P O R T F O L I O
I I D A
R Ä S Ä N E N
1.
HOUSING Living space: P 27 m2
Guest parking
Waste
60 m2 44 m2
= 780 m2 = 132 m2
13 kpl 3 kpl
= 923 m2 = 162 m2
Built area: 71 m2 54 m2
44 m2
13 kpl 2 kpl
P 60 m2 + 60 m2 Rental cars
44 m
2
HOUSING TOTAL
= 1067 m2
SAUNA
= 78 m2
WASTE
= 27 m2
TOTAL FLOOR AREA
= 1190 m2
P
Private deck 60 m2 + 60 m2
120 m2
120 m2 Common yard -Play area
Private deck
60 m2
Private deck
Storm water
Apple garden
Private deck Storage sheds
Cellar Stairs: -Internal stairs for two storey apartment OR -Staircase for the upstairs apartment
Freely adaptable floor plan
Private deck
Cultivation pathes Common yard -drying racks
78 m2
Fixed elements: -Fireplace -Technical equipment -Bathroom -Kitchen
The fireplace, technical equipment, bathroom and the kitchen are fixed, while the rest of the space can be freely divided with non-bearing walls.
44 m2
Sauna and laundry building
Site Plan 1:400
P 60 m2 + 60 m2
A
A Private deck Storm waters are led to the pond 120 m2
Load bearing walls
Private deck
Fireplace Technical equipment
Load bearing walls (ex. CLT, recycled brick or concrete elements). The fireplace can be used for heating.
Sustainable living comes from equal consideration of ecological, economic and social factors that affect the way we live. The challenge is that one is easily overlooked when concentrating on another. The eco-friendly living should not be a marginal life-style choice anymore, but rather a way of life that fits the average dweller. It should be, and it is possible for everyone. For ecological living to break through, a good balance between ecological and economic efficiency and living comfort need to be achieved. In our proposal we found inclusive solutions to reach the different, sometimes contradictory objectives. We created an adaptable and flexible housing solution. By allowing adaptability, the architecture does not have an expiration date. Sustainability above all is generated by building houses that endure time in terms of their aesthetics and functionality. It is impossible to predict what the living needs are in the future, but it is possible to offer flexibility.
Apple garden
TreeSome Kansainvälinen opiskelijakilpailu ”Sustainable urban living”, voittajaehdotus 2012 Yhteistyössä: Eevi Juuti, Juha Nissinen, Veli-Pekka Ranta
The heart: -Fireplace -Shaft -Technical equipment -Thermal mass
The house
The shell: -Protecting facade -Shade from the sun -Alternative facade material and texture creating the “Art Town” identity
Section A-A 1:400
small storage units, a small whorkshop and a garage. 3.
lobby.
B.
Examples of apartments and their combinations
E
Downstairs
storage 44 m 2
1. C.
storage/ garage
2
4.
2
2
2
House 1
A.
1st floor 1st floor 1st floor 1st floor 1st floor 1st floor One storey A 1st floorA 1st floor 1st floor 1st floor 2A rooms + kitchen floor 1st+ kitchen floor2 Arooms1st apartment in one floor apartment in one floor 2 rooms + kitchen 2A rooms floor60Am 1st floor 1st floor Apartment type A:1st+ kitchen 60apartment m apartment one floor one floor 2 rooms + in kitchen 2 rooms 1st+ inkitchen floor A 1st floor Apartment for60A two 60 m m apartment in one floor in one floor 2apartment rooms + kitchen 2 rooms + kitchen 60 m A -1 bedroom apartment 60 m1st infloor apartment one floor apartment in one floor
D.
2
2
-60 m2
2 rooms 60 m 2 + kitchen 60 m 2 apartment in one floor 60 m 2
Upstairs 2nd floor 2nd floor 2nd floor 2nd floor 2nd floor 2nd floor AOne 2ndstorey floorA 2nd floor 2nd floor 2nd floor 2A rooms + kitchen 2A rooms + kitchen 2nd floor 2nd floor apartment in one floor apartment in one floor 2nd floor 2 rooms + kitchen Am 2nd 2Apartment + kitchen Arooms 2nd floor type B: floor 60apartment 60apartment one floor inkitchen one floor 2 rooms + in kitchen A2 mrooms 2nd+family floor A 2nd floor Small apartment 60 m 60 m apartment in one floor in one floor 2apartment rooms + kitchen 2 rooms + kitchen 60 m A bedroom apartment 60 -1 m2nd apartment in floor one floor apartment in one floor 2
2
2
2
2
2
2 2 rooms 60 m 2 +mkitchen -60 60 m 2 apartment in one floor 60 m 2
Facade to the North 1:100
B
House 2
Two stories 5Brooms + kitchen
B B B B
5 rooms + kitchen apartment two floors apartment two floors 5 rooms +in kitchen 5 rooms +inkitchen 120 m2 120apartment m2 two floors apartment two floors 5 rooms + in kitchen 5 rooms + inkitchen Apartment type 2C: 120 m2 120 m apartment in two floors in two floors 5apartment rooms + kitchen 5 rooms + kitchen 2 2 120 m Family apartment 120 m apartment in two floors apartment in two floors 2 5 rooms + kitchen m -3 bedrooms120 120 m 2 apartment in two floors 120 m 2 -120 m2
B B B
1. floor 1. floor 1. floor
C C 4Crooms + kitchen 4 C rooms + kitchen Two stories apartment two floors apartment two floors C4 mrooms +in kitchen 4Crooms +inkitchen 100 m 100apartment in two floors apartment in two floors + kitchen 4 rooms + kitchen C4 rooms C m in two floors 100 100 m apartment in two floors rooms Apartment type D: + kitchen + 4apartment studio + studio 4 rooms + kitchen 100 m C 100 in two floors 20apartment m m 20+apartment mstudio in two floors 1. floor
View from the kitchen to the living room
+ ++++
++ +++ 1. floor
2. floor
1. floor
2. floor 2. floor
1. floor
1. floor
2
2
House 3
2
2 2 2
2
2
2
2
1. floor 1. floor 1. floor
D D 2D rooms + kitchen 2 D rooms + kitchen apartment one floor apartment one floor 2 rooms +in kitchen D 2Drooms +inkitchen 60apartment m 60 m one floor in one floor 2 rooms + in One storey D2 rooms + kitchen apartment Dm kitchen 60 60 m apartment one floor apartment in one floor 2 rooms + kitchen 2 rooms + inkitchen 60 m D 60 m apartment in one floorapartment in one floor
sauna
1. floor
1. floor
2
2
2
2
2
2
2 rooms Apartment type 60 m E: + kitchen 60 m apartment in one floor Commune apartmnet 60 m -2 bedrooms -60 m2
House 4
2
2
2
2. floor 2. floor
+ ++++
2
2
2
2. floor
++ +++
2
2
Apartment + +100 workspace 4studio rooms + kitchen m 20 mm 20 m +100 studio +apartment studio in two floors -1 bedrooms, alcove 20 m 20 100mm + studio atelijee +20studio m 20 m 2 + studio -120 m 20 m 2
2. floor
2. floor
2
2
sauna + communal livingroom + laundry 68 m 2
2. floor
1. floor
1. floor
2. floor
1. floor 1. floor 1. floor
2. floor 2. floor
E E mE i n i l o f m E ti n i l o f t apartment l ofloor f t Emtm i n ini one mE i n in i one l ofloor fapartment 60apartment m 60apartment in one floor in one floor i n storey i l o fm t i n i l o f t Em One Em 60 60 m apartment floor apartment in one floor m i n i l o f mt i n iin one l o f t 60 m E 60 m apartment in one floorapartment in one floor 2. floor
2. floor 2. floor 2. floor 2. floor
2. floor
2
2
2
2
2
2
m Apartment t 60 mi 2 n i l o ftype 60 m 2 apartment in one floor MIniloft 60 m 2
F:
-Open plan -60 m2
View to the common yard
F F cFi t y c o t t a gc F ei t y c o t t a g e apartment c ei t y cinoone t tfloor a g e cFi t y c ino one t t floor a apartment gF 60apartment m 60apartment m in one floor in one floor c i t y c o t t a gc ei t y c o t t a g e Fm F m in one floor 60 60 apartment in one floor c i t y c o t t a gapartment ce im t y c o t t a g e One storey apartment F60 m in one floor60apartment in one floor 2
2
2
2
2
2
Floor plan of the sauna and the laundry building 1:100
House 5
c i mt2 y c o t t a g e 2 60 60 m apartment in one floor type 60 m 2G:
Apartment City-cottage -Open plan with an alcove -60 m2
Instead of finding a home for the short-term, the house adapts to all phases of life. For example: A student lives in the apartment type E with a friend. He meets a girl and they move together. They adapt the floor plan type E to apartment type A. They have a family and need more space. They buy the apartment upstairs forming the apartment type C. The kids move out and the parents need a workspace. They alter the floorplan for apartment type D. The man’s elderly father needs care and moves downstairs while the couple alters the upstairs floor plan to apartment type F. Finally the couple opts for apartment type G down stairs, while their son moves upstairs with his family to the apartment type B.
OULUN YLIOPISTO, ARK
KANDIKURS IIDA
YLEISSUUNNITELMA 1:2000
RÄSÄNEN
YS Yleissuunnitelma
AO/YS ASEMAKAAVASUUNNITTELU 1/4 30.10.2011 IIDA RÄSÄNEN
Kandityö Koulutyö, Asemakaavasuunnittelu, Asuntosuunnittelu, Rakennesuunnittelu 2012 Julkisivu itään
K
nARK
OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN OSASTO
KANDIKURSSI 2012 IIDA
RÄSÄNEN
K-09
10.5.2012
LEIKKAUS A-A 1:50 PIENENNÖS 1:100
PERSPEKTIIVI PIHALTA OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN OSASTO
KANDIKURSSI IIDA
RÄSÄNEN
YS nARK
K-09
RO
PERSPEKTIIVI SISÄLTÄ Perspektiivikuvia PERSPEKTIIVI SISÄLTÄ
Kattoterassin pystyleikkaus
KATTOTERASSIN PYSTYLEIKKAUS 1:10 PIENENNÖS 1:25
KATTOTERASSIN PYSTYLEIKKAUS 1:10 PIENENNÖS KANDIKURSSI 1:25 2012 OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN OSASTO
2012
IIDA
RÄSÄNEN
YS nARK
10.5.2012
K-09
RO
10.5.2012
9/9
OULUN YLIOPISTO, ARKKITEHTUURIN OSASTO
KANDIKURSSI
2012
7/9 IIDA
RÄSÄNEN
YS nARK
Julkisivu länteen
K-09
RO
Julkisivu etelään
10.5.2012
9/9
SCHWUUUUH
Rakennuksen toiminnallinen ratkaisu on y keskellä on näyttämö, jonka ympärille kat kietoutuvat (kuva 1). Henkilökunnan ja y eriytetty (kuvat 7 ja 8). Tilassa liikkumise erilainen: yleisölle elämyksellinen, henkilö Henkilökunnan tila (kuva 1; osa C) on erit Varasto, yhteistilat ja pukuhuoneet on ma kokonaisuuksiksi ja tai vastaavasti jakaa o varassa kiskoilla liukuvin osin. Tämä mahd tapahtumien järjestämisen ja monen käyt toiminnan (kuvat 9, 10 ja 11). Näyttämön tila toimii ”bäckstagena”, joka liittyy näytt ja siirreltävien ovien avulla. Rakennuksess vuorottelevat ja sulautuva toisiinsa siten, vaikea hahmottaa. Myös paloturvallisuus j huomioon rakennuksen toiminnallisia ratk
Lasaretinsaari
Saapuminen rakennukseen on johdattelev muotoisten seinämien välistä näkymät pa vähä vähältä. Katsoja temmataan kuin toi ulkomaailma on vielä näkyvissä julkisivun muuttunut. Liikkeen ja pysähtyneisyyden teemoja rakennuksen arkkitehtuurissa. Kä rohkaisevat liikkumaan eteenpäin ja aulat oleskeluun. Käytävätiloja ei ole katettu, va merkitsee valokaistalein rakennuksen kulk ja näyttämön kokonaisuus - rakennuksen ja yhtenäisenä. Tila on minimalistinen ja h pääroolin saavat näyttämön tapahtumat.
Hupisaaret
Kontrastina sisätilojen rauhallisuudelle ulk väreilevä, kuin elossa. Julkisivu on kineett liikehtelevistä rei’itetyistä verkko- tai met julkisivu on alati muuntuva ja yllätyksellin kulttuurirakennukselle sopii.
+7.00
Kesäteatteripaviljongin suhde ympäröivää teema. Julkisivu peilaa vallitsevia sääoloja säällä pinta on elävä ja aaltoileva, tyynellä seesteinen. Sisätilaan valo siivilöityy kuin
Kesäteatterisaarelle johtavat sillat ohjaava suunnasta. Siksi kesäteatterille luotiin julk kaikista suunnista lähestyttäessä. Julkisiv rakennuksen ympäri kiertyvä kokonaisuus pääsisäänkäynnin kohdalla (kuva 3), luod autosillan päätteenä (kuvat 7 ja 8) Polut m
+6.00
rten
polk
u
+6.90
Hup
isaa
Julkisivun pinta koostuu liikkuvista osasist pienempi. Jos pintaa kuitenkin töhritään, voidaan myös irrottaa paloja ja korjata va Näyttävää ja arkkitehtonisesti korkeataso julkisivussa, joka itsessään on kuin taidet hallita sitä käyttävien henkilöiden toiminta
Rakennusvaiheessa rakennus voi saada m säröisiä ja edullisia, koska kineettisen julk kierrätysmateriaalit.
Rakennus kurottautuu kohti puroa, tehden alaosassa luonto saa vapaasti valloittaa til
Asemapiirustus 1:500
SCHWUUUUH
1/5
Asemapiirrustus Kuva 2. kineettinen julkisivu 1:10
Schwuuuuh Kilpailu, Yläluokka 2013 Yhteistyössä: Eevi Juuti
ertainen: Kaiken sekä aputilat n kulku tilassa on kemus on myös alle käytännöllinen. muuntojoustava. sta avata suurremmiksi pilariston ja palkiston aa eriluonteisten yhmän yhtäaikaisen uoltotilojen väliin jäävä n keskeltä saranoitujen o- ja sisätilat niiden rajapintoja on eettömyys on otettu a tehdessä.
säkkäisten ovaalin vat houkuttelevasti maailmaan – se, mutta oleellisesti ottelu ovat tärkeitä en kapeat tilat leveät suvannot uonnonvalo johdattaa ja it (kuva 6). Katsomon n - hahmottuu avarana : Arkkitehtuurin sijaan
osa A
osa B
osa C
sivu on elävä ja se koostuu tuulessa ystä (kuva 2). Näin uten julkiselle
ntoon on olennainen uodenaikoja. Tuulisella lä rauhallinen ja stön läpi.
osa D
ennukselle neljästä Kuva 1. Rakennuksen osat , joka on vastaanottava ehtiin yhtenäinen, isivu katkeaa vain tsuva, etelään ja kävelysillalle aukeavan loven. Varasto sijaitsee levat rakennuksen muotoja loivasti kaartuen.
va 2), joten mahdollisuus niiden töhrimiseen on näin ollen juurikaan häiritse julkisivun arkkitehtonista ilmettä. Julkisivusta , mikäli niin halutaan. Myös palasten rei’itys ehkäisee töhrimistä. akennusta pidetään ja osataan arvostaa - vandalismi ole ongelma Rakennus voidaan lisäksi sulkea eri laajuiselta alueelta ja näin ssa (kuvat 9, 10 ja 11).
aisen ilmeen: budjettisyistä materiaalit voivat olla kierrätettyjä, n, sisäkkäisten tilojen ja rimoituksen luonne mahdollistavat
omon ylätasanteesta ihanteellisen paikan näkymille. Katsomon areiden lomasta.
Kuva 3, näkymä sisäänkäynnistä
SCHWUUUUH
2/5
Perspektiivikuva
Lähtökohdat
”Kaukometsä” sijaitsee Kaukovainion Oulussa. Kohde on osa useamman t muodostamaa väljää, komean mänt ympäröimää kokonaisuutta, joten yh suunnitelman lähtökohdaksi nousi a yhtenäisen ilmeen säilyttäminen, toi monotonisuuden rikkominen. Alueel paljon jäsentymätöntä ulkotilaa ja k ympäristöstä haluttiin ottaa enemm Rakennuksen energiatehokkuutta ja pyrittiin parantamaan. Rakennukses kaikille ikäluokille sopiva. Keinot
Rakennuksen seinät lisäeristetään u purkamalla rakenne sisäkuoreen ast jälkeen lämmöneristäminen toteutet elementillä. Tätä varten rakennus m laserkeilaamalla. TES-elementissä o kevyt peltijulkisivuverhous ja muura paikalla muurattavaa tiilijulkisivua v kerroksen korkuiset seinäelementit s reunoistaan siten, ettei erillistä elem tarvita, vaan höyrynsulku, tuulensuo ulkoverhous limittyvät muodostuen kerroksiksi.
Lisäksi rakennusta korotetaan 1-2 k CLT-tilaelementeillä. Puolen kerrokse ratkaistaan korottamalla piha rakenn itäpuolelta 1.kerroksen tasalle. Rake ja länsipuoli erotetaan toisistaan ark niin, että itäpuoli jää muurimaiseksi mutta länsipuoli ”aukeaa” pihalle ja
Rakennuksen lämmitysmuoto vaihde öljylämmityksestä maalämpöön. Uu energiamutoja hyödynnetään myös eteläjulkisivu aurinkopaneeleilla, jos sähköenergia voidaan käyttää maalä toimintaan. Ilmanvaihtojärjestelmä lisäämällä lämmöntalteenotolla varu porrashuonekohtaiset poistoilmakon huoneistokohtaiset tuloilmakoneet, j tuloilman lämmitys- ja viilennysmah Poisto- ja tuloilmakoneet ovat liitetty nestekiertoisella järjestelmällä, joka myös maalämpöön. Näin maalämm esilämmittää tuloilmaa lämmityskau myös viilentää sitä tarvittaessa kesä asuntojen vesikiertoinen lattialämm lämmönjakoelementeillä. Uusissa as myös varaavat takat.
Asemapiirrustus
Alkuperäinen julkisivu
Kaukometsä
Kun muuraus lisälämmöneristyksen yhteydessä uusitaan, unohdetaan nauhamainen vaikutelma. Ikkunat ovat aiempaa syvemmällä luoden muurimaisen vaikutelman. Lisäkerrosten ikkunat ja mahd. muut uudet ikkunat vaihtavat kokoa ja muotoa rikkoen systematiaa.
Päätyseinän pykällys tasataan parvekevyöhykkeellä, joka naamioituu seinäksi. Päätyseinät eivät enää jää kuolleiksi pinnoiksi.
Seinäpinta säilyy yhtenäsenä, jote mahd. läpimene massan loveukse “piilotetaan” rimoutuksin yms.
Parvekkeet ovat päästään auki olevia pursotuskappaleita, jotka puhkovat tiilijulkisuvun. Niiden koko ja pituus vaihtevat. Parvekkeet on ripustettu ja kannatatettu erillisestä rungosta. Alin kerros saa terassit, joista on yhteys pihaan.
LÄNSI -> ulko -ja sisätilan vuorovaikutus
Piha ja paikoitus
Koulutyö, kerrostalon korjaus 2013 Yhteistyössä:Matti Lakkala
Pihapiiri jaetaan selkeämmin erilais Itäpuoli on varattu kululle ja paikoit länsipuoli viihtymiselle. Alkuperäistä säästetään mahdollisimman paljon. asuntojen paikoituksen tarve kateta pohjoisenpuoleinen autotalli ja rake kaksi sen tilalle. Samalla uudet auto muodostavat uuden korttelijulkisivu Rakentamisessa hyödynnetään mah mukaan rakennustöistä syntyvää pu Paikoitus on mitoitettu kattamaan m viereisen, identtisen rakennuksen m lisärakentamisen tarve. Parkkialue korotettu etupiha erotetaan toisista upotetulla vyöhykkeellä. Rakennuks puolikerrosta korotettu osa on lämm Kulku porraskäytäviin ja 1.kerrokse erotetaan pienellä pihalla. Pyöräkat kulkuväylien tuntumaan. Länsipuole avattu kaikkien alueen rakennusten Se muodostuu toistuvista soluista,
Julkisivu
u itään
lämmönjakoelementeillä. Uusissa asunnoissa on myös varaavat takat.
Kun muuraus lisälämmöneristyksen yhteydessä uusitaan, unohdetaan nauhamainen vaikutelma. Ikkunat ovat aiempaa syvemmällä luoden muurimaisen vaikutelman. Lisäkerrosten ikkunat ja mahd. muut uudet ikkunat vaihtavat kokoa ja muotoa rikkoen systematiaa.
Seinäpinta säilyy yhtenäsenä, joten mahd. läpimenevät massan loveukset “piilotetaan” rimoutuksin yms.
Uudet hissikuilut, lasi ja teräs yms. Tiilimuuraus jatkuu pursotuksen takana, jolloin visuaalisesti vanha seinälinja säilyy rikkoutumattomana.
ITÄ -> muuri
Päätyseinän pykällys tasataan parvekevyöhykkeellä, joka naamioituu seinäksi. Päätyseinät eivät enää jää kuolleiksi pinnoiksi.
Parvekkeet ovat päästään auki olevia pursotuskappaleita, jotka puhkovat tiilijulkisuvun. Niiden koko ja pituus vaihtevat. Parvekkeet on ripustettu ja kannatatettu erillisestä rungosta. Alin kerros saa terassit, joista on yhteys pihaan.
Tiilimassa lovetaan lisäkerroksissa, lovissa materiaali vaihtuu puuksi tai vastaavaksi. Länteen päin rakennuksen ilme ei ole yhtä jyrkkä ja ankara, vaan monimuotoisempi ja rikotumpi.
TES-elementtien liitos, vaakaleikkaus 1:10
LÄNSI -> ulko -ja sisätilan vuorovaikutus
Luonnoksia Piha ja paikoitus Pihapiiri jaetaan selkeämmin erilaisiin alueisiin. Itäpuoli on varattu kululle ja paikoitukselle ja länsipuoli viihtymiselle. Alkuperäistä puustoa säästetään mahdollisimman paljon. Uusien asuntojen paikoituksen tarve katetaan purkamalla pohjoisenpuoleinen autotalli ja rakentamalla kaksi sen tilalle. Samalla uudet autotallit muodostavat uuden korttelijulkisivun tielle päin. Rakentamisessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan rakennustöistä syntyvää purkutiiltä. Paikoitus on mitoitettu kattamaan myös viereisen, identtisen rakennuksen mahdollinen lisärakentamisen tarve. Parkkialue ja rakennuksen korotettu etupiha erotetaan toisistaan hieman upotetulla vyöhykkeellä. Rakennuksen edustan puolikerrosta korotettu osa on lämmitetty. Kulku porraskäytäviin ja 1.kerroksen asuntoihin erotetaan pienellä pihalla. Pyöräkatos sijoitetaan kulkuväylien tuntumaan. Länsipuolella piha on avattu kaikkien alueen rakennusten käytettäväksi. Se muodostuu toistuvista soluista, jotka ovat luonteeltaan joko taloyhtiökohtaisia tai julkisempia. Ulkoseinän liittyminen maanpintaan Grillikatos puretaan alkuperäiseltä paikaltaan ja korvataan suurella kesäkeittiöllä. Asuinalueen kohtauspaikalla voidaan järjestää alueen asukkaiden yhteisiä tilaisuuksia, kuten kirpputoreja ja talkoiden yhteydessä grillijuhlia. Soluja rajaaviin istutusaltaisiin on integroitu istumia.
Parvekejulkisivun pystyleikkaus
Parvekejulkisivun pystyleikkaus, 1:10
Energiatehokkuusluokka
A
A
B
B C
Uudisrakennusten määräystaso 2012
D
Alkuperäinen julkisivu E-lukutarkastelu (laskelmissa rakennusta on käsitelty yhden kerroksen korkuisena)
U-arvo (vanha)
U-arvo (uusi)
US YP AP
US YP AP
0.841 0.280 0.176
0.177 0.102 0.176
C D
E
E
F
F
G
G
Alkuperäinen julkisivu
151
Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
kWh E /m²vuosi
Energialuokka, uusi
1:10 Energiatehokkuusluokka
A
A
B
B C D
Uudisrakennusten määräystaso 2012
C D E
E
F
F
G
G
Julkisivu länteen
1/4 Rakennuksen laskennallinen kokonaisenergiankulutus (E-luku)
Julkisivu etelään 316
kWh E /m²vuosi
TES-elementtien liitos, vaakaleikkaus
Intiaanikesä Uusi Puu-Kuopio -arkkitehtuurikilpailu, yläluokka 2014 Yhteistyössä: Elina Jaara
Kaustisen maankäytön kehityskuva ”Kaustinen - aina valmiina” Koulutyö, Kuntasuunnittelun kurssi 2014 Yhteistyössä: Markus Aittola, Mikko Autio, Elina Jaara, Eevi Juuti, Noora Lahdenperä, Maisa Nurminen, Marko Ots, Tuija Patana, Anne Suihkonen, Milja Tuomivaara, Vilmar Vuoristo http://jultika.oulu.fi/files/isbn9789526207582.pdf
KAUSTISEN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA “Kaustinen - aina valmiina”
Kuntasuunnittelun kurssi ja erikoiskurssi 2014 Helka-Liisa Hentilä ja Emilia Rönkkö (toim.)
Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston julkaisuja C 144 Oulu 2015
KANSI
2 ihminen, suunnittelija ja ympäristö
koti ja kodittomuus arkkitehdin näkökulmasta
GSEducationalVersion GSPublisherEngine 651.0.10.100
on pelkistetyn formaaliset symbolit suhde ra����a�����
fyysinen toiminta
symbolinen
·henkilökohtainen ��� ja sosiaalinen ovat vahvasyhteiskuntaan. Psyykkinen, fyysinen ·territorio
indeksiaalinen
ti yhteydessä·sanallinen toisiinsa: muutokset vies���� yhdessä vaikuttavat kahteen
eheä minuus
isku tasapainolle
psyykkinen coping keinot defenssi(�������� mekanismit työ: selviytymiskeinot)
·sanaton& vies���� muuhun. (Peltomaa ym. 2006, 56-59)
(�������ma����� puolustusmekanismit)
Kun tämän työn kontekstissa puhutaan suunnittelijasta, tar-
sosiaalinen eristyneisyys: koitetaan ihmistä, jonka tehtäväahtaus: rakennetun ympäristön suun·saavute������������y� ·saavute������������y� nittelu on: esimerkiksi arkkitehtia. Ihmisen ympäristön suuremmpi kuin halu��� pienempi kuinoman halu���
kehityssuunta, kun lievemmät keinot eivät toimi
ihanne: ·saavute������������y��= halu������������y�
ihanne: ·saavute������������y��= halu������������y�
determinis���� ympäristösuhde ympäristö määrää ihmisen käytöstä
saavute������������y��������
merkin ja objek�� välinen suhde ydinydin corecore ikoninen
ydin core
ydin core
sta sta tu tus s d la ec sk re ee as es
sta sta tu tus s d la ec sk re ee as es
sosiaalinen eristyneisyys: ·saavute������������y� suuremmpi kuin halu���
��������������������� yhteys on sopimuksenvarainen tunnus, logo symbolinen
yhteys on sopimuksenvarainen tunnus, logo symbolinen
luonnollinen tai automaa���n savu ja tuli indeksiaalinen kausaalisuhde kiinteäpiirteiset elemen��
luonnollinen tai automaa���n savu ja tuli indeksiaalinen kausaalisuhde
suhde��������a�������l���� samankaltaisuus
suhde��������a�������l���� samankaltaisuus
core ikoninen onomatopoee���n����a
kuvaus merkin ja objek�� välisestä suhteesta
yksityisyyden säätely: ·henkilökohtainen ��� ·territorio ·sanallinen vies���� ·sanaton vies����
non-���������������������
ihmiset, ihmisten muu�����������e� elemen�� ����s�, asento, eleet
merkin ja objek�� esimerkki välinen suhde ydin
luonnollinen tai automaa���n savu ja tuli kausaalisuhde kiinteäpiirteiset rakennuksen sijain�, koko, seinät, kadut, elemen�� puistot, yhdyskuntarakenne jne. logo ��������������������� yhteys on sopimuksenvarainen tunnus,
ihmiset, ihmisten muu�����������e� ����s�, asento, eleet
vapaat tai ei-kiinteäpiirteiset semi-���������������������
puolikiinteäpiirteiset elemen�� sisustus, kalusteet, vaa��e�����.
sisustus, kalusteet, vaa��e�����.
kiinteäpiirteiset elemen�� rakennuksen sijain�, koko, seinät, kadut, puistot, yhdyskuntarakenne jne. ���������������������
rakennuksen sijain�, koko, seinät, kadut, puistot, yhdyskuntarakenne jne.
perhedynaamiset, sosiokul��u������������������n��l������������ perhedynaamiset, sosiokul��u������������������n��l������������ perhedynaamiset, sosiokul��u������������������n��l������������ suhde��������a�������l���� onomatopoee���n����a onomatopoee���n����a ikoninen samankaltaisuus
-
-
-
ihanne: ihanne: propabilis���� propabilis���� propabilis���� determinis���� possabilis���� determinis���� possabilis���� determinis���� possabilis���� aika aika ·saavute������������y��= halu������������y� ·saavute������������y��= halu������������y� ympäristösuhde ympäristösuhde aika ympäristösuhde ympäristösuhde ympäristösuhde ympäristösuhde ympäristösuhde ympäristösuhde ympäristösuhde"ais��l���u����" "ais��l���u����" "ais��l���u����" "terapiana" ympäristö ympäristö ympäristö tarjoaa ympäristö määrää ihmisen ympäristö ei määritä, vaan ympäristö tarjoaa määrää ihmisen ympäristö ei määritä,"terapiana" vaan ympäristö määräätarjoaa ihmisen ympäristö ei määritä, vaan "terapiana" "henkireikä����� "henkireikä����� "sopivat" "sopivat" vaihtoehtoja ja rajoi�����, vaihtoehtoja ja rajoi�����,tarjoaa vaihtoehtoja- osa"henkireikä����� vaihtoehtoja ja rajoi�����, käytöstä tarjoaa vaihtoehtoja- osa käytöstä tarjoaa vaihtoehtojaosakäytöstä symbolit symbolit ihminen tekee valintoja vaihtoehdoista on kuitenkin ihminen tekee valintoja vaihtoehdoista on kuitenkin ihminen tekee valintoja vaihtoehdoista on kuitenkin asunnon asunnon asunnon torjutut torjutut todennäköisempiä todennäköisempiäminän eheyden todennäköisempiä minän eheyden suunni����, käy�� suunni����, käy�� minän eheyden symbolit suunni����, käy�� ylläpito ylläpito symbolit ylläpito "vieraat" "vieraat" ja muokkaus ja muokkaus ja muokkaus symbolit symbolit "psyykkisten "psyykkisten "psyykkisten kon�������������na" kon�������������na" kon�������������na" kuvaus merkin ja objek��merkin ja objek�� kuvaus merkin ja objek�� esimerkki esimerkki välisestä suhteesta välinen suhde välisestä suhteesta
+
saavute������������y��������
ahtaus:sosiaalinen eristyneisyys: ·saavute������������y� ·saavute������������y� pienempi suuremmpi kuin halu��� kuin halu���
halu������������y��������
semi-��������������������� semi-��������������������� kieli suhde on enemmän tai kieli mielivaltaiset vähemmän ra����a������ symbolit sovi��������������������� vapaat tai ei-kiinteäpiirteiset vapaat tai ei-kiinteäpiirteiset ihmiset, ihmisten muu�����������e� matemaa���n������ suhde on pelkistetyn matemaa���n������ elemen�� elemen�� formaaliset symbolit ra����a����� ����s�, asento, eleet non-��������������������� non-���������������������
suhde on enemmän tai vähemmän ra����a������ sovi���������������������
mielivaltaiset symbolit
ko�������������������n��l� toiminnallis-emo����a������ ko�������������������n��l� toiminnallis-emo����a������ ko�������������������n��l� mo��������e� mo��������e� painote�����i�p���u� puolikiinteäpiirteiset elemen��painote�����i�p���u� elemen�� sisustus, kalusteet,puolikiinteäpiirteiset vaa��e�����. symbolit symbolit
ahtaus: sosiaalinen eristyneisyys: ·saavute������������y� ·saavute������������y� pienempi suuremmpi kuin kuin halu��� halu��� yksityisyyden säätely: ·henkilökohtainen ��� eheä ·territorio minuus ·sanallinen vies���� ·sanaton vies����
ydin core
merkin ja objek�� välinen suhde ikoninen
symbolinen
isku tasapainolle
halu������������y��������
·saavute������������y� toiminta rakennetussa pienempi kuin halu��� ympäristössä ja luonnossa
+
keinot defenssiyksityisyyden säätely: psyykkinen coping (�������� mekanismit ·henkilökohtainen ��� työ: eheä selviytymis- (�������·territorio keinot) ma����� minuus ·sanallinen vies���� puolustus·sanaton vies���� mekanismit)
fyysinen toiminta halu������������y�������� (esim. kävely luonnossa) (esim. keskustelu)
toiminta rakennetussa ympäristössä ja luonnossa
koko kalustus, kaappi, keinutuoli, ����������, toiminta rakennetussa toiminta rakennetussa lamppu, maljakko, sänky, kello, rukki, verhot, elemen�� elemen�� ympäristössä puolikiinteäpiirteiset ympäristössäpuolikiinteäpiirteiset ja luonnossa ja luonnossa taide tai koristeet, TV/radio/stereot, semi-��������������������� semi-��������������������� kei��������, soi��, lehdet/kirjat, kehityssuunta, kun lievemmät keinot eivät toimikehityssuunta, lievemmät keinotkukat, eivät toimi ��������,kun puhelin, rauhallisuus
ahtaus: sosiaalinen toiminta
GSEducationalVersion GSPublisherEngine 651.0.10.100
mo��������e� symbolit
tilat
mielivaltaiset turvan symbolit
suhde��������a�������l���� samankaltaisuus
toiminnallis-emo����a������ painote�����i�p���u� suhde on enemmän tai tilat vähemmän ra����a������ sovi���������������������
sä pysymisen tarve on tunnustettu ihmisen tarpeeksi tarvetutki-
alleen, paitsi tietenkin aivan pieniä aikoja olosuhteiden tilapäisten
muksen alkuajoilta 1960-luvulta lähtien (Doyal ja Gough 1991).
muutosten takia. Pelko tai terrori pysyvinä sieluntiloina ovat miltei kuolettavia, oli syy tilan syntyyn uhkaava työttömyys, poliisin ran-
maan, ainoaksi hierarkkiseksi tarpeeksi (Max-Neef 1991, 16-
kaisutoimet, vihollismiehittäjän läsnäolo, mahdollisen miehityksen
17). Hengissä pysymisen tarve vastaa Maslowin tarvehierarki-
pelko tai mikä hyvänsä vastoinkäyminen, joka näyttää käyvän yli ih-
an alinta biologiset ja fysiologiset tarpeet-tasoa, jonka tyydyttäjiin
misen voimien.” (Weil 1949, 40-41)
mitattavissa, mutta yksilön tunne turvallisuudesta (safety) on subjektiivinen kokemus. Tosin sanoen, turvallisuus ja turvattomuus ovat yksilöllisiä tunteita, jotka ovat sidoksissa sukupuo-
autokatos, sisä-/ulko����������, ala-/yläkerran suhde, avaruus/ �����u�, asunnon arkkitehtuuri, ympäröivä metsä
koko kalustus, kaappi, keinutuoli, ����������, lamppu, maljakko, sänky, kello, rukki, verhot, puolikiinteäpiirteiset elemen�� taide tai koristeet, TV/radio/stereot, semi-��������������������� kei��������, soi��, lehdet/kirjat, kukat, ��������, puhelin, rauhallisuus autokatos, sisä-/ulko����������, ala-/yläkerran suhde, avaruus/ �����u�, asunnon arkkitehtuuri, ympäröivä metsä
psyykkinen coping keinot defenssipsyykkinen coping keinot defenssi(�������� mekanismit isku isku koko asunto,(�������� puutarha/piha,mekanismit olohuone, KROkoko asunto, puutarha/piha, olohuone, KROtyö: työ: selviytymis- eheä (�������selviytymis(�������patologiset patologiset patologiset ratkaisu, sauna, makuuhuone, kei��, ratkaisu, sauna, makuuhuone, kei��, tasatasakeinot) ma����� keinot) ma����� minuus (sairaan(sairaan- kellari/varasto, työhuone/oma ���, ruoka���, (sairaankellari/varasto, työhuone/oma ���, ruoka���, painolle painolle puolustus-elemen�� puolustuskiinteäpiirteiset kiinteäpiirteiset kiinteäpiirteiset elemen�� kodinhoito-tai pukuhuone, takka, leivinuuni,elemen�� takka, leivinuuni, loiset) keinot loiset) keinot loiset) keinot kodinhoito-tai pukuhuone, mekanismit) mekanismit) ka����k���, holvi, parveke,��������������������� portaikko, ka����k���, holvi, parveke, portaikko, ��������������������� ��������������������� psykosomaa���� häiriöt psykopaa���n käy���tyminen
(esim. kävely luonnossa)
fyysinen toiminta (esim. keskustelu) konteks�
tarpeen sosiaalinentyydy������� toiminta
psykofyysinen toiminta kävely luonnossa) somaa���� (esim. ympäristö häiriöt umwelt
ympäristö umwelt
psykosomaa���� häiriöt
psykopsykotarpeen paa���n paa���n itse sosiaalinen ryhmä tyydy������� toiminta käy���-sosiaalinen egenwelt käy���mitwelt tyminen(esim. keskustelu) konteks� tyminen
toiminta rakennetussa ympäristössä ja luonnossa
koko kalustus, kaappi, keinutuoli, ����������, lamppu, maljakko, sänky, kello, rukki, verhot, taide tai koristeet, TV/radio/stereot, kei��������, soi��, lehdet/kirjat, kukat, ��������, puhelin, rauhallisuus koko asunto, puutarha/piha, olohuone, KROratkaisu, sauna, makuuhuone, kei��, kellari/varasto, työhuone/oma ���, ruoka���, kodinhoito-tai pukuhuone, takka, leivinuuni, ka����k���, holvi, parveke, portaikko, autokatos, sisä-/ulko����������, ala-/yläkerran suhde, avaruus/ �����u�, asunnon arkkitehtuuri, ympäröivä metsä
sosiaalinentarpeen ryhmä tyydy������� mitwelt konteks�
ympäristö umwelt itse egenwelt
sosiaalinen ryhmä mitwelt
psyykkinen: psyykkinen: psyykkinen: ·�����l�����������������i��� ·�����l�����������������i��� yhteisyhteisöllinen psyykkinen yhteisyhteisöllinen psyykkinen yhteisyhteisöllinen ·�����l�����������������i��� psyykkinen toiminnot toiminnot toiminnot kunnallinen säätely kunnallinen säätely kunnallinen säätely itsesäätely itsesäätely itsesäätely ·emo����a������������n�� ·emo����a������������n�� säätely ·pienryhmät säätely ·pienryhmät säätely ·pienryhmät ·emo����a������������n�� fyysinen fyysinen fyysinen sosiaalinen ·käy��������sosiaalinen sosiaalinen ·poli�i��� ·käy��������·poli�i��� ·poli�i��� ·käy��������ponnistelu ·kaavoitus ponnistelu ponnistelu toiminta kehykset toiminta ·kaavoitus kehykset ·kaavoitustoiminta kehykset ·markkina- ·paikallis·markkina- ·paikallis·markkina- ·paikallisvoimat yhteisöt voimat yhteisöt voimat yhteisöt fyysinen: sosiaalinen: fyysinen: fyysinen: sosiaalinen: sosiaalinen: psyykkinen psyykkinen psyykkinen ·oma keho eli ruumis ·ihmissuhteet ·oma keho eli ruumis ·oma ·ihmissuhteet keho eli ruumis ·ihmissuhteet työ työ työ·suhde ·fysiologiset toiminnot ·fysiologiset yhteisöön toiminnot ja ·fysiologiset ·suhde yhteisöön toiminnotja ·suhde yhteisöön ja tarpeen (verenkierto, tarpeen yhteiskuntaan (verenkierto, hormoonit yhteiskuntaan (verenkierto, hormoonit yhteiskuntaan hormoonit tyydy������� tyydy������� yms.) yms.) yms.)
itse egenwelt
tarpeen tyydy�������
ympäristö
vaihe 1
suunnittelija
tarpeet
tarpeiden tyydyttäjät
tarpeiden tilat
filtterit
huomaamme, miten kompleksisesti se vaikuttaa rakennettuun
leen, ikään, lapsuuden kokemuksiin, sosiaaliekomiseen asemaan
Ihminen avaa ympäristön koodin (kuvio 12) vaiheessa 2. Ympäristön koodin avaaminen edellyttää sitä, että koodi on havaittu (kuvio 9) ja tuttu, eli ihminen pystyy lukemaan sen. Ihminen vertaa havaitsemaansa ympäristöään elämänmuotoonsa. Ihmisen sisäinen tavoite on mahdollisimman mielihyväsävytteinen minäkokemus. Yksinkertaistaen elämänmuodon mukainen ympäristö on mielihyväsävytteinen, eli sisäistä tensiota laskeva, kun taas elämänmuodosta poikkeava ympäristö johtaa ristiriitaan ja sisäisen tension nousuun.
Vaiheen 1 lopputulos on rakennettu ympäristö, tässä tapauksessa ympäristö, jonka suunnittelija on tarkoittanut ihmisen asumiseen – kodiksi.
Vaiheessa 1 suunnittelija koodaa (kuvio 12) merkityssisällön ympäristön kiinteäpiirteisiin ja puolikiinteäpiirteisin elementteihin. Merkityssisällön koodaaminen on yritys välittää viesti siitä ideaalikuvasta, joka suunnittelijalla on kodista. Merkityssisällön koodaamista rajoittavat esimerkiksi ympäristölliset ja taloudelliset tekijät, kuten ilmasto tai saatavilla olevat materiaalit.
Suunnittelija käy suunnitellessaan läpi valintaprosessin (kuvio 13), jossa hän eliminoi joko tiedostaen tai tiedostamatta vaihtoehtoja ”todellisen maailman” vaihtoehtojen joukosta. Hänen motiivinaan on luoda materiaaliseksi kodin ideaalikuva, ajatus siitä, millainen on se ympäristö, jossa ihmisen on hyvä asua ja jota hän voisi kutsua ko-
Filtterimallissa määritetään ensin alkujoukko, esimerkiksi havaittua maailmaa kuvaavassa filtterimallissa (kuvio 9) se oli ”oikea maailma”, suunnittelua kuvaavassa mallissa (kuvio 13) puolestaan ”todellisen maailman vaihtoehdot”. Elämänmuoto-ympäristön vaihtoehdot – filtterimallissa alkujoukko on valittu vastaamassa kysymykseen: ”mitä ihminen tarvitsee elääkseen hyvää elämää?”. Vastaus on sisäänkirjoitettuna kysymykseen – ihminen tarvitsee. Tässä työssä ihmisen mahdollisuus tyydyttää hänen tarpeensa nähdään ihmisen hyvinvoinnin kannalta välttämättöminä vähimmäisedellytyksenä (3.2.1 ihmisen tarpeet).
Tarpeiden tyydyttämisen vaihtoehdot ovat periaatteessa rajattomat: tästä saadaan teoreettinen tarpeiden tyydyttäjien joukko, joka käsittää kaikki mahdollisuudet tarpeen tyydyttämiseen.
Kaikki tarpeiden tyydyttäminen tapahtuu aina tilassa: ihminen on aina jossain konkreettisessa paikassa. Näistä ”tarpeiden tiloista” saadaan filtterimallin alkujoukko. Alkujoukko käsittää kaikki teoreettiset tarpeiden tyydyttämismahdollisuudet, mutta nähtynä niiden tyydyttämiseen käytettyinä tiloina (3.2.2 tarpeiden tilat).
Kaikki teoreettiset tarpeiden tyydyttämisen tavat eivät ole mahdollisia kaikille ja kaikkialla. Tässä mallissa niitä rajaa toisaalta elämänmuotofiltteri (3.2.3 elämänmuoto), toisaalta ympäristön vaihtoehdot-filtteri (3.2.4 ympäristön vaihtoehdot). Filttereiden leikkauspinnassa ovat tarpeiden tyydyttämisen vaihtoehdot, jotka ovat sekä ihmisen elämänmuodon mukaisia että ympäristön mahdollistamia. Toisin sanoen ympäristö, joka on elämänmuodon mukainen eli ympäristö,
ympäristöön: esimerkiksi eskimot hyväksyvät erittäin voimak-
ja niin edelleen. (Niemelä ja Lahikainen 2000, 10) Kun tarkas-
kaan hajun iglun sisällä. (Rapoport 1969, 60-61)
tellaan asuinympäristön turvallisuutta, ajatellaan turvallisuus
jossa ihminen voi olla kotonaan.
nainen kuvailee hengissä pysymisen tiloja silloin, kun hän oli il-
mätön, sillä ihminen voi selvitä monenlaisissa rakenteissa. Eräs man asuntoa: ”Mä nukuin rappukäytävissä, junanvaunuissa jonkun vuoden. Nythän se on vissiin tiukentunu silleen että siellä käy nuo vaksit. Talvet mentiin niihin lämpimiin junanvaunuihin. Ja rapuissa olin, ja roskalaatikoissa, vihreissä lehtilaatikoissa. Milloin missäkin.” (Asunnottomien yö jakso 1 2011) Pohjoisessa ilman asumusta elä-
ihmisistä tuntee asuinympäristönsä kodikseen. Sen perusteella voidaan päätellä, että virhe missä tahansa mallin osassa johtaa kodin kokemisen vaikeutumiseen. Esimerkiksi: ihminen ei pysty avaamaan ympäristön koodia tai koodin merkityssisältö ei ole
Suunnittelija-ympäristö-ihminen – prosessimallissa tulkitaan ympäristöä sanattomana kommunikaationa ja psyykkisen itsesäätelyn välineenä kodin kokemisen näkökulmasta. Toisin sanoen se on tiivistelmä luvuista 2, 2.1 ja 2.2, mutta sen sijaan, että se kuvaisi ihmisen, suunnittelijan ja ympäristön välistä prosessia yleensä, se keskittyy kuvaamaan näiden vuorovaikutusta kodin kontekstissa. Tavoitteena on siis havainnollistaa sitä prosessia, joka johtaa joko kodin kokemiseen tai puolestaan kodittomuuteen.
24
yhteneväinen hänen elämänmuotonsa kanssa. Virhe jossakin
Missä suunnittelija–ympäristö–ihminen –prosessimalli selittää kodin kokemiseen vaikuttavia vuorovaikutussuhteita, elämänmuoto-ympäristön vaihtoehdot –filtterimalli pyrkii analysoimaan niitä osatekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, toteutuuko kodin kokemisen edellytykseksi luvussa neljä osoitettu tavoite.
mallin osassa voidaan ratkaista aina seuraavassa: mielipahaa tuottavat symbolit voidaan käsitellä psyykkisellä itsesäätelyllä ja niin edelleen. Viimeistään malli täytyy kuitenkin korjata vaiheessa 4; teoriassa vaihe 4 ratkaisee muut mallin virheet: jos ympäristö ei vastaa sisäistä maailmaa, ihminen pystyy itsesuunnittelemaan siitä mieluisamman, tai vaeltamaan kokonaan uuteen, subjektiiviselta havainnolta parempaan ympäristöön, jolloin
misen edellytykset ovat huonot, mutta toisaalta maailmassa on jäljellä monia nomadikulttuureita, jotka pysyvään asuinpaikkaan
reettisten todellisen maailman vaihtoehtojen joukosta suodattuvat vain filtterit läpäisevät vaihtoehdot.
60-61, Rapoport 1977, 19)
ja ”kodittomuus” arkkitehdin näkökulmasta?” ja ”miten arkkitehti voi toimia kodin kokemisen mahdollistajana?” voidaan yrittää vastata.
Vasen: esimerkkejä hengissä pysymisen tiloista (kuvio 26). Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas: 1.Terveydenhuolto. 2. Ruoan valmistus ja ruokailu keittiössä. 3. Hygienian hoito kylpyhuoneessa. 4. Lepo makuuhuoneessa. 5. Työskentely toimistossa. 6. Suoja pukeutumalla. 7. Junan vaunu levon tilana. 8. Elintarvikkeiden hankinta lähikaupassa.
135). Yksityisyyden säätelemisen on yksi turvan tarpeen tyydyttäjistä. Toisinaan ihminen haluaa suojautua ulkoisilta stressitekijöiltä ja vetäytyä yksityisyyteen – toisinaan taas yksityisyys voi palvella kahden ihmisen, perheen tai ryhmän sellaista toimintaa, jolloin on oleellista estää vieraiden tunkeutuminen alueelle tai territoriolle. (Aura,Horelli&Korpela 1997, 137-138)
kumppaneita lukuun ottamatta. Ihmislajien territorio on alue, joka on merkitty ja personoitu, ja jota myös puolustetaan tunkeutujia vastaan. (Sommer 1969) Territorion puolustamisen tarve johtuu ahtautumisesta (crowding) (Rapoport 1969, 81). Territorion tila voi olla joko sijainniltaan pysyvä, tai niin kutsuttu henkilökohtainen tila (personal space). Jälkimmäinen seuraa ihmistä minne hän meneekin (Aura,Horelli&Korpela 1997, 140). Samoin kuin eläimet, myös ihminen pitää tiettyä etäisyyttä lajinsa muihin jäseniin – henkilökohtaiseen tilaan tunkeutuminen koetaan epämiellyttävänä, jopa uhkaavana (Sommer 1969). teen laadusta (kuvio 28). Ihminen valitsee aina sopivana pitä-
arkkitehtisuunnittelu 5
50
100
Lähemmässä tarkastelussa ryhmä 9 uuden kodin paikaksi vali-
n.
taan vanhan puutalokorttelin kulma (kuvio 50, a). Paikalla oleva rakennus on kunnossapidon puutteessa päässyt niin huonoon kuntoon, että joudutaan purkamaan. Pelastettavissa on ainoastaan rakennuksen toinen pääty sekä piharakennus.
b. m.
Kunnostettava- ja uudisosa toteutetaan ryhmä 9 elämänmuodon mukaisen tilaohjelman pohjalta. Suunnittelussa toteutetaan
c.
myös mahdollisimman paljon ryhmän yksittäisten jäsenten tai
a.
yhteisiä kodin symboleja, joista tärkeimpänä hyötypuutarha. Uuden kotitalon lisäksi asutus täydennetään yhteisöllisellä tid.
lalla. Tila toteutetaan erääseen tyhjäksi jääneeseen liiketilaan
l.
(kuvio 50, k). Tila, tukikohta, suunnitellaan palvelemaan kaikkia Pihlajiston kodittomia: siltä voi hakea tietoa, osallistua erilaisiin tukiryhmiin, osallistua vapaaehtoistyöhön ja koulutuksiin, viet-
k.
tää aikaa lounaalla tai erilaisissa iltamissa, ja niin edelleen. Tuki-
f.
kohdan tarkoitus on olla kaupungin ihmisten kodin löytämisen ja e.
kokemisen tukija.
h.
g.
a. Kotitalo:
70-71
33
32-33
Lähemmässä tarkastelussa asutus ja asumus täydennetään vastamaan ryhmän elämänmuotoa. Tässä tapauksessa arkkitehdin tehtäväksi jää asumuksen – kotitalon – suunnittelu, sekä asutuksesta puuttuvan yhteisöllisen tilan suunnittelu.
i.
sen ja tarvitsevuuden vuorottelua (Aura,Horelli&Korpela 1997,
mänsä etäisyyden muihin. Tilanteessa, jossa henkilökohtaisen
25
24-25
j.
tään. Yksityisyyden säätelyllä kontrolloidaan suhdetta muihin, suojellaan oman minuuden rajoja ja säädellään itsemääräämi-
Sosiaalisessa tilanteessa käytetty fyysinen etäisyys viestii suh-
prosessimalli voi alkaa alusta.
0
ihmisen kokemus siitä, että hän pystyy säätelemän yksityisyyt-
eeksi, jolla ei siedetä muita saman lajin yksilöitä lisääntymis-
olemasta väliä siellä, miten hän syö (kuvio 24). (Rapoport 1969,
määrin, että tämän työn kahteen kysymykseen ” ”mitä ovat ”koti”
Turvallisuuden tarpeen tyydyttämisen realisoinnissa on tärkeää
Eläinten kohdalla reviiri eli territorio määritellään puolustusalu-
on esimerkiksi, että ihminen syö – mutta tuskin koskaan lakkaa
konkretisoida kodin kokemisen sinänsä abstraktia tavoitetta siinä
turvallisuuden tunteeksi, eikä todelliseksi turvallisuudeksi (Nikunlaakso 2006, 14).
mukana.
tarjoaa perin vähän: hengissä selviytymisen tarpeen tyydyttäjä
dään kohta kohdalta läpi seuraavissa luvuissa. Pyrkimyksenä on
nimenomaan ihmisen kokemaksi ja arvioimaksi subjektiiviseksi
asettumisen sijaan liikkuvat esimerkiksi laiduntavien eläinten
Hengissä pysymisen tarpeen tyydyttäjien tarkastelu itsessään
Elämänmuoto-ympäristön vaihtoehdot – filtterimallin toiminta käy-
ihmiset, ihmisten muu�����������e� ����s�, asento, eleet
teiskunnallisen turvallisuuden taso (security) on objektiivisesti
vaihe 2
Asumus ei ole hengissä pysymisen tarpeen näkökulmasta välttä-
sisustus, kalusteet, vaa��e�����.
Sekä koettu turvallisuus että todellinen turvallisuus ovat ihmi-
ajattelemme jotain perustavanlaatuista kuten hengittäminen,
sekä ne tilat, joissa tapahtuvalla toiminnalla nämä mahdolliste-
rakennuksen sijain�, koko, seinät, kadut, puistot, yhdyskuntarakenne jne.
selle elintärkeitä. Nämä eivät ole kuitenkaan aina sama asia: yh-
Se, mitä pidetään tarpeellisena hengissä pysymisen tarpeen realisoinnille, riippuu jonkin verran myös ajasta ja paikasta. Jos
taan, kuten työskentely sekä terveydenhuolto.
vapaat tai ei-kiinteäpiirteiset elemen�� non-���������������������
ra����a�����
Myös Max-Neef asettaa hengissä pysymisen tarpeen erityisase-
kiset tilat, joissa syöminen, vaatettaminen ja lepo tapahtuvat,
torjutut "vieraat" symbolit symbolit
perhedynaamiset, sosiokul��u������������������n��l������������
kiinteäpiirteiset elemen�� ��������������������� puolikiinteäpiirteiset elemen�� semi-���������������������
kieli
suhde on pelkistetyn Weil kirjoittaa turvan tarpeesta: ”Turvallisuus on elintärkeä sie- matemaa���n������ formaaliset symbolit
Hengissä pysymisen tilat ovat yleensä ne ihmisen elämän ar-
"sopivat" symbolit
ko�������������������n��l�
lun tarve. Turvallisuus merkitsee, ettei pelko tai kauhu paina sielua
kuuluvaksi myös työn (Max-Neef 1991, 32-33).
aika
asunnon suunni����, käy�� ja muokkaus
-
onomatopoee���n����a
Hengissä pysymisen tarve (subsistence) käsittää ne tarpeiden
1943). Max-Neef lukee hengissä pysymisen tarpeen tyydyttäjiin
periaatteella kuin aiemmin luvussa 2 esitetyt filtterimallit: teo-
esimerkki
yhteys on sopimuksenvarainen tunnus, logo
Ihminen voi yrittää ratkaista elämänmuotonsa ja ympäristön välisen yhteensopimattomuuden psyykkisellä työllä (kuvio 17), jossa ympäristön elementit voivat osaltaan auttaa ekstrapsyykkisenä säätelyvälineenä. Jos ristiriita on liian suuri ratkaistavaksi tällä tavalla, ihminen torjuu suunnittelijan ympäristön kautta lähettämän vistin: ”en voi olla kotonani täällä”.
3.2 elämänmuotoympäristön vaihtoehdot – filtterimalli
koko kalustus, kaappi, keinutuoli, ����������, lamppu, maljakko, sänky, kello, rukki, verhot, taide tai koristeet, TV/radio/stereot, kei��������, soi��, lehdet/kirjat, kukat, ��������, puhelin, rauhallisuus
minän eheyden ylläpito
luonnollinen tai automaa���n savu ja tuli kausaalisuhde
ihminen, vaihe 3
li toimii normaalisti, kodin kokeminen on mahdollista: suuri osa
puolikiinteäpiirteiset elemen�� semi-���������������������
"ais��l���u����" "terapiana" "henkireik����
ympäristö tarjoaa vaihtoehtoja ja rajoi�����, ihminen tekee valintoja
kuvaus merkin ja objek�� välisestä suhteesta
vaihe 4
3.1 suunnittelija– ympäristö–ihminen –prosessimalli
koko asunto, puutarha/piha, olohuone, KROratkaisu, sauna, makuuhuone, kei��, kellari/varasto, työhuone/oma ���, ruoka���, kodinhoito-tai pukuhuone, takka, leivinuuni, ka����k���, holvi, parveke, portaikko, autokatos, sisä-/ulko����������, ala-/yläkerran suhde, avaruus/ �����u�, asunnon arkkitehtuuri, ympäröivä metsä
+
propabilis���� ympäristösuhde
possabilis���� ympäristösuhde ympäristö ei määritä, vaan tarjoaa vaihtoehtoja- osa vaihtoehdoista on kuitenkin todennäköisempiä
tyydyttäjät, jotka pitävät ihmisen hengissä ja terveenä. Hengis-
hän luettelee kuuluvaksi ruoan, veden, unen ja suojan (Maslow
Elämänmuoto-ympäristön vaihtoehdot – filtterimalli toimii samalla
kiinteäpiirteiset elemen�� ���������������������
"psyykkisten kon�������������na"
indeksiaalinen
ranskalainen ja italialainen USA kaupunki U.S city hengissä pysymisen french and italian city
toiminta rakennetussa ympäristössä ja luonnossa
+
torjutut "vieraat" symbolit symbolit
"sopivat" symbolit
saavute������������y�������� kehityssuunta, kun lievemmät keinot eivät toimi
12-13
itse egenwelt
13
Ympäristön ja elämänmuodon ristiriita aktivoi ihmisen toimimaan. Ihmisen täytyy muokata suhdettaan ympäristöönsä: joko hänen täytyy sopeutua, tai sitten muokata puolestaan ympäristö itselleen sopivaksi. Ihmisellä on tähän kaksi keinoa: vaellus ja [itse]suunnittelu. Tosin sanoen, joko ympäristön muokkaaminen elämänmuodolle sopivammaksi esimerkiksi personoimalla, eli remontoimalla tai sisustamalla niin, että kodin kokeminen mahdollistuu (kuvio 18), tai muuttamalla uuteen ympäristöön, jolloin suunnittelija–ympäristö–ihminen –
Empiirisen10 tiedon perustella voidaan olettaa, että kun mal-
patologiset (sairaanloiset) keinot
Vasen: (kuvio 4) Ihminen, ympäristö, suunnittelija.
saavute������������y��������
ympäristön vaihtoehdot-filtteri
prosessimalli voi alkaa alusta.
sosiaalinen ryhmä mitwelt
ympäristö umwelt
toiminta rakennetussa ympäristössä ja luonnossa
pienimuotoista suunnittelua kutsutaan tässä työssä itsesuunnitteluksi (Horelli-Kukkonen 1993, 31).
elämänmuotofiltteri
dikseen.
tarpeen tyydy������� konteks�
psykosomaa���� häiriöt
(esim. kävely luonnossa)
toiminnot, fyysinen puoli ihmisen kehoon liittyvät tapahtumat,
ydin core
kieli
1.
4.
tarpeen tyydy�������
psykopaa���n käy���tyminen
sosiaalinen toiminta
sen psyykkinen puoli sisältää kognitiiviset1 ja emotionaaliset2
ydin core
on pelkistetyn formaaliset symbolit suhde ra����a�����
matemaa���n������
toiminnallis-emo����a������ mo��������e� symbolit USAranskalainen ja italialainen painote�����i�p���u� USA U.S kaupunki city suhde on enemmänU.S tai city mielivaltaiset french and italian city vähemmän ra����a������ symbolit sovi���������������������
USA ranskalainen ja italialainen U.S city kaupunki french and italian city
elämänmuodon mukaiset ja mahdolliset vaihtoehdot
ranskalainen ja italialainen kaupunki french and italian city
ihminen
2.
GSEducationalVersion GSPublisherEngine 651.0.10.100
tarpeet
suunnittelija
tarpeiden tyydyttäjät tilallisessa kontekstissa
sosiaalinen: ·ihmissuhteet ·suhde yhteisöön ja yhteiskuntaan
(esim. keskustelu)
dään psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena (kuvio 5). Ihmihalu������������y��������
sta sta tu tus s d la ec sk re ee as es
3.
kaikki mahdolliset tarpeiden tyydyttäjät
fyysinen: ·oma keho eli ruumis ·fysiologiset toiminnot (verenkierto, hormoonit yms.)
kuvio 5. Ihminen psyko-fyysis-sosiaalisena kokonaisuutena (Peltomaa & ym. 2006, 56-59)
Ihmiskäsityksiä on useita, mutta tässä yhteydessä ihminen näh-
sta sta tu tus s d la ec sk re ee sta sta ase tu tus s s d la ec sk re ee as es
ympäristö
psyykkinen: ·�����l�����������������i��� toiminnot ·emo����a������������n��
ja sosiaalinenyksityisyyden puoli ihmisensäätely: ihmissuhteen ja suhteet yhteisöön ja
sta sta tu tu sta sstad s la tu tuecs ske s d rela e ec asske re ese as es
sta sta tu tus s d la ec sk re ee as es
KANSI
GSEducationalVersion GSPublisherEngine 651.0.10.100
Diplomityö Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin tiedekunta Nykyaikainen arkkitehtuuri Iida Räsänen Pääohjaaja: Rainer Mahlamäki 10.5.2016
Jos koti syntyy luvussa 1.1 esitetyllä tavalla, eli ihmisen ja hänen asumansa ympäristön vuoropuhelusta, täytyy tarkastelun painopisteenä olla näiden välinen suhde. Täytyy kysyä: ”miten ihmisen ja ympäristön vuoropuhelu toimii?” ja ”mikä on arkkitehdin osuus tässä vuoropuhelussa?” Tässä luvussa määritellään yhteisyhteisöllinen lyhyesti mikä psyykkinen tämän työn näkökulmasta on ihminen, kunnallinen säätely itsesäätely suunnittelija säätely ·pienryhmät ja ympäristö ja mitä perustavanlaatuisia fyysinen sosiaalinen ·poli�i��� piirteitä ·käy��������näiden väliseen vuorovaikutukseen kuuluu. ponnistelu toiminta ·kaavoitus kehykset ·markkina- Tämän ·paikallis- työn käsitys ihmisen, suunnittelijan ja voimat yhteisöt ympäristön vuorovaikutuksesta perustuu arkkitehti psyykkinen Amos Rapoportin ajatuksille, jotka hän on esittänyt työ teoksissaan House, Form & Culture (1969), Human Aspects of Urban Form: Towards a Man-Environment toiminta rakennetussa Approach to Urban Form and Design (1977) sekä ympäristössä ja luonnossa The Meaning of the Built Environment: A Nonverbal Communication Approach (1982).
Hengissä pysyminen: Hengissä pysyminen tilat. Turva: Territoriot, kynnys, oma asunto, oma huone, naapuriyhteisö, sosiaalityöntekijän vierailut, vertaistuki. Kiintymys: Yksityisyyden tilat, perhe, ystävien kyläily, naapuruston yhteiset tilat puutarha, kesäkeittiö ja harrastehuone. Ymmärtäminen: Työhuone, internet, televisio, radio. Osallistuminen: Naapuruston talkoot ja kokoukset, puutarhan hoito, nyyttärit kesäkeittiössä. Joutilaisuus: Oma koti elvyttäjänä, sauna ja puutarha henkireikätilana. Luominen: Maalaaminen, kirjoittaminen, käsityöt ja nikkarointi harrastehuoneessa. Identiteetti: Perinteinen pihapiiri ja harjakatto kodin symbolina, oman elämänmuodon mukainen tilaohjelma ja kodin symbolit mielihyväsävytteisen minuuden tukija.
Vapaus: Vapaus elää elämänmuotonsa mukaisesti kotonaan. Hengissä pysyminen: Lämpö, hygienia. Kiintymys: Ystävien ja tuttavien tapaaminen. Osallistuminen: Saunaseuraan kuuluminen, talkootyöt. Joutilaisuus: Saunominen, avantouinti. Identiteetti: Saunominen perinteenä, suomalaisuuden symbolina. Vapaus: Kaikki ovat tervetulleita. c. Kuntopolku: Hengissä pysyminen: Terveys, liikunta. Turva: Riittävä valaistus, kunnossapito. Kiintymys: Ystävän kanssa juoruilu, koiran ulkoiluttaminen. Vapaus: Jokamiehenoikeus. Joutilaisuus: Elpyminen luonnossa. d., g. ja j. Naapurusto: Turva: Perheenjäsenen huolenpito. Kiintymys: Perheenjäsenen tapaaminen. Osallistuminen: Osallistuminen suvun yhteisiin projekteihin. Identiteetti: Lapsuudenkoti. e. Kirkko: Hengissö pysyminen: Henkinen hyvinvointi. Turva: Uskonto lohduttajana. Kiitymys: Ystävien tapaaminen kirkossa. Ymmärtäminen: Elämän, muiden ja itsensä ymmärtäminen. Osallistuminen: Osallistuminen kirkon talkoisiin. Luvuus: Kuorossa laulaminen. Identiteetti: Puukirkko kulttuurin symbolina, kristinusko identiteetin symbolina. Vapaus: Uskonvapaus. f. Seurakuntatalo: Hengissä pysyminen: Henkinen hyvinvointi. Turva: Tukiryhmä, tukihenkilö. Kiintymys: Ystävien tapaaminen, tukiryhmän kanssa kokokoontuminen, tukihenkilön kanssa keskustelu. Ymmärtäminen: Luentotilaisuuksissa käyminen. Osallistuminen: Seurakunnan toimintaan osallistuminen. h., i. ja l Työpaikka: Hengissä pysyminen: Työ, palkka. Turva: Vakituinen työ. Kiintymys: Työkavereiden kanssa juoruilu. Ymmärtäminen: Töissä oppiminen. Osallistuminen: Yhteiskunnan jäsen, veronmaksaja. Identiteetti: Ammatti-identiteetti, minäkuva. Luominen: Luovuuden käyttäminen työpaikalla. k. Tukikohta: Hengissä pysyminen: Ruoka, lämpö, vaatetus, hygienia. Turva: Tukirinki, paikka, josta saada apua ja neuvoja. Kiintymys: Tuttavien ja ystävien tapaaminen, huolenpito. Osallistuminen: Vapaaehtoistyö. Joutilaisuus: Ajanvietto, iltamat, yhteinen ruokailu. Identiteetti: Vertaistuki, auttaja. Vapaus: Kuka vain on tervetullut. l. Kauppa: Hengissä pysyminen: Ruokaostokset, vaateostokset. Joutilaisuus: Ostoksilla käyminen ajanvietteenä. Vapaus: Esteettömyys. m. Lukio, opisto: Kiintymys: Tuttavien tapaaminen liikuntaharrastuksessa ja kursseilla. Ymmärtäminen: Kursseilla käyminen, käsityöpajoihin osallistuminen, paremmaksi tuleminen liikunnassa. Kirjastossa käyminen. Osallistuminen: Näytöksiin ja näyttelyihin osallistuminen. Joutilaisuus: Liikuntaharrastus ja lukuharrastus elvyttäjänä. Kirjasto henkireikätilana. Luominen: Matonkutominen, kirjoittaminen, maalaaminen. n. Vesistö: Hengissä pysyminen: Kalastus ruoan hankintana. Joutilaisuus: Lumoutuminen veneillessä. Identiteetti: Minäkuva.
Koti ja kodittomuus arkkitehdin näkökulmasta
b. Yleinen sauna:
Diplomityö 2016
Vasen (kuvio 50): Aksonometria 1:2000
71
https://issuu.com/iidarasanen/docs/kotijakodittomuusarkkitehdinn__k__k/1?e=11086349/30000297 http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-201606012091.pdf