PORTFOL
IO
HANNA JOKELA, ARKKITEHTIYLIOPPILAS
A L E K O J A N N A H Minä olen 23-vuotias Oululainen ja opiskelen neljättä vuotta Oulun Yliopistossa arkkitehtuuria. Suoritin kandidaatin tutkinnon loppuun viime keväänä. Opiskelujen ajan olen tehnyt ilta- ja viikonlopputöitä, olen tottunut työntekoon ja oppinut ajankäytön hallintaa. Tiimityöskentely on minulle tuttua ja mieluisaa, yhteisen päämäärän tavoittelu on opettavaista. Vaikka omaankin hyvän työmotivaation, tykkään myös haaveilla ja ideoida uutta. Arkkitehtuurissa minua kiinnostaa etenkin kaavoitus ja asuntosuunnittelu sekä niiden tuomat haasteet. Arvostan perinteitä ja suomalaisuutta, rakastan Suomen luontoa ja kansan tarinoita. Vapaa-ajalla tykkään tehdä käsitöitä, laittaa ruokaa ja sisustaa.
YHTEYSTIEDOT Hanna Jokela hannajokela93@gmail.com puh. 040 5146761
CV Koulutus TEKNIIKAN KANDIDAATTI, Oulun Yliopisto, 2016 Arkkitehtuurin koulutusohjelma ARKKITEHTIYLIOPPILAS, Oulun yliopisto, 2013Arkkitehtuurin koulutusohjelma. Pääaine Arkkitehtuuri. Suoritettu 220/300 op. YLIOPPILAS, Kastellin lukio, Oulu, 2012
Työkokemus
1.9.2016- (edelleen) JUNIOR DESIGNER, Ramboll Finland Oy -Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelun ryhmä, työtehtävinä avustava suunnittelu, mallintami nen sekä havainnekuvien tekeminen. 23.05.2016-22.07.2016 SUUNNITTELUAPULAINEN/KESÄTYÖ, Kuopion kaupunki, Asemakaavoitus -Asemakaavoitukseen liittyvät suunnittelutehtävät: Savilahti-projektin yleiskaavan suunnit telu, osa-alue uudesta asuin- ja työpaikka-alueesta Kuopioon. 30.10.2012-5.9.2016 KOULUTTAJA, McDonald’s Rotuaari, Oulu -Toimin ravintolatyöntekijänä, työnkuvaan kuuluu monipuolisesti asiakaspalvelu, ruuanvalmistus sekä siivous. Työ on kartuttanut sosiaalisia taitoja sekä tiimityöskentelyn tehokkuutta. -Kouluttajana olen toiminut 3/2013 lähtien, koulutan uusia, mutta myös vanhoja työntekijöitä ja toimin vuoropäällikön apuna vuoroissa. -Työ on vuorotyötä, olen opiskelujen ohella tehnyt viikonloppu- ja iltavuoroja. 14.8.2012–12.10.2012 TYÖNTEKIJÄ, StaffPoint, Oulu -Työhön kutsuttiin tarvittaessa, työpaikka ja työvuoron pituus vaihteli. Työ oli hyvin itsenäistä ja vaihtelevaa.
Kielitaito suomi ruotsi englanti saksa
äidinkieli suullinen ja kirjallinen hyvä suullinen erinomainen ja kirjallinen hyvä alkeet
IT-taidot Toimisto-ohjelmat Mallinnusohjelmat
MS-Word (hyvä), MS-PowerPoint (hyvä) Archicad (hyvä), Revit (hyvä), Autocad (alkeet), Indesign (hyvä), Photoshop (hyvä), Infraworks (alkeet), M-Color (tyydyttävä)
KARJASILLAN KOULUN JA LÄHIALUEEN IDEAKILPAILU & ASEMAKAAVASUUNNITTELUN KURSSI
N A L L I S A J R KA
ASEMAKAAVA
10
0m
KP I-II 3 000 m² 42 ap
ap
0m
10
Palloken��/ Luis������
ap
+1,5
56
+0
m ap
56
AKL III-IX 40 000 k-m² 400 map
ma
Kuntopuisto
p
AKL IV-VI 22 600 k-m² 226 map
10 56
ap
0m
0m
10
ap
56
KP I-II Keskustori 3 800 k-m² 55 ap
m
m
ap
ap
Kaupunginosatalo
VP
AKP III-V 5 740 k-m² 57 ap
AP II-III 4 290 k-m² 42 ap
AP II-III 4 290 k-m² 42 ap
AKP III-V 6690 k-m² 66 ap
P
Leikkipuisto 0
10 5
50 20
Uuden rakentamisen määrä: Asumista: 61 750 k-m2 Liike- ja palvelutiloja: 3 800 m2 Yhteensä: Asumista: 95 980 k-m2 Liike- ja palvelutiloja: 6 810 m2 Aluetehokkuus e(a): 0,9 k-m2/m2 Autopaikat: 626 map, 423 ap
GSEducationalVersion GSPublisherEngine 469.0.16.100
AKP III-IV 5 900 k-m² 59 ap
AKP III-IV 6070 k-m² 60 ap
Karjasillan koulun ja lähialueen ideakilpailun tavoitteena oli kehittää aluetta ja luoda uutta ilmettä asuinalueelle uudisrakentamisella. Karjasillan paviljonkikoulun tiloihin kaivattiin ideoita ja sitä ympäröivällä tontille 40 000 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista. Lähdin kehittämään aluetta, sen voimavarojen eli vihreyden ja omaleimaisuuden kannalta. Rakennettu ympäristö on jaettu pääsääntöisesti asuinrakennusten ja liikerakennusten eri koordinaatistoihin. Karjasillan koulun suuntautumista myötäilee liike-keskus ja olemassa olevien pistetalojen ympärille uudet rakennukset nousevat samaan pohjois-eteläsuuntaan. Kiilamaiset tilat muodostavat rajattuja näkymiä alueen halki. Toiminnallisen aukion ympärille rakentuu neljän talon suurkortteli, jonka alla on yhteinen parkkihalli, joka antaa myös tarvittaessa koulun toimijoille lisäparkkipaikkoja. Puolikerrosta nouseva pihakansi erottaa puolijulkisen tilan julkisesta, jolloin pihoilla on kuitenkin oma rauha ja ensimmäisen kerroksen asunnot eivät ole katutasossa. Rakennusmassat, jotka ovat U-mallisia eikä umpikortteita, on sijoitettu niin, että niiden väleistä avautuu näkymiä. Kuitenkin pyrkimyksenä on, että massoja voi aukottaa ja korkeussuunnassa kerroskorkeuksia varioida vapaasti.
HAVAINNEKUVA KOULUN AUKIOLTA
KURSSIN OSANA TEHTIIN FIKSU-OHJELMALLA ASEMAKAAVAKARTTA OMASTA SUUNNITELMASTA.
PUURUNKOISEN PIENTALON KORJAUS -KURSSI, HARJOITUSTYÖ
RINTAMAMIESTAL
K
ON
A M L E T I N N U ORJAUSSU
Parityönä toteutettu korjaussuunnitelman laatiminen olemassa olevaan, minun isovanhempieni rakentamaan, rintamamiestaloon. Työmäärä jaettiin tasan, leikkauspiirroksesta elintasosiiven puoli on minun piirtämäni. Pohjaratkaisut ja korjauksen periaatteet mietimme yhdessä parini Laura Ronnun kanssa. Kohteenamme on Yli-Iissä sijaitseva, vuonna 1952 rakennettu rintamamiestalo. Rakennus sijaitsee Iijoen rannassa, Karjalantien varressa. Pihapiirissä on myöhemmin rakennettu autotalli, vanha ulkosauna ja liiteri on purettu. Itse päärakennus on rakennettu itse, silloin nelihenkiselle perheelle, mutta muuntunut kuuden lapsen ja vanhempien kodiksi. Rakennuksen tämänhetkinen kunto on päältäpäin katsottuna hyvä, maali on hieman rapistunut reunoilta. Vanhat pinnat ovat kuluneet, tapetit irtoilevat seinistä ja pienten korjailujen kirjo on laaja. Lattioissa olevat muovimatot ovat 70-luvulta, mutta eteisen vanhat paneelit ja portaat ovat alkuperäiset. Elintasosiipi on eteisen osin hyvin viileä tila, kylpyhuoneessa on oltava jatkuvasti lämmitys päällä. Pukuhuoneen osalta lattiassa ei ole eristyksiä ollenkaan. Yläkerran makuuhuoneet toimivat ennemmin varastoina, alakerrassa keittiö ja wc kaipaavat päivittämistä. Lähdimme pohtimaan toimintojen sijoittelua muuntojoustavuuden kannalta. Miten saisimme rakennuksesta toimivan pariskunnalle, perheelle tai vanhukselle. Pohjien kannalta toiminnot sijoittuivat pääosin entisille paikoilleen. Aukaisimme uudestaan olohuoneen toiselta seinältä oviaukon lisätäksemme avoimuutta. Alkuperäinen kulunrinki palautetaan yhdistämään alakerran tiloja. Keittiön kaapistot siirretään idän puoleiselle seinälle, kuitenkin hellan, jääkaapin ja vesipisteen paikka pysyy ennallaan. Yläkerran makuuhuoneet avataan ulkoseiniin asti, kuormat siirretään palkeilla runkoon, jotta saadaan kaikki lattia-ala käyttöön. Avasimme eteistä ja portaikkoa, jotta sisäänkäynti olisi avarampi ja kutsuvampi. Julkisivu etelään Julkisivu itään
Julkisivu pohjoiseen
JULKISIVUPIIRROKSET 1:100
RINTAMAMIESTALON KORJAUSSUUNNITELMA
Julkisivu länteen
OULUN YLIOPISTO
ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA
HANNA JOKELA & LAURA RONTU
1. KERROKSEN POHJAPIIRROS
2. KERROKSEN POHJAPIIRROS A
A
JK
KH 8,8 m2
RT/MH3 12,3 m
2
K
AP
14,6 m 2
MH2
LT
16,7 m2
MH1
KP TAKKA
18,7 m 2
V 1,4 m2
+2,800 +0,000
E
OH
10,6 m2
17,8 m2
Kaide h=1000
E 16,3 m2
K
WC
S
1,5 m 2 PH
3,2 m 2
4,3 m2 -0,600
Koska vanhassa osassa rakennusta on jo lisälämmöneritys, tuomme sen myös elintasosiiven ympärille lisätäksemme käyttömukavuutta. Pinnat uusitaan suurimmalta osin niin sisältä kuin ulkoa. Julkisivumateriaali vaihdetaan takaisin puuverhoukseen, keltainen väri kuitenkin alkuperäisestä. Kaikki ikkunakarPOHJAPIIRUSTUS 2.KERROS 1:50 muistuttaa RINTAMAMIESTALON KORJAUSSUUNNITELMA OULUN YLIOPISTO ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA HANNA JOKELA & LAURA RONTU mit maalataan valkoisiksi. Katto pyritään säilyttämään sellaisenaan, peltikate näyttää hyväkuntoiselta. Halusimme, että ulkonäöltään rakennus ei muutu liikaa, jotta se sopii naapurustoon, joka on lähinnä rintamamiestaloja sekä matalia tiilitaloja. Keskityimme sisätilojen pintojen uudistamiseen ja toiminnallisuuden parantamiseen. Pyrimme tuomaan rakennukselle lisäarvoa, kuitenkin arvostaen sen historiaa ja säilyttämään pieniä muistoja vanhasta. VAR
PK
1,7 m2
TER
.KERROS 1:50
RINTAMAMIESTALON KORJAUSSUUNNITELMA
OULUN YLIOPISTO
B
B
LEIKKAUS LÄPI TALON A
+6,640
B
KH
MH1
D
F
+2,800
C
RT/MH3
OH WC +0,000
E
G -0,600
E
1:20
Soraa
1:3
LEIKKAUS A-B 1:50
RINTAMAMIESTALON KORJAUSSUUNNITELMA
OULUN YLIOPISTO
ARKKITEHTUURIN TIEDEKUNTA
HANNA JOKELA & LAURA RONTU
ARKKITEHTUURIN HISTORIAN HARJOITUSTYÖ
N O L L A A R A V L A N E S K U N N E K SAUNARA INVENTOI N Inventointikurssiin sisältyi saunarakennuksen mittaaminen ja ajantasapiirroksien tekeminen sekä historian kerääminen ja tietojen syöttäminen Kioski-järjestelmään. Ryhmätyönä tehdyt piirrokset sai rakennuksen nykyinen omistaja. Minun piirtämät pohjapiirros sekä leikkauspiirros on siis tehty ottamiemme mittojen mukaan. Detaljipiirros on hirsisen saunarakennuksen pyyhekoukuista. Tietoa rakennuksesta saatiin tutkimalla Oulun asemakaavaa ja haastattelemalla sen vanhoja käyttäjiä. Mittaustyö oli pikkutarkkaa ja aikaa vievää, mutta opin käyttämään erilaisia työvälineitä inventoidessa. Suojelumerkinnän saanut rakennus on sittemmin korjattu käyttäen apuna laatimiamme piirroksia.
TI
Katkelma rakennuksen historiasta ja kunnosta: Vaikka saunarakennus on vaatimaton, siinä on paljon yksityiskohtia. Vesikouru on koverrettu puunrungosta. Vilvoitteluterassilla on kolmesta eripituisesta palkista muodostuva kaide. Terassin lattialaudoitus koostuu paksuista syrjällään makaavista laudoista. Oleskelutilaan ja saunaan on suunniteltu uniikit kattovalaisimet ja ovenkahvat. Oleskelutilan seinillä kiertää käsinvuoltuja puisia vaatenauloja. Saunan lauteiden yksi selkänoja on kallistettu lähes makuuasentoon. Massiivinen saunan kiuas lämmitetään pannuhuoneen puolelta. Saunarakennuksessa ei ole tehty suuria muutoksia ja se on säilynyt lähes alkuperäisenä. Aallon suunnittelemat irtokalusteet on lisätty myöhemmin alkuperäisten tilalle. Eero Salorannan mukaan ennen 2000-luvun vaihdetta, saunarakennus oli hyvin vähällä käytöllä. Vain harvoilla oli pääsy saunarakennukseen läheisissä rivitaloissa asuneiden insinöörien lisäksi. Kerran vuodessa isompien kokouksien jälkeen johtotehtävissä olleet insinöörit viettivät virkistysiltoja saunalla. Vasta 2000-luvulla saunarakennukseen oli pääsy myös muilla tehtaan työntekijöillä, jolloin siellä vietettiin läksiäisiä yms. tilaisuuksia.
DETALJI SAUNATUVAN PYYHEKOUKUISTA
NY K Y A R K K I T E H T U U R I N H A R J O I T U S T Y Ö
N A L L I S A KARJ KAUPUNGINOSATALO Karjasillan asemakaavakurssin suunnittelualueelle sijoittuu kaupunginosatalo. Höyhtyän asukkaille kerhotiloja, lounasravintolan sekä muutaman toimistotyötilan tarjoava kaupunginosatalo avautuu keskustorille ja vanhaan puistoon. Keskellä uutta ja vanhaa asuinaluetta sijaitseva kaupunginosatalo on helposti saavutettavissa, niin autolla pitkin Nokelantietä, kuin kävelykeskustan suunnalta jalan tai pyörällä. B
VAATESÄIL YTYS
AULA 45,0 m2
WC 6,0 m2
WC 3,5 m2
WC 5,0 m2 ILÖ NO ST IN
KIERRÄTYSHUONE 51,0 m2
IVK H
TUOLIVARASTO 20,5 m2
HE NK
, LJH SPK
TOIMISTO TOIMISTO 15,0 m2 15,0 m2
TAUKOTILA 22,5 m2
±0,000 A
A RAVINTOLA 85,0 m2
+1,500 WC 6,0 m2 KEITTIÖ 29,0 m2
MONIKÄYTTÖSALI 200,0 m2
TERASSI
B
JÄTEHUONE 9,5 m2
SIIVOUSKOMERO 7,0 m2
POHJAPIIRROS
PERSPEKTIIVIKUVA PUISTOSTA
PERSPEKTIIVIKUVA SALISTA Kaupunginosatalo on ulkopuolelta tumma. Paksut ulkoseinät ja katto ovat kuori, joiden sisään on keiverrettu puinen, lämmin sisus. Sisätilat jatkuvat saumattomasti ulos suurien lasiseinien läpi. Sisäänkäynnin vieressä on kierrätyshuone, kuin näyteikkunana, johon asukkaat voivat tuoda huonekaluja tai kirjoja vaihdettaviksi. Kaupunginosatalon keskeisenä tilana on katsomoportaat, jotka laskeutuvat ravintolasta saliin. Massiivipuiset portaat toimivat istuskelupaikkana ravintolan asiakkaille tai suuremmalle yleisölle, kun salissa on tapahtumaa. Sisätiloissa materiaalina hallitsee puu, joka on vertaus puiston mäntyihin. Katto, seinät ja taiteltu kattopinta tuovat lämmintä. suomalaisen puun tuntua. Puiset Kontrastina puulle, väliseinät ovat tummaksi maalattuja. Kaupunginosatalo palvelee asukkaita lähinnä päiväsaikaan ravintolana ja kerhotilana. Puiston puolella terassilla voi istuskella ja hengailla.Pimeällä rakennus valaisee lyhtynä, vaikka ovet olisivatkin suljettuina.
JULKISIVU ETELÄÄN
JULKISIVU POHJOISEEN
KANDIDAATINTYÖ:
O L A T S O R KER Kerrostalon suunnittelu alkoi asuntosuunnittelun kurssilla, jolloin Karjasillan asemakaavakurssin alueelta valittiin yksi kerrostalo tarkempaan suunnitteluun. Kahdeksan kerroksiseen asuintaloon suunniteltiin asuntopohjien lisäksi yhteistilat, pihajärjestelyt sekä julkisivut. Asuntosuunnittelun kurssin pohjalta jatkettiin rakennusopin laboratoriossa. Kerrostalo on betonirunkoinen, tiilijulkisivuilla ja asuntopohjat on saatu toteutettua asennuslattialla. Suunnittelin terassoituvan kerrostalon, jossa kattoterassit toimivat yksityisinä pihoina ja ne on saatu rakennusteknisesti toteutettua. Kandidaatin työkseni valitsin kerrostalosuunnittelun kurssin (rakennusopin), koska sain toteutettua omaperäisen ja haastavan asuintalon, joka tuo omakotitalomaista asumista kaupunkiin.
HAVAINNEKUVA KORTTELISTA
DETALJEJA
TYÖKUVA 3. KERROS
JULKISIVU ITÄÄN
JULKISIVU LÄNTEEN
KIITOS!