Nykytaidetta Camera Aureassa!

Vasemmalta lukien

Aurora Lahtinen: Toivejäljet

Sila Kirgiz: Macagetti

Melissa Sundell: Peilikuva

(Ehkä) oleellisia teoksia 14.10.–10.11.2022

”Ollako vai eikö olla” 2.–22.12. 2022

Uusi maa 17.4.–19.5.2023

Olivia Herlevi: Pysähdy ja hengitä n Lukuvuonna 2022–23 koulun galleriassa Camera Aureassa oli esillä kolme nykytaidenäyttelyä. Nykytaiteen ykköskurssilla syntyneet kokonaisuudet koostuivat teoksista, joiden yhdistävänä tekijänä toimi niiden esitystila – muuten opiskelijat saivat vapaasti toteuttaa teoksensa haluamistaan aiheista valitsemillaan materiaaleilla.

TEKSTI Heikki Heinonen

Siiri Turja: Backstage Comedy

Huhtikuinen hyvinvointiviikko helli koulun väkeä

n Opiskelijahuoltoryhmä ja pedagoginen tiimi olivat suunnitelleet huhtikuulle runsaasti eheyttävää ja virkistävää ohjelmaa vuoden teemasta eli hyvinvoinnista. Monelle varsinainen kohokohta oli unitutkija Henri Tuomilehdon luento unen merkityksestä. Salissa oli innostunut tunnelma, kun yleisö sai kysellä myös omaan uneen liittyvistä pulmista.

Opiskelijajuontajat kysyivät valmiiksi laadittuja kysymyksiä luennoitsijalta, mutta joutuivat välillä itsekin vastaamaan hänen taustoittaviin kysymyksiinsä. He pitivät Tuomilehdon kuitenkin aisoissa: “Sinähän se unitohtori olet” -tyyliset kommentit naurattivat yleisöä.

Viikon mittaan tarjolla oli toimintaa moneen makuun: sulkapalloa Merihaassa, tanssia, tsumppitsufeita, ompeluseuraa Kallion lukion Sky Barissa, lenkkeilyä, joogaa ja tunnetaitojen harjoittelua.

Opiskelijat kommentoivat tuoreeltaan hyvinvointiviikon antia ja kertoivat, mistä olivat erityisesti nauttineet:

Tanssitunti oli hauska, oli mukava liikkua ja hengästyä pitkästä aikaa.

Kiva kun meistä välitetään :)

Uniluento oli kiinnostava.

Ihan kivaa oli! Pisti miettimään.

Jooga ja tsumppitsufe miellyttivät.

Oli tosi mukava tunnelma ja oikeasti tärkeitä aiheita!

Uniluento oli mielenkiintoinen ja opkh:n järjestämä pääsiäismunajahti oli hauska.

Oli sen verran toimintaa (ja ne ihanat julisteet <3), että se tuntui oikeasti teemaviikolta. Olisi kiva jos tommosia tanssitunteja olisi useammin! Unitunti oli myös aivan mahtava.

Pidin siitä, että tunteita käsiteltiin taiteen avulla kuvistunnilla.

Hyvinvointiviikolla jaettiin tärkeää tietoa ja kannustettiin itsestä huolta pitämiseen.

Tsumppitsufeet piristävät aina päivää. Hyvinvointihaasteet olivat myös kivoja, yritin oikeasti toteuttaa haasteeni!

TEKSTI Liisa-Maria Nikkanen ja Anne Mattsson

KUVAT Katja Särkkä

Vuoden Tossu Mariska

n Joka vuosi perinteinen Vuoden Tossu -titteli myönnetään Torkkelin entiselle opiskelijalle. Koronan takia vuoden 2021 seppeleen sai 90-luvulla Torkkelista valmistunut musiikintekijä Mariska vasta tämän lukuvuoden alkajaisiksi. Monitaitoinen muusikko tunnetaan menestyksestään Suomessa niin sanoittajana kuin laulajanakin, ja hänen musiikkiuran-

HENKILÖT sa on yltänyt hevistä iskelmään ja popista rappiin.

Haastattelutilaisuudessa tarkasteltiin taiteilijan urapolkua nuoruusvuosista aina nykypäivän työntekoon asti. Torkkelin mediatiimiläiset Usva Salonen, Marleena Nevalainen ja Marga Herrmans haastattelivat kunniavierasta koulun juhlatilaisuudessa 17.8.2022.

Ahkeroiva punkkari

Lukiovuosinaan Mariska oli sekä tunnollinen opiskelija että omalaatuinen punkkari. Musiikinteko oli vetänyt puoleensa nuorta Mariskaa jo pienestä pitäen, eikä palava kiinnostus päässyt tukahtumaan nuoruudessa. Läksyjen lukemisen ohella Mariska nimittäin lauloi punkbändissä nimeltään Oheisvasara, jolle hän kirjoitti ensimmäisen kappaleensa.

Kielet, uskonto ja filosofia innostivat nuorta ahkeroijaa. Kaikista tärkeimmältä tuntuva kouluaine, äidinkieli, ei toisaalta luistanut toivotulla tavalla ponnisteluista huolimatta. Toistuvat kielioppihuomautukset esseissä ja toisinaan karu palaute omalta äidiltä tuntuivat kirjoittajan tyttärestä toisinaan tuskallisen painostavilta. Tosin kurjassakin palautteessa piili lopulta suurta kannustavuutta Mariskan mukaan.

“Hyvä vastus on tärkeää ihmisen elämässä”, Mariska kuvailee. Itseään kehittääkseen täytyy antaa itsensä altistua kritiikille, vaikka se aina kirpaiseekin. Kiinnostus jatkaa ja yrittää syntyy nimenomaan ylittämällä eteen ilmestyvät esteet, töyssyt ja kompastuskivet.

Tie musiikin maailmaan

Lukiovuosien jälkeen musiikinteosta tuli osa nuoren taiteilijan arkea ja elämäntapaa. “Kuvataiteet eivät olleetkaan meikäläisen suuri vahvuus”, kertoo Mariska lukioaikojensa aikana syntyneistä oivalluksista. Oheisvasara teki kiertueita ympäri Eurooppaa ja ensimmäiset levytkin julkaistiin.

Räväkkä punk-skene sai lopulta jäädä taakse, sillä hän asteli omalle polulleen musiikin maailmassa muutettuaan Lontooseen. Mariska opiskeli latinaa ja muinaiskreikkaa Lontoon King’s Collegessa, mutta opiskelu tuppasi jäämään vähemmälle musiikinteon huumassa. Lontoolaisten levy-yhtiöiden kautta paikalliset räppärit “jeesasivat tekemään demoja”, minkä myötä Mariskan ura sanoittajana ja laulajana tällä kertaa rap-musiikin pyörteissä pääsi aluilleen.

Suomeen palattuaan Mariskasta tuli tunnettu räppäri ripeällä vauhdilla. Nuorelle naiselle “rako oli auki” liittyä miesten dominoimaan rap-maailmaan poikkeuksellisena musiikintekijänä. Ajoitus astua esille räppärinä oli siten sattumalta täydellisen osuva.

Ajat kuvataidelukiossa jättivät kiistatta jälkensä Mariskan taiteilijapolun alkumetreille. Kiehtovaa Torkkelissa oli muun muassa koulua käyneet mielenkiintoiset sekä lahjakkaat ihmiset. Monet Mariskan koulukavereista ovat nimittäin myöhemmin menestyneet hänen tapaansa häkellyttävän hyvin muun muassa musiikin, teknologian ja kuvataiteiden alalla.

”Olen saanut tästä koulusta tärkeitä eväitä koko elämäntaipaleelleni”, Mariska kertoo. Tarve toteuttaa ja haastaa itseään jäivät lopullisesti hihaan. Lukioajoilta opittu taito kuunnella kritiikkiä korostuu erityisesti Mariskan nykyisessäkin ajatusmaailmassa. “Tulenpalava rakkaus” musiikkia kohtaan on kantanut häntä jatkamaan eteenpäin urallaan hidasteiden ja esteiden läpi. Tärkeimpänä ajatuksena hän korostaa halua oppia ja kehittyä. Tällöin täytyy kuunnella palautetta, kenties sitä kiperääkin kritiikkiä.

– Muusikko, äänisuunnittelija ja freelancer-yrittäjä

Matias Harju vierailulla

n Heti joululoman jälkeen koulumme entinen musiikinopettaja Matias Harju kävi pitämässä inspiroivan luennon omasta urapolustaan. Esityksen tarkoituksena oli kannustaa nuoria uskaltautumaan luovalle alalle ja rohkaista etsimään omaa polkua juuri niin pitkään kuin on tarpeen.

Matias kävi Kallion lukion ja oli jo tuolloin monissa projekteissa mukana. Useita juttuja tehtiin pitkälti muoto edellä, vaikka sanomaakin niissä oli. Tyylilajeina olivat parodia, satiiri ja dokumentti.

Matiaksesta lukiossa oli hienoa, että pääsi kokeilemaan ja tekemään mitä mieleen juolahti, ja proggisten varjolla tuli otettua rohkeasti yhteyttä eri ihmisiin ja tahoihin.

Tekijän rooli antoi rohkeutta ja ”kameran

HENKILÖT takaa” uskalsi olla oma itsensä.

Lukion jälkeen Matias etsiskeli omaa juttua, teki töitä sekä opiskeli Southamptonissa elokuvaa ja Helsingin yliopistossa taidehistoriaa. Vasta myöhemmin siskon kehotuksesta hänelle tuli mieleen hakea Sibelius-Akatemiaan ja opiskella musiikkikasvatusta. Tärkein oppi oli huomata, miten suuri ilo on jakaa omaa osaamistaan muille.

Matias on ollut aina kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä. Kun opettajantyö ei antanut enää riittävää kipinää, hän kehitti oman projektin. Hän lähti puolisonsa kanssa Etelä-Afrikkaan opettamaan radiotyötä Johannesburgiin paikallisille nuorille. Monilla afrikkalaisilla opiskelijoilla olikin hurja tausta, muun muassa vankilavuosia takanaan, ja työ heidän kanssaan oli sytyttävää.

Etelä-Afrikan jälkeen Matias päätyi Aalto-yliopistoon opiskelemaan äänisuunnittelua. Toinen korkeakoulututkinto tuli valmiiksi. Nykyään hän on kiinnostunut immersiivisistä ja virtuaaliääntä hyödyntävistä projekteista. Luennolla torkkelilaiset pääsivätkin kokeilemaan hänen tekemäänsä VR-projektia sekä pelaamaan edistyksellistä peliä, jota hän kehittelee osakkaana yrityksessä.

Matiaksen esitys oli vaikuttava ja sai monet kuulijoista innostumaan uusista avauksista. Seuraavassa on opiskelijoiden kommentteja luennosta.

”Yrittäjyys vaatii monipuolisesti eri taitoja, jaksamista ja motivaatiota. Jännin tarina luennolta oli se, kun Matias meni Afrikkaan vetämään radiohommia porukan kanssa, jota ei aiemmin tuntenut. En olisi osannut kuvitella, että tällainen projekti voi liittyä töihin.”

”Matias sanoi, että freelancerin pitää hinnoitella itsensä sopivan kalliiksi. Oli kiinnostava kuulla, miten musiikki tuo peliin tunnelmaa. En ennen ikinä ajatellut, että se voi vaikuttaa niin paljon.”

”Opin sen, että voi kestää kauan ennen kuin löytää oman juttunsa. Uutta oli myös se, että se vaatii paljon luovuutta ja sitkeyttä.”

”Luento innosti ainakin tulevaisuutta ajatellen. On monia erilaisia mahdollisuuksia, ja Matiaksen sanoin ’oman itsensä etsiminen on seikkailu’. On monenlaisia reittejä, joita kulkea.”

Heini Mielonen on aloittanut Torkkelissa musiikinopettajana syksyllä 2022. Hän asustaa Aurinkolahdessa itäisessä Helsingissä ja työn vastapainoksi tykkää retkeillä Uutelan metsässä ja nauttia meren tuoksusta. Musiikkia hän on opettanut jo pitkään.

Heini kertoo musiikinopettajien olevan myös muusikkoja: “Itse myös esiinnyn

HENKILÖT aktiivisesti sekä sävellän ja sanoitan musiikkia. Olen myös asunut Ranskassa ja rakastan ranskalaista musiikkia.” Hän kertoo laulavansa ranskalaisten kappaleiden lisäksi paljon jazzia sekä portugalinkielistä brasilialaista bossa nova -musiikkia yhtyeissään. Heinin löytääkin usein jazz-jameista.

Torkkelissa Heini on viihtynyt hyvin: “Täällä on ollut ihanaa opettaa musiikkia! Parasta työssäni ovat mahtavat ja taiteelliset opiskelijani, joita opettaessani saan energiaa ja inspiraatiota. Koen Torkkelin hengen omaksi kodikseni. Olen pyrkinyt pitämään musatuntien ilmapiirin luovuutta ja musisoimista tukevana, kannustavana ja rohkaisevana.” Heinin mukaan tärkeintä on rohkaistua laulamaan ja soittamaan, vaikka kaikkea ei vielä osaisikaan. Heini pitää tärkeänä, että myös tuntien ulkopuolella on mahdollista kehittyä muusikkona. Hän perusti syksyllä 2022 Torkkelin Musaklubin, johon on liittynyt paljon musiikista kiinnostuneita torkkelilaisia. Musaklubiin voi liittyä jokainen musiikista kiinnostunut torkkelilainen, joka haluaa esimerkiksi esiintyä Torkkelin tilaisuuksissa. Torkkelissa toimii myös bändikerho, jossa harjoitellaan sekä omatoimisesti että ohjatusti. “Kiinnostus on ollut suurta bändisoittamista kohtaan. Pyrin ohjaamaan kokoonpanoja oman työaikani ulkopuolella jousikvarteteista bändeihin ja yksittäisiin soittajiin niin paljon kuin vain jaksan.”

Bänditoimintaan pääsee mukaan valitsemalla bändisoittamisen kurssin tai perustamalla oman bändin, joka voi saada ohjausta kerhotoiminnan puitteissa, kun yhteissoittoa on harjoiteltu ensin itsenäisesti. Musaluokan voi varata bändien harjoitteluun koulutuntien ulkopuolellakin, ja koulun soittimia voi lainata treenaamiseen. “Arvokkaiden musiikkilaitteiden katoamisen vuoksi on jouduttu tekemään linjaus, että koulun ulkopuolisiin tapahtumiin ei voi lainata musiikkiluokan soittimia”, Heini kertoo.

Heinin aloittaessa työnsä koulun soitinvarasto oli hieman suppea ja keskeneräinen. Pitkin vuotta opiskelijat ovat kuitenkin saaneet tehdä ehdotuksia uusista hankittavista tarvikkeista, välineistä ja soittimista.

Heinin mukaan uusilla hankinnoilla on tarkoitus varmistaa, että varustetaso tukee paitsi musiikin kursseilla tarvittavien taitojen oppimista myös tapahtumissamme tarvittavan tekniikan toteuttamista.

Koulussamme järjestettävissä open mic -tapahtumissa Heini kertoo olleensa mukana tekniikkatiimin luotsaamisessa, esiintymässä itsekin sekä tietenkin kannustamassa opiskelijoiden esityksiä, ovatpa ne olleet musiikkia tai mitä tahansa taiteen lajia. “Mahtava konsepti ja ehdottomasti jatkamisen arvoinen traditio koulussamme!”

KUVA Teemu Mattsson