23.11.2010
Lamasta huolimatta avaimet eiv채t ruostu
150-vuotias on ajassa mukana
sivut 8-9
sivu 5
Heinävedellä 23.11.2010
Rakastu Heinäveteen
Lähimmäiskeskeistä joulua
Rakkaus on yksi voimakkaimmista tunteista, joka saa ihmiset toimimaan vahvasti johonkin suuntaan. Entäpä jos me kaikki rakastuisimme tulisesti kotikuntaamme Heinäveteen. Silloin me ryhtyisimme toimimaan niin, että tämä meidän rakkaimpamme saisi kaiken huomiomme, kehittyisi ja voisi hyvin. Ajattelisimme, miten täällä voisimme toimia niin, että kaikki kääntyisi Heinäveden parhaaksi: työllistäisimme paikkakuntalaisia, hankkisimme tavarat ja palvelut Heinävedeltä ja käyttäisimme paikkakunnan palveluja. Tällöin Heinävesi pysyisi elinvoimaisena ja yhtenä parhaista ja houkuttelevimmista asuinpaikoista. Hyvä osoitus heinäveteläisten yrittäjien halusta toimia ja palvella paikkakuntalaisia on Heinäveden Yrittäjät ry:n joulunavauskonsertti, jossa on Heinäveden kunnan lisäksi jälleen mukana yli sata yritystä joka puolelta kuntaa. Tänä vuonna joulunavauskonsertissa on varmasti luvassa ainutkertaisia esityksiä ja kokoonpanoja. Esiintyjäkaartin laaja ikähaitari ja musiikilliset tyylisuunnat luovat mielenkiintoisia odotuksia, unohtamatta konsertissa jaettavia huomionosoituksia. Hyvää ja rakkaudentäyteistä Joulua! Juha Pelkonen päätoimittaja
Milloin viimeksi olet koonnut ison palapelin? Isoin kokoamani on ollut 1500 palan palapeli ja muistan tahkonneeni sen kanssa melkoisen ajan. Palapelin kanssa on tärkeää, että sen kaikki palat pysyvät tallella, sillä ilman jokaista palaa tulee lopputuloksesta epätäydellinen. Hieman samalla tavoin, kuin palapelikin, koostuu myös joulu tärkeistä elementeistä. Ajatelkaapa joulua ilman kuusta, haudoilla käyntiä, jouluruokaa, läheisten seuraa ja niin edelleen. Jos itsellemme ominaisesta joulunvietosta puuttuu jotakin, olemme pettyneitä tai ainakin haikailemme puuttuvan asian perään. Nykyajassa olemme taipuvaisia antamaan aineelliselle arvoa. Sitäkin tässä maailmassa tarvitaan, mutta tärkeimmät asiat ovat jossain muualla. Tavara ja ruoka on täytettä tälle elämälle eikä se kestä, kuin hetken aikaa. Läheisten kanssa vietetyt hetket ovat elämän mittaisia, sillä taakse jääneistäkin hetkistä saa muistot mukaansa. Ne voivat kantaa meitä silloinkin, kun entistä perheyhteyttä ei enää ole. Suomalaisen joulun tärkeä osa on myös joulukirkossa käynti. Suurin osa käy kirkossa aattoiltana tai jouluyönä. Myös jouluaamun
virkkuja löytyy, jos kirkko vain aamusella järjestetään. Kirkossa muistutetaan meitä joulun päähenkilöstä, seimeen syntyneestä Jeesus-lapsesta. Jouluevankeliumin tarkoitus ei ole olla läsnä vain joulussa, vaan jokapäiväisessä arjessakin. Kristityt kulkevat maailmassa Kristuksen käsinä rakastaen niillä lähimmäisiään. Monesti tuntuu siltä, että jouluevankeliumin todentuminen elämässä on usein se palapelin puuttuva palanen, jota monenkaan palapelistä ei enää
löydy. Lähimmäisen rakastaminen ja palvelualttius kaunistavat oman palapelimme kuvaa, jota voimme hyvällä mielellä katsella. Onhan parempi, että elämällämme saavutamme jotakin lähimmäistä hyödyttävää. Omiin aittoihin kootut aarteet eivät lämmitä häntä, jota jouluna paleltaa tai joka kärsii yksinäisyydestä. Omasta ajasta annettu aika voi pelastaa jonkun toisen ihmisen joulun. Ehkä sinä tunnet jonkun yksinäisen tai huonosti toimeentulevan perheen. Olisiko tänä jouluna rohkeuden keräämisen hetki, jonka avulla voisit käydä tervehtimässä jotakuta tarvitsevaa? Heinävesi on hyvä paikka asua, mutta iso osa tuosta hyvinvoinnista tulee meidän jakamamme välittämisen kautta. Eräs Raamatun ”joulujae” sanoo: ” Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Olkoon Jeesus-lapsi meille muistutuksena ja merkkinä siitä elämästä, johon jokaista ihmistä kutsutaan. Siunattua ja lähimmäiskeskeistä joulua! Sami Tammisalo Heinäveden kirkkoherra
Joulu on jo ovella Kun elämme kaunista kesäaikaa, joulu tuntuu olevan jossakin kaukana edessäpäin. Ykskaks se onkin jo ovella. Joulukorttien postitukset
ovat pian myöhässä, joulusiivoukset ovat tekemättä. Piparien paistaminen ja joulutorttujen tekokin on jollakin tavalla viivästynyt. Olemmeko me ihmiset hidastuneet kaikissa askareissa vai onko se vain iän mukanaan tuomaa hitautta? Kesä oli kuuma ja kaunis. Minulle ei kuumuudesta ollut haittaa. Ilma oli ihan nautinnollinen. Marjapensaat tuottivat hyvän sadon. Myös tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa ja salaattia oli omasta takaa runsaasti. Omenia toivat ystävät, joiden puut olivat täynnä monenlajista omenaa. Kesällä meitä ilahduttivat harvinaiset arvovieraat. Oma patriarkkamme Konstantinopolin patriarkka Bartolomeos oli Joensuussa Kirkkopäivillä ja vieraili myös Lintulassa suuren vierasjoukon kanssa. Hän puheissaan aina antaa jonkin hyödyllisen opetuksen ja tiedonjyvän. Toinen ilahduttava vieras oli ensimmäistä kertaa Suomessa vierailulla ollut Jerusalemin Patriarkka Theofilos. Hän sanoi olevansa täällä ihan kuin Edenin puutarhassa. Hän sanoi myös minulle kävellessämme koivukujaa: ’’Kyllä teillä on täällä kaunista ja puhdasta. Säilyttäkää kaikki tällaisena.’’ Jerusalemista tulleessa kiitoskirjeessä hän vielä lähettää kiitokset ystävällisestä ja lämpimästä vastaanotosta, joka vieläkin on heillä rakkaassa muistossa. ”Vakuutamme teille, että rukouksemme puolestanne Herramme Jeesuksen Kristuksen hautakammiossa tuovat teille terveyttä, rauhaa ja hengellistä kasvua luostarille.”
Kesän aikana koimme myös murhetta. Meidän rakas vieraamme Nikean Metropoliitta Johannes nukkui yllättäen pois. Hän oli jo ostanut lentoliput Joensuuhun tullakseen Lintulaan Juhannukseksi. Se olisi ollut jo kahdeskymmenes kerta. Ennätimme käydä vielä häntä katsomassa sairaalassa ja jäähyväisillä. Kaikki oli ohi liian pian ja seuraava matka olikin jo Turkuun hautajaisiin. Metropoliitta oli vakiovieraana Lintulassa myös jouluna ja pääsiäisenä. Ihmettelemme, miten meidän joulumme tulee tänä vuonna tuntumaan tyhjältä, kun poissa on kaksi rakasta ystävää: Metropoliitta Johannes ja rovasti Feodor Iltola, joka kuoli kohta Metropoliitan jälkeen. Olimme Jyväskylässä hänen hautajaisissaan. Rauha heidän sieluilleen. Kolmas poislähtenyt oli Tarja Jormalainen, joka oli usein talkoolaisena Lintulassa ja väitteli jopa tohtoriksi aiheenaan Einojuhani Rautavaaran vigilia. Hänet siunattiin Helsingissä, mutta laskettiin hautaan Lintulan hautausmaalle. Jumala oli antanut hänelle ikää 53 vuotta. Jumala antaa meille jokaiselle elinvuosia tarpeen mukaan. Kaikki on otettava vastaan, niin ilo kuin surukin. Pitäisi vain muistaa aina kiittää Jumalaa kaikesta, mitä tulee osaksemme. Anteeksi kaikki kesän muistelukset. Jouluiloa ja joulurauhaa ja Hyvää Uutta Vuotta kaikille lehden lukijoille. Igumenia Marina
Joskus ei ennätä paneutua siihen, mitä tekisi mieluiten Tänään Raikuussa, huomenna Savonlinnassa. Puuseppä Marko Kuivalainen kävisi mielellään töissä kotoa käsin päivittäin, mutta yli sadan kilometrin matkoja ei ole järkevää ajella edestakaisin.
Yritysidea joustaa Kun Marko Kuivalainen perusti yrityksen, hän kaavaili aloittavansa oman pientuotannon. Työmaat ovat kuitenkin löytyneet ihan muualta. - Nyt olen ollut Raikuussa rakentamassa konehallia metsäalan yritykselle. Pienrakentamisesta siinä ei ihan ole ollut kyse: parhaimmillaan 12 metrin korkeudessa nosturin nokassa on saanut tehdä töitä, Markoa hymyilyttää. Seuraavakin työkohde ajattaa Lepikkomäestä muille maille. Savonlinnassa odottaa sauna- ja pesuhuoneremontti, jossa teen perusrakenteet valmiiksi laatoituksia varten. - Olisi mukava, kun saisi tehdä töitä kotoa käsin. Kun viikot on reissussa, ei perheelle eikä harrastuksille jää aikaa, Marko harmittelee. Kotona odottavat vaimo Sari Hanikka ja terhakka WilmaElisa, perheen esikoinen. Jos yhtään vapaa-aikaa liikenee, Marko
mieluilee metsästämään pienriistaa ja -petoja.
Sisustusrakentaminen mieluisinta Komia Koti ky on Markon ja Sarin yhteisyritys, jossa Sari on äänetön yhtiökumppani. Sari tekisi mielellään tilauksesta esimerkiksi täyteja voileipäkakkuja sekä joululeivonnaisia omaan ammattiinsa liittyen. Sarilla on vakituinen työpaikka Karvion Nesteellä – mikä oli alkujaan syy, miksi pariskunta etsi kotia Karvion suunnalta. Marko on koulutukseltaan puuseppä. - Sisustusrakentaminen kiinnostaa eniten. Sanovat, että puusepät ovat pikkutarkkoja, mutta kotona se ei kyllä näy, tässä on vain asuttu. Talo oli onneksi muuttovalmis, kun tulimme tähän kolme vuotta sitten, Marko kertoo. - Ja loistohomma on, kun uusi koulu ja ryhmäperhepäiväkoti valmistuvat tuohon lähelle, Sari lisää.
Yrittäjäkurssilla tiedot ajan tasalle Marko on kokenut, että yrittäjänä
toimiminen on vapaampaa, mutta samalla vastuullisempaa ja haasteellisempaa. - Olen tykännyt, vaikka vapaata onkin ollut vähemmän. Ennen yrityksen perustamista Marko kävi yrittäjäkurssin. - Viimeisimmältä koulutukseltani olen metsätalousinsinööri ja koulutuksessa on käyty yrittäjyyttä ja markkinointia jonkin verran. Kahden viikon mittainen yrittäjäkurssi antoi aiemmille tiedoille hyvän päivityksen. Suurimman avun Marko kokee saaneensa Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkystä ja siellä Piia Puotiselta. Marko miettiikin, että hänen olisi hyvä käydä yrityksen ensimmäistä puolivuotiskaarta Piian kanssa läpi. Jossakin vaiheessa puuseppä haluaa käynnistää oman tuotannon. Talvi saattaa olla kehittelylle sellaista aikaa, kun työt muiden työmailla mahdollisesti hiljenevät. - Kun pitkin seutuja ajelee, niin hyvännäköisiä postilaatikoita tai jätekatoksia ei juuri näy. Ne antaisivat ilmettä ja voisivat olla visuaalisesti kiinnostavia. Persoonalliset postilaatikot voisivat ilahduttaa myös matkailijoita, puuseppä pohtii.
Erikoisalana parvekelasitukset Vakaa luottamus omaan osaamiseen ja markkinoiden löytymiseen sekä vihreä valo neuvonantajilta rohkaisivat Mikko Laukkasta perustamaan yrityksen. - Ajattelin, että jos nyt en uskalla, niin asiaa jää kummittelemaan, Mikko (37) miettii. Yritys H&M Laukkanen Oy aloitti tämän vuoden alussa. Mikko oli pitkään haaveillut omasta yrityksestä ja selvitti monet asiat ja haki oppia ennen kuin perusti yhtiönsä. - Vakuutusalalla toimiva nuorempi veljeni auttoi käymään läpi kuvioita. Uusyrityskeskuksessa Savonlinnassa laadittiin kannattavuuslaskelmat, jotka näyttivät vihreää valoa. Mikko kävi myös yrittäjäkurssin, joka kokoontui kerran kuukaudessa puolen vuoden ajan Savonlinnassa. - Suosittelen sitä kaikille aloittaville, sillä kurssilta saa hyvän pohjan. Kaikki tarvittavat asiat käydään läpi verotusta myöten. Yrittäjäkurssin hintakaan ei päätä huimannut, joten se ei ole kynnys kurssille ilmoittautumiseen. Mikko muisteli koko opetuksen maksaneen 50 euroa, ja kä-
työpaikastaan ovet paukkuen, vaan yhteistyö edellisen työnantajan kanssa toimii hyvin. Hän sanookin, että tänä päivänä suhteilla on hyvin suuri merkitys töitä hakiessa. - Vaikka kyseessä on spesiaaliala, kilpailua on. Mutta ne, jotka myyvät osaamistaan alle markkinahinnan, häviävät markkinoilta. Pakkohan viivan alle on jotain jäädä.
Josko pojat mukaan yritykseen… Mikko Laukkanen liittyi Heinäveden yrittäjäyhdistykseen, koska siltä voi tarpeen tullen saada apua ja neuvoja. Aika ei kuitenkaan riitä yhdistysaktiiviksi. teen jäi myös kirjallisia dokumentteja, joista asioita voi tarkistella ja kerrata kotona. - Hain ja sain starttirahaa, jota käytin puolen vuoden ajan. En ole hakenut lisää, vaikka sitä saisi 16 kuukaudeksi. Starttirahasta on alussa todella paljon hyötyä, ennen kuin pääsee laskuttamaan asiakkaitaan, Mikko painottaa. Investoinneista Mikko selvisi mielestään aika vähällä: parillatuhannella eurolla. Jossakin vaiheessa on edessä auton vaihto.
Parvekkeet kuntoon Joensuussa Päivittäinen työmatka kulkee nyt Karvion ja Joensuun väliä. Kesällä Mikko oli Naantalissa töissä kolme viikkoa, mitä hän kuvaa aika rankaksi reissuksi. Mutta jos työmaille mielii, on pakko liikkua. - Asennan toisten myymiä alumiinikaiteita ja parvekelaseja. Eli puran vanhat pois ja asennan uudet tilalle.
Mikolla on taustalla 15 vuoden työkokemus alalta – sekä asentajana että myyntipuolelta. Niinpä hän tiesi, mihin ryhtyisi. - Markkinoinnin sabloona oli selvä aloittaessani. Laitoin mahdollisiin työkohteisiin ilmoituksia ja hain remontoitavia kohteita isännöitsijöiden kautta. - Kun Itä-Suomen Julkisivumaalaus Oy osti Alutec Oy:ltä edustusoikeudet Itä-Suomeen, ryhdyin aliurakoimaan heille. Mikko ei lähtenyt aiemmasta
Tetrivaarasta kotoisin oleva Mikko ehti työskennellä Helsingissä vuosia. Sitten kotiseutu alkoi houkutella takaisin, etenkin kun harrastuksiin kuuluvat metsästys ja kalastus. - Pojat Harri (14) ja Henri (13) ovat myös viihtyneet maalla viikonloppuisin ja lomillaan. Muutoin he asuvat äitinsä kanssa. Yritysnimessä olevat kirjaimet H&M tulevatkin poikien ja isän etunimistä. Mikko näkisi mielellään, että jälkikasvu innostuisi lähtemään yritykseen jossakin vaiheessa. Joka tapauksessa Mikolla on vakaa usko pärjäämisestä – ja myös yrityksen kehittymisestä. - Kymmenen vuoden kuluttua yritys on edelleen olemassa ja työntekijöitä on itseäni enemmän. Tieten tahtoen lähdin pienestä liikkeelle, eipähän homma ainakaan karkaa käsistä.
Kerman Kone ja Sahalla ensi vuonna täynnä neljännesvuosisata
Lama ei
kuoppaa
konekauppaa
Kaulamoiden perheyrityksessä Reijo huolehtii isompien kauppojen teosta ja vie ostokset asiakkaille.
- Lama ei Heinäveden kaltaisessa pitäjässä ole niin raju kuin suurilla teollisuuspaikkakunnilla. Oma vaikutuksensa sillä kuitenkin on moottorikelkka- ja mönkijämyyntiin; ostopäätöstä mietitään pidempään, kauppias Reijo Kaulamo Kerman Koneelta ja Sahalta kertoo. Konekaupassa eletään vuoden hiljaisimpia hetkiä. Asiakkaat ovat tehneet kesään liittyvät koneja muut hankinnat, eikä talvisesonki ole vielä alkanut. - Kevät ja kesä ovat meillä kiireisintä aikaa niin myynnin kuin huollon puolella, Reijo sanoo. Kun kelkkailijat odottavat runsaan lumen tuloa ja reittien aukaisua, konekaupassa on jo ehditty elää tulevaa kesää. - Esimerkiksi veneet on tilattava puolta vuotta aiemmin. Tehtaiden tuotanto perustuu ennakkoostoihin, ja varastointi on siirtynyt jälleenmyyjäportaalle, Reijo kertoo. Kaulamot seuraavat omia aiempien vuosien tilastojaan tilauksia tehdessään. Varastoon on osattava ostaa tarpeellinen määrä tuotteita, koska esimerkiksi venetehtaiden lomaillessa keskikesällä ne eivät pysty toimittamaan uusia eriä hetkessä.
Metsät ja vapaa-aika konekaupan perusta Koska yritys myy muun muassa
tulee netin kautta. Siinä on iso viime vuosina tapahtunut muutos. Kun yhteydenotto tulee, asiakas saa sähköpostiinsa kuvat ja haluamansa lisätiedot. Moni vaihtokelkoista on lähtenyt Heinävedeltä Etelä-Suomeen juuri nettikaupan kautta. Vuosittain Kaulamot myyvät kaikkineen noin 50 kelkkaa. Parhaista vuosista määrä on tullut hieman alaspäin.
Kesäasukkaat arvokas lisä Kun Kerman Kone ja Saha aloitti toimintansa vuonna 1986, sahakauppa oli merkittävää. Pitäjässä oli tuolloin vielä toistasataa metsuria, jotka hankkivat arvokkaita sahoja ammattikäyttöön. - Niitä ei enää juuri osteta, ja muutos näkyy myös varustekaupassa. Sen sijaan kappalemääräisesti sahojen myynti on pysynyt melko samana vuodesta toiseen,
sillä esimerkiksi mökkiläiset tarvitsevat sahoja polttopuiden tekoon ja tonttiensa raivaamiseen. Reijo kiittääkin kesäasukkaita aktiivisesta paikallisten palvelujen käyttämisestä. Monetkaan mökkiläiset eivät tuhlaa vapaaaikaansa etsimällä tarjouksia kaupungeista, vaan he hankkivat tarvitsemansa paikan päältä. - Lisäksi he arvostavat palvelua – sitä, että ostokset viedään perille. Kiitoksen saavat myös perusheinäveteläiset. - Totta kai heitäkin on, jotka kiertävät kilpailijoiden luona, mutta kiitettävästi paikallisetkin ostavat meiltä. Myynnin ohella huolto on tärkeä osa Kerman Koneen ja Sahan toimintaa. Kesäaikaan huollon puolelle tuodaan mm. sahoja, puutarhakoneita ja perämoottoreita. Moottorikelkkoja alkaa tulla huollettavaksi hyvissä ajoin ennen lumien tuloa. Huollettavaa riittää tasaisesti läpi vuoden.
Tarja hoitaa yrityksen kaikki paperityöt, tilaukset ja päivittää nettisivut. arvokkaita perämoottoreita, moottorikelkkoja ja mönkijöitä, luulisi, että taantuman aikana konekauppa ei käy. Näin ei aivan ole. - Ei lama näy täällä yhtä rajuna kuin esimerkiksi Etelä-Suomessa. Näille korkeuksille se tulee viiveellä – 1990-luvun alussa oli sama tilanne. Emme putoa syvälle, mutta toisaalta ylöskään ei nousta nopeasti. - Itä-Suomessa on paljon metsätiloja, jotka tarvitsevat pienempääkin konekantaa töissänsä. Mönkijäkauppaa tehdäänkin paljon metsätilallisten ja koneurakoitsijoiden kanssa. Nykyisin niihin saa monenlaisia lisävarusteita,
mikä on lisännyt käyttöä, Reijo toteaa. Kun vapaa-aika on lisääntynyt, sekin näkyy mönkijöiden menekissä. Lisäksi nämä nelipyöräiset ovat yleistyneet liikennekäytössä. Moottorikelkkailu on edelleen suosittu harrastus, ja Heinäveden hienot reitit vaikuttavat Kerman Koneen ja Sahankin myyntiin. Muualta tulevat kelkkailijat saattavat vaihtaa kelkkansa juuri Heinävedellä. - Meillä on uusien lisäksi vaihtokelkkoja, joita markkinoimme netissä. Eivät ihmiset enää kierrä liikkeissä katselemassa tarjontaa, vaan suurin osa yhteydenotoista
Kai Nissisellä on kädet täynnä työtä huollon puolella. Tarjan ja Reijon tavoin hänkin osallistuu myyntiin.
Kirjastotoimen johtaja Mauri Venäläinen haluaa, että Heinäveden kirjasto on nykyaikainen. Hän pitää kovasti kehityksen suunnasta, joka verkottaa yhä useampia kirjastoja yhteen. Silti oma kirjasto säilyy itsenäisenä.
Kirjastoon
pääsee monta kautta Kehittyäkseen ja pysyäkseen nykymaailman menossa mukana kirjastot ovat alkaneet hyödyntää ulkopuolista rahoitusta, näin myös Heinävesi. Hankerahoituksilla on mahdollistettu, että kirjastoon pääsee sisään yhä useammasta ovesta. Vinkki-kyltti ohjaa löytämään helposti kirjavinkkarin suosittelemat kirjat kirjaston laajasta tarjonnasta. Kirjaston nettisivuilta pääsee käyttämään myös Kirjastoavainta, jonka avulla voi itsenäisesti opetella kirjaston käyttöä ja tekemään hakuja. Ja eihän kirjasto voinut jäädä pois sosiaalisesta mediasta, tässä tapauksessa Facebookista. Fb:n sivujen kautta kirjasto tiedottaa nopeasti uutuuksistaan. - Facebookin kautta tavoitamme tietyn asiakaskunnan helposti ja nopeasti. Faneja meillä on nyt 168, Mauria hymyilyttää. Kirjastoon pääsee niin monta kautta.
Yli viidennes lainataan autosta
Heinäveden kirjastolla on ollut vilkas vuosi. Vaikka ikää on 150 vuotta, vireystila on korkea. Jokapäiväisen toiminnan lisäksi kirjastolla on vietetty monia juhlavuoteen liittyviä tilaisuuksia. - Meillä on ollut Ilkka Paateron kirjanäyttely, Erkki Laita oli puhumassa Lainan päivänä, kirjallisuusseminaarissa esiintyi mm. TuulaLiina Varis ja runoillassa Reijo Vähälä, joka kävi juttelemassa myös koululaisille, kirjastotoimen johtaja Mauri Venäläinen summaa. Listaan on vielä lisättävä yrittäjien sponsorirahoilla hankitut kirjastokassit sekä runo- ja piirustuskilpailu, jonka tulokset julkistetaan itsenäisyyspäivänä. Juhlavuoden tapahtumien järjestämiseen kirjasto sai 4000 euroa Etelä-Savon elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukselta (ELY ). - Kaikkineen olemme saaneet 21.000 euroa ulkopuolista rahaa tänä vuonna. Kehittämiseen tarkoitettu summa on merkittävä, Mauri painottaa. Koska kirjaston budjetti on tiukka, ilman ulkopuolista rahoitusta kehittämisen eväät olisivat olleet niukat.
Nuorille vinkataan kirjoista Yksi rahoitettu kohde on Leppävirran kunnan kanssa yhteinen Lukutaitohanke, jossa kirjasto tekee yhteistyötä koulujen kanssa. - Leppävirta on jo tehnyt vuorovaikutteiset lasten ja nuorten sivut, ja meille ne ovat tulossa. Kirjavinkkarit ovat kiertäneet kouluissa kertomassa kirjoista 1.-9. -luokkalaisille, Mauri kertoo. Vinkkarit lukevat noin 30 kirjaa, joiden mielenkiintoisimmista kohdista he kertovat koululaisille. Jos lapset ja nuoret haluavat tietää, miten tarina etenee tai päättyy, heidän on parasta suunnata kirjastoon lainaamaan kirja. Kirjastoihin on järjestetty oma hyllynsä vinkatuille kirjoille. - Onhan siinä vaivaa, että itse lukee kirjat, mutta kouluilta on tullut hyvää palautetta. Meillä Tiina Vauhkonen on toiminut vinkkarina omalla ajallaan, tulevathan rahat hankkeen kautta. Vinkkauksesta innostunut koululainen voi saada lukudiplomin, kun on lukenut tietyn määrän kirjoja. Kontrolli on kouluilla.
- Kun vinkkaaja on käynyt koululla, niin vinkattuja kirjoja tullaan kysymään jo samana päivänä. Joskus kirjoja joutuu varaamaan, mutta lapsilta ja nuoriltahan varausmaksua ei peritä, Mauri muistuttaa. Heinävesi ja Leppävirta saivat hankkeeseensa yhteensä 9000 euroa. Toiminta jatkuu toukokuun loppuun.
Varaa mistä tahansa maakunnan kirjastosta Vireillä on maakunnallinen hanke, jossa kehitetään yhteistä verkkokirjastoa. Jos tällä hetkellä voit tehdä netin kautta hakuja laajemmalta kuin vain omasta kirjastosta, tulevaisuudessa voit varata kirjoja ja muuta aineistoa mistä tahansa Etelä-Savon kirjastosta plus Varkaudesta, joka on hankkeessa mukana yli maakuntarajan. - Varattu aineisto toimitetaan lähimpään kirjastoon. Näin saamme käyttöömme laajemman kokoelman, mikä on kunnalle ja kirjastolle edullisempaa, Mauri huomauttaa. - Tämän hankkeen pitäisi toteutua vuonna 2014. Kirjaston kannattaa ehdottomasti olla mukana tällaisissa yhteisissä projekteissa. Hankerahoitus tulee ulkopuolelta, mutta aikanaan kunnan on itse maksettava tarvittavat järjestelmät. Edelleen: kirjasto on mukana verkko- ja mediakasvatushankkeessa, jossa kirjaston käyttäjiä opastetaan uuden median käyttöönotossa.
Kirjastoauto on yksi rikkaus, jollainen laajalle levittäytyvässä kunnassa tarvitaan. Lähes 40 vuotta Heinävettä kiertäneellä kirjastoautolla on 100 pysähtymispaikkaa, joista neljä on entisen Savonrannan puolella. - Kirjoista ja muusta materiaalista 22 prosenttia lainataan kirjastoautosta. Voisi myös sanoa, että kirjaston palvelun vieminen hajaasutusalueelle pitää ihmisten vireystasoa tältä osin yllä - se on ennaltaehkäisevää toimintaa, Mauri näkee. Nykyinen Lukupussi otettiin käyttöön 1996, eikä sillä ole enää monia toimintavuosia jäljellä. Kysymys kuuluukin: mitä sen jälkeen? Tarvetta palvelulle ehdottomasti on. - Hankimmeko uuden auton, voiko kysymykseen tulla kuntien yhteinen kirjastoauto vai ostammeko palvelun joltakin naapurikun-
Kirjasto lukuina Ikä: 150 vuotta Kirjoja: n. 45 000 Äänitteitä: n. 3300 Videoita/dvd:itä: n. 2700 Sanomalehtiä: 11 vuosikertaa Aikakauslehtiä: 122 vuosikertaa Uusia kirjoja per vuosi: 1500-1700 Budjetti: n. 280 000 euroa Kulut per asukas: n. 70 euroa Lainaajia: n. 1900 Lainausmäärät per asukas: n. 20 Käyntimäärä vuodessa: n. 54 000
nalta? Mauri listaa vaihtoehdot. Tulevien vuosien toiveissa on kirjaston lukusalin käyttöaikojen pidentäminen, mitä erityisesti päivätöissä olevat ovat toivoneet. Voisiko olla mahdollista, että lukusali olisi auki silloin, kun kirjasto on kiinni? - Tietyin ja aika helpoinkin järjestelyin kyllä. Olen tehnyt muutossuunnitelmista esityksen tulevien vuosien talousarvioon, Mauri vihjaa.
Kirjat saatavissa aiempaa nopeammin Kirjaston kokoelmahankinta on vuosien varrella muuttunut niin, että samaa kirjaa ei tarvitse enää tilata yhtä monta kappaletta kuin ennen. Kiitos tietojärjestelmien, kirjat kiertävät lukijoilleen aiempaa nopeammin. - Vuosittain 1500-1700 uutta kirjaa riittää, ja aika hyvin olemme voineet hankkia myös elokuvia, jotka ovat kovin lainattuja. Jos voimme pysyä tässä tilanteessa, se olisi hyvä. Entä mitkä ovat kirjastotoimen johtajan kirjasuosikit kautta aikojen? - Sadan vuoden yksinäisyys, Saatana saapuu Moskovaan, Seitsemän veljestä, Pentti Haanpään tuotanto, Veikko Huovisen humoristinen tuotanto, Putkinotko, Täällä Pohjantähden alla, Sinuhe Egyptiläinen, Harjunpäät,… lista jatkuu melkein yhteen hengenvetoon. Kirjasto tarjoaa verovaroilla paljon hyvää luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa.
Kotimainen kiinnostaa R-Kioskin yrittäjä Markku Kosusella on kolme kirjaa kainalossaan. Hänet tunnetaan ahkerana lukijana, mutta kuinka pitkälle kolme kirjaa riittää? - Kaksi, kolme kertaa viikossa käyn lainaamassa muutaman kirjan. Työni on sellainen, että joskus ehdin lukea aamulla, joskus illalla. Ja joka ilta luen ainakin muutaman sivun ennen nukkumaan käymistä; lukeminen on hyvää unilääkettä. Nelivuotiaana lukemaan oppinut Markku sanoo koettaneensa pitää opittua taitoa yllä. Hän on lukenut aina. Markulla on kirja mukanaan myös töissä. Jos kioskilla on hiljaista, kirja on oivallista ajanvietettä. Sähköistämättömällä mökilläkin kirja kulkee mukana. Lukeminen luontuu taskulampun valossa. Tällä kertaa Markku lainaa mm. Taavi Soininvaaran kirjan Pakonopeus. Onkohan se tyypillistä luettavaa? - Etupäässä luen kotimaista: dekkareita, sotakirjallisuutta ja eräkirjoja. Kuten tuttua, toki joskus jokin kirja jää lukematta. Markku toteaa, että jos kirjan tarina ei pian lähde kulkemaan, ei hän pakota itseään lukemaan kirjaa loppuun vastentahtoisesti.
Mistä sitten löytyvät vinkit, mitä kirjastosta pitäisi hakea? - Iltapäivälehdistä seuraan, mitä uutuuksia on tullut. En varaa niitä ennakkoon, mutta koska käyn kirjastolla niin usein, aina jotakin löytyy. Kirjoja kiertää luettavaksi myös vanhempien kautta. Markku ostaa heille kirjoja lahjoiksi ja saa ne aikanaan itselleen luettavaksi. Kirjasto on Markulle niin tärkeä, että hän olisi valmis maksa-
maan kunnallisesta palvelusta kohtuullisen vuosisumman. - Kirjat ovat kalliita. Jos pari kirjaa ostaisi kuukaudessa, niin vähintään 50 euroa menisi nopeasti. Vuodessa voisin maksaa muutamia kymppejä tästä ilosta. Silti Markku toivoo, että kirjaston palvelut säilyvät ilmaisina. Kun yrittäjältä pyytää listaa viidestä kaikkein mieluisimmasta kirjasta, hänen vastauksensa tulee hyvin nopeasti ja lyhyesti. - Kalle Päätalon tuotanto.
Yrittäjä Markku Kosunen on ahkera kirjaston käyttäjä. Kirjat kulkevat mukana, minne mies meneekin.
Annikki Sallinen on yksi perinteen eteenpäin viejistä
Aidoista joulumakkaroista
ei E-koodeja löydy Yleiskone nopeuttaa makkaroiden valmistusta. Mervi-tytär syöttää täytettä ja Annikki muotoilee makkarat sopivankokoisiksi.
Ohraryynejä, jauhelihaa, sipulia, suolaa ja luonnonsuolia. Näistähän ne joulumakkarat syntyvät, mutta kiireisen hommaa tekeminen ei ole. Sallisten talossa Vihtarissa tuoksuu aamutuimaan hyvältä. Annikki on ehtinyt jo keittää ohrapuuron makkaroita varten sekä ruskistaa jauhelihat ja sipulit. - Tässä annoksessa on kilo rikottuja ohrasuurimoita, joita keitin tunnin verran noin viidessä litrassa vettä. Tärkeää on, että suurimot ovat kypsiä, etteivät ne enää halkeile makkaroiden sisässä, Annikki opastaa. Kypsään puuroon lisätään suolaa maun mukaan. Annikki ostaa sellaista jauhelihaa, jossa on tarpeeksi rasvaa ja jauhaa lihan itse. Jauheliha saa olla karkeajakoisempaa. - Noin 800 grammaa lihaa riittää, mutta enemmänkin voi olla. Hyvin hienoksi pilkottua sipulia lisäsin puolen kilon verran. Kun lihat on ruskistettu ja sipulit samoin, ne ja puuro sekoitetaan keskenään. Suolapitoisuus selviää maistamalla. Annikki ei muita mausteita käytä, mutta jokainen voi lisätä makunsa mukaan pippureita ja muita maun antajia. Joku voi tykätä esimerkiksi yrteistä lisämaun antajina.
Suolien huuhdontakin on nopeutunut, kiitos juoksevan veden.
Lasipullosta yleiskoneeseen Aitoja siansuolia saa kaupasta joko pakastettuina tai tilaamalla. Suolet ovat aika arvokkaita, mutta toisaalta niitä ei kulu paljon. - Suolia pitää liottaa yön yli kylmässä vedessä, ja ennen täyttämistä ne pitää huuhtoa hyvin juoksevalla vedellä. Suolien täyttäminen onkin oma taitolajinsa. Tänään tekniikka on tullut avuksi. - Äitini katkaisi lasipullosta pohjan, josta sai aikaan hyvän suppilon. Itse käytän yleiskonetta, johon saa varaosana sopivanlaisen suppilon, Annikki kertoo. Täyttämisessä apukädet ovat tarpeen. Mervi-tytär painelee massaa yleiskoneen läpi samalla, kun Annikki ohjaa täytteen suoliin
ja muotoilee pötkön tasaiseksi. - Täytetyt makkarat taputellaan litteiksi ja päät sidotaan ihan tavallisella puuvillalangalla. Jos makkarat jäävät pyöreiksi, ne saattavat hajota keitettäessä. Eli täytettä ei saa laittaa liikaa. Ennen keittämistä makkaroita kannattaa myös tökkiä puhtaalla parsinneulalla ainakin, jos kuorien alla on silminnähtäviä ilmakuplia. Pienet reiät eivät leviä keitettäessä.
Makkarat ovat nyt kypsiä, mutta näyttävät siskonmakkaroilta. Viimeinen silaus syntyy kuumassa uunissa. - Makkaroita kannattaa vielä uudelleen pistellä neulalla ennen uuniin laittoa, vaikka ilmakuplia ei näkyisikään. Niin ne kestävät paremmin halkeamatta. Annikki opastaa, että uunin pitää olla kuuma: vähintään 250 astetta. Makkaroita paistetaan niin kauan, että ne saavat kauniin ruskean pinnan. Jos makkaroita tekee hyvissä ajoin ennen joulua, ja ne pitää pakastaa, sulattaminenkin on tehtävä kiireettä. Entä minkä kanssa joulumakkaroita on perinteisesti syöty? - Ennen aikaa makkaroita tarjottiin ns. tirripaistin kanssa, mutta itse tarjoan niitä uunipaistin kera. Kyllähän sitä sanotaan, että on-
pas aika raskas ruoka, mutta eihän sitä nyt monta kertaa syödä.
Oppia partiolaisille Annikki oppi makkaranteon jo lapsuudessa äidiltään. Välillä meni vuosia, ettei Sallisten joulupöydässä tarjottu tätä perinneruokaa. Nyt makkarat ovat jo perinne. - Meillä kyllä niistä tykätään. Lastenlapsetkin syövät mielellään. Takavuosina Annikki ja maa- ja kotitalousnaiset innostuivat makkaratalkoista ja veivät makkaroita myyjäisiin. Yllätys tai ei: kaikki menivät nopeasti kaupaksi ja lisääkin kyseltiin. Viime vuonna Annikki oli opettamassa partiolaisille, kuinka perinteisiä makkaroita tehdään. - Varsinkin pojat olivat innokkaita tekemään. Ilo oli partiolaisten kanssa touhuta kahtena iltana.
Keitetään ja paistetaan Makkarat keitetään suolavedessä pienissä erissä. - Kun ne nousevat pintaan, ne ovat kypsiä, Annikki sanoo. Keittoaika kiehuvassa vedessä on viitisen minuuttia, ja makkarat ovat nyt saaneet muotonsa kuoren kutistuttua kiehuessaan.
Keittämisen jälkeen makkarat ovat jo saaneet tutun muotonsa.
Yrittäjien joulukonsertti on monien osaajien yhteinen taidonnäyte
Nykypäivää ja nostalgiaa Yrittäjien joulukonsertista tulee monen solistin tasokas ilta. Luvassa on monipuolinen ohjelmisto, jossa on jonkin verran tuttua jouluohjelmistoa, jonkin verran klassista ja reilu määrä huippulauluntekijöiden omaa tuotantoa. Joulunavauskonsertti on yrittäjien joululahja asiakkaille ja kaikille kuntalaisille. Konsertti lupaa jokaiselle kuulijalle jotain, mutta persoonallisella otteella. Tyylit ja kokoonpanot vaihtelevat pitkin konserttia, ja jokainen artisti tuo ohjelmaan oman persoonansa. Konserttiin on lupautunut neljä tasokasta laulaja-lauluntekijää:
Jarkko Martikainen, Janne Laurila, Jukka Kervinen ja Heinäveden
Tänä vuonna konsertin teemana on ’’Hyvän Mielen Joulunavauskonsertti’’ ja konsertin tarkoituksena onkin tuoda hyvää joulumieltä kaikenikäisille ja kaikkiruokaisille musiikin ystäville.
oma poika Kalle Pakarinen, joka tekee parhaillaan ensimmäistä single-levyään. Lauluntekijöiden lisäksi mukana on kolme klassisen puolen solistia eli sellisti Seppo Laamanen, tenori Pertti Tahkola ja niin ikään heinäveteläislähtöinen kitaristi Juha Venäläinen, joka esittää akustisia soolosävellyksiään. Myös taustabändi on tasokas: paikallista voimaa tuovat Tuomo Hokka (haitari, koskettimet), Anssi Huotari (kitara) ja Roope Laasonen (basso). Rumpuihin tulee toisen polven huippumuusikko Dimitri Tolonen. Lisäsävyä bändiin tuovat huilisti Raija Silfverberg sekä Pohjannaula-yhtyeestä tuttu viulisti Tomi Rikkola. Konsertin ensimmäisellä osuudella soitetaan klassisempaa ja tutumpaa ohjelmistoa. Tilaa on myös yhteislauluille. Toinen puoliaika antaa enemmän aikaa lauluntekijöiden omalle tuotannolle. Tilaisuuden juontaa Jukka Keinonen. Väliajalla yrittäjät tarjoavat kahvit.
Keitä muusikot ovat? Jarkko Martikainen on yksi maamme johtavista lauluntekijöistä. Jarkko teki pitkään voimarockia YUP:n riveissä, mutta siirtyi muutama vuosi sitten täysipäiväiseksi sooloartistiksi ja vaihtoi tyylinsä pienimuotoiseen laulelmaan. Jarkon asemasta kertoo myös, että kolme viikkoa ennen Heinäveden konserttia hän esittää laulujaan Kuopion musiikki-
keskuksessa Kuopion kaupunginorkesterin säestyksellä. Janne Laurila on tamperelainen lauluntekijä, joka muutama vuosi sitten vaihtoi laulukielen englannista suomeen ja tyylin rokista popin, folkin ja iskelmän välissä kulkevaan raikkaaseen ilmaisuun. Jannen vuoden takainen Kultaisia pisteitä vei miehen tv:n musiikkivisoihin ja julkisille
Jarkko Martikainen on pitkän linjan ammattimuusikko.
areenoille, mutta juuret ovat säilyneet itsenäisessä musiikinteossa. Kuopiolainen Jukka Kervinen on melkein heinäveteläinen, sillä hän on kotoisin RantaKosulasta Tuusniemeltä ja heinäveteläisestä suvusta. Jukka on tehnyt lauluja parikymmentä vuotta, mutta julkaisi niitä ensimmäisen kerran vasta Karlik Filmsin Elävänä-sarjassa. Jukka on esittänyt tekstejään myös runomuodossa, mikä tuotti hänelle lavarunouden Suomen mestaruuden Ylen järjestämässä kilpailussa. Kalle Pakarinen on heinäveteläisenä tuttu. Hän teki musiikkia jo 20 vuotta sitten sitten Rabies-yhtyeessä, mutta valmistelee nyt ensimmäistä soolosingleään. Julkisuudessa Kalle tunnetaan erityisesti pärjäämisestään tv:n Kuorosota-ohjelmassa. Heinäveteläissyntyinen Juha Venäläinen debytoi niinikään Rabieksessa, mutta siirtyi moderniin klassiseen. Nykyään tämä kitaravirtuoosi esittää pääasiassa omia kitarasävellyksiään. Kesäheinäveteläinen Seppo Laamanen tuskin kaipaa esittelyjä. Radion sinfoniaorkesterin entinen soolosellisti on jatkanut eläkepäivillään aktiivista uraa. Häneltä on luvassa sooloesityksiä sekä duoesitys… salaisuus, kenen edellä mainitun kanssa? Heinäveteläistä lauluvoimaa puolestaan edustaa tenori Pertti Tahkola. Hänen ääntään kuullaan varmasti monissa kokoonpanoissa.
Remontista vastaava Osmo Mikkonen (oik.) on hyvillään, että Heinäveden pohjoinen maa- ja kotitalousseura sai avuksi kaksi miestä kunnan työpajalta. Lapion varressa Esko Holopainen.
Varistaipaleessa hyödynnetään ahkerasti EU-varoja
Varirantaan sauna, Seurantalo kuntoon Varistaipalelaiset ovat oppineet käyttämään EU:n han- meen. Hankkeet vahvistavat kylän yhteisöllisyyttä ja tietysti lisäävät kerahoitusta. Meneillään on kaksi varsin isoa ponnistus- myös viihtyvyyttä, Riitta näkee. ta: rantasaunan rakentaminen Varirantaan sekä SeuranLattiat auki, talon kahvion ja salin täysi lattiaremontti. homeelle kyytiä Viime vuonna Varistaipaleen kyläyhdistys sai Piällysmies ry:n
kautta Leader-rahaa Varirannan kehittämissuunnitelman tekoon. Pohjois-Heinäveden ainoalla vapaassa käytössä olevalla virkistysalueella oli käynyt vilkkaasti väkeä, mutta puitteet olivat vaatimattomat. Asukaskyselyssä päällimmäiseksi toiveeksi nousi rantasauna, joka olisi kyläläisten, kesäasukkaiden ja vierailijoiden käytössä. Yhdistys ryhtyi tuumasta toimeen, laati uuden hankkeen ja haki rahaa. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat hieman yli 90.000 euroa, johon ulkopuolista tukea tuli yli 63.000 euroa. - Omaa rahaa käytämme 8800 euroa. Talkootyötä tarvitaan yli 21.000 euron arvosta, joten kyllä tämä meille iso ponnistus on, kyläaktiivi Riitta Turunen kertoo. - Tontin muokkaustyöt teimme nyt syksyllä. Tontti raivattiin, saunan paikka kaivettiin ja soritettiin, ja maalis-huhtikuussa alkaa rakentaminen. Meillä on hankeaikaa ensi vuoden loppuun. Varirantaan on suunniteltu 48neliöinen sauna puku- ja takkahuoneineen. - Sittenpähän uimakoululaisetkin saavat lämmittelypaikan, kun kaikki kesät eivät aina ole niin lämpimiä, Riitta on hyvillään. Varistaipaleessa on kunnan pohjoisosan ainoa uimakoulu, ja tulijoita on riittänyt. Kuinka rantasaunan varausjärjestelmä aikanaan toimii, sitä mietitään talven aikana. - Toivottavasti muutkin kylät innostuisivat hanketoiminnasta, koska nyt on hyvä mahdollisuus saada EU-rahaa ja ryhtyä toi-
Kun Variranta odottaa kevättä, Seurantalolla tehdään kiireesti töitä, jotta Soisalo-opiston kurssit ja muut toiminnot pääsisivät alkamaan vuoden alusta. - Uusimme kahvion ja salin lattiat kokonaan homevaurion takia. Lattioiden korjauksessa on aikanaan tehty virheitä, minkä vuoksi kosteutta oli koko alalla, korjausprojektia vetävä Osmo Mikkonen kertoo. Lattian alta poistettiin kaikki paitsi kiviaines. Sen päälle ajettiin sepeli, joka jyrättiin tasaiseksi. Sepelien päälle tyroksit eristeeksi, betonivalu, kuivatus, koolaus, eristys ja uudet lattialankut. Tämän kaiken on määrä olla valmiina vuoden loppuun mennessä. - Lisäksi rakennamme samalla kertaa sisä-wc:t. Sittenpä talo alkaisi taas olla käyttökunnossa, Osmo sanoo. Lattioiden uusimisen laskettiin maksavan runsaat 37.000 euroa. Seurantalon omistava Heinäveden pohjoinen maa- ja kotitalousseura ry. sai yhteiskunnan tukea yli 26.000 euroa. Omaa rahaa on käytettävä noin 2800 euroa ja talkoiden arvoksi on laskettu noin 8500 euroa. - Suomen Kotiseutuliitolta saimme jo kolmannen kerran rahaa talon korjaukseen. Nyt saatu 15.000 euroa kohdentuu vesi- ja viemäröintitöihin sekä wc:iden rakentamiseen. Kylän molemmilla työmailla on tähän saakka riittänyt mukavasti talkoolaisia. Varirannassa suurin urakka on kuitenkin vielä odottamassa.
Heinäveden kirkonkylän koulu mukana
KiVassa Koulussa ei kiusata Koulussa opitaan ja ollaan kavereita keskenään. Mutta: jos kiusaamista ilmenee, KiVa Koulussa asiaan puututaan. Heinävedelläkin. KiVa Koulu alkoi opetusministeriön rahoittamana hankkeena koulukiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Heinäveden kirkonkylän koulu oli kokeilukouluna mukana jo hankkeen alkuvaiheessa. Nyt kirkonkylän koulu on toiminnassa mukana satojen muiden koulujen joukossa. - Meillä on järjestetty KiVapäiviä, joissa sekoitetaan eri luokka-asteiden oppilaita toimimaan keskenään. Olemme rakentaneet ”rikottuja ryhmiä”, joissa mukana ei välttämättä olekaan se oma paras kaveri, erityisopettaja Anne Vattulainen kertoo. KiVa-päivinä on rakennettu luottamusta toisia kohtaan leikkien ja pelien varjolla. Samalla on herätelty huomaamaan, mitä kiusaaminen on ja mihin se voi johtaa. - Myös luokanopettajat ovat pitäneet KiVa-tunteja, joilla on käsitelty kiusaamista. Tänä päivänä kiusaaminen voi olla hyvin monimuotoista, myös kännykällä tai netissä tapahtuvaa. KiVa Koulun yksinkertainen, mutta työtä vaativa tavoite on kiusaamisen vähentäminen. - Koetamme havahduttaa lapset tuntemaan vastuuta, vaikka itse ei olisikaan kiusaaja tai kiusattu. Jokainen voi omalla toiminnallaan
Heinäveden kirkonkylän koulu oli KiVa-koulun kokeilukouluna jo alkuvaiheessa syksyllä 2007. Kokeilusta saatujen myönteisten tulosten perusteella 1450 koulua aloitti ohjelman syksyllä 2009 ja noin 800 uutta koulua on ottanut ohjelman käyttöön syksyllä 2010. Kuvassa vuoden 2007 ekaluokkalaiset harjoittelevat leikkien avulla yhdessätoimimisen taitoja KiVa Koulun periaatteiden mukaisesti. vaikuttaa kiusaamiseen, sille ei pidä antaa hiljaista hyväksyntää, Anne painottaa. Pitkälle jatkunut kiusaaminen voi vaikuttaa elämään vielä aikuisiässä.
Tiimi käy läpi kiusaamiset KiVa Koulussa on kolmihenkinen
tiimi, joka vastaa toiminnasta. Anne Vattulainen, Saila Miinalainen ja Lisa Staufenbiel muodostavat ryhmän, joka myös käsittelee vastaan tulevat kiusaamistapaukset. - Viime vuonna niitä oli pari kolme, tänä vuonna vastaan on tullut yksi. Onneksi tapauksia ei ole ollut enempää, mutta työsarkaa silti on. Asiat pitää todella
selvittää, koska joukossa on ollut väärinkäsityksiäkin, Anne mainitsee. KiVa Koulun toiminta vaikuttaa arjessa, sillä aihetta pidetään esillä. Välituntivalvontakin sujuu tässä hengessä. Kiusaamiseen puututaan heti, jos sitä ilmenee. - Kenenkään ei tarvitse kokea kiusaamista, kuuluu koulun viesti.
KiVa Koulun vanhempien opas on jaettu KiVa Koulun oppilaiden koteihin v. 2009. Opas sähköisessä muodossa sekä paljon muuta materiaalia löytyy myös KiVa Koulun kotisivuilta: www.kivakoulu.fi/
Heinävesi Spirit 79700 on myynyt hyvin Viime jouluksi myyntiin tullut Heinäveden oma nimikkotuoksu, Heinävesi Spirit 79700, ei ole jäänyt hyllyihin väljähtymään. Tuoksua ovat ostaneet niin paikkakuntalaiset, entiset heinäveteläiset, kesäasukkaat kuin matkailijat. Ulkomaillekin tuoksua on ostettu. Samalla on toiminut palanen kuntamarkkinointia kuin itsekseen. Nimikkotuoksu on löytänyt tiensä paitsi ostajalle itselleen arkikäyttöön, myös syntymäpäivälahjoiksi ja viemisiksi. Unisextuote on miellyttänyt niin miehiä kuin naisiakin. Palaute on ollut lähes poikkeuksetta hyvää. Laaja tuoksuskaala on selvästikin miellyttänyt.
Suomen ainoa ammattimainen parfymööri Max Perttula vieraili Heinävedellä toissakesänä. Hän tuli juhlistamaan Mikko Keinosen tuottaman dokumentin 44500 Max kantaesitystä. Idea Heinävesi-tuoksusta heräsi Maxin vierailun aikana. Kun hän alkoi kuvitella maalaismaisemaan sopivaa unisex-tuoksua, tuolloin kirkonkylän lehmusten kukkien tuoksu herätti inspiraation. - Visualisoin tuoksun, jossa olisi lehmuksen kukkia, kesäistä järveä ja metsää, saniaisten tuoksua ja sateen raikkautta. Visio oli valtavan vahva, Max kertoi vieraillessaan Heinävedellä julkistamassa Heinävesi Spirit 79700:n. Maxin mielestä suomalaisissa
tuoksuissa pitää olla keveyttä, raikkautta ja läpikuultavuutta. Intuitio ja tietämys eri raakaaineiden yhteensopivuudesta ohjasivat valitsemaan ainekset tuoksun rakentamista varten.
Hirvennahkoista tulot veteraanien hyväksi Metsästäjät ovat muistaneet veteraaneja vuosittain joululahjalla lähes kymmenen vuoden ajan. Jo vuosia kaikki hirviseurueet ovat kantaneet kortensa kekoon. - Vuonna 2000 Sarvikummun yhteisalueen metsästäjillä heräsi ajatus muistaa sotiemme veteraaneja pienellä lahjoituksella. Päätimme, että anomme ylimääräisen pyynti-
luvan, ja siitä saatavat varat käytetään Heinäveden sota- ja rintamaveteraaneille käytettäväksi heidän parhaaksi katsomallaan tavalla, Kari Kosunen kertoo. Ensimmäisenä vuonna pyyntilupaa ei herunut kyseiseen tarkoitukseen. Siitä huolimatta veteraanit saivat joululahjansa, koska metsästäjät kokivat heidän muistamisensa tärkeäksi. Samaan tapaan toimittiin muutamia vuosia. Lahjoituksista vastuun kantoivat pääasiassa Sarvikummun Metsästäjät ry. ja Timo Kotilaisen hirviseurue. - Lahjoitukset luovutettiin veteraanijärjestöille joulun alla Sarvikummussa poltettujen tervastulien yhteydessä. Samalla tarjottiin kyläläisille joulupuuro ja torttukahvit, Kari mainitsee. Vuosikymmenen puolivälissä
virisi ajatus, että kaikki heinäveteläiset hirvimiehet osallistuisivat toimintaan veteraanien hyväksi. - Sovimme hirvipalaverissa, että pyydettyjen hirvien nahkat myydään, ja varat lahjoitetaan paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kautta kaikille kolmelle veteraanijärjestölle. - Näin olemme menetelleet viime vuodet. Kertyneet varat olemme luovuttaneet riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksen yhteydessä. Viime vuosina lahjoitettava summa on ollut hiukan yli tuhat euroa per järjestö. Perinne jatkuu myös tänä vuonna. - On ollut hienoa todeta, että heinäveteläiset hirvien metsästäjät ovat ottaneet asian omakseen. Toivottavasti näin menetellään jatkossakin, Kari toivoo.
Joulumessuilta ja -myyjäisistä jälleen monenlaista joulupöytään ja lahjoiksi Joulumyyjäisiä muuallakin
Hyvää Joulua Niilo Kasurisen Heinävesi-henkinen Saimaan Joulu -joulukortti. Itsetehtyjen joulukorttien ja muiden jouluisten tuotteiden myynnillä kirkonkylän koulun 4 lk:n oppilaat aloittavat varojen keruun 6. luokalla toteutettavaa leirikoulua varten. Partiolippukunta Kerman Kiertäjät järjestää perinteiset Joulumessut tutun kaavan mukaan. Ilmoittautuminen messuille on edelleen käynnissä, ja mukaan mahtuu vielä mainiosti. Ilmoittautumisia ottaa vastaan Juha Pelkonen Radiosta ja Kuvasta. Messupaikkana on viime vuosien tapaan kirkonkylän koulukeskuksen sali. Sisällä on tilaa noin 40 myyntipaikalle, ja ulkotilatkin ovat käytössä. Tarjonta on jälleen moninaista. Sotaveteraanit kauppaavat tut-
tuun tapaan jouluvastoja, ja monet yksityiset joulukoristeita, käsitöitä, vaatteita, leivonnaisia sekä erilaisia marjatuotteita. Myyjäkunta on pääasiassa heinäveteläistä, mutta muualta tuleviakin Heinäveden Joulumessut kiinnostavat, vaikka messupäivä la 11.12. onkin suosittu myyjäispäivä koko maassa. Joulumessujen tuotto käytetään paikallisen partiolippukunnan hyväksi. Messut ovat tärkeä tulonlähde partiotoiminnan kannalta.
Jouluisia, käsintehtyjä tuotteita on myynnissä joulumessujen ulkopuolellakin. Esimerkiksi Toimintakeskus Kuusentuvan kättentöitä voi käydä katsastamassa Matkahuollon myymälässä jo nyt ja koko joulukuun ajan arkipäivisin. Kuusentupalaiset ovat valmistaneet muun muassa pyyhkeitä, mattoja, joululiinoja, pipoja, kasseja, sukkia ja erilaisia pieniä koriste-esineitä. Leväniemen toimintakeskuksen joulumyymälä toimii tuttuun tapaan työpajan yhteydessä eli Varistaipaleen entisellä koululla. Ovet ovat auki pääsääntöisesti maanantaista perjantaihin. Työpajalla on myynnissä esimerkiksi jouluisia poppanoita ja mattoja sekä muita tekstiili- ja puutöitä pukinkonttiin hankittavaksi. Työpajalta voi myös käydä hankkimassa persoonallisia joulukortteja ja -koristeita. Torvelan entisellä koululla järjestetään joulumyyjäiset 18.19.12. Siellä on myynnissä niin ikään erilaisia tekstiili- ja puutöitä niin koristeiksi kuin lahjoiksi, ja joulupöytään voi hankkia leivonnaisia ja luomutuotteita. Torvelassa on järjestetty vastaavat myyjäiset jo muutamana vuonna. Ostoksien lomassa voi poiketa kahviossa ja osallistua arpajaisiin. Etelä-Heinäveden kyläyhdistys järjestää kylän oman joulujuhlan toisen myyjäispäivän päätteeksi. Tarjolla on joulupuuroa, yhteislauluja ja joulupukkikin on luvannut vierailla. Kirkonkylän koulun 4 lk:n 28 oppilasta ovat suunnitelleet ja piirtäneet kukin omanlaistansa kuvataidetta uuteen jouluaiheiseen korttisarjaan joka Digipaino Heinäveden toimesta ja tuella toteutetaan joulukorteiksi. Joulukortteja ym. on saatavana tapahtumista ja kauppaliikkeistä ennen joulua. Joulukorttien myynti on luokan varojen keruun lähtölaukaus parin vuoden päässä kangastelevan leirikoulun toteuttamiseksi.
Kauneimmat Joululaulut lasten hyvinvoinnin hyväksi Kauneimpia joululauluja on laulettu lähemmäs 40 vuotta. Suomen Lähetysseuran käynnistämästä perinteestä on tullut joulunajan suosituin tapahtuma. Vuosittain näihin tilaisuuksiin osallistuu noin miljoona suomalaista. Perinne on levinnyt myös ulkosuomalaisten keskuuteen ja vihkoja lähetetään kymmeniin maihin. Tilaisuuksissa kerättävä kolehti suunnataan joko seurakunnan omalle nimikkotyölle Lähetysseuran kautta tai Lähetysseu-
ran joulukeräykseen, jonka kautta edistetään maailman lasten oikeuksien toteutumista ja lasten hyvinvointia. Tänä vuonna yksi avun kohteista on Aamutähden päiväkoti Francistownissa Botswanassa. Syrjäytymisvaarassa olevat lapset saavat hyvää hoitoa päiväkodissa, lukutaitoluokka kokoaa nuoret takaisin opintojen pariin, ja aikuiset saavat tukea vanhemmuuteen. Heinävedelläkin kauneimpia joululauluja lauletaan useassa eri
tilaisuudessa. Pääkirkossa joululaulut soivat sunnuntai-iltana 19.12. Palvelutalolla lauletaan 11.12. ja Vihtarissa 12.12. EteläHeinävedellä järjestetään työpiirin joulumyyjäiset 14.12., ja samassa yhteydessä lauletaan myös jouluisia lauluja. Varistaipaleessa järjestetään perinteinen ekumeeninen joulunavaus iltahämärissä 27.11. Muista joulunajan laulullisista tapahtumista ei vielä ollut tietoa lehtemme lähtiessä painoon.
TEMPUR VUODEtarjous MASSIIVINEN TEMPUR FLEX 160x200 cm parivuodeuutuus erittäin mukavaan hintaan 1995 € (norm. 2875 €) tai 180x200 cm kokoisena 2395 € (norm. 2996 €).
TEMPUR FLEX 160x200 cm
VERY NICE PRICE 1995 € (norm. 2875 €)
TEMPUR TYYNYN TAI PEITON OSTAJALLE
6 kk LEHTITILAUS KAUPAN PÄÄLLE
Vuoteessa on kaksoisjousitus: Bonnel -jousitus alaosassa ja yläosassa tiheä esijännitetty pussijousisto. Jousistossa 2 eri jäykkyysvaihtoehtoa: KESKIJÄYKKÄ (< 80 kg) ja JÄYKKÄ (80 - 130 kg). Tämä yhd distettynä 7 cm vahvaan TEMPUR-petauspatjaan luo Sinulle parhaan m mahdollisen, luonnollisen nukkumisalustan.
(Arvo jopa 46,80 €)
OSTAESSASI TEMPUR TYYNYN (alk. 100 €) TAI lämpötilaa säätelevän ÄLY-PEITON (alk. 237 €), SAAT 6 kk LEHTITILAUKSEN KAUPAN PÄÄLLE (arvo jopa 46,80 €). Valitse mieluisin lehti 5 vaihtoehdosta: Avotakka, Kauneus & Terveys, Voi Hyvin, Meidän Talo tai Tuulilasi.
Yrittäjäyhdistyksen jäsenmäärä nousussa Heinäveden yrittäjäyhdistyksen syyskokouksessa kaksi vuotta sitten jäsenhankinta nostettiin vuoden 2009 yhdeksi toiminnan painopisteistä. Tuolloin jäseniä oli 42.
Tämänvuotisessa syyskokouksessa voitiinkin ilolla todeta jäsenmäärän kasvaneen. Yhdistyksessä on nyt mukana lähes 60 yritystä. Järjestäytymisasteen nosto sisäl-
Tervetuloa jouluostoksille k-market kermaan! Meiltä saat kaikki joulun tarpeet edullisesti: joulukinkut ja -rullat, laatikot, rosollit, tortut ja glögit sekä muut maistuvat jouluruuat.
JOULUKINKKU n. 8-9 kg, pakaste
3
59 kg
Osallistu joulukinkkuarvontaan! Arvomme joka viikko perinteisiä kotimaisia kinkkuja.
Palauta kuponki täytettynä K-market Kermaan 25.11.-21.12. ja osallistut arvontaan!
Nimi: Osoite:
Palvelemme joulun aikaan: TO 23.12. 7-21 PE 24.12. 7-12 LA 25.12. SULJETTU SU 26.12. 12-16
Puh.: Palvelemme: Ma-pe 7-21, La 7-21, ja Su 10-21
KERMA KERMA KAUPPIAS HOITAA HOMMAN
Kermantie 1, 79700 Heinävesi Puh. 017-561 235 jarmo.ronka@k-market.com
tyy myös ensi vuodelle laadittuun toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena on edelleen koulun ja yrittäjien yhteistyön syventäminen. Yrittäjäyhdistys haluaa myös olla tiiviimmin yhteydessä kuntaan ja lisätä yrittäjien ja kunnan välisiä tapaamisia. Yhdistys aikoo osallistua kanavasoutuun, joka järjestetään ensi vuonnakin. Luvassa on lisäksi kaksi virkistystapahtumaa ja koulutuksia. Perinteinen joulunavauskonsertti järjestetään marrasjoulukuun vaihteessa, ja yrittäjillä on myös oma kirkkopyhänsä. Yhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Isä Andreas. Hallitukseen kuuluvat Reijo Happonen, VeliPekka Hartikainen, Mervi Hokka, Enni Leinonen, Tuomo Koponen, Pasi Mikkonen, Juha Pelkonen ja Matti Vihma.
25.11.2010 Päätoimittaja ja kustannusvastaava: Juha Pelkonen/ Radio ja Kuva Ky Puh. 0400 271 735 radio.kuva@co.inet.fi Ulkoasu, taitto, ilmoitusvalmistus, tekninen toteutus: Pekka Utriainen Puh. 0400 475 100 pekka.utriainen@pp2.inet.fi Toimittaja: Anna-Mari Tyyrilä Puh. 050 533 2994 tyyrila@viestilinja.fi • Kustantaja: Radio ja Kuva Ky • Painosmäärä: 5 600 kpl • Ilmoitushinta: 1,10 €/pmm + alv. 22%, sisältää värit • Jakelu: Heinävedelle ja lähiympäristöön • Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki
Joulusanomat-tekijätiimi toivottaa kaikille
Hyvää joulunodotusta!
Palveluja Karviosta!