Suuri mysteeri

Mitä  tutkimusretkellä  tehdään?

Tutkitaan  ekosysteemipalveluita  8  teh-­� täväkortin  avulla.  Tietokortin  voi  lukea  etukäteen  tai  tutkimusretken  aikana.

Missä  tutkimusretki  tehdään?

Tutkimusretken  voi  toteuttaa  missä  ta-­� hansa  ulkona,  vaikkapa  metsässä,  meren  rannalla  tai  pihapiirissä.

Ketkä  voivat  osallistua?

Tehtävät  on  suunniteltu  yli  16-­�vuotiaiden  nuorten  sekä  kaikenikäisten  aikuisten  ryhmille,  esimerkiksi  tyÜyhteisÜn  hyvin-­� vointipäivän  sisällÜksi.  Monet  tehtävät  sopivat  myÜs  nuoremmille,  etenkin  oh-­� jaajan  avustuksella.

Toimiva  ryhmäkoko  on  esimerkiksi  6–8  henkilÜä. Â

Paljonko  tarvitaan  aikaa?

Kannattaa  varata  ainakin  2  tuntia.  Tehtä-­â€? vistä  voi  valita  mieluisat,  ja  ne  voi  tehdä  hitaasti  syventyen  tai  ripeämmin  ryhmän  ja  tilanteen  mukaan.  ĚĔĘĎęĊđęĆěĆę ěĆđĎēēĆę (mikäli  kaikkiin  tehtäviin  ei  ole  aikaa): Kortti  1:  Saavumme  planeetalle  X    Kortti  2:  Kohti  tuntematonta Vähintään  3  vapaavalintaista  tehtävää  muista  korteista Kortti  8:  Muutuimmeko  planeetalla  X? Tutkimusretken  voi  suorittaa  myĂśs  osissa  (esim.  harrastuskerhon  3  kokoontumiskertaa). Â

Millaisia  tehtävät  ovat?

Tehtävät  ja  harjoitukset  koostuvat  tarinoista,  matalan  kynnyksen  improvi-­â€? saatiosta  ja  draamasta,  rauhallisesta Â

läsnäolosta  ja  vaeltelusta  ulkona  (kukin  liikkuu  omassa  tahdissaan)  sekä  ongel-­� manratkaisusta  ja  jakamisesta.

Korttien  kuvia  kannattaa  tutkia  ja  tulkita  yhdessä:  mitä  kuvat  kertovat  ekosysteemipalveluista?  ĚĔĘĎęĊđęĆěĆĆ:  Retken  voi  toteuttaa  kokonaisuudessaan  vapaana  vaelluksena.  Aina  kun  aloitetaan  uusi  tehtävä,  vaihde-­â€? taan  ympäristĂśssä  paikkaa.

Näin  varmistamme  yhdessä  tutkimusretken  onnistumisen  Tehtävän  tekeminen  aloitetaan  luke-­� malla  ohjeet  piirissä  ääneen.  Tarvittaessa  ohjeet  kerrataan.  Ohjeiden  miettiminen  yhdessä  kuuluu  tehtävän  tekemiseen.  Vältetään  tyrmäämästä  toisten  ideoita  ja  lÜytÜjä  (rohkaiseva  �joo�  on  mukavam-­� pi  kuin  tyrmäävä  �ei�).  Vaikka  tehtävissä  jakaannutaan  välillä  joukkueisiin,  kyseessä  ei  ole  kilpailu  vaan  yhteinen  lÜytÜretki.  Harjoituksissa  annetaan  jokaiselle  oma  tila  ja  oma  vuoro  kertoa  (puheenvuoro  kiertää).  �Tyhjä  pää�  on  tyypillinen  kokemus  helpossakin  improvisaatiossa  ja  ideoi-­� misessa.  Tyhjän  pään  kokemus  kuuluu  luovuteen,  joten  sitä  ei  tarvitse  pelätä.  Autetaan  toisiamme  tarvittaessa  ja  salli-­� taan  itsellemme  leikkisyys!

Millaisia  tarvikkeita  tutkimusretkelle  tarvitaan?  Yhteiset  tutkimusvälineet:  Suuri  mysteeri  -­�kortit  ja  lankakerä  (esim.  villalangasta).  Planeetalla  tarvitaan  sään  mukaiset  varusteet.  Viileällä  säällä  kannattaa  pu-­� keutua  lämpimästi.

 Jokainen  ottaa  omat  muistiinpanoväli-­â€? neet  (kyniä  ja  paperia  tai  kännykkämuis-­â€? tio  ja  kännykkäkamera).  ĚĔĘĎęĊđęĆěĆĆ:  Eväspala  ja  juoma  kruunaavat  lĂśytĂśretken  ja  auttavat  jaksamaan.  Pitemmällä  retkellä  voi  etsiä  tulentekopaikan.

Tarvitsevatko   osallistujat  ennakkotietoa  ekosysteemipalveluista?

Tietokortin  voi  mielellään  lukea  etukä-­� teen.  Netistäkin  lÜytyy  tietoa  ekosystee-­� mipalveluista.  Tarkoituksena  ei  kuiten-­� kaan  ole  päntätä  tietoa,  vaan  ihmetellä,  lÜytää,  oivaltaa  ja  virkistyä  yhdessä  ulkona!   Suuri  mysteeri  -­�kortit  voi  tulostaa  netistä  tai  lainata  valmiina  pakettina.  Yksi  lainattava  laukku  sisältää  materiaalin  viidelle  4–8  hengen  tutkimusretkikunnalle.  Laukussa  on  5  kangaskassia,  joista  jokainen  sisältää  10  korttia  ja  lankakerän.  Lue  lisää  täältä:

™™™ǤŠ‡ŽǤƤȀ•——”‹�›•–‡‡”‹ TyÜryhmä:  Kaisa  Pajanen,  Hanna  Seitapuro,  Marjo  Soulanto,  Vappu  Ormio,  Katrin  Aia,  Päivi  Vaisto,  Malva  Green,  Elina  Pilke.

Kiitos:  Erkki  Makkonen,  Antti  Salla,  Katri  Luukkonen,  Sara  Svärd.

Tekstit:  Marjo  Soulanto. —˜ƒÂ?‘ŽŽƒƒ•‹– Œƒ Â‰Â”ÂƒÂƒĆ¤Â?‡Â? ‹ŽÂ?‡:  Vappu  Ormio.

Alkuperäiset  valokuvat:  Helsingin  kaupunki,  HSY,  Shutterstock.com,  Teemu  Saloriutta.

Tutkimusretkikuntamme tehtävänä on havainnoida ihmisille välttämättömiä ekosysteemipalveluita.

Aluksi tutkimme, miten ekosysteemipalvelut syntyivät. äksi vat mehevhdämme, u t a a m ä aksi. Hätk, että osa näistä irrassa me ll v u a s m s ja r u myöhem- nien h . Vedenalaisiin amme o u ju u a jo t t t il u n u im u s k m o Vu levistä veden alla kivihii kasaan eyk u ja t u ä a t k in is a n e p v ii s ja a iv k n ja renpoh ja värikkäisiin k aakerroste m in in m ih io . kall ja öljyksi. alien kirjo kylmää. Vesi jähHuia i ! r s e k in in le li elämän- tä e s m ia p s y a u y k t u ja in a v ä a y ik t m h a a h y t io tuottaa raahautuu meres ittain on si, joka raapii kall ervetuloa yt aikaa ja matkus teio jo t A u lu o v E in k jaamme n ankaikkeuden tun . Pieni elä innon toivossa. Val-ja tyy jäätiköalkeiksi hietikoiksi. ja t e o t m o u m m v kiviä v ää aalle ra isevät. Tuuli, vesi t t a me maail uille. m a y ä e h n ll u a i ja s iv e u V seud mintä. ättömän ah- k vat hyönteiset pör kasvien siitepölyä mattomillee hetkessä käsittäm o, mutta se t jälleen läm mutta… siellä tap o ta n kuljettava li a, t o lt e a is o t e m t u Olemm ällä on jo Aurink o n t O t ö y . lo h e in ä nkin jotak seään! at e t it s siemeniä. kaukana. Tuori ja himmeä. u s u e ja t is it ll listavat, ar ttei a a a io s , im p ä o t s o n v o s k e d u lä e e d u S e p ie t u u. et av piilo on v uodosineita kasa ketjuunturingonsäde kimalta aan. Se ihistoriallisja pikkunisäkkäät . s E Erilaisia a ilmiemme edessä mmaan pinm et an Kun au u pinnan tuntu aloa s u pussieläimn tikittäen koloissaneet pedot u v t u ja e ti yhteen –etta X! Planeetan kuaankappaleik ia a sid olio h levat sydä planeettaa hallin atkaise, hiilidiok selleen energiaa ä t t e v tuu plane tyy pienempiä taiv a a p it siep Yhtäkkiä me ehdi jäädä r yöksymtuottaa pea. Nerokkaita e S . n e ä taan iskey iaines hohkaa. e t s r omak lla hap ja viherlevät! katoavat! Emuuton syitä, vaan s Lintutuu kie u! a iv u k o m k a la s u in a s S a t . t le a . t up yös Ku ja vapau o syanobakteerit ä – mutta ankappa maan suk yhä uusia aikakausiarvet lentäYksi taiva aan. Täällä on nyt m u h e n k , a a ä i m eliöit ll me koht tavat ja kirkuvat p n kuljeta on nyt ilopiva. uvat pait ll t a t o e r mään rada e e n t e la e P eille s jen sirkut rten ja metsämaide jemmalle. etan ain vyempää kuin m e n lä la ie p v – i n le s e o se ei si lajeik ät yli me n siemeniä yhä laa Vähitell kaan. Vesi on ke an pintaa v ik s u u ä h y it ylnonsa mu vesi peittää planeetnyt, aikakaptaen kasvie muuntuvan rihmoiksi, sienieläikta elämää et is ö o t li o E u y im n t t n lo o vie it ka kivi, pia un meri on jääh e. On tyynlaneetan m säätelevät systeemksen. unaisten lelleiksi, saalistaviksi avat pohp ll K a . t ä e e n e n ja a la mer läpitävät in suuren vaikutu yvän miksi, koret levät ja kasvit vajoa kätkee iskahtaa p ä turvallisesti kuin lo e m m li k s e e s kevät meihet näyttävät selviyt hämäe meres dussa… si. Kuoll yy sedimenttiä, jo uksellisia m m u ll e K h o im sti tä. jaan. Synt sa muinaisia, arvoit momme k asvit ja eläokaa, miten taitava e K ? in u o u in h u o n u m ts ja k kerroksii . hyvin. Ka oo verkkoaan! llä tärisee n pirstouä ä t ä ja a e ik s s t s u m ku imusretki-tu i k t ih k prose u a k t h ä Apua, t ryskyvät yhtee tyy jylhiä ö i h s k e y v t ty a, utta selviy nko täällä meille rii ko porottan planeetalle. VeM Manteree lleen erilleen. Syn in r u ja ?O ee untamme eaa vettä, ravintoa tuakseen jäja ja syvänteitä. akseen jäll rilta laaksoihin ja k a t k o vuorijono tävästi ma ita? si valuu vu a t t e d n t sa n. raaka-aine jen mukaa eilnotkelmii vet ja tuuli heittävä rat vajoao t ie t e m Kun pil alle hiekalle, pisa suodatta- Juuri saamiem kehä ei ole enää m ja a m n neetan ilmn. Otetaan pois suosta jään kasaa rrosten läpi. Hiekauumenissa la p seli ine vat maakevesi virtailee maan le myrkyll sukelletaan aikakap Miten ihmee ja ma poh . maskit ja ekosysteem lliset a n i. a s a nkaman. kk eik a e v ir a e s r k a e m k ip a e m a a ll lv a m e t lut kuiv syntyivät? muuntuva miten pla Noustaan aan, millaisia ekoViherlevät amme saa todistaa, reyden tukit X ralle ja tutalveluita planeetan Luetaan tois Retkikunttyy hehkumaan vih . systeemip lollinen luonto tar muinainen s illemme ääneen neetta syt irkistävissä sävyissä evat ja eloton ja eille! kuunnellaanyntytarina tai hansissa v aniaismetsät humisasvinosat netistä: joavat me Laajat s ppea. Kuolleet k ha Ǥ ǤƤȀ tuottavat

NA

I R A T Y T N SY

T

O

P

A

Kun saavuimme planeetalle X, saimme kurkistaa ekosysteemipalveluiden syntyaikoihin.

Mutta millaista planeetalla on nyt? Millaista elotonta luontoa löydämme? Millaista elollista luontoa löydämme?

Miten hyödynnämme luontoa?

ĔĘĆ

Kudota palvelu an ekosystee iden ve mi-­‐ r ĆėěĎĐĐ k k oa ĊĊęǣ Äsk ei

ĔĘĆ

Aistitaa planeet n an luon t

ĆėěĎĐĐĊ

Ċęǣ Oma

oa

t aistit.

Hajaa n tutkimanutaan ympär aisteilla an luontoa kaistöön . ikilla

ĎĐĆ

5 minuuĆ ęĚęĐĎĒĎĘĊĊē ǣ ttia.

Pidetä ja palatän havainnot m suorittaaan yhteiseen ielessä toinen omaan tutkim piiriin uksen sa.

1.

2.

1. Tullaan piirii set luontohavainnot n. , lankak

erä.

A 2 l o i . t t a

langanpja löysää lanka kerästä ään sor lankaa m e e n

Aloitta s 3 a ja kieto . . j

o kerän a ojentaa t

ai

pää jääv astapäätä ole heittää lanka-­‐ aloittajaaloittajalle. Savalle. Langan -­‐ äsken y kertoo, mitä malla mpäröiv hän löy si ästä luo

ĘĎĒĊėĐ n n o sta.

Löysin leĐĊďĤ: Löysin h appea. skenleh den.

Se, jok a sormee saa aloittajal luovutt nsa, kertoo o ta lankakerän aa lanka m , kerän k asta luontoha kietoo myös la

olmann v Kuv elle. ainnostaan sengan ekosysatillaan tähän ta kä

langan eemipalveluit paan planeet viiteen sormeea, kunnes jokaan tarjoamia Pysytä nsa. inen on kietonu sormeeän piirissä. Ryh t n d

k y vapautu iedottu len tään purka

miten it vaa lankaa ta kki kerrallaan maan verkko a se kukin k

käyttääaisin kerään. Sja kiedotaan yksi

a alla m ekosys Se, j nka v

teemipm ietitään u kertooo o r o a

o l v n , e

m p l u

u i i t t r en hän a hyödy , kaa yks ja luovu h i lenkki kseen. yötyy yh ttaa lan sormes d k e

a s k t e ä r t

ĘĎĒĊė än seur e aavalle. kosysteemipaaan,

IlahdunĐĐĊďĤ: Hengitä lvelusta n happe leskenle , a. hden ke

ltaisesta Ei pidetä k väristä. iirettä, j Kun lan otta jää aikaa m saaneetka on kiedott iettimis u

v een. ekosyst uorollaan ja keräksi ja ku e k n

e a

k m a aik er ip ja tämä kortti talveluista, laiteilaisia kokemuki ovat akaisin k kassiin.taan lankakeräsiaan

4.

5.

6.

Planeetalla virtailee hämmästyttävän paljon erilaisia vesistöjä.

Meret eliöineen ovat jatkuvassa liikkeessä vapauttaen planeetalle happea ja sitoen hiilidioksidia. Maakerrosten läpi suotautunut pohjavesi pulppuaa lähteiksi, järvien ja lampien pintavesi päilyy. Hopeakylkiset lohet vaeltavat jokia pitkin kutupaikoilleen.

Noin 2,5 prosenttia planeetan vedestä on makeaa.

Siitäkin yli puolet on ihmisen ulottumattomissa.

a m e s i a m i s Ve en rauhallin luksi Tehdään aharjoitus. mielikuva

n lukija. a a t li a v

a j

taan piiriin u n n o o k o K -­‐tekstin in v ii s

n u n ee Vesilin imivat sen Lukija luktoisille, ja nämä to hitaasti mukaan. le jotakin ävi. il is o t i t s e o lyhy ssa hän äsken k o t r e k

n e Jokain imaisemasta, jo siitä ves

1.

2.

3.

Janoiset

a vettä! lt a t e e n la den. p

Löysimme , miten käytämme ve yt 1,5 litraa Ratkaistaan

e on löytään kohden. m m ä m h y r s Tutkimu oista vettä henkilö ä, miten tämä juomakelp ja päätetään yhdess raavan tunnin Pohditaan esi käytetään 24 seuksi. Otetaan yhteinen vkimusryhmän hyödy ät tilanteet. aikana tut mahdolliset yllättäv huomioon

ĔĎęĚĘ:

čĆėď ĎĊđĎĐĚěĆ

UN VESILINN

toisille.

ääneen Yksi lukee

SIIVIN

hengittele a j i s ä lm i s Sulje sta ilmaa… a k i a r a s s a rauh vesilintu. i s ä s s le e i Kuvittele m n siivin an, u n n li a ll e Va simaisema e v n e e s i a ll se tärkeä. e ll u n i s n joka o . a aisteillasi ll i k i a k a a m Aisti maisevesimaisema on?

Millainen n sinulle tärkeä?

Miksi se o ksellinen, y t i k r e m e n sinull si peiliä Vesi, joka no oman kauniin sielu on palane maan itseesi.

– yhteys o aisin tähän k a t n e e ll a Tule hilj paikkaan. hetkeen ja takaisin, t u n u p a a s Kun olet si. avaa silmä

Seurassamme on miljardeja näkymättömiä olioita.

Miten ne vaikuttavat meihin? Tutkitaan olioita tietovisalla ja virkistetään aivojamme kevyellä liikkumisella.

Yksi luk

ee äänee

Visailla

a

n ja ven ĆėěĎĐĐ ytellää (kynä ja ĊĊę: Muistiin n kännyk paperia, tik panovälinee k kämuis tio). u ja hiekkamta a tai Koko onnuta an piirii Valitaa n.

venytten mikrobivisa n lyn aloi ttaja. lukija ja Lukija kerrall alukee ääneen vaihtoe an ja toistaa yhden kysym tarvitt hdot. aessa yksen Jokain vastauken kirjoittaa m sensa. uistiin o man Venyt t e l y n aloitta aivoja j j a

k o k o kehoa keksii mielly venytte Toiset v lyvinkin ja n a virkistävän ttävän, Kiinnite enyttelevät äyttää sen to hengitt tään huomio samalla tava isille. ämisee ll ta rauh n.

alliseean. ĘĎĒĊėĐ

käsillä p ĐĎ: Kurkotet aan mu ilviin ja h e n g itetäänutaman kerra Lopuk syvään n . vastauksi joku lukee ä set kor ä tin alalaneen oikeat idasta.

1.

2.

3.

4.

5.

7.

n toisille M 1. Jos ih I K R OBIVISA ! kehossa misellä on mikrob an monimuot ilajisto, 5. Kui hän... oinen bakteerni ka monta a. tarvit se ihmises lajia kuurin e antibioottion löyd tä b. saa si etty? it immuuä tukea a. Yli 5 0 puolust nib . Alle 100 c. toden ukseensa c. Noin 0 n 1000 allergisoäköisesti ituu siit V e n ytellää epölylle Venyte . n. llään.

6 . Mikä o 2. Kuin n patog eeni? kehossa ka paljon ihm a .

Geeniisen on bakt eerisolu manipu a. Tuha ja? b n . s Tauteja laatio b. Miljo ia aihe c. Milja onia c. Mikruttava eliö rdeja obitutk Venyte ija Venyte llään. l l ään.

3. Kui 7. Saat kehosi nbka paljon om k vointia ehoosi hyvin suunnil akteerit pain an avat mikrob vahvistavia leen? eja, jos. .. a. 200– a 4 .

0 h 0 e g n b. 1,5 rammaa git ulkoilmät raikasta c. 60–8kiloa b. laitat aa 0 gramm k aa Venyte ja koskeädet multaan llään. luonnontat erilaisia 4. Miss c. syöt v kasveja osassa oä ihmisen keh i n eniten on yrttejä ljlivihanneksia, b a k a marjo teereita? a. Vatsa ja. l a b. Käsis ukussa c. Suoli sä ja nenässä stossa Venyte llään.

Oikeat vastaukset 1b. Monimuotoinen mikrobilajisto tukee immuunipuolustusta ja hyvinvointia.

2c. Ihmisen kehossa on miljardeja bakteerisoluja.

3b. Ihmisen kehon bakteerit painavat noin 1,5 kiloa.

4c. Ihmisellä on hyvinvointiin vaikuttavia bakteereita eniten suolistossaan.

5a. Ihmisestä on löydetty yli 500 bakteerilajia.

6b. Patogeeni on tauteja aiheuttava eliö.

7. Hyvinvointia vahvistavia mikrobeja saa altistamalla itseään mahdollisimman paljon luonnolle (kaikki vaihtoehdot oikein).

Planeetan ekosysteemipalveluita ja asukkaiden hyvinvointia uhkaa Ƥǣ ¡ Ǩ Uutisissa kerrotaan tulvista, myrskyistä, tukalista helteistä, elinympäristöjen järkkymisestä, elinkeinojen katoamisesta ja tautiepidemioista.

Asukkaat lähtevät liikkeelle suurin joukoin. Myös monet eläinlajit siirtyvät kohti pohjoista.

Mitä teemme? Kokoonnutaan planeettakokoukseen neuvottelemaan!

t e e h u a p o Ilmastettakokouksess hteisen öyhät y at puheet. plane k

a j

t a a v k tkö rik istetaan vetoa ä v ä t y ö L ? Valm n u s i a k t hmään: ra y r

n e e t h

taan ka u n n a rikkaat, a

k n e d i Ja a neiden lm uduilla u e t s

s i ä l l l l i o e e köyhät n e d T a asuvat vii i o i t l

a ja saariv jotk n e d i

a m tulkki.

n n a e i a v t i u l t a s i v

Teoll kueessa k u o

j

n i k a

ummass K erilleenn.

t ä v

y t y ä t e öyhät veetoavan esityks k

a j

t a a Rikk ittelemaan v ä kieltä, t s i e n t n h y u

su illa ei olenän keinoja. a k k u s a

in a Koskään luovia viest miimi

o t n a t p e

t , i y s s kä rforman a still-­‐kuva e P

: Ĥ ď Ċ Đ m ĘĎĒĊėĐisten muodosta

tai ihm aton kuva). eillä ja l

e

, ä m l l i u e k m (liik

öystää il h

i o v

ä i ks nuuttia. i Esityksalla. m

5

: ē Ě siansa ēēĎęęĊđĚ Ě Ě Ę ē Ċ ueet k ĐĘ Ğ k ę u Ď o Ę j

Ċ n i Ć k ĎĐĆ

Kummaetnsa.

. n e e t h nutaan yvetoavan puhe n o o k o K omaa n

n a a m s

o

n t e ä s k esittäv illa esityukaan omalle vat a v r a

ä ä t sa m äjätkin kuule i yrit n k a k l a u h T r a p

a sen niin, että esitt a k k l u t

ja ellensa joukkueksen. vasti! sin, e s u i a a k k k h l o u t r oi puheillaestaa puolin ja t n a a t e t Tapusi voidaan palj in esittää.

Lopuk keasti yritetti

mitä oi

1.

la

l u v u l -­‐ 0 8 ä 20 n e m i ä

l E penee ja

sto läm uuttuvat, a m l i

n u K ristöt m vat ahtaalle ä p m y n i el t joutu t paremmin. ö i l e

t u k jot lviytyvä esta lyhyt e s

t e s i o ja t tä aihe s. s ä t

n ä ä Tehd arjoitu h o t n u t ä myöt

vastaa n: ä s s i r i i p

en see Jokainavaan kysymyk seura moon tyy h a h n i

ä l e Joudut vulle. Sinun täyon

2080-­‐lu ä! Minkä hahm selviyty ? valitset ääkarhunnorppa J

. a

re

b. Itäme

c. Kettui

aal e. N haiten r a p

y y t viy ? eläin serlryksissä – miksi ä k i M

mylle suurissa

1.

2.

3.

Lähden toisinaan ulos ilman erityistä tarkoitusta.

Kuljen hiljakseen.

Aistin ympäristöä vapaasti… puiden huminaa, sadepisaroita, kivikehää, vastaantulijoita, kukan hehkuvaa terälehteä.

Voin pysähtyä.

Annan satunnaisen yksityiskohdan maisemassa puhutella itseäni.

Annan ajatusten tulla… ja annan ajatusten mennä.

Minä itse olen tässä, yhteydessä olemassaoloni perustaan.

Olemme kulkeneet planeetalla jo kauan… niin kauan, että olemme kiintyneet syvästi maisemien viehättävään vaihteluun ja lajien rikkauteen.

Nautimme planeetan ekosysteemipalveluista joka ikinen sekunti.

Kaikki ei ole täällä kuitenkaan hyvin. Jokin maisema on jäljellä ehkä vain haikeissa muistoissamme... jokin laji on poissa.

eni

tunte ö t s i r ä p m inun y

ösuru t is r ä p m y

me kanssa ja luottamus! m e t is o t

n Jaetaa yös onni m

n a a t e a j

hassaan, u a r

a s s a – mutta m sä o uksia

M

päristös n. Mietitään vasta m y

a a lt e a v e

Jokainen vapaasti havainnoid a luonto n kysymyksiin: päristöön ? m y

in k a seuraavii t s n o a ja surua jtuo ympäristöasia o lt o u h

o k n Tunnetä asiasta? Millainenminussa?

liittyväs ksia se herättää illainen tuo M

? u a t e ja n a

n ä o

it ä M

öön liittyveä herättää minussa? t is r ä p m y

s nko Tunneihe on? Mitä ajatuksia

onnena uuttia. in m

3

in o n ĎĐĆĆǣ takkain. n s a v

it r a p

n ahteen riv, iimuodostetaan partieään k

n a a t u n n Kokoo eivät mene tasan yhmä, mutta pysy Jos parit i kolmen hengen r

lisäksi yksessa rivissä.

oisilleen t

silti kahd n e ll e

t o r o ertovat vu. k

t a v le o

in Vastakkaympäristösurustaan omasta uuttia. in m

2

in o n

ensä kaan ei ole u k ĎĐĆĆǣ yhte

ä t t e

, n e paikkaa ssita. ä s is e iv r

n Vaihdetaatakkain saman kans orotellen u v

t enää vas a v o t r in olevat ksetaan. a k k a t s a v

t Ny n ympäristöonne

. toisillee

2 minuuttia in o n

ä s n e äneen ä

e e k ĎĐĆĆǣ yhte u l i s

k y iin. Piirissäuulen viedä -­‐tekstin. r ii p

n ä ä n n t e a lelta Annan harjoituksena, jonk Lopuksi m o u p

a lt e is kortin to teksti mieleemme Painetaanehdä milloin vain. voimme t

1.

2.

3.

4.

5.

Planeetan  asukkaista  yhä  usemmat  asuvat  kaupungeissa.  Monen  kaupunkilaisen  hyvinvointia  kaivertaa  vihreyden  puute.  Mahtuuko  kaupunkiin  ekosysteemipalveluita?

at

lij e t t i n n t  suu

ise g o l o k E

nnus  ilpailla  e k a r  lkinen gisesti.  Ei  k i  hyväksi! u j  n a a eks itell kolo Suunn llisimman  e ,  vaan  yhteis aleja,  a i r e t o n a mahd me  vastaa nnonm o u l  ä k m t  se noismalli. toisia  ja  kynä e

Vihkotennetaan  pi  : Ä™ ÄŠ ÄŠ Ä? ĆėěĎÄ?i  maahan  rak äisten  k i l -­â€? i ä r k i e  m a oveltu ja  s  Ĥēēśę  t Ĥ ä Ę ä a t Äš i Ä‘ h ÄŽ p  . Ć n n Ä• n  i e Ä‘ i ÄŽ mis t  va ttava nuks ä ä i l Rakenaiden  kohtaa arat  on  listaitava. e s  ek  nuoret  K onv  on  arvio n asukk n  a o j    u t l  t a a  iin  a k  hait ava. tävät allinen  arvo s t t n i a e i u t v p v y u oka  t ä u j  t u K a i , h e k o a a  i h r  i a  v n t a r n  a a n e e   d lveluillannukset  on nitella ltÜä  ja  toimi siä. a n   ja  nii p u i u m S e  t s te  lämänsisä käisiä  ihmi Ekosy  sseuraavat  ku tava.    , e seen:  -­â€?i i e lle vät.    i r e ä a o t e u a  s s i k i ä n m k n e ä o u   hdist  y teen  jo  viisaisiin  n  komp nnetaan  joutreys  väheneät  h o  a t k a  t i n h a ts ke vi  Ha nnutaa  vanhoihin  j a :  Jos  ra  maa-­â€?alue  ja   kaupunkimeejä.  a ÄŽ k Ä? a Ä?

J Ä— ÄŠ   ĘĎĒ stämätĂśn suojellaan  esimerkk liäisiin e   s k e k  ä  ly   pääl pensaationasta  lĂśytyy  lisä uoriin. illeen  naa  r n  e  t m a ä o v v . y a   K yvästi.  Ku eeseen  vetäyt  toisilleen  ih t u e s k y e k  p u u n k o j Ăś     Jouk nittelemaana. hteen  lutyĂśhan  a e t k  t i n n a n a suun iilistä  lahja  suu pivan  paik nnut n a e a e l k l i a r J    vähäh vät  e eelleen  so y t  tuoda  ja  muita  . y ä ä t ä t e k i v k p   n t sha uee Lahjankiin  vihreyttäiden  hyĂśtyjä    Joukskivät  rakennutä.   a k  s kuin nitteluun,  upun eemipalvelu  Ü , a et t  ä k s a i ä j r k i ä t nen-­â€? p t t n o e  s i m u m y y  u  s M s ä  ä  ǣ o ä t ä Ä“ ek täs ä  sisält  elämän-­â€? yventy  ä s ĎęęĊđĚlÄš  t i Ä“ e p t Ä“  t Äš n a a Äš Lahj ja  erilaisissa sukkaille  Ä?ĆĆ Ę ellisesti  ha u  aika.  Ď Â

. n    a e oisillee käisilleissa  oleville  äa  ja  iloa.  t i  perustttäkää  sopiv t a m  l  te tilantetä  tekemist ja  pää suunni  t   ä ,  v n e e l Ěē:  yhteis stell sitte Äš u Ä‘ e  k ÄŠ t s Ä™ e  ę e ÄŽ e k  ē u hdessätetaan.  Ć ĘĚĚēa.   Joukk y Ć  t Ä? ÄŽ ä

v ä

inuutti t  päätsthanke  toteu t,  u,  e e m s  e i e 5 a u k k k k t k n a iiriin  at   p ha nsaatior   Jou i  rakennu t n a e e m s j n  yhte  imillaiset  lah ompeisyyttä.  molem kump a k n  a i a l s l a k u t  y T e  ,   n eut hty asti rtomaaltiin. e Jos  totn  vielä  nopeää  vihreää  vii k    unnite ksitää  alueelle  lis u s e k   o joka  tu Â

1.

1.

2.

3.

4. Â

2.

3.

Saavuimme  planeetalle  luonnonhistorian  varhaisina  hetkinä.  Olemme  lÜytäneet  todisteita  ekosysteemipalveluiden  nerokkuudesta  ja  runsaudesta  –  mutta  myÜs  niiden  herkkyydestä  ja  suojeluntarpeesta.  Planeetta  on  joutunut  hurjiin  mullistuksiin  ja  muuttunut.  Miten  tutkimusretki  on  vaikuttanut  meihin  itseemme?

a

kuv o t o u mam

Maise

me  eilemalla. m a t t e d  tait suh  n i n h a i a u t l i Tutk teemipalve ekosys eja. mera, Â

kkäka onmateriaal y n n ä K ĊĊęǣ  iä  tai  luonn llaan  . Ä? a Ä? k ÄŽ i Ä› a Ä— p  Ć i n i

 ja  kyn  ja  pyĂśar  havainnoide n a l i t  paperia n a taa  omsti  –  maisema t o  n e n    Jokaiäri  hyvin  hitaa emaan s i a m  n p ee ym maan    sellaisn y o  y u t t u i t n tse  kiin n  siihen  joka  tu   Kun  kaityiskohtaan, alta,  kävellää ja  yks tilaan  sopiv kuva  o t o u mielenaan. m aisema  omaa  m  a suunt s s a ik lla ussa  paietitään  sama t i l a v  n ä   Tehdäta  itsestä  ja  m –‘ƒ˜ƒ ƒ . Â?

n ÇĄ s o ‡ a o Ƥ ÂŽ t m ‡ . o ta  luon •‡Â?ÂƒÇŚÂ•a  tai  piirustus ‹ ƒ

ÇŁ Ä™ suhdet Ć t ęĊđĞęĆěnmateriaaleis Ä“ ÄŠ n  niin  Ä? Ăś Ę Ăś t Ĺ› s Äž o i r

n  ä p  os  luon ään  yma  pian  tuulen,  d h e t  taidete s o taidete,  että  se  katoata.  a v  a o t i   Ka ovaraisest vaikutukses    hienen  tai  veden     lum uuttia.  n i m  0 1 okset  ida  omia  l ĆĆǣ 5– u Ä? t ÄŽ  n

u l i o

lle  taite.  Ei  kommentan  kuvien  i s i o t  n ta tää  vallitessa n  anne   Näyteu a n a e v  d , u a hiljais isten  taiteilula.  ƒ˜ƒ•–ƒ  eikä  to ten  puhutel ‘ – ƒ Â?

Â? ƒ ‹ Â?—˜ toisille  myĂśs ƒ ja  teos –

Â? ‡  Ƥ ää  nj•‡Ž ƒ‹•‡Â?ƒesta  voi  näyt.t

 oks ssa taidetelisessa  media sosiaa

1.

2.

3.

4.

ÄŽÇŁ

i

iir p s u u s i l iitol

ĔĕĚÄ?Ę

ken  t e r s u tkim lveluiden  u t  ia  n a a Jaet ysteemipa ia  ja  oivalluks ja  ekos miä  tunnelm herättä rran  piirissä. juttu. o t n o u e l  i vielä  k uu  pien

K

py  tai  m ä k  , i v i ittaa  ja  K  o : l ÄŠ a  Ä? , ÄŽ i v Ä› i  k Ćė essäänymyksiin: d ä k  n  o s Se,  jolla  seuraaviin  ky  vastaa altanut  v i o  t e l  Mitä  okimusretkellästa? i  t elusta  v l tällä  tusteemipalvelu a p i m osystee  kiitollinen? ekosy k e  ä t s isen hde  Mistä  y  hetkellä  erity   lä ressään e i v olet  täl  n e iv uttaa  krtoo  omat  v o u l  a j   Aloittalle,  ja  tämä  ke oleva ksensa. ,  tapaanut.  vastau n a a m an  sa stann Jatketoakainen  on  va    j kunnes Â

1. Â

2.

Suuri mysteeri – olemassaolomme perusta

Mitä ekosysteemipalvelut ovat?

Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan luonnon aineel-­‐ lista ja aineetonta hyötyä ihmiselle. Luonto ”pal-­‐ velee” meitä tarjoamalla koko olemassaolomme ja kulttuurimme perustan: hengitysilman, puhtaan veden, maaperän, ravintokasvien pölytyksen, uusiu-­‐ tuvaa energiaa, upeita raaka-­‐aineita…

Ammennamme ekosysteemipalveluista fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Merkitykselliset luonto-­‐ kokemukset synnyttävät yhteyden tunteen ja inspi-­‐ raation. Ekosysteemipalvelut tarjoavat loputtomiin ihmeteltävää, tutkittavaa ja oivallettavaa.

Käsite, jonka avulla mitataan mittaamatonta Ekosysteemipalvelut ovat kehittyneet satojen mil-­‐ joonien vuosien aikana hitaissa geologisissa pro-­‐ sesseissa ja evoluutiossa. On olennaista ymmärtää näiden uskomattoman hienojen järjestelmien ja palveluiden herkkyys sekä niiden ratkaiseva merkitys ihmiskunnan selviytymisen näkökulmasta.

Luonnon arvoa on ryhdytty arvioimaan usein vasta silloin, kun jokin ekosysteemipalvelu – ihmisen saama hyöty – on vaarantunut. Ekosysteemipalve-­‐ lut on käsite ja ajatusmalli, jonka avulla esimerkiksi talouselämässä ja päätöksenteossa on helpompaa arvioida toiminnan kokonaisvaltaisia seurauksia ja kustannuksia. Tämä ei sulje pois sitä tosiasiaa, että olemassaolomme perustan arvo on mittaamaton.

Mitä ekosysteemit ovat ja mistä niitä voi löytää?

Ekosysteemit ja niiden tuottamat palvelut tulevat kuin itsestään meitä vastaan, kun vain lähdemme liikkeelle – ulos etsimään vihreitä kasveja tai vaikka-­‐ pa kahlaamaan rantavedessä.

Eloton luonto vaikuttaa siihen, millaisia ekosys-­‐ teemeitä eri paikoille syntyy. Planeetan maasto vaihtelee kallioista hiekkaharjuun. Ilmasto vaihtelee jäätiköltä savannille. Vesi on suolaista, makeaa tai murtovettä.

Suolla on oma ekosysteeminsä ja rantaniityllä omansa. Erilaisissa elinympäristöissään levät ja vihreät kasvit käyttävät hyväkseen auringonvaloa ja tuottavat energiaa. Toiset eliöt eivät osaa yhteyttää, mutta ne ovat ratkaisseet selviytymisensä syömällä kasveja ja eläimiä.

Tästä kaikesta syntyy luonnossa ylijäämää, jota bakteerit ja sienet eivät halveksu, vaan hajottavat ravinnokseen, mutta hajottajatkin voivat joutua ravinnoksi. Kun aineet tällä tavoin kiertävät, ekosys-­‐ teemipalvelut eivät tuota planeetalle turhaa jätettä.

Lähin ekosysteemi löytyy omalta iholtamme, jossa elää sitä monimuotoisempi hyvien mikrobien lajisto, mitä enemmän altistamme itseämme luonnolle.

Monimuotoisuuden tasot Elollisen luonnon monimuotoisuus eli biodiver-­‐ siteetti on luonnon rikkautta monella tasolla. Se ilmenee lajien ja ekosysteemien monimuotoisuutena sekä luonnonmaiseman ihastuttavana vaihteluna.

Lisäksi monimuotoisuus ilmenee geneettisenä eli lajinsisäisenä vaihteluna.

Vieraslajit vähentävät luonnon monimuotoisuutta.

Esimerkiksi kurtturuusu on toki kaunis kasvi, mutta se syrjäyttää monet muut hiekkarantojen herkät kas-­‐ vit ja muuttaa tutun maiseman toiseksi.

Mitä ekosysteemeille kuuluu tällä vuosisadalla?

Valitettavasti ekosysteemeissä ilmenee vakavia häi riöi tä. Ihminen on käynnistänyt voimakkailla toimillaan ilmastonmuutoksen ja lajien sukupuutto-­‐ aallon. Meneillään oleva sukupuutto on satojen miljoonien vuosien aikana tapahtuneista suku-­‐ puutoista kuudes.

Häiriöt ja vauriot johtuvat muun muassa metsien ja soiden tuhoamisesta, fossiilisten polttoaineiden käyttämisestä ja monikemikalisoituneesta elä män-­‐ tavasta.

Ekosysteemien häiriöistä seuraa väistämättä häi riöitä niiden tuottamille palveluille ja sitä myöten suuria kustannuksia. Vauriot koettelevat ihmiskun-­‐ taa yli rajojen, mutta köyhimpien maiden köyhät ovat heikoimmassa asemassa.

Onko mitään tehtävissä?

Kyllä! Haittojen minimoiminen ja muutokseen sopeu-­‐ tuminen edellyttää kuitenkin valtavaa kulttuurista käännöstä. On punnittava jokaisen valinnan, teon ja päätöksen vaikutusta olemassaolomme perustaan – ekosysteemipalveluihin. Kaikenikäisillä ihmisillä on mahdollisuus liittyä ekosysteemipalveluiden puolus-­‐ tajiin, etsiä itselleen sopivia polkuja kohti kestävää elämäntapaa sekä jakaa luottamustaan ja oivalluk-­‐ siaan toisten kanssa.

Esimerkkejä ekosysteemi-­‐ palveluiden jaottelusta

ylläpitävät ja tukevat 1. Ekosysteemipalvelut moni muotoista elämää. Levät ja kasvit yhteyttä-­‐

vät tuottaen happea, ravinteet kiertävät. Maa ja meri kantavat meitä ja erilaisia ekosysteemeitä eliöineen.

tuottavat meille juoma-­‐ 2. vettä, Ekosysteemipalvelut terveellisiä ja herkullisia kasveja, hoitavia aineita, uusiutuvaa energiaa sekä miellyttäviä raaka-­‐aineita tavaroihin ja vaatteisiin.

Ekosysteemipalvelut säätelevät ilmastoa, veden 3. suotautumista ja tulvimista sekä eroosiota.

Hyönteiset pölyttävät kasveja, mikrobit säätele-­‐ vät tautien leviämistä. Metsät, meret ja kostei-­‐ kot ovat hiilinieluja.

Ekosysteemipalvelut mahdollistavat kulttuurin: 4.

Teemme työtä, lepäämme kauniissa maisemas-­‐

sa, virkistymme, inspiroidumme, keksimme uutta. Ekosysteemipalvelut antavat elämäämme onnen hetkiä.

Ekosysteemipalvelut toimivat keskinäisissä riippuvuussuhteissa.