Kuvansin koulun 6. luokan matka Skotlantiin Kuvansin koulu on tehnyt yhteistyötä vuodesta 2007 skotlantilaisen Yester Primary schoolin kanssa. Vuosittain koulun oppilaat ovat kirjoittaneet yhteistä blogia ja oppilaat ovat saanet myös henkilökohtaisia kirjekavereita. Viime helmikuussa skotlantilaiset vierailivat Kuvansin koulun vieraana ja nyt oli vuorossa kuvansilaisten retki Skotlantiin. Retkeä oli odotettu todella innokkaasti. Matkan ajankohta oli 25.9.- 29.9. 2011. Sunnuntaiaamuna lähdimme Kuvansin koululta klo 5.15 ja unet olivat jäänet vähäisiksi monelta oppilaalta matkajännityksen vuoksi. Pysähdyimme tauolle Orivedellä ja pienen välipalan jälkeen jatkoimme kohti Tamperetta. Lentoasemalla rutiinit sujuivat liukkaasti ja niinpä olimme pian lentokoneessa ja keula osoitti Edinburghiin. Iltapäivällä laskeuduimme Skotlantiin ja meitä oli vastassa ystävyyskoulumme opettaja Mr Michael Purves. Hän oli järjestänyt yllätyksen, sillä meitä odotti bussin sijasta kolme Mersu-limusiinia. Matkalla saimme nauttia kumpuilevista peltomaisemista ja huomasimme heti ettei Skotlannissa ole kovin paljon metsiä. Limusiineilla matkasimme Dunbarin Innerwickiin, jossa majoituimme koululaitoksen omistamaan leirikeskukseen. Meille oli sinne järjestetty petivaatteet liinavaatteineen ja pyyhkeet. Majoituttuamme meille tarjoiltiin herkullista parsaperunakeittoa kaikkine lisukkeineen. Illaksi menimme kirjekavereiden ja heidän vanhempien kanssa läheiselle rannalle nauttimaan grilliruokaa ja saimme maistaa tuoretta makrilliä. Oppilaat pelailivat yhdessä kirjeakavereidensa kanssa rantahietikolla ja korkeilla kivillä ja kallioilla. Maisemat olivat jylhät. Jyrkät rantakalliot ja suuri meri oli vaikuttava näky. Yöksi palasimme majapaikkaamme ja ennen nukkumaan menoa kirjoitimme vielä matkapäiväkirjaa, jota täydensimme jokaisen päivän päätteeksi. Maanataiaamuna aamupalan syötyämme menimme koulubussilla Giffordiin Yester Primary schooliin. Kokonnuimme aluksi saliin, jossa skotit esittivät muutaman laulun ja saimme tietoa heidän maastaan Power Point-esitysten avulla. Me kerroimme heille ilveksestä, karhusta ja kurjesta ja näytimme kuvia Joroisista, Kuvansista ja Varkaudesta. Esitysten jälkeen kiertelimme koulussa tutustuen eri luokkiin ja koulun tiloihin. Skotlannissa koulu aloitetaan viisivuotiaana ja esikoulu on koulun yhteydessä, jossa oppilaat ovat vain kolmevuotiaita. Tutustuimme luokissa älytauluihin ja saimme kuulla, että Skotlannissa jokaisen koulun jokaisessa luokassa on älytaulu! Koulukierroksen jälkeen pelasimme unihocia. Se on melkein kuin meidän sähly, mutta sitä pelataan muovisella kiekolla. Pelin jälkeen meille tarjottiin koululla lounas. Heidän koulussaan oppilaat voivat valita aterian neljästä eri vaihtoehdosta. Ennen ruokailua he laittavat ranteeseensa värillisen rannekkeen ja jota näyttämällä keittiötädit osaavat antaa oikean ruuan. Jälkiruokia oli myös useita erilaisia. Ruoka maksaa noin 2-3 puntaa, mutta kaikki eivät ruokaa osta vaan syövät omia eväitään. Kouluun tutustumisen jälkeen menimme pienelle kävelylle Giffordin kylälle. Vaikka kylässä ei asu kovin paljon ihmisiä, niin näkymä on kuin pienessä kaupungissa. Talot ovat lähekkäin ja kaupat ja liikkeet ovat hyvin lähellä toisiaan. Pihat olivat hienosti hoidettuja ja osalla pihoista kasvoi jopa pieniä palmuja. Kaunis ja tiheä nurmi on hyvin tyypillistä lähes kaikkialla ympäristössä. Talot ja rakennukset ovat kivisiä ja satoja vuosia vanhoja. Koska olimme Skotlannissa, golfin kotimaassa, niin sitten oli vuorossa golfausta ja nurmikeilailua. Jakaannuimme kahteen ryhmään. Ensin pojat menivät golf-kentälle ja tytöt nurmikeilaukseen. Golfausta meille opetti entinen ammattipelaaja, joka kertoi pelanneensa 50 vuotta ja joka päivä. Hän osasi nopeasti opettaa lajin alkeet ja kehotti monia meistä aloittamaan pelaamisen, koska opimme niin nopeasti.
Nurmikeilaus oli kivaa. Ideana oli heittää keilapallo mahdollisimman lähelle valkoista pikkupalloa. Keilapallo on hieman soikea ja painopiste on vähän sivulla, joten pallolla heitetään kierteinen heitto kohti maalipalloa. Nurmi oli aivan uskomattoman hienoa ja tiheä. Sellaista nurmea ei Suomessa kertakaikkiaan ole. Keilaklubilla söimme pienen välipalan urheilusuoritusten päätteeksi. Illalla kirjekaverit ja muutamat heidän vanhempansa tulivat vierailulle majapaikkaamme. Pelailimme lautapelejä, nautimme mehua, kahvia, teetä ja pientä makeaa syötävää samalla seurustellen. Kirjekavereiden vanhemmat olivat leiponeet maukkaita herkkuja.
Tiistaina ohjelmassa oli ilmailumuseo ja surffaus. Aluksi tutustuimme ilmailumuseossa Concordeen, johon pääsimme myös menemään ihan sisälle asti. Kävimme katsomassa myös muita koneita ja sitten pääsimme uuteen interaktiiviseen Fantastic Flight- halliin, jossa oli paljon tekemistä. Pääsimme kokeilemaan miksi ja miten erilaiset esineet lentävät. Pääsimme kokeilemaan myös simuloitua laskeutumista. Kierroksen jälkeen söimme museolla ja sitten olimme valmiina lähtemään merelle. Belhaven Bayn rannalla meitä odotti kolme lainelautailun opettajaa. Märkäpuvut päälle, laudat rannalle, pienet pelit ja leikit rantavedessä ja sitten olikin jo sopivan lämmin aloittaa lautailun opettelu 13-asteisessa meressä. Aluksi tuuli oli melko tyyntä ja se oli hyvä sää ottaa tuntumaa lautaan. Vähitellen opimme alkeita ja tuuli voimistui ja osa meistä oppi jo seisomaan laudan päällä ja sai tuntumaa oikeaan surffaukseen. Illalla menimme skotlantilaiseen iltaan heidän koulunsa lähellä olevalle ”seurojen talolle.” Saimme nauttia säkkipillin soitosta, saimme seurata heidän tanssi- ja musiikkiesityksiänn ja myös itse tanssia skotlantilaisia perinteisiä tansseja. Ruokana oli haggista eli ruokaa, joka on tehty lampaan vatsalaukkuun. Meillä oli suuria ennakkoluuloja haggisia kohtaan, mutta se oli todella herkullista ruokaa. Oli mukava kokea kuinka kaikki skotlantilaiset lähes vauvasta vaariin tanssivat yhdessä meidän kanssamme. Paikalla oli paljon skotlantilaisten oppilaiden vanhempia. Lopuksi oppilaat vaihtelivat osoitetietoja, joten moni sai uuden kirjekaverin entisen lisäksi. Ilta oli fantastinen. Keskiviikkona vierailimme Skotlannin pääkaupungissa Edinborghissa. Ensiksi suuntasimme Edinburghin linnaan, jossa näimme sekä kruununjalokivet että sotilaiden koirien hautausmaan. Linnan muurilta oli huikeat näkymät kaupunkiin ja merelle. Linnassa oli paljon turisteja ympäri maailmaa. Kaupugilla teimme ostoksia ja kävimme italiaisessa pizzeriassa ruokailemassa. Sää oli mahtava. Aurinko paistoi ja lämmintä oli 24 astetta. Tuntui ihan kesältä ja niinpä menimme seuraavaksi avobussilla kaupunkikierrokselle. Palasimme majapaikkaamme 40 minuutin matkan jälkeen ja sitten oli aika vähän pakata jo lähtöä varten. Illalla meillä oli illallinen Rocks-ravintolassa. Siellä oli mukavaa pientä ohjelmaa. Söimme ja juttelimme ja nautimme viimeisestä illasta kavereidemme kanssa. Opettajamme Jyrki Ikonen oli pukeutunut kilttiin ja Michael Purves nimitti häntä oikeaksi suomalaiseksi skotiksi. Jäi vähän epäselväksi, että oliko se kohteliaisuus.
Torstaina oli herätys kello 2.30. Unet jäivät lyhyeksi, mutta kaikki olivat reippaina lähtemään kotia kohti. Edinburghin lentoasemalla oli paljon enemmän kauppoja kuin Tampereella ja sieltä löytyi vielä lisää tuliaisia ja saimme tuhlattua viimeiset punnat. Lentokoneessa suurin osa jaksoi vielä muistella mukavaa matkaa ja vähän oli haikea mieli kun oli pitänyt jättää hyvästit hyville kavereille. Bussi oli meitä vastassa Tampereella. Vaajakoskella söimme myöhäisen lounaan ja perille Kuvansiin pääsimme kello neljä. Matkasta jäi mukavat muistot satojen valokuvien lisäksi. Matkastamme tulee lähiaikoina
vielä pari pientä elokuvaa blogisivullemme, joka löytyy osoitteesta: http://varkaus2011.blogspot.com/ Jyrki Ikonen kirjoitti matkakertomuksen yhdistellen oppilaiden päiväkirjojen tekstejä.