OSA II: Ihmiskaupan uhrien työllistymisen haasteet ja mahdollisuudet

LAATIKKO 10.

StartUp Refugees. 19 https://startupre fugees.com/suomeksi/ Luettu 1.7.2021. Haastateltavien mukaan ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrit pelkäävät usein uudessa työpaikassaan, että heidän tekemänsä virhe voi johtaa irtisanomiseen tai rangaistukseen, eivätkä he välttämättä uskalla kysyä, jos joku asia on heille epäselvä. Tämän vuoksi avoimen yhteyden luominen esimiesten ja työntekijöiden välillä edistää vuoropuhelua ja molemmin puolista ymmärrystä. Uhreja auttavan tahon mukaan tällaisten tukitoimien tulisi olla nimenomaan yhteisölähtöisiä; rekrytointiprosessin päättymisen jälkeen työntekijöitä ei jätetä selviytymään omin avuin, vaan heidän sopeutumisensa eteen on jaksettava nähdä vaivaa. Moni haastateltava toi esiin sen, että on monia töitä, joita on mahdollista tehdä myös heikommalla suomen kielen taidolla, joten rekrytointivaiheessa yritysten olisi hyvä miettiä, kuinka hyvää kielitaitoa hakijoilta on edellytettävä. Työmarkkinat ovat kuitenkin sukupuolen mukaan eriytyneitä, ja naisvaltaisilla aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, kaupan alalla, ja asiakaspalvelussa suomen kielitaidolla on usein keskeisempi rooli (Yle 21.1.2020). Myös erilaiset työnantajia ja työnhakijoita yhteen tuovat verkostot voivat olla tärkeä väylä ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrien työllistämiseksi. Näistä yksi esimerkki on StartUp Refugees, jonka toimintaa kuvataan seuraavassa laatikossa.

StartUp Refugees – maahanmuuttajien työllistymistä tukeva verkosto

StartUp Refugees on voittoa tavoittelematon järjestö, jonka verkostoon kuuluu yli 1000 yritystä, julkista toimijaa ja yhteisöä. Toiminta perustuu työpajamuotoiseen valmennukseen ja neuvontaan, joka on tarkoitettu yritystoiminnasta tai työllistymisestä kiinnostuneille turvapaikanhakijoille ja maahanmuuttajille. Toimintaa kehitetään kartoittamalla kotoutumisvaiheessa olevien maahanmuuttajien tuen tarvetta, osaamista ja ammatillisia tavoitteita. Yli viiden vuoden aikana verkosto on tarjonnut yli 1000 työpaikkaa, tukenut yli 300 yritystiimiä liiketoiminnan perustamisessa, ja auttanut rekisteröimään lähes 40 yritystä. Lisäksi StartUp Refugees on toimintansa aikana tarjonnut tuhansia kotoutumista edistäviä kouluttautumis- ja verkostoitumismahdollisuuksia. Yritysten osallisuutta edistävä työnvälitysohjelma toimii työnantajayritysten ja työtä hakevien välillä. StartUp Refugeesin ylläpitämän työnvälitysportaalin, ja yli 4700 osaamisprofiilin joukosta se välittää eri alojen ammattilaisia työnantajayrityksille, kuten Fazer, Aaltovoima, ISS ja StaffPoint.19 Lisäksi maailmalla ihmiskaupan uhrien omaa yrittäjyyttä on tuettu esimerkiksi Balkanilla, jossa on nähty pienyrittäjyyden tarjoavan ihmiskaupan uhreille mahdollisuuden kohentaa taloutta vaikkapa kotoa käsin. (Surtees 2012, 12, 45) Surteesin (2012, 45) mukaan yrittäminen ei kuitenkaan sovellu kaikille ihmiskaupan uhreille, koska siinä epäonnistuminen voi olla henkisesti ja taloudellisesti vahingollista. Ihmiskaupan uhreilla ei välttämättä ole riittävää alkupääomaa tai osaamista yrityksen perustamiseen, ja osa voi myös oireilla hyväksikäytön seurauksena henkisesti niin paljon, ettei yrityskokonaisuuden hallinta onnistu (emt., 47–48).

8.4. Yhteistyö Ennen kaikkea ihmiskaupan ja hyväksikäytön uhrien tukeminen vaatii eri toimijoiden (ml. uhri itse) välistä tiivistä yhteistyötä. Yhteistyötä määrittävät lainsäädäntö ja tiedonsaantioikeudet sekä (lakisääteisten) vastuiden jakautuminen, joiden puitteissa eri toimijat toteuttavat omaa rooliaan. Haastattelussa esiin tulivat tiukat rajoitukset tiedonsaantiin liittyen, mutta toisaalta myös tarve luottamukselliselle tiedonvaihdolle, jotta asiakkaan asiaa pystytään edistämän yli toimirajojen.

Yhteistyön puuttumisen riskinä on siiloutuminen ja se, että ohjaus muiden palvelujen piiriin vaikeutuu, mikäli eri toimijoiden mandaatit ja palveluvalikoimat jäävät vieraaksi.

[…] kotoutumislain henki kyllä olisi, että tietoja vaihdetaan. Ja kun ajattelee, että siinä kuitenkin asiakkaan parasta ja asiakkaan eteenpäin menoa mietittäisiin, niin ehdottomasti mun mielestä niitä tietoja pitäisi vaihtaa. Koska kaikillahan meillä on kuitenkin vaitiolovelvollisuus […] niin sitä on jotenkin vaikea sitten ymmärtää, että miksi sitä tietoa ei saisi vaihtaa. (Työllisyys- ja sosiaalipalvelujen edustaja – Haastattelu 10.)

On tahoja, mihin voi ohjata tämmöisiin nopeisiin... Mutta jos tietää esimerkiksi, että asiakkaalla ei ole psykiatrisen poliklinikan tahon kanssa mitään hoitosuhdetta menossa tai näin, niin kyllähän me ollaan aika työkaluttomia siinä. Kun me ollaan kuitenkin [työllisyys-/sosiaalipalvelujen toimija], joka [haluaa] ihmiset töihin, mutta se työllistyminen polku ei ole välttämättä niin yksinkertainen kaikkien kohdalla. Sitten vaan pitää tässä yrittää jotain keksiä, että mikä voisi olla. (Työllisyys- ja sosiaalipalvelujen edustaja – Haastattelu 6.)