Gramexpress 3/11 E s i t t ä v i E n ta i t E i l i j o i d E n j a ä ä n i t t E i d E n t u o t ta j i E n t E k i j ä n o i k E u s y h d i s t y s G r a m E x
Sam Huber vai Rick Lover?
Laura Närhi palasi kotiin Suoja-aika 70 vuoteen Hallitus lupaa paljon 1
hän Paavo eRkki aRhinmäki Syntyi 13.12.1976 Helsingissä Perhe avoliitossa Työura ja tärkeimmät luottamustoimet kulttuuri- ja urheiluministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja, helsingin kaupunginvaltuutettu, toiminut mm. vasemmistonuorten puheenjohtajana ja Pohjoismaiden neuvoston suomen valtuuskunnan puheenjohtajana
Haastattelu lauri kaira Kuva Timo kauppila
Räppiministeri ministeri Paavo arhinmäki tunnustautuu räpin ja suomirockin ystäväksi. ➤ Levyvarasto Montako levyä omistat? – En ole laskenut. Varmaan noin tuhat. Kerro, mitä musiikki sinulle merkitsee. – Kuuntelen paljon musiikkia: matkustaessa, lenkkeillessä, lukiessa... Musiikki auttaa keskittymään ja musiikki tuo hyvää fiilistä.
➤ Musiikin harrastus Harrastatko itse musiikkia? – En soita muuta kuin suuta. Käyn varsin paljon konserteissa. Mitkä bändit ja biisit ovat tehneet sinuun erityisen vaikutuksen? – Eri aikoina eri yhtyeet ja kappaleet eri syistä. Kuuntelen erityisesti suomalaista räppiä, brittipoppia ja laajasti kotimaista populaarimusiikkia.
➤ Ministerin tehtävä Mikä tekee tästä ministerintehtävästä sinulle mielenkiintoisen? – Kulttuuri ja urheilu ovat suuret intohimoni. Nyt pääsen ministerinä vaikuttamaan itselleni tärkeiden alojen tulevaisuuteen ja toimintamahdollisuuksiin. Mitkä ovat mielestäsi avainasioita hallitusohjelmassa? – Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Kulttuurilla on mahdollisuus toimia vahvasti syrjäytymisenvastaisessa työssä.•
2
pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja
Hyvitysmaksu korjattava heti
’’Kuusi prosenttia pannaan maksamaan kaikkien puolesta.’’
Suomessa – kuten useimmissa EU-maissa – hyvitysmaksu kerätään kopiointiin soveltuvien laitteiden myyntihinnassa. Laitevalmistajien vahvan lobbausvoiman ansiosta laitemaksu on kutistunut olemattomaksi. Suurimmasta osasta kopiointivälinekauppaa sitä ei kerätä lainkaan. Kun kopiointiin soveltuvia välineitä myydään vuodessa noin 800 miljoonalla eurolla, maksua kerätään vain noin 50 miljoonan euron laitekaupasta. Se on kuutisen prosenttia. Miksi näin? Siksi että uudet, eniten myydyt kopiointivälineet – kuten musiikkikännykät, USB-muistit ja tietokone – on jätetty maksun ulkopuolelle. Näin siitä huolimatta, että niillä kopioidaan merkittäviä määriä esimerkiksi musiikkia.
Ei siis ole ihme, ettei hyvitysmaksua kerry tarpeeksi. Miten voisi kertyä, kun kuusi prosenttia laitteiden ostajista yritetään panna korvaamaan kaikkien muidenkin kopiointi! Viime hallituskaudella kulttuurialan kärsivällisyys loppui. Päättäjille toimitettiin 8 000 nimen adressi, ja monet kansanedustajat – joukossa nykyinen kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki – vaativat asiantilan korjaamista. Lopputulos oli kuitenkin laiha. Vaikka opetus- ja kulttuuriministeriö lupasi virallisessa tiedotteessaan, että hyvitysmaksutulo kasvaisi 20 prosenttia, se tosiasiassa jatkoi romahdustaan myös tänä vuonna. Siksi koko kulttuuriala odottaa, että tämä hallitus tekee kaksi asiaa: 1) käynnistää hyvitysmaksun uudistamisen ja 2) tekee sen rinnalla välittömästi nopeat korjausliikkeet vanhassa järjestelmässä. Maksun piiriin tulee jo ensi vuonna ottaa kuuden prosentin sijasta koko kopiointilaitekauppa. Se tuottaisi helposti ja kuluttajia rasittamatta ihan eri summia kuin maksun jääräpäinen rajoittaminen vain kuuteen prosenttiin kopiointilaitteista.•
5
sisältö 3/11 14
20
27
Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 22. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2011 Kannessa Sam Huber. Kannen kuva: Saara Vuorjoki
2 3 4 7 8 14 15 16 20 24 26 28 29 30 31
Hän / Paavo Arhinmäki Pääkirjoitus / Lauri Kaira Alkusoitto Tahtipuikko / Hannu Marttila Sam Huber, pilkettä silmäkulmassa Välisoitto Asiakasinfo Luova ala hallitusohjelmassa Laura Närhi: kotiinpaluu Piratismi houkuttaa Äänitteen suoja-aika pitenee Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin Soolo / Helena Hiilivirta Yksi tuhannesta / Johanna Juhola ESEKekstra
3
kuva: saara vuorjoki
K
ataisen hallitus lupaa hallitusohjelmassaan uudistaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun niin, että se turvaa luovan alan toimintaedellytykset. Tämä on hyvä linjaus. On korkea aika hoitaa asia. Digitaalisen kopioinnin kehittyessä hyvitysmaksu on jäänyt suunnattomasti jälkeen kopiointimääristä. Suomalaiset kopioivat laillisesti musiikkia, elokuvaa ja tv-sarjoja vuodessa noin kahden miljardin euron arvosta. Näin suuren hyödyn kuluttajat saavat. Tätä hyvitetään tekijöille ja tuottajayrityksille hyvitysmaksulla, jota kertyy nykyisin noin kuusi miljoona euroa vuodessa. Se on vain kolme tuhannesosaa kopioinnin arvosta.
Herd voitti jazzkilpailun
Mikko Franck lähtee
suomalainen jazztrio herd voitti kesällä Euroopan yleisradioliiton EBu:n jazzyhtyekilpailun European jazz Competitionin. herd oli ensimmäinen loppukilpailuun koskaan selvinnyt suomalainen kokoonpano. vuonna 2009 perustetussa triossa soittavat vibrafonisti Panu Savolainen, basisti Mikko Pellinen ja rumpali Tuomas Timonen. kaikki kolme opiskelevat sibelius-akatemian jazzosastolla. syyskuussa herd julkisti alkuvuodesta tehdyn livelevynsä helsingin musiikkitalon Black Box -salissa.
suomen kansallisoopperan taiteellinen johtaja ja ylikapellimestari Mikko Franck ei nykyisen sopimuskautensa päättyessä vajaan kahden vuoden kuluttua ole käytettävissä tehtävään uudelle sopimuskaudelle. mikko Franck aloitti kansallisoopperan ylikapellimestarina elokuussa 2006. taiteellisena johtajana ja ylikapellimestarina hän on toiminut vuoden 2008 alusta lähtien. suomen kansallisoopperan säätiön hallitus ja pääjohtaja Päivi Kärkkäinen käynnistivät heti alkaneen kauden alussa uuden taiteellisen johtajan valinnan valmistelun.
kuva: maarit kytöharju
Mikko Franck ei jatka sopimustaan Kansallisoopperan kanssa.
nuori trio julkisti livelevyn. 4
kuva: villE aksEli juurikkala
Michael Monroen elämä yksiin kansiin Todellisen suomalaisen rocklegendan, entisen hanoi Rocks -laulaja Michael Monroen elämäkerta ilmestyy 26. lokakuuta. Sen on kirjoittanut toimittaja Ari Väntänen, joka toimitti myös teoksen hanoi Rocks – all Those Wasted Years muutama vuosi sitten.
kuva: hEikki tuuli
alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.
Rocklegenda avautuu.
kuva: mEGan CullEn
Amy Winehouse – montako studiolevyä? kuva: univErsal musiC
musavisa 1. minkä bändin live-julkaisu on nimeltään ”live in hamina 1973”?
LCmDF edustaa Suomea.
a) tasavallan presidentti b) hurriganes c) Wigwam d) jussi & the Boys
2. the Who-yhtyeen ensimmäinen albumi oli ”my Generation”. mikä oli sen a-puolen avausbiisi?
Suomi Tukholmassa music Export Finlandin moi! sounds from suomi -kärkihanke huipentuu lokakuussa tukholmassa. ammattilaistapahtuma kokoaa ruotsin ja suomen keskeisimmät musiikkialan ammattilaiset yhteen 6.10.2011. seminaarin tavoitteena on avata uusia näkökulmia bisneksen kehittämiseksi sekä pureutua ruotsissa tapahtuvan liiketoiminnan kasvattamiseen. moi! stockholm -showcasefestivaali esittelee ajankohtaisinta suomalaista musiikkia tukhol-
man klubeilla 5.−8.10. Festivaali järjestetään yhteistyössä tunnettujen ja eri musiikkityylejä edustavien, paikallisten promoottorien kanssa, jotka vastaavat klubi-iltojen artistivalinnoista. Festivaalilla esiintyvät muun muassa Bendagram, Burning hearts, Cats on Fire, hannulelauri, jaakko Eino kalevi, kap kap, lCmdF, lepistö & lehti, magenta skycode, nightsatan, shine 2009, siinai, teeth ja tsuumi sound system. www.musex.fi/fi/event/moi-stockholm
Lapin kamariorkesteri sai oman salin.
kuva: arto liiti
Rovaniemellekin musiikkitalo helsinkiläisten orkesterien lisäksi myös lapin kamariorkesteri on saanut aloittaa syyskautensa uudessa talossa. kulttuuritalo korundi rakennettiin vuonna 1933 valmistuneen postiautovarikon tiloihin, ja se vihittiin käyttöönsä konserttisalina viime toukokuussa. muutostöiden ja laajennuksen suunnittelusta vastasi arkkitehtitoimisto Juhani Pallasmaa.
orkesterin lisäksi myös rovaniemen taidemuseo pääsee korundissa uusiin, avariin ja valoisiin tiloihin. lapin kamariorkesterin taiteellisena johtajana toimii John Storgårds, jolla on johdettavanaan myös helsingin musiikkitaloon muuttanut helsingin kaupunginorkesteri.
a) the kids are alright b) my Generation c) much too much d) out in the street
3. kuka on levyttänyt tänä vuonna julkaistun biisin ”tuntematon potilas”?
Sarjakuva-albumi opettaa tekijänoikeutta koululaisille uusi sarjakuva-albumi ’’seikkailu yöjunassa’’ opettaa yläkoululaisille jännittävällä tavalla, mistä tekijänoikeuksissa ja piratismissa on kysymys. sarjakuvatarinan on kuvittanut Anssi Rauhala ja käsikirjoittanut Lauri Kaira, joka on myös tehnyt paketin oppimateriaalisivut. otk lauri kaira on paneutunut tekijänoikeuskysymyksiin mm. Gramexin apulaisjohtajana, opetusministeriön tekijänoikeustoimikunnan jäsenenä ja valtakunnallisen tekijänoikeuspäivä-projektin vetäjänä. ’’yritämme kertoa kansantajuisesti, miksi tekijänoikeus on olemassa, miten se suojaa tekijöitä ja miten teoksia voi käyttää esimerkiksi yritystoiminnassa’’, sanoo kaira. ’’kerromme myös, miten tekijänoikeus tuo tekijälle leivän pöytään.’’ oppimateriaaliaineiston lähetteessä opetushallituksen pääjohtaja Timo Lankinen ja tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Kotilainen toteavat, että nuoret kohtaavat tekijänoikeusasioita kaikkialla ympärillään. ’’siksi tekijänoikeuden perusidean ja -periaatteiden oppiminen on tärkeää.’’ oppimateriaalin on tuottanut tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön ja opetushallituksen kanssa. koulujen lisäksi albumi löytyy myös projektin kotisivulta www.piraattitehdas.fi.
a) juha tapio b) arttu Wiskari c) tuure kilpeläinen d) hector
4. montako studioalbumia amy Winehouse ehti julkaista elinaikanaan? a) yhden b) kaksi c) kolme d) neljä
5. Pepe Willberg palkittiin kesällä iskelmä-Finlandia-palkinnolla. Pepe & Paradisen ensimmäinen albumijulkaisu tapahtui vuonna 1972. mikä oli tuon lP:n nimi? a) Pepe & Paradise b) sincerely c) niin vähän aikaa d) kaksi ihoa
6. mikä tanskalainen bändi on julkaissut levyn nimeltä ”Beyond hell/above heaven”? a) d-a-d (disneyland after dark) b) raveonettes c) volbeat d) kashmir
7. topi sorsakoski levytti suomeksi Wichita lineman -biisin. mikä on version suomenkielinen nimi? a) tie jatkuu äärettömiin b) olet kaikki c) haavekuva d) yksin oon mä vain
8. kenen uusi albumi on nimeltään ”i’m With you”? a) lenny kravitz b) john hiatt c) red hot Chili Peppers d) Beyoncé laatinut tuomas talonPoika oikEat vastauksEt sivulla 28.
5
kuva: stEFan BrEmEr
kuva: hEli lindroos
alkusoitto
Sielun Veljet kiertää taas Uudelleen vironnut Sielun veljet tarjoaa jatkoa kesän ilosaarirock-esiintymiselleen. Yhtye lähtee herätysliike tien päällä 2011 -kiertueelle marraskuun lopulla. kiertue käsittää kaikkiaan 15 esiintymistä ympäri Suomea, viimeisenä kaksi keikkaa helsingin Tavastialla 16.–17. joulukuuta.
Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.
Arctic Accents Benelux-maissa alankomaissa, Belgiassa ja luxemburgissa kuullaan syksyn mittaan täyslaidallinen musiikkia suomesta. arctic accents – sounds of Finland 2011 käynnistyi jo elokuussa ja jatkuu vuoden loppuun. Edustettuina ovat jokseenkin kaikki musiikin genret. kampanjan järjestää suomalaisen musiikin tiedotuskeskus Fimic. internetsivusto www.arcticaccents.fi esittelee Benelux-maissa konsertoivia suomalaisartisteja.
kuvat: aki roukala
kuva: maarit kytöharju
Viulutaiteilija Petteri Iivonen, 22-pistepirkko ja jazzpianisti Aki Rissanen havainnollistavat Arctic Accentsin laveaa musiikkikirjoa.
6
tahtipuikko
astrid esittää muiden lauluja.
Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja
Merkkipäiviä
Astrid Swanin cover-levy herättää huomiota
L
yhdysvalloissa. musiikkilehti spin ja musiikkikanava mtv kertoivat suomalaisista Pavement-versioista innostuneina, kun taas newyorkilainen village voice haastoi leikkisää ”for girls” -omistusta. albumi julkaistiin suomessa elokuussa. kuva: solitimusiC.Com
veljekset muistelevat.
Von Hertzen Brothers juhlii itseään von hertzen Brothers juhlistaa kymmenvuotista taivaltaan joulukuun alussa esittämällä kaikki neljä albumiaan peräkkäisinä päivinä. joulukuun ensimmäisenä veljekset esittävät Experiencen, toisena approachin, kolmantena love remains the samen ja neljäntenä uuden stars aligned -albumin. albumien esittämisen yhteydessä
kyseinen levy myös julkaistaan vinyylinä. syksyllä von hertzenit ehtivät myös ulkomaille, sillä he esiintyvät lontoon the Garagessa lokakuun alussa ja ympäri Eurooppaa loppukuussa. kiertue ulottuu turkista Puolaan ja sisältää esiintymisiä myös kreikassa, kroatiassa, tsekissä ja unkarissa.
’’Oikeuksien lisensointi toimii jo nykyisellään.’’
kuva: vonhErtzEnBrothErs.Com
7
kuva: saara vuorjoki
suomalainen laulaja-lauluntekijä Astrid Swan teki neljäntenä albuminaan cover-levyn, jolle hän on sovittanut uusiksi amerikkalaisen indie-yhtyeen Pavementin kappaleita. linjakkaalle kokonaisuudelle on annettu ironinen nimi hits (Pavement for Girls). sen jälkeen, kun suomalainen musiikkimedia nrGm streamasi levyä ennakkokuunteluun, ovat swanin coverit saaneet huomiota etenkin
okakuun 19. ja 20. päivinä juhlitaan Budapestissa Rooman sopimuksen 50-vuotismerkkipäivää. Rooman sopimuksella sovittiin äänitteillä esiintyville taiteilijoille ja äänitteiden tuottajille annettavista oikeuksista. Tuolloin vuonna 1961 myös Suomi sai uuden tekijänoikeuslain. Se sisälsi kutakuinkin ne oikeudet, jotka Rooman sopimuksessa määriteltiin. Suomi oli kansainvälisen kehityksen kärjessä, vaikka ei tuolloin vielä ratifioinutkaan sopimusta. Budapestissa juhlitaan myös toista merkkipäivää. Nyt tulee nimittäin kuluneeksi 15 vuotta WIPO:n esitys- ja äänitesopimuksen hyväksymisestä. Suomen tämänhetkinen tekijänoikeuslaki perustuu WIPO-sopimuksen pohjalta hyväksyttyyn EU:n tekijänoikeusdirektiiviin. Vuonna 1961 säädetyn lain mukaan korvausoikeus toteutuisi tuottajien välityksellä. Kuten Gramexin 40-vuotishistoriikista voidaan lukea, heidän piirissään syntyi kuitenkin ajatus, että olisi järkevää hallinnoida tätä oikeutta kollektiivisesti. Tämän prosessin tuloksena syntyi lähes 45 vuotta sitten Gramex. Taiteilijoiden ja tuottajien oikeuksien kollektiivihallinnointi eli yhteisvalvonta on sen jälkeen otettu käyttöön poikkeuksetta kaikissa maissa sitä mukaa, kun taiteilijoiden ja tuottajien oikeudet on sisällytetty kansallisiin lakeihin. Järjestöt ovat tiivistäneet yhteistyötään toimintojen tehostamiseksi ja kansainvälisen tilitystoiminnan kehittämiseksi. Tämä koskee niin erillisiä taiteilijoiden ja tuottajien järjestöjä kuin niin sanottuja joint society -järjestöjä, kuten Suomen Gramexia. Myös EU:n komissio on osoittanut kiinnostusta ryhtyä säätämään puitteita kollektiivihallinnolle. Säätely voisi koskea sekä itse lisensointia että järjestöjen hallintoa. Suomen ja Gramexin osalta voidaan todeta, ettei säätelyyn ole tarvetta. Tuottajien ja taiteilijoiden oikeuksien Euroopan laajuinen lisensointi verkkopalveluihin toimii jo nykyisellään. Se perustuu ensi sijassa oikeudenhaltijoiden suoraan lisensointiin. Massakäyttöjen osalta – kuten nettiradiot ja tv- ja radio-ohjelmien jälkikäyttö lähettäjäyritysten verkkopalveluissa − Gramexilla on valtuus myöntää rajat ylittäviä käyttölupia. Gramexin hallinnon osalta voidaan todeta, että tilintarkastus-, kirjanpito-, kilpailu- ynnä muiden lakien säännökset antavat riittävät puitteet hallinnon asianmukaiselle hoidolle.•
8
Sam Huber
pilkettä
silmäkulmassa Sam huber on studioyrittäjä ja mesenaatti mutta ennen kaikkea muusikko. näyttelijän koulutuksestaan hän ammentaa moniin rooleihinsa herkullisia vivahteita. Teksti markuS nordenSTreng Kuvat Saara vuorjoki Eternal Erection -kuvat alekSi koSkinen
9
10
”olin naiivisti kelannut, ettei valkoinen mies voi vetää uskottavasti funkia.” vaikka nähdään häntä säännöllisin väliajoin edelleen myös Teatteri Venuksen lavalla. Huber laulaa, säveltää ja sanoittaa ison osan Eternal Erection -yhtyeen kappaleista sekä pyörittää bändinsä levy-yhtiötä. Lisäksi hän on tehnyt musiikkia moniin teatteriproduktioihin ja televisioon. Nyt hän on myös studioyrittäjä. Puolitoista vuotta sitten Huber asettautui vanhoihin Soundtrack-studion tiloihin yhteistyökumppaninsa ja äänittäjänsä Jyri Riikosen kanssa.
e
lokuinen iltapäiväaurinko hyväilee Sam Huberin pyöreitä poskia Pitäjänmäen sydämessä. Eternal Erection -yhtyeen solisti kertaa takanaan komeilevan funkkisrakennuksen historiaa. ”Alun perin talo rakennettiin 1930-luvulla elokuvateatteriksi. Teatteri lopetti toimintansa 70-luvun alussa, minkä jälkeen näissä tiloissa toimi vuosikymmenten ajan yksi Helsingin tunnetuimmista äänitysstudioista eli Soundtrack.” Sam Huber tunnetaan kulttuurin monitoimimiehenä. Hän valmistui 90-luvun alussa Teatterikorkeakoulusta ja nousi Ripa ruostuu -elokuvan myötä kulttimaineeseen näyttelijänä. Sittemmin Huber on keskittynyt esiintymään enemmän rock-klubeilla,
”Ikioma Paisley Park” ”E-studio sijaitsi ennen Kaapelilla, jossa meillä oli käytössä liian pienet tilat. Oltiin viittä vaille laittamassa pillejä pussiin kun yllättäen kuultiin, että tämä tila olikin vapaana. Tajusimme, että näinä aikoina kaupallisen studion pyörittämiseen liittyy paljon riskejä. Onneksemme käyttöaste on ollut toistaiseksi kova.” Kohta studion ulko-ovelle maleksii tutun näköinen hahmo. Kyseessä on Lauri Tähkä, jonka levylle Riikonen äänittää studion uumenissa paraikaa jousia. ”Riku Niemi kehui hiljattain, että tämä on jousien äänittämistä ajatellen paras tila Suomessa”, Huber sanoo ylpeänä. ”Mulle tästä paikasta tulee mieleen Lontoon Abbey Roadin kaltaiset klassiset studiot, joissa bändi pääsee soittamaan yhtä aikaa isossa puisessa tilassa. Vaikka studiotekniikka on kehittynyt vuosien saatossa, yhteissoittoa ei pysty simuloimaan pienissä pajoissa.” Studio ristittiin Huberin luotsaamaa funk-yhtyettä mukaillen E-Studioksi. Kun tiedustelen, onko E-Studio kenties Huberin ikioma Paisley Park, laulaja hörähtää makeaan nauruun. Kyseinen amerikkalaisstudio kun kuuluu Huberin nuoruuden sankarille Princelle, jonka kerrotaan palkanneen hoviäänittäjänsä päivystämään studiolla kellon ympäri. ”Toisin kuin Prince työskentelen itse studiolla lähinnä silloin kun täällä ei ole mitään muuta toimintaa. Mutta kyllä me ilman muuta äänitetään seuraava erkkareiden levy täällä.”
Omaleimaiset erkkarit Eternal Erectionin – tuttavallisemmin erkkareiden − muusikot ovat kulkeneet pitkän tien yhdessä. Huber muistelee, että yhtye olisi perustettu virallisesti Helsingissä vuoden 1994 paikkeilla. ”Ensimmäinen keikka tehtiin KY:n alakerrassa Shadow-klubilla. Suuremman yleisön tietoon me tultiin lämmiteltyämme Veetin Elastic Familya Tavastialla. Vetomme jälkeen Juhani Merimaa tarjosi meille omaakin keikkaa, mikä tuntui ihan uskomattomalta, koska siihen asti Tavastialle oli ollut lähestulkoon mahdotonta päästä soittamaan.” Eternal Erection erosi raflaavaa nimeään myöten aikansa helsinkiläisbändeistä. Yhtyeen keskipisteenä toimi sen ekstrovertti laulusolisti, Rick Lover, joka on Huberin itse itselleen räätälöimä roolihahmo. Alter egon synnytystä helpotti pitkä näyttelijäkokemus. Sam ja raitis Rick ”Rick on muuttanut aikanaan New Yorkista Suomeen ja perustanut täällä Eternal Erectionin”, laulaja selventää. ”Hän tuli tänne päästäkseen kuiville huuruisesta nuoruudestaan ja päihteistä. Nykyään Rick on raitis ja minuakin vähän vanhempi.” Vielä yhtyettä perustaessaan Huber oli ammattinäyttelijä, jolle musiikki oli harrastus. Eternal Erectionin myötä musiikkitoiminnasta tuli vaivihkaa kokopäivätoimista, ja näytteleminen jäi enemmän taka-alalle. Toisaalta Huber pääsi Rick Loverina toteuttamaan aktiivisesti myös näyttelijäminäänsä. Hän kertoo pitävänsä itseään enemmän naamio- kuin metodinäyttelijänä. ”Kun pistän ne kledjut päälleni, muutun Rick Loveriksi. Puhun lavalla vain englantia ja pystyn olemaan härskimpi ja rohkeampi kuin jos olisin oma itseni. Ihmisillä on useimmiten duuniminä ja arkiminä, ja niiden välillä voi olla iso kontrasti. Esimerkiksi YLEn uutistenlukija Arvi Lind oli tv-ruudussa vakava, mutta oikeassa elämässä kova huumorimies”, laulaja vertaa. >>> 11
”Xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx.” Eternal Erection soitti esiasteessaan hippirokkia ja siirtyi puolivahingossa mustan musiikin puolelle.
Esikoinen Lepakosta Eternal Erection ehti keikkailla muutaman vuoden ajan ennen kuin äänitti debyyttilevynsä edesmenneen Lepakkoluolan syövereissä tuottaja Mitja Tuuralan kanssa. Sittemmin bändiltä on julkaistu neljä täyttä albumia. Yhtyeen pitkää ikää voidaan pitää saavutuksena, sillä funk-musiikki on pysynyt Suomessa marginaalissa. ”Ydinjengi on säilynyt näihin päiviin, ja suosiokin on ollut kiitettävän tasaista. Indiebändiksi me myydään ihan hyvin, vaikkei olla koskaan myyty enempää kuin pari kolme tuhatta levyä. Mutta myynnin notkahduskaan ei ole ollut viime vuosina niin suuri kuin meitä isommilla artisteilla.” ’’keikkabussimme on kotimme.’’ kuva: stEFan BrEmEr
12
Esiasteena hippirokki Eternal Erection soitti esiasteessaan hippirokkia. Siirtyminen mustan musiikin puolelle tapahtui kuulemma puolivahingossa. ”Kun meidän kanssa alkuvaiheessa soittanut rumpali Mika Kallio siirtyi teknokuvioihin, se kehotti lopettamaan rokkitouhut kokonaan ja keskittymään funkiin. Vaikka olen aina pitänyt kaikenlaisesta musasta, olin siihen asti naiivisti kelannut, ettei valkoinen mies voi vetää uskottavasti funkia.” Huomautan Huberille, että esimerkiksi Sly & The Family Stonessa rumpalina toimi valkoinen mies.. ”Itse asiassa juuri Slyn basisti Larry Graham on välillisesti vastuussa Eternal Erectionin olemassaolosta. Meidän basisti Pontus
soitti mulle Graham Central Stationin ekan levyn Hair-kappaleen. Vasta silloin oikeastaan tajusin, että tätähän se funk oikeasti on.”
Ganes ja muita vaikuttajia Huberin musiikillinen herääminen tapahtui toki jo paljon aikaisemmin. Yhdeksänvuotias poika ei ollut enää entisensä kuultuaan ensi kertaa radiosta Hurriganesia. ”Beatles tuli äidin kautta, mutta Ganes oli oma löytö. Musiikillinen poikuus meni Get Onin tahdissa. Muistan sen hetken yhä elävästi. Olin kaverin luona leikkimässä ja satuin seisomaan tuolin päällä, kun biisi lähti soimaan radiosta. Pysähdyin paikalleni ja jalkani alkoivat täristä. Viikkoa myöhemmin sain Roadrunner-kasetin lahjaksi serkulta,” Huber muistelee. Hurriganesin jälkeen hän löysi 50-luvun suuruudet Chuck Berrystä Little Richardiin ja Jerry Lee Lewisiin. Punkista hän innostui kuultuaan Sex Pistolsia ja The Clashia. ”Uuden aallon kautta aukesi laajempi skaala. Sitä kautta löysin ska, reggae ja funk -pohjaisia juttuja. Sen ajan brittibändien kautta syntyi ensi kosketus peukuttelufunkiin. Kasarisuosikkeja olivat XTC, The Police ja U2, mutta paljon tuli seurattua myös kokeellisempaa hommaa. Suomalaisista Pelle Miljoona oli mulle tosi tärkeä vaikuttaja, samoin Bluesounds, jonka Black-levy oli erittäin kova.”
iTunes -myynneistä. Sen sijaan vertaisverkoissa rehottavaan laittomaan jakeluun ja piraattien argumentointiin hän suhtautuu penseästi. ”Sovituista eduistahan ei kukaan haluaisi vapaaehtoisesti luopua, mutta yhtä hyvin voisi kysyä, kuinka moni ravintoloitsija ryhtyisi vapaaehtoisesti jakelemaan kansalle ilmaista kaljaa”, laulaja huokaa.
yhtyeen keskipisteenä toimi alusta alkaen sen ekstrovertti laulusolisti, rick lover, joka on huberin itse itselleen räätälöimä roolihahmo.
”näinä aikoina levyllä ei ole hirveästi itseisarvoa.” Ällistyttävä Prince Klassisen pianon opinnot jäivät yhä vähemmälle, mutta Huberin onneksi opettaja ymmärsi antaa oppilaalleen klassisten nuottikirjojen ohella boogie woogie -vihkon. Kavereiden kanssa alkoi syntyä bändejä. Tunnetuin Huberin nuoruudenkokoonpanoista lienee Duck & Cover -trio, joka esitti erikoisia versioita lainakappaleista Kolmen Sepän aukiolla. Kaikkien aikojen päräyttävimmäksi livekokemuksekseen Huber nimeää Princen Tukholman konsertin vuonna 1987. Konsertin vaikutukset kuuluvat ja näkyvät hänen mukaansa Eternal Erectionin keikoilla edelleen. ”Kyseessä oli Sign O’ The Times -kiertueen Euroopan avajaiskeikka. Se oli niin mielettömän hyvä, etten voinut edes tanssia, vaan tuijotin vain suu auki. Kävin katsastamassa Princen uudestaan heinäkuussa Helsingissä, mutta eihän se yhtä hyvä keikka ollut.” Tärkeimpiin vaikuttajiinsa Huber listaa myös George Clintonin, jonka luotsaaman Parliamentin keikkatallenne 70-luvulta jätti suomalaislaulajaan unohtumattoman vaikutuksen.
”Sly & The Family Stone soitti samalla Houstonin keikalla. Tämä pätkä kokonaisuudessaan on inspiroinut hirveästi erkkareiden livemeininkiä. Clintonin touhuissa on aina ollut ironiaa, mutta sen musameininki ei ole kuitenkaan koskaan ollut pelleilyä. Samaan tapaan erkkaritkaan ei ole mikään huumoribändi. Arvostan kaikessa taiteessa sitä, että tekijällä on pilkettä silmäkulmassa.”
Reilua verkkokauppaa Myös Prince tunnetaan erikoisesta huumorintajustaan. On kuvaavaa, että vielä vuosituhannen vaihteessa hän julkaisi levyjään pelkästään verkossa, mutta kertookin nyt haastatteluissa vastustavansa musiikin digitalisoitumista. Miten Huber itse suhtautuu verkkojakeluun? ”Ei mun mielestä kannata pitää väkisin menneisyydestä kiinni, vaan pitäisi yrittää sopeutua uuteen aikaan. Nyt on meneillään kiinnostava murrosvaihe.” Positiivisimpiin tuoreisiin ilmiöihin Huber listaa musiikin reilun kaupan verkkokaupat ja -palvelut, joissa artistille jää huomattavasti suurempi siivu käteen kuin vaikkapa
Vain isot hyötyvät Huberin mielestä pienempien artistien asemaa musiikin laiton jakelu ei ole ainakaan parantanut, kuten piraatit väittävät. Isojen ja pienien toimijoiden välinen kuilu on päinvastoin suurentunut. Kilpailu on kaikista verisintä nyt live-puolella. ”Näinä aikoina levyllä ei ole hirveästi itseisarvoa, vaan se on lähinnä mainos keikoille. Käydään polemiikkia siitä, kannattaako levyjä ylipäätään enää tehdä. Keikkailussa pyörivät isot rahat taas hyödyttävät useimmiten vain isoimpia artisteja ja firmoja.” Levymyynnin romahdus ei näy vaikuttaneen Huberin luovuuteen. Eternal Erectionin ohella häntä pitävät kiireisenä electro pop -duo ELK sekä lounge-jazzia soittava Aulanko. Viime vuonna Huber nähtiin vierailemassa myös UMOn solistina. ”Big bandin kanssa esiintyminen oli ollut pitkäaikainen haave. Uudemmista artisteista Tuomon kanssa olisi kiva tehdä duunia ja miksei myös laulaa joskus Five Corners Quintetin kanssa jazzimpaa kamaa”, Huber visioi. Marginaalin mesenaatti Muiden kiireidensä ohessa Huber ehtii toimimaan vielä kulttuurimesenaattinakin. Hän osallistuu aktiivisesti nimeään kantavan säätiön toimintaan. Huberin säätiö jakaa marginaalikulttuurin tekijöille apurahoja, joiden skaala ulottuu kokeilevasta teatterista rytmimusiikkiin. Säätiön syntyä inspiroi Huberin isoäidin sisar Maire Gullichsen, joka oli yksi 1900-luvun suomalaisen kulttuurin ja kuvataiteen keskeisimmistä hahmoista. ”Kun on vuosikaudet tehnyt hommia vapaissa teatteriryhmissä ja soittanut kellaribändeissä, niin ymmärtää, kuinka riippuvaisia kaikki ovat avustuksista ja miten kiven takana vaihtoehtoisen kulttuurin tuet tässä maassa ovat. Usein tuet menevät jo ennestään etabloituneille ja menestyneille tekijöille.” Vaikka Huber itse lukeutuu verotustietojen mukaan Suomen vauraimpien henkilöiden listoille, hän tiedostaa hyvin suomalaismuusikoiden realiteetit. ”Voidaan hyvällä syyllä puhua kutsumusammatista. Harva putkimies tai siivooja suostuisi tekemään duunia muusikon liksoilla, ja yhä harvempi täällä pystyy pelkillä keikkaliksoilla ansaitsemaan elantoaan”, Huber summaa.• 13
kuva: knotan
välisoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.
Gramexin Musavisa Musiikki & Mediassa suomen musiikkialan tärkein tapahtuma kokoaa jälleen yhteen keskeiset kotimaan ammattilaiset ja joukon kansainvälisiä toimijoita 20.−23. lokakuuta tampereella. tapahtumaan osallistuu ennätysmäärä kansainvälisiä musiikkialan ammattilaisia yhteensä 18 eri maasta. muun muassa music Export Finlandin kutsumana tapahtumaan osallistuu noin 80 alan avaintoimijaa. tänä vuonna on myös uutta vientiliiketoimintaa edistävää ohjelmaa: musiikkisynkronointiin ja -lisensointiin keskittyvä erikoisohjelma, music & media synch summit, tuo tampereelle 15 maailman vaikutusvaltaisimpiin kuuluvaa tv-, elokuva-, peli- ja mainosalan musiikkipäällikköä. lisäksi järjestetään music & media innovation Forum, jonka match Point -kilpailussa palkitaan lupaavin digimusiikkibisneksen start up -yritys. lisäksi musiikki & mediassa jatkuu syksyllä 2010 musiikkialan naistenklinikka -hanke. Perinteinen musavisa By Gramex pidetään nyt ensi kertaa lauantain aamupalan yhteydessä.
manna nähdään ja kuullaan m & m:n livetapahtumassa.
Kallas-ooppera dvd:llä Ilkka Kuusiston säveltämä ja suomalaisen kamarioopperan tuottama monologiooppera Nainen kuin jäätynyt samppanja on ikuistettu dvd:lle. aino kallaksen elämästä kertovan oopperan kantaesitys tapahtui vuonna 2000, ja tallenne tehtiin uusintaesityksestä Espoon sellosalissa keväällä 2011. Pääosissa esiintyvät mezzosopraano Ulla Raiskio sekä tanssija Sami Saikkonen, ja kamarimusiikillisen orkesterin muodostavat Pekka Kuusisto, viulu, Eeva Rysä, sello, ja Kristian Attila, piano.
Ulla Raiskio ja Sami Saikkonen Aino Kallas -oopperan pääosissa. kuva: jukka mykkänEn
Zebra & Snake brittiyhtiölle kovassa nosteessa oleva, tuore suomalainen Zebra & Snake -yhtye on tehnyt levytyssopimuksen brittiläisen 100 % Recordsin kanssa. alajärveltä lähtöisin olevat Matti ja Tapio kiersivät syyskuun alussa Saksaa pop-pioneeri omD:n kanssa ja julkaisevat pian pitkään tekeillä olleen debyyttialbuminsa. kuva: juho r. a. lähdEsmäki
14
Wiener Sängerknaben Suomeen maailmankuulu Wienin poikakuoro Wiener sängerknaben esiintyy marraskuun 15. päivänä helsingin johanneksenkirkossa. kuoro esiintyy suomessa ensimmäistä kertaa. sängerknaben on todella perinteikäs kuoro, sillä se on perustettu on 1400-luvulla. hovi- ja kirkkokuorosta se on vuosisatojen kuluessa kehittynyt nykyaikaiseksi musiikkiopistoksi, joka valmistaa yhä uusia ikäluokkia edustuskuoroon. kuoron nykyinen taiteellinen johtaja on Gerald Wirth. Wiener sängerknaben esiintyy vuodessa lähes 300 konsertissa noin puolelle miljoonalle kuulijalle.
Wienin laulajapojat tulevat.
kuva: WWW.lukasBECk.Com
iiro Rantala soittaa ja soitattaa kapsäkissa.
asiakas
info
Kopiointikorvauksia Gramex viikolla 41 lähetetään tilityskirje Musiikkimessuilla
kuva: maarit kytöharju
Rantala perusti pianofestivaalin Pianisti Iiro Rantala on perustanut jazzpianofestivaalin. nimellä ”kansi auki” kulkeva tapahtuma järjestetään ensimmäisen kerran musiikkiteatteri kapsäkissä 17.–20. marraskuuta. Festivaalilla esiintyy maailman terävimpään kärkeen kuuluvia pianisteja, joihin rantala on tutustunut matkoillaan. myös suomalaiset jazzpianistit pääsevät festivaalilla esiin nimenomaan pianotaitureina. yle radio1 taltioi kaikki konsertit. Esiintyjinä ovat muiden muassa Bugge Wesseltoft, Seppo Kantonen, Joona Toivanen trio ja Michael Wollny sekä rantala itse. jokaista konserttia edeltää luento.
niille asiakkaille, joille korvauksia on tulossa. asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. viikolla 43 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottajaasiakkaille. tilitys sisältää mm. taustamusiikin kopiointikorvauksia vuodelta 2010. radioiden esityskorvaukset vuodelta 2010 maksettiin toukokuussa 2011.
Ääniteilmoitukset kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. loppuvuonna 2011 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten pitää olla Gramexissa tammikuun 2012 loppuun mennessä. mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoitusten tulee olla silloin Gramexissa. ääniteilmoituslomakkeita voi tulostaa kotisivultamme www. gramex.fi.
Gramex on mukana helsingissä 27.−30.10.2011 järjestettävillä musiikkimessuilla yhdessä suomen muusikkojen liiton sekä tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. tervetuloa messuille tapaamaan meitä!
Tapahtumalisenssi Pikkujoulukausi lähenee − muistathan hankkia edullisen tapahtumalisenssin. tapahtumissa soitettavaa äänitemusiikkia varten tarvitaan lupa Gramexilta. Pieniä tapahtumia varten on tarjolla edullinen tapahtumalisenssi. 82,70 euron tapahtumalisenssi sisältää 1−10 tapahtumaa. yhdessä tapahtumassa voi olla enintään 200 henkilöä. tapahtumalisenssi on voimassa kalenterivuoden kerrallaan, eikä tapahtumia tarvitse raportoida erikseen Gramexille. tapahtumalisenssin saa Gramexin ePalvelun kautta osoitteesta www.gramex.fi.
15
nyt se vasta alkaa, tietävät pääministeri (vas.) sekä valtiovarainministeri ja kulttuuriministeri (oik.). Pöydän ääressä vas. kulttuuriministeri Paavo arhinmäki, valtiovarainministeri jutta urpilainen, pääministeri jyrki katainen, kataisen avustaja ja neuvottelujen sihteeri jussi kekkonen, puolustusministeri stefan Wallin ja sisäministeri Päivi räsänen.
16
luova ala hallitusohjelmassa
hallitus sitoutuu ohjelmassaan torjumaan piratismia, uudistamaan hyvitysmaksun ja edist채m채채n monin tavoin luovan alan elinkeinotoimintaa.
Teksti lauri kaira Kuvat leHTikuva / veSa moilanen ja valTioneuvoSTon kanSlia
17
l
uova ala ja kulttuurin ammattilaiset on huomioitu näkyvästi Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa. Siinä luvataan monilta osin selkeitä toimenpiteitä tai aiheellisia kattavia selvityksiä. Matka sanoista tekoihin voi toki olla pitkä. Lisäksi eräät kirjaukset ovat yleisiä, eikä heti aukea, mitä ne tarkoittavat. Silti ohjelma luo pääasiassa hyvin positiivisia odotuksia.
Tekijänoikeus säilyy OKM:ssa Viime hallituskauden alku meni kiistellessä siitä, siirretäänkö tekijänoikeusasiat kulttuuriministeriltä työ- ja elinkeinoministeriöön. Hallituspuolueet ovat halunneet varmistaa, ettei tämä toistu. Ohjelmassa todetaan suoraan: ”Tekijänoikeuslainsäädäntö säilyy opetus- ja kulttuuriministeriössä.”
hyvitysmaksu uudistetaan ja piratismia torjutaan.
hallitusneuvottelujen johtoryhmällä riitti pähkäilemistä.
18
Kohtuullinen korvaus Ohjelman mukaan lailla luodaan lisäturvaa tekijänoikeuksien siirtotilanteiden korvauksiin ja sopimusehtoihin. ”Tekijänoikeuslailla säädetään nykyistä tarkemmin tekijänoikeuksien siirtämisen edellytyksenä olevista kohtuullisista ehdoista ja kohtuullisesta korvauksesta.” Tekijänoikeusasiat ovat usein hankalia taiteilijoiden ja pienyrittäjien näkökulmasta. Monelle on varmasti tervetullut hallitusohjelman lupaus: ”Lisätään alan koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa.” Hyvitysmaksu uudistetaan Hallitus sitoutuu uudistamaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun. ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” Uudistamiselle on tarvetta. Hyvitysmaksu on jäänyt viidentoista viime vuoden aikana pahasti jälkeen kopioinnin kehityksestä. Maksua ei lainkaan kerätä tietokoneiden ja musiikkikännykän kaltaisista uusista tallennusvälineistä. Viime hallituskaudella tilanne kiristyi entisestään. Maksutulo puolittui, vaikka ko-
vasemmistoliiton ja kokoomuksen yhteistä linjaa hakemassa puheenjohtajat Paavo arhinmäki ja jyrki katainen.
piointi ei vähentynyt yhtään. Noin 2 miljardin euron arvoisesta laillisesta kopioinnista saa vain 6 miljoonan euron korvauksen.
pyritään kannustamaan kasvavilla rahoituspanostuksilla ja alan erityispiirteiden huomioimisella.”
Piratismia torjutaan Internetpiratismin torjumiseksi luvataan selkeä kolmen kohdan ohjelma: tiedotusta, lainsäädäntöä ja viranomaistoiminnan tehostamista. ”Luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja tehostamalla sen täytäntöönpanoa.” Ammattimainen piratismi on tietoyhteiskunnan harmaata taloutta. Niinpä on positiivista, että ohjelma nostaa harmaan talouden torjunnan hallituksen kärkihankkeisiin.
Taiteilijan aseman selvitys Taiteilijoilla ei useinkaan ole kuukausipalkkaa, mutta he toimivat ilman yritysmuotoa. Siten heillä on vaarana olla järjestelmien väliinputoajia. Tämän sektorin kysymyksiä selvitti viime hallituskaudella Tarja Cronberg. Selvitystyö näkyy jatkuvan: ”Luovilla aloilla toimivien aseman parantamiseksi selvitetään poikkihallinnollisesti työ-, sosiaaliturva- ja verolainsäädännön uudistustarve.” Lisäksi ohjelma lupaa, että ”selkeytetään lyhyiden apurahojen asema sosiaaliturvalainsäädännössä.”
Elinkeinotoimintaa edistetään Hallitus lupaa kehittää luovan alan elinkeinotoimintaa monin tavoin. ”Kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan. Kulttuurivientiä ja luovien alojen markkinointiosaamista edistetään.” ”Luovien alojen merkitys kasvaa uusien liiketoimintamahdollisuuksien myötä, joihin
Kirjastot digiaikaan Kirjastot ovat kulttuurin kannalta merkittäviä laitoksia. Digitalisoituminen ja e-kirjan synty merkitsee niille suuria muutoksia. Hallitusohjelmassa lukee näin: ”Kirjastoja kehitetään vastaamaan tietoyhteiskunnan
haasteisiin. Edistetään kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen käyttöön.”
Ylen rahoitus ratkaistaan Viestintäalan kysymyksiä on käsitelty paljon, kuten aina ennenkin. Yleisradion rahoitusuudistuksesta luvataan päätös aivan parin kuukauden kuluessa. ”Hallitus uudistaa Ylen rahoituksen mallin ja keräystavan eduskuntaryhmien yhteisen maaliskuussa 2010 hyväksytyn kannanoton mukaisesti. Uudistuksesta päätetään vuoden 2011 aikana.” ”Tekijänoikeusjärjestelmän kehittämisessä huomioidaan eri jakelukanavat”, ohjelmassa luvataan. Ohjelman mukaan hallitus laatii sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman ja tukee lainsäädännöllä digitaalisten palvelujen tarjoamista. Lisäksi ”valmistellaan uusi tietoyhteiskuntakaari, johon kootaan keskeiset sähköistä viestintää ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjontaa koskevat säännökset.”• 19
kuvat: kEmoPEtrol (vas.) tEEmu nordman, marko soukka, laura närhi ja kallE koivisto / WarnEr musiC.
laura närhi:
kotiinpaluu Tuskin oman soolokiertueen bussi oli ajettu takaisin talleille, kun Laura närhi lähti uudelle kiertueelle vanhan yhtyeensä kemopetrolin mukana. ”kemopetrolin uusi levy on musiikillisesti paluu kotiin.” Teksti lauri kaira Kuvat Saara vuorjoki
20
”kotistudiossa on aikaa kokeilla, etsiä ja ajatella.”
21
”melodiaa kuunnellessa alkaa kehittyä sanoja.”
l
aura Närhi nousi tunnetuksi Kemopetrolin solistina. Neljän levyn ja kovan keikkailun jälkeen hän päätti vetäytyä tekemään omaa soololevyään. Projekti kesti kolme vuotta. Albumi Suuri Sydän ilmestyi vuosi sitten elokuussa. Levy on ollut menestys ja siltä ovat nousseet hiteiksi ”Tämä on totta” ja ”Mä annan sut pois”. Tällä hetkellä sooloura on pantu ainakin hetkeksi narikkaan ja Laura keikkailee vastikään viidennen levynsä julkaisseen Kemopetrolin kanssa.
Miksi soololevy? Mutta palataan neljä vuotta ajassa taaksepäin. Mikä sai Lauran kiinnostumaan soolourasta? ”Kaiken takana oli se, että halusin kokeilla biisien sanoittamista”, Laura kertoo. ”Kemopetrolissa sellaiseen ei ollut tilaa eikä tarvetta. Ennen kaikkea halusin kirjoittaa suomeksi.” Aluksi Laura pyysi tutuilta biisejä, joiden kanssa voisi harjoitella sanoittamista. ”Alussa ei ollut kenenkään kanssa levytyssopimusta. Juttelin asiasta Warnerilla, ja sieltä ehdotettiin taiteelliseksi tuottajaksi Matti Mikkolaa.” Yhteistyö Tehosekoitin-yhtyeessä vaikuttaneen Matti Mikkolan kanssa sujui hyvin. ”Emme tunteneet toisiamme entuudestaan, mutta hyvin äkkiä kävi selväksi molempien rakkaus kauniita melodioita ja stemmalaulua kohtaan. Lähdimme aika nollatilanteesta etsimään juuri mulle sopivaa juttua ja biisejä.” Kotistudiossa ei kiirettä ”Levy tehtiin Matin kotistudiossa ja kaikki laulut äänitettiin Matin makuuhuoneessa”, Laura kertoo. ”Jousia ja rumpuja lukuun ottamatta kaikki instrumentitkin äänitettiin Matin kotona.” ”Kotistudion etuna on se, ettei ole kiire. Ei tarvitse ajatella, että koko ajan menee studiovuokraa. On aikaa kokeilla rauhassa, etsiä ja ajatella.” Levy tehtiin ajan kanssa. Sen tekeminen vei kolmisen vuotta, ja Laura on itse sanoittanut valtaosan kappaleista. Lisäksi sanoitus- ja sävellysapua on saatu muun muassa Chisulta, Lasse Kurjelta ja Iisa Pykäriltä. Sovitus- ja tuotantoapua on tuonut DJPP alias Street Kobra. 22
Sanoitus on työtä Millainen sanoittaja Laurasta projektin myötä kehittyi? ”Sanoitin suurimman osan biiseistä valmiiseen melodiaan”, Laura kertoo. ”Melodia luo tunnelman ja sitä kuunnellessa alkaa kehittyä sanoja. Ensin syntyy ehkä vain yksi lause. Niin kävi kappaleessa Tämä on totta. Nuo sanat alkoivat soida päässäni kertosäkeen mukana. Sen jälkeen piti keksiä tarina, johon tuo kertosäe sopi.” ”Mä annan sut pois taas syntyi toisin päin. Tein siihen ensin sanat ja istutin ne Lasse Kurjelta saamaani melodiaan.” Laura korostaa, että hänelle sanoituksen tekeminen on kovaa mutta palkitsevaa työtä. ”Jotkut saavat inspiraation keskellä yötä, mutta minulle kirjoittaminen on pitkä prosessi. Kirjoitan, korjaan ja jumppaan tekstiä pitkän aikaa.” Sanoitus vaatii sekä luovuutta että teknistä osaamista. ”Sen ohella, että luo idean ja kertoo tarinan, riimien pitää ihan teknisestikin istua melodiaan.” ”En ymmärrä, miten joku voi kirjoittaa kokonaisia kirjoja, kun minulla yhden lauseen tekeminen voi viedä kaksi päivää!” Kemopetroliin sattumalta Musiikki on aina ollut osa Lauran elämää, kuten voi odottaa muusikko Seppo Närhen (”Prinsessa kuuskytviis”) ja muun muassa BMG-levy-yhtiön toimitusjohtajana toimineen Maija Kuusen tyttäreltä. Sattumalla oli suuri osuus siinä, että hän päätyi Kemopetroliin. ”Tapasin Marko Soukan ja Kalle Koiviston koulubileissä. Juttelimme musiikista ja huomasimme olevamme samalla aaltopituudella.” Pojat olivat perustaneet ambient-projektiksi aiotun Kemopetrolin marraskuussa 1998. Koivisto antoi Lauralle demolevyllisen bändille tarkoitettuja kappaleita kuunneltavaksi ja pyysi häntä mukaan porukkaan. Laura liittyi yhtyeeseen vuonna 1999. Myöhemmin samana vuonna mukaan tulivat rumpali Teemu Nordman sekä basisti Kari Myöhänen. Vauhdikas alku Kemopetrolin ”löytäjäksi” mainitaan usein tuottaja Kalle Chydenius. Laura vahvistaa asian. ”Olimme soittamassa pienellä klubilla, ja Kalle Chydenius sattui paikalle kuuntele-
sanoituksen tekeminen on laura närhelle kovaa mutta palkitsevaa työtä.
maan. Pian sen jälkeen meiltä sitten kysyttiin, haluaisimmeko tehdä levyn Kallen kanssa”, Laura muistelee. ”Sitten kaikki tapahtui hurjan nopeasti, ja ennen kuin huomasimmekaan, olimme kesällä 2000 esiintymässä Provinssirockissa tuhansien ihmisten edessä.” Vauhti oli todella kovaa. ”Emme me tienneet silloin juuri mitään esiintymisestä, ja soittimetkin olivat vähän sitä sun tätä.”
Kemopetrolin viides Kemopetrol löi itsensä läpi vuoden 1999 lopussa singlellään Child Is My Name. Vuonna 2000 ilmestyi albumi Slowed Down. Vuonna 2002 ilmestyi albumi Everything’s Fine ja vuonna 2004 Play for Me, joilla kummallakin bassoa soittaa yhtyeen kolme en-
Laura Närhi jakoi Gramex-palkinnon itäsuomalainen tavarataloyhtiö oy Carlson sai elokuussa Gramex-palkinnon musiikin esimerkillisestä käytöstä liiketoiminnassaan. Palkinnon ojensi Laura Närhi toimitusjohtaja Kyösti Karhuselle kuopion tavaratalossa. myönnetty palkinto on laatuaan ensimmäinen, mutta se ei jää viimeiseksi. Gramex täyttää ensi vuonna 45 vuotta ja huomioi vuoden mittaan eri puolilla suomea sellaisia yrityksiä, jotka käyttävät musiikkia esimerkillisellä, musiikkia arvostavalla tavalla. ”oy Carlson on ymmärtänyt musiikin arvon sekä liiketoimintansa että henkilöstön viihtyvyyden edistäjänä”, perusteli Gramexin alue-edustaja Tapio Nokkala palkinnon ojentamistilaisuudessa. ”olemme positiivisesti yllättyneitä tästä huomionosoituksesta ja arvostamme kovasti saamaamme tunnustusta. musiikki sekä äänimaailma vaikuttavat oleellisesti myymälän viihtyisyyteen. Pohdimme yrityksessämme jatkuvasti keinoja asiakasviihtyvyyden parantamiseksi − tässäkään suhteessa ei musiikin roolia voida väheksyä”, kertoi toimitusjohtaja oy Carlsonin toimitusjohtaja kyösti karhunen. oy Carlson on laaja tavarataloketju, joka toimii kuopiossa, varkaudessa, joensuussa, savonlinnassa ja mikkelissä. Carlson on muotitavarataloketju veljekset halosen sisaryhtiö.
”minulle kirjoittaminen on pitkä prosessi.” simmäistä albumia tuottanut Kalle Chydenius. Nykyään bändi on nelihenkinen; lisäksi keikoilla soittaa keikkabasisti Pekka Laine. Kemopetrolin neljäs albumi Teleport julkaistiin maaliskuussa 2006. Se on ollut Suomen iTunesin albumilistan kärkisijoilla. Uuden levynsä A Song & A Reason äänitykset yhtye aloitti jo toukokuussa 2008. Levy ilmestyi tämän vuoden syyskuussa. ”Olen uudesta levystämme hurjan innoissani. Sitä ei tehty neljännen levymme tapaan popmusiikin mallilla, vaan siinä palataan progressiivisempaan suuntaan ja pidempiin kappaleisiin.” ”Se on musiikillisesti vähän kuin kotiinpaluu, niihin maisemiin joita oli ensilevyllämme.”
Uudelle kiertueelle Laura lopetti soolokiertueensa syyskuussa ja kiertää nyt Suomea Kemopetrolin kanssa. Onko sooloartistin suhde taustabändin soittajiin erilainen kuin Lauran suhde oman vanhan bändinsä jäsenten kanssa? ”No jaa, lavalla se kieltämättä on vähän erilaista. Soolokiertueella solistilla on luonnollisesti enemmän vastuuta ja roolia”, Laura vastaa. ”Onneksi soolokiertueellani oli sellaisia taustamuusikkoja, jotka tulivat luonnostaan mukaan eturiviin jakamaan vastuuta.” ”Sen sijaan lavan ulkopuolella ja keikkabussissa eroa ei ole. Kun reissataan pitkin poikin Suomea ja yöunet jäävät lyhyiksi, jutut keikkabussissa on aina yhtä huonoja.”
Gramex-korvaukset tärkeitä Laura Närhi tietää omasta kokemuksesta, että tekijänoikeusjärjestöt tekevät tärkeää työtä. ”Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto. Niiden avulla esimerkiksi minä pystyn täysipäiväisesti keskittymään ammattini harjoittamiseen. Sen lisäksi että niillä ostetaan soittimia ja esiintymisvaatteita sekä maksetaan treenikämppien vuokria, niillä ostetaan myös ruokaa ja maksetaan asuntolainaa.” ”Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme. Yhtälö on oikeastaan hyvin yksinkertainen. Jos tekijänoikeuksista ei huolehdita, musiikin tekemisestä tulee vaikeampaa. Tekijänoikeuskorvauksista huolehtivat tahot ovat mukana tuottamassa uutta kotimaista musiikkia”, sanoo Närhi.• 23
ilmainen
Teksti lauri kaira Kuva leHTikuva / pHoToTake / Terry wHy
houkuttaa nettipiratismin tuomitsee yhä useampi nuori. asenteiden kehitys ei kuitenkaan näy teoissa. ilmaisen houkutus on liian kova.
y
livoimainen enemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi, ja sen hyväksyy yhä harvempi. Silti joka viidennessä perheessä sitä harjoitetaan. Tämä käy ilmi Taloustutkimuksen vuosittaisesta Tekijänoikeusbarometristä, jonka toimeksiantajana on Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY. Yli tuhannen henkilökohtaisen haastattelun tutkimuksessa selvitettiin kesällä kansalaisten laintuntemusta, asenteita ja omaa toimintaa fyysisen ja internetpiratismin suhteen.
Yhdeksän nuorta kymmenestä tietää laittomaksi Kansalaiset tietävät hyvin, että nettipiratismi rikkoo lakia. Tutkimuksen mukaan 85 prosenttia kansasta tietää, että internetiin luvatta laitetun musiikin, pelin tai elokuvan imurointi on lain vastaista. Nuoret tuntevat lain tätäkin paremmin: peräti 89 prosenttia 15–24-vuotiaista tiesi asian. Tiedostojen luvattoman jakelun internetissä tietää laittomaksi 94 prosenttia koko väestöstä ja 95 prosenttia nuorista. Joka toinen nuori lataa piraatteja Vaikka laki tunnetaan, piratismia silti harjoitetaan. Ilmaisen houkutus on selvästi kova. Tutkimuksen mukaan joka viidennessä (21 %) kodissa imuroidaan netistä piraatteja. 24
Nuorten mukaan luku on paljon suurempi eli 47 prosenttia, eli nuorten maailmassa tätä tehdään joka toisessa perheessä. Sen sijaan nettipiraattien tietoinen levittäminen on hyvin harvinaista. Kolme prosenttia koko väestöstä ja kuusi prosenttia nuorista kertoo, että heillä levitetään piraatteja. ”Vaikka yhtä moni tietää sekä nettiimuroinnin että nettijakelun lain vastaiseksi, imurointia harrastetaan näistä kahdesta selvästi enemmän”, toteaa tutkimuspäällikkö Tuomo Turja Taloustutkimuksesta.
Nuorten asenteissa selvä muutos Tutkimuksessa selviteltiin myös asenteita. Vastaajilta kysyttiin, kuinka hyväksyttävänä he pitävät piraattien levittämistä, lataamista tai ostamista. Tutkimustulos osoittaa, että asenteet ovat kehittyneet merkittävästi. 14 prosenttia (21 % vuonna 2009) hyväksyy piraattitiedostojen imuroinnin ja 4 prosenttia (13 % vuonna 2009) niiden jakelun internetissä. Erityisen vahvasti asennemuutos näkyy nuorison keskuudessa. 15–24-vuotiaista piraattien netti-imuroinnin hyväksyy 31 prosenttia, kun vuonna 2009 sen hyväksyi 42 prosenttia. Piraattien levittämisen netissä hyväksyi 11 prosenttia nuorista, kun vuonna 2009 sen hyväksyi peräti 31 prosenttia. Hyväksyjien määrä on siis pudonnut yhteen kolmasosaan entisestä.•
Pitää piraattitiedostojen levittämistä hyväksyttävänä
31
13
11 4
kaikki 2009
kaikki 2010
15–24 v 2009
15–24 v 2010
Pitää piraattitiedostojen lataamista hyväksyttävänä
42
31
21 14
kaikki 2009
kaikki 2010
15–24 v 2009
15–24 v 2010
Fyysinen piratismi vähäistä • Tutkimuksen mukaan fyysinen piratismi on vähäistä. Vain kahdessa prosentissa kotitalouksista on vuoden sisällä ostettu piraattilevyjä, -elokuvia tai -tietokonepelejä Suomessa. Vain kolme prosenttia on tuonut sellaisia mukanaan ulkomaanmatkalta. • Laki tunnetaan tässäkin kohden varsin hyvin. Piraattilevyn ostamisen tiesi laittomaksi 89 prosenttia kansasta ja 88 prosenttia nuorista. heikointa tiedontaso on piraattien maahantuonnin osalta. ulkomailta ostetun piraattilevyn maahantuonnin tiesi laittomaksi 83 prosenttia koko väestöstä ja 71 prosenttia 15–24-vuotiaista. laillisena sitä piti 12 prosenttia koko väestöstä ja peräti 25 prosenttia nuorista. • Asenteet ovat kehittyneet. Nyt 12 prosenttia hyväksyy piraattien maahantuonnin omaan käyttöön, kun vuonna 2009 sen hyväksyi 22 prosenttia. seitsemän prosenttia hyväksyy piraattien ostamisen kotimaassa, kun vuonna 2009 sen hyväksyi 15 prosenttia. • Asennemuutos on erityisen suurta nuorten keskuudessa. Piraattien maahantuonnin hyväksyy nuorista 19 prosenttia (39 % 2009) ja ostamisen 14 prosenttia (28 % 2009).
asenteet kehittyvät mutta käytös ei.
Kommentti Valistuksen rinnalle tarvitaan muita toimia Tutkimuksen viesti on selvä. Piratismi ei johdu asenteista eikä tietämättömyydestä vaan siitä, että ilmaisen houkutus on niin kova. Piratismi ei poistu valistuksella. Laiton tarjonta pitää saada pois netistä. On väärin lapsiperheitä kohtaan, että lainsäätäjä jättää tällaisen asian teinien omantunnon varaan. Myös laillisten nettipalvelujen asema on kohtuuton. Piraattipalvelut varastavat sekä sisällön että laillisten palvelujen konseptit. Ei ole oikein, että laillisen nettipalvelun luonut yrittäjä joutuu kilpailemaan oman palvelunsa piraattiversion kanssa. Vuonna 2010 Taloustutkimus selvitti, että piraatteja ladataan yli miljardin euron arvosta vuodessa. Lataajat sanovat, että ostaisivat näistä kolmannen osan, ellei ilmaista piraattivaihtoehtoa olisi tarjolla. Piratismi aiheuttaa 355 miljoonan menetykset vuodessa. Hallitusohjelmassa luvataan kolmenlaisia toimia piratismia vastaan − tiedotusta, uutta lainsäädäntöä ja lakien toimeenpanon tehostamista. Toivottavasti hallitus siirtyy nopeasti sanoista tekoihin. Lauri Kaira 25
Äänitteen
suoja-aika pitenee eU päätti pidentää muusikon ja levytuottajan äänitettä koskevan suoja-ajan 70 vuoteen. Teksti lauri kaira Kuva leHTikuva / aFp / dominique FageT
taitelijat lähestyivät adressilla jo pääministeri matti vanhasta, ja kansanedustaja raija vahasalo vaikutti sivistysvaliokunnan puheenjohtajana aktiivisesti hankkeen toteutumiseen. kuvat: matti vanhanEn / valtionEuvoston kanslia / jannE suhonEn. raija vahasalo / Eduskunta.
26
kuvat: katri hElEna / katrihElEna.Fi. lauri tähkä / saara vuorjoki.
tunnetut taiteilijat, kuten katri helena ja lauri tähkä, osallistuivat kampanjaan suoja-ajan pidentämiseksi.
S
yyskuussa päättyi pitkään jatkunut vääntö äänitteiden suoja-ajasta. Euroopan Unioni päätti pidentää sen 70 vuoteen. Nykyinen suoja-aika on 50 vuotta. Alun perin komissio esitti suoja-ajan pidentämistä 95 vuoteen. Nousseen vastustuksen takia se lyhensi esityksensä 70 vuoteen. Tämä esitys hyväksyttiin 12. syyskuuta. Uudistuksen jälkeen muusikon ja tuottajan suoja-aika on noin puolet säveltäjän suoja-ajasta. Muusikon ja tuottajan suojaaika lasketaan äänitteen tallennus- tai julkaisuvuodesta. Säveltäjän 70 vuoden suoja-aika lasketaan säveltäjän kuolemasta. Kaikilla EU-mailla on kaksi vuotta aikaa muokata omat tekijänoikeuslakinsa yhteensopiviksi uudistuksen kanssa.
Musiikkiala kiittää Musiikkituottajat ja esittävät taiteilijat ovat tyytyväisiä EU:n päätökseen. Suomen Muusikkojen Liiton puheenjohtajan Ahti Vänttisen mukaan eurooppalaiset muusikot ja artistit ovat odottaneet tätä uutista pitkään. ”Välillä meinasi toivo alkaa hiipuakin uudistuksen viipyessä kerta toisensa jälkeen. Nyt kuitenkin toteutuu oikeudenmukaisuus suoja-ajassa myös musiikin esittäjien osalta.’’ ”Eurooppalaiset muusikkojen järjestöt ovat olleet erittäin tyytyväisiä Suomen merkittävään panokseen asian kääntämisessä oikeaan suuntaan”, sanoo Vänttinen. Musiikkituottajien Lauri Rechardtin mukaan päätös antaa mahdollisuuden jatkaa suunnitelmallista ja pitkäjänteistä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa olemassa olevien äänitejulkaisujen hyödyntämiseksi ja uudelleenjulkaisujen aikaansaamiseksi. ”Lisäksi päätös auttaa uusiin artisteihin ja uuteen tuotantoon tehtävien panostusten kattamisessa.”
Pidennys koskee muusikoita ja levy-yhtiöitä. Rechardtin mukaan lähes 40 000 eurooppalaista taiteilijaa allekirjoitti vetoomuksen suoja-ajan pidentämisen puolesta. ”Nyt tehty päätös takaa heille mahdollisuuden nauttia oman työnsä tuloksista omana elinaikanaan. Lisäksi se luo kansainvälisesti oikeudenmukaisemman kilpailuympäristön saattamalla eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen lainsäädännön tässä asiassa lähemmäksi toisiaan.”
Vaikeuksien kautta… Suoja-ajan pidentäminen ei ollut helppo prosessi sen enempää EU:ssa kuin koti-Suomessa. Suomen hallitus ei alun perin kannattanut komission pidennysesitystä. Silti eduskunnan sivistysvaliokunta asettui yksimielisesti kannattamaan sitä. Tämä oli poikkeuksellista, sillä yleensä hallituspuolueiden edustajat tyytyvät korkeintaan vähän hiomaan hallituksen esityksiä valiokunnissa. Hallituspuoluetta edustava sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) perusteli valiokunnan kantaa Gramexpressissä (3/2009) sillä, että taiteilijan suoja-ajan tulisi kestää koko hänen elinikänsä. ”Suojaajan pidentäminen turvaisi osaltaan ikääntyneiden taiteilijoiden toimeentuloa nykyistä paremmin.”
Tunnetut taiteilijat liikkeellä IFPI, Muusikkojen liitto ja Gramex kampanjoivat ahkerasti pidemmän suoja-ajan puolesta. Hanketta varten kerättiin laaja taiteilijaadressi ja nimilistoja julkaistiin suuremmissa sanomalehdissä. Lisäksi tunnetut taiteilijat kävivät tapaamassa pääministeri Matti Vanhasta. Näihin toimiin osallistuivat muiden muassa Lauri Tähkä ja Katri Helena. Tähkä myös soitti Vanhaselle puhelun asiasta. ”Ajattelin, että hänen on hyvä kuulla asiasta myös kansanmuusikon kielellä eikä vain byrokraattista tekstiä aiheesta”, Tähkä kertoi Gramexpressissä (3/2009). Vaikuttaminen toimi, ja Suomi asettui tukemaan 70 vuoden pidennystä. Siinä vaiheessa jotkut muut EU-maat olivat alkaneet empiä kantojaan. Pallottelu jatkui tämän vuoden syyskuuhun asti, jolloin asia saatiin päätökseen. Ehtoja levy-yhtiöille Direktiivin mukaan levy-yhtiöiden tulee rahastoida osa pidennetyn suojan saaneiden äänitteiden tuottamista rahoista. Sillä turvataan, että muusikot saavat osansa lisätulosta. Lisäksi pakettiin kuuluu velvoite pitää yli 50-vuotiaat äänitteet yleisön saatavilla.•
Mikä suoja-aika? tekijänoikeus ei ole ikuinen, vaan kestää määräajan. suoja-ajan päätyttyä teosta/tuotosta saa vapaasti hyödyntää kaupallisesti maksamatta siitä mitään. suoja-ajat ovat eripituisia. säveltäjien ja sanoittajien tekijänoikeussuoja on elinikä + 70 vuotta. muusikon ja levy-yhtiön suoja-aika on nykyisellään 50 vuotta äänitteen tallennus- tai julkaisuvuodesta.
27
viidakko
1
Korvausten jakautuminen Miten bändillemme tulevat Gramex-korvaukset jakautuvat bändimme jäsenten kesken? Pitääkö paikkansa, että solistimme saa enemmän kuin bändin muut jäsenet? Jos näin on, onko jakoa mahdollista toteuttaa jollakin toisella tavalla? Gramex-korvaukset jaetaan aina esittävien taiteilijoiden ja äänitetuottajan kesken puoliksi eli 50/50. tästä fifty-fifty-säännöstä ei ole mahdollista sopimuksin poiketa. Gramexin tilityssäännön mukaan pääsääntönä tosiaan on, että bändin solisti saa puolet esittävien taiteilijoiden eli bändin korvausosuudesta. toisen puolen taiteilijakorvauksista muusikot jakavat keskenään ääniteilmoitukseen merkittyjen muusikko-osuuksien mukaisessa suhteessa. muusikolla voi olla yksi tai useampi muusikko-osuus yhdellä uralla. Eri instrumenteilla suoritetut muusikkosuoritukset ja eri stemmojen esitykset oikeuttavat vastaavaan
28
Gramexin asiakkaaksi Olemme neljän hengen bändi, ja eräs pieni levy-yhtiö on suunnitellut julkaisevansa ensimmäisen levymme marraskuun alussa. Bändimme jäsenten on tarkoitus liittyä Gramexin asiakkaiksi, jotta saisimme jatkossa Gramex-korvauksia. Meillä on vielä muutama epäselvä Gramexiin liittyvä asia, joihin toivomme saavamme vastauksen.
määrään muusikko-osuuksia. yhdelle ja samalle taiteilijalle voidaan kuitenkin tilittää enintään kuusi muusikko-osuutta äänitteen uraa kohti. tästä taiteilijakorvausten jaon pääsäännöstä on kuitenkin mahdollista sopimuksin poiketa. mikäli bändi haluaa, että taiteilijakorvausten jakoa ei toteuteta edellä kerrotun pääsäännön mukaisesti, voi bändi toimittaa Gramexiin vapaamuotoisen ns. tasajakosopimuksen. tasajakosopimuksesta tulee käydä ilmi, että bändin kaikki jäsenet haluavat taiteilijakorvaukset jaettavaksi tasan kaikkien äänitteellä esiintyvien taiteilijoiden kesken. tällöin taiteilijakorvaus jaetaan bändinne osalta tasan bändinne neljän jäsenen kesken riippumatta siitä, mikä kunkin jäsenen osuus äänitteellä on ollut. kaikkien bändin jäsenten on allekirjoitettava tasajakosopimus ja se on liitettävä ääniteilmoitukseen. huomaattehan, että tässäkin tapauksessa äänitteen tuottaja täyttää ääniteilmoituksen todellisen studiotilanteen mukaan. muita mahdollisuuksia taiteilijakorvausten jakamiseen ei ole. jako toteutetaan siten joko Gramexin tilityssäännön mukaisesti tai siten, että jokainen äänitteellä esiintyvä taiteilija saa tasaosuuden taiteilijakorvauksesta. tällöin ei ole merkitystä sillä, oliko taiteilija solisti vai muusikko, eikä myöskään sillä, kuinka monta muusikko-osuutta kullakin taiteilijalla on ääniteilmoituksen mukaisesti. Gramexin asiakkaiksi pääsette liittymään toimittamalla täytetyn asiakassopimuksen Gramexiin. liittyminen on ilmaista, eikä Gramexilla ole myöskään vuosi- tai muita jäsenmaksuja.
Tasajako bändin kesken on mahdollinen.
2
Pakkolisenssi Onko meillä mahdollisuus halutessamme kieltää levymme soittaminen jossakin paikassa, esimerkiksi ravintolassa tai jossakin julkisessa tilaisuudessa, sitten kun levy on julkaistu? tekijänoikeuslain 47 §:n nojalla äänitallennetta, joka on julkaistu kaupallisessa tarkoituksessa ja jonka kappaleita on levitetty tai joka on välitetty yleisölle, saa käyttää julkisessa esittämisessä. käyttäjä saa siis esittävien taiteilijoiden ja äänitteen tuottajan luvan äänitallenteen julkiseen esittämiseen suoraan tekijänoikeuslain nojalla. tekijänoikeuslain mukaan muusikolla tai äänitteen tuottajalla ei ole oikeutta kieltää levynsä julkista esittämistä. heille on kuitenkin tekijänoikeuslain mukaan maksettava korvaus tästä käytöstä. Gramex kerää tämän korvauksen ja tilittää sen pääsääntöisesti keräysvuotta seuraavana vuonna esittäville taiteilijoille ja äänitteen tuottajalle.
3
Biisinäyte Bändillämme on jo omat nettisivut, ja olemme suunnitelleet laittavamme sinne muutaman biisinäytteen tulevalta levyltämme sen jälkeen, kun se on julkaistu. Tarvitsemmeko tähän luvan? Vaikuttaako tuleva Gramex-asiakkuutemme tähän? Ette tarvitse lupaa omien biisinäytteidenne laittamiseen nettisivuillenne ainakaan Gramexista. teidän tulee vain huolehtia, että hankitte luvat kaikilta äänitteellä esiintyviltä muusikoilta. koska levynne on ulkopuolisen äänitetuottajan tuottama, tarvitsette myös tämän tuottajan luvan. sillä, oletteko Gramexin asiakkaita vai ette, ei ole vaikutusta tähän asiaan. huomaattehan lisäksi selvittää mahdollisen luvan tarpeen teostosta, jos olette teoston jäseniä. Gramex myöntää kyllä luvat ja kerää korvaukset ulkopuolisilta käyttäjiltä, mikäli nämä haluavat laittaa äänitenäytteitä julkaistulta levyltänne omille sivuilleen streaming-muodossa.
•
Musavisan oikeat vastaukset: 1.b, 2.d, 3.b, 4.b, 5.c, 6.c, 7.a ja 8.c.
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi
Gramexin lakimies sami kokljusChkin vastaa tällä palstalla lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.
HELENA HIILIVIRTA on helsingin musiikkitalon johtaja. aikaisemmin hän on toiminut ylE radio1:n musiikkipäällikkönä, radion sinfoniaorkesterin intendenttinä, radiotoimittajana ja orkesterimuusikkona. kUvaT: anna DammeRT ja mUSiikkiTaLo / aRno De La ChaPeLLe
Musiikkitalo on kohtauspaikka
H
elsingin Musiikkitalolle asetettiin tavoitteeksi, että se on kaikille avoin konserttikeskus ja kohtauspaikka, joka lisää toiminnallaan musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Idea kaikille avoimesta konserttikeskuksesta toteutuu monin tavoin. Niistä kaupunkikuvallisesti tärkeä on talon keskeisin mahdollinen sijainti pääkaupungissamme. Sinne on hyvät kulkuyhteydet sekä julkisilla liikennevälineillä että jalan, pyörällä ja yksityisautolla. Talo on avoin ympäri vuoden ja kaiken päivää. Pistäytyminen, läpikulku tai muutoin vain oleskelu on sallittua ja jopa toivottavaa. Monipuolista tarjontaa on päivällä ja illalla, niin lyhyitä kuin pitkiä kohtaamisia musiikin ja muun taiteen parissa. Arkkitehtuurin erikoisuutena ovat suuret ikkunat, joiden kautta saliin siivilöityy luonnonvaloa ja toisaalta salin tapahtumia voi seurata päälämpiöstä. Mannerheimintien pääsisäänkäynnin vieressä palvelee perinteinen levymyymälä. Aulapalvelupisteen lippumyymälästä voi ostaa lippuja sekä Musiikkitalon että muihinkin tapahtumiin. Alalämpiön galleriatilan näyttelytoimintaa viritellään yhteistyössä esimerkiksi Forum Boxin ja Kiasman kanssa. Musiikkitalossa kohtaavat niin ammattimuusikot ja musiikin opiskelijat kuin uusi ja vanha yleisö, eri ikäryhmät, kaupunkilaiset ja turistit sekä jatkossa toivottavasti yhä useammin myös eri musiikin- ja taiteenlajien edustajat. Hanke on ilmeisesti jo nyt lisännyt musiikin merkitystä yhteiskunnassa. Se on näkynyt ja siitä on kiistelty mediassa vuosia. Se on ruokkinut erilaisten näkökulmien syntymistä. Sen julkisuus on vetänyt paikalle myös ”ensikertalaisia” tutustumaan taloon. Uudet, asianmukaiset työskentelytilat muusikoille ja opiskelijoille vahvistavat alan ammatti-identiteettiä, samalla kun ne motivoivat entistä parempiin suorituksiin. Akustiikka kehittää sointia ja parantaa yhteissoiton laatua. Lisääpä Musiikkitalo myös entisestään suomalaisen musiikkielämän kiinnostavuutta kansainvälisesti. Sen osoittivat monet ulkomaisten lehtien arviot avajaisten jälkeen. Berliner Zeitungin kriitikko Nikolaus Bernau päätyi toteamaan, että tutustumismatkaa Pohjolaan ”ei kannata tehdä vain Pisa-tuloksista vaivaantuneiden saksalaisten koulutus-, vaan myös kulttuuripoliitikkojen.”•
Läpikulku sallittu.
29
tuhannesta
yksi
vuosittain EsEkiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. viime vuonna 1 098 anomusta johti myönteiseen päätökseen.
johanna juholalla on vain hyviä kokemuksia siitä, että joku toinen ottaa vastuun hänen esiintymistensä käytännön järjestelyistä. kuva : sami PErttilä
30
johanna juhola:
eSek
ESEKin 1.6.−31.8.2011
auttaa arjessa Johanna Juhola keikkailee eri yhtyeineen suomessa ja ulkomailla suunnilleen yhtä ahkerasti, viimeksi EsEkin esiintymistilaisuuksien tuen turvin itävallassa, tanskassa ja Portugalissa. keikoista sovittaessa hän haluaisi pysytellä ydinosaamisalueellaan eli taiteessa. ”kun puhutaan rahasta, siinä on aina pientä vääntöä, vaikka kuinka hyvässä hengessä neuvoteltaisiin”, hän perustelee. ”keikkamyyjistähän kuulee usein ilkeitä puheita. itselläni on kuitenkin vain hyviä kokemuksia siitä, että joku toinen ottaa vastuun esiintymisteni käytännön järjestelyistä.” EsEkin tukijärjestelmät ovat alkaneet tulla kansainvälisestikin sen verran tunnetuiksi, että ne poikivat lieveilmiöitä suomalaisten taiteilijoiden ulkomaankiertueiden rahoitukseen. myös johanna juhola on huomannut tämän. ”muutaman kerran aivan viime aikoina on käynyt niin, että matkan rahoitusvastuu on haluttu sysätä artistille. joillain yksittäisillä tilaajilla näyttää olevan sellainen
luulo, että EsEk olisi jonkinlainen rahoitusautomaatti. heille on sitten pitänyt kertoa, että näin ei suinkaan ole ja että EsEkin tuki parhaassakin tapauksessa kattaa vain osan kiertueen kuluista.” toisaalta juhola näkee myönteisenä, että keikan ulkomainen järjestäjä tuntee suomen tukijärjestelmät. muutoinhan pienellä budjetilla toimittaessa tuntuisi itsestään selvältä, että keski-Eurooppaa kaukaisempien maiden artistit ovat poissuljettu vaihtoehto. tietoisuus suomen tukimahdollisuuksista lisää suomalaisten artistien kilpailukykyä. ”mitään ongelmaahan ei ole silloin, jos esiintymispyynnöt tulevat ajoissa, vaikka puolitoista vuotta ennen toivottua ajankohtaa. silloin voidaan tehdä ikään kuin aiesopimus: keikka järjestetään, mikäli siihen saadaan rahoitus. mutta jostakin syystä kansanmusiikin ja maailmanmusiikin ympyröissä sovitaan keikoista kauhean myöhään, ehkä puolen vuoden säteellä, jolloin apurahojen hakeminen on usein jo myöhäistä.”
kuva: saara vuorjoki
eSekekstra
juhola on jonkin aikaa istunut myös tukea jakavassa pöydässä: hän on jäsenenä EsEkin työskentelytukijaostossa. työskentelytuen konseptia hän pitää oikeaan osuneena. ”missään muualla ei ole tällaista tukimuotoa muusikon arkiselle, usein hyvinkin monesta hankkeesta koostuvalle työlle. yksittäinen muusikko hyötyy siitä, että tuki kohdistuu juuri hänen omaan henkilökohtaiseen työkenttäänsä, oli se sitten yksi projekti tai monen projektin sirpaleinen yhdistelmä.” juhola arvostaa myös EsEkin realistista suhtautumista muusikon arkeen. ”muualla anoja voi joutua monisanaisesti perustelemaan projektinsa merkitystä maan musiikkikulttuurille tai kansojen yhteisymmärrykselle tai muille yleville päämäärille. EsEkille riittää, että anoja haluaa tehdä hyvää musiikkia ja saada sitä esitetyksi.”•
anu karlson
päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 107 700 euroa myönteisiä päätöksiä 90 kpl • Työskentelytuki 113 472 euroa myönteisiä päätöksiä 66 kpl • Muut avustukset 5 000 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl myönteisiä päätöksiä yht. 157.
ESEKin seuraavat
hakuajat • Äänitetuotanto 31.10. mennessä • Av-tuotanto 14.10. mennessä • Markkinointi ja vienti 31.10. mennessä • Esiintymistilaisuudet 15.11. mennessä • Työskentely 15.11. mennessä anomusten pitää olla EsEkissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä. EsEkin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi
Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista musiikkia pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.
ESEK siirsi kevään aikana kaikkien tukiensa paitsi av-tuen haun sähköiseen hakujärjestelmään. av-tuen kohdalla ei ainakaan toistaiseksi ole siihen menty, sillä etenkin laajempien tuotantojen liitemateriaali on niin runsas, että on katsottu järkevämmäksi ottaa ne vastaan edelleen paperiversioina. musiikkivideoiden osalta sähköiseen hakuun siirtymistä on kuitenkin harkittu, koska anomukset ovat yleensä vain muutaman sivun pituisia. mahdollisen siirtymisen aikataulu on vielä auki. sähköinen haku on otettu jopa yllättävän positiivisesti vastaan. kiittävää palautetta on tullut runsaasti.
järjestelmää on kehuttu nykyaikaiseksi ja helpoksi käyttää. ongelmia on aiheuttanut lähinnä iBan-muodossa annettava tilinumero, joka on entistäkin pitempi numerosarja. sen kirjoittamisessa on siten oltava tarkkana. toinen tärkeä muistettava on, että kustannusarvioon on ei pidä kirjoittaa euron eikä muitakaan erikoismerkkejä; järjestelmä hyväksyy tällä kohtaa ainoastaan numerot. tekstikenttien merkkimääriä on joidenkin tukilajien kohdalla valiteltu liian pieniksi. ne on kuitenkin tarkoituksella määritelty suppeiksi, sillä asialle on eduksi, että se esitetään lyhyesti ja ytimekkäästi ilman laa-
jempaa tarinointia. kun hakemuksia on käsittelykierrosta kohden jopa 200 kappaletta ja käsittelyaikataulut tiukkoja, kompakti tieto helpottaa ja nopeuttaa käsittelijöiden työtä. tähän mennessä hakemuksia on tullut sähköisesti lähes 1 000 kappaletta ja kyselyitä tai valituksia vain muutamia kymmeniä, joten sähköisen järjestelmän voidaan todeta onnistuneen yli odotusten. sitä tarkennetaan ja kehitetään kuitenkin jatkuvasti, joten palautetta ja toivomuksia otetaan edelleen mielellään vastaan. leena hirvonen EsEkin pääsihteeri
•
31
32