Gramexpress 1/13 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x
Krista vauhdilla Euroviisuihin Maria Kalaniemi ja soittamisen vapaus Emmoilla palkittiin uusia ja vanhoja tekijöitä
Katri Helena
’’Päällimmäisenä on kiitollisuus’’ 1
hän Raija Elina Vahasalo Syntyi 10.3.1961 Huittisissa Työura ja koulutus Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja ja eduskunnan puhemiesneuvoston jäsen 2007–, kansanedustajaksi 1999, siviilityö luokanopettaja ja rehtori, kasvatustieteiden maisteri 1984 Aiempia luottamustehtäviä Koululiikuntaliiton pj, Kaukalopalloliiton pj, SLU:n hallitus, Uudenmaan sydänpiirin pj Perhe ja harrastukset Puoliso Seppo, tytär Eve; harrastaa liikuntaa ja kulttuuria
➤ Montako levyä omistat? – Yli sata levyä, joista parikymmentä on vielä vanhanaikaisia vinyylilevyjä. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella
musiikkia? – Kuuntelen musiikkia autossa, jumpatessa ja ruokaa laittaessa!
➤ Miten musiikki liittyy teidän perheenne arkeen? – Se on oleellinen osa päivää, mutta yleensä kuuntelun merkeissä vain. Varsinkin töistä tullessa on rentouttavaa kuunnella musiikkia. Oma soittaminen on jäänyt vähemmälle.
kuulijoilleen. Minulle melodia on aina ollut tärkeämpi kuin sanat.
➤ Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? – Olen soittanut musiikkiopistossa poikkihuilua, opettajantöissä ollessani myös pianoa ja kitaraa, ja laulanut kuoroissa. ➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee suomalaisten kannalta? – Musiikki luo ja ylläpitää omaa kulttuuria vahvasti. Ajatelkaa, mitä olisikaan suomalaisuus ilman Sibeliusta. Suomalaisuus lepää paljon musiikin varassa.
Musiikki tuo muistoja Haastattelu LAURI KAIRA Kuva rauno johansson
Eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja on soittanut poikkihuilua, pianoa ja kitaraa sekä laulanut kuorossa, mutta nykykiireillä aikaa riittää lähinnä musiikin kuunteluun. ➤ Liittyykö johonkin kappaleeseen vahvoja muistoja? – Moniin kappaleisiin liittyy paljon muistoja. Edith Piafin musiikista tulee mieleeni lapsuuteni, jolloin äitini aina hiljentyi kuuntelemaan innokkaana radiota, kun Piafia sieltä – tosin harvoin – soitettiin. ➤ Entä yhtyeeseen, konserttiin
tai muuhun musiikkitapahtumaan? – Erinomaisia yhtyeitä ja konsertteja on ollut paljon, mutta nostaisin esille Porin Jazzit, joka on onnistunut kokoamaan ”vaikean” musiikkilajin ympärille ”must”-viikon, johon on aina mentävä!
➤ Millaisesta
musiikista pidät? – Pidän melodisesta musiikista ja myös musiikista, joka luo vahvan tunnelman
2
➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? – Kotimainen luova ala etsii toimintatapojaan, jotta se pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. EU-direktiivit luovat meille koko ajan uusia haasteita luovan alan kentällä. Luovan työn tekijöiden mahdollisuuksia toimeentuloonsa on parannettava pikaisesti. Samoin piratismia on kitkettävä pois. ➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? – Tekijänoikeudet turvaavat sen, että jatkossakin voimme nauttia suomalaisesta musiikista ja kulttuurista. ➤ Mitä hyvitysmaksun suhteen pitäisi tehdä? – Pitää löytää sellaiset ratkaisut, jotka ovat luovan työn kannalta kestävät ja oikeudenmukaiset ja tekniikasta riippumattomat, koska tekniikka kehittyy nopeammin kuin lainsäädäntö.•
pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja
Nettipalvelut käänsivät musamyynnin nousuun
’’Digipalvelujen kasvu kompensoi fyysisen äänitemyynnin laskun.’’
prosenttia. Eniten kasvua kertyi musiikin suoratoisto- eli streaming-palvelu Spotifylle. Sama palvelu on ollut pitkään myös Ruotsin positiivisen markkinakehityksen taustalla. Vaikka käänne on tapahtunut, Suomi on musiikin digimarkkinana edelleen muita Pohjoismaita jäljessä. Kasvupotentiaalia Suomessa kuitenkin nähdään. Viime vuonna Suomessa avautui lukuisia uusia musiikkipalveluita, kuten Deezer, Music Unlimited, Nokia Mix Radio, RaRa, Rdio ja Xbox Music. Nyt pitääkin vain tehdä yhdessä työtä sen eteen, että kuluttajat löytävät nämä palvelut. Valitettava totuus on, että edellä mainitut nimet eivät ole kovin tuttuja tavalliselle musiikin kuluttajalle.•
PS. Gramex on alkuvuonna
ollut yhteistyökumppanina sekä UMK-euroviisukisoissa ja Emma Gaalassa että yksityisen radion RadioGaalassa. Lisäksi on painettu kaasua yhteistyön edelleen kehittämiseksi Teoston kanssa. Me uskomme vakaasti, että yhteistyö kotimaisen musiikin puolesta on hyvä juttu.
25 8
16
Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2013
26 Kannessa Katri Helena. Kannen kuva: Eeva Mehto
Kuva: saara vuorjoki
V
iime vuosi jää suomalaisen musiikkialan historiaan. Vuonna 2012 äänitemyynti kääntyi vuosien laskun jälkeen vihdoin nousuun. Tämä näkyy Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n tilastoista. Viime vuonna äänitteiden kokonaismyynti kasvoi 1,2 prosenttia. Fyysisten cd-levyjen myynti pieneni edelleenkin 7,5 prosenttia. Sen sijaan musiikin digitaalinen myynti kasvoi 35 prosenttia. Digitaalisten palvelujen kasvu kompensoi Suomessa nyt ensimmäistä kertaa fyysisen äänitemyynnin laskun. Digipalvelut tuottavat tällä hetkellä 27 prosenttia – eli runsaan neljänneksen – äänitemusiikin kokonaismyynnistä. Levykauppa on siis edelleenkin levy-yhtiöiden kivijalka. Vaikka käyrä menee tasaisesti alaspäin, fyysiset levyt muodostavat yhä 73 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinoista Suomessa. Kotimaisen äänitekaupan verottoman tukkumyynnin arvo oli viime vuonna runsas 42 miljoonaa euroa. Tämän päälle tulevat Gramex-korvaukset. Kotimainen musiikki sai niitä runsaat 11 miljoonaa euroa. Digitaalinen puoli kasvoi siis kohisten. Mikä sitten loi näin vahvan nousun? Vastaus on hyvin pitkälti Spotify. Kun musiikin myynti iTunesin kaltaisista latauspalveluista kasvoi noin 16 prosenttia, erilaisten suoratoisto- ja tilauspalvelujen maksamat korvaukset kasvoivat peräti 57
sisältö 1/13 2 Hän / Raija Vahasalo 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Johtosävel / Ilmo Laevuo 8 Krista vauhdilla euroviisuihin 10 Katri Helena: ’’Suurin tuntemukseni on kiitollisuus’’ 16 Välisoitto 17 Asiakasinfo 18 Gramexilta vajaat 14 miljoonaa musiikille 20 Emma-gaalassa palkittiin uusia ja vanhoja tekijöitä 24 EU-hyvitysmaksu-selvitysmies säilyttäisi laitemaksun 25 Soolo / Mikko Innanen 26 Maria Kalaniemen harmonikka on tunnesoitin 31 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
Phantom Tavastialla: Hanna Toivonen.
Phantomia hehkutetaan Briteissä Debyyttilevyään työstävä suomalaisyhtye Phantom on saanut osakseen varauksetonta hypetystä brittimediassa. Guardian nosti yhtyeen parhaiden uutuuksien listalle ja BBC Radio 1 ennusti yhtyeelle todennäköisiä radiohittejä vuodelle 2013. Musiikkiblogeista lähtenyt lumipalloefekti on vyörynyt valtamedioiden tasolle ennen yhtyeen ensimmäistäkään singlejulkaisua. KUVA: eetu aHanen
Lisää laillista musiikkia. Musiikkia mobiilisti Uusi suomalainen musiikkipalvelu Hotspot.fm tarjoaa mobiilikäyttäjille yli 12 miljoonan kappaleen valikoiman kotimaista ja ulkomaista musiikkia. Pohjoismaiden ensimmäisestä uuden sukupolven internetradiosta on toistaiseksi käytettävissä testiversio, jonka saa ladattua ilmaiseksi Android-mobiililaitteisiin sekä PC/MAC-tietokoneisiin.
4
Gramex jaTeosto kehittävät yhteistyötään Teosto ja Gramex käynnistävät prosessin yhteistyönsä edelleen kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa asiakastyytyväisyyttä ja tuottavuutta tehostamalla toimintoja nykyisillä resursseilla. Taustalla ei ole saneerauspaineita eikä halua yhdistää itse järjestöjä, vaan halu vastata entistä paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Asiasta on kummankin järjestön hallituksen päätökset. Musiikin käyttötapojen muuttuessa tekijänoikeusjärjestöt haluavat kehittää helpompia tapoja käyttää laillista, maksullista musiikkia. Edellytykset yhteistyölle ovat erinomaiset, sillä Teostolla ja Gramexilla on paljon yhteisiä intressejä, samaan käyttöön kohdistuvia tuotteita, yhteisiä käyttäjäasiakkaita ja yhteisiä oikeudenhaltijoita. Teosto ja Gramex ovat kehittäneet yhteistyötä eri sektoreilla. Järjestöt ovat yhdistäneet edistämiskeskuksensa ESEKin ja LUSESin toiminnat uuteen Musiikin edistämissäätiöön. Lisäksi Music Export Finland ja Musiikin tiedotuskeskus FIMIC yhdistyivät Music Finlandiksi.
Seinäjoelle musiikintekijäkoulutusta
Merkittävä sopimus suomalaisyhtyeelle Kansainvälisen Xray Touringin edustaja näki Satellite Stories -yhtyeen Eurosonic Noorderslagissa ja kiinnitti yhtyeen agentuurin rosteriin. Keikkarintamalla riittänee lähiaikoina kysyntää Keski-Euroopassa, sillä yhtyeen debyytti, saksalaisen XYZ Berlin -levy-yhtiön julkaisema Phrases to Break (2012) julkaistaan vuoden 2013 aikana myös Briteissä ja Hollannissa.
Satellite Stories breikkasi.
KUVA: mia karlsson
Viimeinen Suosikki ilmestyi joulukuussa 2012.
Seinäjoella helmikuussa järjestetyssä MARS-tapahtumassa julkistettiin Teoston ja Music Finlandin koulutusohjelmahanke, joka kulkee työnimellä Teosto-akatemia. Tavoitteena on, että Seinäjoen Rytmikorjaamolla alkaisi syksyllä 2014 kaksivuotinen ammattimaiseen musiikintekijyyteen tähtäävä koulutus. Koulutuksen pääpainopiste on oman musiikin tekemisessä, mutta suunnittelijaosapuolet pitävät tärkeänä myös sitä, että koulutus pystyy tarjoamaan verkostoitumismahdollisuuksia. Suomalainen teosvienti on ollut viime vuosina nousussa, ja suunnitellun koulutuksen tavoitteena on edistää musiikkialan yrittäjyyttä ja avata kanavia kansainvälisille musiikkimarkkinoille. Teosto-akatemia on osa laajempaa Pumppu-hanketta, jolla Teosto pyrkii yhdessä useiden musiikkialalla toimivien yhteistyökumppanien kanssa kehittämään ammattimaisen musiikintekijän menestyksen mahdollistamista. KUVA: rytmikorjaamo
Musiikkilehtiä historiaan Vuodesta 1961 lähtien julkaistu nuorisolehti Suosikki ilmestyi viimeisen kerran joulukuussa 2012. Otavamedia kertoi syksyllä lopettavansa lehden julkaisemisen kannattamattomana, lukijakunnan siirryttyä pitkälti internetin ja sosiaalisen median pariin. Joulukuussa lopetti myös urbaaniin musiikkiin ja kulttuuriin keskittynyt Basso-lehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 2001 nimellä Posse. Lehti ei ollut viimeisinä vuosinaan tappiollinen, mutta lopettamista perusteltiin lehden irrallisella roolilla Basso Median kokonaisuudessa, johon kuuluvat myös Bassoradio sekä basso.fi-verkkosivusto. Historiaan siirtyy myös Pelimannilehti, joka uudistuu Kansanmusiikki-lehdeksi. Nimi- ja sisältöuudistuksella pyritään vetoamaan aiempaa laajempaan lukijakuntaan. Kansanmusiikki-lehteä julkaisee Suomen Kansanmusiikkiliitto yhdessä Kansanmusiikkiinstituutin kanssa. 5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
Pertti Kurikan Nimipäivillä menee lujaa. Kovasikajuttu vuoden dokumentti Vuoden 2012 Parhaan dokumentin Jussilla palkittiin punk-yhtye Pertti Kurikan Nimipäivistä tehty dokumentti Kovasikajuttu. Elokuvaa ovat tukeneet ESEK ja LUSES. Yhtyeellä ja elokuvalla menee lujaa myös kansainvälisesti: asennepunk on soinut festivaalivalkokankailla muun muassa Taiwanissa, EteläKoreassa, Australiassa, Kanadassa ja Bosnia-Hertsegovinassa, ja festaripalkintoja on kahmittu Venäjällä, Puolassa ja Sveitsissä. KUVA: marianne heikkinen
Gramexille ja Teostolle yhteinen DJ-lisenssi
Iiriläinen palaa Réka Szilvaylle Pohjola Pankin taidesäätiö jakoi helmikuussa yhdeksän arvosoitintaan muusikoiden käyttöön. Soittimista arvokkain, Stradivariusviulu vuodelta 1702 eli Iiriläinen, päätyi Réka Szilvaylle. Szilvay on soittanut kyseistä Stradivariusta jo aiemminkin muutamia vuosia sitten. Laina-aika jäi kesken viulistin käsivamman vuoksi, mutta pääsee nyt jatkumaan käden tultua täyteen soittokuntoon. Viimeksi Iiriläisellä on soittanut Antti Tikkanen. Se on ollut myös Pekka Kuusiston ja Pietari Inkisen ykkössoittimena. Kuva: ville juurikkala
6
Réka Szilvay soittaa taas täysillä.
Gramex uudistaa DJ-lisenssin, joka oikeuttaa tallentamaan biisejä julkista esittämistä varten muun muassa äänilevyiltä ja vain kuluttajakäyttöön myyvistä internetin biisikaupoista. Lisenssi on yhteinen Teoston kanssa. Tavoitteena on saada yhteinen tuote valmiiksi ja myyntiin Gramexin verkkopalveluun huhtikuun alkuun mennessä. Asiakkaan kannalta paketissa on paljon hyviä puolia. Hinta on entistä edullisempi. Tallennettavien biisien määrää ei rajoiteta. Lisäksi tarjolle tulee oma lisenssi tapahtumapaikalle, eli ravintola tai klubi voi hankkia lisenssin DJ:n sijasta. Harvemmin keikkailevaa DJ:tä tai tapahtuman järjestäjää ilahduttaa se, että tarjolle tulee myös edullinen DJ-kertalisenssi.
johtosävel Ilmo Laevuo Gramexin hallituksen puheenjohtaja
Piraatteja ja mafiaa
T
Kaartin Soittokunta on joutunut luopumaan pitkäaikaisesta kodistaan Taivallahden kasarmista. Nyt puolustusvoimat on vuokrannut edustussoittokunnalleen harjoitus- ja toimistotilat Finlandia-talosta. Muusikoiden lisäksi puolustusvoimien keskusnuotisto ja soitinkorjaamo eli yhteensä 50 henkilöä siirtyi Fin-
landia-taloon vuoden alussa. Soittokunta tulee myös konsertoimaan Finlandia-talossa muutamia kertoja vuoden aikana. Kaikkiaan Kaartin Soittokunta esiintyy eri kokoonpanoissa vuosittain noin kolmesataa kertaa. Kaartin Soittokuntaa johtaa musiikkikapteeni Ville Paakkunainen. Kuva: kaartin soittokunta
Spotify ja Radio Nova yhteistyöhön Radio Novalla alkoi helmikuussa uusi ohjelma, jossa kuullaan Spotifyn käyttöön perustuvia kappalelistoja. Viikonloppuisin kuultavissa listaohjelmissa käydään läpi niin Suomen Spotify-listaa kuin vastaavia listoja eri puolilta maailmaa. Yhteistyöformaatti on ensimmäinen laatuaan maailmanlaajuisesti.
Listoja Suomesta ja maailmalta.
’’On kehitettävä työkaluja puuttua lainvastaiseen toimintaan.’’
7
Kuva: matti matikainen
Kaartin Soittokunta Finlandia-taloon
ekijänoikeudet ja etenkin äänitemusiikin oikeudet ovat niin virallisen kuin sosiaalisenkin median hittiaiheita. Haastetta keskusteluun tuottavat määritelmien vaikeaselkoisuus ja monimutkaisuus, perehtyneidenkin toimittajien on vaikea esimerkiksi erottaa toisistaan käsitteitä lataaminen ja jakelu. Tekijänoikeudella suojatun aineiston luvaton jakaminen on toimintaa, joka kilpailee epärehellisin keinoin laillisten palvelujen ja sisältöjen omistajien ammatin ja liiketoiminnan kanssa. Samalla laillisten ja käyttäjilleenkin helppojen ja turvallisten palvelujen kehittäminen hidastuu. Verkkopiratismista on kehittynyt miljoonaluokan bisnes. Se tuottaa suuria tulovirtoja sisällöt laittomasti käyttöönsä ottaneille. Piraattipalveluja suojelevat tahot eivät pysty antamaan selitystä sille, miksi tavallisen kansalaisen olisi suotavampaa lihottaa laittomasti toimivien rikollisten rahasäkkejä kuin turvata niiden taiteilijoiden ja tuottajien toiminnan jatkuvuus, jotka luovalla työllä tuottavat iloa kanssaihmisilleen. Piratismia puolustavat pienet mutta äänekkäät ryhmät ovat nimenneet sisältöjä luovat ammattilaiset, tuotannollisen riskin ottavat yritykset ja tekijänoikeuksia puolustavat järjestöt yhteisnimellä ”tekijänoikeusmafia”. Semantiikka ei tässä sanaleikissä tunnu olevan kovin hyvin hallussa. Laittomien keinojen käyttö, tuntemattomat päätekijät, toiminnan järjestäminen viranomaisten ulottumattomiin, suurien voittojen kerääminen hierarkian huipulla oleville sekä uskollisten motivoiminen pienin palkinnoin ovat paljolti piraatteihin itseensä liittyviä ominaisuuksia. Tekijänoikeuksien voimaan saattamiseksi lainsäätäjän on kehitettävä työkaluja puuttua selvästi lainvastaiseen toimintaan, vaikka päätekijät olisivat onnistuneet salaamaan henkilöllisyytensä ja piiloutumaan henkilökohtaisen tason seuraamusten ulottumattomiin. Oikein mitoitetut ja suunnatut oikeussuojakeinot ovat niin oikeudenhaltijoiden kuin laillisesti sisältöjä käyttävän kuluttajankin etu.•
Krista vauhdilla euroviisuihin Krista Siegfrids suuntaa nyt täysillä kohti toukokuussa Malmössä järjestettäviä euroviisuja. Teksti lauri kaira Kuvat matti matikainen ja EBU / www.eurovision.tv / vlad gerasimov
R
äiskyvä Krista Siegfrids valloitti yleisön ja lähtee edustamaan Suomea Euroviisuihin kappaleellaan Marry Me. ”Oli ihan uskomaton tunne voittaa UMK!” Krista iloitsee. ”Olen iso viisufani ja tämä on sekä unelmien täyttymys että mieletön mahdollisuus.” ”Pistin peliin kaiken ja se kannatti! Kiitos kaikille äänestäjille – Team Ding Dong lähtee täysillä Malmöhön!” Kansainvälinen vedonlyöntiyhtiö Unibet arvioi heti Uuden Musiikin Kilpailun jälkeen, että Krista pääsee Euroviisujen finaaliin. Tekijänoikeusjärjestö Gramex on UMK:n yhteistyökumppani, koska Gramex tahtoo edistää uusien kykyjen löytämistä ja menestystä. ”Hieno kokemus” Kilpailu oli osallistujille myönteinen ja opettava kokemus. ”UMK toi pelkkää hyvää. Sain esittää omaa musaa vaikka minulla ei alussa ollut levy-yhtiötä – levytyssopimus tuli sitten kilpailun aikana”, kertoo Krista. ”UMK:ssa on ollut tosi hauskaa. Artistia on arvostettu ja meistä on pi8
detty tosi hyvää huolta”, toteaa toiseksi sijoittunut Mikael Saari. ”Oltiin vähän niin kuin leirillä, meitä vietiin paikasta toiseen ja oli ihan luksusta saada vain nauttia ja keskittyä musiikin tekemiseen. Opin paljon asioita, missä artistina kuuluu olla tiukkana ja tarkkana.” Monta tavoitetta Tämä kilpailijoiden kouluttaminen ja ohjaaminen on osa UMK:n ideaa. Yleisradio hakee UMK:lla muutakin kuin euroviisuedustajaa. ”UMK hakee uusia biisejä ja kykyjä Suomen kotimarkkinoille sekä edustajaa Euroviisuihin”, kiteyttää UMK:n tuottaja Anssi Autio. Autio korostaa, että tekijät hyötyvät monella tavalla. ”Jo ennen finaalia biisit soivat 1500 kertaa eri Ylen kanavilla. Artistit saavat näkyvyyttä ja lisää keikkoja sekä levy- ja keikkamyyntisopimuksia.” ’’Euroviisut on oikopolku kansainväliseen radiosoittoon ja näkyvyyteen. Kappaleen on oltava kansainvälistä tasoa, artistin valmis, ja promon pitää toimia. Tämän kaiken eteen työskentelemme jatkossakin.’’ Uuden musiikin kilpailu hakee taas ensi vuonna uusia tähtiä sekä Suomeen että euroviisumarkkinoille. Vuoden 2014 biisihaku alkaa syyskuussa.•
UMK:n voiton symbolina oli erityisesti t채t채 varten suunniteltu G-kukkakimppu.
9
Katri Helenalla on taito v채litt채채 kuulijoilleen uskoa, toivoa, rakkautta ja lohdutusta.
10
Katri Helena: ’’Suurin tuntemukseni on kiitollisuus’’
Kuvat: warner musicin arkisto
Sinivalkoinen ääni Pohjois-Karjalasta on välittänyt tunteitaan suomalaisille jo 50 vuoden ajan. Katri Helenan huikeaan laulajanuraan mahtuu 17 kultalevyä, neljä platinalevyä ja yksi tuplaplatina. Teksti ja kuvat eeva mehto
11
S
uomen kansan suureen tietoisuuteen Tohmajärven kirkaskatseinen tyttö, Katri Helena Koistinen kirmaisi kappaleellaan ”Puhelinlangat laulaa”. Kun lähes 50 vuotta on kulunut, Puhelinlangat laulavat taas, nyt rap-artisti Cheekin tulkitsemana – Katri Helenan kunniaksi. Katri Helena on levyttänyt 450 teosta. Hänen äänitteitään on myyty 1,5 miljoonaa kappaletta: 32 albumia ja 14 kokoelmalevyä. Katri Helena on laulanut tunteella suomalaisten sydämiin jo 50 vuotta. Tapaan Katri Helenan Kahvila Helmessä Porvoossa, sillä se on laulajattaren kantakahvila. Katri Helena asuu Askolassa, Porvoon lähituntumassa. Tähti on täsmälleen yhtä pirteä, ystävällinen ja herttainen kuin julkisuuskuvansa. Eikä aikaakaan, kun jo yksi ihailija pyytää saada ottaa valokuvan idolistaan. Katri Helena asettautuu poseeraamaan ja kirjoittaa nimikirjoituksen, kiittää ja viimeistelee kohtaamisen lämpimällä hymyllä. Nelos-tv:n Vain elämää -ohjelmasarja toi Katri Helenan jälleen voimakkaaseen suosioon. Ohjelmasta tehtyä, vasta marraskuussa 2012 ilmestynyttä levyäkin on myyty 11 platinan verran; jo viime vuonna sitä myytiin enemmän kuin mitään muuta levyä vuositasolla koko 2000-luvun aikana. Katri Helena ei aluksi ollut innostunut ohjelmaformaatista ja oli jo sanomassa ’’ei kiitos, tosi-tv.’’ Hänen managerinsa Tommi Liimatainen sai hänet kuitenkin mukaan. ”Onneksi sai, sillä lopulta ohjelmanteko oli ihanaa.”
Onnellinen lapsuus Katri Helena syntyi 1945 Tohmajärvellä Koistisen perheen ainoaksi lapseksi. Perhe asui tehdasyhdyskunnassa Uudessa-Värtsilässä. Isä työskenteli tehtaalla ja äiti hoiti tytärtään aina siihen asti, kun tyttö aloitti koulun. ”Olin äidin ja isän silmäterä ja sain aina olla joka paikassa heidän mukanaan. Olin siihen aikaan varmaan ainoa kuusivuotias, joka osasi kaikki sekakuorolaulut ulkoa.” Äiti lauloi kuorossa, ja Katri Helena sai laulaa harjoituksissa mukana, mutta kuoron johtajan kanssa sovittiin, että esityksissä tyttö aukoi vain suutaan. Eipä sitten liene ihmeellistä, että aina lapsesta saakka Katri Helenalle oli selvää, että hän ryhtyy laulajaksi. Muita urahaaveita hänellä ei koskaan ollut. 12
”Äidin kanssa laulettiin ja kuunneltiin putkiradiota. Se oli aina auki. Osattiin muun muassa kaikki Tapio Rautavaaran laulut ulkoa.” ”Lapsuuteni oli onnellinen. Minua on aina kantanut elämässä se, että olin hyväksytty lapsi. Kotoa sain perusluottamuksen elämään.” Kansakoulun jälkeen Katri Helena kävi kauppakoulun Joensuussa. Koulun opiskelijapojilla oli orkesteri, jonka harjoituksiin hän meni vanhasta tottumuksestaan mukaan. Pian pojat tietysti huomasivat, että söpö tyttö osasi ällistyttävän määrän iskelmien sanoja ulkoa ja osasi vielä laulaakin. Kun orkesterin oma miessolisti sairastui, Katri Helena pääsi tuuraamaan.
na vuonna levytetty ”Puhelinlangat laulaa” teki Katri Helenasta nopeasti koko kansan tähden. Väitettiin hänen suosionsa ylittäneen jopa the Beatlesin. Se oli jo sensaatio se. Pentti Viherluoto oli tuonut ”Puhelinlangat laulaa” -kappaleen sodasta tuliaisiksi ja levyttänyt sen itse jo 1947. Nyt se löydettiin uudestaan varastoista. Hitti siitä tuli vasta, kun sille löytyi tuore esittäjä, suloinen ja reipas karjalaistyttö. Aika oli myös otollinen teoksen tyylilajille ja tunnelmalle. Sitten taas orkesterit vaihtuivat, ja Katri Helena muutti Jyväskylään.
Kaikella on tarkoituksensa Kaikista kauimmin eli yli 25 vuotta Katri Helenaa on säestiänyt Petoman-yhtye. Sen
”Olin siihen aikaan varmaan ainoa kuusivuotias, joka osasi kaikki sekakuorolaulut ulkoa.” Vaistojen varassa Joensuussa Katri Helena kohtasi myös tanskalaisen jazzmuusikon, Gunnar Pedersenin, joka huomasi heti Katri Helenan lahjakkuuden. Hän houkutti tytön trionsa solistiksi ”koulukonveihin” eli sen maailman ajan koulubileisiin ja tanssilavakeikoille. Ensimmäinen keikka oli Joensuun Karjalatalolla 1963. Äidillä ei ollut mitään Katri Helenan laulajanuraa vastaan, mutta isän mielestä ajatus oli humpuukia. ”Oikeastaan isä hyväksyi ammatinvalintani vasta, kun tulin ensimmäisen kerran omalla autolla kotiin ja kerroin tienanneeni auton laulamalla.” Kauppakoulun jälkeen Katri Helena muutti Helsinkiin ja työskenteli kaksi kuukautta Pohjoismaisen sähkön konttorissa. PSO:n musiikkiosaston johtaja myös perusti sitten hänelle orkesterin, jossa soittivat Raimo Henriksson, Hannu Saxelin sekä Ilpo Kallio, kaikki silloisen suomalaisen jazzahtavan perusmusiikin kulmakiviä. ”Sain tehdä työtä hyvien ammattimuusikoiden kanssa. Kesäisin kierreltiin tanssilavoilla ja talvisin tanssitaloissa pitkin EteläSuomea.” Sitten Katri Helena muutti Helsinkiin. Ensimmäisen levynsä, ”Poikien kuvat” -nimisen kappaleen hän levytti 1963. Seuraava-
alkuperäisen kokoonpanon yksi perustajajäsen oli pianisti Timo Kalaoja, Katri Helenan aviomies. ”Ensin meillä oli orkesteri ’Äidin kullat’ ja sen jälkeen ’Isin pumppu’. Viisitoista vuotta tehtiin työtä yhdessä. Timo oli se, joka antoi minulle musiikillisen varmuuden ja tuen. Pariskunta sai kolme lasta ja eli yhdessä viisitoista vuotta, kunnes Timo Kalaoja menehtyi yllättäen sydänkohtaukseen. ”Sen jälkeen vahvin tukeni musiikkiasioissa oli Esa Nieminen ja keikoilla Petomanin kapu, Teppo Koski. Tällä hetkellä säestävää orkesteria johtaa Arttu Takalo. Kaikkien heidän tukensa on ollut erityisen tärkeää, sillä en ole saanut musiikillista koulutusta.” Koulutuksen on korvannut persoonallisuus, jolla on taito välittää kuulijalle uskoa, toivoa, rakkautta ja lohdutusta. Katri Helenan pitkään uraan on mahtunut paljon ja monenlaista menestystä. Hän sanoo elävänsä vaistojensa ja intuitionsa mukaan. Jos jokin asia ei ole mennyt suunnitelmien mukaan, sillä on hänen elämänkatsomuksessaan tarkoituksensa. Jälkeenpäin kaikki kääntyy aina parhain päin, hänen elämänfilosofiansa opettaa. Aikana, jolloin letkajenkka oli muodissa, Katri Helena pyrki Eurovision laulukilpailuihin Toivo Kärjen säveltämällä ja Juha
”Lopulta kaikki kääntyy parhain päin”, uskoo Katri Helena.
13
’’Puhelinlangoista’’ tuli hitti, kun laululle löytyi tuore esittäjä: suloinen ja reipas karjalaistyttö. kuva: warner musicin arkisto
Vainion sanoittamalla kappaleella ”Minne tuuli kuljettaa”. Siitä tulikin heti hitti, mutta kisoihin lähti Viktor Klimenko kappaleellaan ”Aurinko laskee länteen”. Nuoriso oli pettynyt. ”Minä pidin kappaleesta ’Aurinko laskee länteen’ enkä ollut ollenkaan vakuuttunut, että suomalainen jenkka olisi maailmalla pärjännyt. Minua pelotti kilpailu ja olin pelkästään helpottunut, etten päässyt mukaan.” Sitten Rostockin laulufestivaaleilla DDR:ssä 1965 Katri Helena tuli neljänneksi kappaleilla ”Minne tuuli kuljettaa” ja ”Budapest”. Sopotin iskelmäfestivaaleilla Puolassa 1969 hän esitti ”Maailman pihamaat”, josta sukeutui taas yksi kymmenistä artistin hiteistä.
Katri Helena levyllä Omat albumit ilman kokoelmia Vaalea valloittaja (1965) Minne tuuli kuljettaa (1966) Katupoikien laulu (1967) Paikka auringossa (1968) Ei kauniimpaa (1969) Kai laulaa saan (1971) Katri Helena laulaa Kuoppamäkeä (1972) Lauluja meille kaikille (1972) Kakarakestit (1973) Kun kohdattiin (1974) Paloma Blanca (1975) Lady Love (1976) Ystävä (1978) Katson sineen taivaan (1979) Sydämeni tänne jää (1980) Kotimaa (1981) Minä soitan sulle illalla (1982) Kirje sulle (1984) On elämä laulu (1986) Almaz (1988) Anna mulle tähtitaivas (1992) Lähemmäksi (1994) Vie minut (1995) Hiljaisuudessa (1996) Missä oot (1998) Tässä tällä hetkellä (2004) Elämänlangat (2006) Tulet aina olemaan (2009) Valon maa (2011)
14
Luonnonlapsen lauluopinnot 1960-luvulla tämä luonnonlapsi aloitti lauluopinnot äänifysiologi Ester Raskin johdolla. Rask opetti tervettä äänenkäyttöä sekä rentoutumista. ”Hän sanoi minulle heti, että älä piipitä. Hienot naiset eivät piipitä, eivätkä laulajattaret piipitä.” 70-luvulla Katri Helena vaihtoi tyylilajia ja kokeili nelisen vuotta operettilaulajana Helsingin operettiteatterissa Kulttuuritalolla. Tuohon aikaan hän otti laulutunteja kuuluisalta laulajattarelta Aune Antilta. Hänen suurin roolinsa oli menestysmusikaali My Fair Ladyn Elizan rooli. Pian Katri Helena kuitenkin huomasi, että hänen paikkansa on iskelmämusiikissa. Katri Helenasta on tietysti tehty myös kirja. Sen kirjoitti nimellä Tähtenä taivaalla 2003 Irja Hämäläinen ja kustansi Otava. Vuonna 2011 Helsingin kaupunginteatterissa pyöri Ilpo Tuomarilan käsikirjoittama suurmusikaali Katri Helena – sinivalkoinen ääni. Yleisö osoitti suosiota seisaallaan. Nyt, Katri Helenan juhlavuotena 2013, Katri Helena -musikaali tulee taas ohjelmistoihin. Sitä esitetään Kouvolan sekä Joensuun teatterissa. ”Olen saanut työskennellä työhönsä intohimoisesti suhtautuvien, ihanien ihmisten kanssa. Lilja Kainulainen oli managerini yli 20 vuotta. Nyt managerinani toimii Tommi Liimatainen, jonka levy-yhtiössä Hype Recordsissa tein yhden levyn, mutta palasin takaisin Warner Music Groupiin.”
Kesällä 2000 Ladyt lavalla -kiertue keräsi suosiota ympäri Suomea. ”Meitä oli neljä naista; neljä solistia: Paula Koivuniemi, Lea Laven, Marion Rung ja minä. Esa Nieminen toimi diplomaattina”, Katri Helena nauraa. ”Hauskaa oli silläkin reissulla ja yhteyksiä ollaan pidetty.” Vuonna 2004 Katri Helena teki Jari Sillanpään kanssa Me Starat -konserttikiertueen ja 2007 Me Starat -joulushown. Hän ylistää Sillanpään poikkeuksellista kykyä huomioida lavalla toinen ihminen. ”Ollaan aina naurettu, että solisti on aina solisti. Mieluiten esiinnynkin yksin. Silloin saan rakentaa konsertin rakenteen ja tarinan juuri sellaiseksi kuin haluan.”
Vain elämää ”Vain elämää” -ohjelma oli niin tekijöilleen kuin ohjelmaa seuranneille valtaisia tunteita tarjoava musiikillinen spektaakkeli. Katri Helena on edelleen haltioissaan siitä ihmeestä, mitä ohjelmanteko tarjosi. Hänen lisäkseen ohjelman tähtiin kuuluivat rap-artisti Cheek, Erin, Jari Sillanpää, Jonne Aaron, Kaija K sekä Neumann. ”Edustimme eri musiikkigenrejä, olimme eri-ikäisiä ja meillä kaikilla on erilaiset elämänkokemukset takanamme. Siitä huolimatta alusta alkaen kaikkien kemiat sopivat yhteen.” Kun Katri Helena tempautuu ylistämään Vain elämää -ohjelman tekovaiheita, hän kiittää jokaista artistia vuolaasti ja täynnä lämmintä tunnetta. Sana ”ihanaa” esiintyy hänen puheessaan usein mutta luontevasti. ”Naurettiin ja itkettiin aivan hirveästi. Mieleenpainuvin tilanne itselleni oli, kun Erin tulkitsi kappaleeni ’Vasten auringon siltaa’. Samoin Jonne Aaronin tulkinta ’Lintu ja lapsi’ liikutti minua valtavasti.” ”Mieleeni nousi tietysti vuonna 2009 äkillisesti kuollut poikani Juha.” ”Omista tulkinnoistani merkittävin, hienoin mutta myös vaikein, oli Erinin ’Vanha nainen hunningolla’. Siinä on rytmillisiä kohtia, joita jouduin jauhamaan kauan, enkä ihan onnistunutkaan joka kohdassa.” Vain elämää -ohjelma purkitettiin keväällä 2012. Tahti oli kova, ja se oli fyysisesti raskasta. ”Yöunet jäivät jatkuvasti vähäisiksi. Kamerat kävivät aamusta alkaen, puoli seitsemältä mentiin jo meikkiin ja vasta myöhään yli puolen yön lopetettiin.” ”Vaikka kokemus oli upea, se vaati myös veronsa, varsinkin kun samaan aikaan osui hurja siitepölykevät.”
Laulu-ura katkolla Kesän alussa Katri Helena sairastui ja sairasti pitkään, ennen kuin sairaus diagnosoitiin hinkuyskäksi. Kun hoito viivästyi, sairaus paheni ja pitkittyi ja sitä seurasivat lauluääntä uhkaavat jälkitaudit. Katri Helena oli laulamatta heinäkuusta joulukuuhun ja pelkäsi välillä uransa loppuvan. ”Silti ajattelin, että olen jo saanut tehdä kauan töitä terveenä; en voi valittaa. Mutta kun joulukuun lopussa olin Vain elämää -konsertin harjoituksissa ja huomasin ääneni toimivan, tajusin kuinka helpottunut olin, että laulamiseni voi vielä jatkua.” Katri Helena on huojentunut. Hänen nykyinen laulunopettajansa Riitta Keränen onkin luvannut, että jos laulaja pitää kalustonsa kunnossa, hän voi laulaa niin kauan kuin haluaa ja fysiikka pelaa. Se on vain lihaksista kiinni. Katri Helenan juhlavuosi huipentuu suureen syyskonserttikiertueeseen ympäri Suomen konserttisaleja. Kun juhlasankari muistelee uraansa, kaikista eniten hän sanoo pitävänsä kappaleista, ”Katson sineen taivaan”, ”Vasten auringon siltaa”, ”Katson autiota hiekkarantaa”, ”Raja”, ”Anna mulle tähtitaivas”…
’’Kotoa sain perusluottamuksen elämään.’’
”Voi, niitä on niin paljon!” Euroviisuissa Jerusalemissa, Israelissa 1979, ”Katson sineen taivaan” sijoittui 14. sijalle. ”Anna mulle tähtitaivas” -kappaleen Katri Helena levytti neljä vuotta miehensä kuoleman jälkeen 1992. Se oli hänen ensimmäinen levytyksensä neljän vuoden tauon jälkeen. Vaikka Katri Helenan elämä on sisältänyt myös suruja ja murheita, hän sanoo omaavansa erityisen taidon työskennellä läpi menetykset, jolloin tilaa ilolle taas syntyy. ”Minulla ei ole muuta ollutkaan kuin suuri into, ja tässä sitä nyt ollaan. Suurin tuntemukseni elämää kohtaan on kiitollisuus. Tiedän myös, että elämällä on minulle vielä tarjottavaa. Mitä se sitten on, se jää nähtäväksi.” Juhlavuotensa lauluksi Katri Helena nimeää Timo Kiiskisen ”Kaihonkukan”. Teos on Katri Helenalle omistettu ja kertoo laulajattaren oman tarinan. Katri Helena alkaa spontaanisti tapailla Kaihonkukan sanoja ja säveltä:
Usko sydämesi unelmiin, luota haaveistasi hulluimpiin. Silloin kuulut meistä vahvimpiin. Kaihonkukkasiin.
Katri Helena on aina tehnyt niin ja laulanut suomalaisten sydämiin.• 15
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
välisoitto
Gramex mukanaRadioGaalassa Vuoden kotimaiseksi radiobiisiksi valittiin Jare & VilleGallen sekä Raappanan esittämä Kran Turismo. Gramexin Tuomas Talonpoika ja Lauri Kaira ojensivat palkinnon RadioGaalassa Helsingissä. Radioista eniten palkintoja keräsi NRJ. Se valittiin muun muassa vuoden radiokanavaksi ja sai myös vuoden radiojuontajan ja musiikkipäällikön palkinnot. Gramex oli yhteistyökumppanina sekä RadioGaalassa että vuoden biisi -yleisöäänestyksessä. KUVA: Aki rask
Jare & VilleGalle palkittiin vuoden kotimaisesta radiobiisistä.
Saara Aalto duetoi José Carrerasin kanssa Voice of Finland ja Talent Suomi -ohjelmissa suuren yleisön tietoisuuteen noussut, kansainväliselle uralle tähtäävä laulaja Saara Aalto on kutsuttu esiintymään José Carrerasin kanssa Kiinan Shangaihin. Yhteiskappaleen lisäksi kiinalaisyleisö saa kuulla toukokuussa kolme Saaran omaa kappaletta kamariorkesterin säestyksellä. Kuva: Marko Paananen
Suomalaiset savikiekot päivitetty Suomen Äänitearkisto on yhteistyössä Suomen Jazz ja Pop Arkiston kanssa laatinut uuden painoksen Suomessa vuosina 1901–1961 julkaistujen ”savikiekkojen” eli 78 kierroksen äänilevyjen luettelosta. Rainer Strömmerin toimittama alkuperäisteos ilmestyi kahdessa erässä vuosina 1992 ja 2000.
16
asiakas
info Vuoden 2013 verotustiedot
Verkkopalvelutunnukset
Nelli Neuvoja palveluksessasi
Vuoden 2013 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2013. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja, vaan muutosverokortista on asiakkaan itse toimitettava Gramexille kopio. Eläkeläinen, koululainen, opiskelija tai Suomessa rajoitetusti verovelvollinen! Sinun tulee aina toimittaa erikseen ajankohtaiset verotustietosi Gramexille varmistaaksesi oikean verotuksen.
Asiakkaat, jotka ovat tehneet verkkopalvelusopimuksen, voivat omilla tunnuksillaan katsoa netin kautta omia tietojaan. Sieltä löytyvät maksatuksen jälkeen mm. tilitetyt esityskorvaukset radiokohtaisesti. Verkkopalvelusopimukset voi tulostaa kotisivultamme.
Gramexin nettisivulla www.gramex.fi on uusi neuvonta-chat-palvelu. Sieltä voi kysyä neuvoa sekä musiikin käytöstä että taiteilijoiden ja tuottajien asioista. Testasimme neuvontachattia syyskaudella. Silloin opimme, että palvelu sopii suorien ja selkeiden kysymysten käsittelyyn. Monimutkaisessa asiassa puhelin tai sähköposti on edelleenkin hyvä väline. Jos chattikysymys osoittautuu liian monimutkaiseksi, Nelli Neuvoja pyytää yhteystiedot ja Gramexin toimistosta otetaan yhteyttä asiakkaaseen.
Vuoden 2013 tilitysaikataulu Seuraava tilityksemme on kesäkuussa 2013. Silloin tilitetään vuoden 2012 esityskorvaukset, muun muassa radiosoitot. Viikolla 22 lähetetään tilityskirje niille henkilöasiakkaille joille korvauksia on tulossa. Asiakkailla on vielä siinä vaiheessa mahdollisuus muuttaa vero-, pankkitili- ym. tietojaan. Viikolla 24 maksetaan kertyneet korvaukset taiteilija- ja tuottaja-asiakkaille.
Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista singleistä ja radiopromoista tulee tehdä ääniteilmoitukset. Musiikkivideoista on samoin tehtävä ilmoitukset Gramexille. Gramexin kautta tulee esityskorvauksia kaikista musiikkivideoista videon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös muusikoille. Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi
Hynninen hyvästelee oopperalavat Kimmo Hakolan monologiooppera Akseli sai kantaesityksensä kalevalanpäivänä Ateneumin taidemuseossa Helsingissä. Akseli Gallén-Kallelan elämään perustuva teos on varta vasten kirjoitettu Jorma Hynniselle, jonka on tarkoitus jättää siinä jäähyväiset oopperalavoille. Viimeiset jäähyväiset tapahtuvat vasta elokuussa, jolloin ooppera esitetään Turun musiikkijuhlilla. Kuva: Valtion taidemuseo, Kuvataiteen keskusarkisto / Yehia Eweis
Gramex ja liikuntakeskukset sopivat yhteistyöstä Tekijänoikeusjärjestö Gramex ja Suomen kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys tekivät yhteistyösopimuksen. Sopimus helpottaa muun muassa musiikin tallennusoikeuksien hankkimista. Monet kuntosalit ja liikuntakeskukset tarvitsevat sekä esityskorvaussopimuksen että tallennussopimuksen musiikkiliikuntatunteja varten. Äänitteiden tallentaminen on 1960-luvun alusta lähtien edellyttänyt lupaa tekijänoikeusjärjestöiltä. Gramexin tallennussopimus kattaa tallentamisen julkista esittämistä varten sekä cd-levyiltä että kuluttajakäyttöön myyvistä biisikaupoista. Gramex tarjoaa erilaisia tapoja tallennusluvan hankkimiseen, sekä vähäiseen että runsaaseen tallentamiseen, suurelle tai pienelle työntekijämäärälle ja usein vaihtuvaan tai pysyvään musiikkivalikoimaan. Tarjolla on vuosimaksullisia sopimuksia ja kertamaksullisia, pysyvän tallennusoikeuden antavia sopimuksia. Esimerkiksi yhden biisin pysyvän tallennusoikeuden saa 1,42 euron kertamaksulla. Liikuntakeskus ei tarvitse tallennus- eikä käyttöoikeuslupaa, jos ohjaajat ovat hankkineet sellaisen itse. Keskuksen tulee kuitenkin varmistaa, että ohjaajan lupa on kunnossa. Yhteistyösopimuksessa sovittiin, että edellä esitetyt hinnat eivät muutu liikunta-alalla vuosien 2014 ja 2015 aikana.
17
Gramexilta vajaat
14 miljoonaa musiikille
Gramex jakoi viime vuonna 13,7 miljoonaa euroa musiikille. Gramexin korvaushallinnon kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: liki yhdeksän kymmenesosaa kerätystä menee musiikille. Teksti Lauri kaira Tilastot kari turpeinen Kuva tuomas marttila / Kuvatoimisto gorilla
G
ramex jakoi viime vuonna 13,7 miljoonaa euroa musiikille. Summa koostuu pääasiassa vuoden 2011 kotimaisista esityskorvauksista, vuoden 2010 hyvitysmaksuista sekä ulkomailta tulleista korvauksista. Tästä summasta Gramex tilitti 10,6 miljoonaa euroa suomalaisille muusikoille, laulajille, kapellimestareille ja äänitteiden tuottajille.Tästä menee taiteilijoille 5,3 miljoonaa ja äänitteiden tuottajille 5,3 miljoonaa euroa. Kotimaisille taiteilijoille on maksettu korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin 400 000 euroa. Tuottajille on maksettu 2,2 miljoonaa euroa korvauksia ulkomaisen musiikin käytöstä Suomessa ja korvauksia ulkomaisilta järjestöiltä noin 0,2 miljoonaa euroa. Lisäksi ulkomaisille taiteilijoille tilitettiin ulkomaisten järjestöjen kautta pitkälti aiempina vuosina kertyneitä korvauksia.
18
Jako radiosoittojen suhteessa Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia, osa korvauksina äänitteiden ammattimaisesta kopioinnista. Esityskorvaukset jaetaan eri kappaleilla esiintyville taiteilijoille ja tuottajille sen mukaan, paljonko kutakin kappaletta on soitettu eri radiokanavilla. Kopioinnin korvaukset jaetaan äänitteiden kopioinnin mukaisesti. Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa lopun kuluessa korvaushallinnon kuluihin. Kuinka suuria korvauksia? Muusikkojen liiton mukaan tekijänoikeuskorvaukset ovat esiintymispalkkioiden jälkeen suomalaisten muusikoiden suurin tulonlähde. Viereisen sivun taulukosta näkyy, kuinka suuria korvaukset ovat. Korvauksia maksettiin vuoden 2012 tilityksissä yhteensä 10 204 taiteilijalle ja 2 215 tuottajalle.
Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 614,68 euroa ja tuottajien 3 371,88 euroa. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavien radioiden ja tv-lähetysten vuodelta 2011 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. MTV 3 Radio Nova Lähes valtakunnalliset radiot: Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut yksityiset radiot: Auran Aallot, Jyväskylä, Järviradio, Kajaus, Melodia, Metro FM, Mega, Pooki, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Sata, Sun FM, Vaasa ja Ålands Radio. Muiden paikallisradioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen paikallisradioiden soittojen suhteessa.•
Vuonna 2012 jaettujen korvausten jakautuminen
Gramex-korvauksia kerätään ja maksetaan äänitteiden käytöstä. Taiteilijoille maksetut korvaukset Eurorajat Tait. lkm Keskiarvo – 9 999 999 – 15 000 – 10 000 – 8 500 – 5 000 – 2 500 – 1 500 – 1 000 – 500 – 200 – 100 Yhteissumma
42 52 26 127 246 305 260 650 1 063 1 158 6 275 10 204
614,68
Tuottajille maksetut korvaukset Eurorajat Tait. lkm Keskiarvo – 9 999 999 – 100 000 – 50 000 – 30 000 – 15 000 – 10 000 – 5 000 – 3 000 – 1 500 – 1000 – 500 – 200 – 100
10 8 11 15 18 27 26 85 48 121 300 256 1 290
Yhteissumma
2 215
3 371,88
Lukuohje Vuonna 2012 Gramex-korvauksia saaneet taiteilijat ja musiikkituottajat on yllä ryhmitelty sen mukaan, paljonko korvauksia he vuodessa saivat. Pari esimerkkiä taulukon yläpäästä: 42 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 52 taiteilijaa sai 10 000– 15 000 euroa vuodessa. 10 musiikkituottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa ja 8 musiikkituottajaa sai 50 000–100 000 euroa vuodessa.
ESEK-tukea 1,9 miljoonaa euroa Gramex-korvausten lisäksi viime vuonna jaettiin noin 1,9 miljoonaa euroa ESEK-tukea. Esittävän säveltaiteen edistämiskeskus ESEK toimi Gramexin yhteydessä viime vuoden loppuun asti. ESEKin jakama 1 937 354 miljoonan euron summa jakautui eri tehtäväalueille seuraavasti: äänitetuotanto 271 750 euroa, esiintymistilaisuudet 522 950 euroa, kuoromatkat 82 000 euroa, audiovisuaalinen musiikkituotanto 385 750 euroa, markkinointi- ja vientituki 194 600 euroa, työskentelytuki 453 654 euroa, koulutustoiminta 19 650 euroa sekä muut avustukset 7 000 euroa. ESEK-tuki rahoitettiin pääosin tekijänoikeuskorvaustuloilla. Anomuksia ESEKille tehtiin vuonna 2012 runsaat 2 300 kpl. Myönteisen päätöksen sai 1 169 anomusta. Vuoden vaihteessa ESEKin tukitoiminta yhdistettiin Luovan säveltaiteen edistämissäätiön LUSESin kanssa uuteen Musiikin edistämissäätiöön MES. Tänä vuonna vastaavia tukia jakaa siis MES.
19
Emma-gaalassa palkittiin uusia ja vanhoja tekijöitä
Suomen äänilevyalan suurin palkintojuhla järjestettiin tänä vuonna 27. kerran. Gramex oli mukana Emma-gaalassa sen yhteistyökumppanina. Teksti Anu karlson ja lauri kaira
Frontside Olliesta se alkoi Turkulaispoika Robin pelmahti musiikkimaailmaan vuosi sitten. Kun hän julkaisi debyyttisinkkunsa, hän oli vasta 13-vuotias. ”Frontside Olliesta” tuli uskomaton hitti: sitä on myyty kymmenisen tuhatta kappaletta, ja sen video on katsottu Youtubesta yli kymmenen miljoonaa kertaa. Kuukautta myöhemmin julkaistun debyyttialbumin Koodi 120 000:n myynti on huikeasti ylittänyt kaikki arvometalleilla nimetyt haamurajat. Lokakuussa ilmestynyt toinen albumi Chillaa on ylittänyt platinalevyrajan nelinkertaisesti. Siinä vain muutama päällimmäinen numerotieto. Robinille (ylh.) kertyi kolme Emmaa. Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin (vas.) albumi Afrikan tähti oli vuoden iskelmäalbumi, ja Kalle Kalima K-18-yhtyeineen sai Emman vuoden jazzalbumista ’’Out to Lynch’’.
20
kuvat: Robin / anton sucksdorff. tuure kilpeläinen ja kaihon karavaani / warner music. Kalle kalima / john ströder.
E
mma-gaalaa vietettiin Espoon Barona Areenalla perjantaina maaliskuun 1. päivänä. Maamme suurin ja arvostetuin musiikkialan palkintojenjakotilaisuus jakoi tunnustusta vuoden 2012 aikana kotimaisen musiikin saralla ansioituneille esiintyjille ja taustavaikuttajille. Vuoden tulokkaalle ojensi palkinnon Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo yhdessä Chisun kanssa. Palkintoja jaettiin kaikkiaan 17 kategoriassa. Yleisö sai äänestää omaa suosikkiaan kolmessa kategoriassa, ja näiden lisäksi jaettiin vielä tunnustus vuoden myydyimmästä albumista sekä Vienti-Emma, Etno-Emma, Erikois-Emma ja Kultainen Emma. Vuoden tulokkaana palkittiin Robin, 14, joka sai Emman myös vuoden biisistä (Frontside Ollie) sekä vuoden popalbumista (Koodi). Hän on kaikkien aikojen nuorin Emma-voittaja.
Vuoden albumi Yhdestä puusta Jukka Poika Vuoden biisi Frontside Ollie Robin (Maki Kolehmainen, Jimi Constantine, Tracy Lipp, Bernard Grobman, Sana Mustonen) Vuoden miessolisti Jukka Poika Vuoden naissolisti Anna Puu Vuoden pop-albumi Koodi Robin Vuoden rock-albumi Kaikki kolmesta pahasta Apulanta Vuoden tulokas Robin Vuoden yhtye Nightwish
Emma-palkitut 2012
kuvat: jukka poika / pekka lintusaari / suomen musiikki. Apulanta / jarmo katila. Anna puu / sanna saastamoinen-Barrois. nightwish / sony music.
Vuoden lastenalbumi Lasten aarteita Eri esittäjiä Vuoden hiphop-, reggae-, urban-albumi Yhdestä puusta Jukka Poika Kriitikoiden valinta Pää kii Pää kii Vuoden iskelmäalbumi Afrikan tähti Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karvaani Vuoden metallialbumi Imaginaerum Nightwish Vuoden tuottaja Eppu Kosonen (Jesse Kaikuranta, Samuli Putro, Juha Tapio) Vuoden etnoalbumi Åkerö Maria Kalaniemi ja Timo Alakotila Vuoden jazzalbumi Out to Lynch Kalle Kalima & K-18 Vuoden klassinen albumi Šostakovitšin jousikvartetot nro 3, 4 & 7 Meta4 Vuoden myydyin albumi Vain elämää Eri esittäjiä Warner Music Finland (164 119 kappaletta) Vuoden vienti-Emma Värttinä Erikois-Emma 22-Pistepirkko Timo Lindström Kultainen Emma Kari ”Epe” Helenius Vuoden innovaattori (Spotify) Robin Yleisöäänestys Vuoden yhtye Elonkerjuu Vuoden musiikkivideo I’m a Mess The Rasmus Vuoden albuminkansi The Rasmus The Rasmus
Jukka Poika (vas.) oli vuoden miessolisti, ja Apulannan ’’Kaikki kolmesta pahasta’’ oli vuoden rock-albumi. Anna Puu oli puolestaan vuoden naissolisti ja Nightwish vuoden yhtye.
Menestys ei ole kihahtanut Robinille päähän. Hän elää kuten muutkin ikäisensä pojat, hoitaa koulutehtävänsä eikä ole saanut erivapauksia kotitöistäkään, kuten hän hieman ylpeänä toteaa. Oman kylmäpäisyyden ohella viisaat kotijoukot ja epäitsekkäästi toimiva ammattitiimi ovat tässä olleet avainasemassa. Musiikin tekeminen ja esittäminen on Robinille harrastus, josta hän nauttii.
Korkealta ja kovaa Robin on pienestä pitäen soittanut kitaraa, pianoa ja rumpuja ja tietenkin laulanut. Hän käy pianotunneilla musiikkiopistossa, ja laulutuntikin hänellä on kerran tai pari viikossa. ”Lisää haluaisin oppia musan teoriasta ja musan tekemisestä”, kertoo Robin ja tunnustaa olevansa kiinnostunut myös tuottamisesta. ”Minulla on jonkin verran biisejä jo tehtynä ja luonnoksia sitäkin enemmän. Pidän energisestä pop-rockista ja uskon, että tulen jatkamaan sillä meiningillä”, hän pohtii. ”Vaikka eihän sitä koskaan tiedä miten mieli muuttuu.” Äänenmurroksesta Robin ei ole toistaiseksi tuntenut huolta. Pikemminkin hän kääntää äänihuultensa riskikäyttäytymisen voitokseen kokeilemalla erityisiä rhythm and blues -juttuja. ”Niissä kun voi leikitellä äänellä enemmän eikä tarvitse huutaa yhtä säveltä kymmentä sekuntia putkeen.” Mutta jatkossa Robin haluaa kehittää ääntään siihen suuntaan, että sillä mennään korkealta ja kovaa. ”Chillaa-levyn biisit ovat melko haastavia nykyäänelleni, joka ei ole vielä ihan asettunut”, hän myöntää. ”Musassa hienointa on se, ettei koskaan ole valmis. Aina on parannettavaa – voi tehdä niin monia eri juttuja ja nekin eri tavoilla.” Faneista saa voimaa Jokaisen menestyvän artistin iloja ja suruja jakamaan tunkee aina suuri joukko ihailijoita,
faneja. Robinilla on omista faneistaan pelkkää hyvää sanottavaa. ”Aluksi en oikein tajunnut koko hommaa ja olin vähän ihmeissäni. Nyt osaan ottaa rennommin ja olla enemmän vuorovaikutuksessa fanien kanssa. Fanien tekemistä jutuista saa voimaa jatkaa tätä hommaa.” Ensinnäkin ilman yleisöä ei olisi kenelle esiintyä. Toiseksi fanien antamasta vastakaiusta huomaa nopeasti, mitkä biisit toimivat ja mitkä eivät. ”Settilistaa tehdään sen mukaan miten jengi reagoi. Tietty sen pitää olla sellaista mitä haluan myös laulaa, koska on tärkeää, että biisit sopivat omaan suuhun.” Robinia ilahduttaa yleisön laaja ikärakenne: hänen keikoillaan viihtyvät lapset ja lasten vanhemmat. ”Suuri osa kuitenkin on aika lailla minun ikäistäni porukkaa. Noita nimmarikirjoitustuokioitakin pitää aina välillä järjestää keikkojen yhteydessä. Meet & greet -juttuja on kuitenkin melkein aina.”
Mediaviisautta Sosiaalisesta mediasta ja muusta julkisuudesta selviämiseen Robinilla on terve periaate. Hän ei lainkaan lue juttuja, joita hänestä kirjoitetaan, ja mikäli joskus lukeekin, tekee sen yhdessä vanhempiensa kanssa. Jo ennen suosion räjähtämistä hän ehti saada hieman mediakoulutustakin. ”Meillä kävi meidän yksi tuttava, joka on semmoinen viestintäalan ihminen. Hän kertoi mitä kaikkea voi tulla vastaan – niin ikäviä kuin mukaviakin juttuja. Monet hänen kertomistaan asioista ovat toteutuneet lähes sellaisenaan.” Robin toteaa viisaasti, että jos seuraa hyvin tarkoin itseään koskevaa netti- ja muuta kirjoittelua, voi helposti alkaa elää sen mukaan, mitä kirjoitetaan. Sen sijaan hän pitää kiinni yksityisyydestään eikä aio muuttaa persoonaansa mihinkään muottiin sopivaksi. >>> 21
Kuva: anton sucksdorff
”Olen ihan samanlainen telkkarissa, radiossa tai keikalla kuin normaalistikin. Minusta on turha yrittää esittää jotain muuta kuin on, koska silloin se et ole enää sinä itse.” Kiitos hyvälle tiimille Robin oli Emma-ehdokkaana vuoden albumista, vuoden biisistä, vuoden popalbumista, vuoden tulokkaan tittelistä – ja sitten vielä yleisöäänestykset päälle. Robin kertoo katsoneensa joskus Emmagaalaa televisiosta voimatta mitenkään kuvitella, että olisi joskus itse siellä palkintoja saamassa. ”Onhan se ihan mahtava juttu, pelkästään jo nuo Emma-ehdokkuudet, vaikken saisi yhtäkään pokaalia!” hän huudahtaa (haastattelu tehtiin ennen palkintojenjakoa). Ja muistuttaa samaan hengenvetoon, että ei ole ehdokkuuksiaan yksin ansainnut. ”Porukallahan tätä tehdään. Ilman hyvää tiimiä on vaikeaa saavuttaa mitään, vaikka itse olisi kuinka hyvä tahansa. Levymyynti on ollut tosi hyvää, ja sen huomaa keikoilla, kun jengi hoilaa mukana lähes joka biisin. On tietysti hienoa, että tekemiseni otetaan vakavasti, koska otan itsekin tämän jutun tosissani.” Menestys on kivaa, mutta se ei ole se asia, jonka vuoksi tätä työtä tehdään. ”Tärkeintä on musa ja sen esittäminen, vaikka ei tulisi yhtään pystiä. Pääasia että on jengiä jotka haluaa kuunnella mun musaa.”
”Musassa hienointa on se, ettei koskaan ole valmis.” Robin
Robin haluaa olla oma itsensä.
22
Epe palkittiin elämäntyöstä Gaalassa palkittiin myös pykälää vanhempi tekijä, näyttävän elämänuran sekä levy-yhtiöiden että levykaupan parissa tehnyt Epe Helenius. Montako levyä Epen omassa kotihyllyssä on? ”En ole enää aikoihin laskenut”, Epe naurahtaa. ”Varmaan viidestä kuuteen tuhanteen. Puolet on vinyylejä ja niistä varmaan reilu tuhat seitsemän tuuman sinkkuja.” Kotona levyjä ei kuitenkaan hirveästi ehdi kuunnella. ”Eniten kuuntelen musiikkia autostereoista tai korvalapuista junassa ja lentokoneessa. Jonkin verran myös toimistolla, silloin kun on rauhallista…”
”Olen musiikin suhteen kaikkiruokainen niin kauan kun se on hyvin tehtyä poppia ja rockia. Klassisen musiikin puolelta huomaan joskus pitäväni joistain yksittäisistä esityksistä, mutta jazz ei uppoa, ei vanha eikä moderni.”
Musiikkimuistoja Musiikkiin liittyy monella meistä mukavia muistoja. Epellekin niitä on elämän varrella kertynyt. ”Esimerkiksi tuntia ennen kuin menin naimisiin kuuntelin tulevan vaimoni kanssa kotona Sex Pistolsia.” ”Minulla on ollut onni olla läsnä lukuisissa konserteissa, joita ei voi unohtaa ikinä”, hän kertoo. ”Esimerkiksi vuonna 1968 näin Joe Cockerin livenä ennen läpimurtoaan ja Byrdsin silloin kun Gram Parsons oli bändissä. Pink Floyd 1974 oli valtava elämys, samoin Bruce Springsteen Tukholman Johanneshovissa 1981.” ”Tuorein iso elämys oli vuonna 2011 Coldplay Lontoossa. Kotimaiset artistit, niin omat kuin muutkin, olen nähnyt niin monta kertaa, että niistä elämyksistä voisi kirjoittaa kirjan.” Innokas penkkiurheilija Musiikin lisäksi Epe seuraa aktiivisesti urheilua. ”Olen innokas penkkiurheilija, jalkapallo on siinä jääkiekkoakin rakkaampi laji.” ”Suosikkiseurat ovat fudiksessa lontoolainen Arsenal ja kiekossa tietysti Tampereen Ilves. ”Olen myös elokuvien suurkuluttaja ja omistan laajan dvd-kokoelman.” Menestyksen salaisuus Epe tunnetaan useammankin levy-yhtiön perustajana. Mikä on menestyvän levy-yhtiön salaisuus? ”Levy-yhtiön menestykseen tarvitaan erittäin lahjakkaita artisteja ja taloudellista realismia. Lisäksi on tunnettava markkinat ja media. Ja sen päälle tarvitaan oikeita ajoituksia ja hyvää tuuria.” Entä mistä syntyy menestyvä artisti? ”Menestyviä artisteja yhdistää persoonallisuus, lahjakkuus ja tinkimätön työmoraali. Miten helppo näitä on havaita aloittelijassa? ”Persoonallisuus on helppo havaita. Artisteilla pitää olla esikuvia mutta myös ymmärrys olla kopioimatta niiltä”, Epe pohtii. ”Sen sijaan lahjakkuus on vaikeampi tunnistaa uran alkuvaiheessa, jolloin tekniset taidot ovat vasta kehittymässä. Joidenkin bändien kohdalla yhden tai kahden jäsenen vaihtuminen saattaa olla se tekijä, joka tekee hiilestä timantin.”
Valtion rooli Äänitealan turbulenssista on puhuttu paljon. Miltä alan haasteet näyttävät Epen silmissä? ”Tämän hetken suurin haaste, levymyynnin koko ajan hieman laskiessa, on saada nettikäytöstä toimivat tilitysmekanismit, jotta sieltä tulevat tulovirrat tekisivät kotimaisen musiikin tuottamisen ja julkaisemisen tulevaisuudessakin taloudellisesti mahdolliseksi.” Mitä valtio voisi tehdä alan hyväksi? ”Musiikin vientiä on viime vuodet tuettu valtion taholta varsin hyvin, jopa kiitettävästi”, Epe aloittaa. ”Jonkin verran kuitenkin kaipaisin itse tuotantoon ja tuotteisiin kohdennettua valtion tukea, jotta pystyisimme tuottamaan teknisesti laadukkaampia julkaisuja.”
sijaan. Siksi hän ei ole ensimmäisenä vaatimassa hyvitysmaksuja uusiin laitteisiin. ”Pitää pitää huoli, että silloin kun musiikkia näihin uusiin laitteisiin tallennetaan, tallennus tapahtuu laillisesta lähteestä ja muusikot ja musiikintuottajat saavat tuolta lähteeltä asianmukaisen korvauksen.”
Pidempi suoja-aika hyvä Äänilevyala elää tekijänoikeuksilla. Epe antaa kiitosta siitä, että äänitteen suoja-aikaa päätettiin pidentää 50 vuodesta 70 vuoteen. ”Minullakin on artisteja, jotka ovat tehneet Suomi-rockin klassikoita alle 20-vuotiaina. Tuntuu todella absurdilta ajatella, että ennen heidän 70-vuotispäiväänsä näitä levytyksiä voisi alkaa hyödyntää kuka tahansa maksamatta siitä mitään korvausta.” ”Kun ihmisen muitakaan oikeuksia ei lakkauteta eikä omaisuutta sosialisoida sen jälkeen kun hän on omistanut sen 50 vuotta, niin miksi näin pitäisi tapahtua hänen tekijänoikeuksilleen?” Epe päättää.•
”Pitää uskoa omaan vaistoonsa ja tukea valitsemiaan artisteja.” Pienet kotimarkkinat johtavat valitettavan usein siihen, että levyjen tuotantokustannukset on pakko pitää hyvin matalina. ”Siinä joskus laatu kärsii.” ”Suomessa paras yksittäinen teko poliitikoilta musiikkiyhtiöiden ja muusikoiden auttamiseksi olisi arvonlisäveron laskeminen kirjojen tasolle. Nyt musiikkia ei veroteta tasapuolisesti muiden kulttuurituotteiden kanssa.”
Piratismia torjuttava ”Odotan valtiolta tiukkoja otteita suhteessa tekijänoikeusrikkomuksiin ja musiikin laittomaan ja/tai luvattomaan käyttöön.” Epe uskoo ja toivoo, että ihmiset siirtyisivät käyttämään maksullisia musiikkipalveluja, maksuttoman yksityisen kopioinnin
Kuva: harri hinkka
Epe Helenius
Poko Recordsin perustaja
”Vain ani harvoin pystyy tulevaa menestystä ennustamaan uran alkuvaiheessa”, Epe tunnustaa. ”Mutta pitää vain uskoa omaan vaistoonsa, tukea valitsemiaan artisteja ja auttaa heitä kehittymään.”
Emma-palkittu Kari ”Epe” Helenius (s. 25. marraskuuta 1950 Tampereella) on Poko Recordsin perustaja, Ratas Music Groupin toimitusjohtaja ja suomalaisen musiikkialan eturivin vaikuttaja. Helenius tuli musiikkialalle vuonna 1972, jolloin hän perusti Tampereelle Epe’s Music Shopin. Se tunnetaan ensimmäisenä suomalaisena pääasiassa rockia myyvänä levykauppana. Postimyynnillä oli suuri rooli kaupan toiminnassa. Parhaimmillaan kauppoja oli useampia, yksin Tampereellakin kolme liikettä. Epe perusti vuonna 1977 maineikkaan Poko Rekords -levy-yhtiön. Alkuvuosina Poko keskittyi pääasiassa punk- ja rockabillymusiikkiin, mutta laajensi artistivalikoimaansa myöhemmin rock- ja heavymusiikkiin. Muun muassa Teddy & The Tigers, Eppu Normaali, Popeda, Hassisen Kone, Sielun Veljet, J. Karjalainen, Kari Peitsamo Revival, Yö, Ismo Alanko, Petri Nygård, The 69 Eyes ja Diablo ovat tai ovat olleet Poko Rekordsilla. Vuonna 2001 Epe Helenius myi Poko Rekordsin monikansalliselle EMI-levyyhtiölle. Poko Rekordsin toiminta jatkui kuitenkin itsenäisenä yksikkönä ja yhtiöllä oli edelleen toimipaikka Tampereella. Keväällä 2009 Poko Rekords sulautettiin EMI Finlandiin. Samaan aikaan Epe Helenius perusti uuden Sound Of Finland -yhtiön, jolle siirtyi osa Pokon nuoremmista artisteista ja suuri osa Poko Rekordsin henkilökunnasta. SOF on Epen sataprosenttisesti omistama yhtiö. Syksyllä 2009 Helenius perusti yhdessä Gabi Hakasen kanssa toisen levy-yhtiön, Ratas Music Groupin. Levyyhtiön artisteihin on luettu mm. Tuomari Nurmio, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Olli Lindholm, Irina, Agents & Vesa Haaja, The Blanko, Piru Kange, Yö, Haloo Helsinki ja CMX. Rataksen omistusrakenne oli varsin poikkeava: perustajat omistivat 20 prosenttia kumpikin, yhtiön artistit 40 prosenttia ja loppuvuodesta 2010 toimitusjohtajaksi kutsuttu entinen EMIn, nykyinen Sony Finlandin toimitusjohtaja lunasti yhtiöön liittyessään 20 prosenttia. Vuonna 2012 Sony Music Entertainment Finland osti Ratas Music Groupin koko osakekannan, mutta yhtiö jatkaa toimintaansa itsenäisenä. Helenius siirtyi samana vuonna yhtiön toimitusjohtajaksi. Epe on myös toiminut levyarvostelijana Soundi-lehdessä ja radio-dj:nä Tampereen Radio 957:ssä nimellä Pertti Ström sekä sanoittanut SMliigajoukkue Ilveksen maalilaulun ”We are the kings”.
•
Epen musiikkimaku kattaa kaiken rockin ja popin, kunhan se on hyvin tehtyä.
23
EU-hyvitysmaksu-selvitysmies säilyttäisi
laitemaksun
EU:n komission hyvitysmaksu-selvitysmies Antonio Vitorino esittää nykyisen kaltaisen hyvitysmaksun säilyttämistä ja keräämistä vähittäiskauppiailta. Teksti lauri kaira Kuva saara vuorjoki
E
U:n komission asettama hyvitysmaksun selvitysmies Antonio Vitorino jätti esityksensä tammikuun lopussa. Hän esittää nykyisen kaltaisen, kopiointivälineiden hintaan sisältyvän hyvitysmaksun säilyttämistä. Vitorino tutustui myös esityksiin muista hyvitysmalleista. Esillä on ollut muun muassa hyvityksen maksaminen valtion budjetista. Hän ei pidä tällaisia malleja monestakaan syystä toimivina. Vitorinon mukaan on tärkeää säilyttää nykyisenkaltainen yhteys hyvitysmaksun maksamisen ja kopioinnista hyötymisen välillä. ”Ei pidä rikkoa linkkiä niiden välillä, jotka saavat kopioinnin tuoman hyödyn ja aiheuttavat sen kautta haittaa, ja niiden, jotka rahoittavat kohtuullisen hyvityksen.”
Vitorinon mielestä maksu tulisi kerätä vähittäiskaupan tasolla. Samalla hän vähentäisi hyvitysmaksuluokkien määrän kouralliseen. Nykyisin niitä on yli kaksikymmentä. Silloin kun kopiointiväline tilataan vaikkapa verkkokaupasta toisesta maasta, siitä tulee periä ostajan kotimaan hyvitysmaksu. Siten eri maiden erilaiset hyvitysmaksut eivät aiheuta markkinahäiriöitä.
Suomessa uudistus Suomen hallitus lupaa ohjelmassaan uudistaa hyvitysmaksua. ”Hyvitysmaksujärjestelmää uudistetaan turvaamaan alan toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.” Hallitus ei ole vielä päättänyt uudistusmallista. Julkisessa keskustelussa on esitetty sekä nykyisenkaltaiseen laitemaksuun pohjautuvia malleja että hyvityksen keräämistä esimerkiksi Yle-maksun tapaan. Tutkimusten mukaan suomalaiset kopioivat laillisesti yli puoli miljardia kaupallista
sisältötuotetta vuosittain. Yleisimpiä kopiointivälineitä ovat tietokoneet, tallentavat digiboksit, kännykät ja MP3-soittimet.
Sentti per kopio EU-direktiivin mukaan yksityinen kopiointi voidaan sallia vain sillä edellytyksellä, että tästä järjestetään kohtuullinen hyvitys (fair compensation). Tämä hyvitys kerätään nykyisin Suomessa kopiointivälineiden hinnassa. Koska maksun kohteena olevan laitekannan päivittäminen on laiminlyöty, maksun tuotto romahti jokunen vuosi sitten puoleen. Maksua kerätään muun muassa c-kaseteista, tallentavista cd-levyistä ja muistillisista digibokseista, mutta ei esimerkiksi tietokoneista, usb-muistitikuista eikä musiikkipuhelimista. Vaikka kopiointivälineitä myydään noin 900 miljoonalla eurolla vuodessa, maksua kerätään vain 60 miljoonan euron laitemyynnistä. 95 prosenttia kopiointivälineiden kaupasta on maksun ulkopuolella. Nykyisellä keräysmenettelyllä maksua kertyy noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Suhteutettuna tutkimusten mukaisiin kopiointimääriin (548–647 miljoonaa kappaletta vuodessa) tämä tekee 1,1 senttiä per kopioitu sisältötuote (esimerkiksi elokuva, tv-sarja tai musiikkikappale).•
Jo 95 prosenttia kopiointivälineiden kaupasta on Suomessa nykyisen hyvitysmaksun ulkopuolella. 24
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.
soolo
Mutta onko se jazzia ja entä sitten?
T
ämä kirjoitus ei kerro ääniteteollisuuden kriisistä, ei julista musiikkiviennin ilosanomaa, ei ylistä suomalaisen musiikin monimuotoisuutta, ei ole kannanotto tekijänoikeuksien, luonnonsuojelun, isänmaan tai suvaitsevaisuuden puolesta, ei katsaus koulutus- tai apurahapolitiikan ongelmiin eikä musiikkialan tulonjaon epätasa-arvoisuuksiin. Tämä ei myöskään ole kirjoitus siitä kuinka näinä brändäyksen, innovoinnin ja pahoinvoinnin aikoina moni murtuu paineen alla ja maailma tuntuu arvostavan avoimesti pyrkyryyttä, pikavoittoja ja pastisseja. Ei. Tämä kirjoitus kertoo jazzmusiikista sellaisena kuin sen itse käsitän. Näkökulmasta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä riippuen jazzmusiikki saattaa merkitä hyvinkin eri asioita eri ihmisille. Levytetty jazz on melkein satavuotias; 1900-luku oli jazzin vuosisata. Eräille jazz kuoli 1960-luvulla, toisille se on edelleen luomisvoimainen, alati uusiutuva, hankalasti määriteltävä tyylien kokoelma. Kaikki musiikki, mikä nykyään jazzin nimen alla kulkee, ei tietenkään ole jazzia. Mutta kuka lopulta voi katsoa olevansa sellainen auktoriteetti, että kokonaisen musiikinlajin aukottomaan määrittelyyn pystyy, ja onko sillä edes merkitystä? Itse olen jazzmuusikko, vaikka osa säveltämästäni, esittämästäni ja levyttämästäni musiikista ei varmasti ole jazzia sanan alkuperäisessä merkityksessä. Taide nousee kirkkaasti uskonnon ja politiikan yläpuolelle, koska se pystyy tarjoamaan nautintoja ja elämyksiä kuulijoille ja kokijoille yhteiskunnallisista, henkisistä ja muista näkemyksistä riippumatta. Samasta musiikkiesityksestä voi yhtäaikaisesti pitää kapitalisti, kommunisti, pappi ja hippi. Miehitetyssä Pariisissa saattoi Django Reinhardtin konsertissa nähdä myös jazzista nauttivia natseja. Maassamme tavataan usein määritellä musiikki joko taiteeksi tai viihteeksi, vakavaksi tai kevyeksi. Tämä on harmillista, sillä esimerkiksi jazz on usein yhtäaikaisesti sekä niin sanottua vakavaa säveltaidetta että kevyttä viihdemusiikkia.
’’Samasta musiikkiesityksestä voi pitää pappi ja hippi.’’
Musiikki on ääntä. Kaikki ääni ei ole musiikkia. Jazz on musiikkia. Kaikki musiikki ei ole jazzia. Musiikki on taidetta. Kaikki taide ei ole musiikkia. Taide on viihdettä. Kaikki viihde ei ole taidetta. Improvisoiminen on säveltämistä. Kaikki säveltäminen ei ole improvisoimista. Kaikki jazzmusiikki ei ole improvisoitua. Improvisoitu musiikki ei aina ole jazzia. Jazz on vapaata. Kaikki vapaa ei ole jazzia. Jats on jazzia. Jazz ei aina ole jatsia.•
mikko innanen on vapaa muusikko eli saksofonisti, säveltäjä, sovittaja, levyja konserttituottaja, manageri, roudari, sihteeri, matkanjärjestäjä, webmaster, ajoittainen apurahataiteilija ja silloin tällöin myös sivutoiminen saksofoninsoiton ja jazzmusiikin tuntiopettaja. kuva: elina perttula
Eh dota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.
25
Maria Kalaniemen harmonikka on tunnesoitin
”Pidän siitä, että kappaleet eivät lukkiudu nuottiin, vaan uusien sävelmien luomisessa säilyy tietty vapaus”, kuvailee Maria Kalaniemi liikkumistaan perinteen ja sen uudistamisen laajalla kentällä. ”Samalla kun uusia sävelmiä tulee, myös vanhat saavat uuden muodon.” Teksti elina roms Kuvat matti matikainen
26
H
istorian ensimmäinen Kultainen harmonikka -kilpailu järjestettiin 1983. Kilpailun voitti 19-vuotias espoolaistyttö, Maria Kalaniemi. Voiton myötä keikkakalenteri täyttyi nopeasti, ja samana vuonna Kalaniemi pääsi opiskelemaan Sibelius-Akatemian vastaperustetulle kansanmusiikin osastolle. Muusikon ura pyörähti käyntiin luontevasti ja sen enempiä miettimättä. Nyt Kalaniemi viettää 30-vuotistaiteilijajuhlavuottaan. ”Olin silloin varmaan aika häkeltynytkin siitä, että voitin. En ole koskaan ollut mikään kilparatsu, enkä yleensä viihtynyt kisoissa. En ole edelleenkään kilpailemisesta kovin innostunut myöskään periaatteellisella tasolla, mutta kyllä se voitto silloin oli silloin minulle henkisesti todella tärkeä juttu”, Kalaniemi muistelee. ”Ja kun sitten pääsin kansanmusiikin osastolle, muistan ajatelleeni, että voi kunpa pääsisi soittamaan mahdollisimman moneen bändiin ja moneen projektiin. Sitä kyllä tosiaan olen saanut tehdä!” Nyt Maria Kalaniemi tunnetaan lyyrisen herkästä ja samaan aikaan intensiivisestä tyylistään. Uransa aikana Kalaniemi on uudistanut harmonikan roolia kansanmusiikissa merkittävästi. Hän on muun muassa kehittänyt melodiabassoharmonikan käyttöä tässä musiikinlajissa. Kalaniemen juhlavuoteen kuuluu paljon konsertteja, säveltämistä, uuden luomista sekä toisaalta myös taaksepäin katsomista eli heijastuksia vuosien takaisiin produktioihin. Vuosi käynnistyi suurella konsertilla Folklandia-risteilyllä yhdessä Timo Alakotilan kanssa. Uusia projekteja taas edustaa esimerkiksi konserttikokonaisuus Levfande – Medeltida ballader, jossa sukelletaan suomenruotsalaisten balladien maailmaan. Muusikko lapsesta saakka Maria Kalaniemi on kotoisin kaksikielisestä kodista, jossa soi usein musiikki. Isän puolelta juuret johtavat Etelä-Savoon Juvalle, kun taas äidin ruotsinkielinen suku tulee läntiseltä Uudeltamaalta. ”Isäni rakasti laulamista ja hän lauleli voimakkaalla Savon murteella. Toinen kotikieleni oli länsiuusmaalainen ruotsin kieli, jota äitini ja mummoni puhuivat.” >>> 27
’’Ymmärsin jo lapsena, että harmonikansoitossa ei ole kyse pelkästään näppäinten painelusta.’’
”On ihanaa laulaa omalla äidinkielellä.”
28
”Kun kerroin kotona, että haluan soittaa pianoa, mummoni totesi, että meidänhän huusholliin ei mitään pianoa tuoda. Niin menimme Helsinkiin Lasse Pihlajamaan harmonikkaliikkeeseen, mistä valitsin itselleni pienen valkoisen haitarin”, kertoo Kalaniemi. ”Mummoni oli erittäin elämänmyönteinen ja tulisieluinen tyyppi, joka rallatti kotona pelimannikappaleita. Myöhemmin olen ottanut rallatusta myös osaksi omaa musiikkiani.” Soittaminen alkoi korvakuulolta ja jatkui Espoon musiikkiopistossa, missä Kalaniemi opiskeli myös klassista musiikkia ja uutta harmonikalle sävellettyä musiikkia. Siinä sivussa hän oli jo 12-vuotiaasta tehnyt tanssisoittokeikkoja: ”Yksi syvälle kehon muistiin jäänyt mielikuva lapsuudesta liittyy isääni Mattiin, joka liikuttui kyyneliin, kun opin ensimmäiset soittamani valssit. En saanut montaa tah-
tia soitettua, kun jo hänellä kyynelet valuivat, varmasti sekä ilosta että kaihosta yhtä aikaa. Tällä lailla olen jo lapsesta ymmärtänyt, että musiikissa ja harmonikan soitossa ei ole kysymys ainoastaan näppäinten painelusta, vaan siihen liittyvät hyvin vahvasti myös tunteet.”
Runosoittaja Kalaniemi on taiteilija, joka haluaa aika ajoin hengähdystauon keikkailusta ja muusta oravanpyörästä syventyäkseen esimerkiksi sävellys- tai tutkimustyöhön. Tilaisuus tarjoutui taiteellisen tohtorin työn muodossa, ja työ valmistui Sibelius-Akatemiassa vuonna 2010. ”Olin pitkään ollut mukana niin monissa bändeissä ja projekteissa, että oli aivan pakko pysähtyä, keskittyä ja syventyä tähän muusikkouteen. Jatkotutkinnon aikana minulla sitten olikin pitkiä periodeja, jolloin pelkästään harjoittelin ja tutkin kotona.”
”Säveltäminen on raakaa työtä, ja inspiraatio syntyy tekemällä.” löytäneet omat tapansa soida Kalaniemen musiikissa. ”Aika oli kypsä runosoitolle vasta 2000luvulla. Aihiot kypsyivät, ja lähdin niiden pohjalta säveltämään uutta musiikkia. En ole käyttänyt kuitenkaan perinneteemoja, vaan musiikillinen mielenmaisema on ollut päässäni, ja sen pohjalta olen tehnyt omanlaistani runon soitantaa.”
Yksi asia, joka alkoi itää jatkotutkinnon myötä, on Kalaniemen innovaatio: ääntä ja harmonikkaa yhdistävä runosoitto sekä niin sanottu paljelaulu. Runosoiton aihepiiri ja tematiikka tulee runolaulusta ja pastoraalimusiikista eli muinaissuomalaisesta musiikista. Tätä arkaaista musiikkia ei tavallisesti liitetä harmonikkaan ja harmonikan soittajiin. Paljelaulussa Kalaniemi taas yhdistää harmonikan ja oman äänensä ja luo sitä kautta uusia sointivärejä. Runosoitto muodostui sittemmin konserttikokonaisuudeksi ja levyksi nimeltä Bellow Poetry vuonna 2006 yhdessä kitaristi Olli Variksen kanssa, joka toimi levyllä myös äänittäjänä ja tuottajana. Oikeastaan runosoitto oli kypsynyt Kalaniemen ajatuksissa jo opiskeluajoista alkaen. Näin kansanmusiikin osastolta saadut monet vaikutteet ja siellä avautuneet musiikkityylit ovat vähitellen
Yhdessä soittamisen onni ja ilo Kalaniemen uralle on mahtunut lukuisia niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin yhtyeitä ja projekteja. ”Ei ole mielekästä edes yrittää listata kaikkia niitä hienoja muusikoita, joiden kanssa olen saanut tehdä töitä, jottei joku jäisi vahingossa mainitsematta”, hän kuittaa kysymyksen tärkeimmistä. Tällä hetkellä ehkä keskeisin projekti on Kalaniemen ja Timo Alakotilan duo, jonka levy Åkerö noteerattiin myös Emma-gaalassa. Åkerö- ja Kaikilla mausteilla -konsertti-kokonaisuudet sisältävät omia sävellyksiä, traditionaalista kansanmusiikkia sekä suomenruotsalaista ja suomalaista kansanmusiikkia omina sovituksina. Mukaan mahtuu myös tangoa ja iskelmämusiikkia, kuten duolta on totuttu kuulemaan. ”Työmme Timon kanssa on kestänyt jo parikymmentä vuotta, ja se on ollut ihanaa aikaa. Kun molemmilla on paljon töitä, on tämä projekti ollut varsinainen henkireikä. Silloin kun me soitamme yhdessä, me vain soitamme, emmekä sen kummemmin mieti. Siinä meidän touhussa on sellainen sanaton yhteys”, Kalaniemi kuvailee. Toinen ajankohtainen musiikkiprojekti on Vilda Rosor yhdessä harmoninsoittaja ja huuliharpisti Eero Grundströmin ja kitaristi Olli Variksen kanssa. Siinä Kalaniemi on keskittynyt suomenruotsalaiseen perinteeseen. Tämäkin kokonaisuus on levytetty ja levy noussut Euroopan World Music Charts -listan kärkeen. ”Tietenkin on myös ihanaa laulaa omalla äidinkielellä. Siinä on sitä jotakin, enkä pysty selittämään, minkä takia se tuntuu niin tärkeältä.” Accordion Tribe ja muita kohokohtia Yksi Kalaniemen tunnetuimmista kansainvälisistä projekteista on ollut Euroopassa kulttimaineeseen noussut Accordion Tribe. Viiden eri puolilta maailmaa tulevan harmonikkatai-
teilijan yhteisprojekti kesti neljätoista vuotta, ja siitä tehtiin myös dokumenttielokuva Music Travels. Hedelmällinen yhteistyö päättyi Lars Hollmerin kuoleman jälkeen 2010. ”Asioilla on alku ja loppu. Minulla on mahtavia muistoja siitä yhtyeestä ja niistä kiertueista, ja niitä aikoja on nyt mukava muistella. Accordion Tribe on muusikon urani hienoimpia bändejä”, kommentoi Kalaniemi. Vuosien varrelle on mahtunut paljon muitakin tärkeitä tapahtumia, hienoja elämyksiä ja konsertteja. Yksi mieleenpainuvimmista oli tilaisuus soittaa Lontoossa kuningatar Elisabethille ja prinssi Philipille vuonna 1997 Aldargaz-yhtyeen kanssa. ”Muistan, että mietin niiden kappaleiden aikana lähinnä, mitä kaikkea etiketin mukaan kuninkaallisille pitikään sanoa”, nauraa Kalaniemi. ”Aina on ollut myös upeaa päästä soittamaan Wienin konserttitaloon. Olemme olleet siellä Olli Variksen ja Timo Alakotilan kanssa triona, sekä Vilda Rosorin, Ramunder-yhtyeen ja myös Accordion Triben kanssa. Ensinnäkin se sali on aivan mahtava. Siellä aistii kulttuurin kehdon, ja kuitenkin >>>
Tohtorin tutkinnon tekeminen tarjosi Maria Kalaniemelle tilaisuuden pysähtyä ja keskittyä.
29
>>> ihmiset tulevat aina avoimin mielin kuuntelemaan, vaikka eivät tietäisi artistista ja hänen musiikistaan yhtään. Ja vaikka sali on iso, se on aina ollut täynnä.” ”Myös kiertue Grönlannissa, Islannissa ja Färsaarilla oli ainutlaatuinen. Toisaalta Japanissa esiintyminen on aina ollut mahtavaa, koska siellä on kaikki aina niin organisoitua. Joskus on myös niin, että ihan pienet hetket, sellaiset intiimimmät konsertit saattavat olla kaikista ihanimpia. Niissä oikein aistii yleisön läsnäolon. Mutta näitä on paljon.”
Vanhaa perinnettä, uutta musiikkia Jos joku kuvittelee, että kansanmuusikon elämä on pelkkää vanhan toistamista, hän on väärässä. Vaikka soittaja olisi kuinka traditionaalinen hyvänsä, hän aina lisää mukaan roppakaupalla omaa. Kalaniemen kaltaiset muusikot ovat myös säveltäjiä, vaikka uuden musiikin tekeminen tapahtuisikin soitin kädessä ilman nuotteja, kuten Maria Kalaniemen tapauksessa. ”Pidän siitä, että kappaleet eivät lukkiudu nuottiin, vaan uusien sävelmien luomisessa säilyy tietty vapaus. Aina voi tehdä eri lailla ja uudistaa. Sehän on tietenkin selvää, että itsestään sävellykset eivät synny, vaan kyllä se on raakaa työtä, ja inspiraatio syntyy tekemällä”, hän kertoo. Sama musiikin jatkuvan luonnollisen uudistumisen ajatus pitää toisaalta myös osan kappaleista mukana Kalaniemen konserttiohjelmissa. ”Tietysti uusia sävelmiä tulee ohjelmistoon, mutta toisaalta myös samat sävelmät toistuvat. Ne saavat uuden muodon ja hengen vuosien mittaan, enkä kyllästy helposti niihin. Kun esimerkiksi avaan konsertin sävellykselläni ’Kuun henki’, pääsen sisälle konsertin muuhun ohjelmaan. Ja sitten on esimerkiksi vanha suomalainen kansansävelmä ’Istuinpa sänkys laidalla’, johon saa aina uutta sävyä ja väriä.” ”Minulle on myös itsestään selvää, että kansanmusiikissakin on suuri haaste tehdä erilaisia asioita, ja haastetta pitää olla, etsimistä ja löytämistä. Näin ei olisi, jos tälle musiikille määriteltäisiin tarkat esteettiset kriteerit. Taiteilijan näkökulmasta mielenkiinto syntyy ja säilyy juuri tästä haasteesta.” Säveltäminen ja uuden etsiminen tuleekin Maria Kalaniemelle ensimmäisenä mieleen, kun häntä pyytää miettimään tulevaisuuden unelmia. ”Haaveilen sapattivuodesta, jonka aikana voisin keskittyä uuden luomiseen ja matkustelemiseen, kehittyä johonkin uuteen suuntaan ja saada musiikillisesti uusia vaikutteita. Sehän ei todellakaan tarkoita laakereillaan lepäämistä. Kun saa vähän välimatkaa asioihin, niin silloin juuri alkaa pulputa uusia juttuja. Olen sellainen ihminen, joka tarvitsee myös hengähdystaukoja, rauhaa ja tilaa uudelle.” ”Mutta tämä vuosi mennään ihan täysillä. Toivottavasti saan soittaa sieluni kyllyydestä, opettaa ja tehdä paljon konsertteja!”•
”Aika oli kypsä runosoitolle vasta 2000-luvulla.”
30
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi
1
Korvausten kohdistaminen Olen kuullut, että Gramex tilittää keräämänsä julkisen esittämisen korvaukset radiosoittojen mukaan. Pitääkö tämä paikkansa? Aiemmin kaikki Gramexin äänitemusiikin julkisesta esittämisestä keräämät tekijänoikeuskorvaukset tilitettiin todellakin radiosoittojen päälle, eli radioiden Gramexille raportoimien soittotapahtumien mukaan. Asia ei kuitenkaan ole enää aivan tarkkaan näin. Nykyisinkin radioiden soittotapahtumat muodostavat osan julkisesta esittämisestä kerättävien korvausten tilityksen perustasta, mutta tilitys ei tapahdu enää kokonaisuudessa radioilta saamiemme tietojen perusteella. Taustamusiikkioperaattoreilta saamme yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa soitetusta musiikista, ja julkisesta esittämisestä kerättyjen varojen tilitys oikeudenhaltijoille tapahtuu myös näiden tietojen perusteella. Lisäksi teemme itse säännöllisesti tutkimuksia ja kyselyitä eri aloilla
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin lakimies juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Gramex-korvauksista toimiville tahoille heidän käyttämästään musiikista. Näin kerättyä tietoa käytämme myös kyseisten korvausten tilittämisessä oikeudenhaltijoille. Tavoitteenamme on luonnollisesti, että mahdollisimman suuri osa keräämistämme julkisen esittämisen korvauksista tilitettäisiin mahdollisimman todenmukaista käyttöä vastaavasti. Täsmällisen tiedon kerääminen tietyistä äänitemusiikin käytöistä on kuitenkin ainakin tällä hetkellä niin työlästä, että se olisi kannattamatonta kaikille osapuolille.
2
Tilityksen tasajako Meillä on nelihenkinen bändi ja olemme Gramexin asiakkaita. Jokaisella bändin jäsenellä on yhtä suuri taiteellinen ja muunkinlainen panos levymme tekemisessä. Siksi mielestämme ei ole oikein, että solisti saa Gramexin tilityssäännön mukaan puolet taiteilijoiden osuudesta muiden bändin jäsenten jakaessa toisen puolikkaan. Voiko tämän hoitaa jollain muulla tavalla? Kyllä voi. Voitte toimittaa Gramexiin vapaamuotoisen kirjallisen tasajakosopimuksen. Sopimus voi kattaa joko koko levyn tai tietyt sopimuksessa määritellyt urat. Sopimuksesta on käytävä selkeästi ilmi, että haluatte jakaa taiteilijakorvaukset tasan kaikkien äänitteellä tai tietyillä urilla esiintyvien taiteilijoiden kesken. Kaikkien äänitteellä esiintyvien taiteilijoiden on allekirjoitettava kyseinen sopimus ja se liitetään ääniteilmoitukseen. Ääniteilmoitus täytetään kuitenkin normaaliin tapaan todellista studiotilannetta vastaavaksi.
Tavoitteenamme on tilittää mahdollisimman suuri osa keräämistämme julkisen esittämisen korvauksista todenmukaista käyttöä vastaavasti. Tasajakosopimuksen tehtyänne ja sen meille toimitettuanne siinä määritellyn äänitteen tai tiettyjen urien taiteilijakorvaukset jaetaan tasan äänitteellä tai tietyillä urilla esiintyvien taiteilijoiden kesken riippumatta siitä, minkälainen kunkin taiteilijan osuus levynteossa on ollut. Muita mahdollisuuksia jakaa taiteilijaosuutta ei ole. Se siis jaetaan joko Gramexin tilityssäännön mukaisesti tai siten, että jokainen äänitteellä tai tietyllä uralla esiintyvä taiteilija saa tasaosuuden taiteilijakorvauksista. Tasajako ei ole mahdollinen, jos äänitteellä tai uralla esiintyy kapellimestari tai sellaisia taiteilijoita, joita ei haluta sisällyttää tasajakosopimukseen.
3
Tilausmusiikin korvattavuus Toimin freelancerina ja teen tilaustyönä musiikkia muun muassa mainoksiin ja tv-sarjojen tausta- ja tunnusmusiikiksi. Saanko työstäni Gramex-korvauksia?
Et saa, koska Gramex ei lisensoi tilausmusiikkia eikä myöskään äänitemusiikin käyttöä mainoksissa. Tilausmusiikilla tarkoitetaan tiettyyn tarkoitukseen tilattua ja tehtyä musiikkia, jota ei ole julkaistu muussa muodossa. Hyvä esimerkki tilausmusiikista on tv-sarjaan, mainokseen tai yrityksen nettisivuille taiteilijalta tilattu musiikkikappale, jota ei ole aikaisemmin julkaistu. Jos sinulta tilataan musiikkia, vaikkapa juuri edellä mainittuihin käyttömuotoihin, sinun tulee sopia korvauksesta suoraan tilaajan kanssa. Vaikka kyseessä ei olisi tilausmusiikki vaan jo aiemmin julkaistu äänitemusiikki, Gramex ei siinäkään tapauksessa lisensoi äänitteiden käyttöä esimerkiksi tunnusmusiikkina, mainoksissa tai elokuvateatterilevitykseen tarkoitetuissa elokuvissa. Myös näissä tapauksissa korvauksesta on sovittava suoraan käyttäjän kanssa. Taustamusiikkia tv-käyttöön Gramex sen sijaan lisensoi, jos kyseessä ei ole tilausmusiikki. Jos elokuvasta tehdään soundtrack-äänite, siitä on tehtävä normaaliin tapaan ääniteilmoitus. Silloin Gramex lisensoi soundtrackin käyttöä toimivaltansa rajoissa.
•
31
32