SISÄLLYS
[virittää] Viritys musiikissa tarkoittaa soittimen säätämistä oikeaan vireeseen. Soittimien vireellä viitataan sen tuottamien äänien värähtelytaajuuteen. Jos soitin poikkeaa tästä vakiovirityksestä, on se epävireessä. Viritys tarkoittaa myös koneen tai laitteen suorituskyvyn parantamista, pääasiassa moottorista saatavaa tehoa kasvattamalla. Vapaastivirtaavia moottoreita viritetään esim. suurentamalla iskutilavuutta tai nostamalla puristussuhdetta.
Lähde: wikipedia
2
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN
05
SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI?
07
EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN
10
KENRAALIHARJOITUS
22
LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!
28
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
3
TERVETULOA VIRITTÄMÄÄN
S
uomalainen hyvinvointiyhteiskunta on murroksessa. Kuntien täytyy tuottaa palvelut kuntalaisille yhä pienemmin resurssein. Nykyinen siilomentaliteetti tukahduttaa kirkkaatkin ajatukset, ja kokonaiskuvan näkeminen on vaikeaa. Tarvitaan organisaatioita ja vanhoja toimintatapoja ravistelevaa ajattelua. Käsissäsi oleva vihkonen on Kuntien Viritysopas, joka esittelee tervejärkisen toimintamallin kunnille. Toimintamalli ohjaa yhdessä toimimiseen ja vahinkojen korjaamisen sijaan ennalta ehkäisevään työhön. Kaikilla kuntalaisilla, kuntatyöntekijöillä, järjestöillä ja viranomaisilla on halu auttaa. Se kuitenkin usein hukkuu ja tukahtuu raskaaseen hallintoon, byrokratiaan ja strategiaviidakon labyrintteihin. Viritysoppaassa esitellään, miten kunnat ympäri Suomen saavat tuotettua kuntalaisille toimivia ja välttämättömiä palveluita toimimalla yhteistyössä elinkeinoelämän, järjestöjen ja julkisen sektorin kanssa. Kanavoimalla energiat yhteen saadaan enemmän tuloksia olemassa olevilla resursseilla. Tässä oppaassa esitellään European Public Sector Award 2013 -kilpailussa Euroopan parhaaksi arvioitua toimintamallia. Kilpailussa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudelliseen kriisin selättämiseksi. Nyt esiteltävän toimintamallin avulla kuntiin ja rakenneuudistuksiin saadaan uudenlaista tekemisen mallia. Malli ei ole koskaan lopullisesti valmis, vaan tavoitteena on jatkuvasti kehittyvä ajattelun ja toimintavan muutos. Muutos, jolla suomalainen hyvinvointiyhteiskunta säilytetään.
Tervetuloa
”KUNTIEN TALOUDELLINEN LIIKKUMAVARA KÄY YHÄ AHTAAMMAKSI. UUSIEN TOIMINTAMALLIEN LÖYTÄMINEN ON PALVELUJEN TURVAAMISEN KANNALTA VÄLTTÄMÄTÖNTÄ. YHTEISTYÖ ASUKKAIDEN, JÄRJESTÖJEN JA YRITTÄJIEN KANSSA KOROSTUU. KUNTIEN VIRITYSOPPAAN TOIMINTAMALLILLA OLEMASSA OLEVAT RESURSSIT SUUNNATAAN KUNTALAISTEN TUEKSI.” RAIMO RONKAINEN, TORNION KAUPUNGINJOHTAJA
4
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
5
SOITTAJAT KOOLLA, MISSÄ ON KAPELLIMESTARI? Sosiaali- ja terveystoimen kustannukset nousevat ja kuntien toiminta on vahinkojen korjaamista. Yhä pienenevillä resursseilla yritetään saada aikaan sama tulos, joka aiemmin tuotettiin suuremmilla budjeteilla ja ihmismäärillä.
V
altion kuntarahoitusta on julkisen talouden alijäämän kattamiseksi leikattu merkittävästi. Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiskustannukset ja tarve kasvavat. On entistä tärkeämpää saada kaikki paikalliset ja alueelliset voimavarat käyttöön. Tästä asiasta on kyse myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksessa – ihmisten palvelutarpeet on huomioitava kokonaisuutena ja lähipalvelut on varmistettava koko maassa.
6
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Ö M ÄT T T Ä M Ä T K ÄY T R AT V O I M AVA VÄ , ET T Ä N N Y D Ö HY AAN M A S T E SUKS N S U U N TA A J Ä RV M I LEPO M O T S S M IE S ELEV ITY LA P IN LIITTO
I,
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
7
Tilaus uudenlaiselle ajattelulle
P
erinteisillä ja aikoinaan hyväksi koetuilla toimintatavoilla ei enää saavuteta riittävän hyviä tuloksia. Tarvitaan muutosta.
Muutos tarkoittaa usein myös luopumista; joudumme varmuudella ajattelemaan asioita uudestaan ja tekemään totutusta poikkeavia ratkaisuja, luopumaan vanhoista toimintamalleista.
01 02
Kokoamalla kunnan toimialat ja muut kunnan alueella toimivat tahot yhteen saadaan kuntajohtoon parempi käsitys nykytilanteesta ja käytössä olevista resursseista. Yhdessä päätettyihin tärkeisiin ongelmakohtiin keskittymällä ja puuttumalla saadaan aikaan tuloksia.
Pienellä virittämisellä saamme aikaan oodin onnistumiselle. Samoilla soittimilla saammekin rauhoittavat ja toivoa luovat sävelet.
ONNISTUMISTA EI TAKAA YKSI TAITAVA SOITTAJA TAI ARVOKKAAMPI SOITIN, VAAN KOKO ORKESTERIN YHTEISPELI.
8
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
9
EPÄVIREESTÄ ONNISTUMISEN OODIIN – uuden toimintamallin ytimessä
Ensimmäiseksi on tunnistettava kriittisimmät apua kaipaavat ongelmakohdat. Sähköisessä hyvinvointikertomuksessa on pitkästä nimestään huolimatta yksinkertaisesti kyse juuri tästä. Se on tiedolla johtamisen työkalu, eräänlainen kuntajohdon kojelauta, mittaristo.
Tehosta ja tunnista
T
ehostamiseen ja tunnistamiseen on olemassa valmis työkalu, sähköinen hyvinvointikertomus. Se on Kaste-rahoitteisessa Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeessa yhdessä kuntien kanssa kehitetty tiedolla johtamisen työväline, jonka jatkokehittämisestä vastaa Kuntaliitto. Mikä parasta, kyseinen työkalu on jo käytössä lähes 300 suomalaisessa kunnassa.
ALOITETAAN VIRITTÄMINEN Tehostaakseen, täytyy tunnistaa. Toimintamallin ensimmäinen vaihe nostaa siis ratkaisuksi sähköisen hyvinvointikertomuksen. Se on mahdollisimman ajantasaisella hyvinvointitiedolla johtamista ja on alkujaan kehitetty tukemaan kuntien päätöksentekoa. Ajatus ei ole kuitenkaan pelkästään tässä: hyvinvointikertomus panostaa tiimityöhön, yhteiseen ja julkiseen tietopohjaan. Työkalua käytetään kunnan strategisen toiminnan ja talouden suunnittelun tukena. Kehittämisessä on otettu huomioon käytännöllisyys ja havainnollistavuus. Se kokoaa yhteen tietopohjaan aineistoa niin kunnan elinvoimasta, taloudesta, palveluista kuin hyvinvoinnin tilastakin – väestöryhmittäin jaoteltuna. Sitä voi pitää kuntajohdon kojelautana, jossa on selkeät indikaattorit esimerkiksi huostaanotoista, työttömyydestä ja kotona asuvista yli 75-vuotiaista. Nämä tiedot auttavat suhteuttamaan vertailtavana olevan kunnan muihin kuntiin, maakuntaan ja koko Suomeen.
L I SÄT I E T OA
www.hyvinvointikertomus.fi www.kunnat.net
10
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
11
Ongelmat esiin Kuntien Viritysoppaan kantava ajatus on siirtää painopistettä korjaavasta työstä ehkäisevään työhön. Sähköisen hyvinvointikertomuksen avulla tunnistetaan paikalliset kehittämisen kohteet. Palvelujen suunnittelussa tärkeintä on kuntalaisten osallistuminen.
Hyvinvointikertomus mahdollistaa kuntalaisten osallistumisen. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kyläkartoituksilla. Kyläläiset saavat näin itse ottaa kantaa oman kylänsä elinvoimaisuuteen ja muihin kojelaudan mittareihin.
Miellyttävästi soivan musiikin takana on usein sävellys. Nuotit kertovat soittajille, kuinka kappale olemassa olevilla instrumenteilla ja artisteilla saadaan ilmoille. Sähköistä hyvinvointikertomusta voikin verrata nuottivihkoon. Se kertoo, mitä pitää tehdä. Se ei vielä kerro, miten tehdä. Siihen tarvitaan orkesterin yhteispeliä. Kuntien Viritysopas kertoo seuraavaksi vinkit tähän.
Tulipalojen sammuttelusta palojen ehkäisyyn – yksi euro ehkäisevään työhön säästää kymmenen korjaavasta.
IT U A O N I D R O KO A T I E D O LL S TA I M A T H O J AN A L L I M M PA R H A I H TA U N G INJ O P U A K N RV E PU D A SJ Ä TO M I TIM O N EN
JA
Valitse ja painota Tasavertainen kumppanuus on Viritysoppaan ydin. Lukipa tätä sitten kuntajohtaja, virkamies, järjestötoimija, kirkkoherra tai yrittäjä, viesti on kaikille sama: yhteistyössä on onnistumisen siemen. Toimintamallin keskeinen ajatus on saattaa kunnan alueella toimivat tahot toimimaan tiiviimmässä yhteistyössä. Edellä esitelty sähköinen hyvinvointikertomus toimii tietolähteenä: mitkä ovat ongelmakohdista kriittisimmät, missä apua tarvitaan välittömästi.
12
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Eikä näitäkään päätetä yksin, vaan tässäkin päätöksenteko perustuu yhdessä toimimiseen. Yhdessä valitut painopistealueet takaavat, että kaikki toimijat kokevat ne juuri itselleen tärkeiksi ja mielekkäiksi. Mutta hetkinen, eihän tämä riitä! Tässä tilanteessahan olemme jo olleet, ongelmien edessä. Ei hätäillä. Luodaanpa seuraavaksi pieni katsaus resursseihin, Kuntien Viritysoppaan yhteen tärkeistä elementeistä.
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
13
RESURSSIT ESIIN
SÄ Y H TEI S I S S S Ä HDE Y , A S S I TI LO LÄ , TE K E M Ä L MME A I S I O T TU E M M E TE N ! PA R H A I N IEM EN ELK O S EN ISTYS P , O M O D PÄ IV I R YLÄ N KYLÄYH K IR K O N K
Saatuamme eri tahot yhteen – ja tällä tarkoitamme muun muassa kuntaelimiä, järjestöjä, yrityksiä, kyläyhdistyksiä, seurakuntaa, pelastuslaitosta, poliisia, hankkeita, no ymmärrätte varmasti, listaa voisi jatkaakin – edessä on olemassa olevien resurssien koordinointi ja suuntaaminen ehkäisevään työhön. Jokaisella mainitulla taholla on paljon tietoa omalta näkökannaltaan. Yhtäkkiä huomaammekin, että käytössä voikin olla resursseja, joista emme aikaisemmin olleet tietoisia. Yhteisen tekemisen kautta opimme tuntemaan toisemme ja käyttämään yhteisiä voimavarojamme tehokkaammin. Yhdessä valitut kehittämiskohteiden painopistealueet esitellään kaupungin- tai kunnanhallitukselle ja -valtuustolle. Näin varmistetaan toimenpiteiden kirjaaminen talous- ja toimintasuunnitelmaan - vuosikellon rytmissä.
R E S U R S S E JA OVAT E S I M E R K I K S I
• työpanos • vapaaehtoiset • kokoontumistilat • kahvitarjoilut
• markkinointi • talkoot • myönteinen suhtautuminen yhteiseen tekemiseen
Kuntien Viritysoppaan toimintamallia on itseäänkin viritetty ennen virallista esittelyä. Sitä hiottiin viidessä pilottikunnassa. Kaikissa tapauksissa mukaan saatiin niin kunta, turvallisuustyön toimijoita, seurakunta, järjestöjä, yrittäjiä kuin hankkeitakin. Tulokset pilottikunnista olivat rohkaisevia.
14
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Kunnan talous, toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi perustuu vuosirytmiin, jota voidaan havainnollistaa tapahtumia rytmittävällä kuntakellolla. Sen koneiston muodostavat tässäkin oppaassa jo esitellyt hyvinvointikertomus ja kuntastrategia. K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
15
PAREMPAA PALVELUA YHTEISILLÄ RESURSSEILLA Onnistumisen edellytykset alkavat olla kunnossa, mutta suurin savotta on vasta edessä. Resurssit on saatava hyödynnettyä tehokkaammin ja kaaosta järjestettävä. Olennaista on myös nähdä ja toimia strategiaviidakon lävitse.
Y
hdessä valittuihin kehittämiskohteisiin rakennetaan asukaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia. Näitä voivat olla esimerkiksi ikäihmisten kotona asumisen tukeminen, lasten ja lapsiperheiden tukeminen ja työllistymisen edistäminen. Kun kaikki toimijat ovat yhdessä ja pohtivat yhdessä ratkaisuja, löytyy kaikkien käyttöön tarvittavia resursseja, olipa kyseessä sitten henkilöstö, tilat tai markkinointi. Mahdollisia palveluaukkoja paikataan toimintoja mukauttamalla ja tarvittaessa yhteisillä kehittämishankkeilla. Loistavia esimerkkejä onnistuneista palveluiden kehittämisistä löytyy tukuttain niin kansallisista kuin alueellisistakin hyvien käytäntöjen työkalupakeista.
16
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
ARVAA KUKA?
Kuntien Viritysopas ja toimijatreffit kannustavat kaikki toimijat tekemään töitä yhdessä. Näin osapuolet oppivat tuntemaan toisensa ja resurssit tulevat hyödynnetyksi aiempaa tehokkaamin.
MITEN PALVELUKOKONAISUUDET RAKENNETAAN? Onnistumisen avain on toimijatreffeissä. Kutsukaa, kannustakaa ja lopulta jopa patistakaa kaikki toimijat osallistumaan toimijatapaamisiin. Kunta, järjestöt, seurakunta, paikalliset yritykset, oppilaitokset - kaikki mukaan. Teemme sen yhdessä! Tapaamisissa käydään läpi kehittämiskohteet ja lyödään viisaat päät yhteen.
L I SÄT I E T OA
Turvallisempi huominen – 73 hyvinvointija turvallisuustoimenpidettä Lapin kuntien ja paikallisen toiminnan tueksi
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
17
Tässä vaiheessa toimijat yhdessä voivat myös lausua huolensa palveluverkon puutteista. Tämän jälkeen ajatukset koostetaan, summataan nykyinen toiminta, kasataan resurssit, kerätään voimaa ja lopuksi korjataan tulokset. Näin toimimalla luodaan yhteinen tahtotila ja saadaan rakennettua asukaslähtöiset palvelukokonaisuudet.
AT V I O V N I HYV V AT O U L T Ö T J Ä R J ES PO H J A N L LE A V I O V N HYV I E K U N N A LL LEHTO , J A S E P P OT O A T S A K R V IRA S SYLITA P ELA STU A LU EH A LLINTO IN P LA
18
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Yhteistyö edellyttää kumppanuutta ja sopimuksellisuutta, jotta taataan yhdessä toimivien tahojen tasavertaisuus. Tämä tarkoittaa niin viranomaisia, järjestöjä kuin paikallisia yrityksiäkin. Tukemalla järjestöjä taataan paremmat vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet asukkaille parantaa oman alueensa palveluita. Kun kaikki kokevat asian tärkeänä, puhaltaa se elinvoimaa harvaan asutuille alueille - virittää niiden toimintaa. Toimijat oppivat tuntemaan toisensa ja löytämään ”piilossa” olevat resurssit hyödynnettäväksi. Toimijatapaamisissa syntyneet ajatukset kirjataan sähköiseen hyvinvointikertomukseen. Tämä taas takaa, että toimijoista myös järjestöt, vapaaehtoistoiminta ja hankkeet pääsevät tasavertaiseen kumppanuuteen kunnan kanssa. Se korostaa osallistuvien toimijoiden tärkeyttä: esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan resurssit saadaan parempaan tietoisuuteen ja järjestöjen vaikutusmahdollisuudet kasvavat oleellisesti. Tuonnempana Viritysoppaassa esittelemme pilottikunnissa syntyneitä ajatuksia toiminnan kehittämisestä ja sitä, miten eri toimijat saivat näkyviä tuloksia aikaan.
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
19
Varmista ja kehity
K
untien Viritysoppaassa soittajat soittavat nuottien mukaan. Toiminnan täytyy tulla osaksi kuntien nykyistä talouden suunnittelua ja nivoutua osaksi kuntastrategiaa. Sen aikaansaannokset eivät voi jäädä leijumaan irrallisiksi palasiksi, eikä se pelkällä haaveilulla voi päästä byrokratian läpi. Viritysopas ei anna avaimia ohittaa sääntöjä ja normeja, mutta se kannustaa rikkomaan ja ravistelemaan nykyistä siilomentaliteettia. Se haluaa antaa keinot nähdä ja ymmärtää yhteisten resurssien parempaa hyödyntämistä. Kuntien Viritysopas painottaa tasavertaista kumppanuutta. Kaikki toimijat pääsevät mukaan päätöksentekoon, kun yhteisistä resursseista kehitetään paremmin
Kumman reitin valitset?
asukkaita palvelevia kokonaisuuksia. Laaja-alainen johtoryhmä ja valmisteleva työryhmä ovat toimintamallin työrukkanen: se käy läpi toimijatreffeiltä nousseet ehdotukset, kirjaa toimenpiteet sähköiseen hyvinvointikertomukseen ja seuraa toteutumista. Tämä varmistaa toimenpiteiden pääsyn osaksi kuntastrategiaa – ja toisaalta vahvistaa kumppanuutta. Laaja-alaisessa työryhmässä on nimensämukaisesti edustus jokaiselta toimijalta. Näin myös sitoutuminen on laaja-alaista.
Osa innovatiivisuudesta syntyy juuri tästä; toiminta, jota on oltu yhdessä suunnittelemassa, toteuttamassa ja valvomassa niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori, saavuttaa uudenkaltaista yhteisöllisyyttä ja sopimuksellisuutta.
Virittäminen tehdään yhdessä. Esitelty toimintamalli vaiheineen synnyttää kuntiin yhteisöllisen toimintakulttuurin edistäen säännöllistä yhteistyötä ja kasvattaen toimijoiden välistä luottamusta. Hetkinen, soittimethan alkavat olla vireessä. Laitetaan vielä tahti kuntoon.
M A LL A I M I O T N ÄIN AAN K I A E M SAAM A, T I O I S A ÖN K Ä Y T Ä N N A L A I S ET NT U K A K T O J EI K S I K R Ä T T K O K EV A H TA J A U N N A NJ O K . T V N PO S IO LI K N UTA RS HE
20
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
21
KENRAALIHARJOITUS
K
untien Viritysoppaan toimintamallin omaksuminen ei tapahdu hetkessä. Jokaiselta osallistujalta vaaditaan uudenlaista ajattelua, valmiutta rikkoa siilomentaliteettia ja uudenkaltaista uskoa vaikutusmahdollisuuksiin. Hyödyt toimintamallista ovat ilmeiset. Kunta saa omaan johtamiseensa ja strategiaviidakkoon selkeyttä. Järjestöt pääsevät tasavertaisisiksi toimijoiksi sekä tekevät toimintaansa tunnetuksi. Yritykset pääsevät mukaan kehittämään toimintaa.
On aplodien aika! E S I M E R K K I 01
KEMIJÄRVELLÄ ONNISTUTTIIN YHDISTÄMÄÄN RESURSSEJA TOIMINNAKSI Kemijärvellä kehittämisen kohteiksi valikoituivat hyvinvointikertomuksen perusteella lasten ja lapsiperheiden palvelut sekä työikäisten ja lapsiperheiden tulomuuton lisääminen. Kemijärvi alkoi pilottikuntana käyttää Viritysoppaassa esitettyä toimintamallia yhteisten resurssien parempaan hyödyntämiseen, jotta lapsiperheiden palveluja ja kunnan vetovoimaisuutta saadaan lisättyä. Kemijärvellä Mannerheimin Lastensuojeluliitto, kyläyhdistykset, eläkeläisjärjestöt, urheiluseurat, seurakunta, kunta ja vapaaehtoiset palokunnat yhdistivät voimavarojaan ja tuloksena oli perhekahvilatoimintaa, kerhoja, iltapäiväkerhoja, tapahtumia ja isä-lapsi -leiritoimintaa. Asukkaiden näkökulmasta tällä saavutettiin lapsille ja vanhemmille tukea sekä eläkeläisille loistavaa virikettä päiviin. Lisäksi tehtiin toimintakalenteri, johon koottiin järjestöjen, kunnan, seurakunnan sekä erilaisten hankkeiden toimintaa. Tapahtumakalenterin avulla niin nykyiset kuin tulevatkin kuntalaiset löytävät palvelut ja huomaavat, että Kemijärvi on vireä kaupunki upeissa järvimaisemissa.
22
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
TÖ J E N S E J R Ä J US TI ETOIS U A S TA TA R J O A M E S TA U T A T S E LIS M O N I PU O LE O N L I E H R E LA PS I P T K A SVA N U O - H EIK O N IEM I- IS OJ ELU N IO T R A V R IITTA V EN LA STEN S U K EM IJ Ä R P ER H ETYÖ
,
Kemijärvelläkin toiminta lähti liikkeelle yhteisistä kokoontumisista. Tätä kautta jokainen tutustui toisten toimintaan paremmin. Hienoimpana yksityiskohtana tapaamisista oli erään osallistujan suusta päässyt oivallus: “Meitähän on näin paljon, mutta aikaisemmin yhteistyötä on ollut hyvin vähän! Tästä on helppo parantaa. Mitähän saammekaan nyt aikaan?”
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
23
E SIMERKKI 02
E SIMERKKI 04
PELKOSENNIEMELLÄ
TORNIOSSA SAADAAN NYT
TEKEMISTÄ JA TOIMINTAA
VÄHÄLLÄ AIKAAN PALJON
KAIKILLE Pelkosenniemellä huolestutti väestön ikärakenne – ikääntyneitä on yhä enemmän ja lapsiperheitä vähemmän. Pienessä kunnassa on kaikkien yhdistettävä resurssinsa, jotta ikäihmiset pysyvät virkeinä toimijoina ja lapsiperheitä saadaan houkuteltua lisää. Pelkosenniemellä kunta, kyläyhdistykset, urheiluseurat ja järjestöt kokosivat toimintakalenterin, jotta hajallaan oleva tieto erilaisista aktiviteeteista saadaan kaikkien tietoon. Toimintakalenteria tehdessä kävi ilmi, että erilaisilla yhdistyksillä on paljon toimintaa. Niinpä päätettiin perustaa Järjestötalo. Kunta tarjosi tilat ja yhdistykset täyttivät sen toiminnallaan. Nyt Pelkosenniemen Eläkeliitto, Martat, MLL, metsästysseura, vanhustenkotiyhdistys, kyläyhdistykset ja monet muut tahot järjestävät tiloissa toimintaa. Parasta on se, että asukkaat löytävät toiminnan helposti ja toisaalta eri toimijat oppivat tekemään yhteistyötä keskenään. Toimintakalenterin päivittäminen ja erilaisten tapahtumien järjestäminen on helpompaa, kun toimijat tuntevat toisensa ja kohtaavat arjessa. Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen oli erityisen ilahtunut toimintamallin toimivuudesta todetessaan: “Tässä on erittäin hyvin oivallettu, että ihmisten niin henkinen kuin fyysinen hyvinvointi lähtee pienistä asioista, lähipiiristä ja lähiyhteisöstä, sen hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.”
24
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
E SIMERKKI 03
POSIO KUTOO TURVAVERKKOJA IKÄIHMISILLE Posiolla tartuttiin asukkaita huolestuttavaan teemaan – miten sivukylien asukkaat pärjäävät pitempien sähkökatkojen aikaan. Kunnan, kyläyhdistysten, metsästysseurojen, järjestöjen, poromiesten, pelastuslaitoksen ja radioharrastajien yhteistyöllä on rakennettu toimintamallia yhä useammin ilmeneviin häiriötilanteisiin. Esimerkiksi myrskyt voivat aiheuttaa pitkiäkin sähkökatkoja, jotka vaimentavat kännykät ja tuovat asukkaille monenlaista turvattomuutta. Yhdessä toimien varmistetaan kylien yksinäisten ikäihmisten pääsy lämpimään tilaan ja viestintä eri tahojen välillä lupavapaassa verkossa, vaikka kännykät eivät pelaisi.
Tähän päästään sillä, että mukana olevat ihmiset ovat sitoutuneet olemaan käytettävissä sekä sopineet teknisistä apuvälineistä, yhteisistä tiloista ja harjoituksista. Erityisesti nuorten osallistuminen yhteistyöhön on ilahduttanut. Posiolla on havaittu, että eri toimijoiden ja hankkeiden päämäärä voi olla sama kuin kunnalla. Keskusteluissa eri toimijoiden ja hankkeiden toiminta avautuu, kasvot tulevat tutuiksi, yhteinen työ mahdollistuu ja saadaan aikaan monipuolisempaa tarjontaa. Posiolla eri tahot alkoivat yhdessä suunnitella, kuinka ikäihmiset pääsisivät kyliltä paremmin hoitamaan asioitaan kuntakeskuksessa, samalla harrastamaan ja tapaamaan tuttuja. Tiedotuksella tehtiin paremmin tunnetuksi, että ikäihmiset voivat kulkea koulukyytien mukana linja-autoissa. Samalla kartoitettiin, pääseekö rollaattorilla ja pyörätuolilla julkisiin tiloihin ja kauppoihin. Ikäihmisten liikkuminen vaikutti aluksi isolta asialta, mutta yhdessä huomattiin, että liikkumisen esteet ovat pieniä yksittäisiä asioita, jotka ovat eri tahojen toimesta ratkaistavissa.
Tornioon on perustettu Perheiden Talo ry. Perheiden Taloon on koottu lapsille ja lapsiperheille suunnattua yhdistysten, seurakunnan ja kaupungin toimintaa. Perheiden Talo tarjoaa lapsille ja vanhemmille tekemistä sekä tukea aamusta iltaan viikonloppuja myöten. Eikä toiminta jää vain yksien seinien sisälle – usein voi olla järkevämpää liikuttaa ohjaaja vaikkapa kylätalolle, kuin kiikuttaa useampi perhe keskustaan. Perheiden Talo on juuri sitä perheitä tukevaa ja toimijoita yhteen keräävää toimintaa, jonka tarve nousi vahvasti esille Viritysoppaassa esiteltyä toimintamallia rakennettaessa. Perheiden Talo -toiminnan edistäminen on noussut ykkösasiaksi koko kaupungissa. Kaupunginvaltuusto on nostanut tämän kauden painopistealueeksi lapset ja lapsiperheet. Kaupunki haluaa olla vahvasti mukana edistämässä talon toimintaa ja näkee toiminnan osana omaa palvelutarjontaa ja sen kehittämistä. Kehittämistyö jatkuu yhteisestä tekemisestä yhteiseen toimintakulttuuriin. Nyt Torniossa suunnitellaan yhteistä varhaisen puuttumisen toimintamallia lasten ja lapsiperheiden kanssa toimiville. Olivatpa he sitten yhdistysten, seurakunnan tai kaupungin eri palvelualueilla toimivia henkilöitä. Yhdessä suunnittelemalla ja tekemällä onnistumme!
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
25
Euroopan paras!
E SIMERKKI 05
V
erraten nuoresta iästään huolimatta Kuntien Viritysoppaassa nyt esitelty tekemisen malli on ehtinyt saavuttaa mainetta ja palkinnonkin. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa hiottu toimintamalli nostettiin European Public Sector -palkinnon voittajaksi. Valinnan tehnyt Euroopan julkishallinnon instituutti korosti mallin innovatiivisuutta ja ”terveen järjen” ajattelutapaa niukkenevien resurssien ympäröimässä yhteiskunnassa.
PUDASJÄRVI TUKEE IKÄIHMISTEN KOTONA ASUMISTA JA HANKKII TYÖTÄ KAIKILLE ”Mitä voimme tehdä tukeaksemme ikäihmisten kotona asumismahdollisuuksia?”, pohdittiin Pudasjärvellä. Toimijatreffeillä kasattiin ajatuksia ja huomattiin, että postikuljetuksiin voidaan yhdistää ruokakuljetukset. Ikäihmisille otettiin käyttöön myös palveluseteleitä tukemaan yrityksien osallistumismahdollisuuksia palvelutarjonnan laajentamiseen: nyt Pudasjärvellä hyödynnetäänkin mm. siivouksen, kauppakassi- ja lumityöpalveluseteleitä. Palvelusetelituottajat on auktorisoitu, joten homma toimii. Pudasjärvellä oivallettiin myös, miten työllisyyteen panostamalla voidaan parantaa nuorten ja lapsiperheiden sekä pitkäaikaistyöttömien hyvinvointia. Asiakaslähtöisten seinättömien työfoorumien (hoiva-, rakennus-, media-, luontofoorumien) kautta on saatu mm. kylätalkkareita, vanhusten ulkoiluttajia sekä viriketoiminnan järjestäjiä. Samalla Pudasjärvi on onnistunut puolittamaan Kelalle pitkäaikaistyöttömistä maksettavaa kuntaosuusmaksua vuositasolla 300 000 eurosta 150 000 euroon ja tavoitteena on puolittaa luku vielä vuoden 2015 aikana 70 000 euroon. Lähivuosien tavoitteena on sakkomaksujen sijaan työllistää kaikki.
26
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Viimeisin kunnianosoitus vanhoja rakenteita virittävälle ravistukselle tuli kesällä 2014, kun yhteistyömalli valittiin Maaseutuverkoston Parhaat käytännöt -finalistiksi yhteistyösarjassa. Lisäksi esimerkiksi Suomen Kuntaliitto ja sisäministeriö ovat useissa julkaisuissaan nostaneet Arjen turvaa kunnissa -toimintamallin esille hyvänä ja suositeltavana käytäntönä. Lapissa toimintamallia tarkastellaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen yhteydessä palveluja tehostavana ja taloudellisia säästöjä tuottavana toteuttamiskeinona.
Ä LL Ä M Ä T S I L L T YÖ TÖ N Ö Y T S I A K P IT K Ä A I SAADAAN U AKS M S U U S K U N TA O TÖ Ö N T Y Ä K Y T H YÖ
Vaikka uusia ajatuksia on kokeiltu käytännössä vasta Suomen rajojen sisällä, uusi yhteistyön tekemisen malli soveltuu loistavasti myös kansainväliseen levitykseen. Toiminnan kansainvälistämisestä onkin jo suunnitelmat olemassa. Kiinnostusta malli on herättänyt jo Irlannin Westissä, Espanjan Aragonissa ja Wielkopolskassa Puolassa.
N U LA , ITVA K IN R A IJ L E T PU N K I S U U N N IT PA LV ELU D A SJ Ä RV EN K A U PU
L I SÄT I E T OA
European Public Sector Award EPSA 2013 Award Winner Lapin hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalli
Turvallisuutta harvassa? – Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla. Sisäministeriö/julkaisut Työkalupakki – Parempia palveluja läheltä osallistamisella ja resursseja kokoamalla. Kuntaliitto/julkaisut K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
27
LAVA ON TEIDÄN, ANTAKAA SOIDA!
K
untien Viritysopas perustuu yksinkertaiseen ajatukseen: olemassa olevat resurssit on saatava hyödynnettyä tehokkaammin. Innovatiivisena ja palkittuna ajatuksena tämä toteutetaan käyttämällä yhteistä tietopohjaa, sitoutumalla yhteisesti valittuihin kehittämistarpeisiin, organisoimalla olemassa olevat resurssit ja koordinoimalla paremmin niiden käyttöä.
Kertosäe - toimintamalli askel askeleelta
01
KOKONAISVALTAISEN TIETOPOHJAN KOKOAMINEN PAIK ALLISISTA TARPEISTA JA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN R AKENTAMINEN YHDESSÄ SOVITTUIHIN
ONGELMISTA
PAINOPISTEALUEISIIN
Kyse ei ole vain kustannusten säästöstä vaan tavoitteena on saada kuntalaisille parempaa palvelua ja arjen turvaa. Juustohöylämallin negatiivisesta kierteestä päästään myönteiseen kierteeseen, jossa ehkäisevään työhön ja ihmisten osallisuuteen panostaminen tuo säästöjä. Säästöjä voidaan käyttää uusiin investointeihin työpaikkojen, hyvinvoinnin ja turvallisuuden lisäämiseksi sekä ihmisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien parantamiseksi.
Keskeinen väline: Sähköinen hyvinvointikertomus
Kuntien Viritysopas on helposti sovellettavissa, koska kyse on enemmän yhdessä tekemisen ajattelutavasta kuin toimintaa rajoittavista rakenteista. Paikallisten tarpeiden pohjalta mietitään yhteiset tavoitteet, joihin rakennetaan monipuoliset palvelukokonaisuudet ja joiden tuloksellisuutta yhdessä seurataan.
MÄ ÄRITTELY
28
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
03
02
YHTEISTEN TAVOITTEIDEN
Keskeinen väline: poikkihallinnollinen ja sektorirajat ylittävä johtoryhmä
Keskeinen väline: toimijatreffit – kaikille toimijoille avoin tilaisuus, jossa kootaan palvelutarjotin
04
PÄ ÄTÖKSENTEKO JA SEUR ANTA Keskeinen väline: Kuntastrategiaan sekä toiminnan ja talouden suunnitteluun painopistealueet, sähköiseen hyvinvointikertomukseen palvelukokonaisuus
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
29
Taustat & kiitokset Toimintamallin kehittäminen: Arjen turvaa kunnissa -hanke: Kuntien Viritysopas perustuu hankkeessa kehitettyyn hyvinvointi- ja turvallisuustyön toimintamalliin, jonka tavoitteena on lisätä arjen turvaa ja monipuolistaa palvelutuotantoa harvaan asutulla maaseudulla.
Kiitokset erityisesti pilottikuntien väelle ja kuntien alueilla toimiville kyliä myöten – paikallistasolla ihmisten hyvinvointi ja arjen turva tehdään!
Hallinnointi: Lapin aluehallintovirasto
Projektityöntekijä Markku Iso-Heiko Kemijärven kaupunki ja Pelkosenniemen kunta
Hankehenkilöstö: Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto
Rahoittaja: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Projektityöntekijä Ritva Kinnula Pudasjärven kaupunki
Toteutusaika: 1.1.2012 – 31.12.2014
Projektityöntekijä Marja Mathlein Tornion kaupunki
Toteutusalue: Lappi ja Koillismaa Pilottikunnat: Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Pudasjärvi ja Tornio Hankkeen ohjaus ja tuki: Sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen kuntaliitto, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Suomen Punainen Risti, Suomen sosiaali- ja terveys ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lapin ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastot, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset, Lapin liitto, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin poliisilaitos, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys, Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutti, Lapin ensija turvakoti sekä monet muut kansalliset ja alueelliset toimijat – Kiitokset toimintamallin mahdollistamisesta ja yhteisestä rakennusprojektista!
30
| K U NTI E N V I R ITYS O PA S
Projektityöntekijä Ulla-Maija Perttunen Posion kunta Esitteen taitto ja suunnittelu: Markkinointitoimisto Höyry | www.hoyry.net Jatkokehittäminen ja levittäminen: Toimintamallin jatkokehittämiseksi ja levittämiseksi valmistellaan hankekokonaisuutta vuosille 2015 – 2021. Hankekokonaisuus muodostuu paikallisista, alueellisista ja kansainvälisistä hankkeista. Jatkokehittämistä ja levittämistä koordinoi Lapin liitto.
Y T Y Y, Ö L A T I E N K U M P PA A H TO A . T KUN ON A S TA , H A R E L AIN A O I E E S Y K S TA . E E T N E S VAA N A L
PI M IK A R II J O HTAJ A A T N U K A A P IN M A
Yhteystiedot: Lapin liitto, keskus: 040 359 1000 email: info@lapinliitto.fi, www.lappi.fi
K U NTI E N V I R ITYS O PA S |
31
M A LLI A T N I M I I N E N TO K R Ä J E TELU A , V T A J TER A A T N LA I S E D U U I I V A AT RI K KOA A T T U E ROH K SKOA U A J A I LITEETT A T N E M KSIIN U U S I S I I LO L L MAHDO S I M A T T VAI KU êêê