Gramexpress 2/13 E s i t t ä v i e n ta i t e i l i j o i d e n j a ä ä n i t t e i d e n t u o t ta j i e n t e k i j ä n o i k e u s y h d i s t y s G r a m e x
Marion ’’Tarkoitan mitä laulan’’
Jätti nimeltä Google Musiikki tekee hyvää myös kassavirralle Chisu vuoden radiotähti 1
hän
Marja-Leena Mansala Syntyi 31.12.1949 Jyväskylässä Koulutus ja työura Oik. kand. 1975, varatuomari 1978. Toimii IPR University Centerin pääsihteerinä. Aiemmin mm. esittelijänä Helsingin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, käräjätuomarina Espoon käräjäoikeudessa ja lainopillisena asiamiehenä Teollisuuden ja työnantajien keskusliitossa. Toiminut tekijänoikeusneuvoston ja työsuhdekeksintölautakunnan sihteerinä ja jäsenenä. Perhe ja harrastukset Naimisissa, kaksi lasta ja kuusi lastenlasta. Harrastaa lukemista ja laskettelua.
Haastattelu LAURI KAIRA Kuva tomi westerholm
Aineettomien oikeuksien tutkija IPR-instituutin johtaja Marja-Leena Mansala toivoo pk-yrityksille lisää neuvontapalveluja. ➤ Montako levyä omistat? – Satakunta. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? – Radiosta ja cd-levyltä.
➤ Miten musiikki liittyy teidän perheenne arkeen? – Radio on auki sekä kotona että autossa lähes aina. ➤ Liittyykö johonkin kappaleseen
vahvoja muistoja? – Palaudun aina lapsuusmuistoihin saksalaisen ”Das gibt’s nur einmal” -kappaleen mukana.
➤ Entä yhtyeeseen,
konserttiin tai muuhun musiikkitapahtumaan? – Simon and Garfunkel, Porin Jazz ... Sitä on näköjään sidoksissa omaan aikakauteensa!
➤ Millaisesta musiikista
pidät? – Jatsista, jos se ei ole liian vaikeaa, swingistä ja toissapäivän popista ja rockista.
➤ Laulatko tai soitatko jotain instrumenttia? – Laulan, kun kukaan ei ole kuulemassa, enkä soita mitään instrumenttia. 2
➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri sinulle merkitsee suomalaisten kannalta? – Minusta se on rikkaus ja auttaa ymmärtämään omia juuriaan. ➤ Entä kehitysmaissa ja/tai kansallisten vähemmistöjen kannalta? – Samanlainen merkitys kansallisella ja omaleimaisella musiikkikulttuurilla on muillekin. Kansallisten vähemmistöjen kannalta merkitys voi olla vielä suurempi, koska musiikki yhdistää vähemmistön suurempaan kokonaisuuteen ja luo siten yhteenkuuluvuutta yli rajojen. ➤ Millaisia haasteita näet tällä hetkellä kotimaisella luovalla alalla? – Juristi kun olen, korostan kaikkien immateriaalioikeuksien mahdollisimman laajaa hyväksi käyttämistä – luova toiminta vaatii suojakseen monenlaisia keinoja. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan pk-yrityksille suunnattuja helposti saavutettavia neuvontapalveluja. ➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? – Mahdollisuutta hyödyntää omaa henkistä pääomaa ja oikeutta tulla tunnustetuksi tekijänä. Tekijänoikeuteen liittyvien moraalisten oikeuksien merkitys korostuu mielestäni kopioinnin ja muun hyödyntämisen helpottuessa.•
pääkirjoitus Lauri Kaira Päätoimittaja
Musiikki tekee hyvää – myös kassavirralle
’’Musiikilla voi vaikuttaa jopa ostopäätöksiin.’’
Oikein valitulla musiikilla voi vaikuttaa jopa asiakkaan ostopäätöksiin. Klassinen musiikki sai ihmiset ostamaan kalliimpia viinilaatuja kuin hittimusiikki, ranskalainen musiikki lisäsi ranskalaisten viinien ja saksalainen saksalaisten viinien myyntiä. Musiikkia käytetään myös kuntoutustyössä monella tavalla. Sillä edistetään hyvinvointia, lievitetään jännitystä ja kipuja ja jopa tehostetaan elimistön immunologista toimintaa. Meille musiikin harrastajille musiikki on arvo sinänsä. Mutta nämä tutkimukset kertovat, että sillä on myös mahtava voima. Musiikki siis oikeasti tekee hyvää – niin sielulle, tunnelmalle kuin kassavirralle.•
PS. Hyvää kesää!
Juhannus on lähellä, joten kohta pääsemme lomalle. Haluan käyttää tilaisuutta hyväkseni toivottaakseni Gramexin asiakkaille ja yhteistyökumppaneille parasta mahdollista kesää.
20
Kuva: saara vuorjoki
M
iksi yritykset soittavat taustamusiikkia, niin kaupoissa ja ravintoloissa kuin asiakaspalvelutiloissa? Haastattelimme tähän lehteen alan ykkösasiantuntijoita ja pyysimme heitä kertomaan myös, millaisia tutkimuksia asiasta on tehty. Saimme vastaukseksi, että taustamusiikista on hyötyä. Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelutilojen sisustusta. Ammattilaiset puhuvat äänimaisemasta. Oikein valittu musiikki on todella merkittävä osa sisustusta. Sillä voi myös kertoa, kenelle liike on tarkoitettu. Sillä voi rauhoittaa, innostaa tai peittää asiakasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. Musiikin tehoa on mitattu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa haastateltiin kauppojen asiakkaita ja myymäläpäälliköitä. Lopputuloksena oli, että asiakkaat suosivat liikkeitä, joissa on taustamusiikkia, ja taustamusiikki sai asiakkaat myös ostamaan enemmän. Melko pian myös havaittiin, että musiikin laadulla on merkitystä. Tutkija havaitsi, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja – ehkä sen seurauksena – kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan.
sisältö 2/13 5
14
27
Gramexpress Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira Toimitussihteeri Anu Karlson Ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 24. vuosikerta Julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564 Painos 48 000 kpl Kirjapaino Forssa Print 2013
2 Hän / Marja-Leena Mansala 3 Pääkirjoitus / Lauri Kaira 4 Alkusoitto 7 Tahtipuikko / Hannu Marttila 8 Marion: ’’Tarkoitan mitä laulan’’ 14 Välisoitto 15 Asiakasinfo 16 Musiikki tekee hyvää 20 Chisu vuoden 2012 soitetuin 22 Jättiläinen nimeltä Google 27 Soolo / Eeppi Ursin 28 Kiroileva siili kertoo tekijänoikeudesta 29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula 30 Messissä mukana
Kannessa Marion. Kannen kuva: Minna Annola
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
Jazzia ja metallia Japaniin Suomalainen musiikki laidasta laitaan uppoaa Japanissa. Toukokuussa Loud & Metal Attack -festivaalissa soittivat suomalaiset metalliyhtyeet Nightwish, Turisas, Omnium Gatherum ja Mokoma. Aivan toista genreä edustaa trumpetisti Jukka Eskola, jolla on jo vuosia ollut uskollinen fanikunta Japanissa. Eskolan uusin albumi Orquesta Bossa julkaistiin Japanissa jo 15.5., kun taas suomalaiset saavat odottaa julkaisua syksyyn saakka.
PMMP vaikenee Kymmenvuotinen menestyksekäs ura riittää PMMP:lle toistaiseksi. Sony Music tiedotti toukokuussa, että yhtye jää telakalle mittavan kiertueen päätteeksi lokakuussa. Varsinaisesta hajoamisesta ei ole kyse, sillä Mira Luotin ja Paula Vesalan tähdittämä viisihenkinen yhtye on ilmoittanut että mikään ei estä heitä jatkamista, mikäli jossain vaiheessa siltä tuntuu. Uusi julkaisukin on luvassa ennen vaikenemista – tekeillä on albumi, jolla kuullaan uusia versioita PMMP:n aiemmasta tuotannosta. Kuva: Miikka Lommi / Tuomas Järvelä
4
KUVA: miikka pirinen
Jukka Eskolaa fanitetaan Japanissa.
85-vuotias Teosto mukana SuomiAreenassa
Porin SuomiAreenassa puhuttaa tänä kesänä raha ja musiikki. Kirjurin kahvilassa perjantaina 19. heinäkuuta pidettävän keskustelun järjestää Teosto. Keskustelemassa ovat Esa Kuloniemi, Aija Puurtinen, meppi Sirpa Pietikäinen ja kansanedustaja Mikael Jungner. Keskustelua vetää Teoston Tomi Korhonen. Teosto täyttää kuluvana vuonna 85 vuotta. Juhlavuoden tapahtumiin kuului myös 23.5. järjestetty seminaari Finlandia-talolla.
Musiikkibasaari avautui Keväällä avautui Musiikkibasaarisivusto, joka kokoaa suomalaisten musiikkikirjastojen palvelut yhden linkin taakse. Sivuston ytimenä on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun musiikkilaajennus – kaikkiin mah-
dollisiin musiikkiaiheisiin kysymyksiin pyritään löytämään vastaukset. Sivuston kautta pääsee myös muun muassa kirjastojen kansallisiin tietokantoihin sekä erilaisiin verkkokuuntelupalveluihin.
Uusi musiikkisovellus Toukokuun lopussa tuli ladattavaksi uusi kotimainen musiikkisovellus OneHour Guitar Chord Method. Sovellus perustuu aiemmin kirjana julkaistuun The Only Complete -metodiin, joka sai 1990-luvulla ylistäviä arvioita kansainvälisissä kitaralehdissä. Reijo Hiltusen kehittämän metodin ideana on opettaa käyttäjänsä ymmärtämään sointurakenteita niiden ulkoa opettelemisen sijaan. Sovellus on ladattavissa ensimmäisten viikkojen ajan ilmaiseksi appStoresta iPhone 4- ja 5-malleille sekä iPadeille.
Uusi jazz-sivusto Huhtikuussa avattu Jazz Finland -sivusto palvelee tiedonjanoisia suomalaisen jazzin kysymyksissä. Suomen- ja englanninkielisen sivuston päätoimintoina ovat kattava keikkakalenteri sekä tietokanta jazzmusiikista Suomessa. Sivusto esittelee lisäksi kiinnostavia artisteja ja ajankohtaisia ilmiöitä sekä toimii aktiivisena jazzalan keskustelufoorumina. Verkkopalvelua ylläpitää Suomen Jazzliitto. www.jazzfinland.fi
Kaija Saariaholle Polar-palkinto Säveltäjä Kaija Saariaho saa ensi elokuussa liittää lukuisten arvokkaiden sävellyspalkintojensa luetteloon uuden ja komean meriitin: hänelle on myönnetty ruotsalainen Polar-musiikkipalkinto. Tämä palkinto annetaan vuosittain kah-
delle eri musiikkityylejä edustavalle säveltaiteilijalle. Toinen palkinnon saaja on senegalilainen, Suomessakin toiminut Youssou N’Dour. Palkintosumma kummallekin on miljoona Ruotsin kruunua eli lähes 120 000 euroa. Kuva: Maarit Kytöharju
Elojazzin tuplasynttärit Oulussa vietetään ensi kesänä tuplasynttäreitä, kun juhlavuosiaan viettävät sekä Elojazz-festivaali että paikallisyhdistys Jazz 20 ry. 40-vuotias yhdistys järjestää 25-vuotiaan festivaalin Oulun Rauhalassa 1.–3.8. Ohjelmistossa nähdään muun muassa Joey Calderazzo Trio, Nicole Willis & the Soul Investigators, Dalindèo sekä Jukka Perkon Simon & Garfunkel -tulkintoja. Kuva: johanna kylli
Dee Dee Bridgewater villitsi yleisön Elojazzissa 2012. 5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
alkusoitto
Kissa vieköön, ne tulevat taas!
Uusrahvaanomaiset palaavat M. A. Nummisen Uusrahvaanomainen jatsiorkesteri palaa esiintymislavoille lokakuussa. Nummisen, Jani Uhleniuksen, Pedro Hietasen (nämä kolme kuvassa) ja Pekka Sarmannon muodostama kokoonpano nähdään 10.–13. lokakuuta Keravalla, Hämeenlinnassa, Porissa ja Helsingissä. M. A. Numminen ilahduttaa myös radion kuuntelijoita kesällä uudella musiikkiohjelmasarjallaan. ”M. A. Nummisen musiikkiohjelma” lähetetään Yle1:ssä 6.6. alkaen. KUVA: numi nummelin
Gramex ja Teosto ideoivat yhteistyökohteita
Disney-unelma todeksi Nightwish-yhtyeestään tunnetulla Tuomas Holopaisella on tekeillä itsensä Don Rosan siunaama Disney-sävellysprojekti. Disneysarjakuvien ihailija on haaveillut toistakymmentä vuotta kirjasoundtrackin säveltämisestä, ja nyt on syntymässä Music Inspired by The Life and Times of Scrooge McDuck -teos, jonka nauhoitukset alkavat elokuussa Lontoon sinfoniaorkesterin kanssa.
6
Holopainen on päässyt seikkailemaan kahdesti myös piirroshahmona Aku Ankan sivuille, viimeksi tänä keväänä yhdessä Kotiteollisuus-yhtyeen Jouni Hynysen kanssa.
Roope Ankan elämä ja teot.
Kuva: Tuomas Holopainen
Gramexin ja Teoston henkilökunnat pitivät toukokuun lopulla yhteisen seminaarin, jossa ideoitiin yhteistyöhankkeita. Teoston ja Gramexin hallitukset ovat sopineet, että järjestöt kehittävät entisestään yhteistyötään. Taustalla on erityisesti halu palvella asiakkaita paremmin. Seminaarissa pidettiin hyvänä esimerkkinä hiljattain lanseerattua yhteistä DJ-tallennuslisenssiä. Gramexin verkkokaupassa myytävä DJtallennuslisenssi kattaa sekä Teosto- että Gramex-oikeudet.
Turun Kirjamessujen ja Turun musiikkijuhlien yhteistyö jatkuu. Elokuun 10. päivänä kirjailijat Donna Leon ja Anna Kortelainen keskustelevat ennen konserttia, jossa Donna Leon esiintyy yhdessä venetsialaisen barokkiorkesteri Il Pomo d’Oron kanssa. Konsertti esitetään suuren kysynnän vuoksi Turun musiikkijuhlilla kaksi kertaa. Turun musiikkijuhlat järjestetään tänä vuonna 5.–17.8. ja Turun kansainväliset Kirjamessut 4.–6.10.
Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies
Kuva: regine mosimann
Saksofonisti palkittiin.
Kritiikin kannukset Linda Fredrikssonille Suomen arvostelijain liitto myönsi huhtikuun lopussa Kritiikin kannukset -palkinnon saksofonisti Linda Fredrikssonille. Fredriksson tunnetaan muun muassa kovassa nosteessa olevasta Mopo-yhtyeestään. Palkintoperusteissa muusikkoa kuvailtiin ”syvän emotionaaliseksi, klassisen perinteen taitavaksi soittajaksi, jonka villeissä ja vapautuneissa tulkinnoissa on asennetta ja huumoriakin, taiteellisesta tasosta tinkimättä”. Palkinto on jaettu vuodesta 1961 lähtien suomalaiselle luovalle tai esittävälle taiteilijalle tai ryhmälle ansiokkaasta suorituksesta jollakin taiteen alalla. Viimeksi kannustusta on tullut musiikin alalle vuonna 2005, jolloin palkinnon pokkasi säveltäjä/ muusikko Taito Hoffrén.
Odottava tunnelma
M
aailman henkisen omaisuuden päivän päätapahtuma järjestettiin Tennispalatsissa 26.4. Ensimmäistä kertaa samassa tapahtumassa olivat edustettuina sekä tekijänoikeudet että teollisoikeudet. Tähän johti luultavasti sattuma, mutta se oli joka tapauksessa mielenkiintoinen kokeilu. Molemmat oikeudet ovat toki osa henkistä omaisuutta, mutta luonteeltaan esimerkiksi musiikkiteos ja keksintö ovat melko kaukana toisistaan. Aika näyttää, tuleeko tästä pysyvä käytäntö. On aina mukava kuunnella, kun samanmieliset julistavat ilosanomaa toisilleen. Välttämättä tämä ei ole itsestäänselvyys, mutta ainakin tällä hetkellä tekijänoikeuksien haltijat – olivatpa nämä taiteilijoita tai luovan alan yrittäjiä tai elokuva-alan, musiikin, pelialan tai median edustajia – näyttävät puhuvan samaa kieltä ja olevan pääosin samoilla linjoilla tekijänoikeuksien puolustamisessa. Tällä kertaa eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa. Tekijänoikeusalalla tunnelma on odottava. Erityistä mieliä kuohuttavaa ei ole tällä hetkellä vireillä. EU:ssa on valmistelussa isojakin asioita, ja joidenkin jo hyväksyttyjen direktiivien voimaansaattaminen on tulossa kansallisesti ajankohtaiseksi. Hyvitysmaksujärjestelmän kehittäminen näyttää juuttuneen ikuisuusasiaksi. Piratismin vastustamiseen odotellaan uusia välineitä. Kaiken kaikkiaan oikeudenhaltijoiden piirissä on eletty viime aikoina seesteistä aikaa. Tämä on tuntunut myös oikeudenhaltijoiden Lyhtyyhteistyössä: kuluneen vuoden aikana piirissämme on ollut aikaa keskittyä enemmän sisäisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Kuten totesin, EU:ssa on vireillä merkittäviä aloitteita, joista meille keskeisin on tekijänoikeuksien hallinnointia koskeva direktiiviehdotus. Se tuo mukanaan uutta hallinnollista taakkaa, mutta tuskin Suomessa mullistaa tekijänoikeuksien hallinnointia sinänsä.•
’’Eivät edes piraattien edustajat rikkoneet tekijänoikeuspäivän harrasta tunnelmaa.’’
Matti Jurvaa uusina tulkintoina Mittavan levytysuran tehneen Matti Jurvan (1898−1943) laulut ovat saaneet uudelleentulkintoja Pale Saarisen ja Ape Anttilan tuottamalla tribuuttialbumilla, joka tuli ulos toukokuussa. Suomen Musiikin julkaisemalla levyllä kappaleita tulkitsevat muun muassa Jukka Poika, Erik Lindström, Irina Björklund, Indican Jonsu ja Verneri Pohjola.
Hannu Marttila
’’Soita viel se refer-jazz.’’
7
Kuva: saara vuorjoki
Kuva: Jouni Viitala / SARV
tahtipuikko
Kirjailijat konserttilavalla
Marion:
’’Tarkoitan mitä laulan’’ ”Maailman ihanin tunne on, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu”, sanoo Marion Rung viidenkymmenenkahden vuoden lavakokemuksellaan. ”Se on maaginen hetki. Silloin ei haluaisi ollenkaan pois lavalta.” Teksti ANU KARLSON Kuvat minna annola
levyjen kannet: jaripekka koikkalaisen kokoelma
8
”Tärkeää on vain, että sielu on mukana laulamisessa.”
9
M
iten kiltistä ja ujosta perhetytöstä tuli Suomen iskelmätaivaan kansainvälisestikin tunnustettu tähti? Siihen tarvittiin kovaa työtä ja ripaus hyvää onnea. Kilpailut olivat tuohon aikaan hyvä ponnahduslauta, sillä niitä oli vähän, ja etenkin Eurovision laulukilpailut olivat suuri tapaus myös Suomessa. ”Näin jälkeenpäin en voi käsittää, miten silloin uskalsin mennä mukaan”, päivittelee Marion nyt. ”Sillä minä olen ujo vieläkin, ja silloin nuorena olin aivan tavattoman ujo!” Marionilla oli ikää vasta kuusitoista vuotta. Hän oli musikaalisen perheen esikoisena aina laulanut, mutta julkista esiintymistä hän ei olisi rohjennut ajatellakaan, ellei häntä olisi siihen varta vasten yllytetty. Yksi yllyttäjistä oli hänen laulunopettajansa Eero Väre, joka oli jo vuotta aikaisemmin rohkaissut häntä osallistumaan Suomen iskelmämestaruuskilpailuihin. Toinen sija tässä kilvassa poiki levytyssopimuksen, ja ensilevystä ”Brigitte Bardot” tuli heti pieni hitti. Mutta oli ihan toista lähteä ulkomaille, vieläpä kisaan, joka televisioitaisiin koko Eurooppaan. Nuori Marion Rung päätettiin lähettää Luxemburgiin onneaan koettamaan, vaikka Suomen karsinnoissa oli mukana sellaisiakin kokeneita lavakettuja kuin Laila Kinnunen, Vieno Kekkonen ja Kai Lind. Kappalevalinta osui Kari Tuomisaaren keväisen hilpeään ”Tipitiihin”. Vaikka televisiota ei silloin vielä ollut joka kodissa, sen verran niitä kuitenkin oli, että kotimaan euroviisukarsinnan voitto merkitsi kertakaikkista yksityisyyden menetystä. Kun Marion oli eilen ollut tavallinen kampaamooppilas, tänään hän oli tähti. ”Kun aamulla ajoin töihin neljäntoista bussilla, rahastaja heti onnitteli, ja tuntui että kaikki ihmiset katsoivat minua.” Seitsemäs sija Luxemburgissa ei vielä avannut kansainvälistä uraa, mutta Suomen pienissä oloissa se oli suuri saavutus. Seuraavan kerran Marion oli mukana 1973 Rauno Lehtisen kappaleella ”Tom Tom Tom”, jolla hän sijoittui kolmanneksi. Omaa luokkaansa olivat hänen menestyksensä Sopotin laulufestivaaleilla, myöhemmin Intervision laulukilpailuissa: ensimmäinen sija sekä vuonna 10
1974 että vielä 1980. Matka pirteästä Tipitiistä herkän-väkevään laulelmaan ”Hyvästi yö” kuvastaa myös laulajattaren äänen ja tulkintatahdon kypsymistä.
”Marion aus Finnland” Käytännön syistä Marion on laulanut eniten suomeksi, mutta myös englanniksi, saksaksi ja – juutalaisen koulun kasvattina – hepreaksi. Love is… -albuminsa hän levytti Lontoossa Paul McCartneyn työskennellessä naapuristudiossa, ja Saksan television Hitparadeohjelmissa hän loisti 1970-luvulla kilpaa niin
pitkään mietittyään. ”Se soi jotenkin niin pehmeästi. Ehkä tähän vaikuttaa myös se, että englanti on lähempänä äidinkieltäni ruotsia kuin suomi. Lisäksi meillä kuunneltiin kotona paljon englanninkielisiä evergreenejä: Frank Sinatraa, Bing Crosbya, Rosemary Clooneya.”
”Unohda itsesi” Ramppikuume lennätti ujolle nuorelle tytölle aina perhosia vatsaan, eikä Marion ole myöhemminkään keksinyt mitään poppakonstia hallita esiintymisjännitystään. Mutta
”Pyrin olemaan mahdollisimman varma osaamisestani.” ikään saksaksi laulavien Mireille Mathieun, Demis Roussosin ja Julio Iglesiasin kanssa. Marion lauloi suvereenisti livenä ilman taustanauhoja, mikä herätti Saksan tv-väessä suurta ihailua. ”Marion aus Finnland” oli käsite. Hänen singleään ”El Bimbo” myytiin satatuhatta kappaletta, ja kaikkiaan kuudesta levytetystä kappaleesta ”Der Bauer und sein Weibchen” (Kylähäät) ja ”Señorita por favor” nousivat sekä myyntimenestyksiksi että listahiteiksi. Tuohon aikaan Marionilla oli Saksassa peräti neljä eri fan clubia. Yllättävän vähän hän on tullut laulaneeksi omalla äidinkielellään, ruotsiksi, vaikka nimeää tärkeimmiksi esikuvikseen ruotsalaiset Lill-Babsin ja Siw Malmkvistin. Kotimaassa Marion ansaitsi kauneimmat laakerinsa ravintolashow’n tähtenä. Tämä mannermainen musiikkiviihteen laji vakiintui Suomeen 1960-luvun lopulla, ja Helsingin Kalastajatorpasta tuli sen ensimmäisiä keskuksia. Marion oli jo saanut tuntumaa teatterityöhön vierailemalla Helsingin ruotsalaisen teatterin musikaaleissa ja lukuisissa tv-ohjelmissa. Hän oli tunnollinen harjoittelija ja kävi tanssiosuuksiensa hiomiseksi jopa balettitunneilla. Haittaa ei ollut siitäkään, että hän ruotsinkielisenä oli hyvin perillä ruotsalaisten kollegojensa show-ohjelmista. ”Jos minun pitäisi valita mieluisin laulukieleni, ehkä se olisi englanti”, hän vastaa
hän tietää tarvitsevansa rauhaa keskittymiseen sekä tietoisuuden siitä, mihin keskittyy. ”Pyrin olemaan aina mahdollisimman varma osaamisestani. Silloin on helpompi mennä lavalle, kun tietää mitä tekee.” Jännitys on pahimmillaan ennen lavalle menoa, mutta kun on päässyt lavalle, sitten se nopeasti häviää. ”Siinä lavalla pitää tavallaan unohtaa itsensä. Ei voi ajatella, onko minulla nyt hyvä asento ja olenko minä kuvauksellinen juuri tästä kulmasta. Pitää vain antaa mennä, ei saa jäädä kiinni itseensä.” Tietyllä tasolla esiintymisjännitys on vähentynyt kokemuksen karttuessa, mutta toisella tasolla sitä on tullut lisää. ”On tullut kriittisemmäksi itseään kohtaan, tuntee omat rajoituksensa ja tietää – tai luulee tietävänsä – mitä yleisö odottaa. Mutta se on maailman ihanin tunne, kun yhteispeli yleisön kanssa sujuu. Silloin unohtaa kaiken, silloin ei ole sähkölaskuja olemassakaan!” Yksi taiteilijan tehtävistä on tietysti juuri se, että kuulijatkin saisivat hetkeksi unohtaa sähkölaskunsa ja muut arjen murheensa. ”Se on yleisön ja esiintyjän välistä energian vaihtoa, ja se pitäisi saada toimimaan. Aina se ei voi toimia sataprosenttisesti, ja silloin on vain vedettävä ammattitaidolla. Mutta silloin kun se natsaa, se on maaginen hetki. Sieltä lavalta ei haluaisi ollenkaan tulla pois.” >>>
Marion levyllä (albumit) Marion on onnellinen (live) (1969) Shalom (1972) Tom Tom Tom (1973) kultalevy Lauluja sinusta (1974) kultalevy El Bimbo (1975) kultalevy Baby Face (1976) kultalevy Marion ’’77’’ (1977) kultalevy Rakkaus on hellyyttä (1977) kultalevy Love is... (1978) Por favor (1978) Onni on kun rakastaa (1979) kultalevy Moni-ilmeinen Marion (1980) Rakkaimmat lauluni (1982) Elän kauttasi (1983) Nainen (1984) Marion -88 (1988) Marionin konsertti (live) (1989) Nuo silmät (1994) Hän lähtee tanssiin (1995) Yön tähdet (1997) Sadetanssi (2000) Elämän voimaa (2009) kultalevy Sydänsillat (studio/live) (2012) Albumien lisäksi Marion ehti vinyyliaikana levyttää kymmenittäin singlejä ja EP-levyjä. Niitä julkaistiin Suomen lisäksi mm. Ruotsissa, Saksassa, Englannissa ja Japanissa. Tässä poimintoja Gramexin Jaripekka Koikkalaisen kokoelmasta.
11
”Pidän lauluista, joissa kuuluu koko elämä.”
12
Oppia yhteistyöstä Yhteistyökumppanit ovat esityksen sujumisessa tietysti avainasemassa. Tuttu pianisti-kapellimestari on paras turva ja tuki. Sellaisena on Marionin ammattiuralla ollut pisimpään Antti Hyvärinen. Marion sanoo myös oppineensa Hyväriseltä kaikkein eniten. ”Me teimme yli kolmekymmentä vuotta niin tiiviisti työtä yhdessä, ja me ruodimme aina keikkamme jälkeenpäin, niin että annoimme ihan kunnon kritiikit toisillemme.” Moni taiteilija tuntee olevansa heti keikan jälkeen niin vereslihalla, ettei halua välittömästi ottaa vastaan arvostelua esitykses-
peämmäksi itseään kohtaan. ”Täydellinen ei voi olla kukaan.” Marionin musiikkimaku on muuttunut paljonkin uran kuluessa. ”Minähän olen aikuistunut tämän ammatin myötä”, hän toteaa. ”Silloin nuorempana se oli enemmän sitä, että kaikki on kivaa ja elämä hymyilee. Nykyään pidän tulkinnallisista lauluista – hitaista, kauniista, koskettavista; sellaisista joissa kuuluu koko elämä. Ne puhuttelevat ihan toisella tavalla.” Kypsän kauden Marionin lauluissa on omakohtaisuuden tuomaa särmää, kipuakin. Uusimman albuminsa Sydänsillat esipuheessa
”Olen tullut kriittisemmäksi itseäni kohtaan ja tunnen omat rajoitukseni.” tään. Marion on kuitenkin sitä mieltä, että palautekeskustelu on paras käydä heti, kun asiat ovat vielä tuoreessa muistissa. Se on rankkaa, mutta se on yksi tapa oppia virheistä. ”Se kannattaa kelata heti auki, koska ne fiilikset ovat niin voimakkaat silloin. Että hei, tuossa voisi olla hitaampi tempo, tai tässä nopeampi. Tai että laulujen järjestys ei ole hyvä näin; että kokeillaan huomenna vaikka noin.” ”Se on hyvin kasvattavaa, ja siinä oppii paljon”, Marion summaa. ”Sitten unohdetaan se juttu ja aloitetaan seuraavana päivänä puhtaalta pöydältä.”
Sielu aina mukana Mikään ei voita live-esiintymistä, jossa kontakti yleisöön on elävä. Mutta Marion viihtyy myös levytysstudiossa ja arvostaa mahdollisuutta keskittyä musiikin kannalta olennaiseen: laulamiseen ja tulkintaan. ”Voit mennä studioon ilman meikkiä ja millaisissa vaatteissa tahansa. Tärkeää on vain, että sielu on mukana laulamisessa.” Yleisö on inspiraation lähde konsertissa, mutta studiossa innoituksen täytyy löytyä omasta itsestä. Marion myöntää olleensa joskus armoton täydellisyyden tavoittelija. Vanhemmiten hän on kuitenkin oppinut lem-
hän itse sanoo sen kauniisti: ”Tarkoitan mitä laulan; tunnen mitä kuulen.”
Vapaan kasvun ihanuus Marion kertoo joskus katselevansa kauhistuneena, kuinka aloittelevia laulajia nykyään muokataan valtavirran edellyttämiin tiukkoihin muotteihin. Hänen sukupolvensa sai sentään kammata ja pukea itsensä juuri niin kuin halusi. Ainoa, mihin levy-yhtiö puuttui, oli laulettu ohjelmisto. ”En tiedä, olisinko edes pystynyt mukautumaan tuohon tuotteistamiseen”, Marion pohtii. ”Tai ehkä olisinkin, koska olin nuorena niin ujo ja epävarma. Mutta minulla on ollut onnea: olen saanut kypsyä rauhassa.” ”Minä ja minun ikäiseni laulajat, jotka täällä vielä nykyäänkin pyörivät, kuten Katri Helena, me olemme kaikki saaneet kasvaa vapaasti omiksi itseksemme. Tämä on ehkä tehnyt meistä jollain tavalla vahvoja. Se voi olla myös yksi syy siihen, että olemme vieläkin mukana.” Marion kavahtaa nykyistä kertakäyttökulttuuria. Sen sijaan hän arvostaa turvallisuutta ja pitkäaikaisten suhteiden rakentamista. Jälkeenpäin hän on todennut näiden arvojen olevan pitkälti äidiltä perittyjä.
”Äidillä oli hyvin vahvat mielipiteet monista asioista, mutta en ole ikinä kokenut sitä mitenkään huonoksi asiaksi. Varsinkin vanhempana olen tajunnut, että hän oli aivan oikeassa. Olen oppinut häneltä myös työmoraalia: sitä että mikään ei tule helpolla, vaan kaiken arvokkaan ja tärkeän eteen on tehtävä paljon työtä.”
Sisaruutta lavalla Sukupolvensa valioita olivat Leidit lavalla – neljän solistin yhteisprojekti, jonka Esa Nieminen kumppaneineen vuonna 2000 polkaisi käyntiin, hieman mieslaulajien Mestarit areenalla -konserttikiertueen tapaan. Marion tunnustaa olleensa täynnä intoa heti, kun sai ensimmäisen puhelinsoiton Niemiseltä. Muut leidit olivat Katri Helena, Paula Koivuniemi ja Lea Laven. ”Olin niin onnellinen, että pääsin tähän mukaan. Se oli juhla-aikaa ja hienon hieno kokemus.” Marion kiittää kiertueen erinomaisia järjestelyjä, jotka tähtäsivät ensisijaisesti siihen, että taiteilijoilla olisi hyvä olla. ”Kaikki hoidettiin, meikit, vaatteet – me saimme keskittyä vain laulamiseen. Ja meillä oli hirveän hyvät fiilikset keskenämme, vaikka ulkopuolelta vähän yritettiin tivata, että eikö teillä nyt ole mitään kränää; kuinka neljä niin suurta egoa voi mahtua samaan tilaan…” Ulkonäkö on vain pintaa Viihdetaiteilijana joutuu huolehtimaan paitsi äänen kunnosta myös ulkonäöstä vielä tarkemmin kuin jos olisi vaikka kampaaja. ”Kieltämättä se rasittaa. Mutta taas kerran minua on auttanut kodin perintö. Äitini oli melkein perfektionisti tässä suhteessa: aina hyvin meikattu, aina tukka hyvin, vaatteet sävy sävyyn ja korut ja kaikki … olen ikään kuin saanut esimerkin hänestä, ja on sikäli ollut helppo uida tuohon maailmaan.” Parikymmentä vuotta sitten puhjennut astma pakottaa Marionin kaksin verroin varomaan vilustumisia. Ja koko ajan joutuu miettimään, mitä syö ja juo ja miten nukkuu. ”Mutta kaikkihan me vanhenemme. Totuus on kuitenkin se, että vaikka ulkokuori rapistuu, se on vain pintaa. Sisältä ihminen on aina yhtä kaunis ja yhtä nuori – ehkä kuitenkin hieman kypsynyt. Haluan mieluummin olla syvä ihminen kuin kaunis ihminen.”• 13
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Lauri Kaira ja Anu Karlson.
välisoitto
Gramexille uusi hallitus Gramex ry:n vuosikokous valitsi hallituksen tälle kaudelle. Hallitukseen ei tullut suuria muutoksia. Gramexin puheenjohtajana jatkaa Ilmo Laevuo. Tuottajajäsenet ovat Lauri Rechardt (varajäsenenä Tapio Korjus), Niko Nordström (varalla Kari Helenius) ja Jarkko Nordlund (varalla Wemppa Koivumäki). Taiteilijajäsenet ovat Jouni Nieminen (varalla Martti Metsäketo), Matti Lappalainen (varalla Sami Kuoppamäki) ja Ahti Vänttinen (varalla Lottaliina Lehtinen).
... samoin kuin Teostolle
Kuva: Sari Lindström
Teoston kevätkokous pidettiin huhtikuussa. Kokouksessa valittiin Teoston hallituksen uudeksi jäseneksi Kaija Kärkinen. Kärkinen on Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n puheenjohtaja. Teoston hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kim Kuusi. Muut jäsenet ovat Tommi Tuomainen, Ari Nieminen, Juha Tikka ja varapuheenjohtajaksi valittu Mikko Heiniö.
Töölönlahden tahtipuikko.
Oopperalle uusi ylikapellimestari Suomen Kansallisoopperan säätiön hallitus valitsi Kansallisoopperan uudeksi ylikapellimestariksi saksalaissyntyisen Michael Güttlerin. Mariinski-teatterin vierailevan kapellimestarin tehtävästä Suomeen siirtyvä Güttler aloittaa ylikapellimestarina 1.8.2013. Güttler ei johda edeltäjänsä Mikko Franckin tavoin koko taiteellista toimintaa, vaan toimii oopperan taiteellisen johtajan Lilli Paasikiven alaisuudessa. Paasikivi aloittaa tehtävässään niin ikään elokuun alussa. Kuva: Suomen Kansallisooppera
14
Uusi kasvo Gramexissa Huhtikuun alussa Gramexissa aloittanut Silja Sinnemäki sijaistaa äitiysvapaalle jäänyttä Ilona Saarelaa ulkomaisessa tilityksessä. Siljalla on matkatoimisto- ja kirjastotausta ja työkokemusta myös tekijänoikeusalalta. Silja harrastaa lukemista, luovaa kirjoittamista sekä pilatesta ja jumppaa.
Gramex kirkkoveneessä Perinteinen kevätkisa tekijänoikeusjärjestöjen välillä käytiin kevään ensimmäisenä hellepäivänä, toukokuun 8:ntena. Lajina oli komeasti kirkkovenesoutu. Gramexin joukkue (kuvassa vasemmalla) hävisi niukasti Teostolle ja saavutti kunniakkaan 4. sijan. Ensimmäinen palkinto meni Kopiostolle.
Kuva: Pirjo Salmela
Soutamassa, huopaamassa ja perää pitämässä (ylh. vas.) Marja Hakkarainen, Ulla Haukatsalo, Juhani Ala-Hannula, Pia Riihimäki, Tuomas Talonpoika, (alh.) Anu Karlson, Heli Kosunen, Tarja Henriksson ja Pirjo Salmela. Kuva: teosto
asiakas
info Taiteilija- ja tuottaja-asiakas
Gramex on lomalla 8.–21.7.2013 Kyseisenä ajankohtana toimistomme on suljettuna.
Kesäaika Gramexissa 21.6.–16.8.2013 Asiakaspalvelumme on avoinna ma – pe klo 9 – 15. Toimistomme on avoinna kesäaikana ma – to klo 9 – 16 ja perjantaisin klo 9 – 15.
Kuva: Saara Vuorjoki
Vuoden 2012 esityskorvausten tilityksesi tarkemman erittelyn voit katsoa kotisivumme e-palvelusta omilla tunnuksillasi. Listalla näkyy, missä radioissa omat äänitteesi ovat soineet ja kuinka paljon niistä on kertynyt korvauksia. Palveluun pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta. Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta, voit tulostaa sen kotisivultamme www.gramex.fi tai voit tilata sopimuksen asiakaspalvelustamme. Tilastoja vuoden 2012 radiosoitoistasi voit myös tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä ja MESin asiamies Hannu Marttila vahvistivat allekirjoituksillaan MESin saaman lahjoituksen.
Musiikinedistämissäätiö MESille taiteilijaresidenssi Musiikinedistämissäätiö MESin perustajat Gramex ja Teosto tukivat säätiön toimintaa uusilla lahjoituksilla alkuvuonna. Teosto lahjoitti säätiölle omistamansa Villa Vikanin, Pohjan kunnas-
sa sijaitsevan Martin Wegeliukselle aikanaan kuuluneen huvilan, taiteilijaresidenssitoimintaa varten. Gramex puolestaan lahjoitti 700 000 euroa, josta 200 000 on tarkoitettu Villa Vikanin kunnostamiseen.
15
Tutkimusten mukaan musiikki tekee hyv채채 sek채 ihmisen mielelle ett채 yritysten kassavirralle. 16
Musiikki tekee hyvää Tavaratalot, ravintolat ja terveydenhoitoala käyttävät musiikkia, koska se tutkitusti edistää myynnin kasvua, asiakkaiden viihtymistä sekä potilaiden toipumista. Teksti lauri kaira Kuvat rex features / lehtikuva ja heikki saukkomaa / lehtikuva
M
iksi niin tavarataloissa, ravintoloissa kuin asiakaspalvelutiloissa soi taustamusiikki? Siksi, että siitä on hyötyä, vastaavat alan ammattilaiset. Musiikki on tärkeä osa asiakaspalvelutilojen sisustusta. Rauhallinen musiikki rauhoittaa, rytmikäs innostaa. Oikea musiikki saa asiakkaan viihtymään liikkeessä pitempään. Radiomedian toimitusjohtajan Stefan Möllerin mukaan musiikilla on valtava voima. ”Ihmisellä on aina ollut musiikkia, se on meillä äidinmaidossa. Kun haluamme, että lapsi tuntee olonsa turvalliseksi, hänelle lauletaan tuutulauluja. Kun halutaan bailata, soitetaan rytmimusiikkia.” Radioasemille musiikin käyttö on itsestään selvää. ”Radioaseman imago ja profiili määräytyvät pitkälti sen tarjoaman musiikin kautta.”
Moni muukin toimiala hyödyntää musiikin tehoa. ”Ensimmäisenä tulevat mieleen ravintolat ja tavaratalot. Oikein valittu musiikki saa oikeat ihmiset viihtymään ja oleskelemaan kaupassa pitempään.” Möllerin mukaan ammattilaiset puhuvat äänimaisemasta. ”Oikein valittu musiikki on todella merkittävä osa sisustusta.”
Keino valita kohderyhmä Musiikilla voi myös kertoa, kenelle kauppa on tarkoitettu. ”Jokainen meidän ikäisemme on myös havainnut, että on kauppoja, joissa soi vääränlainen musiikki ja aivan liian kovaa.” ”Pelkkä kaupan äänimaailma pystyy siis kertomaan, että se ei ole meidän ikäisillemme tarkoitettu. Mutta nuo kaupat ovat täynnä nuoria, joille tuo äänimaailma antaa päinvastaisen viestin.” Musiikilla pystyy myös peittämään asiakasta hermostuttavia tai häiritseviä ääniä. ”On paikkoja, joissa esimerkiksi kylmälait-
teiden tai ilmastointilaitteiden ääni pilaa tunnelman, ja olisi ollut viisasta peittää se pehmeän musiikkimaiseman taakse.”
Ohjaa ostajan valintoja Musiikilla voi tutkimusten mukaan olla myös vaikutusta asiakkaan ostopäätöksiin. ”Leicesterin yliopiston tutkimuksessa viinikaupassa soitettiin ranskalaista musiikkia, ja lopputuloksena kolme neljästä ihmisestä osti ranskalaista viiniä”, Möller kertoo. ”Kun ihmisiltä ulkona kysyttiin, mitä mieltä he olivat kaupan musiikista, he eivät olleet edes huomanneet sitä, eli vaikutus oli alitajuinen.” ”Lisäksi tiedetään, että nopeatempoinen musiikki saa ihmiset syömään nopeammin ja rauhallinen klassinen musiikki taas toimimaan päinvastoin.” ”Nämä ovat hyvin herkkiä asioita. Taustamusiikki toimii oikein käytettynä hyvin. >>> 17
Rauhallinen musiikki rauhoittaa, rytmikäs innostaa. Siksi suosittelen, että tässä käytettäisiin ammattilaisia, jotka osaavat suunnitella liikkeeseen sopivan äänimaiseman.”
Ammattilaiset asialle Myös Suomessa toimii yrityksiä, jotka toteuttavat yrittäjää palvelevia äänimaisemia. Yksi niistä on Audience First. Agents’in solistina paremmin tunnettu Vesa Haaja toimii Audience Firstin musiikkipäällikkönä. Hän suunnittelee asiakaspalvelutiloihin sopivia äänimaisemia. ”Me rakennamme liikepaikkaan sille sopivan äänimiljöön.” ”Me lähdemme liikkeelle siitä, millaisia asiakkaita kaupassa käy, kenelle se on suunnattu ja millainen liikkeen brändi on.” 18
”Kyse on pitkälti siitä, että oikeanlainen asiakas tuntee olonsa liikkeessä niin kotoisaksi, että hän viihtyy siellä pitemmän aikaa ja tahtoo tulla uudelleenkin.”
Suora vaikutus mieleen Pitkän uran taustamusiikkialalla tehnyt Arvo Laitinen osoittaa konkreettisella tavalla, miten vahva musiikin voima on. Hän näyttää seminaariyleisölle videokuvaa, jossa pariskunta kävelee parkkihallissa. Kun taustalla soi miellyttävä musiikki, yleisö kokee tilanteen iloisena ja romanttisena. Sitten musiikki vaihtuu synkäksi, pahaa enteileväksi. Tunnelma muuttuu heti: jokainen katsoja kokee, että on tapahtumaisillaan jotain pahaa.
Kuvat: Stefan Möller ja arvo laitinen / Saara Vuorjoki. Vesa haaja / Lauri kaira.
Stefan Möller, Vesa Haaja ja Arvo Laitinen painottivat kukin omasta näkökulmastaan musiikin ja ympäristön yhteisvaikutuksia.
Erilainen taustamusiikki saa meidät näkemään saman tilanteen aivan erilaisena.
Hyötyä vanhusten hoivassa ”Kuuloaisti ja esimerkiksi musiikki on ihmisten välisen kommunikoinnin keskeisin keino. Musiikki ja ääni laajemminkin välittävät tunneskaaloja ja ajatustenvaihtoa tavalla ja syvyydellä, jolle ei helposti löydy haastajaa”, Laitinen analysoi. Laitinen oli mukana kehittämässä muun muassa tukipalveluja vanhusten hoivatyöhön. Innovaatio nimeltä ”Sävelsirkku” on tuottanut hyviä kokemuksia vanhainkodeissa. ”Äänen ja musiikin mieltä aktivoiva vaikutus, yhdessä kuunteleminen ja näistä viriävä toiminta ovat Sävelsirkun ydintä. Palvelukonsepti tarjoaa hoivayhteisölle toimintamallin ja työvälineen, jolla oma henkilökunta luo hyviä hetkiä päivittäiseen arkeen.”
Tutkittua tietoa
Terveysvaikutukset Erikoislääkäri Ilkka Vartiovaara, edesmennyt Lääkärilehden päätoimittaja, kirjoitti artikkelissaan (Duodecim, Terveyskirjasto) musiikin tehosta. ”Tutkimuksissa on pystytty paikantamaan ihmisen aivojen vasemmasta lohkosta tietty osa, joka on absoluuttisen sävelkorvan omaavilla peräti 40 prosenttia suurempi kuin muilla.” Musiikkia käytetään monella tavalla. ”Ny-
kylääketieteessä sillä koetetaan edistää hyvinvointia, lievittää jännitystä ja kipuja, tehostaa elimistön immunologista toimintaa ja muutoinkin eri tavoin auttaa kuntoutumisessa ja toipumisessa.” ”Vaikuttaa siltä, että useitakin musiikin avulla opituista taidoista ja valmiuksista voidaan tehokkaasti hyödyntää elämän eri alueilla, koska musiikki vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, keskittymiskykyyn, luovuuteen, itsetuntoon ja itsekuriin.”•
Musiikin tehoa on mitattu useissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Taustalla on markkinointiguru Philip Kotlerin oivallus, että liikkeen atmosfääri – väreistä valaistukseen, äänimaailmasta sisustus- ja kalustetyyleihin ja tuoksuihin – on kokonaisuus, joka vaikuttaa kuluttajan viihtymiseen ja käytökseen. (Atmosphere as a Marketing Tool. Journal of Retailing 49, Winter 1973.) Takavuosina tutkimuksissa käytettiin lähinnä haastattelutekniikkaa, sittemmin on mitattu mm. ostokäyttäytymistä, liikkeessä viipymistä ja kassavirtaa. Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa (Burleson, 1979) haastateltiin kauppojen asiakkaita. 70 prosenttia haastatelluista kertoi suosivansa liikkeitä, joissa on taustamusiikkia, ja 63 prosenttia sanoi, että taustamusiikkia soittavissa liikkeissä he todennäköisesti myös ostivat enemmän. Myös myymäläpäälliköiden kokemus oli vastaava: 76 prosenttia heistä oli sitä mieltä, että taustamusiikki saa asiakkaat ostamaan enemmän. Toisessa jenkkitutkimuksessa (Walter, 1971) kohteena oli 336 yritystä ja työntekijöille suunnattu taustamusiikki. Valtaosa taustamusiikin käyttäjistä kertoi, että heidän kokemustensa mukaan taustamusiikki kehittää työmoraalia ja helpottaa työn yksitoikkoisuutta. Myöhemmissä tutkimuksissa on selvitetty myös taustamusiikin suoraa vaikutusta kassavirtaan ja asiakkaiden viipymiseen liikkeessä. Ronald E. Milliman (1982) teki 9 viikkoa kestävän tutkimuksen supermarke-
tissa. Tutkimus osoitti, että rauhallinen taustamusiikki sai asiakkaat viipymään kaupassa pitempään ja mikä tärkeintä, myös kuluttamaan enemmän rahaa. Hiljainen ympäristö ja nopeatempoinen musiikki vaikuttivat päinvastaiseen suuntaan. Siksiköhän maailman hampurilaisravintoloissa soitetaan nopeita listahittejä? Asiantuntijat mainitsevat usein kaksi viinikauppaa koskevaa tutkimusta. Areni & Kim (1993) totesivat, että klassisen musiikin soittaminen tuotti merkitsevästi suuremman myynnin verrattuna top 40 -listamusiikin käyttöön. Klassista musiikkia soitettaessa ihmiset valitsivat kalliimpia viinilaatuja. Adrian North & David Hargreaves (1999) tutkivat ihmisten käyttäytymistä supermarketissa. Ranskalainen musiikki johti ranskalaisten viinien parempaan menekkiin ja saksalainen musiikki saksalaisten viinien parempaan menekkiin. Asiakkaat eivät tiedostaneet musiikin vaikutusta ostopäätökseensä. Yalch & Spangenbergin erikoistavarakaupan tutkimuksessa (1988) ilmeni, että nuoret asiakkaat raportoivat käyttäneensä enemmän rahaa taustamusiikin soidessa. Samojen tutkijoiden myöhemmässä simuloidussa ja valvotussa myymäläaluetutkimuksessa (2000, Washington University) ilmeni, että taustamusiikin tyyppi vaikuttaa selvästi sekä siihen, kauanko asiakas viipyy liikkeessä, että siihen, miten pitkäksi hän oleskelunsa kokee. LK
•
19
Soitetuimmat kappaleet 2012
Kaikki yksityiset radiot 1. Loreen › Euphoria 5 574 2. Chisu › Kohtalon oma 5 107 3. Samuli Edelmann › Tähtipölyä 4 961 4. Train › Drive By 4 952 5. Gotye, mukana Kimbra › Somebody That I Used to Know 4 596 6. Chisu › Tie 4586 7. Adele › Someone Like You 4 581 8. Nickelback › When We Stand Together 4 448 9. Pariisin kevät › Kesäyö 4 358 10. Kelly Clarkson › What Doesn’t Kill You (Stronger) 4 336
Valtakunnalliset soitot 1. Train › Drive By 2 897 2. Chisu › Kohtalon oma 2 745 3. Pariisin kevät › Kesäyö 2 505 4. Kelly Clarkson › What Doesn’t Kill You (Stronger) 2 472 5. Nickelback › When We Stand Together 2 373 6. Jesse Kaikuranta › Vie mut kotiin 2 333 7. Jukka Poika › Älä tyri nyt 2 208 8. Loreen › Euphoria 2 159 9. Elokuu › Saatilla 1 910 10. Emeli Sandé › Daddy 1 897
Chisu, kohtalon oma.
Jesse Kaikuranta ja euroviisuvoittaja Loreen ovat viime vuoden kilpailulöytöjä; Trainin, Madonnan ja Rihannan maine on jo vanhempaa perua.
Tilastot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Tilastoja ei ole painotettu radioiden koon mukaan. Valtakunnallisten, puolivaltakunnallisten ja ketjuradioiden soitot laskettiin mukaan vain kertaalleen, jos ne olivat identtisiä kaikilla paikkakunnilla.
20
Kuvat: Chisu / Warner music. jesse kaikuranta / ville akseli juurikkala. Loreen / Jimmy backius. Train / sony music. Madonna / warner music. Rihanna / Ellen von Unwerth.
Chisu oli
minuuttien kuningatar 2012 Kotimaiset naisartistit ovat olleet perinteisesti vahvoilla vuoden soitetuimpien kappaleiden solisteina. Viime vuoden soittolistojen ykkösenä oli Chisu. Teksti Anu karlson Tilastot kari niemelä
Springsteen, että uusia tuttavuuksia, etunenässä kanadalainen Nickelback. Kotimaiset suosikit olivat lähinnä vaihtaneet sijalukuja. Samat nimet toistuvat vaihtelevassa järjestyksessä: Juha Tapio, Eppu Normaali, Jenni Vartiainen ja Laura Närhi. Uutena listanvalloittajana löytyy
Soitetuimmat esittäjät 2012
C
hisu oli ylivoimainen minuuttien kuningatar yksityisten radioiden viime vuoden soittolistoilla. Hän oli suosituin esiintyjä sekä kaikkien yksityisten että valtakunnallisten yksityisten radioiden ohjelmissa. Hänen kappaleistaan ”Kohtalon oma” nousi yksittäisten hittienkin listoilla kakkoseksi. Euroviisuvoitto voi kantaa pitkälle, ainakin seuraaviin euroviisuihin asti. Niin näyttää käyneen viimevuotiselle voittajalle, Ruotsin Loreenille. Hänen voittokappaleensa ”Euphoria” oli kaupallisten radioiden suosituin kappale viime vuonna, vaikka pääsi aloittamaan juoksunsa vasta loppukeväästä. Valtakunnallisten radioiden tilastossa ”Euphoria” jäi 8. tilalle ja voiton korjasi Train-yhtyeen ”Drive By”, sopivasti tammikuussa liikkeelle lasketulta Californiaalbumilta. Chisun kappaleista mahtuivat ”Kohtalon oman” lisäksi viidentoista soitetuimman joukkoon ”Tie” (kaikissa radioissa sijalla 6, valtakunnallisissa 12) ja ”Kolmas pyörä”, joka tipahti vain niukasti kärkikymmeniköstä molemmissa sarjoissa. Soitetuimpien ulkomaisten artistien joukossa oli sekä vanhoja tuttuja, kuten Madonna (toiseksi soitetuin sekä valtakunnallisissa että kaikissa kaupallisissa radioissa), Rihanna, Michael Jackson ja Bruce
Samuli Edelmann 10. sijalta, luultavasti pitkälti ”Tähtipölynsä” ansiosta, joka sijoittui hyvin molemmilla hittilistoilla. Toinen tulokas Jesse Kaikuranta ei mahtunut kymmenen soitetuimman joukkoon, mutta hänen esittämänsä ”Vie mut kotiin” oli valtakunnallisten radioiden kuudenneksi soitetuin.•
Kaikki yksityiset radiot 1. Chisu 23 728 2. Madonna 21 025 3. Bruce Springsteen 18 907 4. Juha Tapio 16 534 5. Michael Jackson 15 086 6. Nickelback 14 844 7. Rihanna 14 281 8. Eppu Normaali 14 166 9. Jenni Vartiainen 14 109 10. Bon Jovi 14 054
Valtakunnalliset soitot 1. Chisu 10 986 2. Madonna 8 898 3. Juha Tapio 8 474 4. Rihanna 8 308 5. Eppu Normaali 7 145 6. Jenni Vartiainen 6 653 7. Nickelback 6 534 8. Bon Jovi 6 440 9. Laura Närhi 6 274 10. Samuli Edelmann 6 222
Juha Tapio, kotimaisista miessolisteista soitetuin. kuva: warner music
21
Jättiläisen synty
Google on internetin jättiläinen. Pienestä autotallifirmasta sekin kuitenkin on aloittanut. Google alkoi Stanfordin yliopiston tohtoriopiskelijoiden Larry Pagen ja Sergei Brinin tutkimusprojektina vuonna 1996. He tahtoivat kehittää internetin hakua analysoimalla verkkosivustojen välisiä suhteita ja näin parantaa hakutuloksia. Internetosoite google.com rekisteröitiin syyskuussa 1997, ja samanniminen yhtiö perustettiin syyskuussa 1998. Yrityksen alkuperäinen osoite oli eräs autotalli Menlo Parkissa Kaliforniassa. Googlen nimi on peräisin lukusanasta googol (kymmenen potenssiin sata). Molemmat sanat ääntyvät englannin kielessä samalla tavalla. Google alkoi myydä mainoksia palveluunsa vuonna 2000. Yhtiö listautui pörssiin vuonna 2004, jolloin sen pörssiarvoksi muodostui 23 miljardia dollaria. Googlen mainostulojen ytimenä on hakukoneen hakusanoihin kytketty mainosjärjestelmä ”AdWords”. Se mahdollistaa mainosten esittämisen luonnollisten tulosten ohella vastauksena avainsanoihin. Aina, kun internetin käyttäjä tämän jälkeen napsauttaa mainoksen linkkiä, Google saa korvauksen ennalta sovitun hinnan mukaisesti (”price per click”).
Ostaen ja kehittäen Google on laajentanut valikoimaansa sekä kehittämällä uutta että ostamalla pääomallaan pienempiä internetpalveluiden tarjoajia. Se osti muun muassa Blogger-blogipalvelun, Google Earthin rakentaneen yhtiön, verkossa toimivaa tekstinkäsittelyohjelmaa kehittävän Upstartlen, jonka tekniikalla luotiin Google Docs & Spreadsheets, sekä vuonna 2006 myös videonjakopalvelu YouTuben. Muita Googlen tarjoamia palveluita ovat Google Analytics -kävijäseurantaohjelma, Google Chrome -internetselain, Google Earth ja Google Maps -karttaohjelmat, Picasa-kuva-albumiohjelma, Gmail-sähköpostipalvelu, Google SketchUp -suunnitteluohjelma ja netbook-kannettaville suunnattu käyttöjärjestelmä Google Chrome OS.
Android syntyy Vuoden 2007 aikana huhuttiin, että Google kehittäisi oman ”gPhone”-matkapuhelimen, mutta yhtiö yllätti jälleen. Marraskuussa 2007 julkistettu tuote oli Linux-pohjainen, suureksi osaksi avoimen lähdekoodin ohjelmistoalusta Android, jonka puhelinvalmistaja voi ottaa käyttöönsä ilmaiseksi. Sittemmin Google on tuonut markkinoille omalle nimelleen brändättyjä älypuhelimia ja tablettitietokoneita, jotka ovat olleet muiden matkapuhelinyhtiöiden suunnittelemia ja valmistamia. Kun Google elokuussa 2011 osti yhdysvaltalaisen matkapuhelinvalmistaja Motorolan Mobility-yksikön, siitä tuli osin myös laitevalmistaja. Lisäksi se sai kaupassa mittavan patenttisalkun. Yleisesti lasketaan, että Googlen ohjelmistoilla pyörii yli 5 prosenttia sivustoista, nämä kaikki sen itse ylläpitämiä, ja että Google vastaa kuudesta prosentista kaikesta – ei pelkästään wwwpohjaisesta – internetin tietoliikenteestä.
•
22
”Google tasapainoilee sallitun ja kielletyn raja-alueella.”
Professori Niklas Bruunin mukaan Google käy oikeutta monissa maissa.
Jättiläinen nimeltä
Google Miten lehdet, tv-yhtiöt ja luova ala pärjäävät Google-maailmassa, jossa isot rahat tehdään hakukonemainonnalla? Teksti LAURI KAIRA Kuvat matti matikainen
K
uluttajan halulla nauttia musiikista, elokuvasta ja tv-sarjoista tehdään entistä enemmän rahaa. Kultaa eivät kuitenkaan vuole tekijät ja tuottajayritykset. Rahaa tekevät Googlen ja YouTuben tyyppiset palvelut, jotka vain välittävät sisältöä. Millä sisältöala siis pärjäisi? Tästä keskusteltiin Tekijänoikeuspäivän ja Maailman henkisen omaisuuden päivän seminaarissa otsikolla ’’Google ja sisältöihin perustuva elinkeinotoiminta’’.
Internetin jättiläinen Google on jättimäisten lukujen talo. Googlen omistamaan YouTubeen ladataan joka minuutti yli 60 tuntia materiaalia. Googlella on miljoona palvelinta ympäri maailman. Googlessa tehdään miljardi hakua joka päivä, 181 maasta ja 146 kielellä. Suuret luvut tekevät Googlesta mainostajille arvokkaan. Johtaja Erkko Simsiö konsulttiyritys Avauksesta kertoo, että 92 prosenttia Googlen tuloista tulee mainonnasta. Pelkästään vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä mainostuloja kertyi huikeat 11,9 miljardia dollaria.
Lehtitalot huolissaan Googlen vaikutus on tuntunut ensimmäisenä lehtitaloissa. Kaupallinen media elää mainosmyynnillä. Google kilpailee sen kanssa samoista mainostuloista. Kilpailu koetaan epäreiluksi, koska Google nähdään vapaamatkustajaksi. TV-yhtiöt ja lehtitalot maksavat sekä tarjoamastaan sisällöstä että sen jakelusta kuluttajalle. Google ei pahemmin maksa kummastakaan. ”Olennainen osa Googlen liikeideaa on kerätä tietoa ja myydä kohdennettua mainontaa – siis muiden tuottamiin ja rahoittamiin sisältöihin”, sanoo Sanoma-konsernia edustava johtaja Marcus Wiklund. ”Suomessa käytännössä koko mediamarkkinan kasvu on viiden viime vuoden aikana mennyt Googlelle, joka ei tuota ensimmäistäkään mediasisältöä.” ”Nämä suomalaisten elinkeinonharjoittajien mainospanostukset eivät siis palaa yhteiskuntaan uusina sisältöinvestointeina.” Wiklundin mukaan Google on keksinyt tavan tehdä rahaa kuluttajien sisällön nälällä, ilman että tästä valuu tippaakaan sisällön tekijöille ja tuottajille. Tämä bisnes kannattaa. ”Googlen liikevaihto oli viime vuonna 50 miljardia dollaria eli vajaat 40 miljardia euroa. Tätä voi verrata
vaikka siihen, että Suomen valtion budjetti oli 52,4 miljardia euroa.”
Nettimainonta moninkertaistui Mediatoimisto Carat Finlandin strategiajohtaja Antti Kaihlanen esittelee mainonnan jakautumista. Hän näyttää kalvoillaan, että mainoseuroista 34,1 prosenttia meni viime vuonna sanomalehtiin, 20,7 prosenttia televisioon, 10,8 prosenttia aikakauslehtiin ja 17,8 prosenttia internetiin. Kasvava alue on nettimainonta. Vielä vuonna 2007 sen osuus oli alle viisi prosenttia. Jos mainostajat toimivat loogisesti, kasvunvaraa on vielä. Kaihlasen mukaan 16 vuotta täyttäneet käyttävät 28 prosenttia media-ajastaan netissä. 15 prosenttia suomalaisista tuottaa itse sisältöä nettiin ja 28 prosenttia jakaa sitä. Nuorten keskuudessa luvut ovat noin kaksinkertaiset – eli netissä on tulevaisuus. Mallia Googlesta Johtava lakimies Jyrki Arjanne Elisalta muistuttaa, että internet on muuttanut maailman. ”Siihen joutuu jokainen sopeutumaan.” Hänen mielestään Google on vain osannut tehdä sen parhaiten. >>> 23
Suuret luvut tekevät Googlesta mainostajille arvokkaan.
Entistäkin laajempi Tekijänoikeuspäivä
Tekijänoikeuspäivän avasi kulttuurija urheiluministeri Paavo Arhinmäki.
Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien LYHTY perustama Tekijänoikeuspäivä oli tänä vuonna entistä laajempi. Siihen sisältyi 17 kaupunkiin ja elokuvateatteriin ulottuva kahden viikon mittainen elokuvakiertue. Kiertueella noin 4 700 koululaista näki elokuvan ”Kukkulan tyttö, sataman poika” sekä kuuli tekijänoikeusalustuksen. Kaikissa yksityisissä radioissa ja Finnkinon elokuvateattereissa esitettiin tietoiskumaisia mainoksia. Niissä tunnetut taiteilijat ja tuottajat Michael Monroesta Laura Närheen ja Dome Karukoskeen kertoivat, miksi tekijänoikeus on heille tärkeä. Kansalaisille jaettiin liki 100 000 tekijänoikeudesta kertovaa etukuponkia. Nämä liittyivät 31 elokuvateatterin kanssa toteutettuun Tekijänoikeuspäivän leffaetukampanjaan. Musiikkimessujen yhteydessä 25.10. järjestetään vielä musiikinopettajille suunnattu Musiikin opetuksen tekijänoikeusfoorumi. Tekijänoikeuspäivän päätapahtuma – Helsingin Tennispalatsissa 26.4. järjestetty seminaari – oli nyt laajennettu kattamaan koko henkinen omaisuus. Se järjestettiin ”Maailman henkisen omaisuuden päivän Suomen päätapahtuman” nimellä, yhteistyössä IPR University Centerin ja Suomalaisten keksijöiden tukiyhdistyksen kanssa. Tapahtumaan kuului kutsuvieras-elokuvanäytös, jossa nähtiin ”21 tapaa pilata avioliitto” ja ”Metsän tarina”. Tilaisuuden avasi tekijänoikeusasioista vastaava kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki, ja sen päätti teollisoikeuksista vastaava työministeri Lauri Ihalainen. Valtakunnallisen tekijänoikeuspäivän järjestämiseen saadaan avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Lisäksi siihen liittyy sponsori- ja muuta yhteistyötä Lyhdyn jäsenjärjestöjen ja yritysten kanssa.
•
24
Arjanne kysyykin, voiko Googlen oikeasti väittää toimivan ilkeästi. ”Vai olemmeko me muut vain kateellisia Googlelle heidän innovatiivisesta mainos-ansaintamallistaan ja markkina-asemastaan?” ”Itse olisin enemmänkin kateellinen sen sijaan, että pitäisin heitä häikäilemättöminä. Menestyksen ikkuna oli ja on edelleen auki kaikille. Muitakin internetmenestyjiä on ollut, mutta on myös lupaavia alkuja, jotka eivät ole lopulta kuitenkaan onnistuneet – esimerkiksi MySpace ja IRC-galleria.” Arjanteen mukaan kannattaa miettiä, aiheutuuko paine sisältöteollisuuden arvoketjuille Googlesta vai digitaalisuudesta. ”Jos se johtuu digitaalisuudesta, niin onko silloin väärin, että joku hyödyntää modernia tapaa toimia?” Myös puhelinlaitokset – nykyiset teleoperaattorit – ovat joutuneet muuttumaan maailman digitalisoituessa. ”Vuonna 2004 teleoperaattorit laskuttivat minuutista 14 senttiä ja nyt 6,9 senttiä eli alle puolet. Mutta samalla käyttö on kasvanut merkittävästi, kaksinkertaistunut.”
Valmistajan haasteet Moni varmaan haluaisi ottaa mallia Googlen ja YouTuben menestyksestä. Mutta voivatko kaikki kuitenkaan ryhtyä Googleksi, joka vain vie kuluttajan sisältötuotteiden äärelle? Mistä sen jälkeen tulisivat kuluttajien kaipaamat sisältötuotteet – elokuvat, tv-sarjat, musiikki, pelit? Ja millä sen jälkeen Googlekaan eläisi… Elokuvatuottajia edustava Claes Olsson muistuttaa, että kuluttajat ovat kiinnostuneita hyvästä sisällöstä ja korkeasta teknisestä laadusta. Elokuvan tekeminen vaatii merkittäviä investointeja, niin henkisiä kuin taloudellisia. Ellei tuottaja saa näitä taloudellisia investointejaan takaisin, ei ammattimaista sisällön tuottamista pystytä harjoittamaan. Musiikkituottajien vetäjä, asianajaja Lauri Rechardt, toivoo Googlelta kauttaaltaan vastuullisempaa toimintaa. On positiivista, että Google itse tarjoaa sisältöpalveluita. Googlen hakukone kuitenkin yhä ehdottaa tiettyä sisältöä hakeville internetin käyttäjille piraattipalveluja usein ennen laillisia palveluita. Sen lisäksi Google välittää mainontaa myös laittomille sivustoille.
Musiikkituottajien Lauri Rechardt, Elokuvatuottajien Claes Olsson, Sanoma konsernin Marcus Wiklund ja Elisan Jyrki Arjanne keskustelivat ja Lauri Kaira (keskellä) moderoi.
Jos Googlen hakukonelistauksissa edes nostettaisiin lailliset palvelut laittomien edelle, se olisi suuri apu laillisille palveluille ja palvelus kuluttajille, jotka eivät harhautuisi laittomiin palveluihin. Rechardtin mukaan Google hyötyy taloudellisesti sisältöjen luomasta liikenteestä. Siksi sen pitäisi kantaa vastuunsa osaltaan ehkäisemällä laittomien palveluiden käyttöä ja tukemalla laillisia palveluita.
Googlen laki Moni toivoo, että Google toimisi toisin kuin toimii. Siksi Google käy jatkuvasti oikeutta eri puolilla maailmaa. Professori Niklas Bruunin mukaan jutuissa on usein kyse tekijänoikeudesta, kilpailuoikeudesta tai yksityisyyden suojasta. Google ”näkee” ja rekisteröi kaiken mitä tapahtuu verkossa. Käytännössä se päättää siitä, kenellä on virtuaalista elämää. Google ei myöskään noudata perinteisiä pelisääntöjä eikä lakeja, ellei se satu sille itselleen sopimaan. Googlella on Bruunin mukaan varsin omaperäinen suhtautumistapa oikeusjärjestykseen. ”Google pyrkii selvästi välttämään sellaista laittomuutta, joka vakavasti uhkaa sen toimintaa ja mainetta. Sen sijaan tasapainoilu sallitun ja kielletyn raja-alueella on jokapäiväistä. Tietoisesti pyritään muuttamaan rajoja ja myös rikkomaan niitä eri tavoin.” Rajojen rikkomisessa Google hyötyy siitä, että se on globaali toimija, kun taas säännöt ja rajat yleensä on asetettu kansallisesti tai alueellisesti. ”Niinpä Google voi käydä oikeutta yksittäisissä maissa, mutta häviö esimerkiksi Ranskassa tai Belgiassa ei välttämättä tarkoita, että toimintatapoja tarvitsee muuttaa muissa maissa – ja ainakin voi odottaa siihen asti, että saadaan asiasta tuomioistuinratkaisuja.” ”Googlen toimintamalli, jonka mukaan ensin toimitaan ja jälkeenpäin selvitetään toiminnan laillisuus – jos joku sen kiistää – on johtanut siihen, että yrityksen toiminnan rajoja ja laillisuutta määritellään jatkuvasti uudestaan.” Piraatit YouTubessa Osa näistä tapauksista koskee YouTuben vastuuta siitä, että sen asiakkaat tallentavat sinne laajasti tekijänoikeutta loukkaavaa materiaalia. ”Yksimielisyys vallitsee siitä, että Google on velvollinen poistamaan loukkaavan materiaalin, kun oikeudenhaltija ilmoittaa siitä erikseen. Loukkaavaa materiaalia on kuitenkin niin paljon, ettei ilmoitusmenettely toimi.” Bruunin mukaan asiasta on hiljattain käyty kaksi oikeusjuttua. ”Viacom väitti oikeudessa, että YouTubesta löytyi 79 000
Avauksen Erkko Simsiö kertoi, että 92 prosenttia Googlen tuloista tulee mainonnasta.
Työministeri Lauri Ihalainen piti tapahtuman päätössanat.
luvatonta heidän oikeuksiaan loukkaavaa videota vuosina 2005–2008.” New Yorkin valitustuomioistuin tuomitsi huhtikuussa Googlen eduksi. Sen mukaan USA:n lainsäädännön ”Safe Harbour”-periaate, joka suojaa operaattoreita tällaisissa asioissa, päti myös tähän tapaukseen.
GoogleNews oikeudessa Myös GoogleNews on ollut oikeudessa. Se on hakukone, joka kokoaa, arvioi ja esittää uutiset eräiden etukäteen määriteltyjen kriteerien mukaan. Siihen sisältyy erityinen cache-kopio-palvelu. Hakukone tarjoaa linkin cache-kopioon, joka varastoidaan Googlen serverille. ”Tällä tavoin kuluttaja voi päästä lukemaan uutisen myös sen jälkeen, kun se on poistettu alkuperäiseltä nettisivustolta.” Bruunin mukaan uutispalvelun ongelmana on, että Google hyötyy ilmaiseksi muiden tuottamasta sisällöstä.
Mediatoimisto Carat Finlandin Antti Kaihlanen kertoi, että liki 18 prosenttia mainoseuroista ohjautuu nettiin.
Mediamaailman tuomio onkin ollut yksimielinen. Rupert Murdoch ilmaisi asian selvästi: ”Journalismin tuottaminen on kallista. Me investoimme hankkeisiimme valtavasti resursseja teknologiasta palkkoihin. Juttujen keräileminen ei ole reilua käyttöä. Se on varastamista.” Bruunin mukaan asiasta on käyty kaksi merkittävää oikeusjuttua. Toisen, jonka vastapuolena oli ranskalainen uutistoimisto Agence France Press, Google taipui sopimaan USA:ssa ja maksamaan korvausta siitä, että se sai oikeuden kopioida ja saattaa yleisön saataviin kokonaisia uutisia omalla sivustollaan. Belgiassa taas Google hävisi Copiepresseyhtiölle molemmissa oikeusasteissa. ”Sekä cache-kopion tekeminen että tekstipätkän kopioiminen katsottiin loukkaukseksi. Lisäksi katsottiin, että moraalisia oikeuksia oli loukattu, koska tekijän nimi ei esiinny hakutuloslistassa.” >>> 25
Ylen toimitusjohtaja Lauri Kivinen puhui Ylen haasteista digiaikana, Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies korosti yritysten innovaatiotoiminnan merkitystä, ja WIPO:n ja PRH:n tervehdyksen esitti Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman. Forum Artisin puheenjohtaja, säveltäjä Ilkka Niemeläinen kertoi tekijänoikeuden merkityksestä tekijälle ja esitti musiikkia omalla innovaatiollaan, soivalla taululla, jonka musiikkia kuuntelija voi ohjata ja muunnella.
Jätillä on vastuunsa Googlen kokoisen jättiläisen toiminnalla on myös kilpailuoikeudellinen ulottuvuus. Tästä on Bruunin mukaan esimerkkinä Google News Italiaan liittyvä tapaus. Italian sanomalehtikustantajien liitto FIEG syytti Googlea kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Käyttämällä lehtien sisältöä Googlen uutispalvelu haittasi lehtitalojen mielestä niiden kykyä houkutella mainostajia ja käyttäjiä lehtien omille kotisivuille. Lehtikustantajalla oli mahdollisuus kieltää GoogleNewsia käyttämästä heidän materiaaliaan. Tämä kuitenkin johti siihen, että lehti/kustantaja poistettiin kokonaan Googlen hakukoneesta. Kuluttaja ei ylipäänsä voi Googlen kautta päästä kustantajan kotisivulle! ”Italian kilpailuviranomaiset olivat sitä mieltä, että tällainen menettely vaikuttaa heikentävästi kustantajan kilpailuasemaan, koska mainostajat eivät ole kiinnostuneet kotisivuista, joita Google ei tunnista. Tässä siis jo Googlen dominoiva markkina-asema otettiin huomioon.” Kirjakiista Ehkä eniten julkisuutta on saanut Google Book Search -taistelu. Siinä Google skannasi eräissä yliopistojen kirjastoissa yli kymmenen miljoonaa kirjaa ilman tekijänoikeuden haltijoiden lupaa. ”Kun kirjailijoiden järjestöt nostivat Googlea vastaan kanteen, pyrittiin asia sopimaan, kuitenkin amerikkalaisen ryhmäkanteen eli class actionin muodossa, mikä oli johtamassa siihen, että sovinnosta tulisi kaikkia sitova.” ”Tuomioistuin ei kuitenkaan hyväksynyt sovintoa, joten asia on edelleen epäselvä. 26
Kymmenen miljoonaa skannattua kirjaa odottaa vielä lukijoitaan ja toimivaa digitaalista palvelukonseptia.” ”Jälleen kerran Google toimi ensiksi ja lähti hakemaan tekijänoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja vasta siinä vaiheessa, kun yhtiötä vastaan oli nostettu tuomioistuinjuttu.”
Yksityisyyden suoja Yksityisyyden suoja on myös aiheuttanut paljon oikeusriitoja. ”Yksityishenkilöitä koskevia tietoja ei saa käyttää ilman lainmukaisia hyväksyttäviä perusteita, tästä on koko Euroopan Unionissa olemassa yhteisiä sääntöjä. Eräs hyväksyttävä peruste on yksilön etukäteen antama suostumus.” ”Google kuitenkin systemaattisesti kerää yksilöitä koskevia tietoja ilman näiden suostumusta ja usein myös näiden tietämättä. Myös tältä osin on käyty oikeutta; esimerkiksi Google Street View on useasti ollut oikeudenkäynnin kohteena”, kertoo Bruun. Kansallisen lain yläpuolella? Bruunin mukaan Googlella on ollut sekä menestystä että vastoinkäymisiä eri oikeudenkäynneissä. ”Mutta yhtiön dominoiva markkina-asema antaa sille niin vahvan neuvotteluaseman, että oikeudellisten argumenttien painoarvo on usein hyvin rajallinen.” Google on myös tarvittaessa hyvin joustava. ”Esimerkiksi erilaiset piruetit kiinalaisen sensuurin kanssa osoittavat, että kun pelissä ovat isot markkinat ja vastassa vahva vastapuoli, myös Google joustaa.” ”Nähtäväksi jää, ovatko Euroopan komissio ja EU:n kilpailulainsäädäntö niin vahvoja, että Googlekin joutuu muuttamaan toimintatapojaan.”•
Tekijänoikeus suojaa luovaa työtä
”Menestyksen ikkuna on edelleen auki kaikille.” Viisi asiaa tekijänoikeudesta, jotka jokaisen kannattaa tietää.
1. Yksikään kirja, laulu, elokuva tai äänilevy ei synny ilman, että joku sen tekee. Tämän luovan työn tulosta kutsutaan teokseksi, ja tekijä saa siihen automaattisesti lain turvaaman tekijänoikeuden.
2. Tekijänoikeus antaa taiteilijoille oikeuden määrätä teostensa käytöstä. Sen perusteella he voivat myydä niiden käyttöoikeuksia eteenpäin eri tahoille. Muut eivät saa julkaista tai esimerkiksi internetissä levittää toisen tekemää työtä kysymättä ensin lupaa sen tekijältä.
3. Sarjakuvapiirtäjä voi myydä sarjakuvaansa tai sen hahmoja vaikkapa sanomalehteen, animaatiosarjaan, t-paitaan ja kahvimukiin. Vastaavasti musiikkia soitetaan muun muassa radiossa, ravintoloissa sekä elokuvien taustamusiikkina. Tavallisen kuukausipalkan sijaan taiteilijan tulot kertyvätkin usein tällaisista pienistä siivuista.
4. Tulojen suuruus riippuu siivujen koosta ja määrästä, eli kuinka paljon teoksia myydään, julkaistaan, esitetään ja käytetään. Nämä tulot perustuvat tekijänoikeuteen.
5. Tekijänoikeus muistuttaa omistusoikeutta ja saa Suomen perustuslain omaisuuden suojaa. Digitaalisessa maailmassa tekijänoikeuden merkitys korostuu entisestään, koska internetpalveluissa voidaan myydä pelkkiä käyttöoikeuksia ilman fyysistä tuotetta.
•
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, pohtivat ja räyhäävät.
soolo EEPPI URSIN on vapaa musiikin monitoimija, jolla on nätti ääni ja terävä sävelkynä. www.eeppiursin.fi kuva: aleksi rinta-kauppila
Ehdota solistia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.
Luovuuden oikeudet
U
seissa yhteyksissä käytetään termiä ”luovan alan ammattilainen” kuvaamassa taiteilijaa. On arveluttavaa, että luovuus koetaan taiteilijan etuoikeudeksi. Onko todella olemassa ala, jolla luovuutta ei tarvita? Taiteen ammattilainen ei välttämättä ole sen luovempi kuin palomies tai suntio. Ajatus taiteilijasta luovuuden lähettiläänä on yhtä ummehtunut kuin että taiteilija on boheemi eikä tee järkiperäisiä päätöksiä. On yhtä lailla luovia ja tunteen pohjalta toimivia liikealan ammattilaisia kuin kaavoihin kangistuneita, luovuudestaan suhteellisen kaukana olevia muusikoita. Kun minua kutsutaan luovaksi ihmiseksi, perustuu oletus täysin edustamaani ammattiin, ei lainkaan toimintatapojeni tuntemiseen. Itse koen olevani suhteellisen epäluova ihminen ja muusikko. Taiteilijuuteni onkin aina määrittynyt jonkin muun kuin suunnattoman luovuuden kautta. Silti olen menestyneesti toiminut musiikin alalla ja voinut hyvällä omallatunnolla kutsua itseäni taiteilijaksi. Kokemus toki kasvattaa luovaa elämäntaitoa, mutta jos biisinkirjoittamista ja laulun laulamista pidetään itsessään erityistä luovuutta vaativana tapahtumana, voidaan samalla olettaa, että lääkäri on terve ja siivooja siisti. Muusikkous on monista asioista koostuva osaamisen muoto, taito. Kaikissa ammateissa tarvitaan erityisosaamista ja taitoja. Luovuus sanana asettaa paineita. Ajatellaan, että vain uuden taideteoksen tekeminen on luomista. Että luovaa on esittää vapaa performanssi firman pikkujouluissa tai laulaa serenadi parvekkeen alla. Että luova on se, joka ilmaisee itseään jonkin taiteen lajin keinoin. Taiteen tekeminen on luonteeltaan omaelämäkerrallista, jolloin tekijä on intuitiivisesti lähempänä tunneja kokemusmaailmaansa. Tämän ei tarvitse kuitenkaan liittyä luovasti toimimiseen. Rohkeuteen ehkä. Luova ihminen sekoittuukin usein rohkeaan, kovaääniseen, valtavirrasta poikkeavaan – ja taiteilijaan. Luovuus on tärkeä työkalu elämästä loppuun asti selviämisessä. Joustamista, paniikin välttämistä, ratkaisujen löytämistä. Kukapa olisi luovempi kuin työssään onnistuva opettaja tai arjesta selviävä kotiäiti. Luovuus on asenne, jota tulee vaalia; joka kärsii väsymyksestä. Ja kaikessa työssä on luovuuden saatava kukoistaa. Luovuutta soisi ennemmin poliitikolle kuin muusikolle, ennemmin opettajalle kuin näyttelijälle. Lopulta, jos luovuutta ei käytetä alalla kuin alalla, olemme pulassa.•
’’Luovuus on tärkeä työkalu elämästä loppuun asti selviämisessä.’’
27
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen projektipäällikkö Juha Rislakki lähestyy koululaisia kolmen kortin taktiikalla.
Kiroileva siili kertoo tekijänoikeudesta Milla Paloniemi, JP Ahonen ja Wallu piirsivät tekijänoikeuskortteja. Teksti ja kuva lauri kaira
K
olme eturivin sarjakuvapiirtäjää piirsi tekijänoikeudesta kertovat kortit Tekijänoikeuden tiedotusja valvontakeskus ry:lle. ”Halusimme antaa jotain materiaalia oppilaille kouluvierailuidemme aikana”, kertoo Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen projektipäällikkö Juha Rislakki. ”Opetusmateriaalia meillä toki oli entuudestaan, mutta Ähtärin reissuun on vaikea ottaa mukaan 500 kappaletta esitteitä ja vihkosia.” Muutaman ruudun sarjakuva mahtuu 28
hyvin postikorttiin ja kortit mahtuvat kätevästi reppuun.
Kolme korttia Korteilla on omat kohderyhmänsä. ”Wallun Hessu-kissa sopi erinomaisesti ala-astelaisille, kun taas JP Ahosen Puskaradio sekä Milla Paloniemen Kiroileva siili sopivat vanhemmille oppilaille.” ”Sarjakuva kertoo tekijänoikeudesta tai piratismista hauskalla ja maanläheisellä tavalla. Tämän lisäksi kortin kääntöpuolella on viiteen kohtaan kiteytettynä kouluvierailuidemme ydinasiat. Kääntöpuolella mainitaan myös nettisivumme Tekijanoikeus.fi.”
Kouluvierailuja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus tekee vuosittain noin 30 kouluvierailua. Niissä kohdataan yhteensä 6 000 oppilasta. ”Vierailuja pyritään järjestämään ympäri Suomea. Mukana on aina luovan alan ammattilainen, kuten muusikko, kirjailija tai elokuvaohjaaja. Luennon aiheena on luova työ ja tekijänoikeudet, ja tekijä on esityksen keskiössä. Vierailut ovat oppilaitokselle aina maksuttomia”, Rislakki sanoo. ”Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana TTVK tekee jatkuvasti kouluvierailuja, suunnittelee uutta oppimateriaalia ja järjestää erilaisia valistuskampanjoita.”•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi
1
Äänitteen kopiointi esityskäyttöön Ravintolani on solminut Gramexin kanssa esityskorvaussopimuksen. Voimmeko sopimuksen ja sen perusteella maksettavan korvauksen nojalla kopioida omaan levyhyllyyni kertyneiltä cd-levyiltä musiikkia kannettavalle tietokoneelle ja soittaa musiikkia ravintolassa sen kautta? Gramexin esityskorvaussopimus ei anna oikeutta kopioida esityskäyttöön tulevia äänitteitä. Mikäli ravintolanne haluaa itse kopioida äänitteitä toiminnassaan käytettäväksi, on sen haettava erillinen kopiointilupa Gramexilta ja suoritettava erillinen kopiointikorvaus. Gramexin esityskorvaus ei kata kopiointikorvausta, ja vastaavasti kopiointikorvaus ei kata esityskorvausta. Yksi merkittävä syy tähän ehkä monimutkaiselta tuntuvaan järjestelyyn on se, että äänitteen suoja määräytyy esittämisen ja kopioinnin osalta eri tavalla. Lisäksi äänitteen kopiointisuoja on huomattavasti laajempi kuin äänitteen suoja esi-
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin lakimies juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Äänitteen kopioinnista tyskäytössä. Toisena merkittävänä syynä voidaan mainita läpinäkyvä ja oikeudenmukainen hinnoittelu, joka edellyttää, että eri oikeuksiin perustuvat ja erilaajuiset esityskorvaukset ja kopiointikorvaukset hinnoitellaan erikseen. Käytännössä esitys- ja käyttökorvausten sekä kopioinnin osalta suojattuja ovat ne äänitteet, jotka on tallennettu joko Suomessa, ETA-alueella tai kansainväliseen Rooman sopimukseen tai kansainväliseen WPPT-sopimukseen liittyneessä valtiossa. Kopioinnin osalta suoja on laajempi: sen piiriin kuuluvat lisäksi ne äänitteet, jotka on tallennettu kansainväliseen TRIPSsopimukseen liittyneissä valtioissa. Kopiointisuojaa sääntelee näiden lisäksi ns. Geneven äänitesopimus, joka laajentaa kopioinnin suojaa entisestään. Käytännössä merkittävin seuraus kopiointia koskevasta laajemmasta suojasta on se, että esimerkiksi esityskorvauksen ulkopuolella olevat Yhdysvalloissa tallennetut äänitteet ovat kuitenkin kopioinnin osalta suojattuja. Vielä on hyvä huomata se, että tekijänoikeuslain rajoitussäännös, joka sallii yksityisen kopioinnin, ei luonnollisesti sovellu elinkeinotoimintaan. Ravintola ei siis voi kopioida äänitteitä tämän poikkeuksen perusteella.
2
Kopiointilupa av-myyntitallenteeseen Kaikki bändimme jäsenet ovat Gramexin asiakkaita. Meitä on lähestynyt eräs kotimainen yritys, joka haluaisi tehdä meidän kanssamme kopiointilupasopimuksen siitä, että he käyttäisivät aiemmin julkaisemallamme levyllä olevaa kappaletta yrityksen tuottamia televisio-ohjelmia koskevissa dvd-tallenteissa. Voiko Gramexin taiteilija-asiakas tehdä tällaisen äänitteen kopiointia koskevan sopimuksen vai kuuluuko tällaisten lupien myöntäminen puolestamme Gramexille? Gramex lisensoi oikeudenhaltijoiden puolesta tällaista käyttöä ainoastaan silloin, kun kyse on Yleisradion lähetystoiminnassa käytetyn televisio-ohjelman myyntitallenteista. Jos kyse on esimerkiksi kaupallisella kanavalla olleen televisio-ohjelman jakelusta myyntitallenteena, asia ei kuulu Gramexin lisensoinnin piiriin, vaan oikeudenhaltijat lisensoivat tällaisen käytön itse.
’’Äänitteen suoja määräytyy esittämisen ja kopioinnin osalta eri tavalla.’’
Levy-yhtiöiden ja muusikoiden kesken voi olla solmittu omia sopimuksia, joilla oikeus lisensoida käyttöä myyntitallenteissa on siirretty esimerkiksi muusikoilta levy-yhtiölle. Muutoinkin aina kun antaa lisenssejä omiin esityksiinsä tai äänitteisiinsä, täytyy tarkistaa, onko varmasti siihen oikeutettu. Äänitteellä voi olla esimerkiksi monia tekijöitä (säveltäjä, sanoittaja, sovittaja, musiikin kustantaja), esittäjiä ja mahdollisesti tuottajiakin, joiden kaikkien osalta täytyy tarkistaa, onko oikeutettu tekemään sitoumuksia heidän puolestaan.
3
Musiikin kopioiminen tv-sarjan tunnariksi Eräs tuotantoyhtiö on ottanut minuun yhteyttä ja haluaisi käyttää bändimme levyttämää musiikkia tv-sarjan tunnarina. Paljonko tästä saisi ”gramexeja”? Gramex ei lisensoi ollenkaan äänitteiden käyttöä tv-ohjelmien tunnusmusiikkina. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei esiintyvällä taiteilijalla ja äänitteen tuottajalla olisi näissä tilanteissa samoja oikeuksia äänitteeseensä kuin muussakin käytössä. Äänitteen käytöstä tunnarina ja tästä maksettavasta korvauksesta täytyy tuotantoyhtiön sopia suoraan esittävän taiteilijan ja äänitteen tuottajan kanssa. Kysymiäsi ”gramexeja” tällaisesta käytöstä ei siten kerätä eikä eteenpäin tilitetä.
•
29
Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
”K-X-P tuntuu todella helpolta ja samalla raa’alta ja vaaralliselta.”
Kuva: ger murphy
Luokittelua uhmaavaa musiikkia
Yhtye haluaa suuntautua Britannian markkinoille.
30
Timo Kaukolampi on kokenut musiikin tekijä, mutta K-X-P on melko uusi bändi. Kaukolammen, Tomi Leppäsen, Anssi Nykäsen ja Tuomo Purasen yhtye julkaisi ensimmäisen levynsä 2010, ja toinen levy tuli tänä vuonna. ”Saimme sille parhaan mahdollisen julkistuksen brittiläisessä The Guardian -lehdessä. Tarjosimme Flags And Crosses -videota eri tahoille, mutta moni piti sitä liian outona”, Kaukolampi sanoo. Lehden verkkoversio julkaisi huhtikuussa jutun yhtyeen Britannian kiertueesta ja levyltä tehdyn videon. MES tuki videota. Levyn julkaisi brittifirma Melodic. ”Haluamme suuntautua Britannian markkinoille, koska ne säteilevät muuhun maailmaan. Siellä on nyt rampattu, viimeksi kiertueella Irlannissa, Skotlannissa ja Englannissa.” Seuraava kiertue on syyskuussa itäiseen Keski-Eurooppaan aina Romaniaa myöten. Samalla hiotaan uutta levyä. ”Yritämme saada levy
kerrallaan levikkiä isommaksi. Kaava on sama: levy ulos ja kiertue päälle.” Edellisellä kiertueella istuttiin pakettiautossa 32 päivää. K-X-P:n syntetisaattorin, laulun ja kahden rumpalin musiikin luokittelu on kova pala. Kaukolampi sanoo haluavansa luoda musiikkia, jota ei ole ennen tehty. ”Siinä on elementtejä 1960- ja 70-lukujen rockista, teknosta ja jopa bluesista sekä runsaasti improvisaatiota. Samalla se on kallellaan 1970-luvun saksalaisiin tekijöihin.” ”Musiikki menee mukavasti omaan suuntaansa, siksi kuulijan on joskus vaikea määritellä sitä. Se ikään kuin roikkuu ilmassa. Keikoilla ihmiset kyllä löytävät musiikin, se on aika fyysinen kokemus. Siinä ei tarvitse tuntea musiikin genrejä.” ”K-X-P on monien sattumien ja henkilöitten summa. Se tuntuu todella helpolta ja samalla raa’alta ja vaaralliselta. Tätä bandiä ei voinut jättää väliin, tämä pitää katsoa loppuun asti.” Heikki Jokinen
•
Musiikin edistämissäätiön (MES) päätöksiä 1.1.–30.4.2013 Elävän musiikin tuki 256 000 euroa, myönteisiä päätöksiä 135 kpl Äänitetuotantotuki 74 300 euroa, myönteisiä päätöksiä 67 kpl
Sibelius-Akatemian kansanmusiikin professori Hannu Saha valittiin Musiikin edistämissäätiö MES:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hän tervehtii ilolla siirtymistä yhteen, koko musiikin alan kattavaan tuen jakajaan. ”Ei ole ollut tarkoituksenmukaista, että kaksi erillistä tukiyksikköä tekee suunnilleen samaa työtä suunnilleen samoin päämäärin. Varsin moni hakija on tehnyt erilliset hakemukset samaan kohteeseen.” Hakijan ei tarvitse enää asioida kahdella luukulla, ja henkilökunnan sekä asiantuntijaelinten päällekkäisyyksiä voidaan karsia. 1990-luvun puoliväliin ulkomaisten artistien esityskorvauksia voitiin jakaa Suomessa, mutta nyt niitä tilitetään ulkomaille. Hyvitysmaksukin on pudonnut reilusti. Siksi valtion on jatkossa tuettava musiikin edistämistä suoraan, Saha sanoo. ”Valtion äänitetuotannon tuki loppui 1980-luvulla ESEKin ja LUSESin toiminnan vuoksi. Kun ESEK viime vuonna jakoi yli kaksi miljoonaa euroa, sen valtionapu oli vain 150 000 euroa.” Hannu Saha uskoo, että ESEKin ja LUSESin asiakkaat oppivat pian MES:n käytön. ”Avustustoiminnan hyviksi koetut periaatteet eivät oleellisesti muutu.” Rahaa on jaettava vähintään yhtä paljon kuin ennenkin, hän painottaa. Uusiakin toimintamuotoja harkitaan, kuten residenssitukea. Heikki Jokinen
•
Kuva: Jacek Walczak
Päätöksiä
Kuva: vilhelm sjöström
MES – kahdelta luukulta yhdelle
AV-tuotantotuki 79 750 euroa, myönteisiä päätöksiä 49 kpl Markkinointi- ja vientituki 138 500 euroa, myönteisiä päätöksiä 13 kpl Työskentelytuki 151 800 euroa, myönteisiä päätöksiä 90 kpl Myönteisiä päätöksiä yhteensä 354 kpl, 700 350 euroa
Hannu Saha iloitsee musiikin tukijärjestelmän yksinkertaistumisesta.
31
32