Gramexpress 3/12 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x
Reetta Ristimäki perusti oman oopperan Risto Ryti muutoksen tuulissa Jenni Vartiainen on vuoden radiotähti
Pave Maijanen
ja kaikki nämä vuodet
1
hän
➤ Montako levyä omistat? – Noin 300 kappaletta. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? – Auton radiosta tai iPadista lenkkeillessä. ➤ Liittyykö johonkin biisiin
tai yhtyeeseen vahvoja muistoja? – Hyvin moneen biisiin liittyy muistoja. Muistan erityisesti niitä biisejä, jotka pyörivät auton cd-soittimella pitkillä vaalikiertueilla. Esimerkiksi jostain ihme syystä ainoa levy, mikä löytyi autosta viime EU-vaalikiertueella, oli kokoelmalevy ruotsalaista slaageria.
➤ Millaisesta musiikista pidät? – Jazzista pidän paljon. Mutta kuuntelen kyllä lähes kaikenlaista musiikkia.
Jazzdiggare Haastattelu LAURI KAIRA Kuva puolustusministeriö
Puolustusministerin lempimusiikkia on jazz, mutta vaalikiertueella auton cd-soittimesta löytyi vain ruotsalaista slaageria. carl haglund Syntyi 29.3.1979 Espoossa Perhe puoliso Michaela, lapset Edward ja Esther Ura Ollut mm. Svensk Ungdom rf:n liittosihteeri, ilmaisjakelulehti Papperin perustaja, päätoimitaja ja toimitusjohtaja, RKP:n ministeriryhmän erityisavustaja, valtiosihteeri ja europarlamentaarikko. Nyt puolustusministeri ja Ruotsalaisen kansanpuolueen puheenjohtaja. Harrastukset Kuntoilu, ruoanlaitto, veneily.
2
➤ Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? – Soitin aikoinaan pianoa, mutta en ollut kovin lahjakas, joten lopetin parin vuoden jälkeen. ➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? – Musiikkikulttuuri on tärkeätä ja sen edistämien on kansallinen asia. ➤ Onko musiikkikulttuurilla erityistä merkitystä vähemmistökielen näkökulmasta? – Ruotsinkielisellä musiikilla on aina ollut tärkeä merkitys suomalaisessa musiikkikulttuurissa. Vähemmistöjen ehdoton elinehto on aina sidottu kulttuurin kukoistamiseen. ➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? – Suurimmat haasteet liittyvät varmasti alan kannattavuuteen ja siihen, että alan toimijat voivat saada työstään korvauksen, joka mahdollistaa musiikkiin panostamisen. ➤ Mitä tekijänoikeudet
merkitsevät sinulle? – Olin edellisen hallituksen aikana kulttuuriministeriössä, ja siellä olin paljon tekemisissä tekijänoikeuksien kanssa. Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat osoittautuivat yllättävän haasteellisiksi, ja haasteet ovat vielä osittain ratkomatta ja itsellänikin tuoreessa muistissa.•
pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja
G
ramexin toimistossa opittiin keväällä, että tallennuslisenssimme eivät vastanneet kaikkien asiakkaiden tarpeita. Palautetta tuli lähinnä liikunnanohjaajilta ja tiskijukilta. Kävi ilmi, että kummassakin ryhmässä on täyspäiväisten ammatinharjoittajien lisäksi paljon niitä, jotka käyvät keikalla harvemmin, joko opiskelujen tai muun työn ohessa. Nämä kokivat 12 kuukauden tallennussopimuksen keikkatuloihinsa nähden kalliiksi. Tämä on tietysti ymmärrettävää. Jos työkeikkoja on harvemmin, täyspäiväiselle suunniteltu sopimus ei vastaa tarpeita. Gramexissa todettiin, että uusien asiakkaiden tarpeisiin pitää vastata, ja alettiin kehittää lisenssejä. DJ-porukan kanssa keskustelut etenevät hyvässä hengessä, ja uusi lisenssi/lisenssit ovat tekeillä. Liikunnanohjaajille uusi sopimusmalli on saatu jo valmiiksi. Tarjolla on kaksi periaatteellista vaihtoehtoa. Asian voi hoitaa joko kuntosali tai liikunnanohjaaja itse. Kuntosali tai jumppaa järjestävä kansalaisopisto voi ostaa 118 eurolla vuosilisenssin, joka kattaa 200 biisikopioon asti salin kaikkien liikunnanohjaajien – myös freelancerien – tallennukset. Tallennettuja biisejä ei tarvitse mitenkään raportoida. Salin pitäjien tulee ainoastaan huolehtia siitä, että ohjaajien heidän tiloissaan käyttämä kopiomäärä ei ylitä sopimuksen kattoa. Joku pärjää yhdellä 200 biisin sopimuksella, toinen voi tarvita niitä kaksi.
’’Musiikin hinnan pitää olla kohtuullinen.’’
Liikunnanohjaaja voi myös itse ostaa edellä mainitun 200 biisin tallennusluvan, tai hän voi tehdä biisikohtaisen tallennussopimuksen, jos se on hänelle edullisempi. Gramexin myymä tallennusoikeus ammattikäyttöön maksaa 1,34 euroa biisiltä. Jos ohjaaja tallentaa läppärilleen parikymmentä biisiä, hän selviää tallennusluvasta vajaan 27 euron kertamaksulla. Vuosimaksua ei näistä biiseistä tule. Edellä kuvattujen lisenssien rinnalla on myös muita vaihtoehtoja. Vanha 12 kuukauden sopimus on edullisin sellaiselle, joka tarvitsee satoja biisejä ja haluaa vaihtaa repertuaaria vuosittain. Gramexin tehtävänä on toimia palvelevana linkkinä musiikin käyttäjien ja musiikkialan välillä. Tänä päivänä se ei ole helppoa. Internet ja digitaalisuus muuttavat musiikin tarjontatekniikkaa, kentälle tulee uudenlaisia musiikinkäyttäjiä, ja asiakaskuntamme sekä kasvaa että sirpaloituu. Perusasia on kuitenkin se, että musiikin hinnan pitää olla kohtuullinen suhteessa sen käyttöön. Tekijänoikeusjärjestön pitää pystyä kehittämään sopimusmallejaan asiakkaiden tarpeiden mukaan. Gramexissa odotetaan nyt mielenkiinnolla, miten kenttä ottaa uudet ideat vastaan.•
21 16
22
Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012
Kannessa Pave Maijanen. Kannen kuva: Matti Matikainen
28
sisältö 3/12 2 Hän / Carl Haglund 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Puheenjohtajalta / Ilmo Laevuo 8 Pave Maijanen ja kaikki nämä vuodet 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Risto Ryti muutoksen tuulissa 21 Soolo / Samu Haber 22 Reetta Ristimäki teki haaveestaan totta 26 Musiikin edistäminen yhdistyy 27 Kansan kopiointi tutkittiin 28 Jenni on viime vuoden radiotähti 29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala 30 Yksi tuhannesta / Thaurorod 30 ESEKekstra
3
Kuva: saara vuorjoki
Ratkaisuja uusien asiakkaiden tarpeisiin?
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
Värttinässä laulavat Susan Aho, Mari Kaasinen ja Johanna Virtanen.
WOMEX-palkinto Värttinälle Maailmanmusiikin tärkein messutapahtuma WOMEX on myöntänyt Suomen tunnetuimmalle kansanmusiikkiyhtyeelle WOMEX 12 Artist Award -palkinnon. Ensi keväänä 30 vuotta täyttävä Värttinä on ensimmäinen pohjoismainen artisti, jolle palkinto myönnetään. Muun muassa huikeista lavaesiintymisistään kiitelty yhtye vastaanottaa palkinnon 21. lokakuuta Kreikan Thessalonikissa messujen yhteydessä järjestettävässä palkintoseremoniassa. Suomi on tapahtumassa muutenkin näkyvästi esillä. Nordic Clubilla esiintyvien Tsuumi Sound Systemin ja nykyään Norjassa asuvan Niko Valkeapään lisäksi suomalaista luovuutta esitellään valkokankaalla: Kreikassa nähdään Soundbreaker, Kimmo Koskelan ohjaama palkittu dokumentti Kimmo Pohjosesta.
Biisitykki-Brunila Billboardilla Suomalainen biisivienti on saavuttanut jälleen merkkipaalun: USA:n listaykköseksi on noussut r&b-artisti Trey Songzin albumi Chapter V, jonka säveltäjänimien joukosta löytyy Teemu Brunila. Crash-yhtyeensä lopettamisen jälkeen lauluntekemiseen ja tuottamiseen keskittynyt Brunila on ollut mukana kirjoittamassa Never Again -nimistä kappaletta.
4
Helsingin Sanomat ehti jo uutisoida Brunilan olevan ensimmäinen suomalainen, joka on koskettanut USA:n listan ykköspaikkaa, mutta korjasi sen pari päivää myöhemmin – viime vuoden lokakuussa listaykkösenä oli hip-hop-artisti J. Colen debyytti, jolle on sämplätty Eero Koivistoisen Bellskappaletta vuodelta 1973.
musavisa Helsingissä indiefestivaalikesä
a) Metallica b) Pulp c) Thin Lizzy d) ZZ Top
2. Mikä äänite oli 1990-luvun eniten myyty elokuvan soundtracklevy USA:n ja Ison-Britannian myyntitilastojen mukaan? a) The Bodyguard b) Forrest Gump c) Titanic d) The Lion King
3. Minkä bändin liveäänite on nimeltään ”At Fillmore East”?
Kuudes aisti on uusi kaupunkifestivaali.
Kuva: Jussi Hellsten
Vaihtoehtomusiikin ystäville riitti kesällä ohjelmaa Helsingissä. Kallion Hämeentien ravintolakeskittymän sisä- ja ulkotiloissa ensimmäistä kertaa järjestetyn Kuudes Aisti -festivaalin liput myytiin loppuun ja paikalle löysi kolmen päivän aikana yhteensä noin 10 000 kävijää. Helsingin Makasiineilla vuonna 2004 aloittanut marginaalimusiikkiin keskittyvä Flow-festivaali on puolestaan kasvanut jo samoihin mittoihin kuin maamme suurimmat rock-festivaalit. Viime elokuussa Flow keräsi Helsingin Suvilahteen oman ennätysyleisönsä, noin 63 000 kävijää. Kymmenes Flow-festivaali järjestetään Suvilahdessa 9.–11. elokuuta 2013. Seuraavan Kuudes Aisti -festivaalin tapahtuma-aika ja paikka eivät ole vielä tiedossa.
1. Mikä seuraavista yhtyeistä ei ole levyttänyt kappaletta ”Whiskey in the Jar”?
a) The Band b) Grateful Dead c) The Allman Brothers Band d) Lynyrd Skynyrd
4. Samuli Putron uuden albumin nimi on a) Tavalliset hautajaiset b) Erikoiset häät c) Tavalliset ristiäiset d) Katkera kuu
a) Aerosmith b) Led Zeppelin c) Bon Jovi d) Chicago
6. Kenen ensimmäinen albumijulkaisu oli nimeltään ”Piano, rumpu ja kukka”? a) Jukka Poika b) 22-Pistepirkko c) PMMP d) Tavaramarkkinat
7. Queen levytti aikoinaan biisin ”Radio Ga Ga”. Kuka on levyttänyt biisin ”Radio?”
Intialaisia vieraita Etnosoissa Savoy-teatterin lavalla.
a) Volbeat b) Bruce Springsteen c) The Corrs d) R.E.M.
8. Mikä yhtye on levyttänyt Mikko Alatalon ”Rokkilaulaja”-biisin?
25-vuotiaat maailmanmusiikin lähettiläät Vähemmälle ei jää vierailuteatterina toimiva Savoy-teatteri, joka tarjoaa lavan vuosittain noin 200 esiintyjäryhmälle painottuen erityisesti omissa tuotannoissaan maailmanmusiikkiin. Juhlijoiden historiat kietoutuvat toisiinsa: vuosien varrella kymmeniä Etnosoi!-konsertteja on kuultu Savoy-teatterissa, ja ensi marraskuussa Etnosoi!n artisteista Savoy-teatterin lavalla esiintyvät Kayhan Kalhor & Erdal Erzincan (Iran/Turkki) sekä Dhoad Gypsies of Rajasthan (Intia).
a) Kontra b) Juliet Jonesin Sydän c) Egotrippi d) Kelpo Pojat
Minkä James Bond -tunnarin he levyttivät?
9. Minkä James Bond -elokuvan tunnarin myös suomalainen Poets of The Fall on levyttänyt?
Kuva: mikko harma
Syksyllä 25-vuotisjuhliaan viettävät Helsingissä Savoy-teatteri sekä Etnosoi!-festivaali, joiden molempien rooli Suomen maailmanmusiikkikentällä on vertaansa vailla. Maailman musiikin keskuksen tuottama etnofestivaalipioneeri on tuonut maahan monia artisteja, joita ei ole aiemmin Suomessa tai Euroopassa nähty. Viime vuosina Etnosoi! on laajentanut toimintaansa myös Tampereelle sekä Helsingin ympäryskuntiin.
Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29.
KUVA: SAVOY-TEATTERI
5. Minkä bändin kokoelmalevyjä ovat Gems, Pandora’s Box ja Big Ones?
a) Goldfinger b) You Know My Name c) Licence to Kill d) Tomorrow Never Dies
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
HIM täyttää vuosia.
HIMiltä juhlavuoden kokoelma 20-vuotias HIM julkaisee lokakuussa ensimmäisen koko uransa kattavan kokoelman XX – Two Decades of Love Metal, joka sisältää myös yhden uuden kappaleen Strange World. HIM on Suomen kaikkien aikojen kaupallisesti menestynein yhtye. Kuva: joonas Brandt
Gramex Musiikkimessuilla Tekijänoikeusjärjestö Gramex osallistuu Helsingin Musiikkimessuille lokakuussa. Tapahtuma on Helsingin Messukeskuksessa torstaista sunnuntaihin 25.–28.10. Gramexilla on yhteinen osasto Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Samaan aikaan Messukeskuksessa on myös Kirjamessut, eli yhdellä kertaa voi tutustua monenlaiseen hengenravintoon. 6
puheenjohtajalta
Kirjan arvoinen Veikko Lavi Veikko Lavin (1912–1996) syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi on julkaistu kansantaiteilijan nuoruusvuosia käsittelevä kirja Kun suksi ei luista: Veikko Lavin nuoruusvuodet 1912–1949. Lavitutkija Matti Halmetahon kirjoittama opus on ensimmäinen osa kansantaiteilijan elämäkertaa. Taiteilijavuosista kertova toinen osa ilmestyy syksyllä 2013.
Uhkia vai mahdollisuuksia?
kuva: topias hirvonen
Disco Ensemblen yllätyskumppani Fanit lienevät hieraisseet korviaan, kun ovat kuulleet Disco Ensemblen uudesta yhteistyökumppanista. Punk-/post-hardcore-yhtyeen 21. syyskuuta ilmestyneen uuden Warriorslevyn on tuottanut Jukka Immonen, joka tunnetaan paremmin työskentelystään poppareiden, kuten Jenni Vartiainen ja Anna Abreu kanssa.
uoreena puheenjohtajana minulla on ilo tervehtiä kaikkia Gramexpressin lukijoita. Edellinen puheenjohtaja ehti olla toimessaan 32 vuotta. Tuona aikana Gramex on merkittävästi kasvanut, kehittynyt ja monipuolistunut oikeudenhaltijoidensa tekijänoikeusorganisaationa. Samaan aikaan tekijänoikeuksien käyttömuotojen ja -tarpeiden kasvava kehitys on ollut valtavaa. Tekijänoikeudellisen aineiston levitys on helpottunut dramaattisesti. Sisällön tuottaminen, mihin muutama vuosikymmen sitten tarvittiin järeitä investointeja, voi olla nykyään joka kodin harrastuksena. Tämä on vaikuttanut kuluttajien ajattelutapaan, ja uusia liiketoiminnallisia palvelumalleja ja tekniikoita on kehittynyt. Tekijänoikeudellista materiaalia synnyttävien ja levittävien toimintojen sirpaloituessa ja monipuolistuessa on kehittynyt suuria palveluteollisuuden toimijoita, joiden primääri tavoite on kerätä aineistoa oikeuksien haltijoilta yksiin käsiin, jotta kuluttajat pääsisivät helposti ja tehokkaasti käyttämään näitä sisältöjä. Tekijänoikeuksia liiketoimintansa merkittävänä painopisteenä pitävien toimijoiden määrä on moninkertaistunut. Tämä kehitys saatetaan kokea vaikeuttavana olosuhteena ja tekijänoikeuksien joutumisena eri intressien puristukseen. On totta, että toimintaympäristön moninaistuminen luo tekijänoikeuksien haltijoille ja tekijänoikeusjärjestöille uudenlaisia haasteita. Hyödyntävien tahojen paine tekijänoikeusalaa kohtaan kasvaa, ja monia asioita käsitellään ja päätetään mielikuvien ja kaupallisten intressien paineessa. Samalla kuitenkin tekijänoikeudellisten sisältöjen kysyntä on historiallisen korkealla ja kasvaa kasvamistaan. Tämä luo niiden oikeudenhaltijoille suuria mahdollisuuksia lailliseen ja tuottavaan sisällön levittämiseen. Sisällöille on tarjolla ennen kokemattoman suuruinen markkina-alue ja -volyymi. Tilanteen kääntäminen oikeudenhaltijoiden hyödyksi uhkakuvien sijasta vaatii luovaa ja pelkäämätöntä ajattelua. Uusien toimintatapojen ja yhteistyömallien löytäminen moneen suuntaan on avainasemassa tiellä kasvuun ja menestykseen. Mahdollisuudet ovat edessämme.•
’’Sisällön tuottaminen voi nykyään olla joka kodin harrastuksena.’’
7
Kuva: saara vuorjoki
Lyhyessä ajassa merkittäväksi musiikkimediaksi kasvanut Nuorgam-verkkosivusto laajentaa toimintaansa radion puolelle. Nuorgamin toimittamaa ohjelmaa kuullaan syksyn ajan viikoittain Radio Helsingin taajuudella 88,6 MHz sekä maanlaajuisesti internetin kautta: www.nrgm.fi.
Disco Ensemble popahtaa?
Gramexin hallituksen puheenjohtaja
T
Nuorgamia syksyllä myös radiossa
88,6 MHz nrgm.fi
Ilmo Laevuo
’’Kyllä minä olin aina vähän semmoinen eturivin sälli.’’
8
Pave Maijanen ja kaikki nämä vuodet Teksti anu karlson Kuvat matti matikainen
Kuvat: EMI Finland
Kesällä Pave Maijasta, laulajaa ja lauluntekijää, muistettiin Iskelmä-Finlandiaksi nimetyllä palkinnolla. Kun sellaisen saa yli kuusikymppinen muusikko, se voidaan tulkita elämäntyöpalkinnoksi. Mutta Paveko iskelmälaulaja?
9
’’Jos kuuntelet mitä soitat, se toimii.’’
10
I
skelmä-Finlandiassa pelin henkeen kuuluu, että ehdokkaita asetettaessa jokaiselta kysytään suostumusta. Pave Maijanen ei pidä lokeroimisesta, ja jos hän olisi kieltäytynyt, hän olisi sillä lokeroinut itsensä. ”Ei se mitenkään noloa ollut”, hän vakuuttaa. ”Ja siinähän sitten vielä kävi hyvin.” Pave Maijanen syntyi samana päivänä, jona Urho Kekkonen täytti 50 vuotta. Lappeenrannassa oli varuskunta, jossa isä Maijanen palveli vääpelinä. ”Olen elänyt lapsuuteni ja nuoruuteni varuskunnassa, jossa oli soittokunta. Oli iltahartauksia ja vartionvaihtoja, virsiä ja marsseja, ja aina oli soittokunta mukana. Todella kaunis saundi. Musiikkivaikuttajia olivat myös radio ja isän huuliharppu. Pikku Pekkakin (se on Paven oikea nimi) sai oman soittimen, oikean kääntöharpun, kun oli osoittanut riittävää harrastuneisuutta. Tulivat ensimmäiset keikat varuskunnan juhlatilaisuuksissa.
Pikku narsisti ”Kun funtsaan elämäni ensimmäistä esiintymistä eskadroonan joulujuhlassa – jos siinä olisi tapahtunut jokin kommellus, minun urani olisi luultavasti ollut siinä. Sen sijaan olin ilmeisen haltioissani suosionosoituksista. Narsisti oli syntynyt.” Pekka lauloi myös lastentarhassa ja varuskunnan poikakuorossa. ”Kyllä minä olin aina vähän semmoinen eturivin sälli.” Mutta 1960-luku, suurten ikäluokkien teini-iän vuosikymmen, sytytti liekin. Ensin tuli rautalankamusiikki, sellainen jossa oli ”oikeaa rähinää”. Sähkösoittimet sähköistivät. Autotalleissa ja kellareissa viritettiin rautalankaa laudankappaleisiin, tehtiin säilykepurkin avaajista virittimiä, saatiin aikaan räminää ja rutinaa. Beatlesista tuli Pave Maijaselle johtotähti. Kaveriporukassa jollakin oli jo oikea sähkökitara ja jollakin oli sähköbasso, ja vahvistin oli suuri ihme. Pojat saivat laitteita lainaksi paikallisesta musiikkikaupasta ja alkoivat pauhata nuorisotalolla. ”Syttyi liekki, joka palaa edelleen. 1960luvun mittaan oli useita bändejä joissa olin
mukana. Käytiin jo rockin SM-kisoissa ja voitettiinkin yhdet kisat.” Keväällä 1969 Pave pääsi ylioppilaaksi. Kesällä, kun hän oli kaljatehtaalla töissä, tuli Pedro Hietaselta puhelu, että Kristianille ollaan kokoamassa uutta bändiä syksyksi – tuletko bändiin? ”Pang! Se oli siinä.”
Itseoppinut Opetusta Pave ei ollut missään vaiheessa saanut, sillä sellaista ei kevyen musiikin soittajille ollut siihen aikaan olemassa. Työ opetti. ”Se tuli kantapään kautta”, vahvistaa Pave. ”Soittaminenhan on kuuntelemista: jos kuuntelet mitä soitat, se toimii. Monet tuntemani jousisoittajat ovat harmitelleet sitä, että klassisessa koulutuksessa kiinnitetään vähän tai ei lainkaan huomiota korvakuulolta soittamiseen ja improvisaatioon.” Suomen alkuaikojen rock-kulttuuri perustui matkimiselle. Niin Paven omissakin bändeissä: Kristianin jälkeen tulivat Smokings, Pepe and Paradise, Rock’n’Roll Band ja progeen kallistuva Royals. Omaa uraansa Pave luonnehtii ”perässähiihdoksi” – siihen asti, kunnes alkoi tehdä omia biisejä. Se tapahtui 1979–80, ja bändin nimi oli Pave’s Mistakes. Ensin hän Royalsin innoit-
Melkein jumppamaikka Porvarillisen ammatin hankkimista Pave Maijanen on harkinnut tasan yhden kerran. ”Ylioppilaaksi päästyäni kävin pyrkimässä Jumpalle, koska olin innokas sporttaaja. Olin joukkueurheilufriikki ja pelasin ennen kaikkea jääkiekkoa.” Pave tunnustaa jopa jääkiekkouran käyneen mielessä, sillä hän pelasi Suomi-sarjaa edustusjoukkueessa jo b-juniori-ikäisenä. ”Minulla oli selvästi lahjoja, olin vain vähän liian pieni. Kun törmäsin Leuka Monoseen, hyvä että selvisin hengissä.” Ei puuttunut paljoa, että Pave olisi päässyt opiskelemaan Helsingin yliopiston voimistelulaitokselle. Kun monesta sadasta pyrkijästä valittiin 25, hänen sijalukunsa oli 30:n paikkeilla. ”Minusta olisi tullut pirunmoinen jumppamaikka”, Pave huudahtaa. ”Pedagogiset kyvyt ovat olemassa, mutta kohtalo vei eri polulle. Kohtalon sormi valitsi reikälevystä oikean numeron!” Ilmapiirin luoja Paven sosiaaliset kyvyt eivät ole menneet hukkaan, sillä hän on tehnyt huomattavan uran myös tuottajana. Wigwam oli tekemässä uutta levyään Nuclear Night Club, ja Love
’’Tuottamisessa ensimmäinen asia on sosiaalisen ilmapiirin ylläpitäminen.’’ tamana kirjoitti englanniksi, mutta kun tuohon aikaan esillä olivat Pelle Miljoona, Eppu Normaali ja liuta muita suomalaisia punkyhtyeitä, Pave vaikuttui niiden suomenkielisten tekstien elämän mausta. Siten Pave Maijanen, joka muuten tunnetaan verkkaisista, mietiskelevistä laulelmistaan, aloitti villisti rokkaavalla kannanotolla ”Pidä huolta”. Se lienee edelleen hänen tunnetuin biisinsä, eikä ainoastaan tv-mainokseen päätymisensä ansiosta.
Recordsilta soitettiin Pavelle, että lähtisikö hän tuottamaan sitä.” ”Ja kun minä olen varuskunnasta kotoisin ja faija oli vääpeli, minuun on tarttunut aivan ilmeisesti sosiaalisia kykyjä, tulla toimeen ja ehkä vähän liidata omalla tavallani joukkoa”, miettii Pave. ”Tunnen että onnistuin tosi hyvin siinä Wigu-jutussa. Siellä oli aikamoisia persoonia, joiden väliset kemiat eivät aina olleet erityisen ruusuisia.” >>> 11
Pave Maijasella on vahva näkemys onnistuneen tuottamisen lähtökohdista. Häntä eivät kiinnosta nappulat ja namikat, eivät edes saundit, sillä äänittäjä on niitä varten. ”Tuottamisessa ensimmäinen asia on sosiaalisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen. Jos sitä ei ole, niin voit olla ihan mikä tähti tahansa, eikä tule mitään. Fiiliksen pitää olla kondiksessa.” Positiivista ylpeyttä äänessään Pave luettelee tuotantoja, joiden menestymiseen hänellä on oma osuutensa: ”Dingo – ihan sama tarina kuin Wigwamilla. Ei kovin helppoa sakkia keskenään, ja kaksi ensimmäistä levyä ihan loisteliasta toimintaa. Hurriganes – olen tuntenut Remun 70-luvun alusta lähtien, ei mitään ongelmaa. Ja aika monia muita.” ”Juuri siksi että olen pyrkinyt pitämään ilmapiiriä yllä, uskon että kaikki ne produktiot, joissa olen ollut mukana, ovat olleet miellyttäviä. Minuun on luotettu ja minusta on myös pidetty.”
Mestarit Areenalla Vuosituhannen vaihteessa koko kevyttä musiikkia rakastavaa Suomea kohautti projekti nimeltä ”Mestarit Areenalla”. Kirka, Hector, Pepe Willberg ja Pave lauloivat yksin ja yhdessä täysille saleille ympäri Suomea. ”Se oli alusta loppuun komea juttu. Ajattelin, että sen jälkeenhän on latu auki lähteä bändin kanssa heilumaan”, Pave muistelee. Mutta kävikin aivan päinvastoin. Pave Maijanen orkestereineen ei vetänyt väkeä, vaan kohtasi tyhjiä saleja. Vuoden kuluttua Pave totesi, että tämä on elinkeinon harjoittamista, ja jossakin vaiheessa siitä on alettava ansaita. Hän tuumi, että pystyisi ehkä rakentamaan oman soolo-ohjelmiston, vaikkapa vain tunnin ensi alkuun. Kuin tilauksesta hän sai soiton tutulta kaverilta, joka kyseli, kiinnostaisiko häntä tehdä soolokeikkaa. Aluksi oli kova paikka mennä yksin ihmisten eteen. Mutta pian Pave mieltyi uuteen konseptiin. ”Kutsun sitä takapihan stand-upiksi. Tajusin, että ihmisten eteen ei voi mennä ja alkaa vain soittaa ja laulaa, vaan ihmisten kanssa pitää rupatella. Ja kyllähän minusta juttua lähtee, kun moodi on oikea.” Keikkoja tuli, ja ohjelmisto laajeni nopeasti yhdestä tunnista kolmeen. 12
”Sain tämän jutun uudelleen raiteilleen. Minulla ei ole ollut moneen vuoteen hädän päivää, enkä puhu nyt taloudesta, vaan ylipäätään musiikin esittämisestä ja koko jutun toteuttamisesta. Se jotenkin kulkee hienosti, tykkään tästä hommasta.” Pave iloitsee siitä, että hänellä soolokeikkojen lisäksi on silloin tällöin tilaisuuksia esiintyä bändien kanssa – myös isojen bändien, jopa sinfoniaorkesterien. ”Tänä vuonna on ollut Riku Niemen orkesterin kanssa pari huikeaa keikkaa. On ollut pienempien bändien kanssa joitakin juttuja, jotka ovat olleet hauskoja täällä lomassa.”
lonlähde. Gramexin ääniterekisterissä on hänen nimellään noin 2 200 eri kappaletta. Kollegojen kesken puhutaan G-päivästä. Se oli ennen lokakuussa, mutta nyt varhennetun tilitysaikataulun mukaisesti jo kesäkuussa. ”G-päivää aina odotellaan. Ehkä se ei vielä tuota minulle ihan samassa määrin kuin vanhoille körmyille, mutta minun mittakaavassani ja minun varallisuudessani se tuntuu.” Pave on tänä vuonna pysähtynyt tuumimaan sitäkin, että hän on nyt 43 vuotta toiminut muusikon ammatissa. Tilastollisesti se ylittää reippaasti suomalaisen keskimääräisen työuran.
’’Koen jotenkin kiehtovana ajatuksena, että voisin pikkuhiljaa alkaa hidastaa tahtia.’’ Säveltäjä ja sovittaja Pave Maijanen on työskennellyt niinkin klassisen kokoonpanon kuin jousikvartetin kanssa. Se alkoi Unto Kupiaisen runoista. Pave sävelsi ja sovitti niitä pyynnöstä kvartetille, joka sittemmin otti nimekseen ”Polaris”, Kupiaisen viimeisen kokoelman mukaan. ”Meillä on ollut keikkoja 20 vuoden aikana tasaisen harvakseen, ehkä kaksi vuodessa, mutta ne ovat olleet aina riemukkaita.” Polariksen ohjelmistossa on myös Paven omia biisejä, jopa rokkia ja bluesia. Pave kehittyi pikku hiljaa sovittamisen käsityössä. Ruokahalu kasvaa syödessä, ja muutama kappale, muiden muassa ”Elämän nälkä”, on saanut peräti sinfoniaorkesteriasun. ”Mutta tämä jousikvartettijuttu on ollut sellainen sivuprojekti, josta kukaan ei tiedä mitään. Aina kun esiinnymme, ihmiset kysyvät että miksei näitä ole missään; miksei näitä ole jollain levyllä.” Kaivattu G-päivä Pave liittyi Gramexin asiakkaaksi 1970-luvun alussa. Hän tunnustaa Gramex-korvausten olevan omassa taloudessaan merkittävä tu-
”Koen jotenkin kiehtovana ajatuksena, että voisin pikkuhiljaa alkaa hidastaa tahtia. Jos se tapahtuisi niin, että tämän homman laatu ehkä vielä kohenisi jollain lailla… Minua ei hirveästi kiinnosta enää lähteä pyörimään kapakan nurkkaan jurristen asiakkaiden viihdyttäjäksi.”
Lätkäfriikki Syksy merkitsee Pavelle, paitsi keikkakauden käynnistymistä, myös sangen mieluisan vapaa-ajan harrastuksen lähtömerkkiä. Pave on lätkäfriikki ja pelaa veteraanien joukkueessa nimeltä Pietarinkadun Oilers. ”Lätkä putoaa jäähän, ja hampaat irvessä mennään. Se on suurenmoista. Yli kuusikymppisenä on pirun hyvä, että on joku juttu, joka on aika rankkaa.” Jääkiekko kysyy kovaa kuntoa, mutta ennen kaikkea kovaa luustoa. Riskit ovat melkoiset. Pave tunnustaa käyneensä kymmenen viime vuoden aikana läpi kolme olkapääleikkausta, kaikki lätkänpeluusta aiheutuneita. ”Milloin on solisluu kappaleena, milloin kiertäjäkalvosin revennyt”, Pave naurahtaa. ”Rentoa harrastejääkiekkoa!”•
Pave Maijanen levyllä (valikoima) Albumeja Tanssivat kengät (1983) Maijanen (1984) Palava sydän (1985) Maailman tuulet (1987) Kuutamokeikka (1990) No Joking (1991) Sirkus saapuu tivoliin (1994) Kohti uutta maailmaa (1998) Mestarit Areenalla (+ Kirka, Hector, Pepe); live (1999) Mustaa valkoisella (2000) Kaikessa rauhassa (2010)
Kokoelmia Lähtisitkö – 28 suosituinta (1999) Kokoelma 2003 Kaikki nämä vuodet 1969–2010
13
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
välisoitto
Opetusministeriöltä tekijänoikeuspolitiikkaa
Kuva: osma harvilahti
Opetusministeriössä on laadittu keskustelumuistio tekijänoikeuspolitiikasta. Asiakirja oli elokuussa lausuntokierroksella. Asiakirjassa kuvaillaan kiinnostavalla tavalla tekijänoikeutta, tekijänoikeuden eri toimijoita ja siihen liittyviä haasteita. Asiakirjaan voi tutustua osoitteessa: www.minedu.fi > Tekijänoikeus.
Timo Lassy huomioitiin DownBeatissa
Wagneria monitasoisesti Helsingin Juhlaviikkojen 2012 ehdottomiin tähtihetkiin lukeutui Wagnerin oopperan Tristan ja Isolde puolinäyttämöllinen esitys Musiikkitalossa. Siihen liittyi olennaisena osana videotaiteilija Bill Violan visuaalinen näkemys, joka levittäytyi koko saliin. Kokonaistaideteos Wagnerin hengessä mutta nykyajan tekniikan keinoin toteutettuna oli syntynyt kapellimestari Esa-Pekka Salosen, ohjaaja Peter Sellarsin sekä Violan yhteistyönä. Solisteina lauloivat Violeta Urmana, Ben Heppner, Matti Salminen, Jukka Rasilainen ja Michelle DeYoung. Esitys nähtiin ja kuultiin loppuunmyydyssä Musiikkitalossa kaksi kertaa, ja sen televisiointi tullaan näkemään ensi loppiaisena Ylen Teema-kanavalla. Kuva: kira perov
14
Saksofonisti Timo Lassy on noteerattu arvostetun jazzlehti DownBeatin vuosi-äänestyksessä. Kriitikot nostivat Lassyn Rising Stars -kategoriassa kiinnostavimpien baritonisaksofonistien joukkoon. Lassyn syyskuussa ilmestyneen kolmannen albumin In With Lassy julkaisi italialainen Schema Records.
EU valmistelee direktiiviä kollektiivihallinnosta EU-komissiossa valmistellaan direktiiviä, joka säätelisi nykyistä tarkemmin tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa. Komissio kertoo päämääränä olevan mm. parantaa yhteisvalvontajärjestöjen avoimuutta, jotta oikeudenhaltijat voivat valvoa niitä tehokkaammin, sekä helpottaa musiikkiteosten tekijänoikeuksien lisensointia usean maan alueella toimiviin verkkopalveluihin. Direktiiviluonnoksen tavoitteita on pidetty pitkälti kannatettavina, mutta sitä on arvosteltu liiasta yksityiskohtaisuudesta sekä byrokratian ja lisäkustannusten aiheuttamisesta.
Av-opettajille tekijänoikeusoppia
Santtu Rouvali Tampereelle
Kuva: kaapo kamu
Tampere Filharmonia saa nuoren ylikapellimestarin Radion sinfoniaorkesterin johtoon siirtyvän Hannu Linnun seuraajaksi. Tehtävään on valittu Santtu-Matias Rouvali, 26. Rouvali on jo ehtinyt tulla tutuksi suomalaiselle ja vähän kansainvälisellekin musiikkiyleisölle; hänet on nähty muun muassa Radion sinfoniaorkesterin edessä sekä sairastuneen kollegan nopeana korvaajana että varta vasten kiinnitettynä. Hän aloittaa kolmivuotisen kautensa Tampereella elokuussa 2013.
Uusi WIPOsopimus
SoMe-vinkkejä muusikoille Kansanmusiikki-instituutti on julkaissut oppaan, josta marginaalimusiikin tekijä voi etsiä neuvoja markkinointiin sosiaalisessa mediassa (Sirpa Lahti & Jimmy Träskelin: Verkkomarkkinoinnin opas marginaalimusiikin äänenkantajalle). Julkaisijasta ei kannata hämääntyä − opit ovat sovellettavissa myös muihin musiikkigenreihin. Oppaan julkaisun yhteydessä on luotu myös verkkomarkkinointiblogi (www.verkkomarkkinoinninopas.tumblr. com), jonne Kansanmusiikki-instituutti tuottaa syksyn aikana kirjan artikkeleita syventävää materiaalia, kuten havainnollistavia videoita.
Näyttelijöiden, tanssijoiden ja muusikoiden tekijänoikeudellisesta suojasta allekirjoitettiin kesäkuussa Pekingissä uusi sopimus, joka kattaa esitykset elokuvassa ja televisiossa. Sopimus tehtiin Kiinan isännöimässä Maailman henkisen omaisuuden järjestön (WIPO) diplomaattikonferenssissa. Sopimus täydentää vuonna 1996 tehtyjä WIPOn ns. internet-sopimuksia, joilla tekijöiden, musiikin esittäjien ja tuottajien oikeudet saatettiin vastaamaan teknisen kehityksen vaatimuksia, erityisesti käyttöä tietoverkoissa. Ennen tätä sopimusta esittävien taiteilijoiden esitykset elokuvassa ja televisiossa olivat kansainvälisen suojan ulkopuolella. Sopimus on tärkeä erityisesti niissä maissa, joissa esittävien taiteilijoiden suojassa on puutteita. Sen sijaan Euroopan unionin tai Suomen lainsäädäntöön sopimuksesta ei suoraan aiheudu merkittäviä muutoksia.
Uusi lakimies Gramexiin Gramexissa aloitti 1. elokuuta uusi lakimies Juhani Ala-Hannula. Juhani on 31-vuotias helsinkiläistynyt kuusistolainen. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa vakuutusalalla, viimeksi Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolassa asiantuntijana.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY järjesti 21.9. AV- ja mediaopetuksen tekijänoikeusfoorumin Suomen Elokuvasäätiön auditoriossa Helsingissä. Lähes kuusikymmentä opettajaa sai foorumissa tietoa muun muassa siitä, mitä lupia tarvitaan oppilaiden omien av-tuotantojen tekoon ja mitä erilaisten av-aineistojen käyttöön opetuksessa. Mukana oli asiantuntijoita Tuotoksesta, Kopiostosta, Gramexista ja Teostosta. Opettajille suunnattu seminaari oli osa valtakunnallista Tekijänoikeuspäivähanketta. Viime vuonna vastaava foorumi järjestettiin musiikkialan opettajille.
asiakas
info Ääniteilmoitukset vuodelta 2012 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2012 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten pitää olla Gramexissa tammikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoitusten tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeita voi täyttää ja tulostaa kotisivultamme www.gramex.fi.
Gramex mukana Musiikkimessuilla 25.–28.10.2012 Gramex on mukana Helsingissä järjestettävillä Musiikkimessuilla yhdessä Suomen Muusikkojen Liiton sekä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Tervetuloa tapaamaan meitä!
Kuva: Sari Lindström
15
Muutoksen tuulet Teksti lauri kaira Kuvat jouni romppanen
16
Isojen avomeripursien kipparina usein n채hty asianajaja Risto Ryti toimi Gramexin puheenjohtajana aikana, jolloin muutoksen tuulet keinuttivat musiikkialaa.
17
Keväällä Risto Ryti purjehti kahden ystävänsä kanssa Atlantin yli Karibialta Ranskaan.
R
isto Ryti tuli Gramexin hallituksen puheenjohtajaksi vuonna 1980, noin kolmetoista vuotta Gramexin perustamisen jälkeen. Hänen puheenjohtajakaudellaan Gramexin tontti laajeni paljon ja internet toi suuria muutoksia koko musiikkialalle. ”Alussa Gramex keräsi korvauksia vain Yleisradiolta ja vähäisessä määrin MTV:ltä”, Ryti muistelee. ”Meillä oli käytännössä yksi maksava asiakas, ja alkuaikojen yhteistyö oli mutkatonta ja positiivista. Sovittiin asiat kerralla selviksi, ja vuosittain tehtiin lähinnä indeksitarkistukset.” Rakkauteen alkoi kuitenkin tulla ryppyjä, kun kaupalliset radiot perustettiin. ”Ylessä reagoitiin yllättävällä tavalla. He halusivat muuttaa ne perusteet, joiden pohjalta Yleisradion Gramex-korvaukset määriteltiin.” 18
Minuuttihinta romahti ”Ymmärrän tietysti, että kaupallisten radioiden tuoma uusi kilpailutilanne oli Ylelle suuri muutos. Mutta ei siitä kuitenkaan pitäisi seurata se, että musiikin minuuttihinta Suomessa romahdutettiin”, Ryti sanoo. ”Musiikki on radion tärkein tuotannontekijä, ja sen hinnan tulisi perustua normaaleihin liiketaloudellisiin periaatteisiin. Radiosoittojen monikymmenkertaisen lisääntymisen pitäisi tietysti näkyä myös korvausten kokonaiskertymän merkittävänä kasvuna.” Rytin mielestä julkinen organisaatio ei voi vaatia tuotetta halvemmalla sillä perusteella, että sille syntyy yksityisiä kilpailijoita. ”Se, että kaupunkiin perustetaan McDonalds, ei tarkoita, että kunnan ruokalan keittiön pitäisi saada perunat aiempaa halvemmalla.” Sitä mukaa kuin radioiden määrä ja radiosoiton määrä kasvoi, keskimääräiset minuuttihinnat alenivat.
Atlantin valtamerellä 14-metrisen katamaraanipurren vauhti ylitti välillä 30 solmua.
”Olen kuitenkin iloinen siitä, että Gramexilla on nykyisin erittäin hyvä yhteistyösuhde radioiden kanssa. Yleä autoimme ratkaisevasti Areena-verkkopalvelun rakentamisessa. Keräsimme oikeuksia pitkin maailmaa, jotta pystyimme lisensoimaan tuon palvelun. Mikään maailman Gramex-järjestö ei olisi pystynyt sellaisia lisenssejä antamaan; se oli pioneerityötä.
Kaupallinen radiotoiminta Kun kaupalliset radiot perustettiin, sekä Ylen että myös Gramexin maailma muuttui. Kun siihen asti maksavia asiakkaita oli ollut käytännössä yksi, kohta niitä oli yli 60. ”Kaupallisten radioiden perustaminen oli lobbauksen mestarinäyte.” Ryti muistelee erittäin hyvällä radioiden liiton ensimmäisiä vetäjiä. ”Teimme uusien radioiden kanssa hyvää yhteistyötä. Mediaympäristön muuttuessa myös näkemyserot korvauksiin liittyvistä kysymyksistä kuitenkin
”Yhden asian liikkeet saivat massoja taakseen samastamalla sananvapauden ja ilmaistuotteet.” kasvoivat, ja kun yhteistä säveltä ei löytynyt, päädyttiin jättämään asiat ulkopuolisten eli välimiesoikeuden ratkaistaviksi.”
Peiliin katsomisen paikka 1990-luvulla Gramexin tontti kasvoi taas merkittävästi. Eduskunta päätti, että Gramex-korvauksia alettaisiin kerätä radio- ja tv-asemien lisäksi myös taustamusiikin käyttäjiltä, kuten ravintoloilta ja kaupoilta.
Tämä koski noin kymmentä tuhatta yritystä, jotka olivat siihen asti maksaneet vain Teosto-korvauksia. Nyt niiden piti lain mukaan maksaa myös Gramexille. Tämän ”ilouutisen” välittäminen jäi yksin Gramexin tehtäväksi. ”Ei varmasti ollut helppo tehtävä meidän alue-edustajillemme selittää tätä asiaa yrittäjälle”, Ryti pohtii. ”Teosto tunnettiin, mutta >>> 19
’’Radiosoittojen moninkertaistumisen pitäisi näkyä korvaustulossa.’’
Gramexista ei ollut kuultukaan. Monille käyttäjille ilmoitus velvollisuudesta maksaa musiikin käyttämisestä myös taiteilijoille ja tuottajille oli epämiellyttävä viesti.” ”Meillä on tässä peiliin katsomista. Jos vastaava muutos tulisi tänään, sen viestintään lähdettäisiin ihan eri resursseilla. Näin jälkiviisaasti voi myös pohtia, miten yhteiskunta ja yrittäjäjärjestöt olisivat voineet auttaa asiassa. Kysehän oli tuhansia yrityksiä koskevasta uudesta lakisääteisestä velvoitteesta.”
Internetin puhuri ”Kaikkein suurin musiikkialaa koskeva muutos on tietysti internet. Se teki mahdolliseksi levittää musiikkia helposti, niin luvallisesti kuin luvattomasti.” ”Jos Gramexilla on peiliin katsomista siinä, miten resursoimme toimintaamme 1990-luvulla, niin kansainvälisellä äänilevyteollisuudella on sitä siinä, miten se suhtautui Napsteriin, Ryti sanoo.”Napsterin hyödyntämä uusi teknologia nähtiin uhkana, ei mahdollisuutena. Tämä oli megaluokan virhearviointi, jota korjataan vielä pitkään.” Suomessa toki yritettiin. ”Meillä perustettiin Emma-niminen musiikin verkkokauppa, joka saattoi olla maailman ensimmäinen. Mutta joko tarjontansa, hintojensa tai tekniikkansa takia se ei kiinnostanut kuluttajia, ja siitä luovuttiin.” ”Jälkinapsterilaisena aikana syntyi Effin kaltaisia yhden asian liikkeitä, jotka saivat taitavasti massoja taakseen samastamalla muun muassa sananvapauden ja ilmaistuotteet.”
Atlantin yli 18 päivässä
Risto Ryti jäi eläkkeelle myös asianajotoimistostaan. Häntä nähdään nyt siis entistä enemmän isojen pursien ruorissa. Tämän jutun kuvitus on keväältä, jolloin Ryti ylitti kahden ystävänsä kanssa Atlantin 46-jalkaisella (runsaat 14 metriä pitkällä ja kahdeksan metriä leveällä) katamaraanilla. Reissuun lähdettiin Karibialta, mistä seilattiin Azorien kautta Lorrientiin Ranskaan. Matkalla oli vaihtelevaa tuulta ja keliä; parhaimmillaan vene kulki yli 30 solmua. Matkan pituus oli noin 3 500 merimailia eli vajaat 6 500 kilometriä. Siihen kului 18 purjehdusvuorokautta.
20
Vähemmistöltä omaisuus? ”Koska kulttuurin tekeminen vaatii sekä lahjakkuutta, kouluttautumista että taloudellista panostusta, kulttuurituotteiden vieminen nettiin ei voi muuttaa niitä automaattisesti maksuttomiksi”, Ryti sanoo. ”Kyse on kulttuurintekijöiden omaisuudesta, ja he ovat kaikissa yhteiskunnissa vähemmistönä. Saahan sillä tietty kannatusta, että vaatii enemmistölle lupaa riistää vähemmistön omaisuutta. Samaa tekniikkaa on käytetty menestyksellisesti kautta historian.” ”Kun joku vaatii pienen vähemmistön työn ja yritystoiminnan tuloksia siirrettäväksi enemmistön vapaaseen käyttöön, kysymys on taloustieteellisestä näkökulmasta yhden sortin fasismista eli ei-marxilaisesta sosialismista.” ”Ehkäpä kannattaisi hetki pohtia, mitä kulttuuri ei vain meidän kansakunnallemme vaan globaalisti merkitsee ja mitä seuraisi, jos kulttuurin, tiedonvälityksen ja muunkin tekijänoikeudellisesti suojatun talouden perusteet romutettaisiin.”•
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.
U
lkomailla keikkailu on monelle etenkin aloittavalle suomalaiselle artistille kiihottava ajatus. Edes Euroopassa kiertäminen kuulostaa hienolta ja täydelliseltä. Ulkomaille kurottaessa tuntuu että suuressa maailmassa kaikki olisi auvoisempaa. Suomessa suurin miinus etenkin populaarimusiikin esittämisessä on esiintymisajat. Olen itse esiintynyt orkesterini kanssa 23 Euroopan maassa, eikä missään muualla kuin Suomessa keikka yleensä ala 21:n jälkeen, eli nuoremmillakin faneilla on mahdollisuus osallistua illanviettoon. Suomessa normaali aloitusajankohta on valitettavan myöhään, usein jopa puolenyön jälkeen. Ja harvoin keikat ovat sallittuja kaikenikäisille. Soittoajat olkoot suomikeikkailun suurin miinus, mutta epäkohtia on muuallakin. Itä-Euroopassa, etenkään Venäjällä, ei mihinkään voi luottaa. Pahimmillaan paikallinen agentti maksaa dollareilla keikkapalkkion kiertuemanagerille lavan takana, ja sitten vasta bändi nousee lavalle, kun rahat on laskettu. Meiltä on peruuntunut tänä vuonna pelkästään Venäjältä kaksi keikkaa, koska paikallinen järjestäjä ei koskaan maksanut lupaamaansa keikkapalkkiota eikä myöskään lentoja Venäjälle. Rahoja olisi mahdotonta periä jälkikäteen. Tiettyjen maiden keikat merkataankin aina kalenteriin ”Mikäli rahat tulevat” -otsikolla. Kun ajamme EU:n ulkopuolisiin maihin keikkabussilla, tulee kuskilla olla aina valmiina korruptiolahjoja. Normaali paketti esimerkiksi Sveitsiin tultaessa on kymmenisen bändin t-paitaa ja kasa nimikirjoituksilla varustettuja cd-levyjä, joilla tullimies voi sitten tehdä mitä haluaa. Esimerkiksi eBayssä. Brysselin suosittu livemusiikkialue on niin vaarallinen, että keikkabussista ei saa mennä bäkkärille kuin vartijoiden kanssa. Fanien kanssa on todella pelottavaa ottaa yöpimeällä yhteiskuvia, kun joukossa vilisee puukkomiehiä ja huumekauppiaita. Saksa on hieno keikkamaa, mutta sieltäkin löytyy miinuspuoli. Kun keikkabussilla pysähtyy yöllä huoltoasemalle, sieltä ei saa vastaansa kuin rasvaisia höyrywursteja. Ehkä suurin miinus ulkomailla keikkailussa ovat kuitenkin kesäiset aamuherätykset. Kesällä 2012, kun meillä ei ollut yhtään vapaata viikonloppua, joka ikinen perjantai- tai lauantaiaamu herätyskello soi viideltä. Uninen ajomatka Helsinki-Vantaalle on jo kovin tuttua puuhaa. Ensi kesänä meillä on toivottavasti taas Suomessakin festarikeikkoja. On mukavaa ajella bäkkäriltä suoraan takaisin mökille ilman tietulleja ja rajanylityksiä ja mutustella Möttösen lihapiirakkaa tietäen, että keikkapalkkio tulee tilille varmasti.•
soolo
Muu maa mustikka
Ehdota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.
’’EU:n ulkopuolella tulee kuskilla olla aina valmiina korruptiolahjoja.’’
samu haber on helsinkiläisen Sunrise Avenue -yhtyeen keulakuva, joka pitää bändinsä kanssa matkustelusta, mutta kaipaa kovasti myös kotimaan keikkalavoille. kuva: marion berkowitz
21
Reetta Ristimäki teki haaveestaan totta Oopperalaulaja Reetta Ristimäki elää täysillä lapsuudenunelmaansa. Nyt on aika keskittyä taiteelliseen työhön. Teksti ja kuvat eeva mehto
22
K
’’Ens’alkuun oman oopperan johtajaksi.’’
un Reetta Ristimäki polkee pyörällään Helsingin keskustassa hameenhelmat liehuen, ei ihan heti uskoisi, että ohi vilahti oopperalaulaja ja musiikkiteatterin perustaja. Mutta kun Reetta väläyttää operettihymynsä, joka paljastaa hänen laajan hammaskalustonsa, edessä on ilmiselvä tähti. Jo syntymälahjana saatu nimi Reetta Ristimäki on osuva tälle persoonalle. Reetta Ristimäki on juuri saanut valmiiksi elämänhaaveensa, joka on rakentunut pikku hiljaa, sitä mukaa kuin mahdollisuuksia on avautunut. Hän ja oopperalaulaja Jorma Hynnisen edesmennyt poika Marko Salo perustivat musiikkiteatteri Kapsäkin 12 vuotta sitten. Tänä vuonna Kapsäkillä on ollut Helsingissä oma näyttämö jo kolme vuotta. Nyt kun Kapsäkki on vakiinnuttanut vahvasti paikkansa Suomen kulttuurimaastossa, taiteellisena ja taloudellisena johtajana toiminut Ristimäki uskaltaa jättää hallinnolliset tehtävät. Ristimäki on tehnyt taiteellista työtä teatterin perustamisen ja johtamisen ohella toistakymmentä vuotta ja siirtyy nyt vapaaksi taiteilijaksi. Ristimäki toimii musiikkiteatteriesiintyjänä, käsikirjoittaa, ohjaa ja kuuluu edelleen Kapsäkin taiteelliseen toimikuntaan. Kapsäkillä on tarjolla monipuolinen kirjo musiikki- ja teatteriesityksiä: musikaaleista oopperoihin, jazzista kabareihin, lasten teatterista lasten oopperaan; barokkimusiikkia, ooppera-aarioita, improvisaatiota ja vapaa foorumi opiskelijoillekin. Ristimäen laulu-, esiintymis- ja ohjaustaidot ovat nähtävissä muun muassa huikeassa Kabaree Berliinissä, jonka pääosassa hän vahvasti esittää vanhenevan kabaree-emännän, Greta Kreuzbergin roolin.
Lapsijohtaja Reetta Ristimäki on rakentanut haaveensa yhdistäen intuitiivisen taitonsa, rohkeutensa, sitkeytensä ja perusoptimisminsa. Organisointitaitoja Ristimäki uskoo oppineensa rehtori-isältään sekä aikuisopiston johtaja-äidiltään. Reetta kävi syntymässä 48 vuotta sitten Savossa, mutta vietti lapsuutensa ja nuoruutensa entisessä Nurmossa, nykyisellä Seinäjoella. Opettajaperheen esikoinen oli lahjakas lapsi. Kun jo nelivuotiaana lukemaan oppineelle tytölle koulu kävi pitkäveteiseksi, hän alkoi kirjoittaa näytelmiä, joita sai sitten esittää eri luokille. >>> 23
’’Nyt on optimistinen olo ja usko tulevaisuuteen hyvä.’’ Vapaa-aikanaan Reetta Ristimäki emännöi omaa siirtolapuutarhapalstaa.
Pihapiirin lapset Reetta organisoi jo varhain itse ohjaamiinsa näytelmiin. Koulun joulujuhlissa esitettiin usein Reetan kirjoittamia näytelmiä. Monilahjakas tyttö soitti viulua, harrasti pianon- ja kitaransoittoa, partiota, kuvaamataitoa, laulukirjojen opettelua kannesta kanteen… Niin, ja lentopalloa ja pesäpalloa hän pelasi SM-tasolla. ”Ja mikä tärkeintä, harrastin rytmistä joukkuevoimistelua ja tanssia aina lukion loppuun saakka.” Jo lapsena Reetta julisti, että hänestä tulee oopperalaulaja. Tämä idea kylläkin unohtui lähes 20 vuodeksi.
Oppia teatterista Unelmiaan toteuttaakseen Reetta muutti heti ylioppilaaksi päästyään suureen maailmaan eli Helsinkiin, kouluttautui opettajaksi isänsä tavoin, mutta näytteli samalla Ylioppilasteatterissa. ”Aivan loistavaa pohjakoulutusta musiikkiteatterin johtajalle”, sanoo Ristimäki. ”Erikoistuin kuvaamataiteeseen, liikuntaan sekä musiikkiin ja tein jo opinahjossani 24
musiikkiteatteria. Olen myös tyypiltäni johtajaluonne. Minulla on hyvät hermot, kyky hahmottaa kokonaisuuksia sekä tarpeeksi näkemystä siitä, miten asiat kannattaa organisoida. ”En ole silti sellainen johtaja, jolla olisi tarve olla päsmäröimässä. Monissa tilanteissa vetäydyn myös taustalle ja osaan kysyä neuvoja, sillä olen oppinut työssäni riittävän paljon huomatakseni, että tiedänkin varsin vähän.” Ilman vaatimattomuuden häivääkään Ristimäki luettelee avujaan. Mutta ei hän silti mikään diiva ole; hän vain tuntee itsensä, luottaa mahdollisuuksiinsa ja puhuu kokemuksestaan. Ristimäki aloitti laulunopinnot jo kesken luokanopettajan opintojen, kun hän pääsi Sibelius-Akatemian solistiselle osastolle opiskelemaan laulua. Töiden ja opiskelun lomassa hän meni naimisiin ja sai kaksi tytärtä, Essin ja Ellen, ennen kuin erosi.
Vaatimuksia ja kannustusta Laulua Ristimäki opiskeli vaativan ja temperamentistaan kuulun professorin Liisa Linko-Malmion johdolla ja myöhemmin
lempeämmän mutta yhtä legendaarisen Ritva Auvisen hoivassa, jonka luona hän käy edelleen laulutunneilla. Linko-Malmion virheitä ruotiva opetustyyli karaisi kestämään vastoinkäymisiä ja kritiikkiä, jolta kukaan oopperalaulaja ei voi työssään välttyä. Mutta menestyjä tarvitsee myös kannustusta. Sitä on tarjonnut erityisesti Ritva Auvinen, jolla on ääni korkeasta iästä huolimatta yhä ooppera-aariakunnossa. Auvinen täyttää tänä vuonna 80 vuotta ja laulaa kuin enkeli, Ristimäki hehkuttaa. Kapsäkin teatterissa kuullaan marraskuussa hänen 80-vuotisjuhlakonserttinsa. Ristimäki pitääkin täysin tuulesta temmattuna ja sovinistisena näkemyksenä väitettä, että miehen ääni säilyisi pidempään ja parempana kuin naisen. Hyvä ääni vaatii uutteraa harjoitusta, ruumiin ja mielen hoitoa sekä stressivapaata elämää. Laulajan on oltava sekä fyysisesti että henkisesti kunnossa.
Maukasta tarjontaa Reetta Ristimäen 12 vuoden urakka on lisännyt Kapsäkin vakituisen jäsenmäärän seitse-
mästä kolmeenkymmeneenviiteen, ja vuositasolla palkkalistoilla on jo noin 150 ihmistä. Teatteri tarjoaa tilat esityksen muodosta riippuen 150–230 katsojalle, ja teatterin ravintolassa, Maiju Leistin luotsaamassa Allotriassa, on paikat 80 hengelle. Myös ravintolassa on näyttämö, jolla pyörivät esimerkiksi koominen Spagettiooppera ja Ilta Iiron kanssa eli Iiro Rantala vieraineen pari kertaa kuussa. Anna-Mari Kähärällä on täällä myös oma Kähäräklubinsa musiikki- ja näyttelijävieraineen, musiikkina Kähärän omat sävellykset ja sovitukset. Kapsäkki-klubin emäntinä ja isäntinä toimivat jäsenet vuorotellen. Lavalla nähdään niin nimekkäitä runoilijoita, kirjailijoita kuin näyttelijöitä. Ravintolan ohjelmisto on monipuolista ja vaihtelevaa, monologeista pienimuotoiseen teatteriin. Itse teatteripuolella nähdään suurempia konsertteja, musiikkiteatteria, oopperaesityksiä sekä lastenoopperaa.
mielestäni omimmillani. Toissa kesänä toteutui yksi suuri haaveeni, eli Mahagonny-ooppera yhteistyönä UMOn ja Avantin kanssa Helsingin juhlaviikoilla.” ”Pidän harjoittelusta ja uusien tuotantojen kehittelytyöstä. Haasteellista on löytää tuoreita työryhmiä, uusia aiheita sekä mielenkiintoisia ja koskettavia muotoja esityksille. On aina innostavaa, kun löytyy sävellys tai teksti, josta lähdetään liikkeelle. Lähtökohtana ovat jäsenet ja heidän ideansa.”
Notkeat taiteilijat Kun teatterin koneisto ei ole liian raskas, töitä voidaan tehdä monipuolisesti eikä olla sidottuna yhteen tyyppilajiin tai yhdenlaisiin tekijöihin. Kapsäkillä onkin hyvät lähtökohdat nopeisiin lähtöihin ja jatkuvaan uusiutumiseen, sillä Kapsäkin organisaatio on notkea. ”Tekijät pääsevät ilmentämään ja esiintuomaan omaa parastaan. Kaikki jäsenet saavat heittää ideansa tiskiin, ja sitten yhdessä
”Ääni vaatii harjoitusta, ruumiin ja mielen hoitoa sekä stressivapaata elämää.” ”Ravintolan ja teatterin yhdistelmä on todella hauska, sillä teatterista voidaan tulla väliajalla ravintolaan, ja ravintola taas voi järjestää teatteripuolelle tarjoiluja tarpeen mukaan.”
Kapsäkki vierailee Kapsäkki on teatterimuoto, joka matkustaa nimensä mukaan myös paikalle, kuten se joutui aina tekemään ennen omien teatteritilojen saamista. Presidentti Tarja Halonen on istunut Kapsäkin katsomossa kolme kertaa: Finlandia-talolla presidentille esitettiin otteita Parasta ennen -kabareesta, ja Espoossa hän kävi katsomassa Kapsäkin espanjalais-suomalaisena yhteistyönä toteuttaman Kuninkaiden kirjan, joka sai ensi-iltansa vuonna 2009 Cadizissa Espanjassa. Viimeksi hän oli seuraamassa eroottista kamarioopperaa, Välilaskua. ’’Meillä on paljon kivoja produktioita jo olemassa olevien lisäksi tulossa, ja osa niistä on sellaisia, joissa pääsen myös itse näyttämölle laulamaan ja tekemään sitä, missä olen
mietitään mahdollisuuksia niiden toteuttamiseen. Mutta se ei tarkoita sitä, että tänne voisi tulla kuin valmiiseen pöytään. Jäsenyys vaatii aktiivisuutta monessa asiassa.” Kyllä tädit ovat vähän hämmästyneitä, kun oopperalaulaja Juha Kotilainen seisoo tuulipuku päällä narikassa tai repimässä lippuja. Eikä teatterinjohtajankaan ole ollut mitenkään vaikea kuurata vaikka teatterin vessanpönttöä. ”Minun vastuullani on ollut hahmottaa ja ymmärtää, minkälaista rahoitusta ja työvoimaa kukin teoskokonaisuus vaatii. Tein myös rekrytoinnin, eli henkilöstöhallinta ja lobbaus olivat aika paljon käsissäni. Kokosin yhteen kunkin kauden ohjelmistopalapelin, joka koostuu omista tuotannoista sekä vierailuista.” ”Saan olla jatkuvasti tekemisissä kirjailijoiden, kuvataiteilijoiden, lavastajien, pukusuunnittelijoiden, valosuunnittelijoiden, soittajien, säveltäjien, laulajien, näyttelijöiden, maskeeraajien sekä tanssijoiden kanssa ja samalla saan kosketuspintaa kaikkiin näi-
hin taiteen muotoihin. Mitä muuta voisin työltä enää toivoa.” Teatterin saamat lukuisat huomionosoitukset lämmittävät tietysti johtajan mieltä. Vuonna 2009 Musiikkiteatteri Kapsäkki sai Helsingin kaupungin kulttuuriteko -maininnan. Seuraavana vuonna Ristimäki sai Muusikkojen liiton tunnustuspalkinnon ja Kapsäkki Kordelinin säätiön palkinnon musiikkiteatterin edistämisestä. Viime vuoden lokakuussa Kapsäkki palkittiin Suomen parhaana luovien alojen osuuskuntana.
Kaikella on hintansa Kun toiminnalle saatiin vihdoin seinät ja raamit ja kun ohjelmiston taiteellinen ja taloudellinen tilanne ovat mallillaan, voi johtaja myös hieman hellittää. ”Itse teatterinjohtajan virka on koiranvirka, ei siitä kukaan kiittele”, huokaa Ristimäki. ”Oma taiteellinen työskentely on ollut se vastavoima, oma intohimoni, ja siihenkin täytyy nyt satsata pitämällä itsensä kunnossa. Kuluneen kahden vuoden liika paperityönteko kostautui: rintaranka jumitti ja niskaa särki. Nyt oli sitten oman remontin vuoro.” ”Selkä- ja niskakipuihin auttaa pilates ja salsatanssi. Olenkin taas verestänyt nuoruuteni tanssiharrastusta. Ja mukavat ihmiset ympärillä sekä hyvä yhteisö auttavat refluksitautiini, joka on ruoka-aineallergian ja stressin aiheuttama.” ”Onneksi en ole millään muotoa kontrollifriikki ja olen oppinut delegoimaan. Kun minuun on luotettu, osaan myös luottaa muihin. Nyt on aikaa taas keskittyä tehokkaammin teatterin taiteelliseen puoleen.” Reetta Ristimäki asuu puolisonsa Nipa Niemisen kanssa Helsingin Ullanlinnassa. Pariskunta matkustaa yhdessä paljon. Kesät vietetään joko interraililla tai omalla kasvipalstalla. Ristimäellä on nimittäin vielä uusi rentoutumisharrastus. Hänellä on siirtolapuutarha mökkeineen lyhyen bussimatkan päässä niin kotoa kuin teatterilta. Ja naapurimökkiä emännöi hyvä ystävä ja työkaveri, Anna-Mari Kähärä. ”Nyt on optimistinen olo ja usko tulevaisuuteen hyvä. Olen saanut toteuttaa unelmiani.” Eivätkä Ristimäen unelmat tähän loppuneet. Tällä hetkellä niihin kuuluu ryhtyä tekemään enemmän ohjaustyötä ja kasvattaa oma ruusutarha.•
25
ESEKin ja LUSESin toiminnat siirtyvät uuteen säätiöön.
Teksti lauri kaira Kuva edition gustafsson / Lehtikuva
Musiikin edistäminen yhdistyy ESEKin ja LUSESin tukitoiminnat yhdistyvät vuodenvaihteessa uuteen Musiikin edistämissäätiöön, jonka työnimenä on käytetty kolmea kirjainta MES.
E
sittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry ja Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry perustavat uuden, musiikkia edistävän säätiön. Tässä yhdistetään Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSESin toiminnat. Gramex ja Teosto luovuttavat kumpikin säätiön peruspääomaksi viisisataatuhatta euroa eli yhteensä miljoona euroa. Säätiö aloittaa toimintansa ESEKin nykyisissä tiloissa Pieni Roobertikatu 16 A:ssa.
Asiakkaan etu ESEKin pääsihteerin Leena Hirvosen mukaan yhdistäminen on asiakkaan etu. ”Hyvin iso osa ESEKille ja LUSESille tulevista hakemuksista on sellaisia, jotka on lähetetty molemmille. Kun toiminnat yhdistetään, hakijan ei tarvitse tehdä kuin yksi hakemus.” Toinen syy on hallinnon yksinkertaistaminen. ”Kun samaa hanketta koskeva hakemus tulee vain yhteen paikkaan, säästyy hal26
linnollista työtä, kun hakemuksia ei tarvitse käsitellä kahdessa paikassa.” ”Kolmas lähtökohta on LUSESin pienenevät varat hyvitysmaksuvarojen vähenemisen takia”, sanoo Hirvonen. ”Ne ovat LUSESin ainoa rahoituslähde.” ”Yhteisen musiikkialan järjestön toivotaan saavan valtiolta lisää rahaa kotimaisen musiikin tukemiseen.”
Muuttuvatko käytännöt? Vaikuttaako uudistus jotenkin nykyisten ESEK-tuen saajien tukimahdollisuuksiin? ”Yhdistämisen ei pitäisi vaikuttaa oleellisesti kenenkään tukimahdollisuuksiin”, vastaa Hirvonen. Mihin asti ESEKiltä voi vielä hakea tukia? ”Jäljellä olevat tämän vuoden hakuajat ovat vielä käytettävissä. Niiden jälkeen ei voi enää hakea ESEKin tukea tämän vuoden puolella.” ”Joulukuussa voinee ainakin joitakin tukia hakea jo säätiön lomakkeilla. Nettisivuille tulee aikanaan tietoa asiasta.” Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, säätiön toiminta alkaa 1.1.2013.
Lisätietoa nettisivulta Mistä saa tietää, millä tekniikalla säätiöltä haetaan tukea? ”ESEKin nettisivuille tulee jo loppuvuodesta tietoa sitä mukaa, kun asiat etenevät, ja ensi vuoden alusta lähtien hakijat ohjataan MESin sivuille.” ”Tässä vaiheessa lähtökohtana on, että mikään ei oleellisesti muutu. Muun muassa hakuajat pysyvät todennäköisesti ennallaan, eikä hakemuslomakkeisiinkaan ole tulossa suuria muutoksia”, Hirvonen kertoo. Laaja-alaista edistämistä Musiikin edistämissäätiö edistää ja tukee kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista. Uusi säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja ja avustuksia tai muutoin edistämällä ja tukemalla taloudellisesti musiikkiin liittyviä tilaisuuksia, musiikkitallenteiden tuottamista, musiikin kustannustoimintaa, vientiä, koulutusta, tutkimusta ja kehitystoimintaa sekä harjoittamalla taiteilijaresidenssitoimintaa.•
Kansan kopiointi tutkittiin Laiteteollisuuden ja tekijänoikeusjärjestöjen teettämä yhteistutkimus kertoo kiistattomasti, paljonko Suomessa laillisesti kopioidaan. Teksti LAURI KAIRA
J
oka kolmas suomalainen eli 1,8 miljoonaa kansalaista kopioi musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia laillisesti omaan käyttöönsä. Vuodessa kopioidaan 548–678 miljoonaa musiikki- ja elokuvatiedostoa. Näin laajaa on siis se kopiointi, jota korvataan niin sanotulla hyvitysmaksulla. Luvut eivät sisällä mitään muuta kopiointia, eivät esimerkiksi verkkokaupoista ostettua tai piraattiaineistoa. Nämä tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen kesällä tekemästä tutkimuksesta, jossa haastateltiin poikkeuksellinen määrä eli yli 3 000 suomalaista. Tutkimuksen teetti Hyvitysmaksun neuvottelukunta, jossa ovat edustettuina tekijänoikeusjärjestöt, laitevalmistajat ja maahantuojat sekä opetus- ja kulttuuriministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö.
Leffa maksaa sentin? Hyvitysmaksua kertyy tänä vuonna noin 7,5 miljoonaa euroa. On tietysti mielenkiintoista katsoa, minkä verran se tekee per kopioitu tiedosto. Suhteutettuna tutkimuksen lukuihin se tekee vain runsaan sentin kopioitua tuotetta kohti. Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY kiirehtikin heti tutkimustuloksiin vedoten hallituksen lupaamaa hyvitysmaksun uudistusta. Hallitusohjelman mukaan hyvitysmaksua uudistetaan siten, että se turvaa luovan alan toimintamahdollisuudet nopean teknologisen kehityksen oloissa. Hyvitysmaksun ongelmat Uudistustarve nousi, kun nykyisen hyvitysmaksun päivittäminen laiminlyötiin useina vuosina. Vaikka kopiointi ei vähentynyt yhtään, hyvitysmaksu puolittui 12 miljoonasta 6,5 miljoonaan euroon.
Kopiointivälineiden vuosimyynti 2010 (milj. euroa)
Yksityisesti kopioidaan yli 600 miljoonaa tiedostoa vuodessa. Hyvitysmaksua sisältyy Suomessa vain muutamien kopiointivälineiden hintaan. Nämä ovat pääasiassa vanhempia laitteita, joiden myyntikäyrät menevät vuodesta toiseen alaspäin. Hyvitysmaksu romahtaa samaa tahtia niiden myynnin kanssa. Kun hyvitysmaksua oli takavuosina liki kaikkien kopiointilaitteiden hinnassa, nyt sitä on noin 6 prosentissa kopiointivälineiden kauppaa. Sitä ei ole esimerkiksi tietokoneen eikä musiikkipuhelimen hinnassa, vaikka ne ovat
kesän tutkimuksen mukaan tämän päivän yleisimpiä kopiointivälineitä. Tutkimustiedotteen mukaan ”yleisimmin musiikkia kopioitiin mp3-soittimeen, matkapuhelimeen ja tietokoneelle. Videoita kopioitiin eniten tallentavalle digiboksille tai tietokoneelle.” Hyvitysmaksun uudistuksen piti toteutua jo ensi vuodeksi, mutta nyt näyttää siltä, että ainakin ensi vuosi mennään vielä vanhalla järjestelmällä. Tapa, jolla hyvitysmaksua uudistetaan – säilyykö esimerkiksi laitemaksu jossain muodossa – on täysin auki.•
Direktiivi: kohtuullinen ja riittävä korvaus käytöstä • Hyvitysmaksu perustuu EU:n tietoyhteiskuntadirektiiviin. Sen 5. artiklan 2. kohdan mukaan yksi-
tyinen kopiointi saadaan EU-maassa sallia vain sillä edellytyksellä, että siitä järjestetään kohtuullinen hyvitys (englanniksi: ”fair compensation”). • Direktiivin ehto koskee ”mille tahansa välineelle” tehtyä kopiota, ja perusteluissa täsmennetään vielä, että tekijöiden tulee saada hyvitys ”aineistonsa käytön korvaamiseksi heille riittävällä tavalla” (kpl 35). • Hyvityksen tarkoituksena on tasapainottaa sitä, että – toisin kuin muita tuotteita – viihde- ja kulttuurituotteita voi ja saa laillisesti valmistaa kotona kopioimalla. • Kopiointimahdollisuus on sekä tekninen että oikeudellinen poikkeus. Esimerkiksi tietokoneohjelmia ja -pelejä ei saa kopioida; niistä saa ottaa vain varmuuskopion käytettäväksi alkuperäisen rikkoutuessa. • Jos tuotteessa on tehokas kopiosuojaus, sitä ei saa lain mukaan kopiointia varten murtaa. Tällaisia esiintyy mm. dvd-elokuvissa.
27
Jenni on viime vuoden radiotähti Jenni Vartiaisen esitykset jatkavat voittokulkuaan soittolistoilla. Useiden hittiensä voimalla hän oli viime vuoden radiosoittojen ykköstähti. Teksti lauri kaira Tilastot kari niemelä
J
Kuvat: Jenni Vartiainen / Warner music. madonna / warner music. eppu normaali / harri hinkka.
enni Vartiainen oli viime vuoden soitetuin esiintyjä kaupallisissa radioissa. Hänen esittämiään kappaleita soitettiin kaupallisissa radioissa yhteensä 18 708 kertaa. Hyvänä kakkosena oli Eppu Normaali, jonka kappaleet soivat yhteensä 14 846 kertaa. Voittajapari oli selvä, sillä heidän sijoituksensa olivat samat sekä kaikkien kaupallisten radioiden että myös suurten valtakunnallisten radioiden tilastoissa.
Kahdesta soitosta kiinni Kisa kolmannesta sijasta oli tiukka. Kolmantena listalla oli takavuosien ykkönen Madonna kaikissa kaupallisissa radioissa 14 844 soitolla, eli vain kaksi soittokertaa Eppujen takana. Valtakunnallisissa radioissa kolmantena oli Rihanna. Neljäntenä oli syksyllä Suomessa vieraillut Lady Gaga. Viidentenä kaikkien radioiden listalla oli Michael Jackson; suurten valtakunnallisten radioiden listalla viides oli Happoradio.
Tämä ykkössija oli Jenni Vartiaiselle jo toinen radiolistavoitto vuonna 2011. Kuten viime numerossa kerroimme, Jenni Vartiaisen esittämä kappale Duran Duran oli vuoden radiohitti – eli tuo yksittäinen kappale soi radiossa enemmän kuin mikään muu kappale.
Voitto vaatii useita hittejä Vuoden radiotähdeksi pääsy vaatii sitä, että taiteilijalla on useita suosittuja kappaleita. Eppu Normaali on tällä listalla kakkosena, vaikkei yksikään heidän kappaleensa yltänyt 20 soitetuimman kappaleen kärkeen. Jenni Vartiaisen laulama Duran Duran soi kaupallisessa radiossa 5 386 kertaa ja Missä muruseni on 4 710 kertaa. Muita Jennin kappaleita soitettiin tämän päälle yhteensä 8 612 kertaa. Tilasto perustuu Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Tilastoa ei ole painotettu radioiden koon mukaan. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä kaikilla paikkakunnilla.•
Soitetuimmat esittäjät 2011 Kaikki kaupalliset radiot
Valtakunnalliset soitot
1. Jenni Vartiainen 18 708 2. Eppu Normaali 14 846 3. Madonna 14 844 4. Lady Gaga 14 171 5. Michael Jackson 13 913 6. Pink 13 625 7. Bruno Mars 13 579 8. Bruce Springsteen 13 256 9. Bon Jovi 13 239 10. Rihanna 13 005
1. Jenni Vartiainen 10 412 2. Eppu Normaali 9 269 3. Rihanna 7 341 4. Lady Gaga 7 306 5. Happoradio 6 960 6. Juha Tapio 6 937 7. Pink 6 921 8. Katy Perry 6 796 9. Bon Jovi 6 771 10. Bruno Mars 6 382
Madonna ja Eppu Normaali ovat kestosuosikkeja.
28
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi
1 Musavisan oikeat vastaukset: 1) d, 2) a, 3) c, 4) a, 5) a, 6) b, 7) c, 8) b, 9) b.
Puhevalta piratismioikeudenkäynneissä
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tällä kertaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja Jaana PIHKALA. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Piratismista Kohtuullisuusarviointi on tuomioistuimen harkinnassa oleva asia. kaikille maksutonta yleistä tekijänoikeusneuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse ja ohjataan tarvittaessa eteenpäin.
2
Kohtuullinen korvaus
Mikä TTVK on ja keitä oikeudenhaltijoita se tarkalleen ottaen edustaa? Voinko pyytää TTVK:ta hoitamaan myös omia tekijänoikeudellisia riita-asioitani?
Miksi piratismioikeudenkäynneissä vaaditaan miljoonakorvauksia? Onko se kohtuullista? Miten on tällöin määritetty oikeudenloukkauksesta syntynyt vahinko? Kenelle rahat menevät?
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry on voittoa tavoittelematon rekisteröity yhdistys. Yhdistys valvoo jäsentensä oikeuksia ja tiedottaa ja kouluttaa tekijänoikeudesta. Tällä hetkellä jäseninä on 16 luovalla alalla toimivaa yhdistystä ja yritystä lähinnä musiikin, kirjallisuuden ja av-tuotantojen alalta. Musiikin alalta TTVK:n jäseninä ovat Gramex, Muusikkojen liitto, Musiikkituottajat, Teosto, Musiikkikustantajat sekä Säveltäjät ja sanoittajat ELVIS. Piratismioikeudenkäynneissä TTVK edustaa valtakirjoin niitä jäseniään, joiden oikeuksia kussakin tapauksessa on loukattu. Jäsenet rahoittavat TTVK:n toiminnan, ja ne myös viime kädessä päättävät, mihin TTVK:n resursseja käytetään tai millaisia asioita se ottaa hoitaakseen. TTVK:lta annetaan kuitenkin
Tekijänoikeudellinen hyvitys on oikeudenhaltijalle maksettava korvaus luvattomasta käytöstä, esimerkiksi laittomasta kopioinnista tai yleisölle levittämisestä. Tekijällä on lain mukaan oikeus ”kohtuulliseen hyvitykseen” aina kun teosta käytetään luvatta. Lain esityöt, oikeuskirjallisuus ja oikeuskäytäntö ovat yhtä mieltä siitä, että kohtuullinen hyvitys on lähtökohtaisesti se hinta, jolla teosta käyttänyt olisi saanut sen käyttöönsä luvallisesti. Eri teoslajeille on siis aluksi määritettävä markkinahinta oikeudenloukkausta vastaavassa jakelutavassa. Hyvitysvaatimukset voivat kasvaa huomattaviksikin, mikäli luvattoman käytön kohteena on ollut lukuisia teoksia. Miljoonavaatimuksista on käytännössä ollut kyse piraattipalvelujen ylläpitäjiä koskevissa oikeudenkäynneissä. Hyvitys-
vaatimukset heijastavat tällöin palvelun käyttäjämäärää ja välitettyjen teosten lukumäärää. Kohtuullisuusarviointi on tuomioistuimen harkinnassa oleva asia. Hyvityksen kohtuullisuutta koskevassa kokonaisharkinnassa tuomioistuimen on otettava huomioon tapauksen erityispiirteet, kuten luvattoman käytön tarkoitus sekä loukkauksen toteuttamistapa ja vahingollisuus. Käytännössä esimerkiksi ansiotarkoituksen puuttuminen on alentanut hyvitysvelvollisuutta. Kohtuullisuus huomioidaan myös vastaajan kannalta, mutta hyvitystä ei voida vahingonkorvauksen tavoin sovitella esimerkiksi vastaajan maksukyvyn mukaisesti. Tekijänoikeudellinen hyvitys ei liity mitenkään oikeudenhaltijalle mahdollisesti aiheutuneeseen ansionmenetykseen tai myyntitappioon eli kyse ei ole vahingonkorvauksesta. Vahingon toteennäyttämistä ei hyvitystä vaadittaessa edes edellytetä. Sen sijaan oikeudenhaltijoiden on kyettävä osoittamaan, mitä teoksia on käytetty laittomasti, minkä vuoksi hyvitysvaatimusten perusteena esitetään aina teoslistaukset. Oikeudenhaltijoilla on tekijänoikeuslain mukaan mahdollisuus vaatia myös vahingonkorvausta, mikä luonnollisesti edellyttää syntyneen vahingon toteennäyttämistä. Yleensä kotimaisissa piratismioikeudenkäynneissä vaaditaan vahingonkorvausta ainoastaan syntyneistä selvittely- ja valvontakuluista. Tuomitut hyvitykset tilitetään eteenpäin asianomistajina olleille oikeudenhaltijoille.
3
Laittoman lataamisen valvonta Tuttavaperheeni sai TTVK:lta kirjeen, jonka mukaan heidän iposoitteestaan olisi levitetty musiikkia laittomasti. Mistä tässä on kyse? TTVK valvoo jäsentensä oikeuksia myös internetissä. Vakavista oikeudenloukkauksista tehdään poliisille tutkintapyyntö. Laittomaan lataamiseen ja jakamiseen vertaisverkoissa pyritään puuttumaan ensi sijassa pehmeämmin keinoin. TTVK tallentaa näytön laittomasta jakamisesta ja pyytää, että tuomioistuin määrää teleoperaattorin luovuttamaan liittymänhaltijan yhteystiedot oikeudenhaltijoille. Tämän jälkeen TTVK informoi liittymänhaltijaa kirjeitse siitä, että tämän liittymää käytetään lainvastaiseen toimintaan, ja pyytää ottamaan yhteyttä asian selvittämiseksi. Tarkoituksena on selvittää tapahtunut oikeudenloukkaus ja varmistaa, että kyseistä liittymää ei jatkossa käytetä tekijänoikeutta loukkaavaan toimintaan. Mikäli on perusteita vaatia hyvitystä ja kulukorvauksia, pyritään niistä sopimaan vapaaehtoisesti. Valtaosassa tapauksia näin tapahtuukin. Aina liittymänhaltija ei kuitenkaan ole halukas, tai ei pysty, selvittämään oikeudenloukkausta TTVK:n kanssa tai sopimaan sitä vapaaehtoisesti. Tällöin harkitaan tapauskohtaisesti jatkotoimia. On hyvä huomioida, että käytetyimmät vertaisverkot toimivat teknisesti siten, ettei ole mahdollista vain ladata itselleen. Esimerkiksi suomalaistenkin suosimia torrent-sivustoja The Pirate Bay ja IsoHunt käytettäessä jokainen lataaja myös jakaa itse kyseistä tiedostoa.
•
29
tuhannesta
yksi
Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 163 anomusta johti myönteiseen päätökseen.
Thaurorod
on suomalaisen metallin uusia nimiä
ESEKekstra
Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.
Kuva: saara vuorjoki
’’Pienistä puroista iso virta’’ Usein valitetaan tai ainakin varovasti kysellään, miksi ESEKin tukisummat ovat niin pieniä. Pääasiassahan ne ovat 1 000–2 000 euron luokkaa. Isompiakin, jopa viisinumeroisia summia on myönnetty, mutta vain harvoin; lähinnä isoihin ja kalliisiin av-tuotantoihin. Koko ESEKin olemassaolon ajan on keskusteltu siitä, pitäisikö myöntää isompia summia harvemmille vai pienempiä useammille. Viimeksi mainittu linja on aina saanut enemmän kannatusta johtokunnassa, joka päättää tukipolitiikasta. Myös tuen saajien enemmistöltä tulleen palautteen mukaan pienetkin summat ovat tarpeellisia ja tervetulleita, sillä ”pienistä puroista syntyy iso virta”. Pienehköt tukisummat mahdollistavat sen, että useampi hyvä hanke voi toteutua. Noin puolet ESEKille tehdyistä hakemuksista saa myön-
30
teisen päätöksen – viime vuonna runsaat 1 000 kpl – mikä on verrattuna muihin apurahoja myöntäviin organisaatioihin poikkeuksellisen iso suhdeluku. ESEKin toiminnan alkuaikoina tukisummat olivat jonkin verran isompia kuin nykyisin. Se johtui yksinkertaisesti siitä, että silloin oli käytettävissä suhteessa enemmän rahaa harvalukuisempiin hakemuksiin. Esimerkiksi vuonna 1992 hakemuksia tuli noin tuhat kappaletta, viime vuonna 2 300. Jaettava rahapotti oli kuitenkin molempina vuosina suunnilleen sama. Kun tukea on haettu paljon enemmän kuin sitten myönnetään, hakija ei ehkä voi toteuttaa hanketta siinä laajuudessa kuin oli suunnitellut. Valitettavan usein joudutaan tinkimään esiintyjien palkkioista, mutta myös muut hankkeen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet, kuten markkinointi,
voivat jäädä puolitiehen. Se puolestaan saattaa vaikuttaa haitallisesti hankkeen saamaan julkisuuteen ja sitä kautta tilaisuuksien yleisömäärään ja äänitteiden ostajamäärään. Ongelmia aiheutuu myös ESEKille tehtävässä tiliselvityksessä, sillä tukiehtojen mukaanhan hankkeet tulisi toteuttaa suurin piirtein samassa muodossa ja laajuudessa kuin hakemuksessa on esitetty. Mutta kun tukea saadaan vähemmän, joskus paljonkin vähemmän kuin haettiin, on ymmärrettävää, ettei lopputulos vastaa sitä mitä oli suunniteltu. Jotta näin ei kävisi, olisi hakemuksessa syytä ottaa huomioon ESEKin yleinen tukisummapolitiikka ja pyrkiä tekemään mahdollisimman realistisia budjetteja. Leena Hirvonen, ESEKin pääsihteeri
•
Thaurorod viimevuotisessa kokoonpanossaan. Vasemmalta oikealle Lasse Nyman, kitarat, Joonas Pykälä-aho, rummut, vokalisti Michele Luppi, Pasi Tanskanen, basso, Emil Pohjalainen, kitarat ja Vili Ollila, koskettimet. kuva: pauli juppi
ESEKin 1.5.−31.8.2012
päätöksiä • Thaurorod on vuonna 2005 perustettu hyvinkääläinen bändi, hyvä esimerkki suomalaisen metallimusiikin elinvoimasta. Sen kuudesta nykyisestä jäsenestä kolme on alkuperäisiä, toiset kolme ovat tulleet mukaan myöhemmin. Nyt yhtye on sikäli pienessä käymistilassa, että se on päättänyt erottaa laulusolistinsa ja jatkaa vasta saatuaan uuden, nälkäisemmän ja aikaansaavamman vokalistin. ”Vuonna 2005 julkaisimme ensimmäisen demomme”, kertoo yhtyeen basisti Pasi Tanskanen. ”Nyt olemme tehneet kolme demoa, ja omakustannelevyn jälkeen saimme levytyssopimuksen Noise Art -yhtiöltä. Yksi levy on jo julkaistu, ja lisäksi on vähän kierretty Eurooppaa.” Suomalainen metalli on huudossa Keski-Euroopassa ja vähän muillakin mantereilla, mutta sitäkin taustaa vasten Thaurorodin kansainvälistyminen oli nopeaa. Jossain määrin se oli onnellisten sattumien satoa. ”Pari meidän jätkää oli soittamassa toisen hyvinkääläisyhtyeen Amberian Dawnin kanssa jossain päin Eurooppaa. Siellä oli Nuclearlevy-yhtiön äijiä katselemassa, ja pojat keksivät antaa heille jonkinlaisen demolevyn tai välimiksauksen vielä julkaisemattomalta debyyttilevyltämme. Nuclearista otettiin sitten jälkeenpäin yhteyttä ja kerrottiin, että he eivät pysty juuri nyt sainaamaan uusia bände-
jä, mutta ovat valmiita suosittelemaan meitä Noise Art Recordsille, jonka kanssa he tekevät paljon yhteistyötä.” Noise Artin kanssa syntyi levytyssopimus, jonka kylkiäisenä alkoi tulla myös keikkoja. Yhtiöllä on nimittäin myös ohjelmatoimisto, Rock the Nation, joka on Euroopan suurimpia kiertuejärjestäjiä. Sillä on merkittäviä omia festivaaleja, kuten Metalcamp ja Metalfests, sekä isoja bändejä, kuten Sabaton, Kreator, Exodus, Legion of the Damned, Alestorm... Suomalaisista Rock the Nationin talliin kuuluvat Wintersun, Korpiklaani, Swallow the Sun, Kivimetsän Druidi, Finntroll ja Kalmah. ”Oltiin me joitain omakustannekeikkoja heitetty Saksassa ja Espanjassa ennen tätä demoa, mutta silloin promootio oli mitä oli”, Pasi huokaa. ”Se oli enemmän sellaista huvikseen soittamista.” Virallisissa yhteyksissä Thaurorod toimii osuuskuntana. Jonkinlainen yritysmuoto on käytännöllinen rahaliikenteen hoitamisessa, ja verrattuna osakeyhtiöön osuuskunta on halvempi perustaa, halvempi hallita, ja siinä on pienemmät riskit. ”Se on kätevä työkalu keikkojen laskuttamiseen ja tuo tietysti myös pientä veroetua”, summaa Pasi. Niin levytys- kuin kansainvälistä keikkailu-uraansa vielä aloittelevalle bändille ei tässä vaiheessa virtaa rahaa kovin vuolaasti. Siksi joka ikinen sentti on tarpeen.
”Levyn tekeminenhän on bändille pitkään vain kustannuserä”, Pasi huomauttaa. ”Lafka tosin laittaa levyntekoon isoja rahoja kiinni, mutta yhtyeen pitää se ensin ikään kuin maksaa takaisin lafkalle, joten kestää, ennen kuin tässä rupeaa itse hankkimaan.” Thaurorod anoi keväällä ESEKiltä rahaa loppusyksystä suunniteltuun Euroopan kiertueeseen hulppeat 16 000 euroa ja sai 2 000. Kiertue ei toteudu. Se ei kuitenkaan kaatunut ainoastaan ESEKin tukisumman pienuuteen (ESEKekstrassa samalla aukeamalla tästä lisää), vaan myös bändin kokoonpanon ongelmiin. Thaurorod hakee uutta laulusolistia, kun tiet Michele Luppin kanssa erosivat. ”Nyt meillä on kyllä yksi oikein hyvä jätkä kierroksessa, tosi hyvä ääni ja kaikin puolin lupaava, mutta vasta muutaman viikon päästä tiedetään, onnistuuko kiinnitys.” Syksyn aikana Thaurorod keskittyy uuteen levyynsä, jonka on määrä ilmestyä ensi vuonna. Tämän vuoden lokakuulle yhtyeellä on sovittuna kaksi keikkaa kotimaassa: Jyväskylän Lutakossa ja Helsingin Nosturissa. Kummassakin he saavat arvokasta vetoapua tallitoveriltaan Wintersunilta. ”Wintersun ei ole Suomessa moneen vuoteen keikkaillut, joten nämä keikat tulevat luultavasti olemaan aika täyteen myytyjä”, uskoo Pasi Tanskanen.• Anu Karlson
Esiintymistilaisuudet (sisltää kuoromatkojen tuen) 201 100 euroa myönteisiä päätöksiä 142 kpl
• Äänitetuotanto 56 800 euroa myönteisiä päätöksiä 44 kpl • AV-tuotanto 91 000 euroa myönteisiä päätöksiä 59 kpl • Työskentelytuki 112 194 euroa myönteisiä päätöksiä 68 kpl • Markkinointi- ja vientituki 50 000 euroa myönteisiä päätöksiä 22 kpl Myönteisiä päätöksiä yht. 335 ESEKin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi
ESEKin tukien seuraavat
hakuajat • AV-tuotanto 15.10. mennessä • Markkinointi ja vienti 31.10. mennessä • Äänitetuotanto 31.10. mennessä • Esiintymistilaisuudet 15.11. mennessä • Työskentelytuki 15.11. mennessä • Koulutustoiminta 30.9. mennessä Anomusten pitää olla ESEKissä mainittuina päivinä, postileima ei riitä!
31
32