Tulevaisuus maaseudulla – teemana yrittäjyys
Giniä saaristosta
Pastatehdas autotallissa
Konepaja satsaa laatuun
PÄÄKIRJOITUS
Suomesta 95 prosenttia on maaseutua TÄMÄ LEHTI esittelee ja välittää tietoa EU:n maaseuturahaston mahdollisuuksista Varsinais-Suomessa. Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa niin yhdistysten kuin yritysten kehittämistä. Tässä lehdessä kerromme esimerkkien kautta, millaiset yritykset ovat hyödyntäneet maaseuturahas-
toa oman toimintansa kehittämiseen. Maaseudun yritystukiin kannattaa tutustua, sillä 40 prosenttia suomalaisista yrityksistä sijaitsee maaseudulla. Varsinais-Suomen maaseutu on erinomainen paikka tehdä bisnestä, sillä maaseutu sijaitsee lähellä kaikkea. Yhteydet muualle Suomeen ja Eurooppaan ovat hyvät. Maaseudun yrityksillä on myös tilaa laajentaa toimintaansa. Maaseuturahaston yritystukea haetaan joko Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta tai paikallisesta Leader-ryhmästä. Varsinais-Suomen alueella toimii yhteensä viisi Leader-ryhmää: I samma båt – samassa veneessä, Jokivarsikumppanit, Ravakka, Ykkösakseli ja Varsin Hyvä. Haloo maaseutu -viestintähankkeen tavoitteena on kasvattaa maaseuturahaston tunnettuutta Varsinais-Suomes-
Hyvinvoiva maaseutu vaikuttaa laajasti myös kaupunkiseudulle saakka. sa. Haloo maaseutu -verkkosivut löydätte osoitteesta haloomaaseutu.fi. Sivuilta löydät tietoa hankkeista, hankkeiden tarinoita, tapahtumakalenterin ja maaseudun toimijoiden yhteystiedot. Käy kurkkaamassa! Hyvinvoiva maaseutu vaikuttaa laajasti myös kaupunkiseudulle saakka. Maaseutu on täynnä mahdollisuuksia, joten tuumasta toimeen! Anssi Ketonen tiedottaja Haloo maaseutu
HALOO MAASEUTU | Maaseudun kehittäminen ja maaseuturahasto Varsinais-Suomessa | Tiedotuslehti toukokuu 2018 | Julkaisija Haloo maaseutu -viestintähanke | Hanketta rahoittaa Varsinais-Suomen ELY-keskus ja se toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 | Ulkoasu ja taitto Anna Broholm / PieniSuuri Idea | Painopaikka Eura Print Oy | Painosmäärä 6 000 kpl Päätoimittaja Anssi Ketonen | Kannen kuvat Anssi Ketonen ja Giniä saaristosta kuva: Sanne Wiksröm
Haloo maaseutu
Ei muuta ku etiäppäin! VARSINAIS-SUOMALAISILLA YRITYKSILLÄ menee tällä hetkellä lujaa. Maakuntaennusteen tulokset kertovat yrittäjien talousodotusten kasvavan jo kolmatta vuotta peräkkäin. Liikevaihdot kasvavat, kannattavuus kohenee, investoinnit vilkastuvat ja yritykset palkkaavat uusia osaajia. Kuva kertoo vahvasti myös maaseudulla toimivien yritysten tilanteesta. Esimerkiksi reilun kahden vuoden aikana on maaseudun yritystuilla edesautettu yli 70 miljoonan euron investointien käynnistymistä ja myötävaikutettu jopa 250 uuden työpaikan syntymiseen. Varsinais-Suomea on perinteisesti pidetty Suomen ruoka-aittana, jossa löytyy huippuosaamista koko ketjun matkalle alkutuotannosta aina pitkälle jalostettuihin kansainvälisille markkinoille myytäviin huippujalosteisiin asti. On hienoa nähdä, että ruokaketjun yritykset ovatkin vahvimmin hyödyntäneet maaseutuohjelman
tukimahdollisuutta, peräti yli kolmannes myönnetystä 17 miljoonan euron yritystuesta kohdistuu ruokaketjun yrityksiin. Maaseudun yritystuet ja kehittämishankkeet ovat mukana tukemassa
maakunnan positiivista rakennemuutosta. Maakunnan veturiyritysten kasvu heijastuu vahvasti verkostossa toimiviin pienempiin maaseutuyrityksiin. Tällä hetkellä yhä useammat maaseudulla toimivat konepajat investoivat. Tilauskirjat kasvavat ja investoinnit lisäkapasiteettiin tulevat välttämättömiksi. Tässä lehdessä on osuvia esimerkkejä siitä, miten ELY-keskus ja paikallisella tasolla toimivat Leader-ryhmät ovat käytännössä mukana pönkittämässä maaseutuyritysten toimintaa. Maaseutuohjelman rahoitusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä erinomaiset ja nyt on tärkeää viedä eteenpäin tietoa asiasta. Konkreettiset hyvät esimerkit kertokoon puolestaan! Timo Mäkelä Kirjoittaja työskentelee Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa rahoituspäällikkönä
Sisällys
4 Meritalon hillot tehdään 6 9
12 13 14 16 19
suomalaisista marjoista Toimittaja perusti pastatehtaan autotalliin Hannu Katajamäen maaseutukolumni Kirjailija Roope Lipasti työskentelee etänä maaseudulta Suomen laiturikauppa tehosti tuotantoaan – maaseuturahasto tukena Giniä Suomen Saint-Tropezista Gin från Finlands Saint-Tropez Ideasta hankkeeksi – näin haet maaseuturahaston yritystukea
6 11
TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN
Meritalon brändi rakentuu
kotimaisuuden ympärille
Perniön Ylönkylässä järven rannalla sijaitsee Meritalon tila, jossa tehdään monelle tutut hillot ja mehut. Perheyritys tuottaa vuodessa satoja tuhansia purkkeja erilaisia hilloja ja mehuja kuluttajien arkeen ja juhlaan. Meritalon brändi rakentuu vahvasti suomalaisuuteen, sillä yritys käyttää tuotteissaan täysin suomalaisia raaka-aineita. Nimi Meritalo juontaa juurensa tilan päärakennukseen. TILAA ON aikojen saatossa alettu kutsua Meritaloksi, sillä monet ovat luulleet viereistä järveä mereksi. – Meiltä on merelle lähes kahdeksan kilometriä matkaa, kommentoi yrittäjä Olavi Lindstedt. Meritalo sai alkunsa vuonna 1995, kun tilan yrittäjät Olavi ja Susanna Lindstedt päättivät kokeilla elintarvikevalmistusta viljelemästään mansikasta. Pariskunta oli ostanut tilan vuonna 1983 ja viljelyä tehtiin viikonloppuisin muiden töiden lomassa. Tuolloin yrittäjät asuivat Helsingissä ja lomat kuluivat maaseudulla. Pariskunnan lapset tulivat kouluikään, jolloin piti tehdä päätös asuinpaikasta. Pääkaupunkiseudun meno alkoi kyllästyttää ja he päättivät muuttaa kokonaan maaseudulle Varsinais-Suomeen. Lamavuosina 90-luvun alussa he irtisanoutuivat töistään Helsingissä ja alkoivat viljelijöiksi. – Tilalla riitti tehtävää, sillä
4 l Haloo maaseutu!
tuohon aikaan meillä oli käytännössä 15 kaatumaisillaan olevaa rakennusta. Rakennusten kunnostusta tehtiin hiljakseen, sillä rahat olivat jatkuvasti loppu, kuvailee Lindstedt. Viljelyssä päädyttiin mansikkaan ja sitä viljeltiin yhteensä noin 20 vuoden ajan. Viljelyn ohessa heräsi kiinnostus mansikan jatkojalostukseen ja elintarvikevalmistukseen. Ensimmäiset mansikkahillot keitettiin vuonna 1995 ja tuotetta tarjottiin kaupoille myyntiin. – Mansikkahillon kanssa lähdettiin kokeilemaan Keskoon. Hilloa ei saatu Keskon valikoimaan, mutta heiltä saatiin vinkki, että kokonainen tuoteperhe voisi menestyä yhtä hilloa paremmin. Kesän aikana sitten keitettiin reseptit eri marjoille ja loppuvuodesta meillä oli jo kahdeksan marjahilloa valmiina Meritalo-brändillä, Lindstedt kertoo. Hillojen valmistukseen tarvittavat elintarviketilat tehtiin maatilan
vanhaan navettaan, joka on rakennettu 1900-luvun alussa. Käytännössä kaikki tehtiin uudestaan lukuun ottamatta seiniä ja kattotuoleja. – Hillojen valmistus tapahtui aluksi hyvin yksinkertaisella tekniikalla ja yhdessä. Keiton jälkeen toinen kaatoi kattilasta lasipurkkiin ja toinen kiersi kannen paikalleen.
Meillä marja on sataprosenttisesti suomalaista. Toiminta lähti laajenemaan, kun saatiin hillot Inexin tukkuun. Tuolloin uskalsimme investoida toimintaan ja ostimme pakkauskoneen, selostaa Lindstedt. Yrityksen vahvuudet ovat toimitusvarmuus, tasalaatuisuus, hyvä maku ja marjan kotimaisuus. Yritys
Olavi Lindstedt kertoo, että maaseuturahaston tuet ovat vauhdittaneet yrityksen investointeja.
ostaa käyttämänsä marjat suomalaisilta viljelijöiltä ja metsämarjat vakiintuneilta toimittajilta. Tällä hetkellä vadelma on marja, jota Meritalolla viljellään itse. Valmistuksessa käytettävien marjojen suomalaisuus tuli osaksi brändiä EU:n myötä. – Alun perin silloin vuonna 1995 ajateltiin, että EU:n myötä ulkomaalaisten elintarvikkeiden määrä kasvaa Suomessa. Arvioitiin, että suomalaisilla tulee vastaiskuna halu ostaa kotimaista, joten päätetiin satsata kotimaisuuteen. Meillä marja on sataprosenttisesti suomalaista, Lindstedt täsmentää. Yrityksellä on ollut useampia maaseu-
turahaston kautta haettuja hankkeita. Viimeisin hanke on ELY-keskuksen kautta haettu investointituki omenanpuristuskoneeseen. Maaseuturahaston kautta tullut tuki on koettu hyödyllisiksi, sillä muuten investoinnit olisivat jääneet tekemättä tai ne olisi toteutettu myöhemmin. – Yrittäjänä rahasta on aina pulaa, joten tuki on jouduttanut investointeja. Investointituen hakeminen näissä erilaisissa koneissa on ollut melko kivuton prosessi. Rakennuspuolen hankkeet ovat meillä osoittautuneet hankalammaksi, sillä olemme kaksi kertaa yrittäneet saada tukea rakentamiseen ilman tulosta, Lindstedt pohtii.
Faktat tiskiin! Meritalo Oy • VUONNA 1995 perustettu perheyritys tuottaa hilloja ja mehuja suomalaisista raaka-aineista. • YRITYS TUOTTAA satoja tuhansia purkkeja hilloja ja mehuja vuosittain. • YRITYS TYÖLLISTÄÄ 2,5 yrittäjäperheestä ja ulkopuolista työvoimaa neljä henkilöä. • YRITYKSELLE ON myönnetty useampia maaseuturahaston investointitukia, jotka on rahoitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta.
Haloo maaseutu! l 5
TEKSTI ANSSI KETONEN KUVAT MARIKA MULARI JA ANSSI KETONEN
Pasta voi olla
lähiruoka
– toimittaja perusti pastatehtaan autotalliin
Katso video ja kuuntele Marikan haastattelu www.haloomaaseutu.fi -sivustolta!
6 l Haloo maaseutu!
Marika Mulari toteutti pastatehtaan käyttämättömään autotalliin.
Faktat tiskiin! Egget Pastaamo • PAIMIOSSA SIJAITSEVA yritys, joka valmistaa tuorepastaa suomalaisista raaka-aineista. • YRITYS ON perustettu 2017 • YRITYS ON saanut maaseuturahaston yritystukea Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta.
PAIMIOLAINEN MARIKA MULARI on intohimoinen kokkaaja, joka arvostaa puhdasta lähiruokaa. Keittiössä Mulari rakastaa kokeilla erilaisia uusia reseptejä. Muutama vuosi sitten Mulari halusi kokeilla pastan valmistamista, ja hän osti oman pienen pastamankelin. Nopeasti hän huomasi, että tuorepastan valmistaminen on yksinkertaista, mutta työlästä. Kaupassa myydään valmista italialaista tuorepastaa, mutta
paremmalle kuin vedestä ja vehnäjauhosta valmistettu kuivatettu makaroni. Meillä pasta valmistetaan kananmunista, joita käytetään runsaasti. Se on pehmeää, täyteläistä ja siinä on kananmunien takia myös proteiinia. Se on aidosti tuoretta lähiruokaa, Mulari kertoo. Pastaamo sijaitsee Mularin pihalla olevassa autotallissa. Tallissa ei tosin ole ikinä pidetty autoa, koska
Mulari suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittämistä. tuhansien kilometrien päästä kuljetettava ruoka ei ole ekologisesti kestävä valinta. Vuonna 2016 Mulari päätti selvittää, voisiko hän ryhtyä tekemään suomalaisista raaka-aineista tehtyä tuorepastaa. Hän tutustui aluksi pastan tekemiseen ja erilaisiin pastakoneisiin katsomalla lukuisia Youtuben pastavideoita. Niin toimittajan hommat saivat jäädä, sillä alkukesästä 2017 Mulari perusti yrityksen nimeltä Egget Pastaamo. Pastaamon ydinajatus on valmistaa tuorepastaa suomalaisista raaka-aineista. – Tuorepasta maistuu paljon
ajoluiska ei, pastatehtaan onneksi, valmistunut ajallaan. Mulari kutsuu itseään leikkisästi tehtaan johtajattareksi, sillä autotallissa on todellakin oikea pastatehdas. Pastatehdas on sisustettu tyylikkäästi ja tila on kuin suoraan sisustuslehdestä. Koneiden tasainen hurina tuo tilaan tehtaan tuntua. Pastatehtaan tärkein osa on Italiasta ostettu pastakone, jonka avulla pystyy valmistamaan lähes minkä mallista pastaa tahansa. Tuorepastan perusresepti on yksinkertainen; ulkoilevan kanan munia, lähellä jauhettuja jauhoja ja vettä.
Niinpä, miksi ihmeessä sitä täytyy rahdata Italiasta asti? – Meillä Suomessa on vehnää, maailman puhtaimmat kananmunat ja puhtain vesi. Suurin osa tuorepastasta tuodaan Suomeen joko pakastettuna tai suojakaasuun pakattuna, Mulari toteaa. Tällä hetkellä Egget Pastaamon pastaa myydään lähiruokapiireissä ja muutamissa ruokakaupoissa. Mulari kertoo, että pastaa toimitetaan myös muutamiin ravintoloihin ja tavoitteena on saada tuote yhä useampaan kauppaan myyntiin. Mularin tavoitteena on nyt opettaa suomalaiset syömään lähellä tuotettua tuorepastaa. – Se on arjen luksusta. Muutamassa minuutissa sinulla on valmis ruoka. Ei siinä tarvitse kuin vaikka oliiviöljyä ja valkosipulia tai voita ja jonkun yritin. Sitten oletkin jo valmis syömään sitä pastaa. Yritys sijaitsee Paimiossa maaseudulla, joten Egget Pastaamoon on myönnetty maaseuturahaston yritystukea Leader-yhdistys Varsin Hyvän kautta. Mulari suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittämistä. – Tämä on minun mielestäni niin loistava mahdollisuus, että kannattaa selvittää onko maaseuturahastossa jotain sellaista, mitä voisi itse yrityksessään hyödyntää, rohkaisee Mulari.
Haloo maaseutu! l 7
TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN
Kuoritulle suomalaiselle porkkanalle riittää kysyntää KIIKALASSA SIJAITSEVASSA uudenkarheassa teollisuushallissa tuoksuu makea porkkana. Halliin on pinottu satoja puisia laatikoita, jotka ovat täynnä oransseja juureksia. Seulavihannes Oy viljelee ja toimittaa valmiiksi kuorittuja juureksia asiakkaille. Yrittäjät Antti ja Elina Virtanen tietävät vihannesten viljelyn niksit, sillä tilalla on viljelty porkkanaa jo vuodesta 1974. Virtasten sukutilalla viljellään porkkanan ja lantun lisäksi viljaa. Kuoritut vihannekset myydään pääasiassa tukkuliikkeiden kautta keskuskeittiöihin. Juurestuottajan porkkanoihin voi törmätä muun muassa Saarioisten tuotteissa. Pääasiassa yritys kuorii omia juureksia, mutta yritys tekee kuorintaa myös ostopalveluna asiakkailleen. Kuorimakoneen kautta kulkee porkkanaa noin tuhat kiloa tunnissa. Yhteensä vuoden aikana kuoritaan noin 1,5 miljoonaa kiloa porkkanaa ja lanttua. Yritys sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä Kiikalassa. Moottoritieltä on reilun kuuden kilometrin matka yrityksen pihaan. Sijainti keskellä maaseutua on luonteva, sillä juuresten viljelymaat ovat vieressä. Yrityksen uusin investointi on vihannesten pesu- ja varastotilat, jotka valmistuivat loppuvuodesta 2017. Rakentamiseen myönnettiin 30 prosenttia maaseuturahaston investointitukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta. Yrittäjä myöntää, että uusi noin 1700 neliön kokoinen halli olisi jäänyt tekemättä ilman maaseuturahaston investointitukea. – En olisi lähtenyt noin suurta investointia tekemään. Halli on kokonaan lämpötilahallittu tila, joten investointina
tuo oli kallis, Virtanen kertoo. Yrityksen tulevaisuus näyttää hyvältä, sillä kuorittujen suomalaisten juuresten kysyntä kasvaa tasaiseen tahtiin. Kahden viimeisen vuosikymmenen aikana Seulavihannes on kymmenkertaistanut kuorittujen porkkanoiden tuotantomäärän, joten tuotteella on vahva kysyntä.
Kuoritut vihannekset myydään pääasiassa tukkuliikkeiden kautta keskuskeittiöihin.
2
Faktat tiskiin!
Seulavihannes Oy • VILJELEE JA TOIMITTAA kuorittuja vihanneksia asiakkailleen. • YRITYS TYÖLLISTÄÄ yhteensä kymmenen henkilöä. • YRITYKSELLE ON myönnetty maaseuturahaston investointitukea erilaisiin rakennushankkeisiin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kautta.
1. Huuhdeltuja porkkanoita menossa kuorimoon. 2. Uusi halli on kattoon saakka täynnä porkkanalaatikoita. 3. Yrittäjä Antti Virtanen. 4. Valmiit tuotteet lähdössä asiakkaalle.
8 l Haloo maaseutu!
1
3 4
MAASEUTUKOLUMNI
Suomi on kokonaisuus TULEVAISUUTTA LUONNEHTIVAT kansainvälisten ja kansallisten vaikutusyhteyksien lisääntymisestä ja vyyhtiytymisestä seuraavat yllätykset. On osattava reagoida, tuli mitä tuli. Suomen on varauduttava voimistuvaan ulkomailta suuntautuvaan muuttoliikkeeseen, jota kiihdyttävät poliittiset konfliktit ja ympäristönmuutoksen aiheuttama pakko. TOISAALTA ON tarpeen muistaa, että taloudellinen menestyksemme ja hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttävät tulevina vuosikymmeninä maahanmuuttoa. Oma syntyvyytemme ei yksin riitä. Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken. Laaja maantieteemme turvaa monipuoliset maankäytön suunnittelun mahdollisuudet. Maantieteemme on muutosjoustavuutemme eli resilienssin merkittävä voimavara. ALUERAKENTEEMME PERUSHAHMO ei ole kahtiajako kaupunkeihin ja maaseutuihin, vaan paikallisyhteisöjen muodostama mosaiikkimainen jatkumo. Suomea on viisasta ja kansalaisten näkökulmasta oikeudenmukaista kehittää monipuolisten paikallisyhteisöjen maana. PAIKALLISYHTEISÖJEN VASTAKKAINASETTELUILLE ei ole perusteita. Tarvitsemme vahvat kaupungit ja moniin yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavan maaseudun. Suomea on kehitettävä monipuolisten yhdyskuntien kokonaisuutena, se turvaa menestyksemme. ERIYTTÄMINEN ON välttämätöntä. Kaupunkiseuduille on taattava omanlaiset ratkaisut. Kaupunkien läheinen asumismaaseutu, maatalouden luonnehtima ydinmaaseutu, ikääntyvien asuttama harvaan asuttu maaseutu sekä maaseudun paikalliskeskukset edellyttävät maantieteellisiin olosuhteisiin sovitettuja maankäytön suunnittelun, rakentamisen ja palvelujen järjestämisen periaatteita.
ON OIVALLETTAVA, että Suomen tulevaisuuden suuria kysymyksiä ei ratkaista pidäkkeettömällä sisäisellä ja kansainvälisellä muuttoliikkeellä suurimmille kaupunkiseuduille. Se aiheuttaisi asuntopoliittisesti vielä nykyistäkin kestämättömämmän tilanteen. Suomen laajan maantieteen tarjoamat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää maksimaalisesti. Maaseutu ei enää ole eturistiriitojen temmellyskenttä, vaan kaikkein yhteinen asia, suomalaisen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn keskeinen tekijä.
Vahvuutenamme on maantiede, tila ei lopu kesken.
SUOMEN MENESTYKSEN katsannosta on tärkeää hyväksyä, että metsänkäyttöön perustuva ja muu valmistava teollisuus on Suomessa tärkeää myös jatkossa. On huolehdittava paikallisteiden kunnosta ja muusta teollisuuden tarvitsemasta infrastruktuurista. Maassamme on noin 500 000 vapaa-ajan asuntoa. Niiden ympärivuotisen käytön turvaaminen on tärkeä yhteiskunnallisen päätöksenteon tehtävä. ERI PUOLILLE Suomea kannattaa suunnitelmallisesti synnyttää keskusten välisiä kasvuvyöhykkeitä. Ne kytkevät maaseudun kilpailukykymme vahvistamiseen. Junaliikenteen tulevassa kilpailuttamisessa on tuettava tätä kehityssuuntaa, koska kasvuvyöhykkeiden luontevana runkona ovat ratayhteydet. Tarvitaan vanhojen ratayhteyksien kunnostamista. Tarvitaan myös uusia ratayhteyksiä. Kasvuvyöhykkeiden toteuttaminen edellyttää maakuntien saumatonta yhteistyötä. Hannu Katajamäki Kirjoittaja on aluetieteen emeritusprofessori
Haloo maaseutu! l 9
TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN
Onk kellää piapojauhoi? KUUSJOELLA KESKELLÄ kaunista peltomaisemaa kohoaa uusi punainen tuotantohalli. Punainen rakennus kätkee sisälleen perinteikkään kauraherkun uuden tuotantotilan. Kivisaaren piapojauhoja on valmistettu 90-luvun alusta saakka ja uusi elintarviketila mahdollistaa jauhojen tehokkaamman tuotannon. Piapojauho, toiselta nimeltään talkkunajauho, valmistetaan kaurasta, herneestä ja suolasta. Valmistus alkaa kauran lajittelulla, jonka jälkeen se keitetään. Keitetty kaura kuivataan ja kuivana se myllytetään hienoksi. Talkkuna oli alkujaan vain herrasväen ruoka, jota saivat syödä ylimystön lisäksi vain talkkunamestarit. Piapojau-
ho on yrittäjä Kari Tuomisen mukaan todellinen terveysherkku. Idea jauhojen valmistukseen syntyi sattumalta 90-luvun alussa. – Olin yksissä myyjäisissä ja muistan elävästi, kuinka isokokoinen mies huusi ovella ”onk kellää piapojauhoi”. Siitä heräsi kiinnostus tuota kaurajauhoa kohtaan, Tuominen muistelee. Tuomisen käyttämää reseptiä on hiottu suvussa jo useiden sukupolvien ajan. – Sukulaispariskunta oli 90-luvun alussa lopettamassa piapojauhojen valmistusta. Minä sitten kysyin, voisinko tulla opettelemaan hommaa. Yksi talvi siinä meni opetellessa. Siitä seuraavana
Faktat tiskiin! Kivisaaren Piapojauhoi • YRITYS SIJAITSEE Kuusjoen Raatalassa. • YRITYS TUOTTAA perinteisesti valmistettua talkkunaa, eli piapojauhoja. • YRITYKSELLE ON myönnetty maaseuturahaston Leader-rahoitusta uuteen tuotantohalliin.
Yrittäjä Kari Tuomisen tavoitteena on saada piapojauhot täysin gluteenittomaksi tuotteeksi.
10 l Haloo maaseutu!
vuonna kiersin toreja ja heräsi suurempi kiinnostus toiminnan laajentamiseen. Kävin yliopiston järjestämän yrittäjäkurssin, joka antoi minulle itseluottamusta projektiin. Piapojauhoja osattiin Tuomisen mukaan tehdä vielä 20 vuotta sitten useammissa kylissä. Nykyään jauhojen valmistajia ei ole montaa, joten pitkä perinne ja osaaminen on ollut vaarassa kadota. Yritys tähtää täysin gluteenittomaan tuotteeseen. Tavoitteena on, että ensi vuoden aikana tuotteeseen saataisiin gluteenittomuuden leima. Mylly on oma haasteensa, sillä nyt jauhot myllätään vuokramyllyssä. Samassa myllyssä jauhetaan myös muita jauhoja. Parhaillaan selvitetään gluteenitonta myllyä tai jopa investointia omaan myllyyn. Uudessa hallissa on piapojauhojen tuotantotilat, varasto, toimisto ja pakkaustoiminnot. Hallin rakentaminen toteutettiin maaseuturahaston avustuksella. Rakennusprojekti tehtiin Leader-hankkeena Ykkösakselin kautta. Leader-rahoitukseen Tuominen kertoo törmänneessä yrittäjien tapaamisessa. – Olin tilaisuudessa, jossa esiteltiin maaseuturahaston Leader-rahoitusta ja silloin totesin, että tämä voisi olla juuri minun juttuni. Soitin Ykkösakseliin ja sain todella asiantuntevaa apua hankkeen käynnistämiseen.
Uudessa tuotantohallissa on yhteensä 240 neliötä, josta osa on kylmää varastotilaa.
Yrityksen toimitusjohtaja Harri Tunturi kertoo, että uudessa hallissa on työntekijöiden liikkeitä seuraava älyvalaistus. TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN
Konepaja laajensi tuotantotilojaan – maaseuturahasto tukena suuressa investoinnissa TUNTURITEC OY SAI alkunsa, kun Naviren konepajatoiminta loppui Paraisilla ja siellä työskennellyt Pertti Tunturi päätti perustaa oman yrityksen vuonna 1986. Monet yritykset ulkoistivat kunnossapitopalveluita. Se synnytti tilaisuuden, johon yritys tarttui. Perheyrityksen ensimmäinen konepaja tehtiin maatilalle vanhaan navettaan Kalkkitien varrelle. Vuosien mittaan tila jäi pieneksi, ja 1995 yritys muutti nykyisiin tiloihin Norrbyn Harjun teollisuusalueelle. Vuonna 2004 yrityksessä toteutettiin sukupolvenvaihdos, jolloin yrityksen johtoon astuivat Harri Tunturi ja Robert Tunturi. Tänä päivänä TunturiTec on kasvanut noin 30 henkilön moderniksi konepajaksi. Yrityksellä ei ole omia tuotteita, vaan tuote on palvelu. Yritys valmistaa asiakkaan haluaman tuotteen. Toimitusjohtaja Harri Tunturi kertoo, että yrityksen vahvuus on laatu. – Hyvin on pärjätty, vaikka konepajayrittäminen on haasteellista. Yrityksen täytyy osata muuttua sen mukaan miten toimintaympäristö muuttuu. Meillä
on myös hyvin leveä asiakasrekisteri, joille toimitamme tuotteita. Emme ole vain yhden tilaajan varassa. Olemme panostaneet myös moderniin konekantaan. Yritys rakensi uuden noin 1 300 neliön kokoisen tuotantohallin, joka otettiin käyttöön helmikuussa 2018. Hallin rakentamiseen myönnettiin ELY-keskuksen kautta maaseuturahaston investointitukea. Uusi tuotantotila mahdollistaa konepajan kehittymisen yhä enemmän tehdasmaiseen ympäristöön.
Faktat tiskiin! TunturiTec Oy • PARAISILLA TOIMIVA perheyritys on perustettu vuonna 1986. • VALMISTAA konepajatuotteita asiakkaiden tarpeisiin. • TYÖLLISTÄÄ YHTEENSÄ noin 30 henkilöä.
– Uusi halli mahdollistaa muun muassa, että voimme hitsata mustaa rautaa ja rosteria täysin eri tiloissa. Investointituki mahdollisti hallin rakentamisen paremmalla tekniikalla, kuin mitä olisimme voineet toteuttaa pelkästään omalla rahoituksella. Hallissa on muun muassa älykäs valaistus, joka seuraa työntekijöitä ja sammuttaa ylimääräisiä valoja säästäen energiaa. Se 20 prosentin tuki on merkittävä, kun puhutaan näin suuresta projektista, Harri Tunturi kertoo. Konepajan tyypillinen asiakas on valmistavan teollisuuden toimija, jolla on hajonnut jokin kone. Yritys valmistaa varaosan tai uuden koneen hajonneen tilalle. TunturiTec on yhä enemmän mukana myös modernisoimassa asiakkaan kanssa tuotantoa tehokkaammaksi. Yritys pitää sijaintiansa maaseudulla hyvänä asiana. Kiitosta saa esimerkiksi Paraisten kaupunki, jonka kanssa kommunikointi on sujunut hyvin. Esimerkiksi uuden hankkeen rakennusluvat hoituivat Tunturin mukaan varsin nopeasti.
Haloo maaseutu! l 11
TEKSTI MAARIT HATAKKA KUVA ANSSI KETONEN
Kirjailija Roope Lipastille
maaseutu on vapaus Kokeilunhalu ja omat pienet lapset innostivat Roope Lipastin aikanaan kirjailijanuralle. Iltasatuja lukiessaan toimittajana työskennellyt Lipasti tuli ajatelleeksi, josko itsekin kokeilisi satuilla yhden kirjan verran. Siitä se sitten lähti. KIRJOJA ON vuosien varrella syntynyt sekä lapsille että aikuisille. Esikoisteos ”Rajanaapuri” ilmestyi vuonna 2012, sen jälkeen Lipasti on ollut varsin tuottelias. Kuuden vuoden aikana hän on kirjoittanut kymmenen kirjaa lapsille ja yhdeksän aikuisille, muiden toimien ohella. Kirjailijoilta ja muusikoilta kysytään usein, että mistä ne ideat oikein syntyvät? Lipastin mukaan yksiselitteistä vastausta ei ole, ei ainakaan hänellä. Saattaa mennä pitkiäkin aikoja, että tietyt teemat pyörivät mielessä ja siinä sivussa kulkee ajatus; kenties tätä voisi käyttää jossakin tarinassa. Lipasti asuu perheineen Liedon kunnassa, pellon pientareella, maaseudun rauhassa. Missään periferiassa ei vanha, punanuttuinen maatalo sijaitse, vaan pyörämatkan päässä Liedon keskustasta. – Maaseutu on paitsi loistava puuhamaa, myös paikka, joka ruokkii kirjottajaa ja tarjoaa kokemuksia. Täältä niitä tarinoita syntyy, ainakin joihinkin kirjoihin. Maaseudun ihmeellisyys on oikeastaan siinä, että maalla on tilaa temmeltää ja tehdä oikeastaan juuri sitä mitä haluaa. Vanhalla maatilalla kun asuu, niin tekemistä riittää. Minun maaseutuni on vapautta tehdä ja
12 l Haloo maaseutu!
touhuta kaikenlaista, Lipasti kertoo. Lipasti työskentelee pääosin kotoa käsin. Kirjailija nauttii kotona työskentelyn tehokkuudesta ja mukavuudesta. – Minulla on minuutin työmatka ja aikaa ei mene turhuuteen. Ja jos tuntuu siltä, että juttu ei kulje, voi mennä vaikka pihalle leikkaamaan ruohoa ja käyttää ajan hyödyksi, Lipasti kertoo. Varsinais-Suomi on Roope Lipastin kotiseutu, rakas sellainen. Liedosta lähtöisin oleva kirjailija teki Turun kautta muutaman vuoden mutkan ja palasi perheineen takaisin Lietoon. Kirjailija sanookin, että varsinaissuomalaisuudessa on hänelle jotain hyvin tuttua ja läheistä, mikä toki
myös kirjoissa ja tarinoissa näkyy. Perinteinen käsitys maaseudusta on lehmät, pellot ja maanviljelijät. Lipasti on huomannut, että kaupunki ja maaseutu ovat lähentyneet toisiaan. Maanviljelysten sijaan peltojen laitamilla kotiaan pitävät lääkärit, myyjät ja insinöörit. Toki perinteen jatkajia yhä on. Enenevässä määrin elämä maalla on muuttunut kodeiksi, joista käydään muualla töissä. Mitä tulee työpaikan sijaintiin, Lipasti nauttii ammattinsa tuomasta vapaudesta. – Työtä voi tehdä missä vain, omassa työhuoneessa tai vaikkapa hotellihuoneen sängyllä kirjoittaen.
Maaseutu on paitsi loistava puuhamaa, myös paikka, joka ruokkii kirjottajaa ja tarjoaa kokemuksia.
TEKSTI JA KUVA ANSSI KETONEN Ville Valtanen suosittelee muillekin yrittäjille maaseuturahaston mahdollisuuksien selvittämistä.
Laiturien tuotanto tehostui maaseuturahaston avulla SUOMEN LAITURIKAUPPA OY myy ja valmistaa kelluvia laitureita ja laituritarvikkeita. Yrityksen myymälä sijaitsee Mietoisissa Kustavintien varrella ja laiturit valmistetaan uusissa tuotantotiloissa Vehmaalla. Laiturikaupan yrittäjä Ville Valtanen kertoo, että Varsinais-Suomi on laiturien myynnin kannalta hyvä markkina-alue, sillä alueella on paljon rantaa ja mökkejä.
Olemme tyytyväisiä myymälämme sijaintiin mökkitien varrella. Yritys valmistaa sekä betoni- että muoviponttoonilaitureita. Kaikki yrityksen laiturit on suunniteltu ympärivuotiseen käyttöön. Tämän hetken kysytyin laituri on betonilaituri, joka on kestävä laituri yleiskäyttöön. – Olemme tyytyväisiä myymälämme sijaintiin mökkitien varrella. Asumme perheeni kanssa Mietoisissa ja täten oli
luonnollinen valinta perustaa yritys juuri Mietoisiin, kertoo Ville Valtanen.
Tuotanto tehostui investointituen avulla
Yritys sijaitsee maaseudulla, joten sille on myönnetty investointitukea maaseuturahaston kautta. Ensimmäinen tuki on haettu Leader-yhdistys Ravakasta ja toinen tuki on haettu suoraan Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta. Tuen avulla yritys on muun muassa hankkinut tuotantotilat laitureiden valmistamiseen. Investointituen avustuksella yritys on tuonut laituriponttoonien valmistuksen omiin käsiin. – Investointituki on auttanut meitä pääsemään monessa asiassa eteenpäin laitureiden tuotannossa. Voin suositella muillekin yrittäjille maaseuturahastoa, sillä meille se on ollut suuri apu, kuvailee Valtanen. Yrityksen tulevaisuus näyttää Valtasen mukaan lupaavalta. Uusin tuotevaltaus on betoniset PALA-betonikalusteet, jotka on suunnattu pääasiassa julkiseen käyttöön. Kestävät betonikalusteet yhdistävät suomalaisen designin ja turvallisuuden. Laiturikauppa laajensi laituritarvikkeiden
myyntiä avaamalla keväällä 2018 verkkokaupan. Se on suunnattu ammattirakentajien käyttöön helpottamaan tarvikkeiden tilaamista suoraan. – Yrityksen tulevaisuus näyttää tällä hetkellä hyvältä. Olen todella ylpeä siitä, että on pystytty työllistämään paikallisia ihmisiä. Kesällä sesongin aikana työllistetään myös paikallisia nuoria, Valtanen sanoo.
Faktat tiskiin! Suomen Laiturikauppa Oy • PERUSTETTU vuonna 2015 • YRITYS SIJAITSEE Mietoisissa ja Vehmaalla. • YRITYS TYÖLLISTÄÄ noin kymmenen henkilöä ja sesonkina noin kymmenen nuorta kesätyöntekijää. • YRITYS ON saanut maaseuturahaston tukea Leader-yhdistys Ravakan kautta ja Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Haloo maaseutu! l 13
TEKSTI JA KUVAT SANNE WIKSTRÖM
Yrittäjät aikovat ansaita leipänsä viinalla
Giniä Suomen Saint Jo loppukesällä voi Nauvossa juoda lähellä tuotettua Nagu Distilleryn giniä Najaden ja L´Escale ravintoloissa. Teollisuushallissa, jossa aiemmin rakennettiin Flipper-veneitä, tuotetaan pian giniä, joka maustetaan saariston yrteillä. JOS HALUAA asua saaristossa, on luotava itse oma työpaikkansa. Näin järkeilivät tislaamon omistajat Jonathan Smeds ja Anton Lindholm, jotka molemmat ovat kotoisin Nauvosta, mutta ovat asuneet muualla jo vuosia. Koti-ikävä perheen ja ystävien luo kuitenkin houkutteli heitä takaisin Nauvoon. He alkoivat pohtia mitä Nauvosta puuttuu ja mitä siellä voisi valmistaa toimeentulon saamiseksi.
Onhan tämä myös hiukan rockia. Alkoholin valmistaminen ei ollut heille tuttua entuudestaan, mutta sitä mitä ei osaa, voi opetella, he ajattelivat. Jonathanin isällä oli entuudestaan yritys, jolla oli alkoholin valmistuslupa, jonka uudet yrittäjät saivat ottaa haltuunsa. Tämä helpotti yrityksen ensi askeleiden ottamista. – Onhan tämä myös hiukan rockia, myöntää Jonathan Smeds. Olemme oikeastaan enemmän whiskymiehiä, mutta nyt aluksi panostamme siihen, että saamme tuotteita nopeasti
14 l Haloo maaseutu!
markkinoille. Tulevaisuudessa teemme myös muita tuotteita.
Hyvä tuote puhtaista raaka-aineista?
Se mistä tuotteet tulevat saamaan charminsa, ei vielä ole paljastettu. Jonathan kertoo, että hänen vaimonsa on innokas yrttien keräilijä ja hän testailee juuri erilaisia yhdistelmiä. Yrttien lisäksi vesi on tärkein raaka-aine ja hyvä vesi on välttämättömyys. Tislaamolla on oma kaivo, mutta ei ole varmuutta kuinka paljon vettä siitä saa. Meriveden puhdistaminen ginin valmistusta varten voisi olla osa omaa brändiä, pohdiskelee Jonathan. Tekniikka on jo olemassa, osmoosin avulla vettä puhdistetaan esimerkiksi laivoilla. Kunhan valmistus käynnistyy, on panostettava markkinointiin. Suurin markkina on ulkomailla. Sijaintia saaristossa hyödynnetään vahvasti brändin luomisessa. – Me olemme nurkkapatriootteja viimeiseen pisaraan. Kaikki tietävät, että Nauvo on Suomen SaintTropez ja sitä aiomme hyödyntää, nauraa Jonathan Smeds tyytyväisenä. Kun yritys alkoi etsiä sopivia tiloja, yrittäjät kuulivat vanhasta venehallista, joka oli myytävänä. Hallin on
rakentanut Jonathanin isoisä 1960-luvulla. – Oli tavallaan sattumaa, että päädyimme juuri tänne, kertoo Jonathan Smeds. Toisaalta ympyrä sulkeutui. Remontointi on kestänyt aikansa, koska emme kumpikaan vielä asu täällä. Toukokuussa viranomaiset tarkastavat tilat, ja hyväksynnän jälkeen tuotanto voi alkaa.
Visioita riittää
Nyt remontoitu osa on noin 400 neliömetriä, ja siihen tulevat sekä tuotantotilat että varasto. Smedsin mukaan realistinen tuotantotavoite on 20 000 litraa vuodessa, kun tislaamo on täydessä vauhdissa. Rakennus on suuri ja siinä on kaksi kerrosta. Smeds ja Lindholm suunnittelevat omaa maisteluhuonetta yläkertaan, josta on merinäköala. Tänne olisi myös helppoa järjestää venekuljetus Nauvon satamasta. Leader-rahoitus oli tuttua Smedsille, joka on ollut aktiivinen monissa projekteissa Pohjanmaalla. Hakeminen vie aikansa, mutta siinä on hyviäkin puolia, hän painottaa. – Hakiessa on pakko miettiä suunnitelmansa läpi moneen kertaan, mutta se on hyödyllistä.
-Tropezista Nykyisen tuotantokaluston Lindholm ja Smeds saivat Jonathanin isältä, mutta he ovat tietoisia kapasiteetin riittämättömyydestä. Isompi kattila tilataan pian.
Ensimmäisessä vaiheessa noin 400 neliötä on uudistettu tuotantoa ja varastoa varten.
Faktat tiskiin! Nagu Distillery
Jonathan Smeds (vasemmalla) ja Anton Lindholm haluavat asua saaristossa. Vanha teollisuushalli saa uuden elämän tislaamona.
• YRITYSTUKI ON myönnetty tuotantotilojen remontointiin ja tuotantotarvikkeiden hankintaan. Yritys on saanut yritystukea Samassa Veneessä -nimisestä Leader-ryhmästä. Tämän lisäksi yritys on saanut lainatakauksen Finnverasta. • 1990 PERUSTETUN yrityksen nimi oli aiemmin Milo-Marin. Nimi vaihtui Nagu Distilleryksi 2017. • YRITYKSEN PÄÄTOIMIALAT ovat alkoholin ja elintarvikkeiden valmistus, myynti ja maahantuonti sekä ravintolatoiminta. • TYÖNTEKIJÖINÄ yrityksen omistajat.
Haloo maaseutu! l 15
TEXT SANNE WIKSTRÖM
Lokal sprit ska bli deras levebröd
Gin från Finlands Saint-Tropez Redan i slutet av sommaren ska det gå att dricka lokalproducerad gin från Nagu Distillery på de lokala restauranger Najaden och L´Escale. I en industrihall, där det förr byggdes Flipper-båtar, ska det snart tillverkas sprit som kryddas med örter från skärgården. VILL MAN bo och leva i skärgården så gäller det att skapa sitt eget jobb. Så resonerade destilleriägarna Jonathan Smeds och Anton Lindholm, båda hemma från Nagu, men sedan flera år bosatta på annat håll. Hemlängtan och närhet till familj och vänner drog ändå hem till Nagu. De började fundera på vad det inte finns i Nagu och vad man kan göra för att få en inkomst. Sprittillverkning var ingen av dem bekant med från förut, men det man inte kan får man lära sig. Jonathans pappa hade sedan tidigare ett företag med tillstånd för att tillverka alkohol som Smeds och Lindholm beslöt sig för att blåsa liv i. – Så är det ju lite tufft också, medger Jonathan Smeds. Vi är egentligen mer whiskeykillar, men nu i början kommer vi att satsa på gin som går att få snabbt ut på marknaden. I framtiden blir det också andra produkter.
Skärgårdens egna råvaror
Vad som ska ge Nagu gin sin egen prägel är ännu osagt. Jonathan säger att hans fru är en ivrig örtsamlare och hon
testar som bäst olika blandningar. Utöver örterna är vattnet den viktigaste ingrediensen. Bra vatten är ett måste. Destilleriet har en egen brunn, men det är oklart hur mycket vatten den ger. Att rena havsvatten för att sedan göra gin av den skulle vara ett sätt att skapa sitt eget brand, funderar Jonathan. Tekniken finns, osmosrening används till exempel på båtar. Bara produktionen är i gång kommer man att satsa på marknadsföring och den stora marknaden finns utomlands. Läget i skärgården kommer man att utnyttja i marknadsföringen. – Vi är knutpatrioter så det sjunger om det. Alla vet ju att Nagu är Finlands Saint-Tropez, det kommer vi att dra stort på, skrattar Jonathan Smeds förnöjt. När företaget började söka en lämplig fastighet fick de höra att hallen var till salu, en hall som byggts av Jonathans morfar på 1960-talet. – Det var en slump att det blev den här hallen, säger Jonathan Smeds, men samtidigt är det lite av en cirkel
som sluts. Renoveringen har tagit sin tid, i synnerhet som ingendera av oss ännu bor här. I maj ska lokalerna godkännas av myndigheterna. Sedan går det att köra igång tillverkningen.
Yta och visioner finns
Den renoverade delen av hallen är cirka 400 kvadratmeter och ska bli produktionslokal och lager. Då verksamheten väl är igång är en årsproduktion på 20 000 liter helt realistisk menar de. Byggnaden är stor och i två våningar. Smeds och Lindholm har visioner om ett eget tastingroom på övre våningen med utsikt över vattnet. Hit skulle det också vara enkelt att ordna båtturer från gästhamnen i Nagu. Leader-stöden var bekanta för Smeds som varit aktiv i olika projekt i Österbotten. Processen kräver tid, men den har också sina goda sidor säger han. – Man blir tvungen att fundera igenom sina planer flera gånger, men det är nyttigt.
Faktaruta Nagu Distillery • FÖRETAGET HAR FÅTT företagsstöd för att renovera produktionslokal och skaffa utrustning via Leader-gruppen ”I samma båt”. Därtill
16 l Haloo maaseutu!
har företaget beviljats borgen för ett lån av Finnvera. • FÖRETAGET HETTE tidigare Milo-Marin, grundat 1990, men bytte namn 2017 till Nagu Distillery. • HUVUDSAKLIGT VERKSAM-
HETSOMRÅDE är tillverkning och försäljning av, samt import och export av alkoholdrycker och livsmedel, samt att bedriva restaurangverksamhet. • ANSTÄLLDA: De två ägarna.
TEKSTI JA KUVAT ANSSI KETONEN
Suoramyyntiä vanhasta navetasta MANSIKKAPAIKKA MARTTILA tuottaa ja myy omalla tilalla viljeltyjä tuotteita, kuten mansikkaa, hernettä, perunaa ja vadelmaa. Tila sijaitsee Pöytyällä ysitien varrella. Yrittäjät Rami ja Pirkko-Liisa Marttila kertovat, että tilan pihamaalla on myyty mansikkaa jo lähes 30 vuotta. Suurin osa vierailijoista on vakioasiakkaita, mutta hyvän sijaintinsa ansiosta tilamyymälä houkuttelee myös ohikulkijoita. – Mansikan viljelyssä tulee tänä vuonna täyteen 40 vuotta, sillä Ramin isä aloitti viljelyn vuonna 1978. Kesällä juodaan ainakin juhlavuoden kakkukahvit, suunnittelee Pirkko-Liisa Marttila.
rakennus sopii hyvin perinteiseen maalaismaisemaan. Vanhat hirret ovat näkyvillä myymälässä, ja kunnostuksessa on yhdistetty taidokkaasti vanhaa ja uutta. Kunnostuksen alkutaipaleella yrittäjät huomasivat onnekseen, että rakennuksen hirret olivat moitteettomassa kunnossa. Hirret olivat aaltopeltien alla peitossa, joten niiden kuntoa ei tarkkaan tiedetty. Rakennuksen kattotuolit ovat alkuperäiset, mutta
kattotiilet ovat uudet. Myymälätila oli alun perin liian matala, joten rakennuksen alapuolella olevaa kalliota jouduttiin räjäyttämään, jotta huonekorkeus saatiin normaaliksi. Tilamyymälä on auki päivittäin kesällä juhannuksesta elokuulle saakka. Myynnissä on omien tuotteiden lisäksi paikallisten tuottajien elintarvikkeita ja käsitöitä.
Hankkeessa koko navetta remontoitiin täysin uuteen uskoon. Vuonna 2016 Rami ja Pirkko-Liisa päättivät kunnostaa pihapiirissä sijaitsevan vanhan navetan tilamyymäläksi. Myymälän kunnostukseen myönnettiin rahoitusta maaseuturahastosta Leader-yhdistys Jokivarsikumppaneiden kautta. Hankkeessa koko navetta remontoitiin täysin uuteen uskoon. Tällä hetkellä rakennus kätkee sisäänsä kylmiöt tuoreiden marjojen säilytykseen, myymälätilan ja varaston. Myymälän erikoisuus on takaseinällä oleva pieni ovi. – Monet ihailevat juuri tuota ovea. Siihen liittyy huvittava juttu, sillä se on ollut tämän navetan sontaluukku, selostaa Pirkko-Liisa. Hirsinavetta pelastettiin viime hetkellä, sillä rakennuksen katto oli päässyt huonoon kuntoon. Yrittäjät selvittivät erilaisia vaihtoehtoja ja navetan purkutöistäkin on olemassa tarjous. Onneksi purkuun ei kuitenkaan päädytty, sillä kunnostettu
Yrittäjät Rami ja Pirkko-Liisa Marttila ovat tyytyväisiä navetan remontointiin tilamyymäläksi.
Faktat tiskiin! Mansikkapaikka Marttila • YRITYS MYY tuottamiaan viljeltyjä tuotteita. Päätuote on mansikka, jota on viljelty tilalla vuodesta 1978. • YRITYS TYÖLLISTÄÄ sesongin aikaan noin 40 henkilöä, joista suuri osa on paikallisia nuoria ja opiskelijoita. • YRITYS ON saanut EU:n maaseuturahaston tukea Leader-yhdistys Jokivarsikumppanien kautta tilamyymälän kunnostamiseen.
Haloo maaseutu! l 17
Maaseutua kehitetään yhteistyössä! VARSINAIS-SUOMEN KYLÄT RY on maakunnan kylätoiminnan kattojärjestö. www.vskylat.fi
MTK-VARSINAIS-SUOMI on maatalouden ja maaseudun elinkeinojen edunvalvoja www.mtk.fi/liitot/ varsinaissuomi
PROAGRIA LÄNSI-SUOMI on maatila- ja maaseutuyrittäjiä palveleva asiantuntijaorganisaatio. lansi-suomi.proagria.fi
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO on aluekehitysviranomainen sekä suunnittelu- ja edunvalvontaorganisaatio. www.varsinais-suomi.fi
EU:n maaseuturahaston toimijat Varsinais-Suomessa I samma båt – Samassa veneessä rf ry www.sameboat.fi 0400 718 913
Jokivarsikumppanit ry www.jokivarsi.org 044 0674434
Ravakka ry
www.ravakka.fi 044 0344345
Ykkösakseli ry
www.ykkosakseli.fi 0400 982 236
Varsin Hyvä ry
www.varsinhyva.fi 050 338 3867
Varsinais-Suomen ELY-keskus
www.ely-keskus.fi Puhelinvaihde 0295 022 500
18 l Haloo maaseutu!
Maaseudun yrittäjä! Tutustu maaseudun yritystukiin! Yritysten perustamista ja investointeja tuetaan, jotta maaseudulle syntyisi lisää yritystoimintaa ja työpaikkoja. ELY-keskukset ja Leader-ryhmät neuvovat tukien hakemisessa. Yritystukia ovat:
• perustamistuki • investointituki • investoinnin toteutettavuustutkimus LISÄKSI YRITTÄJÄT voivat yhdessä toisten yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa kehittää oman toimialansa kannattavuutta yhteistyöhankkeella, esimerkiksi yritysryhmähankkeella.
Ideasta hankkeeksi
MAASEUTURAHASTON YRITYSRAHOITUSTA voi hakea joko paikallisista Leader-ryhmistä tai ELY-keskuksesta riippuen yrityksen sijainnista, koosta ja toimenpiteiden kustannuksista. Tukea haetaan sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä. Leader-tukien haku on jatkuva, ELY-keskuksesta hakiessa on käytössä valintajaksot. Ole yhteydessä Leader-ryhmään tai ELY-keskukseen jo suunnitteluvaiheessa.
Näin haet maaseuturahaston yritystukea:
1. Sinulla on idea yrityksesi kehittämiseksi. Ota yhteyttä Leader-ryhmään tai ELY-keskukseen. 2. Asiantuntijat keskustelevat kanssasi ideasi rahoituskelpoisuudesta. 3. Laadi hankesuunnitelma ja budjetti. Kerää tarvittavat liitteet. 4. Tee tukihakemus sähköisesti Hyrräjärjestelmässä. Tarvitset Katso-tunnisteen ja henkilökohtaiset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai sähköisen henkilökortin. 5. Saat ilmoituksen, kun hakemuksesi on tullut vireille. Tämän jälkeen voit alkaa toteuttaa hanketta omalla riskillä. Hankkeelle saa syntyä kuluja vasta vireilletulon jälkeen.
6. Hakemus käsitellään Leader-ryhmän hallituksessa tai ELY-keskuksessa riippuen siitä, kumman kautta tukea haetaan. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja. 7. ELY-keskus tekee rahoituksesta viranomaispäätöksen. Lue päätös huolellisesti kokonaan läpi. 8. Toteuta hanketta hankesuunnitelman mukaan ja noudata päätöksessä esitettyjä määräaikoja. Jos suunnitelmaan tulee muutoksia, ole aina yhteydessä rahoittajaan ennen niiden toteuttamista. 9. Tee maksuhakemus. Maksuhakemus tehdään sähköisesti Hyrrä-järjestelmässä, kun kulut on maksettu ja ne on merkitty kirjanpitoon. Maksatukseen tarvitset mm. kopiot laskuista, maksutositteesta ja kirjanpitoajon pääkirjasta. Tarvittaessa sinulta pyydetään lisätietoja.
10. Tuki maksetaan ilmoittamallesi tilille.
Tukihakemuksen liitteeksi tarvitset seuraavat:
• Liiketoimintasuunnitelma • Selvitys hakijan taloudellisesta tilanteesta (tilinpäätös) • Maksuvalmius- ja kannattavuuslaskelma • Hankkeen toimenpiteiden kustannusarvio (budjetti) • Rakennushankkeissa suunnitelma-asiakirjat sekä tarvittavat viranomaisluvat • Hankintojen hintatason selvitys tai kilpailutusasiakirjat • Mahdollinen velkaluettelo ja lainalupaus. TUUMASTA TOIMEEN ja hakemus Hyrrään!
Haloo maaseutu! l 19
10 faktaa
maaseutuohjelman yritysrahoituksesta
YRITYKSELLÄSI ON edellytykset jatkuvaan kannattavaan toimintaan.
YRITYSTOIMINTASI ON päätoimista ja ammattimaista. Yrityksesi antaa toimeentulon joko sinulle yrittäjänä tai ainakin yhdelle työntekijälle.
YRITYKSESI SIJAITSEE maaseudulla. Suomesta 95 % on maaseutua. Kysy ELY-keskuksestasi tai Leader-ryhmästäsi, missä maaseutualueen raja kulkee kotipaikkakunnallasi.
KUN RAHOITETTAVIA yrityksiä valitaan, huomioidaan muun muassa yritysten kilpailuedellytykset toimialalla, markkina-alueen laajuus ja liikeidean uutuusarvo.
VOIT SAADA perustamistukea asiantuntija- ja neuvonta palveluihin, kun perustat ensimmäisen yrityksesi tai kun uudistat liiketoimintaasi merkittävästi esimerkiksi siirtymällä uudelle toimialalle. Kokeilurahalla voit suunnitella, testata ja kehittää uusia tuotteita ja palveluita.
VOIT HAKEA rahoitusta yrityksesi aloittamisessa tai laajentamisessa tarvittaviin investointeihin.
INVESTOINTITUKIA VOIVAT saada kasvavat ja kehittyvät yritykset sekä maatilat, jotka aloittavat yritystoiminnan maatalouden ulkopuolella.
TUELLA ON merkittäviä vaikutuksia sekä yritykseesi että sen sijaintipaikkaan. Yrityksesi luo rahoituksen myötä uusia pysyviä työmahdollisuuksia alueelle, kasvattaa liikevaihtoaan, tehostaa tuotantoaan tai parantaa teknologian tasoa.
VOIT SUUNNITELLA etukäteen investoinnin toteutusta teettämällä investoinnin toteutettavuustutkimuksen.
VOIT KEHITTÄÄ yritystoimintaasi yhdessä muiden yrittäjien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Yhteistyönä voitte esimerkiksi kehittää uusia tuotteita, muodostaa tuotanto- ja toimitusketjuja, tehdä kokeiluja tai edistää yhteistä markkinointia.
Haloo maaseutu