Inari-Saariselka matkailulehti by Inari Saariselka

MATKAILUN JA VAPAA-AJAN ERIKOISLEHTI

2/2013

IVALOJOKI

Tarinoiden ja legendojen virta s. 4 Saariselällä panostetaan

MAASTOPYÖRÄILYYN s. 12

UK-puisto 30 vuotta!

Vaeltajan paratiisi täyttää pyöreitä s. 14

KAAPIN JOUNIN TILA

tutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön s. 28

SISÄLTÖ Ivalojoki –tarinoiden ja legendojen virta s. 4

Kun Jänkhällä Jytisee s. 24

Saariselkä MTB Weekend tuo maastopyöräilijät tunturiin s. 8

Erähotellin taivaalla näkyvät keskiyön aurinko ja upeat revontulet s. 26

Inari–Saariselkä Kesän ja ruskan viikko-ohjelma 2013 s. 36

Saariselällä panostetaan maastopyöräilyyn s. 12 Ijahis Idja järjestetään elokuussa jo kymmenennen kerran s. 13

Kaapin Jounin tila tutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön s. 28 Safarilla voi ajaa huskyvaljakolla tai ratsastaa hevosella s. 30

Inari–Saariselkämatkailualueen palveluhakemisto s. 38 Tapahtumakalenteri s. 43 Apua lomasuunnitelmien tekoon s. 44

Inari Saariselkä

Maineikas Urho Kekkosen kansallispuisto 30 vuotta s.14

Matkailun ja vapaa-ajan erikoislehti

Nro 2/2013

Painosmäärä: 20 000 kpl Paperi: Sisätaitto, Galerie Fine Silk Kansi, Galerie Art Silk

Julkaisija

Inari-Saariselkä Matkailu Oy Kelotie/Siula 99830 Saariselkä

Päätoimittaja

Siida s. 18 Inari on kalastajan työmaa s. 20

Markku Oravainen Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Toimitus ja taitto

Utsjoen luontotupa saa uuden näyttelyn s. 32 Inari–Saariselkämatkailualueelle uusi logo! s. 33 Utsjoki– hotelli Suomen huipulla s. 34

Inari Saariselkä 2/2013

Inari-Saariselkä Matkailu Oy Focus Flow Oy

Painopaikka PunaMusta Oy

ISSN-L 2323-6590 ISSN 2323-6590 (painettu) ISSN 2323-6604 (verkkojulkaisu) www.inarisaariselka.fi

Inari–Saariselkä, matkailualue Suomen huipulla Pohjoisimman Lapin luonto ja ainutlaatuinen kulttuuri antavat tilaisuuden kokeilla aktiviteetteja, joihin ei muualla ole mahdollisuutta. Yötön yö kestää täällä yli kaksi kuukautta, aurinko siintää horisontissa ympäri vuorokauden ja päivänkulkua on lähes mahdoton mitata. Aurinko loistaa taivaalla toukokuun puolestavälistä heinä-elokuun vaihteeseen. Valoa ja virtaa riittää niin eläinkuin kasvikunnallekin, ihmisistä puhumattakaan. Retkeilijöille Inari – Saariselkä on täynnä mahdollisuuksia, eivätkä maisemat lopu kesken. Kirkkaat joet ja välkkyvät vesistöalueet tarjoavat kesällä tekemistä kalamiehille, kullanhuuhtojille, melojille sekä koskenlaskua ja veneilyä harrastaville. Patikoi ja kuuntele luonnon rauhaa Inari – Saariselän matkailualueen tunturimaisemissa helppokulkuisilla sekä hyvin merkityillä reiteillä, koe kalastamisen riemu erämaajoella ja vaskaa kultaa kokeneen kullankaivajan opas-

NUORGAM

tuksella. Kun olet maistanut UTSJOKI Saariselän tarjontaa, laajenna reviiriäsi Inarijärven jylhiin NÄÄTÄMÖ maisemiin. Tutustu saameSEVETTIJÄRVI laiskulttuuriin Inarissa, risKARIGASNIEMI teile laivalla pyhälle Ukonkivelle tai käännä jokiveneen keula kohti Lemmen- tai NELLIM Ivalonjokea. Utsjoelta löyINARI MENESJÄRVI dät Kevon luonnonpuiston IVALO LEMMENJOKI ja Fiellu-vesiputouksen. Euroopan parhaat lohijoet Teno RAJA-JOOSEPPI ja Näätämöjoki kutsuvat kaSAARISELKÄ KAKSLAUTTANEN KIILOPÄÄ lastamaan. TANKAVAARA Pohjoisimman L apin maasto on vaihteleva sekoitus tuntureita, erämaata, soisia metInari-Saariselkä logon. Muutoksien siä ja polveilevia vesistöjä. Alueella on tarkoituksena on parantaa alueen tunuseita suojelualueita ja kansallispuisnettuutta sekä kotimaan että ulkomaitoja. Juuri tämä maisemien kirjo tekee silla markkinoilla. siitä kiinnostavan kohteen kerta toisensa jälkeen. Tervetuloa Lapin kullan kimalluksen alkulähteille! Aluemarkkinointiyhtiölle uusi nimi ja logo

Pohjois-Lapin Matkailu Oy on muuttanut nimensä Inari-Saariselkä Matkailu Oy:ksi (Inari-Saariselkä Tourism Ltd) ja samalla ottanut käyttöön uuden

Markku Oravainen Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Ivalojoki – tarinoiden ja legendojen virta TEKSTI Seppo J. Partanen

iekö Suomessa toista Ivalojoen vertaista erämaajokea, joka on täynnä tarinoita ja jälkiä menneistä vuosisadoista. Jokainen joen mutka, koski ja niva, suvanto ja sivupuro voisi kertoa kullankaivajien onnesta ja pettymyksistä, kadonneista kulkijoista ja kulta-aarteista, yksinäisistä erakoista, saamelaisten menneisyydestä, noitarummuista, staaloista ja maahisista. Menneisyys on taltioitu myös jokivarren nimistöön; Surmaköngäs, Saarnaköngäs, Louhioja, Kolmoskoski, Rovaniemenkoski, Iisalmenoja…

Ei siis ihme, että tämä vauhdikkaiden koskien ja rauhallisten suvantojen virta valittiin vuoden 2005 parhaaksi retkikohteeksi Suomessa. Yli 200 km pitkä Ivalojoki saa alkunsa Pallastuntureiden katveesta asumattomilta tunturi- ja jänkäalueilta. Puolimatkasta jokivarteen ilmestyvät 4

Inari Saariselkä 2/2013

KUVAT Seppo J. Partanen ja Inari-Saariselkä Matkailu Oy

ensimmäiset ihmisasutuksen merkit; Lisman saamelaiskylä, vanhalta nimeltään Salkko. Ikivanha Lapin kulkukeino Kittilästä Inariin on hyvä melontareitin aloituskohta, sen jälkeen myötävirtaan kulkija kokee ensimmäiset kosket. Hiljainen erämaavirta yltyy loppupäässä kuohuviksi koskiksi ja puhkaisee uomansa syvien kurujen läpi Inarijärven tasankomaille. Tällä jylhällä ja koskisella osuudella ovat kultamaat, upeimmat maisemat, vauhdikkaimmat kosket ja niiden välissä rauhalliset suvannot. Täällä ovat myös jäljet sukupolvien unelmasta, joka on monta kertaa ollut vähällä toteutua. Kultaryntäys toi Inarin maailmankartalle Senaatin lähettämä retkikunta löysi Ivalojoen Nulkkamukasta 0,2 grammaa kultaa syyskuun 16. päivänä 1868. Seuraavana kesänä kaksi merimiestä kaivoi lyhyenä aikana 2 kiloa kultaa ja tästä alkoi edelleen jatkuva kultahulluus. Tuntemattomaan Inarin Lappiin ryhdyttiin raivaamaan teitä ja polkuja, rakentamaan erämaatupia ja tukikoh-

tia. Pitäjän asukasluku kaksinkertaistui nopeasti. Ivalojoen Kultalan Kruunun Stationi on Lapin kultahistorian keskeisin paikka ja upea luonnonnähtävyys. Valtio lähetti 38 miestä hallinnoimaan kultaryntäystä kesällä 1870. Heitä varten rakennettiin Kultala, joka on edelleenkin pystyssä: hallintorakennus, poliisien väentupa, kapakka, leipomo, sauna ja aitta. Kultalan rakennukset on korjattu tai uudelleen rakennettu, ympäristö raivattu ja miljöö suojeltu Museoviraston arvovallalla. Uudet infotaulut Kultalan pihalla kertovat yleistiedot paikan menneisyydestä, mutta paljon ne jättävät kertomatta. Pihapiiri ja lähiympäristö kätkevät runsaasti jälkiä yli 140 vuotta jatkuneesta kullankaivusta ja juuri ne saavat maiseman elämään. Jakob Ervast ja Nils Lepistö kaivavat vesiojaa villin erämaajoen terassilla kesällä 1869. Seuraavana kesänä sadat miehet jonottavat pääsyä virkamiesten puheille. Maamittari takoo kivivasaralla numeroita kauppias Goveniuksen ja kruununvouti Plantingin valtauspaaluihin. Ervast ja Lepistö kiroavat herrat sy-

Kultalan asemakaava v. 1874.

vimpään helvettiin. Heidän kultamaansa on uusilla omistajilla ja he anovat ja saavat apua maaherralta. Kummituksia ja kultahulluutta Kultalan punertavat ja harmaat seinähirret voisivat kertoa satoja samanlaisia tarinoita. Ne ovat nähneet vuorimestarin punnitsevan kultaa ja poliisien lähtevän kuljettamaan sitä erämaan halki Kittilään, Ouluun ja Helsinkiin Suomen Pankkiin. Ne ovat kuulleet melun viereisessä kapakassa, yksinäisten talvivahtien kaamoshulluuden, hakkujen ja lapioiden kiivaan kalkkeen kultaryntäyksen alkuvuosina, muutaman riemunhuudon ja sadat epätoivon huokaukset, vuosikymmenien hiljaisuuden. Valtion valvontaa ja virkamieskuntaa vähennettiin vuosi vuodelta. Vuodesta 1878 valvonta siirrettiin kokonaan paikalliselle eli Sodankylän nimismiehelle ja valtio lähetti paikalle neljä virkamiestä. Kullankaivu suuntautui 1870-luvun lopussa Sotajoelle ja Palsinojalle, jolloin Kultalan ympäristö hiljeni. Kultalalle löytyi ensi kertaa talvi-

käyttöä Suomen Tiedeakatemian aloitettua 1882 napaseudun tutkimukset. Professori Selim Lemströmin johdolla tutkittiin revontulia vetämällä puhelinjohto ”Pietarlauttasen” päälle. Paikka on nykyisillä kartoilla Kehäpää ja sieltä opiskelijat raportoivat Kultalaan havainnoistaan. Tässä yhteydessä Kultalaa peruskorjattiin ja eteis- eli asehuone sai nykyisen valkoisen kalkkimaalin pintaansa. Pahoin rapisKultalan punertavat ja harmaat seinä- tuneen Kultalan hirret voisivat kertoa satoja tarinoita. katon korjautti

Presidentti Kekkonen Kultalassa.

Suomen Kuvalehti 1931. Lapin kullankaivun 100-vuotisjuhlien yhteydessä herätettiin ajatus kultahistorian elvyttämisestä. Perustettiin Lapin Kultala Säätiö, jonka toimesta ja Museoviraston valvonnassa aloitettiin Kultalan, Pahaojan ja Mobergin kämppien kunnostustyöt 1972. Kekkonen vaskasi kultahipun Presidentti Urho Kekkonen vieraili Kultalassa 1977 juhlistamassa entisöinnin valmistumista. Uudelleen rakennetus5

sa leipomossa leivottiin juhlavieraille nisuleipää. Väentupa rakennettiin uudelleen 1982 ja Åke Lindman kuvasi pystytystä suunnitteilla ollutta elokuvaa varten. Tämä Paavo Pitkäsen, Herman Stigzeliuksen ja Åke Lindmanin sarja ei saanut rahoitusta ja se toteutui uudessa muodossa parikymmentä vuotta myöhemmin. Metsähallitus rakensi kaksihuoneisen autiotuvan 1970 ja se paloi maaliskuussa 1995. Uusi autio- ja varaustupa valmistui 1996. Tunturiladun talkootyönä 1968 rakentama riippusilta purettiin ja tilalle rakennettiin uusi 1997.

erilaisia maastoja, maisemia ja luontotyyppejä; Repo- ja Pomokairan suuret suoalueet, useita tunturiseutuja, vanhoja jo unohtuneita kulkukeinoja kuten Rovasen ja Hammasjärven ”tiet”, jokivarsia myötäilevät vanhat postipolut. Eniten käytetty reitti vie Sotajoen Pahaojalta noin 13 km päähän Ivalojoen Kultalaan. Sotajoen ja Ivalojoen ylitys on jännittävä kokemus riippusiltoja pitkin. Kultalasta voi patikoida sekä ylä- että alavirtaan. Joen ylitys on mahdollista vain Kutturan ja Kultalan siltoja pitkin. Ritakoskessa kämpän yläpuolella on kahluupaikka, mutta kahlaaminen voimakkaasti virtaavassa vedessä liukRantojen kivipellot ovat muistoina kaiden kivien päällä ihmisen hulluudesta löytää kultaa on vaativa suoritus. metrien syvyisten maakerrosten alta. Jokivarressa saattaa kohdata veneilijöiYli 140 vuotta jatkuneiden kultau- tä, joilta voi pyytää apua joen ylitykseen. nelmien jäljet ovat näkyvillä Ivalojoen Tulistelu- ja asentopaikkojen lisäksi varrella: kilometrikaupalla kivisiä pirun- kulkijalle on tarjolla autio- ja varauspeltoja, kultarännien kivipilareita, rauni- tupia Sotajoen Moberginojalla ja Paoituneita kämppiä, rautaromua, kaivan- haojalla, Ivalojoen Kultalassa ja Ritatoja ja valtauksien rajapyykkejä. Luonto koskella sekä Louhiojalla. taiten peittänyt jäljet niin, että vain harjaantunut silmä pystyy ne erottamaan. Kanootilla Ivalojoen koskiin Tunturikoivu, paju ja sammal naamioi- Ivalojoki on yksi Lapin suosituimmista vat sortuneet kämpät ja montut. Ranto- vesiretkeilykohteista. Olen elämäni varjen valtavat kivipellot ovat muistoina ih- rella kolunnut kymmeniä kertoja Ivamisen hulluudesta löytää kultaa metrien lojoen kosket myötävirtaan Kutturasta syvyisten maakerrosten alta. tai Ivalon Matista sekä kerran koko 400 km kultareitin Ivalojokea vastavirtaan Patikkaretkeilijän polut Ounasjoen vesistöön ja Rovaniemelle. Ivalojoki virtaa lähes koko matkansa Jokainen retki on ollut ainutkertainen ja luonnonsuojelualueilla; Puljun ja Ham- muistorikas; vanhat muisti- ja mielikumastunturin erämaa-alueella ja niiden vat on aina unohdettava, on keskityttävä keskellä Lemmenjoen kansallispuis- jokaiseen hetkeen, kiveen ja joen muttossa. Kokeneelle vaeltajalla on tarjolla kaan uudella tavalla. Tämä johtuu pal-

Inari Saariselkä 2/2013

Ivalojoen jylhiin maisemiin pääsee tutustumaan myös Lapin Luontolomien suihkuturbiiniveneellä.

jolti siitä, että veden korkeus vaihtelee nopeasti säistä riippuen. Mitä korkeammalla vesi on, sitä vauhdikkaampia ovat kosket ja lopulta helppolaskuisempia. Tavallisin lähtöpaikka Ivalojoen koskireitille on Kutturan sillan alla. Muutaman kilometrin jälkeen alkavat kosket ja nivat, joita riittää noin 40 km matkalla kymmenittäin. Koskista on saatavissa laskunuotit, joihin tutustuminen antaa yleisohjeet, mutta jokainen kivi ja pyörre on itse poimittava. Annoin kerran koskenlaskuohjeet aloittelevalla melojaparille. ”Hyvinhän kaikki meni, mutta laskimme kaikki kosket väärän kosken nuoteilla”, oli heidän kommenttinsa jälkeenpäin. Turvallinen tapa tutustua Ivalojokeen on lähteä mukaan opastetulle retkelle kumilautalla tai nopealla suihkuturbiiniveneellä.

Ivalojoen kultakohteita kunnostetaan Ivalojoen historiallisia kohteita on viime vuosina entisöity ja kunnostettu Metsähallituksen, Kultamuseon ja Inarin kunnan yhteistyönä. Ivalojoen Kultalan kaikki rakennukset saavat tämän kesän aikana uuden pärekaton. Töitä on tehty myös Sotajoen Pahaojalla, Palsinojan Raahenpirtillä ja Ivalojoen Ritakoskella. Ritakosken yläpuolella sijaitseva uiva ruoppaaja ja kullankaivukone 1950-luvun alusta ja alapuolella oleva höyrykone 1920-luvulta on viime vuosina pelastettu tuhoutumiselta. Töitä tehdään Museoviraston ohjauksessa ja EU:n tuella. Kultalan autio- ja varaustupa saattavat ajoittain olla korjaajien käytössä.

Jokiseikkailu jokaiselle Tutustumisen arvoiset kohteet (kartta s. 6)

Ivalojoki faktat

1. Ivalojoen Kultala

• Joen pituus lähes 200 km • Alkulähteet Pelto- ja Avisuoratuntureiden katveesta Käsivarren ja Päälaen mutkassa • Virtaa asumattoman erämaan halki Repokairan ja Pomokairan välissä • Puolimatkassa alittaa Kittilä-PokkaInari maantien, joka on Lapin vanhimpia kulkukeinoja • Asutut kylät; Lisma, Kuttura, Tolonen, Törmänen, Ivalo, Kyrö ja Koppelo • Laskee Inarijärven kautta Paatsjokeen ja Jäämereen • Valittiin vuoden 2005 retkikohteeksi Suomessa • Merkittyjä vaellusreittejä, telttailupaikkoja, autio- ja varaustupia • Melonta- ja vesiretkeilyreitti Kuttura – Ivalo 7o km, Kuttura – Kultala 17 km, Kultala – Ritakoski 11 km, Ritakoski – Lappispola 12 km, Ivalon Matti – Kuttura 40 km • Lisätietoja: http://www.kultahippu.fi/tarinat-2/ivalojoki/, Ivalojoki, kulkijan kultamaa kirja

2. Kutturan saamelaiskylä, silta joen yli 3. Saarnaköngäs ja Surmaköngäs 4. Ruikanmutka 5. Appisjoen suu ja Annan Kaapin talon paikka 6. Sotajoen ja Ivalojoen yhtymäkohta, valtavat huuhdontajäljet, kämppien ja kaivosten rauniot 7. Ritakosken kämppämiljöö, uiva kullanhuuhdontakone, höyrykone, Palsinojan suu 8. Nulkkamukka ja Louhioja, Lapin kullan löytymisen patsas 9. Sotajoen Pahaojan kämppämiljöö 10. Moberginojan kämppämiljöö 11. Kultamaiden kahvilakioski ja tie Paha- ja Palsinojalle

Vauhdikas ja jännittävä tapa tutustua Ivalojoen nähtävyyksiin on suihkuturbiiniveneellä tai kumilautalla tehtävä retki. Lapin Luontoloman pikaveneellä ehtii neljässä tunnissa tutustua Kultalan historialliseen miljööseen ja vauhdikkaisiin koskiin. Hitaammin kulkevalla kumiveneellä retket kestävät 14 tuntia tai kaksi päivää, jolloin yövytään Kultalassa. Retkillä on mukana ammattitaitoinen opas. Kanootissa saa toisenlaisen tuntuman koskiin ja jokivarren nähtävyyksiin. Luontoloma järjestää lauantaina 29. kesäkuuta opastetun päiväretken Ivalojoelle. Lähtö on aamulla Saariselältä Kutturaan, josta matka kumilautoilla alkaa; Saarnaköngäs, Kultala, Sotajoen suu, Ritakoski, Toloskoski, Tolonen ja sieltä linja-autolla Saariselälle. Matkaan kuuluu myös kahvit ja ruokailu. Lisätietoja: www.saariselka.fi/luontoloma

Saariselkä MTB Weekend tuo

maastopyöräilijät tunturiin TEKSTI Tiina Idström

KUVAT Päivi Tommola, Saariselän Keskusvaraamo, Inari-Saariselkä Matkailu Oy

Inari Saariselkä 2/2013

Mikä Saariselkä MTB Weekend? • Kaksipäiväinen maastopyöräilytapahtuma Saariselällä, Pohjois-Lapissa • Vuonna 2013 tapahtuma järjestetään 31.8–1.9. • Tapahtuman järjestää Saariselän Keskusvaraamo ja Ounaksen Pyörä-Pojat • Lisätietoja: www.saariselkamtb.fi www.facebook.com/saariselkaMTB www.twitter.com/saariselkaMTB

Saariselän maastopyöräilyn historia ulottuu 1980-luvulle, jolloin Metsähallituksen ja Suomen Ladun yhteistyönä merkattiin kattava maastopyöräilyreitistö Saariselän ja Kiilopään alueelle. Tästä huolimatta Saariselkä on suurelle yleisölle vielä kohtalaisen tuntematon maastopyöräilykohde. Silloiset reitit ovat käytännössä kadonneet, mutta useat

tosiharrastajat muistavat reitit edelleen ja käyvät vuosittain Saariselällä ajamassa. Nyt alueen omat toimijat ovat heränneet maastopyöräilypalveluiden kehittämiseen ja Saariselällä panostetaan maastopyöräilyyn tosissaan. Yksi esimerkki tästä on vuonna 2013 jo kolmatta kertaa järjestettävä Saariselkä MTB Weekend –maastopyöräilytapahtuma. 9

Maisemat tuntureiden päältä ovat ainutlaatuisen hienoja Suomessa, ja pitkät ja vauhdikkaat alamäet palkitsevat pyöräilijän ylämäkien jälkeen. Pyöräilyä avotunturissa Saariselän maastopyöräilyssä ainutlaatuista on avotuntureilla pyöräily, jota on pyritty hyödyntämään mahdollisimman paljon myös Saariselkä MTB reittejä suunnitellessa. Ratamestari Reima Idströmin mukaan ratojen suunnittelussa suurin ongelma on ollut hienojen polkupätkien karsiminen pois kisaviikonlopun reiteiltä. ”Erilaisia variaatioita voisi tehdä lähes rajattomasti, eikä kaikkia hienoja polkuja millään saa samalle reitille. Omat rajoituksensa asettaa myös kansallispuisto, jonka sisällä toistaisek-

Inari Saariselkä 2/2013

si ei saa pyöräillä.” Inspiraatiota reittien suunnitteluun on haettu Keski-Euroopasta, ja reitit poikkeavatkin jonkin verran monien muiden suomalaisten tapahtumien reiteistä. ”Tarkoituksena ei ole ollut kopioida muita tapahtumia, vaan tehdä omanlainen tapahtuma Saariselän vahvuuksia, eli tunturi- ja kangaspolkuja, hyödyntäen”, Idström kertoo. Vuoden 2013 Saariselkä MTB:ssä ajetaan edellisien vuosien tapahtumista tutuilla reiteillä. Päämatkojen 37 kilometrin reitti kiertää Saariselän pohjoispuolen avotuntureilla sekä Kuusipään ja Laanilan seudun mäntykankailla. Reitti on teknisesti helpohko, mutta pitkät nousut tekevät reitistä fyysisesti erittäin raskaan. Täydelle 75 kilometrin matkalle kokonaisnousua kertyy yhteensä jopa 1600 metriä! Maisemat tuntureiden päältä ovat ainutlaatuisen hienoja Suomessa, ja pitkät ja vauhdikkaat alamäet palkitsevat pyöräilijän ylämäkien jälkeen. Vastapainoksi pitkän reitin vaativuudelle minimaratonreitistä on tarkoituksella tehty mahdollisimman

helppo, jotta osallistumisen kynnys olisi mahdollisimman pieni. Haasta ystäväsi firmasarjaan Maratonin yhteydessä kilpaillaan myös joukkuekilpailut, jotka kulkevat firmasarjan nimellä. Firmasarjaan voi ilmoittautua joko minimaratonille tai puolimaratonille. Varsinkin minimaraton on niin helppo, että kokematonkin ajaja selviää reitiltä hyvin maaliin. Joukkueessa ajaa kolme kilpailijaa, jotka ajavat saman matkan. Ajajien loppuajat lasketaan yhteen, ja nopeimman kokonaisajan saanut joukkue voittaa. Joukkuekilpailuun osallistuvat kilpailijat osallistuvat samalla myös yksilösarjaan. Haasta ystäväsi ja kilpailijasi mukaan joukkuekisaan! Kaunispää XCO haastaa pyöräilijät Saariselkä MTB Weekendin toisena kisapäivänä ohjelmassa on viime kesän tapaan Kaunispää XCO. Kaunispää XCO:n reitti kulkee Kaunispään etelärinteen vaativissa maastoissa. XCO-

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA STARTTAA KESÄÄN 31.5. vi rin kesäpih a t s e m ö ti it a e s K nansalis Ravintola Lin

16,90 € 3,90 €

2 cl) h a lasi viiniä (1 pihvin kanss

intaan

Kesäyö Lapla n Riekonlinnads Hotel sa alk.

kilpailu on tarkoitettu maastopyöräilyn harrastajille ja kilpapyöräilijöille, ja sen maasto on teknisesti huomattavasti haastavampi kuin maratonkilpailun. Kisareitti puikkelehtii Kaunispään etelärinteessä matkailijoille tutun pulkkamäen molemmin puolin. Kisaa onkin mahdollista seurata pulkkarinteessä, jolloin kilpailijat ehtii nähdä useaan otteeseen. Sunnuntaina järjestetään myös lapsille oma kilpailu, jossa on sarjoja kaiken ikäisille lapsille. Lasten ja nuorten sarjoille tehdään omat helpommat reitit; nuorimpien lasten rata kiertää ihan kilpailukeskuksen ympäristössä, ja nuorten reitti on lyhennetty aikuisten viiden kilometrin kierroksesta. Lasten ja nuorten sarjoissa kaikki osallistujat palkitaan. Kilpailukeskuksena toimii viime kesältä tuttu ja hyväksi havaittu latujen lähtöpaikka Santa’s Hotel Tunturin läheisyydessä. Näin kisakeskus on aivan Saariselän keskustassa, lähellä kylän palveluita.

Kisareitti puikkelehtii Kaunispään etelärinteessä matkailijoille tutun pulkkamäen molemmin puolin. Kisaa onkin mahdollista seurata pulkkarinteessä, jolloin kilpailijat ehtii nähdä useaan otteeseen.

39 €

hlö sisältäen aito / 2hh / vrk jen iltasaunan. Vo makujen aamiaisen ja imassa 31 .5 .-3 1.8 .2013

nd Hotel la p a L a m lo Ruska sa Riekonlinnas alk.

174 €

rk hlö / 2hh / 3v iaisen sekä päiujen aam ak m n je 0.9.2013 to Sisältäen ai imassa 1.9.-3 asaunan. Vo ilt ja n se lli vä

Saariselällä panostetaan

MAASTOPYÖRÄILYYN

aariselän maastopyöräilyn historia alkaa 80-luvulta, jolloin ranskalainen seikkailu-urheilija Dominick Arduin tuli töihin Kiilopään tunturikeskukseen. Hän oli kokenut maastopyöräilijä ja näkikin heti Kiilopään ja Saariselän alueen potentiaalin pyöräilykohteena. Hänen aloitteestaan ja yhteistyössä Metsähallituksen ja Suomen Ladun kanssa merkattiin kattava maastopyöräily reittiverkosto Saariselän ympäristöön. Syystä tai toisesta reittien huolto kuitenkin vuosien varrella unohtui, eikä niitä enää juurikaan maastosta erota. Monet maastopyöräilyn ystävät kuitenkin muistavat vielä Dominickin reitit, ja alkuperäisiä karttoja on säästynyt näihin päiviin asti. Vanhoilla reiteillä tapaakin joka kesä pyöräilijöitä; Saariselkä on paikka, jonne palataan, ja monille näistä poluista on muodostunut harrastajien keskuudessa klassikon maine. Tällä hetkellä Saariselällä eletään toista maastopyöräilybuumia. Ensimmäisenä kiinnostus maastopyöräilyn kehittämiseen heräsi Saariselän Keskusvaraamolla, jonka omistaja Jouni Kanerva kertoo, että aloite maastopyöräilypalvelujen kehittämiseen on tullut asiakkailta. Monet asiakkaat ovat kehuneet Saariselän maastopyöräilymahdollisuuksia ja harmitelleet palveluiden ja reittien puuttumista. Aikansa kyselyjä kuunneltuaan Keskusvaraamolla päätettiin tehdä asialle jotain; vuonna 2011 varaamolle tilattiin 15 hyvätasoista vuokrapyörää, ja järjestettiin ensimmäinen kokeilu-

Inari Saariselkä 2/2013

luontoinen Saariselkä MTB Maraton. Positiivisen kokemuksen jälkeen tapahtuma päätettiin vakinaistaa, ja vuonna 2013 järjestetään jo kolmas perättäinen Saariselkä MTB Weekend. Keskusvaraamolta on saatavilla myös maastopyöräilyoppaan palveluita, ja kesällä järjestetään maastopyöräilyn teemaviikkoja. Jouni uskookin Saariselän alueen vetovoimaan maastopyöräilykohteena kansainvälisesti: ”80-luvulla Saariselälle tuli maastopyöräilyryhmiä ympäri Euroopan, ja asiakkaat olivat innoissaan alueen

tösuunnitelma kieltää maastopyöräilyn puiston alueella, mutta Saariselällä ollaan toiveikkaita, että 2014 uusittavassa suunnitelmassa pyöräily sallittaisiin myös matkailukeskuksen läheisyydessä puiston perusosassa. Keskustelussa on ollut ainakin pyöräilyreittien avaaminen puiston sisällä oleville latupohjille ja vaelluspoluille. Pyörämatkailijan kannattaa kuitenkin muistaa, että Saariselän alueella riittää pyöräiltävää polkua puiston ulkopuolellakin; yksi kokemisen arvoinen, klassikkomaineeseen noussut reitti on Kulmakurun reitti, jota voi suositella kaikille maastopyöräilyn ystäville. Kulmakurussa pyöräilijä pääsee nauttimaan aidosta erämaan rauhasta; metsässä törmää usein luonnon eläimiin, kuten poroihin ja lintuihin, ja kulkijan kannattaa varautua kahlaamaan virtavan mutta matalan Tolosjoen yli. Puiston alueella, aivan Venäjän rajalla, sijaitsee hieno ja kokemisenarvoinen RajajooseppiAnterinmukka –polku, jonka ajaminen on sallittua. Hienoja kangas- ja tunturipolkuja suuntaa matkailukeskuksesta myös Ivalon suuntaan pohjoiseen, Kutturan suuntaan länteen sekä Kiilopään ja Kakslauttasen suuntaan etelään. Alueen perus vaelluskartalla pärjää maastossa hyvin, kunhan pitää mukana puhelimen ja tarvittavat pyöränkorjausvälineet. Tunturissa sää voi muuttua hyvin nopeasti, minkä vuoksi on tärkeää pitää mukana kesälläkin lämmintä ja kosteudenpitävää vaatetta.

Tällä hetkellä Saariselällä eletään toista maastopyöräilybuumia. poluista. En usko, että tämä vetovoima on kadonnut mihinkään.” Saariselkäläiset ovat olleet heti tapahtuman alusta asti innokkaasti mukana tukemassa sitä. Yksi suurimmista tukijoista on alusta alkaen ollut Metsähallitus. Metsähallituksen puistonjohtaja Sakari Kankaanpää kertoo, että Saariselän matkailualueella suunnitellaan ja tehdään uusia maastopyöräilyreittejä kesällä 2013. Aluksi hyödynnetään Dominickin 80-luvulla suunnittelemia reittejä. Mikäli näille reiteille tulee käyttöä ja saadaan positiivista palautetta, niin reittejä voidaan perustaa enemmänkin. Lisäksi Saariselkä MTB:n rata on tarkoitus merkitä pysyvästi. Useita maastopyöräilyn ystäviä puhuttaa kansallispuistojen pyöräilykielto, joka on voimassa myös suurimmassa osassa Urho Kekkosen kansallispuistoa. Tällä hetkellä UKK-puiston käyt-

IJAHIS IDJA – alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma juhlii kymmenvuotistaivaltaan

Ailu Valle esitti vuoden 2012 Ijahis idjassa pohjoissaamenkielistä räppiä.

Nils-Heikki Palton tekemä Ijahis idja -joiku kuullaan tapahtumassa joka vuosi tekijänsä esittämänä.

Ijahis idja on Inarin kirkonkylällä 16-18.8.2013 järjestettävä alkuperäiskansojen musiikkifestivaali, jossa kuullaan saamelaismusiikin lisäksi myös vierailevien alkuperäiskansojen musiikkia.

ymmenessä vuodessa Ijahis idja -tapahtuma on kasvanut merkittäväksi alkuperäiskansojen musiikkikulttuureja esitteleväksi festivaaliksi pohjoisessa ja samalla se on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä Pohjois-Lapin huomattavimmista kesätapahtumista. Tapahtuma järjestetään nykyään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen tiloissa sekä sen edustalle rakennettavalla ulkoilmafestivaalialueella. Kun Ijahis idja ensimmäisen kerran viime vuonna järjestettiin vastikään avatussa Saamelaiskulttuurikeskuksessa, tuntui kuin festivaali olisi päässyt kotiin. Kauniin Juutuanjoen rannalle rakennettu Sajos antaa upeat puitteet tapahtumalle. Ijahis idjan kymmenvuotisjuhlavuoden ohjelmassa otetaan huomioon monenlaiset kuulijat. Vuoden 2013 festivaalin teema on ”Sukupolvet”, jonka perusajatuksena on tuoda eri sukupolvia edustavat saamelaismusiikin taitajat yhteen sekä toimia eri-ikäisten saamelaisten kulttuurisena kohtaamispaikkana. Kaksipäiväinen tapahtuma alkaa perinteisesti lasten- ja nuortenpäivällä, joka kokoaa yhteen nuoria musiikinharrastajia ympäri Saamenmaan. Lauantaina luvassa on korkeatasoisia konsertteja

sekä Sajoksen auditoriossa että ulkona festivaalialueella. Konserteissa kuullaan niin perinteistä joikua, modernia saamelaismusiikkia, heavyrockia kuin alkuperäiskansavieraiden musiikkiakin. Tämän vuoden tapahtumaan alkuperäkansavieraat saapuvat kaukaa idästä. Eri musiikkiteemoihin syvennytään tarkemmin Saamelaismuseo Siidassa järjestettävässä musiikkiseminaarissa. Myös festivaaliklubit, workshopit ja markkinat värittävät tapahtumaa teemansa mukaisella sisällöllään. Festivaalin ohjelma julkistetaan kesäkuussa. Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät,

Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, YLE Sápmi, Giellagas-instituutti, Inarin kunta, Hotelli Kultahovi ja Ravintola Galla. Lisätietoja: Anu Magga anu.magga@samediggi.fi puh. 050 567 2204 Anna Näkkäläjärvi-Länsman anna.nakkalajarvi-lansman@minedu.fi puh. 0295 330 856 www.ijahisidja.fi

Suomalaisista,norjalaisista ja ruotsalaisista laulajista koostuva saamelainen kuoro esiintyi vuoden 2012 Ijahis idjassa 13

Maineikas

Urho Kekkosen

30 kansallispuisto

vuotta

TEKSTI Kristiina Aikio ja Niina Pehkonen

Inari Saariselk채 2/2013

KUVAT Mets채hallitus ja Inari-Saariselk채 Matkailu Oy

Jollekin se on Ruijanpolku ja itäpuolella siintävä tunturialue. Toiselle se on Rumakurun nuotiopaikalta silmien eteen avautuva jylhä kurumaisema. Kolmannelle se on ehdottomasti Luirojärvi ja Sokostin huiputtaminen. Urho Kekkosen kansallispuisto herättää muistoja ja vahvoja tunteita sekä suomalaisissa että ulkomaalaisissa retkeilijöissä. Tunnelmalliset kammit, puuttomien tuntureiden jono ja mystistä hiljaisuutta huokuvat erämaa painavat sinettinsä kulkijan sydämeen.

Alkuper채isen luonnon suojelemisen lis채ksi 30-vuotias kansallispuisto tarjoaa erinomaiset puitteet retkeilylle ja virkist채ytymiselle.

Inari Saariselk채 2/2013

Vasemmalla: Kopsusselkä

Oikealla yllä: Suomujoki

Alla: Luirojärvi

Oikealla alla: Kiilopää

rho Kekkosen kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen toiseksi suosituin kansallispuisto. Pohjoinen luonto ja jylhä tunturimaisema kuruineen houkuttelevat vaeltajia kaikkina vuodenaikoina. Vaeltamisen haasteellisuus ja toisaalta autio- ja varaustupaverkoston kattavuus houkuttavat retkeilijät kinttupoluille vuosi toisensa jälkeen. Koilliskairassa on retkeilty jo useita kymmeniä vuosia ennen Urho Kekkosen kansallispuiston perustamista. Useat puiston tuvat on rakennettu 50-60 luvuilla, ja myöhemmin niitä on peruskorjattu vanhaa kunnioittaen. Vuosikymmenten saatossa maastoon on muotoutunut polkuja suosituiksi retkeilyreiteiksi vieden kulkijaansa tuvalta tuvalle, tulipaikalta tulipaikalle. Vain Saariselän lähialueella on merkittyjä polkuja ja talviaikaan huollettuja latuja. Urho Kekkosen kansallispuisto onkin monipuolinen retkeilykohde. Sieltä löytyy lukuisia eri vaihtoehtoja lyhyille päiväretkille sekä haasteellisille erämaavaelluksille. Saariselän matkailukeskuksesta tai Tankavaarasta voi helposti piipahtaa luontopoluille. Saariselältä tai Kemihaaran suunnalta voi hyvin aloittaa vaikkapa viikon mittaisen vaelluksen

kansallispuiston erämaisiin osiin. Tä n ä v u o n n a 30-vuotisjuhlaansa viettävä puisto tarjoaa retkeilijöille ja satunnaisille matkailijoille ohjelmaa ja talkoolaisille töitä. Esim. vuonna 2007 palaneen Hammaskodan paikalle rakennetaan uusi kota. Suomen toiseksi suurimman ja toiseksi suosituimman kansallispuiston juhlavuonna on tarkoitus myös tarjota opastettuja luontoretkiä. Koilliskairan rauhoittaminen kansallispuistoksi oli suomalaisen luonnonsuojelutyön suuri voitto. Urho Kekkosen kansallispuisto on säilyttänyt erämaisuutensa. Alkuperäisen luonnon suojelemisen lisäksi 30-vuotias kansallispuisto tarjoaa erinomaiset puitteet retkeilylle ja virkistäytymiselle. Samalla se turvaa poronhoidon edellytyksiä. Seuraa tapahtumailmoittelua; paikalliset mainokset, Facebook sekä www.luontoon.fi

Koilliskairan luontokeskus Tankavaarassa avoinna: 18.2.-24.5. ke-pe klo 10-16 27.5.-16.6. ma- pe klo 10-16 17.6.-30.9. ma-pe klo 9-17, la-su 10-16 Palvelupiste Kiehinen Saariselällä avoinna: 22.4.-16.6. ma-pe klo 9-17 17.6.-29.9. ma-pe klo 9-17, la-su klo 10-16 30.9.-8.12. ma-pe klo 9-17, 9.12.-31.12. ma-pe klo 9-17, la-su 10-6 Opastuskeskus Korvatunturi Savukoskella avoinna: 3.6.-30.6. ma-pe 10-17 1.7.-29.9. ma-pe 10-17, la 10-15

Siida Teksti Sari Valkonen

kuvat Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja SIIDA

Voivatko karhunpennut olla noin pieniä syntyessään? Valkko, suivakko, nimiloppu –kuinka paljon porolla onkaan nimityksiä karvan, värin tai muiden ominaisuuksien mukaan! Mitä ovat nämä kaikki äänet, linnut, eläimet? Siidan perusnäyttelyt ovat joka kerta kävijälleen ihme ja elämys. Pikkuisessa kylässä ison Inarijärven rannalla on näin upea Siida!

aamelaismuseo ja luontokeskus Siida täyttää tänä vuonna 15 vuotta. Se on saavuttanut paljon taipaleensa aikana. Liki kahdeksan sataatuhatta ihmistä on jo käynyt Siidan näyttelyissä. On ollut lukemattomia vaihtuvia näyttelyjä saamelaiskulttuurista ja luonnosta. On koettu unohtumattomia hetkiä moninaisissa Siidan tapahtumissa. Siidalla on kuitenkin vielä pitemmälle ulottuvat juuret. Saamelaismuseon ulkomuseo avasi portit yleisölle 18

Inari Saariselkä 2/2013

”Vasta Siidassa käydessäsi ymmärrät mistä olet jäänyt paitsi.” jo vuonna 1963. Siidassa juotiin syntymäpäiväkahvit 2.4.2013 ja legendaarinen ulkomuseo juhlii kesällä 50-vuotispäiviään. Nykyään Siida on jo käsite. ”Vasta Siidassa käydessäsi ymmärrät mistä olet jäänyt paitsi”, sanoi asiakas palauttees-

saan. Siidan perusnäyttelyt ja monipuoliset vaihtuvat näyttelyt antavat kävijälleen paljon. Opastetulla kierroksella pääsee vielä syvemmälle näyttelyjen sisältöihin. Ammattitaitoinen opas osaa poimia esille juuri ne asiat, jotka kulloistakin ryhmää kiinnostavat. Saamenpukujen mallit tulevat tutuiksi: eri alueilla on omat mallinsa. Saamenpukuihin liittyvä koodikieli avautuukin kiehtovasti oppaan avulla. Vai kiinnostavatko erityisesti revontulet tai ruskan synty? Niistä-

Isoisä kertoo entisajan tarinaa.

Isä ja tytär näyttelyssä.

Legendaarinen ulkomuseo juhlii kesällä 50-vuotispäiviään.

kin paikallinen opas kertoo. Opastetulla kierroksella elämä pohjoisessa avautuu kiinnostavasti ja nimenomaan pohjoisen luonnon ja saamelaiskulttuurin näkökulmasta. Opastuksen voi tilata Siidan asiakaspalvelusta. Myös lapsikävijöille Siida on mieluinen. Siidassa on helppo kulkea ja ihmeteltävää riittää! Sopulien lumenalainen elämä ja poronmerkkijärjestelmät kiinnostavat. Jopa aivan pienten lasten silmien korkeudella on paljon nähtävää, ja jo lukutaitoisille lapsille tekstit ovat luettavalla korkeudella. Vuodenaikojen vaihtelu – yötön yö, värikäs syksy, sininen kaamos, kevättalvi, kevät – tulevat selkeästi ja mielenkiintoisesti esille perusnäyttelyssä ja pikkuvieraille riittää yksityiskohtiakin ihmeteltäväksi. Kou-

lulaisille on usein tarjolla näyttelyihin liittyviä oheistehtäviä. Näyttelykäynnin jälkeen on mukavaa viivähtää vielä Siida-kokemuksien tunnelmissa ja pysähtyä lounaalle tai pullakahville Siidan Sarrit-ravintolaan. Siida Shop tarjoaa mahdollisuuden tehdä laadukkaita ostoksia. Tervetuloa ainutlaatuiseen Siidaan! Lisätietoja: www.siida.fi

Inari on

kalastajan työmaa Inari on Suomen kolmanneksi suurin järvi Saimaan ja Päijänteen jälkeen. Rantaviivaa on yli 3 300 kilometriä ja saaria on saman verran. Järvi on lähes 100 kilometriä pitkä. Sen rannat ovat kivikkoisia ja autioita. Niiltä on turha etsiä suuria taajamia, sillä pysyvä asutus on aikoinaan syntynyt kovalle maalle luonnollisten kulkureittien ja jokien varteen. Tämän vuoksi järvi on säilynyt TEKSTI MARKKU JUHANI

Inari Saariselkä 2/2013

erämaisena ja sen rannoilta sieltä täältä löytyvät mökit sulautuvat hyvin lukuisten saarien ja lahdenpoukamien suojaan. Veneilijä pystyy helposti liikkumaan Inarilla päiväkausia kohtaamatta toista kulkijaa, sillä huviveneily ei kuulu pohjoiseen kulttuuriin. Järvellä kulkijat ovat joko matkalla jonnekin tai sitten he ovat siellä töissä. Yksi Inarilla leipänsä ansaitsevista on Matti Ropponen.

KUVAT PERTTI TURUNEN JA Inari-Saariselkä Matkailu Oy

”Kyllä Inarissa vielä kalaa riittää sekä ammattikalastajille että harrastajille ja isolta järveltä löytyy kaikille tilaa kalastaa.”

opponen on kalastanut ammatikseen muikkua neljännesvuosisadan ajan ja aikoo jatkaa sitä niin kauan kuin terveyttä riittää. Eläkevuosiin on aikaa enää yhden käden sormilla laskettava määrä, mutta se ei ole hänelle mikään virstanpylväs. - Ainakin seitsemänkymppiseksi pitää kokeilla, jos ei tule mitään esteitä, hän pohtii. Hän toteaa oman ammatinvalintansa tapahtuneen jo neljävuotiaana, kun perheen kalareissulla poikasen juksaan tarttui monikiloinen rautu. Se oli sen verran merkittävä kokemus, että muistot tapahtumasta palautuvat elävinä mieleen vielä reilut puoli vuosisataa myöhem-

- Kalastajan pitää tulla toimeen itsensä kanssa. Järvellä on aikaa ajatella maailman asioita ja pistää niitä järjestykseen, sanoo Matti Ropponen.

min. Mutta nuoren miehen piti ensin nähdä maailmaa muualtakin, kokeilla monenlaisia töitä ennen kuin 1980-luvun lopulla Inarissa järjestetty talvinuottauskurssi sinetöi paluumuuttajan ammattikalastajan uran lopullisesti. - Kurssin aikana hankittiin ensimmäiset nuottausvehkeet ja ryhdyttiin saman tien töihin. Silloin muikkua tuli paljon ja sitä myytiin eri puolille maakuntaa, kun Sompion Kalan ja Marjan Hokkanen hoiti levityksen eteenpäin, muistelee Matti Ropponen uransa alkua. - Ei kalansaanti nytkään ole loppunut, mutta se on vähentynyt eikä meitä ammatikseen kalastavia ole enää niin paljon kuin huippuvuosina parikymmentä vuotta sitten. Pyynti on säännöillä rajoitetumpaa, mutta kyllä Inarissa vielä

kalaa riittää sekä ammattikalastajille että harrastajille ja isolta järveltä löytyy kaikille tilaa kalastaa, hän sanoo. - Muikkukanta on hyvä vaikka Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tilastot väittävät jotain muuta. Virhe taitaa syntyä siitä, että tilastot lähtevät aina liikkeelle nollasta ja me taas edellisten saaliiden tasosta. Vuosi 2007 oli erityisen hyvä vuosi, Muistan, kun piti leikata nuotan perä auki, kun kalaa olisi tullut niin paljon, että sitä ei olisi ehtinyt myymään. Parhaat apajapaikat löytyvät läheltä Ropponen ei pyri mitenkään salaamaan parhaita apajapaikkojaan ja niillä kuulostaa olevan kaikilla yksi yhteinen 21

Ankkuripaikalla on odotellaan iltasyönnin alkamista.

Kalansaanti on aina erilaista eikä koskaan tiedä, millaisen lastin kanssa rantaan pääsee.

Muikku on taitavan kokin käsissä kuninkaiden herkkua.

piirre. Ne sijaitsevat mahdollisimman lähellä lähtösatamaa. - Kun on näiden vuosien aikana kolunnut aika tarkkaan järven päästä päähän, niin olen huomannut iän myötä apajapaikkojen muuttuneen aina vain lähemmäksi ja lähemmäksi kotirantaa. Siitä on se etu, että työpäivän jälkeen ehtii nopeasti omaan sänkyyn nukkumaan. Onko se mukavuudenhalua vai laiskuutta, en osaa sanoa, tärkeintä on kuitenkin, että kalaa riittää myyntiin asti, hän pohtii. Ropponen hoitaa nykyään itse myös saaliinsa levityksen. Viikkoaikataulu on vuosien saatossa vakiintunut niin, että maanantaina pyydetty saalis myydään tiistaina Sodankylän torilla ja keskiviikon saalis torstaina Ivalossa. Hän ajaa itse pitkät myyntimatkat ja tunnustaa niiden olevan mieluisaa vaihtelua yksin kalastamisen vastakohtana. - Ihmisten kanssa keskustelu tuo sopivasti toripäivinä vaihtelua kalastamiselle. 22

Inari Saariselkä 2/2013

Monet asiakkaista ovat tulleet tutuiksi, sillä molemmilla toreilla ostajat ovat aika paljon samoja ihmisiä. Yleensä he ovat sitä vanhempaa polvea, kun nuoremmat taitavat pitää muikkua työläänä kalana perata ja valmistaa ruuaksi, pohtii Ropponen. Torikeskusteluissa käydään tietenkin läpi myös erilaisia muikun valmistustapoja. Ropponen kertoo kokeilleensa vähän niin kuin työnsä puolesta eri vaihtoehtoja ja paljastaa oman herkkunsa syntyvän, kun muikun leivitykseen käytetään kaupan hyllyltä löytyvää tavallista perunamuussijauhetta. Kalastajan päivät eivät ole samanlaisia Matti Ropponen tuntee työmaansa ja tietää kalan syövän kesällä innokkaammin kuin talvella. Siitä huolimatta hän pitää itse mieluimmin talvella työskentelemisestä.

- Ehkä lopetan jossain vaiheessa koko kesäkalastuksen ja keskityn vain talvikalaan. Jostain syystä kesällä tekisi mieli vain lomailla, mutta siihen ei ole aikaa, kun pari päivää viikosta menee järvellä kalastamiseen, pari myyntireissuilla ja loput varusteiden kunnostamiseen. Kalansaanti on aina erilaista eikä koskaan tiedä, millaisen lastin kanssa rantaan pääsee. Paras saalis on kuitenkin aina sellainen, että sen saa kaikki myytyä eikä tässä muita tavoitteita kannata ollakaan. Kala pitää myydä tuoreena, hän toteaa. Ropponen on huomannut suhtautumisensa kalastamiseen viime vuosina muuttuneen. Ehkä alkuvuosien ihanteelliset mielikuvat ovat karisseet tai sitten tilalle ovat astuneet uudet ihanteet. Kalastajalla on järvellä yksin ollessaan aikaa ajatella. - Ei tähän hommaan kannata lähteä pelkästään rahan perässä, vaan pitää olla muita arvoja, joita tavoitella. Elimistöä

Nuottaaminen aloitetaan illan pimentyessä.

pitää riittävästi rasittaa, koska ihmisruumis kaipaa työtä ja monelle sellainen ajatus on nykyaikana jo ylipääsemätön kauhistus. Tässä ammatissa pitää tulla toimeen itsensä kanssa, pitää osata viihtyä yksikseen ja ymmärtää se, ettei kalastajan palkkaa voi mitata pelkästään rahassa, vaan vähintään puolet siitä tulee ympäröivästä luonnosta, kun pääsee tarkkailemaan sen ainutlaatuisia ilmiöitä ja tapahtumia. - Minulta on monta kertaa kysytty, että olenko minä yrittäjä. Se on minusta aika hölmö kysymys ihmiselle, joka on harjoittanut ammattiaan yli kaksi vuosikymmentä. Ei niin pitkän ajanjakson jälkeen kukaan voi olla täällä enää vain yrittämässä. Minä sanon kyselijöille olevani tässä työssä jo ihan varmalta pohjalta, ei täällä vuosikausia yrittämisellä pärjää, napauttaa Ropponen. - Ei järvellä ole kalastajien välillä kitkaa, sillä me olemme erikoistuneet. Mi-

nun kalani on muikku. Toiset pyytävät siikaa, taimenta ja rautua. Inari on niin iso järvi, että sieltä löytyy meille kaikille tilaa, jos kilpailua joskus syntyykin. - Maanviljelijät ilmoittavat työmääräänsä laskemalla kuinka monta hehtaaria heillä on viljeltynä. Näiden hehtaarilukujen mukaan he saavat myös avustuksia. Minullakin olisi täällä muutama sata muikunpyyntihehtaaria, mutta niihin ei taida löytyä päättäjiltä tukiaisia? - Joku on joskus katsellut minua, kun istun hytissä silmät kiinni, ettei se siellä mitään tee, mutta kyllä minä teen. Silmät kiinni pystyy suunnittelemaan vaikka tulevia tapahtumia. - Saatan iltaa odotellessa keittää perunoita tai kahvia. Kesällä voi mennä maihin johonkin lähisaareen ja tehdä

siihen nuotion. Muutama merisuolanokare kielen alle pitää krampit kaukana. Vuotsosta sain sellaisen ohjeen, että puolentoista litran juomapulloon kun sekoittaa ruokalusikallisen merisuolaa ja juo nesteen päivän mittaan, niin eivät krampit vaivaa.

Kalastajalla on järvellä yksin ollessaan aikaa ajatella. - Kalastajan ammatti on itsenäisen ihmisen työ. Ammatti vaatii tiettyä luonnetta eikä se varmasti sovi kaikille, mutta jos joku tietää selviävänsä kaikista ammatin haasteista, niin uskallan ilman muuta suositella kalastajaksi ryhtymistä - mutta en kuitenkaan Inarille, naurahtaa Matti Ropponen.

Kun

jänkhällä

jytisee

Motoristien kokoontumisajo Saariselällä on mahtava kokemus. Se on kuin suuri motoristien sulatusuuni jossa yhteenkuuluvaisuuden tunne on parasta. Sen tunteen kuulee – eikä sitä unohda.

TEKSTI Hanna Sumari

un Jänkhällä Jytisi ensimmäisen kerran viisitoista vuotta sitten paikalla oli vain kourallinen motoristeja. Joku muisteli, että olisi ollut seitsemän. Nyt elokuiseen motoristien viikonloppuun Saariselälle päristelee yli kaksituhatta kypäräpäätä, joista monille tapahtuma on se kesän pisin reissu ja usealle myös jokavuotinen traditio. Monet kokoontumisajot järjestetään merkkikerhojen kautta, mutta Jytinät on avoin tapahtuma kaikille merkeille. Se on varsinainen aikuisten lelupäivä. Kaikki alueen parkkipaikat ovat täynnä kaksipyöräisiä ja pitkin raittia kulkee kumpaankin suuntaan vielä lisää menopelejä. Niitä tutkaillaan ja pällistellään, ominaisuuksista kysellään ja harvinaisuuksia bongaillaan. Joka vuosi motoristien keskuudesta myös valitaan vuoden Jän24

Inari Saariselkä 2/2013

KUVAT Santa´s Hotel Tunturi

khä. Vuonna 2012 valituksi tuli pikkuinen poika, joka oli saanut alkunsa edellisen vuoden tapahtumassa…se lienee sitä kuuluisaa Lapin taikaa! Monet luonnehtivat tapahtumaa myös aikuisten juttuna. Yövytään hotelleissa ja syödään ravintoloissa, kylvetään kylpylässä ja tutustutaan pyörien ja ihmisten lisäksi myös Lapin kulttuuriin. Yöt ovat valoisia eikä nukkua ole pakko ollenkaan. Parasta on kuitenkin antaa silmien painua väillä kiinnikin, ettei kotimatkasta tule liian raskasta. Tapahtuman kasvaessa myös sen aktiviteetit ovat kiitettävästi lisääntyneet. Vaikka lauantain Paraatiajo on kyllä ehdottomasti vaikuttavin juttu. Viime vuonna noin viidensadan pyörän letka ajoi yhdessä tutustumaan Inarin uuteen Saamelaiskulttuurikeskus Sajokseen. Silloin Jänkhällä todella jytisi! Pyöräletka venyi lähes kymmenen kilometrin mittaiseksi. Tien kummallakin puolella

oli yleisöä ihailemassa upeiden menopelien matkaa. Letkassa ajaessa tunnelma on mahtava! Yhteenkuuluvaisuuden tunne ja Lapin luonto tekevät hetkestä unohtumattoman ja siihen on helppo ja mukava palata muistoissa myöhemminkin. Yhteenkuuluvaisuuden tunne on ehkä se tapahtuman tärkein juttu muutenkin. On mainiota kuulua suureen motoristiperheeseen, joiden kaikilla jäsenillä on tuo sama intohimo istua pyörän satulaan, kääntää kahvaa ja antaa vapauden tunteelle valta. Kun mikään tapa matkustaa ei kuitenkaan vedä vertoja sille, kun kilometrit taittuvat pyörän selässä istuen. Kuta pitempi on matka, sitä parempi on mieli. Lapin luonto vie ajatukset omille harharetkilleen ties minne ja elämä on ainakin hetken silkkaa riemua. Perillä Saariselän maisemissa on hyviä reittejä niille, jotka haluavat päristellä mutkateitä pitkin ja moni tekeekin La-

pin Kasin – motoristin kuningaskierroksen Suomen ja Norjan Lapissa – samalla retkellä. Silloin tarvitaan kyllä aikaa enemmän kuin viikonloppu, mutta kiusaus on kyllä suuri päästä kastamaan varpaat jäämereen ja tervehtimään Suomi-neidon sormenpäätä ja päälakea. Mukava lyhempi pätkä on ajo Saariselältä Ivaloon ja Inariin. Mutta pakko ei ole mennä minnekään. Tekemistä riittää ihan tarpeeksi Saariselälläkin. Tapahtumia on monenmoisia, Lady motoristeillekin oma kokoontuminen. Patikkaretki jo torstaina saapuneille on mukavaa verryttelyä satulassa istumisen jälkeen. Hyvä on lämmitellä kinttuja illan tansseja varten. Musiikki on totta kai osa ravintoloiden tarjontaa ja onhan sitä pistettävä vähän tanssiksikin. Ja puhetta riittää tietysti myös. Kun on pitkät matkat omien aatoksien kanssa ajanut, on hauskaa vaihtaa perillä ajatuksia ihan mistä tahansa. Sekin on osa matkan suolaa, että et koskaan tiedä kenet tapaat ja motoristi on aina vain motoristi näissä tapahtumissa. Mitään et välttämättä hänen siviilihommistaan tiedä. Jänkhällä Jytisee on tapahtuma, joka menee luihin ja ytimiin. Voi siitä yrittää kertoa, mutta kyllä se oikeasti pitää itse kokea.

Jänkhällä Jytisee on tapahtuma, joka menee luihin ja ytimiin. Voi siitä yrittää kertoa, mutta kyllä se oikeasti pitää itse kokea.

Teksti Helena Sahavirta kuvat HOTELLI korpikartano ja erähotelli nellim

Erähotellin taivaalla näkyvät keskiyön aurinko ja upeat revontulet

Kaksi Inarin erämaakylien koulua on muutettu erähotelleiksi, joiden taivaalla keskiyön aurinko ja revontulten loimu erottuu tavallista kirkkaammin.

rähotelli Nellimistä pääsee helposti kalastamaan ja retkeilemään Inarijärvelle, talvella moottorikelkkailemaan tai huskysafarille: seikkailu alkaa heti hotellin pihalta. Menesjärven Hotelli Korpikartano taas on hiljaisuuden ja pehmeän matkailun keidas, jonka pihalla voi kuulla tuulen puhalluksen. Jouko Lappalainen ja vaimonsa Mari eivät kauan epäröineet, kun Nellimin koulu tuli vuonna 2004 myyntiin. Oma elämysmatkailun paikka oli ollut haaveena jo pitkään, joten vanhan koulun 26

Inari Saariselkä 2/2013

korjaus hotelliksi alkoi heti, jatkui vaiheittain ja päättyi vasta 2012. - Uutta olisi ollut helpompi rakentaa, mutta vanhassa säilyy osa talon henkeä ja historiaa, Lappalainen painottaa. Erähotelli Nellimin tuntumassa ovat Vätsärin ja Tsarmitunturin erämaat sekä Inarijärvi, jonka veneilysatama on heti pihapiirin takana. Husky- ja porosafarit sekä moottorikelkkaretket ja hiihtoreitit lähtevät omalta pihalta. Pulkkamäki, pilkkiavannot ja uimapaikka ovat omalla tontilla ja naapurin porotilalle pääsee vieraaksi. Revontulet näkyvät erityisen hyvin Inarijärveltä, joka on asumatonta erämaata. Erähotellin revontuliretket suunnataankin jäälle, jossa valot eivät häiritse. Järvellä on tukikohtina kaksi laavua. - Erähotellin tarjoamia ohjelmia on kehitetty koko ajan elämykselliseen ja seikkailulliseen suuntaan. Asiakkaille halutaan antaa kokemuksia, joihin heillä ei ole kotona mahdollisuutta, Lappalai-

nen kertoo. Vieraita palvelevatkin Erähotellin omat oppaat. Erähotellin yli 80 vuodepaikkaa ovat hotellihuoneissa, lomahuoneistoissa ja mökeissä, joista yksi on Inarijärven rannassa. Vuonna 2012 laajennetussa ravintolassa on 120 ja kodassa 50 asiakaspaikkaa. Suurin osa vieraista on ryhmiä KeskiEuroopasta, mutta yhä useampi on omatoimimatkailija, sillä sana elämyspaikasta kiertää tehokkaasti. Mari ja Jouko Lappalainen hoitavat myös Saariselällä sijaitsevaa Muotkan Majaa, jossa toimii retkeilymaja, hotelli ja latukahvila sekä savu- ja rantasaunat. Korpikartanossa pehmeää matkailua - Aidolle luontomatkailulle on kysyntää, vakuuttaa Anne Harju, joka on miehensä Timo Halosen kanssa hoitanut pari vuotta Hotelli Korpikartanoa Menesjärvellä, Lemmenjoen kansallispuiston kainalossa.

- Meille tullaan kokemaan hiljaisuutta. Suurkaupungin asukas saattaa kuulla Korpikartanon pihalla ensimmäistä kertaa tuulen tai sateen äänen, Harju kertoo. Mikään ei myöskään häiritse revontulten seuraamista. Katuvaloja ei ole, joten kun hotellin pihavalot sammutetaan, näkyvät taivaan valot upeasti Menesjärven jäältä. - Vaikka meillä revontulet näkyvät kyllä myös hotellihuoneiden vuoteista, Harju huomauttaa. Korpikartanon Aurora workshop perehdyttää revontulien valokuvaamiseen. Opettajat ovat ammattilaisia tai revontulia pitkään kuvanneita harrastajia. Hiihtäminen, lumikenkäily, potkukelkkailu, pilkkiminen, pulkkamäki - kaikkeen löytyy vapaasti käytettäviä välineitä ja opastusta. Kylän poromies vie vieraat porotokkaansa ja valjakkoretket lähtevät läheiseltä husky- ja hevostilalta. Kesäisin käytössä on soutuveneitä ja kanootteja.

Korpikartanosta haetaan hiljaisuutta, Anne Harju kertoo.

”Meille tullaan kokemaan hiljaisuutta.” Murtomaahiihtoa opetetaan tasaisella jäällä ja moni vieras lähtee sen jälkeen ladulle omin päin. Moni ulkomaalainen innostuu myös saunomaan joka ilta. - Täällä ei tarvitse pelätä mitään ja sekin on iso juttu. Asiakkaat uskaltautuvat pimeässä ulos, mikä on joillekin aivan uutta. Liikennettä on tuskin lainkaan, joten lapset voivat olla itsekseen ulkona. Korpikartanon 60 vuodepaikkaa ovat huoneistoissa ja hotellihuoneissa. Pihalla on ravintolakota sekä kota, jossa vieraat voivat paistaa lättyjä, oman pilkkisaaliinsa tai makkaraa. Korpikartanon retkillä käydään mm. Lemmenjoella, jossa tutustutaan porotilaan, lampaanvillan huovutukseen ja kullanhuuhdontaan tai lähdetään jokiveneretkelle. Inarissa on Inarijärvi ohjelmineen, Siida, Saamelaismuseo ja Luontokeskus.

Mari ja Jouko Lappalainen ovat muuttaneet koulun viihtyisäksi Erähotelliksi.

Menesjärvi on porokylä

Nellimissä elää kolme kulttuuria

• Menesjärven kylä on aina elänyt porotaloudesta. • Koulu ja asuntola valmistuivat 1954. Kolmantena lukuvuonna koulussa oli 51 oppilasta ja asuntolassa 47 lasta. Oppilaita tuli Menesjärveltä ja Solojärven, Lemmenjoen ja Lisman kylistä. Monen kotikieli oli saame ja koulussa olikin loppuvuosina saamenkielinen luokka. • Koulu oli ennen kylän keskus. Palvelut haettiin 30 km:n päästä Inarista, kauppa-auto kävi kuitenkin 1970-luvulle. • Asuntola lakkautettiin 1971 ja koulu 2005. • Kylässä on 47 asukasta ja 17 taloa, suurin osa on porotiloja.

• Nellimissä elää rinnan kolme kulttuuria. • Inarinsaamelaiset harjoittivat alueella jo varhain poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä. Suomalaisia tuli kylään 1920-luvulta lähtien metsätöihin, Petsamon Jäämerentie toi lisää, samoin Paatsjoen voimalaitostyömaat. Neuvostoliitosta evakuoituja kolttasaamelaisia asettui kylään 1940-luvulla. • Kansakoulu ja asuntola valmistuivat Nellimiin 1947. • Voimalaitostöiden aikaan 1950-luvun alussa koulussa oli satakunta oppilasta. • Asuntola lakkautettiin vuoden 1976 tienoilla ja koulu 2001. • Nellimin kylässä on 161 asukasta.

Kaapin Jounin tila tutustuttaa saamelaiseen kulttuuriperintöön Kaapin Jounin tila on Lemmenjoen kansallispuistossa, Sotkajärven pohjoispäässä sijaitseva vanha saamelainen asuinpaikka. Tila kertoo saamelaisesta elämäntavasta vaiheessa, jossa saamelaiset alkoivat siirtyä kiinteään asumiseen. Teksti Inka Musta / Metsähallitus kuvat Pasi Nivasalo/Metsähallitus

otkajärven tilan perusti 1800-luvun lopulla kalastajasaamelainen Antti Juhaninpoika Morottaja (1853–1907), joka paremmin tunnettiin nimillä Menes-Antti tai Karhu-Antti. Tila sai kruununmetsäntorpan oikeudet 1898. Menes-Antti ei kuitenkaan pystynyt hoitamaan kruunun asettamia velvoitteita, vaan joutui luopumaan tilasta ja sen lunasti itselleen Kaapin Jouni. Tila säilyi Aikion suvulla miltei seuraavat sata vuotta. Kaapin Jounia ( Jouni Aikio, 1875– 1956) on usein tituleerattu aikansa pororuhtinaaksi ja mahtimieheksi. Kaapin Jounin perheeseen kuului vaimo Margareeta (os. Jomppanen) ja yhdeksän lapsen katras. Perhe sai pääelantonsa poronhoidosta, mutta tilalla oli myös muutamia lehmiä ja lampaita ja pihassa kasvatettiin perunaa. Jouni Aikio oli aikansa tunnetuimpia saamelaisia. Lemmenjoen Sotkajärvellä vieraili niin presidenttejä, ministereitä

Inari Saariselkä 2/2013

kuin maaherrojakin ja Jouni vieraili heidän luonaan etelässä. Kaapin Jouni sai monesti edustaa saamelaisia lehti- ja radiohaastatteluissa ja päätyi mm. Suomen Kuvalehden ja National Geographic Magazinen sivuille. Kaapin Jounin tila matkailukäytössä Kaapin Jounin tila ostettiin valtiolle ja liitettiin osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa vuonna 2002. Osa tilan rakennuksista oli rapistunut aikojen saatossa pahoin. Metsähallitus aloitti rakennusten kunnostustyöt vuonna 2008 ja tilan avajaisia päästiin viettämään syksyllä 2011 kolme vuotta kestäneiden rakennustöiden päätteeksi. Tilan päärakennus on nyt paikallisten matkailuyrittäjien käytössä päiväretkikohteena ja matkailijoilla on mahdollisuus päästä tutustumaan paikan kiehtovaan historiaan. Asuinkentän rakennuksissa on nähtävissä kerrostumia eri aikakausilta aina tilan alkuajoista 70-lukuun, jolloin

päärakennus sai lautaverhoilun ja uudet sisäseinät. Kukin kerrostuma kertoo aikansa asukkaiden mieltymyksistä ja asumisen tarpeista. Upea, tunnelmallinen asuinkenttä sijaitsee luonnonkauniissa maisemissa. Kaapin Jounin tila on paitsi kulttuurisilta, myös luontoarvoiltaan hieno käyntikohde. Yli sata vuotta jatkunut tallaus, niitto sekä porojen ja karjan laidunnus ovat muokanneet asuinkentän arvokkaaksi, niittymäiseksi perinnemaisemaksi. Ahkun Tuvan yrittäjä Margetta Jompan-Tiainen kertoo, että Kaapin Jounin tila on suosittu käyntikohde ja arvelee, että suosio varmasti vain kasvaa, kun tilan markkinointi saadaan toden teolla käyntiin. – Järjestämme tilauksesta veneretkiä Kaapin Jounin tilalle. Retkillä on mahdollisuus tutustua asuinkenttään rakennuksineen. Voimme myös järjestää asiakkaiden toiveiden mukaan kahvittelun tai vaikkapa luontolounaan retkelle. Kaapin Jouni sopii mainiosti käyntikohteeksi myös kiireisille matkailijoille ja ohikulkijoille, sillä venematka Njurgulahdesta tilalle vie vain viitisen minuuttia. Kaapin Jounin tila on tärkeä osa Lemmenjoen saamelaista kulttuuriperintöä. Se on myös valtakunnallisesti merkittävä kohde, sillä saamelaisia kulttuuriperintöja rakennuskohteita on suojeltu toistaiseksi erittäin vähän.

Kaapin Jounin avajaisten kutsuvierasjoukkoa tilan päärakennuksen edustalla.

Kaapin Jounin tilaan voi tutustua Lemmenjoella useiden paikallisten matkailuyrittäjien kautta. Lue lisää: www.luontoon.fi/retkikohteet/kansallispuistot/Lemmenjoki > Palvelut > Yhteistyötahojen tarjoamia palveluja Lemmenjoen kansallispuistossa

Lemmenjoen luontotupa Sijainti: Njurgulahden kylässä Lemmenjoen kansallispuiston välittömässä läheisyydessä Avoinna: 13.6.-25.9.2013 joka päivä klo 9-17 Luontotupa palvelee retkeilyneuvoja ja –vinkkejä kaipaavia, kalastusluvan ostajia sekä matkailuneuvontapalveluita tarvitsevia asiakkaita. Luontotuvalla on myös pieni myymälä. Suomen suurimman kansallispuiston luontotupa tarjoaa ajankohtaista tietoa kansallispuiston upeasta luonnosta, sen olosuhteista sekä retkeilystä kansallispuistossa. Luontotuvalta saat tietoa myös kansallispuistoon liittyvästä kulttuurista kuten poronhoidosta ja kullankaivusta.

Lemmenjoen veneaikataulut Aamu:

Ilta:

Njurguilahti klo 10:00 Ravadas klo 10:40 Kultalan Hamina 11:30 Kultalan Hamina klo 11:40 Ravadas klo 12:00 Njurguilahti klo 13:00

Njurguilahti klo 17:00 Ravadas klo 17:40 Kultalan Hamina 18:30 Kultalan Hamina klo 18:40 Ravadas klo 19:00 Njurguilahti klo 20:00

7.6–16.6 vain iltavuorot 17.6.–16.8 aamu- ja iltavuorot 17.8.–15.9 vain iltavuorot Njurguilahti-Ravadas: 14 €/hlö / yksi suunta Njurguilahti-Kultasatama: 18 €/hlö / yksi suunta Pyydämme varaamaan paikat. Hinnat sitoumuksetta. Ahkun Tupa / Lemmenjoen Lomamajat, puh. 016 -673435, 040-7554306 Heikki Paltto, puh. 016 -673413, 040 -7569075 Yrityksiltä voi varata venekuljetuksia myös tilauksesta.

jä än lähtö a! Kysy päiv ouksi rj ta ä m ja ryh

Lapin lomasi kohokohta

Lemmenjoella!

Koe kesä-Lappi saamelaisperheen vieraana ja retkillämme:

Jokiveneretki Ravadasputouksille

Lemmenjoen kullan kimallus -jokiveneretki

Vierailu Ateljee huopapirtissä

Tunturijonoja, putousten Matka erämaahan, histo- Maailmankuulua huopataipauhua ja tulistelua. rialliselle kulta-alueelle. detta myyntinäyttelyssä. PALTTO Elämysretket Lemmenjoella / Ateljee huopapirtti puh. 0400-287544 ja 040-7569075 • www.lemmenjoki.org Kaapin Jounin kenttä ilta-auringossa. 29

Safarilla voi ajaa huskyvaljakolla tai ratsastaa hevosella Asiakas tulee farmille kylään, kun astuu Kamisak Husky & Horse Expedition -yrityksen portista pihaan. Ivalon lähellä sijaitsevassa koiratarhassa asustaa 110 puhdasrotuista siperianhuskya ja tallissa kymmenkunta suomenhevosta Teksti Helena Sahavirta kuvat KAMISAK

anna ja Mika Nylund tarjoavat pienille ryhmille rakennettuja husky- ja hevossafareita, joilla viivytään muutamasta tunnista useampaan päivään. Huskyretkiä järjestetään koko lumisen kauden ajan marras-joulukuusta huhtikuulle, hevossafareita ympäri vuoden. - Vieraamme voivat tutustua kennelissä koiriin, jotka on kasvatettu iloisiksi ja joita kaikkia saa rapsuttaa. Ne eivät ole vain työyksiköitä vaan olennainen osa huskysafaria, Mika Nylund kertoo. Yrityksen kulmakiviä ovat 3–5 päivää kestävät huskyvaellukset, joille opas ottaa mukaan korkeintaan kuusi asiakasta. Jokainen ajaa omaa valjakkoaan

Inari Saariselkä 2/2013

ja erämaassa yövytään joko yrityksen omassa tukikohdassa tai erämökeissä. - Näillä safareilla riittää haastetta ja hauskuutta, sillä kevyellä reellä mennään lujaa ja taitetaan pidempiä matkoja. Jokainen myös huoltaa oman valjakkonsa oppaan ohjeiden mukaan, Nylund kertoo. Lyhyille, kahden tai neljän tunnin safareille voidaan ottaa jopa 20 asiakasta, joista kukin pääsee vuorollaan ajamaan valjakkoaan. - Erilaisia vaihtoehtoja suunnitellaan asiakkaiden toivomusten mukaan, Nylund lupaa. Viiden päivän huskyvaelluksella on esimerkiksi ollut mukana liikuntarajoitteinen rouva, matkustajana miehensä ajamassa valjakossa. Myös huskytarhassa vierailee vammaisryhmiä.

”Vieraamme voivat tutustua kennelissä koiriin, jotka on kasvatettu iloisiksi ja joita kaikkia saa rapsuttaa.”

- Erikoisryhmille on tehty helppo reitti, joko kyydissä istuen tai itse ajaen, Nylund kertoo. Kaikki asiakkaat saavat ennen safaria käyttöönsä ulkoiluvarusteet. Neljän tunnin safariin sisältyy myös ruokailu farmin Lapinkammissa. Kesällä huskyt lepäävät, mutta silloinkin niihin voi tutustua opastetulla farmikierroksella, johon voi liittää kahvin tai lounaan. Ratsastaen lumiseen metsään Kamisakin suosituin kesäretki on kahden tai neljän tunnin maastoratsastus. Kesällä 2013 järjestetään myös pidempiä ratsastusretkiä, joiden aikana yövytään tukikohdassa. Talvella hevosretket kestävät kaksi tuntia – varsinkin ulkomaalaisille asiakkaille lumessa ratsastaminen onkin huikea elämys. - Lumi ei ole suomenhevoselle ongelma, sillehän kasvaa talvikarva. Mutta meidän on tiedettävä, mitä lumen alla on, ja siksi reittien suunnittelu on tärkeää, Nylund kertoo. Hyviä pohjia ovat alueen runsaat metsäautotiet. Tammikuussa osa Kamisakin hevosista siirtyy Saariselän Kakslauttaseen Santa´s Resortin talliin, missä järjestetään rekiajeluja ja 2–4 tunnin ratsastusretkiä. Kevättalvella ratsastusretkiä on joka viikko ainakin neljä, niille voivat osallistua myös yksittäiset matkailijat. Paikka pitää varata viimeistään edellisenä päivänä joko Kamisakilta, Saariselän Keskusvaraamosta tai Hotelli Kakslauttasesta.

Kesällä 2013 järjestetään myös pidempiä ratsastusretkiä, joiden aikana yövytään tukikohdassa. - Ensi kesänä meillä on tarjolla useamman päivän paketti, johon sisältyy mm. eräretki, hevossafari ja koskenlaskua, yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa, Nylund kertoo. Kamisak voi järjestää asiakkailleen myös majoituksen, vuodepaikkoja on kymmenkunta. Lisätietoja: www.kamisak.com

Hevoslomat ja -kurssit Vankkuriajelut kultamaille Maastoratsastusretket

Tervetuloa unohtumattomille ratsastusretkille! Kamisak www.kamisak.com info@kamisak.com 0505965031

Utsjoen luontotupa saa uuden näyttelyn Utsjoen luontotuvalle saadaan pitkän odotuksen jälkeen uusi näyttely. Nykyinen, vuonna 1995 rakennettu näyttely on nähtävissä vielä kesäkauden 2013, mutta seuraavalle vuodelle luvassa on jo uutta nähtävää.

äyttelyn suunnittelu aloitettiin viime syksynä hahmottelemalla näyttelyn teemoja ja ulkoasua. Kantavana teemana näyttelyssä tulee olemaan Utsjoen ainutlaatuisen upea luonto, johon limittyvät myös muut tärkeät teemat: saamelainen kulttuuriperintö, alueen mielenkiintoinen asutushistoria sekä luontaiselinkeinot. Luontaiselinkeinoista erityisesti kalastus on Utsjoella merkittävä niin paikallisten kotitarvekalastuksen kuin matkailuelinkeinonkin kannalta. Näyttelyn käsikirjoitus valmistuu kevään aikana. Samalla suunnitellaan myös näyttelyn ulkoasu ja tekninen toteutus. Näyttelyn ulkoasussa panostetaan korkeatasoisiin valokuviin, jotka tuottavat kävijöille elämyksellisen näyttelykokemuksen. Näyttely rakennetaan talven 2014 aikana ja yleisö pääsee tutustumaan siihen luontotuvan avautuessa kesäkaudelle 2014. Näyttely suunnitellaan ja rakennetaan Metsähallituksen omana työnä.

Inari Saariselkä 2/2013

Utsjoen luontotupa Sijainti: keskellä Utsjoen kylää Avoinna: 12.6.–22.9.2013 joka päivä klo 10–18 Luontotupa palvelee retkeilyneuvoja ja –vinkkejä kaipaavia, kalastusluvan ostajia sekä matkailuneuvontapalveluita tarvitsevia asiakkaita. Luontotuvalla on myös pieni myymälä. Utsjoen luontotuvan näyttelyssä voi tutustua lohistaan tunnettuun Tenojokeen. Joki on merkittävä paikallisille asukkaille, mutta tämä Norjan ja Suomen rajajoki houkuttelee myös lohenkalastajia ja matkailijoita vuodesta toiseen Pohjois-Lapin perukoille.

Inari – Saariselkämatkailualueelle

uusi logo! Inarin kunnan Elinkeinoyhtiö InLike Oy on aloittanut vuoden 2012 alusta Isomus-brändihankkeen, jolla pyritään saamaan Inari–Saariselkämatkailualueen yritykset ja yhteisöt yhteisen brändin alle.

ankkeen tavoitteena on kirkastaa Inari–Saariselkä-matkailualueen mielikuvaa, sen vahvuuksia ja omaleimaisuutta korostaen. Uuden brändin myötä panostetaan entistä tiiviimpään ja saumattomampaan yhteistyöhön sekä rakennetaan vahva ja omaleimainen brändi, jonka arvot allekirjoitetaan kunnan joka kolkassa. Vahvan brändin rakentaminen sekä suunnitelmallinen ja tehokas viestintä ovat tärkeitä koko Pohjois-Lapin matkailuvyöhykkeen vetovoimaisuuden, kilpailukyvyn sekä tunnettuuden parantamiseksi. Osana Inari–Saariselkä-matkailualueen brändityötä on suunniteltu markkinointikäyttöön uusi tunnus. Tunnuksen suunnittelusta on vastannut Janne Pallari Mainostoimisto Focus Flow Oy:stä. Inari–Saariselkämatkailualue on ilmeeltään jatkumoa Saariselän tunnukselle ja noudattaa siten visuaalisen evoluution periaatteita. Uusi tunnus on väreiltään mustaa sekä kultaa ja on muodoltaan kiiltelevän kolmiulotteinen. Tunnuksen symboliikassa voi nähdä viitteitä saamelaiskulttuurista poronsarvineen, jokien ja purojen haaroja ja vaikkapa tunturimaisemaa. Kultainen väritys ja kimallus viestii mm. laadukkuudesta, alueen kultahistoriasta ja valoon liittyvistä luonnonilmiöistä eri vuodenaikoina. Uutta tunnusta hallinnoi Inari-Saariselkä Matkailu Oy ja sitä voivat käyttää Inari-Saariselkä Matkailu Oy:n jäsenet sekä yhteistyökumppanit.

Kulkurin kestosuosikki, Stoppikisura!

Tunturissa tapahtuu

59.50 € / 2 hengen standard-huone / yö

minimi viipymä 2 yötä 2 viikon aikana. Voimassa 3.6.-31.8.2013

Yöttömän yön agility-kisat 7.-9.6. Jänkhällä Jytisee 15.-18.8. Rautaa Rajalle 23.-25.8.

Perinteikäs

Hotelli Kieppi keskellä Saariselkää. -Majoitu mukavasti, tervetuloa!

Saariseläntie 12, Saariselkä puh. 016 55 44 600 reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

Utsjoki

– hotelli Suomen huipulla Suomen pohjoisin hotelli seisoo korkealla törmällä, nimensä mukaisesti Utsjoen partaalla, Ailigastunturin juurella keskellä Utsjoen kirkonkylää. Teksti Markku Juhani kuvat Marjaana Lähteenmäki

lkuperäinen hotelli valmistui 1959, kun lohiturismi täytti kesäisin Tenon rannat. Jokivarteen seuraavina vuosina syntyneet lukuisat lomakylät ja turistien kymmenet perävaunut ja matkailuautot muuttivat kylän majoituskysyntää mikä johti siihen, että sen alkuperäinen isäntä, Suomen Matkailuliitto, luopui hotellista 1990-luvulla. Hotelli on sen jälkeen ollut yksityisomistuksessa, elänyt hiljaiseloa, mutta omistajat ovat koko ajan yrittäneet löytää uutta konseptia toiminnalle. Ja nyt se näyttää löytyneen. Vuokko Mikkola vuokrasi hotellin pari vuotta sitten, palautti sen nimeksi hotelli Utsjoki ja piti taloa tilauksesta auki ympäri vuoden. Ensimmäisen vuoden kokemukset olivat hyviä.

Ailigaalta otetussa kuvassa etualalla oleva Hotelli Utsjoki sulautuu maastoon.

- Matkailuliiton aikana hotelli oli saavuttanut vankan aseman lohimiesten parissa ja se tunnettiin hyvin myös Pohjois-Norjan puolella. Täällä oli ai34

Inari Saariselkä 2/2013

kaista, niin suunta on jo oikea, vakuuttaa Mikkola.

Utsjoki virtaa rauhallisena hotellin ikkunoiden alapuolella.

na jotain ohjelmaa ja kesäisin huoneet oli varattava etukäteen, sillä kysyntä oli niin kovaa. Huomasin heti, että vaikka talon nimeä oli myöhemmin muutettu, niin ihmiset kuitenkin puhuivat hotelli Utsjoesta, joten ensimmäinen tekoni oli palauttaa vanha tuttu nimi takaisin, kertoo Vuokko. Tieto hotellin avaamisesta ja toiminnan elpymisestä on levinnyt kävijöiden mukana ja huonevaraukset näyttävät selvää kasvua. Tässä asiassa Mikkola lainaa sujuvasti erään entisen presidentin sanoja aatteen leviämisestä, että tärkeintä ei ole aina liike, vaan sen suunta. - Hotelli oli muutaman vuoden kokonaan tai ainakin osan vuotta kiinni, mikä ehti synnyttää sellaisen kuvan, ettei täällä ole enää mitään toimintaa. Me olemme joutuneet taistelemaan näitä mielikuvia vastaan ja vähitellen saaneet levitettyä sanomaa, että täältä löytyy matkamiehelle yösija ja nälkäinen saa ruokaa. Vaikka muutos on vielä verk-

Pubista hotelliin Vuokko Mikkolalla on pitkä tausta yrittäjänä Ylä-Lapissa. Ensimmäisen osan hän teki siitä toistakymmentä vuotta sitten Ivalossa ja Saariselällä, mm. ravintola Teerenpesässä, ennen kuin muutti muutamaksi vuodeksi Pohjanmaalle, mutta veri veti koko ajan takaisin pohjoiseen. - Utsjoen kirkonkylässä vapautui ravintolakiinteistö muutama vuosi sitten ja sain siitä vinkin, kävin katsomassa paikkaa ja perustin siihen Pub Rastigaisan. Siitä tuli heti suosittu ruoka- ja oleskelupaikka. Siinä yhteydessä törmäsin jatkuvasti siihen, että matkailijat etsivät täältä yösijaa, mutta kylällä ei ollut

”Vaikka talon nimeä oli myöhemmin muutettu, niin ihmiset kuitenkin puhuivat hotelli Utsjoesta, joten ensimmäinen tekoni oli palauttaa vanha tuttu nimi takaisin.” paikkaa mihin heidät olisi voinut ohjata, kun hotelli oli auki vain kesällä, muistelee Mikkola. Muutaman unettoman yön jälkeen hän ratkaisi ongelman siten, että päätti vuokrata hotellin itselleen.

- Hotellia ei johdeta kirjoituspöydän takana, vaan osallistumalla kaikkeen työntekoon, sanoo Vuokko Mikkola.

- Ongelmana oli osittain myös se, että kiinteistön omistajat asuivat Etelä-Suomessa, joten he näkivät hotellitarpeen toisenlaisena kuin minä täällä paikan päällä asuvana. Myös työntekijöitä oli vaikea löytää täältä tai kauempaa etelästä ja sen jälkeen vielä sitouttaa työpaikkaan, jos sen säännöllisestä aukiolosta ei ollut varmuutta. Päätin kuitenkin uskaltaa ja tein ensimmäisen vuoden vuokrasopimuksen epävarmana siitä, että mitähän tästä tulee, kertoo Mikkola. Vuokko Mikkola uskoo, että näin pienellä, eristäytyneellä paikkakunnalla kuin Utsjoki, ravintola- tai hotelliyrittäjän on ehdottomasti oltava yrityksensä näkyvä keulakuva. Asiakkaat voivat näin antaa palautteen suoraan hänelle ja muutokset toiminnassa tapahtuvat nopeasti, kun yrittäjä näkee niiden tarpeet päivittäisessä työssä. - Ei tässä toiminnassa voi todellakaan istua vain toimistossa pöydän takana, vaan yrittäjän on oltava valmis osallistumaan kaikkeen työhön itse ja varauduttava tekemään pitkiä työpäiviä, varmistaa Vuokko Mikkola. Hotelli tunturin kupeessa Hotelli Utsjoki pystyy majoittamaan ja ruokkimaan bussillisen vieraita. Kesäaikana majoitustilaa löytyy vielä lisää van-

hasta retkeilymajasiivestä. Alhaalla jokirannassa lämpiää rantasauna ja veneellä pääsee joelle soutelemaan. - Talven hiljaisimpina kausina pyöritämme hotellia minimimiehityksellä. Rakennus on kiinni, mutta yöpyjä saa avaimet Pub Rastigaisasta ja Pubissa tarjotaan myös aamiainen, kertoo Mikkola. Kesäaikana hotelli on auki normaalisti ja siellä on muutenkin toimintaa viikonloppuisin. - On aika ymmärrettävää, että jokaisessa matkailukylässä pitää olla riittävästi majoitus- ja seurustelutiloja tänne tuleville, mutta myös paikalliset asukkaat kaipaavat paikkaa, jossa tavata tosiaan ja vaihtaa kuulumisia. Hotellin ruokalistaa on uusittu ja raaka-aineina on käytetty paikallisia tuotteita. Niistä ylivoimaisesti eksoottisin on jäkälä. Keittiömestari Jüri Maljukov on kehittänyt siitä eksoottisen Lapin tuotteen, joka tarjoillaan kivipedillä. - Jäkälä puhdistetaan, friteerataan ja tarjoillaan lisukkeiden kanssa. Juotavaksi sopii hyvin myös talon oma viini, Lapin Vuokko, jota löytyy punaisena tai valkoisena, suosittelee Jüri Maljukov. Vuokko Mikkola katsoo luottavaisena tulevaisuuteen ja odottaa tulevaa kesää. - Tällä paikalla sijainneella ho-

Jüri Maljukov on loihtinut ruokalistalle yllättäviä Lapin herkkuja.

tellilla on yli puolen vuosisadan mittaiset perinteet ja ne velvoittavat myös meitä yrittämään parhaamme. Utsjoki on pieni paikkakunta, mutta sen sijainti on keskeinen pohjoiskalotin liikenteen kannalta ja sen vuoksi tämä on ajoittain myös hyvin kansainvälinen paikka. Me yritämme saada asiakkaat viihtymään ja palaamaan tänne uudestaan, sillä Suomen huipulla on aina jotain uutta nähtävää, vakuuttaa hotelli Utsjoen Vuokko Mikkola.

Inari–Saariselkä

KESÄN ja ruskan

VIIKKO-OHJELMA 2013 Inari–Saariselkä kesän ja ruskan viikko-ohjelmassa on tekemistä jokaiselle viikonpäivälle! Viikko-ohjelmassa on tarjolla monipuolinen kattaus opastettuja ja omatoimisia retkiä. Retkille lähteminen on tehty mahdollisimman helpoksi, me tarjoamme käyttöönne tarvittavat välineet ja aluetuntemuksen. Retkien tavoitteena on tutustua alueemme monipuoliseen luontoon ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Osallistujat pääsevät nauttimaan elämyksistä ammattilaisen johdolla. Kesän viikko-ohjelman retket soveltuvat kaiken ikäisille ja niissä on aina oma opas mukana lukuun ottamatta omatoimiretkiä. Oppaamme tuntevat alueen ja he ovat kokeneita luonnossa liikkujia. Retkien varaaminen onnistuu Saariselältä Santa’s Hotel Tunturista, Lapland Hotel Riekonlinnasta, Holiday Club Saariselältä, Saariselän Keskusvaraamosta ja Tavaratalo Kuukkelista. Lisäksi osoitteen www.inarisaariselka. fi/kesanviikkoohjelma -kautta varaaminen onnistuu sähköisesti. Viikko-ohjelma on voimassa 1.6.–30.9.2013. Retkille tulee varustautua sään ja ohjelman mukaisesti. Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Maastopyöräretki tunturimaisemassa 1.6.–31.7. Tiistaisin ja Torstaisin (19:00–21:00) 1.8.–30.9. Tiistai, Torstai ja Lauantai (17:30–19:30) Lähdemme tutustumaan maastopyörillä alueen moninaiseen luontoon ja historiaan retki-isännän johdolla. Retken aikana käymme niin kultahistoriallisesti merkittävillä paikoilla kuin myös nykyisen Saariselän syntysijoilla. Asiantuntevan retki-isäntämme johdolla saamme rautaisannoksen alueen historiasta ja nykypäivästä sekä tulevaisuudesta. Reitit ovat helppoja eivätkä edellytä kokemusta maastopyöräilyssä. Sisältää: polkupyörän ja kypärän, opastuksen ja mehut KESTO: 2 tuntia Pituus: 6–8 kilometriä HINTA: 25 € / aikuinen ja 20 € / lapsi 4–12 v HUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä. Kokoontumisaika: 18:45 / Kokoontumispaikka: Lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Sauvakävelyretki Urho Kekkosen Kansallispuistoon 1.6.–31.7. Keskiviikkoisin ja Perjantaisin (14:00–16:00) 1.8.–30.9. Tiistai, Keskiviikko, Torstai, Perjantai ja Lauantai (14:00–16:00) Retki-isäntä vastaanottaa reippaat sauvakävelijät hotellin edessä, josta lähdemme kävelemään Saariselän kauniisiin maisemiin. Reittimme kulkee pitkin tuntureita ja metsiä tutustuttaen kävelijät pohjoisen Lapin luontoon. Pienellä onnella saatamme nähdä joitakin eläimiä, kuten poroja, riekkoja tai kuukkeleita. Vaelluksen lomassa istahdamme nauttimaan mehut. Sisältää: kävelysauvat, opastuksen, mehut KESTO: 2 tuntia HINTA: 15 € / aikuinen ja 12 €/ lapsi 4–12 v HUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä. Kokoontumisaika: 13:45 / Kokoontumispaikka: Lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Keskiyön auringon vaellus Kaunispäälle 1.6.–31.7. Tiistaisin, Torstaisin ja Lauantaisin (22:30–00:30) Vaellamme ylös avotunturiin, Kaunispään huipulle (437 mpy). Tunturin huipulta voimme ihailla upeaa avotunturiylänköä – hyvällä säällä idässä näkyvät Venäjän puolella sijaitsevat tunturit yli 60 kilometrin päässä! Upeiden maisemien lisäksi Kaunispää houkuttelee kesäisin runsaasti poroja, jotka nousevat alavilta mailta tunturiylängölle suojaan sääskiltä. Mikäli aika on otollinen voimme poimia marjoja tai kerätä sieniä puhtaasta Lapin luonnosta. Huipulla nautimme kuplivat juomat ihaillen keskiyön aurinkoa. Matkaa n. 1,5 km / suunta, josta jyrkkää nousua n. 200 m. Sisältää: tutustumisen retki-isännän opastuksella tunturimaisemiin, kuplivat juomat KESTO: 2 tuntia HINTA: 20 € / aikuinen ja 15 € / lapsi 4–12 vuotta

Inari Saariselkä 2/2013

HUOM1. Keskiyönauringon ajankohta on 25.5.–20.7. välisenä aikana, retki toteutetaan ajalla 1.6–31.7 HUOM2. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä. Kokoontumisaika: 22:15 / Kokoontumispaikka: Lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Retki poroperinnekylään 1.6.–30.9. Tiistaisin, Perjantaisin ja Lauantaisin (10:00–12:00) Retki-isäntämme kuljettaa meidät poroperinnekylään, jossa esitellään kulttuurihistoriallisesti tärkeitä asumismuotoja, joita saamelaiset poronhoidossa ja elämisessään ovat käyttäneet. Poroperinnekylässä on eri muodoissaan poronhoidossa tärkeät elementit vuosien ja vuosikymmenten ajalta. Saamme syöttää poroja sekä keittelemme kahvit perinnekodassa sekä tutustumme erilaisiin työvälineisiin. Sisältää: kuljetukset, opastuksen, pääsymaksun poroperinnekylään sekä nokipannukahvit KESTO: 2 tuntia HINTA: 35 € / hlö HUOM. Takuulähtö, ei minimiosallistujamäärää! Ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 17.00 mennessä. Kokoontumisaika: 9:45 / Kokoontumispaikka: Lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Ratsastusretki luonnon hiljaisuuteen 1.6.-30.9. Maanantaisin, Keskiviikkoisin ja Torstaisin (11.00–13:30) Retkipäivä alkaa tallilta Santa’s Resortissa, missä tutustutamme sinut suomenhevosten mielenkiintoiseen maailmaan. Ratsastuskentällä käymme läpi ratsastuksen perusasiat, jonka jälkeen suuntaamme lähimaastojen hiljaisiin, upeisiin Lapin metsämaisemiin. Ryhmässä etenemme ratsastajien kykyjen mukaan. Suomenhevonen on rauhallinen matkakumppani eikä aikaisempi ratsastuskokemus ole välttämätöntä. Palattuamme retkeltä nautimme yhdessä kahvit makean kera. Sisältää: kypärän, oppaan palvelut, ratsastusretken, kahvin herkulla, vastuuvakuutuksen KESTO: 2,5 tuntia HINTA: 80 € / hlö Lisähintaan: kuljetus Saariselkä – Kamisak Santa’s Resort – Saariselkä 20 € / hlö HUOM. Minimi 2 osallistujaa, ilmoittautuminen retkelle klo 17.00 mennessä edeltävänä päivänä Noutoaika: noin 10:30 / Noutopaikka: hotellisi

Savusaunomista ja uintia tunturipurossa Kiilopäällä 3.6.–30.9. Tiistaisin, Keskiviikkoisin ja Perjantaisin (15:00–20:00) Retki-isäntämme kuljettaa meidät Suomen Latu Kiilopään Kuurakaltio -saunamaailman kylmät kylvyt ja hipiää hellivät löylyt rentouttavat mieltä ja kehoa! Savusaunan leppoisista löylyistä on ihana siirtyä tunturipuron viilentävään raikkauteen! Kiilopurossa kaikki voivat uida maksutta vuoden ympäri. Savusaunan saunaranneke 13 €/hlö ostetaan Kiilopään vastaanotosta. Suomen Ladun jäsenille ja Kiilopäällä majoittuville hinta on 10 €/hlö. Ranneke on merkki suoritetusta saunamaksusta. Oma pyyhe ja uimapuku mukaan.

Sisältää: saunamaailman käytön sekä uintimahdollisuuden tunturipurossa KESTO: sauna lämpimänä tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kello 15–20 HINTA: 13 € / aikuinen ja 6,50 € / lapsi 4–12 v HUOM. Omatoimiretki

Kätkösuunnistus Tarjolla koko kesän ja ruskan ajan joka päivä kellon ympäri Kätkösuunnistus on innostava tapa tutustua luontoon ja opetella liikkumaan luonnossa ohjatusti, mutta oppien. Siksi se sopii erityisesti lapsille, koululaisille ja lapsiperheille. Saariselän kätköt on sijoitettu ulkoilureittien varteen Saariselän, Laanilan, Kakslauttasen ja Kiilopään alueelle. Yhteensä kätköjä on 21 kappaletta, jokaisesta löytyy tietoa alueesta sekä lokikirja. Lokikirjaan kävijä voi merkitä käynnin päivämäärän ja oman puumerkin. Karttoja on saatavilla kahta erilaista, Saariselkä-Laanila (10 kätköä) sekä Laanila-Kakslauttanen-Kiilopää (11 kätköä) neljän euron hintaan per kartta. Karttaa on saatavilla alueen hotelleista sekä Metsähallituksen palvelupiste Kiehisestä. Myöhemmin mahdollisesti myös muista Saariselän alueen yrityksistä. Sisältää: kartan (2 erilaista karttaa saatavilla, ks. kuvaus) ja lähtöopastuksen myyntipisteestä HINTA: 4 €/ kartta (karttoja on myynnissä Metsähallituksen info-piste Kiehisessä sekä Saariselän alueen majoituspaikoissa) HUOM. Omatoimiretki VINKKI: Kätköjä voi halutessaan etsiä useampana päivänä!

Retki eräkodalle 1.6.–30.9. Keskiviikkoisin (9:00–12:30) ja Lauantaisin (13:00–16:30) Retkellä kävelemme läheiselle eräkodalle jossa oppaan johdolla pääsemme tutustumaan taitoihin, joilla alueella ja luonnossa selviytyminen on aina tapahtunut. Sytytämme tulet ja keittelemme kahvit, sekä kokeilemme onneamme kalastamalla. Luonnon merkkejä on hyvä oppia lukemaan jotta kulkeminen luonnossa on helpompaa ja miellyttävämpää. Sisältää: opastuksen, nokipannukahvit avotulella, käynti eräkodalla sekä kalastusvälineet KESTO: 3,5 tuntia HINTA: 56 €/ aikuinen ja 42 €/ lapsi 4–12 v HUOM. Minimi 2 osallistujaa. Ilmoittautuminen klo 17:00 mennessä retkeä edeltävänä päivänä. Kokoontumisaika: keskiviikkoisin 8:45 ja lauantaisin 12:45 / Kokoontumispaikka: Lapland Safaris toimisto Hotelli Riekonlinnassa

Tankavaara-päivä Tarjolla joka päivä koko kesän ja ruskan ajan Sodankylän Tankavaarassa, Kultakylän ja UK-puiston luontokeskuksen (Koilliskaira) kupeessa sijaitsee maailman ainoa Kansainvälinen Kultamuseo. Museossa voi tutustua Suomen ja yli kahdenkymmenen muun maan kultahistoriaan. Kultamuseon ulkoalueella toimii Ivalojoen Kultalan kapakan mukaan rakennettu kesäkahvila, joka on auki museon aukioloaikoina. Kahvilaan on ilmainen sisäänpääsy ja sieltä voit lu-

nastaa liput museoalueelle. Kultamuseolla voit myös huuhtoa kultaa hintaan 7 € / hlö, löytyneet kultahiput saat matkaasi muistoksi käynnistä. Koilliskairan luontokeskus kertoo tänä vuonna 30 vuotta täyttäneen Urho Kekkosen kansallispuiston eli Koilliskairan tarinan. Se myös tutustuttaa sinut Koilliskairan monipuoliseen luontoon, alueen luonnonkäytön historiaan ja Lapin retkeilyyn. Omassa näyttelyssään esittäytyvät Lapin kiehtovat petolinnut. Luontokeskuksen pihapiiristä lähtevät luontopolut (1 km, 3 km ja 6 km) ympäröivään maastoon sekä Kultamuseon kanssa yhteistyössä suunniteltu Geologinen polku (7 km). Luontokeskuksen pihalla voi tulistella pihalaavulla. HINTA: Kultamuseon sisäänpääsymaksut: 8 € / aikuiset, 4 € / lapsi (alle 4 v. ilmaiseksi). Koilliskairan luontokeskukseen ei sisäänpääsymaksua. AUKIOLOAJAT: Kultamuseo 1.6–30.9. klo 9–17 joka päivä. Koilliskairan Luontokeskus 27.5.–16.6. ma–pe klo 10–16; 17.6.–30.9. ma–pe klo 9–17, la–su klo 10–16. HUOM. Omatoimiretki. Bussiyhteydet Tankavaaraan: www.matkahuolto.fi

Inari-päivä Maanantaisin ajalla 3.6.–30.9. Kukkolan Bussit järjestää kokopäiväretken Inarin kirkonkylälle. Päivän aikana pääset tutustumaan saamelaiskulttuuriin Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siidassa Inarin kirkonkylällä. Siidassa sijaitsee ravintola Sarrit, jossa voi nauttia lounasta tai pikkupurtavaa. Siidaan tutustumisen jälkeen on vuorossa Inarijärven risteily Suomen ainoalla myös sähkömoottorein varustetulla 120-paikkaisella M/Y Inari III – katamaraanilla. Risteilyn aikana kuulemme selostusta Inarijärvestä ja Ukonsaaresta. Ukonsaarella rantaudumme ja meillä on mahdollisuus tutustua vanhaan jyhkeään saamelaisten kallioseitaan ja ihailla erämaajärven kauneutta. Rantautumisen kesto n. 20 min. Paluumatkan (n. 50 min) risteilemme vanhaa postireittiä seuraillen. Matkalla ohitamme Hautuumaasaaren, jossa on vielä nähtävänä vanhoja puuristejä. Risteilyn kokonaiskesto on noin 2 tuntia. Laivassa on kahvila A-oikeuksin. Risteilyn jälkeen osallistujilla on noin puoli tuntia omaa aikaa tutustua Inarin kirkonkylään ennen paluukuljetuksen lähtöä Siidan edestä. Aikataulu: 8.45 Lähtö Kiilopäältä (bussi pysähtyy tarvittaessa

myös Hotel & Igloo Village Kakslauttasessa)

9.00 Bussi pysähtyy Saariselällä Lapland Hotel Riekonlinnan, Santa’s Hotel Tunturin ja Holiday Club Saariselän pysäkeillä 9.30 Pysähdys Ivalon linja-autoasemalla 10.00 Perillä Inarin kirkonkylällä, Saamelais- museo & Luontokeskus Siidan edessä 13.00 Lähtö Inarijärven risteilylle Siidan vierestä 16.00 Paluukuljetus lähtee Siidan edestä 16.30 Ivalon linja-autoasema 17.00 Bussi pysähtyy Saariselällä Lapland Hotel Riekonlinnan, Santa’s Hotel Tunturin ja Holiday Club Saariselän pysäkeillä 17.15 Paluu Kiilopäälle (bussi pysähtyy tarvittaessa

myös Hotel & Igloo Village Kakslauttasessa)

Sisältää: meno-paluu -kuljetukset ilmastoidulla bussilla Inarin kirkonkylälle, pääsylipun Saamelaismuseo & Luontokeskus Siidaan ja Inarijärven

katamaraaniristeily-lipun KESTO: noin 8 tuntia HINTA: 70 € / hlö / Kiilopää, Kakslauttanen tai Saariselkä 60 € / hlö / Ivalo HUOM. Retki edellyttää min 8 hengen osallistumista, ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 18.00 mennessä.

Lemmenjoki-päivä Maanantaisin ajalla 22.7.–23.9. Kukkolan Bussit järjestää kokopäiväretken Lemmenjoelle. Päivän aikana koet erämaan lumon, kuulet sykähdyttävää saamelaista joikua, tarinaa poronhoidosta, saamelaiskulttuurista ja tutustut huopataiteeseen Ateljee Huopapirtissä. Mahdollisuuksien mukaan käymme myös Kammigalleriassa tutustumassa poronsarvikäsitöihin ja koruihin. Opastus perillä suomen tai englannin kielellä. Ateljee Huopapirtissä sekä Kammigalleriassa ostosmahdollisuus. Aikataulu: 8.45 Lähtö Kiilopäältä (bussi pysähtyy tarvittaessa

myös Hotel & Igloo Village Kakslauttasessa)

9.00 Bussi pysähtyy Saariselällä Lapland Hotel Riekonlinnan, Santa’s Hotel Tunturin ja Holiday Club Saariselän pysäkeillä 9.30 Pysähdys Ivalon linja-autoasemalla 10.00 Inarin kirkonkylä, Saamelaismuseo & Luontokeskus Siidan edessä 10.20 Hotelli Korpikartano 10.50 Perillä Lemmenjoella 15.00 Paluukuljetus lähtee Lemmenjoelta Käynti mahdollisuuksien mukaan Kammigalleriassa 15.40 Hotelli Korpikartano 16.00 Inarin kirkonkylä, Saamelaismuseo & Luontokeskus Siidan edessä 16.30 Ivalon linja-autoasema 17.00 Bussi pysähtyy Saariselällä Lapland Hotel Riekonlinnan, Santa’s Hotel Tunturin ja Holiday Club Saariselän pysäkeillä 17.15 Paluu Kiilopäälle (bussi pysähtyy tarvittaessa

myös Hotel & Igloo Village Kakslauttasessa)

Sisältää: meno-paluu -kuljetukset ilmastoidulla bussilla Lemmenjoelle, jokivene-retken Ravadas-putouksille, käristyskeiton sekä kakkukahvit KESTO: Noin 8 tuntia HINTA: 95 € / hlö / Kiilopää, Kakslauttanen tai Saariselkä 80 € / hlö / Ivalo 70 € / hlö / Inarin kirkonkylä 50 € / hlö / Hotelli Korpikartano Huom. Retki edellyttää min 8 hengen osallistumista, ilmoittautuminen viimeistään retkeä edeltävänä päivänä kello 18.00 mennessä.

Tällä lomalla voitte keskittyä rentoutumiseen, antakaa meidän huolehtia ohjelmasta!

KESÄ- JA RUSKAMATKAILUN KATTAVAT PALVELUT Pohjois-Lapin alueen palvelut matkailijalle ovat kattavat. Monipuoliset ohjelma- ja opaspalvelut takaavat aidon ja turvallisen kosketuksen luontoon. Tekemistä ja kokemista riittää kaikenikäisille. Majoitusvaihtoehtoja ovat hotellit, huoneistot, mökit ja leirintäalueet.

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO Matkailu- tai retkeilyinfo Hotelli tai muu majoitus Mökkimajoitus

Ravintola/kahvila

Kauppa

Kalastuslupia

Kalastus

Catering

Posti

Metsästyslupia

Metsästys

Veneristeilyt

Lahjatavaroita

Nähtävyys

Ratsastus

Porosafareita ja/tai porotila Huskysafareita ja/tai huskytila

Patikointi/vaellus

Maastopyöräily tai pyörävuokraus Melonta tai kanoottivuokraus

Kahvila

Leirintäalue tai vaunupaikkoja

Tilausajot

Taksi

Sauna

Autovuokraus

Opaspalveluita

Uima-allas

Kokouspalvelut

Inari Saariselkä 2/2013

Luontopolku

Kullanhuuhdonta

Venevuokraus

SAARISELKÄ MATKAILUNEUVONTA & LUVAT METSÄHALLITUS/ PALVELUPISTE KIEHINEN Puh.+358 20 564 7200 Fax +358 20 564 7210 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

SAARISELÄN MATKAILUNEUVONTA Puh.+358 40 168 7838 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä tourist.info@saariselka.fi

MAJOITUS & RAVINTOLAT HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Puh. +358 306 866 000 Fax +358 16 682 328 Saariseläntie 7, 99830 Saariselkä hotelsales.saariselka@hcresorts.com www.holidayclub.fi /kohteet/saariselka/ esittely/ Myös Angry Birds Activity Park.

SANTA’S HOTEL TUNTURI Puh. +358 16 681 501 Fax +358 16 668 771 Lutontie 3, 99830 Saariselkä saariselka@santashotels.fi www.santashotels.fi Myös autonvuokrausta.

LAPLAND HOTEL RIEKONLINNA Puh. +358 16 559 4455 Fax +358 16 559 4456 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä riekonlinna@laplandhotels.com www.laplandhotels.com Myös HealthEx-terveyskuntosali.

APARTMENTS KUUKKELI Puh. +358 16 668 741 +358 40 545 1349, +358 44 363 6892 Fax +358 16 668 680 Honkapolku 8, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi /9

ARCTIC FRIENDS OY Puh. +358 400 733470 Saariselkä apheikkila33@gmail.com henrik.berg@pp.inet.fi www.arcticfriends.com

CAFE RAVINTOLA KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi

CASTILLO LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 082 2527 Koivutie 11, 99830 Saariselkä info@castillo.fi www.castillo.fi

HERRANTERTTU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 40 588 0785 Kristiina Toiviainen, Saariselkä herranterttu@saariselka.fi www.herranterttu.fi

HOTELLI KAKSLAUTTANEN JA SANTA’S RESORT Puh. +358 16 667100 Fax +358 16 667168 Kakslauttanen, 99830 Saariselkä hotel@kakslauttanen.fi www.kakslauttanen.fi www.santasresort.fi Majoitusta myös lasi-igluissa.

HOTELLI KIEPPI Puh. +358 16 554 4600 Fax +358 16 554 4700 Raitopolku 1, 99830 Saariselkä reservations@hotellikieppi.fi www.hotellikieppi.fi

HOTELLI LAANIHOVI Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818, Hotelli Laanihovi, +358 16 667033 Viskitie 1, 99830, Saariselkä laanihovi@saariselka.fi www.laanihovi.fi Myös ulkoiluvaatteet, retkeilyvarusteet, kalastusvälineet sekä majahuolinta.

MUOTKAN MAJA WILDERNESS LODGE Puh. +358 40 671 8337 Muotkantie 204, 99830 Saariselkä info@muotkanmaja.fi www.muotkanmaja.fi

RAVINTOLA KAUNISPÄÄN HUIPPU JA TULIAISTUPA Puh. +358 16 668 803 Kaunispää, 99830 Saariselkä huippu@saariselka.fi www.saariselka.fi /huippu

Ravintola Petronella Puh +358 16 668 930 Honkapolku 5, 99830 Saariselkä petronella@ravintolapetronella.fi www.ravintolapetronella.fi

Ravintola Pirkon Pirtti Puh. +358 16 668 050 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä pirkonpirtti@ukolo.fi www.pirkonpirtti.fi

Laanilan Kievari Puh. +358 400 239 868 Rovaniementie 3410, 99830 Saariselkä info@laanilankievari.fi, www.laanilankievari.fi

KAUNISPÄÄN KIISA Saariselkä kiisa@kiisa.net, www.kiisa.net

KELOPIRTTI Puh. +358 400 231 653 Koivupolku 4, 99830 Saariselkä kelopirtti@hotmail.fi, www.kelopirtti.com

KULTAKELO Puh. +358 451 384563 Mäntytie 10, 99830 Saariselkä ari.hottinen@kullankaivaja.com www.kultakelo.com

LAANILAN SAVOTTA Puh. +358 400 603 903 Laanila, 99830 Saariselkä savotta@kahvila.inet.fi www.savottakahvila.fi

LAPIN KUTSU LOMAHUONEISTOT Puh. +358 400 287 744 Kelotie 2/Siula, 99830 Saariselkä lapinkutsu@saariselka.fi www.saariselka.fi /lapinkutsu Myös kiinteistövälitys.

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO LAPIN LUMO OY Puh. +358 400 010 992 Näverniemi, 99800 Ivalo (Saariselkä) lapinlumo@saariselka.fi www.saariselka.fi/lapinlumo

LOMATÄHDET Puh. +358 45 235 7464 Saariselkä, info@lomatahdet.fi www.lomatahdet.fi

PIKKURIEKKO Puh. +358 500 708 594 Revontulentie 2 A 4, 99830 Saariselkä pikkuriekko@elisanet.fi www.pikkuriekko.com

SAARISELÄN KESKUSVARAAMO Puh. +358 16 554 0500 Fax +358 16 668 405 Honkapolku 2, 99830 Saariselkä keskusvaraamo@saariselka.com www.saariselka.com

SAARISELÄN MARJAMAJAT Puh. +358 40 589 0043, Saariselkä marjamajat@saariselka.fi www.marjamajat.fi

SAARISELÄN UNIPUUT Puh. +358 40 571 8891, +358 50 525 9035 Kelotie, 99830 Saariselkä info@saariselanunipuut.fi www.saariselanunipuut.fi

SUOMEN LATU KIILOPÄÄ Puh. +358 16 670 0700 Kiilopääntie 620, 99830 Saariselkä kiilopaa@suomenlatu.fi, www.kiilopaa.fi Myös rinkat, retkeilyvarusteet sekä geokätköt.

TUNTURIYÖ OY Puh. +358 40 547 5630, Saariselkä tunturiyo@saariselka.fi www.tunturiyo.com

VILLA KAIKU Puh. +358 45 131 3895 posti@villakaiku.fi www.villakaiku.fi

Inari Saariselkä 2/2013

TOP SAFARIS OY Puh. +358 40 506 2854, +358 45 2565 818 Top Safaris safari club, 99830 Saariselkä. topsafaris@saariselka.fi www.topsafaris.fi

OHJELMAPALVELUT ACTION PARK IVALO OY Myös Saariselkä Tyres rengaskauppa Puh. +358 44 700 8600 Rovaniementie 3222, 99830 Saariselkä office@actionpark.fi www.actionpark.fi

HUSKY & CO. Puh. +358 400 693 071, +358 50 413 1551 Vanhaseläntie 20, 99830 Saariselkä husky@huskyco.fi www.saariselka.fi /huskyco

JOIKU-KOTSAMO SAFARIT Puh. +358 16 667 218, +358 400 398 935 +358 400 138 911 99830 Saariselkä joikukotsamo@saariselka.fi www.saariselka.fi /joikukotsamo

IVALOJOEN MATKAILUPALVELUT KY Puh. +358 40 588 2831 Männiköntie 9, 99800 Ivalo anissilaari@gmail.com www.ivalojoki-travellers.fi

LAPLAND SAFARIS Puh. +358 16 668 901, Fax +358 16 668 923 Saariseläntie 13, 99830 Saariselkä saariselka@lapinsafarit.fi www.laplandsafaris.fi

TUNTURIKOIVU JA TUNTURITUULI Puh. +358 17 465 2752, +358 400 674 721 Saariselkä tapio.pitkanen@pp1.inet.fi www.saariselka.fi /tunturikoivu

TUNTURIKUKSA Puh.+358 400 623 602, +358 40 824 0282 Teerenpesue, Saariseläntie 5, 99830 Saariselkä www.saariselka.fi /tunturikuksa

REINDEER’S TRAVEL’S Puh. +358 50 363 1111 Saariselkä posti@reindeerstravels.fi www.reindeerstravels.fi

LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, Fax +358 16 668 950 Lutontie 3, 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.saariselka.fi /luontoloma

OSTOKSET JA TULIAISET GALLERIA & KÄSITYÖ LUMIKKO Puh. +358 40 767 2909 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä pirkko.kortelainen@luukku.com www.saariselka.fi/lumikko Myös taidetta ja Jäämeren löytöjä.

HIPPUPUOTI OY Puh. +358 40 525 6853 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä hippupuoti@saariselka.fi www.saariselka.fi /hippupuoti

KIRSIN LAHJA & GABRIEL´S SHOP Puh. +358 40 509 5218 Siula, 99830 Saariselkä meimi.kautovuori@gmail.com

SKI WEAR LAILA HORSMA Puh. +358 400 837 128 Kelotie 1/Siula, 99830 Saariselkä laila.horsma@pp.inet.fi www.skiwear.fi Urheilu-ja vapaa-ajan pukeutumiseen erikoistunut liike.

TAVARATALO SUPERMARKET KUUKKELI Puh. +358 16 668 741, +358 40 545 1349 Fax +358 16 668 680 Saariseläntie 1, 99830 Saariselkä kuukkeli@saariselka.fi kuukkeli.lappi.fi Myös lääkekaappi.

ULTIMA GIFT Puh. +358 40 728 8448, +358 400 165 448 Saariseläntie 13, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

ULTIMA JEWELRY Puh. 040 728 8448 Lutontie 16, 99831 Saariselkä jaana.kauttu@ultimajewelry.fi www.ultimajewelry.fi

TAKSI- JA KULJETUSPALVELUT EROLAN TAKSI Puh. +358 400 718 021, 99830 Saariselkä erolantaksi@saariselka.inet.fi

SAARISELÄN SANOMAT Puh. 040 191 9919 saariselan.sanomat@saariselka.fi www.saariselansanomat.fi SAARISELKÄ NYT-LEHTI Puh. 040 5745 310 pasi.ruotsalainen@pp3.inet.fi www.saariselka.net Mainoslinja Puh. 0400 153 277 heikki.orava@saariselka.fi www.mainoslinja.fi

NUORISO JA LUONTOMATKAILUKESKUS VASATOKKA Puh. 016 670 7960 Angelintie 696, 99870 Inari vasatokka@inari.fi www.vasatokka.fi Myös lapsirinkat.

RAVINTOLA SARRIT Puh. +358 16 661 662, +358 40 700 6485 Siida, Inarintie 46, 99870 Inari ravintola@sarrit.inet.fi

UTSJOKI KATAJAMAAN TAKSI Puh. +358 400 731 973, 99830 Saariselkä katajamaantaksi@saariselka.fi

MAJOITUS JA RAVINTOLAT HOTELLI UTSJOKI puh. 016 321 2100, 040 517 3178 Luossatie 4, 99980 Utsjoki myynti@hotelliutsjoki.fi

SAAMELAISKULTTUURIKESKUS SAJOS Puh. +358 10 839 3109 Sajos, 99870 Inari sajos@samediggi.fi www.sajos.fi

KOSKISEN TAKSI Puh. +358 400 394 862, Saariselkä koskisentaksi@saariselka.fi

INARI JA YMPÄRISTÖ PAJARIN TAKSI JA BUSSIPALVELU Puh. +358 400 158 809, Saariselkä pajarintaksi@saariselka.fi

KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134 Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

TILAUSLIIKENNEBUSSI LUONTOLOMA PRO SAFARIS Puh. +358 16 668 706, +358 50 330 2000 99831 Saariselkä luonto.loma@saariselka.fi www.luontoloma.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT INARI EVENT LAPLAND Puh +358 40 179 6069 99870 Inari inari@visitinari.fi www.visitinari.fi

INARIN POROPIRTIT Puh. +358 400 339502 +358 45 2396135 +358 40 5152658 Kittiläntie 1330, 99800 Ivalo (Inari) inarin.poropirtit@gmail.com www.inarinporopirtit.fi

GIELLAJOHKA KY Puh. +358 16 676 921, +358 40 738 6825 Karigasniementie 2920, 99910 Kaamanen info@giellajohka.fi www.giellajohka.fi

MUUT PALVELUT MEDINARI OY Käyntiosoitteet: Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

LAKE & SNOW INARI LOMAKYLÄ INARI Puh. +358 16 671 108 Fax +358 16 671 480 Inarintie 26, 99870 Inari info@lakesnowinari.fi www.lakesnowinari.fi

SIIDA SAAMELAISMUSEO JA LUONTOKESKUS Puh. +358 400 898 212 Fax +358 16 671 486 Inarintie 46, 99870 Inari siida@samimuseum.fi www.siida.fi Metsähallituksen luontopalvelut Puh. +358 205 64 7740 Fax. +358 205 64 7750 siida@metsa.fi INARIN MATKAILUINFO Puh. +358 40 168 9668 Inarintie 46, 99870 Inari tourist.info@inari.fi

URUNIEMI CAMPING KY Puh. +358 50 371 8826 Fax +358 20 6402 6570 Uruniementie 7, 99870 Inari pentti.kangasniemi@uruniemi.com www.uruniemi.com

OSTOKSET JA TULIAISET INARIN HOPEA Puh. +358 16 671 333, +358 40 586 4975 Sillankorva, 99870 Inari info@inarinhopea.fi www.inarinhopea.fi

INARIN KUUKKELI Puh. +358 16 671 500 Fax +358 16 671 503 Inarintie 51, 99870 Inari inarinkuukkeli@luukku.com http://kuukkeli.lappi.fi Elintarvikkeet, polttoaineet ja lääkekaappi.

INARI–SAARISELKÄ-MATKAILUALUEEN PALVELUHAKEMISTO LEMMENJOKI JA YMPÄRISTÖ MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT + OSTOKSET AHKUN TUPA LEMMENJOEN LOMAMAJAT OY Puh. +358 16 673 435, +358 40 755 4306 Fax +358 16 673 435 99885 Lemmenjoki ahkuntupa@ahkuntupa.fi www.ahkuntupa.fi

ELÄMYSRETKET LEMMENJOELLA /ATELJEE HUOPAPIRTTI Puh. +358 16 673 413, +358 400 287 544 99885 Lemmenjoki tmipaltto@ukolo.fi www.lemmenjoki.org

HOTELLI KORPIKARTANO Puh. +35840 777 4339, Fax +358 16 673 000 Meneskartanontie 71, 99870 Inari menesjarvi@menesjarvi.fi www.menesjarvi.fi

MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT HOTELLI KULTAHIPPU Puh. +358 16 320 8800 Fax +358 16 662 510 Petsamontie 1, 99800 Ivalo info@hotellikultahippu.fi www.hotellikultahippu.fi

TANKAVAARA KAMISAK HUSKY & HORSE EXPEDITIONS Puh. +358 50 570 7871+358 50 596 5031 Rovaniementie 915, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kamisak.com www.kamisak.com

DESIGN HOUSE IDOLI Puh. +358 40 569 2011, +358 400 197 181 Fax +358 16 667 710, Ukonjärvi, Ivalo idoli@idoli.fi www.idoli.fi Opastettu näyttely, shop ja ”Helmi”-lasikota avoinna tilauksesta 4–12 hengen ryhmille

IVALO RIVER CAMPING Puh. +358 400 395 046 Kerttuojantie 1, 99800 Ivalo info@ivalorivercamping.com www.ivalorivercamping.com

VALKEAPORO Puh. +358 400 394 682 Lemmenjoentie 134, 99800 Ivalo valkeaporo@valkeaporo.fi www.valkeaporo.fi

MUUT PALVELUT

KAMMIGALLERIA Puh. +358 40 744 3763 Lemmenjoentie 650 A, 99885 Lemmenjoki kikka.laakso@kammigalleria.fi www.kammigalleria.fi

IVALO

INARILAINEN/UKKO-MEDIA Inarin ja Utsjoen paikallislehti Puh. +358 20 710 9050 Piiskuntie 1, 99800 Ivalo inarilainen@inarilainen.fi www.inarilainen.fi KUKKOLAN TILAUSLIIKENNE OY KUKKOLAN BUSSIT Puh. +358 16 661 930, +358 400 696 678, +358 40 733 8134, Fax +358 16 661 385 Rantatie 19, 99800 Ivalo (Saariselkä) info@kukkolanbussit.com www.kukkolanbussit.com

MATKAILUNEUVONTA METSÄHALLITUS /IVALON PALVELUPISTE Puh. +358 20 564 7701, +358 20 564 7702 Fax. +358 20 564 7734 Ivalontie 10, 99800 Ivalo ivalo@metsa.fi www.luontoon.fi

Inari Saariselkä 2/2013

POHJOIS-LAPIN OPPAAT RY Opastuksia Pohjois-Lapin ALUEELLA Puh. +358 45 341 6067 pohjoislapinoppaat@gmail.com

MEDINARI OY Ivalossa, Piiskuntie 5 ma - to klo 8.00 - 16.00, pe klo 8.00 - 15.00 Saariselällä, Kelotie 1, Siula 2.krs Työterveyshoitajan vastaanotto ajanvarauksella. Lääkärin vastaanotto sesonkiaikoina. Ajanvaraus +358 207 205 830 www.medinari.fi

NÄHTÄVYYDET JA OHJELMAPALVELUT KULTAMUSEO puh. + 358 16 626 171 99695 Tankavaara info@kultamuseo.fi www.kultamuseo.fi

KOILLISKAIRAN LUONTOKESKUS Puh. +358 20 564 7251 Fax +358 20 564 7250 Tankavaarantie 11 B 99695 Tankavaara ukpuisto@metsa.fi www.luontoon.fi

NELLIM MAJOITUS-, RAVINTOLA- JA OHJELMAPALVELUT ERÄHOTELLI NELLIM Puh. +358 400 415 989 Nellimintie 4230 99860 Nellim jouko.lappalainen@nellim.fi www.nellim.fi

SAFARI SERVICE Puh. +358 40 773 9142 Nellimintie 4204, 99860 aimo@safariservice.fi www.safariservice.fi

Kesän ajan tapahtumat 2013 3.6–30.9. Kesän ja ruskan ajan viikkoohjelma, Saariselkä 7.6. Maailman ympäristöpäivän linturetki, Luontokeskus Siida, Inarin kirkonkylä 7.–9.6. Yöttömän yön agilitykisat 2013, Saariselkä 14.–15.6. Terassikauden avajaiset, Hotelli Kultahippu 21.–22.6. Juhannusjuhlat, Hotelli Kultahippu 29.6. klo 8.00 Ivalojoen kumilauttaretki, Saariselkä / Lapin LuontoLomat 13.7. Rantaonkikisat, Hotelli Kultahippu ___________________________________ 17.–28.7. Inari-viikot 17.7. klo 18.00 Inari-viikkojen avajaiset Inariviikot teltassa 17.7. Kulttuurirakka II -hankkeen ja Ivaloiset ry:n teatteriesitys 17.7. klo 21.00 Inari-viikkojen avajaistanssit 19.7. Saamelaiskirjaston lastentapahtuma, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos 19.7. klo 11.00–14.00 Inarin kirkonkylän kyläyhdistyksen ulkoilupäivä, Jäniskosken laavu, Inari 19.–21.7. Kullanhuuhdonnan SM-kisat 19.7. klo 17.00 Koppelon kyläjuhla, Ivalon Koppelon kylätalolla 20.7. klo 9.00–20.00 Katusähly Tour 2013 IVALO, Ivalon tori

20.7. klo 10.00.–11.00 Pääkirjaston lastentapahtuma, Ivalon kirjasto 20.7. klo 10.00–22.00 Inarin uistelukisat, lähtö Inarin kalasatamasta 20.7.klo 12:00–18:00 Entisten nuorten Inari –tapaamispäivä.Sajos, Inari 20.7. klo 13:00 Pelimannit raitilla Ivalon kylän julkiset tilat 21.7. klo 12:00 Entisten nuorten Ivalo –tapaamispäivä Inariviikot-teltta 22.7. Tankavaarapäivä, Tankavaara 22.7. klo 9:00–17:00 Telttakirppis ja kaffittelupäivä, Inariviikot-teltta 23.7. klo 13:00 Urho Kekkosen kansallispuiston kuvaesitys 30-vuotisjuhlan kunniaksi,Pääkirjasto, Ivalo 23.7. klo 14:00–19:00 Lastenpäivän tapahtumat Kunnantalon puistoalue ja Inariviikotteltta, Ivalo 23.7. klo 19:00–21:00 Onkitapahtuma aikuisille, Inarin kunnantalon ranta-alue, Ivalo 24.7. Laanilan Savottakahvilan tapahtumapäivä 10:00 Pihamarkkinat 14:00 Kullanhuuhdontakisa 15:00 Kultamaiden karaokelaulun mestaruuskisat 19:00 Kairan kulkijat –teatteriesitys 24.7. 20:00 Stand Up –ilta Ivalo River Camping 25.–26.7. klo 9:00–18:00 Markkinat, Ivalon tori

25.7. klo 14:00 Saamelaismuseolla ulkomuseon teemaopastus, Saamelaismuseo Siida, Inari 26.7. klo 14.00 Nellimin rännijuhla, Nellim 26.7. klo 19:00–01:30 Rock @ Ivalo-Sity Ivalo River Camping 27.7. klo 17:00–01:30 Rock @ Ivalo-Sity Ivalo River Camping 28.7. klo 11:00 Inarinsaamelaisten kirkkopyhä, Inarin kirkonkylän saamelaiskirkko 28.7. klo 16:00 Inariviikkojen päättäjäiskonsertti, esiintyjänä CHEEK, Hotelli Kultahippu ___________________________________ 3.–4.8. Suomen tunturisuunnistus, Saariselkä 3.–11.8. WWF:n talkooleiri Lemmenjoen kansallispuistossa, Lemmenjoki (wwf.fi) 9.–10.8. Country-festival, Hotelli Kultahippu 15.–18.8. Jänkhällä Jytisee –moottoripyörä kokoontumisajotapahtuma 16.–19.8. Ijahis Idja –alkuperäiskansojen musiikkitapahtuma, Inarin kirkonkylä 23.–25.8. Rautaa Rajalle – jenkkiautojen kokoontumisajotapahtuma 30.8. Suomen luonnonpäivä: luontohetki terveydelle, Luontokeskus Siida 31.8.–1.9. Saariselkä MTB – maastopyöräilytapahtuma

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

laatu ta ja ko hinei htaa vät

yössä. tunturin kesä sti n huomattava Laatu on nimittäi lla. hinnan yläpuole

issa: Kaksin tuntur 2hh 5€/h--l--ö---------alk. --3-----

----------

nturissa: Neljästään tu 4hh

alk. 23€/hlö

MAJOITUS • LENNOT OHJELMAPALVELUT

KAIKKI YHDESTÄ OSOITTEESTA www.saariselka.com

Honkapolku 2, 99830 Saariselkä | Puh. 016-554 0500

Apua lomasuunnitelmien tekoon

itä Pohjois-Lapissa voi tehdä ja missä käydä? Missä ruokailla ja minne majoittua? Näihin ja moniin muihin askarruttaviin kysymyksiin löydät avun Inarin kunnan matkailuneuvontapisteistä Saariselältä, Ivalosta, Inarista ja kesäisin myös Lemmenjoelta. Matkailuneuvonnasta saa tietoa alueen nähtävyyksistä, käyntikohteista, tapahtumista, aktiviteeteista ja palveluista. Esitehyllyistämme löydät alueen matkailutoimijoiden esitteitä mukaan otettavaksi. Matkailuneuvontapisteet löydät Saariselän Siulasta Palvelupiste Kiehisestä, Ivalossa Metsähallituksen palvelupisteen yhteydestä ja Inarista Luontokeskus Siidasta. Kesäisin palvelemme myös Lemmenjoen luontotuvalla Njurgulahden kylässä. Palvelemme paikan päällä matkailuneuvontapisteissä sekä lisäksi puhelimitse ja sähköpostitse. Matkailuneuvontapisteitä hoitaa Metsähallitus.

Pohjois-Lapin alueen matkailuneuvonnat: Saariselkä

Kiehinen Kelotie 1 / Siula 99830 Saariselkä Puh. 040 168 7838 tourist.info@saariselka.fi

Saariselän matkailuneuvonta avoinna: 22.4.-16.6. ma-pe klo 9-17 17.6.-29.9. ma-pe klo 9-17 ja la-su 10-16 30.9.-8.12. ma-pe klo 9-17

Inari

Siida Inarintie 46 99870 Inari Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Inarin matkailuneuvonta avoinna:

Inarin kunnan alueella toimivia majoitus- ja ohjelmapalveluyrittäjiä löydät seuraavilta sivustoilta:

1.1.–31.5.2013 ti–su klo 10-17, ma suljettu 1.6.–19.9. ma–su klo 9–20

www.inarilapland.org

Ivalo

www.inarisaariselka.fi

MITEN PERILLE? • Finnair lentää Helsingistä Ivaloon ympäri vuoden. • www.finnair.fi • Joka lennolta on lentokenttäbussiyhteys Saariselälle, samoin jokaiselle lennolle. • Myös taksilla pääset kätevästi lentokentältä haluamaasi kohteeseen. • Junalla pääset Rovaniemelle asti, josta on lukuisia bussiyhteyksiä sekä Saariselälle että muualle Pohjois-Lappiin.

Metsähallituksen palvelupiste Ivalontie 10 99800 Ivalo Puh. 040 168 9668 tourist.info@inari.fi

Ivalon matkailuneuvonta avoinna: arkipäivinä klo 9–16

Sodankylä

Sodankylän matkailuneuvonta Jäämerentie 3 99601 SODANKYLÄ puh. 040 - 746 9776, fax (016) 618 159 info@sodankyla.fi

Sodankylän matkailuneuvonta avoinna: ma-pe klo 9-17