Gramexpress 04/2014

Page 1

Iskelmä muuttuu

2014

4

Suvi Teräsniska elää ajassa Eva & Manu laulavat elämästä Tuure Kilpeläinen kaihon matkassa Musiikin talo on täynnä toimintaa 1


hän

➤ Montako levyä osimoilleen omistat? Fyysisiä äänitteitä noin tuhat tällä hetkellä, cd- ja vinyyli-levyjä. Määrä on vähenemään päin koska karsin cd-levyjä rankalla kädellä. Korvaan niitä sähköisillä versioilla samalla päivittäen puuttuvia ja skippaamalla niitä, joista ei tullut minulle klassikoita. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Antaumuksella. Tarkoitat kuitenkin varmaan sitä, että arkisin kuuntelen työmatkat puhelimen kautta luureilla joko aamuradiota tai omaa soittolistaa. Arkisin kotona koneen kautta maksullista Spotifyta ja juhlana (lue: vapaapäivänä) soi rahiseva vinyyli. Viihdyn myös keikoilla, mutta työrytmi on lähes tuhonnut tämän harrastuksen.

Entä johonkin kappaleeseen? ➤ Kun Putinin ja muiden vallanpitäjien kriitikkona toiminut toimittaja Anna Politkovskaja murhattiin, teimme työryhmällä asiaa protestoivan kappaleen Song For Anna Politkovskaja. Sitä soitettiin suurimmalla osalla radiokanavia ja iso osa mediasta teki projektista juttuja. Se osoitti musiikin ja taiteen voiman. Onko voimakkaampaa tapaa protestoida?

➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? Oikeudenmukaisuutta. Että tekijä saa työstään liksaa niin, että voi ruveta ideoimaan uutta tuotosta meille nautittavaksi.

Ei joululauluja, kiitos Joululaulut eivät soi eduskunnan rockklubin perustajan Silvia Modigin kotona. Haastattelu lauri kaira Kuva johannes jansson / norden.org

➤ Miten musiikki on liittynyt aiempiin työtehtäviisi? Työskentelin 16 vuotta tv- ja radiotoimittajana ja valtaosa tehtävistäni liittyi populaarikulttuuriin. Musiikki on aina ollut se ykkönen tässä genressä. Radio Helsingin vuodet olivat erityisen antoisia, siellä ei ole soittolistoja vaan kaikki musiikki on käytössäsi. Liittyykö johonkin konserttiin joku erityinen muisto? ➤ Kahdessa konsertissa olen itkenyt vuolaasti: Nine Inch Nails Provinssissa 2005 ja Faith No More Kaisaniemessä 2009. Molemmat olivat ekoja kertoja minulle tärkeän bändin keikalla. On upea tunne itkeä taiteen edessä.

➤ Mitä luovan alan ja kulttuuriammattilaisten kannalta olisi tärkeä tehdä Suomessa? Helpottaa pienyrittäjän arkea, esimerkiksi nostaa alv-alarajaa. Myös tekijänoikeustulot tulee nähdä palkkatulona. Kaikista tulomuodoista – tekijänoikeuskorvaus, apuraha etc – tulee kertyä niin eläkettä kuin esimerkiksi vanhempainrahaakin. ➤ Miten musiikki liittyy joulumuistoihisi? Joululaulujen tuoma päänsärky. ➤ Entä nykyiseen jouluusi? Joululaulut eivät soi. On paljon jouluun sopivia kappaleita, joissa ei ole kulkusia.•

silvia modig Syntyi 1976 Helsingissä Työura ja koulutus Kansanedustaja 2011–. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja 2011–. Kaupunginvaltuutettu Helsingissä 2008–. Aiemmin TV- ja radiotoimittaja Yleisradiossa ja Radio Helsingissä. Harrastukset Musiikin harrastaja, joka perusti eduskunnan rock-klubin.

2


Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira

Pekka Laine 8

Tulevaisuusvaliokunta uskoo luoviin aloihin

Kuva: matti matikainen

Eva & Manu 16

E

duskunnan tulevaisuusvaliokunta otti lausunnossaan lokakuussa kantaa luovien alojen merkitykseen ja tulevaisuuteen. Valtion ensi vuoden talousarviota koskeva lausunto painottui luovien alojen lisäksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiorahoitukseen, tieteeseen ja innovaatioita tukeviin julkisiin hankintoihin. Luovat alat ovat valiokunnan mielestä tärkeitä. Ne ovat kasvavia toimialoja: Kulttuuri- ja viihdealan työpaikkamäärä on kasvanut Tilastokeskuksen mukaan 20,1 prosenttia vuodesta 2007. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta (toiseksi eniten EU:ssa) ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stamme (EU:n kolmanneksi suurin), valiokunta lausuu. Valiokunnan mukaan kulttuurilla ja taiteella on myös vahva alueellinen vaikutus. Ne syntyvät paikallisesti ja vahvistavat Suomen alueiden elinvoimaisuutta. Suomen kansantalous nojaa yhä enemmän kulttuuristen sisältöjen tuotantoon ja hyödyntämiseen sekä luovien yksilöiden innovatiiviseen työhön, valiokunta korostaa. ”Toimivat sisältömarkkinat edellyttävät kysynnän ja tarjonnan lisäksi vahvaa omistusoikeutta henkiseen omaisuuteen. Tekijänoikeuden tulee suojata tekijöiden, taiteilijoiden ja luovan alan yritysten oikeudet suhteessa teosten käyttäjiin.” Tulevaisuusvaliokunnan arvio luovan alan merkityksestä, mahdollisuuksista ja tekijänoikeussuojan oikeutuksesta on myönteinen uutinen luovalla alalla toimiville. Toivottavasti seuraavan hallitusohjelman kirjoittajat tutustuvat valiokunnan kantoihin ja perusteisiin. Luova ala voi toimia Suomen kasvun moottorina, jos sille annetaan järkevät toimintaedellytykset ja yhtäläiset mahdollisuudet kuin kilpailijamaissamme.•

Tekijänoikeuden tulee suojata tekijöiden, taiteilijoiden ja luovan alan yritysten oikeudet.

Tuure Kilpeläinen 20

Kannessa suvi teräsniska Kuva: Warner Music Finland / Lauri Laukkanen Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / toimitus@gramex.fi, puh. (09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset gramex@gramex.fi / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 25. vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa Print / Painos 48 000 kpl.

PS. Toivotamme kaikille Gramexin asiakkaille ja muillekin lukijoillemme hyvää joulua ja musikaalista uutta vuotta!

3


Jippu, Lauri Tähkä ja Jarkko Ahola julkaisivat kaikki joululevyn tänä vuonna.

Joululevyissä on valinnanvaraa Tänä vuonna ilmestyi jälleen useita joululevyjä. Jipun Rakkauden joulu on hänen neljäs sooloalbuminsa ja ensimmäinen joululevynsä. Levyn valikoima koostuu perinteistä kappaleista ja on laulajan itsensä valitsema. >>>

Youtubelle maksullinen musiikkipalvelu

Kultaa luvassa ilman levymyyntiäkin

Suomessa kuunnellaan niin paljon musiikkia, että Youtube valitsi Suomen yhdeksi seitsemästä maasta, jossa julkaistiin ensimmäiseksi uusi YouTube Music Key -palvelu. Marraskuussa avattu kuukausimaksullinen palvelu haastaa Spotify:n, joka on Euroopan käytetyin musiikin suoratoistopalvelu. Youtubea käytetään paljon musiikinkuunteluun, mutta tähän saakka musiikintekijät eivät ole saaneet toistoista korvauksia. Uusi verkossa ja mobiilisovelluksilla toimiva palvelu tulee vanhan sivuston rinnalle.

Kulta- ja platinalevyjen myöntäminen muuttui vastaamaan musiikin nykyisiä käyttötottumuksia. Tunnustuksen voi saada jatkossa suoratoiston perusteella. Metallilevyt myöntävä Musiikkituottajat – IFPI Finland kertoi syksyllä, että tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla digitaaliset musiikkipalvelut muodostivat ensimmäisellä puoliskolla jo 58 prosenttia äänitemusiikin kokonaismarkkinoistamme. Suoratoisto eli striimaus tarkoittaa sellaisia palveluita kuin Spotify, Youtube ja Deezer eli verkon kautta kuunneltua musiikkia. Teosto on

4

KUVAt: jippu / lauri laukkanen. lauri tähkä / lauritähkä.fi. jarkko ahola / warner music live.

Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira

alkusoitto

Kevyttä ja raskasta musiikkia jouluksi.

lisensionut yli kymmenen tällaista palvelua, ei kuitenkaan toistaiseksi Youtubea. Albumin myyntimääriin aletaan nyt kulta- ja platinalevyjä jaettaessa laskea suoratoistonkin osuus. Tuhat albumin kappaleen kuuntelua vastaa yhden levyn myyntiä. Nykyiset levymyynnin rajat säilyvät ennallaan: 10 000 levyn myynti tuo kultalevyn ja 20 000 levyn platinalevyn. Kulta- ja platinasinglejen mittayksiköksi muuttuu kokonaan suoratoiston kuuntelu. Kultaa tulee kahdella miljoonalla kuuntelulla ja platinaa neljällä. Levymyynti ja lataukset muunnetaan kuuntelukerroiksi. Yksi singlen lataus esimerkiksi vastaa sataa kuuntelukertaa.

>>> Lauri Tähkän Jouluni laulut -levyllä on 12 kappaletta. Niistä kaksi on Tähkän itse säveltämiä ja sanoittamia. Suvi Teräsniskan Joulun henki on hänen toinen joululevynsä. Se koostuu pitkälti tuoreemmista joululauluista, ei aivan perinteisimmistä. Albumi oli Suomen virallisella listalla sijalla seitsemän viikolla 48. Raskasta joulua 2 seuraa edellisen, suursuositun albumin jäljissä. Levyllä on suomalaisten hevimuusikkojen esittämiä raskaamman sorttisia tulkintoja perinteisistä joululauluista. Levyyn liittyy jo kymmenes keikkakiertue. Jarkko Aholan Suojelusenkeli – Joulun Klassikot 2 sisältää monenlaista joulumusiikkia. Muutaman varsinaisen joululaulun lisäksi mukana on oopperan ja rockin klassikkoja. Pitkän linjan viihdeorkesteri Finlanders kokosi marraskuussa Tampere-talolla pidetyn konserttinsa sekä studioäänitysten pohjalta 12 joululaulua sisältävän levyn Oikeesti Iloinen Joulu. Sitä myydään vain konserttikiertueella.

Gramex mukana musatapahtumissa Gramex oli Tampereella järjestetyn Musiikki & Media 2014 pääsponsori yhdessä Muusikkojen liiton ja Musiikkituottajien kanssa. Helsingin Musiikkimessuille Gramex osallistui yhdessä Muusikkojen liiton ja Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa.


Kuva: apocalyptica.com

Apocalyptica ja Angry Birds yhteistyössä

Kuva: mats vuorenjuuri

Apocalyptica on säveltänyt tunnuskappaleen uuteen Angry Birds -peliepisodiin. Yhteistyössä Visit Finlandin ja Rovion kanssa tehty kappale on osa joulukuussa ilmestyvää On Finn Ice -episodia. Vihaiset linnut johdattavat pelaajat Suomen luonnon, tapojen ja kulttuurin pariin. Visit Finlandin ja Rovion yhteistyöprojektin tavoite on lisätä Suomen tunnettuutta maailmalla.

Suomalaisen kansanmusiikin tunnetuimpia esittäjiä on JPP.

Kansanmusiikille ja kansantanssille uusi kattojärjestö Lokakuussa perustettiin Kansanmusiikin ja Kansantanssin Edistämiskeskus (KEK). Se edistää kansanmusiikkia- ja tanssia, soitinrakennusta sekä puku- ja tapaperinteitä. Aiemmin tehtävät jakautuivat Folk-

lore Suomi Finlandin sekä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen kesken. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Risto Kupari Raumalta ja toiminnanjohtajaksi RiittaLiisa Joutsenlahti.

Erin on poikkeus miesvaltaisessa palkittujen joukossa. Kuva: kaiku entertainment

Syksyn palkittuja Syksyn aikana useat eri toimijat ovat palkinneet kotimaisia musiikintekijöitä. Miesvaltaiseen palkittujen joukkoon lukeutuvat rumpali Markku Ounaskari (Jazzliiton Jazz-Yrjö), pianisti Jussi Fredriksson ja Kansallisoopperan orkesterin huiluryhmän äänenjohtaja Timo Pulakka (Suomen Muusikkojen Liitto ry:n tunnustuspalkinnot), säveltäjä, kapellimestari ja tuottaja Esa Nieminen (Georg Malmstén -säätiön tunnustuspalkinto) sekä Suomen musiikkikustantajat ry:n palkitsemat Erin Anttilan Ei taida tietää tyttö (vuoden biisi), Pessi Levanto (vuoden vientiteko), Kalevi Aho (vuoden taidemusiikin säveltäjä) ja Joonas Angeria (vuoden kevyen musiikin tekijä). YleX:n kuuntelijat äänestivät puolestaan Osmo Ikosen Suomen parhaaksi kosketinsoittajaksi.

Provinssirock, Tuska ja Flow rakentuvat uusin voimin Useita uusia kasvoja on mukana rakentamassa Suomen festivaalikesää 2015. Selmu ry tekee Provinssiksi nimensä lyhentänyttä seinäjokelaisfestivaalia jatkossa yhteistyössä saksalaisen FKP Scorpion kanssa, johon Fullsteam Agency yhdistyi lokakuussa. Uudeksi festivaalijohtajaksi on nimetty seinäjokelainen Sami Rumpunen. Myös Tuska Open Air Metal Festival on uusissa käsissä. Kymmenen vuotta Elävän musiikin yhdistys Elmun ohjelmapäällikkönä toiminut Eeka Mäkynen siirtyy Tuskaa tuottavan Finnish Metal Eventsin toimitusjohtajaksi. Elmun

uudeksi ohjelmapäälliköksi on valittu Mika Nikula, joka siirtyy tehtävään Teostosta. Flow Festival puolestaan tiedotti marraskuussa uudistuvasta ohjelmaryhmästä. Seuraavan festivaalin ohjelmistoa ovat kokoamassa DJ Harvestina tunnettu Antti Berg, LCMDF-yhtyeen keulahahmo Emma Kemppainen, DJ ja Kaiku-klubin promoottori Lauri Soini, Henri Pulkkinen, joka tunnetaan myös rap-artisti Paperi T:nä sekä musiikkitoimittaja ja muusikko Arttu Tolonen. Ohjelmaryhmävastaavina ja taiteellisina johtajina jatkavat Tuomas Kallio ja Toni Rantanen. Kuva: flow / jussi hellsten

5


Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira

Sali odottaa vieraita ja kohta onkin jo tervetuliaissanojen aika.

Talveen Pepe Willbergin tahdittamana Gramexin talvikauden avajaisjuhlat olivat tänä vuonna Gloria-salissa. Paikalle saapui tuttuun tapaan paljon musiikin alan ihmisiä ja päättäjiä rentoon tunnelmaan.

Ylärivissä (vas) Kimmo Sasi ja Leena Porola; Maija Kuusi, Ilmo Laevuo, Kim Kuusi, Riki Sorsa ja Kaija Kärkinen; Janne Sankelo; Hannu Marttila ja Katri Sipilä. Alarivissä (vas) Pertti Salolainen; Esa Saarinen, Pipsa Pallasvesa ja Leena Pitkänen; Jari Myllykoski ja Sampsa Kataja; Carola Hautamäki, Pekka Rislakki ja Teija Moilanen.

6

KUVAt: matti matikainen

alkusoitto

Illan musiikista vastasi Pepe Willberg yhtyeineen.


Tahtipuikko hannu marttila Gramexin toimitusjohtaja Musiikin edistämissäätiön MES asiamies

Costello 35 vuotta kitaran varressa

Hyvitysmaksu uudistuu

H

Popedan kitaristi Costello Hautamäki kiersi Baltiaa ja Suomea ruotsalaisbändi Roxetten lämmittelijänä marraskuussa. Keikalla kuultiin hänen omia kappaleitaan ja pari Popedan kappaletta. Bändissä soittivat Costellon pojat Alex ja Jimi Hautamäki sekä kosketinsoittaja Ali Ahmaniemi. Samalla kiertueella Costello juhlisti omaa 35-vuotista taitelijauraansa. Ensimmäisen singlensä hän julkaisi Punk-yhtye Sensuurin jäsenenä. Myöhemmin uralle ovat mahtuneet Sleepy Sleepers, Hanoi Rocks ja Popeda sekä nykyään oma bändi. Kolmannen sooloalbuminsa, ensimmäisen suomenkielisen, Kun mies unelmoi hän julkaisi viime vuonna.

Kotimaisen rockjournalismin sivut harvenevat taas

Hallitusneuvos Jorma Waldén (s. 1961) on nimetty johtajaksi opetus- ja kulttuuriministeriön tekijänoikeuden ja kulttuurin talouden vastuualueelle. Hänen tehtävänään on vetää yhdeksän hengen yksikköä, joka hoitaa tekijänoikeusasioiden valmistelua. Tekijänoikeusasioista vuosikymmeniä vastannut johtaja Jukka Liedes jäi eläkkeelle syksyllä.

”Indierockpunkmetalzine” Sue ilmestyi viimeisen kerran syksyllä 2014. Syinä lopettamiseen ovat lehden kustantaja Suezine Oy:n mukaan yleinen talouden alavire sekä printtimedian hankaluudet muuttuneessa mediaympäristössä. Ilmaisjakelulehden kuukausittainen painosmäärä oli parhaimmillaan 60 000. Niin ikään kuukausittain ilmestynyt Rumba ilmoitti hiljattain, että vuonna 2014 lehti ilmestyy vain viisi kertaa.

7

Kuva: saara vuorjoki

Rahat valtion budjetista.

KUVA: nauska

Jorma Waldén johtamaan tekijänoikeusasioita OKM:ssä

allitusohjelmassa luvataan uudistaa hyvitysmaksu. Opetusministeriö kutsuikin 18.11. oikeudenhaltijoita ja käyttäjiä kuulemaan uuden mallin. Hallitus ehdottaa nykyisestä laitemaksusta luopumista ja sen korvaamista valtion budjetista tulevalla 11 miljoonan euron lisämäärärahalla. Hyvitysmaksuhan on kerätty laitemaksuna kopiointiin käytettävien tallennusalustojen valmistajilta ja maahantuojilta. Mikään aiemmista uudistusmalleista ei tuonut keskeisten osapuolten yhteisymmärrystä. Elinkeinoelämän keskeinen vaade on ollut laitemaksusta luopuminen. Tämän motiivi on hieman epäselvä, koska Suomessa ei enää valmisteta niitä laitteita, joihin sovelletaan laitemaksua. Oikeudenhaltijat ovat esittäneet hyvitysmaksun tasoon selvää korotusta. Kokonaismäärähän on pudonnut lähes kolmasosaan siitä, mitä se oli enimmillään. Nyt esitetty 11 miljoonaa on paljon verrattuna tämän hetken laitemaksukertymään, joka uhkaa pudota 5 miljoonaan euroon. Sekin on kuitenkin vain poliittinen ratkaisu, joka ei tosiasiassa kompensoi oikein yksityisen kopioinnin kokonaismäärää. Hallituksen esityksen mukaan hyvityksen taso perustuu alkuvaiheessa aiempiin hyvitysmaksukertymiin. Nuo kertymät eivät ole perustuneet arvioon siitä, paljonko olisi kohtuullisen hyvityksen määrä. Ne ovat olleet kunakin vuonna enemmän satunnainen summa. Oikeudenhaltijoiden mukaan summan olisi tullut olla vähintään 20 miljoonaa euroa. Hallituksen esityksen mukaan vuoden 2017 ja siitä eteenpäin hyvityksen tason määrittämisessä otettaisiin huomioon yksityisen kopioinnin määrää kartoittavan puolueettoman tutkimuksen tulokset. Viimeistään tuossa yhteydessä on sopiva tilaisuus tehdä arvio hyvityksen oikeasta tasosta. Lyhyellä tähtäimellä hallituksen esitys näyttäisi oikeudenhaltijoiden näkökulmasta hyvältä. Siihen liittyi kuitenkin jatkossa riski, että tuo summa leikataan jatkossa pois valtion muista kulttuurin rahoista. Tätä ei saa päästää tapahtumaan. Silloinhan lopputuloksena olisi vain, että laitemaksu lakkautettiin – eikä todellisuudessa saatu mitään tilalle.•


kuva: yle

Iskelmän teksti pohtii usein elämässä tehtyjä valintoja.

Tunne

on iskelmän ydin Iskelmä-Suomi -sarjan tehneen Pekka Laineen mukaan iskelmä on muuntuvaa ja vaikutteita keräävää musiikkia. Se elää tunteesta ja sen avain on teksti. Teksti heikki jokinen

M

inua kiehtoo Jori Malmstenin ajatus siitä, että musiikintekijät tekevät kappaleen mutta yleisö tekee iskelmän”, sanoo Yleisradion musiikkitoimittaja Pekka Laine. Hän on Ylen musiikkimme juuriin pureutuvan IskelmäSuomi -dokumenttisarjan käsikirjoittaja. Iskelmä ei ole musiikkityyli, varsinkaan ei muuttumaton, Laine painottaa. ”Se on keräilyerä, johon on koottu monia asioita. Se katsoo taaksepäin, mutta antennit ylhäällä, imee asioita itseensä.” Siihen on vaikuttanut moni asia ja musiikki eri aikoina. ”Esimerkiksi venäläiset romanssit, saksalaiset schlagerit, amerikkalainen jazz, latino- ja italomusiikki, espanjalainen musiikki, rock, pop, disco ja hip hop. Iskelmä ymmärretään monella eri lailla.”

8

Ilman tunnetta ei iskelmää voi olla olemassa, Laine sanoo. ”Ilman älyä voi olla ja usein onkin. Tämä on ylitunteellinen genre, joka pyrkii tunnevaikuttamiseen. Siksi intelligentsia karttaakin iskelmää, sen avointa sentimentaalisuutta ja manipulatiivisuutta.” Täydellisimmät iskelmien onnistumiset ja epäonnistumiset liittyvätkin tunteeseen. Jos yleisö tajuaa, että tunne ei pidäkään paikkaansa, kappale ei ole enää uskottava. Junnun purkka ei putoa Avain iskelmään on sen lyriikka, se kuinka taitavasti teksti on tehty. ”Parhaiten onnistuneet tekstit koskevatkin tunteita.” ”Juha Vainio, Repe Helismaa, Matti Jurva; kaikkien teksteistä huokuu sivistys ja älykkyys, mutta heidän lopullinen suuruutensa on kyvyssä ymmärtää tunne-elämää.” Vaikka iskelmien sanoitukset ovat keskeisen tärkeitä, niihin liittyy Laineen mu-

kaan paradoksi. ”Miksi sitten suurin osa on roskaa? Iskelmistä löytyvät parhaat ja huonoimmat tekstit.” Syy on määrä, laulujen teko oli kausittain teollista tuotantoa ja tekijöitä oli vähän. Iskelmän sanoittaminen ei ole helppoa, se ei ole vapaa itseilmaisun kenttä. Mutta meillä on monia mestarillisia sanoittajia, Laine korostaa. ”Olisiko Juha Vainio sittenkin ollut kaikkein taitavin? Hänellä instrumentin eli muodon ja sisällön hallinta oli huippua. Vaikka monissa hänen lauluissaan on vaikea riimirakenne, purkka ei putoa kertaakaan.” Juha Vainio kertoi tarinoita, joihin usein liittyi jokin kätketty elämänviisaus. Hänen keskeinen teemansa oli miettiä elämässä tehtyjä valintoja. Repe Helismaan sanoituksissa näkyi samankaltaisia aiheita. ”Parasta hänen teksteissään on suomen kielen taitava käyttö.” >>>


Suomalaisen iskelmätaivaan kestotähtiä ovat Katri Helena (ylhäällä) ja Paula Koivuniemi, uuden ajan eri tyyleissä liikkuvia laulajia Suvi Teräsniska (vas) ja Juha Tapio (alhaalla).

KUvat: suvi teräsniska / warner music finland / lauri laukkanen. Katri helena / warner music live. Paula koivuniemi / warner music live. Juha tapio / a. j. savolainen.

9


>>> Perinteisellä iskelmäsanoituksen tyylillä ei ole jatkajia, nyt otetaan vapauksia kielen suhteen. ”Juice Leskinen oli hahmoltaan kaikkea muuta kuin iskelmää, mutta samalla kertaa Tatu Pekkarisen ja muiden jatko sekä Bob Dylanin lapsi.” ”Juice oli kahden maailman kansalainen. Kansa teki hänen lauluistaan iskelmiä, ei se ollut Juicen vallassa.” Suomalaisen ja vertailevan kansanrunoustieteen professori Matti Kuusi lanseerasi vuonna 1959 kuuluisan kiteytyksensä ”Iskelmä on nykyajan kansanlaulu”. Tämä pätee nykyään myös rockiin, Pekka Laine sanoo.

Hip-hop -iskelmäkulttuurikin elää Rockilla ja iskelmällä on kuitenkin eronsa. ”Tuntuu, että lähes mitä vain voi sulattaa iskelmään, mutta niiden asennemaailmassa on eroja. Rock-piireissä on vahva viholliskuva iskelmästä, mutta silti sitä lauletaan karaokessa. Ne ovat kivoja laulaa, melodia on hyvä ja teksti on kiva. Iskelmä paljastaa voimansa tässä käyttöyhteydessä.” Katu-uskottavimmat rockarit voivat laulaa iskelmääkin, kuten Ismo Alanko ja Tuomari Nurmio. ”Iskelmä on osa heidän dna:taan. Ei heillä ole tarvetta todistella mitään.” Rockareiden iskelmäkiinnostus kohdistuu usein vanhaan iskelmään. Nykyään meillä on jopa hip-hop -iskelmäkulttuuriakin, Pekka Laine sanoo. ”Iskelmällä leikitään, se on camp. DJ:t soittavat 1980-luvun musiikkia, joka aikanaan tuomittiin roskaksi. Kaikki on ok, jos se toimii tanssilattialla.”

Viholliskuvat muokkaantuivat sinä aikana kun rock oli kortilla ja iskelmä jylläsi. ”Siksi rajanveto tuntuu olevan tärkeintä rockihmisille ja heistäkin tietylle sukupolvelle.” ”Itsekään en 15 vuotta sitten olisi kuunnellut Pasi Kaunistoa. Mutta nyt huomaan, että hänellähän on hyvä ääni.” ”Monelle käy näin. Perusslobo-osasto saa minut nykyään tiloihin. Iskelmän perusnostalgia ei ole 22-vuotiaan maailmankuva. Siinä on oltava jo maileja takana ja ehditty tehdä virheitäkin.”

Suru, Suomi ja tango Suomalainen paritanssikulttuuri on ollut iskelmän suodatin. ”Mikä toimii lavalla, kestää vieläkin. Nykyäänkin samalla tanssilavakeikalla orkesteri saattaa soittaa Dingoa ja 1930-luvun tangoa.” Toinen iskelmän suodatin on kaupallinen: sitä tuotetaan, mikä myy. Nyt tanssikulttuuri on murrostilassa ja kenties hyytymässäkin. ”En silti julista sen kuolemantuomiota. Yksi artisti tai yhtye voi muuttaa tilanteen, kuten teki Agents 1980-luvulla ja Yölintu 1990-luvulla. Vanhan liiton musiikki elävöitti lavat ja menestystä aletaan aina kopioida.” Suomalainen tango on vaarassa muuttua historiaksi. Tanssilava-artisteja on, mutta kuka tulisi ja räjäyttäisi potin?

”Tulisipa kunnon romanilaulaja. Niin kauan kun on romaneja, tango elää. Romanien joukossa on enemmän iskelmäfaneja muin missään muualla. He elävät sitä ja ovat sisäistäneet sen. Heillä yhdistyvät iskelmä, omat perinteet sekä hengelliset laulut ja mukana on aina tunne.” Suomalaisessa iskelmässä kuuluu usein itään viistävä mollivoittoisuus. ”Olemme idän ja lännen rajamaa, musiikissamme on paljon itäistä. Sanoimme näitä vaikutteita slaavilaisuudeksi, mutta se on koodisana, joka tarkoittaa venäläisyyttä.” Meillä on viha-rakkaus -suhde Venäjään mutta syvä kiintymys sen kulttuuriin, Laine sanoo. ”Melkoinen paradoksi on sekin, että Elämää juoksuhaudoissa on vanha venäläinen valssi.” Sama itkuisuus ja melankolia toistuu rockissakin. ”Tämä on jo vähän väsyttävä teema, mutta se on luonnonvoima. Joissakin tilanteissa suomalaisilla ei ole huumorin eikä ironian tajua, mutta suhteemme murheeseen on kuin eskimoilla lumeen, siinä on sata sävyä.” Muissakin musiikkikulttuureissa suru on toki läsnä, Pekka Laine huomauttaa. ”Fado, blues tai chanson, mutta suomalaiset ovat kyllä siihen erikoistuneita.”

Paritanssikulttuuri on iskelmän suodatin.

Kuvat: tuomari nurmio / marek sabogal. Yölintu / warner music live.

Tuomari Nurmion katu-uskottavuus rock-muusikkona ei katoa vaikka hän laulaa iskelmääkin. Yölintu-yhtye toi tanssilavoille uutta elämää 1990-luvulla.

10


Kuvat: pekka laine / jyrki valkama. iskelmä-suomi / yle. suvi teräsniska / warner music finland / lauri laukkanen.

pekka laine Syntynyt 1966 • Ylen musiikkitoimittaja vuodesta 1990 • Rock-Suomi (2010) ja Iskelmä-Suomi (2013) -dokumenttisarjojen käsikirjoittaja • Hypnomen-yhtyeen kitaristi • Muusikkojen liiton tunnustuspalkinto 2013 • Ilpo Hakasalo -palkinto 2014.

Älkää kauhistuko – iskelmä uudistuu Olen kuunnellut paljon iskelmää, kautta ikäni, sanoo laulaja Suvi Teräsniska. Teksti heikki jokinen

”Suomalaisen tärkein oikeus on oikeus olla surullinen”, Laine siteeraa Toivo Kärkeä. ”Tätä on vaikea selittää muille. Kuinka tippa linssissä kuuntelee Olavi Virran paatosta; kyynel valuu, mutta on ihanaa.” ”Yleistykset ovat vaarallisia, mutta ne kertovat jostakin.”

Maanläheisyys vetoaa Aika on siilannut pois tusinatavaran ja sen, mikä ei kestä aikaa. Tärkeää on yleisön kokema laatu, ei asiantuntijan sana. Monta nimeä on jäänyt kiinteästi tähtien joukkoon. ”Olavi Virta, Laila Kinnunen, Carola, Reijo Taipale, Eino Grön, Taisto Tammi, Seija Simola, Fredi, Badding Somerjoki, Pepe Willberg”, Pekka Laine listaa. ”1950-luvun jazz-iskelmä pitää myös pintansa, Annikki Tähti ja Brita Koivunen.” ”Laulajan hahmo puhuttelee ihmisiä, hyvä laulaja ottaa laulun omakseen ja se tulee osaksi hänen persoonaansa. Ei heitä voi erottaa.” Tämä on populaarimusiikin ero klassiseen musiikkiin. Bachin nerous on jo sävellyksessä, iskelmä herää henkiin tulkinnassa. ”Billie Holiday tai Frank Sinatra voivat laulaa perusriimiä kuinka rakkaus on sitä tai tätä. Mutta kun ne esittävät sen, syntyy nerokkuuden tunne.” ”Siksi tietyt artistit pysyvät aina pinnalla, he luovat tulkinnan. Badding Somerjokikin voi laulaa humppaa ja siinä on aina svengiä kuin Elviksellä. Se tekee hänestä läheisen monelle.” >>>

N

äin erityisesti lapsuudessa. ”Molemmat vanhempani kuuntelivat musiikkia laidasta laitaan. Äiti kuunteli kaikkea Matista ja Teposta Kaija Koohon. Pappani kuunteli Tapio Rautavaaraa ja vastaavaa, Laila Kinnustakin tietysti.” Suvi Teräsniska ei usko, että hän olisi ammentanut suoraan tästä kaikesta suomalaisesta iskelmästä oman musiikkinsa, mutta sitä oli ja on miellyttävää kuunnella. ”Mietin usein millaista oli aikanaan laulaa levylle. Se oli erilaista, kaiken piti mennä kerralla purkkiin. Virheitäkin tehtiin, mutta niitä saatettiin jättää mukaan.” Millaista sitten on Suvi Teräsniskan oma musiikki? ”Esitän musiikkia niille ihmisille, jotka sitä kuuntelevat. Osalle se on pop-musiikkia, osalle iskelmää ja jollekulle jotain siltä väliltä. Samaa sanon itsekin.”

Monipuolisuuden siunaus Ensimmäisen singlensä Sanoja vain Suvi Teräsniska julkaisi vuonna 2007 ja ensimmäisen albuminsa Särkyneiden sydänten tie seuraavana vuonna. ”Ensimmäinen levyni oli vielä enemmän kiinni iskelmän perinteessä, silloin haettiin vielä minun omaa juttuani.” Keikkailu tanssilavoilla ja ravintoloissa alkoi aktiivisesti vuonna 2008 perinteisellä kahdella 45 minuutin setillä. ”Kun kappaleet ja levyt menestyivät, minulle tuli va-

paus esittää omaa musiikkiani. Löysin omaa artistiuttani ja miltä halusin kuulostaa.” Se on Suomen kansalle sopinut. Suvi Teräsniskan levyjä on myyty yli 300 000 kappaletta ja keikkoja riittää. ”Teen mitä ihmiset haluavat kuulla ja käytän surutta sanaa iskelmä. Joku voi siitä kauhistua, mutta sanon, että alkää kauhistuko ja leimatko tangokuninkaalliseksi.” Iskelmä uudistuu koko ajan, Suvi Teräsniska sanoo. ”Jo 2000-luvun alussa ilmestyi levyjä, jotka etsivät jalansijaa iskelmän ja muun musiikin väliltä. Jos ne ilmestyisivät tänään, niillä voisi olla avoimempi vastaanotto.” Kuluneen seitsemän laulajavuoden aikana keikkoja on kertynyt yli 800, Suvi Teräsniska laskee. Matkapäiviä tulee helposti 200 vuodessa. ”Parhaiten onnistuneita tanssilavakeikkoja ovat ne, joissa lisäksemme on toinenkin bändi, joka viihdyttää tanssivaa kansaa. Minä saan esittää omia kappaleitani, jotka eivät valttämättä ole kaikkien tansssinharrastajien mieleen.” Keikkoja on suomalaiseen tapaan kaikissa mahdollisissa paikoissa: kirkot, rockklubit, ravintolat, tanssilavat, festivaalit ja konserttisalit. ”Tämä on musiikigenreni siunaus; voin mennä keikalle Tavastia-klubille tai pienen kaupungin tanssiravintolaan. Yleisöä on vauvasta vaariin. Konserttisaleissa käy vanhempaakin väkeä, sellaisia jotka eivät halua lähteä illalla ravintolaan.” >>> 11


Kuva: laila kinnunen / warner music finlandin arkisto

Kuvat: eino grön / marika mäkelä. iskelmä-suomi / yle.

Iskelmä-Suomi -dokumenttisarjaa voi katsoa Ylen Areenasta vuoden 2015 tammikuulle asti.

Musiikissamme näkyy suomalainen työkulttuuri. >>> Maanläheisyys vetoaa suomalaisiin. ”Diivailu ja glamour eivät tänne mahdu, olemme liian pieni maa, tähdetkin ovat roudareita. Esimerkiksi Topi Sorsakoskesta kaikki koreilu loistaa poissaolollaan.” ”Katri Helena ja Paula Koivuniemi ovat samoin maanläheisiä tyyppejä. Tavallisia suomalaisia naisia, jotka ovat ahkeria ja lahjakkaita. Musiikissamme näkyy suomalainen työkulttuuri, se on työtätekevien musiikkia työtätekeville.”

Vuosirenkaat näkyviin Miltä suomalaisen iskelmän perinne näyttää nyt? ”Anna Eriksson raivasi tilaa toisenlaisille naislaulajille. Suvi Teräsniska on poptähden oloinen iskelmätähti ja suosiossa. Hän ei ole mikään mummo vaan nuorten elämässä kiinni.

”Arttu Wiskari näyttää olevan laulajalauluntekijä, mutta iskelmää hänkin tekee. Juha Tapion musiikissa näkyy rajojen hälveneminen. Hän tekee musiikkia omilla ehdoillaan mutta iskelmän suuntaan kuten Tuure Kilpeläinenkin. Heillä on musiikissa hyvän iskelmän ominaisuudet ja muutakin.” Moni vanhemman polven artisti on hyvässä vedossa. ”Pepe Willberg ja Markku Aro muistuttavat meille miltä kuulostaa kun laulaja osaa laulaa.” Mikä on iskelmään syvästi perehtyneen ja musiikkia laajasti seuraavan Pekka Laineen oma haave Suomen musiikin suunnasta? ”Haluaisin nähdä musiikkikulttuurin, jossa kaikki vuosirenkaat näkyisivät, ei vain nostalgia tai päivän muodin perässä kulkeminen. Olen sekä-että -mies.”•

Kuvat: arttu wiskari / warner music live. Anna eriksson / www.annaerisson.fi

>>> Tauko tulossa Ensi vuoden alusta Suvi Teräsniska pitää ensimmäisen taukonsa koko seitsemän vuoden uransa aikana. Syy on erinomainen: perheeseen syntyy vauva. ”Voi olla, että tammikuun muutama ensimmäinen viikko menee lomasta nauttiessa. keväällä voikin sitten shokki iskeä kun ei tarvitse lähteä minnekään.” Ensi vuosi pyhitetään perhe-elämälle. Uutta levyä ei nyt ole suunnitteilla, mutta katse on jo kohti kymmenvuotis-taitelijajuhlaa. Nyt loppuvuodesta Suvi Teräsniska kiersi maata Joulun henki -kirkkokonserteissa sekä Pohjantuuli-kiertueella konserttisaleissa uusimman levynsä tiimoilta. Yhteistyö Yö-yhtyeen kanssa jatkui sekin joulukuussa. Suvi ja Yö täyttivät kolme laivallista Suviyö Itämerellä -risteilyllä. ”Olen ollut usein vieraana Yön keikoilla, nyt olimme molemmat omina bändeinämme mukana. Eikä tämä yhteistyö tähän pääty, vaikka uusia suunnitelmia ei juuri nyt olekaan. Yön Olli Lindholmkin sanoi olevansa haikea, että nyt tulee tauko yhteisiin esiintymisiimme.” Mitä musiikkia Suvi Teräsniska itse kuuntelee? ”Paljon kevyttä musiikkia, poppia ja iskelmää, suomeksi ja englanniksi. Minua kiinnostaa kotimainen musiikki ja olen fanaattinen levyjen ostaja, fyysisten äänitteiden.” ”Yritän oppia itsekin erityisesti laulajana. Kuuntelen muita miten he sen tekevät ja miten voisin itse tehdä.”• suvi teräsniska Syntynyt 1989 Kolarissa • Laulaja • Seitsemän levyä ja kaksi joululevyä vuodesta 2008 • Levyjä myyty yli 300 000 kappaletta • Syksyn sävelen voitto 2013 • Kullervo Linna -palkinto 2013.

Arttu Wiskari luo uutta iskelmää ja Anna Eriksson raivasi tilaa uudenlaiselle musiikilleen.

12


soolo Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.

Ehdota sol ist ia! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen soolo@gramex.fi.

martti heikkinen on indietuottaja, jonka yhtiöitä ovat sekä Texicalli Records että Töölön Musiikkitukku. kuva: jutta heikkinen

Spotifyn rahanjako reilummaksi

S

uomen musiikkiteollisuuden kokonaistuloista digipalvelut ylittivät hiljattain 50 prosentin rajan. Yli 70 prosenttia digituloista kertyy suoratoistopalveluista, joista meillä yleisin on Spotify. Digitulojen osuus kasvaa toki myös siksi, että äänitetulot ovat pienentyneet. Siitä huolimatta kehityssuunta on selkeä. Pelin voittajia ovat kuluttaja (joka saa käyttöönsä kymmeniä miljoonia kappaleita lähes ilmaiseksi), vinyylilevy (toivottavasti) ja hittibiisit. Häviäjiä ovat piratismi, cd-levy, kivijalka- ja tavaratalokauppa, albumikokonaisuus sekä marginaalimusiikin tekijät ja tuottajat. Marginaalilevytuottajan kannalta Spotifyn tuloutusjärjestelmässä on selkeä epäkohta. Se ei ota riittävästi huomioon kuuntelukäyttäytymistä. Siis sitä, että teiniikäinen Robin-fani kuuntelee musiikkia eri lailla kuin vaikkapa jazzin harrastaja. Teinit klikkaavat suosikkibiisiään joskus jopa maaniseen tahtiin, kun taas jazzari kuuntelee albumin kerran läpi ja uudelleen kahden viikon päästä. Jazzarin kuuntelukäyttäytyminen ei kerrytä klikkausmääriä. Kertyneet tulot jaetaan kuitenkin suhteessa kokonaisklikkauksiin. Tämä vie myös jazzin kuuntelusta maksavan asiakkaan rahat hittiartisteille. Yhden klikkauksen arvo on sentin osasia. Toki tilannetta tasoittaa se seikka, että premium-käyttäjien klikkaukset ovat arvokkaampia kuin ilmaiskäyttäjien – olettaen, että jazzareissa on suhteellisesti enemmän premium-käyttäjiä. Ongelmaan on olemassa ratkaisu. Mielestäni jokaisen maksavan asiakkaan kuluttama kuukausimaksu pitäisi ohjata pelkästään sille musiikille, jota hän kuuntelee. Aivan kuten perinteisessä levykauppamallissakin. Maksavan premium-asiakkaan rahat siis sinne minne ne kuuluvat – riippumatta siitä, montako kertaa hänellä on tapana omaa lempimusiikkiaan klikkailla. Näin eri genret saisivat ansioittensa mukaan. Reilu peli. Uskoisin, että ainakin marginaalimusiikin tuottajat ja artistit hyötyisivät uudistuksesta, samoin palveluntarjoajat, koska tilityssysteemi selkiytyisi nykyisestä. Teknisesti maksusysteemin muuttaminen ehdotukseni mukaiseksi tuskin tuottaa ongelmia. Jo nyt jokaisen Spotifytilin omistajan kulutuskäyttäytymistä seurataan erittäin tarkasti. Ainakin tarkkaan kohdistetusta mainonnasta päätellen.•

’’Maksujen pitäisi mennä maksajan itse kuuntelemille biiseille.’’

13


Gramexille ja Teostolle yhteisyritys.

14


Musiikkiluvat

tulevaisuudessa yhdeltä luukulta Tekijänoikeusjärjestöt Gramex ja Teosto perustivat syksyllä yhteisyrityksen GT Musiikkiluvat hoitamaan puolestaan taustamusiikin ja tapahtumien lupamyyntiä, laskutusta sekä asiakaspalvelua. Teksti lauri kaira Kuva matti matikainen ja Mashakotcur / dreamstime.com

T

oiminnot suunnitellaan siirretrettävän yritykselle asteittain kolmen seuraavan vuoden aikana. Muutos vaikuttaisi ensimmäisiin nykyisiin asiakkaisiin vuonna 2016 ja loppuihin asteittain vuoteen 2019 mennessä. Tyypillisiä taustamusiikin käyttäjiä ovat ravintolat, kaupat ja parturi-kampaamoiden kaltaiset asiakaspalvelu- tai odotustilat. Yhteisyrityksen toiminta rajoittuu lupien myyntiin ja markkinointiin. Gramex ja Teosto päättävät hinnoista jatkossakin itse.

”Kun musiikkilupien hankkiminen helpottuu, se on omiaan lisäämään musiikin käyttöä, Gramexin toimitusjohtaja Hannu Marttila sanoo. ”Tehokas palvelumme tulee hyödyttämään niin musiikin käyttäjiä kuin oikeudenomistajiakin.”

40 000 yhteistä asiakasta Gramexilla ja Teostolla on tällä hetkellä yhteensä liki 40 000 musiikin käyttäjäasiakasta. Suurimmalla osalla heistä on nykyisin sopimus kummankin järjestön kanssa.

”Yhteinen palveluyritys helpottaa asiakkaiden arkea ja parantaa asiakaspalvelua, koska useimmat heistä tarvitsevat luvan kummaltakin järjestöltä”, Teoston puheenjohtaja Kim Kuusi sanoo. ”Teoston ja Gramexin yhteistyöstä on jo hyviä kokemuksia, muun muassa yhteisten alue-edustajien osalta”, Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä sanoo. ”Yhteisyrityksen avulla pystymme syventämään yhteistyötä entisestään.”•

Medialisensointi ja tilitys pysyvät järjestöissä Medialisensointi – eli musiikin käyttö muun muassa radiossa, televisiossa, internetissä ja audiovisuaalisissa tuotannoissa – ei siirry yhteisyritykselle. Luvat näihin tarkoituksiin ostetaan jatkossakin suoraan Teostosta ja Gramexista. Korvausten välittäminen oikeudenhaltijoille pysyy myös järjestöjen omassa hoidossa. Yhteisyritys tilittää keräämänsä korvaustuotot Teostolle ja Gramexille, jotka jakavat ne edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Musiikin käyttö helpommaksi Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuon mukaan toiminta palvelee kehittyvää musiikkimarkkinaa. ”Tavoitteenamme on, että jatkossa suurin osa asiakkaistamme saa Gramex- ja Teostoluvat yhdeltä luukulta”, Laevuo sanoo.

Sopimuksen allekirjoittajat tyytyväisinä. Teoston toimitusjohtaja Katri Sipilä (vas) ja puheeenjohtaja Kim Kuusi sekä Gramexin puheenjohtaja Ilmo Laevuo sekä toimitusjohtaja Hannu Marttila.

15


Musiikkia tunteella ja j채rjell채.

16


Eva & Manu Suomalais-ranskalaisen muusikkopariskunnan debyyttialbumi syntyi reissaamisen lomassa. Tuoretta Cinnamon Heartsia on hiottu enemmän. Kaksikko tähtää vahvasti ulkomaille.

Teksti juhana unkuri Kuvat warner music finland

E

va & Manun vuonna 2012 ilmestynyt samanniminen debyyttialbumi edusti akustista folk-poppia. Viime elokuussa julkaistu kakkoslevy Cinnamon Hearts on soundiltaan elektronisempi. ”Mä ja Manu olemme uuteen levyyn todella tyytyväisiä. Olemme kuin sen ylpeät vanhemmat. Musiikillinen linja syntyi vasta levyä tehtäessä. Varsinkin mulle oli iso juttu hakea uutta suuntaa, koska monet odottivat

kovasti uutta levyä ja ihmisille oli kehittynyt meistä tietty kuva artistina ja biisintekijöinä”, Eva kertoo. ”Ensimmäiset pari kuukautta levynteko sujui vaikeasti. Sitten annoin itselleni periksi ja pääsimme tekemään kunnolla juuri sellaista matskua kuin halusimme oikeasti tehdä.” Levyn taustavoimat löytyivät läheltä. Cinnamon Heartsin ulkopuolisina tuottajina toimivat Eva Louhivuoren serkku Tuomo Prättälä ja veli Olavi Louhivuori. >>>

Eva Louhivuori / Syntynyt 23.3.1987 • Muusikko • Laulaja-laulunkirjoittaja • opiskellut Pop & Jazz Konservatoriossa. Emmanuel Laudic / Syntynyt 25.5.1989 • Muusikko • Opiskellut Berklee College of Musicissa yhtä aikaa Eva Louhivuoren kanssa • Julkaisseet kaksi yhteistä albumia.

17


musiikkinsa kanssa. Haastatteluajankohtana tarkat kuviot eivät olleet vielä varmistuneet. ”Sainaaminen ulkomaille on usein todella hidasta, joten asian suhteen pitää olla kärsivällinen. Kaikki lähtee aina artistista itsestään, mutta myös taustavoimat ovat todella tärkeässä roolissa.” ”Esimerkiksi Saksassa olemme pr-toimiston listoilla. Se markkinoi meitä muun muassa blogeihin. Käytännössä kilpailemme Coldplayn ja muiden Saksan ulkopuolelta tulevien starbojen kanssa.”

Duo on julkaissut kaksi levyä, Eva & Manu (2012) ja Cinnamon Hearts (2014).

>>> Myös Evalla ja Manulla oli tuotannossa vahva rooli. ”Tuomo ja Olavi toivat upeasti omaa soundia biiseihimme. Lisäksi A&R Lasse Kurki toimi mentorina lyriikoiden teossa. On todella kehittävää saada palautetta noin kovilta tyypeiltä. Haluamme silti aina tehdä sanoitukset ja sävellykset kahdestaan Manun kanssa.” Esikoislevy syntyi tien päällä. Pariskunta kiersi Eurooppaa pakettiautolla ja asettui työskentelemään eri maatiloille. Samalla he tekivät musiikkia ja julkaisivat viikottain musiikkivideon eri paikoista. Myöhemmin kappaleista koottiin albumi. Uuden levyn harkitumpi tekeminen näkyy myös teksteissä. ”Keskityimme todella paljon siihen, että lyriikat olisivat vimpan päälle hiottuja. Teksteissä keskitytään yhteen aiheeseen kerrallaan. Ekan levyn tekstit olivat paljon geneerisempiä.” ”Cinnamon Heartsin tekstit kertovat aika vähän meistä kahdesta ja suhteestamme. Laulamme paljon perhe- ja kaverisuhteistamme sekä välillä fiktiivisestä hahmoista. Levyllä on paljon sydänsuruja, positiivisia erolauluja sekä uudistuksista ja rohkeudesta kertovia kappaleita. Laulamme myös kuoleman lähellä olemisesta”, Eva luonnehtii.

Ulkomaankuvioissa tarvitaan kärsivällisyyttä Eva Louhivuori ja Emmanuel ”Manu” Laudic tutustuivat toisiinsa vuonna 2009 opiskellessaan Bostonissa Berklee College of Musicissa. Yhteiselo ja yhteistyö sujuu saumattomasti. 18

”Teemme aika paljon biisejä ihan yksin. Kun joku idea on valmiina, esitämme sen toiselle ja alamme vasta sitten työstämään biisiä yhdessä. Tämä toimii meillä tosi hyvin. Uuden levyn Save me on melkeinpä ainut biisi, jonka olemme tehneet kahdestaan ihan alusta asti.” ”Meidän on hirveän helppo tehdä keikkoja ja sävellyksiä sen takia, että tunnemme toisemme niin hyvin. Luotamme toisiimme ja toisen tukena on helppo olla. Elämämme pyörii tosi vahvasti työn ympärillä. Meidän pitää välillä ihan muistuttaa itsellemme, että olemme myös pariskunta. Esimerkiksi jokin yhteinen loma ei olisi yhtään hullumpi ajatus.”

Tweettaamista ja Leinoa Evalla ja Manulla on oma studiotila Helsingin Punavuoressa. Uutta musiikkia on työn alla. ”Lähtökohtana on jatkossakin se, että biisiemme pitää toimia myös ihan akkarilla soitettuna. Muuten on hankala vielä sanoa, miltä kolmas albumimme tulee kuulostamaan.” Päähuomio on ollut luonnollisesti uuden levyn lauluissa. Syksyn mittaan Eva & Manu tekivät parin kuukauden mittaisen Suomen kiertueen rumpali Jooel Jonsin kanssa. Keikkoja oli niin klubeissa, pubeissa kuin konserttisaleissakin. Keikkapaikat olivat kaikkialla miltei loppuunmyytyjä. Pariskunnalla on muitakin uusia projekteja. Nelonen Media on perustanut uuden Hero-kanavan. Eva ja Manu ovat mukana Hero Crewssa, jossa ryhmä ihmisiä elää vahvasti kanavan mukana sekä tv-ruudussa että sosiaalisessa mediassa. ”Me molemmat pidämme leffoista ja hyvistä sarjoista, joten on luonnollista olla osana

Luotamme toisiimme ja toisen tukena on helppo olla. Evan mukaan hän itse on enemmän tunteilija ja Manu järkeilijä. ”Onneksi meillä on omat roolit. Se pitää yhtyeen tasapainon hyvänä. Jos molemmat olisivat järkeilijöitä, emme ehkä olisi näin pitkällä. Jos tunteilijoita, emme välttämättä silloinkaan”, Eva naurahtaa. Eva & Manu tähtää vahvasti ulkomaille. Ensimmäisen levynsä puitteissa he esiintyivät eurooppalaisilla festareilla, muun muassa Eurosonicissa Hollannissa, Reeperbahnilla Saksassa sekä By:larmissa Norjassa. Kaksikko suuntaa Suomen ulkopuolelle myös uuden

Hero Crewtä esimerkiksi tweettailun ja postailun kautta. Olemme ylipäätään avoimia ja pidämme monipuolisesta tekemisestä.” Evalla on myös kiinnostava sivuprojekti. ELE-yhtye julkaisee tammi-helmikuun vaihteessa levyn, joka sisältää Evan säveltämiä Eino Leinon runoja. ”On aivan ihanaa saada ELEn levy vihdoin ulos. Olemme odottaneet sitä hetkeä jo seitsemän vuotta. ELE tekee muutamia keikkoja heti helmikuun alussa.”•


Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira

välisoitto

Suomi-jazzia Macaossa.

Tapahtumien ja yleisötilaisuuksien luvat saa 7.1.2015 alkaen yhdeltä luukulta. Gramex ja Teosto keskittävät tapahtumiin liittyvän musiikinkäytön asiakaspalvelun ja lupahallinnoinnin Teostoon. Ensi vuonna tapahtumajärjestäjälle riittää, että ottaa yhteyttä Teostoon. Teosto myy sekä musiikin esittämiseen että tallentamiseen liittyvät yksittäiset luvat molempien järjestöjen puolesta.

asiakas

info

The Northern Governors palkittiin Kiinassa The Northern Governors sijoittui kolmanneksi Kiinan Macaossa järjestetyssä Cotai Jazz -bändikilpailussa. Seitsenhenkisellä yhtyeellä riittää palkintorahoissa mukavasti jaettavaa: kolmannesta sijasta irtosi reilut 10 000 euroa. Kilpailuun osallistui 183 yhtyettä eri puolilta maailmaa.

Gramexin syystilitys 1,8 miljoonaa euroa

Kuva: daniel stone

KUVA: marek sabogal

Malli tallenteen promokäytöstä Suomen Muusikkojen Liitto ry ja Suomen Säveltäjät ry laativat mallisopimuksen tilanteisiin, joissa esittäjä tai säveltäjä haluaa käyttää konsertissa tehtyä tallennetta vastikkeettomasti promootiossaan. Mallisopimuksessa määritellään osapuolten vastuut, velvollisuudet ja oikeudet. Järjestöt suosittelevat tekijöille ja esittäjille mallisopimuksen käyttöä kun suunnitteilla on esityksen tallentaminen promootiokäyttöä varten. Tämä on syytä tehdä hyvissä ajoin ennen konserttia. Mallisopimuksen tarkoitus on mahdollistaa uuden konserttimusiikkiin tutustuminen verkossa luvallisesti.

Tapahtumaluvat yhdeltä luukulta

Gramex tilitti marraskuussa 1,8 miljoonaa euroa tekijänoikeuskorvauksia kotimaisille oikeudenhaltijoille. Taiteilijoille tilitettiin 890 000 euroa ja tuottajille 940 000 euroa. Korvaukset ovat peräisin kotimaisen musiikin käyttämisestä muun muassa taustamusiikkipalveluissa, myyntitallenteissa ja lähettäjäyhtiöiden Catch Up -palveluissa sekä musiikkivideoissa.

Ääniteilmoitukset vuodelta 2014

Bassoradio lanseerasi uusia palveluita Harrastelijavoimin verkkoradiona aloittanut Bassoradio täyttää tänä vuonna kymmenen vuotta. Urbaaniin musiikkiin ja kulttuuriin keskittyvä kanava sai radiotoimiluvat vuonna 2006. Se tavoittaa tällä hetkellä viikoittain noin 150 000 kuuntelijaa verkon lisäksi FM-taajuuksilla pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Jyväskylässä ja Oulussa. Marraskuussa kanava lanseerasi ensimmäisenä suomalaisena radio-

kanavana mobiiliapplikaation ja Radio on Demand -palvelun (BoD), joiden avulla voi kuunnella omaa suosikkiohjelmaansa rajoituksitta musiikin kanssa. Bassoradion 10-vuotisjuhlissa yritettiin rikkoa maailman suurimman ”back to back” dj-setin ennätys, mutta alustavien laskujen mukaan tapahtumassa soitti 117 dj:tä, mikä ei riittänyt nykyisen maailmanennätyksen rikkomiseen (133 dj:tä).

Kaikista uusista julkaistuista tallenteista, myös radiopromoista ja singleistä tulee toimittaa ääniteilmoitus Gramexille kuukauden kuluessa julkaisusta. Loppuvuonna 2014 julkaistujen tallenteiden ääniteilmoitukset pitää olla Gramexissa tammikuun 2015 loppuun mennessä. Mikäli vielä on ilmoittamatta aikaisemmin julkaistuja tallenteita, myös näiden ilmoitukset tulee olla silloin Gramexissa. Ääniteilmoituslomakkeet löytyvät kotisivultamme www. gramex.fi

19


Koen olevani musiikin palvelija.

tuure kilpeläinen Syntynyt 29.5.1970 • Muusikko • Laulaja-lauluntekijä • Julkaissut seitsemän albumia • Kolme platinalevyä • Yhtye Kaihon karavaani.

20


Laulu ei saa

saarnata Bändin hyvä yhteishenki ja kasvu on myös tahdon asia, sanoo Tuure Kilpeläinen.

Teksti juhana unkuri Kuvat matti matikainen

21


V

iisi vuotta kasassa ollut Tuure Kilpeläinen ja Kaihon Karavaani -kokoonpano on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen musiikkitaivaan tähdistössä. Soitossa ovat yhdistyneet suomalainen popiskelmä ja rytmikkään etnomusiikin sävyt. Lokakuun alussa julkaistu Käpälikkö on Tuure Kilpeläisen ja Kaihon Karavaanin neljäs studioalbumi. Kilpeläisen, 44, mukaan he ovat nykyään entistä yhtenäisempi bändi. ”Viiden vuoden aikana olemme kasvaneet bändiksi, jonka jäsenet ovat samalla viivalla. Olemme säveltäneet uuden levyn biisit yhdessä. Kaikkien idikset on kuunneltu, tosi monet kivet käännetty ja olemme tehneet paljon kokeilevia sessioita. Käpälikkö on päänavaus, jonka jälkeen voimme mennä oikeastaan mihin suuntaan vain.” Kilpeläisen mukaan uudella levyllä on monipuolinen biisien kirjo. Vaikutteita on tullut kaikesta bändin jäsenten kuuntelemasta musiikista. ”Mukana on esimerkiksi isoa popestetiikkaa ja soulia, slaavilaisuutta on aiempaa vähemmän. Jokainen biisi seisoo omilla jaloillaan ja kokonaiskeitos on Karavaanin itsensä näköinen”, Kilpeläinen luonnehtii. Kilpeläisen mukaan hyvä yhteishenki ja yhtyeen kasvu on myös tahdon asia. ”Ei ole itsestäänselvää, että kemiat kohtaavat näin hyvin. Meillä on jotain hyvin arvokasta ja tärkeää, jota ei kannata pilata. Kaihon Karavaanissa vallitsee keskinäinen arvostus, luottamus ja salliva ilmapiiri. Olemme enemmän kuin bändiläisiä, olemme ystäviä. Tunnemme myös toistemme kakarat ja vanhemmat.” ”Emme tee musiikkia valtavien kipujen ja konfliktien kautta. Sillä ei välttämättä synny mitään isompaa taidetta. Puhumme kyllä asioista, olemme välillä ihan tulessa ja totta kai tosissamme. Mutta en usko, että meillä pitäisi olla egojen itsetarkoituksellista kukkoilua tai kiistelyä.” Piskuinen toimija reagoi ketterästi Käpälikön on julkaissut kulttuurin monialayhtiö Kaiho Republic, joka tuottaa niin levyjä, elokuvia kuin televisio-ohjelmia. ”Minulla on työhuone Kaihon Helsingin Vallilassa sijaitsevalla tehtaalla, jossa tehdään koko ajan leffaa, dokumenttia tai musaa. Siellä on luova pöhinä ja kaikki tukevat toisiaan. Kaihossa on helppo tehdä vaikkapa musiikkivideoita. Musiikkialan muuttuessa koko ajan 22

piskuisen toimijan on kätevää miettiä uudenlaisia tapoja reagoida.” Yhteistyö Kaihon Republicin kanssa muutti myös Kaihon Karavaanin sopimuskuvioita. ”Saimme tehtyä paremman sopimuksen. Enää ei ole niin, että vain minä toimin artistirojalteilla. Jaamme kaikki menot ja tulot tasan. Rahaan liittyvät asiat ovat nyt hyvin selkeitä ja läpinäkyviä. Puhallamme myös tässä asiassa yhteen hiileen. Raha ei ole kuitenkaan oleellisin vaikutin tai moottori musiikinteossa.” Kaihon Karavaanin kolme aiempaa levyä julkaisi Warner, joka toimii Kaiho Republicin kanssa yhteistyössä. ”Warner toimii edelleen levyjemme jakelijana ja se on muutenkin ihan huippulafka. Kaiholle siirryin lähinnä tuottaja Pete Eklundin perässä. Peten mukana menin aikanaan myös Warnerille.”

teksteissä ruvetaan opettamaan, saarnaamaan tai ilmoittamaan: tiedän tämän asian, te ette tiedä. Se ei kuulosta hyvältä tai siitä tulee fiilis, jollaista en halua antaa. Näissä teksteissäni asioita ehkä vähän ihmetellään ja pohditaan ulkopuolisena. Sitähän tekstit aika paljon ovat muutenkin.” ”Me puhumme Karavaanin kesken Suomessa tapahtuvista asioista. Ne ovat samaan aikaan yhteiskunnallisia ja henkilökohtaisia juttuja, koska olemme itse mukana tässä sopassa.”

Leinon teksti portinavaajana Käpälikkö-levyn avaa Kaihon Karavaanin säveltämä Eino Leinon Hymyilevä Apollo -runo. ”Olen puhunut muutaman viime vuoden aikana tästä runosta kosketinsoittaja-haitaristimme Jiri Kurosen kanssa. Hymyilevässä Apollossa kerrotaan hyvyydestä, pahuudesta,

Pidän sanojen kauneudesta. Henkilökohtaisuutta ja yhteiskunnallisuutta Tuure Kilpeläinen on perinteisesti tehnyt tekstit Kaihon Karavaanin levyihin. Näin on myös uudella levyllä. Kilpeläiselle on tärkeää, että tekstit ovat henkilökohtaisia ja jollakin tavalla totta. ”Elämäni on muuttunut voimakkaasti viiden viime vuoden aikana. On tullut uusia ihmisiä, ystäviä ja ajatuksia. Se tietysti inspiroi ja ruokkii sanoittamista. En halua kuitenkaan taustoittaa tekstejäni. Kuulijalla on oltava mahdollisuus omaan tulkintaan.” Kilpeläinen toteaa tekstien tekemisen olevan vaativaa puuhaa, joka vie paljon aikaa. ”Pidän sanojen kauneudesta. Musiikkimme on tosi rytmikästä, joten sanojen pitää myös svengata rytmin kanssa. Laitan samaan tekstiin tai samaan lauseeseenkin mielelläni vastakkaisia asioita. Niissä saattaa olla vaikka jotain ylevää ja alhaista tai arkista ja pyhää”, Kilpeläinen kuvailee. Tuoreen levyn muutamissa sanoituksissa on yhdistelty yleistä ja yksityistä. Häpeäkappaleessa pohditaan sekä suomalaista että henkilökohtaista häpeää. Maassa maan tavalla -kappale käsittelee suvaitsevaisuutta ja ihmisyyden yhteisiä kysymyksiä. ”Niissä molemmissa oli tiettyjä rivejä, joita piti miettiä tarkkaan. En pidä siitä, jos

suvaitsevaisuudesta, rakkaudesta ja muista isoista asioista. Leino pisti jo 116 vuotta sitten pajatson tyhjäksi. Halusimme tuoda runon tähän päivään. Laulu toimii teemojensa puolesta levyllämme tietynlaisena portinavaajana.” Kilpeläisen mukaan uudet tekstiaiheet ovat jo iduillaan. Takavuosina Kilpeläinen teki runsaasti tekstejä ja sävellyksiä muille artisteille, mutta nykyään hän keskittyy Kaihon Karavaaniin. ”Oikeastaan ainut poikkeus on uutta mustalaismusiikkia esittävälle Suoralle lähetykselle tekemäni Kosto on kuollut. Se on vastakkainen kosto elää -ajatukselle. Aihe on mielenkiintoinen romanimiesten laulamana. Se on samalla yleismaailmallinen aihe, jonka voi liittää vaikkapa Palestiinan ja Israelin tilanteeseen.” Aiemmin Kilpeläinen pyrki tekemään eri artisteille täsmäsanoituksia. Nyttemmin hän on ruvennut ajattelemaan, ettei se ole välttämättä hyvä asia. ”Esittäjää alkaa tuolloin määrittelemään ennakkoon. Voi syntyä lauluja, jollaisia tämä on esittänyt jo aiemmin. Saattaa olla parempi tehdä hyvä biisi ajattelematta kenelle se tulee. Esittäjä saa tuoda siihen oman uuden kulmansa.” >>>


Kokonaiskeitos on Karavaanin näkÜinen.

23


>>> Musiikin palvelijana Kilpeläisen mukaan musiikki on hänelle tapa olla elossa. ”En osaa ajatella elämääni niin, etten tekisi musiikkia. Se ei ole oman luovuuden tai egon jatke. Pikemminkin koen olevani musiikin palvelija. Tuon juttuja esiin musiikin kautta.” ”Muistan kun sain runsaat viisi vuotta sitten vision tästä bändistä. Olin tuolloin haltioitunut maailmanmusiikista. Tajusin, ettei minulla ole mitään menetettävää. Voi tehdä omanlaistaan musaa, eikä tarvitse matkia ketään.” Kouvolasta kotoisin oleva Kilpeläinen soitti nuorena rockia eri bändeissä. Parikymppisenä hän muutti Helsinkiin ja muodosti uusia bändejä. Englanninkielisiä lauluja hän alkoi tehdä teininä ja lauluja suomenkielellä runsaan kahdenkymmenen vuoden iässä. Laulamisen lisäksi Kilpeläinen soitti ensin bassoa ja sittemmin kitaraa. ”Musiikkia en ajatellut kuitenkaan ammattina tai uravalintana. En osannut luottaa siihen, että musiikki olisi minut elättävä juttu. Musiikin opiskelu oli minulle vieras ajatus, lähestyin teemaa enemmän intiaanirock-metodilla. Ajattelin, että täytyy opiskella jotain järkevää ja hankkia ammatti.” Kilpeläinen alkoi opiskella kuvataidetta ja valmistui taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta. Vuosien mittaan hän teki monenlaisia töitä. ”Olen ollut kolme vuotta kokkina, tehnyt grafiikkaa nettisivuille ja kaikenlaisia hanttihommia. Se oli arvokasta aikaa. Kymmenisen vuotta sitten päätin alkaa tietoisesti satsaamaan kaiken energian musiikkiin. Tuolloin minulla oli kuitenkin perhekeskeinen vaihe, olin viitisen vuotta aika tiiviisti kotidädi. Sitten pimut kasvoivat vähän isommiksi ja oli enemmän aikaa satsata musiikkiin.” Tyylikäs ja näyttävä pukeutuminen on osa Kaihon Karavaanin imagoa. Kilpeläisen mukaan tyyli on syntynyt luonnostaan. Hän kertoo pitäneensä itse jo lukiossa suoria housuja ja liivejä. ”Tyyli tuli varmaankin katsomistani mafiaelokuvista. On kiva ostaa vanhoja pukuja, jotka on makeasti leikattu, joissa on hyvä kangas tai hyvä fiilis. Olen tykännyt aina myös hatuista. Kaikki keikka-asut tapaan ostaa Tampereelta eräästä käytettyjen vintagevaatteiden kaupasta.” ”Fiilistelemme muutenkin kirpputoreilla ja ostamme välillä vaatteita toisillemmekin. Kitaristimme Rocka Merilahti ei tingi tyy24

toa. Esimerkkinä uusi lahjakas tuottajanimi Hank Solo, joka on tehnyt tietynlaista soundia Sannille ja Kasimirille.” ”Jenni Vartiaisen jälkeen tuli paljon pieniä vartiaisia, jotka olivat tykästyneet siihen soundiin. On kiinnostavaa nähdä minkälaisia uusia juttuja jatkossa tulee, ketkä lähtevät vanavedessä niiden mukaan ja mistä tulee mainstreamia.” Kilpeläinen nostaa esiin räppiskenen, joka on menossa vahvasti kohti valtavirtaa. ”Räpin tekstimaailma on tosi kiehtovaa. Teksteissä ei ole vanhoja pölyisiä sääntöjä eikä riimityksen pakkoa. Räppi on muutenkin uuden polven kiinnostavaa musaa.”

En ajatellut musiikkia ammattina.

Suuntana ulkomaat Kaihon Karavaani on Kilpeläisen toteutunut haave. Nyt bändi menee kohti uusia visioita. Kilpeläinen kävi äskettäin Senegalissa tutustumassa erääseen paikalliseen bändiin. Haaveena on tehdä sen kanssa yhteistyötä. Haastatteluhetkellä asia oli vielä organisointiasteella.

Suomen kieli ei ole ongelma ulkomailla. listään, vaan on liivipuku päällä ollessaan vaikkapa hiekkalaatikolla lastensa kanssa. Hän on saanut meitä muitakin innostumaan lisää vaatteista. Tyylikäs pukeutuminen kuuluu tietenkin tähän Karavaani-hommaan. Päälleliimattua se ei kuitenkaan ole, emme pukeudu siviilissä täysin eri tavalla.”

Suomalaiseen musiikkiin kannattaa tutustua Kilpeläisen mielestä suomalaisen musiikin tilanne on isossa kuvassa todella hyvä. Hän toteaa radiokanavien määrittelevän markkinoita vahvasti. Tällöin voi syntyä illuusio siitä, että Suomessa tehtäisiin vain yhdenlaista musiikkia. Suomalaisen musiikin rikkauden tajuaa, jos on valmis näkemään vähän vaivaa. ”Voi käydä ostamassa levyn tai varsinkin katsomassa bändejä livenä. Itse seuraan tosi paljon erilaista musaa niin Helsingissä kuin Tampereella. Jazzin sisällä on Suomessa paljon rikkaita alalajeja, joissa riittää tsekattavaa. Taide- ja populaarimusan rajapinnasta löytyy persoonallista musaa, esimerkkinä Yona. Tykkään myös siitä, kun joku on onnistunut tekemään tosi seksikästä hitti-pop -tuotan-

”Tilanne vaikuttaa lupaavalta. Mutta näistä on parempi puhua tarkemmin jälkeenpäin, kun jotain on tehty. Livetapaaminen on kuitenkin jo toteutunut. Siinä piti olla vain vähän uskallusta ja tahtotila. Asiat eivät tapahdu vain kirjoittelemalla. Pitää aistia, olla paikalla, käydä kylässä syömässä ja tutustua ihmisiin. Sitten voi alkaa tapahtua.” Kaihon Karavaani on käynyt esiintymässä jo Liettuassa, Latviassa ja viimeksi Itävallassa. Suomen kieli ei ole ollut minkäänlainen ongelma. ”Asia on ehkä päinvastoin. Olen alkanut miettiä suomen kieltä eksoottisena vientituotteena. Käyhän Helsingissäkin hirveä määrä eri puolilta maailmaa tulevia esiintyjä, joiden kieltä emme ymmärrä. Asiat välittyvät tunnetasolla. On oikeastaan vapauttavaa kuulla kieltä, jota ei ymmärrä.” ”Ulkomaille mentäessä suomalainen musiikki muuttuu ikään kuin maailmanmusiikiksi. Suomenkielisten laulujen lomassa voi välillä kertoa, mistä biisissä on kysymys. Ulkomaankeikoillamme ihmiset ovat kuunnelleet aika tarkasti myös suomen kieltä ja olleet siitä fiiliksissä.”•


Tekijänoikeuslaki uudistuu Hallitus otti loppukirin tekijänoikeusasioissa ja muun muassa uudistaa hyvitysmaksun. Teksti lauri kaira

H

allitus antoi eduskunnalle ison nipun hallitusohjelman mukaisia ja ajankohtaisia tekijänoikeuslain uudistuksia. Eduskunnassa on esitykset hyvitysmaksun uudistamisesta, tekijänoikeuksien luovutussopimuksen kohtuullistamisesta, televisioohjelmien verkkotallennuspalveluita koskevasta sopimuslisenssistä, uusia keinoja torjua verkkopiratismia sekä nippu lakia selkiyttäviä muutoksia. Lisäksi eduskuntaan lienee tulossa tv-ohjelmien siirtovelvoitekorvausten palauttaminen. Esityksen mukaan hyvitysmaksu poistuisi tallennusvälineistä. Hyvitys hoidettaisiin jatkossa verovaroilla. Hyvitys olisi aluksi 11 miljoonaa euroa vuodessa. Määrä perustuisi jatkossa puolueettomaan tutkimukseen.

Taiteilijapuoli kannattaa esitystä, vaikka arvosteleekin muotoilua hampaattomaksi. Työnantajapuoli vastustaa esitystä.

Sopimuksen kohtuullisuus Hallitus esittää, että tuomioistuin voisi päättää tekijänoikeuden luovutusta koskevien sopimusehtojen kohtuullistamisesta. Sopimuksen tulisi olla kohtuullinen sekä oikeuksia luovuttavalle taholle että oikeuksien luovutuksensaajalle. Ministeriön mukaan muutos koskisi vain ensimmäisen siirronsaajan – esimerkiksi mediayrityksen tai elokuvatuotantoyhtiön – saamaa oikeuden luovutusta. Työsuhteissa tapahtuviin tekijänoikeuden luovutuksiin sovellettaisiin kuitenkin työsopimuslakia.

hyväksytty oikeuksien hallinnointijärjestö voisi tehdä sopimuksia, jotka sitovat myös järjestön ulkopuolisia saman alan tekijöitä. Elokuva- ja musiikkituottajat tahtovat esitykseen kielto-oikeuden, jotta voisivat halutessaan myydä oikeuksia verkkopalveluille myös suoraan itse.

Sopimuslisenssi verkkotallennuspalveluille Esimerkiksi Soneran ja Elisan viihdepalveluiden sisältämät ”verkkotallennuspalvelut” tarjoavat kuluttajalle vaihtoehdon, joka korvaa tallentavan digiboksin. Nämä ovat kuitenkin vielä pitkälti sopimuksettomassa tilassa. Hallitus esittää sopimuksen tekoa helpottamaan niin sanottua sopimuslisenssi-mekanismia. Sen nojalla

jän nimi tiedetään. Esitetyn lainmuutoksen jälkeen esto voidaan määrätä myös sellaiselle, jonka ylläpitäjä on tuntematon. Tällaiset palvelut ovat usein ulkomaisia. Lain selkeytystä Hallitus esittää lisäksi selkeyttäviä muutoksia sopimuslisenssijärjestelmän perussäännöksiin sekä äänitetuottajan kansallisuuden lisäämistä äänitteiden suojakriteereihinäänitteen tallennusmaan rinnalle. Muutoksen jälkeen äänitteiden tuottajien ja muusikoiden nauttima suoja vastaa muiden EU-maiden lainsäädäntöä.

Nimetönkin piraattipalvelin voisi saada estomääräyksen.

Estomääräyksen mahdollisuus laajenee Nykyisen lain mukaan tuomioistuin voi määrätä eston vain sellaiselle piraattipalvelulle (esimerkiksi Piratebay), jonka ylläpitä-

Tekijänoikeuslain kaikkiin pykäliin lisätään informatiivinen otsikko helpottamaan lain luettavuutta. Näiden lisäksi eduskuntaan odotetaan hallituksen esitystä, jossa tekijänoikeuslakiin palautettaisiin tekijöille, esittäjille ja tuottajille oikeus saada korvaus jakeluvelvoitteen (niin sanottu must carry -velvoite) alaisten kanavien edelleen lähettämisestä. Tämä uudistus perustuu EU-komission huomautukseen, jonka se teki suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen yhteydenoton johdosta.• 25


Musiikin talo Helsingissä Helsingin Pikku-Roobertinkadulla on todellinen musiikin talo. Siellä sijaitsee Gramexin lisäksi useita muitakin alan toimijoita. Mitä ne kaikki ovat ja mitä ne tekevät? kellä? ”Valistus ja valvonta ovat jatkuvasti ajankohtaisia. Eduskunnan käsittelyssä oleva lakimuutos, joka mahdollistaisi puuttumisen myös ulkomailta käsin toimiviin sekä ylläpitäjiltään tuntemattomiin piraattipalveluihin, on oikeuksien valvonnan kannalta erityisen tärkeä.”

Kotimaisen musiikin tukena Musiikin edistämissäätiö MES lienee alan ammattilaisille tuttu, sillä se on merkittävä tuen jakaja suomalaiselle musiikille. Säätiön tehtävä on tukea kotimaista luovaa ja esittävää säveltaidetta ja edistää niiden asemaa ja toimintamahdollisuuksia sekä kotimaassa että ulkomailla. MES jakoi viime toimintavuotenaan tukea kotimaiselle musiikille 2,35 miljoonaa euroa. Mikä säätiössä on nyt ajankohtaista, pääsihteeri Leena Hirvonen? ”Tällä hetkellä ovat menossa kuluvan vuoden viimeiset tukijakokierrokset sekä ensi vuoden toiminnan suunnittelu.” Säätiöllä ei ole varsinaisia jäseniä. Sen hallitukseen kuuluvat säätiön perustajien Gramexin ja Teoston yhdessä valitsema puheenjohtaja sekä kahdeksan muuta jäsentä varaedustajineen.

Autamme keskittymään olennaiseen Muusikkojen liitto on muusikkojen eli musiikin esittäjien edunvalvoja, sanoo liiton puheenjohtaja Ahti Vänttinen. ”Ammattiliittona teemme työehtosopimuksia, mutta suuri osa sopimuspalveluista liittyy nykyisin muusikkojen ja artistien yksilöllisiin sopimuksiin.” Liitossa on 3 300 jäsentä, joista kolmasosa orkesterimuusikkoja esimerkiksi sinfoniaorkestereissa ja muut freelancereita. Kaikki musiikkigenret ja -lajit ovat mukana. Jäsenten yksilöllisen edunvalvonnan ohella liitto vaikuttaa muun muassa tekijänoikeuksia ja sosiaaliturvaa koskevaan lainsäädäntöön sekä kultturipolitiikkaan. ”Jäsenistössämme on sekä valtionosuusjärjestelmän piirissä olevia muusikkoja – kuten orkesterimuusikot – että suuri joukko freelancereita. Kyllä meidän päätavoitteemme on helpottaa musiikin esittäjän elämää eri tavoin, jotta hän voisi keskittyä olennaiseen eli taiteen tekemiseen.” Mikä nyt on ajankohtaista? ”Olemme tehneet töitä kohtuullisten sopimusehtojen varmistamiseksi tekijänoikeuslaissa, mutta se

Laillisten palveluiden puolesta Musiikkituottajat – IFPI Finland ry on Suomessa toimivien musiikkituottajien kattojärjestö, jonka tarkoitus on kehittää musiikkialan toimintaedellytyksiä sekä taata musiikkituottajille oikeudenmukainen ja reilu toimintaympäristö. Sen jäseneksi voi liittyä äänitetuotantoa ammattimaisesti harjoittava yritys, jolla on äänitteitä riittävän laajassa kaupallisessa jakelussa, sanoo Musiikkituottajien toiminnanjohtaja Antti Kotilainen. ”Tällä hetkellä Musiikkituottajien jäsenten osuus äänitemyynnin kokonaismarkkinoista on noin 95 prosenttia. Jäseniksi voidaan hyväksyä myös muut läheisesti äänitetuotantoon tai äänitejakeluun linkittyneet yritykset.” Musiikkituottajat ry toimii osana kansainvälistä tuottajajärjestö IFPI:ä. IFPI eli International Federation of the Phonographic Industry edustaa noin 1 400 äänitetuottajaa 66 eri maassa. Mikä on nyt toiminnassanne ajankohtaista, Antti Kotilainen? ”Laillisten palveluiden tunnetuksi tekeminen kuluttajille ja niiden

Teksti heiKki jokinen Kuvat matti matikainen

E

rityisesti piratismikeskustelussa näkyy usein Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry TTVK. Se on yhdistys, jonka jäseninä on 16 luovan alan toimijaa. He edustavat laajasti musiikki-, elokuva-, kirjallisuus- ja tv-alan oikeudenhaltijoita. TTVK:n toimiala on laaja, kertoo toiminnanjohtaja Jaana Pihkala. ”Annamme neuvontaa yleisistä tekijänoikeusasioista, julkaisemme tekijänoikeudellista aineistoa ja tiedottamme ajankohtaisista tekijänoikeutta ja piratismia koskevista aiheista.” Lisäksi TTVK antaa tekijänoikeuskoulutusta muun muassa viranomaisille ja oppilaitoksissa. Kouluille tarjotaan tekijänoikeusmateriaalia sekä luovaa alaa edustavia vierailijoita. Näkyvä osa työtä on jäsenten tekijänoikeuksien valvonta Suomessa. ”Sitä tehdään jäsenten antamin valtakirjoin yhteistyössä oikeudenhaltijoiden ja viranomaisten kanssa niin fyysisillä markkinoilla kuin internetissäkin.” Koska tekijänoikeusloukkaukset ovat asianomistajarikoksia, oikeudenhaltijoiden on itse valvottava oikeuksiaan. Viranomaiset eivät puutu oikeudenloukkauksiin ilman oikeudenhaltijan tutkintapyyntöä. ”Keskeinen tavoitteemme on lisätä tietämystä tekijänoikeudesta ja vähentää tekijänoikeuden loukkauksia.” Mikä on ajankohtaista työssä tällä het26

ei juuri nyt näytä etenevän niin kuin hallitusohjelmassa luvattiin. Periksi ei tietysti anneta, vaan jatkamme yrittämistä.” ”Olemme myös kehittämässä vapaan kentän toimintaa eri tavoin, muun muassa freelancereiden palveluita sekä mukana jazzmusiikin kehittämisohjelmassa. Liitto täyttää 100 vuotta vuonna 2017, mihin liittyen käynnissä on laaja historiaprojekti.”


Edunvalvontaa alan puolesta Luovan työn tekijät ja yrittäjät Lyhty on kotimaisen luovan alan yhteinen edunvalvontahanke. Sillä on 15 jäsenjärjestöä, joilla monilla on omia jäsenjärjestöjään. ”Tämä on verkostomainen edunvalvontaprojekti, joka edustaa koko kotimaista luovaa alaa – taiteilijoita, tekijöitä ja alan yrityksiä esimerkiksi musiikin, elokuvan, kuvataiteen, pelien ja kirjallisuuden alalla”, määrittelee Lyhdyn projektijohtaja Lauri Kaira. Hänen varsinainen työnsä on Gramexin apulaisjohtajuus. Hankkeen puheenjohtajuus kiertää eri toimialojen välillä. Nyt on vuorossa kirjallisuuden alan tekijänoikeusjärjestö Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa. Koska Lyhdyn tavoite on vaikuttaa luova alaa koskeviin julkisen vallan päätöksiin, ajankohtaista on nyt päättäjien aktiivinen tapaaminen ensi vaalikauden hallitusohjelmatavoitteiden kanssa.

Gramexin talon lisäksi toinen musiikin alan keskittymä Helsingissä on Teoston talo Kampissa eri järjestöineen.

Tarjolla tukea, apua ja tuloja musiikille. käytön lisääminen on tämän hetken suurin haaste. Markkinoilla on lukuisia hyvin monipuolisia musiikkipalveluita, joita kuluttajat pitäisi saada kokeilemaan ja valitsemaan itselleen niistä sopivin.” ”Eduskunnassa vireillä olevat tekijänoikeuslain muutokset ovat tärkeitä laillisten digimarkkinoiden kehityksen ja kasvun tukemiseksi, esimerkiksi lakiin kirjattavat uudet estomääräykset, joilla voidaan puuttua omistajansa salaavien laittomien piraattipalveluihin toimintaan.” ”Fyysinen levy kiinnostaa edelleen erityisesti näin joulun alla ja vuoden viimeiset

kolme kuukautta ovat edelleen äänitemyynnin kannalta vilkkainta aikaa. Vahvasti työn alla on myös Suomen suurin viihdealan palkintotapahtuma Emma Gaala, joka järjestetään 27.2.2015.” Lisää tietoa verkosta • TTVK www.antipiracy.fi, www.tekijanoikeus.fi • Muusikkojen liitto www.muusikkojenliitto.fi • MES www.musiikinedistamissaatio.fi • Musiikkituottajat www.ifpi.fi • Lyhty www.kulttuuri.net • Gramex www.gramex.fi

Musiikki tekee hyvää Pikku-Roobertinkadun isoin käyttäjä on Gramex. ”Olemme tekijänoikeusjärjestö, joka hallinnoi esittävien taiteilijoiden ja musiikkituottajien oikeuksia ja kerää näille tekijänoikeuskorvauksia äänitemusiikin käytöstä”, sanoo toimitusjohtaja Hannu Marttila. Gramex on palveleva linkki kymmenien tuhansien musiikin käyttäjien ja musiikkialan toimijoiden välillä. ”Gramex toimii sen hyväksi, että musiikkia pystytään tekemään huomennakin – siksi edistämme musiikkia ja haluamme tehdä laillisen musiikin käytön mahdollisimman helpoksi”, Marttila tiivistää toiminnan idean. Jäsenjärjestöjä Gramexilla on kolme: Suomen muusikkojen liitto ry, Musiikkituottajat – IFPI Finland ry ja Solo ry. ”Tämän lisäksi meillä on korvauksensaaja-asiakkaana kymmeniä tuhansia muusikoita ja tuottajia sekä musiikin käyttäjä-asiakkaina kymmeniä tuhansia yrityksiä ja yhteisöjä.” Mikä Gramexin väkeä työllistää juuri nyt? ”Teemme ensi vuoden budjettia ja toimintasuunnitelmaa. Normaalin vuosittaisen toiminnan lisäksi tänä vuonna isoja asioita ovat muun muassa yhteisyrityksen perustaminen Teoston kanssa ja meneillään oleva Gramexin tilitysjärjestelmän uudistamishanke.” ”Toimintaympäristön muutoksiin tietysti varaudutaan ja siellä yksi tekijä on tekijänoikeusjärjestöjen hallintoa koskeva direktiivin kansallinen implementointi muutaman vuoden sisällä.”• 27


Päätoimittaja Anu Aholan mukaan 30-vuotisjuhlavuosi on kulunut työn merkeissä.

FMQ aikuistui Finnish Music Quarterly-lehti eli FMQ täytti tänä vuonna 30 vuotta ja siirtyy vuodenvaihteessa Music Finlandin yhteyteen. Teksti LAURI KAIRA Kuva jussi puikkonen

E

nglanninkielinen FMQ välittää maailmalle kuvaa suomalaisesta musiikkimaailmasta. Se syntyi 30 vuotta sitten painettuna lehtenä, mutta panostaa nykyisin yhä vahvemmin printtiversion rin-

nalla verkkoon. Päätoimittaja Anu Aholan mukaan juhlavuosi on kulunut työn merkeissä. ”Juhlanumero julkaistiin syyskuussa otsikolla ’Music – Language – Text’, ja siinä luotiin katsaus musiikkielämän muutoksiin viimeisten 30 vuoden aikana sekä käsiteltiin musiikin, kielen ja tekstin moninaisia suhteita.” 28

”Olemme julkaisseet artikkeleita entistä enemmän lehden Internet-sivuilla ja vuodenvaihteessa sinne ilmestyy arkistojen aarteita, juttuja FMQ:n mielenkiintoisen historian varrelta.” Lehden pääjulkaisijana on toiminut alusta saakka Gramex. Julkaisutoiminnassa ovat olleet lisäksi mukana Sibelius-Akatemia, Music Finland ja Suomen Säveltäjät, ja lehti saa avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Vuodenvaihteessa pääjulkaisija muuttuu, kun FMQ siirtyy hallinnollisesti Music Finlandin yhteyteen. Gramexin rooli vaihtuu yhteistyökumppaniksi.

Mistään kolmenkympin kriisistä ei kuitenkaan ole kyse, vaan lehden taustajärjestöjen välisestä järkevästä työnjaosta. ”FMQ:n hallinnosta vastasi Gramexin yhteydessä toimineen ESEK:in henkilökunta. Kun ESEK lakkasi olemasta vuoden 2013 alussa Musiikin edistämisssäätiön perustamisen myötä, oli sopiva hetki pohtia, millainen hallinnointijärjestely olisi pitkällä tähtäimellä lehdelle paras. Music Finlandista löytyi lehdelle kaikkein luontevin uusi kotipaikka”, Ahola kertoo. FMQ siirtyy Music Finlandin hallintoon itsenäisenä yksikkönä, ja sillä on jatkossakin oma toimitus sekä toimitusneuvosto.•


viidakko

pykälä

Kysymyksiä voi lähettää osoitteella lakipalsta@gramex.fi

Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.

Musiikista nettiradioissa

1

2

3

Haluaisimme soittaa ravintolassamme musiikkia netistä löytyvän radiot.fi palvelun kautta. Onko se sallittua ja mitä lupia tarvitsemme Gramexilta?

Minulla on kahvila, jossa soitan itse levyjä ja radio soi silloin kun en itse ole musiikista päättämässä. Minua lähestyi yritys, joka haluaisi myydä minulle palveluaan, jossa se toimittaisi kahvilaani taustamusiikin streamaamalla. Jäin miettimään, mitä velvollisuuksia minulle jäisi Gramexin suuntaan jos hankkisin kyseessä olevalta yritykseltä taustamusiikkipalvelun?

Minulla on jo Gramexin kanssa sopimus taustamusiikin esittämisestä, mutta ajattelin järjestää asiakkaille karaokea muutamana iltana viikossa. Mitä lupia tarvitsemme Gramexilta?

Radiot.fi:n soitto ravintolassa

Tekijänoikeudellisesti kyseessä on äänitteiden välillinen käyttö. Ravintolan tulee suorittaa siitä tekijänoikeuslain 47 §:n mukainen korvaus. Teidän tulee siis sopia Gramexin kanssa esityskorvauksen suorittamisesta.

Karaoke-levyjen käyttöön ei Gramexilta lupaa tarvita. Ravintoloiden esityskorvaussopimukset Gramexin kanssa ovat niin sanottuja blanket license -sopimuksia. Ne mahdollistavat äänitteiden välittömän ja välillisen käytön radion, television tai esimerkiksi mainitsemasi palvelun välityksellä. Se, mitä laillista musiikkilähdettä käytetään, ei vaikuta ravintolan julkisesta esittämisestä maksaman korvauksen suuruuteen.

Entä jos ostan taustamusiikkipalvelun?

Sinua on ilmeisestikin lähestynyt niin kutsuttu taustamusiikkioperaattori, joka tarjoaa taustamusiikkipalvelua. Se tarkoittaa sitä, kun yritys ostaa tiloihinsa tarvitsemansa taustamusiikin ulkopuoliselta palveluntarjoajalta. Sekä palvelua käyttävä yritys että taustamusiikkipalvelu-operaattori tekevät silloin sopimukset Gramexin kanssa. Taustamusiikin esityspaikka hoitaa esityskorvaukset. Taustamusiikkipalvelun tarjoaja taas hankkii Gramexilta luvat äänitteiden kopioimiseen ja vuokraamiseen tai yleisölle välittämiseen. Kun sinulla on jo luvat kunnossa esittämisen osalta, niin mitään lisävelvollisuuksia sinulle ei Gramexin suuntaan synny, mikäli päätät kyseisen yrityksen palveluja käyttää.

Miten aloitan karaoke-illat?

Tähän tarvitaan ravintolakäyttöä tai muuta julkista esittämistä varten valmistettu karaoke-tallenne. Sellaisen käyttöön te ette tarvitse minkäänlaista lupaa Gramexilta, ette edes taustamusiikin esityssopimusta. Karaoke-tallenteet ovat musiikkia sisältäviä elokuvatallenteita. Esityskorvaus julkista esittämistä varten tarkoitettuihin karaoke-tallenteisiin sisältyy jo siihen sopimukseen, jonka tallenteen ostaja tekee karaoke-tallenteen tuottajan kanssa. Teostokorvauksesta on sovittava Teoston kanssa erikseen. Yksityiseen käyttöön tarkoitettujen karaoke-tallenteiden julkinen esittäminen on luonnollisesti kiellettyä esimerkiksi ravintolan karaokeilloissa tai muissa tilaisuuksissa, joihin kenellä tahansa on pääsy.

29


Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia

Sanojen on soitava Kaija Kärkinen on monipuolinen tekijä: näyttelijä, laulaja, sanoittaja ja hiukan säveltäjäkin. Hän on tehnyt noin 150 laulutekstiä, lähinnä itselleen mutta myös muille kuten Anna Erikssonille ja Laura Voutilaiselle. Yleensä Kärkisen puoliso, muusikko Ile Kallio tekee ensin kitarademon ja teksti syntyy sen herättämien mielikuvien pohjalta. ”Joskus minulle tulee mieleen selkeä tarina, joskus tajunnanvirtaa, joskus kertosäkeen palanen, jonka ympärille rakennan tunnelman”, Kärkinen (s. 1962) sanoo. Toisinaan teksti syntyy itsestään. ”On ihanin hetki kun alitajunta on tehnyt työn. Kerran olin imuroimassa ja teksti tuli valmiina mieleeni. Istuin alas, kirjoitin muistiin, ja siinä se oli. Sitä tekee tekstiä, vaikkei tiedä tekevänsä.” Tärkeintä laulun tekstissä on se, että sanat soivat, Kaija Kärkinen määrittelee. Ne ovat vain yksi ele-

mentti musiikissa. ”Vaikka sanoituksen tarina ja tunnelma ovat tärkeitä, niiden on oltava osa musiikkia. Näin haluan itse tehdä, mutta kuuntelen mielelläni niitä, jotka tekevät toisin.” Miltä omien tekstien esittäminen yleisölle tuntuu? ”Aluksi oli kuin olisin alasti, kaikki näkisivät sisälleni. Mutta ihmiset tekevät aina oman tulkintansa. He ottavat vastaan sen, mihin ovat valmiita.” Sodankylässä syntyneen Kärkisen tie kulki Rovaniemen ylioppilasteatterin ja cover-solistina laulamisen kautta teatterikorkeakoulun näyttelijälinjalle. ”Ristiriita esiintymisen pelon ja himon kanssa on yhä. Jännitän edelleen, mutta iän myötä oppii hyödyntämään sen adrenaliinin. Kaija Kärkinen on Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n puheenjohtaja. Se on alan ammattimaisten tekijöiden etujärjestö. Asialistalla on muun muassa tekijänoikeuskorvauksen tilityksen mahdollistaminen omalle yritykselle. Nyt musiikintekijät saavat niitä vain henkilökohtaisena tulonaan. Vaikkapa Ruotsissa tai Saksassa on toisin. Itsensä työllistäjien sosiaali- ja eläketurva on koko ajan esillä. ”Olemme kasvava joukko, emme enää pieni vähemmistö.” Kärkinen pitää hienona, että eri alojen tekijä-

Tekosyy-klubi tuo vanhan ja uuden polven yleisöjä yhteen, Kaija Kärkinen sanoo. kuva: aku toivonen

30


järjestöt toimivat yhdessä näissä kysymyksissä. Musiikkia ja iloakaan ei unohdeta. Elvis sai Musiikin edistämissäätiöltä tukea Tekosyy-klubin järjestämiseen. Idea on mainio: helsinkiläisessä Allotria-salissa musiikintekijät kertovat työstään. Tekosyy-vieras kertoo isännän haastattelemana biisiensä synnystä ja esittää 5–6 kappaletta. Mukana on yleisökilpailu: tekijä kertoo jostakin kappaleestaan kolme syntytarinaa, joista yksi on oikea. Nostolava-vieras on uransa alussa oleva tai uutta tulemistaan tekevä. Hän esittää omia kappaleitaan sekä kertoo niistä. Kolmas tekijä tai pari saa illan alussa aihe- ja tekstiehdotuksia yleisöltä ja poistuu klubin ajaksi säveltämään. Illan päätteeksi he esittävät valmiin kappaleen. Tekosyy-klubi alkoi vuonna 2011 ja on kiertänyt muuallakin Suomessa. ”Esiintyjiä on ollut Fredistä 22 Pistepirkon P-K Keräseen ja kaikkea siltä väliltä. Usein mukana on nuoren ja vanhan polven yleisöjä, jotka löytävät toisensa”, Kärkinen kertoo.• Heikki Jokinen

Audiovisuaalinen tuotanto 68 500 euroa, saajia 72 Elävän musiikin tuki 168 500 euroa, saajia 103 Koulutustuki 10 000 euroa, saajia 6 Julkaisutuki 19 100 euroa, saajia 19 Muut avustukset 15 750 euroa, saajia 3 Markkinointi- ja vientituki 30 500 euroa, saajia 25 Työskentelytuki 146 960 euroa, saajia 86 Tutkimustuki 6 000 euroa, saajia 3 Äänitetuotantotuki 69 250 euroa, saajia 62 Saajia yhteensä 379 kappaletta, 534 560 euroa

Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www.musiikinedistamissaatio.fi

Musiikin edistämissäätiön (MES) päätöksiä 1.7.–31.10.2014

Mistä raha tulee? Musiikin edistämissäätiö MES jakoi ensimmäisenä toimintavuonnaan tukea kotimaiselle musiikille 2,35 miljoonaa euroa. Mistä tämä raha tulee? Säätiön tuloilla oli kolme lähdettä: hyvitysmaksut, lahjoitukset sekä valtionavustukset. Hyvitysmaksut ovat korvausta siitä, että Suomen tekijänoikeuslaki sallii meidän kopioida musiikkia, elokuvaa, tekstiä, sarjakuvia ja muuta luovan työn tulosta omaan yksityiseen käyttöömme. Euroopan unionin direktiivikin edellyttää, että yksityisestä kopioinnista on maksettava ainakin tekijöille kohtuullinen korvaus. Tämä korvaus kerätään erilaisten yksityiseen kopiointiin käyetttävien laitteiden hinnassa, esimerkiksi cd-rom -levyjen, ulkoisten kovalevyjen tai tallentavien digiboxien. Näistä pikku maksuista kertynyt summa jaettiin lähinnä elävää kuvaa ja musiikkia edustaville tahoille. Iso osa maksetaan suoraan tekijöille, mutta hyvitysmaksurahaa sai myös MES. Gramexin ja Teoston kautta sitä tuli säätiölle viime tilikaudella 572 000 euroa. Lahjoituksia säätiö sai Gramexilta 1,4 miljoonaa euroa. Teosto ja Gramex lahjoittivat säätiölle myös residenssin Lontoosta sekä huvilan Raaseporista ja rahaa huvilan kunnostukseen. Residenssirahasto on erillinen säätiön muusta toiminnasta. Valtio avusti säätiön toimintaa yhteensä 470 000 eurolla. Nämä varat kohdennettiin esimerkiksi kuoromatkoihin, klubi- ja kiertuetoimintaan tai elävän musiikin tukeen. Yhteensä säätiölle kertyi varsinaisen toiminnan tuottoja 2,45 miljoonaa euroa. Valtio suunnittelee hyvitysmaksun siirtämistä laitteista valtion budjettiin. Se ei vaikuttane varojen käyttöön, mutta summa saattaa nousta hieman nykyisestä.

Heikki Jokinen

31


32


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.