KUNTIEN BUDJETOINTI LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA
Opas seurannan toteuttamiseksi
työkalupakki 2016
KUNTIEN BUDJETOINTI LAPSEN OIKEUKSIEN NÄKÖKULMASTA
Opas seurannan toteuttamiseksi
työkalupakki 2016
Lapset, nuoret ja perheet 100-vuotiaassa Suomessa Toimitus Eila Kankaanpää Petra Kouvonen Laura Lempinen Editointi ja kielenhuolto Essi Lehtinen Ulkoasu Tiina Ilmavirta Kuvitus Elina Johanna ISBN 978-951-97255-2-9 Kustantaja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö (ITLA) Työkalupakki 2016
4
SISÄLLYS
ESIPUHE 7 SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA 11 LAPSEN OIKEUDET KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA 13 LAPSEN OIKEUDET OSAKSI KUNNAN BUDJETOINTIA 15 Lapsibudjetointi 15 Lapsivaikutusten arviointi 18
LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN SEURANTA 21 Tietopaketti: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitieto 21 Indikaattoreita hyvinvoinnin mittaamiseen 21 Budjettineuvottelujen iltakoulu lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi 24 Iltakoulun järjestelyt ja työnjako 25
LAPSIIN KOHDISTUNEIDEN INVESTOINTIEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 30
Lasten osallisuus 19
LIITTEET 32 Liite 1. Lapsiin investoimisen seuranta (2014−2015) -tietopaketin rakentaminen pilotissa 32 Liite 2. Taulukot 1 ja 2. 38
VIITTEET 45
5
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Tämä opas kertoo, miten kunta voi seurata lapsen oikeuksien toteutumista budjetissaan. Opas on tuotettu osana Itsenäisyyden vuoden juhlarahaston (ITLA) Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa (2013−2017) -ohjelmaa, joka kokoaa vaikuttavia toimintamalleja lasten ja nuorten kasvun tueksi ja tuottaa tietoa pitkäjänteisen ja tietoon perustuvan johtamisen pohjaksi.
6
ESIPUHE
Tämä on Sata investointia − lasten
Tämän oppaan lopussa kerrotaan,
oikeuksien näkyminen kuntien
miten Sata investointia -hankkeessa
budjetoinnissa -hankkeen tuottama
koottiin tietopaketti lapsiin investoi-
opas siitä, miten kunnissa voidaan
misesta. Tammikuusta 2016 alkaen
seurata lapsen oikeuksien toteutumis-
kunnille on saatavissa indikaattori-
ta kuntien budjetoinnissa. Hanke on
kohtaista kansallista vertailutietoa
osa ITLA:n Lapset, nuoret ja perheet
väestön hyvinvoinnista sähköisestä
satavuotiaassa Suomessa (2013−2017)
hyvinvointikertomuslomakkeesta.1
-ohjelmaa, jossa pyritään kokoamaan vaikuttavia toimintamalleja lasten ja
Tietopaketin arvioinnissa olen-
nuorten kasvun tueksi ja tuottamaan
naista on, että kunnassa pyritään
tietoa pitkäjänteisen ja tietoon perus-
toimintakulttuuriin, jossa laajasti, eri
tuvan johtamisen pohjaksi.
ammattiryhmiä ja kansalaisia, myös alle 18-vuotiaita, kuullen kyetään
Lapsen oikeuksien toteutumisen
arvioimaan, turvaako nykyinen resur-
seuranta kunnan budjetoinnissa tar-
sointi lapsen oikeuksien toteutumisen.
koittaa käytännössä sitä, että kunnas-
Oppaalla halutaan suunnata kuntien
sa kootaan säännöllisesti tietopaketti,
toimihenkilöiden ja päättäjien tiedot,
jonka pohjalta analysoidaan, miten
taidot ja voimavarat määrätietoiseen
paljon lasten ja lapsiperheiden palve-
tulevaisuuden suunnitteluun. Ajatuk-
luihin on tiettynä aikana investoitu.
sena on, että jokainen toimi lasten
Tiedot kootaan kunnan omista bud-
hyväksi voi muuttua investoinniksi,
jettitiedoista ja suhteutetaan sitten
mutta jotta näin tapahtuisi, toimia
lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia
tulee arvioida säännöllisesti ja seurata
koskeviin tietoihin. Seurannassa
tarkkaan. Tavoitteena on avoimen,
tietoja voidaan verrata sekä kunnan
suunnitelmallisen ja lapsilähtöisen
omiin, aiempina vuosina tuotettuihin
työskentelyn vahvistaminen kunnissa.
tietoihin, että valtakunnallisesti tai
Muutokset eivät yleensä tapahdu vuo-
tietyissä vertailukunnissa tuotettuihin
dessa tai kahdessa, mutta ajan mittaan
tietoihin.
päätöksien vaikutuksia on mahdollista arvioida. Tämä opas antaa eväitä tähän työhön. Kun tietoja lasten hyvin-
7
voinnista kunnassa aletaan arvioida,
Iltakoulun keskusteluun osal-
Utajärvi/Oulunkaari).2 Hanke toteu-
keskeiset kysymykset voivat olla seu-
listuvat kunnan kannalta keskeiset
tettiin vuosina 2014−2015 Pelastakaa
raavanlaisia: ovatko aiemmat (esimer-
virkamiehet ja päättäjät. Tärkeää on,
Lapset ry:n, Itä-Suomen yliopiston
kiksi viidestä seitsemään vuotta sitten
että iltakouluun osallistuvat kaikkien
sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen
tehdyt) päätökset lasten ja nuorten
lautakuntien puheenjohtajat, jotta
ja Itsenäisyyden juhlavuoden lastenra-
hyvinvoinnin edistämiseksi kunnassa
kunnassa syntyy ymmärrys siitä, että
haston säätiön (ITLA) yhteishankkeena.
osoittautuneet onnistuneiksi? Onko
sosiaali-, terveys- ja opetusasioiden
Kuntaliitto huolehti hankkeessa kunta-
lasten hyvinvointi kohentunut vai pi-
ohella lapsiperheiden ja nuorten
pilotoinnin käytännön toteutuksesta.
täisikö kunnan toimia omalta osaltaan
arkeen saattavat varsin merkittävästi
Työhön kuului yhteydenpito kuntien
toisin, jotta lapset hyötyisivät? Pitäisi-
vaikuttaa myös esimerkiksi kaavoi-
yhteyshenkilöihin, perehdyttäminen
kö jotain tehdä aivan uudella tavalla,
tukseen liittyvät päätökset. Oppaassa
lapsibudjetointikeskusteluun, fokus-
esimerkiksi yhteistyössä yhdistysten
esitellään myös esimerkki siitä, miten
ryhmien haastatteleminen yhdessä
kanssa, jotta lapsen oikeudet toteutui-
lapset voivat olla osallisia budjettineu-
kumppaneiden kanssa ja tilaisuuden
sivat paremmin?
vottelujen iltakouluun. Malli perustuu
taltiointi.
Pelastakaa Lapset ry:n Lapsuudelle Tällaisen pohtivan ja vuorovaikut-
arvo -kampanjan käytäntöön, jossa
Pyrkimys on ollut tuottaa kunnil-
teisen toimintakulttuurin luomiseksi
nuoret keskustelivat paikallisten päät-
le opas, joka ohjeistaa, mutta ennen
ehdotamme, että kunnassa otetaan
täjien ja virkamiesten kanssa resurssi-
kaikkea innostaa ja tukee kuntia
käyttöön niin sanottu budjettineu-
en kohdentumisesta asuinkunnassaan.
toimintaan, jossa väestölähtöinen
vottelujen iltakoulu. Se on kunnan vuosikelloon sopeutettu, jokavuotinen
hyvinvointijohtaminen lapsen oikeukTässä esitellyt ehdotukset perustu-
neuvottelutilaisuus lasten ja lapsiper-
vat Sata investointia – lasten oikeuk-
heiden tilanteesta. Iltakoulun valmis-
sien näkyminen kuntien budjetoinnis-
telee hyvinvointiryhmä tai kunnan
sa -hankkeen aikana toteutetun pilotin
johtoryhmä.
tuloksiin. Pilotti toteutettiin kolmessa kunnassa (Imatra, Hämeenlinna ja
8
sien näkökulmasta toteutuisi entistä paremmin.
Oppaan parissa työskennellyt
tuloksena kunnassa on entistä parem-
budjetoinnin tueksi. Tämä edistää
ryhmä toivoo, että lasten ja nuorten
min mahdollista ottaa lapsen oikeudet
lapsen oikeuksien toteutumista lasten
hyväksi käytettävien varojen seu-
huomioon budjettisuunnittelussa.
ja lapsiperheiden elämässä.
rannasta muodostuisi oppaan avulla kunnissa toistuva rutiini. Parhaim-
Kun varojen käyttöä seurataan
millaan prosessi johtaa oppivaan ja
säännöllisesti, vähitellen kertyy keske-
vuorovaikutteiseen työtapaan, jonka
nään vertailukelpoista tietoa kunnan
Inspiroivia lukukokemuksia!
SATA INVESTOINTIA -HANKKEEN ASIANTUNTIJARYHMÄ: Susanna Tan
Markku Rimpelä
Anne Sormunen
Ohjelmapäällikkö
Tilaajajohtaja
Johtava konsultti
Pelastakaa Lapset ry
Hämeenlinnan kaupunki
Finnish Consulting Group
Elina Aaltio
Eila Kankaanpää
Projektitutkija
Yliopistonlehtori
Petra Kouvonen
Kuntaliitto, Kuntatalous
Itä-Suomen yliopisto, sosiaali-
Ohjelmajohtaja
ja terveysjohtamisen laitos
Itsenäisyyden juhlavuoden
(FCG)
Mikko Mehtonen
lastenrahaston säätiö (ITLA)
Erityisasiantuntija
Anne Surakka
Kuntaliitto, Kuntatalous
Projektitutkija
Itä-Suomen yliopisto, sosiaali-
Laura Käsmä
ja terveysjohtamisen laitos
Tuotepäällikö
Kuntamaisema, Kuntatalous
9
10
SAMMANFATTNING PÅ SVENSKA Du håller i en manual som har sam-
varit med om att jobba fram manualen
manställts för lokal uppföljning av
uppmuntra lokala aktörer att:
sammanställning av barn(familjers)
barnets rättigheter i den årliga lokala
välmående (lokalt samt nationellt)
budgetprocessen. De av Förenta Nation-
– se på fördelningen av de tillgängliga
skissas upp tillsammans med insatser
erna utarbetade rättigheterna för barn
resurserna från ett befolkningsper-
och kostnader. Som bas används lokala
är ett internationellt folkrättsavtal
spektiv, med barnets rättigheter i
uppgifter samt nationella sammanställ-
som är bindande för alla som arbetar
centrum
ningar. Se den elektroniska välfärds-
med minderåriga. Finland har ratifierat och förbundit sig vid avtalet år 1991.
Det första steget utgörs då en
berättelsen (https://www.hyvinvointi– använda jämförelser (i tid samt natio-
kertomus.fi/#/welcome).
nellt) av de utgifter och investeringar Manualen har utarbetats inom ra-
som gjorts både i planeringen framåt
Det andra steget sker då skissen ut-
men för ITLAs (Stiftelsen för självstän-
samt i reflektioner över de beslut som
arbetas till underlag för ett gemensamt
dighetsjubileets barnfond) program
har gjorts inom det lokala beslutsfat-
diskussionstillfälle. Sammanställning-
Barn, unga och familjer i det 100-åriga
tandet under tidigare år
en (av lokala insatser och kostnader)
Finland. Sammanställningen har
betraktas då parallellt med nationella
skett i samarbete med Rädda Barnen
– införa bestående rutiner för att föra
indikatorer (se s. 21) för barns väl-
(Finland), Östra Finlands Universitet /
en dialog mellan olika aktörer om hur
mående. Sammanställningen kan
Institutionen för ledarskap inom soci-
väl barnets rättigheter beaktats och
presenteras t.ex som en power point
al- och hälsovården. Utarbetningen har
beaktas framöver
presentation.
gjorts på basen av en pilot i 3 kommuner (Imatra, Utajärvi, Tavastehus) som
Manualen inleds med att lyfta fram
Det tredje steget kallas ”budgetför-
utfördes 2014-2015 inom ramen av pro-
det regelverk som stöder budgetering
handlingarnas aftonskola” och utgörs
jektet ”Hundra investeringar – barns
ur barnets rättigheters perspektiv i Fin-
då sammanställningen (ovan) tas upp
rättigheter som en del av kommuner-
land idag. Till följande presenteras cen-
till diskussion och bedömning av
nas budgeteringsarbete”.
trala ingredienser som behövs för att
lokala aktörer (beslutsfattare, tjäns-
möjliggöra uppföljning ur barnperspek-
temän samt medborgare). Budgetför-
tiv. För att möjliggöra uppföljningen
handlingarnas aftonskola skall helst
och tips för beaktandet av barnets rät-
definieras bl.a. termerna budgetering
arrangeraras i början av året. Diskus-
tigheter i den lokala budgetprocessen.
ur barnperspektiv, barnkonsekvensbe-
sionens främsta syfte är att följa upp
Framförallt är tanken att uppmuntra
dömning samt barns deltagande och
de insatser som gjorts och reflektera
till en ny lokal kommunikationskultur
hur dessa element stöder varandra
över fortsatta investeringar.
där beslutsfattare, tjänstemän och
då uppföljning görs systematiskt.
medborgare (barn, unga och familjer)
Slutligen presenteras det recept som
Med dessa steg i bagaget önskas
i framtiden kunde föra en mer öppen
utarbetats för lokal uppföljning inom
inspirerande läsestunder!
dialog kring fördelningen av befintliga
ramen av projektet (s. 21-29):
Syftet med manualen är att ge idéer
resurser. Med manualen vill vi som
11
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
FAKTA YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt Suomea koskevissa suosituksissaan huolensa siitä, että kunnat saattavat myöntää liian vähän resursseja lapsille ja nuorille tarkoitettujen palveluiden järjestämiseen. Se taas johtaa alueellisiin ja paikallisiin eroihin. Suomessa ei ole toistaiseksi tehty konkreettisia aloitteita kansallisen tason järjestelmän luomiseksi määrärahojen seurantaan. Kuntien laaja itsehallinto rajoittaa valtion keinoja puuttua siihen, millä tavalla kunnat toteuttavat lakisääteiset velvoitteensa. Tran-Nguyen, E.: An overview on where and how to find information on government spending on child rights in 10 European countries. FIANT Consulting Oy, Jan 2013.
12
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
LAPSEN OIKEUDET KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA YK:n lapsen oikeuksien sopimus on
Kunnat on jo vuodesta 2008 velvoitettu
kaikkia lasten parissa toimivia sitova
tekemään vuosittain lasten ja nuorten
ihmisoikeussopimus. Sen tavoitteena
hyvinvointisuunnitelma (Lastensuo-
on terveyden, koulutuksen, tasa-ar-
jelulaki 12 §). Suunnitelman sisällön
von ja turvan takaaminen jokaiselle
tulisi lain mukaan olla laaja-alainen
lapselle. Sopimuksen kolme keskeistä
ja koskea lasten ja nuorten kasvuolo-
ydintä ovat: suojelu, osallisuus ja
ja, niiden epäkohtien ehkäisemistä,
oikeus yhteiskunnan voimavaroihin.
vanhemmuuden tukea sekä lasten ja
Kunnissa lapsen oikeudet tulisi kaikil-
nuorten palveluja. Suunnitelmassa
ta osin ottaa huomioon lasten elämään
tulisi tarkastella lasten ja nuorten pal-
vaikuttavassa päätöksenteossa.
veluja kokonaisuutena eri toimialojen
3
yhteistyönä. Kun puhutaan lapsiin investoimisesta, kuten tässä oppaassa, ensisijai-
Lastensuojelulain velvoittama
sesti tarkastelussa on lapsen oikeus
hyvinvointisuunnitelma ei kuitenkaan
riittävään osuuteen yhteiskunnan
johdattele kuntia tarkastelemaan
voimavaroista (provision). Oikeutta
lasten, nuorten ja lapsiperheiden
osuuteen yhteiskunnan voimavarois-
palveluihin kohdennettuja resursseja
ta ei kuitenkaan voi käsitellä eril-
kokonaisuutena. Kun resursseja ja
lään muista oikeuksista, koska tällä
palveluja tai toimintaa ei tarkastella
oikeudella pyritään turvaamaan myös
rinnakkain hyvinvointitietojen kanssa,
suojelun ja osallisuuden toteutumista.
kokonaiskuva väestön tarpeista ja
Käänteisesti lapsen oikeus yhteiskun-
niihin kohdennetuista resursseita jää
nan voimavaroihin saattaa toteutua
saamatta.
heikosti ilman lasten suojelua ja oikeutta osallisuuteen. Suojelu ja oikeus
Pelastakaa Lapset ry teetti vuonna
osallisuuteen ovat yhdessä omiaan
2012 selvityksen 10 Euroopan maassa.4
lisäämään lapsen mahdollisuuksia
Selvityksessä todetaan, että Suomen
toimijuuteen.
vahva alueellinen ja kunnallinen itsehallinto koulutus-, terveys- ja sosiaali-
Kunnallisessa päätöksenteossa
politiikassa tekee lapsiin investoinnin
on paljon elementtejä, jotka tuke-
seurannasta haasteellista. Hankkeen
vat lapsen oikeuksien toteutumista.
asiantuntijaryhmä ehdottaa, että yksi
13
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
tapa korjata tilannetta olisi luoda malli
Tämä on ollut lähtökohta myös tämän
budjettien analyysia varten muuta-
hankkeen pilotissa, jossa kolme kes-
massa kunnassa ja tuottaa sen pohjalta
keistä painopistettä ovat olleet väestö-
työkaluja ja materiaalia laajempaan
lähtöisyys, vertailutiedon käyttö sekä
käyttöön. Sata investointia -hankkeen
kuntien, tiedontuottajien,5 Kuntaliiton
pilotti, jonka perusteella tämä opas on
sekä tutkijoiden yhteistyö tietojen
tehty, on askel tähän suuntaan.
kokoamisessa.
Tässä oppaassa näkökulma on
Väestölähtöiseen seurantaan siirty-
väestölähtöinen. Väestölähtöinen
minen edellyttää toisaalta siirtymistä
hyvinvointijohtaminen tarkoittaa
pois vanhoista toimintamalleista
siirtymistä pois sektorikohtaisesta
ja toisaalta uusien toimintatapojen
ajattelumallista. Väestölähtöisessä tar-
omaksumista. Prosessia, jossa siirtymi-
kastelussa ei siten käsitellä esimerkik-
nen kohti koko lapsiväestön tarkaste-
si koulutuksen tai terveydenhuollon
lua tapahtuu, voi verrata leivontaan.
resursseja erikseen, vaan lapsiväestöä
Reseptissä ainesosat ovat pitkälti
ja kaikkia sen tarvitsemia palveluita
samat kuin aikaisemmin, mutta nii-
mietitään kokonaisuutena. Väestö-
den työstäminen edellyttää erilaista
lähtöisessä hyvinvointijohtamisessa
yhdistämistä ja toisenlaisia työotteita.
seurataan tiiviisti yhtä väestöryhmää
Seuraavaksi esittelemme, mitkä ainek-
ja siihen kohdistuneita resursseja.
set ovat Sata investointia -hankkeen havaintojen mukaan välttämättömiä
Väestölähtöinen hyvinvointi-
sellaisen kakun leipomiseksi, joka
johtaminen on otettu tavoitteeksi
tarkastelee lasten hyväksi tehtäviä
myös uudessa Kuntalaissa (410/2015).
toimia ja niihin käytettyjä resursseja
Lain mukaan kuntien tulee jatkossa
väestölähtöisesti.
ensisijaisesti tavoitella yhtä yhteistä strategiaa (Kuntalaki § 12) sen sijaan, että jokaisella sektorilla olisi oma strategiansa. Väestön hyvinvoinnin edistämisen tulee olla keskeistä resurssien ja toimien seurannassa. Uuden Kuntalain henki on ollut, että käytettäviä resursseja ja toimintaa tarkastellaan rinnakkain.
14
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
FAKTA Kuntien sisäisen strategiatyön kehittäminen: esimerkkinä Oulu
LAPSEN OIKEUDET OSAKSI KUNNAN BUDJETOINTIA Lapsen oikeuksien huomioiminen
Lapsibudjetointi
kuntien budjetoinnissa ei sinänsä edellytä mitään uusia toimia. Lapsen
Olemme lähteneet siitä, että lapsibud-
oikeuksien toteutuminen kunnan
jetointi yksinkertaisesti tarkoittaa
päätöksenteossa tarkoittaa uudenlai-
talousarvion tarkastelemista lapsen
seen toimintakulttuuriin siirtymistä.
oikeuksien näkökulmasta. Kyse on
Yksikertaisimmillaan se tarkoittaa lap-
tuolloin:
sen oikeuksien tunnistamista, niiden toteuttamista kunnan palveluilla ja
1) lasten hyväksi kohdistuvien määrä-
tulonsiirroilla ja riittävien resurssien
rahojen jäljittämisestä ja seurannasta
varaamista tähän.
takautuvasti
Hyvinvointikertomuksesta tutun
2) talousarviopäätösten lapsivaikutus-
tarkastelun rinnalle tuodaan taloudel-
ten arvioinnista. Lapsibudjetointi ei
linen ulottuvuus. Keskeisiä kysymyk-
tarkoita erillisen ”lasten talousarvion”
siä ovat: Mikä on lapsibudjetointi?
tekemistä, vaan kyse on talousarvion
Miten lapsivaikutusten arviointi
lapsiin kohdistuvien määrärahojen
liittyy lapsibudjetointiin? Mitä lasten
tarkastelusta kokonaisuutena, jossa
osallisuus tarkoittaa osana lapsibudje-
lasten palveluihin kohdistuvia resurs-
tointia? Minkä tiedon varassa lapsi-
seja ja niiden vaikuttavuutta arvioi-
budjetointia tehdään? Miten lapsen
daan rinnakkain.
oikeuksien toteutumista seurataan käytännössä?
Tässä oppaassa luodaan edellytykset määrärahojen jäljittämiseen ja seurantaan. Tämä resepti ei vielä anna eväitä kuntabudjetin uudelleen rakentamiseksi väestölähtöisesti. Tällainen
Oulun seudun kunnat aloittivat syksyllä 2010 lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelmatyön. Seutuvaltuusto hyväksyi Oulun seudun lapsi- ja nuorisopolitiikka 2025 -ohjelman kesäkuussa 2012. Siinä suositellaan kunnille niiden järjestämisvastuulla olevan toiminnan tarkastelemista viidellä tasolla (ns. viisitasomalli): 1) Asuinalue, asuminen yms. arjen kehitysyhteisöt. 2) Kaikille yhteiset palvelut riittävät, ei tarvetta muuhun tukeen/palveluihin. 3) Edellisten lisäksi tarvitaan peruspalveluja konsultoivia erikoistunutta asiantuntijuutta. 4) Edellisten lisäksi tarvitaan hoitosuhde erikoistuneisiin palveluihin. 5) Ongelmat edellyttävät edellisten lisäksi lapsen tai nuoren siirtymistä tukeen/hoitoon kodin ulkopuolelle, useimmiten erityistason erikoistuneisiin palveluihin. Taloustiedot kerättiin kuntakohtaisiin Excel-taulukoihin. Pyrkimyksenä on luoda pohja kunnan sisäiselle strategiselle analyysille, joka pitkällä tähtäimellä mahdollistaisi myös kuntien vertailun.
uudelleen järjestäminen tulee olemaan tulevaisuuden haasteita. Ohje pyrkii kuitenkin antamaan eväitä ajattelumallille, joka mahdollistaisi siirtymi-
http://www.oulu.ouka.fi/seutu/Tukeva3/LiitteetTUKEVA%203%20oulun%20 seudun%20valiraportti%201%2010%20 2012-31%203%202013.pdf
sen väestölähtöiseen budjetointiin.
15
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esimerkki osallisuuden vahvistamisesta osana budjetin ennakointia LAPSUUDELLE ARVO -PROJEKTI IMATRALLA Pelastakaa Lasten Lapsuudelle arvo -projekti toteutettiin koulussa eri oppiaineiden yhteistyönä. Oppilaat pohtivat lapsen oikeuksia, niiden toteutumiseen liittyvää eriarvoisuutta, sitä miten eriarvoisuuteen voidaan puuttua ja mihin julkiset investoinnit pitäisi erityisesti kohdistaa, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat. Pienryhmissä oppilaat valitsivat omasta näkökulmastaan merkittävän epäkohdan, johon he tutustuivat ja josta he tuottivat valokuva- ja tekstimateriaalia. Kuvista ja teksteistä koostettiin jokaiselle paikkakunnalle valokuvanäyttely, jonka avajaisten yhteydessä nuoret pääsivät esittämään kysymyksiä oman alueensa päätöksentekijöille ja virkamiehille. – Imatralla oppilaiden työt käsittelivät muun muassa kiusaamista, syrjintää, yksinäisyyttä, köyhyyttä ja
16
väkivaltaa, projektin toteutuksesta Pelastakaa Lapsissa vastaava Eveliina Viitanen kertoo. Nuorten kuvat kertoivat niin läheisten kuin perheen ulkopuolistenkin ihmisten tuen kasvavasta tarpeesta. − Syrjimisen vähentämiseksi nuoret peräänkuuluttivat investointeja niin aikuisten kuin lastenkin tiedon ja ymmärryksen lisäämiseen. Keskustelutilaisuudessa imatralaiset oppilaat kysyivät päättäjiltä konkreettisia kysymyksiä koulunkäynnistä, liikuntamahdollisuuksista, alueen liikennejärjestelyistä ja köyhien perheiden tukemisesta. Nuoret myös esittivät päättäjille ratkaisuja muun muassa nuorten liikunnallisuuden lisäämiseksi. Paikalla olleet virkamiehet toivoivat oppilailta kyseisistä hyvistä avauksista virallisia aloitteita suoraan päättäjille. Nuorten kysymysten pohjalta
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
paneelikeskustelussa pohdittiin myös maahanmuuttaja- ja pakolaisnuorten parempaa integroimista tavallisiin koululuokkiin. Imatran keskustelutilaisuus järjestettiin paneelikeskusteluna, johon osallistui Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja, lasten ja nuorten lautakunnan edustajia, kaupunginvaltuuston edustajia sekä lasten ja nuorten asioista päättäviä virkamiehiä Imatran hyvinvointipalveluista. Oppilaat olivat valmistelleet kysymykset etukäteen, ja keskustelua oppilaiden apuna veti ulkopuolinen juontaja. – Kaikissa toteutetuissa projekteissa opettajat ohjeistettiin antamaan oppilaille mahdollisimman vapaat kädet aiheiden valinnassa, kuvien ja tekstien toteuttamisessa sekä kysymysten asettamisessa, Eveliina Viitanen kertoo.
työkalupakki
– Tärkeää projektissa oli kuitenkin aikuisten ammattilaisten antama tuki projektin aihepiireihin tutustumisen ja niiden käsittelemisen yhteydessä. Myös päättäjille kohdistetut kysymykset ja ehdotukset valmisteltiin oppitunneilla yhdessä opettajan kanssa. Projektin myötä lapset ja nuoret saivat lisää tietoa päätöksenteon taustalla olevista prosesseista, julkisen rahankäytön suunnittelemisen merkityksestä sekä heidän omista vaikutusmahdollisuuksistaan näissä prosesseissa. Kuntapäättäjät tulivat tietoisemmiksi lapsen oikeuksista, lapsiin investoimisen tarpeesta sekä lasten ja nuorten omasta roolista oikeuksiensa edistäjinä. Keskustelujen ja aloitteiden myötä lapset ja nuoret pääsivät entistä vahvemmin mukaan heihin liittyvien päätösten suunnitteluun ja toteuttamiseen.
17
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Pitkällä tähtäimellä menojen ja tuotet-
Päinvastoin, eri palveluihin käytet-
tujen palvelujen vaikuttavuuden arvi-
tyjä rahoja voidaan hyvin jäljittää ja
ointi edellyttää, että lasten, nuorten ja
seurata samalla kun suunnitellaan
lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta
tulevaisuutta. Tehtyjen ratkaisujen
on käytettävissä toistuvasti ja samalla
pohtiminen myös usein tukee ennak-
tavalla kerättyä tietoa.6 Lapsibudjetoin-
koarviointia. Kun päättäjät ja virka-
ti rakennetaan seuraavaksi kahdesta
miehet käsittelevät yhdessä tietoa
suunnasta. Ensin pilkotaan nykyisen
lasten, nuorten ja lapsiperheiden
talousarvion rakenne ja kootaan se
tarpeista, tuotetuista palveluista ja
väestölähtöisesti. Sitten pyritään tar-
niihin käytetyistä resursseista, syntyy
kastelemaan kuntalaisten palvelujen
päätösten pohjaksi yhtenäisempi
tarvetta ja hyvinvointia väestölähtöi-
käsitys lapsiperheiden tilanteesta. En-
sesti. Tiedon ja kokemuksen karttuessa
nakkoarviointi tukee vaihtoehtoisten
kunnassa pystytään entistä paremmin
toimien kartoitusta ja auttaa ottamaan
arvioimaan resurssien kohdentamisen
huomioon muitakin kuin tavoiteltuja
onnistumista ja arvioimaan toiminnan
vaikutuksia.
vaikuttavuutta.7 Seuraavassa luvussa kuvataan lyhyesti lapsivaikutusten
Esimerkkinä voidaan ajatella ti-
arviointia osana sellaisen uuden
lannetta, jossa esitetään käytettäväksi
toimintakulttuurin luomista kunnassa,
uusia yhteisöllisiä tai ryhmämuotoisia
jossa budjettia tarkastellaan lapsen
tapoja tukea perheitä. Ehdotuksen
oikeuksien näkökulmasta.
taustalla on huoli perheiden yhdessäolosta. Toisaalta, ryhmätoimintaa on ehdotettu myös taloudellisten säätöjen
Lapsivaikutusten arviointi Lapsivaikutusten arviointi on avainasemassa uuden toimintakulttuurin rakentamisessa. Lapsivaikutuksen arvioinnissa pyritään ennakoimaan päätösten vaikutuksia lapsiin. Vaikka tässä oppaassa keskitytään ensisijaisesti tehtyjen toimien arviointiin, tulevien vaikutusten ennakointia ei pidä nähdä irrallisena prosessina.
toivossa. Tavoitteet eivät välttämättä ole ristiriidassa, mutta ne on hyvä lausua ääneen. Keskustelussa on myös mahdollista nostaa esiin, miten uusi toiminta mahdollisesti täydentää tai haastaa olemassa olevaa palveluntarjontaa. Samalla selvennetään, mitä kunnassa odotetaan uudelta toiminnalta. Pitkällä aikavälillä päästään sitten arvioimaan, onko toiminta ”lunastanut paikkansa” vai onko tavoitteiden saavuttamiseksi vielä hiottavaa. Ilman keskustelua ei synny yhteisiä tavoitteita ja ilman tavoitteita ei onnistumista voi myöhemmin arvioida.
18
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
Malleja, joilla vaikutuksia voi arvi-
Uuden Kuntalainkin tavoitteisiin
oida ennakkoon, on useita. Tavoitteena
kuuluu olennaisena osana kansalais-
on yhtenäistää käytäntöjä ja koota ne
ten kuuleminen ja avoimuus. Oiva
yhteen paikkaan kaikkien käytettäväk-
tapa toimia avoimemmin ja lisätä
si.8 Myös lapsivaikutusten arviointiin
kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia,
suunniteltuja oppaita voi edelleen
on lisätä lasten ja nuorten oikeutta
hyödyntää työskentelyssä.
osallisuuteen. Se on myös olennainen
9
osa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Toistaiseksi vain harvat kunnat anta-
Lasten osallisuus
vat lapsille mahdollisuuden osallistua keskusteluun seuraavan vuoden budje-
Lasten osallisuus on tärkeä näkökul-
toinnista. Sata investointia -hankkeen
ma lapsen oikeuksien toteutumisen
pilottikunnat kuitenkin osoittivat
arvioinnissa. YK:n lapsen oikeuksien
halua ottaa lapset mukaan budjetti-
sopimuksen mukaan lapselle on annet-
neuvotteluihin.
tava mahdollisuus tulla kuulluksi lasta itseään koskevissa asioissa. Lapsille on
Pelastakaa Lasten Lapsen ääni 2015
jaettava tietoa heidän hyvinvointiinsa
-kyselyssä nousi myös esille, että
liittyvistä asioista ja lasten mielipiteet
monet lapset haluaisivat vaikuttaa
on otettava huomioon päätöksente-
enemmän kunnan päätöksentekoon.
ossa. Kuntien on tärkeää varmistaa
Monet kyselyyn vastanneista kokivat
lasten osallisuus päätöksenteossaan
nykyiset mahdollisuutensa vaikuttaa
ja toiminnassaan sekä edistää kaikissa
kotikuntansa asioihin melko vähäi-
toimenpiteissään lasten osallisuuden
siksi. Erityisen heikoiksi vaikuttamis-
toteutumista. Osallisuuden sisällyt-
mahdollisuutensa kokivat köyhissä
täminen resurssien seurantaan avaa
perheissä elävät lapset. Herkistymi-
uusia näkökulmia ja lisää avoimuutta.
selle lasten mietteille ja ajatuksille
Osallisuus voidaan näin ymmärtää lap-
näyttäisi olevan tilausta. Lapsen
sibudjetoinnin keskeiseksi ainekseksi.
oikeuksista voidaan keskustella eri tavoin. Keskustelun tueksi voi käyttää erilaisia virikkeitä, kuten ITLAn Lasten Suomi sata vuotta -filmiä.10 Pelastakaa Lapset ry:n työstä Imatralla kerrotaan edellisellä aukeamalla ja esimerkki Hämeenlinnan tavasta toimia on seuraavalla sivulla.
19
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Esimerkki lasten osallisuuden yhteydestä budjetointiprosessiin HÄMEENLINNAN KAUPUNGISSA Hämeenlinnassa osallisuuden toimintasuunnitelma hyväksytään vuosittain lasten ja nuorten lautakunnassa ja kaupunginhallituksessa. ”Vaikuta – älä valita” eli V-päivä 8. luokille ja toisen asteen opiskelijoille on keskeinen osallisuuden foorumi. Nuorten huippukokouksessa päätetään 30.000 euron määrärahan jakamisesta V-päivän aloitteisiin. Lapsivaikutusten arvioinnista jaetaan tietoa lautakunnalle, kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle. Nuoret ovat läsnä lautakuntaseminaareissa maaliskuussa ja elokuussa ja kahdella nuorella on puhe- ja läsnäolo-oikeus lasten ja nuorten lautakunnan kokouksissa. Lisäksi Hämeenlinnassa toteutetaan selkokielipilotteja, järjestetään peruskoulujen oppilaskuntatapaamisia ja koulujen oppilaskuntien hallitukset ja nuorten vaikuttajaryhmät kokoontuvat säännöllisesti. 20
Lapsiystävällinen kunta -mallin toteutumisen arvioimiseksi laaditaan raportti, jota käsitellään koordinaatioryhmän ja UNICEFin yhteisessä arviointitapaamisessa. Vuonna 2015 todettiin muun muassa, että Hämeenlinnan Lapsiystävällinen kunta -kehittämistyö perustuu laaja-alaiseen valmisteluun ja eri toimijoiden vuoropuheluun. Vuoden 2016 aikana laaditaan prosessikaavio, josta ilmenevät asioiden käsittelyn eri vaiheet vireille tulosta valmistelun ja kuulemisten kautta päätöksentekoon. Prosessikaavion laadinnassa hyödynnetään muun muassa UNICEFin tekemää ohjeistusta lapsivaikutusten ennakkoarvioinnista. Lapsen kokoisten asioiden ohituskaistalla pyritään päättämään pienehköistä asioista nopeasti. Tärkeää on siten selvittää, millaiset asiat ovat lapsille ja nuorille tärkeitä ja millaisiin asioihin he toivovat nopeita päätöksiä.
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
LAPSEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEN SEURANTA
Tietopaketti: Lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointitieto Lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta on keskeistä, että lasten ja lapsiperheiden parissa toimivat ymmärtävät oikeudet ja ottavat ne vakavasti. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa määritellyt oikeudet toki velvoittavat kuntia, mutta velvoittavuus ei yksin takaa, että ehdotettu toiminta muodostuisi pysyväksi rutiiniksi paikallistasolla. Yleensä muutos toimintakulttuurissa edellyttää myös kunnan käytäntöjen uudelleenarvioimista yhdessä. Kun toimintamalleja pohditaan ja puntaroidaan suhteessa omaan tuttuun tapaan toimia, myös uudet toimintatavat saattavat löytää paikkansa. Pohtiessa on hyvä välillä palata siihen, miksi muutos on tärkeä. Tämän oppaan tavoite on selvä: nostaa lapset kuntien määrärahojen seurannassa keskiöön ja synnyttää siten uusi, lapsen oikeuksia toteuttava toimintakulttuuri.
Muutos edellyttää, että oikeuk-
Kerromme seuraavassa lisää tie-
sien seuranta sitoudutaan sisällyttä-
topaketista ja joitain kokemuksia sen
mään omiin paikallisiin rakenteisiin.
kokoamisesta. Ehdotamme myös, että
Sitoutumisen takeeksi on tärkeä käydä
ns. budjettineuvottelujen iltakoulu
keskustelua siitä, missä ja miten juuri
sisältyisi prosessiin, joka tukee bud-
meidän paikkakunnalla tai alueella
jetin vuosittaista tarkastelua lapsen
lapsen oikeuksien toteutuminen tulisi
oikeuksien näkökulmasta.
parhaiten käsitellyksi osana vuosittaista talousarvioita ja hyvinvointikertomuksen laadintaa. Samalla on myös tärkeä arvioida, missä muodossa tieto tuodaan keskusteluun.
Indikaattoreita hyvinvoinnin mittaamiseen Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ti-
Tämän oppaan taustaksi tehdys-
lanteen kuvaamiseksi voidaan käyttää
sä pilotissa lapsen oikeudet tuotiin
esimerkiksi kansallisia hyvinvointi-in-
keskusteluun niin sanottuna tietopa-
dikaattoreita.12 Ne on koottu kuuteen
kettina (vrt. liite 1), jotta oikeuksien
ryhmään:
toteutumisen seuraaminen ja arviointi olisi mahdollista. Tietopaketti koos-
• materiaalinen elintaso
tui lapsen oikeuksista johdetuista
• kasvuympäristön turvallisuus
indikaattoreista11 ja niiden rinnalle
• terveys
tuotetusta vertailutiedosta lapsiin
• koulu ja oppiminen
käytetyistä resursseista ja palveluista.
• perhe, vapaa-aika ja osallisuus
Tulevaisuudessa suuri osa tästä tiedos-
• valtion ja kuntien tarjoama tuki
ta tulee löytymään uudesta sähköises-
ja suojelu.
tä hyvinvointikertomuksesta. Lapsiin kohdistuvien määrärahojen seurannasta tuleekin kunnissa luonteva osa sähköisen hyvinvointikertomuksen tarkastelua.
21
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden
Sähköinen hyvinvointikertomus
tilannetta kuvattaessa kannattaa pitäy-
sisältää kansallisesti sovitut väestöryh-
tyä vain niissä indikaattoreissa, jotka
mittäiset perusindikaattorit. Perusin-
koskevat aidosti väestöä, eivät kunnan
dikaattoreita täydentävät lisäindi-
tuottamia palveluita. Siten kunnan re-
kaattorit, joita voidaan siirtää osaksi
sursointi palveluihin ei pääse vääristä-
perusindikaattoripakettien sisältöjä.
mään tarvearviota. Palvelujen käyttöä
Tämän lisäksi kunnat voivat hakea itse
ja kattavuutta koskevat indikaattorit,
indikaattoreita Sotkanet -tietokannasta
kuten kunnan kustantamassa päivä-
ja lisätä itse keräämäänsä tietoa esi-
hoidossa olleiden alle 6-vuotiaiden
merkiksi omista tilastoista ja kyselyistä
osuus ikäluokasta, kannattaakin käsi-
sekä kerätystä palautteesta.
tellä palveluiden ikäryhmäkohtaisten kustannusten yhteydessä. Liitteessä 2,
Hyvinvointia mittaavat indikaatto-
taulukossa 1 on kuvattu, minkälaisia
rit antavat pohjan kunnan lapsibudje-
tietoja pilotissa koottiin palveluiden
toinnin tarve- ja vaikuttavuusarvioin-
käytöstä ja kustannuksista.
tiin. Hyvinvointi-indikaattoreita voi käyttää myös ohjaamassa palveluita tuottavan kunta- ja kuntayhtymäorganisaation toimintaa. Esimerkiksi tuottamissopimuksessa voidaan asettaa indikaattoreille tavoitteita ja seurata toiminnan onnistumista (vaikuttavuutta). Nuoria lapsia koskevaa hyvinvointitietoa ei Suomessa ole riittävästi saatavilla ja sitä tarvittaisiin kipeästi. Tämä kävi tämän hankkeen pilotissa selväksi:
22
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
Neuvolastahan saadaan tietoa koski-
Mä oon aina inhonnut termiä koulu-
en pieniä lapsia mutta sitte ku ne läh-
kiusaaminen, se täytys poistaa koko-
tun budjettineuvottelujen iltakoulun
tee kouluun ni kouluterveyskyselyhän
naan se koulu siitä edestä, varsinkin
poikkihallinnollisen työn malliksi.
ei näitä sitten kohtaa, että… (Utajärvi)
tänä päivänä, tämä ei suinkaan ole
Budjettineuvottelujen iltakoulu on
koulukiusaamista vaan erittäin suju-
esimerkki foorumista, jolla kunnassa
vaa sosiaaliseen mediaan ja vapaa-ai-
voidaan indikaattorien tiedon pohjalta
kerro lainkaan siitä, mistä sen on ehkä
kaan liittyvää kiusaamista. Ei meillä
keskustella lapsen oikeuksien toteutu-
ajateltu kertovan. Yhtenä esimerkki-
ole Siwa-kiusaamista eikä rautatiease-
misesta.
nä mainittiin koko perheen yhteisen
ma-kiusaamistakaan… (Imatra)
Osa indikaattoreista ei välttämättä
Seuraavaksi esittelemme niin sano-
aterian syöminen. Aterioinnin on ajateltu kuvastavan perheiden yhdessä
Keskustelua indikaattoreista on
viettämän vapaa-ajan määrää, mutta
tärkeä jatkaa, jotta seurantatiedot pal-
kunnista todettiin, ettei niin ehkä enää
velisivat kuntia hyvin. Yksi keskeinen
ole. Perhe voi tehdä yhdessä paljon
kanava kuntien palautteelle on uusi
muutakin kuin syödä. Lisäksi todettiin,
sähköinen hyvinvointikertomus. Sen
että joillain paikkakunnilla tehdään
kautta kuntien on mahdollista välittää
paljon vuorotöitä. Yhteistä ruokailua
tietoa myös seurantatiedoissa olevista
voi silloin olla vaikea järjestää.
puutteista.
Lisäksi koulukiusaamisen indikaat-
Jotta sähköisen hyvinvointikerto-
torin todettiin olevan vanhentunut.
muksen tiedot palvelisivat yksittäistä
Itse asiassa koko termi pitäisi uudistaa,
kuntaa, kannattaa hyvinvointiker-
sillä kiusaaminen ei nykyään liity vain
tomuksen parissa tehtävä työ liittää
kouluun, vaan on siirtynyt mitä suu-
osaksi poikkihallinnollista yhteistyötä,
rimmissa määrin sosiaaliseen mediaan.
kunnan muuta perusraportointia,
Esimerkiksi Euroopan neuvosto käyttää
toiminnan ja talouden suunnittelua,
termiä ”kouluissa ja kouluympäris-
strategista johtamista ja kuntalaisen
tössä lapsiin kohdistuva väkivalta”,
hyvinvointia edistävää strategian
joka sisältää myös lasten kokemukset
toimeenpanoa.
esimerkiksi koulumatkoilla ja virtuaaliympäristöissä.13
23
työkalupakki
Budjettineuvottelujen iltakoulu lapsen oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi Mikä on budjettineuvottelujen iltakoulu? Budjettineuvottelujen iltakoulu on tämän hankkeen pilotin pohjalta kehitetty toimintamalli, joka sopii helposti osaksi kuntien vuosittaista strategiatyötä. Se on foorumi, jossa keskustellaan edellisessä luvussa esitellystä tietopaketista. Yksinkertaisimmillaan budjettineuvottelujen iltakoulu on yhteistyökulttuurinen toimintatapa, joka kokoaa yhteen lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta keskeiset toimijat keskustelemaan tietopaketista, jossa lasten hyvinvointiin liittyvät toimenpiteet ja resurssit on tuotu yhteen (vrt. johdanto). Toimijoita ovat luottamushenkilöt, palvelujen tilaajan ja tuottajapuolen toimijat sekä taloudesta että toiminnasta vastaavat henkilöt. Mukaan voidaan ottaa myös lasten ja nuorten edustajia tai käsitellä tietopaketti esimerkiksi oppilaskunnissa tai nuorisovaltuustossa.
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Pilotin kokemusten perusteella olisi hyvä, että sekä palveluiden tilaajat että tuottajat olisivat paikalla keskustelemassa lapsen oikeuksien toteutumisesta kunnassa. Silloin molemmat osapuolet pystyvät rakentamaan yhteistä näkemystä siitä, miten palvelut kohtaavat kunnan lasten ja nuorten tarpeet. Samoin tärkeää on, että keskeiset luottamushenkilöt ovat paikalla. Keskustelu saman pöydän ääressä mahdollistaa sen, että lasten ja nuorten hyvinvoinnista, palveluista, resursseista ja kustannuksista sekä panostuksista saadaan luotettava kuva ja yhteistä visiota voidaan luoda. Kun meillä on ollut ”konsultti” ni sehän aina kerrottiin sillain, että ensin esiteltiin viranhaltijoille, sitten esimiehille ja sitten kerrottiin poliitikoille että myö kaikki istuttiin kuuntelemassa se sama aineisto eri aikaan. Et siinä olis ollut hirmu oival-
Kuntapilotin parhaaksi anniksi todettiin yhteinen keskustelu. Utajärvellä merkityksellisintä keskustelussa oli se, että kunnan ja kuntayhtymän edustus istui samassa pöydässä. Myös Imatralla poliittisen johdon ja kunnan virkamiesten yhteistä keskustelua pidettiin hyvänä. Pilotin aikana syntyi ajatus entistä avoimemman keskustelukulttuurin herättämisestä kunnassa. ”Miksi tätä keskustelua ei käytäisi juuri näin, että keskusteltaisiin, eikä aina siten, että virkamies esittelee ja poliitikko naputtaa ja kyselee, että miksi tää on näin, et yhteinen avoin keskustelu.”
linen toimintatapa et meil olis ollut virkamiehet ja esimiehet ja päättäjät ihan vaikka hallitustasolla ni yhtä aikaa. Sillon sen keskustelun olis voinut käydä siinä, sehän olis ollut kaikin puolin taloudellistakin kun ajattelee, että sillon esittelijänkään ei olis tarvinnut olla montaa kertaa täällä et nyt kun tässä istuttiin ja puhuttiin et jos tällasen toimintatavan ottais ni täähän kuulostaa ihan älyttömän hyvältä. (Imatra)
24
FAKTA
Keskeistä onkin, kuten yllä jo todettiin, että lapsen oikeuksien toteutumisen arviointi ja turvaaminen kytketään kunnan omiin ohjausvälineisiin. Hyvinvointikertomuksen yhteydessä on jo totuttu käymään läpi väestön hyvinvoinnin tilaa, yleensä ikäryhmittäin.
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Iltakoulun järjestelyt ja työnjako
Budjettineuvottelujen iltakoulun
työkalupakki
Jos tietoa ei ole aiemmin koottu,
toimintamalli on seuraavassa kuvattu
kunnassa päätetään, kuka tiedot ko-
vaiheittain niin, että kunta voi sen
koaa tai kuka täydentää olemassa ole-
Iltakoulu soveltuu hyvin esimerkiksi
avulla suunnitella ja toteuttaa budjet-
vaa tietoa 1) kunnan lasten, nuorten ja
kunnan johto- tai hyvinvointiryh-
tineuvottelujen iltakoulun. Lähtökohta
lapsiperheiden hyvinvoinnin tilasta ja
män järjestettäväksi alkuvuodesta,
on, että iltakoulun olisi hyvä olla heti
tarpeista, 2) kunnan lapsille, nuorille ja
jolloin keskustellaan kuntastrategian
alkuvuodesta. Jokaisessa kunnassa on
perheille tarkoitetuista palveluista ja
painopisteistä ja arvioidaan edellisen
kuitenkin hyvä pohtia, miten alla ole-
toimista ja niiden kustannuksista sekä
vuoden toimintaa.
vat vaiheet parhaiten sopivat kunnan
3) kokonaisinvestoinneista eli määrära-
omaan vuosikelloon.
hoista kokonaisuutena. Kokoaja tekee niistä yhtenäisen tietopaketin. Tämä
Budjettineuvottelujen iltakoulu on
on niin sanottu lapsen oikeuksien
työskentelymuoto olemassa olevien rakenteiden sisällä. Hyvinvointiryh-
1. Etukäteisorganisointi
tilanneanalyysi (Child rights situation analysis). Lue lisää esimerkiksi täältä:
män työnkuvaan, johon kuuluu muun muassa valtuustokausittaisen hyvin-
Ensimmäisenä kunnassa tulee pohtia,
vointikertomuksen ja vuosittaisten
onko siellä jo koottu tietoa lasten ja
http://resourcecentre.savethe-
raporttien työstäminen ja säännöl-
nuorten oikeuksien toteutumisesta,
children.se/library/save-child-
linen vuoropuhelu valtuuston sekä
heidän palveluistaan ja niiden kustan-
rens-child-rights-situation-analy-
virkamiesportaan kanssa, sopii hyvin
nuksista sekä kokonaiskustannuksista.
sis-guidelines
budjettineuvottelujen iltakoulun jär-
Tietoa on voitu koota esimerkiksi
jestäminen. Ryhmän valmisteleva rooli
kunnan lasten ja nuorten hyvinvointi-
sopii myös tehtävään hyvin, koska
kertomukseen tai esimerkiksi Kunta-
budjettineuvottelujen iltakoulussa
maisema-malliin.14 Keskeistä on päästä
ei vielä tehdä muodollisia päätöksiä
tarkastelemaan, miten suuri osuus
kunnan budjetista. Sen sijaan ryhmän
kunnan määrärahoista käytetään las-
tehtävä tulisi olla sovittaa keskustelus-
ten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi.
sa esiin tulleet havainnot ja yhteistyön mahdollisuudet yhteen strategiatyöskentelyn ja sen toimenpanon tueksi.
25
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Fasilitaattori myös toimii iltakoulun puheenjohtajana eli johtaa tietopaketin (vrt. yllä) herättämää keskustelua. Toinen mahdollisuus on, että puheenjohtajana toimii valtuuston tai asiantuntijalautakunnan puheenjohtaja erikseen tai yhdessä vastuuhenkilön kanssa. Fasilitaattori vastaa tilaisuuden ajasta, paikasta ja osallistujien kutsumisesta. Jotta lasten ja nuorten osallisuus Sitten kunnassa päätetään, missä
toteutuisi, budjettineuvottelujen
muodossa tiedot esitetään, mihin
iltakouluun kutsutaan myös lapsia ja
kunnan omaa tietoa verrataan ja
nuoria heti alkuun keskustelemaan lap-
kuinka pitkältä ajalta vastaavia tietoja
sibudjetoinnista. Hämeenlinnalainen
(esimerkiksi viidestä seitsemään vuo-
osallistuja kommentoi:
delta) halutaan tarkastella. Kun nämä ovat selvillä, tietopaketti kootaan
Mä olisi ehdottomasti kutsunut
visuaaliseen muotoon siten, että se on
tähänkin lapsen, lasten parlamentis-
mahdollisimman informatiivinen ja
ta ja nuorisovaltuustosta, meillä on
selkeä.15
sellanen. Mä itse vedän opetussuunnitelma työryhmää ja siellä työskentelee pikku ihmisiä mukana ihan saman-
2. Tilaisuuden vastuuhenkilön valinta
lailla ku rehtorit ja kaikki muutkin
Kunnassa valitaan budjettineuvottelu-
aivan hyvin mistä me keskustellaan.
jen iltakoulun järjestämisestä vastaava
(Hämeenlinna)
ja kyl ne jaksaa ja pystyy ja niil on oikeasti näkemys siitä, ne ymmärtää
henkilö (fasilitaattori). Hän kutsuu iltakoulun koolle ja esittelee ja tulkitsee
Osallistujille on syytä kertoa
tietoa itse tilaisuudessa. Luontevinta
etukäteen, mistä tilaisuudessa oikein
on, että fasilitaattori on sama henkilö,
on kyse ja mitkä ovat sen tavoitteet.
joka on koonnut tiedot. Hän osaa kertoa
Lisäksi informoidaan osallistujia
niistä taustaa ja budjettilukuja.
tilaisuuden kestosta, ajasta ja paikasta. Fasilitaattori voi olla esimerkiksi hyvinvointikoordinaattori, jonka tehtävänkuvaan yllä kuvatut toimet hyvin sopivat.
26
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
3. Tilaisuuden suunnittelu
työkalupakki
Liikennevalojen tehtävä oli tulkita, miten hyvin tai heikosti olemassa
Tilaisuuden onnistumisen kannalta on
olevat palvelut vastasivat mahdollisiin
keskeistä pohtia, mitä kunta pitää tilai-
haasteisiin lapsen oikeuksien osalta.
suuden tavoitteena. Kunnissa voidaan
Vihreä valo osoitti hyvää kehitystä,
asettaa hyvinkin erilaisia tavoitteita
keltainen ennallaan pysynyttä ja pu-
riippuen esimerkiksi siitä, miten ja
nainen kehitystä, joka menee selkeästi
millaisella kokoonpanolla kunnassa
väärään suuntaan. Liikennevalotyös-
on aiemmin pohdittu investoimista
kentelylle varattiin aikaa osioiden vä-
lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin. Tar-
leissä ja myös osioiden keskellä siten,
koitus kuitenkin on, että tilaisuudessa:
että osallistujat saivat rauhassa noin
1) pohditaan kunnan nykytilannetta
viiden minuutin ajan pohtia saamaan-
oman ”historiatiedon” ja mahdollisesti
sa informaatiota ja kirjata huomion-
muun vertailutiedon valossa ja 2) enna-
sa liikennevaloihin. Liikennevalot
koidaan tulevaa budjettia.
toimivat lopuksi pohjana yhteiselle keskustelulle kokonaisinvestoinnista
Kun tavoitteet on asetettu, pohdi-
lapsiin kunnassa.
taan, miten niihin päästään. Jos todella halutaan miettiä kunnan seuraavan vuoden budjetoinnin painopisteitä suhteessa edellisen vuoden investointeihin, ei riitä, että tilaisuudessa esitetään tietoa ja keskustellaan. Silloin on pohdittava isoja linjoja: mitä on jo tehty ja mihin suuntaan ollaan menossa. Tietopaketin käsittelyssä voi käyttää osallistavia menetelmiä tai muita välineitä keskustelun tukena. Pilotissa keskustelussa käytettiin niin sanottuja ”liikennevaloja”. Kaikille osallistujille jaettiin tilaisuuden aluksi paperit, joihin oli listattu esittämisjärjestyksessä ensin indikaattoritiedot ja sitten kustannukset palveluittain.
27
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
4. Tilaisuuden idea, toteutus ja kulku
Tavoitteena keskustelussa on: a. luoda yhteinen käsitys siitä, miten
Budjettineuvottelujen iltakoulu
hyvin kunnan lapset ja nuoret voivat
voidaan järjestää missä vain kunnan hyväksi katsomassa paikassa, mutta
b. määrittää, mihin varoja tulisi koh-
varusteena olisi hyvä olla ainakin vi-
distaa hyvinvoinnin turvaamiseksi tai
deotykki. Kaikkien osallistujien tulee
edistämiseksi
mahtua saman pöydän ääreen, jotta luonteva keskustelu on mahdollista.
c. seurata lasten ja nuorten hyvin-
Neuvottelujen tarkoitus on, että laaja
voinnin muutoksia ja pohtia, mihin
joukko kunnan lasten, nuorten ja
kunnan resursseja pitäisi jatkossa
lapsiperheiden palveluista ja hyvin-
kohdistaa, kun otetaan huomioon
voinnista vastaavia viranhaltijoita ja
kunnan aiemmin asetetut tavoitteet ja
luottamusmiehiä kokoontuu yhteen
vertailutieto.
pohtimaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden tarpeita ja/tai oikeuksia, heidän
Budjettineuvottelujen iltakoulussa
tarpeisiinsa vastaavia palveluja ja
fasilitaattori avaa tilaisuuden ja
toimia sekä sitä, millaisia resursseja ja
esittelee kokoamansa tiedot. Kunkin
kuinka paljon määrärahoja kunta tälle
tietopaketin osion jälkeen käydään ko-
joukolle kohdentaa. Oikealla kokoonpa-
koavaa keskustelua. Tavoitteena on eri
nolla mahdollistetaan yhteisen vision
osioiden jälkeen tarkastella seuraavia
syntyminen sekä kunnan lasten ja
kysymyksiä:
nuorten hyvinvoinnista että varoista, joita tälle joukolle kohdennetaan.
– lasten, nuorten ja lapsiperheiden
Näin budjettineuvottelujen iltakoulu
hyvinvoinnin tila: mitä tiedot kertovat
varmistaa sen, että kaikilla asianosai-
kunnan lasten, nuorten ja lapsiperhei-
silla on tarvittava tieto, jonka varassa
den hyvinvoinnista ja tarpeista.
pohtia tulevaa budjettia. – palvelut ja kustannukset -osion jälkeen: miten palvelut toimivat ja miten ne on resursoitu? Käytetäänkö resurssit oikeassa paikassa?
28
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
– kokonaisinvestointi-osion jälkeen: miten paljon kunta kokonaisuutena investoi lapsiin ja nuoriin? Onko taso riittävä? Tarkoitus on luoda kokonaiskuvaa tarpeista, niihin vastaamisesta ja käytetyistä resursseista. Hämeenlinnassa osioiden väliset suhteen tiivistettiin näin: …Kun puhutaan väestölähtöisestä budjetoinnista ni siellä on ne tietyt tarpeet, me tehdään tiettyjä toimenpiteitä niiden täyttämiseksi ja siihen käytetään tietyn verran rahaa…ja sitten pohditaan, ollaanko me onnistuttu siinä.
29
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
LAPSIIN KOHDISTUNEIDEN INVESTOINTIEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Kuntaliiton vuosina 2012−2013 teettä-
Minua kiinnostaa se, minkälainen pa-
mä kysely kuntien johdolle osoitti, että
nostus lapsiin ja nuoriin vaikuttaa eli
koottua tutkimuksista nopeasti autta-
Vaikuttavuustietoa ei aina saada
kunnissa kaivataan tietoa lapsiperhei-
mihin ne eurot kannattaa laittaa, jotta
maan päätöksenteossa. Tulevaisuudes-
den tukemisesta kokonaisuutena. Yli
syntyy hyvinvointia. Se olisi arvokas-
sa tutkimustietoa kootaan systemaatti-
90 prosenttia vastanneista totesi muun
ta, että jaettaisiin sitä tietoa kuntien
semmin ja se on helposti saatavilla.
muassa, että ”on välttämätöntä laajen-
kesken et kun tiedetään että jossakin
taa ja vahvistaa sellaisia tukitoimenpi-
kunnassa on tehty vaikuttavaa työtä
teitä, jotka tukevat lapsia ja perheitä
niin voisi katsoa, et mitä ja miten
lastenrahaston säätiö on yhdessä
kuormittavissa elämäntilanteissa il-
siellä on tehty. (Utajärvi)
kumppaneidensa kanssa luonut verk-
ITLA – Itsenäisyyden juhlavuoden
man yhteyttä lastensuojeluun”.16 Myös
koon avoimen ja käyttäjäystävällisen
tämän hankkeen pilotin perusteella
tietolähteen vaikuttavista työmenetel-
vaikutti siltä, että kunnissa kaivat-
mistä lasten ja perheiden tukemiseksi.
taisiin kipeästi tietoa lapsiperheiden tukemisesta ja erityisesti siitä, mitkä
Tässä oppaassa esitelty hanke
toimet ovat vaikuttavia, jotta todella
puolestaan on ennen kaikkea pyrkinyt
tiedettäisiin, mihin varoja kunnissa
paikantamaan, miten lapsen oikeuk-
kannattaisi kohdentaa.
sien toteutumisesta olisi mahdollista keskustella kunnissa säännöllisesti ja miten samalla luotaisiin rakenteita muutosten seuraamiseksi. Oppaan on tarkoitus auttaa kuntia löytämään paikalliseen työhön parhaiten sopivat ratkaisut ja toisaalta edistää kansallisen vertailutiedot tuottamista lapsen oikeuksien toteutumisesta.
30
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
KASVUN TUKI – VAIKUTTAVAN VARHAISEN TUEN TIETOLÄHDE ITLA – Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiö on yhdessä kumppaneidensa kanssa luonut verkkoon avoimen ja käyttäjäystävällisen tietolähteen vaikuttavista työmenetelmistä lasten ja perheiden tukemiseksi. Portaalin tavoitteena on toimia luotettavana tietokanavana kohderyhmän kanssa työskenteleville ja siten edistää lasten, nuorten ja perheiden parissa toteutettavan työn vaikuttavuutta. Lopullinen tavoite on siten lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen. Hankkeen taustalla on muun muassa STM:n asettaman työryhmän Toimiva lastensuojelu (STM. Raportteja ja muistioita. 2013:19) ehdotus, että Käypä
hoito -suositusten tyyppistä järjestelmää sovellettaisiin myös lasten psyko-sosiaalista kehitystä tukeviin menetelmiin. Toistaiseksi Suomessa ei ole määritelty vastaavia hyvän hoitomuodon kriteerejä lasten, nuorten ja perheiden tukemiselle. Hallituksen kärkihankkeessa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma vaikuttavan vanhemmuuden tuen arviointi ja levittäminen kansallisesti on nostettu esille. Kasvun tuki -portaali tarjoaa tulevaisuudessa, välineen jolla on mahdollista levittää valtakunnallisesti parasta, ajan tasalla olevaa tietoa lasten mielenterveyden edistämiseksi. Lue lisää www.kasvuntuki.fi
31
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
LIITTEET Liite 1 Lapsiin investoimisen seuranta (2014–2015) -tietopaketin rakentaminen pilotissa Pilotissa tarkasteltiin lapsille, nuorille
Monet kunnat ovat siirtyneet sektori-
vistä tarkasteluista. Tavoite on aidosti
ja lapsiperheille suunnattuja palve-
kohtaisesta palvelujen järjestämisestä
tarkastella kunnan palvelutoimintaa
luja ja niiden kustannuksia väestön
elämänkaarimallin mukaisiin kokonai-
väestölähtöisesti. Kuntapäättäjälle
(ikäryhmän 0−18-vuotiaat) näkökul-
suuksiin, mikä helpottaa resurssien
kustannukset ikäryhmää kohden on
masta. Sosiaali- ja terveyspalveluita
jäljittämistä ja seuraamista.
tarpeellinen tieto resursseja jaettaessa,
koskevat tiedot poimittiin Sotkanetistä ja perus- ja lukio-opetusta koskevat
varsinkin kun tietoa peilataan hyvinKustannusten jäljittämisessä
vointi-indikaattoreita vasten. Palve-
tiedot Tilastokeskuksen talous- ja
kannattaa pyrkiä siihen, että tehtävä-
lutuotannon operatiivisessa johtami-
toimintatilastosta. Kustannustiedot
kohtaisia kustannuksia voidaan tar-
sessa tärkeitä ja tarpeellisia ovat myös
kerättiin Tilastokeskuksen talous- ja
kastella palvelua käyttävää ikäryhmää
palveluja käyttävää kohden lasketut
toimintatilastosta, jotta kuntaa koske-
kohden. Näin pystytään paremmin
kustannukset ja palvelun yksikkökus-
ville tiedoille voitiin tuottaa valtakun-
tarkastelemaan tarpeita, palveluja ja
tannukset.
nallinen vertailutieto samalla peri-
niiden kustannuksia. Sen lisäksi on
aatteella (nettokäyttökustannukset
tavoitteena hahmottaa, kuinka paljon
Sosiaali- ja terveyspalveluista on
tehtäväluokittain). Kustannuskehityk-
kunta kokonaisuutena käyttää lasten,
saatavilla paljon tietoa. Kouluja kos-
sen tarkastelua varten kustannukset
nuorten ja lapsiperheiden palveluihin.
kevia tietoja on puolestaan saatavilla
muutettiin viimeisen vertailuvuoden
Kunnassa tulee pitää huoli, etteivät
kunnittain valtakunnallisesti vain
(2013) arvoon Kuntien peruspalvelujen
eri-ikäisten lasten ja nuorten asiakas/
muutama. Erityisesti lasten ja nuorten
hintaindeksillä.
käyttäjäryhmien tarpeet ja palvelut
vapaa-ajan vietosta, kuten harrastuk-
huku väestölähtöisessä toiminnan ja
sista, ei ole paljon tietoa. Olemassa
kustannusten tarkastelussa. Tällainen
olevia lähteitä ovat esimerkiksi joka
lapsiin käytettyjä resursseja, joudu-
ryhmä ovat esimerkiksi vammaiset lap-
toinen vuosi tehtävä Kouluterveysky-
taan ensin tarkastelemaan talousar-
set, turvapaikan hakijat ja sen saaneet
sely ja vuosittain ilmestyvä Nuorisoba-
vion rakennetta ja miettimään, miten
ja erilaiset etniset vähemmistöryhmät.
rometri.
toiminnan kustannukset voidaan koh-
Myös sukupuolen mukainen tarkastelu
dentaa eri ikäryhmille. Osa palveluista/
kaikessa toimeenpanossa on keskeistä.
Kun kunta itse ryhtyy jäljittämään
toiminnasta on helposti kohdennettavissa lapsille, nuorille tai lapsiper-
Pilotissa tuli esiin, että tämän väestölähtöisen tarkastelun rinnalla
Ikäryhmittäinen tarkastelu poik-
tai lisäksi on hyvä poimia erikseen tar-
heille, mutta esimerkiksi perustervey-
keaa usein käytetyistä ”kustannuksia
kasteluun tärkeät, pientäkin lasten tai
denhuollon kustannukset ovat usein
palvelua käyttävää kohden” tai ”pal-
nuorten ryhmää koskevat tiedot. Imat-
saatavilla vain koko väestön osalta.
velun yksikkökustannuksia” selvittä-
ralla ehdotettiin, että keskiössä olisi
32
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
0%
10%
20%
30%
40%
työkalupakki
50%
60%
70%
80%
90%
100%
kuusikko
92,3%
oulu
89,9%
tampere
93,5%
turku
92,2%
vantaa
93,9%
espoo
92,9%
helsinki
91,8%
kunnallisessa päiväkotihoidossa
yksityisen hoidon tuella
palvelusetelillä järjestetyssä
ostopalvelupäivähoidossa
kunnallisessa perhepäivähoidossa
kotihoidontuella
Kuvio 1. Päivähoitoikäisten (10 kk – 6 v) jakautuminen päivähoidon
http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/down-
palveluihin joulukuussa 2013, prosenttia päivähoitoikäisistä
loads/Ph_raportti2013_25082014_nettiversio.pdf
(ei sisällä avoimen varhaiskasvatuksen palveluja).
33
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
kuusikko oulu tampere turku vantaa espoo helsinki 0
2 000
4 000
päiväkoti
yksityisen hoidon tuki
perhepäivähoito
kodinhoitotuki
palveluseteli
avoin varhaiskasvatus
ostopalvelu
Kuvio 2. Varhaiskasvatuksen kustannukset päivähoitoikäistä (10 kk – 6 v) lasta kohden päivähoidon palveluittain vuonna 2013 Kuusikkokunnissa (Ahlgren-Leinvuo ym. 2014, tässä yhdistetty taulukot 11 ja 14)
34
6 000
8 000
10 000
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
jokin tarve (esim. nuoren päihdeon-
Jos vertailutietoa on saatavilla
gelma) ja sitten käytäisiin keskustelua
myös muista kunnista, voi pohtia mah-
siitä, mitkä tahot tähän voivat vastata,
dollisten ikäryhmittäisten kustannus-
eivät ainoastaan päihdepalvelut vaan
erojen taustoja: miten paljon palvelui-
myös koulu, varhaiskasvatus jne.
ta käytetään ja miten niitä tuotetaan. Valtakunnallisia vertailutietoja löytyy
Nyt ku miettii tota, ni olishan se
tilastoista ja selvityksistä. Näiden
voinut olla niin, että siinä olis ollut se
tietojen rinnalla kannattaa käyttää
tarve, palvelu ja kustannus yhtä aikaa.
kunnan tietoja palvelujen laadusta ja saatavuudesta.
Ikäryhmätarkastelu tarkoittaa sitä, että tarkastellaan palveluiden
Kustannusten käsittelemistä tar-
kattavuutta tai käyttöä koko ikäluo-
peiden ja palvelujen rinnalla pidettiin
kassa, toisiaan korvaavat palvelut ja
hyvänä ja tärkeänä lähestymistapana:
tulonsiirrot rinnakkain. Esimerkkinä tästä Kuusikkokuntien tarkastelu päi-
Raha on kumminkin tänä päivänä
vähoitoikäisten hoidon järjestämisestä
sellanen konsultti että sille ei maha
(kuvio 1). Kuvio tuo esiin erot palvelu-
mitään, sitä tuijotetaan, et vaikka myö
jen kattavuudessa, mutta voi herättää
niin ei haluttais sitä tuijottaa niin po-
myös kysymyksen siitä, missä on noin
liittinen vastuu on, se on kova et se on
10 % ikäryhmästä. Vastaavalla tavalla
et ikinähän sitä ei oo tietyst riittävästi
voidaan tarkastella esimerkiksi toisen
jos näikseen ajattelee, mut ku miettii
asteen koulutusta koko ikäluokan
sit sitä palvelun tasoa ja laatua mitä
osalta.
se on sillä rahalla ni sitä pystyy just peilaamaan ... (Imatra)
Kun palveluihin liitetään niiden tuottamisen kustannukset, on mahdollista tarkastella samalla palvelukokonaisuutta ja kustannuksia (kuvio 2).
työkalupakki
FAKTA Talouden tarkastelun kaksi näkökulmaa Poliittisille päätöksentekijöille palvelut ja niiden kustannukset ikäryhmätarkastelussa, operatiiviseen johtamiseen yksikkökustannukset. Pilotissa käytettiin Tilastokeskuksen Kuntien talous- ja toimintatietoja. Tiedonkeruu on uudistettu, mutta tehtäväluokat säilyvät ennallaan. Vain harvan kunnan taloushallinto on tällä hetkellä yhteensopiva tämän toimintarakenteen kanssa. Silloin ei ole mielekästä yrittää käyttää Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta tuotettuja vertailutietoja. Liitetaulukoihin on koottu tehtävät, joiden osalta pilotissa tarkasteltiin sekä palveluja (kattavuus, palvelujen käyttö) että niiden kustannuksia. Lue lisää: https://tietoanuorista.fi/nuorisobarometri/ https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely
35
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Hyvinvointikertomuksessa me ollaan
Liitteessä 2, taulukossa 1 on ku-
tehty niitä jo ja huomattu, että näitä
vattu, mitkä tehtävät ja kustannukset
FAKTA
indikaattoreitahan on ihan valtavasti
kohdennettiin lapsille, nuorille ja
ja tehty sitä tulkintaa niinku täällä
lapsiperheille.
• Kunnan tapa järjestää hallinto, talous ja tiedonhallinta vaikuttavat siihen, kuinka työlästä tai helppoa toiminnan väestölähtöinen tarkastelu on. Monen tehtävän osalta kustannukset on helppo kohdentaa suoraan palveluja käyttävälle ikä- tai väestöryhmälle, joissakin tehtävissä tarvitaan kustannusten kohdentamista. Parhaimmillaan tietojärjestelmät mahdollistavat palvelujen käytön selvittämisen ikäryhmittäin. Liittämällä tähän tieto kustannuksista päästään tarkkoihin tehtävä/ toimintakohtaisiin kustannuksiin.
kunnan sisällä ja luottamushenkilöi-
• Palveluja tuottavilta tahoilta, olivatpa ne kuntaorganisaation osia, kuntayhtymiä, yrityksiä tai yhteisöjä, voi edellyttää riittävän tarkkoja tietoja toiminnan väestölähtöiseen seurantaan ja arviointiin.
pieni käytetty rahasumma on lasta tai
den kanssa ja saatu ihan valtavasti tietoa, silloin ensimmäisellä kerralla varsinkin siihen yhteiseen keskusteluun ... mutta kyllä tää europuoli on siellä aika vähissä, onhan siellä jotain, kunnan rakenteet ja talous mut et ei se sillä tavalla ole tällä tasolla niin kuin näitten lapsiperheiden palveluiden näkökulmasta ku tämä... että jos nämä eurotiedot saadaan sinne hyvinvointikertomukseen ni se on kyllä tosi hyvä. (Utajärvi)
Palvelu- ja tehtäväkohtaisen tarkastelun jälkeen on hyvä palauttaa kokonaiskuva siitä, kuinka suuri tai nuorta kohden ja miten kustannukset jakaantuvat eri tehtäviin tai toimintoihin (kuvio 3). Usein lastensuojelun kustannukset ovat eniten julkisuudessa esillä, vaikka huomattavasti suurempi osa resursseista käytetään koulutukseen ja päivähoitoon.
36
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2006 2007 2008
2009
2010
2011
päivähoito
kulttuuri ja nuoriso
koulu
lastensuojelu
terveys
muut sosiaaliset palvelut
2012
2013
liikunta, ulkoilu
Kuvio 3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen nettokäyttökustannukset 0−18-vuotiasta kohden Suomessa, vuoden 2013 rahanarvo (Tilastokeskus, Kuntien talous- ja toimintatilasto)
37
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Liite 2. Taulukot 1 ja 2.
Liitteessä 2, taulukossa 1 on listattu
Käyttökustannukset yhteensä =
ne Tilastokeskuksen talous- ja toi-
toimintamenot (2900) +
kunnan valtionosuuksilla ja kuntave-
mintatilaston tehtäväluokat, joiden
poistot ja arvonalentumiset (2940) +
rolla katettavia kustannuksia (”rasitus-
osalta tarkasteltiin ikäryhmäkohtaista
vyörytyserät (2960)
ta”). Kuntien mahdollisesti erilainen
palvelujen käyttöä ja kustannuksia.
Nettokäyttökustannukset kuvaavat
asiakasmaksupolitiikka vaikuttaa net-
Tehtäväluokista puuttuvat ne, joiden
Käyttötuotot yhteensä =
tokäyttökustannuksiin. Erot eivät lie-
osalta ei onnistuttu löytämään palve-
toimintatulot (6900) + vyörytyserätulot
ne kuitenkaan kovin tärkeitä lasten ja
lujen käyttöä kuvaavaa tietoa. Lisäksi
(6960) yhteensä (muita laskennallisia
lapsiperheiden palveluissa, esimerkiksi
toimeentulotuki käsiteltiin lapsiperhe-
tuloja ei lasketa mukaan).
päivähoidossakin maksuperusteet on
köyhyysindikaattorin yhteydessä. Liitteessä 2, taulukossa 2 on listattu
määritelty koko maassa samaksi. MutNettokäyttökustannukset yhteensä =
ta kun tarkastellaan lasten, nuorten
käyttökustannukset – käyttötuotot.
ja lapsiperheiden palveluiden osuutta
kaikki tehtäväluokat, jotka otettiin
kaikista nettokäyttökustannuksista,
huomioon, kun arviointiin kunnan
niin sillä voi olla suurempi merkitys.
kokonaisresursointia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin. Nämä kustannukset laskettiin koko 0−18-vuotiaiden ikäryhmää kohden. Tilastokeskuksen talous- ja toimintatilaston tehtäväkohtaisista tiedoista laskettiin nettokäyttökustannukset seuraavalla tavalla (numero viittaa meno/tulolajiin):
38
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
39
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Taulukko 1. Palvelujen käyttö ja kustannukset tarkastelussa käytetyt Tilastokeskuksen talous- toimintatilaston tehtäväluokat, palveluja koskevan tiedon lähde ja ikäryhmä, jolle nettokäyttömenot on kohdennettu.
Tilastokeskuksen tehtäväluokka (eurot)
Palveluja koskevat tiedot (suluissa Sotkanetin tunniste)
Ikäryhmä, jolle nettokäyttömenot kohdennettu
204 Lasten päiväkotihoito
Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 1−2-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (id 1226)
0−6-vuotiaat
205 Lasten perhepäivähoito
Kunnan kustantamassa kokopäivähoidossa olleet 3−5-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä (id 1227) Lastenhoidon tuet, maksettu vuoden aikana, 1 000 euroa (id 2276) 207 Muu lasten päivähoito (lasten leikkitoiminta, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä lasten kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki)
Lastenhoidon tukien kuntalisät, Kelan maksamat vuoden aikana, 1 000 euroa (id 2277)
304 Esiopetus (myös aikaisemmat 208 ja 303 tehtäväluokat)
vuosiviikkotunnit per oppilas (Tilastokeskus)
6-vuotiaat
305 Perusopetus
vuosiviikkotunnit per oppilas, tukiopetustuntien osuus vuosiviikkotunneista (%), tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden osuus (%) (Tilastokeskus)
7−15-vuotiaat
310 Lukiokoulutus
vuosiviikkotunnit per oppilas (Tilastokeskus)
16−18-vuotiaat
253 Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto)1)
Äitiysneuvolan lääkärin vastaanottokäynnit (id 2361) ja muut käynnit (id 2362), lastenneuvolan käynnit (id 2453), kouluterveydenhuollon käynnit (id 694), avohoidon lääkärikäynnit alle 1-vuotiailla (id 2381), 1−6-vuotiailla (id 2382) ja 7−14-vuotiailla (id 2383)
0−18-vuotiaat
254 Perusterveydenhuollon hammashuolto2)2) 260 Erikoissairaanhoito1)
40
0–18-vuotiaat
sairaalahoitoa saaneet 0−17-vuotiaat potilaat (id 2527), mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0−17-vuotiaat (id 4)
0–18-vuotiaat
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
335 Taiteen perusopetus
työkalupakki
0–18-vuotiaat
350 Kirjastotoimi 355 Liikunta ja ulkoilu 360 Nuorisotoimi 370 Museo- ja näyttelytoiminta 375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta 385 Musiikkitoiminta 390 Muu kulttuuritoiminta 212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0−17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (id 1245)
0–18-vuotiaat
Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (id 1243) Huostassa tai kiireellisesti sijoitettuna olleet 0−17-vuotiaat viimeisimmän sijoitustiedon mukaan, % vastaavanikäisestä väestöstä (id 1244) Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0−17-vuotiaat, joiden sijoituspaikkana laitos, % kaikista kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ja nuorista (id 419) 217 Muut lasten ja perheiden palvelut
1)
Kodinhoitoapua vuoden aikana saaneita lapsiperheitä, % lapsiperheistä
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista on 0−18-vuotiaille
kohdennettu 11 % kahden tutkimuksen perusteella (Hujanen ym. 2004, Hujanen ym. 2008). 2)
Kunnan hammashuollon kustannuksista on 0−18-vuotiaille kohdennettu koko Suomea koskevien
käyntitilastojen pohjalta ikäryhmän käyntien määrän perusteella 37 % (Perusterveydenhuolto 2013).
41
työkalupakki
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
Taulukko 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden nettokäyttökustannusten osuus koko kunnan nettokäyttömenoista. Laskelmassa mukana olevat tehtäväluokat ja 0−18-vuotiaillekohdentamisperiaate
Tilastokeskuksen tehtäväluokka (eurot)
Kohdentamisperiaate
204 Lasten päiväkotihoito
100 %
205 Lasten perhepäivähoito
100 %
207 Muu lasten päivähoito
100 %
212 Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
100 %
217 Muut lasten ja perheiden palvelut
100 %
225 Vammaishuollon laitospalvelut1)
9,6 %
240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut
9,6 %
245 Päihdehuolto2)
2%
253 Perusterveydenhuollon avohoito (pl. hammashuolto)4)
11 %
254 Perusterveydenhuollon hammashuolto2)
37 %
260 Erikoissairaanhoito3)
11 %
304 Esiopetus (myös aikaisemmat 208 ja 303 tehtäväluokat)
100 %
305 Perusopetus
100 %
310 Lukiokoulutus
100 %
315 Ammatillinen koulutus
100 %
335 Taiteen perusopetus
100 %
345 Muu opetustoimi
100 %
350 Kirjastotoimi
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
355 Liikunta ja ulkoilu
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
360 Nuorisotoimi
100 %
370 Museo- ja näyttelytoiminta
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
375 Teatteri-, tanssi- ja sirkustoiminta
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
385 Musiikkitoiminta
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
390 Muu kulttuuritoiminta
0−18-vuotiaiden väestöosuus kunnassa
42
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
1)
työkalupakki
Vammaishuollon laitospalveluista on 0−18-vuotiaille kohdennettu 9,6 %. Pitkäaikaishoidossa olleista
oli tämän ikäisiä vuonna 2013 (Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013). Samaa osuutta käytettiin myös kohdennettaessa tehtäväluokan 240 Muut vanhusten ja vammaisten palvelut kustannuksia tälle ikäryhmälle. 2)
2000-luvulla päihdehuollon avopalveluissa nuorten osuus on ollut reilut 10 %, laitospalveluissa osuus oli 1,9 %.
Päihdehuollon kustannuksista on tässä kohdennettu 0−18-vuotiaille 2 %. Lasten vanhempien palveluja ei ole otettu huomioon. Päihdetilastollinen vuosikirja 2013: Alkoholi ja huumeet. Suomen virallinen tilasto (SVT): Sosiaaliturva 2013. THL, Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/110892 (luettu 8.12.2014). 3)
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksista on 0−18-vuotiaille
kohdennettu 11 % kahden tutkimuksen perusteella (Hujanen ym. 2004, Hujanen ym. 2008). 4)
Kunnan hammashuollon kustannuksista on 0−18-vuotiaille kohdennettu koko Suomea koskevien
käyntitilastojen pohjalta ikäryhmän käyntien määrän perusteella 37 % (Perusterveydenhuolto 2013).
43
työkalupakki
44
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
VIITTEET 1
2
http://www.hyvinvointikertomus.fi/ Kuntapilotti rakentui kahdesta eri
edustajista. Tiedontuottajiksi voidaan luo-
jotka, innoittavat pohtimaan aihetta yli hal-
kitella kaikki, jotka osallistuvat tarvittavien
linnonrajojen sekä suhteuttamaan nykyhetki
budjettitietojen kokoamiseen.
historiaan. ITLAn ”Lapset, nuoret ja perheet satavuotiaassa Suomessa” -ohjelman puitteis-
vaiheesta: 1. Kuntapilotin ensimmäisessä vaiheessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat ja
6
Budjettimenojen jako väestölähtöisesti edel-
sa tuotettu Lapsen 100 vuotta -filmi keskuste-
pilottikunnan taloushallinnon yhteyshenkilöt
lyttää tietoa siitä, mitkä menot kohdistuvat
selvittivät valtakunnallisesti tuotettujen ver-
suoraan ja epäsuorasti tietyn väestöryhmän
tailutietojen (kustannukset) ja kunnan omien
käyttämiin palveluihin tai vastaanotta-
11
käytäntöjen (palvelujen tuotantorakenne)
miin tulonsiirtoihin. Lapsibudjetoinnin
(2014:3): Eriarvoistuva lapsuus. Lasten hyvin-
eroavaisuuksia. Keskeinen kysymys tässä vai-
budjettianalyysissa on kohtalaisen helppo
vointi kansallisten indikaattoreiden valossa.
heessa oli ns. ”räätälöintitarve”, kun kuntien
kohdentaa esimerkiksi peruskoulutukseen
http://lapsiasia.ssthosting.fi/wp-content/up-
omia palvelujen organisointi- ja taloushallin-
tai päivähoitoon liittyvät menot, mutta
loads/2014/12/Vuosikirja-2014.pdf
non käytäntöjä suhteutettiin valtakunnalli-
esimerkiksi toimeentulotuen ja muiden tulon-
seen vertailutietoon. 2. Kuntapilotin toisessa
siirtojen kohdentaminen edellyttää lisätietoa
12
vaiheessa selvitettiin edellä mainittujen
niitä vastaanottavista kotitalouksista. Myös
torit: https://www.sotkanet.fi/sotkanet/fi/
tietojen (vertailutieto, kuntaprofiilit) käyttöä
monien peruspalveluiden menojen kohden-
metadata/groups/139
ja hyödyntämistä kuntien budjetoinnissa
tamisessa tarvitaan erittelyjä siitä, minkä
Lisätietoa indikaattoreista: Lapsiasiavaltuu-
sekä koottiin tulokset ohjeeksi. Toinen vaihe
ikäiset henkilöt ovat palveluita saaneet.
tetun toimiston julkaisu 2014:3 Eriarvoistuva
Lapsiasiavaltuutetun toimiston vuosikirja
Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaat-
lapsuus http://lapsiasia.fi/aineistot/julkaisut/
toteutettiin ryhmähaastatteluna kunnissa. Ryhmähaastatteluissa pohdittiin mm. sitä,
lun avaukseksi löytyy täältä: www.itla.fi.
7
Päätösten lapsivaikutusten arviointi teh-
julkaisut-2014/eriarvoistuva-lapsuus-las-
mitä kuntaprofiilien trendit kertovat lapsen
dään valmisteluvaiheessa. Siinä arvioidaan
ten-hyvinvointi-kansallisten-indikaattorei-
oikeuksien toteutumisesta laajemmin ja mitä
ennalta sekä tavoiteltuja että mahdollisia
den-valossa/
oikeuksien kannalta keskeisiä tekijöitä jää
negatiivisia vaikutuksia lapsiin. Vaikuttavuu-
lukujen ulkopuolelle (esim. palvelujen laatu,
den arviointi puolestaan on jälkikäteen ke-
13
saatavuus ja vaikuttavuus).
rätyn tiedon perusteella tehtävää analyysiä
OsloReport_en.pdf
http://www.coe.int/t/dg3/children/violence/
siitä, miten asetetut tavoitteet saavutettiin. 3
14
Ytimet ovat johdettavissa sopimuksen
neljästä yleisestä artiklasta: Syrjimättömyys
8
Sundquist Salme ja Oulasvirta Leena.
http://www.kuntamaisema.fi/fi/maise-
ma-jarjestelma-kunnassa
(artikla 2); Lapsen edun huomioiminen
Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa
(artikla 3); Oikeus elämään ja kehittymiseen
päätöksenteossa. Kuntaliitto 2011. Saatavil-
15
(artikla 6); Lapsen näkemysten kunnioittami-
la http://shop.kunnat.net/product_details.
oikeuksien toteutuksesta kunnassa tänään
nen (artikla 12).
php?p=2572
voidaan lisäksi käyttää muita materiaaleja,
4
9
Keskustelun aikaansaamiseksi lapsen
jotka innoittavat pohtimaan aihetta yli halTran-Nguyen, E.: An overview on where and
Heinämäki Liisa ja Kauppinen Tapani. Lapsi-
linnonrajojen sekä suhteuttamaan nykyhetki
how to find information on government spen-
vaikutusten arviointi kuntapäätöksissä. Työ-
historiaan. ITLAn ”Lapset, nuoret ja perheet
ding on child rights in 10 European countries.
väline kunnille lasten, nuorten ja perheiden
satavuotiaassa Suomessa” -ohjelmassa
FIANT Consulting Oy, Jan 2013. Selvityksessä
hyvinvoinnin edistämiseen sekä palveluiden
tuotettu Lapsen 100 vuotta -filmi keskuste-
mukana olleet maat: Tanska, Suomi, Saksa,
suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin.
lun avaukseksi löytyy täältä: www.itla.fi.
Italia, Alankomaat, Norja, Romania, Espanja,
THL 2010. Saatavilla https://www.julkari.fi/
Filmi ei korvaa kunnan tietopakettia, mutta
Ruotsi, Yhdistyneet kansakunnat.
handle/10024/80048.
täydentää pohdintaa lapsen oikeuksien
5
10
toteutuksesta. Hankkeessa tiedontuottajat koostuivat
Keskustelun aikaansaamiseksi lapsen
seuraavista: kunnan talousvastaavista, tut-
oikeuksien toteutuksesta kunnassa tänään
16
kijoista ja eri tietolähteiden (esim. Sotkanet)
voidaan lisäksi käyttää muita materiaaleja
jelun kuntakyselyn tulokset. Kuntaliitto.
Puustinen-Korhonen, A. (2013). Lastensuo-
45
työkalupakki
46
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
kuntien budjetointi lapsen oikeuksien näkökulmasta
työkalupakki
47