Tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi

Tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi ja oikeushenkilön rangaistusvastuu Ihmiskauppatapauksen yhteydessä pitää huomioida myös tutkinta liiketoimintakiellon määräämiseksi. Liiketoimintakieltoon määrääminen edellyttää tutkinnan suorittamista tapauksen esitutkinnan yhteydessä. Työperäisen ihmiskaupan tutkinnassa tämä jää edelleen joissain tapauksissa huomioimatta. Kynnystä liiketoimintakieltoon määräämiselle ihmiskauppatapauksen yhteydessä ei ole säädetty korkealle; liiketoimintakieltoon voidaan määrätä henkilö, jos hän on liiketoiminnassa syyllistynyt ihmiskauppaan, sen yritykseen tai osallisuuteen siinä. Samassa säädöksessä mainitaan myös kiskonnantapainen työsyrjintä. Näin ollen useimmissa tapauksissa edellytykset kiellolle ovat olemassa, jos tapaukseen on muuten näyttö saatavilla.

Liiketoimintakielto on konkreettinen keino vaikuttaa tekijöihin. Tapauksesta saatu tuomio, rikoshyöty ja sen lisäksi määrätty liiketoimintakielto vaikeuttavat toiminnan jatkamista huomattavasti.

Määrätty liiketoimintakielto mahdollistaa myös liiketoimintakiellon valvonnan. Liiketoimintakiellon valvonnasta vastaa poliisi liiketoimintakiellon voimassaoloaikana, mutta ns. huolehtimisvelvollisuus on myös muilla viranomaisilla (vero-, tulli-, ulosotto- ja palkkaturvaviranomainen, konkurssiasiamies, julkisista varoista ja avustuksista varoja myöntävä viranomainen, elinkeinotoimintaan liittyviä lupa- ja valvontatehtäviä hoitava viranomainen). Jos kieltoa rikotaan, kieltoa voidaan pidentää enintään viidellä vuodella.

Liiketoimintakiellon rikkominen on sanktioitu (sakko – kaksi vuotta vankeutta). Epäilty liiketoimintakiellon rikkominen mahdollistaa tutkinta- ja eräiden tiedonhankintatoimenpiteiden kohdistamisen henkilöön, jonka epäillään rikkovan kieltoa. Lisäksi poliisin ja muiden viranomaisten on syytä pitää mielessä, että luvattomasti maassa työskentelevän työntekijän palkanneelle työnantajalle voidaan määrätä seuraamusmaksu. Seuraamusmaksua ei voida kuitenkaan määrätä sille, jota epäillään samasta teosta esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa vireillä olevassa rikosasiassa.

Oikeushenkilön rangaistusvastuu koskee sekä ihmiskauppaa että kiskonnantapaista työsyrjintää, joista voidaan molemmista tuomita yhteisösakko. Asiasta säädetään rikoslain 9 luvussa, jossa säädetään esimerkiksi rangaistusvastuun edellytyksistä (2 §), rikoksentekijän ja oikeushenkilön välisestä suhteesta (3 §) sekä yhteisösakon määrästä ja sen mittaamisperusteista (5 ja 6 §). Yhteisösakon suuruus on vähintään 850 euroa ja enintään 850 000 euroa.