.7.–22.8.2010 Asiakaspalvelumme on avoinna ma–pe klo 9.00–15.00. Toimistomme on avoinna kesäaikana ma–to klo 8.30–16.00 ja pe klo 8.30–15.00. Tänä kesänä Gramexin toimisto on kokonaan suljettu 12.–25.7.

vaihde puh. (09) 6803 400 fax Gramex (09) 6803 4010 fax ESEK (09) 6803 4033 etunimi.sukunimi@gramex.fi www.gramex.fi

Musiikin käyttäjien palvelut • Äänitteiden julkinen esittäminen Leena Pitkänen apulaisjohtaja

6803 4029 040 501 8714

Hallinto ja viestintä

• Lakiasiat, kopiointi, sähköinen media (Radio, TV, Internet, mobiili)

Hannu Marttila toimitusjohtaja

6803 4022

Tuomas Talonpoika apulaisjohtaja

6803 4019

Lauri Kaira apulaisjohtaja, tiedotus

6803 4064

Sami Kokljuschkin lakimies

6803 4053

Sari Lindström hallintosihteeri

6803 4021

Heidi Wilska-Lehtonen 6803 4013 asiakas- ja sopimusneuvottelija

Marja Hakkarainen taloushallinto

6803 4023

Jaripekka Koikkalainen 6803 4044 asiakas- ja sopimuskoordinaattori

Tuija Niemi toimistopalvelut

6803 4098

Taiteilijoiden ja tuottajien palvelut

• Tietojärjestelmät

• Kotimainen tilitys ja asiakaspalvelu

• Talous, hallinto ja viestintä

Jorma Härkki apulaisjohtaja

6803 4020 6803 4032

Heljä Juutilainen asiakasvastaava

6803 4027

Tarja Henriksson asiakaspalvelupäällikkö

6803 4016

Sami Hiltunen mikrotukihenkilö

Pirjo Salmela yleisötilaisuudet

6803 4024

Pirjo Peltonen tilityspäällikkö

6803 4018

• Gramexpress

Riina Virkkunen markkinointivastaava

6803 4036

Riitta Pelli 6803 4015 asiakassopimukset, äänitetiedot

Tarja Ylitalo 6803 4014 äänitteiden käyttösopimukset, laskutus, perintä • Alue-edustajat Harri Franssi 040 706 4742 Etelä- ja Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa Olli Hänninen 040 566 9812 Varsinais-Suomi, Satakunta Tapio Nokkala 0400 519 128 Savo, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala

Carl-Johan Wolff 0400 609 305 Pääkaupunkiseutu, Itä-Uusimaa

Hannu Virkkala Pohjois-Suomi

040 500 9938

Taru Tuovinen 6803 4017 asiakassopimukset, äänitetiedot Teemu Pitkänen 6803 4046 kotimaiset ja ulkomaiset äänitteet • Ulkomainen musiikki, radioraportointi Kari Niemelä projektipäällikkö, äänitteet ja tilitykset

6803 4011

Pekka Purhonen ulkomainen tilitys

6803 4030

Arttu Rokka radioraportointi

6803 4012

Anu Karlson 044 544 0208 toimittaja/toimitussihteeri

ESEK Leena Hirvonen pääsihteeri leena.hirvonen@esek.fi

6803 4041

Ulla Haukatsalo toimistosihteeri ulla.haukatsalo@esek.fi

6803 4042

Finnish Music Quarterly Anu Ahola toimittaja anu.ahola@fmq.fi

6803 4048