Finnish - Obadiah

Obadja 1 LUKU 1 Obadjan näky. Näin sanoo Herra Jumala Edomista; Olemme kuulleet huhun Herralta, ja lähettiläs lähetetään pakanoiden keskuuteen: Nouskaa ja nouskaamme häntä vastaan taistelussa.

2 Katso, minä olen tehnyt sinut pieneksi pakanoiden keskuudessa, sinua halveksitaan suuresti.

3 Sydämesi ylpeys on pettänyt sinut, sinä, joka asut kallion halkeamissa ja jonka asuinpaikka on korkea; joka sanoo sydämessään: Kuka vie minut maahan?

4 Vaikka korotat itsesi kuin kotka ja vaikka asetat pesäsi tähtien keskelle, sieltä minä tuon sinut alas, sanoo Herra.

5 Jos varkaat tulisivat luoksesi, jos rosvot yöllä (kuinka sinut katkaistaan!), eivätkö he olisi varastaneet, ennen kuin he ovat saaneet tarpeekseen? Jos rypäleenkerääjät tulisivat luoksesi, eivätkö he jättäisi viinirypäleitä?

6 Kuinka Eesaun asioita etsitään! Kuinka hänen salattuja asioitaan etsitään!

7 Kaikki liittosi miehet ovat vieneet sinut rajalle asti: miehet, jotka olivat rauhassa kanssasi, ovat pettäneet sinut ja voittaneet sinua vastaan; Ne, jotka syövät sinun leipääsi, ovat panneet haavan sinun allesi: hänessä ei ole mitään ymmärrystä.

8 Enkö minä sinä päivänä, sanoo Herra, hävitä tietäjät Edomista ja ymmärryksestä Eesaun vuorelta?

9 Ja sinun mahtavat miehesi, oi Teman, kauhistuvat, niin että jokainen Eesaun vuoresta katkaistaan teurastamalla.

10 Sillä väkivaltaisuutesi veljeäsi Jaakobia kohtaan häpeä peittää sinut, ja sinut katkaistaan ikuisiksi ajoiksi.

11 Sinä päivänä, jona seisoit toisella puolella, päivänä, jolloin muukalaiset veivät hänen joukkonsa vangeiksi ja muukalaiset astuivat sisään hänen porteistaan ja heittivät arpaa Jerusalemin päälle, sinä olit yksi heistä.

12 Mutta sinun ei olisi pitänyt katsoa veljesi päivää päivänä, jolloin hänestä tuli muukalainen; eikä sinun olisi pitänyt iloita Juudan lapsista heidän tuhonsa päivänä; Eikä sinun olisi pitänyt puhua ylpeänä hädän päivänä.

13 Sinun ei olisi pitänyt astua minun kansani portista sen onnettomuuden päivänä; niin, sinun ei olisi pitänyt katsoa heidän ahdinkoaan heidän onnettomuutensa päivänä eikä panna käsiäsi heidän omaisuutensa päälle heidän onnettomuutensa päivänä; 14 Eikä sinun olisi pitänyt seisoa risteyksessä katkaistaksesi pois ne, jotka pakenivat; eikä sinun olisi pitänyt luopua niistä, jotka jäivät hädän päivään.

15 Sillä Herran päivä on lähellä kaikkia pakanoita, niin kuin olet tehnyt, sinulle tapahtuu, että palkkasi palaa oman pääsi päälle.

16 Sillä niin kuin te olette juoneet minun pyhällä vuorellani, niin kaikki pakanat juovat alati, niin, he juovat ja nielevät, ja he ovat niin kuin eivät olisi olleetkaan.

17 Mutta Siionin vuorella on oleva vapautus, ja siellä on oleva pyhyys; ja Jaakobin huone omistaa heidän omaisuutensa.

18 Ja Jaakobin huone on oleva tuli ja Joosefin huone liekki ja Eesaun huone sänkeä varten, ja he syttyvät niissä ja syövät heidät; eikä Eesaun huoneesta jää mitään jäljelle; sillä Herra on sen puhunut.

19 Ja etelän asukkaat omistavat Eesaun vuoren; ja filistealaisten tasangon heillä, ja he saavat haltuunsa Efraimin pellot ja Samarian pellot, ja Benjamin saa haltuunsa Gileadin.

20 Ja tämän Israelin lasten sotajoukon vankeudessa on oleva kanaanilaisten vankeus, aina Sarpatiin asti; ja Jerusalemin vankeus, joka on Sepharadissa, pitää hallussaan etelän kaupunkeja.

21 Ja pelastajat tulevat Siionin vuorelle tuomitsemaan Eesaun vuoren; ja valtakunta on oleva Herran.