koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko - v.2

Page 1

K2 CAPA baniwa RAS3 curvas.indd 1

25/03/2014 22:14:43


BANIWA-Kubeu

|

Kaawhiperi Yoodzawaaka

2

BANIWA-KUBEU

|

Kaawhiperi Yoodzawaaka

2

Apada koekato pakadzeekatakakaroda Herieni idzaada linako wakeñoentanida wadenhika papera. Nokitsiinda ileekada. Pino pianhe wainai nhaa iakotti wemaxopape hekoapi riko. Lipeedza ttoa, wakaitepe koameka wadenhika, lidoromeka linakoapaanaa. ISA iwapiñetakaa idenhikhetti nako waapidza Wakeñoeta wakaakotaka linako idenhiketti naapidza nhaa: Laíse Diniz (pedagoga/ISA), o antropólogo Thiago Oliveira (PPGAS/MN – PROGDOC/MI-UNESCO), nheette whaa ikadzekatakape: Orlando Fontes, Pedro Fontes Rodrigues, Nazária Andrade e Hilário Lima Fontes, ISA liko híipanako. Wakakota kadzami linako idenhikhetti, wapedzoo whemakani matsiakapoa liwapiñetakanaa, nheette ikamekapoattoa wadenhika linako lhiapepe ianhenkhetti. Wattaita xoopa wamatsiataka likapana Herieni. Wadia kadanako Hinirhipanirhe, wakaite nhema koameka watsa lidenhikanaa, nheette linakoapaninaa, likoadanaa, ikitsindatakhetti nanakhitte nhaa pedaliape, imaa wakanakaitta nidakani. Neeni napedzoo nhemakani, nheepatsa whaa nhaa wadzakaleetta. Waniweta idenhikhetti nheette waama nhaa wakaitepewada inakoapanina Wawakeeta phiome nhaa idanakape Herieni riko, apaita newiki peri imanopeka, nakoamitsa nhepaka pada nadenhikalewa. Matsia, waniwetaakawa peema

pakaapipe, idanakape, nheette apaita napidzawaliwa, whaa ikadzekatakape. Lhiadanako matsiattoa liakawa idenhikhetti, madzekainakadali dzotsa likapakanaa. Paitapena wanakhitte whaa ikadzekatakape tsiãnlhiattoatha nanhiakaakawa. Wakaite linako mherapittinaa kakatsani. Dzamadaa hekoapi ikoakatsa pattaitani. Kaatima liko ttoa phiome waaka linako. Lidzeekainaka Apaaha mitsha iphomitte, likeñoa limatshika nheette lhirapittinaaka nalhio nhaa wakadzekatakale nheette whaa nakadzekataxoona. Lhia whetadaka linako lhia lipirikaa lhia SEMEC, nheette nhaa wakadzekatakale ñame koa naheeri, wadenhika whaawakatsa, itsaletakheetti, kiniki riko, iñhawadatti, hitadakheetti wenipe nako, idenhikhetti wadzada, wakaiteka ñame kaa koa ikawiñali whaa, kametsa wakaite rika makadakatsa ni, nalhio nhaa ikadzekata kape nakapakaalikhitte. Kanakai waadanakaroitape nheette wadenhixopape, naako nhaa ikadzekatakaakape, nheette paana lidzekainaaka nalhio: ipaimaanitti, kaakokarona padapenaa.akopedakaronaa pedaliape yaapidza. Nadanakaro nheette namatsiata karo liawa lhie iakotti, nadanakaro waako nheette potoetshi, nattathakaro lidanakanaa liko, nheette natsometa karo nhaa nakadzekataxoona. Kinze hekoapi iphomitte, lhia littimanaa phiome irhio inonaakali kani, nheette namottoka liodza. Paitapenaa ikadzekatakape namottoka liodza nadenhikale nheette naadza nhaa nakitsiena, pawaada lima ñameka nadenhiali lhiapepe idenhikhettika. Nhaa ikadzekatakape hiewakape lirikoda idenhikhetti, pamodzoa imottokawa. Neeni nhaa apanaa tsiãlhiaperi neetemi, nhenikoita nhewida, natarawata likhoette, nadzeneta karo lidenhikanaa. Limatsiaka Limatsiaka lhiapepeda idenhiketti, ikadzekataaka khetti, wakapakaa lidee walhio ipedzokhetti wadenhikale nako, linako yanheekhetti nanakoapaninaa koameka nakeñoakawa wadanali inako.. Lima wawapiñetaka phiome nanako nhaa neeniri wapokoode riko – haikonai, iitsirinai, kophenai, hiipadanai, nanakoapaninaa, phiome likapakanaa weemakaa.

Wakawhika nako nheette wemakaa, koameka nakanakaika wemakaro matsia ñamekadanatsa wakadaa liwadzakawa lhia wemakaa, nheette phiome nhaa, warapakaa, wanhekhe, phiome nhaa yanhekheetti wanhenipe weemaxoopawa. Wanhee koameka wakakoadata nhaa yemakape phiome pakapakawa liko. Likada wakapa, koame karo wamatsiata katsani kadzodali karotsani, wakakoadatakaro, pikaromikarotsa wemakaa matsiakaro wadenhika nayo nhaa kanakaiperi. Wakapakaro matsia lipoadzatakakawa lhia wanewikika, hekoapi, wemakaawa, koameka whaa ikadzekatakape nheette nhaa ikadzeekatakakape. Nheette phaa, wanhekaro wadenhika phiome iyo, idenhikhetti mawadzakakadaliwape tsa. Lhiapepeda nako idenhikhetti ka, wanhekaro phiome nanakoapaninaa nhaa: iwakhetti , potoetshi, kawhiperi, hiipai, opiperi inakoapaninaa, paniattinai, weemakaa wainaiwaka, idenhikhetti kadzodali wepetsa, nheette phiome nhaa weemanipe inako. Limatshikanaa, liwhainaa Manopewali wakaiteka lhiapepeda idenhikhetti ñameka koa ikoawaleni. Lhia lidorometaka yanheekhetti, . Ñameka likitsindata koa inakoka, ñame pakapa limatsiaka pakadzekatakakaroda ilhio nheette dzakale tsakha. Lhiapepedaa likapakanaa iyo hore nakaitepeka whaa, naamaka likoadanaa nhaa newikinai, nhaa apadapaneetta, nhaa tsakhaa nhaa ikaitepekape. Hiraphittakhetti, metsa linoka limatsiaka wakaite karo matsiakani, wakapaka lhia idenhikhetti kattimadali riko. Wanheeka koaka lhia wadenhiri Wadee lhia idenhikhetti wanhekaroni ima wanheka koaka lhia wadenhikaleri, koamekaro wadenhikani nheette koameka waamaka wakapaka lhia wadenhikale. Whepa wanakowa makaronikali nheette wheepa nanako nhaa manopeka dzakaleetta, ikadzekatakakape, ikaitekape, phiome napidza nhaa ikitsindatakape wadenhika kadzo waamakapedzo. Wadenhi poadzalhe, wawakeeta hidzakotti, littimanaa nainai nhaa yanhekapena idenhika lhiapepe, dzekainaa kadanako ni. Waro linako wamakapoa nheepaka wanako, linako idenhikhetti, naakeetakaro nakapa wadenhika nhaa yomakape idenhika, nhaa yomakape ikitsindataka wadenhika, lhiapepe nako idenhikhetti ka, yomakape waanheka wadenhika nhaa koakadawaka. Whepakaa wadenhikale nako Wheepa linako idenhikhettika lhia wadenhinida Herieni riko, lima watsa nakapaka nhaa yomakape ikapaka nheette yanheeka linako lhia wadenhikale. Kheedzetsa wawapaketsa nakaiteka matsiaka lhia wadenhikale phiome idzada, phiome nako. Nainai ikitsindatakhetti nhaa yomakape idenhika wemakaa, linako wakapali nheette phiome. Kadzodali iima neeni whaa, wawapaka phia ilekada wakoeri nheette yalanawi, waamaka hia weemakawa liko, khale aaha wadenhiri neeni. Iima kawhikattoa nhaa wakaiteri wadenhikale riko: irapakaatti, opiperi inako, irakhetti wadzada, wemakaa. Nhaa wakapanipe wemakaa liko, hapeperi wemakaa nako. Pandza waakakenaa linako wamali. Wamanida hiraphittakhetti riko, lhirapittinaaka, ikaitepekhetti, ittimatakhetti riko, littiimanaa, ikaitekhetti riko, ithiawhatti riko, herapittinaa kawa nheette topikai riko.

Escola Herieni | Rio Aiari

Phiome iyo, wakaiteka lhia matsiakaro peemaka hekoapi riko, kametsa walhio litsa wanheeka wadenhika nayo nhaa koakadawaka neemakaro kadzodalitsa. Wadenhi kadzo, wakitsindata karo lhia kawhikali phiome nalhio nhaa pakapali, nheette tsakha watañetaka whawakawakatsa, nheette wemakaawa ikañhawakada whaa, nheette itarawatakada whaa hekoapi ikoani. Lhia wakapali nheette wemakawa khale neeni whaa, liomheni watañetakani. Nhaa katsa waapana. Phiome nhaa waaketanipe neeni wadzaropeka na. Piniweña matsiakawa. Pioma pianheeka whaa. Pino pianhee ooni Phitsiali, dzakale Hinirhipani nheette pakadzeekatakaroda Herieni. Matsia!!! Nhaa imatsiatakape liakonaa lhiada idenhikhettika

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 2

20/03/2014 16:34:30


matsia nhaa, oopawa liko. koadaaiperi.

BANIWA-KUBEU

|

Kaawhiperi Yoodzawaaka

2

koaka wakanakaitali WEEMAKARO nheette MATSIAKARO WHAA aaha HEEKOAPI riko

Escola Herieni | Rio Aiari

makaaheette daliwaaninaa aniattihiome

1

ni. Lhia pakapa

adanaa . Hiraka lhia

4

manakhe Aelson

hikaleri, denhiopeka takape zakotti, ko ni.

9

5 máapa Patrícia

ttidoa Miller

8

12

daapi kahnetsa dzamakoaphi Rosiney Geraldo

o nakaenhika, awaka.

7 kiniki Patrícia

pantti Edmilson

11

a nakae. Khedzada, aa, li-

2 taali

Maria Fátima

anawi, kattoa dzada,

3

rapittiwhatti

ikoli Maria Fátima

poopa Aelson

14

16padzóma 13 ponama Ireni

15 pipiri

Carlos Jesus Carlos Jesus

17

6

18 doomali

iita Gilberto

Carlos Jesus

hiipai Geraldo

walhio dalitsa. akapakañha-

etakaeka na. hitsiali,

10

atsia!!!

tiidze Edmilson

hettika

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 3

20/03/2014 16:34:54


manakhe

PAKADZEEKATAKAKARONAA: TEMA: açaí manakhe do mato IDANAKAITANI: AUTOR: Orlando Aelson Andrade Garcia Brazão Fontes ETNIA | SIB:LIAKO Baniwa | LINAWIKIKA: | Hohodeni COMUNIDADE: Medzeniako Ucuqui-Cachoeira | Waliperidakenai | Ayarí LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko

manakhe

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

12

Koa nhe lhia awa

Manakhe Ikeñoakawa Lipeedzaattoa likeñoakawa lhia hekoapi weemali neeni, nemapia nhaa hekoapinai Ñapirikoli, Dzooli, nheette Mawirikoli. Nhaa nawapiñeta pia wanako whaa walimanai. Kadzopia nakeñoa nadenhi phiome nha wakapali: Awakadanai, ooninai, hore nhaa kanakaiperi naamapiali.

Lhia m kanaka naiñha lhia lik liko, ka

Katsa nakeñoakawa phiome nhaa haikothenai awakadeetta, lhiawalhi nadenhi kadzami phiome, lihanipaka tsakha lhia hiipai tsopiatsani pandza yodza. Kadzo likaite kapídzo ikaitepekaita, lhiadanako nawapiñetaka nattitoa nadzeena, nawapiñetaka nanako phiome nha haikothenai awakadetta. Manope ikeñokawa, nainai nhaaha, kainakaperi haikotte waiñhahi nhaaha: Ponama, Pooperi, Manakhe nheette Poramo. Likeñoaka pakoakatsa nainai nhaa apaanaa haikothenai painhãnipe awakadeetta. Neeni lipamodzoaka linakoapanninaa limottotsakhawa lhia Wamodana. Likeñoakawa Ñapirikoli yapiñhetakhe nakhitte. Amaro katsa rhoa likoirokaa lhia Ñapirikoli, liapiñhetaa kadanako khaleka nhaa walimanai lhie Ñapirikoli, lhiadanako ropidzo kadanako rhoa likoiro, lhia liapiñetaka lidenhika newikinai kadzoperi likadzodzo, yemakawape hekoapi riko. Neeni likapaka danako rolhio, kametsa liwapiñhetakhe hieewa kano, kametsa kenipekano. Nheette medzeni kenekani, Ñapirikoli ikapa ñameka littaita liemaka hekoapi riko, kadzokaro lipirika lia apakoma liko. Dorome iphomitte, keena lidiaka lirikokoalhe tsenakhenhe, liñhatakaro nanope yanhekhetti. Likeñoa kathinaaka nalhio nhaa yenipettipe: Malinalieni, Mhenakhoiwa yenipe, naweta kapoa lhinanaa, namhepakani ima. Liphomitte nakapa kadzaamini nhaa yenipettipe nheette Ñapirikoli, likadzekatanaa manope yanhekhetti nako wanhenipe whaa medzeniakonai, Ñapirikoli irhio likaite koaka lidenhikale nalhio nha walimanai, nheette koaka nhaa hekoapi rikoperi lirhio, likaiteka kakatsani phiome nhaaha pakapali hekoapi riko. Phiome nhaa lipanianaa awakada, kadzoahã: manakhe, ponama, hiiniri, oowada, pooperi. Phiome panhekanaa nañapakanaa liko: Liyadale iittada pidee Wamodana oo likaitexopa lixada iittada. Kadzo wanhe haikothenai inakoapaninaa whaa baniwanai.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 4

Naiñha

Hore newiki

Liemakawa lhia manakhe awakadetta Iniali iyapika liko Haikothe Iniali iawakadetenaa likone pakeeta. Lhia wanhenina whaa Baniwanai, katsa lhia manakhe awakadetta. Liemaka liawiñakawapewa lhia eedzawa, ñame napanakani nhaa Baniwanai dzakalee riko, apanapenaa pakapakani dzakale inomapi aaha neeniwe riko eedzawa. Lhia manakhe liemaka aahã neeniweriko lhia eedzawa, pattaita paaketakani madzekaina katsa iñaopope yepoa, nheette liakaawa lioketakawa lia awakada eedzawa liapidza alape kaawani. Paakadanako iniali riko, aahã neenikawa awakada liemakawa pakapakani linomapi. Hanipapha liyapika linomape riko ñameka pakapani, ima neeni horepha lhia hiipai kaidape, kametsa pakeetakani awadaliko narikokoape nhaaha dzakalenai neeni peri. Nheette likepe riko (koyali nheette Ayali), neeni phaa lhie eedzawa kawani, neeni lhia manakhe madzekaina phatsa pakeetakani, neepoalhe nheette iñawapo liko.

Nhaa kamets denhi

Neenit nhika l

Nemakawa nhaa manakherima tsometsa Hinirhipani yoodza Liemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodza, wattaita wakaiteka neenika lhia awakada liemakawa lhie haikothe, kadzo wakaitekapidzo nhaaha neenikawani:

Lhin

Apaw ameka nakeer nhaa l madal neewi

Tsometsa dzakale yoodza iñapoliko: Khaitaliaro, Ttophiaro, Attineali nheette Tapaliaro, nayapika liko nhaahã iñawapo pakeetaka nhaahã manakhe rima, aaha neeni ñame pakapa hore manakhe kadzo nakadzodzo nhaahã apaana neenikawana aperiaha; Pherawa Phitsiali riko, wanheri mhaitsianaaka liawa Kawiripidalhe, neeni liawiña kawawa hanipália. Lhiadawa liko katsa hanipadalika pakeetakawa manakherima aahã lhiada dzakale riko, neeni horedali nhaa manakhe, madzomheni naakakawa neeni nhaahã newikinai dzakaleetta.

Março liphom ikeerin nhaa li nheett

Aaha nhaadawa liko, katsa madzomhenika naanhikawa nhaahã newikinai dzakaleetta, naa nheeta nhaa nainaka naikawa phiome yapidza nheette podali khoepani wa.

20/03/2014 16:35:00


12

manakhe

A AWAK ADALIKO Koawadakani, nheette likanakaika lhia manakhe awakadeetta Lhia manakhe ñame nalhio katsa kanakaini nhaaha Hinirhipanitta naiñhakaro linaka, metsa horeka lhia likanakaika aaha liemakawa liko, kadzoaha: Naiñhawadakani nhaaha manope kophenai nheette kepiranai; Hore nhaa kophe likheetteperi, kadzo madzekainakatsa nainoakana nhaa newikinai naiñhawa; Nhaa neewikinai dzakaleetta, oophitte nheette pantshette, linakhitte haiko kametsa nheetalika nhaa linaka, kainakaanirini, naiñhawa, liinaka nakhitte nadenhi lhia lianaa napedzonida nairaka nhaa wakoenai. Neenitsa lhia linana matsiaka phetaka yoorawani, lhia manakhe ñame wadenhika likoawaleni, ima nenika nhaa apaanaa wadenhixopape yoora.

Lhinaana liemakanaa Apawalhia nako apawalitsa lhia kainakakaroani. Apawalhia nako pakapa koameka natawiñakawa nhaa linaka, kadzo pakapa kapeedzo lhinaphia liko: nakeerininaa nako nhaaha setembro nheette outubro katsa natawiñakawa nhaa linaka liwawaliko, ñamettoa namotto kawa hekoapiriko, nhaa ikaliwa madalipi iphomitte; dezembro keeri nako neenina nhaa padanhette peri, neewi nheette nainakatope, janeiro nako natawiña kattoawa nhaa nainaka. Março nako, neenina nhaa manakhe, makadalipeena metsa hipole kattoana, liphomittepi keeri pakeetena nhaa iittaperi, likeñoithe. Maio nheette Abril ikeerininaa nako, hanipaaliena, kamena haape pakeetaka madzekaina katsa nhaa linaka ittaperi, nheette hore nhaa kophe likheetteperi alape riko. Junho nheette Julho, nanako kerika liwadzakawa linakaaniri.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 5

Koadzo whetaka manakhe Lirikoda wadenhikale keehe, wanhenitsa nhaa apadapaneetta nheta dzamada kaame mitsha nako lhia manakhe, kainakaanirini. Wanhenitsa lhia kainakaka roani lidoromeka 8 mitsha, nhaa apadapaneetta nheta 16 kaame lhianiri. Aahã Hinirhipani, neeni 30 apadapaneetta madzomheni nhetaka naiñhawa 240 kaame/apawalhia nako.

© Thiago Oliveira, 2012

mato akhe ontes azão KIKA: deni kenai Ayarí riko

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperitsa manakhe irhio

Phiome Iniali riko, neeni madzomheni 13 apadapaneetta dzakalenai ikoami, nheta naiñhawa 104 kaame kainaka kadanakoni. Kadzo, phiome Iniali riko nheta naiñhawa wadeepe 8.320 kaame, ima wanhenitsa neenika 80 dzakalenai neniwe riko kainakakana, metsa, aahã dzawinairiko ñame pakapa manakhe.

Wainaiwaaka whaa medzeniakonai iniali riko peri, nhette likepe ñame pakapa wakaitenipe maatshika padenhika lirhio haiko liemakawa liko. Kametsa wadenhinidaphaka maatshidali lhia waakakani.

Koameka pakapa pãdzadape likapakanaa limanopeka lhia manakhe awakadetta nhalio nhaa neewikinai

Meetta kadanakoni ñame pamhaita tsometsa manakhelima yoodza;

Limanopeka lhia manakhe awakadeetta, aaha dzakale Hinirhipani, neeni ttoani horedali nalhio nhaa newikinai, aaha kainakaanirini. Kadzo wakapakapidzo: Nalhio nhaa apadapaneetta liakadawa lhia nhaniri, liaka lioma manakhe, littaitaka lhitaka koadzo katsa liomaka, nheette ñame kanakaikaro nakeetakani lhitakadzami naadza nhaa apadapaneetta. Kadzo tsakha nadenhi kadanako linakoapaninaa podaliapani, pomenakadaa naaka, nheette kattima kadanakona, namaka nheetaka haikothe hore napodaletawa nalhio nhaa apadawa dzakaleetta, nattaita nhetaka koadzokatsa. Metsa kadzo kadaanatsani, liphomitte ñame kanakaikaroni nhetakaromini.

Nheette nhaa matsiaperi wadenhika, katsa nhaa: Wakadaaka liemadalitsa lhia haiko, katsa nhaakanhe nhaa tsomeperitsa dzakale yoodza; Phera nhaa linaka matsiaperitsa iittaka, paniwa matsia phiome nhaa linaka, ñamekaro papekoita nhaa liinaka. Oophitte nhaa wawherinaipe yanhekape neemaka matsia napidzawaka, nheette neema kawaliko tsakha: nanhe koameka natañeetakakawa nheette phiome nhaaha nanheekhe nadzenetakani yakotti rikotsa, nheette idenhikhettiriko, neemakada nako neemakawaliko. Nheette pandzadape topetsa nhaa wakoenai yanhekapettoani. Kadzokaro walhiotsa pandza wadeeka lhia nakaitekaa, watañeetakaro nheette wamatsiatakawa wainaiwaka whaa neewikinai nheette weemakawa liko tsakha.

20/03/2014 16:35:05


aracu 2 taali taali OONIRIKO |

O O N ÁI RGI KU O A

PAKADZEEKATAKAKARONA: taali IDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e Fontes ROAKO | RONAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai RODZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko

Lhie rhip Taali ikeñoakawa Lhia kophe Taali likeñokawa apada hiipaliko, Phitsiali riko, lhia kapithiipani. Lhidoa lhia kophe wanhekani omawali kadawenomali, omawali kadanane inoma xoopa. Lhia taali pamodzoane imakaneka likeñoakawa kerawidzopheta, Hiinirhipani poawa lhema. Lhiehe lienipe omawali lipitana waakoliko, lianalepi ittada lhiehe Dzaawi Kowhali. Nakaite nhaa yanhekape katsa koyanaale ka. Lhiena aphepada haiko madzomhedali Kereeri, lhia haiko kakaaledali kaawhidali yanhiakakawa. Koame katsa liemaka lhia ooni liarokonhikawa linaitsa, koamekawaka lhianhe matsia liemaka. Lhia Dzaawi Kowhali katsa wawheri midzakattoa yemakadapia Psitsiali hiwidami. Aaha ñame pia pakapa kophe. Kadzokaro apawali hekoapi liaka lhita liñhaweri inai, metsa kadzokeenani limanheekani, liomaka likapaka koaka neeniri mokotoliko, keena limhetakani inipo pamodzoa, Periali yeepoa, ima hawiñha kanheeketsani, kadzo lipeeko nhaa manopeka phiome kophenai. Liniwa nhaa panaphe, kophe ipadamakape mokoto likhitte, keena lidekana liemali nherhe. Kadzoina lidenhi lhia Kereri kanomawane, lhia lianalepi, metsa lhia lidenhikale kakaalenee kadzo lianhikawa omawali kophe hidoadzo, lidenhinida lhiehe Dzaawi Kowhali, ádzo lipadameta nhaa panaphe kophewa neenirina pandza aaha wadzakaleriko.

Tsome taali, d dzakal

Aaha hore l eetaka

Liapaninaa 2 Opittoa, lhia heema liemapia Ñapirikoli inai. Neeni, apawali hekoapi heema yaawa likinikire riko. Hore kadzamina lidenhika, lia lioma iñawapo lipitakaro liodzawa linoakaro limakaaleka. Kamena likapaka omawali yapi maliome khaimi, liokakada nako likhale, keena littatha ka lhimani koame kadzokaroni. Iñapi hiepani, likaiteka Ñapirikoli kaa inoalini. Keena heema yaaka yoma apakha dapi, liepitana kopii. Lioketa lhia dapi, lidiawa lhia heema nerhe, keena liniwaka phiome nhaa liapi liñhaaphimi, keena limorokana dapi nako, lidia tsenakha pikaromi khaini, omawali. Littaita keena limoroka nhaa liñhaphimi, liapimi, keena lidiaka tsenakha omawali ni. Lhia omawali kattiimani, littiimata heema, kamena liwanaka heema yakaro ikapa nhaa likitsienape. Nheette lipirika heema iita nhaa lithi, liita kadanako nhaa lithi, omawali ithiwata liowheda nako, lhiada nakotsa linaa limhetaka nhaa lithi. Heema ikapa apakoma likokani, omawalinai idzakalerhe. Liokakada nako lipana liko, omawali ikaite phiome koameka lidzenaka, kamena likaiteka liakona newiki idzomheta kaitani. Lhia katsani heema. Phiome nhaa likitsiena lhia omawali nattiimataka lhia heema. Hore kadzami nattiimatakani, nhaa omawali ikitsiena, naa heema irhio lhia paniatti wanhenida piipirika. Nakaite lirhio ñamekaro liñhata Ñapirikoli ikapani. Kameneka heema idiakawa. Lidiawa nheette lipanaka pipiri likinikire riko. Thewadzole lia likapa matsiapekena lhia pipiri phetakaroni. Kameena heema hitaka lhia linaka. Liokakena panttirikolhe, lhia heema likaite nhaa liitonaipe nhetakaro phiome kanhekhetsa nhaa liixi. Kadzo keena Ñapirikoli ikapani, lia nalhio lhia limaliyeni nhaa iina nheetaxopawa nhaa liixi, metsa lhia liapiñetakhe lhitakaro nadza liixi, ima lianheeka ñameka heema hiepakaroni littatha kadathani. Nawatha nhaa iina, nheetaka kanhekhetsa nhaa liixi, metsa nakoaminaa nhaa piipiri namatakanipe dzekainakadzawa nhetaka kanheketsa nhaa liixi, kadzokaro nalhiotsa nakhedzakota phaka nhetakaro nhaa liixi, lhiena, Ñapirikoli tseena idenhiri kadzo, lhitakaro nadza lhia liixi. Romhetakada nako lhia apada linaka, maliye iyo rowatha rhotaka lhia liixi. Rokhedzakota kenheetsa, kamena hathameka liarawa lhia liixi lhiwawa ooni riko, kameneka lipadamakawa lhia kopheka waanheri pandza taali, nanhekhe riko nhaa omawalinai (liminanai piipiri) lhiena nadieta katsa lhia liixi kopherikhitte, ima ñame katha nama Ñapirikoli yemaka liapidza. Kadzopia limottokowa lhia taali hekoapi riko. Idenhikhetti riko nheette naaketanipe nhaaha kawhiperi midzakanai napiñetaka pandzadape hekoapi walimanai ikoawale .

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 6

Neeña nhaaha nainoa dzo lh

Lika

Lhia it akhitte kophe nalhio wemak

Limanopeka likitsienaa lhie Taali Nhaa likitsiena lhia kophe taali wakapanipe wadzakaleriko katsa nhaaha: taali makane dzamaitane idana, doome nheette kerhekoli. Nhaa nhaapepe pakoakaperitsa ikapakana, kametsa pakapaka napoadzaka nadana nako. Nhaa nakapakanaa pakapanipe katsa nhaa: kophe kawhitepe, lianhixopawa (liñophe): likodalikoperi, liwawatanhi peri, littamhetteete, liittipi nakoperi thewakhette, liittipita nheette liittipi nakoperi dzenhonitte. Nadaki yapiapalipe nheette tsootsa nanoma.

Lhiap nhaa w zoaha: iñhawa yemak lhia Ta ropha

Kadzo nadaadzo nhaa kophe, nakanakaita lhia koamekawaka neema, kadzo wakapakapedzo, lhia kophe tsomeetetsa wadzakale yoodza poadzatsa lidaa liodza lhiapepetatsa kopheka yemakaita kalittalimaliko. Kadzo tsakha nhaa kophe wakaitenipe.

Katsa n kophe

Liemakaawa lhia Taali Iniali iyapika liko

Lhin

Anha Iniali riko nheette likepe, lhia taali dzamaitane idana liemaka phiome ooni Iniali iyapikaliko, likepe riko nheette tsakha nhaa iñawapo kaakonapekipe.

Lhinaan hekoap wirhi n teperi pikeet

Metsa neenika lipoadzaka limanopeka liemakawa liodzawaka liyapika liko, kadzo pakapakapedzo: Aaha tsometsa wadzakale yoodza matsiapanalittoa limanopeka pakeetakani, pawalipe lhinaana liko phatsa pakeetani. Kalittalima liko (Dzawinai) matsiaphattoa pakeetaka limanopeka lhia kophe nheette apawapenaliko maatshitsa pakeetaka limanopeka lhia kophe ñame pakapa hore lhiapepe.

Lhinaan liixakaw nheett

Phiome paitsal sia lhin keeri n kainaka kophe

Kadzo wakapakapedzo aaha wadzakeleriko lhia kophe yemakaita phiome ooni makapawani nheette tsakha iñawapo liko.

20/03/2014 16:35:11


taali

© Thiago Oliveira, 2012

2

© Thiago Oliveira, 2012

OONIRIKO

taali ontes KIKA: kenai riko

Lhiemakawa lhia Taali tsometsa dzakale Hiinirhipani yoodza Tsometsa dzakale (Hiinirhipani) yoodza neeni nhaa madaliana taali ikitsiena: taali, doome nheette kerhekoli. Neenikana phiome lhipakawaliko lhia lhipaite dzakale.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika

Aaha tsometsa dzakale yoodza, horeweriko naitsaletaka, ñame pakeeta hore lhia kophe. Nheette lhiwidamirhe lhia Phitsiali nheette Dzokoali pakeetakattoani matsia madzekainakattoa.

Lhia itsaletakhetti yomakada yanheekhetti, lidenhikaana nheette idzeekatti. Nhaaha wakaiteri nanako panheekana nalhio nhaa wadzarope, nheette nanako nhaa pandzaperi itsaletakaapani. Wanewikikhaa liko ñame pakapa wadenhinipe maatshi, lhia nawinitakanhee nhaa wakoenai mamatshika kadalikatsani, litarawata neemakaro kadzodalitsa. Linakhitte wanheeka iwinitakhetti nako nheette koameka wadenhika nayo nhaa wawinitaxopape wadzarope, lhia waamaka iwinitti ñame pakapa ivenderi khetti.

Neeñakheroda tsomeperitsa dzakale yoodza, kadzo nhaa likoadakaaphi, nhaaha: Itsitsiaha, Korokoroali, Itsiriali, Maapanai. Aaha narikoaphipe katsa nainoakana nhaa newikinai dzakaleetta neeñakaniriwa. Kadzo wakapakapedzo lhinaphialiko:

Nanakhitte nanoka waikalhe nhaa yalanawinai aaha wemakawa liko, lhia wanheekhe lidoromeka liko wamakoadatakani, kadzo wakakoadateenakha lhia nanhekhe nadenida nhaa yalanawinai. Kadzotsakha linaitsa lhia nanheeke nakakawa nhaa apaana paamaxoopa iwinitti, nheette manopewali nhaa newikinai dzakaleetta, ñamettoa mitha nattaitanadenhika nayo, ñamekadanakottoa nanhe koameka padenhika liyo matsiatsa, ñamekaro kanakai nawadzakeetaka nhaa kophenai.

Likanakaika lhia Taali Lhia itsaletakhetti apada idenhikhetti nadenhida nhaa wakoenai. Ima linakhitte katsa naamaka naiñhawa naapidza nhaa nakitsiena dzakaleetta. Lhia kophe Taali namanida nhaa itsaletakape ima liemakapoa aaha wadzakale riko, nalhio nhaa neeniperi, lhia kophe kanakaidali walhio nheette wadenhikaro wemakadanakottoa whaa newikinai.

Nhaaha wakaiteri manope kadzokani narikowalhia phetsa nhaa idzenali, nadenhika nayo nhaa nawinitaxopape matanitsa: kadzo wakapakapedzo, lhia toodamaka, nakaadaka liro doromekenheetsa apaweeniritsa, nheette apawapena liko añha weemakawa oopina naphoa liyo naphoaxoopa.

Lhiapepeeta kopheka, nakapakani nhaa neewikinai, matsietepha. Kadzo nhaa wakoenai nadenhi naiñhawa koamekatsa namaka liodzawaka, kadzoaha: Kaanadali idzanakada katsa napedzonida iñhawadattika; Ttimapa, iñhawadatti kophe inaidali, aatti nheette phaa nhaaha apaana litsikhiaxoona yemakape awakadaliko, napania oo mapanakanaperitsa,Namitshirika kophe, lhia Taali matsiete pamitshirika, koameka tsakha pattaita pamitekani liemakaropha matsiatsa dorome.

Koadzo waiñhaka lhia koophe

Katsa nhaa lipoadzakanaa nadenhika nhaa wakoenai naiñhawa. Kadzo lhia kophe kanakaidali nalhio naiñhawa phiome nhaa newikinai.

Iniali riko, naiñhaka taali nhaa apakoetta neeni weriko 17 apadapaneetta liokawa nomeroliko 17 –na taali apaanha mitsha nako, papi keeri nako wanhenitsa naiñhaka watsa 68 –na taali, apawalhia 816 –na kophe Taali.

Lhinanaa liiñakaaniri Lhinaana Kewhekaaniri lhia kophe, likeñoaka fevereiro keeri nako quinzipe hekoapi ipedzaperikottoa, littaita likeñoaka iidza oniya dzaka manapani hiwirhi nako. Dzamawalixopani littaita neeñakawa quinzipe hekoapi iphomitteperi likerininako lhia abril, dzaaka makapali hiwirhite nako, nheette nhaa pikeetemi neeñakawa kinzipe ipedzaperittoa hekoapika maio keeri nako. Lhinaana periko kadzokanaa, hoore nainoaka lhia Taali, likeñoakadanako liixakawa ooni, pattaita paitsaletakani, nayo nhaa iitsa pakadanipe lipia nheette neeñakadanakowa painokanaa opitsi iyo oo kakoli tsakha. Phiome apawalhia nako kametsa paitsaletakani itsaapo iyo, metsa matsia paitsaleta kani neenikaniri nhaa naiñhawadape, kadzo wakapakapedzo matsia lhinaanape riko. Setembro keeri nako kainakaka lhia, kamawa; fevereiro keeri nako kainaka lhia dzeeka nheette abril, maio nheette junho keeri nako kainakakaroa manakhe. Kadzokaanirini mherapittinaka phatsa painoaka lhia kophe.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 7

Nhaa apadapaneetta naiñha, apaanha mitsha nako apaita taali oo 0,8 kg. Aapapi kerinako naiñha 4 –na, nheette apawalhia nako naiñha 48 –na Taali.

Kadzo inialiriko phiome neenika 90 koa dzakalee, neeni naiñha 6.120 -na taali mitsha nako. Aapapi keeri nako naiñhaka 24. 480 -na taali. Apawalhianako walhioka 48.960 –na Taali, naiñhaka phiome Iniali iyapikaliko.

Likapakanaa pandzadape limanopeka lhia taali nalhio nhaa dzakaleetta Pandzadape tsometsa dzakale yoodza lhia kophe kanakaitsa pakeetakani. Lidoromekena hekoapi, nhaa ikaitekape nheette nhaa apadapaneetta yapidzawanai, nakaite poadzaka limanopekanako pakeetaka lhia kophe. Kadzominitsa, nadee nhaa dzamakha linakoapaninaa naikaite karo linako lipoadzaka, lidoromekanako nheette likapakanaa itsaletakhetti, kadzotsakha linako koameka natawiñakawa nhaa newikinai. Nhaa paitapenaa kaitsaletakheperi pedaliapeena, kametsa nakaiterika nhaa naitsaletaxopape opiperi ñameka namatshika kenhee paitsaletakawa nhaa

kophenai. Kadzokaro aaha, tsometsa dzakale yoodza oopittoa, kawinhia piattoa paitsaletaka neenitha khedzakatsa panhikawa. Lhia itsaletakaita likoena linoaka horephatsa, naiñhaaka ikoa nhaa lipaneetta oo dzakaletta tsakha. Lhia nainoakahee kophe, nanheeka liko nayo nhaa nainoaxopape khentsa, nhaaha: iitsapo, iitsa, itsaakha, komaliakha, dzawithiapo nheette kapawi, oopitsi, kakoli, mawipoko paanaphaa... kadzo tsakha nhaa nanhixopa, kametsa nakanakaitalika iita, ttiwe yapidza. Nayo nhaaha, nakapaka matsiaka lhia iitsaletakhetti. Pandzapi oopi poadza nhaaha wakaiteperi. Lhia waitsaletakaa khentsa wamakoadata kaadzawani nheette lhiewaka whaa lhia paperaapani (palataapani). Likeñoakawalhi liokakawa neemakaa nhaa yalanawinai, nhaa idenhikhetti poadzaka naawa, kadzo wakanakaitakapedzo nhaaha padenhixopape inokape fabrikalikhitte, kadzoaha: iitsa tsipalhewi, iitsakhaa nailokhaa, pakamaaxoopa nheette paaphoaxoopa. Kadzo tsakhaa wakanakaita kapedzo lhiehe rabeta, wanhixopawa waitsaleta. Nayo nhaa padenhixopape pakapa phoadzakatsa nadenhikanaa. Madzekainaka tsatha metsa namatshikaka poadzatsa naadza nhaaha wadzarope. Wakeñoeta wakapaka nhaapepe, matsiaperikathana nheette madzekainakatsa paitsaletaka nayo, metsa kheedza hekoapi iphomittetsa kameena pakapaka lhia limatshikanaa, lhiehe meeñenikeena lhia ooni. Nanakhitte nhaaha ikaitekape, nakaiteka lhia idenhiketti nayo nhaapepe pawinitaxopape napañeetaka nhaa apaana kophenai. Pandza lhia itsaletakhetti, dzekainaa kadzawa liakawa, kadzo painoakaro lhieta kophe keehe (taali), aaha tsometsa wadzakale yoodza. Metsa lhiwidamirhe lhia Phitsiali nheette dzokoali madzekainakattoa painoakani.

Kadzo tsakha nadzenaka nhaaha pawinitaxopape wadzarope, ima ñamekapoa nanheetsa nhaa nanakoapani oopidzo, kadzokaro pandzadape ñametsa natañeeta kanaa nheette nadenhikanaa.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika Pandzadaape dzekaina pakeetaka nhaa matsiaperitsa (kanhekheperi) yomaka iwiniwa. Kadzo ñame kapedzo matsietsa lhia liiñeeni (kanakaika kophe). Nhaa paitapena wapidzawanaidape nanhee keena lhia kadzokawani. Nheette nakaiteka kametsa wattaitaxoopa wamatsiataka lhia wawinitakaa, wadenhika nayo kanheekhetsa nhaa pawinitaxopape. Nheette nhaaha apaana pawitaxopape, kadzo: iitsa, iitsakha, dzamapali, dzawitthiapo nheette kapawi; phepaxopape: kakoli nheette oopitsi madzomheni peritsa matsiakatsa, pakapaka ñameperitsa iwadzekeeta nhaa kophe. Metsa nhaa walhipapenai pandzeetta, nanheeka nhadawa mawinhiaperi katsana. Metsa lhia kadzoni ñameka ipoamitsa naanhe nanakoapaninaa, inokape nanakhitte nhaa lhiepakanaa, likeñoetaka padenhikadanakona ate pakadakadanakoinani pattaita kadzamini, nanoka nhaa linopanaa koameka liemakaa lhia idzekatakaitani. Nainaiwaaka nhaa wakoenai naitsaletakapani nako, aaha wadzakale riko ñame pakapa namatshikaakaka likhette, nadenhikada nakoni. Kadzo apakoanali kapedzoni, nhaa newikinai apakoetta ñame nanhikawa apakoa dzakale hiipaite nako.

20/03/2014 16:35:14


ikoli

PAKADZEEKATAKAKARONA: ikoli IDANAKAITANI: Maria Fatima Fontes e Fontes ROAKO | RONAWIKIKA: Medzeniako | Waliperidakenai RODZAKALE: Hinirhipani | Phitsiali riko

OONIRIKO

3

Íikoli ikeñoakawa Lhie íikoli likenoawa dzawinai riko, lipitana pooperianaa, Iniali riko. A neeni nakaite ñamepiaaka pattaita padzeenaka iita liko pha itsaletakape oo yaakape tsakha. Iima neeni liema kophenai haniri, metsa pida lhiena oomawali makane nheette keroete. Kadzodali ima pida nhaa pedaliape mikoiñai, ñame nadzeenaka neeni. Oopi neeni inipo nherakaroda natani, nadzenakaro pooperiana. Neeni, lhiawalhi nenipia apaita tsiãli apaita daalitsa yenipe. Apawali hekoapi, lia lienipe yapidza naitsaleta lhiadawa liko, hamenaa pida nheradeka natani, neeni nadzenaka pooperianaa. Naakhapani pida lianaa pamodzoa, nanhetsa pida oomawali makane hirakana, nheetta khapaniwa, neeni pedaalia yaxawa linomapirhe, lidia kadanako likapoko likapa, ñame likapaka lienipe. Lipañaka pida ooni riko. Kadzodali iphomitte, inonakali rikoitsa, ñame lianhe koaka lideenhiri lidia meenipee tsa liipana likolhe. Apadaa dzolheena, keroaka lhia pedaalia, linako koameka lidzenaaka lienipe. Neeni liapiñeta liaka lioma lienipe lipaña karomiwa, metsa liroa liko liako liñoakaro koakaita kaatsa likapali, tsome ketsa pooperiana yodzani, likapa ttomowe rikotsa amana inoka likhale, lhiadanako, lidzawita karoinatha lhia amana, keena lipadamaka lirhio neewikiwa. Lhiadanako, amana iako: - Madzawita tsa, ñame nhoaka hitali pienipe. Kadzo kadanako liako keena liiphetaka likapawire newiki. Nheette littatha lhima amana: - Kha pittaita pikitsidataka nhoa, nokeetakaro noenipe? Keena amana ikaiteka lirhio, matsia: - Matsiatsa lhia pienipe. Ataha thewaka neeni pantti makadali, phewakapawa pakeeta apama inaro ipiakada itsikole yowhaawa, pioka kadanako watsa roikhale, rottatha watsa rhoma phia khaleka piawa, nheette watsa pittatha phiima neeni pha neenikattoa irawadatti iitemi, rokaite kadanako watsa neeni kattoa, keena watsa rhoewaka pantti rikolhe. Rottamata kadanako watsa phia rhoewaka iinai, katsa watsa phiewaka lhiadanako khedza, iwapakada panttinoma watsa lhia dzaama. Phiewa kadanako watsawa pikapa watsa apaki pieta, neeni watsa ikoakaita neeni, katsa watsa lhia pedalia hitakaita lhia pienipe, liaphitte watsa liowhaawe pienipe, pidzawita kadanako watsa lhia ikoakada, phieko, watsa phitte pienipe nheette madia tsawatsa, pioma pimottowa phiewa karomi, iima kheedza kaa watsa dzaama itaka lhia panttinoma. Liwaphi nako watsa lhia pantti halatsa watsa lhie moolo, katsa watsa phieko kawa pimottowa lirikoda, piaheninaa!. Lhieepa khapani tsiãli: - Hoo! Nheette pida liako amana: - Piita pithi. Keena liitaka nhaa lithi tsiãli, lithiwata pida liowheda nako ttamhiatsa. Halaa, keena pida likapaka lhia pantti makadali. Phiome koameka

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 8

Lhin

Paitsal metsa kadana

Neeni kaawa íikoli Iniali riko likaite karomi amana, kadzoka likapaka. Keena lidzawitaka pedalia ikoakadawa, lhita khapani lhiekoita lhia lienipe, namotokarowa moololhe, namotto katsa pidawa moolhotte, kametsa pida namotokawa lirikoa lia hekoapi, apida namottowa malitsi riko poperiaana. Namottoowa lienipe yapidza kamephatsa nadiaka nadzakale rikolhe. Nadia kadanako nadenaakawa, poadzetsa pida lhia yenipetti, apakodzoa iphomitte tsa liako lhaniri irhio: - Pai nonaka nopitaka! Lhaniri ikada pida lipita. Kadzo kadzamini, kadzo minitsa pidani khedzapitsa, iima liatsa keena pideka ooni riko linai kophenai haniri. Naakakena nadzakale riko kadzomintsa pidani, keena pida lhaniri iparaka lipanako liñadawa, ñamekaro lia ooni riko. Kadzodali mini keetsa liemaka, ñametsa pida lhaniri ittaika likhoette, ñametsa piida littaita liemaka lirikoda hekoapika lienhe wemali neeni, kametsa liemaphaka oniriko, kadzotsa, lidoromeka, yakakadzawapheena lhaniri yodzani, ñametsa lioma likapa lhaniri, pedalia yakada nakodetha likalhe kametsa liwatsaa dekawa ooni riko. Hekoapi ikoani liemadeka poperiaana, haikonako linapaka hamoli, linoka danakodee lhaniri keena liwatsade kawa ooni riko. Apali hekoapinaa keena lhaniri idenhi kaa tooda lhipa karomi. Keena liaka likadani liaphitte haiko lirhoa karonade linapa hamoli. Thewadzolhe keena liaka neerhe likapa akatsa lienipe neeni, likapaka danako pida lhaniri yaaka likhale, keena pida liwatsa kawa ooni riko, lhiwa pidawa madzakani tooda liko. Lhaniri yakhapaniwa lhitta lhie tooda, likapaka danako pida lhie lienipe lipadamaa keena pidawa, kawhikena pidani. Kadzo inonaa lhia lhaniri. Kadzo likeñoakawa íikoli aa poperiana..

Íikoli hiapepe Iniali riko nheette likepe apaitatsa lhia íikoli khentsa, nheette neeni lhia likitsinita tsa, lhia wirapuca,metsa lhiehe tsoitetsa, iraite hiwida. Katsa waketanipe kaa aaha weemakawa liko.

Nakew keri na peena sa nak maio n na pak

Pakeetaka lhia íikoli phiome Iniali iyapika liko. Metsa wakaiteka lipoadzaka liodzawaka pakapa kani aaha neenikawa eedzawa nheette kalittalima (dzawinai). Aaha neenikawa eedzawa lhipaka phepada penaa iniali riko nheette tsakha likepe riko: LinomanhetteTtidziali nomanaa, lhiepada neenikawa eedzawa, nheette tsakha lhia kamokoni ( mhenaa khenadalitsa paniatti neeni), pakeataka neeni ikoli, metsa hirapittinaa pakapakana. Boobope ate piketenikoe dzakale iniali riko kadzo tsakha. Nheette tsakha nhaa likepe, Koiali neeni phaa hore eedzawa, hirapittinaa phepakaro ikoli. Ayali riko likeñoaka Awiñapamiana nhette kamokoni, apheena poawalhe eedzawa, ate piketemikoe dzakale riko, ñame pakapa hore íikoli. Iniali riko, wanheri Dzawinaika (kalittalima), likeñoaka Ttidziali nomanhette liawa Booboperhe nheette ayali riko Awiñapamianalhe. Lhiada waliko lipamodzoaka, pakapattoa nheete neeniphattoa ikoli madzekainaka phatsa. Aa Poperiana likeñoa karomi íikoli, aa maliitsi riko neenika nakewheta karoda keewhekaniri nhaa. Neenikawa kalittalima, wakaite nanako nhaa dzamapeki like iniali, kathinaperi: kubate nheette Amanaali, nanomapi riko neenika alape kawani kalittalima, kadzo matsia natawiñakawa nhaa itsiri lhiapepe, neeni tsakha pakeeta lhia ikoli.

Koa

Haa in ameka oo dz painoa

Likanakaika Íikoli Phiome Iniali riko, lhia íikoli itsiri napedzonida naiñhaka. Neeni thaa ñameka pakapani hore lihanipaka liko iniali. Nhaa kaitsaleta kheperi naawa kalittalima liko, naaka naitsaletta oo, nheepa ikolinaiñawa oo nawenderiwa. Kadzo itsiri ñameda litsa hore pakeetaka, kanakaidalidzo pakapani. Metsa nhãa Hipanako hore naamakani nhaa iwentakape, naiñhawa. Panhekenhetsa nenikada mitha idenhikhetti itawihakada nhaa nawenderiwa, likitsindatamitha neemaxopawa nhaa newikinai nheette naiñhawa tsakha. Nawenderi limakaite kanako, paita tsoite likoada 10,00 liawa 15,00 reais nheette makaitte 25,00 liawa 30,00 reais lhimiñaka makaite kanatsa.

Neeni kaawa ni dzakale idalhipa

Koa nalh

Aaha lhia íik yanhek kerapo saletak winita pikaro

Kadzo liko nh tina p makait

Aaha dzakale Hinirhipani, yemakada Psitsiali riko, hanipapha neeni kaa lhia eedzawa, dzenoni lhia linomapi tsootsa pakeetaka lhia liawiñakawa hanipalia. Nakaite nhaa pedaliape dzekainaka pakapaka lhia íikoli nheette phepakaroni. Metsa neenika tsotsa lhia neenikawa nhaa tsoperitsa kalitta nheette liawiña tsakha hanipalia. Dzakale rikhitte kanakai 30 minuto pakaro nheere iita liko. Lhiepada likeñokawa, Mhaitsianhette liaha Kawiripida lhe, lhiadaliko nakaite nhaa itsaleta kape nakapaka paitapena íikoli ooni inomapi nheette kalita liko tsakha. Manopeena nhepaka nakapi iyo, itsanako tsakha.

20/03/2014 16:35:25


ameka ttalima

Metsa nhetsa amitha makaite 25,00

ikoli

© Thiago Oliveira, 2012

OONIRIKO

3

© Adeilson Lopes da Silva/ISA, 2008

ikoli ontes KIKA: kenai riko

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika Íikoli irhio

Lhinaana liemakanaa

Padzadape hirapittinaa pakeetaka nhaa kanhekhe peritsa itsaletaka. Imaa dzamada ikoawale kaa lioma lhia itsaletakada: liñhawa nheette tsakha liwenderiwa.

Paitsaleta kani, nheette phepakani koame kadanako katsa apawalhia nako, metsa hamoli riko katsa matsiaphaka madzekaina katsa pakapakani, ttomo kadanakotsa nhaa kalittanai nheette meettalia ooni.

Nheette ñame kapoetsa hore nhaa íikoli nheette kophe tsakha, nhaa newikinai kanhekhe weriko phatsa mitha naa, manheka kadzawa pheena nadenhika nhaa maatshiperi, nawinitta nayo nhaa imatshika kape liñeni pemakawa.

Nakewheta karoa, nhaa inaitape katsa nakeñoka setembro nheette outubro keri nako. Novembro nheette dezembro nako pattaitena pakeetaka apaphi peena nhaa neewhe nakewheta kawa liko. Janeiro nheette fevereiro, katsa nakakawa nhaa neewhe. Março nheette abril neenina nhaa ikoli tsoitepe, maio nheette junho hanipalia katsa liawiñetakana, maakada alape riko, dzekaina pakapa kana. Julho nheette Agosto namatsiata kakawa kewhekarona.

Nhaa nawinitaxopape nhaa pedaliape opiperi, kadzoaha: Itsa, itsakha, dzamapali, dzawithiapo, yapakape: kakoli, dzarokana, opitsi... Katsa nhaa wakaitenipe matsia katsa paitsaletaka iyo, ima nayo kanhekhe katsa pawinitaka. Katsa wakaitenipe pattaitaka paitsaletaka – phepaka iyo íikoli, kadzo dalikaro tsa liemaka nalhio nhaa waphomitteperi.

Koadzoka phepaka Haa inialirhiko heette likeperhiko ñame, pataita pakaiteka pakoaka kani. Koamekatsa lhie ihaanatti kadzoxopa neeni littoali liinoa íikoli, apema pakapi oo dzamema pakapi, ñame dalitsa lipedzo ñame lihaakani kadzoxopa ñame painoakani.

Koame pakapaka limanopeka pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleetta

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika Íikoli irhio

Aaha tsometsa dzakale yodza, ñame pakapa lipoadzaka limanopeka nako lhia íikoli, Kadzo likaite kapedzo ikaitekaita: oopittoa nhaaka wawherinaipe yanhekapettoa itsaletaka kawiniperi, naiñoaka nhaa kophe matsiaperi, taali, kerapokoli... Nheette pandzadape nhaa walhipapenai ñametsa ñame naitsaletaka nhaapepe kopheka, lima tsakha neenikaa nakawa nhaa waliperi pawinita xopape, poadza peritsa paiñooaka iyo kophe, kadzoli iima wakaiteka pikaromi katsa pakeetaka lhia íikoli aaha wadzakale riko.

Lhia itsaleta khetti lidenhikanaa kadzeeka liko. Katsa nhaa dzamakhaa nalhio nhaa paitsaletaka nayo nhaa wadzarope nheette waliperi pawinitaxopape. Nheette lhia yanhekhetti opidali, neemapiaka linako nhaa oopiperi, kadzo ñame namatshika nemakawa, nanhepiattoa tsakhani phiome nakoaninaa. Naakakadanakowa nhaa inokape yakhette keena nakeñoaka namaponata mika lhia wanhekhe, namawadaketani. Kadzo naakaka pedzowa nhaa waliperi pamaxopa pawiniwa, pakamaxoopa, nheette paaphoaxoopa.

Kadzo kalittalima liko Dzawinai, neeni kawa hore naitsaleta íikoli, nakaitekaa liko nhaa pedaliape kadzakaleperi neeni tsoitepe ketsa nhaa íikoli, hirapittina pakeetaka nhaa makaitepe, oopi piattoa nhepaphattoa pia nhaa íikoli makaitepe, pandza kametsa nhepali kenhee tsoitepe phamitsa.

Maatshiperi padeenhika lirhio íikoli, katsa nhaa: phepaka tsoite kenhettoa ñametettoa ikeewheta, phetaka horekanhetsa nhaa neewhee.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 9

Kadzo íikoli lhia ñamedalitsa manakai paketaka, kadzokaro ñame pakapa hore maatshiperi padenhika lirhio.

20/03/2014 16:35:27


máapa

KINIKIRIKO

42

PAKADZEEKATAKAKARONA: maapa IDANAKAITANI: Patricia Rodrigues Gonçalves ROAKO | RONAWIKIKA: Cubeo | Kañhetalieni RODZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

manakhe

Maapa paniatti ikeñoakawa Likeñoaka nainaitsa nhaaka wapeedzaperi midzakanai yemakape hekoapi riko, lhia liminali kanhetsa katsani wawheri Kaali, katsa naminalika nhaa phiome paniatti paiñhanipe. Ñapirikoli piakatsa yaa lirhio phiome nhaa paniatti papananipe kiniki riko.

Lika dza

Liemakawalhi roapidza rhoa lino, dorome iphomitteena keena manopeka nhaa lienipe. Kadzo neeni neemaka apadapanatsa manopeka ikeñoakawa. Lidoromekatsa neemaka, limatshika yookeena nanako, lhie Kaali nheette nhaa lienipe, kadzotsa pãdzadaapedzo horekadaa nhaa neewikinai apakoetta, kameena maatshikaalheaka neemaka, katsa nhaa limatshikanaa madzomheniperi paakeetaka phiome nanako nhaa neewikinai.

Ooph medze liemak hioni,

Limeena limatsikanaa keena lhiawalhi nainaaka keenawa nairakapoa liko nhaaha lienipe, lino liapidza Kaali. Liphomitte inonaakani kadzokapoa lidzeenaka, kameena Kaali yaapiñeeta, limakaka phiome nhaa lininai.

Kadzo newiki

Liiwip likeñoa naape

Dorome iphomittena, nhaa kaali yenipemi, lininai limaka nipemi, kameena maatshika nadzeenaka lipoaminaa, neraphittaka horedali mawittakai nhaaha apadapaneetta limakanipeni, dorome nheraphittaka, ñameka tso koa naiñhali.

Liemakawa tsometsa dzakale Iñhaipani yodza

Lhia Kaali kheena likapa nalhio nhaa apadapaneetta, ima neenika nhaa lienipe limhettanhi lipedzonipe nainai. Liñapakaaliko keena likadaaka naapiñeeta nhaa lienipenai pedaliapeena nadzekatakaro kiniki lipedzattoa liokaka naikhale. Kameena nakenõa nadenhika lhia kiniki, liphomitte Kaali ikadaa hamoli matsiadali nalhio. Nadiakadanako paantti riko nawakeetakaa phiome nhaa lienipemi nheette kameena nakaite naakaro nhamaita lhia naakanida thewadzolhe. Lhiadanako namhaita kanhekatsani neeni liako nalhio lhia namhereeri, namhaitakaroni kiniki riko, ima kametsa kadzo, littaitaxopawa likadaaka phiome nhaa lipanianaa kinikiriko walimanai irhio. Kadzo kadzaami nhamaitaka lhia namhereeri, thewadzolhe keena naaka nakapa lhia kiniki, nakapa neeni namottokawa phiome nhaa kinikhinai, nheette tsakhaa phiome nhaa lipaniana kiniki. Nheette nainai tsakha limottokawa lhia maapa, nakapakeena kadzokani liako lhia ipheeritti lirhio limhereeri: - Noanhenitsa nhaaha paniattinai kanakaiperi walhio! Lhiepakhapani apaita: - Koamekhaa noada waanhekaro, wadenhikana waiñhawa? Liako apaita: - Lhiatsa whaniri likaite nolhio koameka padeenhika, pipiiri rhoa piíno roakaro rhoraa nhaa liiri lhia kinikhii, rhota aaxi nheette maapa tsakha, wadenhikaro wairawa. Lhiawalhi kadzo karominii, kametsa nhaaha nhaapepe wakanakaita kana waiñhawa. Pãtshette phiome narikokoape nhaaha dzakalenai nakanakaitakani nawaketaaka kadanakowa oonadenhi kadanako pakoaka phiomena.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 10

Aaha dzakale Iñhaipani, hanipapha pakeetaka lhia eedzawa kawani, kadzo likitsindata madzekainatsa napanaka lhia paniatti nhaa dzakaleetta.

Limanopeka likapakanaa lhia maapa paniatti Lhia maapa paniatti ñame pakapa liodzawaka wanhenipe whaa baniwanai, meetsa neenika namanopeka wattaitanipe wakaiteka, linakhitte napoadzaka nakapakanaa, nheette napoadzaka nhaa neemakawa nadzawaka aaha hekoapi yanheekanaa liko. Katsa nhaa lipoadzaka imakape wakaiteka nhaa nakapakanaa nadzawaka, nhaa waanheenipe: maapa paniatti kanhetsa, neeni aaha dzakale riko lhia linana iraixaane nheette liana pottidzani; maapa paniatti kadapalene, aamo nheette halekhaipe yakaape liodzawaaka nhaa liwathe, patsioka kadanakoni lhia kaanaaphaani; maapa paniatti aamone, lhia kadzonetsa ikapakanaa likadzodzo iraixaane, kametsa lipoadzakaa lidaanako; maapa paniatti hipolene katsa lhia makane phaaka phiome yodza, nheette lhia meettanine phatsa yaana. Katsa nhaa napoadzaka nakapakanaa nakhoettewaka nhaa maapa paniatti wakaitenipe wanheeka aaha wadzakale riko.

Liemakawa lhia maapa paniatti phiome Iniali iyapika liko Lhia maapa paniatti napananida phiome narikokoape nhaa dzakalenai neeniperi Iniali riko nheette tsakha likepe riko nhaa apadapaneetta Baniwanai. Katsa nhakanhe nhaa dzakalenai yeemakape eedzawa kawani, katsa neemakawa nhaa horedali napananhi neeni, kadzo tsakha pakapaka, neeni apapokodapena pantti ipokode riko.

Nhaa manopeka napania pakeetakana nakinikire riko nhaa dzakaleetta, wattaita wakaiteka nalhioka nakoani dzamaphipe kiniki, nakoamipedali nhaa neewikinai, apaphi eedzawaphi nheette apaphi heñami. Lhia namanopeka neemaka kiniki ikoani koame katsa namaka napanaka nhaa liminanai, naamakadaa nalhioka hore napania, napana hore panaitti, nheette tsokadatsa naamaka, tsootsa napanaka. Kadzo nakaite kapedzo, opittoa, manopepha nhaa apadapaneetta nakoaminaa napedzo nalhiokaa kiniki eedzawaphi, kadzokaro wakaiteka lhiawalhi horephaka napanapiakani pandza yoodza, nheette tsakha lhiawali tsometsa liema lhie eedzawa dzakale yoodza. Pandza, oopi nadenhi phiome lia awakada tsomedalitsa dzakale yoodza. Kadzokaro nhaa apadapanetta nadia tsenakha nadenhi kinikiwa nhaa heñami opiperi.

Kadzo tsakha nattaita napanakani kiniki heñamiaphi riko, metsa tsokatsa litawiña kawa lhia paniatti tsonettiki tsani, naadza nhaa napananipe eedzawaphi riko.

Dzana naipe datti k ape ña ñamee nhaa y nhaa in

Tapee hikaro

Kadzo wadza tsa nañ

Lhin

Lhinaa nalhio

Wanhe ki nako lhia ma tawiña liphom phetak kamets petsa

Phiome lihanipaka liko Iniali, pakapaka hanipapha lhia neenikawa lhia hamaliani, katsa hore phaaka nhaa dzakaleenai neemakawa nhaa wakoenai. Metsa kadzokadaana tsani, ñame limatshikaka napanaka lhia paniatti nhaa yemakape lhiadawa liko. Neeni dekhaa, kametsa yakaapekatsa nhaa nakinikire nadzakale yodza, lima lhia hiipai kaidapekani, ñamedalitsa napedzokanhe nhaa paniattinai kiniki riko peri. Katsa lhiadawa liko wattaita wakaitteka ñame phaakatsa hore napanakawani, wadiakada nako wakapa nhaa dzakaleenai yeemakape eedzawa nako horephaa neeni lhia paniatti.

20/03/2014 16:35:34


kadzo

, wata neea neeakadaa amaka,

koamiawalhi tsomhiome anetta

máapa

© Thiago Oliveira, 2012

Likanakaika lhia maapa paniatti nhalio nhaa dzakaleetta Oophitte nheette pandza, lhia maapa paniatti kanakaidali kani walhio whaa medzeniakonai weemakada nakottoa kawhikali riko. Kadzo lihanipaka liko liemaka, nakhoettewaka nhaa dzakaleetta nanheeka koadaka kanakaini nalhioni, poadza poadzame nanhekhe nakanakaitakani. Kadzo aaha lirikokoa lhiehe wadzakale, wakadzeekatakali inako neeni, nhaa newikinai nanhekaa nadenhika liyo, katsa nhaaha: © Thiago Oliveira, 2012

za

4

KINIKIRIKO

aapa alves alieni riko

Liiwipe irawadatti wadzaada - kadzo wakaitepe kapidzo linakoapaninaa likeñoa kawalhiwa ophittetsa nheette pãtshette nakanakaitani likoawale naape lhia irawadatti Kaattiwa. Dzanakaa iwiipe nalhio nhaa Baniwanai - kadzo tsakha nhaaka wawherinaipe yanheekape koameka padzanaka lhia dzanakaa, linakhitte lhia irawadatti kattiwa, nadzanadeka nadenhikaro kapoadalipha irawadatti. Pãdzadatape ñame kaadzawa wadenhi lhiapepe yanheekhettika, nhaaha dzakaleetta ñameetsa nadenhikani hore. Lhia kadzoni ima neeni kaa nhaa nadzorope nhaa yalanawinai nadeenipe waikhale, nhaa newikinai katsa napedzophaali nhaa inokape fabrika likhitte.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika Papanakadzami lhia maapa kiniki waliaphi riko, neeni nhaa wakaitenipe koameka matsiakaro litawiñakawa nheette koameka phetakana, kadzo nhaaha:

Tapee - Lhia maapa paniatti aamone idaa, katsa lhia wakanakaitanda wadenhikaro waitapewa wadzamikada nako whetsi.

Pakapa koame litawikawa lhia paniatti;

Kadzotsa, wattaita waperokani whaa newikinai, waperoka lhia liaana. Kadzo wadzarokhaaliko liko wanhekhe, likeñoa karo liperokani lhia yenipetti lirhiotsa nañapaka lirhioni, nhaa yaanheekape.

Pheta nhaa liphe idzamikape liodza nheette pamhaitana;

Lhinaana neeni kadanakoni Lhinaana neeni kadanakoni littaita phiome kaa pawalhia nakoni, hore kadaa nalhioka nhaa apadapaneetta nakinikire riko. Wanhenitsa apawalhianako nhaa apadapaneetta nadeenhika apaaphipe kiniki nakoami, nhamaita kadzamini napana hore nhaa paniattinai paiñhahi, neeni lhia maapa paniatti katsa aapanaka. Neeni, napana kadzami, nhaa paniatti natawiñakawa seis keri nako liphontte kametsa likoa kenaa phetakana paiñhawa, liphomitte liehee kadzoka dzamini, katsa phetakani, kadzo wakapa kapidzo: phetakadaa irawadatti ikoawale nhaa maapa, pheta phiome nhaa pedaliape, kametsa pakada lika nhaa eminepe. Nhette ñame kadaa likoawaleni, aapana petsa patakhakanaa. Kadzo karo lhia paniatti paakeetanida apawalhia ikoami.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 11

Papeeko natanhida nako hiipai pamhaita nidami;

Likapakanaa limanopeka pandzadape nalhio nhaa neewikinai dzakaleetta Likapakanaa pandzadaape lipanakanaa, nheette nakanakaitaka lhia nadenhixoopa (maapa) poadzenakha likapakanaa, ima oopi nhaa wawherinaipe, hore napanaka maapa nakinikire riko. Kadzoina wakaite kapidzo, lhiawalhi nakoaminaa nhaa apadapaneetta nalhio phaa nakinikire eedzawaphi, lhiawalhi hore ttoa paakeetaka lhia eedzawa tsometsa dzadalee yoodza. Kadzo likitsindata napanaka madzekainaa katsa lhia paniatti. Pandza nhaa newikinai tsotsa nhaa yaaliwa nheette tikitsa nalhioka hekoapi nadenhikaro kinikiriko. Kametsa nhaa yeemakape naapidza nhaa apadapaneetta nhaa idenhiri hekoapi ikoani kiniki riko.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika Maapa paniatti lhia napananida nhaa yemakape naapidza nhaa apadapaneetta baniwanai kinikhi inaitsa. Nhaa wadenhinipe maatshi nanoka linakhitte ñameka wamatsiatani, kadzo wakaitekapidzo nhaa: Patakhaka nhaa eminepe ttoa; Ñameka pattaa liemakawa, pakadakaa maatshi likaa; Ñame pakapa naadza nii nhaa iitsiirinai iñhakapeni; Lhia liminali kiniki ñamekadaa lidenhi nhaa kanakaiperi limatsiatakaro nhaa, limatshika ima ñame matsia litawiñakawa paniatti.

Panhee koame phetaka nhaa maapa, paakada nako pheetana; Papana minitsa lhia paniatti, kametsa kanakairi matsiakatsa lhia liemakawa; Pakapa matsia nadzani nhaa imatshiketakape litawiñakawa, kadzo nhaa dzo iitsirinai: Heema, Dzoowe Nhaa paniatti, kametsa kanakairi pamatsiataka nhaa nattaitakaro natawiñakawa matsiapetsa, kadzo nhadzo nhaa wakaiteri, katsa matsiaperika padenhika lirhio maapa. Nainaiwaka nhaa newikinai dzakaleetta, wakaitekana nanewikika nakhitte, nhaa apadapaneetta naanhe minitsa natañeetaka nadzaropewaka, katsa lhia kanakaidali pha matsiakarotsa nainaiwaka nhaa neewikinai.

20/03/2014 16:35:39


KINIKIRIKO

52

ttidoa

PAKADZEEKATAKAKARONA: TEMA: açaí dottidoa mato IDANAKAITANI: AUTOR:Miiler Orlando Hernandes AndradeSanches Fontes ETNIA LIAKO | SIB: | LINAWIKIKA: Baniwa | Hohodeni Cubeo | COMUNIDADE: LIDZAKALE:Ucuqui-Cachoeira Hinirhipani| Phitsiali | Ayarí riko

manakhe

Ttidoa ikeñoakawa Ttidoa (kaapawi) inakoapaninaa, likeñoawa Hiipana, lhia ikeñoakada hiipaka, pokhoettedali. Lhiawalhi lhia Ñapirikoli (heekoapinai), liomakawalhi likadaaka nhaa pawinitaxopape iipattoninaa, nhaapia neeni dzamada nakhoettewaka: nhaa yalanawinai idzaroanhe nheette nhaa wadzarope. Nhaa atsianai neeniri lhiawalhi Ñapirikoli inai, katsaa nhaa wawheri (makottairi) nheette yalanawi. Nhaa liomali liaka walimanai irhio lhia Ñapikoli, katsa nhaa mokawa nheette kaapawi (ttidoa). Nheette liako Ñapirikoli wawheri irhio: -Phipeehe mokawa! Lhipani wawheri likapa lirhio, nheette lidieta tsenakhani Ñapirikoli irhio. Nheette Ñapirikoli yako yalanawi irhio: - Phipa lhiehe mokawa! Lhipakhapani lhia mokawa, litolokakhapani. Nheette lianheeka lhipanhikani nheette kadzo neemaka liapidza phiome yanhekhetti nhaa yalanawinai. Kameena Ñapirikoli ikaite yalanawi irhio phia watsa yanhe linako lhiehe mokawa. Ima lhia yalanawi lianhe phiome mokawanako, kadzo pia pikeetemi ikoawale, pantshette yalanawi likanakaitakatsa lhia mokawa. Nheette nalhio nhaa wawherinaipe liemeeka lhia kaapawi. Kadzopia Ñapirikoli yaaka walhio lhiehe Kapawi (ttidoa). Napoadzaka nadzawaka nhaa ttidoa nheette kapawi Neeni dzamaana nakapakanaa nakhoettewaka nhaa ttidoa, padenhixopape kapawi, hia aapanakatsani halene nheette lhie aapana katsani hipolene, madzomheni napanakana kiniki riko oo pantti pokodee tsakha. Nhaa kapawi neeni tsakha napoadzaka, koaka inakokatsa pakanakaitani: kadzoaha padzawitaxopa kophe nheette iitsiri ikoawali. Lhia paitsaletaka ikoawale, lhia lhitako aphewitsa linakodali irowa. Ñame koame peroitaka phewi nheette ñame tsakha linako mawakoli. Lhia kapawi iitsirinai ikoawale oo painoakaxopawa,poadzatsa liodza kophe ikoawale, lhia lhitako hiewakada lhia liwininaa, pattaita phetaka walhiwiinakhalhitakowa. Lhittakonako katsa pakada lhia mawakoli.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 12

Likanakaika lhia ttidoa Liemakaawa lhia Ttidoa Iniali iyapikaliko Lhia paniatti papananida hiipai eedzawanako. Neeni waittaita wakeeta wakapaka khaleka pakeeta lhia neenikawa eedzawa lhinaphialiko. Nhaa newikinai yemakape nadzakaleperiko neeniweriko lhia eedzawa, neeni nalhioka hore napania nakinikire riko. Nheette nhaa ilhiokapeni nattaita nakadakanaa dorome naapanaliko, kadzo nattaita naaka nalhio nhaa yomakape ñameperitsa ilhio, nadzekatakaro nakaapawirewa, nhaa yemakape kaida weriko hiipai. Nheette likepe riko pakeeta tsakhani apakoapenaa dzakale riko, khale neeni kawa hiipai eedzawa.

Liemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodza Aa dzakale Hiinirhipani riko, lhia Ttidoa liemaka aaha nakinikire riko nhaaha neewikinai ikanakaitakape ttoani, kadzo wakapakapedzo aaha: ttapaliaro pemalhe neeni nhaa kiniki heeñamitsa kalhe neeni Ttidoa; nheette hiiniriaro inomana peemalhe kalhe neeni tsakha heeñami pakeetatsakhani; nheette pidoitani heñamiriko neeni tsakha ttidoa. Katsa nhaa neenikaawakani wakapanipe wakadzekatakakada nako linako. Metsa pandzadape aaha dzakale riko, kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitekape, tsoitsa nhaa atsianai ikanakaitakape lhia ttidoa, metsa napanakattoana kadzo wakapakapedzo lhinaphialiko.

Dzawithiapo nheette kapawi katsa nhaa apaana wakanakaitanipe waitsaleta kadanako phiome iniali riko nheette likepe tsakha, wadenhinda liyo lhia ttidoa. Lhia kanakaidali pia nalhio nhaa wawherinaipe, pantshette kanakaika walhioni. Lipamodzoakaliko lhia Iniali koakaitakatsa kophe pattaita padzawitaka liixakaaniriwa, naitakadanako kalitta nheette iñawapo, lhiadanako, keena lidianhi kaa likapani itakaitani, keena lidzawitakani nhaa kophe. Aa Iniali ikeperiko, ñameweriko pakeeta kalittalima, kametsa nakanakaitaphaka lhia kapawi likeñoakada nako liixakawa ooni. Likeñoakadanako liawiñakawa lhia alape, nawiñakadanako nhaa kaawhiperi tsoitepe (kamaranai), nheette haikotte kophenai iñhawadape. Nhaa kophe padzawitanipepha lhianiri katsa nhaa: Taali, Kerapokoli nheette eerito, lhia kapawi kophe ikoawale madzekainadaliphatsa, ñame kanakaika mawakolia. Lhia kapawi pawinitaxopa iitsiri, poadzatsa lhitakope liodza kophe ikoawale.. Nhaa lhitakope nadenhini: kereri, kawina nheette popa, nhaa katsa kapoaperi, irhiokape mawakoli likoawalepe painoaxopa iitsiri oo neewiki. Oopirikotsa nainoa kapiakawa nhaa wawherinaipe, nakanakaitakani nainoaxoopawa nainawa nhaa nakoema. Pandza ñametsa pakapa nhaa yomakape iwiniwa liyo iitsiri.

Lhinaana pakanakaitakani (liemakaana) Lhia paniatti papanheni kinikiriko apawalhia oo dzamawalhia papanakadzami kinikhi, liemakaro heñamiriko, neeni likoa matsiakena phetaka lhia paniatti. Pedaliape kadanakoinana kameena lhitakanaa lhia naminali nheette likada ttidze iika nhaa meettakarona matsia nheette lidenhinaa kanakaikadanakoena nhaa. Lhinaana nakanakaita kanhekani katsa likeñoakadanako liixakawa ooni, nainoakaro nhaa kophe iñhakape nhaa tsoitepe kawhiperi (kamaranai) yawiñakape. Nheette dzawinai riko lhia paamaphani hamoliriko. Kadzo wakapakapedzo lhianaphiako.

20/03/2014 16:35:46


5

ttidoa

Likapakaana pandzadape limanopeka nhalio nhaa dzakaleetta

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi padenhika lirhio ttidoa.

Pandzadape neenikattoa nhaa paitapenaa wadzakaletta ipanakape lhia ttidoa. Neeni nhaa apadawa, ñameperitsa ikanakaitani, kadzo aaha wadzakaleriko. Kadzo likaitekapedzo lhia litoalita, lhia ñametsa koada lirhioni ima meeñeniketsa lhia ooni, nheette poadzaka liakawa lhia lianhekarona lhia hekoapi nheette tsakhaa neemakawa.

Nhaa wadenhinipe maatshi aaha wadzakaleriko, ñame nakaitepeka linako nhaa ikanakaitakapeni (idenhikape liyo), metsa neenika ñamekatsa wamatsiatani, katsa imali ñameka litawiña matsia, keena maatshipe kanaa wakanakaita kenathana, kadzo nhaaha: patakhaka lhia paniatti ñamenettoa pedalia; pakadaaka napañawa nhaa paniatti mhetakanatsa; pakadaaka liawawa mapharakakanatsa nhaa haiko inoakape lhia paniatti.

Aaha dzakaleriko neenittoa nhaa paitapenaa iwinitakape liyo Ttidoa. Kadzo papananidakapedzo lhia ñame pakapa liwhainaa lipañakawa. Manope nhaa neewikinai yanheenkape kanakaika papanakani. Ima naamakani nhaa apaana phiome koakatsa ikoawaleka.

© Thiago Oliveira, 2012

© Thiago Oliveira, 2012

KINIKIRIKO

mato idoa ontes ches eo deni| Ayarí riko

Nhaa wadenhinipe matsia nanoka nanakhitte koameka wamatsiatakani, kadzoaha: pamatsiataka neenikawa lhia paniatti; pakadaa matsiape pedaliape nhaa papania phetakarona; paniwa phiome nhaa paniatti pedaliapekenanaa pamatsiataka rona panttiriko. Nhaa newikinai matsiatsa nainaiwaka nakanakaitakadanako lhia paniatti. Kadzo ñamekadanako paita oo nhaa dzakaaleetta ñameka nalhio napania, nhaaha nattaita naaka nheta nainai nhaa irhiokape napania kinikiriko, kadzo nattaita naaka nalhio koadzokatsa naamaka. Metsa matsiewhi kadena lhia kapawi, littaita livenderikani oo litrokarikani koakatsa liyo, metsa napedzo nhaa kaitsaletakheperi nadenhika nhawakatsa, ima nakhoettewaakaka lhia nadzeeka koameka napedzo nawinitakadanakoina.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 13

20/03/2014 16:35:50


iita

PAKADZEEKATAAKARONA: Iita IDEENHIKADANI: Gilberto Montenegro Fontes LIAKO| LINEWIKIKA: Medzeniako | Hohodeni LIDZAKALE: Hinirhipani| Phitsiali riko IKAITEPEKAPE: Nazaria Andrade Montenegro e Carolina Campos

© Thiago Oliveira, 2012

PANAANI PADZEEKATANIPE

6

Iita ikeñoakawa Apawali hekoapi neni pia apaita tsiãli lhita liinowa Wadzoliwheri iito. Wadzoliwheri nawheri nhaa wadzolinai. Lhiapia tsiãli ka ñamepia liaheka lidzekataka iita. Kadzo, Wadzoliwheri yomaa lidehika lirhio aapa Iita. Keena liwanaka rhoa lito likaitte rolhio:

Lhiepa khapanino: - Pikaite notsimare irhio kattima hanipa nhoa. Wadzoliwheri yoroko khapani oñairhe, likapa iita hiipadaya. Lioroko khaapani iita liko, lioma thaa libolhoakani, kadzo libolhoa kapidzo haikoia. Liphoa hidzakotti riko, lhiwa khapaniwa iita hipadaia hitako liko, maliome khapani wadzoliwheri. Linakhitte likeñoawa nhaa iita pandzali.

- Noito pikaitte lirhio piniri lidehikaro nolhio apa iita.

Nadzawaaka nhaa iita nheette iitanape

Rhoepani:

Lihanipaka Iniali neeni manope nadzawaaka nhaa haiko, padenhiwape iita. Wakadaa nadzawaaka nhaa haiko kadzoaha, ima pakapakaaliko neenika dzamana nadzawaaka, apana lhiakanhetsa nheette lipanali (kadzoaha: ewane kanhetsa nheette ewane panali):

- Matsia pai, nokaitenaa watsa lidzekatakaro pirhio. Roa khapaniwa rhoa lino likhale, neni roako lirhio: - Nhoniri ipiripidzekata apa iita lirhio! - Hao nodenhina watsa khedza phatsa, lioma kapedzo.

Ewane: neni dzamana nadzawaaka, apana lidaki ewa, nheette aapana halheane. Nhaaha dzamana haiko pattaita padeenhika iitawana. Metsa ewane kanhetsa doromepha liemaka. Ewane, katsa tarali phaaka padenhikada iitawani.

Thewadzolhe, kameneka liaka lidenhi iita. Littaita kenekani, lhimaitani limhetakaroni. Liroita nhaa liowhaka ronaa, kametsa littaita kani. Kadzo kadzamini, kena likaiteka lino irhio:

Kawittiri: lhiatsakha neeni dzamana liodzawaka, apana ewane idaki nheette halheane. Nhaaha dzamana haiko pattaita padenhikana iitawa, metsa lhia ewanepha dorome liemaka.

- opinaa littaita kawa iita, pikaitte phaniri irhio akania oñai.

Dzakoi: lhia tsakha matsia padenhika iitawani, neni dzamana nadzawaka. Apana matsia littamokawa iita kadanakoni, nheette apana littamo panali tsawa dzekaina liko..

Lhiepano:

Rhoepani: - Matsia lino yako, roakhapani rokaitte rhoniri: - Pai, oopina pitsimare idenhi iita pirhio, enani oñai. Nheette lhiepano: - Matsia, noakhette nokapa. Pedaalia yoroko khapani oñairhe nheette likapa haikoia kani, matsiaiali. Kadzo kanheekhe kapidzo lhie pedalia, liphoa kadanako iita inomapinako liorokokarowa, bolome khapani phiome lhia iita. Nheette keeroa pedaali, liako liito irhio:

_

- noito pikaite piiniri irhio lhieka iita ñame koaka ikoawaleni. Nooroko kadanako neeni opi bolome phiomeni. Pinaa lideenhika apa. Liito ikaite khaapani roiniri irhio, liakhapani pida lideenhi apa, limhaitani, lideetha waliyali iita, likada tsenakha pida ni oñai. Rokaite tsenakha rhoniri, neenika, apa iita waliyali. Liorokoka, inai tsenakha iitaliko bolome phiomeni. Nheette rhoniri ipiri roa rotatha rhoma koameka lidenhika lhia iita. Roakhapani roiniri ikhale, neeni roako: - Nhoniri dekha, irhioli nhaa lidenhixopa iita. Rodee khapani pida apadawa lideenhi xoopa lhie liñhaweri wadzoliwheri, roiniri irhio. Nayoina nhaa liñhaweri idenhixoopa littaita aapa iita hiipadaya. Littaita kadzaami, liakhapani lino irhioni, nheette pida liako: - Pikaite phiniri irhio nottaita keena waliyali iita, enani oñai. Lino hiepakhapani: - Matsia, noattoa nokaite lhima. Roa khapani rokaite wadzoliwheri.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 14

Kadaane: neeni dzamana liodzawaka, apana lirhio lhiriko, nheette apana ñame lirioka, lhiatsakha pattaita padenhka iitawa. Mooli: lhia tsakha dzamana lhiapepe; lhia apana lirhio tikitsa halekawa iraine hiriko, katsa taaraphalika, lhia hanipane irhioka halekawa ñamene phatsa taarakani. Mooli paketakani heñami oopidali riko eedzawa liko tsakha. Iitaiwa: lhia aapana haiko taarane. Kametsa iitapeka paketanina liawiña kawawa aalape riko. Phiome nayo nhapepe haiko ka nhaa wakaiteri, pattaita padenhika koadzoyali katsa iita: Makali, pamodzoayali nheette tsoyali. Paketakaawa iita Iniali riko nheette likepe. Lihanipaka liko Iniali nheette likepe, koiali nheette ayali, paaketaka iita dzakale ikoami. Apadapanetta nalhio madalape iita, poadza namakalika nadzawaaka. Apa iita tsoyali, lhiena tsiãli itsaleta karoya, iñapoliko, alaperiko, nheette makapeki riko. Lhia aapa pamodzoayali, naakaroda kiniki riko nheette naitsaleta karoya yakalhepha nadzakale yodza, pandzadape pattaita panhikawa rabeta nako lirikoya. Nheette lhia makali, lhienaha paakaroda yakalhe. Nhaa haiko padenhiwape iitawa paketanaa liyapika iniali nheette lipekeriko. Wattaita wakaiteka nhaa haikonai pakeetakana tsoometsa dzakale yodza nakoaminaa. Eedzawa liko, pattaita pakeetaka haiko kanakaiperi kadzo nakadzodzo: eewane, kadaane, mooli nheette kawittiri. Hamaliani iriko pakeetaka apanatsa dzakoi. Nheette liarokawawa ooni kadzoo alapedzo, pakeetaka itaiwa. Apakoepenaa dzakale riko kanakai ketsa nhaa, nhaa iitanape, ima horekanhe ketsa nadenhika nhaa. Narikodape dzakale yakaakadzawa paketa haiko iitape awakada liko oo iñapo yepoapemi.

Paketakaawa haiko iitape Hinirhipani Dzokoali hipaitenaa nako pakeeta ttoa haiko padenhiwape iitawa, koadzoyali katsa. Liawakadatenaa paketa phaa eedzawa, paketali neeni nhaa haikonai padenhiwape iitawa koadzone katsa, ima lhia hiipai matsiadalitsa namatsiataka. Nadenhi nalhiwawa, ñame nadenhi nawenderiwa. Metsa tsometsa dzakalee yodza dzekaina phetsa pakeataka haiko padenhiwape iitawa, kadzo eewanedzo (ikapa koameka pandza hekoapi).

Lika nhaa

Pandz neeni peri im

Likanakaika lhia iita (koada iita)

Nhaa pakee dzo n

Lhia iita kanakaidali nalhio nhaa yemakape Iniali ihanipaka liko nheette likepe tsakha, nakanakaita nhaa apadapana peri yeemaka, hekoapi ikoami. Lhia iita makayali pakaroya yakaalhe, kadzo hipanako lhedzo. Pakanakaita tsakha iita makali nheette idokolakaya, hipakada manope nawiki yaakapehita, idzaroanhetti piaweentanhi dzakale rikhite, kadzo nhaa yakape nanhi matsia liko, ñame nhetta kawa, napeko nadzaroanhe oo maliome kamithana.

Eewan pittina nhaaha nhaa h

Iita pamodzoayali nanhikaroda tsometsa nadzakale yoodza, kadzo kiniki riko hekopi ikoami.

Kawitt peritsa pha d

Nheette iita tsoyali, paitsaleta karoya, dzakalee idalhipatsa, iima mherapitinaka phatsa pheraakani hiipa liko oo phenaka iñapo liko.

Dzako tsome

Kadzodali ima phiome nhaa newikinai nalhio tsa nenika natani nakoalhenaa, nattaita karo naaka nadenhikaleriko hekoapi ikoami. Nheette ttiwe ñame littaita ñameka neenini, ima katsa iita inaidalikatsa.

Kadaa

Koadzo iita wakanakaitaka Lhinaanaa Liemakana Phiome nhaa haikonai wakaiteri paakakaro apana palhiotsa pawapakattoa lidzeena kainakakaroani, pakapa khettena neenika nhaa liwerakhe phetakaroina iitawani. Wañhata kapedzo ahaa nhenaphia liko nhenaana kainakaa nirina nhaa haiko wakaitenipe. Madzomheni nhaa haikonai kainakaperi awakadetta apawalitsa kainaka kana apawalhia nako, kadzoina wattaita wakaiteka nhenaana nhaa: kewikaroana, kainakaa nirina apadatsa nhenana phiome nhaana haiko ka nhaa wakaitenipe. Nanako keri ka nhaa junho nheette julho lhinaana wanhekani wako likhitte panaalia, kadzo kadanakona nhaa haiko kainakaperi, ñame kewikana nheette ñame kainakakana. Neeni nhenaana liko nhaa likerininaa katsa matsiaka paakaka haiko padenhikaro iitaawa, ñame pamatshika nhaa linaka, iima katsa waliperiwa liphomitte haiko padzekatawada iita.

Wanhekaawa liko, wemakaa nako, wakapaka nhaa apadapaneetta nhalhioka madzomheni maadalape iita: apa tsoyali, apa pamodzoayali nheette apa makali. Kadzo aaha Hinirhipani khale neeni 30 apada paneetta,neenika 90 iita. Wanheekadana nakoami nhaa 90 dzakale Iniali riko phiome, neenika madzomheni 13 apadapaneetta. Wanhee watsa neenika aaha phiome weemakawa liko, nhaa iita wakanakaitanipe, kadzo pandzatañha 3.510 iitanai, nainai wawaka namakalipeka.

Mooli: eedza phiom

Ittaiwa dzakal

Iden

Nhaa i newiki

Ñamek

Ñamek ñakaw

Kadzo mena

Paakak

Agosto keri nako, katsa pakapaka kewianiri nhaa haiko kainakaperi, liawa linako lhia dezembro. Liphomitte keena neenika nhaa haiko makadali peena inaka. Janeiro keri nako keena matsiapeka nhaa nainaka ,nheewa hiipai riko, neeni nhaa manope itsirinai yarakapewa, ipokota kape nhaa liekhe. Kadzo karo lhia lhinaana wakaitenida paakakaroa iitawa katsa oniya liko, kadzo wakapa kapedzo lhinaphia liko.

Paakak

Paakan

Paakak

Manop liyo.

20/03/2014 16:35:58


alhioka te apa

a.

madeemaknainai

6

iita

PANAANI PADZEEKATANIPE

: Iita ontes deni riko gro e mpos

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaletta Pandza aaha dzakale Hiniripani riko neenika 30 apadapaneetta (famílias), neeni nakoami nhaaha apadepaneetta nalhioka madalipe iita, nakhoettewaka peri imakali peka nheette nakanakaika. Nhaa haiko padenhiwape iitawa aaha dzakale riko, wakaiteka napoadzaka pakeetakana nadzawaka nanakhitte nhaa haiko iitanape, kadzo nakaite kapedzo nhaaha ikaitekape.

wali aaha hore weriko nadenhika iita kanakai ketsa pakeetaka nhaa haiko iitape. Kameema lhia yomakaita idenhika iita, liaka lioma haiko aaha nhepaite nako, nhaa apadawa dzakale tsomepe ritsa lidzakale yodza. Kadzo kadani nalhiotsa kakopedaka napidzawaka nhaa newikinai matsia karotsa nainaiwaka nhaa.

Eewane: aaha neeni kaawape eedzawa tsoperi phatsa dzakale yodza hirapittinaa pakeetakani. Kadzo hanipa kapedzo lhipaitte lhia dzakale, nakaite nhaaha ikaitekape aaha yakalhe neeni kawa nhaa eedzawa hore, paketattoa nhaa haiko matsianepe. Kawittiri: lhiapepe haiko ka, i paketa apanapenaa aaha eedzawa liko tsomeperitsa dzakale yodza, metsa haiko matsianepe paketaka nhaa tsakhaa yakapha dzakale yodza.

Padenhi kadanako waliaphi kiniki, pakapa kadanako neenika haiko matsiane, palhiotsa, phaa liminali phetakani padenhixopawa koakatsa, kadzo ñame kadattoa kanakai palhio iita. Kadzo watsa wanhe wadenhika nayo kanhekhetsa nhaaha kanakaiperi padenhi xopape.

Dzakoi: lhiatsakha lhiapepe haikoka paketani aaha neenikawa hamaliani tsomeperi phatsa dzakale yodza.

Oopittoa lhia wakakoadatapiali, koameka whepaite wakhoettewaka wanewikika nakhitte, nhaa newikinai lhiawalhiperi nanhenitsa koameka neemaka matsia nainaiwaka, aaha neemakawa liko. Pandza walhio apadenaakha wemakaa wamatsiataka karowa, matsia karotsa wainaiwaka whaa wemakawa liko.

Kadaane: lhia tsaka pakethenittoani neenikawa eedzawa. Mooli: lhia apana haiko makane lhiadekha manakaidalitsa pakeetaka aaha eedzawa liko, lhia wanheeni kanhetsa horedali phaka pakeetaka nadzani phiome nhaa apaana haiko iitape. Ittaiwa: kadzo nakaite kapedzo nhaa ikaitekape ñame pakeetakani tsometsa dzakale yodza.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika Nhaa idenhikhetti nakaitenipe maatshika padenhika pamatsiatakaro iita, nhaa newikinai dzakaleetta, katsa nhaa: Ñamekada pamatsiata matsia lhia iita, neeni ñame dorome liemaka; Ñameka pamatsiata lhia iita (ñameka paparaani matsia), kamena hoiwi lipañakawa, katsa lhiakanhe lixakalia ooni. Kadzo tsakha padenhi kadanako iita, ñame kadaa litoaliita lhia idenhirini, kamena limatshiketaka nhaa haiko padenhi xopapena, kadzoaha: Paakaka nhaa haiko maatshinepe; Paakaka haiko kawawali kone; Paakaninheette pamaka lhia padenhikale; Paakaka lhia haiko kainaka nirini; Manope welhia, paakaka mooli yokandatti riko, nheette ñame koa padenhiri liyo.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 15

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika Likoawale wamatsiataka wadenhikadanako iita, dorome karo liemaka, nhaa kanakairi waanheka, katsa nhaa: pamainita ka, matsia lhia iita, ñame karo kaawhia ni, kadzokadani dorome pha liemaka iita;

iidza kadanako horeni, walhiotsa waparaaka matsia lhia iita, ñamekaro lipañawa lixakaa liko Padenhikada nako iita, nhaa idenhikhetti wakaitenipe matsiaka, katsa nhaa: Paaka nhaa haiko matsianepe, ñameperitsa kamatshikanaa nanana nako, kadzo kanomawaperidzo, nhaa kadzoperi pakadaakatsana, liwekakaro apanawa haiko;

Idenhikhetti matsiaperi wadenhika wainaiwaka whaa newikinai apakoetta yapidza nheette liemakawa Aaha dzakale Hinirhipani, nhaa newikinai matsiattoa nainaiwakana neemakawa liko, khale pakeeta nhaa haiko padenhiwape iita. Pakapa aaha dzakale riko, paita penaaketsa nhaa yanhekape idenhika iita, nheette ñame nadenhika navenderiwa. Neeni tsakha hanipa neenikawa nhaa haiko padenhinipe iita, ñame tsakha pakapa dzakale tsomeperitsa liodza. Manopewali nhaa newikinai nanhi kadanako awakada liko iitsiripe khena, oo, namakhetsa haiko matsianepe, naketakada nako haiko matsiane, kamena lhia yoketa kaitani kadzokani liminalidzo. Kadzo kadanakoinani, lhia apaita iomakada idenhika lhia haiko kaminali neena kametsa kanakairika kakopeda nainaiwaka nhaa. Nheette poadzalhe, khale neenikawa hore nhaa dzakalenai tsomepetsa nadzawaka, nheette nadenhikawa iita navenderiwa, nhaa newikinai yemakape neeni, wadeetsa dekhaa namatshikakawa nainaiwaka, manope-

Kanakai tsakha matsiaka paakakani, ñamekaro likawa, kadzo ñame pamatshika lhia haiko. Nheette phaa, waliotsa wakapaka lhinaana matsia kadanako paakakani, ñame karotsa pamatsika lhia pamanina, nheette pattaita tsakha papanakani ñameweri koitsa hore pakeetakani.

20/03/2014 16:36:03


pantti

PAKADZEEKATAKAKARONA: TEMA: açaí dopantti mato IDANAKAITANI: AUTOR: Edmilsom Orlando Rodrigues Andradeda Fontes silva LIAKO | LINAWIKIKA: ETNIA | SIB:Baniwa Baniwa| |Hohoodeni Hohodeni COMUNIDADE: LIDZAKALE: Ucuqui-Cachoeira Tharanai| Ayali | Ayarí riko

© Carol Da Riva, 2008

PANAANI PADZEEKATANIPE

7

Pantti Ikeñoakawa Oopi ñame pakapapiaka lhia pantti pandza dzo. Lhia hekoapittairi Ñapirikoli, lirhio pia liipana hiipai dapana phiome oo liwedaita hiipai. Katsa liemapiaka neeni dorome hekoapi. Apawali hekoapi lioketa aapama inaro, nheette lhitaka rhoa liinowa. Roemakena linai ñame roatsaka, iima lhia liipana ñameka panttidzo rokapakani. Kadzokaro rokaitekena Ñapirikoli irhio, rhoniri irhioka pantti poadza dalitsa, ima lhia liipana liwedaitamikanhekatsani. Manopewali, rokeetadeka hiipai idopemi hiwakapewa ooni rokadanipe naaroda liko nhaa nairawadape, nheette tsakha naiñhawada liko, kadzo dali iima rokaite minitsa Ñapirikoli irhio. Keena rokaiteka Ñapirikoli Irhio: - Lhia nhoniri Ñapiriko! Lirhioni pantti ttiñadapana. Lhiepano: - Warhakatha waa wakapa líikalhe, waa wakapa koameka padenhika pantti. Ñapirikoli yawaata liemali neeni. Lioka kenawa liñhaweri iipana liko, keena likapaka koameka padenhika pantti. Lhia lipana, Ñapirikoli iñhaweri kadzo likapakanaa malokadzo. Ñapirikoli idiakeena nheette, keena lidiaka lidenhi kadzo likapaka pedzo lhia liñaweri iipana. Kametsa likeñoetaka lidenhika lipanawa kanhetsa, khale liemalinaa napidzaa nhaa likitsiena apadapana tsaa, opittoa lhia padapanatsa lhia pantti, lhia wanheri pandza, maloka.

Koadzo nakapakanaa nhaa pantti nadenhinipe nhaa newikinai pandza

Paakeetakawa pantti Iniali iyapika liko, nheette aaha dzakalee Tharanai

Likanakaika lhia pantti nalhio nhaa newikinai dzakaleetta

Lhia pantti pandzadaape paketakani aaha weemakawaliko phiome narikokoape nhaa dzakalenai Iniali iyapikaliko peri nheette likepe.

Lhia weemakaroda, oophittetsa, lhiapia kanakaidalipha nalhio nhaa medzeniakoanai. Iima neenika khale nadenhi lhia neemakaa nheette nanewikika nhaa phiome newikinai (namatsiatakakaa, nanhekaa, neemakata nheette tapeapani).

Pakoapenaa dzakale aperiaha weemakawaliko Iniali riko oopitoa kametsa neeni pialika nhaa maloka, nheette paadzadaape aaha neeni wakaite ñameketsa paaketa lhiapepe phiome narikokoape nhaa dzakalenai inialiriko peri nheette likepe. Kameetsa neenika Wanaliana, nadenhi apada maloka, nadiakaro thaa nakawhieta neemakaa, napiñetanida nadenhika nhaa dzakaleetta, pandza oopi lhiwawa. Pandza aaha neeni paakeetaka nhaa pantti poadza poadzame, kalhe neemali nakoaminaa neeni nhaa apadapaneetta, apakoetta tsa, kadzoka nadzeeka aaha phiome likepe riko. Narikokoape khentsa nhaaha: Hiipana, nadenhi tsakha maloka nadenhinida napiñetakhe iyo tsakha nhaa dzakaleetta nheette dzakale hinirhipani riko nadenhi apada maloka nhaa dzakaletta nheette ikadzekataakakape pandzadaape kamephetsa nawakeetaaka karoda nhaa newikinai, khale nawakaaka nadenhikaaro nhaa neemakaa (yalanaawikha nheette wadzarokhaa), aaha ayaliriko. Neeni phiome nhaa dzakalee aaperiaha Iniali riko nheette likepe, kametsa neenirika nhaa pantti nakoaminaaperi nhaa apadapaneetta. Aaha dzakale Tharanai, pandza ñameetsa pakapa maloka. Kametsa neeni rika ntti nakoaminaperi nhaaha apadapaneetta, neeni seti –dapana pantti tsipaladapanape ipananaa nheette degidapana –dapana ttiñadapanape.

Koa

Oopi peden oo lim kadana

Lhinap idenhi peri, k

Pandza wattaita wakaiteka dzamakhaa likapakanaa liodzawaka, neemalina neeni nhaa newikinai, wakaite nhaaha: Namatsiataakaka neema nhaa newikinai pantti makadali paniwetakaka rodaliko, lhia wakeñoanida wemaka, wadzada khentsa whaa neewikinai, khale neema phiome nhaa padapaneetta kaninaiperi nadenhika nainaiwaka phiome nhaaha nadenhikale hekoapiali, naniweta nayo nhaa nalhionipe nheette iñhawadatti nainaiwaaka, nadenhi ikapeetakhetti, nawaketaakawa nairakaro, kaakopedana namatsiata koaka kanakairi matsiakaro neemaka nhaa panttitta;

Naama haiko tsakha naama mepiri naden apada lidenh naa ka keri na

Pandza, nhaa newiki yemakape nakoaminaa naapanaliko, inokada nainai nhaa inokape waikhale, kadzo likaitekapidzo lipitana, nainaiwaaka nhaa apadapaneetta apakoetta lhiena khale neema nakhoettewaka. Kalhe wattaita wakapa: topetsa nhaa neewikinai idenhiri dzaakale phiome ikoawale, neeniri nawaketakakadanako, pandza neemaka nanhekhenato nheette natapetakaapani maatshi ka liakawa. Tikitsa neemaka naniwetaka nainaiwaka nhaa apadapaneetta. Ikatsa wakaiterika wamakaka lhia weemakaa, nheette wemaka linako lhia ñamedalitsa wadzada, khale weema imatshikanatti riko wadzakale riko.

Lhia li daka d paantt

Opittoa lhia pantti neemapiali neeni nhaa wawherinaipe apadapanatsa, lhia naanheri pandza malokaka. Lhiehe pantti makadapana, khale neeni phiome neemakawa nakoaminaa nhaa kaninaiperi, lirikoda katsa neemapiaka phiome nhaa newikinai apakoetta. Pamodzoa maloka iwawaliko katsa nairakarodawaka patshiaka, nawakeetakakawa nairakadanako nheette khale kaako padenirinaa nattalikana yapidza, neenikada apada namatsiatawa yakotti. Lhia maloka nadenhini nayo nhaa lideñhixopanatsa, haiko likoawalepe padenhixopa pantti, liphe nhaaha ttiña, nheette liwai katsa nhaa haikoya (oopo) wanheri Doowaka.

Koa likep

Iniali i phatsa 183 n maka nheett liminan

Pandza lhia pantti wadenhinida whaa medzeniakonai, yokakada nanakhitte nhaana inokape waikhale, naaka kawalhiwa nhaa hiepakaperi, nakeñoeta nadenhika pantti poadza poadzame, kadzoaha: pantti nakoaminaa nhaa padapaneetta. Kadzo nakeñoa nadzekata naapanawa kanhetsa, pantshette kadzo katsa liakawa.

Wakeñ panina na nhe nika 7 pamod tsipala

Pandza nhaa wadenhixopape pantti, katsa nhaa: haiko, nhaakatsani nadenhipiali iyo nhaa maloka; lhia lipananaa manope liodzawaka padenhixopa peni, kadzoaha: ttiñaphe, pone, deriphe nheette wattiphe nheette nhaa medzaamiperi phetsa tsipalada panape iípanana; liwai neeni tsakha nakhottewaka, katsa nhaa: haiko ya iyo (dowaya), liphe apana haikona wanhenina koiapheka, hipaida panapetsakha nheette tabuada panape. Nhaa pantti nalhio kaa nadzawaaka liwawa liko, kadzo nadzaro pedzo nhaaha yalanawinai neenika: nadzanakawa, liakonaa nakoami nhaaha newikinai yemakape neeni.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 16

Iniali r dapan kadzo ome in

20/03/2014 16:36:12


© Carol Da Riva, 2008

pantti

© Carol Da Riva, 2008

7 PANAANI PADZEEKATANIPE

Koame kadanako padenhi lhia pantti (lhinaana) Oopi nheette pandza lhia pantti padenhini kanakaikadanakoni, lidoromeka pedenhikani 6 keri, oo apawalhia maatsia, lhiatsa yanhee idenhikaita pantti oo limakadalika nako tsakha. Katsa wattaita wanheka padenhikani koamekadanakokatsa apawalhia nako.

Naamaka nheette nhetaka nhaaha kanakaiperi nadenhixopape, kadzoaha: haiko pantti ipheepe, koanhai, lhiekokaphi, liperemhai, nainai tsa nheeta tsakha ttiña, poopa ttiña irokaronawa nheette dapi. Nhaaha idenhikhetti naamaka idenhikaita yakawa awakadaliko, naamakaro nhaa poadza poadza mepiri padenhixopape, dorometsa tsookadaa kanhetsa ni dzamapi keeri nadenhika na, kadzo wakaiteka, lhia paita wakoeri ñame lidenhika nhaaha apadaape hekoapi ikoami oo phiome apaanha mitshanako. Nadzatsa nhaa lidenhikale, idenhikhetti kiniki riko, iitsiripekani, litsaletaka, lidenhika nhaa panaa kanakaiperi nalhio. Kadzodali ima kametsa littaitakakawa idenhikheetti 6 keri nakoo liawa apawalhia nako. Lhia lidenhikanaa hiipainako liemakawena watsa lhia pantti katsa phepadaka doromedali padenhiika, kalhe pakeñoeta pakaiteka: limakadapana lhia paantti, lhiawa atee liwadzakeetakanaa nako.

Koadzo pantti neenika iniali riko nheette likepe Iniali iyapika liko nheette likepe neeni pakeetaka 18 dzakale makakoepe phatsa, kadzo pandza neenika nakoaminaa 40 nhaa apadapaneetta, nheette 183 newikinai apakoa liko, pamodzoakoepe neenika 40 – koa, neeni nemaka nhaa 8 apadapaneetta neeni phiome nhaa newikinai 46 nakoaminaa nheette nhaa sitio 32 –koa neeni ka 3 nhaa apadapaneetta phiome nhaa liminanai 17 newiki. Wakeñoeta walhioka lhia dzakale Hinirhipani, wakadzekatakali neeni linakoapanina, neeni phiome nhaa paanttinai: 25 dapana tsipaladadanape ipanaana nheette 35 ttiña dapanape, lhia dzakale makakoe. Nheette Tharanai nenika 7 dapana tsipaladapanape ipananaa, 10 ttiña dapanape, lhia dzakale pamodzoakoe imakakoeka nheette sitio neeni madzomheni dzamadapana tsipaladapanape nheette madalidapana ttiña dapanape. Iniali riko, nakoami nhaa kaninaiperi apadapanetta, kanakai nalhio dzamadapana pantti. Arha wakaiteka neenika dzakalenai ikoami 17 apadapaneetta, kadzo neenika watsa 34 pantti, apakoa liko. Wanhenitsa 90 dzakalenai, phiome iniali riko, neeni ka watsa 3.060 pantti.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 17

© Carol Da Riva, 2008

Lhinaphia liko wadenhikaroa lhinaana, wakapa paita neewiki ikeñoakaita idenhika pantti apawalhia hiwidanako phiomhe nhaaha lidenhikanaa kanakaiperi, kadzoaha:

Likapakanaa pandzadatape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaleetta Pandza nhaa newikinai (apadapaneetta) neenika nalhio nakoaminaa naapana nadzarope kanhetsa. Madzomheni nhaa apadapaneetta nalhioka dzamada panape naapana, manope pha nhaa newikinai irhio kape naapana ttiña dapanape nheette topephatsa nhaa ilhiokape tsipaladapanape ipanana. Kadzo tsakha nhaa pantti nawakeetakakarodapewa neenika poadza poadzame nhaa tsakha, kadzoaha: Makadapana pamodzoapawa: khale neeni lhia pantti nawakaakakarodawa nhaa newikinai apakoetta depiattoa nairakadanako kamokaa nheette tsakha deepinalhe naira kadanako patshiaka, neeni kadanako nawakeetakakaroa katsa nadenhika neeni tsa; Nakadzekata karoda: nhaa pantti nadenhinipe nhaa dzakaletta tsa, oo, nhaa ittalikanatti idenhikale nakadzeekatakakarodapewa nhaa newikinai yemakape dzakale riko, khale nadenhi hekoapi ikoami nhaa ikadzeekatakakapewa; Nattatha karodapana: khale nhaa newikinai nakaite karodapana yakotti matsiadali koamekaro namatsiataakakawa, neeni nadzakale riko kadzo nakaite kapedzo yheepakhettiapani. Phiome naa, wattaita wakaiteka manope phaa nhaa dzakalenai ñame pakapa nhapepe idenhikhetti ikoawale panttika nhaa wakaiteri, kadzo wakapa kapidzo, nairakaroda liko patshiaaka, neenitsa nakadzekatakawa, nheette nakaite tsakha nhepakapani, neenitsa. Neeni aaha iniali riko horedali kadzoka limatshikanaa ñameka pakapa pantti nakoawalepe.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi Lhia pantti khale neemakawa nhaa apadapaneetta, kadzokaro lirhiotsa pamatsiata kani halhaame karotsa liemaka, kadzo tsakha padenhikadanako pantti, lhia idenhikaita pantti lirhiotsa lianheka linakoapaninaa ñamekaro limatshika lhia liemakawa. Kadzo aaha wakaitte nhaa maatshiperi padenhika padzekatakadanako pantti, madzomhenidali nadenhika nhaa wakoenai: Pheta kadanako nhaa padenhixopape, phetaka nhaa haiko ñameperitsa panthiipe, patakhetaka nhaa haiko maatshinepe ñame peritsa pakanakaita, patakhaaka ttiñaphe emiphaipe, oo, pakadakaa apapheetsa liphe linana nako, phetaka nhaa poopa emiperi, padenhika maatshidatsa lhia idenhikhetti. Nhaa idenhikhetti matsiaperi nanoka nanakhitte phetakadanako nhaa padenhixopape, kadzoaha: Phetakadanako nhaa padenhixopape, palhiotsa paanheka matsia nhaa haiko panttiipe, ñame patakhaka nhaa haiko maatshinepe ñame peritsa pakanakaita, ñame patakhaka nhaa ttiñaphe emiphaipe, ima ñameka watsa taarana nheette pamaka dzamaphepe linananako, paama nhaa poopa matsianepe nheette pedaliapipe, padenhi kadanako lhia pantti palhiotsa padenhikani matsia littaita karo doromeka liemaka.

© Thiago Oliveira, 2012

mato antti ontes silva deni Ayarí riko

Linako tsakha matsiakarotsa painaiwaka pha newikinai, naapidza nhaa apakoetta, katsa lhiakanhe phetakadanako nhaa padenhixopape kanakaiperi, nhaa newiki yomakape hitaka nadenhixopapewa padawa hiipaite nako, nalhiotsa kakopedaka napidzana nhaa napidzawanaidape nhaa dzakaleetta. Kadzo ñame pakapa imatshikakakhetti padenhi kadanako nhaa padenhixopape nheette ñame tsakha padenhi nhaa wakaitenipe maatshika padenhika.

20/03/2014 16:36:18


dzamakoaphi

PAKADZEEKATAKAKARONA: dzamakoaphI DANAKAITANI: Geraldo Vargas Garcia LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Hohoodeni LIDZAKALE: Akayo Hitakonoma|Ayali riko

A AWAK ADALIKO

82

Dzamakoaphi ikeñoakawa Lhia dzaamakoaphi nalhio nhaa wakoenai likeñoaka Wamodana nakhitte, likeñoakawalhi midzakaliko, naapidza nhaa likeñoetaakhe itakirinai (malina yenipe, wanhenipe malinalienika). Nhaa malina yenipe, katsa walhipapenai ikeñoetakapeka neenika lirikoda lhia takiriapani nadzaada nhaa wakoenai. Lhiawalhi lhinanetsa nattaitaakakawa takiriapani nako, lhia nakadzekataxoona (wamodana) likadzeekata nhaa hore yanhekhetti nako nheette likadaa nhaa kanakaiperi padenhixopape takiriapani wadzaada whaa wakoenai. Nainaitsa nhaaha likadanipe likadaatsakha lhiehe dzaamakoaphi, kadzokaro likathinaataka lhia Ñapirikoli nalhio nhaa walimanai koameka linakoapaninaa lirapakanaa kapettiapani. Nhaa dzoolemeni nalhiotsakhaa nakowaite. Lhiatsa yooma imañetaka lhia Ñapirikoli, metsa liañhekatsa lhimaka likowaite. Lhimakadanako liako lhia Kowai liomanita, kattima likaale liakawa nheette kametsa liaka Dzamakoaphi Ñapirikoli irhio, pakoakatsa nainai nhaa likitsiena, aa wanheri pandza Hiipana kaa, naanheri nhaa wakoenai eeno hiepole. Liakadzami nalhio lhia dzaamakoaphi nhaa midzakanai, kameena neemaka linako liemakanaa, lirapakanaa kapettiapani kadzotsa likadzekatakapedzo lhia Kowai. Kadzo likeñoapiakawa lhia Dzamakoaphi.

Liemakawa tsometsa nodzakaale yoodza Ahaa tsometsa dzakale Hiinirhipani yoodza, phiome aa lhipakawaliko lhipaitenaa, neenika horedali lhia padenhixopape. Meetsa tsotsa lhia ñamekawa paketani, ahaa hamaliani riko. Kadzo wakapaakapedzo neenipiaka hoore eedzawa tsometsa dzakale yoodza, metsa pandzadape kametsa paketakani yakaaphatikitsa, lidoromeka paakakarona neeni kaawa eedzawa 30 minoto oo pada oora dzakalhette pakawa phaipa iyo. Kadzo nhaa awakada eedzawa tsomeperitsa dzakale yoodza, wattaitali wakeetaka neeni lhia daapikha, katsa nhaaha wakaiteri:

Dzamakoaphi hiapepe wanhenipe

Liemakawa dzamakoaphi Iniali riko

PhiomeIniali yoonitenaaliko nheette likepe riko, wakaiteka linaako lhia dzaamakoaphi (padenhixopape kaapetti), neenika dzamakhaa liodzawaka, wanheenipe ahaa wadzakaleperiko: dzamakoaphi pamodzoaphaipe iiphe nheette dzamakoaphi tsophaipene iiphe.

Ahaa Iniali riko nheette Ayali tsaakha, wakaite ñameka pakapa horee liemakawa lhiapepe padenhixopa (eedzawa) Aahaa Ayali riko, ñame pakeeta lhia dzaamakoaphi ahaa neeniripha nhaa dzakalenai phiomenaatsa, kadzo pakapakapedzo hamaliani kaa lhia awaakada kadzokaro lhipaiteena kaidape. Wanheenitsa lhiehee lhiapepe padenhixopa pakeetakani eedzawaliko. Kadzokaro, nhaa neewikinai yemakape lhiadawaliko, ñame yore nheetaka lhia daapikhaa, kadzo nalhiotsa naaka naamani eedzawaliko, kanakaikadanakoni nalhio.

Nhaa nadzawaaka wadanali, kadzo nakaiteka nhaa ikaitekape lianakoapaninaa, lhia dzaamakoaphi (padenhixopape kapetti) pakeetakani phiome tsa ahaa eedzawa iawakadatenaliko, neeni weriko híipai paomedali eewhaadali, ñame wattaita wakaiteka liemaka Hamaliani riko nheette ttiñalima liko. Pattaita tsakha pakeetakani aa híipai yawiñakadapenako hanipalia, kadzo nakadzodzo nhaa yemakape eedzawaliko, neeni ahaa alaperiko neeniweriko kadzalirima ñame pakethenikani. Lhia dzamakoaphi hitsiakada nanananako nhaa haikonai dzenoniperi, kadzo nakadzodzo nhaa awakada eedzawa wadzakaleriko peri. Kadzo wakaiteka nanako nadzawaaka nhaa haikonai, dzamanape minitsa apaneniritsa.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 18

Taliaali inomapi; lhia apapeki iñawapo madzomhenidalitsa nadianhi kaa nerhee nhaa neewikinai dzakaleetta, paaka liapowanaliko kadzo pandzata trinta minoto pakakaro neerhe; Koliriali inomapi, lhia tsakhaa apapeki iñawapo neeniweriko hoore eedzawa, paakakaro neerhe kadzoataha apada oora nheette trinta minoto paakawa phaipa iyo; Hiipainami; paakeetatsakha neeni dzaamakoaphi, lhiadekha tsomephatsa kadzopandzaata trinta minoto.

Dza akal

Wanew kanaka lhia dz naden koka. N nhaa,

Kadzo wakapakapedzo, phiome ooni Iniali inomapi riko tsotsa pakapaka lhia paketakawa eedzawa, katsa neeni paketa lhia dzaamakoaphi. Kadzo pakapakapedzo lhinaphialiko.

Katsa Hinirhi

20/03/2014 16:36:26


8

dzamakoaphi

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

Wakaitenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi dzaamakoaphi irhio Lihanipakaliko phiome weemakawa, ñame pakapa horedali yokakheetti Iniali iyapikaliko nheette likepetsakhaa, meetsa lhiadanakotsa, nhaa neewikinai yemakape neniwerikoni, kadzo ñamekapedzotsa koada nalhio lhia padenhixopa nattaita nadenhika maatshi lirhio ñamekadanatsa naahe, kadzo wakaite lhiehe: Papharakakadanako, patakhaka lhia daapikha (dzamakoaphi) ñamekadanatsa pahee koadakani, kadzo pakadaa lhia padenhixopa ñametsoo koa ikoawaleka. Lhia idenhikhettika madzomhenidaliitsa neenikaa pandzadape inialiriko, iima nhaa neewikinai ñame keetsa nahee koadaka kanakai lhia dapikha.

© Rogério Assis/ISA, 2010

aphI arcia deni riko

Nheette lhia matsiadali tsa padenhika, katsa lhia: Pakadaakatsa apaada awakada maakakanatsa neeniweriko dzamakoaphi.

hipaitekawa

Ima nakakadanako kinikiwa nhaa newikinai dzakaletta ñame koame pakadaka kawhitsa lhia dapi, kametsa pakadaa katsa apaada awada neeniwerikoni.

zakale omeka alhette

Lhinaana wadenhika liyo Lirikokoa dzakale Hinirhipani kametsa naamakani neenikadanako tsa podali Kowai yapidza. Nheette likoawale lhia yenipetti iwatshanhi karoda, padenhini koamedanakokatsa apawalhianako, pandzadape ñametsa koa idenhirini.

ali wa-

Manopewali nawaketakakawa nadenhikaro podali, kainakakaaniri nhaa haikothenai pañhanipe awakadeetta. Kadzo ahaa lirikokoa dzakaleka lhiehe, madzomheni nhetaka nhaa haikothenai wakaiteri: manakhe awakadetta, ponaama, poperi, oowada. Kainakakaniri nhaa haikothenai kametsa nadenhika apawalipe apawalhianako.

aa nera trinta

zawa, akawa

phatsa

Dzaamakoaphi ikanakaika nalhio nhaa dzaakaletta Wanewikikanako whaa aperiaha, lhia wakanakaitanida wadzekatakaro nhaa kanakaiperi walhio. Nakadzodzo nhaadawa nhaa neewikinai yemakape ahaa, lhia dzaamakoaphi naamani nadenhikaro nhaa kapetti (kapettiapani); liyotsa nadenhika yenipetti iwatsanhikarodawa, nanheri nhaa wakoenai dzawipokoka. Nheette linakhitetsa nheta lhia kapetti nañakaxopawa podalikadanako nhaa, lidzaada kentsa lhia Kowai. Katsa nhaa kakonaperi nadenhika liyo lhie dzaamakoaphi nhaa yemakape Hinirhipani.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 19

Koadzo wakanakaitaka dzaamakoaphi Phiome lihanipakaliko lhia Iniali, phiome nhaa linawikitena neeniperi oo dzakaletanai nakaiteka nhaa ikaitepekape, pandzadape ñametsa koaka ikanakaitalini nadenhixopawa. Ahaa dzaakale Hiinirhipani riko, ñameetsa nadenhikani nakoawale nhaa apanaa wakaitenipe (yenipetti iwatsanikaroda). Kaametsa haape dzamawali apawalhiapenako, nadenhika podali Kowai yapidza, neeni wattaita wakaiteka, nhaa nañankaxopa (kaapetti) nadenhinipe liyo lhia dzaamakoaphi, kametsa liokaakawa 5 oo 8 kapetti nawakaakaka ikoami, nheete nhaa apaana nañakaxopa nadenhinipe aapana likoawalepe iyo. Neeni apawalhia naako kametsa nadenhiika 16 yapo tsa nañakaxopawa.

Likapakaana pandzadape limanopeka lhia nadenhixopa nhaa neewikinai dzakaletta Likapakana pandzadape lhie dzamakoaphi nalhio nhaa dzakalenai neeniweriko eedzawa pikaromikatsa limanopeka nheette ahaa ñamekawatsa neeni nii kadzokaronikatsa kanakaikani. Nhaa newikinai yemakapepia oopitoaha, natañeta lhia nadenhixopa nakadaakatsa neema, iima lhiawalhi nhaa neewikinai hore kaa nakanakaitakani natakhadenaa nadenhikaro liyo. Linako nadenhikaa liyo, narikoalhiapetsa nhaa idzenali ñamekadzaweetsa koada nalhio nii, phiome nhaa neewikinai iniali iyapikali koperi. Neeni pandzadape nhaa paitapenaa newikinai ñametsa naakaka hore eedzawa kinikiwa. Kadzo nakitsindata neemakaro nhaa padenhixopape neenikararottoa nhaa ahaa eedzawa madenhikana werikottoa. Kadzo ahaa dzakale Hinirhipani riko, nhaa newikinai madzekainattoa nakeetaka lhia dzamakoaphi naamakadanakoni.

Koame matsiakaro padenhika painaiwaka apakoetta yaapidza Nhaa wakaitenipe matsiaka padenhika painaiwaka patañeetakakarowa phaa neewikinai apakoetta yaapidza, katsa kanakairika matsiakaro padenhika nayo nhaa padenhixopape wamanipe ahaa Iniali riko, wanewikika ikoami whepaka lhia wanakoapaninaa. Wakakoadaata nheette watañetaka lhia wanheeka khaleka lhinipaka wahiipaitte wanewikika ikoani nhette nhaa kakonadalipe yarodattinai. Lhiawalhi lhia kanhekhedali Ñapirikoli, wanhenitsa liaka phiome kanaiperi nalhio neemakaro nhaa wapedzaperi, oo nhaa, midzakanai wapedzawanai. Kadzo ñame kaada watañeta lhia yanheekhetti wanhenitsa maatshikalhiaka weemaka wainawaka whaa neewikinai wemakawaliko. Lhia kadzoni mheepakaka iima, nheette ñameka wahee wadenhika matsia, ñameka watañetaakaka napidza nhaa apakoetta, nhaa kakonadalipe yarodatti nakaitenipe nhaa wakoenai.

20/03/2014 16:36:30


daapi kanhetsa

PAKADZEEKATAKAKARONA: daapi kanhetsa IDANAKAITANI: Rosinei Rodrigues Venâncio LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai LIDZAKALE: Hinirhipani

A AWAK ADALIKO

92

- Nhorakenaa, iwaketa nopedzanaa. Lhira linana nako lioka lipoliko. Likeñoa linaaka limawaape iyo, hore nhewaka hipairikolhe. Liaphitte nawaketa nhaa linaka liñaanipe. Keena nadenhika ttidzee nanapawa, liwaaka lhia apaita. Kadzopada phatsanahaa kamenaa apaita awiña hiwaka ttidzeeriko, nheette kamenaa nemiaka liittani, hoiwiittani kaani, halhame nanhiakawa liodza mawittakai. Lhieko khapaniwa lhia apaita lia lhita awiña imakaitawa, nheette liako:

Lhin

- Halhame noanhiakakawa, warha waiñha tsootsa! Nheepani nhaa dzamada kamephatsa naiñhakani. Nheette liako namhereridami: - Likaitheni walhio ñame karo ttoa waiñha, meetsa ñameka hieepa.

Daapi ikeñoakawa

Keena lhiadanakotsa, lhie Kowai liemiakeena liittani, nheette liaheeka naiñhaka linopa linaaka, nhaa atsiadape. Keena kakokani, naanako nhaa Malinalieni. Liphonitte kamena maliomekattoani dzenoni haikonako. Maliomekadanakoni keena limottokawa lianoomha, liarokowa hiipairikolhe, keena lhiakhapani lhia apakhaa Daapi. Waheri Kopiika.

Liapaninaa 1

Kadzo likeñoaka linakoapaninaa lhia Kopii, katsa lhia nhadoakhaaka nhaa phiome daapinai.

Lhia Daapi likeñokawa anaha Daaphipani Phitsiali riko. Likeñoakawa lidzamikadanako pia pida apawali lhia keeri. Lhiawalhi tsakhaa hore nakeñoakawa nhaa apaanaa kanakaiperi walhio. Kadzo linakoapaninaa likeñoetaka lhia Daapi walhio whaa wakoenai. Wakaiteka apali hekoapi oopittoa (midzakaliko) neeni lidzamikaa lhia keri, lhiadanako nadawaakawa nhaa maapiperi tsoitepe haikoi makanepe ipoliko. Lhiadanako kadawaka kadanakoni, lhia manee (yokokaita) lipadamaa lirowa haikonako, lidoromekeena kadzo likapakaanaa keripadzo, kadzokadzamini kameneka kapheka lhia keripa (Maneemi).

Namanopeka nadzaawaka nhaa daapinai kanakai peri

Kadzo nakeñoawa nhaa napali, narokowa naakatsa hipairikolhe, kadzokadzamini manope padawa lipokoda kathiwikanaa phiome khalekatsa, kadzookadzamini, lhia Ñapirikoli lianhenitsa, likapa likeñoetakawa Daapi, liako:

Nanhekaa liko nhaa wakoenai lhia nadzawaka linoka likanakaika nako. Kadzo nokaite nhaa daapinai nadenhinipe phaa iyo nhaa medzeniakonai nheette koripakonai:

- Kadzo watsa nalhio nhaa Walimanai, kadzo likeñoetakaka walhio lhia Daapi.

Daapi kanhetsa - lhia katsa wadenhi xopa tseto, kaame, pitsiopatti, phiome phaa.

Liapaninaa 2

Apeña - daapi dzokhaitsa ikapakanaa, madzekaina tsa nakapaka lipoadzaka nhaa wakoenai. Lhiena pakeetheni, liawiñakawapewa lhia eedzawa (alape eedzaweetta), katsa lhia paparaxopape kaa nhaa phepaxopa koophe (kakoli, opitsi, dzarokana, kaadza, hali) nheette paparaxopape pantti.

Linakoapaninaa likeñoakawa, lhiawalhi linoka hiipairikolhe lhia Wamodaana, linoka liñapa naiñhawa nhaa itakirinai, neepitananaa Malinalieni. Lhie kadzoni apaanha mitsha, ketsa nawadzaketakaro lhia itakiriapani. Lhiawalhi naa napidzama Awiña inaaka, naawada nattaitaka kadzaami, neeni hore kainakaka lhia haiko lhiawalhipe. Neeni liako nalhio nhaa atsiadape, lhie Kowai: - Warha waa waama wañaa Awiña inaka. Nheette kametsa nakekawa. Nakakena nerhe likaitte nalhio nhaa atsiadape ñame kattoa nattaita naiñaka koakatsa, iima iitakirinaikanaa. Kamena liako:

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 20

Mamiri - lhia tsakhaa pedenhixopape tshetonai, paparaa tsakhaa liyo pantti. Paketa liemakawa eedzawa liko. Palowaa - lhia katopakhai, kametsa paketakani eedzawa liko. Lhia tsakhaa padenhixopape tshetonai nheette paparaxopape pantti. Okaana - lhia tsakha palowatsa paketanida hamaliani riko, kaidape weriko hiipai. Lhia kanakaidali padenhikaro pantti, padenhikaro phiome koakadawa katsa panhenipe, nheette tsakhaa paparaxopa ttiña.

Lhie d wikina

Liemakaawa Daapi Iniali riko Aaha Inialiriko nheette likepe, lhia daapi liemaka eedzawaliko. Kadzo pakapakapedzo lhinaphialiko, wattaita wakaiteka, aaha iniali iyapikaliko neenika phepadapenaa eedzawakawani. Pokhoette kametsa pakapaka lhia tsotsa eedzawa Wanaliana idalhipa. Apada neenikawa eedzawa, pakapakani ahaa nadalhipa nhaa dzakalenai: Kamokodemi, Tokolimatsi, Poperida, Heemadami, Apidzaapi phepadapenaa tsometsa Ttonowi yoodza. Ahaa lipamodzoakana liko lhia Iniali nheette poawalhe, paketaka pakapaka liemakawa nadalhipa nhaaha: Hiidzapada, Talhipani, Hiwirhipani, Ttaaroda, Kattalialinomanaa lhipa tsakhaa likhaale Herikana. Nheette tsophaatsa paketakani nadalhipa nhaaha: Campo alto, Hiipakaradali, Pinianaa. Narikokhaape nhaa likepe kakonaperi paketaka lhia padenhixopape, kadzoaha: Koyali riko, likeñoeta neenikani ahaa Dzaliroaana idalhipa phiome, liawa Eetaromanalhe neeni ka paketani ate liokawawa Colombia yapidza. Nheette Ayali riko, paketaka lhia eedzawakawani lhiwidamirhe phaa, likeñoetaka dzakale Kepiralinoma nheette, Domalina, Tharanai, Hiipana nheette liokakawa Iñhaipani rhe, liawa eedzawa liepoalhe.

Liemakawa tsometsa dzakale Hinirhipani yodza Aaha dzakaale Hinirhipani, lhia daapi paketakaani apawapeena tsometsa dzakale yoodza. Kadzo wakapakapedzo khalekawaka liema dzakaale, lhia liawakadettenaa lhia Phitsiali liyapikaliko eedzawakani nheette tsopetsa neenikawa hamaliani. Nhaa neenikawani dzaakaletta, kalhe madzomheni nanhikawa aaha: Lhiwidami lhia iñawapo Taliali, dzakalheette pakawa phaipa iyo apada hora matsia, nheette Koliriali hiwidani, neeni tsakha paketakaa padapenaa eedzawakawani neeni kaawa daapirima, paakaro nerhe paliotsa paaka inipoliko.

Likanakaika lhia daapi nalhio nhaa neewikinai dzakaleetta

Naven oliriko linai. naden Apaw dzakal naden

Lhia daapi kanakaidali nalhio nhaa wakoenai medzeniakonai. Lhia wadenhixopa kanakaidali wemakadanakottoa wadenhikaleriko: idenhikheetti nadenhinipe nhaa apadapaneetta, pantti pokoderiko, nheette tsakha phiome khaleka wanhiwa awakadaliko. Hanipapha nakanakaitakani oopi nadenhi karo naapanawa (maloca).

Wad nako

Wattaita tsakha wadenhika liyo nhaa apanaa idenhikhetti wanheekhe, kadzoaha: tsheeto, yamaxi, pitshiopatti nheette phaa tsakhaa maawi.

Wakait nhaa n nako. lhia oo ta. Lhi wada

Lhia tsheto likoawalepe khentsa padekaroda kaini, padzaroahee pakadanako khalerhekaa. Lhia yamaxi likapakaana madzakani-katawanadali, linomawa littamheette, wakanakaitanida wadeekaro nhaa wadzaroahee waakadanako khalerheeka yaakalhe inipoliko. Pitsiopatti lhia papidzoxopa pantti. Lhia tsakhaa pañaxopape phepaxopaape kophe, kadzoha: Maawi, opitsi nheette paamaxopape pawiniwa kanakaiperi, pamatsiatakaro nhaa padzaroahee panttiriko (yoora).

Nhaa hanipaperi liemakawa lhia padenhixopape (daapi) neemaka aaha neepoalhe nhaaha iñaopope: Maapali, Heemali, Dzokoali nheette Phitsiali.

Wanhe ta kaan

Koa lima 50 c lima Pitsh Yam lidze Opit

Papa

20/03/2014 16:36:38


inai

daapi kanhetsa

Idenhikheetti wakaitenipe matshika padenhika Nhaaha idenhikheetti nhaapepe nakeñoakawa liima ñaameketsa wahee linaakoapana , iima manopewali wadenhikaa liyo manheekatsa oo ñameka panhee padenhiika liyo, kadzo wakapakapedzo, paita newiki ñametetsa yahee koameka pedenhika tsheto, littaita lhitaka daapi koamekhaipekatsa, manopewali nhaa litoanai nakaiteka ñame kaa matsiaape nhaa lhitanhi. Nanakhitte katsa nanokeena nhaa wadenhinipe maatshi, lirhio daapi ñamekaro liema kadzodalitsa, kadzoanha: Phetaka nhaa daapi kanomawaperi; Phetaka nhaa emikhaipe;

Lhinaana liemakaana

Phetaka nhaa kawatheperi kanheetsa.

Navenderiwa nhaa dzakaletta napedzo nadenhiika hamoliriko, nhaa idzenakape nheenanaliko khewidapani nheette maalinai. Nheette março nako likeñoakawa lipomadzaake keeri nadenhi kaa nhaa nhepaxopape kophe liñakhe (opitsi, kakoli). Apawalhiapenako pia neeni pakapaka nadenhika navenderiwa lhia daapi dzakaleriko, metsa narikawalhietsa nhaaka idzeenali ñametsa pakaphenikaa nadenhika nhaa dzakaletta likoawale kadzodali, iima ñameketsa kakoadani.

Wadenhikaa daapi iyo, koadzoka limanopeka nakoami

adzo-

Wakaiteka nhaa 80 takoa dzakale nedenhika liyo lhia daapi, nadenhikaro nhaa nadenhixoopape. Lhia padenhixoopa kametsa litawiñakawa eedzawa nako. Wawaka nhaa 10 koa dzakale, khale dzawinai kawani, nadenhika liyo lhia ookana, nhapepetsa idenhikhettika nadenhiri nhaa newikinai eedzawetta. Lhia daapi ittaitakada nadenhikaa iyo doromewada nheette khedzaperi wada yemaka.

paape anakai-

Phetaka horekenheetsa apaweniritsa;

Lhie daapi koamekadanakodali katsa pheta apawalhianako, iima nhaa neewikinai nadenhika liyo wadepe hekoapi ikoanikaa nadenhikaleriko.

wadenkheetti a phiaden-

adanaomawa danako

© Thiago Oliveira, 2012

9 A AWAK ADALIKO

etsa ncio kenai pani

Nhaaha idenhikheetti nanoka liima kakoadakani navevderikadanako. Kadzodali nhaa newikinai naama hanipapha kaa nadenhiika, nãme nhetadaka koameka padenhika matsia. Neeni tsakhaa manopewalhia lhie eedzawa nhaa newikinai wadzakaletta inialiriko peri nheette likepe rikoperi, nakanakaitakani nadenhikaro kinikiwani. Kadzodali tsakhaa limatshika lhia wadenhixopa, pandza ñamekaadzawetsa hore paketakani.

Idenhikhetti wakaitenipe matsiakatsa padenhika

Wanhekaa liko wema kadanako hekoaphitte wadenhikale riko, lhia wakanakaita kaani kadzo wakaite kapedzo.

Koaka padenhiri liyo nheette limakadalika 50 cm lidzenonika × 40 cm limakadalika Pitshiopatti Yamaxi 1m liyapika × 40 cm lidzenonika Opitsi (makane) Paparaxopa poopa, ttiña ipedza

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 21

Oopittoa nhaa wakoenai medzeniakonai, naakakoadata pia ttoa lhia nanhekhee linako lhia pañakapani nhaa wadenhikale. Madzonheeni nanheeka koame padenhika matsiatsa liyo lhia padenhixopa. Lima nakapaka matsia nheetaka ipedza lhia daapi, kametsa nheetalika nhaa matsiakhaipe nheette pedaliapekhaipetsa. Nheette lhiawalhi ñame pakapa navenderikani.

Koadzo daapi wakanakaita wadenhikaro nhaa koakadawaka 40 khaa/ 2 m nayapika

Lidoromeka liemaka

Imatshikakadani

1 a 2 -walhia

80 khaa/ 10 nayapika 100 khaa/ 2 m nayapika

1 a 2 -walhia 1 a 2 -walhia 2 a 3 -walhia

lipotsiaka nheette lhimiñaka lipotsiaka Lipotsiaka nheette lhimiñaka lipootsiaka

10 a 20 -walhia

lipotsiaka

Dzaama khaa/ 5 a 10 m peri iyapika 5 pooko, 10 a 20 m nayapika.

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaletta Ophitte nheette pandza nainaitsani nhaa padenhixopape wakanakaitanipepha whaa neewikinai, iima lhia kanakaikani wadenhikaro phiomenaatsa nhaa wadenhikale. Kadzokaro aaha apawapenaliko khale nadenhikaromi navenderiwa lhia daapi kanakaiketsani pandzadape. Aaha yaakalhe nadza nhaa dzakalenai khaale ñamewerikoitsa naakawa nhaa daapipe, madzekainaka phaatsa paketaka lhia daapi. Opittoa lhia nakanakaita piani nadenhixopawa nalhiwawa mikaheetsa nhaa apadapaneetta, metsa liphomitte nakapa kadzami kakoadaka lhia daapi, keena nhetadaphakeena linako nhaa newikinai, nadenhi phaa horeni. Kadzooina naawa nhaa newikinai yomakape idenhikaani neeniwerikoni. Kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitepekape apawapena liko, oo kadzoaha, tsometsa dzakalenai yoodza ñaametsa paketta hore lhia daapi.

Meedzami rikoitsa, aaha Iniali riko nheette likepe nadenhii lhia daapi navenderiwa. Kadzodali iima, lipoadzatakawa lhia nadenhikaani, kadzokaro lipedzattoa padenhika, wakaitte nhaa matsiaperi padenhiika liemakaro kadzodalitsa lhia daapi: Hamoli riko ñame pattaita pabarhoaka hore kanheetsa papokodeniri nakotsa; Pheeta lhia Daapi pedaliakha tsa; Pakadaa katsa nhaa emikhaipe nheette nhaa kawathe perikanhetsa; Pheetta matsia nhaa Daapi lipedzattoa paakaka lhia awakada ; Padenhikadaa pavenderiwa palhiotsa pamatsitakakawa phetakaro lhia daapi paaphi paaphimee pakapokonhiwa. Nainaiwaka nhaa dzakaletta nattaita namatshikakawa napidza nhaa apakoetta, iima Iniali riko apawapenaakatsa paketaka lhia daapi. Metsa kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitepekape dzakaletta, kametsa naamalika kakopedakatsa napidza phaa nhaa apakoetta, nanheekarotsa, liomakaada liaka lidenhi lhia koametekatsa neewiki koamekawalhe kaatsa.

20/03/2014 16:36:43


ttidzee

PAKADZEEKATAKAKARONA: TEMA: açaí do ttidzee mato IDANAKAITANI: AUTOR: Edmilsom Orlando Rodrigues Andradeda Fontes silva LIAKO | LINAWIKIKA: ETNIA | SIB: Baniwa | Hohodeni COMUNIDADE: LIDZAKALE: Ucuqui-Cachoeira Tharanai| Aiali | Ayarí riko

TTIDZEE

10

Lipedzattoa likeñoakawa, ñame pia ttoa pakapa Ttidzee hekoapiriko. Ñapirikoli, liemapia Warokoa, apada pia dzakale tsodalitsa Phitsiali riko, lianhekawalhipia nenika ttidzee hekoapiriko, liapia likaakota ttidzee iminali yapidza. Liokakadanako lipanalikolhe, likaite liaka lhita ttidzee, Ñapirikoli ikaite kadanako kadzo. Ttidzee iminali ikaite, lirhio: - Nhoatsa watsa yaa ikada pirhio ttidzee, pandza pidiakadanakowatsa pioka pidzakalerhe, pidenhi watsa apadapana pantti phirimapa iyo. Ñapirikoli idiakadanako yoka lidzakalerhe, lidenhi apada pantti phiome nayo nhaa likaitenipe ttidzee iminali. Oopittoa phiome nhaa haiko lidenhixopami pantti, katsa nawakaxopapeka ttidzee nhaaka wawherinaipe. Littaita keneka pantti, Ñapirikoli iwapaketsatha liokawa ttidzee iminali. Metsa halewakalhe naakakawa nhaa manopeka Toke, nheewakawa aaha panttiriko, nheewakadanakowa ikatsa likadaaka lirhio ttidzee. Kadzopadatsa nheewakadzami nhaa Toke pokhomeeka pantti, makadali ttidzee imhaitaka lhieka pantti. Lhiadanako Ñapirikoli ikapakadanako kadzokani, ñame lianhe koameka lidzekataka lhitakaro ttidzee. Nheette kaadana Ñapirikoli ipanaliko neni apaita piraitti, katshiri. Tsokadanakoitsa ttidzee ñame lianhe koame lidenhikani. Tsokadanakoitsani, keena Katshiri yekowa ttidzee ikhale, nhette lihõakhapanini. Kametsa lideka ttidzee Ñapirikoli yodza. Aa liawaka onirikolhe, ikatsa liemaka oniriko, pantshette liepitana Katshiripanaita. Katsa Lirikoaphi lidepia lhiehe ttidzee. Dorometsenakha Ñapirikoli yemaka mattiñhaitsa. Kadzo kadzamini depina ikoami, keraaka liemaka lhiehe Katshiri lipanaliko. Ñapirikoli Ikapakadanako kadzokani, kena liapiñetaka lidietakaro liodza ttidzee. Dorome dzolhena, manopekena litonaipe katshiri, kena, Ñapirikoli ikadaaka neeñawa nhaaha paitsi tsometsa liemali yodza neni katshiri, lhiaada deepi kena neeñakawa nhaa paitsi. Ñapirikoli imatsiatakakadanenawa lhitakaro liodza ttidzee. Lidee dzawina, litodaxopawa katshiri inoroliko, nheete apanaki kamaraita, kena liaka liema pantti iponhepanako.

© Carol Da Riva, 2008

Ttidzee Ikeñoakawa Ttidzena Yodzawaka Pawakaxopa Ttidzee Ñame pakapa liodzawaka lie ttidzee nakaitenda nhaa wakoenai. Metsa, nakoami nhaa ttidzena, wattaita wakeetaka padapadame nakeñoakaawa. Lirikoda lhiehe, wakapakawatsa nanako nhaaha ttidzena nadzawaaka: Ttidzena (pameeraxoopape, padzanaxopape), kamaraita nheette ttidzeemheni. Katsa nhaa madaliana nadzawaaka nhaa ttidzena wakanakaitanipe, napoadzaka nakhoettewaka, kametsa pahekana likanakaika nako, lipoadzaka likhoettewaka idehikhetti nako, kadzoaha: pameeraxoopape matsoka, pakanakaita imatakakaitape hipandaitepe, kadzo: Awiñadzo, Dzawaka, Oopo, Maporotti. Nhaaha ttidzena hamoperi nheette iñoapiperitsa imakawa. Nhaatsa pattaita pamiteka iyo iitsiri. Phemaitaxoopape kiniki, paamaxoopa pawiniwa ( kophe, iitsiri) deepi, nheette oopi piattoa nakamarakani panttiriko (malokaliko). Nhaa likoawalepe ikatsa wanhekana phiome kamaraita. Haikonai kamaraipe: Walikamara, Kaiwatsani, Wawikamara. Nhaaha haikonai nadzawaka pakanakaitanipe nakoawale nhaa idenhikhetti wakaitenipe. Nakoawale khantsa nhaaha padenhinipe hekoapi ikoami, kadzoaha: pakamo patshiaka, ttimapa tsakha, ttidzee panapawa. Pakanakaita nhaa kepeda nheette haiko tsonepe, nhaana ttidzena wemhaitanipe hekoapi ikoami oo dephitte. Ttidzeemheni, pakanakaitani likoawale lhiehe dekaida (fogareiro), pawakarada ttidzee. Pattaita padzanaka liyo phiome nhaaha iñhawadattinai. Nheette lhiena matsiadali phaa, ñamedalitsa ikada iitta tsipalapi, ñame bithiimekani. Ttidzeemheni nhaana haiko idope makadalipe phemaitanhi.

Khale Pakeeta lienhe Ttidzee, Inialiriko nheette Tharanai Wakaiteka liehe ttidzee ñamedalitsa pakeeta aaha koamekawakatsa, ohõ deekha, lidenhinda lhie tsiãli lhimaitakadanako apada imakada ttidzena. Kadzokaro aaha inialiriko phiome likeperiko, pakeetaka pakapa phiome nakoami limanopeka nhaa dzakalenai neniperi. Kadzo aaha idenhikhetti panttirikoperi, itsaletakhetti, kinikiriko tsakha, lhiehe ttidzee aatsania phiome hekoaphitte, nadenhikadanako nhaa Baniwa nheette Coripaco. Kadzotsa aaha Ttaranai, ima lhiehe kanakaidali phiome nalhio nhaa wakoenai. Lhiehe Ttidzee nainaitsani neemakadanakottoa nhaa newikinai nadzakaleriko, koame: Inamanai yakape idenhi hekoapi ikoami kinikirikolhe, naakadanako nawinita nhaa atsianai, nheette panttiriko depiattoa ikoami, depinalhe nheette dephitte.

Likanakaika lhiehe Ttidzee Likeñoakawalhittoawe ttidzee, kanakaidalika nalhioni nhaa wapedzaperi opiperi. Kadzotsa nalhio nhaa paandzeta, lhiehe apada kanakaidali hekoapi ikoami nalhio nhaa newikinai. Wakanakaita lhiehe ttidzee hekoapi ikoami, wadenhikaro nhaa waiñhawadape, kadzoañha: padzana iñhawadatti, phaita peethe, pameera matsoka, molhoipe, mhettipe. Ttidzee tsakhaa nakanakaitani kinikiriko nhaaha inanai oo nhaatsakha nhaa atsianai nawinita kadanako.

Ñame ko liyo matsi l

Koa

Ttidze iwinita

Nanako maitak nai, ka nakeer nanaa yokand nhaaha

Katshiri ikapakadanako neeñakawa nhaa paitsi kena lipirika nhaa litonaipe nakaro nhepana, ima liñhawada kana. Litonaipe Katshiri, iinanai matsiadorope lhiawalhi, nheette matshayani peritsa. Keena nawatsakawa nhaaha paitsi nadenhitaka nhaa iina, naakakadanakowa nhaa iina neeñali neeni. Kena, Ñapirikoli Iñapaka, liyakaatakadzawa pha, naapana yoodzana. Kadzokaroina, nattathadekena nhaa iina, khedzapitsa nhaniri imottokarophaawa, limheta linoma likanakaro paitsi iiñakherodaliko. Lhiadanako katshiri imottokawa liipana yodza, matsia kaadzawa Ñapirikoli itodakani litodaxopa iyo, matsia linoroliko. Kamena litodaka katshiri, lirokawa halaa linoma. Kena lhiadanako, Ñapirikoli ipedzata kamarainaki lhipanipe, lhitakaroina ttidzee. Kadzopia, Ñapirikoli idieetaka ttidzee walhio.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 22

Kadzo datti, akhep wawh

Nheet ima ka pamha

20/03/2014 16:36:50


10

ttidzee

© Thiago Oliveira, 2012

TTIDZEE

mato dzee ontes silva deni Ayarí riko

Likaapakana pandzadape limanopeka lhia kanakaidali imakadawa Aaha Iniali riko nheette likepe riko, lhia kanakaidali imakadawa wawakaxoopape ttidzee, lhiena iwekakadawa (itawiñakadawa), ikatsa nhaa haikonai (ttidzena). Kadzotsakha wanewikika whaa Baniwa, kanakaidalika phemaitakaro yokandatti, kiniki ikoawale. Oopipiattoa tsakha nakanakaitani nhemaitakaro nhaa akhepanai, matsiakaro taarakana, apadawa kanakaiperi nadenhinipe nhaa wawherinaipe. Ñame pakapa newiki yemakaita ñameete ikanakaita ttidzee. Padenhi kadanako liyo ttidzee palhiotsa kanhekheka phaa. Iima koamekada nakokatsa littaita matsi limhaitaka pha.

Koamekadanako Wadeenhi Ttídzee Ttidzee lhiena waawakanida hekoapi ikoami pantti riko, wadenhikaleriko, iwinitakhetti riko (itsirinai, kopenai) kadzo whaa newikinai. Nanako nhaa idehikhetti wakanakaitenipe híipai nakhitte, neni lhinanaa phemaitakawa padenhikale, kadzoaha: nakeeritenako nhaaha maalinai, dzoroonai, katsa wahekaa liko phemaitaroa yokanidatti, kiniki waliaphiwa. Nheette nakeerittenako nhaa, makoaphidani, omainai, khewidapani hiwidanako, lhinanaa tsakha hamoli tsodali phatsa apawlhia nako, madzomheni neenika yokandatti heñamiaphi. Pamhaita nhaaha heñamiaphipe, nanako keri kaa nhaaha, agosto e setembro. Nheette nanako nhaaha akheepanai kadzotsakha, phemaitakanaa hamoli riko, ima kadzo nakaitekapedzo nhaa ikaitekape ñame nattaita tsoo potsiakana pamhaita kadanakona.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 23

Koadzo ttidzena wakanakaita Koadzo ttidzena wakanakaitaka wawakakadanako ttidzee whaa padapaneetta, dzakalee riko nheette Iniali phiome likepe; apadaa hekoapi, apahaa mitsa, aapapi keeri nhette apawalhia? Likeñoaxoopa linakoapaninaa wañhenitsa nenika: 90 dzakalee phiome Inialiriko, nakoamina wakaiteka neenika 17 yeemakape apadapaneettatsa nakoami nhaa dzakalenai. Nakaite nhaaha ikaitepekape pakanakaitaka apanako (20 Kg) phaa apadapaneetta, apadaa hekoapi nako. Kadzo apahaa mitshanako walhio 7 – nako ( apanako himiñaka 20 Kg). Wahekadana nhaaha apadapaneetta nakanakaita apaanha mitsha ikoami, dzamanako ttidzena nameeraxopawa matsoka, linakhitte wakeeta wanheka nakanakaitaka 9 –nako (180 kg) apaha mitshanako. Papi keeri nako kadzoataha 36 –nako (720 kg keeri ikoami). Apawalhianako kadzoa taha 432 –nako oo 8640 kg nhamiñaka ttidzena. Apakoa dzakale irhio kadzoataha 17 – nako apadaa hekoapi, likoa 340 kg. Apaha mitsha nako nakanakaita 153 – nako, likoa 3.060 kg. Apapi keeri nako nhemaitaka 612 – nako, likoa 12.240 kg. Apawalhia nako kadzotaha 7.344 – nako oo 146.880 kg nhamiñaka nhaa ttidzeena. Phiome iniali riko nhemaitaka hekoapi ikoami 1530 – nako likoa 30.600 kg. Apanha mitsha nako, 13.770 – nako likoa 275.400 kg. Apapi keeri nako imawa 55.080 – nako likoa 1.101.600 kg. Apawalhianako imakawa 660.960 – nako likoa 13.219.200 kg lhimiñaka ttidzena. Pakapakapidzo weroitakanawa.

Aaha, wakaiteka horedalikattoa lhia kanakaidali pawakaxoopawa ttidzee. Kadzodali ima, limanopeka lhie ttidzena likoattoa nalhio nhaa newikinai wakoenai medzeniakonai yemakape Iniali iyapika liko.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi wheta kadako ttidzena Whetakadanako ttidzewa, pawataxoopawa ttidzee,pantshette ñame pakapa wakaitenipe maatshiperi idenhikhetti phetakadanako lhia ttidzena. Metsa apawalhia nako horedali ttidzena ipañakawa makadatsa, katsa mitha waliolitsa whetaka walhiwawa horepepha. Kadzo linako lhia wadenhika liyo ttidzee, neeni dekha nhaa limatshikana wakaitenipe: whemaitaka koamekawakatsa makadatsa, ñameka pamatsiata kiniki. Nheette tsakha padenhi kadanako liyo panttiriko palhiotsa pakapaka padzawa, ñamekarotsa lhideta pha. Nanako tsakha nhaa matsiaperi padenhika, nhaa wakoenai kametsa nhetalika nhaa haiko idzamikape (meettaperi), neenikatsa lhia pakapanida paikawa, ñamekaro paaka nhaa haiko kawhiperi phetakadanako ttidzewa. Metsa walhiopha nhaa ttídzena nadenipe kinikirikhitte, nhetaka nhaa haiko naakanipemi. Neeni nakapakaa liko nhaa ikaitekape, neeni kattoa hore walhia ikoattoa watsa, neemaka nhaa ttidzepe nalhio nhaa wapometteana. Kadzo pandzadaapedzo, ñame pakapa namatsikakawa nhaa newikinai nakanakaita kadakoni, ima horekattoani nalhio nhaa newikinai dzakaleetta madzekainakatsa nakeetakani.

20/03/2014 16:36:56


mawi

PAKADZEEKATAKAKARONA: mawi IDANAKAITANI: Gilberto Montenegro Fontes LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Hohoodeni LIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali

Koame likeñokawa maawi Maawi ikeñoakawa Hiipana. Kathinaa kadzami nalhio Kowai, nhaa likoadakaperi aatsiadape: malinalieni, mhenakhoiwa, kerawidzoona nheette mhereritti, tsoketsatha napeedza nattaitakaro lhia ikapetakhetti (takiriapani), madalida hamoli iphomitte keena thaa nañapakaro kalidzamai. Kena naaka linai lhia Kowai, naaka awiña inakapena, napodaalewa nañapa kadzami. Lhia awiñape karomina liepitana maalikoa. Naaka nerhe, keena Kowai hiraka nalhio linako haiko maakane liokawa lipoliko, lhita nhaa linaaka lipekonaa hipai rikolhe, nawaaketa karona nhaa atsiaadape paaphiniritsa lipeedza. Horekena nheetaka, keena nawakaaka nattiñhaiwa, Kowai yaphitte nhaa atsiadape, kameena namhaitaka naiñhawa awiña, nheette naiñhaka tikipetsathaa, keena liittaka hirakawa Kowai ikhale, kameena liemia kani. Lianhekada nako liittani, keena maliomeka ttoani, maliomeka ipedzattoani keena likaiteka naiñhaka linopa kerapokoli, liako likhitte. Lidiakena liarokowa hiipai rikolhe keena littathaka lhima koadzoka nhaa iñhaali liinaka, nheette liemia nanoma. Lhia tsoite likaitte ñameka liñha nainai, liemia lianhee, haapeka ñameka liñha nainai nhaa madalida peri. Kameneeka lhiadanakotsa, lhia Kowai, lianhekhe riko liwanaka (lidenhika), iidza pikanitti. Liawa, keena liwanaka nhaa yenipettipe, liako: - Aa inoahaa, neenide liweedaita aaha! Nakhapaniwa nhaa yenipettipe, neeni keena nakapaka lhia liwedaita. Kameena nhekokawa nhaa madalida naa nheewawa, lhieko kadana kowa lhia piketemidali lhiewakaroina thaawa, keena likapaka kathikaa lhia liweedaita, nheette liitaka lithii yenipetti irhio. Likapa kadanako kadzokani likaitte, khapani tha:

- Piá Kowai ikhale pikaite lirhio linokaro liñapa walhio aatti, waiñhawa tsakha (kalidzamai). Kalimato yakhapaniwa. Liokakeena Kowai ipananoma, kametsa lhiewakawa, lhiewaka inai pamodzoa, panttinoma, kametsa litaakakawa, lipatoita kalimato ipamodzoaka. Kalimato hiematha khapani: - Pimaka nhoa Kowai! Aa naihi Ñapirikoli ipirinipe pilhio!. Kowai hipana liñhakhapaninaa. Limaaka Kalimato, liako: - Koekato pida pirhio Ñapirikoli, piakaro pida piñapa nalhio kalidzamai, nalhio nhaa liyenipettite, matsiapetsa nhata!. Kowai yakhapani ikapa lipananoma, likapa thewakalhe, Ñapirikoli iretakaa padzawaro iyo naa. Lhiepakhapani: - Matsia tsera, pikaite Ñapirikoli idenhikaro wairawa, meedzattoa eena watsa nhoara!. Kalimato idia yookawa likaite phiome Ñapirikoli irhio, thewadzolhe keena roaka rhora kaini rhoa Ñapirikoli iino rodenhika roina irawadatti. Kowai yokakadaa wapeena phiome nadzeekataka, irawadatti, kalidzamai nheette phiome nhaa nakapakanaa namatsiaka nhaa yenipetti. Liokakadana kowa, kametsa nakeñoaka nañapaka Ñapirikoli yapidza. Lipeedzattoa, lhia Kowai liañheninaa Ñapirikoli yomaka inoakani, nheette liako lirhio: - Ñame pittaita pinoaka nhoa, Ñapiriko!, phiome nhaa aperiaha hekoapi riko katsa nodakika: pañaxoda nhoatsa, mookawa nhoatsa, dzoka nhoatsa phiome... metsa neenika apadatsa ttidzee pittaitali pinoaka iyo nhoa. Neeni lhia Ñapirikoli, linaa nadenhika ttidzee nayo nhaa haiko taaraperi: Kawina, Ttophii, Kereeri. Pidzoome keena naika, Kowai ikaite:

- Oopi lita lithi!!!, kathiideera!

- Kametsera Ñapiriko! Kadzo waatsa linakoapaninaa lhiapepe, littiimanaa tsakha. Ñapirikoli hiepani:

Metsa ñameetsa likoa namottokawa. Lhiada nakotsa kameeneka litaakawa lhia liweedaita. Oopi Kowai iñha nhaa madalida atsiadape.

- Matsiatsera! Kadzo noada watsa, nheette pandza nooma pirapaka pawalitsa wapidza!.

Nadiakena wa, Ñapirikoli ikadaa madalipoko walaya napeedza, liokaa kadanako lhia Kowai keena likathaka nakoami nhaa madalipoko, kametsa lidzenaka madzakani liipana liko eeno likolhe. Ñapirikoli hieko khaapani ikapa, kametsa likapalika naamhereri, likaape yapidza. Ñapirikoli ittathani likaite tsakha:

Kadzo narapa pikeetemi Kowai yapidza, kadzo kadaanani keraa hanipa lhia ttidzee, narapa kena nakapokowa pawali, keena lidoitaka Kowai ttidzee rikolhe. Akada nako nia ttidzee riko, keena likaiteka phiome nhaa poamitti, hekoapi imatshikana, kaadzo nemakaa, maliome kapoani. Lipedzattoa likaitte Ñapirikoli irhio:

- Koame kaa hieka, nokaitheni poni hiaa, pandzadekha oopi liawa!.

- Pimhaita kadzami watsa nhoa, piawatsa piowhawa neeni, pikapakaro watsa koamekani.

Liphomitte, keena Ñapirikoli yomaka lhia Kowai, liñapakaro kalidzamai, nheette linoakaro mapoaminaa nhaa atsiadape. Metsa aaka lhia Kowai lipana liko, eeno liko. Kadzoina Ñapirikoli yoma lhia apaapa aini, kalimato, likeñoa lipirika dzamapa kalimato meetsa ñameka nattaita. Pikeetemi keena lipirika lhia tsoitte, lipiri Kowai irhio apaapa haliere (poperi ixeni), lidekaro koekato Kowai irhio, nheette liako:

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 24

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

11

Namhaita kadzamini, dzalimee kena matsia lhia ttidzee, Ñapirikoli yakhapani waa khalekaromi namhaita Kowai, kadzopada tsana kametsa likaka likhale, liowhali neeni. Likakawa patolokaka pedzo, neeni namottokawa nhaa haikonai: likeñoa lhia poopa litodatsa eeno likolhe, nheette nhaaha apaana: maawi, dapi, waapa nheette dzamakoaphi. Kadzo nakeñoakawa nhaa nhapepe haikonaika.

Naamanopeka napoadzaka nhaa maawi Nalhio nhaa medzeniakonai, neeni dzaamapi napoadzaka naadzawaka: Maawi nheette maawixapi. Kadzo madzomheni pakapaka napoadzaka nakhoettewaka koamekaawaka neema, kadzo nanakhitte nhaa lhiipaitena nheette awakada. Lhiapepe liemaka hiipai eedzawanako oo heñami opidalimi nheette kamokoni riko.

Lika dza

Napoadzaka kametsa pakeetakanaa nakapakanaa nako, nheette namatsiapeka nako padenhi kadanako nayo, kadzo maawi yeemakana eedzawa liko madzakani perikana nheette makapipe, kadzo madzekainakatsa phetakana padenhikaro nayo. Lhiatsa maawika paketanina heñami riko meetsa, tsonepephatsani kamatshika peri nhaa apadawaa, kadzo dzekaina padenhika nayo, metsa kanakai perikanaa.

Maawi kana n

Nakoa nanhe Ñamek nhaa n

Maawixapi lhia aapana maawi panalitsa, tsoopi tikitsa liodza maawi, kadzotsa likapakanaa. Metsa likoawalephaa padenhikani maawipiwa.

Liemakaawa Iniali riko nheette likepe Liemakawa lhia maawi nheette maawixapi, iniali riko nheette likepe, likanakaitaka kalhekawaka neeni eedzawa nheette heñami. Neemakawa paketakana eedzawa liko nheette heñami operi riko, nheette kalittalimaliko tsomikanhetsa pakeetakana. Iniali ooni pokhoette, Wanaliana pokoalhe. Tsotsa paketaka lhia eedzawa kawani, kadzo wakaiteka phepadapenaa katsa pakeetaka lhia liemakawa. Poawalheeda, Wanaliana nhette kadzolheaha Ttonowirhe, pakapani, nheette madzekaina katsa pakeetakani, neeni paketaka eedzawa kawapeni phepadape riko. Iniali ipamodzoaka liko, lhia maawi pakeetakani tsometsa naadza nhaa dzakalenai neenikawa eedzawa. Kadzotsakha Iniali poawalhe. Likapakana liemakawa neeni kanakaini, ñame paketa horeni, metsa pakeetaka tsani yakaalhe naadza nhaa dzakalenai.

Liemakaawa maawi tsometsa dzakale Hinirhipani yodza Lhia dzakale Hinirhipani liemaka oni Phiitsiali riko, oopi lipoderiko lhia dzakale eedzawa kani, metsa horepia nakanakaitakani nhaa apadapaneetta yemakape lirikokoa, hore pia nadenhika nakinikirewa neeni, kadzo neeni hore pha lhia heñami dzakale inomapi riko. Aaha neeni pakapaka liemakawa lhia maawi metsa tsopetsa pakapaka limanopeka. Kadzo pikeetemikoe nheette apakoanalitsa dzakaleka yemakada lhiadawa liko, neeni hanipa nenikawa nhapepe yaakaalhe dzakale yoodza, kadzo lhiwidamirhe iñawapo neenikawa eedzawa, neeni lhiadawaliko tsotsa nhepanhikanaa nhaa neewikinai, kadzodali ima neeni horedalittoa lhia maawi nenikawani.

Koyali riko, neeni hore kawaphaa eedzawa neeni madzekaina katsa pakeeta kani. Ayali riko, linoma nhette dzakaleeda dopalhipanirhe, neeni phaa hiipai kaidape kawani kadzo dzekaina phatsa pakeetakani. Dopalhipani, nheette madzekainaka phatsa pakeetakani liepoalhe likepe riko tsakha, neeni tsopephatsa hamaliani kawani.

Naden peri ka nhaa n nheett doopo

Naden kana, k

Naden

Naden

Naden

Kadzo

Lhin

Kainak ita kai ikoawa nhaa li

Kadzo naana. liyo, a naa na naden pape ñakhee

20/03/2014 16:37:02


11

mawi © Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

mawi ontes deni tsiali

© Thiago Oliveira, 2012

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka lirhio lhia maawi Likanakaika lhia maawi nalhio nhaa newikinai dzaakaleetta Nakoami nhaa medzeniakonai, likanakaika nheette nadenhika liyo koamekatsa nanheekhe nadzawaaka linako koadaka kanakaini, koa ikoawaleka lhia maawi. Ñamekada mitha pakapa lhia maawi, ñame pandza mitha koame nadenhika nhaa newikinai phiome nhaa nakanakaitanipe linakhitte lhia maawi. Maawi nheette Maawixapi oopirikhittetsa nheette pantshette, nakanakaitakana nadenhikaro nhaaha:

rhi-

a dzatta yeni hore wa lhia

adawa kadzo tsotsa oa lhia

Nadenhikaro nawinitaxopawa, liepitanaa mawipi, nhaa lidenhixopanaa kanakaiperi katsa nhaa: maawi, maawixapi nheette kereri. Oopittoa kanakaidali nalhio nhaa newikinai wakoenai, liyo naama nawiniwa itsiirinai makaitepe, tsoitepe nheette kepiranai. Pandza daape aapapi peneetsa neenika, naakoxopeetsa doopo nhaa yenipettipe nheette tsakha yarakape tsoitepe. Nadenhixopape nhepakarodawa koophe, kadzo nhaa: kakoli, opitsi, dzarokana, kaadza, mawipoko; Nadenhixopawa namakara karokoawa peethe; Nadenhixopawa namiteka rokoawa kophe;

Lhinaana liemakanaa Kainakaa karoani ñame neeni lhinaana apawalhiape nako, lhia maawi littaita kainaka kani, koamekadanakotsa apawalhia nako. Lhia linaka ñame koa ikoawale nakanakaitani nhaa wakoenai, metsa kanakaikani namottokarowa nhaa lienipe waliperi. Kadzotsakha pakanakaita kadanakoni (padenhikaro liyo) ñame pakapa lhinaana. Maawi nheette maawixapi koamekadanako kaatsa paama padenhika liyo, apawalhia naako. Kanakai kadanako nalhioni nhaa neewikinai dzakaletta naa naama lhia nadenhixopa. Opittoa madzomheni haamoli iphomitte, katsa nadenhiphaka liyo Maawi nhaa newikinai. Napieta nadenhika nhaa nheepaxopape kophe, lixakaa ipeedza, nhaana: kakoli, dzarokana nhepaxopawa liiñakhee nheette mawipoko.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 25

Ñame patakhaaka lhia maatshipi, pakadaa katsani nhadoana karoni nhaa waliperi; Patakhaa nhaa maawi pedaliapi petsa; Pheta nhaa maawi paakaka ipedza kinikiwa; Wamatsiata matsia nhaa wadenhikale liyoperi lhia wadenhixopa; Ñame patakhani makadatsa; Nhaa idenhikhetti madzekainaka peritsa palhiotsa padenhikana, mherapittinaka karotsa nakeetakani, nhahaa yomakapeni nakoawale nhaa nadenhikale hekoapiali.

Koadzo Maawi whetaka Wakanakaitakaa lhia maawi, wakaite kani lidoromeka nako liemaka. Kametsa wakanakaita kani likeñoeta kada nako liixakawa ooni, nheette padapenaa idenhikhetti waapana likoperi. Pawalhia nako, kametsa whetaka 2 –naako. Nhaa padapaneetta nheeta 2-naako, apawalhia nako (likoa 40 -naa maawi). Wanhenitsa apakoa liko nenika 17 nhaa apad paneetta, apawalhia nako nakanakaita watsa 34 –nako, likoa 1. 360 maawi, apakoa dzakale. Phiome Iniali riko, nenika 90 dzakale . Kadzo walhio: 3. 060 –nako pawalhia nako, o likoa, 122. 400 nhetaka maawi pawalhia nako.

Matsia peritsa nadenhika nhaa newikinai nainaiwaka nheette apakoetta yapidza nemakawa liko

Likapakana pandzadaape limanopeka nalhio nhaa dzakaleetta

Pandza nhaa newikinai dzakaletta oopi poadza lhia neemakaa, kadzotsakha nanako nhaa nadenhikapani nayo nhaa nadenhixopape, kadzo wakapaka pedzo: Oopittoa nhaa wawherinaipe nanhepia phiome linakoapaninaa koameka padenhikaapani nheette koameka patañetaka padenhikada nako nayo, ñamekaro maatshi painaiwaka pha apakoetta yapidza, kadzo wakapa kapedzo apadapena, nhaa natañetanipe:

Nadenhixopawa iita iyoraninawa; Kadzodali ikoawale nakanakaitani nhaa wadzaleetta.

Nhaa idenhikhetti matsiaperi, wattaitanipetsa wadenhika whaa dzakaleetta, wamakadaa kadzodalikatsa neemaka nhaa maawirima,katsa nhaa:

Oopittoa, tsometsa dzakale Hinirhipani yoodza, neenika pia hore liemakawa lhia maawi. Kadzo opikoe kapedzo lhia dzakale, dzekainaa kadzawa pakeetaka lhia padenhixopa tsometsa dzakale yoodza, kametsa neenika paaphipeneetsa. Metsa yakapha dzakale yodza, madzekaina katsa paketaka lhia padenhixopa, kametsa haapñame rika pakeeta lhia mawixapi. Oopi nheete pandza, nakaiteka nhaa ikaitekape, poadzaka likapakanaa, kadzoaha: oopii hore pha nadenhika liyo nhaa neewikinai, kadzo nhepaxoopapewa kophe, koameka nhaa apaana kanakaiperi nadenhixopape. Pandza neeni deena nhaa inokape fabrika likhitte, wakanakaitanipe whaa wakoenai, kadzo wakapakapedzo: maawipi yapowami riko, wakanakaita mokawa, wainoakaro itsiiri, kophe iñakapewa wakanakaita pakamaxopa (maaia). Kadzokaro wakaiteka yakapha dzakale yoodza hoore natawiñakawa.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika Maawi irhio Nhaa idenhikhetti maatshiperi neeni phakana ñamekada nakottoa yanhekaita lhia idenhiri liyo, lhitakadanako lhia haikona. Kadzo wattaita wakaiteka nhaa nadenhinipepha nhaa wakoenai: Patakhaaka nhaa maawinai yemakape akaapi riko, nheette ñame koa wadenhiri nayo; Manhekakatsa padenhika liyo, nheette papekoitaka lhia padenhixopa phetakadanakoni; Patakhaaka nhaa itawiñakapettoa wa; Patakhaaka nhaa maatshiperi inaana; Ñameka wamatsiata nhaa wadenhikale liyoperi lhia wadenhixopa; Katsa nhaa idenhikheetti wakaitenipe maatshika, liemakaro kadzodalitsa lhia maawi.

Natañeeta nhaa hiipai nanewikika nako; Kakopedaka napidzawaka nhaa neewikinai nadenhikaro koakadakaa, paita hiipaitte nako; Nakakoadataka lhia nanheeke nhepaite nanewikika nakhitte; Pakapa pandzadape, lipoadzaka inoka kathina hekoapi ikoami wadzakalepe riko, nhaa newikinai ñamettoa naheeka, littaitaka limatsikaka nainai waaka nemakaa nako nakanakaita kadanako watsa nhaa kanakaiperi, meetsa kanakaidalika kakopedaka napidzawaka nhaa neewikinai apakoetta, natañeeta karo nhaa nakanakaitanipe nemaakawa, namanipe nemakaro. Kadzo lhia maawi, lhia padenhixopa horedalittoa, ñame pakapa nawentakani, meetsa nalhiotsa nadenhika kadzo nhaa dzakalenai wakaite kapedzo, nalhiokarotsa matsiaakatsa nainaiwaka nadenhikadanako nayo nainaiwaka.

20/03/2014 16:37:06


kiniki

PAKADZEEKATAKAKARONA: kiniki IDANAKAITANI: Patricia Rodrigues Gonçalves ROAKO | RONAWIKIKA: Poaweri |Kañhetalieni RODZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

KINIKIRIKO

12

Likanakaika lhia Kiniki Lhia Kinikhi apada paniatti kanakaidali nalhio nhaa medzeniakonai aaperi yemaaha. Hekoapiali nhaa apadapaneetta, koamekada nakokatsa, depiattoa, depinalhe, lhia katsa kanakaidali phaka iñhawadattika nalhio nhaa wakoenai, ñame kaada mitha pakapani, ñame mitha wemaka.

Kiniki ikeñoakawa Lhia kiniki likeñoakawa Kaalittairi nakhitte, lhia paita tsiãli kanhekhedali, irhiokada phiome nhaa paniattinai, naminali nhaa waiñhawada. Oopittoa nhaa wapeedzaperi midzakanai heekoapinai, nãme pia nalhioka lhienhe kinikhi. Liminalika Kaali, lhiatsa lhia Ñapirikoli likadaaka lianhekhewa, limatsiatakaro nhaa waiñhawada whaa pandzaperi. Likadaa apama liinowa, kadzokaro kainoite pia lhie Kaali. Dorome hekoapi nako, manopena lhia Kaali, dzamada nhaa lienipe, nheette rhoa lino keroadaro. Kadzokaro apawali naira, neeni naiñoakakawa nhaawakatsa, neeni hore rokoittaka Kaali rhoa lino. Kadzodali iima, inonaa lhia Kaali, likadaka liakarowa yakaalhe nadza nhaa lienipenai. Walhipapenai keena nhaaka lienipenai, kameneka kaninaiKaka nhaa. Liakadzaami lhia kaalittairi, ñame koaka naiñhali, ñame nanhee khetteka nheta naiñhawa koakadaka neemaxopawa. Nheette tsakha nhaaha naninai inoperi. Kamena liapiñetta lidenhika waliaphi kiniki lhia Kaali yenipe.

Nhaa linakhitteperi wadenhikalhe whaa medzeniakonai katsa nhaa: matsoka, peethe, molhoipe, mheetti, padzawaro, ttiape, kinikiphe nheette kainia. Kamena likeñoaka liokaka, atee littaitani. Kaikaa keenani hamoli riko, kameena, naaka nakapani namhaita karoinani, nainai liawa lhia namhereridami. Naakakeena nerhe, liako namhereri nhalio nhaa liphenai: Pandza noemaka lipamodzoaka imhaitakaro watsa nhoa. Liena liowhawa haiko iikaa. Lhiepakhapani, lipheri: - Koada mitha nomhaita phia? Nomhereeri phia. Liako mhereritti: - Ñame koame pimhaitaka nhoa, nolhiotsa nomakawa neemaxopawa nhaa walimanai. Kadzo waatsa noemakaa kanheekhe, likadzodzo whaniri. Liemanhi khaapani liawa naakanida liko, lia liema pamodzoa. Lipedzattoa limhaitakani hore liidzaka. Kadzokada natsa kameeneka nakeñoa nadokoña nhematsa lhiematheeka, nheette kameena naidza tsenakha. Kamenaa liphomitte nadiaka naapana likolhe, nakakada nakowa nakapa namherieri yokhakawa. Madalidaa iphomitte, kameena naaka nakapa. Nakapa lhia kiniki hore neenika kinikhi, rokapaka danako, kametsa rodakakawa rhoa Kaali iriino linomapi riko. Kadzo dali ipoami kamena nakeñoakawa nhaa limatshikhe aate pandzette. Kadzo likeñoakawa kiniki nheette piome nhaa paniattinai kiniki rikoperi, kadzoaha: aaxi, kaliri, palana, maapa... Kadzo nakadaa walhio lhia kinikhi nhaa Kaali yenipe wemaxopawa hekoapi riko.

Kinikhi yoodzawaaka Nhaa wakoenai medzeniakonai aperiaha, nakaite manopeka liodzawaka lhiapepe paniattika, metsa nhaa liri paniatti kametsa nakapakana dzamada tsa nhaa nadaa madzomheniperi, katsa nhaa: ewaaperi nheette haleperi. Metsa neenika napoadzaka nakhoettewaka. Nhaa apadapanetta wakoenai nattaita naamaka nhawakatsa koame perika nhaa namali.

Liemakawa kiniki phiome Iniali riko Lhia kiniki napananida nhaa apadapaneetta medzeniakonai inialitta nheette like riko peri tsakha. Kadzokaro pakeetakani phiome narikokoape nhaa wokoenai idzakaleepe. Kadzo wakapa kapedzo nhaa apadapaneetta, nakoami nalhioka dzamaaphipe kiniki peedaliapena neemaxopawa. Kadzo wakapakapedzo hiriaphialiko Inialimaapani. Lhie hiipai pakapakawa, lhia wanheenida eedzawaka, topetsa nhaa dzakalenai liemakawa. Narikokoape dzakaleka nhaa apadaapanetta madzekainaka phatsa nadenhika tsometsa nakiniki rewa.

Katsa lhia idenhikhetti nadenhinida phaa nhaa wakoenai. Koame tsakha pandzadape nhaa wadenhikale linakhiteperi wakaitenipe, neeni nakitsindataka whaa whetakaro wadzaroanhewa, nhaa nadzarope nhaa yalanawinai.

Kadzoinaha apawapena liyapika liko Iniali, neeni lhie awakada hamaliani neeni ñamewe riko khenakhena papanaka. Neeni nhaaha yemakape lhiadawaliko ñame phatsa pakapa horeka mitha napanakani.

Nhaa oapi h

Kadzo mitte niki w widap fevere hamok mittets abril n ñoaka Koame phiom romek kiniki a

Kiniki h oli riko liawa p

Kiniki h nhaa li liemak tamed maatsh nakadz paniat oraipe

Liemakawa tsometsa lhia Kiniki Hinirhipani yoodza Aaha dzakale Hinirhipani riko, lhie kinikhi napananida kiniki riko. Neeni pakeeta liemakawa lhie eedzawa tsometsa dzakale yoodza. Metsa pandzadape manopephaa nhaa irhioli kiniki heñamiaphipe. Lhia kadzoni ima nadenhikani ophittetsa lhie eedzawa kantsetsa nhaa yemakapepia neeni. Pandza lhia awakada, madenhitakanaperi khenakhenaa weriko papanaka paniatti, yakaalhe kadzawa pakeetani dzakale yoodza. Aaha dzakale hiipaite nako neenittoa horedali lhia eedzawa, metsa pakeetakani yakapetsa dzakale yoodza, katsa wattaita lika wadenhika whaa neewikinai.

Koa niak

Apaita apaan 48 lata

Kadzo wanhenipe wakaite nhaa neepitana, katsa nhaa: pooperike, mhettike, kaanake, pirimitsike, aainidzoke, kolirike, dzaapake, daapake, omawalike, heemalike, yamolake, hinirike, dzeekake, ikoliewheke, kamheroke, iitsake, dzamolitoke, manakheke, iitewike, itsike, baxoke, parawitsike, kaalike, kooyake, pipirike, liewheke nheette alidalike.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 26

Lhin

Kadzo (204 k 816 la Neeni

20/03/2014 16:37:13


atsoka, nia.

a pandataka

kiniki

© Thiago Oliveira, 2012

Lhinaana nadenhikaroani Nhaa wawherinaipe poadzaperittoa pandza yoodza,nakapaka nhaa hekoapi hiinaana hiwirhinai, keeri apawalhia nako nattaitakaro nadeenhika kiniki. Kadzoaha, agosto keeri nako katsa likeñoakawa lhia hamoli omainai, liphomitte nanoka nhaa hiwirhinai maalinai, katsa lhinaanaka wadenhi karoa kiniki waliaphiwa, katsa padenhikaroaka eedzawaaphi. Nhaa nhamaitali khewidapania liko nheette dzooronai, nakeñoakawa novembro nako liakawa fevereiro nako. Katsa nhaa hamoli yapiperiphaa apawalhia nako, nattaita hamokana apaaha matsia, dzamaaha nako oo lipedzalhepha tsakha. Liphomittetsa keena papanakaroaka walhiaphi kiniki, nanako kerika nhaa março, abril nheette maio. Madalipi keeri iphomitte papana kadzami, keena nakeñoaka namottowa nhaa limatshika, iñoapi phatsa naadza nhaa heñamiaphipe. Koame tsakha khenakheena nhaa paniatti linako hiipaika, pattaita papanaka phiome nhaa paniatti, kadzoaha: palana, maapa, aaxi, aatti, phiomepha. Doromekada phaa pakadakani natawiña kadzawa nhaa liiri, pattaita peraaka lhie kiniki apawalhia matsia iphomitte. Kiniki heeñamiaphi lhinaana paakakani agosto nako, nhaa pamhaitakana hamoli riko oomainai, katsa nhaa hamoli tsooperitsa apawalhia nako, madalidaa liawa peema pakapi nakholhe hekoapi. Kiniki heñamiaphi riko kheedza phaa natawiñakawa nhaa kinikhi. Nhaa tsakha nhaa limatshika keedza natawiñakawa, ñame kadaa pamatsiatani maatshipha liemaka. Nheette tsakha koameka nhaa linakheena lhia hiipai, eedzawa tsitamedali keedza phaa maatshikani, nheette kaidape ñamephatsa kheedza maatshikani. Nhaa kiniki heñamiaphipe ñame phatsa khenakhenaana kadzo nakadzodzo nhaa eedzawa madehi kanaperitoa, kadzokaro nhaa apaana paniatti, kadzoaha: palana, maapa nheette aatti, pattaita papanakana, metsa oraipe tikikatsa natawiñakawa.

apaanha mitsha nako, oo 6.020 latas (73.440 kg)aapapi keeri nako, kadzoxoopa naiñha 72.240 latas (881.280kg) matsoka apawalhia nako. Waapiñeta kadanako nakomercializaka aapana lata matsoka, makoada phaatsa, ayaanaha R$20,00/aapana lata, wawenta kadaa mitha matsoka waiñhawada, walhiotsa mitha wagastarika R$ 1.444.800,00 apawalhia hamoli nako. Papanakaro apaaphi amaka eedzawaaphi, makaaphi ikoawale pakanakaitaka 18-20 pa mokoto kinikhi. Pamodzoaphi phaatsa hinipaka amaka pakanakaita 10-12 pa mokoto kinikhi, nheette tsoaphi phaatsa amaka ikoawale ikametsa pakanakaitaka 05-06 pa mokoto kinikhi. Rokaitekaa liko rhoaha Nazária Andrade, liino lhiehe capitão Carlos Fontes, Hinirhipaniite, kheedzaphaa matsoka yaaka rolhio, ima rolhio katsa rokapakaoo rodeenhika roenipe iñhawa, nheette ronawikite iñhawa tsakhaa makadapana liko (apada kilo ipeedzalhe phaami/apadaa hekoapi). Kainakakadanako nhaaha ponama, pooperi, manakhe, doomali, hanipaphaa liakawa lhie matsoka, ima hanipa phaaka pairaka ni, neeni kainakaniri nhaaha haikothe. Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaleetta.

Koadzo naiñhaka matsoka nhaaha medzeniakonai nheete nhaa whedoenai? Apaita kainoitte irhiokada 6-8 lienipe, liñha aapana lata, likoa12 kg matsoka apaanha mitsha nako. Kadzo ikoatanha 04 latas (48 kg)/mês. Apawalhia nako 48 latas (576 kg)/apawalhia hamoli nako. Kadzoxoopa apada dzakalee neenikawa 17 kaninaiperi, naiñha 17 latas oo (204 kg) matsoka apaanha miitsha nako. 68 latas (816 kg)/aapapi keeri nako. 816 latas (9.792 kg) matsoka apawalhia nako. Neeni kadaa Inialiko 90 dzakalee, naiñha 1530 latas (18.360 kg) matsoka

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 27

Oopipiattoa nadenhi hore kiniki nhaa wawherinaipe neemakaro matsia napidza nhaa nakitsiena. Koame tsakha lhiawalhi manopepha nhaa idenhikape kiniki eedzawa nako. Nhaaha doromephaa nawadzakakawa nadza nhaa heñamiaphipe. Pandzadape aaha dzakalenai riko oopi poadzani, paitapenetsa nhaa newikinai idenhiri kiniki riko hekoapi ikoami. Nadenhi lhia idenhikhetti nakapakaro mikanhetsa hekoapi. Nhaa nakinikire nhaa newikinai heñamiaphipeetsa, iima lhia weemakawa opidali kani. Nhaa ikeñoakape yemaka aaha, hore nadenhika lhie eedzawa tsomedali tsa dzakale ipokode. Pandza nhaa namanopeka nhaa hiipai eedzawa (kinikipe), ñametsa pakapakenhe hore naa dzakale idalhipa, kametsa paakawa yakapha, pakeeta karo nhaa eedzawa, lidoromeka paakawa dzamada oo madalida hora pemanhika.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika padenhika kiniki irhio Lhia kinikhi paniatti nattaitanida naiñoaka nhaa lipiranaa lhia hiipai, kadzo nakadzodzo nhaaha: koowhenai. Nhaaha koowhenai neenika madaliana nakhotte wakana wanhenipe aaha wadzakale riko. Nhaaha koowhenai neeni napoadzaka nakhoette waka koame kadanakoka naiñha lhia kinikhi, nhaa padawa natakha hekoapi, nhaa apadawa natakha deepi, nheette nhaa apanaa natakhaka hekoapi nheette deepi tsakha. Padawa tsakha katsa nhaa itsirinai: neeri, heema nattaita naiñhaka naphe eemipe kattoana. Seis keeri iphomitte papanaka dzamini, kamena phitsi ikeñoetaka iñhaka nhaa liiri, lhia kaadzoni natawiñakaniri ttoa nhaa kinikhi. Kadzo wanhekapedzo lhia wadzarokhaa yanhekhetti, nhaa phiome lidenhikaana oopi, nhaa wadenhiri lidenhikanaa hirapittinali pandza. Likeñoaka walhiwa, madzekainaka ttoa nadenhi kaani, iima kadzodali katsatha likadaa kani, liminali madzekaina karo tsathaa weemaka. Kadzo wakaite kapedzo padapeena nanakhitte: ñame pia kanakai papanaka lhia kiniki, ñame pia ttoa kanakai paakaka nhaa haiko apana apana mee, nhaa kiniki lhiawali mamatshikape ritsa, ñame piattoa kanakai paanapika lhia kaini padekaroni. Metsa liphomitte nadenhikadzami nhaa ñame peri piatsa lioma nadenhika lhia Kaali, kametsa hirapittinaka ikeñoakawa, wakapa kapedzo pandza. Kadzo tsakha pandzadape nadeenhi kaada nadeenhikale iinoka yodzatsa nhaa newikinai. Neeni ñame matsiaka limottokawa, katsa lhia wadenhinidaka maatshi whaa newikinai.

© Thiago Oliveira, 2012

aaperi iattoa, oenai,

12

KINIKIRIKO

kiniki alves alieni riko

Idenhikhetti wakaitenipe matsiaka padenhika kiniki irhio Paakadakaro madzamikhetsa lhia kinikhi, kanakai walhioka wamatsiatakani lhiawaka kenhetsa nheette kanheekaliko. Pakapaka nhaa padenhikale litawiña kadanakowa lhia kinikhi. Kadzo wattaita kapedzo wakaiteka lhia kakonadali pha pamatsiata kapanini, katsa lhia itakhetti. Padawa pamatsiata kapanini linakhitte koame katsa lhiakaniri nhaa liiri lhia kinikhii, pawapa pakapa koameka nanako koaka nhaa kanakairi padenhika. Kadzo littaita liemaka doromepha lhia kiniki. Lhia tsakha kiniki, kadzo wanhekaaliko linakoapanina. Iima lhia wadenhixopa kaminali dali, katsa waiñhawada iminali (Kalittairi), kaakonaperi phaa katsa nhaa: pomena karo padenhika, pamatsiataka nhaa paniatti nheette ñame papekoita hore padenhi kadanako nhaa kanakaiperi, palhiwawa paniatti nakhitteperi. Ñamekada watañeta nhaaha ñame wamatsiatanaa, littaita linoka limatshikana walhio whaa apadapaneetta, kadzo wakaite kapidzo lhia: mawittakai, limatshikanaa dzo, maatshikapoa padenhika lhia kinikhi.

20/03/2014 16:37:18


ponama

PAKADZEEKATAKAKARONA: ponama IDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues LIAKO | LINAWIKIKA: kobeo | kañhetalieni LIDZAKALE: Iñhaipani | Ayali riko

Ponama Ikeñoakawa Lipedzattoa likeñoakawa lhia hekoapi weemali neni, nemapia nha hekoapinai Ñapirikoli, Dzooli nheette Mawirikoli. Nhaa nawapiñeta pia wanako whaa walimanai. Kadzopia nakeñoa nadenhi phiome nha wakapali: Awakadanai, ooninai, hore phaa kanakaiperi namapiali walhio. Katsa nakeñoakawa nha phiome nha haikothenai awakadeetta, lhiawalhi nadenhi kadzami phiome, lihanipaka tsakha lhia hiipai tsopiatsani pandza yodza. Kadzo likaitekapidzo ikaitepekaita, lhiadanako nawapiñetaka nattitoa nadzema, nawapiñetaka nanako phiome nha haikothenai awakadeetta. Manope ikeñoakawa, nainai nhaaha, kainakaperi haikotte waiñhali nhaaha: Ponama, Poperi, Manakhe nheette Poramo. Metsa lhiawalhi, likeñoeta liaka lioma pomana lhia Ñapirikoli awakadaliko. Liphomitte kewedani kadzami rhoa likoiro, Amaro. Lhiawali nhaa iina ñame peri piattoa irhio iixi. Rhoa Amaro likoiro Ñapirikoli, liwapiñeta kaadana walimanai nako, ropidzo kadana lhiadanako, liapiñeta newiki kadzo peri likadzodzo yemakawape hekoapiriko. Lhiadanako likapaka rolhio, liwapiñe takhe hiewakano, yenipetti wena. Lhia lienipe Wamodana, lidoromeka, litawiñakawa roxada liko rhoa lhidoa,makaitekenani roxada liko, keena hore rhoraphittaka rhoa lhidoa, kaiwika rhoanhe, ñame koame romedzenita kani. Rhoraphitta kadana, keena Ñapirikoli iñapaka imeetano, limedzenita karo rhoenipe.

© Pedro Martinelli/ISA, 2008

A AWAK ADALIKO

13

Liapiñeta koameka limedzenita karo yenipetti. Keena likeñoaka liaka lioma ponama, lhia Ñapirikoli awakada liko. Katsa lidenhixopawa kaa, roixiwa rhoa Amaro, medzenikaro lhia yenipetti. Linaitsa ponama liomatsakha nhaa kamheronai. Lidiakenawa, keena lideekena nha lidenhixopawa medzeni roenipe. Limeeta kadana rhoa Amaro, kena medzenika lhia roenipe. Lhie yenipetti kanhekheete nheette Kawhainaite, lhiawakatsa lhia Ñapirikoli, lianheka ñameka littaita liemaka lirikoda lhia hekoapi, ima kawhaina ka nalhioni nhaa walimanai. Keena liwaka theeka lidawakani phiome lhidoa yodza, metsa ñameka littaita. Kadzokenani, keena lipirikani apakoma likolheni. Lhia roenipe ñame rokapakani rhoa lhidoa.

Koa leet

Dorome iphomitte, keena lidiaka lirikokoalhe tsenakha hekoapika, liñhatakaro manope yanhekhetti. Likeñoaka kathinaa nalhioni nhaa yenipettipe: Malinalieni, Mhenakhoiwa yenipe, naweetakapoa lhinaana, namhepakani ima. Liphomitte nakapakadzamini nhaa yenipettipe nheette Ñapirikoli, likadzeekata na manope yanhekhetti nako wanhenipe whaa medzeniakonai, Ñapirikoli irhio likaite koaka lidenikale nalhio nhaa walimanai, nheette koaka nhaa hekoapi rikoperi lirhio, likaite kawa kakatsani phiome nhaaha pakapali hekoapi riko.

Iñhawa

Nainai Coripa whaa liyo nh

Liphe: mokot apaan nheett

Phiome nhaa lipanianaa awakaada, kadzoaha: manakhe, ponama, hiiniri, Owada, Poperi... Phiomena panhekanaa ñapakaa liko: Liyaadale iittada pida Wamodana, oo, likaitexopa lixada ittada kana. Kadzo wanhee haikothenai inakoapaninaa whaa wakoenai.

Ponama yemakawa nheette paketakawani Iniali riko Liawakadatenaa inakhitte pakeetanipe wanhenipe Iniali riko, wattaita wakaiteka kalheka neemakawa nhaa ponama: Iniali inomaanhette kadzolheaha Heemhewamirhe, pakeeta liakawa eedzawa nheette Hamaliani kamokoni tsakha, liyapikaa lhiephada pakeetatsa lhia ponama, likoamitsa padzena kadanako ooni riko panhikada nakowa, madzomheni pakapaka apapipenaa ponama linomapi riko. Metsa napoadzaka nadzawaka nhaa ponamalina kamekatsa neeni ka horeweriko pha nheette ñame weriko phatsa, nakoamina nha nemakawa tsometsa dzakalenai yodza. Dzakale Heemhewamhitte, ñametsa pakapaka lhia haikothe, likapakanaa liawakadatena Hamaliani halhamedali kaidapepha nadza nha apaana hamalianinai. Nheette Tooporo pananhette katsa likeñoaka, wanheri Dzawinai, kalittalima liko, aaha ñame paketa lhia ponama tsometsa ooni yodza, kadzokatsa liaka liokawa dzakale Booboperhe. Nheette dali likeñoatsenakha kathinaka ponamalima kadzotsa liakawa liepoalhe.

Nadza

Nakoa hinhi l nhaa l tsani. K tani pa

Ponama yemakawa tsometsa Iñhaipani yodza Aaha dzakale Iñhaipani ipokodee riko lihipaittenaa nako, pakeetaka hiipai eedzawa nheette neeni tsakha hamaliani, kadzo pakeeta tsometsa lhia ponama tsometsa dzakale yodza. Kadzo pakapa kapedzo li hiipaite hinaphia liko. Metsa nenika manope ponamalima, nanhenipe nha dzakaleetta. Kametsa naka nerhe nhaa pedaliape nheette walhipapenai namakada nako hore ponama. Madzomheni nadzeneta kadaliako hekoapi nairakaro phiome nhaa pakoetta.

Lhin

Kadzo lhinaan

kainaka nakeño kattoa keena

Kadzo dzakale tsodalitsa, tsotsa nhaa apadapaneetta nheette nhaa linawittenaa, kadzokaro ñame nakanakaita hore ponama, kadzo lihanipaka liko li hipaite dzakale, likoa nhettaka koadzokatsa naamaka ponama, kadzo kadanatsa hanipa lhia awakada ñamewe riko nanhi naama ponama, neeni pakeeta nhaa ponamalima horekawani.

Março tawiña

Julho nhaa n

Nhapi ta; Ago pikete

Like Koyali , neeni awakada liemakawa lhia ponama, mherapittinakatsa pakeetakani neeni. Nheette Ayali riko, linomanhette, kadzolheahã dzakale Koitsialirhe, hirapittinaa pakeetakani tsometsa ooni nheette dzakalenai yodza. Koitsialhitte kadzolheaha piketemiperi dzakalenai riko neeni kaa pakeeta hore nhaa ponamalima.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 28

Katsa n

Lhie li Nheet sa kini

20/03/2014 16:37:27


13 2

ponama

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO Koa padehiri liyo nheette likanakaika dzakaleetta ilhio Nainai nhaa manope haikothenai wanhenipe whaa wakoenai Baniwa nheette Coripaco, kanakaidali kani hekoapiali idenhikhetti riko, kawhikadanakottoa whaa nheette wanewikikhaa liko. Kadzo wakaitte kapidzo koaka padenhiri liyo nheette koadaka kanakaini nalhio nhaa yemakape apakoa liko:

Wakaitenipe maatshika padenhika ponama ilhio

Iñhawadattipe koawapaka, nhaa liinaka paira naana, nheette nheta tsakha littii; Liphe: paapanape pemakaroaphida liko paitsalekawawa, iita ipananape, mokotophe, padekaroda: kinikhi, iitsiri, miitsi, padee liinakawakatsa nheette apaana haikothenai, manopepha, koaka tsa kanaikairi padeeka inipo liko, nheette padeñapaxopape pamitekaro nhaa ttephe;

Perfil da paisagem por Plínio Pedro da Silva/ISA, 2007

ama gues alieni riko

Nadzakaledape nha haikottenai podaliwa; Nakoaminaa nhaa idenhiketti ikanakaitakape lia ponama, neeni nhaa padenhinhi lhinaana liko tsa, nheette koame kadanako katsa, Kadzoaha: Phetakaro nhaa liinaka paiñhawa, podaliwa nheette khoepaniwa, kametsa kainakaniri tsani. Kadzo liphedzo pattaita pakeetakani koameka danako katsa pakanakaitani padenhikaro liyo.

Lhinaana phetakani (liemakanaa) Kadzo likaitekapidzo ikaitekaite, koameka likapakaa lianhenida linakoapanina, lhinaana liemakanaa napekoliko nhaa hamoli nheette oniya. kainakaroa lhia ponama: novembro nheette dezembro ikerinina nako katsa nakeñoa namotto kawa nhaa liwata; Liiwianiri: janeiro nako panapenaa kawata kattoana, padawa linaka topeena, liwata ikakada netsa, liawa março naako, keena nawera liodza nhaa liwata. Natawiña kadaanawa nhaka liwi liwata liko. Março nako tsa, nakeñoa nattawiñakawa nhaa linaka. Apema pakapi keri natawiña kaawa.

Koadzo ponama waiñhaka Kainakaaniri lhia ponama, nhaa apadapaneetta naiñha 16 tsheeto. Lhiada iwakhetti keeñhe wakada lhia lhianiri dzamapi keeri, nheette 2 tseeto nakoami nhaa apadapaneetta mhiitsa nako. Phiome Iniali riko nheette likepe, wawaka phiome waiñhaka kadzoatañha 16. 640 tsheeto. Wawa karo lhienhe, wanheenitsa añha neeni kaawa dzawinai ñame weriko pakapa liemakawa lhia poonama, kadzo wakaite neenika 80 dzakalenai phiome Iniali riko, 13 apadapaneeta hakoami nhaa dzakalee.

Likapakanaa lhiehe Ponama pandzadaape hekoapi nheette koadzoka nheetaka nhaaha newikinai dzakaleetta Pãdzadaape hekoapi, lhie ponama neenikattoa horeni, lhiakoa dzakaleka Iñhaipani, pakapaka neenittoa hore lhie haikothena ñame liwadzakakawa.

Julho nheette Agosto keeri nako, katsa pherakaroaka hore ponama, hore nhaa nainaka. Neeni hore liana.

Aaha neeni tha nhaa apadapaneetta apawalhia hamoli ikoami, nadzeekataka nakinikirewa, naakakadanako madzomheni naakaka lhia ponama, naaka phiome, pedaliapi, omiperi tsakha. Kadzo kadanatsa wadenhika, ñame pakapa kanakaika pakeetakani.

Nhapi nako kerika, katsa hore phaka nairaka ponamaa phiome nha dzakaleetta; Agosto nakotsa, likeñoaka nawadzakenawa, setembro nako pakeeta nhaa piketemianaa.

Kadzo kadanatsa, linaka ikhette, kainaka nirini. Paitapenaa newikinai napedzo naakakana, nheetakaro nainaka, manopewali kadzoka nadenhika hore kadanako iidzakani, pandzadape tsakha nhaa pedaliapemi naakaka nhaa pomana.

Katsa nhaa likeerininaa, kewikaroani, kainakaroani nheete iitta karoanaa.

Kadzokaro wanhekaa aa neeniweriko ponamalima pakeetattoa manakaitsana, likoattoa namakapidzo nhaa dzakalenai nheette narikokoa nhaa dzakale ñameperitsa pakapa neeni ponamalima ñamekatsa paketani koame karomi katsani.

Lhie liphe pattaita padenhika liyo koamekadanako katsa apawalhia nako. Nheette padekarodapewa nhaa kinikhi, katsa pakanakaitakani papanakaroatsa kiniki, nanako nhaa março nheette Abril ikeerininaa.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 29

Nhaa maatshiperi padenhika wakapanipe nheette wadenhinipe whaa newikinai medzeniakonai, wadenhikanaa nanakhittenaa nhaa wadenhikale, wanewikika nako wakanakaita kadanakoni, kadzo wakapa kapedzo nhaaha: Watakhaaka nheette waakaka nhaa ponama yokandatti riko; Patakhaaka phiome nhaa liphe, padenhikada nako pamakali; Paakaka liihaka ikhette lhia matsiapene nheette matsiapi inana; Phetaka liihaka ñame kadanattoa matsiapena, pamatshiketa kana; Katsa nhaa maatshiperi wadenhika whaa newikinai, ponamalima liko.

Wakaitenipe matsiaka padenhika ponama ilhio Madzomheni aa dzakalenai riko topewerikotsa newiki nheette ñamewerikotsa tsomepe nhaa dzakale nadzawaka, kadzo dzakale Iñhapani, nhetaka nhaa ponama kanheketsa. Nheette aa dzakele horewe riko neewikinai, tsomepekawatsa neema nadzawaka, nalhio tsa nadenhika nhaaha matsiaperi tsa, lirhio haiko wakaitere: Paakaka danako kinikiwa, ñame paaka nhaa ponama pawalipe neematsa, nadia tsenakha kainakana; Ñame paaka lhia matsiapene inaka, ima mherapittina katsa phetakani; Phetakada nako nhaa liphe, pakadaa, madzomheni madaliphe; Ñame ponamape pha iidza kadanakoni; Apakoa liko kadaa phaa, ñame paakaka, phetta linakatsa, pakaite tsakha nhaa dzakaleetta.

20/03/2014 16:37:31


poopa

PAKADZEEKATAKAKARONA: poopa IDANAKAITANI: Aelson Garcia Brazão LIAKO | LINAWIKIKA: Baniwa | Waliperidakenai LIDZAKALE: Hinirhipani|Phitsiali riko

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

14

Lhia lin ana w kanaka pantti ome k nhaa y

Poopa ikeñoakawa Poopa likeñoa, liphomitte Ñapirikoli imhaitakadzaami lhia Wamodana. Aa lhimaita karoaphimi riko Kowai, katsa likeñoaka limottowa lhia poopa nheette tsakha nhaaha maawi nheette daapi...Katsa lirikoaphi limottowa likawa lhia poopa lioka eeno likolhe. Kadzokaro nhaa liiphe, kadzoka nakapakanaa iima liñaakaroni eno likolhe. Lhie kadzoni linoakarotha Ñapirikoli, lhiena lianheketsa lhia Kowai. Likada mitha liokawa Ñapirikoli akenhetsa limotoli nheette, oopi pida mitha maliomeni, hiretakami tha liñaa eeno ikhoetteni. Metsa kadzo Ñapirikoli yanhekapedzo, ñame liokaka likhale limakaroniwa. Kadzopia likeñokawa poopa lhia neeniri pantshette. Kadzo wanhekapidzo linakoapani wadzarokhaa liko whaa wakoenai, lhia likeñokaromi kadzokani anaha Hiipana ikoemheette, Ayali riko. Katseta paketa panheka namhaita karoni Kowai, kadzoxopa likeñoakawa poopa. Neeni tsakha panhe haapeka nadeenhika kadzo. Kadzokaro aa neeni pakapaka nhaa limheeni mhepanhikanaa peritsa, iima maatshiperi ka idenhika palhio phaa newikinai, ima nhaa manheni. Kadzo nakaitekapedzo linakoapaninaa nhaa yanhekape lhie kadzoni Kowai inoakatha likodawani, kadzokaro likeñoakawa lhia haiko.

Poopa hiapepe iodzawaka Lhia poopa haiko ñametsa ilhio yore liodzawaka, kadzoaha nhaa wakapanhi nheette wanhenipe waiteka nhaaha: Eeña lhia aapana poopa pakoakanetsa ikapakanaa poopa yapidza, kametsa lipoadzakaka, kaxadakani linana ipamodzoaka. Aaha wadzakale riko ñame koaka ikanakaita kanherini, kametsa pakeetakani tsiotsiopali riko hiipaika, iñapo hepoape.

Yoora madzo phette karo m phiom

Lhia poopa khantsa, katsa nakanakaitapha lika nhaa wadzakaleetta. Lhia linanapi liyapika liokaka 20 metro dzenonirhe, nhaa lipali imottokape hekoapi riko keewini hore lipali nako. Liemaka nheette pakeetani eedzawanako nheette heñami opiperi nako.

Yoora: apaan neetta tolepe peri aa

Liemakaawa poopa Iniali ihanipaka liko

Yoora maka p

Kadzo nanhekaaliko nhaa ikaitepekape, lhia poopa liemaka phiome aaha Iniali riko neenikawa eedzawa. Kadzo linaphiadzo Iniali wattaita wakapaka kalheka neeni eedzawakawani.. Aa neenikawa, pakeetakani ooni inomapi riko nheette iñapo liko tsakha. Metsa ñame phiomeka nhaa iñapo. Neeni tsakha ñameweriko liema, katsa liakenhe hamaliani kawani nheete kalittalima liko. Lhia poopa eedzawa iawakadate ikapakanaa.

Oopit madzo lhia na naika mawh

Aaha likepe riko Aiali nheette Cuiali, mherapittinaka phatsa paketakani, imaa nariko khape hamipa phaka lhia eedzawa kawani.

Liemakaawa tsometsa dzakale Hiinirhipani yodza Lhia poopa yemakana hiipai tsitamedali nako nheette paomedali neenidalipha aahadzakale idalhipa. Lhiana haikoka pakeetakani phiome dzakale idalhiapa, ñame pattaita pakaiteka koamekawa kanhekatsa. Pakeetakani ooni inomape, alaperiko, iñaponai yepoape, kametsa haape ñameka pakeetani hamaliani riko. Kadzo wakapakapedzo lhinaphia liko, lhipaite lhia dzakale tsotsa nenika hamaliani. Kadzo nhaa newikinai dzakaleetta madzekainakatsa naaka nheeta lhia poopa naamakadanakoni.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 30

Lika

20/03/2014 16:37:39


© Thiago Oliveira, 2012

14 2

poopa

A AWAK ADALIKO Likanakaika lhia poopa Lhia linana kanakaidali walhio whaa wakoenai. Nhaa wemakarodape, waapana whaa medzeniakonai katsa wariipaninika, waparakaro ttiña, kadzo lhia kanakaidali litarawakawa lipanana lhia pantti. Littaita tsakhaa pakanakaitakani pantti iwaiwa, liphe, riipa nheette yoora. Lhia yoora pamatsiatakarokoa phiome koameperi katsa idzaronhetti, inanitti panttita. Wattaita waniwetaka nhaa yooranai nakhoettewaka napoadzaka nakanakaika nako.

Lhinaana liemakanaa Kadzo lhia kapedzo wakanakaita lhia linana, koame kadanakotsa pattaita padenhika liyo, apawalhia nako. Kadzokaro phiome nhaa apadapaneetta nattaita nheetaka lhia haiko koamekadanako katsa nakanakaitani. Lhinaana koameka panheeka kainakanirini lhia haikona, kadzoaha: kewikanirini likeñoaka fevereiro keri nako, liawa março ikeerininaanako katsa pakapa nakakee nawa nhaa liwata, abril nheette maio keeri nako katsa natawiñakaroaka nhaa linaka, junho nako neeni nhaa linaka hipoledalipe nheette tsakhaa ewadalipe, agosto nheette setembro nako katsa nawadzakakaroaka kainaka nirini, outubro nheette novembro hore pakapa nhaa liekhe hiipairiko, neni tsakha apaana linaka, nakeri nako nhaa dezembro, janeiro nako matsiape nhaa linaka. Ñame pakapa kainakaroa matsiani.

Yoora peethekoa: lhia nadzaada kheentsa, nakanakaitanida nhaa iina, lhia madzomheni liemaka padanhette pantti iodza. Kadzo nadenikadanako phette, namakara padanhettenaa lhiadeniritsa. Kadzo nadenhikaa dorome karo maatshika nhaa peethe. Aaha phiome Iniali iyapika liko nakanakaitanda phiome nhaa apadapaneetta wakoenai. Yoora: lhia padenhinida liyotsa, metsa matsiakatsakha pedenhika nayo nhaa apaana, kadzo: maawi. Lhia yemakada nattiñhai dapanaliko nhaa apadapaneetta. Kalhe nhaa pantti iminanai, nakadakaawa nhaa namite, tsipalapi meettoleperi, meettadaperi, parato, kolienai, koopo nheette nhaa apana kanakaiperi aaha ttidzedapana liko.

Koadzoka pheetaka poopa nheette koa ikoawaleka

Yoora pawhakarokoa: Lhia yoora pawhakarokoa phaa neewikinai, littaita liemaka pantti iwawaliko nheette padaanhette tsakhaa. Oopittoa, nhaa pedaliape nadenhi liyo yoora ttidze iikaperi panttiriko. Kalhe madzomheni nakadade nhaa namatsokani, miitsi itodakape, nheette tsakhaa lhia nakadakaroda irawadatti yalakhi. Lhia pandzadape topetsa neewikinaika nhaa irhio lhiapepe. Lhiatsakha poopa nayoorataxopa kakoli iwaphi mawhainakaro tsani.

Wakathinata koadzoka whetakani, nanakhitte nhaa wadenhinipe wakapanipe, nheette lidoromeka liemaka. Iima lidoromeka liemaka kheedzadali ikoawale tsa nheette doromewada.

Perfil da paisagem por Agnaldo Braga dos Santos/ISA, 2007

oopa azão kenai riko

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 31

Koaka padenhiri liyo Lipananaa, pantti Pantti iwaiwa, hiipai ipedza 4×3 Yoora peethekoa 3×5

Koadzooka pakanakaitaka 7 - phaada, 8 m nayapika 8 - phaada

Lidoromeka liemaka 5, 10 a 20 walhia 5 a 10 walhia

4 - phaada

5 a 10 walhia

Yoora 1×2

2 -phaada

5 a 10 walhia

Pawhakarokoa 1×1

Pheepada pamoodzoa

3a5 walhia

Phepada poopa, limottokawa 8 –toita pamatakanitape.

Imaali maatshikani Halaaka pantti pootsiaaka nheette hamooka pootsiaaka nheette hamooka pootsiaaka nheette hamooka mhiñaka nheette pootsiaka

Likapakanaa limanopeka pandzadape nhalhio nhaa newikinai dzakaleetta Pandzadape hore natawikawa manope nhaa newikinai yemakape Iniali riko nheette likepe tsakha. Lhia limanopeka lhia poopa dzekainakadzawetsa pakeetakani, katsa lhiakanhe neeniweriko hore lhie hiipai kaidape (hamaliani riko), katsa ñame pakeeta horeni kadzokawani, nalhio nhaa newikinai yemakape neeni kanakaikani. Nhaa newikinai oophittetsa, lidoromekeena kadaliwalhia kadzani, nakanakaitadali katsa lhia poopa; nadenhikaro pantti, nadenhikaro yoora, pantti iwaiwa kaali ipedza, nawaikana, kakoliwa nheette phiome pha nhaa apaana idenhikhetti. Kadzokenani pakapa kanakaika pamatsiata kana, padenhika nayo kanheketsa, neeni minikarotsa lhia haiko tsomephatsa nanhikawa nhaa newikinai. Kadzokaro walhiotsa wadenhika liyo kanhekhetsa. Ima manopepha nhaa dzakalenai ñamewe rikoitsa pakeeta horeni.

Wakaitenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi tsakha poopa irhio Walhio whaa newikinai wakoenai medzeniakonai, katsa wakaitenipe maatshika padenhika, nhaaha: whetakadanako lhia haiko kainakaanirini, kainakakada nako nhaa padaliape nhadoanape; paakaka kadanako horewe riko neemaka nhaa poopa. Ima manopewali ñameka phetaphatsa nhaa paakanipemi. Nheette nhaa matsiaperitsa padenhika, katsa nhaaha: Pakapa matsia lhipaitena khaleka padzekatakaroa phiwa kiniki ñameweriko phatsa hore nhaa poopa; pheeta nhaa poopa neeniperi ima kanakaika watsana; ñame koada paaka nhaa pedalianape maatshiperi inana; ñame paaka nhaa pedalianape kewikaanirina. Lhia wanheakakarokhawa wainaiwaka whaa medzeniakonai, wainaiwaka whaa apakoetta, oopittoa matsia nainawaka nhaa newikinai, ima wakeñoakawalhi ttoa wa whaa medzeniakonai, nenika nhaaka wahipaite wakhoettewaka wanewikika nako. Pandza lhia yanhekhetti lhiapepeda oopi wamakoadatani, nheette topetsa nhaa yanherittoani. Pandza poadzenakha weemaka wadzakale riko, wamatsiataakaka pida mitha nakadzodzo nhaa yalanawinai. Kadzokaro, walhiokarotsa matsiakatsa wainaiwaka whaa newikinai, apakoetta nhette liemakawa, kanakaika wanheeka nhaa wakaitenipe matsiaka padenhika nheette watañetaakawa naapidza nhaa pakoetta nhette tsakha liemakawa lhie wakanakaitanda.

20/03/2014 16:37:44


pipiri

PAKADZEEKATAKAKARONA: TEMA: açaí dopiipiri mato IDANAKAPENI: AUTOR:Gleibson Orlandoda Andrade Silva Fontes Fontes e ETNIA Wanderson | SIB: Baniwa Rodrigues | Hohodeni Venâncio COMUNIDADE: NAAKOUcuqui-Cachoeira | LINAWIKIKA: Baniwa | Ayarí | Hohodeni| Waliperidakenai NADZAKALE: Hinirhipani

© Beto Ricardo/ISA, 2000

KINIKIRIKO

15

Lika nai

Lhia pi ripako waro) naipe Lipedz nida li awaka pakad

Pipiria katsa k nheett

Piipiri phena datti, p

Liodzawaaka limanopeka piipiri Kadzokenani lhia Ñapirikoli, lhitadawa liomaka lhitaka lhia piipiri, Maliwheri yodza. Kadzoina, keena lipadamakawa koopaliwa, lirowa lidakinako, Maliwheri hiphewida pekoliko, lia linai likinikire riko. Liokaka nerhe, keena limakaka lhiawa, likapakaro khaleka Maliwheri ya hita piipiri. Likapa Maliwheri hiradekawa apana haiko nako, lhitade piipiri lhiemade liñhawa. Nhewadewa nhaa liiñhakadope hipoarikolhere, keena Ñapirikoli ikadaka nhaa kawipe, nadekaro likhale nhaa liñhaka dopemi likhalewa. Kadzokenani, Ñapirikoli hita nhaa liñhakadope kawipe idenhi, keena liemia kaa lianhena, lhiada nako kamena kaika khedzako lhiwidaliko nheette lhiematha khapani:

Aa likeñoa kawalhiwa aapapi tsani iraidalipe. Maliwheri yakadzami Ñapirikoli irhioni, lhiawalhi nakeñoawa nhaa limanopeka lidaa nako, nhaaha: Eewapi, haalepi, heema hipa oo irhaaipi, popathe, nheette dzakapi. Wakaiteka nadzawaka nhaa piipiri nakapakanaa lipoadzaka nako. Limakadali ka nako linaka, makadalipe oo tsodalipe kani; naonhiaka nako, ima lhia piipiri meettaperi katsa matsialika padenhikaa pipiripewa, nheette kepe tsakhani. Piipiri onhiaperi meepetsani, ñame matsia pipiripe kani, metsa matsiaka padenhika irawadatsiwani. Madzomheni pha pakapaka nhaa eewadalipe nheette iraidalipe. Papipenaa nako neeni nhaa linaka tsodalipe (likoine) meekheperitsa, padzanawa kehetsa paiñhawa. Madzomheni phaa pakapaka nhaapepe iraipipe nako.

- Aaaaa avoooo!!! Nhowida ikakaweehe. Maliwheri ikapa kadzokani nheette liako: - Matsia pirhiokani Ñapiriko. Kametsa padzenaka pha thoimete kanhetsera!

Piipiri Ikeñoakawa

Maliwheri lhieko ipatoita Ñapirikoli hiwida, hamakaro kaiwikani. Kadzokaro kapottsitakoi phewida lhipakaromini.

Likeñowa lhia piipiri akenhetsa apapi lie liodza Hiipana, neeni apada hipada, Maliwheri. Katsa nhaa linewikitena linakoapani naa likeñoakawalhiwa: Lhia Maliwheri yemakada Hiipana poawalhema, Ñapirikoli liema Warokoa nheete Enowheri Hiipana pokoalhema (enokoa).

Kadzo kadzamini Ñapirikoli ikaite, koada liomali Maliwheri inai. Kamena Maliwheri yaaka lirhio piipirixi, lipiri lipanani likorodada ikoa liowhakhewa. Liapiñetakhe lhia Maliwheri ñamedalitsa matsia, lhiena linoakarotha Ñapirikoli liyo lhia paniatti. Metsa kanhekhe rikotsa lhie Ñapirikoli lidzomhetaka liodza poamitti.

Liminali lhia piipiri katsani Maliwheri. Hiipana poawalhema katsa neenikaa apaaphi likiniki, katsa lipanaka lhie lipipe. Katsa lhiawali nakeñoetaka lhia ikemakhetti. Enowheri yakadanako ikapa Maaliweri iikhale, neeni liako lirhio: - Maliwheri, phita noodza nhoita, noakaro watsa likoada pirhio piipiri. Metsa lhia paniatti ñamedalitsa nattaita nakathinataka koaka irhio, ñame tsakha naakani. Kametsa ilhioli piakani nhaa Enowheri nheette Maliwheri.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 32

Liphomitte, thewadzolhe, kawhikenaani, Ñapirikoli hiima palina yapoaka: - Iraika piipiri Ñapiriko! Iraika piipiri Ñapiriko! Ñapirikoli hiniko khapani lipietale rikhitte, lia likapa lipananomalhe, likapa horeka kainakaka lhie lipipe, narhoatsa hipairikolhe. Nanakhitte katsa nanoka nhaa lixi walhio whaa walimanai.

Neenikawa piipiri Iniali iyapika liko Likeñoa kawalhiwa lhia piipiri liemaka eedzawa hipaitenaa nako. Lidoromeka napanaka piipiri, neeni phiome Iniali iyapika liko dzakalenai ikoami, pakeetaka pakapa aa neeni weriko eedzawa. Khale neeni phaa eedzawa, meñenipha tsani, ima ñameka pakapa alape, metsa neenika matsia papanaka phiome nhaa paniattinai. Nhaa newikinai yemakape neeni, katsa iñhapali kani nheette nanhee koame napanaka lhia piipiri.

Kainak renina hiiri, p

Neemikawa piipiri tsometsa dzakale Hinirhipani yoodza Aaha dzakalee riko, Hinirhipani lhia ikatsa napananida phaa kiniki riko. Manope nhaa apadapaneetta ilhiokape lhie paniatti, kiniki eedzawaphiriko. Nhaana napananipe pakoakatsa kinikhi inai, doromenaa heñami keenani, katsa pakeetaka nhaa paniatti kanaikaperina. Lidoromeka likeñoakaro kainakani, likoadaka lhia peema pakapi hamoli nako. Pattaita tsakha pakeetaka lhia piipiri pantti pokodee, metsa tsophatsa limanopeka liodza lhia manakhe.

Dzawinai riko, khale neeni phaa kophe, nhaa newikinai yemakape neeni ñamephatsa napanakani, lima menaakhe nadali katsa papanaka linako lhipaitenaa kaidapekani. Liemakawa hamalianiriko ñame limottoitaka papanakadaa lhia paniatti. Lhia liemakawa ikeñoakada l likeñoakawalhiwa. Kadzo wattaita wakeetaka limanopeka liemakawa piipiri iniali iyapika liko poadza poadzame.

20/03/2014 16:37:51

Pada t riko p Padaa matsia


15 2

pipiri

© Thiago Oliveira, 2012

KINIKIRIKO

mato iipiri ontes tes e deni ncio Ayarí wa | kenai pani

Likanakaika lhia paniatti nalhio nhaa newikinai dzakaleetta Lhia piipiri napedzonida naiñhaka nhaa newikinai medzeniakonai nheette koripakonai. Aaha Hinirhipani hore nadenhika nairawani kapoadaliwa (padzawaro), nanhenidatsa nadenhika nhaa dzakaleetta. Nhaapia nhaa wawherinaipe nadenhi nairawa piipiri idawakape, lhia natsikhianida maapa yaana inai. Lipedzattoa natsikhietakani lhia piipiri nadzananida, littaita liemaka nadawanida likoadaka keri nako, oo namakarakani madalidaa hekoapi nako. Padawakadani lioma pamatsiata kani, kadzoaha, phetaka nhaa lipalhee (deriphe) pakadaa waliperi, pheta tsakha kamale kawapeni.

Likapakanaa pandzadape limanopeka nalhio nhaa newikinai dzakaleetta Pandza aaha wadzakale riko pakapa ñameketsa pakeetamitha kadzo limanopeka nalhioka pidzoni oopi. Oopi hore pia napanakani, nhette kainakanirini hore nhaa linaka nheette naiñhakani.

Pipiria irawadatti kapoadali mapaa, pattaita tsakhaa padzanakani, ima lhia katsa kapoa daliphaka irawadattika nadza nhaa padzawaro kainia (axia, kaliri nheette palana). Piipiri lhia iñhawadatti matsiadali nalhio nhaa newikinai, itsirinai nheette kophenai. Nhaa apadapaneetta nadenhi koamekatsa naama naiñhakani, irawadatti, piipiripe nheette nadzanakani. Kainakanirini itsirinai iñhatsakhani. Linaka lhia piipiri naiñha tsakhani nhaa kepireninai, nakadakeenawa naiñhani nhaa: neeri, alidali, phitsi, daapa, maaderi, hiiri, padawaphaa. Lhiada nako nhaa iwinitakape nainoana.

hi-

Pada tsakha pattaita pakañahawaka liyo nhaa koophe yemakape naroaphi riko patawiñanhi, nheette tsakha matsia pañhanaa kani paitsaleta xopawa. Padaa tsakha nanheka nhaa itsaletakape, natsikhiaka lhia piipiri nadaitanipe matsia iname inai oo kona nainoakaro kophe.

Lhinaana liemakanaa Keewikanirini agosto keeri nako, setembro nako, katsa natawiñakawa nhaa linaka. Outubro keeri nako, keena kathinaka nhaa linaka. Novembro nako, keena matsiadali pekeena nhaa linaka makadalipe, liphomittepi keena nakeñoaka matsiapekana paiñhawa dezembro nako. Neeni lhia matsiape karoa linaka, katsa nanako keeri ka nhaaha, dezembro, janeiro, nheette fevereiro. Março keeri nako liwadzaka kawa kainaka karoani. Aaha Hinirhipani nairaka pipiria yamoli riko naakaaniri nakinikirewa. Metsa manope walhia pakapaka kewikanirini ñameka lhiepa lhinaana. Agosto nako, neeni tsa newikinai irakape pipiria, katsa lhia ñamedali katsa wakaiteka kainakakatoani kakonadali, wanhekani koida.

ki riko. phiriko. ni, katnakani,

Matsiapeaniri nhaa linaka lhia paniatti, neeni kamena naiñhaka linaka nhaa iitsirinai, kadzo nhaaha: Neeri, Alidali, Phiitsi, Powe, Daapa, Maaderi, hiiri nheette tsakha nhaaha keepireninai kadzoaha Maani, Káawa, Palina, Kowhee, Kotsiba nheette Wiitsi. Lhia Powe kametsa liñhalika lhirikopa nheette liwata.

atsa li-

Neeni nhaa newikinai ñame nakeeta nanhe koameka napanakani. Kadzokaro lhia piipiri ñame pakoaka kainakana nalhioni nhaa ipanakapeni, neeni nhaa yanhekape kedzatsa kainakaka nalhioni madali walhia likoadaka walhia nako.

Koadzo Piipiri wakanakaitaka Lhia linhanipaka nakanakaitaka nhaa apadapaneetta poadza poadzame nakhoettewaka. Kadzo nakoanina nhaa apadapaneetta madzomheni nheetaka piipiri apawali mitsha nako, aape tseto (likoa 25 kg linhawiyaka). Likoa likoadaka litsia.

Nhaa wawherinaipe nadzanaka hore piipiri, nheette nhaa neetemi katsa nadenhirika nairawa. Lhia irawadatti kapoadali hanipa tsakha nadenhi kani, ima napodaletadeka kophe, haikotthenai nheette phiome iitsirinai lhiada nako nairade. Lhia irawadatti napedzonida katsani pipiria, lhia nairadeka, madalidaa oo likoadaka nako hekoapi koadzokatsa. Ima lhiawalhi napedzo phiaa narapaka nhaa irapakaatti wadzarope. Neemaka maloka liko, naira nawadzakakhette liaronalikhitteni (padzawarona). Pandzadape nhaa newikinai dzakaleetta tsopetsa nalhioka nhaa linana napania, apawalipeetsa nheetaka mitsha nakomi. kadzo wakaitekapedzo linako koadzoka naiñhaka. Kadzo likapakanaa pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleetta.

Wanhenitsa lhia aapapi keeri lideka likoadaka mitsha. Neeni kadzo, wanheeka nheetaka likoadaka tsheto apapi keeri nako (100 kg). Wanheenitsa lidoromeeka matsiapeaniri nhaa linaka dzamapi keeri (janeiro nheette fevereiro). Kadzo wanheka lhia koadzoka naiñhaka pawalhia nako nhaa apadapaneetta, liakawa 8 –ye tsheto (200 kg). Wanhenitsa nhaa apadapaneetta yemakape apakoeniritsa 17 namanopeka, neeni apanha mitsha nako naiñhaka watsa 17 –ye tsheto (425 kg). Aapapi keeri nako neeni nhetaka 68 –ye tsheto (1700 kg). Phiome naiñhaka apawalhianako nhaa apakoetta kadzoataha 136 ye tsheto (3.400 kg), nhaa apakoetta. Phiome Iniali iyapikaliko, wakaiteka neenika 90 –koa dzakale nheette tsokoepe waliwadzakaka, wakaiteka nakoaminaa neenika 17 nhaa apadapaneetta, neeni apanha mitsha nako naiñhaka watsa 1.530 –ye tsheto (38.250 kg) apanhamitshanako. Papi keri nako 6.120 -ye tsheto likoa, 153.000 kg linhamiñaka naiñhaka piipiri. Neeni wakaiteka phiome nhaa neewikinai Iniali iyapika likoperi naiñhaka 12.240 –ye tsheto apawalhia nako, likoa 306.000 kg nanhawiñhaka nhaa piipiri.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika nheette matsiaperi piipiri irhio Pantshette ñame wattaita wadanaka nhaa idenhikhetti wakaitenipe maatshika, ima lhia paniatti ñamekoa inako limatshika padenhika. Kametsa wakaiteka nanako nhapeperi idenhikhettika ñamekadanakotsa liminali imatsiatani. Iima neenika nhaa kainakaperi ipanaka nheette nhaa ñameperi. Nheette kametsa pattaita papanakani eedzawa nako. Kadzo nhaa apadapeneetta ñametsa horeka nadenhika nhaa kiniki eedzawa phipe. Nheette nhaa matsiaperi padenhika kainakakaro matsia lhia paniatti apawalhiape ikoame, wakaiteka nhaaha: Pamatsiata matsia lhia paniatti, matokhotaka naatsa; Pawa pakapa koameka papanaka lhia khedza karophatsa kainakakani; Makanee kenani heñami riko, papharaka minitsa lipokoderiko ñamekaro maliomeni; Pheta matsia nhaa linaka kainakaanirini.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 33

20/03/2014 16:37:55


padzóma

PAKADZEEKATAKAKARONA: TEMA: açaípadzoma do mato IDANAKAITANI: AUTOR: Orlando Irene Andrade Ortiz Fontes ROAKO | RONEWIKIKA: ETNIAMhedzeniako | SIB: Baniwa| |Hohoodeni Hohodeni COMUNIDADE: RODZAKALE:Ucuqui-Cachoeira Hinirhipani| Phitsiali | Ayarí riko

© Thiago Oliveira, 2012

A AWAK ADALIKO

16

Padzoma ikeñoakawa

Neemakawa nhaa papitaxopape (witto) aaha Iniali riko likepe tsakha

Neeni pia aapama Ñapirikoli iino Pomenhiere iito, katsa lhia naminali phiome nhaa papitaxopape pomeniperi awakadetta. Lhiawalhi tsakha neeni nhaa Ñapirikoli idzarope, lipedzattoa likintsidaka rhoa Pomenhiere iito. Nhaa lipitaxopape lhia Ñapirikoli madalianapia nadzawaaka. Roema kadzami Ñapirikoli iinai dorome hekoapi nako rhoa Pomenhiere iito, keena rottathaka linai nhaa lipitaxopape pomeniperi awakadetta.

Padzoma, Wamo padzomani, yaamo nheette Moolipi kametsa pakeetakanaa hiipai eedzawa iawakadatenaa liko. Kadzo pakapaka pedzo lhinaphia liko iniali iayapika liko, khaleka neenikawa eedzawa katsa pakeetaka nhaa nhapepe. Nheette aaha hamaliani riko kaidakawa hiipai ñame paketaka nhapepe. Nheette nhaaha apana: Wamo padzomani nheette yaamo, nhaa tsakha nemaka eedzawa nako. Lhia Yaamo madzomhenidalitsa pakapaka ooni inomapi iñawapo liko tsakha.

Roaako: - Ñapiriko, Nooma nowaka nhaa pipitaxopape pomeniperi !

Lhia Dzawira wittoni aapana haiko, pakeetanina hamaliani riko, kadzokaro pakeeta kani nadalhipa nhaa dzakalenai ñameweriko pakapa hore eedzawa.

Lhiepa khapani: - matsia haape! Kadzo lhie phiome nhaa madaliana lianipe rolhio rhoa lino. Rodee roinalwa nhaa ropitakaro nayo oñairhe.

Neenikaawa Padzoma tsometsa nodzakale idalhipa

Rodiakenawa rhonikowa roako, Ñapirikoli irhio: - Lhie pipitaxopa ñame pomenikani, nhoniri idzaropedzo. Likaa kha panitsa pide Ñapirikoli kaaroka liikami. Roako: - Pandza waakawa nhoniri idzakaleriko, neenidekha lirhio papitaxopape pomeniperi. Ñapirikoli tsakha, harame yoma ikapaka lhiepa rhoa liino naakaro liñhaweri idzakale riko. Apadaa dzolhena kena pida naakakawa liñhaweri ikhale. Naakakadanakowa matsia liwapakana lhia liñhaweri. Keena rokaite rhoa liito, koa ikhettekeena naa nakapa likhale, rokaitte matshittani ketsano, ima ñame lirhio nhaa pomeniperi lhia litsimare. Neeni, Pomenhiere ittatha hima kadalina liomaka, litsimare, rhoepa rhoa inaro kanakaika phiomena. Keena liwanaka lhia litsimare liakaroina lhitta linai naa, naakakenawa neenikawa nha lipania, keena likaiteka, nalhio: - Lhienhe molipi, papitaxopape nheette pakotshoxopa tsakha pawawa liko; lienhe padzoma, papitaxopa tsakha, tooli itape nheette pakotsho pawawa liko. Padeekana papitakaro nayo deepittoa. Nadia naaka nadzakale riko, nadenhi kadzo likaite kapedzo nalhio. Kadzo pomeni roemadeka rhoa Ñapirikoli iino. Kadzopia Ñapirikoli hitaka walhio lhia padzoma. Neni liako: - Kadzo noada watsa nalhio nhaa Walimanai.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 34

Namanopeka nakhoettewaka nhaa papitaxopape Nhaa haikonai napitaxopa nhaaka wapedzaperi wakoenai, katsa nhaa: Padzoma, Wamo padzomani, Dzawira wittoni, Yaamo nheette Moolipi. Padzoma: haiko tsonetsa imakaneka, likapakanaa tsophaipe tikitsa nhaa liphe, kametsa pakeetakani eedzawaliko, liemaka heñami opiperi riko nheette tsakha iñapo yepoape.

Aaha Hinirhipani idalhipa, nhaaha haiko wittope: padzoma, wamo padzomani, yaamo nheette moolipi. Pakeetakanaa makada lipokode riko awakadape, heñami riko opiperi nheette tsakha eedzawa nako tsometsa dzakale yodza. Kadzo pakapa kapedzo lhinaphia lhipaite dzakale, Phitsiali iyapikaliko hore phaa lhie eedzawaka likapakana. Pakapakaro neenikaa lhia padzoma tsometsa dzakale yodza, neeni nhaa padzoma yemakape tsometsa Loowi iipana yodza, neeni pia oopittoa awakada eedzawa, nheette naaka nakinikire wani pandza dzakale hipaitena keenani.

Lika

Oopit walhio nhaa h ikanak

Lhia Pi shokar henaka pha p pakap lhinap tsakha

Kadzo xopa t pape. kapoa linakoa

Apada kanaa, lirikod

Lhin

Pandz nai. M liyo, n wirhi i iawa n wawh

Waamo padzomani: lhie haiko makaneepha tsotsa liodza Padzoma, kadzotsa likapakanaa, makalitsani patsikota kadanakoni papitakaro liyo, liematsakha eedzawa nako. Dzawira wittoni: haiko tsonetsa, pakeetakani hamaliani riko, kaidape weriko hiipai.

Apaw karoa nawap Metsa, iri nha nhaa ju

Yaamo: haiko makane, nakapakanaa nha liphe tsophaipetsa padzomadzotsa. Pakeetakani ooni inomapi, nheette inapoliko nheette tsakha liawiñakawa. Moolipi: apakha daapi, kapalidali hiipai riko, litawiñawa nanako nhaa haiko makanepe. Pakoakatsa kakalikani liapidza Padzoma.

20/03/2014 16:38:02


ha neni ino-

zokaro zawa.

le

adzoawakzakale apika-

i nhaa pittoa aitena

padzóma

© Glenn Shepard, 2001

Likanakaika nheette koawadaka padzoma Oopittoa likeñoakawalhi linakoapaninaa, nheette pantshette kanakaidalika walhioni whaa newikinai. Kadzo opirikotsa, nakeñoetaka nakanakaita kani nhaa hekoapinai. Kadzo wanhexopa: likadzodzo lhia tsiãli nanakhitte nhaa ikanakaita kapeni yemakape liyo, katsa lhia Pinaiwali.

© Thiago Oliveira, 2012

akanaa iko inipepe. .

16 2

A AWAK ADALIKO

mato oma ontes deni Ayarí riko

Lhia Pinaiwali lirade, nheette likathade liwawa liko, kadzo lidenhideka likotshokaro liwawa liko, lipita, likotshoaka halewakalhe liyo. Kadzo madowhenakatsa lhia liwawa liko. Kadzo liemapiaka, nakaite lhia Pinaiwali walhipali pha phiome yoodza, nakaite linako ñametekatsa pedalia piani. Pantshette pakapaka lhia kadzokaro lidenhika, lhia Pinaiwali, a hipada nako Mapanai, lhinaphiami hipadanako newiki idaaki ikoayawani linomawa nheette neeni tsakha likathakaroaphi liwawa liko. Kadzokaro, lhia Padzoma pakathaxopa pawawa liko, nheette pakotshoaka xopa tsakhawa. Nhaaha apana wakaitenipe kadzoxopa tsakha, pawittotaxopape. Phiome nhaa wittonai pakoakatsa nakadaka matsia padaki, mattalikaikapoa kedza, nheette likada ttiime lhia padaki, metsa kadzoni panhekada linakoapaninaa. Apada likanakaika, nadzanakadanako nhaa kerawidzophe, matsiakeena irai kanaa, keena nherikaka lhia padzoma, natsikota koya likoni keena naroka lirikodani nadzananida, litakhakakarowa lhia kerawidzo.

Lhinaana liemakanaa Pandzadape pakapaka ñameketsa koada nhalhio nhaapepe nhaa newikinai. Metsa nhaa wawherinaipe nakanakaitakani halewakalhe ikoami napitaka liyo, nakotshoka nadaki liyo, liphomitte nheniko nawhawa nhepakaro hiwirhi ittipale, kedzako karona, naade nainawa naphianhiko (talewa), naphiawa nawapakadaana pidzomeni, kadzo pia nadenhi liyo padzoma nhaa wawherinaipe.

Wanheenipe maatshika padenhika nheette matsiaperi tsakha padzoma ilhio

Koame pakapa likapakanaa limanopeka pandzapape nalhio nhaa newikinai Kadzo pandzadape, ñametsa pakapa koaka ikanakaita lini. Kadzo wakapakapedzo wadzale idalhipa pakeetakani madzekainaka tsa. Horedali lhia padzoma wadzakale riko nheette kadzotsakha nhaa apana wakaitenhi. Kadzo tsakha phiome nia Iniali iyapika liko nheette likepe tsakha. Lhie kadzoni ima nanoka waikalhe nhaa nadzekatanipe fabrika liko (sabão). Kadzo nayo wadenhi nhaa wakanaikaita nipemi ikoawale nhaa haikonai. Nhaa inokape fabrika likhitte katsa nhaa: sabão, sabonete, sabão em pó, phiome pakotshoxopape.

Kadzo whaa newikinai aperiaha, ñame pakeeta pakapa idenhikhetti maatshiperi padenhika lirhio liemakaro lhia padzoma. Kadzo tsakha ñame kapedzoitsa koaka ikanakaitani, ñame wattaita wakaiteka neeni kaa maatshiperi padenhika. Metsa neeni apada wakaitenda, kadzo maatshidali padzekataka padzoma ilhio, kadzo paakakada nako awakada kinikiwa, aa neenikawa hore nhaa padzoma, patakha kana makadatsa, ñame koa padenhiri nayo, katsa maatshirika. Kadzo matsiaperi tsa padenhika, wakaiteka pakapakaro matsia paamakada nako awakada kiniki waliaphi waa, paakaka ipedzattoa palhiotsa phetaka nhaa kanakaiperi palhiwawa. Iima anaha paakali neeni kiniki, panhekaa manopeka kanakaiperi palhio pattainipe phetaka paakaka ipedzattoa. Kadzo wanheka pedzo, wanhiakakarokhaawa whaa medzeniakonai, nakhoettewaka nhaa wanewikika wakhoettewaka, ima lhia wemakawa nakoamikaani nhaa naadzawaka nhaa wanewikika, watañetakaro phiome wemakawaliko wakhottewaaka.

Horekawa pakeetaka lhia padzoma yakaapha awakada liko, aa ñamewerikoitsa nadenhi kiniki nhaa newikinai dzakaleetta.

Apawalhia nako koamekadanakotsa phetani, ñame pakapa lhinaana phetakaroa nhaa. Ñame pakapa yanhekhetti koameka kainakakani, ñame tsakha nawapa nakapa koameka liemaka apawlhia nako lhia haiko nhaa wakoenai. Metsa, neeni wanhenida whaa wakoenai waakoliko panalia, katsa nhewakaaniri nhaa haikonai iphe, namottokarowa nha waliperi, kadzoni nanako keerika nhaa junho nheette julho. Kadzo minitsa nakoani apawalhiape nako.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 35

20/03/2014 16:38:05


17 2

aracu hiipai

PAKADZEEKATAKAKARONA: hiipai IDANAKAITANI: Geraldo Vargas Garcia ROAKO | RONEWIKIKA:Baniwa | Hohoodeni RODZAKALE: Sitio Caju Ponta e Ucuqui Cachoeira| Uaranã

- Kowai lhiehe? Makadatsera ñametsaa kadzoka Kowai haa!, kaatsa kowai haapedali ka nhoa!.

Hiipai ikeñoakawa Wanhekaaliko wha Baniwa, opiittoa, lhia likapakana lhie hiipai kadzo apakoa poalidzo pamerakarokoa lhiinipaka. Kadzopia likapakaanaa hiipai nalhio nha wapedzaperi. Lhiawalhipia, lhia hiipai kaminali daalina. Nhaapia nhaa wapedzaperi opiperi nanheka nhaa hekoapinai. Nanakhitte kakonaitepha, katsa lhia wawheri Ñapirikoli. Neeni pia tsakha nhaa malinalieni. Doromedzolhena neemaka, walhipapenai naawa nhaa yenipettipe (malinalieni). Kadzodalitsa liadekawa lhia nhaniri lidenhikale rikolhe, paandzadzo tsa, naakadana kodewa nakaite minitsa nhaa neenipe nemakarotsa panttiriko nadenhikaro nhaa nadenhikale kanakaiperi hekoapiali. Apawalipe, nhaniri ikaitepede nalhio wamodana inakoapaninaa, apaita itawiñakada ñapirikoli yapiñetakhe nakhitte. Nheette likaite yakotti meedzenika danakopia lhie wamodana (kowai) Ñapirikoli iipiri lia liema apakoma liko (eenoliko). Apawali dzolhena yenipettinai (malinaliene) itopika kowai, kadzotsa nakaite kapidzo nhaa nhanirinai. Nheette nakeñoa khaapani naaka naama, aini dzoite lipitana madeñhali. Nhettakhapani pida apada akhepida, nakadakarodawa nhaa madeñhalinai, keena naitaka naika, khemakaro kowaidzo nhaa. Narapakhaapani nakeñoa. Liyo nakeñoetanida nhaa yenipettinai hoiwi nakapaka, nadeenhika kowai. Liphomitte naketakadzami lhia natopikada, heekoapi ikoami natopikakani, nakanhekanai iphomitte nakadzami naanhiwa awakadaliko oo kiniki riko. Dorome hekoapi iphomitte, hoore topikai iphomitte tsakha nhaa, wamodana yapiñeta iñhaataka nalhio nhaa yenipettipe, lhia kowai haapedali, likapa lhie naamakatsa nakapakani. Kadzoxoopa, apawali heekoapi, lidia kathinani lirikoda hekoapi keehe, natopika kadanako pamodzoa. Kathinakada nakoni, kadaawaka pida heekoapi (dzaaliimekani), liwhietakaro nhaa yenipettinai, lhiawalhi pida madzakanidalitsa kamoi , ñaame pia pida neenika deepi. Liokakadanakowa, Wamodana ittathakhapani nhaa yenipettipe: - Kaphaa yanipettipe koaka ideenhiri? Nheepakhapani: - Ñaame koaka, wadeenhikatsa kowai!. Nheette wamodana yaako: - Khaale tshaa niahaa? Nheette nako; - Aa naaina akhepida liko! Likapa, nheette lhiepa:

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 36

Nheette yenipetti ittathakhapani: - Piapoa khette wheemawa. Kowai hiepanaa: - Khaa pandza? Ittaitaka watsa iitakawa madaliwalhia oo likoadaaka hamoli, ñame iñhaka tsoo koaka? Lhiadanako, yenipettinai hiepani: wattaitheeni!. Liphomitte kakopeda kadzaamina, keena Kowai ittamaka: - Moooo! Liñhaatakhaapani, likaphiwida pañhataxoopa madzakani nanako nha yeenipetti, likeñoakhapani kako kani, lípittana lhia liako maaliawa wakolikhite. Phiome lidaki kakokani poadza poadzame. Kadzokadanako pida lhienhe hekoapi liixawa lhia wakapali pandza,limaaleami iyo pida lhiehe kowai yako.. Kadzo pida lhie hiipai paphianidadzo ixawa kadzo balão dzo. Kadzo likeñoakawa haanipaka lhiehe hiipai.

Wakaite tsakhaa linako liakaawa lioketakawa hiipai eedzawetta liapidza hiipai hamalianitta. Khale paketa nhaa lihaikotena, kadzonha: ponamalima, waapalima. Lhipaittenaa lhiapepeda, katsa nadenhirika nhaa newikinai, yemekape ñameweriko pakapa eedzawa, kadzo nakadzo nhaa yemakape Dzawinai riko. Lhiapepeda hiipaika ñamedaliphatsa kanakhenaa nalhio nhaa paniattinai iima kaidapedalikani. Kadzokadanatsani, nakanakaitakani napanakaro kiniki nheette maawiro. Lhiapepeda hiipaika aaha wadzakale riko wañhekani kamokoni, wakolikhitte wakaitekapoa komokokani. Heñami hiipaitenaa lihaikotenaa ttomoperitsa, metsa lidoromeka littaita dzenoni peka nhaa haiko. Lhia heeñami imottokadawa liphomitte pakakadzaami nhaa haiko makanepe (eedzawa). Liphomitte kiniki kadzamini, dorome hekoapi dzolheena, lidia tsenakha matsia papharakaro tsenakhani kinikiwa. • Nhaa limatsikhe heñami, katsa nhaa: daapinai hitsiakape (waroñhepi, doopottipalekha), nhette nhaa limatsikhe likeñoethe lidoromeeka napañawa, namottowa nhaa haikonai makanepe dzamaanaxopa limatshika, kadzoanha: wiirali, dookoli, waana, eettipa, kamakaali, poixeni, tewirhi, toporoda. HIIPAI HAMALIANITTA

Hiipai yodzawaaka Lhiaada linakoapanina wakaitepe koameka hiipainako iodzaawaka Nakaitekaa liodzawakaa lhia hiipai nhaa wakoenai, linakhitte likaapakanaa liawakadatenaa nheette tsakha likanakaikanako. Nhaa neniperi hiipai anha liyapika wemakawa liko, katsa nhaaha: hiipai edzaweetta, hiipai hamalianitta nheette hiipai alapeetta. Katsa wakaitekaaka lihanipaka phiome nako Hiipai, wha medzeniakonai. HIIPAI EDZAWEETTA Likapakanaa haiko makanepe dzenoniperi iwakadatenaa. Neenipha napoaadzaka wakaitenipe nanakhittena nhaa yemakape haiko iwekakapewa eedzawa liko, kadzoaha: awiñalima, mokolirima, moolirima, daapirima, poopalima. • Nanakhittena nhaa wakaitekaa awakadanako, waniweta nha hiipai nadzawaaka, kadzoaaha: Hiipai tsitamedali; manope liodzawaaka liadaanako, wanhenipepha katsa nhaa: ewhaadali, iittadali, aamodali, iittadali. Nhaaha hiipai irhiokada hore ikhenakhenataakada nhaa paniattinai, horetsakha nakanakaita kani nha wakoenai, napanakaro nakinikire nemaxopawa. Wakaite tsakha koaka nhaa paniatti, pattaitanipe papanaka lhiadanako hiipai tsitamedali, kadzoaha: maapa, palana, kaliri, aatti, piipiri, doomali, kamhero, hawadza nheette aaxi. Hiipai paomedali eedzaweetta; haikonai dzeenoniperi iawakadatenaa tsaakha, poadzadalitsa ikapakaana liodza tsitamedali, imaa pholomedalikani, lidakidalitsa, kadzo likapakana tsitamedali kaidapedzo, metsa ñameka kaidapeni. Nhaa yanhekape wakoenai katsa nakaiterika kiniki ikoawalepe ka, imaa matsiaphaka paapanaka kiniki liima paomedalikani. Neeni nhaa likapakanaa liadaanako, kadzoaha: ewhaadali, iithaadali. Katsa hiipai napedzondapha nhaa wakoenai, iima pattaita papanaka phiome nhaa lipanianaa kiniki.

Lihaikotena ttomoperitsa, manope namanopeka nhaa liawakadatenaa lhiatsakha, panhenipepha katsa nhaa: maarolima, dowiririlima, heridzorolima, waittiirima, ttiñalima, koliwaipalima, anerima. Nhaaha awakadanai tsootsa napoadzaka nadzawaka nhapaitenaa nako, pakapanhi: kaida phiadali, kaidape, kaidape potsiadali. Wakaite kana hiipai ñameperitsa papana paniatti neni. Metsa kanakaiperi kaa nhaa, liawakada tena iima katsa phetaka nhaa apadawa kanakaiperi padehixopape pantti. Liawakadatenaa nako tsakhaa paketa manope hako tapeenai.

Hiipai alapeetta Dzamada likapakana liodzawaaka liawakada tenaa. Aalape eedzawetta nheette dzawinai. Lhia alape eedzawetta likapakanaa liawakada tenaa pamodzoa peri dzenonika nhaa haikonai, nheette dzenomi phaa linomapi ooni yodza. Katsa lirikoda pakeeta nhaa, manakhelima, popalima, dzeeka, itawa, adapena, apeña, daanada. Nhaa haikonai neniperi kanakaiperi nemakawa liko, ima nhaa nainaka iñhawadattipe kana walhio nheette kophenai irhio tsakha (hanipalia). Likapakanaa lhipaitenaa kalhiadali dekhai, manope tsakha liodzawaka lidaa nako, nhaa wanhenipepha: iithamedali, haaledali nheette eewhadali. Pakeeta tsakhaa dekai padehixopape akhepanai.

© Thiago Oliveira, 2012

© Thiago Oliveira, 2012

OONIRIKO |

H I I PA Á IGNUAAI

taali

Neeni kawa nhaa hiipainai Iniali riko nheette likepe Iniali yonitena liko pakapaka ñameka horedali lhia hiipai eedzawa. Lhia pakeetheni pha tsometsa neepoalhe nhaa likepe lhia Iniali. Liyapika lhia iniali, hiipai eedzawetta pakettani padapenaa dzakale idalhipa. Kadzo wañhatakapedzo lhinanaa papera liko: Iniali pokhoette pakeeta hiipai eedzawa, tsometsa liodza Wanalianaa. Phepada penaa, likeñoa Kamokodenhitte liawa, Aapidzapimi rhe. Paida likeñaoka Hidzapada liawa Coraci Iniali poawalhe. Aa likepe riko, hanipapha pakapaka eedzawa Cuyali riko. Ayali riko lhia eedzawa paketakani poawalhe phaa likeñaoka Tharanhaitte liawa liepoalhe. Lhinipaka lhia wemakawa, hanipapha paketa lhia lhiewakakawa eedzawa hamaliani yapidza (kamokoni). Lhia lhipaiteena hore nakanakaita kani nhaa newikinai yemakape ñamewe riko pakapa eedzawa khentsa. Nheette Hamaliani hiipaittenaa ñame dalitsa papanaa paniatti neeni, katsa keñeniwe riko phaa pia oopi. Añha dzakalenai tsome peritsa aalape dzawinai yodza, ima nhaa hiipai thewakakana hanipalia, yakaa nhaa kiniki dzakale yodza. Lhiada liko neeni nhaa hiipai dekhai.

Neeni kaawa nhaa hiipainai Akayo Hittakonoma nheette Hinirhipani Akayo Hittakonoma nheette Hinirhipani nemaka eedzawa nako. Dzakale ipokode riko neeni nadenhikawapia hore kiniki, pandza naa heñami. Kadzokaro neeni nhaa ilhiokape nakinikire tsometsa, heñamiaphi petsa. Nhaa kiniki eedzaawa phipe, paakawa napowana liko 15 oo 20 minuto paaketa karona nhaa. Kadzo phitsiali inomapi riko, katsa paketaka lhia hiipai aalape eedzawetta, likeñoaka Mhaitsianhaa nheette liokatsa Eewhepa nerhe. Nhaa hamaliani hiipaitena pakeetakana nadzawaka liko nhaa awakada eedzawa tsope phaatsa. Nheette Dzeka likomi poawalhe, paketapha hanipa eedzawa tsophatsa phepada penaa hamaliani tsopetsa.

Nak mak

Nhaa Hiipai kawhik nheett

Nalhio neeni wa na pakeñ mittee kanaka paketa heridz

Nheet

Phiom wawin ni man

Apada akheep nhaa a

Lhin

Walhio oli, oo ima na

Kadzo setem bro na katsa p abril n

Heñam lia ago vembr

Alape dzawinaitta, likapakanaa lihaikotena ttomo peritsa, nheette yawiña kapewa khedza, iima ttomo phakatsa lhia linomapi ooni yodza. Añha tsometsa dzakale yodza ñane pakeeta kani. Lihaikottena nako, paketa lipoadzaka, nemakawa nhaa liawakadatena: kadzalirima, dzekalima, yawalirima, kadanalirima, mainirima. Lihipai tenaa kadzotsa likapakana likadzodzo hiipai alapetta eedzawa likoperi.

Paden hikaro karona idenhi

20/03/2014 16:38:19


hiipai

H I I PA I N A I

17 2

© Thiago Oliveira, 2012

© Thiago Oliveira, 2012

iipai arcia deni onta ranã

tte

hia pahia inio wazawa, liawa, walhe. o lhia oalhe.

dzawa i nhaa Hamawe riko hiipai neeni

ono-

zakale . KadNhaa aaketa

wetta, ani hiphaatphatsa

Padenhinipe matsiaperi hiipainai irhio

Nakanakaika nhaa hiipainai walhio nhaa yemakape dzakalenairiko

Ophittetsa neemaka nhaa wawherinaipe katsa nhaa iñhatakape koameka padenhika nayo nhaa kanakaiperi, kadzodalikarotsa manakaika nhaa manope koma irhio. Kadzo kinikiapani nako kametsa nakaite rika:

Nhaa hiipainai, katsa lidakiikaa lhia wemali inaako (kawhiperi, mawhiperi). Hiipai nako, nakoaminaa nhaa liodzawaka lhipaitenaa, katsa liwekeeta kaawa kawhikali nalhio nhaa kawhiperi, katsa nhaa: medzeni, -tawiña, -wékawa nheette maliomenhaa.

Padenhi panhekaroni, pomena liko: pamatsiata karo matsia lhia kiniki, phamaitakaro lhinaana liko, ñame pakeeta makadatsa;

Nalhio nhaa medzeniakonai nakoaminaa nhaa hiipainai, wanewikika khaa liko neeni nakanakaika. Wadenhika hiipai nako wakaiteka, nhaañha: hiipai eedzawa nako, wadenhika paniatti kinikhi naako, wemaxopawa; padenhikadzami pakeñoa, pattaita papietaka tsenakha heñamiaphi, manope walhia iphomitteena; hiipai eedzawa nako wakeeta manope padenhixopape pantti, kanakaiperi, kadzoañha: ttophi, daapi, itanali. Hamaliani hiipaitenaa nako, paketa tsakha nhaa padenhixopa pantti, kadzoaha: ttiña, dowiriri, maaro, heridzoro.

Walhiotsa wañheka matsia linakoapaninaa, wadenhikaro liyo nheette wapeko karoni kadzo lipirikanaa dzo;

Nheette alape riko, katsa matsiakawa paitsaletaka hanipalia. Phiome kanakai kaa lhia hiipai, katsa wadenhikaa inipo whaa neewikinai wawinita karo, nheeta tsakha waama karo nhaa haikothenai paiñhanipe, neeni manope tapenai wahenipe. Apada nadenhinida liyo nhaa opeperi medzeniakonai, katsa napatshiaka akheepanai, nakanakaita nipe manope idenhikhetti ikoawale. Nadenhi karo nhaa akhepanai nakanakaita apada hiipai likoawale petsa, liepitana deekai.

Lhinaana liemakanaa Walhio whaa medzeniakonai, wanhekaa dzamada lhinaana apawalhia (hamoli, ooniya) kanakaiperi wadenhikaro hiipai nako, kanakaiperi nhaa lhinaana ima nakitsidataka phiome padenhikada nako kinikiwa. Kadzo eedzawa nako, katsa pakeñoaka ipharaka khetti agosto nheette setembro nako. Outubro, novembro nako, katsa paakakaroa akapi, dezembro nako, katsa pakada kaa toa lidzaami yokandatti. Janeiro, fevereiro nako, katsa pamhaitakaroa kiniki. Papanakaroa, katsa nakeri nina naako nhaa março, abril nheette maio. Heñamiaphi poadzatsa, papharaka karoa nheette pakakaroa likeñoaka, julho lia agosto nakolhe, setembro nheette outubro katsa pamhaita karoaka, novembro nheette dezembro papanakaroa. Padenhikaro nhaa akhepanai, nakaitte nhaa yanhekape, lhia lhinaana padenhikaroa katsa hamoli riko, iima mettakaro matsia nhaa dekaidape pamhaita karona liriotsa matsia dawakaapi kani, iima ñame littaita iidza kani. Katsa nhaa idenhikhetti padenhipe nhenaana liko.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 37

Pandzadape kadzo hore kapedzo wakanakaitaka nhaa idzaroañhetti inokape fabrika likhette, wadzakalepe riko walhiotsa wanheka nhaañha:

Paitsaleta, pawinita kawa liko ñame pattaita papekoka pila, dzakale ipokodee riko tsakha; Wema kawa liko kadzoaha: pantti riko, awakada liko, ooni riko nheette kiniki riko ñame wattaita wapekoka lixo, yalanawinai idzarope; Pañhata karo nakapa matsia nhaa yenipettipe, khaleka napeko nhapepe lixo ka;

Koame pakapaka pandzadaape paketakaa hiipai eedzawa Idenhikhetti hiipai nako wakaitekaa linako lhia kinikiapani, wakaite dzamada likaapakanaa liodzawaaka: ñameweriko pakapa tsomepe dzakale nheette tsomepekawa nhaa dzakalenai. Wakeñoeta, wakeetaka hiipai, aa tsometsa Akayo hitako noma nheette Hinirhipani yodza, kadzo neemakapedzo horewe riko hiipai eedzawa, nheette piketemiperi dzakale kaana. Lhipakawa nanhikaawa nhaa dzakaleetta, lhipa hanipa, likeñoawa Phitsiali manheette, liawa liepoalhe, opittoa neeni pia hore dzakale, pandza ñametsa pakapana. Katsa phiome liyapika paaketaka hanipattoa phiome nhaa hiipanai. Kadzo tsakhaa tsometsa dzakale yodza, neenittoa hoore phiome nhaa hiipainai. Apadawa dzakalenai riko, kadzo neeni kawa nhaa dzakale tsomepetsa nadzawaaka tsookawatsa lhia hiipai eedzawa, lhiadawa liko poadzatsa likapa kanaa. Natawiña horephawa nhaa neewikinai apakoetta, katsa nakanakaitaka hanipa hiipai, nadenhi karo nhaa nadenhikale hekoapiali, namatshikaka phawa tsomepe kadanakotsa nhaa dzakalenai: ñame koame nadenhika kiniki, itsiripekana, naitsaletaka yakaa phatsa nadzakale yoodza. Kadzo pakapaka pedzo, linaako kalittalima (dzawinai) oopi keñeniwe riko pia, pandza nhaa newikinai yemakape dzakalenai neeni kawa nhaa hiepakape nheetada hoore lhiadawa liko kalittalima, nawinitakaa naiñhawa nawaketaka kadanakowa. Kadzokeena nii, nakapakana nhaa kanakaiperi yemakape neeni nheette lhipaite nako, tsokadzawa phetsa nakeetakana nhaa neewikinai.

Maatshiperi padzeakataka hiipanai irhio Phiome weemakawa liko, ñame pakapa yokakhetti horedali. Pandzadape lhia yokakhetti horedali, maatshidali kani hiipanai irhio, katsa lhiakanhe yokakhetti nadenhikaro koakadaka navenderiwa, kadzo pakapa kapedzo nhaa: natawiñakaro heema – idenhikhetti ñame dali wadenhi whaa medzeniakonai. Wattaita wakaiteka ñameka pakapa wadenhinida maatshidali hiipai irhio wadzarokhaa liko. Metsa lhiawali, nakakawalhinhaa inokape yakhette, pakapa poadzaka nakawa nhaa dzakalenai, nakakawa nhaa nadenhikale fabrica liko peri, kadzoaha: tsako dzekadape, tsipalanai, piilanai. Naakakada nakowa nhaa idzaroanhetti nhapepe, katsa medzeniakonai ipekoita kanaa kalhe katsa, phiome koamekawa katsa.

Pikeetemi, hore kada lhiapepe dzakale riko, palhio tsa pamatsiataa kakawa pakapa karo koameka papeakoka matsia nhaa kawhainaperi, tsokaa ttoana tikitsa limatsikanaa, nheette ttamhiatsa pamatsiata kani;

Koameka padenhika painaiwaka phaa neewikinai, apakoetta peemakawa liko

Manope kadzokani iima ñameka naanhe nadenhikaa maatshi padaki irhio (idzamikatti), nheete tsakhaa phiome nalhio nhaa kaawiperi yemakape hiipai riko.

Phiome nhaa linawikitenaa lhia Iniali nheette likepe, opittoa nanhepiattoa nheette natañetapiattoa lhia nahipaitte nanewikikha nako. Nakoamina nhaa nanewikika nalhio nanakoapaninaa. Wanhemitsa, likeñoeta kawalhi liomaka hiipai, lhia Ñapirikoli liaka nakoami nhaa newikinai nakhoettewaka.

Lhie lixo pandzadape wadzakale riko whaa medzeniakonai lima kema pakapaka, kadzo kada naa mitsa liakawa, ñamekada wamatsiataaka linako koame karo wadenhi kaana, whaa dzakaletta, aphattoata hore watsa wheraphitaka wamatsiata karoni.

Nakoaminaa nhaa newikinai natañeta pia nhaa kaakonaperi yarodattinai. Ñamekada patañeta nhaa, madzomheni lidenhika maatshi palhio phaa newikinai (nainoaka phaa nhaa yarodattitta), pandzadape ñametsa wanhekani. Wakaite kadanako matsiaka wainaiwaka whaa, wakeñoa wadenhika lhia watañeta kakawa, kadzo pakapa kapedzo nhaaha: padenhikaro idenhikhetti apakoa liko ou apadawa newiki hipaite nako, kametsa kaakoka liapidza lhia nattalikanaa, kadzopia oopini nheette pandza kadzo tsakha. Padenhi nayo nhaa kanakaiperi panhekaromi ñamekaro kanakaina, patañeta nhaa yarodatti kakonaperi ñamekaro maatshi pemaka dzakale riko. Oopittoa katsa nhaaka wawherinaipe ikaitekape koameka peemaka matsia painaiwaka, padzakaleriko nheette pemakawaliko, pandzadape walhiotsa wamatsiatakawa kadzo neemakapedzo nha yalanawinai.

20/03/2014 16:38:28


umari

doomali

PAKADZEEKATAKAKARONA: doomali IDANAKAITANI: Carlos Jesus Gonçalves Rodrigues LIAKO | LINAWIKIKA: Cubeo |Dzoolemeni LIDZAKALE: Iñhaipani| Ayali riko

KINIKIRIKO

18

Likeñoakawa doomali Oopi likeñoa kawalhiwa hekoapi ñame ttoa pakapa lhia domali, lhia tsakhaa Ñapirikoli ñame lirhiokani lhiawalhi. Dorome iphomittena keena nhaaha phiome itsirinai naaka nama lhia kanakoapanidali haiko Kaalikattadapa (Kaali ihaikoni), katsa linako lhia haiko neemapia kaa nhaa paniatti paiñhanipe, nheette manope nhaa kanakaiperi peemaxopa hekoapiriko phaa newikinai. Lidoromeka naahi ka naama lhia haiko, naka naketani. Keena nhaa aapanaa newikinai lhiawalhiperi nhaa Wakawenai nainatsa lhia Ñapirikoli nakaiteka nakakaroni. Kadzo nattaitakaro nheetaka phiome nhaa kanakaiperi wañhawadape. Nakadanakoina naaka lhia haiko, aatsa pida lhia heema nainai, metsa lhia Ñapirikoli ñame thapida lioma liaka nainai lhia heema, ima lhia heema liomaka lhitaka lhia Dzawie (dzawimaka|malikai) lhiatsakhaa liema linako haiko. Kametsa nakeñoaka naakaka lhia haiko, ttiki ketsa Ñapirikoli ikapa liphakarowaliapiñeeta limañeetakaro lhia Heema. Likaite lirhio mhatsame kaa nhaaka nadzokani ikawanaa, liako, lia karo lhita dzooka panttirikolhe. Lhiepa Ñapirikoli yaako, lidia lhitta dzooka panttirikole lhie heema. Lhiekokadanakowa lhima haiko himani lhiphakawa. Lianhekadanako lhiaka iphaliweeka haiko, kametsa lidiaka lhieko tsenakha naikalhe. Liokakadanakowa lhiiphakaromi haiko, oopikadzamina naaniwa phiome nhaa paniattinai, kametsa ñame rika nheetta lhia doomali, heema ikapa akania haiko yaphitte, keroani lhitani kametsa lidiaka lipanalikolhe. Liokakadanakowa, lipanaa lhie domalixi tsometsa liipana yodza. Litawiñeekawa nheette kainakaka horeni, nhewakaaniriwa nhaa linaka, nhewade lipananako lhia heema. Kadzo liema limawadakatsa lhie heema lipanaliko. Dorome iphomitte, keena Ñapirikoli yanhika yoma lia doomali, neenitha lianhiika liomami meetsa ñameka lioketami. Keena apawali hekoapi Ñapirikoli iakaa ikapa heemaikhale lipanalikolhe, lipadamakawa itsiri tsoitewa, lhie pootto. Liokakadanakowa, likapa aaka lipaana lhia doomali lipanapokodee. Nheette lhia Ñapirikoli lianheeka ñameka heema yakaro domalixi litathakadani, kametsa lidiaka lipanalikolhe, liwapiñeta lianhe koamekaro liaka lhita doomali.

lhia doomali, ñatsoo pottokani. Liphomitte, dzamawali xopena, pootto yatsenakhawa, littatha tsenakha heema iinai, keena hape lhiepakani lia lirhio doomalixi. Littiimatani nheette liadia lipanalikolhe, liokakadanakowa, lipanaa lhia lixi, metsa ñameka kathiwini, iima lhia lixi ñamedalikeetsa matsia papanaaka liali lirhio. Kadzokenani keroa lhia Ñapirikoli, kamena haape likadakena liñetokaro doomalixi liodza heema, kametsa liaka heema ipana nerhe, lidee aapapi mawipi. Liokakadanako tsometsa liipana yodza, dawakalitsa koraara idaanami, lhireta limawipi naikalhe nhaa liinaka matsiadalipena nheette liñaa apada lhiwawa lidalhipa, lhiekokhapani lhipa doomali. Lhiadanakotsa heema yanheka pootto iñetoka doomali, lhiadanakotsa lhiiniko lhiekowa liphonitte. Metsa lhieko khedzaako hia pootto ñame heema hipakani. Nhekonhikawa makada phiome, pootto ipitonhithaawa phiome haiko kawaolikoneperiko hiwakapemiwa, metsa kadzo khedzakokapedzo lhia heema liphoa bolobolome nhaa haiko. Kamena potto yaaka hiewa linomawaliko, awiña pokodaliko, heema yomatha inoaka lhia potto lidietakaro lhia lidoomale. Keroa nii ñamekapoa littaita lhiewaka potto iphomitte, keena liphoaka phiome lhidzakoliko lhia linomawa liitaka limotokaroyawa. Dorome iphomittenaa, pootto imottoinawa liodza lidawakakaroni, lia lipana doomali yakaa lipana yodza. Dorome dzolheena, heema yenaa ikapa likalhe potto, liokakadanako likhale liittatha lhima doomali itawikenaawa nheete lhiepa ñaameka. Kadzo maanali lhia Heema, ñametsa lioketa doomali. Lima lhia tsoite itsiri liipanakani yakaa lipanaa yoodza, ima liminali yadetha yoomani tsometsa Ñapirikoli ipanaa yoodza. Kadzo Ñapirikoli hitaka walhio doomali whaa pandzeetta, kadzo likadakapedzo yakotti: - kadzo watsa nalhio nhaa walimanai!.

Liemakaawa doomali Iniali riko nheette likepe riko Aa Iniali iyapikaliko nheette likepe riko, limanopeka lhie neemakawa koamekatsa nhaa liawakadatenaa neeni peri liyapika liko. Pakapakadanako matsia liyapikaliko lhia Iniali tikitsa neenika eedzawa (híipai napedzokawa phiome nhaa paniatti) phepada penaatsa liyapikaliko Iniali. Metsa hanipapha neenikawa lhia hamaliani, neeni lhia híipai nenakhenadalitsa, metsa kadzokadanatsani pakeetaka lhia doomali neeni, dzakalenai inomapi nheette kinikiriko tsakha.

Liemakaawa doomali paniatti Kadzo wakadzekatakakapidza Domali nako, lhia paniatti napanaka phiomeni narikokoepe nhaa dzakale inialiitta nheette likepe, kadzo nakadzodzo nhaa dzakalenai yemakapeneeni weriko eedzawa khenakhenapha lhia paniatti, neeni littaita makane haikokani, paketatsakhani kiniki riko, nhaa napananhi pepha kametsa nhaa eewaperi inaaka nheette aamodalipe. Nheette neeni kawa nhaa dzakalenai yemakape hamaliani kaawani, neeni tsakha napania panttipokodee nheette kiniki riko. Likapakanaa nhenakhee phatsa, tsonetsa, neeni ñame hore paketakani.

Doomali yoodzawaka

Liemakaawa doomali awakadeetta

Nadzawaaka nhaa doomali likeñoaka opirikotsa, Heema kawalhi ttoa liminali paniatti. Lhie linana likeñoakaawa madalikenaa; apakenaa like nhaa liinaka eewadalipe; apakenaa liinaka hipoledalipe nheette apakeena linaka aamo.

Nhaa lipanianaa kenhetsa paketakanha neenikaawa eedzawa. Kadzo heñami opiperi riko neeni paketa tsakha nhaa doomali, phiome madaliana nakhoettewaka. Wakaikaridzona aa Iniali iyapikaliko tikitsa lhia eedzawa. Nheette nhaa liikepe (Ayali nheette Koyali), pakapaka hanipa lhia neenikaawa eedzawa, kadzo mherapittinaa katsa paketa lhia doomali heñami opiperikawani nheette dzakaledapemi riko. Aa kadzokawani paketta nhaa ítsiri iñhakapenha kadzo: Heema, Daapa, Phiitsi, Pootto nheette Alidali. Nhaa itsirinai kanakaiperi kaana iima napathaaka nhaa domalixi phiome nanhikawawa.

Meetsa apanakatsa lhia doomali, meetsa poadza poadzameka nhaa nadaa, nheette ñame pakapa panheekarokhaana nadzawaka, kametsa panhekanaa phiometsa doomali. Nhaa neewikinai wakoenai kametsa nanhekaa lhia paniatti kadzoaha: doomali paniatti nheette doomali awakadeetta.

Liemakaawa doomali tsometsa nodzakalee yodza Tsometsa Hinirhipani idalhipa, pakeeta heñamikawani, ahaa neeni pakeeta nhaa madaliana nheette liyapikaliko lhia Phitsiali neenika eedzawakawani nheette heñami, neeni pakeetatsakha doomali.

Liemakaawa doomali paniatti Pakeetaka nemakaawa nhaa doomali paniatti dzakalee inomapi nheette kiniki riko tsakhaa. Kadzotsakha aa heñami riko neenitsakhaa pakeeta nhaa doomali napania. Ahaa neemakawa nawerakaanirinawa nhaa liinaka, neeni nanoka likhette nhaa ítsirinai tsometsa dzakale yodza, kadzo nakadzodzo nhaaha: heema, alidali, phitsi nheette pootto. Manopewali naiñoaka naiñhawa nhaa newikinai liinaka iikhette, nhaaha yemakape nakinikire daapeni riko nhaaka wawherinaipe.

Liemakaawa doomali awakadetta Liemaka phiome eedzawakawape liakawa Phitsiali nheette likepe riko tsakha, paketakani linomanheette liawaa liepoalhe. Neeni liyapikaliko ooni neeni weriko pia dzakalee opittoa, ñame peritsa pakapa pandza, pakeetaka lhia doomali neeni nheette tsaakha nhaa naheñamiteriko nhaa kadzakaliperimi neeni tsakha doomali. Hhia doomali hipoledali katsa pakapaphalika mapanianaa nekatsa (awakadetta phaa), pattaita paketakani phiome koamekawa likokatsa eedzawali heñamiriko tsakhaa. Ahaa neenikaawanha hore phaa ttoa nhaa ítsiri iñhakapena kainakakanirinha, iima yakaakatsa nadzani nhaa dzakaletta. Imali neeni phaa kattoa nhaa ítsirinai aaha neenikawani.

Aa neeni kaawa hiipai kaidape (Hamaliani), ñame pakeetaka lhia doomali awakadeetta.

Aapada dzolhenaa, pootto yatsenakha heema iikhale, liaka littatha doomali, meetsa ñameka lhiepa kani lhia Heema ñame tsoo lioma liaka koaka irhio

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 38

20/03/2014 16:38:35


dza

akeeta kawani

e kiniki oomali

e nhaa alidali, liinaka pe.

sakha, neeni ka lhia perimi

awakaali heapena i phaa

18 2

doomali

© Adeilson Lopes da Silva/ISA, 2013

KINIKIRIKO

mali gues meni riko

umari

Likanakaika lhiehe doomali Lhia doomali kanakaidali walhio whaa baniwa nheette coripakonai. phiometsa kha nalhio nhaa kaawiperi iñhakape lhia paniatti. Ophittetsa iñhawadattikani, kadzo piatsa naiñhakani nhaa ikeñotakapeni nheette pandzette kadzokaromitsani. Lhia nhetali naiñhawa nhaa newikinai liatsa lhia liipe, padenhitsakhaa liyo liaana pairawa, papekotsakha ttimapalikoni kophee inai. Lhiatsakha linakeexi nakanakaitatsakhani nawaketa nhaa lixi ttidze iikaa meettakaronha, liphomitte kamena nadeka naphoetanha patsimekaronha. Matsiapekenaa nhaa kamena nheetaka nhaa nadenhikaro peethewana, lhiatsa pattaita padzanakani kainia inai pairawa.

Manopewali kewikani hore meetsa ñameka kainakani oopidzo. Pantshette ñame pakeeta panheeka koadaka kadzoni, metsa nakaite nhaa wawherinaipemikoiñai kanhekheperi aperiaha, nakapakaliko manope likhoettewaka, tapoliri riko nheette nakapakaa nhaa malirinai kedzaketsa liokakawa limatshikaana hekoapi walhio whaa walimanai, iima whore nadenhikaa mahekhaatsa nhaa yalanawinai hekoapiriko.

Apada limatsiaka tsakha, kainakaanirini nanoka nhaa iitsiri iñhakapeni, tsomephatsa dzakale yodza.

Idenhikhetti wakaitenipe maatshika (doomali Irhio)

Lhinaana liemakanaa

Hapedali, whaa linewikitenaa lie wemakawa ñame pakapa wadenhinipe maatshi nalhio nhaa kanakaiperi neemakaro kadzodalitsa. Metsa neenika nhaa wadenhinipe imakape nawadzakakawa tsoometsa dzakale yodza. Kadzo waakakadanako nhaa heeñami oopiperi neenikawa nhaa doomali, iima pamhaitakadanako paakanida kametsa maliomeni.

Kainakaakaniri lhia doomali apawalitsa pawalhianaako, likeñoa keewini setembro nako, apema pakapi keri iphomitte kametsa matsiapekeena nhaa linaka. Likeñoa lhiiwakawa março nako. Likeñoakadzami lhiwakawa liema aapapi keri matsia kametsa liwadzakakawa. Kainakakaanirini katsa kathinaaka nha ítsiri iñhakape liinaka, kadzoaha: heema, aalidali, phiitsi nheette pootto. Papanakadzaamini, koamekatsa lipanakaa likeñokaro kainakakani, metsa madzomheni kainakani madaliwalhia, likoadaka walhianako.

Idenhikhetti wakaittenipe matsiaka (doomali irhio) Idenhikhetti matsiaperi lirhio nanoka linakhitte pamatsiatakaa lhie paniatti, kadzoaha:

Likapakanaa limanopeka pandzadape nalhio nhaa newikinai dzakaleetta Pandzadape nheette oopi poadza likapakanaa. Iima nalhio pia nhaa wawherinaipe hore pia doomali kainakakaanirini nheette linaka matsiadalipe piattoa. Kadzodali ima lhia linaka pia napedzonida nhaa neewikinai, nhaatsakha nhaa itsirinai. Nheette neenipia tsakha linakoapanina nanakhite nhaa maliirinai (koamekadani ñamedalitsa napiñeta) nhatsakha nhaa apadawa kanhekheperi yanhekape phiome linakoapani neemakawa, linakhitte kainakaa karoa nhaa haikonai, ítsiirinai nakhitte, nheette nanhee matsia koameka lhinaana hekoapi. Paandzadape whaa neewikinai wapañeeta nheette wamakoadaata lhia wanheekhe, kadzo tsakha nhaa paniattinai poadzakana, manopewali matshipeketsa linaka ñameperitsa matsia paiñhaka, iima matshipeketsana. Kadzo wakapakapidzo: linaka lhiwawa metsa ñamekaa ttiomekani (ttiopakani), ñame koame paiñhakani.

K2 MIOLO baniwa RAS4.indd 39

Lipedzattoa padzekataka kiniki heñamiriko palhiotsa pakapa matsia kha neenika doomali neeni; Papanakadanako lhie paniatti palhio tsa pheepakaa koaka nakaiteri inakoapaninaa nhaa pedaliapepha; Pamatsiatakaroni litawiñakadanako ttoa waa lhie paniatti; Pakapamiinitsa koameka pamatsiataka nhaa paniattinai; Pakapa lhie papanaakawa khaa ñameka pakapa nhaa maapiperi iñhakapeena; Painoa nhaa iñhakapena; Akaada lhie paniatti panttipokodee mapittatsa pakaadaka lhie liemakawa; Dzakalenai ipokoderiko walhio tsa wakapaka matsia nheette wamatsiata nhaa kawainaperi kapoaperi (matshiperi) fabrika likhitteperi iino; Katsa nhaa ikadakape maatshi wadakiriko (idzamikatti metapenaperi) wainhaaka nhaa paniattinai yemakape hore weriko wapekokaa nhaapepe.

20/03/2014 16:38:40


K2 CAPA baniwa RAS3 curvas.indd 1

25/03/2014 22:14:43


K2 CAPA baniwa RAS3 curvas.indd 2

25/03/2014 22:14:48


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.