Gramexpress 04/2012 by gramex

Gramexpress 4/12 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x

Gramex mukana Suomen euroviisukisailussa Radiomedia palkittiin Piratismin porsaanreiät tukkoon

Paula Koivuniemi on sittenkin jouluihminen

hän

timo juhani soini Syntyi 30.5.1962 Raumalla Perhe Puoliso lääkäri Tiina Maarit Soini, lapset Toivo (1997) ja Silja (1999) Koulutus Ylioppilas 1981 (Kaitaan lukio), valtiotieteiden maisteri 1988 (Helsingin yliopisto). Ura On ollut SMP:n nuorisojärjestön pj ja SMP:n puoluesihteeri. Kuuluu perussuomalaisten perustajiin ja nousi sen puheenjohtajaksi 1997. On ollut Euroopan parlamentin jäsenenä. Tuli kansanedustajaksi vuonna 2003. Johtaa tällä hetkellä eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Harrastukset Lukeminen, mökkeily, ravit ja jalkapallo.

Joulukirkko ja -musiikki tärkeitä Musiikki kuuluu perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin jouluun. Arkisin musiikkia ehtii kuunnella lähinnä autossa. Haastattelu LAURI KAIRA Kuva perussuomalaiset rp

➤ Montako levyä omistat? – Pari sataa. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? – Autossa. ➤ Miten musiikki liittyy teidän perheenne jouluun? – Tärkeänä: Enkeli taivaan, joululaulut, joulukirkko. ➤Liittyykö muuten johonkin

kappaleeseen vahvoja muistoja? – Status Quo’n Caroline.

➤ Entä yhtyeeseen? – Steve Harley & Cockney Rebel. ➤ Millaisesta musiikista pidät? – Pop, rock, kotimainen kelamusa. ➤ Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? – Laulan kirkossa ja omaksi iloksi.

➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee? – Henkistä voimavaraa. ➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? – Rahoituksen ja massaviihteen puristuksen. ➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? – Oikeutta saada korvaus työstä. ➤ Mitä odottaisit hallitukselta nyt tekijänoikeus- ja piratismisektoreilla? – Oikeudenmukaisuutta ja suhteellisuudentajua.•

pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja

’’Sydämeeni joulun teen’’

’’Musiikki on hyvää tekevä lahja.’’

Musiikki on myös oivallinen joululahja. Ei ole mikään salaisuus, että joulumyynti on tärkeää kaikille toimialoille. Se on sitä myös musiikkialalle. Katsoin tuossa muutaman vuoden takaista tilastoa. Sen mukaan vuoden viimeisen vuosineljänneksen – siis kolmen viimeisen kuukauden – myynnit olivat 38 prosenttia suuremmat kuin ensimmäisen vuosineljänneksen. Asiantuntijoiden mukaan ero johtuu pitkälti joulumyynnistä. Iso osa vuoden tuloksesta rakentuu joulumyynnin varaan. Toivottavasti joulupukin kontissa on paljon musiikkia. Kotimainen musiikki on hyvin monella tavalla hyvää tekevä lahja. Sen lisäksi, että se tekee saajansa iloiseksi ja muistuttaa antajastaan pitkin vuotta, sitä ostamalla tukee kotimaista kulttuuria ja luo työpaikkoja tänne Suomeen. Mikä joululahja voisi olla parempi?•

PS. Hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta kaikille Gramexin asiakkaille ja Gramexpressin lukijoille!

Kuva: saara vuorjoki

usiikki tekee joulun. Tämä vanha totuus nousee esille sekä puheenjohtaja Timo Soinin haastattelussa viereisellä sivulla että pääministeri Jyrki Kataisen haastattelussa viime joulunumerossamme. ”Jouluun kuuluu musiikki samassa missä kinkku ja piparit”, sanoi Katainen. ”Ehdoton tunnelman luoja.” Tästä on helppo olla samaa mieltä. Mitä olisi joulu ilman joulumusiikkia? Ilman koulun joulujuhlan tonttulauluja tai joulukirkon tuttuja virsiä, jotka Paula Koivunimen sanoin tuovat mieleen oman lapsuuden joulut. Joulu saa myös radiot muuttamaan toviksi musiikkivalikoimaansa. Julkaisemme tässä lehdessä taas perinteisen tutkimuksen siitä, millaista joulumusiikkia radiot soittavat. Soitetuin kotimainen oli Katri Helenan laulama ja säveltämä ”Joulumaa”. Kakkoseksi nousi Suvi Teräsniskan ”Hei Mummo”, kolmossijalle Leevi & The Leavingsin ”Jossain on kai vielä joulu” ja neljänneksi takavuosien kestoykkönen Vesa-Matti Loirin ”Sydämeeni joulun teen”. Edellisten lisäksi soivat tutut ulkomaiset jouluhitit 1980-luvulta: Wham muistelee viime joulua ja Chris Rea ajelee jouluksi kotiin. Joulun kärkihittien ikä kertoo selvää kieltään siitä, miten nostalgia ja muistot liittyvät joulutunnelmaan.

sisältö 4/12 6

Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 23. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2012

Kannessa Paula Koivuniemi. Kannen kuva: Pasi Liesimaa

2 Hän / Timo Soini 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Paula Koivuniemi, sittenkin jouluihminen 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Viime joulun soitetuimmat 18 Tekijänoikeus hyväksytään 19 Soolo / Jone Nikula 20 Christoffer Sundqvistin klarinetti taipuu moneksi 24 Piratismin porsaanreiät tukkoon! 26 Euroviisuvalinnat alkavat 28 Gramexpalkinto Radiomedialle 29 Pykäläviidakko / Jaana Pihkala 30 Yksi tuhannesta / Bravade 30 ESEKekstra

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.

alkusoitto

Nykyrunolaulaja palkittiin Kalevalaisten Naisten Liitto on myöntänyt Larin Paraske -palkinnon musiikin tohtori Ilona Korhoselle. Laulaja-säveltäjä-opettaja on syventynyt tohtorintutkinnossaan Parasken runolauluestetiikkaan ja edistänyt yleistä tietämystä inkeriläisestä kalevalamittaisesta laulutavasta. Palkinto ei ole suinkaan aina mennyt osoitteeseen, jossa Paraske-yhteys olisi yhtä näkyvä: sanallisesta taituruudesta on aiemmin palkittu muun muassa urheilutoimittaja Antero Mertaranta sekä kirjailija Umayya Abu-Hanna. KUVA: Kukka-Maaria Kärki

Ilona Korhonen on Larin Parasken perillinen

Disco Ensemblekin hyötyy Fullsteamin kasvusta.

Fullsteam laajentaa alaansa Harrastuspohjaisena levy-yhtiönä kymmenisen vuotta sitten aloittanut Fullsteam Records Oy laajentaa toimintaansa jälleen. Uusi Fullsteam Management aloittaa toimintansa vuoden 2013 alussa, toimitusjohtajanaan Virpi Immonen. Suuren maailman malliin Fullsteam Family tarjoaa artisteille yhä laajemmat puitteet uran kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Viime vuosina Fullsteam on ollut näkyvä toimija muun muassa keikkarintamalla: edustamiensa artistien konserttien lisäksi ohjelmatoimisto Fullsteam Agency on tuonut Suomeen satoja kansainvälisiä artisteja. Fullsteam-perheeseen kuuluvat lisäksi kustannusyhtiö Fullsteam Publishing Oy sekä Indie Center -treenikämppäkeskus. Kuva: ville malja

musavisa Kuvat: Pat Benatar / Giraldo. Hassisen kone / Mäsi.

1. Pat Benatar nousi 70- ja 80-lukujen taitteessa USA:ssa radioasemien suosikiksi lainabiisillä ”I Need a Lover”. Kuka levytti kyseisen biisin ensimmäisenä? a) Bryan Adams b) John Cougar Mellencamp c) Prince d) Billy Joel

2. Hassisen Konetta kuultiin LP:ltä jo ennen heidän ensimmäistä single-julkaisuaan. Mikä on tuon LP:n nimi?

Frigg teki vauhdikkaan levyn. Suomalaisia listoilla Marraskuun World Music Charts Europe -listalle kohosi jälleen suomalaisartistien levyjä. Friggin energinen pelimanni-ilottelu nosti Polka V -albumin kymmenennelle sijalle ja sijalla 20 komeili suomalais-tansanialaisen yhteistyön tulos: Ashimban Wakukaya. Kuva: lieve boussauw

Suomalaisväriä Eurosonicissa

a) Täältä tullaan Venäjä b) Hilselp – Suomen suursuosikit samalla levyllä c) 3 vuotta myöhemmin d) Poko-klassikot

3. Minkä David Bowien biisin Carla Bruni levytti vuonna 2010? a) This Is Not America b) Loving the Alien c) Absolute Beginners d) Modern Love

’Kuka levytti ’’I need a Lover’’ jo ennen Pat Benataria? Entä mikä oli Hassisen Koneen varaslähtö-LP?

4. Mikä on Hanoi Rocksin ensimmäisen live-albumin nimi? a) Rock & Roll Divorce b) All Those Wasted Years c) Two Steps from the Move d) Oriental Beat

5. Minkä Shadows-yhtyeen kappaleen Deep Purple ja Rainbow -kitaristi Ritchie Blackmore on levyttänyt? a) Apache b) F.B.I. c) Riders in the Sky d) Wonderful Land

6. Missä Thin Lizzyn Live And Dangerous -levyn konserttiosuudet on suurimmaksi osaksi (kansitiedoista poiketen) äänitetty?

Alankomaissa vuosittain järjestettävä pop-musiikin showcase-tapahtuma Eurosonic Noorderslag kääntää katseet tänä vuonna Suomeen. Tammikuussa Groningeniin matkaavat muun muassa Death Hawks, Eva & Manu, LCMDF, Pertti Kurikan Nimipäivät ja Lau Nau. 12 showcase-artistin lisäksi fokusta korostetaan tuomalla lauteille myös neljä tapahtumassa aiemmin esiintynyttä, mutta yhä ajankohtaista suomalaisyhtyettä: uusintakierrokselle pääsevät Disco Ensemble, Don Johnson Big Band, Huoratron ja Rubik.

a) Budokan, Tokio b) Le Zenith, Pariisi c) Madison Square Garden, New York d) Tower Theater, Philadelphia

7. Mikä on Hurriganesin Roadrunner-levyn avauskappale? Laatineet Tuomas Talonpoika ja kari niemelä. oikeat vastaukset sivulla 29.

a) Get On b) Hey Groupie c) It Ain’t What You Do d) Roadrunner

8. Mikä jäi Jimi Hendrixin viimeiseksi hänen elinaikanaan julkaistuksi studioalbumiksi? a) The Cry of Love b) Electric Ladyland c) First Rays of the New Rising Sun d) Band of Gypsys

Kuva: ninni luhtasaari

9. Minkä nimisen cover-versioista koostuvan levyn Peter Gabriel julkaisi vuonna 2010?

Death Hawks: hämyä ja folkrockia vientiin.

a) Long Walk Home b) New Blood c) Passion d) Scratch My Back

10. Minkä Bruce Springsteenin biisin musiikkivideon on ohjannut elokuvaohjaaja Brian De Palma? a) Streets of Philadelphia b) Dancing in the Dark c) Highway Patrolman d) Murder Incorporated

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.

alkusoitto

Gramexilta pop-rock-levy

Jorma Kalevi Louhivuori. UMO valitsi kevään solistin Trumpetisti Jorma Kalevi Louhivuori voitti ensimmäistä kertaa järjestetyn UMOn Kyky 2012 -kilpailun, jossa palkintona oli solistipaikka Uuden Musiikin Orkesterin konserttisarjassa 2013. Louhivuori tunnetaan luotsaamastaan soul-funk-kokoonpanosta The Northern Governorsista sekä sävellysja sovitustyöstään muun muassa Yonalle. Kuva: marek sabogal

Markus Ketola palkittiin Yrjö-palkinto, Suomen arvostetuin jazzalan tunnustus, on myönnetty rumpali Markus Ketolalle. Ketolan yli kaksikymmenvuotiseen muusikonuraan mahtuu projekteja bändikeikkailusta lavatansseihin, teatteriproduktioihin, elokuviin ja musikaaleihin, mutta hänet on tunnettu jo pitkään ensisijaisesti jazzpuolen vaikuttajana. UMOn riveissä Ketola on toiminut jo vuodesta 1993. Kuva: heikki tuuli

Gramexin perinteinen vuosilevy on viimevuotiseen tapaan tupla. Toinen levy sisältää pop- ja toinen rock-painotteista kotimaista. Kappaleet ovat valtaosin vuosilta 2011 ja 2012. Pop-henkiseltä levyltä löytyy Jesse Kaikurannan ja Yön Syksyn sävel -menestyjien lisäksi muun muassa JVG’n, Laura Närhen, GG Caravanin, Diandran, Elokuun, Kuningasidean, Palefacen, Chisun ja Samuli Edelmannin hittejä. Rock-henkisellä levyllä soittavat mm. HIM, Nightwish, Apocalyptica, Michael Monroe, Von Hertzen Brothers, Sturm Und Drang, Children of Bodom, Stratovarius, Mokoma ja Stam1na. Levyä ei saa kaupasta. Se on Gramexin sidosryhmälahja.

Lataa laillisesti! Lokakuussa avattiin Musiikkituottajien kansainvälisen kattojärjestön IFPI:n yhteistyössä musiikkialan kanssa ylläpitämä www. pro-music.org -sivusto. Uusitulla sivustolla on linkit yli viiteensataan lailliseen musiikkipalveluun, joiden kautta löytyy jopa 20 miljoonaa musiikkikappaletta. Mukana ovat niin latauskaupat ja tilauspalvelut kuin mainosrahoitteisetkin palvelut. Palveluja voi etsiä vaikkapa niiden maantieteellisen sijainnin perusteella.

tahtipuikko

Ja Ja Ja Suomi-bändeille! Lontoossa on ollut syksyn aikana useampi mahdollisuus kuulla ajankohtaista suomalaista vaihtoehtomusiikkia. Marraskuussa pohjoismaista uutta musiikkia esittelevällä Ja Ja Ja -klubilla soi Jori Hulkkosen ja Juho Paalosmaan muodostama Sin Cos Tan. Syyskuussa Lontoossa esiintyi Phantom ja lokakuussa The New Tigers.

Hannu Marttila

Sin Cos Tan.

Joululauluhistoriaa Artie Music on julkaissut kaksi historiallista joululaululevyä; yhden vakavan ja yhden kevyen. Klassisten suosituimpien joululaulujen esittäjät ovat 1900-luvun legendaarisia oopperalaulajia, kuten Lahja Linko, Väinö Sola, Sulo Saarits ja Matti Lehtinen. Myös kanteletaiteilija Ulla Katajavuori on mukana. Iskelmällisen levyn nimekäs esiintyjäkaarti ulottuu J. Alfred Tannerista ja Georg Malmsténista Tapio Rautavaaraan.

Ministeriö: Gramex oikeassa Signmark-asiassa Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan Gramex on toiminut oikein räppäri Signmarkin korvaus-asiassa. Koska Signmark ei esiinny levyllä vaan keikoilla, Gramex ei voi antaa hänelle äänitteen käytöstä kerättyjä muusikkokorvauksia. Tuottajakorvauksia hän on saanut. ”Gramexin hoidossa oleva tekijänoikeuksien osa-alue liittyy tallennettuun musiikkiin, siis tallennettuun ääneen. Äänitallenteelle tallennetulle esitykselle on luonteenomaista, että esitys on tallennetta kuunneltaessa havaittavissa. Esittävällä taiteilijalla on tällaiseen tallenteeseen oikeuksia, mukaan lukien korvausoikeus julkisesta esittämisestä. Viitottu esitys on luonteeltaan audiovisuaalinen; siinä esityksen tallenne ilmenee kuvallisessa muodossa.” Ministeriö torjuu ajatuksen, että asiaan liittyisi syrjintää. ”Kun on kysymys äänellisessä muodossa ilmenevän esityksen suojasta, ihmisoikeudet eivät voi edellyttää, että sellaisen henkilön, joka ei ole tuottanut ääntä, tulisi saada ääniesityksen suojaa”. Gramex on maksanut Signmarkille tuottajakorvauksia. Muusikkokorvaukset on jaettu niille muusikoille, jotka yhtyeen levyllä esiintyvät.

Musiikkiala yhdentyy

i ole kuin vuosi siitä, kun musiikkialan järjestöt Musex, joka toimi vienninedistäjänä, ja Fimic, joka toimi tiedotuskeskuksena, päättivät yhdistyä. Käytännön toimintojen yhdistyminen Music Finlandiksi on loppusuoralla. Gramex on ollut perustajana mukana käynnistämässä uutta yhdistystä. Tänä syksynä – tarkemmin sanoen 10.10.2012 – merkittiin rekisteriin uusi Musiikin edistämissäätiö. Sen on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi vuoden alusta. Se jatkaa Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEKin ja Luovan säveltaiteen edistämissäätiö LUSESin toimintaa. Tämä on toinen tuore esimerkki musiikkialan yhdentymisestä. Musiikkialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta. Uuden säätiön puheenjohtajaksi valittiin Teoston ja Gramexin yhteisesti nimittämänä filosofian tohtori Hannu Saha. Hän on toiminut myös ESEKin puheenjohtajana. MESin – kuten uutta säätiötä hyvin voidaan kutsua – toimistoa hoitavat ESEKistä tutut Leena Hirvonen ja Ulla Lahdensuo. Uuden säätiön perustaminen on ollut mielenkiintoinen projekti. Hyvässä yhteisymmärryksessä teostolaisten ja gramexlaisten ja valitun säätiön hallituksen kesken on saatu jo aika pitkälle keskusteltua toiminnan keskeiset suuntaviivat sekä jatkossa tarvittavat tukimuodot ja tukitoimikunnat. Toiminnan ydinhän on säännöissä todettu säätiön tarkoitus. Sen mukaan säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea kotimaista monimuotoista musiikkia sekä sen ammattimaista tekemistä, esittämistä, kustantamista ja tuottamista. Suhtaudun luottavaisesti siihen, että säätiön käytännön toimien valmistelu edelleen etenee ripeästi. Tavoitteena on, että uusia tukihakemuksia voidaan ottaa säätiöön vastaan jo heti vuoden alusta lähtien.•

’’Musiikkialan tuet ovat nyt haettavissa yhdeltä luukulta.’’

Vielä ehtii joulukuussa nähdä Rigoletton viittomakielelle tulkattuna. Kärsivää isää esittää Paolo Gavanelli.

Oopperaa viittoen Viittomakielelle tulkatut oopperaesitykset jatkuvat Suomen Kansallisoopperassa. Viime esityskaudella tulkattiin kaksi Carmenin esitystä ja kaksi Puhdistuksen esitystä. Tällä kaudella viittomakielinen tulkkaus on mukana Rigoletton esityksessä joulukuun 18. päivänä sekä Jukka Linkolan koko perheen oopperan Robin Hoodin esityksissä 26.3. ja 11.4. Kussakin esityksessä on kaksi viittomakielistä tulkkia, jotka tulkkauksessaan keskittyvät sekä tarinaan että musiikin kuvailuun. Kuva: heikki tuuli

Kuva: saara vuorjoki

Kuva: Backroom Entertainment

Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies

Paula Koivuniemi on sittenkin jouluihminen Teksti eeva mehto Kuvat Pasi liesimaa

Kuvat: Paula koivuniemen leikekirja

Paula Koivuniemi ei ole pitänyt joulusta sitten lapsuuden. Nuoruuden joulut jäivät vieraiksi, kun joulunajat vilahtivat keikkaillessa. Mutta nykyään hän käy joka joulu sekä Tuomiokirkossa että Helsingin Vanhassa kirkossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat.

’’Ykkösasia tässä työssä on rakkaus, palo ja intohimo laulamiseen.’’

aula Koivuniemen vahva karisma, tunnevoimaisuus ja rakkaus musiikkiin kuuluvat ja näkyvät tähden konserteissa. Vaikka uraa on 50 vuotta takanapäin, kiintotähdellä on vielä jokunen haave toteuttamatta. Paulan tarkka musiikkikorva huomattiin jo lapsena, joten vanhemmat ajattelivat lähettää tyttärensä viulutunneille. Kun isä osti Paulalle viulun, tyttö itki hysteerisesti. ”Kun isä sitten ilmoitti minut Seinäjoen musiikkiopistoon soittamaan selloa, itkin vieläkin enemmän. Olisin halunnut soittaa pianoa, mutta meillä ei ollut ilmeisesti varaa pianoon. Sitten kun piano vihdoin ostettiin, se ei enää kiinnostanut, kun pojat olivat jo mielessä.” Myöhemmin Paula harjoitteli haitarin soittoa. Nyt varastossa on Pihlajamaa-haitari odottamassa pääsyä lavoille. Paula Koivuniemi syntyi 65 vuotta sitten Seinäjoella kolmelapsisen perheen keskimmäisenä. Musiikki oli Paulan elämässä vahvasti jo lapsesta saakka. Isällä, Mauri Koivuniemellä oli oma menestyvä orkesteri, Jam Session. Äiti toimi kirjanpitäjänä. Äiti myös lauloi. Paula oli jo lapsena kova laulamaan ja esiintyi päälaulajana joka tilanteessa, oli ympärillä sitten lapsia tai aikuisia. Paula Koivuniemen ura alkoi jo 15-vuotiaana. Jam Sessionin solisti sairastui, ja isä pyysi tytärtään keikalle mukaan. ”Halusin aina esiintyä. Meillä kävi paljon muusikoita vieraana, kun asuttiin Seinäjoella sellaisessa mutkassa, että päätie vei sen ohi Lapualle ja Kauhavalle. Olavi Virta, Jorma Ikävalko, Esa Pakarinen sun muut kuuluisuudet kävivät tervehtimässä isää.” Paula oli sen verran eläväinen tyttö, että vanhemmat lähettivät hänet 18-vuotiaana tätiensä luokse rauhoittumaan vuodeksi Kanadaan. Tätien miehillä oli siellä orkesteri, jossa Paula sai laulaa suomalaisia tangoja, valsseja ja fokseja. 10

Kunnon ammatti on saatava ”Laitoin sieltä paperit Seinäjoen kauppaopistoon, pääsin sinne ja ajattelin, että pitää saada kunnon ammatti.” Kun Paula tuli Suomeen, hän kävi vain syyslukukauden kauppaopistossa ja sanoi rehtorille bye-bye. Paula teki levytyssopimuksen ja rehtori oli kauhuissaan. ”Et sä voi, et sä voi”, rehtori valitti, ”sinun pitää saada kunnon ammatti.” Paula ei ollut ottanut laulutunteja, ennen kuin ensimmäinen levy tehtiin ja Toivo Kärki ohjasi tytön Ture Aran oppiin. Tarvittiin ääniharjoituksia, kun tekniikka ei ollut kunnossa ja ääni häipyi välillä. ”Sen jälkeen olen aina silloin tällöin käynyt laulutunneilla. Mutta olen jälkeenpäin miettinyt, että psyyke on se, joka minun

kaan tanssilavoilla oli helposti 2 000 nuorta kuuntelemassa ja hurraamassa Koivuniemen laulaessa. Seuraava raju menestys tuli 80-luvulla, jolloin Koivuniemi levytti ikisuositun kappaleensa, Tummat silmät, ruskea tukka. Sitä edelsi 1978 kolmas sija Syksyn sävelessä kappaleella Sua vasten painaudun. ”Menestys Syksyn sävelessä antoi jo nousua, mutta Tummat silmät räjäytti suosion.”

Yleisön palvelija ”Isä luotti minuun, mutta äiti oli vähän huolissaan, kun lähdin musiikkialalle, kun sitä niin sanottua oikeaa ammattia ei tullut hankittua. Olen aina pyrkinyt olemaan aisoissa, vaikka nuorena tulikin bailattua ja biletettyä, totta kai.”

”Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojen takana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana.” ääntäni vie parhaiten eteenpäin, mutta myös taaksepäin.” ”Olen huomannut, että elämäntilanteeni kuuluu äänessäni.” 19-vuotiaana Paula Koivuniemi teki ensimmäisen levynsä, Perhosen, ja siitä hänen uransa lähti lentoon. Koivuniemi ei ole 50-vuotisen lauluuransa aikana pitänyt liiemmin taukoja. Vuodet ovat tuoneet tälle kestotähdelle 14 kultalevyä ja yhden platinalevyn. Uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä. Tuohon ai-

”Kuri oli kotona aika kova, ja nyt jälkeenpäin olen kiitollinen vanhempieni asettamista rajoista ja säännöistä. Olen saanut hyvän kotikasvatuksen: työt pitää tehdä hyvin, on oltava ahkera, oma itsekkyys on hävitettävä ja ajateltava muita ihmisiä.” Koti myös opetti sosiaalisia taitoja, joilla pärjäisi monenlaisten ihmisten kanssa maailmalla. Tämä oppi meni tytölle jo lapsena perille. Vuosien varrella Koivuniemi huomasi, että hänen paikkansa on ihmisten parissa, yleisön edessä. >>>

Paula Koivuniemi levyllä Omat albumit ilman kokoelmia Leikki riittää (1975) Paula Koivuniemi (1977) Sinulle vain (1978) Lady Sentimental (1978) Vie minut pois (1980) Sata kesää, tuhat yötä (1981) Luotan sydämen ääneen (1982) Lähdetään (1983) Rakkaustarina (1984) Ilman minua (1986) Hei Buona notte (1987) Sen siksi tein (1989) Täyttä elämää (1991) Rakkaudella, Sinun (1993) Se kesäni mun (1994) Tulisielu (1996) Kuuntelen Tomppaa (1999) Rakastunut (2003) Yöperhonen (2006) Timantti (2007) Nainen (2009) Rakkaudesta (2010) Matka (2012)

Paulan uran alku osui aikaan, jolloin suuret ikäluokat olivat tanssilavaiässä. kuva: paula koivuniemen leikekirja

”Tulen hyvin toimeen yleisön kanssa. Se perustuu yleisön kunnioitukseen. Yleisöhän on se, joka takaa työni. On oltava yleisön palvelija. Harjoittelen aina työni hyvin, ja keikoille olen mennyt vähän kipeänäkin, sillä en halua pettää yleisöäni.” ”Ykkösasia tässä työssä on kuitenkin rakkaus, palo ja intohimo laulamiseen.” Paula Koivuniemi suree edelleen, että hänen vanhempansa eivät ehtineet nähdä hänen suurta menestystään. Äiti kuoli 1976 ja isä 1989. ”He olisivat olleet ylpeitä urastani.”

Kokemus kuuluu äänessä Koivuniemellä oli ikäkriisinsä nelikymppisenä. Silloin alalle alkoi tulla paljon nuoria. Nyt 65-vuotiaana hän tuntee paikkansa. ”Edelleen joskus tulee ikäkriisejä: kelpaanko vai jäänkö jalkoihin? Olen onneksi huomannut, että vuodet tuovat kokemusta ja uskottavuutta. Työn tekeminen on yhä helpompaa. Kun nyt laulan hienoja tekstejä, tunnen seisovani varmemmin sanojen takana, kun oma elämä on esiintymisissä mukana.” ”Musiikki antaa lohtua, iloa, nautintoa ja kosketusta. Mitä enemmän ikävuosia ja kokemuksia on takana, sitä uskottavampaa esiintyminen on, ja siksi työn tekeminen tuntuu myös helpommalta.” Paula Koivuniemi ihailee pitkää uraa tehnyttä Liza Minnelliä. Hänen raskas elämänsä ja vaikea taustansa kuuluvat ja näkyvät hänen musiikissaan ja esiintymisessään. Ja se on se joka koskettaa. Koivuniemi ylistää Liza Minnellin jumalallista liikunnallisuutta ja antautumista esityksiin. Koivuniemen työpäivä alkaa heti herättyä. Jos illalla on keikka, muita asioita ei sinä päivänä voi hoitaa. Päivän on oltava henkisesti vapaa; on saatava vain keskittyä tulevaan. Koivuniemi haluaa olla aina ajoissa paikalla. Keikoille hän ei enää aja itse. Ja kotiin on päästävä yöksi kaikkialta Kuopion alapuolelta. ”Niin hienoa hotellia ei enää löydy, johon nykyään haluaisin jäädä. Haluan herätä omasta sängystäni.” Ravintola- ja tanssilavakeikat Koivuniemi jätti kuusi vuotta sitten. Silti keikkatahti on edelleen huima, noin 100 esiintymistä vuodessa. ”Ai, onko se paljon?” laulaja ihmettelee?

”En ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille.” Paula Koivuniemellä on yhdeksänhenkinen orkesteri. Sillä kokoonpanolla hoidetaan festarit ja suuret kesätapahtumat. Pieniin tilaisuuksiin mennään akustisella kokoonpanolla, jolloin mukana on kaksi akustista kitaraa, cajon, kosketinsoitin ja viulu. ”Orkesterissani on huippumuusikot ja meillä on hyvä fiilis. Olen tehnyt kuusi vuotta yhteistyötä tämän kokoonpanon kanssa. Työskentelemme ympäri vuoden yhdessä, ja olen kiitollinen, että olen saanut pitää tämän orkesterin.” ”Yhteistyö ja luottamus on hyvä. Jokainen keikka tehdään asenteella ’paras keikka’. Kun annamme kaikkemme, se näkyy ja kuuluu.”

Toteutuvat haaveet Kun Paula Koivuniemi oli Esa-Pekka Salosen johtamassa konsertissa, jossa Eva Dahlgren lauloi solistina, hän ajatteli, että olisi upeaa saada joskus vastaavanlainen tilaisuus. Ja se päivä koitti. Kapellimestari Mikko Franck soitti ja sanoi haluavansa Koivuniemen oopperan lavalle. Helmikuussa 2012 Mikko Franck johti ja Paula Koivuniemi lauloi satapäisen orkesterin säestyksellä Kansallisoopperan päänäyttämöllä. ”Minulla on valmis Markku Johanssonin sovittama sinfoniaorkesteriohjelmisto, jota olen esittänyt monien kaupunkien orkestereiden kanssa: Aikuinen nainen, Tummat silmät, Kuuntelen Tomppaa…” ”Konsertti oli menestys. Ihmiset seisoivat ja lauloivat mukana katsomossa. Se oli ihanaa, vaikka aluksi jännitin, mitä oopperan orkesterin soittajat ajattelevat musiikistani.” Konsertin suuresta menestyksestä kertoo, että syksyllä 2013 Paula Koivuniemi kier-

telee Mikko Franckin kanssa ympäri Suomea samalla ohjelmistolla, paikallisten kaupunkien orkestereiden säestämänä. Koivuniemi haaveili pitkään myös rokkikeikasta Apocalyptican kanssa. Sitten Eicca Toppinen soitti, ja elokuussa 2012 sekin haave toteutui. Paula Koivuniemi lauloi tuolloin Apocalyptican Ladies Night -illassa. ”Vielä haaveita riittää.”

Voice of Finland Tällä hetkellä Koivuniemi työskentelee keikkailun ohessa ”The Voice of Finland” -TVproduktion kimpussa. Suorat lähetykset alkavat maaliskuussa 2013. ”Minua on pyydetty monenlaisiin tv:n musiikkiohjelmiin, mutta en ole halunnut mennä sellaisiin ohjelmiin, joissa annetaan kielteistä palautetta esiintyjille. Haluan kannustaa, ja siksi pidän The Voice of Finlandin ohjelmakonseptista. ”Siinä ohjelmassa saa antaa positiivista palautetta, olla herkkä ja herkistyä.” ”Kevään 2012 valmennettavani olivat todella lahjakkaita laulajia, ja heitä oli helppo kannustaa. Neuvoin hetkessä kiinni olemista, laulujen sisäistämisen tärkeyttä sekä taitoa saada esitys kuulijoiden sydämiin.” ”Olen itse kärsinyt lauluääneni arvostelusta, sillä itseluottamukseni ei aina ole ollut hyvä. Varmuuteni on kasvanut työn ja menestykseni kautta. Silti edelleen voi herätä epäilyksiä ja pelkoja, että miten ihmiset ottavat vastaan.” ”En usko, että kukaan laulaja voisi olla jatkuvasti varma osaamisestaan ja suosiostaan. Se on aina yhteydessä omaan mielentilaan.” Kiitollisuus rentouttaa Paula Koivuniemi on kiitollinen elämästään ja terveydestään.

”Tupakoin aikoinani 10 vuotta, kunnes kurkkulääkäri sanoi, että jos haluat laulajaksi, lopeta tupakointi. Siihen loppui tupakointini ja lauluhalu voitti.” ”Olen varmaan ’sauvakävelyn esiäiti’. Sauvat ovat aina autossani mukana. Ennen juoksin, mutta sitten suositeltiin vaihtamaan juoksu kävelyksi.” Aikoinaan Koivuniemellä oli meditaatioharjoituksia. Nyt rentoutukseen riittää, että hän saa olla rauhassa kotonaan, liikkua luonnossa ja silittää kissaansa. ”En ole vielä koskaan aikonut lopettaa. Haluan vielä tehdä ainakin joitain pienimuotoisia teemallisia konsertteja pieniin saleihin, joissa voi kertoa tarinoita vaikka naiseudesta, rakkaudesta ja mistä tahansa.” ”Täytyy vain sanoa, että laulajan ammatti on ollut hieno ammatti. Olo on rento, nautin, heittäydyn ja rakastan edelleen tätä työtä.”

Ensimmäinen joululevy Lapsuuden jouluja Alavuden mummolassa Koivuniemi rakasti. Sinne kokoontui suuri suku, ajettiin reellä joulukirkkoon ja laulettiin. ”Olen myös laulanut muutaman kerran kirkossa, ja se on hyvin vaikuttavaa.” Nykyään Koivuniemi käy joka joulu sekä Tuomiokirkossa että Helsingin Vanhassa kirkossa. Joulukirkon tunnelma on koskettava, ja mieleen muistuvat lapsuuden kirkkomatkat. ”En ole ennen ollut jouluihminen. Joulu jopa ahdisti joskus. Kun aloitin keikkailut, olin keikoilla tapaninpäivät ja joskus myös joulupäivät. Siksi joulu jäi nuorena vieraaksi.” Vuonna 2013 Paula Koivuniemi on lupautunut tekemään ensimmäisen joululevynsä. ”En ole aikaisemmin tehnyt joululevyä, juuri siksi, etten ole kokenut itseäni jouluihmiseksi. Olen myös ajatellut, ettei käheä ja raaka ääneni sovi joululauluihin.” ”Sanoin kyllä levy-yhtiölle, että se on sitten ainoa joululevy, jonka teen.” Levyn tekemisen lisäksi tiedossa on monenlaisia kiertueita ja keikkoja tulevalle vuodelle. Yleisö saa kuulla Paula Koivuniemeä eri puolilla Suomea sekä oman orkesterin että sinfoniaorkestereiden säestämänä. ”Esiintymislavalla olen vahvoilla. Se on edelleen paikkani”, Koivuniemi sanoo nöyrän kiitollisena.• 13

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.

välisoitto

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja Gramexin Pirjo Salmela; kansanedustajat Markku Mäntymaa ja Jukka Kopra; Elvis ry:n puheenjohtaja Kaija Kärkinen Martti Heikkilän ja Juha Björnisen välissä…

Bianca Morales ja Riki Sorsa; Gramexin edellinen puheenjohtaja Risto Ryti Mara ry:n Kai Massan ja asianajaja Markku Varhelan seurassa; Tomi ja Martti Metsäketo…

Martti Heikkinen, Joose Berglund ja Riku Pääkkönen; Teoston Satu Mättö ja Kopioston toimitusjohtaja Pekka Rislakki sekä musiikkikirjailijat Pekka Hako ja Kimmo Korhonen pianisti-säveltäjä Kirmo Lintisen seurassa.

Talvikauden avajaiset

Perinteisiin talvikauden avajaisiin kokoontui vajaa 300 musiikkialan ammattilaista, piratismin torjujaa sekä päättäjää tapaamaan tuttuja sekä kuuntelemaan Laura Närhen musiikkia. Valokuvaaja Saara Vuorjoki poimi kuviin nämä iloiset juhlijat. Kuvat: saara vuorjoki

Laura Närhi esiintyi, ja Hannu Marttila toivotti vieraat tervetulleiksi. Arto Alaspää sai muistolahjan Tullin Lasse Ryyttäriltä ja Arja Käsnäseltä.

Kuva: aino niemi

asiakas

info Syystilitys yli 1,4 miljoonaa

Gramex tilitti marraskuussa yli 1,4 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin noin 692 000 euroa ja tuottajille noin 735 000 euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä mm. taustamusiikkipalveluihin, myyntitallenteisiin ja av-tallenteisiin.

Ääniteilmoitukset vuodelta 2012 Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä, tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2012 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitusten täytyy olla Gramexissa tammikuun 2013 loppuun mennessä. Mikäli aikaisemmin julkaistuja tallenteita on vielä ilmoittamatta, myös näitä koskevien ilmoitusten tulee olla tammikuun aikana Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi

Tuottaja-tapahtuma keräsi Lasipalatsiin lähes kolmesataa osanottajaa.

Tuottajia palkittiin Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry järjesti marraskuussa yhdessä Lasipalatsin Mediakeskuksen kanssa tuottajapäivän. Mi(n)kä ihmeen tuottaja? -tapahtuma keräsi Lasipalatsin Bio Rexiin lähes 300 osallistujaa. Tapahtuman yhteydessä jaettiin ensimmäisen kerran TAKU-tuottajapalkinto ja TAKU-tuotantopalkinto. Tuottajapalkinnon sai Markku Pyykkönen Joensuun Popmuusikot ry:stä ja tuotantopalkinnon Ilmiö-festivaali Turusta. Palkinnon saajat valitsi kentältä kerättyjen ehdotusten joukosta pitkän linjan tuottaja, Tavastian toimitusjohtaja Juhani Merimaa.

MES sai hallituksen Musiikin edistämissäätiö MES aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Kun luovan ja esittävän säveltaiteen tukiorganisaatiot yhdistyvät, musiikin ammattilaiset saavat hakea kummankin tukea projekteihinsa yhdeltä luukulta.

Kuva: Sari Lindströ

Kuvat: Saara vuorjoki

Tässä ovat vasemmalta säätiön asiamies Hannu Marttila, puheenjohtaja Hannu Saha ja pääsihteeri Leena Hirvonen.

Gramex sai henkilövahvistusta laskutukseen ja maksuvalvontaan.

Uusi kasvo Gramexissa aloitti lokakuussa uutena työntekijänä Pia Riihimäki. Pia on 35-vuotias helsinkiläinen ja siirtyi meille telealan yrityksestä, jossa hän toimi mm. taloushallinnon eri tehtävissä. Ensi vaiheessa Pian työ painottuu laskutukseen ja sopimushallinnointiin. Jatkossa hän ottaa vastuulleen Gramexin reskontran hoidon ja osallistuu sen käyttöönoton kehittämiseen.

Musiikin edistämissäätiön MES hallituksen jäsenet. Vasemmalta Tom Frisk, Ahti Vänttinen, Patrik Stenström (Sami Kuoppamäen varamies), Tuomo Lähdesmäki, puheenjohtaja Hannu Saha, Wemppa Koivumäki, Mikko Heiniö, Tom Pannula (Epe Heleniuksen varamies) ja Aku Toivonen.

Kaupallisten radioiden soitetuimmat joululaulut 2011

Joulu on suurten tunteiden aikaa. 1. Wham! Last Christmas ✪ 423 2. Cris Rea Driving Home for Christmas ✪ 288 3. Katri Helena Joulumaa ✪ 261

4. Band Aid Do They Know It’s Christmas? ✪ 259

5. Suvi Teräsniska Hei mummo ✪ 236 6. Leevi & The Leavings Jossain on kai vielä joulu ✪ 233 7. John Lennon & Yoko Ono Happy Xmas (War Is Over) ✪ 212 8. Vesa-Matti Loiri Sydämeeni joulun teen ✪ 209 9. Teleks Joulun suojaan ✪ 200

10. Juice Leskinen Slam Sika ✪ 166 11. Antti Tuisku Rukous ✪ 161 12. Paula Koivuniemi Toive ✪ 152 13. Jose Feliciano Feliz Navidad ✪ 146 14. Michael Bublé All I Want for Christmas Is You ✪ 145 15. Bing Crosby White Christmas ✪ 124 16

Teksti anu karlson Tilastot kari niemelä Kuva jorma jämsen / Kuvaliiteri.fi

Jouluksi kotiin

Vuosi on taas kiertynyt umpeen. On aika toivottaa hyvää joulua, ajaa jouluksi kotiin ja muistaa kaukana olevia rakkaita.

Kuvat: teleks / popgee. Katri Helena / katrihelena.fi. Chris Rean / Playground Music.

Wham, Katri Helena ja Chris Rea soivat viime joulunakin soittolistojen kärkipaikoilla.

V Uusi tulokas oli Teleksin ”Joulun suojaan”.

iime vuoden joulunajan radiosoitot osoittavat vanhojen hittien säilyttäneen asemansa. Kaikki kaupalliset radiot yhteensä soittivat eniten Wham-yhtyeen kappaletta Last Christmas (Viime jouluna). Kun toisen sijan saavutti Chris Rean esittämä Driving Home for Christmas (Jouluksi kotiin), voidaan todeta, että suurimmat radiohitit eivät oikeastaan ole joululauluja ollenkaan. Ne vain liittävät teksteissään laulajansa jonkin henkilökohtaisen elämänvaiheen jouluun. Joulu on suurten tunteiden aikaa. Katri Helenan hitti Joulumaa saavutti kolmannen sijan ja oli ensimmäinen kotimainen kappale listalla, joka tällä kertaa suosi anglosaksista tuotantoa vähän vah-

vemmin kuin edellisinä vuosina. Kymmenen soitetuimman joukossa oli tosin peräti kuusi suomalaista, mutta ne osuivat Joulumaan jälkeen sijoille viisi, kuusi ja 8–10. Band Aidin kantaaottava Do They Know It’s Christmas ja Yoko Onon – John Lennonin niin ikään yhteiskunnallisesti osallistuva Happy Xmas (War Is Over) katkaisivat suomalaisjatkumon. Viides oli Suvi Teräsniskan Hei mummo, kuudes Leevi and The Leavingsin Jossain on kai vielä joulu. Kärkikymmenikön päättivät Vesa-Matti Loirin Sydämeeni joulun teen, Teleksin Joulun suojaan, joka oli listalla uusi tulokas, sekä Juice Leskisen Sika. Soittojen lukumäärien vertailussa Last Christmas asettuu ylivoimaisena omalle kymmenluvulleen. Se soi viime vuoden joulunajan ohjelmissa kaikkiaan 423 kertaa.• 17

Kansa suhtautuu myönteisesti tekijänoikeusjärjestöihin Suomalaiset suhtautuvat tekijänoikeusjärjestöihin ja niiden keräämiin korvauksiin valtaosin myönteisesti. Järjestöjen katsotaan olevan oikealla asialla, tarpeellisia ja hyödyksi kotimaiselle kulttuurille. Teksti Lauri kaira

uovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY teetti kesäkuussa Taloustutkimuksella tutkimuksen kansalaisten asenteista tekijänoikeuteen ja tekijänoikeusjärjestöihin. Omnibus-tutkimuksen yhteydessä haastateltiin elo-syyskuussa yli tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista. Tekijänoikeusbarometri mittasi samalla myös kansalaisten tiedontasoa. Nämä tiedot ilmenevät Taloustutkimuksen Tekijänoikeusbarometrista, jonka on teettänyt Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTY. Omnibus-tutkimuksen yhteydessä haastateltiin elo-syyskuussa yli tuhat 15–79-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoikeusjärjestöjä ja -korvauksia koskevia asenteita sekä tiedontasoa.

Yli 35-vuotiaat myönteisimpiä Kansalaiset suhtautuvat yleisesti ottaen järjestöihin ja korvauksiin myönteisesti. Asiaa tutkittiin useilla positiivinen–negatiivinenvastinpareilla, malliin ”oikealla asialla – väärällä asialla”. Tutkimuslaitoksen raportin mukaan negatiivinen puoli ei päihittänyt positiivista missään kohden. Myönteisintä suhtautuminen on yli 35vuotiaiden joukossa. Kriittisiä sävyjä löytyy enemmän nuoremmista ikäluokista, vaikka – kuten tutkimusraportissa suoraan sanotaan – ”myös valtaosa alle 35-vuotiaista suhtautuu tekijänoikeusjärjestöihin ja tekijänoikeuksiin myönteisesti.” Oikealla asialla ja tarpeellisia Kansalaisten mukaan tekijänoikeusjärjestöt ovat oikealla asialla (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 3 %) sekä tarpeellisia (täysin tai jokseenkin samaa mieltä 69 prosenttia ja vastakkaista mieltä 6 %). Tutkimuksen mukaan 63 prosenttia kansalaisista on sitä mieltä, että tekijänoikeuskor18

Tekijänoikeusjärjestöt: oikealla vai väärällä asialla

Taiteilijoiden saamat tekijänoikeuskorvaukset: liikaa vai sopivasti

69 prosenttia katsoo, että tekijänoikeusjärjestöt ovat täysin tai melko oikealla asialla. 3 prosenttia on vastakkaista mieltä.

Vain 5 prosenttia suomalaisista pitää tekijänoikeuskorvauksia liian suurina.

vausten kerääminen nykyiseen tapaan on pääsääntöisesti oikein (vastakkaista mieltä 12 %). 78 prosenttia katsoo tekijänoikeuskorvauksilla tuettavan sitä, että taidetta tehdään huomennakin (vastakkaista mieltä 6 %), ja 76 prosenttia katsoo, että ne ovat hyväksi kotimaiselle kulttuurille (vastakkaista mieltä 6 %).

kymmenestä (67 %) tietää, että ne keräävät tekijänoikeuskorvauksia taiteilijoille, ja runsas puolet (54 %), että ne toisaalta myöntävät käyttölupia teosten esittämiseen esimerkiksi radiossa ja ravintolassa. Piratismin vastustamisen mielsi niiden tehtäväksi kuusi kymmenestä vastaajasta (59 %). Tutkimuksessa selvitettiin tekijänoikeusjärjestöjen tunnettuutta siten, että ihmisiä pyydettiin muistelemaan tekijänoikeusjärjestöjen nimiä. 41 prosenttia vastaajista osasi nimetä Teoston, 13 prosenttia Gramexin, 4 prosenttia Kopioston, 1 prosentti Kuvaston ja 1 prosentti Sanaston. Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Omnibus-tutkimusta kesäkuussa Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin elo-syyskuussa 1 006 henkilöä henkilökohtaisilla haastatteluilla. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.•

Korvaukset kohtuullisia Asenteita selvitettiin myös väittämillä, joihin vastaajat ottivat kantaa. Tulosten mukaan vain 5 prosenttia vastaajista katsoo, että taiteilijat saisivat nykyisellään liian paljon tekijänoikeuskorvauksia. Lisäksi 76 prosenttia on sitä mieltä, että musiikin tekijöiden ja artistien tulisi saada korvaus siitä, että heidän musiikkiaan ladataan internetistä. Vastakkaista mieltä on 6 prosenttia. Teosto ja Gramex tunnetuimmat Tutkimuksessa selvitettiin myös ihmisten tiedon tasoa. Osoittautui, että kansalaiset tietävät suhteellisen hyvin, mitä tekijänoikeusjärjestöjen tehtäviin kuuluu. Seitsemän

Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.

soolo

Jone nikula on juontaja, manageri ja kykyjenetsijä. kuva: mirkku merimaa

Vastuu

ettipiratismin tiimoilta on taas intouduttu käymään laajaa julkista keskustelua, kiitos 9-vuotiaan tytön. Alaikäinen lapsi – tai sellaiseksi väitetty – kun jäi kiinni ja sai sakot jaettuaan laittomasti Chisun biisin verkossa. Tytön sakot ja teko ovat nostaneet esille näkemyksiä, joissa niin sakkojen oikeutus, viranomaisten ja tekijänoikeusviranomaisten toimet kuin koko tekijänoikeuslainsäädännönkin merkitys on saatettu kyseenalaisiksi. Kohu ja keskustelu eivät sinänsä yllätä; samankaltaista immateriaalioikeuksien väheksymistä on suollettu medioissa ja juttuporukoissa jo pitkään. Se mikä yllättää, on tekijänoikeusviranomaisten surkea tiedotuslinja ja se, kuinka artistit sen seurauksena ovat joutuneet henkilöllään vastaamaan syytöksiin ahneudesta ja kohtuuttomuudesta samaan aikaan, kun itse rikokseen syyllistyneen toimintaa puolustetaan nuoreen ikään vedoten. Tekijänoikeusiskun tilannut taho ei selvästi ole ollut toimiensa tasalla, mitä julkisuuteen annettuihin lausuntoihin tai lähinnä niiden selittelevään linjattomuuteen tulee. Vaikka Chisu ja hänen kollegansa ja yhteistyökumppaninsa ovat fiksusti puutetta paikanneetkin, on virallinen taho joko vaiennut tai ei ole saanut ääntään kuuluviin. Siten oikeutetusti oikeuksia valvovat tahot ottavat taas kerran nenilleen tekijänoikeuskysymyskeskustelussa. Kohun kärki on kääntynyt taiteilijoiden ja tekijänoikeusjärjestöjen ahneuteen, kun sen kaiken järjen mukaan pitäisi osoittaa kuluttajien moraaliin. Laiton lataaminen ja verkkojakelu on iso ongelma tekijänoikeustulon varaan laskeville tahoille. Jos nykyinen meno jatkuu, se jollain aikavälillä alkaa heijastua myös taiteen laatuun. Työtä josta ei makseta kun harvemmin voi tehdä päätyökseen. Toki on yltiöoptimistista ajatella, että aikuiset ihmiset, silloin kun huomaavat mahdollisuuden saada jotain ilmaiseksi, valitsisivat maksullisen mutta laillisen version samasta hyödykkeestä, mutta sitä pitää voida edellyttää. Kaupunkilaisjärjelläkin on selvää, että vie kaupasta sitten suklaapatukan tai paistin, se on myymälävarkaus ja että vaikka naapuri ei olisikaan aidannut puutarhaansa, se ei tarkoita, että omenoita voi kuka tahansa käydä omin luvin sieltä poimimassa. Ylipäätään luulisi olevan selvää, että vain siksi, että jokin esine ei ole pultattuna seinään ja varashälyttimin valvottu, sitä ei saa poimia mukaansa vain siksi, että voi. Tämän asian ei voi olettaa olevan jokaisen valtakunnan yhdeksänvuotiaan tiedossa, mutta vanhemmilta sitä voi vaatia.•

’’Kohun kärjen pitäisi osoittaa kuluttajien moraaliin.’’

Ehdota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.

”Klarinetin siivet ovat aina kantaneet tässä maassa.”

Christoffer Sundqvistin klarinetti taipuu moneksi Christoffer Sundqvist valitsi klarinetin soittimekseen sattumalta, mutta parempaa valintaa hän ei olisi voinut tehdä, ei ainakaan ensimmäisen opettajansa mielestä. Tie vei Radion sinfoniaorkesterin sooloklarinetistiksi, kamarimuusikoksi ja säveltäjien luottosolistiksi. Teksti Anu karlson Kuvat saara vuorjoki

ahden viime vuoden klassisen musiikin Emmapalkittuja levyjä yhdistää yksi muusikko: klarinetisti Christoffer Sundqvist. Nuori soittaja on tullut Radion sinfoniaorkesterin yleisölle tutuksi orkesterin sooloklarinetistina, jonka ääni sulautuu samettisesti kokonaisuuteen mutta joka tarvittaessa hyppää kärppänä esiin ja loihtii ilmoille villin soolon. Solistina hän on antanut elämän monen nykysäveltäjän konsertoille ja kamarimusiikkikappaleille. Yksi säveltäjistä on Sebastian Fagerlund, myös palkitusta Döbeln-oopperastaan tunnetuksi tullut, suomenruotsalainen kuten Sundqvist itsekin. ”Mahtava sattuma, että tapasin Sebastianin heti ensimmäisenä opiskeluvuotenani, 1997, kun tulin Sibelius-Akatemiaan”, Sundqvist kommentoi. ”Yhteinen ystävä esitteli meidät toisillemme, ja aika pian hän kirjoitti minulle pikkukappaleen nimeltä Emanations, klarinetille ja jousiorkesterille. Se on eräänlainen minikonsertto, ja siitä tuli jo miniatyyrimenestys.” >>>

Kesäksi 2006 Korsholman musiikkijuhlat taiteellisen johtajansa John Storgårdsin hahmossa halusi tilata uuden teoksen. Siitä tuli yhteistilauksena Christoffer Sundqvistin kanssa Sebastian Fagerlundin klarinettikonsertto. ”Vaasan kaupunginorkesterin kanssa esitimme sen, ja siitä varsinainen yhteistyömme alkoi. Sehän on laaja teos: melkein puoli tuntia, virtuoosinen ja erittäin hieno sävellys, josta heti tuli menestys.”

Se on klarinetti! Pienenä Christoffer soitti rumpuja, kitaraa ja pianoa mutta ei erityisen intohimoisesti. ”Kyllähän minä tykkäsin musiikista, mutta se ei jotenkin lähtenyt käyntiin.” Yhdeksänvuotiaana hän meni Pietarsaaren musiikkiopiston pääsytutkintoon. Siellä raati kysyi häneltä, voisiko hän ajatella soittimekseen jotain muuta kuin pianoa tai viulua. Miten sattuikin niin hauskasti, että juuri samana päivänä oli koulun musiikkitunnilla kerrottu orkesterisoittimista. Toffelle oli jäänyt mieleen yksi nimi: klarinetti. Hän lausui tuon sanan, ja silloin lautakunnasta pomppasi pystyyn opiston klarinetinsoiton opettaja Bernhard Nylund ja huudahti spontaanisti: ”Helvetin hyvä valinta!” ”Nylund oli minulle erittäin hyvä ensimmäinen opettaja. Huomasin nopeasti, että tämähän toimii; tämä on minun soittimeni. On täysin hänen ansiotaan, että minusta tuli ammattimuusikko.” Siivekäs soitin Suomesta on tullut viime vuosina uskomattoman monia taitavia klarinetisteja. Kari Kriikku on monipuolisuudellaan ollut tietysti keskeinen vaikuttaja, mutta Sundqvist haluaa muistuttaa myös historiallisesta jatkumosta. ”Esimerkiksi opettajani Anna-Maija Korsimaa on hänkin erittäin menestynyt kansainvälisesti, samoin hänen ikäpolveaan opettanut Reino Simola. Vielä häntä ennen oli erinomaisia klarinetisteja: Sven Lavela sekä Italiasta Suomeen muuttaneet varsinaiset uranuurtajat, Cosimo Sgobba ja hänen poikansa Mario”, Sundqvist luettelee. ”Klarinetin siivet ovat aina kantaneet tässä maassa. Mutta onhan sillä oma vaikutuksensa, että maailma pienenee. Kun lahjakkaat ihmiset tekevät uutterasti työtä ja pääsevät oikealle opettajalle, on mahdollista onnistua.” Ulkomaisista opettajistaan Sundqvist pitää tärkeimpänä François Bendaa, jonka koulussa hän opiskeli Baselissa. Bendalta 22

Christoffer Sundqvistille on tärkeää, että hän voi panna oman persoonansa ja tulkintansa mukaan musiikkiin tinkimättä silti säveltäjän kunnioittamisesta.

hän kokee oppineensa ennen kaikkea tyylintuntemusta. ”Kun soitetaan Mozartia tai Brahmsia, on kirjoittamattomia sääntöjä, jotka pitää osata. Näitä en ymmärtänyt ennen kuin tapasin François’n. En väitä, että ymmärtäisin niitä vieläkään täysin, mutta minulla on työkaluja, joiden avulla voin lisätä ymmärrystäni.”

Suomalaisten klarinettisävellysten buumi on Sundqvistin näkemyksen mukaan ketjureaktion tulosta. ”Kun tulee sellainen teos kuin vaikka Magnus Lindbergin konsertto – ja miten Kari sen soitti! – totta kai se tarttuu.” Klarinetisteilla on paljon mahdollisuuksia. Klassisen ja romanttisen musiikin lisäksi

Radion sinfoniaorkesterissa ja Wägar oikeasti arktisen alueen liepeillä Oulu Sinfoniassa. ”Puhallinkvintetillä ei ole muutenkaan niin helppoa saada keikkaa kuin esimerkiksi jousikvartetilla. Mutta se on hieno porukka, ja yhteistyö jatkuu.” Sundqvist soittaa myös turkulaisessa nykymusiikkiyhtyeessä Plus Ensemblessa. Yhtye on levyttänyt Jukka Tiensuun musiikkia ja on tämän lehden ilmestyessä juuri palannut keikalta Huddersfieldin nykymusiikkijuhlilta Pohjois-Englannista. ”Plus-yhtyeellä on sellaisia projekteja, joilla on päästy hyvin eurooppalaisille modernin musiikin festivaaleille.” Äskettäin Sundqvist on perustanut yhdessä Sebastian Fagerlundin kanssa omankin festivaalin. Paikka on hänen kotikaupunkinsa Pietarsaari, ja ensimmäisen kerran siellä juhlitaan marraskuun 13. päivänä 2013.

voi soittaa vanhaa musiikkia periodisoittimilla, voi soittaa kaikkein uusinta musiikkia ja vähän klezmeriäkin.

Taipuisa soitin ”Me klarinetistit tahdomme tehdä vähän kaikkea, koska klarinetti on niin taipuisa soitin. Sillä pystyy tekemään hauskoja juttuja ja siinä on luontevaa pistää oma persoonansa peliin.” Uuden musiikin lähestymisen tekee mutkattomaksi mahdollisuus keskustella säveltäjän kanssa, mutta yhtä paljon vaikuttaa perinteen painolastin puuttuminen. ”Kun soittaa Brahmsia, koko ajan on väistämättä ainakin alitajunnassa, että mitä tuo tai tuo sanoisi tästä, mitä Wienin koulu sanoisi, saanko tehdä näin. Tällaisesta ylikunnioittamisesta näyttää olevan hyvin vaikea päästä.” Sundqvistille on tärkeää, että hän voi panna oman persoonansa ja tulkintansa mukaan musiikkiin tinkimättä silti säveltäjän kunnioittamisesta. ”Tämä on ehkä se mitä pitää etsiä. Muutenhan se musiikki itse puhuu puolestaan.”

Kesällä 2009 Christoffer Sundqvist soitti Kuhmon Kamarimusiikissa Messiaenia. Kuva: Stefan Bremer

”RSO on mahtava orkesteri. Saan tehdä fantastisia sinfonioita hienojen kapellimestarien ja kollegojen kanssa.” Sundqvistilta kysytään usein, eikö hänen tekisi mieli jättää orkesterityö ja omistautua solistiuralle, keikkailemiselle Suomessa ja ulkomailla yksin tai kamariyhtyeen jäsenenä. On hän sitä joskus pohtinut itsekin, mutta tullut aina siihen tulokseen, että ne markkinat eivät elätä. Lisäksi työ Radion sinfoniaorkesterissa on hänelle tärkeä. Se on hänen kokemuksensa mukaan jopa auttanut hänet nykyiselle uralleen. ”RSO on mahtava orkesteri, ja olen todella kiitollinen siitä, että olen saanut sieltä sooloklarinetistin paikan. Saan tehdä fantastisia sinfonioita hienojen kapellimestarien ja kollegojen kanssa.” Kysymys ei ehkä edes ole siitä, miten muusikko jaksaa kamarimusiikki- ja solistitehtävien ohella soittaa vielä orkesterissa. ”Minusta se on pikemminkin päinvastoin: saan orkesterityöstä inspiraatiota omiin töihini.”

”Toista on jousisoittajilla. Esimerkiksi ykkösviulisteilla on hirveän vaikeat stemmat, ja he ovat joka viikko töissä. Minä pystyn äänenjohtajan paikaltani lähtemään välillä vaikka kamarimusiikkia soittamaan.”

Arktista hysteriaa Christoffer Sundqvist perusti vuonna 1997 Arktinen hysteria -kvintetin yhdessä neljän muun pohjalaisen tai pohjalaistaustaisten muusikon kanssa: huilua soittaa Matti Närhinsalo, oboeta Anni Haapaniemi, käyrätorvea Tommi Hyytinen ja fagottia AnnLouise Wägar. Näiden mainioiden muusikoiden nykyiset työpaikat kertovat omaa kieltään siitä, miksi kvintetin toiminta on ollut viime aikoina säästöliekillä. Närhinsalo on Suomen Kansallisoopperan huiluryhmän varaäänenjohtaja, Haapaniemi Tapiola Sinfoniettan oboen äänenjohtaja, Hyytinen soittaa

Palkitut levyt Sundqvist ei ole vielä levyttänyt kovin paljon – paitsi tietysti muusikkona RSO:n riveissä – mutta hänen ansioluettelonsa sisältää jo kaksi Emma-palkintoa. Plus Ensemblen Tiensuu-levy sai klassisen albumin Emman kaksi vuotta sitten ja Fagerlundin klarinettikonsertto viime vuonna. Fagerlundin konserton Sundqvist levytti ruotsalaiselle BISille yhdessä Göteborgin sinfoniaorkesterin ja Dima Slobodeniukin kanssa. ”Klarinettikonserton soolossa pitkät äänet, salamapurskeet, siksak-hyppely, urbaani kähinä ja villit taivutukset ahnehtivat eteenpäin”, intoutui Helsingin Sanomien arvostelija kuvailemaan Sundqvistin soittoa. Ensi vuoden maaliskuussa hän soittaa Fagerlundin konserton Lontoon Barbicanissa BBC:n orkesterin kanssa. Se on hänen ensimmäinen esiintymisensä ison orkesterin solistina Euroopassa. Julkistamistaan odottaa seuraavana Pehr Henrik Nordgrenin klarinettikonsertto. ”Nordgrenin konserttoa oli kiva tehdä, koska levytimme sen ensin ja sitten vasta soitimme sen konsertissa. Levytettäessä työ on erilaista. Se prosessi oli erittäin hyvä, ja kenraalikonsertti tuntui helpommalta. Pidän kyllä levyttämisestä.” Mutta siitä Sundqvist ei pidä, että joutuu valitsemaan eri ottojen välillä – siinä tulee niin äkkiä ylikriittiseksi. Hän panee toivonsa siihen, että vanhemmiten väärä kriittisyys väistyy ja antaa tilaa realismille. ”Koskaan ei voi olla ihan tyytyväinen, mutta jos on tarpeeksi tyytyväinen, niin asiat ovat hyvin.”• 23

Valtaenemmistö tuomitsee piratismin Tutkimuksen mukaan laiton lataaminen on nuorten keskuudessa pudonnut kolmessa vuodessa puoleen ja piraattien levittämisen hyväksyttävyys kolmasosaan. Tekijänoikeusbarometrin mukaan valtaenemmistö suomalaisista tietää nettipiratismin laittomaksi ja myös tuomitsee sen henkilökohtaisesti. 91 prosenttia suomalaisista sanoo tietävänsä piraattien levittämisen laittomaksi, ja ainoastaan 5 prosenttia sanoo pitävänsä sitä hyväksyttävänä. Nuorista (15–24 v) 10 prosenttia pitää musiikin tai elokuvan luvatonta jakamista internetissä hyväksyttävänä. Vielä vuonna 2009 jakamisen hyväksyi noin joka kolmas nuori (31 %). Piraattiaineiston lataamisen internetistä hyväksyy 16 prosenttia koko väestöstä ja 31 prosenttia nuorista. Vuonna 2009 lataamisen hyväksyi vielä 42 prosenttia nuorista. Viime vuonna havaittu nuorison asenteiden kehitys on siten osoittautumassa pysyväksi ilmiöksi. Vastaajista 15 prosenttia kertoi, että heidän perheessään on ladattu internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai tietokonepelejä. Vuonna 2011 tämä luku oli 21 prosenttia, joten tässä on palattu vuosien 2007–2009 tasolle. Nuorten vastaava luku on 32 prosenttia, eli 15–24-vuotiaiden maailmassa tätä tehdään joka kolmannessa kotitaloudessa. Nuorten luvussa on kuitenkin tapahtunut merkittävää kehitystä viime vuoteen verrattuna. Viime vuonna näin vastasi 47 prosenttia ja vuonna 2009 peräti 61 prosenttia. Nettipiraattien tietoinen ja tarkoituksellinen levittäminen on kuitenkin harvinaista. Vain 3 prosenttia koko väestöstä ja 4 prosenttia nuorista kertoo, että heidän kotonaan levitetään piraatteja. Internetiin luvatta laitetun piraattimateriaalin striimaus on tutkimuksen mukaan laajempaa kuin luvaton lataaminen. 18 prosenttia koko väestöstä on katsellut, kuunnellut tai pelannut internetiin luvatta laitettua musiikkia, elokuvaa tai peliä. 15–24-vuotiaista näin on tehnyt 40 prosenttia. Fyysinen piratismi on vähäistä. Vain 1 prosentissa kotitalouksista on vuoden kuluessa ostettu Suomesta piraattilevyjä, -elokuvia tai -tietokonepelejä, ja vain 4 prosenttia on tuonut sellaisia mukanaan ulkomaanmatkalta.•

Kansa kannattaa ulkomaisten

piraattipalvelujen blokkausta Selvän enemmistön mielestä tuomioistuimella pitää olla samat keinot torjua ulkomaisia piraattipalveluja kuin millä torjutaan kotimaisia. Teksti veikko rajantola Piirros jouko innanen

nemmistö suomalaisista (64 %) kannattaa sitä, että teleoperaattorit voidaan määrätä estämään pääsy ulkomailta käsin toimiville tai omistajiensa henkilöllisyyden kätkeville piraattisi-

vustoille. Tämä ilmenee Taloustutkimuksen tekijänoikeusbarometrista, jonka se teki Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY toimeksiannosta. Nykyisin tuomioistuin voi määrätä teleoperaattorin estämään pääsyn vain sellaiseen piraattipalveluun, jonka omistaja saadaan haastettua Suomessa oikeuteen. Tämä tekee vastuun välttämisen helpoksi. Salaamalla henkilöllisyytensä tai toimimalla maassa, jonne oikeuden käsi ei yllä, piraattisivuston omistaja pystyy välttymään sekä oikeusjutulta että estoilta.

”Porsaanreikä tukittava” ”Tutkimustulos osoittaa, että kansalaisten mielestä laissamme oleva porsaanreikä pitää tukkia”, sanoo Luovan työn tekijöitä ja yrittäjiä LYHTY vetävä Lauri Kaira. ”Oikeudella pitää olla mahdollisuus määrätä teleoperaattori estämään pääsy ulkomaiselle kaupalliselle piraattisivustolle samalla tavalla kuin kotimaiselle.” ”Laittoman Pirate Bay -palvelun käyttö Suomessa on vähentynyt 72 prosenttia sen jälkeen, kun kolme suurinta teleoperaattoria on estänyt pääsyn palveluun tuomioistuinten päätösten perusteella”, sanoo Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. ”On selvää, että myös muihin kansainvälisiin laittomiin piraattipalveluihin tulee voida puuttua.”

Nuorten asenteet kehittyneet paljon. Tietää piraattiaineiston levittämisen internetissä laittomaksi

■ Kyllä tietää ■ EOS ■ Ei tiedä 91 prosenttia suomalaista tietää, että tiedostojen luvaton levittäminen Internetissä rikkoo lakia. 5 prosenttia luulee sitä lailliseksi.

Tuomioistuimelle oikeus määrätä esto ulkomaiselle piraattipalvelulle

Laaja kannatus Tutkimuksessa kysyttiin suhtautumista tänä vuonna julkaistuun tekijänoikeustoimikunnan esitykseen. Esityksen mukaan tuomioistuimelle olisi annettava mahdollisuus määrätä internetyhteyden tarjoaja estämään pääsy sellaiselle piraattimateriaalia jakavalle internetsivustolle, jonka ylläpitäjät salaavat identiteettinsä tai ovat sijoittuneet maihin, joista heitä ei saada haastettua oikeuteen Suomessa. Vajaa kaksi kolmasosaa eli 64 prosenttia vastaajista kannatti, 22 prosenttia vastusti ja 13 prosentilla ei ollut tähän malliin kantaa.

Naisista mallia kannatti 71 prosenttia ja miehistä 57 prosenttia. Esitystä kannatettiin enemmän kuin vastustettiin kaikissa ikäryhmissä. Pienintä kannatus oli 15–24-vuotiaiden keskuudessa (47 %) ja suurinta 35–49-vuotiaiden keskuudessa (71 %).• Tutkimuksen teki Taloustutkimus Oy osana Omnibus-tutkimusta elo-syyskuussa Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projektin toimeksiannosta. Kohderyhmään kuuluivat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset. Tutkimuksessa haastateltiin henkilökohtaisesti 1 006 henkilöä. Otos painotettiin iän, sukupuolen, asuinalueen ja talouden koon mukaan kohderyhmää edustavaksi.

■ Kannatan ■ Ei kantaa ■ Vastustan Kaksi kolmesta suomalaisesta tahtoo, että tuomioistuimella on mahdollisuus määrätä esto myös ulkomaiselle piraattisivustolle.

Onko piraattiaineiston levittäminen mielestänne hyväsyttävää?

Laillisia musapalveluja riittää • EU-alueella on satoja laillisia sisältöpalveluja ja Suomessakin useita kymmeniä. Digitaaliset musiikkipalvelut voidaan karkeasti jakaa kolmeen pääluokkaan. Osa on Itunesin kaltaisia musiikkikauppoja, osa Spotify’n kaltaisia tilauspohjaisia striimauspalveluita ja osa internetradioita, joissa kuuntelijalla voi olla eritasoisia mahdollisuuksia vaikuttaa kuunneltavaan musiikkisisältöön. • Hyväksi havaittuja Suomessa toimivia musiikkikauppoja ovat mm. 7digital, City Market CM Store, Digianttila, download.MTV3.fi, Downloads.cdon.com, eMusic, Equal Dreams, iTunes, Nokia Musiikki ja NRj Kauppa. Näissä on yhteensä tarjolla yli 20 miljoonaa biisiä. Hinnat vaihtelevat välillä 0,99–1,30 euroa. • Striimauspalveluista kiinnostuneen kannattaa tutustua vaikkapa seuraaviin: Deezer, Music Unlimited, rara.com ja Spotify. Lisäksi löytyy monia nettiradioita ja musavideoiden osalta myös YouTube. Osa striimauspalveluista on ilmaisia ja loppujen kuukausihinnat liikkuvat 5–10 euron välillä. • Elokuvista kiinnostuneelle on tarjolla Elisan ja Soneran viihdepalvelujen lisäksi mm. Voddler, Viaplay, Film2home, SF Anytime, Macin käyttäjille tuttu Itunes sekä iso jenkkiläinen Netflix. • Lisätietoa saat laillisia palveluja esitteleviltä nettisivuilta: www.dwnld.fi sekä www.pro-music.org.

■ Kyllä ■ Ei 95 prosenttia suomalaisista pitää tiedostojen luvatonta levittämistä henkilökohtaisestikin tuomittavana.

Ruotsin Loreenin voitto toi euroviisukisat nyt Malmöön.

Gramex yhteiskumppanina UMK:ssa.

Euroviisu

-ehdokkaan valinta

alkaa joulukuussa Gramex on yhteiskumppanina Ylen Uuden Musiikin Kilpailussa, jossa valitaan Suomen euroviisuedustaja. Teksti lauri kaira Kuvat Anders Putting, EBU ja anatom.fi

uomen euroviisuedustaja valitaan jo toistamiseen Yleisradion Uuden Musiikin Kilpailussa. UMK:ssa 12 artistia kilpailee siitä, kuka edustaa Suomea Euroviisuissa toukokuussa 2013. Kilpailu nähdään Yle TV2:ssa torstaisin 27.12. alkaen klo 21.00. Finaali on lauantaina 9. helmikuuta. Siitä ennustetaan tiukkaa, sillä järjestäjien mukaan taso on tänä vuonna selvästi viimekertaista kovempi. Tekijänoikeusjärjestö Gramex on UMK:ssa mukana yhteistyökumppanina. Gramex edistää uusien kykyjen menestystä muun muassa jakamalla yhdelle kilpailijoista oman palkintostipendinsä.

Eurooppa yöllä. Venäläisen Vlad Gerasimovin suunnittelema teos on ladattavissa tietokoneen taustakuvaksi osoitteessa www.eurovision.tv.

Yleisöäänestykset tammikuussa Suorat kisalähetykset alkavat torstaina 17. tammikuuta. Niissä yleisö ja tuomarit valitsevat jatkoon menijät. Nämä kolme karsintakisaa pidetään helsinkiläisessä The Circuksessa torstaisin 17.1., 24.1. ja 31.1. Varsinainen finaali järjestetään Barona Areenalla lauantaina helmikuun yhdeksäntenä päivänä. Silloin estradille nousee kahdeksan kilpailijaa sekä vierailevat huippuartistit. Finaalin liput ovat myynnissä Lippupalvelussa.

Ylen Uuden Musiikin Kilpailun tuomareita ovat muusikot Aija Puurtinen, Redrama ja Toni Wirtanen sekä YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen.

Redrama, Puurtinen ja Wirtanen tuomaristossa Uuden Musiikin Kilpailun tuomareita ovat tänä vuonna Aija Puurtinen, Redrama, Toni Wirtanen ja YleX:n musiikkipäällikkö Tomi Saarinen. Aija Puurtinen on Honey B. & T-Bonesin solisti/basisti, sooloartisti, musiikin tohtori, Sibelius-Akatemian popjazz-laulun lehtori sekä lauluvalmentaja, säveltäjä ja tutkija. Redrama palkittiin ensimmäisestä albumistaan European Border Breaker -palkinnolla ja toisesta albumista Emmalla. Hän on tehnyt yhteistyötä useiden tunnettujen artistien kanssa niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toni Wirtanen kuuluu Suomen tunnetuimpiin rockmuusikoihin ja biisintekijöihin. Hänet tunnetaan Apulanta-yhtyeen keulakuvana, mutta Apulannan lisäksi Wirtanen on tehnyt paljon biisejä myös muille artisteille, kuten Irinalle ja Kaija Koolle.• Lisätiedot: yle.fi/umk

Gramex-palkinto

Stefan Möllerille ja Radiomedialle Tekijänoikeusjärjestö Gramex ry antoi Stefan Möllerille ja hänen johtamalleen Radiomedialle Gramex-palkinnon tunnustuksena yksityisen radiotoiminnan kehittämisestä. Teksti lauri kaira Kuvat matti matikainen

ämä palkinto on tunnustus Stefan Möllerin ja hänen johtamansa RadioMedian ohella samalla kaikille suomalaisille yksityisille radioille näiden työstä, painottaen erityisesti kotimaisen musiikin merkittävää osuutta radioiden ohjelmistossa”, totesi Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila. Palkintoa oli Marttilan lisäksi ojentamassa taiteilija Laura Närhi. Sen otti vastaan yhdessä Möllerin kanssa RadioMedian henkilöstön edustajana Johanna Halkola.

Vahva suhde musiikkiin Palkintoperustelujen mukaan Stefan Möller suhtautuu radiotoiminnan lisäksi intohimoisesti myös musiikkiin ja on positiivisella asenteellaan edistänyt yhteistyötä yksityisten radioiden ja äänitemusiikkialan välillä. Samaan aikaan RadioMedia on omalla työllään lisännyt yksityisen radion tunnet-

tuutta ja osuutta mediamarkkinoilla. Radiomedia toimii suomalaisen yksityisen radiotoimialan edunvalvonta- ja markkinointiliittona. Aiemmin se tunnettiin nimellä Suomen Radioiden Liitto SRL ry ja markkinointinimellä RAB Finland.

”Yllättynyt ja otettu” Stefan Möller kertoi olevansa ”hyvin yllättynyt ja otettu” palkinnosta. ”Musiikki ja radio ovat aina olleet minulle sydämen asia. Olen todella tyytyväinen myönteisesti kehittyneestä yhteistyöstämme Gramexin kanssa – toimiva yhteistyö on entistä tärkeämpää tämän hetken mediamurroksessa.” Laura Närhi korosti, että Gramex-korvaukset ovat ammattimuusikon elinehto. Niiden turvin muusikko pystyy täysipäiväisesti keskittymään ammattinsa harjoittamiseen. ”Gramex-korvaukset ovat meidän palkkaamme.”•

Musiikki on Stefan Möllerille sydämen asia. Palkitun molemmin puolin Hannu Marttila ja Laura Närhi, jotka luovuttivat palkinnon; oikealla Radiomedian Johanna Halkola.

Gramex-palkinnon Stefan Möllerille ojensi esittävien taiteilijoiden edustajana Laura Närhi.

Yksityisen radion pioneereja Stefan Möller (s. 20.7.1962, Tammisaari) on suomalaisen kaupallisen radion pioneeri, joka on työskennellyt RadioMedia ry:n toimitusjohtajana vuodesta 2007. Aiemmin hän on ollut mm. Yleisradiossa, Radio Ykkösessä, Metromedian (Groove FM, Radio SuomiPop, Classic FM ja Metro FM) toimitusjohtajana sekä mukana perustamassa Radio Rock ja Radio Aalto -kanavia. Hänellä on ollut myös oma radiomainontaa tekevä yritys. Möller valittiin Brysselissä toimivan eurooppalaisen radioalan liiton Association Européenne des Radios (AER) puheenjohtajaksi maaliskuussa 2012 ensimmäisenä suomalaisena. Möller on tehnyt musiikkia ja soittanut 13-vuotiaasta asti lukuisissa eri kokoonpanoissa. Hän on toiminut Paul Oxley’s Unitin roudarina ja soittanut rumpuja mm. French Kiss ja 2FUN -yhtyeissä. Hän on tuottanut toistakymmentä äänikirjaa sekä tuottanut, suomentanut ja sanoittanut lukuisia Walt Disneyn äänisaduissa ja Walt Disney World On Ice’ssa olevia suomenkielisiä kappaleita sekä toiminut myös elokuvanäyttelijänä.

viidakko

pykälä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

Laiton lähde

Musavisan oikeat vastaukset: 1) b, 2) c, 3) c, 4) b, 5) a, 6) d, 7) c, 8) b, 9) d ja 10) b.

Musiikin laiton lataaminen on Suomessa yleistä. Mistä laitonta musiikkia saadaan? USA:ssa v. 1999 toimintansa aloittanut Napster-vertaisverkkopalvelu (p2p) levitti musiikin laittoman nettilataamisen nopeasti maailmanlaajuiseksi ilmiöksi. Suomessa nettilataaminen lähti rajuun kasvuun vuonna 2004, ja jo seuraavana vuonna Suomessa oli maailman toiseksi eniten DirectConnect (DC++) -hubeja. Hubien lisäksi suomalaiset suosivat torrent-palveluja. DC-hubien päivittäiset käyttäjämäärät puolittuivat välittömästi poliisin ratsattua viisi suosittua sivustoa kesäkuussa 2007. DC-hubien suosio hiipui, ja tällä hetkellä niitä käyttää enää muutama tuhat henkilöä. Korkeimman oikeuden Finreactortuomiossa vuonna 2010 vahvistettiin ensimmäisen kerran Euroopassa vertaisverkkopalvelun ylläpidon vastuu palvelussa suoritetuista tekijänoikeudenloukkauksista. Sittemmin vastuu on vahvistettu DC-hubien ylläpitäjille langetetuissa tuomioissa, joista kahden osalta KKO hylkäsi valituslupahakemukset äskettäin.

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tällä kertaa Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja Jaana PIHKALA. Palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

Piratismista – osa II Tällä hetkellä suomalaisten käyttämistä laittomista lähteistä noin 70 prosenttia on p2p-palveluja ja loput 30 prosenttia streemaus- eli suoratoistopalveluja sekä MegaUpLoadin kaltaisia tiedostontallennuspalveluja (cyberlockers). Suomalaisten 20 suosituinta piraattisivustoa sijaitsevat kaikki ulkomailla, suurin osa EU:n ulkopuolella. The Pirate Bay -sivustoa lukuun ottamatta näiden sivustojen ylläpitäjistä ei juuri ole tietoa.

Suoratoistopalvelujen käyttö Rikonko lakia, jos kuuntelen musiikkia streemauspalvelusta, jonka laillisuudesta on epäselvyyttä? Entä jos lataan musiikkia YouTubesta? Streemaus- eli suoratoistopalvelut voidaan jakaa kolmeen luokkaan. Ensimmäisenä ovat palvelut, jotka ovat saaneet oikeudenhaltijoilta luvat musiikin suoratoistoon palvelussaan (esim. Spotify). Toisena ovat palvelut, jotka välittävät musiikkia suoratoistona ilman tarvittavia lupia. Kolmansien palvelujen sisältö riippuu niiden käyttäjistä, jolloin tarjolla on sekä luvallista että luvatonta aineistoa (esim. YouTube). Kuluttajan ei kuitenkaan tarvitse tietää, mistä tilanteesta kulloinkin on kyse. Musiikin pelkkä kuunteleminen suoratoistona ei ole laitonta, vaikka itse palvelu tai siinä välitettävä aineisto olisi laiton. YouTube on palvelu, jonka välittämä aineisto on tarkoitettu katseltavaksi tai kuunneltavaksi suoratoistona. Joka ilman oikeudenhaltijoiden lupaa lataa sieltä teoksen itselleen pysyväksi kopioksi, syyllistyy teki-

Suomalaisten 20 suosituinta piraattisivustoa sijaitsevat ulkomailla. jänoikeuden loukkaukseen. On tekijänoikeuslain vastaista valmistaa kopio laittomasta lähteestä peräisin olevasta teoksesta. Tätä ei kuitenkaan ole säädetty rangaistavaksi teoksi. Hyvitysvelvollisuus teosta seuraa, jos tiesi lähteen laittomaksi. Mikäli teos on YouTubessa oikeudenhaltijoiden luvalla, sen lataaminen itselle on YouTuben käyttöehtojen vastaista muttei laitonta.

Keskeyttämismääräykset Elisa, Sonera ja DNA on määrätty estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate Bay -palveluun. Mistä tässä on kyse? Vain teleoperaattorilla on käytännössä mahdollisuus keskeyttää internetin välityksellä tapahtuva oikeudenloukkaus silloin, kun varsinaiseen oikeudenloukkaajaan ei päästä käsiksi. Tästä on kyse, kun laiton palvelu toimii ulkomailta käsin ja/tai sen ylläpitäjistä ei ole tietoa. Oikeudenhaltijat voivat lain mukaan hakea keskeyttämismääräystä tuomioistuimelta siviilioikeudellisella hakemuksella. Keskeyttämismääräyksen edellytyksenä on, että sitä ei pidetä väitetyn loukkaajan, teleoperaattorin tai oikeudenhaltijan kannalta kohtuuttomana ja on ilmeistä, että oikeuksien toteutuminen muutoin va-

kavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen tulee kussakin tapauksessa erikseen punnita, ovatko edellytykset määräykselle olemassa vai ei. Musiikkituottajat – IFPI Finland haki The Pirate Bay -palvelun keskeyttämismääräystä Elisalle, Soneralle ja DNA:lle. Käräjäoikeudet katsoivat teleoperaattoreiden vastustuksesta huolimatta, että keskeyttämismääräyksen edellytykset täyttyvät ja että oikeudenloukkaus saadaan parhaiten keskeytetyksi estämällä asiakkaiden pääsy ko. palveluun. Hovioikeus vahvisti Elisaa koskevan keskeyttämismääräyksen, eikä KKO myöntänyt asiassa valituslupaa. Sonera ja DNA ovat valittaneet hovioikeuteen. The Pirate Bay on Ruotsissa lainvoimaisella tuomiolla laittomaksi todettu palvelu. Sen toiminta jatkuu tuomiosta huolimatta ja se oli ennen keskeyttämismääräyksiä Suomen suosituin piraattipalvelu. Kolme isointa teleoperaattoria kattaa yli 80 prosenttia Suomen laajakaistayhteyksistä, joten pelkästään niiden asiakkaiden pääsyn estäminen palveluun on vähentänyt merkittävästi sen käyttöä. Keskeyttämismääräystä koskeva lainsäädäntö perustuu EU-direktiiviin. Direktiivistä ja muiden EU-maiden lainsäädännöstä poiketen Suomessa keskeyttämismääräyksen hakeminen edellyttää lisäksi kanteen nostamista itse väitettyä oikeudenloukkaajaa vastaan. Tämä on mahdotonta, jos ylläpitäjät eivät ole tiedossa. Tekijänoikeustoimikunta ehdotti mietinnössään tammikuussa 2012, että nykyistä lainsäädäntöä korjattaisiin tältä osin.

•

tuhannesta

yksi

Vuosittain ESEKiltä anotaan tukea noin 2 000:een esittävän säveltaiteen hankkeeseen: äänilevyihin, av-tallenteisiin, vientitapahtumiin ja esiintymistilaisuuksiin sekä koulutustoimintaan. Viime vuonna 1 098 anomusta johti myönteiseen päätökseen.

Nokkahuilut ja aikansa radikaalit ESEKekstra

Gramexin yhteydessä toimiva Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK tukee kotimaista säveltaidetta pääasiassa yksityisin tekijänoikeusvaroin.

Kuva: saara vuorjoki

ESEKin toiminta loppuu – mitä tilalle? ESEKin 30-vuotinen taru päättyy tämän vuoden lopussa. Menneiden vuosien aikana ESEK-tukea on myönnetty kotimaisen esittävän säveltaiteen edistämiseen noin 50 miljoonaa euroa. Summalla on tuettu yli 19 000 hanketta. ESEKin tukitoimintaa jatkaa vuoden 2013 alussa toimintansa aloittava Musiikin edistämissäätiö (MES), jonka Gramex ja Teosto perustivat kesäkuussa ja jolle siirtyy myös toisen kotimaisen musiikin tukiorganisaation, LUSESin (Luovan säveltaiteen edistämissäätiö) tukitoiminta. Jo useamman vuoden ajan ESEKin ja LUSESin piirissä suunniteltiin yhteisen tukiorganisaation perustamista, sillä molemmille on yhä lisäänty-

”Halusimme tarjoilla levyllämme sekä vanhaa että uutta musiikkia”, kertoo nokkahuilukvartetti Bravaden ensilevyn konseptista Pauliina Fred. Sinänsä ajatus säveltää musiikkia vanhoille soittimille ei ole uusi: Jukka Tiensuu sävelsi cembalolle jo 1970-luvulla. Mutta Bravade asettaa uuden ja vanhan hyvin konkreettisesti vastakkain, sillä jokainen uusi sävellys – säveltäjinä Lotta Wennäkoski ja Tomi Räisänen sekä yksi norjalainen ja yksi hollantilainen nykysäveltäjä – saa parikseen teoksen renessanssin tai barokin ajalta. ”Olemme valinneet musiikkia Pierluigi da Palestrinalta, William Byrdiltä, Johann Sebastian Bachilta ja Henry Purcellilta”, Pauliina

vässä määrin tullut samoja hankkeita koskevia hakemuksia. Näin ollen ”yhden luukun” malliin siirtyminen nähtiin hakijoiden kannalta perustelluksi, mutta sen uskotaan myös vakauttavan taloudellisia resursseja. Musiikin edistämissäätiö tukee sekä esittävää että luovaa kotimaista musiikkia. MESin tukitoiminnan sisältö säilyy pääosin samana kuin se on ollut ESEKissä ja LUSESissa. Keskeiset tukialueet ovat äänitetuotanto, elävän musiikin hankkeet, markkinointi ja vienti, AV-tuki sekä työskentelytuki. Lisäksi tuen piiriin kuuluvat julkaisu-, koulutus- ja tutkimustoiminta. Myös hakuajat pysyvät suurin piirtein ennallaan. Ensimmäinen määräpäivä on 31.1.2013, jolloin päättyy äänite- sekä markkinointi-

ja vientituen haku. Elävän musiikin tuen ensimmäinen hakuaika päättyy 15.3.2013. Säätiön kotisivut (www.musiikinedistamissaatio.fi) pyritään aukaisemaan vielä tämän vuoden puolella, viimeistään joulukuussa. Ensimmäiset hakulomakkeet tulevat nettiin vuodenvaihteessa. Muita paitsi AVtukea haetaan sähköisesti, kuten ESEKissä on tehty jo muutaman vuoden ajan. Hakemusten käsittelyprosessissa keskeisin rooli MESissä on eri tukialueiden asiantuntijatoimikunnilla. Ne valmistelevat hakemukset hallitukselle, joka vahvistaa niiden tekemät päätösesitykset.

•

Leena Hirvonen, ESEKin pääsihteeri

Nokkahuilukvartetti Bravade todistaa, että nokkahuilu on monipuolinen soitin. Vasemmalta Hanna Kangasniemi, Hanna Haapamäki, Sunniva Fagerlund ja Pauliina Fred. kuva: ville paul paasimaa

kertoo. ”Jokainen heistä oli oman aikansa radikaali; raja-aitojen murtaja.” Esimerkiksi Lotta Wennäkosken parina on Palestrina. Kummankin teos on sävelletty suurimmaksi osaksi matalalle consortille eli Bravaden isoimmille huiluille. Levyllä keskenään rinnasteiset kappaleet on tarkoitus leikata soimaan tauotta peräkkäin. ”Lotan kappale loppuu ja Palestrinan kappale alkaa yksiäänisesti”, Pauliina kuvailee. ”Olemme esittäneet niitä keikallakin samalla tavalla, ja se on toiminut hyvin.” Nokkahuilukvartetti Bravade on ilahduttanut suomalaista ja vähän muunkinmaalaista musiikkiyleisöä jo vuodesta 2004. Siinä soittavat Pauliina Fredin lisäksi Sunniva Fagerlund, Hanna Haapamäki ja Hanna Kangasniemi. Soittimia heillä on kaikkiaan kolmisenkymmentä ja pelkästään renessanssihuilujakin yhdeksän, jotta äänialojen koko kirjo sopraninosta bassoon pystytään kattamaan. Pauliina Fred tunnetaan myös barokkipoikkihuilun eli traverson soittajana muun muassa Suomalaisen barokkiorkesterin ja Helsingin barokkiorkesterin riveistä. ”Sielultani olen poikkihuilisti”, hän tunnustaa. ”Pidän kyllä nokkahuilustakin kovasti, mutta en niinkään solistisena soittimena. Nokkahuilukvartetti on mielestäni ihanteellinen yhtye.” Bravade keikkailee etenkin Suomen monilla vanhaan musiikkiin painottuvilla kesäfestivaaleilla. Talvikaudella yhtyettä voi osua kuulemaan esimerkiksi klubityyppisissä intiimeissä konserttitiloissa. Ensi kevätkauden odotettu tapaus on huhtikuinen yhteiskonsertti Golden Horn -käyrätorviyhtyeen kanssa Espoon Sellosalissa. Se on jo perinne. ”Niitä meillä on ollut joka vuosi, se on hauska ja toimiva kombinaatio.” Freelancemuusikolle ammatinharjoituksen rahoittaminen on ikuinen pohdinnan aihe ja osa työnkuvaa. ”ESEK on aika usein pelastava enkeli, koska se voi myöntää lyhyellä varoitusajalla kuukauden työskentelytuen pienimuotoiseen projektiin”, kiittää Pauliina. ”Mutta

muuten rahoituksen järjestäminen on aikamoista vääntämistä. Oma aktiivisuus on kaiken a ja o. Se pitää ottaa sellaisena haasteena, että se kuuluu tähän ammattiin, että istun koneella ja suunnittelen ohjelmia ja ideoita.” ”Tässäkin asiassa on kaksi puolta. Rahaa on välillä hyvin niukasti, mutta toisaalta on se vapaus, että voi panna pystyyn projekteja, joita todella haluaa tehdä.”•

Anu Karlson Pauliina Fred sai ESEKiltä työskentelytuen yhdeksi kuukaudeksi. Sen hän käyttää osallistuakseen nokkahuilukvartetti Bravaden ensilevyn äänitykseen. Levyn nimeksi tulee ”Reflections of the past and present” ja sen julkaisee Pilfink vuoden 2013 aikana.

ESEKin 1.9.−31.10.2012

päätöksiä •

Esiintymistilaisuudet (sisltää kuoromatkojen tuen) 114 750 euroa myönteisiä päätöksiä 76 kpl

• Äänitetuotanto 88 500 euroa myönteisiä päätöksiä 64 kpl • AV-tuotanto 100 400 euroa myönteisiä päätöksiä 71 kpl • Koulutustuki 3 500 euroa myönteisiä päätöksiä 3 kpl • Markkinointi- ja vientituki 38 800 euroa myönteisiä päätöksiä 18 kpl • Työskentelytuki 108 942 euroa myönteisiä päätöksiä 67 kpl Myönteisiä päätöksiä yht. 299 kpl ESEKin päätökset ovat tarkemmin luettavissa osoitteessa www.esek.fi ESEKiltä ei voi enää hakea tukea, sillä sen toiminta päättyy vuoden 2012 lopussa. Tukitoiminta siirtyy Musiikin edistämissäätiölle (MES), josta tietoa viereisellä sivulla.