Gramexpress 01/2012

Gramexpress 1/12 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x

Tuure Kilpeläinen ja uusi musafirma

Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille Äänimaailman rakentaja Vesa Haaja Merellinen Ålands Radio

1

hän

elävän musiikin voimaan konserteissa ja muissa tilaisuuksissa.

➤ Pölyttyykö kitara nurkassa, vai ehditkö vielä soitella?

– Pyyhin siitä (tai siis niistä) kyllä säännöllisesti pölyt soittamalla, mutta liian usein yksin. Porukalla soitantaan on hankala löytää niitä sopivia hetkiä. ➤ Onko yhtyeenne Åttopojat aktiivinen?

lauri kivinen

– Åttopojat julkaisi joulun alla kymmenennen levynsä, Roosa ja minä, Roosa nauha -kampanjan tueksi. Siis olemme, kohtuullisen. Keikkoja on ollut pari vuodessa.

Syntyi 1961 Vaasassa

➤ Miltä Ylen rahoitusratkaisu tuntuu?

Perhe vaimo ja kolme tytärtä Työura ja luottamustehtävät Nokia Siemens Networks: mm. yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja 2007–2010, Brysselin edustuston päällikkö 2004–2007, viestintäjohtaja 1997–2003, Nokia Mobile Phonesin viestintäjohtaja 1992–1997, tiedotuspäällikkö Helsingissä ja Genevessä 1988– 1991. Yleisradio: toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen 2010–. PALTA ry:n hallituksen jäsen 2011–.

Musiikin parissa laulanut eri kuoroissa yli 20 vuotta, levyttänyt Amici Cantus -kuoron kakkostenorina mm.

Einojuhani Rautavaaran koko mieskuorotuotannon, osallistui Syksyn Sävel -kilpailuun Tiilin Veljekset -yhtyeen solistina 1984, Åttopojat -orkesterin jäsenenä 10 hyväntekeväisyyslevyä vuodesta 2003, sanoituksia, iskelmäsävellyksiä ja sovituksia.

– Ylen ratkaisu helpottaa ja velvoittaa.

Kun ensi vuonna kaikki maksavat Ylen palveluista, tulee kaikkien niistä myös jotain sopivaa löytää.

haluamme vaalia sitä, että etenkin kotimaiset tekijät saavat paitsi teoksensa yleisön ulottuville, myös niistä heille kuuluvan korvauksen.

➤ Mitä mieltä olet tekijänoikeuksista ja tekijänoikeuskorvauksista?

– Alan suuri haaste on se, miten viemme tekijänoikeusmenetelmät digiaikaan. Tekijänoikeuksien tulee yhä vahvemmin olla luovan digitaalisen talouden vahvistaja ja raivata aktiivisesti tämän murroksen edestä esteitä. Toinen vaihtoehto olisivat villin lännen lait, jolloin lainkuuliaiset pelurit, kuten Yle, jäisivät ainoan lypsylehmän asemaan. Se ei olisi kenellekään eduksi.•

➤ Miten sinä mielessäsi erotat Ylen ja kaupallisen sähköisen median roolit?

– Ylellä painottuu kotimaisuus ja koko maan palvelu. Tarjoamme myös enemmän sisältöjä sellaisille alueille, joilla muut eivät laajasti toimi – esimerkiksi lasten ohjelmat tai hartausohjelmat. Mutta kaikista ohjelmista pitää olla tunnistettavissa, miksi Yle niitä yhteisellä rahalla tekee.

Ylen ykkönen Ylen ykkösmiehen Lauri Kivisen yhtye Åttopojat julkaisi jo kymmenennen levynsä. ➤ Montako levyä omistat?

– Tallenteet ovat pikku hiljaa katoavia, ja minunkin kohdallani cd-levyjen määrä on kääntynyt laskuun. Lisää tulee vuosi vuodelta vähemmän, ja toisesta päästä poistan vanhoja milloin pystyn. Vinyylejä on kellarissa ehkä parikymmentä muistojen laatikossa. ➤ Millä tekniikalla tapaat nykyisin kuunnella (ja varastoida) musiikkia?

– Tietokone ja siihen liitetyt soittimet on ykkönen. Yhä enemmän suoraan verkosta, mutta radio pitää pintansa. Radiota voi kuunnella kätevästi esimerkiksi kännykästä. ➤ Mitä kautta aikuinen mies nykyisin

tutustuu uusiin biiseihin?

– Radio on tässä vahva, ja erilaisten suositusten kautta saa uusia virikkeitä. Uskon myös

2

➤ Mihin Yleä tarvitaan?

– Yleä tarvitaan, jotta kotimaisella kulttuurilla, kielillä ja demokratialla on elinvoimaa.

Noin se on tehtävässämme ilmaistu, ja kaikki kasvaa tuosta hyvästä määritelmästä. ➤ Tarvitseeko kaupallisen median olla huolissaan Ylen kilpailusta?

– Meille on mediamaiseman monimuotoisuus tärkeää, ja toivon että kaupalliset kilpailijamme näkevät asian samoin. Mielestäni työnjako ja kilpailu meidän ja kaupallisten toimijoiden kesken on toimiva. ➤ Miten tekijänoikeudet näkyvät Ylessä?

– Kauttamme kanavoituu merkittäviä summia kotimaiselle luovalle alalle – laskutavasta hieman riippuen noin 50 miljoonaa vuodessa. Olemme mm. Gramexin suurin asiakas ja

Haastattelu LAURI KAIRA Kuva Jyrki valkama

pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja

Gramex 45 vuotta

’’Gramex on palveleva linkki.’’

Linkkinä toimiminen kymmenien tuhansien asiakkaiden välillä on haastava tehtävä. Se vaatii tarkkojen rekisterien rakentamista biiseistä ja niillä esiintyvistä taiteilijoista, sopimusten tekoa ja korvausliikenteen hoitoa.

Linkkiä tarvitaan. En tiedä kauppaa, ravintolaa tai radioasemaa, joka tahtoisi omin käsin hoitaa ennakonpidätykset ja palkkionmaksut yksittäin jokaiselle artistille, taustamuusikolle ja levy-yhtiölle, sekä Suomeen että ulkomaille.

Ja sitähän se arkityö Gramexin toimistossa on.

PS. Piraatit pelottelevat sensuurilla.

Koska piratismin kannatus on pohjalukemissa (vain 4 prosenttia kansasta hyväksyy luvattoman nettijakelun), piraatit ovat keksineet uuden prargumentin. Piratismin puolustamisen sijasta he väittävät vastustavansa sensuuria. Luepa jutut sensuurileimakirveen heiluttajista sivuilta 7. ja 28.• Kuva: saara vuorjoki

T

ekijänoikeusjärjestö Gramex perustettiin vuonna 1967. Tovin kuluttua tämä järjestö on siis 45-vuotias.

Syntymäpäivää vietetään ilman suurempia juhlallisuuksia, työn merkeissä. Se huomioidaan lähinnä jakamalla käyttäjäasiakkaiden Gramex-palkintoja sekä laajentamalla Gramexin perinteinen vuosilevy tupla-cd:ksi, jolla on musiikkia 45 vuodelta.

Vuosipäivälevyn nimi on ”45 vuotta musiikin hyväksi”.

Se kertoo, mistä tekijäoikeusjärjestön toiminnassa on – ja pitää olla – kysymys.

Tekijänoikeusjärjestön tehtävä on kaksiosainen. Ensinnäkin sen pitää edistää edustamiensa taiteilijoiden ja tuottajien etua. Tätä se tekee osin omalla arkipäivän toiminnallaan ja osin yhteiskunnallisella vaikuttamisella lähinnä tekijänoikeuskysymyksiin.

Toiseksi sen pitää olla musiikin käyttäjien ja edustamiensa oikeudenhaltijoiden välillä palveleva linkki, jonka kautta niin käyttöluvat kuin korvaukset hoituvat luotettavasti, tehokkaasti ja matalin kustannuksin.

Gramex pyrkii palvelemaan tässä roolissa sekä korvauksensaaja- että korvauksenmaksaja-asiakkaitaan. Molempia on nykyisin paljon enemmän kuin vuonna 1967.

Korvauksenmaksaja-asiakkaita on noin 32 000. Korvauksensaaja-asiakkaita on yksin Suomessa yli 45 000 ja ulkomailla lukemattomia tämän päälle.

4

sisältö 1/12 14

16

Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitusneuvoston puheenjohtaja Risto Ryti Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012 Kannessa Tuure Kilpeläinen. Kannen kuva: Warner Music

24

2 Hän / Lauri Kivinen 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Kaihon miehet 12 Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Oikeaa musiikkia: Vesa Haaja 20 Ålands Radio 23 Soolo / Kikka Laitinen 24 45 vuotta musiikin hyväksi 27 Piraatit pelottelevat sensuurilla 28 Pykäläviidakko / Sami Kokljuschkin 30 Yksi tuhannesta / Suisto-klubi 30 ESEKekstra

3

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

alkusoitto

Vuoden albumi Kun valaistun Chisu Vuoden biisi Silkkii Jukka Poika Vuoden hiphop- / elektroninen albumi Mustaa kultaa Jare & VilleGalle Vuoden iskelmäalbumi Erämaa Tuure Kilpeläinen Vuoden metallialbumi Relentless Reckless Forever Children Of Bodom Vuoden miessolisti Tuure Kilpeläinen Vuoden naissolisti Chisu Vuoden pop-albumi Kun valaistun Chisu Vuoden rock-albumi Sensory Overdrive Michael Monroe Vuoden tulokas Jare & VilleGalle Vuoden yhtye Michael Monroe

Ennätysmäärä artisteja esiintyi tänä vuonna Emma-gaalassa.

Vuoden vienti-Emma Sunrise Avenue Erikois-Emma Jukka Haarma Erikois-Emma Apulanta Vuoden myydyin albumi Imaginaerum Nightwish 67 932 kpl Vuoden musiikkivideo Sabotage Chisu ohjaaja: Misko Iho / Juma Tuotanto Yleisöäänestys: Vuoden artisti Lauri Tähkä

Chisu ja ohjaaja Miska Iho saavat palkintonsa vuoden musiikkivideosta MTV:n Akseli Heikkilältä ja Voicen Anni Hautalalta.

Chisulle viisi Emmaa Äänilevyalan suuri vuotuinen palkintojuhla Emma-gaala järjestettiin tänä vuonna jo tammikuussa Espoon Barona-areenalla.

Kuvat: rimma lillemägi

Jo viime vuoden puolella saivat palkintonsa seuraavat erikoisalojen edustajat: Vuoden alternative- / indiealbumi Soita mulle Regina Vuoden etnoalbumi SydänJuurilla Freija Vuoden jazzalbumi Vespers Iro Haarla Quintet Vuoden klassinen albumi Isola Sebastian Fagerlund Göteborgin sinfoniaorkesteri joht. Dima Slobodeniouk Vuoden lastenalbumi Traktori Ammuu

Vuoden miessolistia Tuure Kilpeläistä halaa Iina Kuustonen, ja Jukka Haarmalle ojentaa Erikois-Emman Musiikkituottajien Lauri Rechardt. Oikealla vuoden live-esiintyjä Jukka Poika.

4

Vuoden tuottaja Chisu Vuoden live-esiintyjä Jukka Poika

musavisa

Kanadalais-suomalaista yhteistyötä

1. Stam1nan uutuusalbumi on nimeltään?

Rajat ylittävä pop- tai rock-yhteistyö on harvinaisempaa kuin voisi kuvitella tietoverkkojen pienentämässä kulttuurimaailmassa. Suomalaisyhtye Siinai tekee nyt tiivistä yhteistyötä kanadalaisen Moonfacen kanssa. Suomalaiset kiersivät silloisen Joensuu 1685 -yhtyeensä kanssa Eurooppaa yhdessä Wolf Paraden matkassa. Sen kosketinsoittaja on Moonfacen pääarkkitehti Spencer Krug, joka pyysi Siinain mukaan musiikintekoon. Siinai on soittanut levyn instrumentit ja Krug keskittyy lauluun ja koskettimiin.

Yhteisen albumin Heartbreaking Bravery julkaisee Jagjaguwar-yhtiö 17. huhtikuuta.

a) Rabies b) Nomad c) Ei encorea d) Nocebo

2. Kuka on Sammy Hagarin luotsaaman Chickenfoot-yhtyeen kitaristi? a) Joe Bonamassa b) Richie Kotzen c) Vinnie Moore d) Joe Satriani

3. Kuka on julkaissut juuri äsken albumin ”Kaikki on satua”? a) Pariisin kevät b) Erin c) Jukka Poika d) Jare & VilleGalle

4. Mikä on kanadalaisen Rush-yhtyeen uusin live-julkaisu?

Kuva: www.jagjaguwar.com

a) Different Stages b) Live In Cleveland c) Rock In Rio d) Snakes & Arrows Live

Yli rajojen: Moonface ja Siinai.

5. Kari Peitsamo ja Ankkulin esikoisalbumin ”Jatsin syvin olemus” avausbiisi on

Mirel Wagner Yhdysvaltoihin Suomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner esittelee musiikkiaan maineikkaassa ammattilaisten musiikkitapahtumassa South By Southwestissä maaliskuussa. Samoihin aikoihin Wagnerin esikoisalbumi myös julkaistaan Yhdysvalloissa.

Yleisradion klassisen musiikin toimitus valitsi Vuoden levyksi 2011 Ondine-levy-yhtiön tallenteen Tales of Joy, Passion, and Love, jolla soivat Uljas Pulkkiksen orkesteriteokset. Kapellimestari Hannu Lintu johtaa levyllä Tampere Filharmoniaa. Pulkkiksen klarinettikonserton solistina soittaa Kari Kriikku, ja 3. osan baritonisolistina laulaa Gabriel Suovanen. ”Uljas Pulkkis on osa sitä liikettä, joka palauttaa kauneuden, ymmärrettävyyden – ja ehkä myös viihteellisyyden – suomalaiseen korkean profiilin taidemusiikkiin”, todetaan valintaperusteissa.

a) Let Me Entertain You b) Somebody to Love c) We Are the Champions d) We Will Rock You

7. Kenen albumi vuodelta 1981 on nimeltään ”Living in the Western World”? a) The Ronski Gang b) Paul Oxley’s Unit c) Broadcast d) Kojo

8. Kuka brittiläinen laulaja on levyttänyt The Great American Songbook -nimisen levysarjan? a) David Bowie b) Elton John c) Rod Stewart d) Sting

Stam1nan uutuusalbumi?

Kuva: teemu leinonen

Kuva: aki roukala

Ondinelle Vuoden levy

6. Minkä Queen-yhtyeen kappaleen Robbie Williams levytti ”A Knight’s Tale” -elokuvan soundtrackille?

5

Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29.

a) Stop, Shake, Honey, Go b) Jaana S c) Kauppaopiston naiset d) Jatsin syvin olemus

alkusoitto Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

Dimitri from Paris esiintyy Club Lumiassa.

Nokian klubi Helsinkiin Club Lumia on matkapuhelinjätti Nokian kehittämä klubikonsepti, jonka tiimoilta Nokia Factoryssä järjestetään vuoden 2012 aikana kuusi tapahtumaa.

Kaikki keskittyvät elektronisen tanssimusiikin eri lajeihin, ja vieraina esiintyy kansainvälisesti kovatasoisia artisteja.

Nokia Factory on uusi klubitila Kuudennen linjan ja Siltasen välissä.

Ensimmäisellä klubilla 10.3. pääesiintyjänä on Dimitri From Paris.

Kuva: dimitri from paris

Hevisaurus voitti dinotaistelun

Kuva: Sony Music

6

Viimeisen vuoden ajan suomalaisten lasten suosiosta on kilpaillut kaksi dinobändiä: Hevisaurus ja Sauruxet.

Molemmat on perustanut Mirka Rantanen, joka riitautui vuosi sitten Sony Music Finlandin kanssa Hevisauruksen hahmoja koskevista tekijänoikeuksista. Alkuperäinen laulusolisti jatkoi Sonyn kanssa Hevisauruksessa, kun Rantanen ja muut bändinjäsenet perustivat Sauruxet.

Rantanen nosti kanteen sillä perusteella, että tuotantoyhtiö oli luovuttanut oikeudet hänen luomiinsa hahmoihin levy-yhtiölle vastoin hänen tahtoaan. Vantaan käräjäoikeuden päätöksen mukaan levy-yhtiöllä on täydet oikeudet hahmoihin, ja oikeus velvoitti Rantasen firman maksamaan Sonylle 100 000 euroa hyvityksenä. Rantanen on valittanut hovioikeuteen.

tahtipuikko Hannu Marttila Gramexin toimitusjohtaja

Keisarin uudet vaatteet

K Kuva: Live Nation

Suomalainen rap-superkokoonpano Suomen eturivin räppärit ovat perustaneet varsinaisen superkokoonpanon nimeltä GG Caravan, jonka albumi ilmestyi 29. helmikuuta. Joukossa ovat mukana Paleface, Redrama, Tommy Lindgren, Brandon sekä muusikoita Marzi Nymanista ja Zarkus Poussasta alkaen.

Yleensä englanniksi esiintyvät Red-

rama ja Tommy Lindgren räppäävät levyllä poikkeuksellisesti suomeksi.

GG Caravan sai alkunsa sisäministeriön Meijän puolue -kampanjasta. Nuorille suunnatun kampanjan tavoitteena on tehdä Suomen romaniväestöä näkyväksi musiikin keinoin.

uinka opettavainen ja usein oikeaan osuva onkaan H. C. Andersenin satu, jossa lapsi paljasti totuuden, ettei keisarilla ole vaatteita.

Aikaamme on luonnehdittu ahneuden ja narsismin ajaksi. Itsensä esille saaminen ja nopeat lyhytaikaiset elämykset ovat nousseet pyrkimysten kärkeen. Minulle kaikki ja heti. Tähän pitää kai lisätä vielä: ilmaiseksi. Otetaan hypetettäväksi joku asia, nostetaan peukku ylös ja kohta unohdetaan koko juttu ja siirrytään hypettämään jotain muuta.

Ehkä vertaus keisarista ilman vaatteita sopii paremmin Guggenheim-hypetykseen, mutta sopii se piratismi-ideologiaankin.

Sen ympärille on jopa perustettu puolue. Nämä netin rajattoman vapauden ritarit ovat ottaneet argumentikseen asiaan mitenkään kuulumattoman sananvapauden ja tarttuneet sensuurileimakirveeseen.

Eivätköhän piratismihypettäjätkin nyt viimeistään tajua totuuden. Yksi heidän keisareistaan pidätettiin äskettäin epäiltynä internetpiratismista ja rahanpesusta.

Tämä Kim Dotcom, o. s. Kim Schmitz, on viimeiset pari vuotta asunut UudessaSeelannissa maan arvokkaimmaksi arvioidussa kiinteistössä, jonka arvo on lähes 20 miljoonaa euroa. Pidätyksen jälkeen häneltä takavarikoitiin 20 autoa.

Hänen epäilyksenalaisista hämäräbisneksistään mittavin on ollut Megaupload-sivusto, jolla on voinut jakaa laittomia kokonaisia elokuva- ja musiikkitiedostoja. Megauploadilla on firman oman ilmoituksen mukaan ollut yli 50 miljoonaa käyttäjää päivässä. Sen kautta on kulkenut neljä prosenttia koko Internetin liikenteestä.

Yhdysvaltojen viranomaiset haluavat, että Dotcom luovutetaan Yhdysvaltoihin, jossa häntä voi odottaa jopa kymmenien vuosien vankeusrangaistus. Samaan aikaan Ruotsissa korkein oikeus pysytti toisten piraattikeisareiden, Pirate Bayn taustalla olevien henkilöiden, jo aikaisemmin saaman vankeustuomion.

Kostoksi Megauploadin sulkemisesta Anonymous-nimellä esiintyvät hakkerit ilmoittivat kaataneensa filmi- ja musiikkialan yritysten sekä Yhdysvaltain liittovaltion nettisivuja. Tämän saman kollektiivin ilmoitettiin myös aluksi olleen Suomessa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskusta vastaan esitetyn pommiuhkauksen takana.•

Sister Flo jää historiaan.

Sister Flo lopetti uransa Ennen kuin Samae Koskisesta tuli suomeksi laulava sooloartisti, hän ansaitsi muusikon kannuksensa Sister Flo -yhtyeessä. Nyt Sister Flon jäsenet ovat päättäneet lopettaa yhteisen taipaleensa. Riihimäeltä lähtöisin olevan yhtyeen viiden albumin tuottajina oli kirjava joukko, esimerkiksi Jori Hulkkonen, Riku Mattila ja Nick Triani.

Kuva: Mikko Meriläinen

7

Kuva: saara vuorjoki

’’Minulle kaikki ilmaiseksi.’’

Kaihon miehet Levymyynnin laskua on surkuteltu pitkään.

Kolme helsinkiläistä lauluntekijää keksi, ettei pidä jäädä tuleen makaamaan vaan tehdä jotain konkreettista.

Syntyi osakeyhtiö Kaiho.

Teksti markus nordenstreng Kuvat saara vuorjoki ja warner music

Tuure Kilpeläinen (vas.), Pete Eklund, Markus Koskinen ja Timo Kiiskinen lyöttäytyivät yhteen.

8

O

’’Minulle kaiho on kaunista, surumielisen toiveikasta ja väkevää musiikkia.’’

Timo Kiiskinen

n hieman absurdia löytää nimekkäitä helsinkiläisiä lauluntekijöitä pohtimassa suomalaisen kaihon syvintä olemusta punavuorelaisen thairavintolan uumenissa. ”Jos puhutaan Ville Valosta, Rauli Badding Somerjoesta, Unto Monosesta tai Eino Leinosta, niin niillä kaikilla on yhteinen nimittäjä, ja se on kaiho”, Timo Kiiskinen muotoilee haarukoidessaan curry-annostaan. ”Näkisin, että meillä kaikilla on elämänmittainen missio tämän tradition säilyttämiseksi, eikä se ole vain meidän, vaan koko Suomen omaisuutta. Minulle kaiho on kaunista, surumielisen toiveikasta ja väkevää musiikkia”, Kiiskinen jatkaa.

Nyt Kaiho on myös osakeyhtiö. Kiiskinen, Tuure Kilpeläinen ja Markus Koskinen ovat sen osakkaita. Sävellettyään yhteisvoimin kappaleita Vesa-Matti Loirin, Samuli Edelmannin, Johanna Kurkelan ja Kari Tapion kaltaisten artistien levyille kolmikko perusti vuodenvaihteessa oman musiikkikustantamon nimeltä Kaiho Publishing. ”Kaiho sai siemenen, kun Loiri kutsui Tuuren, Timon ja Markuksen luokseen Thaimaahan tekemään kappaleita Hyvää puuta -albumille”, levyn vastaavana tuottajana toiminut Pete Eklund paljastaa.

Eklund on Kaiho Publishingin neljäs osakas. Warner Musicin ja Sonyn entinen tuotantopäällikkö kertoo työskennelleensä viime aikoina lähinnä elokuvien parissa.

Vaikkei Eklund osallistu itse sävellys- tai sanoitustyöhön, lauluntekijät kertovat kuuntelevansa auliisti hänen näkemyksiään heidän uusista hengentuotteistaan. Eklundin rooli uudessa kustantamossa osoittautuu huomattavaksi. ”Ideoita kuplii koko ajan, mutta käytännön toteutus on pitkälti kiinni Peten tehokkuudesta ja sen kyvystä nähdä ja säätää kokonaisuuksia”, feodorahattuun sonnustautunut Tuure Kilpeläinen kehuu. >>> 9

”Ei pidä hävetä suomalaista melankolisuutta.”

Uuden ajan musiikkikustantamo Kaiho ei ole musiikkikustantamo sanan perinteisessä merkityksessä. Sen toimintamalli muistuttaa pikemminkin musiikin tuotantoyhtiöistä, joissa saman katon alta löytyy osaamista laulunteosta ja tuotannosta aina kappaleiden markkinointiin.

Mieleeni juolahtaa verrata Kaihoa amerikkalaiseen Motowniin, jonka suojissa toimi hitti-soul-artistien ja huippumuusikkojen ohella kaikkien aikojen menestyksekkäimpiä amerikkalaisia popsäveltäjiä. Vertaus saa 10

lauluntekijöissä aikaan nöyrää hymistelyä, mutta ihan nappiin se ei mene. Motown oli kuitenkin ennen kaikkea levy-yhtiö, kun taas Kaiholla ei ole suunnitelmissa osallistua äänitteiden valmistamiseen tai jakelemiseen.

Hyväksi käytännön esimerkiksi Kaihon toiminnasta sopii Vesa-Matti Loirin tuleva albumi, jolle Kaiho-kolmikko on säveltänyt valtaosan kappaleistaan. Levyn tuotannosta sekä musisoinnista vastaa Tuure Kilpeläisen Emma-palkittu yhtye Kaihon karavaani, mutta julkaisijana toimii Kaihon sijasta Warner Music.

Kaiho edustaa toistaiseksi Kiiskisen, Kilpeläisen ja Koskisen lisäksi kuutta muutakin kirjoittajaa. ”Tarkoituksena on mahdollisesti kiinnittää lisää lauluntekijöitä”, Eklund paljastaa. ”Olemme havainneet, että muutkin lauluntekijät kaipaavat ryhmäterapiaa laulun tekemisen ympärille. Haluamme kantaa kortemme kekoon siinä, että edistetään suomalaisen musiikin tekemistä ja laadun säilymistä. Koska olemme täysin vapaita perinteisistä toimintatavoista, kykenemme rakentamaan uusia väyliä esimerkiksi elokuvamusiikin maailmaan.”

Eklundin mietteet eivät ole vain sanojen helinää. Markus Koskinen on tehnyt hiljattain musiikin Aku Louhimiehen uuteen Vuosaari-elokuvaan. Tuure Kilpeläisen yhtye on puolestaan paraikaa viimeistelemässä ääniraitaa Mika Kaurismäen Tie pohjoiseen -elokuvaan. ”Elokuvamusiikki on luonut Markuksen ja Tuuren kaltaisille, perinteisemmän pop-

Molli on Suomen duuri Kaihon osakkaat uskovat, että suomalaiselle melankolialle voisi olla tilausta Suomen rajojen ulkopuolellakin. Kilpeläisen mielestä kaihomusiikkia voitaisiin markkinoida ulkomailla maailmanmusiikkina. ”Olisi avartavaa miettiä juttua siltä kantilta, että suomalaista kaihomusaa esiteltäisiin ulkomaalaisille samaan tapaan kuin vaikkapa mornaa, flamencoa, fadoa tai bluesia suomalaisille. Suomalaisen vientimusiikin ei tarvitse olla välttämättä aina muualta lainattua.”

Kilpeläisen mietteissä lienee totuuden siemen. Suomen kieli ja melankolia ovat käsin kosketeltavia vaikkapa Suomen kansainvälisesti menestyneimmän elokuvaohjaajan Aki Kaurismäen töissä. ”Kysymys on siitä, ettei pidä hävetä suomalaista melankolisuutta, vaan ennemmin kannattaisi keskittyä sen korostamiseen”, Kiiskinen sanoo. ”Kirjoitin joskus vessan seinään että molli on Suomen duuri”, Koskinen lohkaisee.

Kaihon miehet ovat huojentuneita siitä, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiinnostaa nyt myös Suomen kansaa enemmän kuin vuosiin. ”Globalisaatio on luonut tilauksen paitsi lähiruualle myös lähimusalle”, Kilpeläinen uskoo. ”On kuvaavaa, että Kaihon karavaanin keikoilla, pienilläkin paikkakunnilla, ihmiset tulevat aina kiittelemään siitä, että meidän musiikissa on sisältöä ja että pitkästä aikaa joku uskaltaa esittää iskelmämusiikkia, jossa lauletaan isoista asioista.”

Kuvat: Warner music

Sisältö edellä ”Kun tänä päivänä tehdään sisällöllä bisnestä, monesti unohdetaan, mistä se sisältö itse asiassa tulee. Meidän lähtökohtana on ollut alusta asti, että toimitaan tekijälähtöisesti ja mennään sisältö edellä”, Eklund pohtii. ”Paljon puhutaan musiikkibisneksen murroksesta. Me ei haluttu jäädä tuleen makaamaan surkuttelemaan sitä, että levyt eivät enää myy, vaan tehdä jotain konkreettista.

Näen tässä kemiassa paljon energiaa. Me kaikki jaetaan samankaltainen musiikillinen arvomaailma, mutta tuodaan kukin myös jotain omaa pöytään. Kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat helpommin”, Kilpeläinen pohtii. ”Laulun tekeminen on yksinäistä hommaa, ja tällainen yhteisö luo tavallaan turvaverkon ympärille”, Markus Koskinen säestää. ”Nyt me sanottiin toisillemme tahdon ja ollaan naimisissa keskenämme”, hän vitsailee.

Voimien yhdistäminen ei Timo Kiiskisen mukaan johdu ahneudesta eikä siitä, että lauluntekijät haluaisivat laulujaan entistä useammille levyille. Kaihon osakkaat ovat nauttineet suomalaisen musiikkielämän luottamuksesta vanhastaankin. Mutta yksin töitä tehdessään lauluntekijä tuppaa olemaan yksittäisten kappaleidensa armoilla. ”Joko laulu menee jonkun levylle tai sitten se jää pöytälaatikkoon pölyttymään. Tätä Kaiho-operaatiota motivoi itseni osalta nimenomaan mahdollisuus syventää omaa tekemistä ja keskittyä yhdessä albumikokonaisuuksien synnyttämiseen yksittäisten biisien sijasta”, Kullervo Linna -palkinnon viime marraskuussa pokannut Kiiskinen tarkentaa.

ja iskelmämusiikin parissa työskennelleille biisintekijöille, uusia haasteita ja mielenkiintoisen uuden aluevaltauksen”, Eklund sanoo Koskisen ja Kilpeläisen nyökkäillessä vieressä.

Johanna Kurkela, Vesa-Matti Loiri ja Samuli Edelmann ovat kaikki saaneet laulettavaa Kaihon miehiltä. ’’Kun on yhden sijasta neljä tekijää, omatkin ideat realisoituvat helpommin.’’

’’Ideoita kuplii koko ajan.’’

Kaihon miehiä ilahduttaa, että perinteisempi kotimainen iskelmä kiinnostaa nyt myös Suomen kansaa enemmän kuin vuosiin.

Portaissa vasemmalta Pete Eklund, Tuure Kilpeläinen ja Timo Kiiskinen, edessä Markus Koskinen.

Tikanheittoa ja käkimassaa Kiiskisen, Kilpeläisen ja Koskisen mukaan yhteistyö on vaikuttanut monella tapaa lauluntekijöiden omiin työskentelymetodeihin ja maneereihin. ”Ollaan opittu olemaan sanomatta jatkuvasti ei biisintekotilanteessa”, Koskinen kertoo. ”Sovimme nimittäin jokin aika sitten, että meistä jokainen sai vain yhden ei-kortin biisintekotilanteessa.” ”Mulle se oli tosi vaikeaa, koska olen sellainen ei-mies ihan lähtökohtaisesti”, Kilpeläinen nauraa. ”Kyllä lauluntekijän työssä on aika usein vastatusten kohdistamisen ja tikanheitonkin kanssa. Koen silti olevani biisintekijänä parhaimmillani silloin, kun en ole tekemässä biisiä kellekään, vaan sellainen vain syntyy kuin itsestään”, Kiiskinen sanoo.

”On mielestäni valintakysymys, millä metodilla laulujaan milloinkin kirjoittaa”, Koskinen pohtii vieressä. ”Yleensä tietynlainen suunnittelemattomuus vapauttaa itsessäni alitajuisia voimavaroja. Mitä vähemmän ajattelen, sitä enemmän asioita syntyy kuin itsestään.” ”Mun mielestä on kyllä tosi inspiroivaa tietää, kelle biisiä lähtee tekemään”, Kilpeläinen sanoo. ”Ei ole biisiä ilman osoitetta – se on sellainen lähtölaukaus lauluntekemiselleni. Tosin ei asiaa tule enää miettineeksi sitten kun on työn touhussa. Varsinainen laulunteko on kuitenkin lähinnä alitajunnan ja intuition virtaa.”

Kolmikon sävellykset saavat useimmiten kimmokkeen yhden lauluntekijän alkuperäisideasta. Sanoituspuoli tehdään kollektiivisesti.

”Sanat ovat loogisempia ja enempi ajatuksella käsiteltävissä kuin musiikki. Teksti on sellaista käkimassaa, jossa siirrellään palikoita paikasta toiseen ja ravistellaan pussia.

Yhdessä säveltäminen on herkempi tapahtuma. Saattaa mennä niin, että yksi meistä säveltää ja loput kuuntelee ja kommentoi, mikä jutussa toimii ja mikä ei. Kaikkien panos on silti yhtä tärkeä.”

Kaiho-kolmikko kertoo jakavansa Teosto-ilmoituksissa yhteisten kappaleidensa tekijäosuudet kristillisellä tasajaolla. ”Riittää, että on läsnä, vaikka vain keittämässä kahvia”, Koskinen vitsailee. ”Pitää olla läsnä, ja mielellään myös hereillä”, Kiiskinen lohkaisee, ja Kaiho-partnerit retkahtavat makeaan nauruun.•

11

Teksti lauri kaira Tilastot jorma härkki Kuva edition gustafsson / Lehtikuva

Gramexilta 17,3 miljoonaa musiikille

V

Gramex jakoi viime vuonna 17,3 miljoonaa euroa musiikille.

Tämän lisäksi ESEK-tukea jaettiin noin 2 miljoonaa euroa.

Gramexin korvaushallinnon kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille.

uonna 2011 tekijänoikeusjärjestö Gramex tilitti 11,12 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille.

Tästä menee taiteilijoille 5,80 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 5,32 miljoonaa euroa.

Summa koostuu pääasiassa vuoden 2010 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2009 hyvitysmaksuista sekä ulkomailta tulleista korvauksista.

Kotimaisille taiteilijoille on lisäksi maksettu korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin 334 000 euroa. Tuottajille on maksettu 3,6 miljoonaa euroa korvauksia ulkomaisen musiikin käytöstä Suomessa ja korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin 65 000 euroa. Lisäksi ulkomaisten järjestöjen kautta on tilitetty ulkomaisille taiteilijoille noin 2,19 miljoonaa, pääasiassa aiempina vuosina kertyneitä korvauksia.

Jos Gramex-korvausten rinnalla huomioidaan Gramexin yhteydessä toimivan ESEKin jakama noin 2 miljoonan euron suuruinen tuki, yhteismäärä kasvaa noin 19,3 miljoonaan euroon.

12

Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista.

Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti.

Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa lopun kuluessa korvaushallinnon kuluihin.

Kuinka suuria korvauksia?

Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat esiintymispalkkioiden jälkeen suomalaisten muusikoiden suurin tulonlähde.

Kuinka suuria muusikkojen ja tuottajien korvaukset sitten ovat?

Korvauksia maksettiin vuoden 2011 tilityksissä yhteensä 9 982 taiteilijalle ja 2 729 tuottajalle.

Kotimaisten taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 567 euroa ja tuottajien 1 972 euroa.

Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2010 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset.

MTV 3 Radio Nova Lähes valtakunnalliset radiot: Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut kaupalliset radiot: Auran Aallot, Jyväskylä, Järviradio, Kajaus, Melodia, Metro FM, Mega, Pooki, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Rondo FM, Sata, Sun FM, Vaasa ja Ålands Radio.

Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa.

Maksatuksessa on mukana myös takautuvia esityskorvauksia kaupallisilta radioilta vuosilta 2001–2008.•

Vuonna 2011 maksetut kotimaiset korvaukset

Gramex ja ESEK jakoivat yhteensä yli 19 miljoonaa euroa.

Kotimaisille taiteilijoille maksetut kotimaiset korvaukset Maksetut korvaukset Taiteilijat Tuottajat Yhteensä Yle-korvaus Para-korvaus Mtv-korvaus Hyvitysmaksut JES Musiikkivideot Myyntitallenteet Kirjastopalvelut Av-tallenteet Taustamusiikki Markkinaosuusmaksut Muut korvaukset Yhteensä

1 199 620,34 1 563 309,05 1 188,65 711 689,29 1 792 719,83 680,26 40 852,09 5 508,89 63 153,92 350 462,21

0,00 72 762,04

1 192 268,60 2 391 888,94 1 196 809,12 2 760 118,17 1 184,41 2 373,06 306 509,57 1 018 198,86 1 783 485,28 3 576 205,11 96 830,94 97 511,20 48 766,86 89 618,95 1 836,20 7 345,09 76 244,61 139 398,53 361 193,83 711 656,04 244 206,34 244 206,34 6 173,23 78 935,27

5 801 946,57 5 315 508,99 1 1 117 455,56

Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille taiteilijoille

Maksetut kotimaiset korvaukset kotimaisille tuottajille

Eurorajat Taiteilijoiden (euroa) lukumäärä

Eurorajat Tuottajien (euroa) lukumäärä

15 000 – 99 999 10 000 – 15 000 8 500 – 10 000 5 000 – 8 500 2 500 – 5 000 1 500 – 2 500 1 000 – 1 500 500 – 1 000 200 – 500 100 – 200 10 – 100 0 – 10

100 000 – 999 999 50 000 – 100 000 30 000 – 50 000 15 000 – 30 000 10 000 – 15 000 5 000 – 10 000 3 000 – 5 000 1 500 – 3 000 1 000 – 1 500 500 – 1 000 200 – 500 100 – 200 10 – 100 0 – 10

Yhteensä

51 44 31 136 247 288 322 600 1 152 1 177 7 016 15 917 26 981

Yhteensä Lukuohje: 51 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa, 44 taiteilijaa sai 10 000 – 15 000 euroa vuodessa jne.

Esittäviä taiteilijoita ovat muusikot, solistit ja kapellimestarit.

7 9 9 23 16 49 42 103 66 176 332 424 1 702 4 305 7 263

Lukuohje: 7 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa, 9 tuottajaa sai 50 000 – 100 000 euroa vuodessa jne.

Tuottajia ovat äänitteitä taloudellisesti tuottavat tahot, kuten levy-yhtiöt.

13

ESEK tuki 2 miljoonalla

Räppärit tukevat koripalloa EM-karsintoihin valmistuva Suomen miesten koripallomaajoukkue on saanut oman kannustuskappaleensa, jonka esittävät Rähinä Recordsin Uniikki, Brädi ja Timo Pieni Huijaus. Tuottajana toimii Elastinen.

Koripallomaajoukkueen lempinimen – ja aiemmin ryhmän tunnukseksi kasvaneen Kapasiteettiyksikön vanhan kappaleen – mukaan nimetty kappale tunnetaan toistaiseksi työnimellä Susijengi 2012.

Se julkaistaan toukokuussa.

Kuva: Rähinä Records

2 miljoonaa

Toimittaneet Lauri Kaira, Anu Karlson ja Jonathan Mander.

välisoitto

Uniikki kannustaa miesten maajoukkuetta.

Vuoden 2011 aikana ESEK myönsi tukea tehtäväalueidensa edistämistarkoituksiin yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Tästä äänitetuotannon osuus oli noin 300 000 euroa, audiovisuaalisen musiikkituotannon vähän yli 380 000 euroa ja esiintymistilaisuuksien noin 80 000 euroa, mihin sisältyi VAKAtuki. Muusikoiden työskentelyä tuettiin yli 440 000 eurolla ja markkinointi- sekä vientiponnistuksia pyöreästi 200 000 eurolla. Lisäksi rahoitettiin koulutustoimintaa yli 20 000 eurolla ja mm. julkaisutoimintaa 18 500 eurolla.

Opetus- ja kulttuuriministeriön erikoisavustuksen turvin tuettiin kuorojen esiintymismatkoja lähes 80 000 eurolla. Audiovisuaalisen musiikkituotannon tuki oli peräisin ESEKin ja LUSESin yhteisestä pussista. Äänitteiden tuotantotuesta 75 prosenttia meni kevyelle musiikille. Esiintymistilaisuuksien tuesta kevyen osuus oli noin 64 prosenttia, ja audiovisuaalisenkin alan tuetut tuotannot koskivat pääasiassa kevyttä musiikkia.

Kari Turpeinen IT- ja tilitysvastaavaksi Gramexissa aloitti 14. marraskuuta uusi IT- ja tilitysvastaava Kari Turpeinen. Kari on 47-vuotias espoolainen. Hän on työskennellyt eri ITyrityksissä, viimeksi Tieto Oy:ssä palvelupäällikkönä. Tilitys- ja ITasioista vastannut apulaisjohtaja Jorma Härkki jäi eläkkeelle 29. helmikuuta. Hänestä lisää seuraavassa Gramexpressissä.

Viime vuoden eniten myyty albumi oli Musiikkituottajien tilaston mukaan Nightwishin Imaginaerum. Sitä myytiin 67 932 kappaletta. Toiselle tilalle nousi Chisun Kun valaistun, 63 429 kappaletta. Kolmanneksi eniten myi Kari Tapion Laulaja, 52 461 kappaletta.

Fyysisten musiikkitallenteiden myynti laski vuonna 2011 aiempia vuosia

14

vähemmän. Tallennemarkkinan kotimaisuusaste oli kaikkien aikojen huippulukemissa, sillä kotimaiset äänitteet muodostivat peräti 67 prosenttia äänitemyynnin kokonaisarvosta. Kymmenen eniten myydyn albumin joukkoon ei mahtunut yhtään ulkomaista.

Kuva: lauri kaira

Nightwish myi eniten

asiakas

Arktista Benelux-maissa Alankomaissa, Belgiassa ja Luxemburgissa kuultiin syksyllä täyslaidallinen musiikkia Suomesta, kun Arctic Accents – Sounds of Finland 2011 käynnistyi. Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen Fimicin viestintäkampanja kokosi Benelux-maissa yhden otsikon alle monipuolisen kirjon suomalaista musiikkia elokuun alusta vuoden loppuun.

Alueella soivat syyskauden aikana suomalainen nykymusiikki, metalli, indierock, jazz ja uusi kansanmusiikki. Yli 80 nimen joukosta mainittakoon Apocalyptica, Rubik, The Sunrise Avenue, Iro Haarla Quintet, Kimmo Pohjonen, Värttinä, Kaija Saariaho, Esa-Pekka Salonen, defunensemble, Kalle Kalima ja Gourmet.

Arctic Accents -kampanjan konserttien toteuttajina olivat paikalliset korkean profiilin keikkapaikat, festivaalit ja taidekeskukset.

Kampanjan tarkoituksena oli saada suomalaiselle musiikille, sen tekijöille ja esittäjille lisää näkyvyyttä Benelux-maissa. Tässä onnistuttiin, sillä syyskauden aikana Keski-Euroopan ytimessä esiintyi yli 80 artistia tai yhtyettä ja esityksiä oli yli 120.

Fimicin yhteistyökumppaneina hankkeessa oli paikallisia klubeja ja konserttitaloja. Yhteistyössä mukana olivat Suomen Benelux-instituutti ja Benelux-maiden edustustot.

Kuva: henna salo

Äänestäjät valitsivat Kotiteollisuuden Kotiteollisuus voitti Yleisö-Femman, jonka palkinnon nimen mukaisesti ja presidentinvaaleista tutulla tavalla valitsi äänestävä kansa. Muita voittajia Femma-gaalassa olivat mm.

Michael Monroe (Femma-Femma), Samuli Laiho (Big in Japan -Femma), Gracias (Homma-Femma kulttuurin rikastamisesta) ja Mariska (Takapiru-Femma). Live-Femman sai ”kansalaisaktivismi” eli Punajuuri Block Partyn, Kallio Block Partyn ja Kalasataman kaltaiset julkisia tiloja vallanneet tapahtumat.

Kuva: Mika Vuoto

Music Finland käynnistyy Lokakuussa 2011 perustettu Music Finland yhdistää Music Export Finlandin ja Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen. Helmikuun alussa uuden yhdistyksen hallitus valitsi toiminnanjohtajaksi Tuomo Tähtisen.

Tähtinen, 29, on toiminut vuodesta 2008 Music Export Finlandissa (”Musex”) Ison-Britannian ja PohjoisAmerikan markkinoista sekä viestinnästä vastaavana projektipäällikkönä. Kun toiminnanjohtaja Paulina Ahokas marraskuussa siirtyi Tampere-talon johtajaksi, Tähtisestä tuli Musexin virkaatekevä toiminnanjohtaja.

Music Finlandin tarkoituksena on edistää musiikkivientiä sekä lisätä laaja-alaisesti suomalaisen musiikin tunnettuutta, saatavuutta ja käyttöä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

info Vuoden 2012 verotustiedot Vuoden 2012 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2012. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan toimitettava Gramexille kopio.

Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen.

Vuoden 2012 tilitysaikataulu

Tuomo Tähtinen johtaa Music Finlandia.

Kalle Kalima soittaa Pentasonic Belgian konserttipyhätössä AB:ssa.

Kuva: Music Export Finland

Seuraava tilityksemme on toukokuussa 2012. Silloin tilitetään vuoden 2011 esityskorvaukset, mm. radiosoitot.

Viikolla 18 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille, joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan.

Viikolla 21 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille.

Verkkopalvelutunnukset Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen mm. tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti.

Verkkopalvelusopimukset voi tulostaa kotisivultamme.

Ääniteilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi

15

Agentsin solisteja ovat olleet Rauli ”Badding” Somerjoki, Jorma Kääriäinen ja Topi Sorsakoski.

16

Audio Ridersin musiikkipäällikkönä Vesa Haaja suunnittelee räätälöityjä äänimaailmoja eri liikepaikkoihin.

Agentsin Vesa Haaja haluaa tarjota

’’Oikeaa musiikkia’’ Roots-musiikkimies Vesa Haaja haluaa tarjota ”oikeaa musiikkia”. Tämä pätee sekä Agentsin solistin että taustamusiikkipalveluyrityksen musiikkipäällikön roolissa.

Teksti lauri kaira Kuvat pasi rytkönen, lauri kaira

A

gents oli aina Vesa Haajalle ”iso juttu”, johon liittyi paljon ikiomia muistoja. Siksi vastausta ei tarvinnut harkita, kun Esa Pulliainen pyysi häntä mukaan yhtyeen kiertueelle. ”Olimme Esan kanssa musiikkipiireistä vanhoja tuttuja”, Vesa Haaja kertoo.

Vesa ”Vesku” Haaja (s. 1968) oli vaikuttanut pitkään yhtyeissä Whistle Bait, The Barnshakers ja Hi-Fly Rangers. ”Nämä yhtyeet soittavat englanninkielistä roots-musiikkia, rock and rollia alkuperäiseen malliin.” ”En osannut etukäteen hirveästi jännittää Agentsin solistina oloa. Jännitys tuli siinä vaiheessa, kun kiertueella lopullisesti ymmärsin, miten korkealle kannon päälle suomalaiset ovat Agentsin asettaneet.” ”Voisi jopa sanoa, että yleisö jännitti minua enemmän sitä, miten poika pärjää”, Vesa naurahtaa. >>> 17

Suuret saappaat Vesa astui kieltämättä suuriin saappaisiin.

Agents syntyi vuonna 1979 Tuomari Nurmion Köyhien ystävät -yhtyeen raunioille.

Laulusolistina oli alussa Pekka Rytkönen eli Beat-Pete.

Syksyllä 1981 Agents ryhtyi säestämään Rauli ”Badding” Somerjokea. Tältä kaudelta ovat muun muassa hitit ”Ikkunaprinsessa” ja ”Tähdet, tähdet” .

Sitten solistiksi tuli Topi Sorsakoski.

Näiltä vuosilta ovat hitit ”Surujen kitara”, ”Kauan” ja ”On kesäyö”.

Vuonna 1992 Esa Pulliainen kutsui Jorma Kääriäisen Agentsin laulusolistiksi. Tältä kaudelta yhtyeeltä on useita levyjä, joilta hiteiksi nousivat esimerkiksi kappaleet ”Pikku Mona”, ”Moskovan valot” ja ”Olen syytön”.

Vuonna 2004 julkaistiin The Boysin kanssa albumi Pop Show. Yhteisalbumia seurasivat myös yhteiskeikat seuraavana kesänä ympäri Suomea. Yhteislevyn hittejä olivat muun muassa ”Tahdon saaren”, ”Yyterin twist”, ”Takaa ajatusten virran” ja ”Leningrad”.

2000-luvun lopulla Topi Sorsakoski palasi Agentsin laulajaksi Renegades-levylle.

Vuonna 2008 remmiin astui Vesa Haaja.

”Yleisö jännitti minua enemmän sitä, mitenkäs poika pärjää.”

18

Aitoa roots-musiikkia Vesan vanhoista yhtyeistä Whistle Baitia voi kuvata tanssittavaa rock’n’rollia soittavaksi bilebändiksi. ”Siinä on mukana rokkia ja mollikaihoa, monella tavalla samanlaista musiikkia kuin Agents soittaa, mutta englannin kielellä.”

The Barnshakers sen sijaan on ulkomaanmarkkinoille suunnattu, perinteinen rockabilly & western -yhtye. Siis sellainen, jossa basisti käyttää olalla roikkuvan sähköbasson sijasta akustista kontrabassoa.

Omassa genressään The Barnshakers on ulkomailla paljon tunnetumpi yhtye kuin Suomessa tiedostetaan. Se on muun muassa kutsuttu säestämään tunnettuja countrytähtiä USA:n suurilla festivaaleilla. ”2000-luvun alussa säestimme Hank Thompsonia jenkkifestareilla. Kun soitimme hänen hittiään ’Wild Side of Life’ ja näin edessämme suunnattoman mukana laulavan jenkkiyleisön, tuli kieltämättä vähän epätodellinen olo, että missäs suomipojat nyt oikein on.”

Kaksi ammattia Bändityön ohessa Vesa on toiminut pitkään Audio Ridersilla musiikkipäällikkönä. Hiljattain yhtiö yhdistyi Kaupan Ääni Oy:n kanssa ja otti nimekseen Audience First.

Yhtiö toimittaa räätälöityä taustamusiikkipalvelua. ”Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan äänimiljöön, joka sisältää sekä musiikin että kaupan omia tuotteita esitteleviä mainoksia.”

Tässä käytetään oikeaa musiikkia, radiosta tuttuja levyjä, eikä mitään panhuilulla soitettua Waterloota.

Suunnittelu tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. ”Me lähdemme liikkeelle siitä, millaisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suunnattu ja millainen liikkeen brändi on.

Idols-tuomarien sanoin, kokonaispaketin pitää olla kunnossa.”

Räätälöity äänimaailma ”Musiikin voi olla hyvä olla erilaista eri kellonaikoina ja eri vuodenaikoina. Sellaisena hetkinä, kun asiakkaita on vähemmän, pohdimme asiaa henkilökunnan kannalta. Pitää muistaa, että – toisin kuin tavallinen radionkuuntelija – henkilökunta kuulee liikkeen musiikkia 8–10 tuntia päivässä ja joka päivä.

Se on syytä ottaa huomioon kappaleiden vaihtuvuudessa.” ”Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoisaksi, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa, tahtoo tulla uudelleenkin ja kuulee kaupassa ollessaan hänelle räätälöityjä mainoksia kaupassa olevista tuotteista.”

Missä liikkeessä kannattaisi sitten soittaa Agentsin levyä?

En soittaisi Agentsin levyä sellaisenaan, koska siinä on monenlaista musiikkia ja liikaa kontrasteja tähän tarkoituksen”, vastaa Vesa. ”Sen sijaan poimin hitaammat ja medium-kappaleet liikkeelle, joka haluaa tuoda esille suomalaisuutta ja kotimaisuutta, menobiisit taas sinne, missä halutaan luoda dynaamista meininkiä. Periaatteessa Agentsien kappaleista jokainen osuu ja uppoaa johonkin suomalaiseen liikepaikkaan.”•

Vesa Haajasta (2. vasemmalta) tuli Agentsin solisti vuonna 2008.

Muut agentit vas. Juho Hurskainen, Esa Pulliainen, Heikki Sandrén ja Kai Pulliainen.

Audio Riders Oy/Arvo Laitinen sai Gramexpalkinnon kaupan alan taustamusiikkipalvelujen ja -tekniikan kehittämisestä.

Gramexin toimitusjohtajan Hannu Marttilan isännöimässä tilaisuudessa perinteistä kultalevyä muistuttavan palkinnon ojensi taiteilija Laura Närhi. Palkinnon otti vastaan Arvo Laitinen yrityksensä musiikkipäällikkönä toimivan Agents-yhtyeen solistin Vesa Haajan kanssa.

Palkintoperustelujen mukaan Audio Riders Oy on toiminut alan suomalaisena pioneerina kauppapaikkojen taustamusiikkipalvelujen ja äänimaailmojen täsmäluomisessa, laajentanut toimintaansa kansainväliseksi muun muassa Venäjälle ja Baltiaan sekä toiminut äänitemusiikin hyödyntämiseksi vanhusten laitos- ja palveluasumisympäristössä.

Audio Ridersin toiminta henkilöityi erityisesti alkuvaiheessa pitkälti toimitusjohtajaansa Arvo Laitiseen. Kun liiketoiminta siirtyi hiljattain

Audience First -toiminimelle ja Laitinen siirtyi sen hallituksen puheenjohtajaksi, tämä on hyvä hetki huomioida Audio Ridersin ja Laitisen yhteiset saavutukset toimialalla.

Arvo Laitinen totesi kiitossanoissaan, että teknisestä kehityksestä huolimatta yksi asia on pysynyt samana. ”Kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmisten välisen kommunikoinnin keskeisin keino. Siinä perinteiset rajat menettävät merkityksensä. Musiikki ja ääni laajemminkin välittävät tunneskaaloja ja ajatustenvaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa.” ”Näistä lähtökohdista on ollut hienoa kehittää uusia musiikin käyttömuotoja innokkaiden ihmisten ja asiantuntijaryhmien kanssa. Haluan kiittää myös koko Audio Riders Oy:n henkilöstöä. Heille kuuluu osa tästä tunnustuksesta.”• Musiikin käyttäjien Gramex-palkinnot liittyvät siihen, että tekijänoikeusjärjestö Gramex täyttää tänä vuonna 45 vuotta.

Kuva: sari lindström

Gramex-palkinto Audio Riders Oy:lle/Arvo Laitiselle

Vesa Haaja (vas. ) ja Arvo Laitinen saivat palkintonsa Gramexin juhlavuoden lähettiläältä Laura Närheltä.

19

Teksti anu karlson

palvelee sekä Myrskyluotoa että Maarianhaminaa Yleisradion lisäksi Suomessa toimii toinenkin julkisen palvelun radioyhtiö. Se on itseään hallitsevan Ahvenanmaan oma radio.

20

Kuva: Visit Åland / Kjell Söderlund

Ålands Radio

Julkisen palvelun tehtävä Ennen kuin Ålands Radio perustettiin, suosituin kanava Ahvenanmaalla oli Ruotsin radion kanava P3. ”Mutta paikallisradiot ovat aina kuunnelluimpia”, tietää RothbergOlofsson. Ålands Radion kuuntelijaosuus on tällä hetkellä noin 40 prosenttia.

Kuten julkisen palvelun radioissa yleensä, kuuntelijat ovat yleisesti ottaen hieman vanhempaa väkeä. Ahvenanmaan nuoret kuuntelevat eniten yksityistä Steel FM:ää; Ylen ruotsinkielisen nuorisokanavan radio Extremin suosio on viime aikoina vähentynyt. ”Mutta noin 35 ikävuoden jälkeen käyrä kääntyy meidän hyväksemme.”

Korkeaa kuuntelijaprosenttia RothbergOlofsson pitää sitäkin arvokkaampana, koska Ålands Radio joutuu tyydyttämään kaikkien kuuntelijaryhmien tarpeet yhdellä kanavalla.

Profiloituminen onnistuu vain ohjelmittain tai kellonajoittain.

Parasta kuunteluaikaa ovat varhaisaamu ja iltapäivä. ”Aamullahan radio on nopein väline; sanomalehdet eivät ennätä niin nopeasti kertoa tuoreimpia uutisia. Aamupäivällä on suosittuja asiaohjelmia, kuten luonto-ohjelmia, keskellä päivää tulee selvästi kevyempää

Kuva: anu karlson

A

hvenanmaalla on laaja itsehallinto, mutta vielä 20 vuotta sitten sillä ei ollut oikeutta päättää omasta radio- ja televisiotoiminnastaan. Vuoden 1993 itsehallintolain uudistus antoi sille tämän oikeuden. Siihen asti Ahvenanmaalla oli toiminut Yleisradion paikallisradio, joka oli lähettänyt päivittäin neljä tuntia ohjelmaa Ylen silloiselta ruotsinkieliseltä kanavalta. ”Ensin ei oikein tiedetty mitä muutos tarkoittaa; esimerkiksi siitä vallitsi eri käsityksiä, onko Ahvenanmaalla myös oikeus kerätä lupamaksuja”, kertoo Ålands Radion toimitusjohtaja Pia Rothberg-Olofsson.

Korkein oikeus päätyi myönteiseen ratkaisuun, ja niin yhtiö perustettiin ja toiminta käynnistyi 1996. Yhtiö osti Ylen tilat ja laitteet, ja henkilökunta jatkoi vanhoina työntekijöinä. Myös lähetysasema tuli yhtiön omistukseen, joten Ålands Radion vastuulla oli siitä lähtien myös sekä Suomen että Ruotsin valtakunnallisten kanavien lähettäminen maakunnan alueella.

Muutos neljän päivittäisen tunnin maakuntaradiosta kokopäiväiseksi radiokanavaksi oli iso. ”Vaikka saimme neljä toimittajaa lisää, meillä oli aluksi aika tiukkaa”, muistelee Rothberg-Olofsson.

Toimitusjohtaja Pia Rothberg-Olofsson (vas.), toimituspäällikkö Astrid Olhagen ja musiikkitoimittaja-äänitarkkailija Mikael Ahlskog huolehtivat siitä, että ahvenanmaalaiset saavat kuunnella lähellä toimitettua radio-ohjelmaa.

”Nettikuuntelijoita on Australiasta ja Yhdysvalloista asti.” ohjelmaa. Kulttuuriohjelmaa tulee alkuillasta, ja illalla on paljon uusintoja.”

Rothberg-Olofsson muistuttaa myös, että vaikka julkisen palvelun radion päätehtäväksi perinteisesti katsotaan sivistyksen ja valistuksen levittäminen, myös kevyet ohjelmat ovat elintärkeitä. Niillä tavoitetaan uusia kuulijoita, jotka sitten saattavat pysyä kanavalla, vaikka se lähettäisi vähän vaativampaakin ohjelmaa.

Puoli musiikkitoimittajaa Muutaman vuoden takainen lama kosketti Ahvenanmaata samassa suhteessa kuin emämaatakin, niin myös Ahvenanmaan radiota. Radion budjetista katosi 300 000 euroa, mikä merkitsi kuutta henkilötyövuotta. Viisi toimittajanvakanssia leikkautui erilaisilla järjestelyillä, mutta yksi teknikko jouduttiin irtisanomaan. Siten musiikkitoimittaja Mikael Ahlskog on vain puolikas musiikkitoimittajaa; hänen toinen puolensa hoitaa tekniikkaa. ”Työtehtävämme ovat muuttuneet aika paljon siitä, kun vuonna 1985 aloitin täällä äänitarkkailijana”, kertoo Micke. ”Nykyään

niihin kuuluu paljon tukitoimintoja: toimittajien kouluttamista uusien tietokoneohjelmien käyttämiseen sekä tekniikan ylläpitoa ja korjaamista.”

Radion musiikkitarjonta on avara. Ohjelma pyrkii saamaan kuulijoita kaikista ikäja harrastuneisuusryhmistä ja palvelemaan kaikkia ahvenanmaalaisia. ”Ei liikaa haitarinsoittoa eikä liikaa raskasta rokkia, mutta ei myöskään kovin kokeellista taidemusiikkia”, määrittelee toimituspäällikkö Astrid Olhagen. ”Emme halua karkottaa väärillä musiikkivalinnoilla yhtään kuulijaa, joka on avannut radion jotakin asiaohjelmaa kuunnellakseen.”

Vanhan säännön mukaan lauletusta musiikista vähintään 50 prosenttia on oltava ruotsinkielistä. Tämä koskee toimitettuja ohjelmia; täytemusiikkina voivat soida vaikkapa amerikkalaiset listahitit. ”Muuten emme voi kehua noudattavamme mitään musiikkipolitiikkaa”, tunnustaa Ahlskog, ”sillä meillä ei todellakaan ole tällä hetkellä yhtään päätoimista musiikkitoimittajaa.” >>> 21

Aktiivinen Ahvenanmaa Ahvenanmaa onkin musiikkielämältään aktiivinen maakunta. On kuoroja, pelimanniyhtyeitä, rockbändejä ja tanssibändejä, ja musiikkiopistossa annetaan korkeatasoista opetusta. Elävää musiikkia voi kuulla monilla klubeilla talvisaikaankin. Niinpä Ahvenanmaan radion kulttuuritehtävään kuuluu oma musiikkituotanto. Micke Ahlskog, joka itsekin on soittanut useissa bändeissä, käy keikkapaikoilla ja musiikkijuhlilla tallentamassa niin paikallisten muusikoiden kuin vierailijoidenkin esityksiä.

Kontaktiohjelmat ovat mainio tapa pitää yhteyttä kuulijoihin ja saada heiltä palautetta.

Musiikkiohjelmien lisäksi Ålands Radiolla on omat ohjelmansa esimerkiksi luonnonilmiöistä kiinnostuneille ja viherpeukaloille. Politiikan ajankohtaisista kysymyksistä kuulijat saavat tentata päättäjiä ohjelmassa Raka besked.

Muutoin suoraa kuuntelijapalautetta tulee harvakseltaan – tyytyväiset antavat harvoin kuulla itsestään. Ilahduttavia viestejä tulee kuitenkin silloin tällöin Ahvenanmaan ulkopuolelta. ”Vielä Ruotsin Norrtäljen seudulla meitä voi kuunnella normaalisti radiovastaanottimella, mutta nettikuuntelijoita on aina Australiasta ja Yhdysvalloista asti”, kehuu Olhagen. ”Joskus joku ihastuneena ker22

Kuva: robert jansson

Erityismusiikkiohjelmissa voidaan palvella eriytyneempiäkin kuulijaryhmiä. ”Klassisella musiikilla on vankka asema”, kertoo Astrid Olhagen. ”Sitten meillä on vuoropäivin muita musiikin lajeja, jotka vaihtelevat kausittain, esimerkiksi jazzia, viisuja, hengellistä musiikkia, kantria, maailmanmusiikkia, rockia. Näissä erikoisohjelmissa kuunneltavaa musiikkia myös esitellään.”

Lisäksi on taukomusiikkia, joka on sekin periaatteessa helposti kuunneltavaa, mutta sen kirjo voi olla vähän laajempi kuin puheen lomassa soitetun musiikin.

Myös vuorokaudenajat profiloidaan eri tavoin. ”Aamupäivällä on vähän pehmeämpää, iltapäivällä vähän aktiivisempaa ja uudempaa musiikkia”, Olhagen luonnehtii. ”Etenkin ajankohtaisohjelmassa Åland idag yritämme olla musiikissakin ajankohtaisia ja soittaa sitä musiikkia, joka on juuri nyt pinnalla.”

Kontaktiohjelmiin kuuntelijat saavat lähettää omia toivomuksiaan. Joko onnitellaan musiikilla merkkipäivää viettäviä ystäviä ja sukulaisia tai laaditaan vaikkapa kymmenen kappaleen toivelista – joskus perusteluineen, joskus ilman perusteluja. ”On osoittautunut, että ihmiset haluavat aika paljon kuulla paikallisten muusikoiden esityksiä”, kertoo Astrid Olhagen.

Ahvenanmaan radion toimitalo Maarianhaminan kaupungin laidalla istuu kauniisti maisemaan.

”Musiikki vaikuttaa paljon siihen, millaisena muut meidät näkevät.” too, kuinka hauska oli kuulla jostakin meidän ohjelmastamme, että se ja se tuttu on vielä elossa…”

Micke Ahlskog luonnehtii aamuohjelmien musiikkia ”kivaksi kaveriksi, jonka kanssa on mukavaa istua kahvipöydässä ja aloittaa päivä”. Reportaasityyppisissä ohjelmissa, joissa toimittaja jalkautuu sinne missä tapahtuu, musiikilla on tunnelmaa luova rooli. Keskipäivällä soitetaan musiikkia niille, jotka ovat kotona siihen aikaan päivästä, ja se merkitsee pitkälti 1960-luvun musiikkia.

Levylautasella pyörii vuosittain 3 500– 4 000 kappaletta. Kieli sanelee pitkälti ahvenanmaalaisten musiikkimaun, mutta toki menestyneimmät englanniksi laulavat suomalaiset bändit ovat suosittuja Ahvenanmaallakin, esimerkiksi Nightwish ja Him.

Musiikkiprofiilin dilemma ”Tällä hetkellä musiikkitoimittajan rooli Ahvenanmaan radiossa on minimaalinen”, huokaa Ahlskog. ”Kuitenkin musiikki vaikuttaa paljon siihen, millaisena muut meidät näkevät. Siksi musiikkivalinnat eivät saisi olla

kiinni vain siitä, kuka studiossa sattuu istumaan, vaan kyllä meillä olisi hyvä olla jonkinlainen profiili.”

Internet vie tällä hetkellä huomattavan paljon aikaa toimittajilta. Verkkolähetykset aloitettiin jo Ålands Radion syntyvuonna 1996 – ”me olimme siinä ihan eturintamassa ja olemme jatkossakin aika mukavasti roikkuneet mukana kehityksessä”, toteaa Pia Rothberg-Olofsson. ”Nykyään panostamme paljon myös kuvalliseen puoleen”, jatkaa Astrid Olhagen. ”Käytämme jopa liikkuvaa kuvaa. Monet ajankohtaislähetykset ovat netissä kuunneltavissa jälkeenpäin, samoin monet puhemusiikkiohjelmat, kuten kesäaikana suosittu Sommarprat.”

Netti on nuorisolle yhä tärkeämpi tiedonhaku- ja viihdekanava, mutta radion etuna on suurempi riippumattomuus. Sitä voi kuunnella yhtä hyvin ruokaa laittaessaan kuin autoa ajaessaankin. ”Siksi uskon, että radio tulee elämään kauan, jopa pitempään kuin perinteinen televisio”, ennustaa Astrid Olhagen.•

Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.

E

instein on sanonut, että avaruus ja ihmisten typeryys ovat äärettömiä. Edellisestä hän ei kuitenkaan ollut ihan varma. Albertin ajatukseen on helppo yhtyä kun seuraa musiikkialan ”kehitystä”. Hyvitysmaksun vastustajat ja heidän etujoukkonsa sekä nettipiratismin ja laittoman latauksen kannattajat ovat – älykkäästi kylläkin – saaneet kuluttajat, median ja monet poliitikotkin uskomaan, että sananvapaus on sama asia kuin varastaminen.

Onneksi olkoon! Temppu on hienosti suunniteltu ja toteutettu ja sopii Einsteinin teoriaan kuin nenä päähän: ihmiset saadaan uskomaan ihan mitä tahansa, kun oikein paukutetaan.

75 prosenttia suomalaisista sanoo, ettei voi elää ilman musiikkia. Hienoa. Mutta onko niin ettei musiikki saa maksaa mitään? Sata prosenttia suomalaisista ei voi myöskään elää ilman leipää, mutta siitä sentään ollaan vielä valmiita maksamaan. Pitäisikö sananvapauden aate levittää myös ruokaan, asuntoon ja terveydenhuoltoon? Sopii minulle.

Hyvitysmaksu perustuu lakiin. Hyvitysmaksu on tekijöille tuleva korvaus, jonka ansiosta jokainen suomalainen voi kopioida kotikäyttöönsä musiikkia ja elokuvia laillisista lähteistä. Se on korvaus, joka hyvittää musiikin- ja elokuvantekijöille murto-osan heidän täten menettämästään tulosta.

Eräs poliitikko hehkutti Teoston kulttuurikummitapaamisessa netin ihanuutta ja perusteli musiikkipuhelinten poisjääntiä hyvitysmaksun piiristä muun muassa sillä, ettei hänellä ole musiikkia puhelimessaan. Kysyin häneltä, haittaisiko häntä kovasti, jos tuo puhelin, josta hän nyt lienee maksanut 495 euroa, olisikin maksanut 497–499 euroa.

Olisiko hän edes huomannut eron? Keneltä tuo parin euron hyvitysmaksu per laite olisi oikeasti pois? Suomalaisilla on yli 1,5 miljoonaa musiikkipuhelinta, joissa keskimäärin noin sata biisiä.

Uskon, että tässä käy niin, että nämä samaiset hyvitysmaksun vastustajat, nettipiratismin ja laittoman latauksen sekä kaikenmaailman ”sananvapauden” kannattajat saavat vielä karvaasti maksaa typeryydestään.

Washingtonista kantautuu hyviä uutisia. Siellä kaavaillaan lakiesitystä ”Stop Online Piracy Act”, jonka mukaan internetpalvelujen tarjoajan on estettävä pääsy sivustoille, joilla on tarjolla piraattiversioita elokuvista, musiikista ja tv-ohjelmista. Arvatkaapa millä perusteella suuret internetyhtiöt vastustavat lakiesitystä: sananvapaudella ja sillä, että tuo laki tuhoaisi vapaan tiedonvälityksen!•

soolo

Einstein oli viisas mies

Ehdota solistia !

Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta?

Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.

’’Sananvapauden aate myös ruokaan!’’

KIKKA LAITINEN on säveltäjä, sanoittaja ja muusikko, joka pyörittää omaa luovan alan yritystään Hittitalo Kikka Laitinen Oy. Sen toimenkuvaan kuuluvat tilausmusiikin teko, musiikin tuottaminen ja kustantaminen sekä luovan alan luennointi. kuva: taru nikander

23

45 vuotta

Gramex hoitaa suomalaisten taiteilijoiden ulkomaankorvaukset jo viidestätoista suomalaista musiikkia käyttävästä maasta.

24

Teksti lauri kaira Kuva lehtikuva / Kimmo Räisänen

musiikin hyväksi G

Tekijänoikeusjärjestö Gramex täyttää toukokuussa 45 vuotta. Mutta miltä Gramex näytti kymmenvuotispäivänään, entä kolmikymppisenä?

ramex aloitti taipaleensa parin hengen toimistona, jonka tehtävänä oli kerätä lain mukaisia korvauksia pelkästään Yleisradiolta.

Vuosien varrella Gramexin tehtävät lisääntyivät. Korvauksien kerääminen laajeni ensin tallentamiseen ja kaupallisiin radioihin, sitten kauppojen ja ravintoloiden taustamusiikkiin.

Tänään Gramex on yli 45 000 kotimaista muusikkoa ja tuottajaa edustava musiikkialan tukipilari. Gramex-korvauksia jaetaan vuosittain liki15 miljoonaa euroa ja sen lisäksi ESEK-tukea noin 2 miljoonaa euroa.

1967 kaikki alkoi Gramex perustettiin toukokuun 12. päivänä vuonna 1967 ja merkittiin yhdistysrekisteriin 20. kesäkuuta. Syyskuun 28. päivänä valittiin yhdistykselle hallitus. Asioita valmisteli alkuvaiheessa varatuomari Klaus Lagus.

Yhdistykselle vuokrattiin toimisto Helsingin Mikonkatu 13:sta. Vuoden 1968 alusta yhdistykselle palkattiin toimistonhoitajaksi Eeva Valve.

Gramexin ensimmäisen hallituksen puheenjohtajana toimi lainopin kandidaatti Lars Bruun ja varapuheenjohtajana kapellimestari Eino Virtanen. Muiksi jäseniksi valittiin muusikkoja edustava järjestösihteeri Antero Aarre, solistien edustajaksi Vieno Sauri ja

tuottajia edustamaan kauppaneuvos Roger Lindberg, diplomi-insinööri Lauri Rokkanen ja toimitusjohtaja Harry Orvomaa.

Korvauksia vain Yleltä Ensimmäisen vuoden päätehtävänä oli toiminnan ja radiosoittokorvausten keräämisen käynnistäminen. Hallituksen kertomuksen mukaan ”Tanskan vastaavan yhdistyksen toiminta on huomattavasti helpottanut hallituksen toimintaa.”

Alussa Gramex-korvauksia kerättiin pelkästään musiikin käytöstä radio- ja tv-ohjelmissa. Koska näitä ohjelmia esitti Suomessa vain Yleisradio, korvauksenmaksaja-asiakkaita oli alussa tasan yksi.

Ensimmäisen vuoden tulos ei ollut päätä huimaava. Toukokuussa 1968 tehdyn tilintarkastuskertomuksen mukaan yhdistykselle kertyi esityskorvauksia vajaat 600 000 silloista markkaa.

Kaksihenkinen kymmenvuotias Kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1977, Gramex jakoi korvauksia jo noin 1,3 miljoonaa markkaa. Gramexin kotimaisina korvauksensaaja-asiakkaina oli runsas 6 000 taiteilijaa ja runsas 300 tuottajaa.

Tuolloin Gramexin toimistossa oli jo kaksi virkailijaa. Eeva Valve oli saanut avukseen Pirjo Peltosen.

Toiminnan muodot olivat jo alkaneet vakiintua. Vuonna 1972 Gramexin ja Yleis-

radion kesken oli pidetty korvauksia koskeva välimiesmenettely. Tähän pohjaten Gramexilla ja Yleisradiolla oli sopimus minuuttikorvauksista. Vastaava minuuttikorvaussopimus tehtiin vuonna1977 myös MTV:n kanssa.

Kymmenvuotispäivää vietettiin muuten vaatimattomasti, mutta vuosijuhlan kunniaksi annettiin palkinto kitaristi Heikki Laurilalle.

ESEK ja TTVK syntyvät 1970- ja 1980-luvun vaihteessa Gramexin yhteyteen perustettiin kaksi merkittävää uutta toimijaa, jotka ovat nykyisin vahvoja vaikuttajia.

Vuonna 1979 perustettiin Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus TTVK. Sen tehtävänä oli torjua äänitteiden ja kuvatallenteiden laitonta valmistusta, maahantuontia, levittämistä ja esittämistä – lyhyesti sanottuna piratismia.

Vuonna 1981 Gramex perusti Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK -nimisen erillisen toimintayksikön. Sen tehtävä oli tehostaa kotimaisen esittävän säveltaiteen edistämistoimintaa.

15 000 oikeudenhaltijan raja rikki Kun Gramex täytti 20 vuotta vuonna 1987, sen asiakaskunta oli kasvanut 14 735 taiteilijaan ja 1 086 tuottajaan. Gramexin puheenjohtajaksi oli valittu 1980 Risto Ryti. >>>

25

Suomi oli 80-luvulla kovin toisenlainen maa kuin Gramexin perustamisaikoihin.

Rooman sopimus oli voimassa, Yleisradion rinnalla toimi jo kaupallisia paikallisradioita, korvauksia kerättiin myös äänitemusiikin tallentamisesta ja lisäksi Gramex sai jaettavakseen osan kasettimaksutulosta.

Gramex antoi oman panoksensa suomalaisen musiikin kansainväliseen tiedotukseen perustamalla yhdessä Teoston, Lusesin ja Sibelius-Akatemian kanssa Finnish Music Quarterlyn, joka ilmestyy neljännesvuosittain edelleen.

Vuosikertomuksen mukaan tilitykseen siirretty korvaussumma oli runsaat 13 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi ESEK tuki äänitemusiikin tuotantoa, konserttihankkeita ja muuta esittävää säveltaidetta noin 8,5 miljoonalla markalla.

Gramexin tontti tulisi kohta laajenemaan merkittävästi. Tekijänoikeustoimikunta esitti mietinnössään 25.3.1987, että Gramex-korvauksia tulisi alkaa kerätä radio- ja tv-yhtiöiden lisäksi myös asiakastiloissa, kaupoissa ja ravintoloissa esitettävästä tausta- ja tanssimusiikista.

Lisäksi komitea esitti äänitteen suojaaikaa pidennettäväksi silloisesta 25 vuodesta 50 vuoteen. Tulevina vuosina kumpikin esitys eteni eduskunnan päätökseksi.

30-vuotiaan kasvavat haasteet Kun Gramex täytti vuonna 1997 kolmekymmentä vuotta, lainsäädäntö oli näissä suhteissa muuttunut. Gramex-korvauksia kerättiin radio- ja tv-asemien lisäksi myös taustamusiikin käyttäjiltä.

Tämä oli suuri haaste Gramexin toiminnalle. Kun esityskorvauksia maksavia asiakkaita oli ennen ollut vain muutamia kymmeniä, niiden määrä kasvoi useisiin tuhansiin ja kasvaisi ajan mittaan kymmeniin tuhansiin.

Lainmuutokset toivat myös toisenlaisia haasteita. Koska pykälät olivat uusia, Gramex ja jotkut korvauksenmaksajat ajautuivat laintulkintakiistoihin, jotka saivat eduskunnan tarkentamaan lain sanamuotoa vastaamaan Gramexin tulkintaa.

Myös korvauksensaaja-asiakkaiden määrä jatkoi tasaista kasvuaan. Gramexin kanssa oli tehnyt asiakassopimuksen runsas 19 000 taiteilija-asiakasta ja 3 500 tuottaja-asiakasta.

Yhdistyksen hallituksen vuosikertomuksen mukaan tilitykseen siirretty korvaussumma oli tehtyjen varausten jälkeen vajaat 40 miljoonaa markkaa. Tämän lisäksi Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK jakoi tukea noin 12 miljoona markkaa.

Gramexkorvausten merkitys on suuri sekä taiteilijoille että tuottajille.

40-vuotiaana vakiintunut asema Vuonna 2007 Gramex juhli 40-vuotispäiväänsä eri puolilla Suomea Tapiola Sinfoniettan kiertueella. Gramexin kasvaneesta merkityksestä kertoi, että tilaisuuksiin osallistui niin kansanedustajia kuin ministereitäkin.

Gramexin korvauksensaaja-asiakkaiden määrä oli jo noin 42 000, ja korvauksia maksavia asiakkaita oli yli 28 000. Gramex tilitti korvauksia yhteensä 12,7 miljoonaa euroa.

Lisäksi ESEK-tukea jaettiin noin kaksi miljoonaa euroa.

Noin kolmannes korvauksista kertyi sähköiseltä medialta, vajaa kolmannes tausta- ja tanssimusiikin julkisesta esittämisestä ja loput lähinnä äänitteiden tallennuskorvauksina ja hyvitysmaksuina.

45-vuotias katsoo tulevaisuuteen Gramex täyttää toukokuussa 45 vuotta. Se on kasvanut yli 45 000 kotimaista muusikkoa ja tuottajaa edustavaksi musiikkialan tukipilariksi, joka edustaa vastavuoroisuussopimusten kautta myös ulkomaisia oikeudenhaltijoita ja kerää korvauksia noin 30 500 musiikin käyttäjältä.

Myös kansainvälinen yhteistyö on kehittynyt. Gramex hoitaa suomalaisten taiteilijoiden ulkomaankorvaukset ihan kotimaisten tapaan jo 15 tärkeimmästä maasta – automaattisesti ja mitään kuluja perimättä.

Gramex-korvauksia on jaettu viime vuosina vajaa 15 miljoonaa euroa ja ESEK-tukea noin 2 miljoonaa euroa.

Nämä korvaukset ovat tärkeitä sekä taiteilijoille että tuottajille. Levy-yhtiöillä viimeisen viivan alle jää likimain Gramex-korvaustenkokoinen summa, ja Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat suomalaisen muusikon toiseksi tärkein tulonlähde.

Tunnuslauseensa mukaisesti 45-vuotias Gramex jatkaa työtään, jotta musiikki soi huomennakin.•

Nämäkin nuoret tähdet soivat radiossa Gramexin syntymävuonna. Ylhäältä Johnny, Irwin ja Danny. kuvat: warner music

26

Äänitteen historiaa

Laila Kinnunen oli 1960-luvun Suomen suosituimpia levylaulajia.

Fonografista Spotifyyn Nykyisin äänite voi olla vaikkapa radion kautta soitettava tietokoneen muistissa oleva bittijono.

Mutta millainen oli maailman ensimmäinen äänite?

iTunes ja Spotify Digitaalinen tallentaminen ja Internet mahdollistivat sen, että äänitteitä voidaan myydä myös pelkkinä ”bitteinä” ilman fyysistä tallennetta.

Apple avasi huhtikuussa 2003 iTunes-verkkomusiikkikaupan. iTunes Storen myymät musiikkitiedostot olivat alun perin Applen omassa DRM-kopiosuojatussa AAC-formaatissa, mutta vuodesta 2007 lähtien palvelu siirtyi ilman DRM-suojausta ja paremmalla 256 kbps -laadulla myytävään musiikkiin.

Verkkokauppa mullisti musiikkikaupan. Ensimmäisen kerran kappaleita voitiin ostaa yksittäin, ja itäsuomalaisessa pikkukylässä oli yllättäen tarjolla suurempi musiikkivalikoima kuin New Yorkin ja Lontoon levykaupoissa.

Digitaalinen kauppa muodostaa Suomessa noin 20 prosenttia musiikin kokonaismyynnistä. Nousukiidossa ovat Spotifyn kaltaiset streaming-palvelut, joista voi kuunnella musiikkia kuin ”tilausradiosta”. Spotifyn haastajaksi on hiljattain syntynyt Sony Entertainmentin Music Unlimited -palvelu.

T

Kuvat: laila kinnunen / warner music. Gramofoni / Lehtikuva, matti kolho.

ekijänoikeusjärjestö Gramex hoitaa esiintyvien taiteilijoiden ja tuottajien äänitteisiin liittyviä tekijänoikeuksia.

Nykyisin äänite voi olla mikä tahansa ääntä sisältävä tallenne tai tiedosto.

Se voi olla vaikkapa cd-levy, c-kasetti, lp-levy, ääninauha tai pelkästään tietokoneen muistissa tai usb-tikulla oleva äänitiedosto.

Mutta mitä äänitteet alun perin olivat?

Edisonin keksintö Ensimmäinen ääntä toistava väline oli nimeltään fonografi, jonka keksi Thomas Edison vuonna 1877. Ensimmäinen äänite sisälsi lastenrunon ”Mary had a little lamb” (Maijall’ oli karitsa) Edisonin lausumana.

Fonografissa ääni tallennettiin lieriömäiselle vahasylinterille. Laite soveltui sekä äänitykseen että äänen toistamiseen. Ensimmäiset myydyt musiikkitallenteet olivat äänitettyjä vahakiekkoja. Vuonna 1899 Suomen lehdissäkin mainostettiin: ”Ottakaa maalle Edisonin konserttikone.”

Edisonin keksintö sai kohta kovan kilpailijan.

Emil Berliner kehitti vuonna 1887 gramofonin, joka soveltui fonografia paremmin tehdasprässättyjen levykiekkojen soittamiseen.

Kuluttajille suunnattu musiikki siirtyikin äänilevylle. Edisonin keksintö eli kuitenkin pitkän elämän yritysmaailmassa, sanelukoneen tyyppisenä kertaäänityslaitteena.

Savikiekosta cd-levyyn Gramofonilevyjen valmistusaineena käytettiin sellakan ja puuvillan tai muun kuidun seosta.

Sellakkalevyt olivat herkkiä särkymään pudotettaessa. Kansankielellä niitä kutsuttiin savikiekoiksi. Ääni-informaatio on levyn pinnalla spiraalin muotoisessa kapeassa urassa. Se voidaan

että lp-levylle musiikki tallennettiin fyysisessä, analogisessa muodossa, cd-levylle musiikki tallennetaan digitaalisesti, pelkkinä ykkösinä ja nollina, kuten tietokone tallentaa kaiken sisällön.

Gramofonissa ääni vahvistettiin torvimaisella ämyrillä.

toistaa levysoittimella, jonka neula seuraa uran muotoa. Urat saavat neulan värähtelemään ja siitä kuuluu heikko ääni, jonka kuulee ihmiskorvallakin. Vanhassa gramofonissa tämä ääni vahvistettiin ilman sähköä torvimaisella ämyrillä.

Ensimmäiset suomalaiset äänilevyt tallennettiin Pietarissa vuonna 1901 kuoronjohtaja Mooses Putron johdolla.

Sittemmin savikiekon korvasi polyvinyylikloridista valmistettu vinyylilevy. Värähtelevän neulan ääni vahvistettiin sähköisesti. Vinyylilevy oli yleisin musiikin myyntimuoto vuosikymmenien ajan, kunnes 1980-luvun lopulla alkoi cd-levyjen valtakausi.

Cd-levylle ääni tallennettiin uudella tekniikalla. Kun sekä fonografin sylinterille, savikiekolle

Radio pitää pintansa Kaiken tämän kehityksen rinnalla äänitemusiikkia esittävät radiot ovat kuitenkin pitäneet hyvin pintansa. Suuri osa kuluttajista tahtoo kuunnella ammattilaisten valitsemaa musiikkia, tuttujen juontajien juttelun ja muun ohjelmasisällön kera.

Finnpanelin Kansallisen radiotutkimuksen (2011) mukaan radio on säilyttänyt asemansa suomalaisten keskuudessa.

Joka viikko radio tavoittaa 95 prosenttia suomalaisista. Päivittäin radiota kuuntelee yli 3,7 miljoonaa suomalaista, ja sillä on yli miljoona kuuntelijaa arkisin klo 7.00–16.30 välillä.

Keskimääräinen kuunteluaika on yli kolme tuntia, ja ahkerimmat radionkuuntelijat löytyvät yli 45-vuotiaiden ikäryhmästä.• Lauri Kaira

27

Teksti lauri kaira Kuvat afp / lehtikuva ja rex features / lehtikuva

Piraatit

pelottelevat sensuurilla Koska yhä harvempi hyväksyy piratismin, piraatit keräävät nyt tukea väittämällä (vain) vastustavansa sensuuria.

S

uomalaiset tuomitsevat piratismin. Taloustutkimuksen mukaan vain 4 prosenttia hyväksyy piraattien jakelun Internetissä.

Kansa tiedostaa, etteivät kaupallisten piraattipalvelujen omistajat ole köyhiä anarkisteja, vaan itsekkäitä talousrikollisia. Netissä leviää kuvia piratismista syytetyn Megaupload-sivuston perustajan, Kim Dotcomin ökykartanosta ja loistoautoista.

Uudet argumentit Siksi ei ole ihme, että piraattiliike on ottanut käyttöönsä uudet PR-puheet. Piratismin kannattamisen sijasta he väittävät vastustavansa sensuuria.

Piraattiliike on kehittänyt väitteen, että piratismin torjuminen johtaa sensuuriin.

Tämä on kova väite. Jos se olisi totta, jokaisen sananvapauden kannattajan pitäisi heti vaatia Piratebay-tuomion purkamista.

Onneksi se ei ole totta. Yhtä hyvin voisi väittää, että rattijuoppoihin ja kaahareihin kohdistuva liikennevalvonta vie perustuslain suoman liikkumisen vapauden.

Sananvapaus ei tarkoita sitä, että talousrikolliset saavat tehdä viihteellä ilmaisbisnestä. Eikä sitä, että voisi vaatia kaupasta Ilta-Sanomat tai televisiolta maksukanavat ilmaiseksi.

Tekijänoikeustoimikunnan esitys Toisin kuin piraatit väittävät, tekijänoikeustoimikunta ei esitä sensuuria. Se esittää vain pienen porsaanreiän tukkimista.

Tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn tiettyyn piraattipalve28

luun jo nykyisen lakimme mukaan. Elisahan määrättiin jo niin sanotusti ”blokkaamaan” Pirate Bay. Lakimme panee tälle kuitenkin yhden ehdon: blokattavan piraattipalvelun omistaja tulee haastaa kuukauden kuluessa oikeuteen.

Ellei tätä voida tehdä, palvelua ei voi blokata.

Piraattipalvelun omistaja voi estää oikeusjutun nostamisen helposti. Hän vain salaa henkilöllisyytensä. Anonyymia nettisivua ei lain mukaan voi haastaa oikeuteen.

Silloin Suomen oikeuslaitos ei mahda yhtään mitään piraattipalvelulle, vaikka se toimisi täysin julkisesti Internetissä. Sen omistajaa ei saada tuomiolle eikä palvelua voi blokata.

Tämä on selvä porsaanreikä. Toimikunta esittää, että tuomioistuin voi antaa blokkaus-

määräyksen myös sellaiselle piraattipalvelulle, jonka omistajaa ei saada tuomiolle. Vaatimus oikeusjutun nostosta piraattipalvelun omistajaa vastaan siis poistuisi.

Venäjän piraattituonti kiellettiin Piraattien tukijat vastustavat esitystä. Se ei ole uutta, niin he tekevät aina.

Joitakin vuosia sitten Effi vastusti lakia, jolla kiellettiin Viipurin torilla myytävien piraattilevyjen turistituonti.

Eduskunta kuitenkin sääti lain. Siksi Venäjän mafia saa nyt vähemmän suomalaisten rahaa.

Yhden mielestä se on hyvä ja toisen mielestä huono juttu. Sensuurinvapaus ja sananvapaus tarkoittavat sitä, että kummankin kannan voi vapaasti esittää, myös Internetissä.•

Nettipiratismi on tietoyhteiskunnan talousrikollisuutta.

Piratismista ja rahanpesusta syytetty Kim Dotcom kiistää syyllisyytensä. Kuvassa hänen kartanonsa.

viidakko

pykälä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

1 Musavisan oikeat vastaukset: 1.d, 2.d, 3.a, 4.b, 5.c, 6.c, 7.b, 8.c.

Muusikko- ja tuottajaoikeudet Meillä oli 1960-luvun alussa bändi ja julkaisimme tuolloin kolme albumia. Ensimmäinen (vuonna 1960) oli omakustanne, ja kaksi seuraavaa (1961 ja 1963) julkaistiin levy-yhtiön toimesta.

Olemme nyt suunnitelleet bändin kesken, että voisimme julkaista näiden vanhojen albumien parhaat biisit kokoelmalevyllä.

Voimmeko julkaista kokoelmalevyn, vaikka albumeistamme kaksi on levy-yhtiön tuottamia?

Kokoelmaäänitteen julkaiseminen edellyttää, että teillä on luvat kaikilta oikeudenhaltijoilta, eli muusikoilta ja äänitetuottajalta. Lisäksi musiikin tekijöiden lupien tulee olla kunnossa. Omakustanneäänitteeseenne teillä on muusikko-oikeuksien lisäksi myös tuottajaoikeudet. Levy-yhtiön julkaisemiin äänitteisiin teillä on vain muusikko-oikeudet; tuottajaoikeudet ovat levy-yhtiöllä.

Tapauksessanne on lisäksi huomattava, että äänitteellä esiintyvien muusikoiden ja äänitetuottajan oikeuksien suoja-aika on tekijänoikeuslain mukaan voimassa 50 vuotta äänitteen tallennus- tai julkaisuvuo-

Gramexin lakimies sami kokljuschkin vastaa tällä palstalla lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

Kokoelmalevyn julkaisemisesta desta. Mainittakoon, että EU:ssa on hyväksytty direktiivin muutos, jonka nojalla suoja-aika tulee pitenemään 70 vuoteen. Suomessa suoja-ajan pidennys tulee voimaan kuitenkin vasta sen jälkeen, kun direktiivi on saatettu osaksi Suomen lainsäädäntöä. Ne äänitteet, joiden suoja-aika on jo ehtinyt kulua loppuun, eivät enää palaa suojan piiriin.

Tänä vuonna muusikoiden ja äänitetuottajan oikeudet ovat lakanneet niiden äänitteiden osalta, jotka on tallennettu/julkaistu vuonna 1961 tai aikaisemmin. Siten omakustanteenne sekä levy-yhtiön toimesta vuonna 1961 julkaistun albuminne suoja-aika on jo päättynyt. Näiden albumien osalta teidän ei tarvitse huolehtia muusikko- eikä tuottajaoikeuksista.

Huomaattehan kuitenkin, että musiikin tekijöiden oikeudet ovat voimassa tekijän elinajan ja vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Muusikko- ja tuottajaoikeudet ovat tapauksessanne voimassa ainoastaan vuonna 1963 julkaistun albumin osalta. Näin ollen tarvitsette levy-yhtiöltä luvan, että saatte julkaista vuonna 1963 julkaistulta albumilta biisejä kokoelmaäänitteellä.

Ilman levy-yhtiön lupaa ette voi näitä biisejä kokoelmaanne sisällyttää.

Gramexkorvaukset kuuluvat alkuperäisäänitteiden tuottajille.

2

3

Tulevatko kokoelmalevymme radiosoitosta kertyvät Gramex-korvaukset meille kokoelmalevyn julkaisijana?

Teemme kokoelmalevylle yhden uuden biisin omakustanteisesti. Kenelle kuuluvat tämän uuden biisin radiosoitosta kertyvät tuottajakorvaukset?

Gramex-oikeudet

Valitettavasti te ette ole kokoelmaäänitteen tuottajana oikeutettuja Gramex-korvauksiin. Kokoelmaäänitteen tuottaja ei vastaa äänitteiden ensitallennuksesta eikä hänelle näin ollen synny äänitteen tuottajan tekijänoikeuslailla suojattuja oikeuksia. Gramex-korvaukset suoritetaan siis kokoelmalla julkaistujen alkuperäisäänitteiden tuottajille.

Mahdollista on tietenkin sopia alkuperäisäänitteiden tuottajan kanssa nimenomaisesti Gramex-oikeuksien siirrosta. Gramexin kotisivuilta on saatavissa valmiita ilmoituskaavakkeita äänitteiden tuottajien Gramexoikeuksien siirtotilanteita varten.

Huomaathan lisäksi, että kokoelmalevyn julkaiseminen ei pidennä äänitteiden suoja-aikaa. Suoja-aika lasketaan edelleen pääsäännön mukaisesti äänitteen ensimmäisestä tallennus- tai tallenteen julkaisuvuodesta. Radiosoitosta ei tämän vuoksi kerry enää Gramex-korvauksia niille biiseille, joiden osalta suoja-aika on jo päättynyt. Tapauksessanne Gramex-korvauksia kertyy vain niille kokoelmaäänitteen biiseille, jotka ovat vuonna 1963 julkaistulta albumilta. Näiden biisien muusikkokorvaukset tulevat bändinne jäsenille ja tuottajakorvaukset siis alkuperäisäänitteen tuottajalle.

Yhteistuotantosopimus

Tuottajakorvaukset kuuluvat sille henkilölle tai yritykselle, jonka aloitteesta ja vastuulla tämä uusi biisi ensi kertaa tallennetaan. Teidän pitää ilmoittaa se taho, joka on toiminut tuottajana. Siinä tapauksessa, että äänitteen alkuperäisessä tuottamisessa on ollut mukana kaksi tai useampi edellä kerrotun äänitteen tuottajan määritelmän täyttävää henkilöä tai yritystä, on kyseessä yhteistuotanto. Tällöin teidän on toimitettava Gramexiin yhteistuotantosopimus. Yhteistuotantosopimuksesta tulee ilmetä eri osapuolet ja näiden osuusprosentit. Sopimus on kaikkien osapuolien allekirjoitettava.

Yhteistuotantosopimusmalli on saatavilla Gramexin kotisivuilta.

Muistattehan toimittaa myös ääniteilmoituksen, vaikkapa yhdessä yhteistuotantosopimuksen kanssa.

Mikäli tuottaja ei ole toimittanut ääniteilmoitusta, ei Gramex-korvauksia pystytä maksamaan sen enempää muusikoille kuin tuottajallekaan.

Kokoelmaäänitteenne uuden biisin radiosoitosta kertyvät Gramextuottajakorvaukset tilitetään yhteistuotantosopimuksessa ilmoitettujen prosenttiosuuksien mukaisesti äänitteen tuottajana toimineille henkilöille ja/tai yrityksille.

•

29

Kuva : sirpa Haapaoja

tuhannesta

yksi

Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 163 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

Suisto-klubi saattaa marginaaliryhmät yhteen

ESEKekstra Kuva: saara vuorjoki

Hämeen läänin taidetoimikunta palkitsi Suisto-klubin vuoden 2011 kulttuuriteosta. Palkintona oli Samuli Laurinollin taulu ”Äänet”. Kuvassa vasemmalta S. Laurinolli, Kristian Schmidt, Suiston miksaaja Tommi Kurki sekä Ukri Kokkonen.

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

Tuet tilille!

Vuoden vaihteessa ESEKin kassaan kilahti jälleen huomattava summa nostamatta jääneitä tukirahoja. Vuodesta toiseen jää nostamatta lähes 10 prosenttia vuotuisen tukipotin määrästä. Kuitenkin kaikille tuen saajille ilmoitetaan tukipäätöksestä kirjeellä, jossa tiedotetaan toimenpiteistä tuen maksamiseksi sekä päätösten voimassaoloaika.

ESEKissä on pitkään herättänyt ihmetystä nostamatta jäävien tukirahojen suuri määrä. Isoissa, kalliissa projekteissa kyse voi olla siitä, että suunniteltua hanketta ei ole voitu toteuttaa, esimerkiksi siksi, että muuta rahoitusta ei ole saatu järjestymään.

Suurin osa peruuntuneista päätöksistä koskee kuitenkin suhteellisen pienimuotoisia tuotantoja, joista mo-

30

Kristian Schmidt ja Ukri Kokkonen, kaksi nuorta musiikkientusiastia, pohti muutama vuosi sitten oman yrityksen perustamista. He olivat pyörittäneet pientä musiikkijuhlaa Hämeenlinnan liepeillä ja totesivat, että se ei enää luonnistu pelkällä talkootyöllä. Kun samoihin aikoihin vastaremontoidun Verkatehtaan toimitusjohtaja ilmoitti etsivänsä klubinpyörittäjää, palaset loksahtivat kohdalleen. Syntyi Suisto-klubi.

Klubitoiminnalla ei rikastu, mutta se voi tuottaa henkistä tyydytystä, mikäli yrittäjä saa suunnitella sisällön oman makunsa mukaan. ”Ihmiset ovat kolmen vuoden aikana oppineet pitämään meidän linjastamme ja luottamaan arvostelukykyymme: että vaikka en tunnekaan tuota bändiä, niin varmaan se on hyvä, kun se siellä on.”

Suisto-klubilla on ohjelmaa runoklubeista black metal -keikkoihin ja rankasta teknosta villasukkafolkiin.

Kristian Schmidt määritteleekin klubin päätehtäväksi saattaa pienet marginaaliryhmät yhteen.

net on joka tapauksessa toteutettu.

Mistä tukien nostamatta jättäminen sitten johtuu? Onko asian hoitaminen vain yksinkertaisesti unohtunut?

Kotimaan hankkeisiin myönnetty esiintymistuki on tappiontakuuta, joten jos tappiota ei ole tullut, tuen maksamiselle ei olekaan perusteita. Mutta suurin osa peruuntuneista päätöksistä on sellaisia, joille myönnetty tuki olisi mitä todennäköisimmin ollut nostettavissa. Nostamatta jääneet tuet palautuvat ESEKin tukitoiminnan varoihin, ja niillä voidaan sitten tukea uusia hankkeita. Silti on harmillista, miten paljon turhaa työtä kyseisten anomusten vieminen koko käsittelyprosessin läpi aiheuttaa.

Tuethan maksetaan sen jälkeen, kun ESEKille on toimitettu tiliselvitys

hankkeen toteutuneista kuluista ja tuloista sekä tapahtumaraportti tai näytekappaleet cd-levyistä tai musiikkivideoista ym. av-tuotannoista.

Selvitykset on periaatteessa toimitettava neljän kuukauden kuluessa hankkeen toteutumisesta. Aikataulusta voidaan kuitenkin joustaa.

Jos tuensaaja ottaa ajoissa yhteyttä ESEKin toimistoon, voidaan yhdessä sopia pidemmästä selvitysajasta.

Samoin tukien käyttöaikaa, joka normaalisti on myöntämisvuotta seuraavan kalenterivuoden joulukuuhun saakka, voidaan erikseen sovittaessa pidentää. Nämä kaikki asiat kerrotaan päätöskirjeessä, joka lähetetään jokaiselle tuensaajalle. Se kannattaa siis lukea huolellisesti.

Leena Hirvonen, ESEKin pääsihteeri

•

”Siitä klubi on saanut nimensäkin: se on kuin joen suisto, jota lukuisat pienet purot hedelmöittävät.”

Keikat asettuvat yleensä viikonloppuihin, ja pääsymaksu vaihtelee 5–25 euron välillä. Muusikot tulevat joko sovitulla korvauksella tai lipputuloilla. Suuria palkkioita ei pystytä maksamaan, mutta toisaalta klubin kehittynyt infrastruktuuri vapauttaa muusikot keskittymään vain soittamiseen. ”Meillä on siellä kaikki valmiina: erittäin laadukas, akustiikkaan sopiva PA, joka sopii kaikille, huipputason laitteet, hyväkuntoinen ja hyvälaatuinen backline ja talon oma miksaaja. Pystymme tekemään lippuriskikeikkoja yllättävän monienkin artistien kanssa, koska kulut on mahdollista karsia tosi pieniksi.”

Saamansa palautteen perusteella Schmidt uskoo, että juuri tämän kaltaista klubia ei ole missään muualla Suomessa. ”Saan usein kuulla, että tämän klubin pitäisi olla jossakin muualla”, hän nauraa. ”Ei edes Helsingissä ole kuulemma sellaista paikkaa. Meillä on rento ja konstailematon sisustus, laadukas baari ja state of the art -tekniikka.”

Liveklubialaa vaivaa Kristianin mielestä kilpailun raaistuminen: isojen toimijoiden tultua mukaan pienet ovat ahtaalla, koska eivät pysty laskemaan hintojaan yhtä alas. Toinen ongelma on yleinen kaupallistuminen. Vain isot nimet vetävät, eli rahavirrat keskittyvät yhä harvempiin kohteisiin. ”Uudet tulokkaat oppivat, että kaupallinen mainstream-musiikki tuo keikkoja ja toimeentuloa. Uudenlaisia vahinkoja ja onnahduksia ei pääse syntymään, kun ei ole esiintymistilaisuuksia.”

Kristian toivoisi, että VAKA-tukea voitaisiin myöntää myös investointeihin. Näin jokainen klubi voisi hankkia tarkoituksenmukaiset laitteet. ”Nyt tehdään valtavasti turhaa työtä, kun roudataan bussilasteittain äänentoistolaitteita ympäriinsä ristiin rastiin, vaikka paikoissa voisi olla tietyn standardin mukaiset vehkeet. Se olisi suoraa säästöä kaikille.”

Toinen kehittämiskohde olisi päätöksenteon nopeus. ”Tämä on nopeatempoinen ala.

Kun suosion aallonharjalla ollut ilmiö lopulta pääsee isoihin kokouspöytiin, sitä ei ehkä enää ole olemassa.”

Anu Karlson

•

ESEKin 1.11.−31.12.2011

päätöksiä • Esiintymistilaisuudet 88 450 euroa myönteisiä päätöksiä 67 kpl • Äänitetuotanto 65 500 euroa myönteisiä päätöksiä 51 kpl • AV-tuotanto 82 750 euroa myönteisiä päätöksiä 39 kpl • Työskentelytuki 91 408 euroa myönteisiä päätöksiä 56 kpl • Markkinointi- ja vientituki 52 550 euroa myönteisiä päätöksiä 19 kpl • Muut anomukset 2 500 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl • Julkaisutoiminta 2 000 euroa myönteisiä päätöksiä 1 kpl Myönteisiä päätöksiä yht. 234.

ESEKin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi

ESEKin tukien seuraavat

hakuajat • AV-tuotanto 13.4. mennessä • Markkinointi ja vienti 30.4. mennessä • Äänitetuotanto 30.4. mennessä • Esiintymistilaisuudet 15.3. mennessä • Työskentely 15.3. mennessä • Kuoromatkat 13.4. mennessä • Koulutustoiminta 30.3. mennessä Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!

31

32