M41kr0byt3.05.2011.

www.mikrobitti.fi

Vertailussa 20 valokuvapalvelua Tilasimme valokuvia kahdestakymmenestä eri tulostuspalvelusta ja selvitimme, mistä saa hyvää halvalla. Kävimme myös katsomassa, miten testivoittaja kuviaan oikeastaan tekeekään. ▶▶ 32 16 Edulliset pokkarikamerat Minivertailussa kolme uutta ja edullista kameraa: Canon Powershot A1200, Fujifilm Finepix JV200 ja Nikon Coolpix S2500 20 Parhaat Android-ohjelmat Valikoimme Android-ohjelmien tulvasta käyttökelpoisimmat.

26 Monitoimilaitteet – edullisuutta

vai laatua?

Vertailussa viisi edullista ja neljä vähän kalliimpaa monitoimilaitetta.

32 Testasimme 20 kuvapalvelua Teetimme valokuvia 20 kuvapalvelussa, jotka toimivat suomenkielellä ja toimittavat kuvat postitse kotiin.

40 Vierailu Ifolorin tehtaalle Digikuvat muuttuvat Keravalla bittijonoista valokuviksi, kuvakirjoiksi ja julisteiksi. Kävimme tutkimassa, miten kuvatuotteet valmistetaan.

44 Liikkuvaa kuvaa iPadilla ja iPhonella iPhonen ja iPadin näytöt toistavat värit ja sävyt kiitettävästi, mutta laitteet eivät suoraan tue eri videoformaatteja. Oppaamme avulla saat videot näkymään.

48 Voiko tämän näyttää julkisesti?

Sosiaalisessa mediassa kaveeraaminen poikkeaa perinteisestä. Mikä ärsyttää, miten korjataan virheet ja millaiset kuvat on parempi jättää julkaisematta?

53 Tahdon Etelä-Koreaan

peliammattilaiseksi 18-vuotias Santeri Lahtinen tienaa elantonsa Starcraft II -tietokonepelillä.

54 Opas: Editoi omat videot katselukuntoon Kuvattu video-otos on harvoin sellaisenaan valmis.

Jo pienelläkin editoinnilla laatu paranee merkittävästi.

58 Kolmiulotteiset taskupelit Testasimme Nintendo 3DS:n uudet pelit: Lego Star Wars III: The Clone Wars, Nintendogs + Cats, PilotWings Resort, Pro Evolution Soccer 2011 3D, Rayman 3D, Ridge Racer 3D, Super Monkey Ball 3D, Super Street Fighter IV 3D ja The Sims 3 62 Näin tehtiin Shadow Cities -mobiilipeli Shadow Cities -pelin kehittänyt Grey Area on matkalla maineeseen ja kunniaan.

2

toukokuu 2011

Satasen pokkarit Yksinkertainen pokkari kulkee mukana ja tallentaa elämää. Edullinen kamera sopii myös lapsille tai kakkoskameraksi.

Android-ohjelmien helmet

▶▶

16

Android-käyttöjärjestelmälle on olemassa tuhansia erilaisia sovelluksia. Valikoimme niiden joukosta 23 hyödylliseksi havaittua ohjelmaa. ▶▶

20

TOUKOKUU 2011

KOKEILTUA Koneet ja komponentit 74 74 Blackstorm Saber III

Tinkimätön pelikone 74 Nvidia GeForce GTX 590

Tehokas kahden piirin näytönohjain 77 Acer Iconia

Kahden näytön kosketuskone Ohjeillamme saat videot näkymään iPadilla ja iPhonella. ▶▶

78 Symantec Norton 360 5.0

Toimiva ja kattava tietoturvapaketti

44

80 Garmin nüLink! 1695

Helppokäyttöinen autonavigaattori nettitoiminnoilla 81 Sony PlayStation Move

Sharp Shooter

Santeri ansaitsee rahansa pelaamalla.

Tarkkuusase PS3:lle

▶▶

53

Onko Shadow Cities Suomen uusi Angry Birds? ▶▶

81 ViewSonic ViewPad 7

Android-pohjainen tablet-kone

62

Ääni

82 Apple iPad 2

80 Samsung Google Nexus S

Kevyt, kaunis ja tehokas tablet-laite

Mainio Android-puhelin Googlen tapaan

84 Alienware M11x

83 Cambridge Audio Minx S215

Pieni ja tehokas pelikannettava

Kompakti 5.1-kaiutinsarja

Kuva 76 Olympus Pen E-PL2

Laadukas peilitön järjestelmäkamera.

76 Panasonic DMC-GF2

Viihde 66 Pelit

Nopea peilitön järjestelmäkamera 78 Canon EOS 600D kit

Harrastajan kamera kääntyvällä näytöllä 84 Canon Pixma iX6550

A3+-tulostin valokuvien tulostamiseen

Crysis 2 * de Blob 2 * Magicka * PlayStation Move Heroes * Pokémon White & Pokémon Black * Shift 2 Unleashed * The Sims Medieval * Tiger Woods PGA TOUR 12: The Masters * Top Spin 4 * uDraw Game-tablet, uDraw Studio & uDraw Pictionary

Älä mokaa sosiaalisessa mediassa!

▶▶

48

90 Elokuvat

Prinsessa * Scott Pilgrim vastaan maailma * Taksikuski * Tron: Perintö * Unstoppable – Pysäyttämätön 92 Musiikki

Amon Amarth * Cavalera conspiracy * Elbow * Foo Fighters * Li Lykke * Mastodon * Mogwai * Panic! At the Disco * Snoop Dogg * Spears Britney * The Strokes

Acer Iconiassa on peräti kaksi hipaisuherkkää paneelia.

4 7 24 42 65

Pääkirjoitus Ajassa Kaj Laaksosen kolumni Kari Hintikan kolumni Valtteri Hyttisen kolumni

72 73 85 86 87

Latauspelit Salla Stotesburyn kolumni Ilmaisohjelmat Netistä poimittua Mobiiliohjelmat

94 95 96 97 98

▶▶

77

Kilpailu Posti Mikrokivikausi Palvelukortti Tulossa

Vertailimme valmistajien halvimpia ja kalleimpia kuluttajatasoisia monitoimilaitteita. Selvitimme, onko lisäominaisuuksista oikeasti iloa, tekeekö kalliimpi laite parempaa jälkeä ja miten hinta vaikuttaa tulostuskustannuksiin. ▶▶

toukokuu 2011

26 3

OTTO @mikrobitti.fi

Elämä on peliä

P

elaamisen kokemusta tulee esiin yhä useammalla elämänalueella.

Urheilu ja valmentaminen ovat pelillistymisen tyypillisiä ilmenemismuotoja. Urheilusuoritusten monitorointi ja julkaiseminen kavereiden nähtäväksi innoittaa kilvoittelemaan ja auttaa sitoutumaan harjoitteluun aivan eri lailla kuin yksin puurtaessa.

Pelillistymisen perusperiaate on yksinkertainen. Minkä tahansa asian tekeminen on julkista, ja siitä saa palautetta, oli se sitten värivalojen vaihtumista tai kommentteja vertaisryhmältä. Arjen ja yksityisyyden tekeminen julkiseksi muuttaa käyttäytymismalleja.

Pelimäisten elementtien tuominen arkisiin askareisiin tekee niistä elämyksellisempiä ja hauskempia. Tämä muuttaa tapaamme toimia ja hahmottaa ympäristöämme ja on tässä mielessä erittäin tehokas tapa ohjailla ihmistä. Kannattaa pysähtyä joskus miettimään omia toimintamallejaan ja niiden vaikuttimia.

Koko elämän kääntäminen elämykselliseksi peliksi on raskasta.

Parhaassa tapauksessa pelillistyminen merkitsee hauskempaa ja monipuolisempaa arkea, mutta se ei poista sitä, että arkiset askareet on hoidettava.

Roskien viennin pelillistä-

TOIMITUS

Sanoma Magazines Finland Oy Aikakauslehdet Sisältöjohtaja Riitta Pollari

MEDIAMYYNTI Media-assistentti Sirkka Pulkkinen, puh. (09) 120 5921 International Advertising Sales Sirkka Pulkkinen, tel. +358-9-120 5921

A N D R O I D - O H J E L M AT

JULKAISIJA

VA L O K U VAT U L O S T U S PA LV E L U T

toukokuu 2011

www.asiakaspalvelu.fi Puh. 0303 63 314 5,48 snt/min + 8,21 snt/puhelu verkkoliittymästä 21,96 snt/min + 8,21 snt/ puhelu matkapuhelimesta

Tehdaskierros:

SUOMEN SUURIN UUSIMMAN TEKNIIKAN LEHTI

M O N I TO I M I L A I T T E E T

4

ASIAKASPALVELU

MIKROBITTI Levikki: 79 626 (LT 2010) Ilmestyy 12 kertaa vuodessa.

Lehti ei vastaa tilaamattoman materiaalin säilyttämisestä eikä ­palauttamisesta. Julkaisemamme artikkelit, ohjeet ja vinkit on ­tarkastettu huo­lella, mutta emme kuitenkaan takaa niiden virheettömyyttä ­emmekä vastaa esiintyneistä virheistä. Tarjottu tai tilattu aineisto hyväksytään julkaistavaksi sillä ehdolla, että sitä saa korvauksetta käyttää ­uudelleen lehden tai sen yksittäisen osan uudelleenjulkaisun tai muun käytön yhteydessä toteutus- tai jakelutavasta riippumatta.

INTERNET MBinternet-asiakaspalvelu (Neuvola) auttaa MBinternetiin ­liittyvissä ongelmissa selaimitse www.mbnet.fi/neuvola, puhelimitse (09) 725 40200 (arkisin 13-17) ja sähköpostitse neuvola@mbnet.fi MBnet on MikroBitin sisältöpalvelut: Tilaajanurkka, Hintaseu­ranta, Tuoteseuranta, Pelihalli, Apaja yms.

Nämä löydät osoitteesta www.mbnet.fi.

MEDIAMYYNTI Mikäli hyväksyttyä ilmoitusta ei tuotannollisista tai toiminnallisista syistä (esim. lakko) tai asiakkaasta tai asiakkaan käyttämästä mainostoimistosta johtuvasta syystä voida julkaista, Sanoma ­Magazines Finland ei vastaa tästä mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta.

Sanoma Magazines Finlandin vastuu ilmoituksen poisjäämisestä tai julkaisemisessa sattuneesta virheestä rajoittuu ilmoituksesta maksetun määrän palauttamiseen. Huomautukset on tehtävä kirjallisesti 8 päivän kuluessa ilmoituksen julkaisemisesta tai tarkoitetusta julkaisuajankohdasta. Ilmoitusasiakas on vastuussa ja korvausvelvollinen mainontansa (mukaanlukien liitteet) aiheuttamista mahdollisista vahingoista kolmannelle osapuolelle ja/tai Sanoma Magazines Finlandille. Yksityiskohtaiset ilmoitusmyyntiehdot saa ilmoitusmarkkinoin­nista.

LEHDEN TILAUS/ASIAKASPALVELU

10 0 E U R O N P O K K A R I T

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@mikrobitti.fi tai toimitus@mikrobitti.fi Postiosoite: MikroBitti, PL 100, 00040 Sanoma Magazines Käyntiosoite: MikroBitti, Lapinmäentie 1, 00350 HELSINKI Internet: www.mikrobitti.fi Puhelin: (09) 1201

Avustajat Tapio Berschewsky, Matti Erikkilä, Kari Hintikka, Janos Honkonen, Antti Jokinen, Mikko Järvikivi, Osku Kannisto, Jenni Kaukoharju, Vesa Keränen, Pasi Kivioja, Olli-Pekka Komonen, Hannu Kuosmanen, Tapio Lehtimäki, Olli Majander, Juha Merimaa, Mikael Nederström, Kari Nevalainen, Antti Nilsson, Simo Paakkanen, Janne Pikkarainen, Teemu Purhonen, Olli Rinne, Timo Tamminen, Jaakko Wallenius, Aleksi Vähimaa

Otto Aalto

TOUKOKUU 5/2011

Vastaava päätoimittaja Otto Aalto Toimituspäällikkö Pasi Andrejeff Toimitussihteeri Riitta Tumppila AD Eiro Lintunen Graafikko Kati Raivonen Toimittaja Henrik Kärkkäinen (koulutuskierrossa) Toimittaja Kaj Laaksonen Toimittaja Sami Sirkiä Toimittaja Kai Taipale Toimittaja Rasmus Wickholm Tekninen toimittaja Pekka Rousu Kuvatoimittaja Jarmo Österman Tekninen asiantuntija Valtteri Hyttinen Tekninen asiantuntija Timo Helenius Webmaster Juha Terrilä Toimituksen sihteeri Päivi Närhi

minen voisi olla hyvä idea, mutta en ole vielä törmännyt tällaiseen sovellukseen.

Pelit ja leikit tekevät tuloaan myös työelämään. Monessa suhteessa ne voivatkin tuoda iloa ja virkistystä työpaikoille, jos ne on toteutettu ammattitaidolla ja arvostuksella. Liiallinen kilpailullisuus voi kuitenkin olla pahasta ja heikentää työmotivaatiota tai ilmapiiriä.

Pelillistyminen on sukua virtuaalielämälle, jossa voidaan toimia toisin kuin normaalissa elämässä. Todellisuuden ja pelin rajapinnan hämärtyminen ei ole yksinomaan positiivinen asia. Oman elämän roolipelaaminen on hieno mahdollisuus opetella tosielämän pelisääntöjä, olettaen että pelin säännöt mukailevat todellisuutta. Kääntöpuolena on omien elämysharjoitelmien päätyminen julkisiksi, vaikka kyse on vain leikistä.

Kaiken tekeminen hauskaksi pelimäiseksi elämykseksi voi kääntyä itseään vastaan. Joskus ostos voi olla vain ostos ja urheilusuoritus vain urheilusuoritus. Kun jotain tehdään yksinkertaisesti liikaa, se menettää hauskuutensa.

w w w. m i k r o b i t t i . f i

Näin kymppikuva syntyy ”Tahdon Etelä-Koreaan peliammattilaiseksi!”

5/2011 H i n t a 8,3 0 €

Vertailu

Kuvapalveluissa

on eroa ! valokuvatulostuspalvelun jättivertailu

Pokkareiden minivertailu:

Saako satasella laatua?

Lehden tilaajat ovat Sanoma Magazines Finlandin/ Sanoma­n asiakasrekisterissä, jossa olevia tietoja käytetään asiakassuhteen ylläpitoon ja hoitoon. Sanoma Magazines Finlandilla ja sen kanssa kulloinkin samaan konserniin kuuluvilla yhtiöillä on lisäksi oikeus käyttää ja luovuttaa rekisterissä olevia tietoja perusteltuja käyttötarkoituksia varten (kuten suoramainontaa, suoramarkkinointia, etämyyntiä ja markkinatutkimuksia varten) henkilötietolain mukaisesti. Tilaaja voi kieltää tietojensa käytön markkinointitarkoituksiin ja markkinatutkimuksiin ilmoittamalla asiasta Sanoma ­Magazines Finlandin asiakaspalveluun. Rekisteriseloste on nähtävissä osoitteessa Sanoma Magazines Finland Oy, Lapinmäentie 1, 00350 Helsinki. Henkilötietolain 26§:n ja 30§:n mukaiset ­yhteydenotot tulee tehdä kirjallisina ja allekirjoitettuina osoitteeseen Sanoma Magazines Finland Oy/Asiakas­palvelu, PL 5, 00040 Sanoma Magazines tai henkilökohtaisesti ­rekisterinpitäjän luona.

Androidohjelmien helmet

SoMen stressitesti:

”Voiko tämän näyttää julkisesti?”

Testi: Kahden hintaluokan monitoimilaitteet

Alienware: Pelaajan kannettava

KANSI Kuvat: Timo Simpanen, Jarmo Österman, valmistajat

PAINOPAIKKA Hansaprint Oy, Turku ISSN 0781-2078 28. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen

HANSAPRINT TURKU/MB11/2011

@mikrobitti.fi

Sukupolvien välinen teknologiakuilu kasvaa Ote Androidista kiristyy 10 Kenellä on Facebookin uskollisimmat fanit?

8 13

http://www.mbnet.fi/ajankohtaista/rss.aspx

”NFC voisi periaatteessa korvata nykyiset korttimaksut”

Pian maksetaan kännykällä N

Samsung Google Nexus S

FC:tä tukevat laitteet voivat vaihtaa tietoa langattomasti, kun ne tuodaan riittävän lähelle toisiaan.

Erityisen kiinnostavia näkymiä tekniikka tarjoaa maksamiseen, sillä oman matkapuhelimen vilauttaminen nfc-laitteelle ja veloituksen hyväksyminen puhelimen näytöllä voisivat periaatteessa korvata nykyiset korttimaksut.

Joissakin puhelimissa, esimerkiksi Nokia C7:ssä ja Samsung Google Nexus S:ssä on jo standardinmukainen nfc-siru, mutta sovellukset tekniikalle puuttuvat vielä käytännössä kokonaan.

Nokia C7

NFC:stä eli Near Field Communication -tekniikasta on pitkään povattu matkapuhelintekniikan seuraavaa merkittävää edistysaskelta.

Google pyrkii Wall Street Journal -lehden mukaan paalupaikalle nfc-maksamisen saralla, sillä yhtiö on liittoutunut luottokorttiyhtiö MasterCardin ja CitiGroup-pankin kanssa kehittääkseen uudenlaista maksujärjestelmää, joka sallisi Android-älypuhelinten käyttämisen maksamisessa nykyistä helpommin sekä myyntipisteissä että mahdollisesti myös verkossa.

Tulonsa lähes yksinomaan mainoksista saava hakukoneyhtiö ei luonnollisesti ole hankkeessa mukana vain hyvää hyvyyttään. Mikäli Google saa jalansijan mobiilimaksamiseen ennen muita, on kyseessä merkittävä etulyöntiasema.

Periaatteessa yhtiö voisi kerätä tiedot kaikista käyttäjiensä ostoksista ja saada näin käyttöönsä entistä tarkempaa tietoa mainostensa kohdentamiseksi. Yksityisyyden suojasta huolestuneille Googlen mukanaolo nfc-maksujen kehittämisessä ei ole ainakaan huojentava tieto.

toukokuu 2011

7

AJASSA @mikrobitti.fi

Sukupolvien välinen teknologiakuilu kasvaa 37%

10%

15%

38%

• Netistä tv-ohjelmat ja elokuvat • Spotify • Matkapuhelimella pelaaminen ja musiikin kuuntelu • Konsolilla pelaaminen

• Tv:stä tv-ohjelmat • Radio ja CD-soitin musiikkia varten • Joka neljäs kuuntelee musiikkia matkapuhelimella

• Netistä tv-ohjelmat • Maksu-tv • Kolmanneksella mokkula ja laajakaista • Tietokoneella pelaaminen

• Tv:stä tv-ohjelmat • Maksu-tv • Radio ja CD-soitin musiikkia varten Lähde: DNA

Alle 45-vuotiaat

Tietoverkossa surffailusta on tullut kaikenikäisten harrastus. Siinä missä vanhempi sukupolvi luottaa tietokoneisiin, surffaa jo puolet alle 30-vuotiaista myös kännykällä. Suosituimpia aiheita ovat säätietojen hakeminen, yhteisöpalveluiden käyttö, videoiden katsominen ja urheilutulosten lukeminen.

Nuoret jakavat viihteen parissa käyttämänsä vapaa-ajan varsin tasaisesti eri laitteiden välillä.

Alle 25-vuotiaista yhtä moni katsoo elokuvia ja tvsarjoja tietokoneen kautta kuin televisiosta. Tv-ohjelmia katsotaan pääasiassa tietokoneella, mutta jonkin verran myös puhelimella tai tablet-laitteella.

Yli neljäsosa suomalaisista katsoo televisioohjelmia nykyään tietokoneen kautta, mutta perinteinen tapa katsoa on säilyttänyt kuitenkin vahvasti asemansa. Yli 45-vuotiaille tietokone on surffaamista, pelaamista ja sanomalehtien lukemista varten.

DNA:n tuoreen Suomalaiset ja viihde 2011 -tutkimuksen mukaan käynnissä on voimakas käyttötottumusten murros. Samalla kun internet on mullistanut viihteen kuluttamista, se ei ole syönyt sitä, vaan tukenut ja monipuolistanut perinteisten medioiden roolia.

Viihdettä verkon yli

Yli 45-vuotiaat

Suomalaiset jakaantuvat yhä selkeämmin. Merkittävin erotteleva tekijä viihteen kulutustavoissa on ikä. Mitä nuoremmasta ikäryhmästä on kyse, sitä enemmän viihdettä käytetään verkossa. Alle 25-vuotiaat kuluttavat viihdettä jo enemmän verkon yli kuin perinteisessä muodossa.

Viihteen käyttäjäryhmät

Viihdettä perinteisesti Viihde siirtyy yhä enemmän verkon yli käytettäväksi. Lehtien lukeminen tietokoneelta alkaa olla lähes yhtä yleistä kuin paperilehtien lukeminen. Viihteen perinteiset käyttäjät, yleensä yli 45-vuotiaat, katsovat tv-ohjelmat edelleen televisiosta ja kuuntelevat musiikkinsa radiosta tai cd-levyiltä.

Tutkimuksen mukaan puolet suomalaisista on kuitenkin jo oppinut lataamaan verkosta musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia. Suomalaisilla onkin lähivuosina entistä enemmän erilaisia ruutuja, joista viihdettä kulutetaan: teräväpiirtotelevisio, pöytäkone, kannet-

tava tietokone, älypuhelin, tablet-laite. Musiikkia kuunnellaan verkon yli esimerkiksi Spotifysta.

DNA Suomalaiset ja viihde 2011 -tutkimuksen toteutti puolueeton tutkimusyhtiö Add Value, ja siihen vastasi 2003 suomalaista helmi-maaliskuussa 2011.

Tabletit syövät miniläppäreiden markkinoita Maailman suurimpiin kannettavien tietokoneiden valmistajiin lukeutuva Asustek varautuu jo aikojen muuttumiseen, eikä yhtiö aio enää tänä vuonna kasvattaa miniläppäreiden tuotantomääriä. Yhtiön mukaan tablet-laitteiden voittokulku syö jo selvästi pienten kannettavien tietokoneiden markkinoita.

Asustek aikoo kuitenkin vielä tänä vuonna myydä kuusi miljoonaa miniläppäriä, sillä yhtiön mukaan opiskelijat ja paljon matkustavat business-ihmiset arvostavat niitä edelleen. Yhtiön toimitusjohtaja Jose Liaon mukaan ”tabletit ovat kuitenkin hauskempia”.

Asustek laskee, että tabletit voivat syödä tänä vuonna kymmenen tai jopa kaksikymmentä prosenttia miniläppäreiden markkinoista. Yhtiö itsekin laskee myyvänsä kaksi miljoonaa tablettia.

Asustek on tuomassa markkinoille Eee Pad Transformer -tabletin (kuvassa), joka pyörittää Googlen Android 3.0 -käyttöjärjestelmää. Yhtiö oli vuonna 2007 pääavaajana miniläppäreiden markkinoilla, sillä ­yhtiön Eee PC 700 oli kokoluokan ensimmäisiä todellisia menestyjiä.

8

toukokuu 2011

Hyvä eko-omatunto ilmaiseksi Ympäristönsuojelu on hyvä ja suositeltava juttu, mutta sen ei pitäisi liikaa muuttaa juuri minun elämäntyyliäni eikä se ainakaan saa maksaa mitään. Onneksi Applen sovelluskauppa AppStore pursuaa kivoja, ilmaisia ohjelmia, joilla saa generoitua itselleen vähintään hyvän omantunnon. Siinä sivussa maailmakin hiukan pelastuu.

[1] Eco Cleaning

Nikon nousi verkkojakajien suosikkikameraksi Nikon D90 ohitti Applen iPhone 3G:n suosituimpana kamerana Flickr-kuvienjakopalvelussa. D90:llä kuvansa jakaa palvelussa keskimäärin hiukan yli 6200 käyttäjää päivässä, kun iPhone 3G:n päivittäinen jakajamäärä jää nyt noin 3600:een.

Nikonin suosio on ollut tasaisessa nousussa, mutta enemmän voimasuhteiden muutos johtuu 3G:n rajusta sukelluksesta. 3G:n ohi nousi alkuvuodesta myös Applen päivitetty versio iPhone 4, joka alkaa hätyytellä Nikon D90 -kameraa lähes 5000 päivittäisellä käyttäjällään. Väliin mahtuvat myös Canon EOS Digital Rebel XSi ja Canon EOS 5D Mark II, joiden suosio on pysynyt Flickrissä tasaisena.

Kamerapuhelinten osalta Apple pitää kärkeä tiiviisti hallussaan. Palkintopallille pääsivät iPhone 4, iPhone 3G ja iPhone 3GS. Kauas näiden taakse jäävät HTC Evo 4G ja HTC Droid Incredible.

Nokiaa ei verkkojakajien suosituimmissa kuvauslaitteissa näy. Tämä voi johtua siitä, että Flickrillä on vaikeuksia tunnistaa automaattisesti kuvan jakamiseen käytettyä laitetta etenkin kamerapuhelinten osalta. Näin kamerapuhelimet ovat aliedustettuina suosituimpien laitteiden listalla.

Maailman ohuin tablet Samsung Galaxy Tab 8.9 on nimensä mukaisesti 8,9 tuuman näytöllä varustettu tablet-tietokone, jonka paksuus on 8,6 millimetriä, eli pari millimetrin kymmenystä vähemmän kuin Apple iPad 2:n. 1280×800 pikselin tarkkuudella toimivan lcd-paneelin lisäksi 470 gramman painoiseen laitteeseen on ahdettu gigahertsin kaksiytiminen

prosessori, 16–64 gigatavua sisäistä muistia, micro-sd-muistikorttipaikka, kaksi kameraa sekä akku, jolle luvataan kymmenen tunnin yhtäjaksoinen videotoistoaika.

Galaxy Tab 8.9:n käyttöjärjestelmä on luonnollisesti Google Android 3.0, jota on ryyditetty Samsungin omilla TouchWiz-käyttöliittymälisäyksillä. Laitetta saadaan vielä odottaa, sillä Samsung on ilmoittanut myynnin alun ajankohdaksi ”alkukesän”. Edullisin 16 gigatavun malli pelkällä wlan-yhteydellä tulee maksamaan 469 Yhdysvaltain dollaria.

Samassa yhteydessä Samsung kertoi päivitetyt tekniset tiedot helmikuussa julkistetulle Samsung Galaxy Tab 10.1:lle. Aiemmin sentin paksuinen laite on hoikistunut samaan 8,6 milliin kuin pienempikin malli.

Viime syyskuussa julkaistulla ohjelmalla voi laskea henkilökohtaisen hiilijalanjälkensä. Vastaavia sovelluksia on useita, mutta Eco Cleaning on toimivimmasta päästä. Mittareina käytetään kulkuneuvoja, ruokaa, asumista, sähkönkulutusta ja ostoskäyttäytymistä. Sovellus kertoo puugrafiikan kera, kuinka paljon yli suositellun maksimin saldo keikahtaa, ja antaa suosituksia sen parantamiseen. Itse keinot ovat tietysti jo valtaosalla tiedossa, mutta konkreettisia vaikutuksia hiilijalanjälkeen on aina mukava mitata.

[2] Green Planet 4Kids

Eco-dinosaurusperhe opettaa sarjakuvien kautta helppoja kikkoja, joilla omaa elämäntyyliä voi ekoshiftata. Sovelluksessa on omat, laajat osionsa vedenkulutuksesta, sähköstä, lämmityksestä ja ilmastoinnista, kierrätyksestä, puutarhanhoidosta, liikkumisesta ja sekalaisista pienistä ympäristöteoista. Ohjelma on asiapitoinen ja suht viihdyttäväkin, mutta pohjoismainen käyttäjä kaipaisi Disney-henkisiin sauruksiin hiukan lisää rosoa.

[3] Depressing

Environmental Facts Kahvipöytäkeskusteluissa tulee joskus kiusallisia hiljaisia hetkiä. Avuksi voi olla amerikkalainen applikaatio, joka tarjoilee masentavia ekototuuksia kännykänruudun pituisina, sattumanvaraisina paloina. Esimerkiksi näin: ”Tiesittekö, että jo yli 100 miljoonaa amerikkalaista asuu alueilla, joiden hengitysilma on luokiteltu ihmiselle haitalliseksi?” Mutta täytyy olla varovainen: joskus hiljaisuus voi alkaa vasta kiusallisen faktan esittelyn jälkeen.

toukokuu 2011

9

AJASSA @mikrobitti.fi

Ote Androidista kiristyy ­ alutaan estää valmistajia asentamasta h uutta Androidia laitteisiin, joihin sitä ei ole suunniteltu. Pelkona on, että älypuhelinvalmistajat toisivat markkinoille huonosti toimivia Android 3 -pohjaisia älypuhelimia.

Uhka ei ole tuulesta temmattu, sillä useat valmistajat toivat jo viime vuonna markkinoille Androidin älypuhelinversioihin pohjautuvia tabletteja vastoin Googlen esittämiä toivomuksia. Heikosti toimivat laitteet heikentävät Androidin julkisuuskuvaa. Antamalla lähdekoodin vain hyväksymiensä laitevalmistajien käyttöön Google pystyy kontrolloimaan laitteiden käyttäjäkokemusta aiempaa paremmin.

Koska Google on aiemmin käyttänyt avoimuutta Androidin markkinointivalttina, on päätös sulkea Androidin lähdekoodi toistaiseksi herättänyt suuttumusta. Melko laajasti on esitetty arveluja myös siitä, että Google saattaa olla valmis uhraamaan Androidin avoimuuden kokonaan parantaakseen Android-laitteiden käyttäjäkokemusta ja pärjätäkseen paremmin älypuhelinten ja tablet-tietokoneiden kovenevassa kilpailussa.

Odotettu Android 3.0 tuo mukanaan esimerkiksi jatkuvasti näkyvissä olevan palkin näytön alalaitaan. Yläreunan toimintopalkki vaihtuu sovelluskohtaisesti.

Google on yllättänyt Android-käyttöjärjestelmiensä hyödyntäjät ilmoittamalla, ettei se aio toistaiseksi julkistaa tablet-tietokoneille tarkoitetun käyttöjärjestelmäversion Android 3.0:n, Honeycombin, lähdekoodia. Yhtiön tarkoituksena on estää Android 2.3.3 tabletti-Androidin asentaminen laitteisiin, joihin sitä ei ole suunniteltu.

1,7% Android 2.3 Google on julkistanut kaikkien aikaisempien Android-versioiden Android 1.5 0.8% 2,7% lähdekoodin, kun niihin perustuvat laitteet ovat saapuneet markAndroid 3.0 Android 1.6 0.2% 3,5% kinoille. Android 3.0 on ollut aluksi saatavilla ainoastaan PohjoisAmerikassa myytävässä Motorola Xoomissa.

Xoomin testaajat ja ostajat ovat raportoineet melko laajasti erilaisista käyttöjärjestelmän keskeneräisyyteen liittyvistä ongelmista, kuten hidasteluista, kaatuiluista ja oudosti käyttäytyvistä sovelluksista. Osa Xoomin laitteisto-ominaisuuksista, kuten 4G-sovitin ja muistikorttipaikka, eivät toistaiseksi toimi käyttöjärjestelmän tuen puuttuessa.

Googlen ilmoituksen mukaan Honeycombin lähdekoodia ei julkisteta toistaiseksi, eikä mitään arviota julkistuksen mahdollisesta ajankohdasta ole esitetty. Perusteeksi kerrotaan, että viivytyksellä

Kaikki Androidia käyttävät laitteet eivät tarjoa automaattisesti käyttöjärjestelmäpäivitystä.

Tämä johtaa siihen, että Androidista on käytössä yhtä aikaa lukuisia eri versioita. Android Developers -sivuston mukaan ylivoimaisesti suosituin versio systeemistä oli lehden painoon menohetkellä 2.2. Sen oli asentanut laitteeseensa 63,9 prosenttia käyttäjistä.

Salaman lailla latautuva akku Kahden piirin ohjainhirmu

Pitkät latausajat ovat nykyisten akkutekniikoiden rasite ja yksi suurista esteistä täysin sähkökäyttöisten autojen edessä. Tutkimus ongelmien kiertämiseksi kuitenkin etenee, kuten yhdysvaltalaisen Illinoisin yliopiston tutkijoiden projekti osoittaa.

Kokeiluasteella oleva salama-akku perustuu yleiseen nikkeli-metallihydriditekniikkaan, mutta uuden rakenteen 10

toukokuu 2011

ansiosta latausaika on murto-osa tavallisesta. Tutkijoiden mukaan samalla tekniikalla rakennettu litiumakku latautuisi 75 prosenttiin kapasiteetista yhdessä minuutissa, kahden minuutin jälkeen lukema olisi jo 90 prosenttia.

Tutkijoiden mukaan akkutekniikka on sarjatuotantokelpoista.

Mikäli tekniikka yleistyy, se nähtäneen sähköautojen asemesta ensimmäisenä pienlaitteiden akuissa.

Lähes kondensaattorin lailla latautuvan akun haasteeksi muuttuu suuremmassa mittakaavassa tarvittavan virran saatavuus, tavallisesta sähköpistokkeesta loppuisi mehu kesken auton akkuja ladatessa.

Kaksi grafiikkapiiriä sisältävä AMD Radeon HD 6990 on maailman nopein kuluttajille myytävä näytönohjainkortti – ainakin ennen kuin Nvidian vastaava kahden piirin ohjain saapuu markkinoille. Kortilta löytyy yhteensä yli viisi miljardia transistoria, 3072 stream-prosessoria ja neljä gigatavua gddr5-muistia. Piirien arkkitehtuuri on sama Cayman kuin AMD:n nopeimmissa yhden piirin korteissa, mutta kellotaajuudet ovat hieman alemmat.

Kortti on DirectX 11 -yhteensopiva ja tarjoaa tuen jopa kuudelle näytölle sekä kolmiulotteisen sisällön tuen AMD HD3D-tekniikalla hdmi 1.4a -liitännän kautta.

Ohjaimella on neljä displayport- ja yksi dvi-liitäntä sekä fyysinen ylikellotuskytkin. Huippukortin omistajan elämä ei kuitenkaan ole pelkkää ruusuilla tanssimista: lämmöntuotanto ja sitä kautta myös melutaso on melkoinen, ja yli 600 euron hinta ylittänee varsin monet kipurajat. Ohjaimia tulee saataville useilta eri sopimusvalmistajilta.

Windows Phone 7 päivittyi vihdoin Microsoftin Windows Phone 7 -älypuhelinkäyttöjärjestelmään luvattu päivitys, joka lisää alustaan muun muassa pitkään kaivatun leikkaa-liimaa-toiminnon, on lopulta saatu käyttäjien puhelimiin saakka.

Koodinimellä NoDo tunnettu päivitys luvattiin alun perin jo tammikuuksi, mutta sen levittämisessä on törmätty useisiin vaikeuksiin, joista pahimmat saivat aikaan jopa täysin toimimattomiksi heittäytyneitä puhelimia. Suurempi, muun muassa selaimen perusteellisesti uudistava Mango-päivitys ilmaantuu laitteisiin mahdollisesti vasta vuoden 2012 puolella.

NoDo sisältää leikkaa-liimaa-lisäyksen ohella useita pienempiä päivityksiä, kuten suorituskyvyn parannuksia, uusia ohjelmistokaupan ominaisuuksia sekä korjauksia Bluetoothäänentoistoon.

NoDoa edeltävä ”päivitysohjelmiston päivitys” sai aikaan murheita erityisesti Samsungin valmistamissa, Windows Phonen laitteistomääritysten vastaisesti muistikorttipaikalla varustetuissa puhelimissa, jotka pahimmillaan lakkasivat toimimasta kokonaan. Uudet versiot päivityksistä korjasivat kuitenkin suurimman osan murheista.

NoDon jälkeen seuraava merkittävä uudistus Windows Phoneen saataneen vasta Mangoksi kutsutun päivityspaketin myötä. Microsoft on lupaillut Mangoa loppuvuodeksi, mutta on täysin mahdollista, että aikataulu venyy todellisuudessa ensi vuoden puolelle. Suomalaisten käyttäjien – ja myös esimerkiksi Windows Phonea hyödyntävän Nokian – kannalta aikataulun viivästykset ovat erityisen harmillisia, sillä Suomen ja monien yleisempienkin kielten tuki saapuu käyttöjärjestelmään todennäköisesti vasta Mangon myötä.

Amazonilla saa kokeilla Verkkokauppa Amazon on avannut oman sovelluskauppansa Androidkäyttöjärjestelmää hyödyntäville älypuhelimille. Suoraan Googlen oman Android Marketin kanssa kilpaileva Amazon Appstore tarjoaa uudenlaisia ostokokemuksia: maksullisiakin sovelluksia saa kokeilla tietokoneen selaimessa toimivalla virtuaalisella Androidpuhelimella ennen ostopäätöksen tekemistä.

Palvelu on toistaiseksi saatavilla vain Yhdysvalloissa ja sen piirissä on vasta muutamia satoja ohjelmia Android Marketin yli 100 000 nimikkeen valikoimasta, mutta koekäyttöä laajennetaan pikku hiljaa. Kokeiltava sovellus pyörii Android-käyttöjärjestelmän sisältävässä virtu-

aalikoneessa, jossa sitä voi käyttää vapaasti 30 minuutin ajan hiirellä tökkien. Varsinaisen sovelluksen lisäksi voidaan käyttää myös virtuaalipuhelimen muita ominaisuuksia, jolloin tulee esille esimerkiksi se, miten sovellus käyttäytyy taustaajossa.

Mahdollisuus kokeilla ohjelmaa etukäteen parantaa kuluttajan mahdollisuuksia valita omiin tarpeisiin toimivin vaihtoehto ja lisäksi pakottaa sovelluskehittäjät panostamaan entistä enemmän ohjelmiensa käytettävyyteen.

Nähtäväksi jää, tuovatko myös Google ja muut mobiilialan toimijat testikäyttömahdollisuuden omiin ohjelmistokauppoihinsa.

Kaikki tänne heti ja nyt!

Tuoreen tutkimuksen mukaan alle 25-vuotiaat suomalaiset kuluttavat viihdettä jo enemmän verkon yli kuin perinteisessä muodossa. Se tarkoittaa luonnollisesti myös sitä, että sisältöihin päästään ja halutaan päästä käsiksi juuri silloin, kun se nyt sattuu huvittamaan tai on aikaa. Ja see tarkoittaa myös sitä, että sisältöihin päästään ja halutaan päästä käsiksi erilaisilla laitteilla. Televisiot, kännykät, mediasoittimet, tietokoneet ja tablet-laitteet ovat käytössä tasaisesti tilanteen mukaan.

Käytännöllistä.

Samaan aikaan yli 45-vuotias cd- ja vinyylilevysukupolvi rytmittää elämänsä edelleen orjallisesti televisioyhtiöiden talutusnuoran puitteissa. Monen suomalaisen elämä pysähtyy säännöllisesti ohjelmakarttaan merkittyjen puoli yhdeksän tv-uutisten tai Salattujen elämien aikaan.

Tylsää.

Onneksi tietoyhteiskuntamme kehittyy kiihtyvällä vauhdilla. Nopeat, siis esimerkiksi 200-megaiset, laajakaistayhteydet ja uudet digitaaliset päätelaitteet ohjelmistoineen mahdollistavat jo nyt sen, että tv-ohjelmia ja elokuvia voidaan katsoa on demand -periaatteella. Suorissa lähetyksissä tulee aina olemaan oma kipinänsä, mutta miltei kaikki muu sisältö saa tulla mielellään mahdollisimman nopeasti, mahdollisimman monilla laitteilla katsottavaan ja koettavaan muotoon, mahdollisimman monien suomalaisten ulottuville. Kiitos.

Sami Sirkiä sami.sirkia@mikrobitti.fi

toukokuu 2011

11

AJASSA @mikrobitti.fi

Googlen uudet kuvalliset ja musiikilliset kuviot Uudet selaimet uunista ulos Kilpailu netinkäyttäjien sydämistä nytkähti asteen eteenpäin maaliskuussa, kun kahdesta suosituimmasta selaimesta julkistettiin uudet versiot. Mozilla Firefox 4 ja Microsoft Internet Explorer 9 tarjoavat lisää nopeutta ja yhteensopivuutta standardien kanssa, mutta myös uusia toiminnallisuuksia.

Kummankin selaimen suurin tekninen uudistus on mahdollisuus käyttää näytönohjaimen suoritinta sivujen renderöinnin kiihdyttämiseen. Direct2d-rautakiihdytys toimii vain Windows 7 ja Vista -käyttöjärjestelmissä, jotka ovat myös IE9:n ainoat tuetut alustat. Firefox on entiseen tapaan saatavilla myös Windows XP:lle, Linuxille ja MacOS:lle. Myös tuki uudelle html5-standardille on parantunut kautta linjan. Käyttöliittymiäkin on viilattu yksinkertaistetumpaan suuntaan.

Sekä Firefoxin että IE:n markkinaosuus on ollut viime aikoina loivassa laskussa Google Chromen nousun myötä.

Kiinnostusta löytyy silti – ensimmäisen päivän aikana Fire­ foxia ladattiin noin kuusi miljoonaa kertaa IE:n jäädessä tästä noin puoleen. Suomessa Firefox on edelleen selaimista suosituin, mutta maailmanlaajuisesti IE:n osuus on noin 45 % ja Firefoxin 29 % Chromen saavutettua joidenkin lähteiden mukaan jo 15 % osuuden.

Google on lähdössä vahvasti mukaan tv-liiketoimintaan. Tähän mennessä hakukonejätti on välittänyt muiden yhtiöiden tv-ohjelmia omissa Google TV- ja YouTube-palveluissaan.

Nyt yhtiö on budjetoinut 100 miljoonaa dollaria omien tv-sarjojen tuottamiseen. Sarjat olisi tarkoitus tuoda nähtäväksi YouTubessa.

Uudet sisällöt järjesteltäisiin parillekymmenelle kanavalle, jotka löytyisivät YouTuben etusivulta. Google suunnittelee, että ohjelmat olisivat jotain nykyisten kotivideoiden ja suuren budjetin tv-sarjojen väliltä, eli halvalla tehtyjä mutta laadukkaita tv-tuotantoja itsenäisiltä toimijoilta.

Googlen suunnitelmat ovat jatkoa nettitv:n uusille aluevaltauksille. Elokuvien nettivuokraamo Netflix on myös aikeissa tuottaa megabudjetin draamasarjan, jota tähdittäisi Kevin Spacey. Myös Amazonin on kerrottu puuhastelevan tv-tuotantojen parissa.

Samaan aikaan hakukonejätti valmistelee myös omaa musiikkipalveluaan. Googlen musiikkikaupasta odotetaan vahvaa kilpailijaa Applen iTunesille, jonka markkinaosuus varsinkin Yhdysvalloissa on hallitseva.

Ennakkotietojen mukaan varsinaisen musiikkikaupan lisäksi Google tulisi tarjoamaan

tilauspalvelua, jonka hinnaksi on veikattu 25 dollaria vuodessa. Lisäksi yhtiön on arvioitu neuvottelevan musiikkiyhtiöiden kanssa mahdollisuudesta tarjota asiakkaille tallennustilaa pilvestä ostettuja kappaleita varten.

Tallennus pilveen ei ole kuulunut musiikkikauppojen lisenssiehtoihin, sillä suuret levyyhtiöt ovat systemaattisesti kieltäneet mahdollisuudet ladata uudelleen jo kerran ostettu kappale. Nähtäväksi jää, kehkeytyykö asiasta oikeusjuttujen vyyhti vai yleistyvätkö pilvilataukset kaikissa netin musiikkikaupoissa

Hoikkaakin hoikempi kiintolevy

Microsoft himoitsee käyttämättömiä radiotaajuuksia

Seagate GoFlex Slim on poikkeuksellisen ohut ulkoinen kiintolevy. Vain yhdeksän millimetriä paksu ja 160 grammaa painava laite ei monista muista pikkukiintolevyistä poiketen tingi suorituskyvystä, sillä levyn pyörimisnopeus on 7200 kierrosta minuutissa ja tieto siirtyy usb 3 -liitännän ylitse.

GoFlex Slim on oletusarvoisesti alustettu käyttämään Windowsin nfts-tiedostojärjestelmää, mutta mukana on nfts-ajuri Maceille levyn monessa käyttöjärjestelmässä hyödyntämistä varten. Laite on toistaiseksi saatavilla ainoastaan 320 gigatavun kapasiteetilla, ja sen hinta Yhdysvalloissa on 99 dollaria. Myynti alkanee Suomessa piakkoin.

Microsoft on käynnistänyt hankkeen, jonka tarkoitus on saada laajat, pääosin käyttämättömät radiotaajuusalueet erilaisten tiedonsiirtosovellusten käyttöön. Käytännössä kyse on radiospektrin laajamittaisesta analyysistä tyhjänä nököttävien taajuuksien löytämiseksi. Yhtiö on pyytänyt projektiin apua esimerkiksi analysointiin sopivia laitteita omistavilta oppilaitoksilta.

Radiotaajuuksien tehokas käyttö muuttuu entistä tärkeämmäksi langattomien tiedonsiirtotekniikoiden jatkuvasti yleistyessä ja monipuolistuessa. Esimerkiksi yleisimpien wlan-standardien käyttämä 2,4 gigahertsin taajuusalue on monin paikoin ruuhkautunut pahasti, kuten myös 3g-verkkojen käyttämät 1,7–2,1 gigahertsin taajuudet. Ruuhka taajuuksilla heikentää käyttäjien saavuttamia siirtonopeuksia ja vasteaikoja ja estää pahimmillaan liikennöinnin kokonaan.

Vaikka tekniikka sallisi taajuusalueiden laajentamisen, niin ei voida vapaasti tehdä,

12

toukokuu 2011

koska käytännössä kaikki niin kutsutut uhf-radiotaajuudet on etenkin Yhdysvalloissa jaettu hyvin tarkasti tiettyihin käyttötarkoituksiin. Esimerkiksi tv-kanaville ja hakulaitteille on varattu suuria radiospektrin palasia, joista merkittävä osa on monilla alueilla tai koko maassa käyttämättöminä.

Microsoftin tavoitteena on käyttää ympäri maata sijoitettuja spektrianalyysilaitteita radiotaajuuksien todellisen käytön analysointiin. SpecNetiksi kutsutun verkon avulla kerättyjen tietojen ansiosta olisi mahdollista hyödyntää radiospektriä aiempaa tehokkaammin ottamalla taajuusalueita käyttöön saatavuuden ja tarpeen mukaan. Tällainen tyhjien taajuuksien käyttö on laillista Yhdysvalloissa, mutta useimmissa muissa maissa se on kiellettyä. Microsoft toivoo, että aiempaa laajempi tyhjistä taajuuksista kerätty tieto voisi herättää myös muiden maiden radioviranomaiset sallimaan käyttämättömien radiotaajuuksien hyödyntämisen ilman erikseen myönnettäviä lupia.

5 000 000

Texas Hold’Em Poker

Lady Gaga

YouTube

Family Guy -tvsarja

Rihanna

Linkin Park

South Park

Michael Jackson

Eminem

Lady Gaga

YouTube

Family Guy -tvsarja

Rihanna

Linkin Park

South Park

Justin Bieber

Texas Hold’Em Poker

Manchester United

Justin Bieber

Glee Glee

Barack Obama

Black Eyed Peas

Real Madrid FC

MTV MTV

148 442

Facebook

150 919

Texas Hold’Em Poker

154 888

50 000

154 972

5 000 000

156 422

100 000

176 201

150 000

193 262

337 598

359 116

200 000

256 206

23 129 730

10 000 000

250 000

24 059 871

26 406 427

26 522 165

28 216 819

29 150 600

15 000 000

300 000

29 390 566

20 000 000

350 000

29 723 256

38 104 788

25 000 000

Eminem

400 000

38 104 788

30 000 000

Michael Jackson

TOP 10: aktiiviset fanit

TOP 10: absoluuttiset Facebook-fanimäärät 40 000 000

35 000 000

Facebook

Kesha

Lady Gaga

Kesha

Lady Gaga Barack Obama Real Madrid C.F Black Eyed Peas

Kenellä on Facebookin uskollisimmat fanit?

Manchester United Texas Hold’Em Poker

150 919

148 442

154 888

154 972

156 422

50 000

Suosituimpien FB-saittien lista muuttuu jälkimmäisellä mittarilla aivan toisen näköiseksi. Vielä uuden version aiheesta saa, jos katsoo, kuinka suuri prosenttiosuus kunkin saitin faneista on aktiivisia käyttäjiä.

Teinitähti Justin Bieber ei mahdu absoluuttisissa faniluvuissa topkymppiin – tykkääjiä miehellä on ”vain”

176 201

100 000

193 262

150 000

256 206

337 598

359 116

TOP 10: aktiiviset fanit Ei400se määrä, vaan se laatu. Facebook000 sivustolla voi olla miljoonia klikkejä ja 350 000 satojatuhansia tykkääjiä, mutta ei siitä iloa ole, jos kukaan heistä ei vaivaudu 300 000 pitämään seinää elossa postaamalla ja250kommentoimalla.

000 Fangager.com seuraa Facebooksivujen absoluuttisia fanilukuja, mutta 200 000 etenkin niiden aktiivista fanikuntaa.

Kesha

Lady Gaga

Nokia X7 Justin Bieber

Texas Hold’Em Poker

Manchester United

Justin Bieber Manchester United Texas Hold’Em Poker

Glee Glee

Barack Obama

Black Eyed Peas

Real Madrid FC

MTV MTV

Kesha

Lady Gaga Barack Obama Real Madrid C.F Black Eyed Peas

rapiat 20 miljoonaa. Nuorukaisen fanikunta on kuitenkin poikkeuksellisen sitoutunutta ja siivittää artistin kärkipaikalle aktiivisimpien fanien listalla.

Justiniakin intohimoisemmat kannattajat löytyvät jalkapallojoukkue Manchester Unitedin leiristä.

Joukkueen hiukan alle 10 miljoonasta fb-kannattajasta peräti 2,8 prosenttia

kirjoittelee ManUn seinälle uutterasti.

Vertailun vuoksi, Michael Jacksonin 29 miljoonasta fanista vain 0,2 prosenttia jaksaa enää tsempata maatuvan ikonin fb-seinällä.

FanGager-sivusto itse ei ole vielä ihan löytänyt ydinkohderyhmäänsä.

Saitilla oli Facebookissa tämän lehden painoon mennessä 460 tykkääjää.

Nokialta uusia laitteita ja käyttökokemuksia Nokia on julkistanut kaksi uutta puhelinmallia. Uutuudet ovat ensimmäiset Nokia-älypuhelimet, joissa on Symbian-käyttöjärjestelmän viimeisin versio.

Nokia E71- ja Nokia E72 -puhelinmallien perinteitä jatkava Nokia E6 on yrityskäyttöön suunniteltu älypuhelin, jossa on täysimittainen qwerty-näppäimistö ja kosketusnäyttö. Nokia X7 on omimmillaan viihdekäytössä. Laitteessa on neljän tuuman näyttö ja kahdeksan megapikselin kamera, joka tallentaa hd-tasoista videokuvaa.

Päivitetyssä Symbianissa on muun muassa uudistetut kuvakkeet sekä aiempaa kehittyneempi tekstinsyöttö, nopeampi nettiselain ja päivitetty karttasovellus.

Mukana ovat myös yritystason turvallisuusratkaisut, laitteistopohjainen salaus sekä uusia sähköpostiominaisuuksia, kuten täyden kokouspyyntöjen tuki.

Symbian-käyttöjärjestelmän viimeisin versio, Symbian Anna, tulee lähikuukausina vakio-ominaisuudeksi uusiin Nokia N8-, Nokia E7-, Nokia C7- ja Nokia C6-01 -laitteisiin. Se tulee saataville myös latauksena näiden puhelinmallien jo käytössä oleviin versioihin.

Nokia E6

toukokuu 2011

13

AJASSA @mikrobitti.fi

Monikanavaiset nupit kaakkoon Logitech Z906 on valmistajansa kaiutinmalliston uusi lippulaiva. 5.1-kanavainen äänijärjestelmä tarjoaa surround-toistoa niin pc:lle kuin pieneen kotiteatteriinkin.

Pakettiin kuuluvaan, Dolby Digital- ja DTS-dekoodaukset taitavaan liitäntäkonsoliin voidaan liittää kattava arsenaali laitteita: digitaalisia liitäntöjä on kolme ja ana-

logisia samoin kolme: kuusikanavainen, rca-muotoinen sekä 3,5 millin versio.

Pakettiin kuuluu myös kaukosäädin.

Z906:n satelliittikaiuttimet voidaan kiinnittää seinään ja lattialla lepäävä subwoofer jytisee rms-teholtaan 165-wattisen vahvistimen voimin. Kaiutinpaketti maksaa 349 euroa.

Inteliltä uusi mobiilisuoritin Intel on julkaissut Atom-alustan, joka on aikaisemmin tunnettu koodinimellä Oak Trail. Atom Z670 -suoritin on osa Oak Trail -alustaa ja parantaa videon toistoa, nopeuttaa nettiselailua, pidentää akun kestoa heikentämättä suorituskykyä sekä tukee 1080p-resoluutiosen videon toistoa ja hdmi:tä. Myös Adobe Flashille ja Flash-pohjaisille tietokonepeleille on tuki. Suoritin tukee useita eri käyttöjärjestelmiä, mukaan lukien Google, Android, MeeGo ja Windows.

Suoritin on 60 prosenttia pienempi edellisiin sukupolviin verrattuna.

Ilman tuulettimia toimivat laitteet kuluttavat vähemmän energiaa ja niiden akku voi parhaimmillaan kestää koko päivän. Uuden alustan avulla voidaan valmistaa pienempiä, ohuempia ja tehokkaampia laitteita.

Prosessori tehtiin muovista Tietotekniikka saattaa taas siirtyä aivan uuteen hintaluokkaan, jos nanoteknologiaa tutkivan IMECin tutkimustuloksista saadaan aikaan kaupallinen tuote.

Keskuksen tutkijat ovat nimittäin rakentaneet ensimmäisen kokonaan muovista valmistetun tietokoneprosessorin.

Prosessorin valmistaminen muovista on rajusti halvempaa kuin perinteiseen tapaan silikonista tekeminen. Uutuusprosessorilla on myös yksi valttikortti, jota nykytekniikalla ei voida koskaan saavuttaa – muoviprosessori on taipuisa.

Ensimmäisessä muoviprosessorissa on vain 4000 transistoria, joten järin ihmeellisiä asioita sillä ei vielä voi tehdä. Itse asiassa se on ajanut vasta ohjelman, jossa on 16 käskyä. Komennot on koodattu samoin muovista valmistettuihin piireihin, jotka yhdistetään prosessoriin ohjelman ajamiseksi.

Prosessorin nopeus on 6 hertsiä, eli se toimii rapiat kahdeksan miljoonaa kertaa hitaammin kuin nopeimmat nykyprosessorit ja käsittelee dataa vain kahdeksan bitin ryhmissä.

Tutkijat kuitenkin uskovat, että nopeutta voidaan kasvattaa pian. Yksinkertaisella painomenetelmällä valmistetuille ennätyshalvoille prosessoreille on helppo nähdä lukemattomia uusia käyttötarkoituksia.

14

toukokuu 2011

Tyylikäs kevytläppäri LG palaa Pohjoismaiden pcmarkkinoille pienen tauon jälkeen kokonaan uudella kolmen koneen mallistolla. Ainakin tyyliniekkojen mielestä kiinnostavin uutuuksista lienee mattavalkoinen LG P210, joka on 21 milliä paksu ja painaa 1,3 kiloa. Poikkeuksellisen kapealla kehyksellä varustetun 12,5-tuumaisen näytön tarkkuus on tyypilliset 1366×768 pistettä. Koneissa on aina neljä gigatavua muistia ja 320 gigatavun kiintolevy. Akkukestoa luvataan viisi tuntia.

P210 tulee markkinoille kahdella eri mallilla: 899 euron hintaisessa edullisemmassa versiossa on

Intel Core i3-380UM -suoritin ja Windows 7 Home Premium -käyttöjärjestelmä. Tehokkaamman Core i5-470UM -prosessorin sisältävän version saa ainoastaan Windows 7 Professionalilla varustettuna 990 euron hintaan.

Vertailussa alle sadan euron kamerat

Ne edullisemmat pokkarit Kameran ei tarvitse olla työkalu tai taiteentekoväline. Yksinkertainen pokkari kulkee mukana ja tallentaa elämää. Edullinen kamera sopii myös lapsille tai kakkoskameraksi. Otimme vertailtavaksi kolme uutta pokkaria ja selvitimme, mitä satasella tänä keväänä saa?

TESTI Canon Powershot A1200 Fujifilm Finepix JV200 Nikon Coolpix S2500

Teksti: Olli Rinne Kuvat: Jarmo Österman, Timo Simpanen

J

o 1800-luvun lopun Kodakin ykkösestä lähtien kuluttajan peruskameran tärkeimpänä ominaisuutena on pidetty helppokäyttöisyyttä. Kuvan pitää syntyä vain nappulaa painamalla. Jotta kamera olisi aina mukana, sen pitää mahtua taskuun ja olla kevyt. Eikä normaali näppäilijä halua maksaa kamerastaan liikaa.

Edullisimmissa kompaktikameroissa pysytään hyvin konservatiivisissa ominaisuuksissa. Niiden optiikka vastaa useimmiten 35–140 mm kinokuvakulmaa. Sillä saa henkilö- ja maisemakuvia, mutta kuva-ala ei välttämättä riitä läheltä otettuihin ryhmäku-

Canoniin käyvät AAparistot, pienemmät Nikon ja Fujifilm toimivat akun varassa.

Kaikki testin pokkarit osaavat edullisuudestaan huolimatta suomea.

Edullisen hintaluokan kameroissa voi olla selkeitä kokoeroja. Canon on muita kookkaampana juuri ja juuri taskukokoinen. Kuvan Fujifilm ja Nikon sujahtavat jopa farkkujen etutaskuun.

16

toukokuu 2011

viin eikä arkaa lintua saa zoomattua kuvan kokoiseksi.

Automaattivalotus ja -tarkennus auttavat kuvaajaa. Digikamerassa myös korostuu automaattinen valkotasapaino, eli ihonväri tai valkoinen näyttävät oikealta riippumatta ympäröivästä valonväristä. Helppokäyttöisyyden nimissä yksinkertaisimmat kamerat eivät anna edes mahdollisuutta korjata automatiikan tekemiä asetuksia.

Kameroissa on pieni salama, valmiita kuvausohjelmia ja jonkinlainen videokuvaus.

Pienemmissä malleissa on Li-Ion-akku, suuremmissa usein AA-kokoiset akut tai paristot.

Kuvien pikselimäärät voivat olla hyvinkin isoja, mutta tosiasiassa mikä tahansa yli neljän megapikselin riittää näppäilykuviin

ja A4-kokoisiin tulosteisiin. Edullisissakin malleissa on suomenkieliset valikot.

Kännykkäkameraa parempia

Satasen malleissa ei yleensä ole kuvanvakaajaa, joten kuvanlaatu kärsii helposti hämärässä, kun kuvat tärähtävät. Jos automaattiasetusten korjauksia on, ne ovat hitaasti käytettävissä valikoiden syövereistä. Suurin ongelma on kameran hitaus. Tilanne on jo ohi, ennen kuin kamera ottaa laukaisimen painalluksesta kuvan.

Vaikeimpia kriteereitä on kuvanlaatu. Sitä korostetaan markkinoinnissa, mutta todellisuudessa ei ole olemassa vertailukelpoisia lukuja esittämään kameran kuvanlaatua.

Asiaan vaikuttaa optiikka, kennon herkkyys, kameran sisäinen ohjelmisto ja jopa kuvausaihe.

Edullisilla kameroilla on odotettavissa hämäräkuviin kohinaa, rakeisuutta kuvien tummissa pinnoissa. Se vaihtelee, missä valoisuudessa tämä alkaa häiritä, tai poistaako kamera kohinaa, mutta hävittää samalla pieniä yksityiskohtia. Liikaa ei pidä odottaa, sillä kuvan sisältö on tärkeintä tässä hintaluokassa.

Verrattaessa edullisimpia pokkareita kännykkäkameroihin ollaan toki plussan puolella. Kännykässä kuvaaminen on yleensä joidenkin menuvalintojen takana ja tilannetta on sillä vaikea saada kiinni. Jos ei puhuta kalleimmista älykännyköistä, kameran tuottama kuva on vähäkohinaisempi hämärässä, salama ulottuu pitemmälle ja kuvissa on enemmän pikseleitä. Lähinnä ongelmana on toisen laitteen mukana pitäminen.

Mitä ostamaan Monilla kameravalmistajilla on jo yksi tai kaksi alle sadan euron kameramallia. Otimme vertailtavaksi vain kevään uutuuksia, eivätkä esimerkiksi Sony tai Olympus ehtineet ajoissa toimittamaan testimalliaan. Usein tähän ryhmään putoaa vielä pari parempaa

”Peruskameran tärkein ominaisuus on helppokäyttöisyys.”

toukokuu 2011

17

TESTI Alle sadan euron kamerat Kameroissa pieni koko tarkoittaa yleensä kalliimpaa hintaa ja hankalampia ohjaimia. Tilavalintakiekko mahdollistaa nopean vaihdon muutaman erilaisen kuvaustilanteen välillä.

Esimerkiksi valmiiksi kuvaustilaksi voi olla valittu hämäräkuvaus ja P:lle taas maisemille sopivat asetukset. Videonkin saa nopeammin päälle.

ne

laistuksessa. Testikameroidemme tarkennus hidastuu hämärässä ja viivyttelee 0,2–0,4 sekuntia. Sekin voi tuntua pitkältä, kun koira tai lapsi juoksee.

Pikselimäärään ei kannata tuijottaa.

Pienessä taskukamerassa yli kahdeksasta megapikselistä on enemmänkin haittaa.

Erilaiset valmiit kuvaustilat, tehosteet tai hymytunnistukset ovat hauskoja, mutta todellisessa kuvaustilanteessa pikemminkin hidaste. Kasvontunnistus nopeuttaa joskus tarkkojen kuvien saamista, mutta olisi hyvä, jos sen saisi helposti pois päältä esimerkiksi maisemakuvia varten.

Minkään testikameran objektiivi ei ole erityisen laajakulmainen, mutta Canonin 28 millimetrin kinokuvakulmaa vastaava laajakulma on kelvollinen myös sisäkuvaukseen.

Vastinetta rahalle?

Canonista löytyy myös erittäin harvinaiseksi käynyt optinen etsin, josta voi olla iloa esimerkiksi kirkkaassa auringonpaisteessa kuvattaessa.

Kaikissa vertailun kameroissa näyttö on yhtä tarkka ja 2,7 tuuman kokoinen.

viime vuoden mallia, joita myydään tarjoushintaan pois, mutta nämä ovat eräkohtaisia tuotteita ja saatavuus on yleensä rajallinen.

Vuoden vanha malli voi olla oikein hyvä ostos, jos se tarjoaa parempaa nopeutta tai herkkyyttä samaan hintaan. Erilaisia uutuusominaisuuksia ei näe tässä kameraluokassa.

Uusissa malleissa ja tarjouksissa kannattaa huomio kiinnittää muutamaan seikkaan.

Ensimmäinen on oma tuntuma. Hukkuuko kamera käteen ja löytyvätkö nappulat? Jääkö salamavalo omien sormien alle. Tuntuvatko

kameran valikot järkeenkäyviltä? Onko kameran koko sellainen, että se tulisi otettua mukaan? Ärsyttävintä missä tahansa kamerassa on hitaus kuvattaessa. Jos mitenkään mahdollista, kannattaisi kamera viedä liikkeen hämärään nurkkaan ja koettaa kuvata jotain taustasta huonosti erottuvaa kohdetta. Jos kamera hakee kohdetta sekunnin tai kaksi eikä välttämättä saa sittenkään näytölle onnistuneen tarkennuksen neliötä kohteen päälle, ei kamera pärjää sisätiloissa iltava-

Arvosanat Canon

Fujifilm

Nikon

Käyttömukavuus Kuvanlaatu Videokuvaus Yhteensä

Painoarvo

Nettijatkot

50% 40% 10% 100%

9 8 7 8,4

7 9 8 7,9

8 7 5 7,3

Tutustu testikuviin

Nettijatkosta pääsee katsomaan sekä iso400että laajakulmatestikuvia. Samalla voi tarkistaa, ovatko hinnat tippuneet jo valmiiksi edullisesta lähtötasosta. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

Tekniset tiedot Hinta Kenno Objektiivi Herkkyydet Vakaaja Sarjakuvaus Lähin kuvausetäisyys Video AV-liitännät Näyttö (kuvapistettä) Muistikortti Akku Koko 18

toukokuu 2011

Canon Powershot A1200

Fujifilm Finepix JV200

Nikon Coolpix S2500

99 € 12 megapikseliä 28-112 mm / f2.8-5.9 iso80-1600 1 kuvaa/s 3 cm 1280×720, mpeg4 Komposiitti 2,7” (230 000) Sd(hc) 2 x AA 98×63×31 mm, 185 g

89 € 14 megapikseliä 36-108 mm / f3.1-5.6 iso100-1600 1,2 kuvaa/s 3 cm 1280×720, mjpeg 2,7” (230 000) Sd(hc) Li-Ion 94×56×21 mm, 125 g

99 € 12 megapikseliä 27-108 mm / f3.2-5.9 iso80-3200 0,7 kuvaa/s 8 cm 640×480, mjpeg Komposiitti 2,7” (230 000) Sd(hc/xc) Li-Ion 93×57×20 mm, 117 g

Vertailussamme on muutama edustaja noin sadan euron kameraluokasta. Ne eivät ole ainoat merkit markkinoilla, mutta niiden ominaisuudet edustavat hyvin hintaryhmää ja sen eri vaihtoehtoja. Missään tämän ryhmän malleissa ei ole kuvanvakaajaa. Video ei tee automaattitarkennusta eikä optista zoomausta kuvauksen aikana. Mutta jos hakee vain muistojen tallentamista, satasen sijoitus ei ole liikaa. Leikkivän lapsen käteen ehkä kannattaisi miettiä kestävämpää mallia, vaikka sitten käytettynä.

Samoissa kuorissa ei yleensä saa kaikkea mahdollista. Pisteytyksellämme paras Canon A1200 tarjoaa hyvää käytettävyyttä ja säädettävyydellään mahdollisuuksia jo kakkoskameraksikin. Fujifilmin kuvanlaatu taas turvaa kuvaamisen onnistumista hämärämmässäkin.

Entäs jos sijoittaisi toisenkin satasen?

Taskukameran hinnan kaksinkertaistaminen alkaa riittää jo hyvin laadukkaaseen kameraan. Kamerat alkavat myös eriytyä eri tarkoituksiin.

Kahdellasadalla eurolla saa taskuun mahtuvia kameroita, joissa on pitkälle ulottuva zoom. Näitä turistizoomeja löytyy lähes kaikilta valmistajilta. Kamera voi olla myös isompi, jolloin telepää pitenee entisestään ja kameran ohjaimia on enemmän.

Kuvanlaatuun voi myös panostaa. Sonyn Exmor- ja Fujin EXR-kennot ovat erikoistuneet kohinan vähentämiseen hämäräkuvissa. Toinen tapa päästä itse vaikuttamaan kuvaan on valotuksen manuaalisäädöt, joita löytyy jo helppokäyttöisinä tästä hintaluokasta. Optinen vakaaja on lähes aina mukana.

Kolmas rahalla saatava asia on ulkonäkö.

Kamera voi olla hyvin ohut tai näyttävän näköinen. Vaihtoehtoisesti kamera voi olla myös veden- ja iskunkestävä.

Jos kompakti maksaa reilusti enemmän kuin kaksisataa euroa, on se jo yleensä yhdistelmä erikoisominaisuuksia. Näiden hyväksi käyttäminen alkaa vaatia panostamista kuvausharrastukseen.

Canon Powershot A1200 99 €

Iso ja hyvätapainen Canon on selkeästi kookkaampi kuin muut ryhmässä, mutta mahtuu kuitenkin vielä taskuun. Etuna koosta on otetta parantava selkeä paksunnos kädelle, isommat käyttökytkimet, tilanvalintakiekko ja todellinen harvinaisuus digipokkarissa: optinen etsin. Kun näyttö ei näy auringossa tai virtaa halutaan säästää sammuttamalla se, optinen etsin on pienuudestaan huolimatta avuksi. Virtaa saadaan AAakuista tai -paristoista, mikä voi olla etu, kun akut loppuvat yllättäen.

Tilavalinta tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen kuvaukseen. Sydänmoodilla voi kuvata vain nappia painamalla, P- tai uudella Live -moodilla saa eniten mahdollisuuksia vaikuttaa kuvaan valo-

kuvauksellisesti. Ja kuvalla voi leikkiä erilaisin tehostokuvaustiloin.

Käyttöliittymässä on hyvää myös jämäkästi toimiva zoom-vipu, oma suora näppäin kasvotarkennukselle, näytön antama ohjeistus ja erillinen nopeampi toimintavalikko asetuksille. Tarkennus on tyypillinen pokkarille ja kestää vaikeassa kohteessa useita sekunnin kymmenes-

osia. Kamera tarkentaa parhaiten tässä ryhmässä.

Kuvanlaatu on kohtalaista. Kohina ilmestyy kuviin jo iso400-asetuksella ja lisääntyy herkkyyttä nostettaessa, mutta pysyy kohtuullisen yksivärisenä. Optiikka ei vääristä merkittävästi. Valkotasapaino hiukan harhailee nykyisten energiansäästölamppujen valoissa. Video on perusta-

Fuji Finepix JV200 89 €

soa, hyvää on tiukan mpeg4-pakkauksen käyttö.

• Koko helpottaa käyttöä • Hyvä automatiikka • Optinen etsin • Kuvanlaatu heikkenee korkeilla herkkyyksillä

painonäppäimellä peukalon alta, mikä ei tarjoa kovin hyvää tuntumaa. Valikot ovat hyvin perinteiset pitkät listat asetuksia. Niiden selaaminen on jossain määrin lannistavaa.

Zoomin laajakulmapää on vain 36 mm kinovastaava. Sillä voi tulla hankaluuksia sisäkuvauksessa kuvattaessa ihmisryhmää läheltä.

Siro ja siistikuvainen Fujin kuvanlaatu on hyvä. Iso400-herkkyys on selkeästi parempi kuin muissa verrokeissa ja kuva on kohtalaisen käyttökelpoinen vielä iso1600-tasolla. Yksityiskohdat pehmenevät, mutta 14 megapikseliä tulostuu kotikäyttöön riittävän hyvin.

Vähemmänkin pikseleitä riittäisi varsin hyvin. Automaattinen valkotasapaino toimii kohtalaisesti sisätiloissakin.

Myös videokuva hyötyy paremmasta kuvanlaadusta. Teräväpiirtovideo on siistiä, mutta pakataan muistikorttia syö-

vään mjpeg-muotoon. Kamerassa ei ole liitintä videoiden ja kuvien katsomiseksi televisiosta.

Kamera on pieni, pyöreäreunainen ja helposti taskuun sujahtava. Näppäimet ovat pienet. Zoomia ohjataan kahdella

Nikon Coolpix S2500 99 €

• Kuvanlaatu hämärämmässäkin • Pieni ja sutjakka • Pienet näppäimet • 36 mm laajakulma

jissa, vaikka kamera on samankokoinen.

Kamera on pieni ja ohut, mutta kulmikkaampi kuin Fuji. Ote kamerasta on pitävä, sormea salaman edessä pitää hiukan varoa. Erilaista on myös kameran lataus suoraan usb-liitännästä. Lataus voidaan tehdä myös tietokoneesta. Video on kameran heikkous: vain vga-tasoinen tarkkuus, eikä kuvanlaatu parane siinäkään.

Automaatti Nikon pyrkii pitämään käyttäjän kaukana tylsistä asetuksista. Valikossa on automaattitila ja videointi, valmiita kuvaustiloja ja pari erikoisempaa tarkennusta.

Automaattitilassa asetuksia pitää etsiä tosissaan, sillä päävalikossa on toinen

sivu, josta löytyy herkkyyksien ja valkotasapainon asetukset.

Kuvanlaatu ei ihan yllä kilpailijoiden tasolle. Kohinassa on väriä ja kuvassa pehmeyttä herkkyyden kasvaessa. Automaattitila ei nosta herkkyyttä yli iso400:n,

jolloin kuvat alkavat tärähtää hämärässä.

Hyvää on sen sijaan 27 millimetrin laajakulma, jolle löytyy käyttöä tämän kokoluokan kamerassa.

Käyttöliittymä on yksinkertaisena toimiva. Näppäimet ovat isommat kuin Fu-

• Laajakulma • Yksinkertainen • Videokuva • Kuvanlaatu heikkenee vähässä valossa

toukokuu 2011

19

Pätevät Android-ohjelmat

Pätevät Android-ohjelmat Kilpailussa Applea vastaan Google on ottanut Androidkäyttöjärjestelmän valtiksi sovellusten runsauden.

Ylitsepursuavan tarjonnan kääntöpuolena on laadun vaihtelu. Otimme urakaksi kaivaa helmet esiin.

K

Teksti: Kaj Laaksonen, Laura Penttilä Kuvat: Android Market

aikki Applen mobiililaitteille julkaistavat sovellukset pitää hyväksyttää Applella. Android-laitteille voi sen sijaan tehdä sovelluksia kuka tahansa, kunhan ne täyttävät Googlen erittäin löyhät rajoitukset sisällön suhteen. Niinpä sovelluksia on tuhansia, eikä kukaan varmasti osaa nimetä niiden joukosta absoluuttisesti parhaita.

Helpompaa on kertoa, mitkä sovellukset itse kukin on havainnut hyödyllisiksi. Kaikki tässä jutussa mainitut sovellukset on huomattu päivittäisessä käytössä hyödyllisiksi, tai ainakin huvittaviksi. Sovellukset testattiin HTC Desirellä ja osa myös HTC Herolla.

Kaikki sovellukset ovat saatavilla suoraan Android Marketista, ja jokaisesta on ilmainen kokeiluversio. Monet niistä ovat joka tapauksessa ilmaisia. Tekijät saavat korvauksensa ruudun reunaan ilmestyvistä mainoksista.

Ilmaisversioiden ja helpon lataamisen takia kokeilu on helppoa, mutta ennen kuin lähtee asentelemaan muita ohjelmia, kannattaa asentaa jutussa mainittu App 2 SD -sovellus. Monissa Android-puhelimissa on nimittäin niin pieni sisäinen muisti, että se menee hyvin nopeasti tukkoon. Androidversiosta 2.2 lähtien sovellukset on voinut asentaa muistikortille, mutta se ei tapahdu välttämättä automaattisesti, vaan usein toiminto on piilotettu asetusvalikoiden taakse.

App 2 SD on kätevä ohjelma, joka asentaa sovellukset muistikortille, silloin kun se suinkin on mahdollista.

Hauskinta sukelluksessa Android-tarjonnan viidakkoon on yllätyksellisyys. Joukossa on paljon puhtaasti hyödyllisiä apuohjelmia, mutta myös monella tavalla hauskoja, hämmentäviä ja kerrassaan outoja tapauksiakin. Google ei erityisesti seuraa tarjonnan laatua, mikä johtaa sekavuuteen ja laadun vaihteluun, mutta toisaalta luovaa hulluutta ja hillitöntä rönsyilyäkin on hieno seurata.

Rohkeasti sekaan vaan!

Android Marketia voi selata tietokoneella osoitteessa https://market.android.com/.

Runkeeper Pro

aCCleaner Free

Runkeeper on oiva apuväline kuntoilijalle. Se seuraa suorituksen matkaa, nopeutta, tahtia sekä kulutettuja kaloreita ja näyttää kuljetun reitin kartalla. Se tukee jopa Polarin bluetoothilla toimivaa WearLink-sykemittaria.

Runkeeper tukee erilaisia liikuntamuotoja juoksusta melontaan ja pitää kirjaa suorituksista. Se myös synkronoi suoritukset Runkeeperin www-sivuille ja Facebookiin. Vaikka Runkeeper on ilmainen, sen kaikkia toimintoja ei saa auki ilman kuukausimaksua. Ilmaisversiollakin onneksi pärjää pitkälle, kunhan vaatimukset eivät ole äärimmäisen seikkaperäisiä.

Alituinen sisäisen muistin hiipuminen on iso ongelma, mutta niin on myös se, ettei tiedä tarkkaan mikä muistia syö. aCCleaner näyttää tarkkaan, minkä verran kukin ohjelma itsessään vie muistia, mutta myös sen, paljonko siihen liittyvä muu data ja välimuisti kuluttavat. Varsinkin välimuistin paisuminen voi olla tolkutonta, joten aCCleanerin kaltainen helppo konsti siivota paikat tulee tarpeeseen.

Suomi Uutiset Suomi Uutiset koostaa suurimmat kotimaiset uutislähteet yhteen ja näyttää uutiset tiivistettyinä, nopeasti toimivina ja kevyemmin ladattavina versioina kuin samojen lähteiden omilla sivuilla. Uutisten lisäksi tarjolla on Ilmatieteen laitoksen säätiedot. Sovellus on tehty mukavan suoraviivaiseksi, niin että ensin valitaan uutislähde ja sen jälkeen kategoria, eli vaikkapa Yle ja ulkomaan uutiset tai Taloussanomat ja pörssiuutiset. Tarjontaa on paljon, mutta selkeän ja kikkailemattoman esillepanon takia uutisvirtaan ei huku.

20

toukokuu 2011

Dolphin Browser HD Android-puhelimissa on usein mukana oma selain, mutta jos haluaa hieman monipuolisempia ominaisuuksia, kuten vaikkapa välilehdet tai paremman tuen eri tiedostotyypeille, täytyy hankkia erillinen selain. Vaikka Androidille on tarjolla tunnetut Firefox ja Opera, lienee tällä hetkellä suosituin selain Dolphin Browser HD. Se on kokonaan ilmainen, ei vie paljon tilaa ja asentuu muistikortille. Se on myös erittäin nopea, tukee kahden sormen eleitä sekä välilehtiä ja vaikuttaa muutenkin yhteensopivalta.

Jos kaipaa vielä kevyempää selainta, silloin kannattaa valita Dolphin Browser Mini. Se on vielä nopeampi, mutta ominaisuuksiltaan paljon riisutumpi, ja se sopii myös sellaisiin puhelimiin, joissa Android-versio on vanhempi kuin 2.0. Dolphineista on myös maksulliset, mutta ominaisuuksiltaan identtiset versiot, joilla voi lähinnä tukea tekijöitä.

SoundHound Kahden käden sormet eivät riitä laskemaan, kuinka monta kertaa SoundHoundille olisi vuosien saatossa ollut tarvetta, kun on kuunnellut hyvältä kuulostavaa biisiä tietämättä, mistä biisistä tai edes esittäjästä on kyse. SoundHound kuuntelee, tunnistaa ja sen jälkeen kertoo esittäjän, biisin nimen ja sanat. Se myös hakee biisin netistä kuunneltavaksi ja kurkistaa, josko YouTubesta löytyisi video.

Vaihtoehtoisesti SoundHoudille voi hyräillä tai vain lausua kappaleen nimen, ja taas löytyy. Ohjelma on myös kattava musiikkitietokanta, josta voi hakea kaikkea musiikkiin liittyvää. Löydöksistään voi helposti raportoida SoundHoundin kautta Facebookiin tai Twitteriin.

Toinen vastaava ohjelma on Shazam, mutta jossain määrin suppeammin toiminnoin.

Everytrail Älypuhelimille on vaikka millaisia kuntoilusuorituksia seuraavia orjuuttajaohjelmia. Everytrail sopii tavalliselle ulkoilijalle, jota kiinnostaa enemmän kokemus kuin suorituksen tehokkuus. Everytrail tallentaa kuljetun reitin gpspaikannuksen avulla ja näyttää sen kartalla, joko matkan aikana tai jälkikäteen osoitteessa www. everytrail.com. Nettipalvelu pitää kirjaa kaikista retkistä ja reitin aikana otetut valokuvat liitetään automaattisesti retkestä syntyneeseen raporttiin, jonne voi heittää myös muistiinpanoja.

Omasta retkestä syntynyt kertomus on kuitenkin vasta alkua, sillä kyse on yhteisöpalvelusta, jonne on kerääntynyt tuhansia reittejä tarinoineen ja kuvineen. Palvelu on erityisen kätevä matkoilla, kun voi hetkessä katsoa, mitä kiinnostavia kävelyreittejä lähistöllä on. Tätä kirjoittaessa palvelussa oli yli 400000 reittiä. Ilmaisversiolla pääsee alkuun, mutta vajaan kolmen euron hintainen Pro-versio poistaa rajoitukset tallennettujen reittien määrässä ja lisää videoiden ja reittien tallennuksen offline-tilaan, jos ei halua maksaa dataliikenteestä ulkomailla.

Pulse News

Google Sky Map

Watchdog Task Manager

Pulse on uutisnälkäisen unelma.

Se koostaa lukuisat eri uutispalvelut, rss-syötteet ja suosikkisivut yhdeksi mosaiikiksi, joita selaamalla pysyy kärryillä siitä, mitä maailmalla tapahtuu. Uutiset voi myös jakaa lukuisissa sosiaalisissa medioissa. Pulse on yhteensopiva Google Readerin kanssa ja osaa jopa ladata uutiset etukäteen luettavaksi silloinkin, kun ollaan netti- ja mobiiliyhteyksien ulottumattomissa. Pulse vaikuttaa aluksi harvinaisen hysteeriseltä tietovirtojen sekameteliltä, mutta pienen totuttelun ja muokkauksen jälkeen siitä saa tehokkaan oman pikku reportterin.

Googlen tähtikartta on loistava, viihdyttävä ja opettava apuohjelma. Se näyttää koko tähtitaivaan, planeetat ja galaksit nimettyinä. Suuntaa puhelin kohti yötaivasta ja katso ruudulta, mitä siellä on. Toiminta perustuu puhelimen liiketunnistimeen. Taivaan tarkkailu toimii myös käänteisesti; mukana on tietokanta Hubble-kaukoputken ottamista kuvista, joista voi etsiä kuvien kanssa mielenkiintoisen näköisiä taivaan ilmiöitä, jolloin Sky Map näyttää, missä päin se on taivaalla. Aikamatkailu-tilassa voi seurata, miten yötaivas on muuttunut vuosien saatossa.

Monia häiritsee se, miten Android-puhelimissa sovellukset eivät oikeasti sulkeudu, vaan jäävät ainakin näennäisesti pyörimään taustalle. Siksi Androidille on ilmestynyt lukuisia “ohjelman tappaja” -sovelluksia.

Todellisuudessa Android ei kuitenkaan sellaisia tarvitse, koska käyttöjärjestelmä osaa itse sulkea taustalla sovelluksia sitä mukaa, kun tarvitaan enemmän muistia tai prosessoritehoa. Itse asiassa käyttäjän sotkeutumisesta saattaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi Androidin versiosta 2.2 lähtien sovellusten tappaminen taustalta ei oikeasti edes onnistu.

Kaikki edellä mainittu pitää paikkansa vain, jos sovellukset käyttäytyvät oikein. Aina niin ei käy, ja siksi on hyvä olla vahtiohjelma, jolla voi tarkistaa, toimiiko kaikki niin kuin olettaisi, vai syökö joku sovellus tolkuttoman paljon resursseja. Yksi parhaista on Watchdog, joka tarkkailee ja puuttuu peliin ja tarvittaessa myös sulkee sovellukset, jotka eivät käyttäydy normaalisti. Resurssien lisäksi Watchdog auttaa säästämään akkua, koska taustalla prosessoritehoa syövä sovellus imee samalla myös akkua. Pelkän hyötynäkökulman lisäksi on mielenkiintoista päästä näkemään, mitä puhelimessa oikeasti tapahtuu. toukokuu 2011

21

Pätevät Android-ohjelmat

Andropas

Note Everything

Reittiopas on ehdoton apu kenelle tahansa julkisella liikenteellä liikkuvalle. Se osaa hakea lähtö- ja tulopaikat joko paikannuksen avulla, puhelimen kontakteista tai suoraan kartalta valitsemalla. Matkan varrelta haetaan bussi-, metro- ja junareittien lisäksi pyörätiet.

Tulokset on aikataulutettu hienosti ja reitin vaihtopaikkoineen näkee havainnollisesti kartalta.

Maksullinen versio on muuten sama kuin ilmainen, mutta lisää mahdollisuuden tallentaa suosikkireitit ja -pysäkit.

Note Everything auttaa, kun pitää tehdä nopeasti muistiinpanoja.

Sillä voi luoda yksinkertaisten tekstien lisäksi piirroksia, puhua viestejä ja jopa poimia tuotetietoja skannaamalla viivakoodeja.

Muistiinpanot voi synkronoida Google Docsin kanssa. Maksullinen versio lisää ominaisuuksiin muistilistat, muistiinpanojen liittämisen valokuviin, automaattisen varmuuskopioinnin muistikortille, kryptauksen ja pysyvät muistilaput.

App 2 SD

My Settings

Google Goggles

Monet Android-puhelimet kärsivät liian pienestä sisäisestä muistista. Useimpiin puhelimiin sitä saa onneksi lisättyä erillisellä muistikortilla. Helpotus ei tosin ole välitön, koska käyttöjärjestelmässä ei ole mitään helppoa tapaa siirtää ohjelmia muistikortille. Apuun tulee APP 2 SD, joka ilmoittaa välittömästi uuden ohjelman asennuksen jälkeen, jos sen voi siirtää muistikortille, ja tarjoutuu hoitamaan asian. Lisäksi se näyttää, minkä verran ohjelmat vievät tilaa, missä ne sijaitsevat ja paljonko sisäistä ja kortilla olevaa muistia on vapaana. Jos joku tässä mainituista ohjelmista pitäisi asentaa ensimmäisenä, olisi se taatusti tämä.

Monissa Android-puhelimissa tärkeät ja usein käytettävät ominaisuudet on piilotettu lukuisten asetusvalikoiden taakse. My Settings avaa yhdestä kuvakkeesta ruudun, josta saa säädettyä näytön kirkkauden, käynnistettyä ja sammutettua wlan-, bluetooth- ja gps-yhteydet sekä määriteltyä muun muassa puhelimen lukituksen, näytönsäästäjän, käytettävän verkon ja äänenvoimakkuuden. Lisäksi ohjelma näyttää akun, käyttömuistin ja tallennuskapasiteetin tilan.

Ota kuva. Goggles kertoo, mistä siinä on kyse! Goggles on kokeellinen palvelu, joka hyvin toimiessaan on suorastaan nerokas, mutta ajoittain myös sekoilee ja antaa ristiriitaista tietoa. Gogglesin toiminta perustuu kameraan, kuvan- ja tekstintunnistukseen sekä tulosten vertaamiseen hakukoneessa. Kun puhelimen kameralla otetaan kuva, Goggles tutkii sitä hetken ja hakee lähinnä vastaavia kuvia netistä. Sitä voi käyttää tuotteiden tietojen etsintään viivakoodien perusteella, kielen käännökseen kuvassa olevasta tekstistä tai vaikkapa käyntikortissa olevien yhteystietojen tallennukseen. Hilpeimpänä hassutuksena Goggles osaa ratkaista sille näytettävän Sudokun.

Google Translate

Hs.fi Uutisten lukeminen Hesarista käy huomattavasti sujuvammin Androidille tehdyllä lukuohjelmalla kuin selaimella. Maksuttomalla versiolla voi lukea uutisia ja urheilutuloksia, tarkistaa säätiedot tai katsastaa päivän Fingerporin sekä Viivin ja Wagnerin. Ohjelmalla onnistuu myös Hesarin maksullisen digiversion lukeminen kohtalaisesti. Android-hesari toimii esimerkillisen nopeasti ja lukeminen on sujuvaa, tosin teksti on tyypillisellä puhelimen näytöllä pientä, eikä sitä voi zoomata. Luettavuus on ainakin osin tehty tablettien ehdoilla.

Automaattikääntäjien klassikko osaa 50 eri kieltä ja kääntää tekstistä tekstiksi tai puheesta tekstiksi ja päinvastoin. Se osaa muuntaa merkistöjä ja selviytyy urakasta vieläpä nopeasti. Tulos ei tietenkään aina ole kieliopillisesti oikein tai muutenkaan hyvää tekstiä, mutta olennaista on se, että silkka heprea muuttuu hetkessä ymmärrettäväksi.

Official XBMC Remote

Power Amp Useimmissa Android-puhelimissa tulee mukana sovellus musiikin kuuntelua varten, mutta kyse on yleensä vain perustason mp3-kappaleiden toistosta. Jos on tarve laadukkammalle toistolle, kuten tuelle häviöttömille FLAC-tiedostoille, on valinta Power Amp. Siinä on erittäin kattava tuki eri ääniformaateille, graafinen taajuuskorjain, sävyjen säätö, tagien editointi ja kappaleiden tietojen haku netistä.

Hyvänä lisänä se kertoo selvästi kappaleen bittivirran ja näytteenottotaajuuden. Käyttöliittymä on hiottu poikkeuksellisen tyylikkääksi ja selkeäksi. Ilmaisversio toimii vain 15 päivää, minkä jälkeen on ostettava vajaan neljän euron hintainen maksullinen versio.

22

Yhteisöprojektina syntynyt ilmainen XBMC on yksi parhaista HTPC-ohjelmista PC:lle. Työpöydällä XBMC:tä voi käyttää myös pelkästään mediasoittimena, mutta olohuoneen HTPC-käyttöä helpottaisi kummasti, jos toistoa voisi näppiksen ja hiiren sijaan ohjata kaukosäätimellä. Enää kapulaa ei välttämättä tarvitse ostaa erikseen, vaan Androidpuhelimen voi valjastaa wlanin yli toimivaksi kaukosäätimeksi XBMC Remote -sovelluksella. Perinteiseen kaukosäätimeen verrattuna XBMC Remote on paljon paremmin ohjelmoitavissa omia tarpeita vastaavaksi. Lisäksi siinä on kaikenlaisia hauskoja jippoja, kuten mediatoiston katkaisu puhelun tullessa ja soittajan tietojen näyttö television ruudulla.

Mediatiedot saa näppärästi näkymään puhelimen ruudussa, joten esimerkiksi musiikkia toistettaessa televisiota ei tarvitse pitää päällä. Emo-ohjelmansa tapaan XBMC on täysin ilmainen.

toukokuu 2011

Speedtest.net

Spotify Spotifyn listaaminen tuntuu aavistuksen kornilta, ikään kuin joku ei vielä sitä tuntisi. Spotifyn Androidsovellus ansaitsee tulla mainituksi hyvän toteu-

tuksensa ansiosta. Moniajo toimii hienosti.

Biisit voi jättää soimaan taustalle ja tehdä muita asioita. Tosin aivan raskaimmat sovellukset, kuten vaikkapa autonavigointi tuppaavat aiheuttamaan toiston pätkimistä.

Spotify on siis musiikkipalvelu, jossa saa kymmenen euron kuukausimaksua vastaan kuunneltavakseen miljoonia kappaleita.

Tietokoneversiolla voi kuunnella myös ilmaiseksi, tosin heikommalla laadulla ja mainoksien kera. Androidilla, kuten muillakin mobiililaitteilla, Spotifyn käyttäminen vaatii kymmenen euroa kuukaudessa maksavan premium-tilin, mikä on pilkkahinta käytännössä rajattomasta musiikkikirjastosta, joka kulkee aina mukana.

Toisto sujuu Android-laitteella yllättävän häiriöttömästi mobiiliverkon yli. Ainoastaan silloin, kun siirrytään verkosta toiseen, saattaa toisto katketa hetkeksi, mutta onneksi vain hiljentyen ilman ylimääräisiä häiriöääniä. Spotify on palvelu, jota ei voi kuin suositella varauksetta lähes kenelle tahansa musiikkia kuluttavalle älypuhelimen omistajalle.

Spotifyn valikoima ei tietenkään voi koskaan olla täydellinen, mutta silti tulee miettineeksi kuka enää tarvitsee erillisiä mp3-soittimia?

Mobiiliyhteyksien luvattujen ja todellisten nopeuksien eroista on piesty suuta vaikka kuinka, mutta enää yhteysnopeuksia ei tarvitse arvailla. Speedtest.net hakee paikkatiedon perusteella lähimmän serverin, testitapauksessa Espoosta, ja mittaa lähtevän ja saapuvan liikkuvan datan nopeuden. Tuloksista syntyy automaattisesti päiväkirja. Sovellus on hyvin yksinkertainen, mutta toimiva ja vaikuttaa luotettavalta.

Sama palvelu löytyy selaimella osoitteesta www.speedtest.net.

Zedge Tekisikö mieli tuunata puhelimesta hieman persoonallisempi?

Hyvä paikka hakea vaihtelua on 19 miljoonan käyttäjän Zedge.

Tyrkyllä on miljoonia taustakuvia ja soittoääniä. Kerrankin voi sanoa, että jokaiselle taatusti löytyy jotain sopivaa, eikä tällä kertaa määrä edes tunnu menevän kovin pahasti laadun edelle. Varsinkin taustakuvissa on paljon todella hienoja töitä.

Scandinavian Keyboard

Maksullinen versio

Koko

Asentuu muistikortille

Android-versio

on on on on on on on on on on on

0,70 € 2,99 € 1,05 € 3,53 € 2,82 € * 2,11 € 2,99 €

156 Kt 619 Kt 223 Kt 2,1 Mt 1,6 Mt 1,8 Mt 2,1 Mt 2,1 Mt 4,7 Mt 375 Kt 1,3 Mt

kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä kyllä

1.6 1.6 2.2 2.0 1.6 1.6 1.5 1.5 2.1 1.5 1.5

3,54 €

3,1 Mt

-

2.1

Pulse News RunKeeper Pro Scandinavian Keyboard

15 päivää on on on

** -

1,5 Mt 2,4 Mt 776 Kt

kyllä kyllä -

1.5 2.0 1.5

SoundHound Speedtest.net Spotify Suomi Uutiset Watchdog Task Manager Wifi Analyzer Official XBMC Remote Zedge

on on on on on on on

3,53 € *** 2,47 € -

2,2 Mt 478 Kt 1,7 Mt 151 Kt 331 Kt 350 Kt 3,9 Mt 987 Kt

kyllä kyllä kyllä kyllä

1.5 1.5 1.5 1.5 1.5 1.5 1.5 1.6

aCCleaner Free Andropas App 2 SD Dolphin Browser HD Everytrail Google Goggles Google Sky Map Google Translate HS.fi My Settings Note Everything Power Amp

* HS Digilehden lukeminen vaatii maksullisen tilauksen *** Vaatii 10 € / kk maksavan Spotify Premium -tilin

Tekijä

Ilmaisversio

Tekniset tiedot

android.a0soft.com akiware.com android.a0soft.com www.dolphin-browser.com www.everytrail.com www.google.com/mobile/goggles/ www.google.com/mobile/skymap/ translate.google.com www.hs.fi jqsoft.ru/apps/view/2/ www.softxperience.mobi/23-1-NoteEverything.html powerampapp.com www.alphonsolabs.com runkeeper.com code.google.com/p/scandinaviankeyboard/ www.soundhound.com www.speedtest.net www.spotify.com/fi/mobile/ Daingo www.zomut.com/watchdog a.farproc.com/wifi-analyzer code.google.com/p/android-xbmcremote/ www.zedge.net

** Kehittyneemmät toiminnot kuukausimaksua vastaan

Läheskään kaikissa Androidpuhelimissa ei ole kunnollista ääkkösnäppistä, vaan skandinaaviset kirjaimet on piilotettu hankalasti kakkostoiminnoiksi.

Asian saa korjattua ilmaisella skandinäppäimistöllä, joka kaiken lisäksi osaa automaattisesti asentaa itselleen suomalaisen sanaston ennakoivaa tekstin syöttöä varten. Ilman tätä elämä älypuhelimen kanssa on monin verroin tuskaisempaa.

Wifi Analyzer Mahtaakohan lähistöllä olla avointa wlan-verkkoa? Entä mikä näistä kymmenestä verkosta toimii oikeasti parhaiten? Ei kannata arvailla, vaan ladata Wifi Analyzer, joka kertoo seikkaperäisesti ja havainnollisesti, mitä ilmatilassa paraikaa tapahtuu.

Aina ei tarvitse tehdä kaikkea, riittää kun tekee yhden asian hyvin.

Nettijatkot Nettijatkossa lisää pätevien Androidohjelmien esittelyitä. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

toukokuu 2011

23

LAAKSONEN

kaj@mikrobitti.fi

Turhuuden markkinat?

T

uhansien muiden tapaan heivasin viime vuonna vanhan nokialaisen kiertoon ja hankin tilalle uudenkarhean älypuhelimen. Kahden vuoden kytkyllä, tietenkin.

Valintani oli Android lähinnä ideologisista ­syistä.

Applen tapa holhota käyttäjiään ja pitää käyttöjärjestelmänsä täydellisen suljettuina on ärsyttänyt aina.

Käytön helppous on tietysti hieno asia, mutta ei silloin jos samalla ihmisiä pidetään tyhminä ja kyvyttöminä päättämään itse, miten laitettaan käyttää.

Iso-Steve ei valvo minun tekemisiäni.

Ensiaskeleeni uuden Android-puhelimen kanssa olivat varmasti samanlaisia kuin useimmilla.

Tuntui hämmästyttävältä, mihin kaikkeen puhelin voi taipua. Tuhansien sovellusten tarjonta oli jotain täysin käsittämättömältä, kun perusnoksun kanssa oli tottunut siihen, että puhelimelle ei ole saatavilla käytännössä mitään. Tuntui, ettei sellaista temppua olekaan, jota varten ei olisi tehty omaa sovellusta.

Aivan kuin seisoisi maailman suurimmassa karkkikaupassa, jossa mikään ei maksa mitään. Kaikkea voi kokeilla ilmaiseksi, eivätkä maksullisetkaan kustanna yleensä paria euroa enempää.

Runsauden pula Vastareaktio iski siinä vaiheessa, kun piti etsiä ohjelmia oikeaan tarpeeseen, eikä pelkkään kikkailuun uutuudenviehätyksessä. Mitä valita, kun jokaista yksittäistä tarvetta varten on kymmeniä keskenään lähes identtiseltä vaikuttavia sovelluksia? Asiaa ei auta lainkaan Android Marketin sekavuus ja ohjelmien huono jaottelu kategorioihin. Kaikkea on liikaa!

Seuraavaksi lyötiin näpeille, kun puhelimen muisti alkoi täyttyä hälyttävästi, eikä sitä tahtonut saada enää millään putsattua sellaiseen kuntoon, että puhelin pysyisi toimintakunnossa. Puhelimeni on suosittu HTC Desire, jossa sisäistä tallennustilaa on naurettavat puoli gigatavua. Puhelimeen esiasennetut sovellukset kuluttavat siitä valtaosan, niin että käytössä on noin 150 megatavua.

Toisin kuin muutamat muut älypuhelimet, Desire huolii sisäänsä muistikortin. 16 gigatavun kortin luulisi riittävän ensihätään. Paitsi että ohjelmien ja muun tauhkan asentaminen muistikortille riippuu puhelimen mallista ja käyttöjärjestelmän versiosta.

Seuraavaksi edessä oli App2SD-sovelluksen hankinta, se kun ehdottaa asennusta muistikortille jo siinä vaiheessa, kun sovellus on imuroitu, mikäli se vain on mahdollista.

Muistia mä metsästän Valitettavasti läheskään kaikki sovellukset eivät suostu menemään muistikortille. Yksi törkeimmistä on Navigon Mobile Navigator. Satojen megatavujen karttadata siirtyy sentään muistikortille, muutenhan potentiaalinen käyttäjäkunta jäisi todella kapoiseksi.

Sen sijaan varsinainen navigointisofta lohkaisee 22 megatavun siivun sisäisestä muistista. Minun tapauksessani se oli niin kriittisen paljon, että navigointi saa jatkossa tapahtua muilla konstein.

22 megatavua ei tietenkään saisi olla ylittämätön este yhdellekään modernille puhelimelle. Siitä huolimatta Navigonin kannattaisi tehdä asialle jotain.

HTC ei nimittäin taatusti ole ainoa valmistaja, joka on karsinut kustannuksia väärästä paikasta.

Tarpeellisten sovellusten heittäminen pois muistipulan takia on ikävää, mutta se on sentään hallittavissa oleva prosessi. Paljon hankalampaa on touhuta sovellusten käyttämän välimuistin kanssa.

Androidilla on tapana lohkaista kohtuuttoman suuri osa sisäisestä tallennustilasta välimuistille, mikä usein selittää sen, että muisti hupenee, vaikkei ole asennellut puhelimeen pitkään aikaan mitään, tai sovelluksia on asennettu ainoastaan muistikortille.

Kolmas osapuoli auttaa Välimuistin kasaantumiseen ei ole suoraa lääkettä käyttöjärjestelmässä, vaan jälleen on turvauduttava kolmannen osapuolen tuottamaan apuun. Tällä kertaa sovelluksiin nimeltä Watchdog ja aCCleaner.

Älypuhelimien kamppailu markkinaosuuksista on ajat sitten muuttunut kahden käyttöjärjestelmän kilpailuksi siitä, kummalle on saatavilla suurempi määrä turhaa sälää.

Kaj Laaksonen on toimittaja, joka harrastaa kotiteatterin rakentelua, mutta kaipaa niitä aikoja, kun Helsingissä oli kymmenittäin oikeita elokuvateattereita.

Laaksonen innostuu helposti uudesta tekniikasta, mutta käyttää sitä puoli vuosisataa vanhan rock’n’rollin kuunteluun.

24

toukokuu 2011

Ne vahtivat ohjelmien käyttäytymistä ja siivoavat turhat väliaikaistiedostot.

On tietysti hienoa, että kaikenlaista ulkopuolista apua on tarvittaessa saatavilla. Silti hirvittää ajatella, miten ongelmista selviytyvät ne tavalliset operaattoreiden älypuhelimiin houkuttamat sukankuluttajat, jotka eivät ole sinut tietotekniikan kanssa. Sormi menee suuhun taatusti muiltakin kuin Pihtiputaan mummolta, kun aletaan pähkäilemään muistiongelmien, korttien, hämärästi nimettyjen muistinhallintaohjelmien ja muun sälän kanssa, joita ilman puhelin muuttuu nopeasti toimintakelvottomaksi.

Kaikesta huolimatta valintani ei kaduta, enkä himoitse naapurin omenoita. Uskon että nyt kyse on vain kasvukivuista. Googlelle on ollut tärkeää, että se on voinut pullistella satojen tuhansien sovellusten Android Marketille. On vain ajan kysymys, milloin kontrolli kiristyy, turhat rönsyt karsitaan ja markkinapaikasta tulee oikeasti toimiva. Silläkin uhalla, että nykyistä villiä vapautta voi vielä tulla ikävä.

Vertailussa kahden hintaluokan monitoimilaitteet

Edullinen vai laadukas?

Skannerin ja tulostimen yhdistävä monitoimilaite kattaa useimmat kodin tulostamisen tarpeet.

Hinnat eivät halvimmillaan huimaa, joten kannattaako kalliimpaa laitetta edes hankkia?

Teksti: Olli Rinne Kuvat: Jarmo Österman, Roope Salonen

M

onitoimilaitteita myydään parhaimmillaan jopa alle 50 eurolla.

Pienelläkin panostuksella saa siis laitteen, jolla voi tulostaa, skannata ja kopioida. Sadalla eurolla laitteisiin saa kor26

toukokuu 2011

tinlukijat, näytön ja langattoman liitännän.

Kahdensadan euron hintaluokassa mukaan tulevat jo laadukas valokuvatulostus useammilla musteilla, langallinen verkkoliitäntä, kaksipuolinen tulostus ja useampia paperisyöttöjä. Hiukan vielä lisää rahaa ja aletaan siirtyä toimistolaitteisiin faksilla ja skannerin automaattisyötöllä.

Vertailimme valmistajien halvimpia ja kalleimpia kuluttajatasoisia monitoimilaitteita. Selvitimme, onko lisäominaisuuksista oikeasti iloa, tekeekö kalliimpi laite parempaa jälkeä ja miten hinta vaikuttaa tulostuskustannuksiin.

Suunniteltu vanheneminen Kalliimmassa hintaluokassa laitteen käyttöikä vaikuttaa myös käytön hintaan. Mustesuihkulaitteiden tulostuspäiden puhtaana pitämiseen käytetään ylimääräistä väriä, joka kerätään laitteessa olevaan imutyynyyn. Jos imutyyny alkaa pursuta väriä, se saattaa levitä tulosteisiin. Laitteet pitävät kirjaa tyynyyn

TESTI Brother DCP-J125 Brother DCP-J715W Canon Pixma MG8150 Canon Pixma MP280 Epson Stylys SX125 Epson Stylus Photo PX720WD HP Deskjet 1050 HP Photosmart Premium Lexmark Impact S305

Erityisesti kalliimmissa monitoimilaitteissa yleistynyt kosketusnäyttö helpottaa laitteen käyttöä. Kun näyttö on kookas, kuten HP Photosmart Premiumissa, on esimerkiksi kuvien selaaminen suoraan muistikortilta mielekästä.

Tulostimen ongelmatilanteissa laite voi näyttää ohjeita tai jopa kaaviokuvia.

kerätystä musteesta ja kieltäytyvät toimimasta tietyn tulostusmäärän jälkeen. Halvoissa malleissa tyyny vaihdetaan huollossa ja työ maksaa enemmän kuin laite itse.

Tosiasia on, että uuden laitteen hankinta saattaa joissain tapauksissa olla edullisempaa kuin musteiden vaihto. Ei siis kovin ekologinen vaihtoehto. Tulevaisuudessa valmistajilta olisi toivottavaa nähdä hieman konkreettisempaa ekotoimintaa kuin pelkkä musteen ja sähkövirran säästö.

Valinta käytön mukaan Kotioloissa käytettävyys on usein tärkeämpää kuin tulosteen laatu tai nopeus. Edul-

lista laitetta on usein myös erittäin helppo käyttää: kopio tulee nappia painamalla ja tulostuksen saa vain tietokoneelta tutusta ohjelmasta. Monipuolisemmilla toiminnoilla varustetuissa laitteissa pyritään opastamaan käyttöä näytöllä ja ohjaamaan oikeille painikkeille valaisemalla vain käytössä olevat näppäimet. toukokuu 2011

27

TESTI Kahden hintaluokan monitoimilaitteet

Tulostusnopeus s/A4-tekstiarkki

Tulostuskustannukset

Käyttöliittymät ovat kompromisseja aloittelijoiden ja tehokäyttäjien tarpeiden välissä. Laitetta ostettaessa olisikin järkevää päästä oikeasti kokeilemaan kopiointia, muistikortilta tulostamista tai skannausta omalla osaamisella, mikäli näitä toimintoja tarvitsee. Tämä ei aina onnistu myymälöissä, mutta tuttavien laitekokemuksia kannattaa kuunnella tai vierailla esimerkiksi jollain alan messuilla.

Vertailussa kalliimpien laitteiden osalta HP Premium nousi kärkeen hyvän käyttöliittymänsä ja nopeutensa ansiosta. Canon ja Epson osoittautuivat oiviksi valinnoiksi valokuvaajalle. Edullisissa laitteissa Lexmark on suunnattu paljon tulostavalle ja HP satunnaisemmalle tulostajalle.

Vaikka itse monitoimilaite olisi kohtuullisen kokoinen, sen vaatimaan tilaan vaikuttavat huomattavasti paperien syöttö, ulostulo sekä skannauskansi. Skannauskansi nousee ylöspäin, joten monitoimilaitetta ei kannata sijoittaa matalalle hyllylle, vaikka paperisyötöt olisivat etupuolella. Pöydän reunalla paperitelineet taas vaativat auki ollessaan tilaa. Kuvassa Canon Pixma MG8150 (oikealla) ja Canon Pixma MP280.

Perustasoinen monitoimilaite maksaa kaupassa alle satasen. Musteiden vaihto maksaakin sitten puolet laitteen hinnasta. Valmistajat pyrkivät kaikin keinoin saamaan käyttäjät pysymään merkkimusteissa. Musteen hinta ei ole sidoksissa valmistuskustannuksiin. Tämän näkee esimerkiksi Lexmarkin tulostimista. Niissä on alhaiset mustekustannukset, mutta kaikkea ei niissäkään anneta.

S305 käyttää mustana värinä 100XL-mustekasettia. Pro905-malli taas kelpuuttaa myös 105XL-mustekasetin. Jos S305:lle asentaa 105XL:n, se valittaa, ettei kasetti ole yhteensopiva. Toisinpäin kaikki toimii. Kasetit ovat ulkoisesti samanlaiset, erona on ainoastaan RFID-piiri, josta kirjoitin tunnistaa kasetin tyypin. Jos RFID:n siirtää toiseen mustekasettiin, kaikki toimii. Toimistoille tarjotun 105XL:n hinta on 5 euroa, kun kotitulostimen 100XL:n ohjehinta on lähes viisinkertainen.

Omissa mittauksissamme värillisen, A4-kokoisen, tekstiä ja grafiikkaa käyttävän sivun tulosti 20–60 sentillä + paperin hinta.

Mustavalkotekstiarkin hinta alkaa Pro905:n yhdestä sentistä, mutta on yleisimmillään 4–6 senttiä. Valokuvan tulostaminen syö värejä enemmän, kymppikuvan värien hinnaksi tulee noin 36–110 senttiä ja siihen paperien hinta päälle.

Edullisempia muiden valmistajien säiliöitä ja täyttömusteita on saatavissa. Ne toimivat perustulostuksessa. Valokuvatulostuksessa ja pitkään säilytettävissä arkistotulosteissa laitevalmistajien musteet tuottavat parempia tuloksia.

Saadakseen monitoimilaitteella ensimmäisen kopion pitää alkuperäinen ensin skannata.

Tämän jälkeen siitä voidaan tehdä useita kopioita. Kotona tehdään usein vain yksi kopio, siksi erottelimme ensimmäisen kopion vaatiman lisäajan. Kopiointinopeus kulkee käsi kädessä tulostusnopeuden kanssa. Poikkeuksen muodostaa Lexmark, jolla skannaus vie runsaasti aikaa.

Mustekulut euroa/arkki 5% täyttöasteella, musta

Vaihtoehdot monitoimilaitteelle

Brother DCP-J125

HP Deskjet 1050

HP Photosmart Premium

Lexmark s305

Käyttöliittymä ja ohjelmat

20 %

7

8

8

9

8

8

7

9

8

Toiminnallisuus Valokuvatulostus Tekstitulostus Skannaus ja kopiointi

15 % 20 % 20 % 15 %

7 6 8 6

9 6 9 6

6 8 10 8

9 9 9 9

7 7 6 5

8 10 7 8

7 8 9 9

9 9 10 8

8 8 8 9

Kustannukset Yhteensä

10 % 8 100 % 6,9

8 7,6

6 7,9

8 8,9

7 6,7

9 8,3

7 7,9

8 8,9

9 8,2

Brother DCPJ715W Canon Pixma MP280 Canon Pixma MG8150 Epson Stylys SX125 Epson Stylus Photo PX720WD

Painoarvo

Arvosanat

Kalliimmat ja laadukkaammat tulostimet ovat myös kautta linjan kookkaampia ja painavampia kuin edullisemmat sisarmallinsa. Jos tilaa on niukasti, kannattaa myös tulostimen kokoon kiinnittää huomiota.

Kopiointinopeus s/arkki

Mustekulut euroa/arkki 5% täyttöasteella, värillinen

Tulostusnopeus s/10x15 valokuva

Laitteiden tulostusnopeudet vaihtelevat paljon, ja nopeuteen vaikuttaa valittu tulostuslaatu. Testasimme ajurin oletuslaadulla tulostusnopeutta. Epson SX125 on tehty edulliseksi ja hitaaksi, joten vedoslaatu on nopeaa, mutta jälki huonoa. Epsonin ja Canonin valokuvatulostimet tulostavat kuvan huomattavan nopeasti, vaikka tekstitulostus on vain keskinkertaista.

Mustavalkotulostus on selkeästi edullisempaa kuin värienkäyttö. Musta muste on kaikissa laitteissa erillisessä säiliössä, joka usein hinnoitellaan edullisemmaksi. Epson PX720 tulostaa kokonaisuutena varsin edullisesti. Laitteina edulliset HP 1050, Canon 280 ja Epson 125 taas käyttävät kalliita pieniä säiliöitä. Eikä näissä hinnoissa ole vielä huomioitu sitä, että kolmen värin säiliö pitää vaihtaa, kun yksi väri loppuu. 10x15-kuvan musteiden hinnasta saa likiarvon kertomalla A4-tekstiarkin hinnan kahdella.

Monitoimilaitteen etuna on säästynyt pöytä- tai hyllytila, mutta myös itsenäiset toiminnot, kuten kopiointi tai tulostus muistikortilta. Tulostus- ja skannauskoneistot ovat käytännössä samoja kuin kuluttajatasoisissa erillislaitteissa, laatueroja ei ole. Tänä päivänä on peruskäytössä aika vaikeata perustella erillislaitteita.

Monitoimilaitteen tarpeellisuus yleensä on sitten eri asia. Jos tarvetta on vain tekstin ja grafiikan tulostukselle, edullinen mustavalkolaser hoitaa homman edullisesti ja nopeasti. Jos kopiot saa muualta ja valokuvat tilataan edullisesti verkkopalvelusta, ei monitoimilaitteesta ole lisäiloa.

Vaativaan valokuvatulostukseen kannattaa harkita erillistä valokuvatulostinta tai ainakin laadukasta monitoimilaitetta. Filmija diaskannaukseen saa laatua siihen tarkoitetulla laitteella. Jos taas tulostustarpeet ovat suuria, lasertekniikat ovat edullisempia ja nopeampia.

Langattomuus Langattomien lähiverkkojen tuki monitoimilaitteessa tai tulostimessa on erinomainen asia, varsinkin jos taloudessa on useita tietokoneita, joita käytetään eri puolilla asuntoa.

Laajakaistamodeemi toimii usein myös langattomana tukiasemana, johon työasemat ja monitoimilaite kytkeytyvät.

Kun työasemiin asentaa tulostimen ja skannerin ajurit, pystytään molempia käyttämään kaikilta laitteilta. Ilman tukiasemaakin toimii niin sanottu ad hoc -verkko.

Langattoman verkon asetukset on suhteellisen helppo tehdä kirjoittimen näytöltä tai kytkeä laite asennuksen ajaksi usb-johdolla tietokoneeseen ja tehdä asetukset sieltä. Yksinkertaisimmillaan asennus ottaa käytettävän tietokoneen WLAN-asetukset ja siirtää ne tulostimelle.

Langattomuus on tullut mukaan aina vain edullisempiin monitoimilaitteisiin. Se alkaakin olla suositeltavampi ominaisuus kuin muistikorttitulostus tai iso ohjainnäyttö.

Monitoimilaitteen kestävyyttä ja käyttöikää voidaan lisätä pienillä rakenteellisilla ratkaisuilla. Brother DCP-J715W-mallin usb-liitäntä on laitteen sisällä, jossa kaapelin pää on hyvin suojassa vääntymiseltä.

Tekniset tiedot Brother DCP-J125

Brother DCP-J715W

Canon Pixma MP280

Canon Pixma MG8150

Epson Stylys SX125

Epson Stylus Photo PX720WD

HPDeskjet Deskjet1050 1050 HP

Hinta Musteet

72 € 4 erillistä liuosmustetta

140 € 4 erillistä liuosmustetta

64 € 4 liuosmustetta, musta yhdessä ja värit toisessa kasetissa

290 € 6 erillistä liuosmustetta

56 € 4 erillistä pigmenttimustetta

172 € 6 erillistä liuosmustetta

45€€ 180€€ 45 180 pigmenttimusta,33liuosväriä liuosväriätoisessa toisessa erilliset erilliset44liuosmustetta liuosmustettajajapigmentpigmentpigmenttimusta, kasetissa timusta kasetissa timusta

79€€ 79 erillistäliuosmustetta liuosmustetta 44erillistä

Tulosteet Verkkoliitäntä Paperisyöttö

A6-A4 1 lokero

A6-A4 100-base, 802.11 b/g A4 ja A6 -lokero, syöttö skannerille

A6-A4 takasyöttö

A6-A4 100-base, 802.11 b/g/n lokero ja takasyöttö

A6-A4 1 lokero

A6-A4, CD 100-base, 802.11 A4 ja A6 -lokero

A6-A4 A6-A4 -takasyöttö takasyöttö

A6-A4 A6-A4 802.11b/g/n b/g/n 802.11 A4jajaA6 A6-lokero -lokero A4

A6-A4 A6-A4 802.11b/g/n b/g/n 802.11 takasyöttö takasyöttö

Kaksipuoleinen tulostus Korttipaikat yms

SD, MS, USB

SD, MS, USB

-

on CF, SD, MS, MSDuo, USB

-

on CF, SD, xD, USB

---

on on SD,MSDuo MSDuo SD,

-SD,MS, MS,MSDuo, MSDuo,xD, xD,USB USB SD,

Käyttöjärjestelmätuki

Win 2000 SP4, XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11390x368x150 mm, 6,8 kg

Win 2000 SP4, XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11390x375x180mm, 7,5 kg

Win XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11-

Win XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11-

WinXP, XP,Vista, Vista,7;7;Mac MacOS OSXX10.510.5Win

470×392×199 mm, 10,7 kg

Win XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11446x458x150 mm, 12,1 kg

WinXP, XP,Vista, Vista,7;7;Mac MacOS OSXX10.510.5Win

450x335x153 mm, 5,5 kg

Win 2000, XP, Vista, 7; Mac OS X 10.4.11436x304x150, 3,9 kg

427x406x150mm,3,6 3,6kg kg 427x406x150mm,

455x450x199,7,7 7,7kg kg 455x450x199,

WinXP, XP,Vista, Vista,7;7;Mac MacOS OSXX10.3.9-; 10.3.9-; Win Linux Linux 465x338x178,6,5 6,5kg kg 465x338x178,

Mitat

HPPhotosmart PhotosmartPremium Premium HP

Lexmarks305 s305 Lexmark

Edullisista malleista ainoastaan Lexmarkissa on vakiona sekä kortinlukija että langaton verkkoliitäntä.

Verkkoliitäntä on kätevä, jos käyttäjiä on useapia tai kaapelointi ei miellytä.

Kortinlukija on kätevä pikatulostettaessa ilman tietokonetta.

Edullisemman hintaluokan laitteet sinisellä pohjalla ja kalliimman vihreällä pohjalla

Liuosmusteilla saadaan yleensä kiiltävämpi tuloste. Pigmenttimusteiden etuna pidetään niiden parempaa säilyvyyttä.

28

toukokuu 2011

toukokuu 2011

29

TESTI Kahden hintaluokan monitoimilaitteet

Lexmark Impact S305 79 €

Edullista peruskäyttöä Lexmark on samassa sarjassa Brotherin J125:n kanssa. Se ei ole kaikkein edullisin,

Canon Pixma MP280 64 €

Mustesyöppö Canonin edullinen laite on parhaimmillaan kotitoimistotulostimena. Se ei sisällä

HP Deskjet 1050 45 €

Keveä ja kohtuullinen HP ei ole vertailun pienin laite, mutta näyttää siltä. Etureunan kallistettu muo-

Brother DCP-J125 72 €

Matala malli Brotherin edullisin malli on jo perustasoa edistyneempi ja hallitsee kopioinnin

Epson Stylys SX125 56 €

Kestävät tulosteet SX125 on pienimpiä testin laitteista. Asia korostuu, koska siinä ei ole takasyöttöä, 30

toukokuu 2011

mutta tarjoaa hiukan lisää perustoimintojen lisäksi. Pieni näyttö ja muistikortinlukijat tarjoavat itsenäisen tulostamisen. Langaton verkkoliitäntä antaa mahdollisuuden käytön koko huoneistosta.

Tulostus ja kopiointi on nopeaa. Tekstin ja kuvan laatu on keskitasoa ja papereille löytyy jopa profiilit, kun etsii verkosta ohjeet niiden saamiseksi käyttöön.

Toinen verkosta löytyvä lisäetu on ajurit Linuxille. Tulostuskustannukset ovat edulliset, vaikkakin niissä olisi vielä tinkimisen

varaa, jos vetaa mustan musteen hintaa Pro905-toimistomalliin.

Ohjaimia on vähän.

Perustoiminnot on helppo oppia, mutta jos laitetta pitää asettaa, pitää tekstinäytöllä selata valikoita melkoisesti.

Laitteen perusrakenne on jykevä. Paperin takasyötössä on nopea paperileveyden säätö, mutta se antaa helposti myös periksi

ja mahdollistaa paperin vinosyötön.

Jos on varaa panostaa tulostukseen hiukan enemmän, Brother on varsin hyvä valinta, erityisesti langattomuutensa takia.

Kannattaa kuitenkin katsoa muiden valmistajienkin tarjonta tässä hintaluokassa.

mitään extraa, vaan tekee juuri sen mitä tarvitsee. Laite on tekstitulostuksessa ja kopioinnissa riittävän nopea, vain laitteen heräämisaika virransäästöstä hidastaa töitä.

Laitteessa ei ole juuri asetuksia. Kopiointi tehdään niin kuin tehdään, ja kaikki muu tietokoneesta. Kokoa pienentää osittain se, ettei huoltotoimenpiteitä tehdä yläkautta, vaan musteetkin asetetaan paperin ulostuloradan kautta. Laite olikin ehkä ainoa, joka todella vaati asennuksen ohjeen luke-

misen paperilta. Näytöttömänä se ei neuvo mitään, ja mustesäiliöiden paikkaa pitää hiukan etsiä luukkujen takaa.

Te k s t i j ä l k i normaalilaadulla on liuosmusteista huolimatta yllättävän hyvä.

Paras laatu ei tuo juurikaan lisää, eikä vedos ole sekään kovin huono, joskaan ei myöskään juuri sen nopeampi. Valokuvien

laatu on hyvää, mutta tulostus jo merkittävästi hitaampaa.

Koska laitteessa on vain pieni musta ja yhdistetty värimustekasetti, ovat tulostuskustannukset melkoisen isot. Laite onkin parhaimmillaan edullisena kotitulostimena pieneen ja satunnaiseen käyttöön.

toilu luo keveän vaikutelman.

Muuten kokonaisuus muistuttaa paljon Canonin MP280:tä.

Vain perustoiminnot löytyvät, näyttöä ei ole ja asetuksia on varsin vähän. Edes tietokoneesta tulostettaessa ei tarjolla ole kuin muutama paperilaatu.

Tekstintulostukseen ja mustavalkokopiointiin laite on kohtalaisen hyvä ja nopea. Musta on pigmenttipohjaista, eikä kovin kallista. Värit toimitetaan yhdessä

kasetissa, joten sitä joutuu vaihtamaan useammin kuin olisi todella tarpeen. Valokuva tulostuu sutjakasti, mutta asetusten puuttuessa värit ovat hiukan sinnepäin. Tulostimesta ei tunnu löytyvän reunatonta valokuvatulostusta.

Paperinsyöttö on hiukan herkkä. Se veti tavallista kopiopaperiakin useamman arkin kerrallaan, jos paperit oli varomattomasti asetettu.

HP on edullinen ja tulostaa kohtuuhintaisesti. Tarvittaessa laite peruskäyttöön, se puolustaa paikkaansa varsin hyvin.

lisäksi muitakin toimia itsenäisesti. Siinä on pieni tekstinäyttö, joka ohjeistaa, mahdollistaa asetusten teon ja kertoo laitteen toiminnasta. SD- ja MemoryStick -korteille löytyy paikka, jolloin niiltä voi suoraan tulostaa.

Skannauksen voi tallentaa myös muistitikulle, mikä on usein nopeampaa kuin tietokoneen skannausohjelman käyttö.

J125 on matala ja sujuvasti muotoiltu.

Paperin syöttö ja ulostulo on edessä, samoin mustesäiliöiden vaihtoluukku, joten laite vie kohtalaisen vähän tilaa.

Paperinsyötön suurin hankaluus on 10-kuvan tulostuksessa.

Kuva jää pienuutensa takia laitteen sisään, josta sitä pitää kaivella esille. Tulostus on äänekästä, kun mekaniikka kolisee.

Brother ei ole nopea. Tekstisivu 20 sekunnissa normaalilaadulla riittää juuri ja juuri kotiin. Tekstinlaatu on kohtalaista,

mutta rasterigrafiikassa esiintyy häiriöitä ja valokuvan väreissä on heittoja. Skannaukseen on käytettävä TWAIN-rajapintaa esimerkiksi Photoshopin kanssa. Tulostuksen mustekustannukset ovat keskitasoa.

vaan ainoastaan skannauskansi nousee ylös. Edestä täytettävä paperinsyöttö vie vähän tilaa, mutta on varsin muovinen. Erityisesti ulostulon paperitelineestä kannattaa pitää huolta, ettei se rikkoudu kurottuessaan pöydän reunan ulkopuolelle. Muovisuus näkyy keveytenä, mutta korostuu kohisevana ja lonksuvana tulostusäänenä.

Laite on suoraviivainen käyttää eikä tarjoa mitään ylimääräistä. Mainoksien

tulostusnopeuksia saa vain heikkolaatuisella vedosjäljellä, normaalilaadun tulostus kestää pitempään. Epsonin skannausohjelma on hyvä ja sopii sekä yksinkertaiseen käyttöön, että vaativimmille asetuksille. Laite ei kuitenkaan saa kovin tarkkaa skannausta tehtyä.

Valokuvien tulostus on yllättävän hidasta Epsonin laitteeksi ja myös kopioin-

ti on vertailun hitainta. Tulostusjäljessä parasta on pigmenttimusteiden käyttö, jolloin teksti kestää kulutusta ja aikaa.

Epson sopii satunnaiseen tulostus- ja kopiointitarpeeseen, jossa halutaan tulosteilta hyvää säilyvyyttä.

• Langaton verkkoliitäntä • Nopea • Edulliset tulostuskustannukset • Käyttö helppoa • Näytön valikot

• Valokuva- ja tekstijälki • Nopeus • Pieni koko • Tulostuskustannukset

• Nopeus • Tekstilaatu

• Ei reunatonta valokuvatulostusta • Paperisyöttö

• Näyttö • Muistikorttipaikat • Koko • Hitaus • Äänekkyys

• Pieni koko • Kestävät pigmenttimusteet

• Hitaus • Rakenne

HP Photosmart Premium 180 €

• Tulostus • Paperinsyöttö • Kosketusnäyttö • Ei langallista verkkoliitäntää

Canon Pixma MG8150 290 €

• Valokuvatulostus • Kannen ohjaimet • Paperin syötöt ja ulostulot • Filmiskannaus • Virhepainallukset

Epson Stylus Photo

PX720WD

172 €

• Nopeus • Valokuvajälki • Skannausohjelma • Tulostuskustannukset • Paperin ulostulo

Brother DCP-J715W 140 €

• Kopioinnin syöttölaite • Matala

• Hitaus • Äänekkyys

Todellinen yleiskone

HP:lla on pitkä historia kuluttajamustesuihkujen teossa ja siellä tunnutaan tietävän, mitä tulostimilta halutaan.

Premium-tulostin sisältää monenlaista ylimääräistäkin herkkua, mutta hoitaa hommansa kokonaisuutena varsin hyvin.

Asennus on nopeata, ja laite auttaa hyvin eri vaiheissa. Laite käyttää langatonta verkkoa hakeakseen uusimmat ohjelmistopäivitykset ja tarjoaa erilaisia verkkopalveluita, kuten tulostuksen verkon kautta ja suppean valikoiman verkkopalveluita. Kotikäytössä nämä ovat hiukan turhia.

linen syöttölokero valokuvapaperille on helppokäyttöinen. Tulostuskustannustestissä tuli kuitenkin esille se, että ulostulevan paperikaukalon täyttyessä laite ei pysähdy, vaan tukkii lopulta koko laitteen paperilla. Asia kannattaa muistaa yli 50 arkin tulostuksissa.

Laite tulostaa ja kopioi nopeasti sekä tekstiä että valokuvaa. Valokuville saa käyttöön paperiprofiilit ja niillä tarkat värit. Tekstissä näkyy käytössä oleva pigmenttimusta tarkkana jälkenä.

Pieni, mutta todella helpottava asia on toimituspakkauksessa laitteen ympärillä oleva kassi, jonka sangoista laitteen saa helposti laatikosta pois ja pöydälle.

Laitetta ohjataan kosketusnäytöllä.

Se on mietitty varsin toimivaksi, ja suuri näyttö antaa myös suuret näppäimet. Eril-

Laitteen tekstitulostus on kohtuullisen hyvää, ja sen nopeus keskiluokkaa. Laite heräilee aikansa virransäästötilasta, mutta sen jälkeen kopiointi on nopeaa.

Idea laittaa laitteen näyttö ja ohjaimet skannerin kanteen on periaatteessa hyvä.

Tilaa riittää ja käytössä olevat ohjaimet näytetään valaisemalla hyvin. Kytkimet ovat melko herkkiä, joten kannelle paperin laskeminen tuntuu riittävän synnyttämään virhepainalluksia. Asiaan pitää tottua.

Erillinen A4-paperilokero on mukava.

Itsestään avautuva paperin ulostulo auttaa langattomassa käytössä ja laitteesta saa nopeasti suljettua luukut pölysuojaan.

Hyvän kokonaisuuden hintalappu on sitten sen mukainenkin.

Valokuvaajalle Canonin Pixma-malliston lippulaiva sisältää paljon ominaisuuksia valokuvaharrastajalle. Värejä on kuusi, joissa erikseen teksti- ja valokuvamusta sekä harmaa. Valokuvassa jälki näkyy jo ajurin asetuksillakin, mutta värit tarkentuvat Photoshopista profiileilla tulostettaessa. Kymppikuva normaalilaadulla tulostuu nopeasti.

Skannerin kannesta löytyy taustavalo ja teline dioille ja filmiliuskalle. Jälki ei ole varsinaisen filmiskannerin luokkaa, mutta riittävä, jos filmien kuvia halutaan vain omaan käyttöön.

Laatua kuviin Epsonin kallis monitoimilaite on tehty valokuvatulostukseen. Siinä on sinänsä hyvin rinnakkain toimiva syöttöalusta sekä A4- että valokuvapaperille. Musteissa on vaaleat versiot syaanista ja magentasta, mikä parantaa kuvien vaaleiden pintojen liukuja. Kuvanjälki onkin erinomaista ja normaalilaatu tulostuu testin laitteista nopeimmin.

Tekstijälki voisi olla parempaakin, ja nopeus on keskitasoista. Nopea vedosjälki on haaleaa. Mustekustannukset ovat testin parhaimmasta päästä.

Kallistettu etupaneeli perinteisin näp-

suljettuna, avoimena ulostulevan paperin tuet törröttävät helposti rikkoutuvina.

Muuten rakenne on jykevän tuntuinen.

Epsonin ohjelmisto on varsin hyvä. Erityiskiitoksen ansaitsee skannaus, jossa voi käyttää hyvin helppoa nopeaa skannausta tai valita näytön, jossa pääse käsiksi kaikkiin asetuksiin.

Jos tavoitteena on erityisesti valokuvien tulostaminen, on Epson hyvä valinta. Suuremmatkin määrät kuvia tulostuvat kohtuuhintaisesti. päimin on nopea käyttää, ja siitä löytää ohjaimet, kun ne on ensin opetellut. Laite menee varsin tiukaksi paketiksi luukut

Varusteltu Brotherin tuplasti kalliimpi malli eroaa edullisemmasta lähinnä varustukseltaan. Näyttö on isompi ja pystyy näyttämään kortilta tulostettavat kuvat. Liitännän verkkoon voi tehdä sekä langallisesti että langattomasti. Kymppikuvapaperille on erillinen syöttölokero ja alkuperäisiä papereita voi syöttää nipussa kopiointia tai skannausta varten. Syöttöalustaa joutuu kömpelösti säätämään kuvatulostusta varten. Laite otti testeissä muutaman kerran kaksi A4-arkkia yhtä aikaa.

Tulostukseltaan laite on kuitenkin lähes identtinen J125:n kanssa. Tulostus on

hidasta ja hiukan äänekästä, tekstijälki kohtalaista ja valokuvan väreihin vaikuttaminen hankalaa. Rasterit ovat jostain

syystä parempilaatuisia kuin pikkuveljessä, vaikka tulostuskoneisto vaikuttaisi samalta. Vaikuttaisiko musteiden tyypin muuttuminen jotain.

Rakenteeltaan laite on myös edelleen kohtuullisen matala, kun ottaa huomioon paperinsyöttölaitteen.

Usb- ja verkkokaapelin liitännät on piilotettu mukavasti laitteen sisälle suojaan. Virtajohdolle olisi voinut tehdä saman, sillä nyt se törröttää laitteen sivussa vaatien lisätilaa sivusuunnassa.

Tähän hintaluokkaan hyvä ratkaisu molemmissa Brothereissa on mustesäiliöiden sijoittaminen erillisen luukun taakse laitteen etuseinään.

toukokuu 2011

31

Vertailussa 20 valokuvapalvelua

Digimuistoisia kuvia Monilla digikuvat jäävät kiintolevylle, vaikka tulosteiden tilaaminen on helppoa ja halpaa. Mikrobitti tilasi kuvia kahdestakymmenestä palvelusta ja selvitti, miten palvelut eroavat toisistaan.

Kävimme myös katsomassa, miten testivoittaja kuviaan oikeastaan tekeekään.

Teksti: Olli Majander Testiryhmä: Olli Majander, Kai Taipale, Jarmo Österman Kuvat: Jarmo Österman, valmistajat

V

alokuvaaminen on nykyisin helpompaa kuin koskaan. Suurimmalla osalla on taskussaan tai käsilaukussaan kännykkä, josta löytyy kameraominaisuus.

Kuvien laatu ei välttämättä päätä huimaa, mutta niiden ansiosta vastaan ei tule tilannetta, jolloin jotain jäisi kuvaamatta kameran puutteen vuoksi. Laadukkaampia kuvia tarjoavien pokkarien ja järjestelmäkameroiden hinnat ovat pudonneet, vaikka ominaisuudet ovat samaan aikaan parantuneet. Edullisimpienkin kameroiden megapikselit riittävät isoihin suurennoksiin kymppikuvista puhumattakaan.

Itseään voi kiusata tihrustamalla kuvia suoraan kännykän tai kameran pieneltä näytöltä. Paremmin otokset pääsevät oikeuksiinsa tietokoneen näytöllä. Myös uudet televisiot osaavat jo näyttää muistikortilla tai massamuistilla olevia valokuvia. Monille kuitenkin perinteinen paperille tulostettu valokuva on se ainoa oikea. Paperikuvat voi liimata albumiin tai laittaa kehyksissä seinälle. Nippu kuvia kulkee helposti mukana kyläreissulla. Paperikuvat eivät myöskään häviä kiintolevyn rikkoutumisen tai muistikortin katoamisen yhteydessä.

” Edullisimpienkin kameroiden megapikselit riittävät isoihin suurennoksiin, kymppikuvista puhumattakaan.”

Älä tuhlaa paperia TESTI Color-kolmio Digiexpress Efoto Eirikuva Extrafilm Digikuvapalvelu Fotokioski Fotoliiga Fotoman Fotomylly Fotonetti FotoQ Fotoyks Fujifilm Gigantti Ifolor Kuvanmaailma Kuvatehdas Photobox Rajala

32

toukokuu 2011

Jokaista aikojen kuluessa otettua valokuvaa ei kannata teettää paperille. Joukossa on varmasti epäonnistuneita, sisällöltään mitäänsanomattomia tai muuten vain tarpeettomia kuvia. Hyviä kuvia voi ottaa monella menetelmällä. Jotkut suunnittelevat jokaisen otoksen tarkkaan etukäteen ja varmistavat näin laadukkaan lopputuloksen. Toiset antavat kameran laulaa niin paljon kuin muistikortille mahtuu. Jälkimmäisen menetelmän idea on, että tuhannesta kuvasta on suurempi todennäköisyys löytää yksi loistava otos kuin kymmenestä.

Valokuvia kannattaa myös parannella kuvanoton jälkeen. Kontrastia ja valoisuutta voi säätää kuvankäsittelyohjelmassa. Kameroiden suuret pikselimäärät tarjoavat hyvän mahdollisuuden myös rajata kuvia vielä jälkikäteen niin, että kohde tulee parhaalla mahdollisella tavalla esille.

Kuvaa rajatessa on kuitenkin hyvä pitää mielessä, että jäljelle jäävä pikselimäärä

Viisi vinkkiä kuvien teettämiseen 1 Valitse teetettävät kuvat niin, että sekä kuvan sisältö että laatu ovat teettämisen arvoisia.

2

Säädä kuvan valoisuus ja kontrasti jo etukäteen kohdalleen.

3 Jos kuvan pikselimäärä antaa mahdollisuuden, rajaa kuva etukäteen niin, että olennainen kohde tulee parhaiten esille.

4 Varmista kuvan pikselimäärän riittävyys haluamaasi kuvakokoon.

5 Vertaile fotopalveluiden hintoja varsinkin teettäessäsi suuria määriä kuvia tai isokokoisia suurennoksia.

riittää senkokoiselle paperille, jolle kyseisen kuvan haluaa teettää. Kymppikuvalle riittää hyvin jopa yhdestä kahteen megapikseliä.

20×30 senttimetrin kokoinen kuva vaatii mielellään kolmesta viiteen megapikseliä, jotta pienimmät yksityiskohdat tulostuvat terävinä. Tätä suuremmat koot asettavat luonnollisesti vielä kovemmat vaatimukset alkuperäiselle kuvatiedostolle. Tosin julistekokoista kuvaa harvoin katsotaan aivan lähietäisyydeltä, joten pieni epätarkkuuskin voi olla hyväksyttävää.

Netti vie, posti tuo Digikuvat voi teettää paperille vanhaan tapaan viemällä tai lähettämällä ne postitse muistikortilla tai cd/dvd-levyllä kuvapalveluun. Helpommin asia onnistuu netin kautta selaimella, mitään ohjelmaa ei välttämättä tarvitse koneelle asentaa.

Netissä toimii kirjava joukko kuvanvalmistamoja. Osa on täysin kotimaisia yrityksiä, osa ulkomaalaisomistuksessa olevia, mutta Suomessa toimivia ja osa kokonaan ulkomailla toimivia palveluita. Vertailuun valitsimme ne, jotka tarjoavat palveluitaan toukokuu 2011

33

TESTI 20 valokuvapalvelua

” Tuhannesta kuvasta on suurempi todennäköisyys löytää yksi loistava otos kuin kymmenestä.”

Efoton sovelma on perusesimerkki tilausohjelmasta. Halutut kuvat valitaan joko hakemistona tai yksittäisinä kuvina. Tässä tapauksessa kokovalinnat tehdään ennen kuvien siirtoa.

Eirin sovelman informaatiosisältö on vertailun parhaimpia. Kunkin kuvan siirron edistyminen näytetään erikseen ja aika-arvio antaa kaiken olennaisen tiedon siirron kestosta.

Digikuvien kehittäminen on siitä harvinainen ala, että siinä on todella havaittavissa hintakilpailua. Kuvien hinnoissa on suuria eroja, joten hintavertailu kannattaa tehdä ennen kuvien tilaamista. Lisäksi joillakin palveluilla on ajoittain tiettyjä kuvakokoja

Extrafilm

Fotokioski

Fotoliiga

Fotoman

Fotomylly

Fotonetti

FotoQ

Fotoyks

Fuji

Gigantti

Ifolor

Kuvanmaailma

Kuvatehdas

Photobox

Rajala

Arvosanat Eirikuva

Testihetken edullisin kymppikuva

Laskulla vai luotolla

Efoto

Ftp, Picasa- tai Flickertili

”Sokerina pohjalla on kiinteä tiedonsiirtomaksu, eli käytännössä hatusta vedetty lisäkustannus.”

koskevia tarjouksia, joten kuvat voi saada poikkeuksellisen edullisesti, kun vain on oikeaan aikaan liikkeellä. Hintaerot kasvavat kuvakoon mukaan. Kymppikuvien hinnat pyörivät 10 ja 35 sentin välillä, kun taas 30×40-kuvakoossa hintaeroa voi halvimman ja kalleimman välillä olla kymmenkunta euroa.

Kokonaishintaan tulee päälle kolmesta viiteen euron postikulut. Jotkut palvelut veloittavat lisäksi muita kuluja. Listalta löytyy palvelusta riippuen perusmaksua, lasku-

Digikuvapalvelu

Sekä sovelmilla että ohjelmilla tapahtuma on pääpiirteissään samanlainen. Aluksi halutut kuvat valitaan kiintolevyltä joko yksitellen tai hakemistoittain. Tiedostoista teetettävät

köpostin liitteenä. Photoboxin valikoimista löytyy ftp-siirto, jota täytyy edellä mainitusta syystä suositella käytettäväksi java-sovelman sijasta.

Digiexpress

Erilaiset samanlaiset

koot ja muut optiot valitaan palvelusta riippuen joko ennen lähetystä tai sen jälkeen.

Osassa palveluita on mahdollista valita optimoinnin taso. Osassa se riippuu valitusta kuvakoosta, eli mitä suurempaa kuvaa teetetään, sitä vähemmän kuvaa pakataan.

Näin varmistetaan kuvanlaadun säilyminen riittävänä myös isoissa suurennoksissa.

Testissä käytettiin 26 kuvatiedostoa, joiden yhteiskoko oli 108 megatavua. Näistä teetettiin 24 kymppikuvaa ja kaksi 20x30suurennosta. Parhaimmillaan kuvat siirtyivät optimoituina tiedoistoina alle kuuden minuutin. Ilman optimointia siirtoon kului noin 35 minuuttia. Photoboxin java-sovelma tuplasi jostain syystä kuvatiedostojen koon ja siirto kesti pitkälti toista tuntia.

Kuvia pystyy myös toimittamaan yhä useammalla tavalla. Parissa palvelussa kuvat voi teettää omalta Picasa- tai Flickr-tililtä. ColorKolmiolle kuvat voi tarvittaessa lähettää säh-

Color-kolmio

lainsovelmassa että ohjelmassa, jolloin siirto tapahtuu normaalia nopeammin. Color-kolmiolla, Kuvanmaailmalla ja Kuvatehtaalla kuvatiedostoja optimoidaan ohjelmalla siirrettäessä. Kaksi viimemainittua ja Fotoliiga käyttävät Fujifilmin palvelua ja ohjelmaa.

Kyseinen ohjelma on siitä erikoinen, että kun sen on jostain palvelusta kopioinut ja asentanut, vaihto toiseen Fujifilmin palveluun ei onnistu edes ohjelman asennuksen poistolla ja uudesta palvelusta ladatun ohjelman päälleasennuksella. Ohjelman tekstit ja jopa optimointiasetukset muuttuvat, mutta tiedostot lähetetään ensimmäisellä kerralla käytettyyn palveluun.

Tulosteiden kontrasti vaihteli voimakkaasti. Esimerkiksi tässä kuvassa hiukset eivät joissain kuvissa erotu lainkaan, ja toisissa ne loistavat aivan liian jyrkästi. Myös iho on joissain kuvissa valottunut puhki.

Painoarvo

Color-Kolmio tarjoaa havainnollisen mahdollisuuden rajata kuvat automaattisesti vastaamaan valittua kuvasuhdetta.

suomeksi ja toimittavat kuvat postitse kotiin.

Vertailusta jätettiin pois joitakin palveluita, joista jo etukäteen selvisi, että ne ovat jonkin mukana olevan palvelun toisella nimellä tarjottavia palveluja. Kaikkiaan mukaan otettiin kaksikymmentä palvelua. Kaikista tilattiin samat kuvat kahteen kertaan laatuvaihtelun selvittämiseksi.

Suurimpaan osaan palveluita kuvat lähetetään selaimella joko flash- tai java-sovelmalla. Molemmat toimivat kaikilla selaimilla ja käyttöjärjestelmillä, kunhan vain java- tai flash -ohjelmisto on asennettu. Ainoastaan Efoton palvelussa kelpaa vain Internet Explorer, sillä lähetykseen käytetään ActiveXsovelmaa. Lähes kaikissa palveluissa on edelleen mahdollista käyttää myös htmllähetystä, mutta muutamaa kuvaa suuremmalla määrällä menetelmä on kankea.

Noin puolet palveluista tarjoaa lähetykseen vaihtoehdoksi Windows-ohjelmaa.

Ifolor on ainoa, jolla valikoimista löytyy ohjelma myös Macille. Ohjelmia käyttämällä kuvien muokkausmahdollisuudet voivat olla jonkin verran laajemmat kuin selainsovelmilla.

Eirikuva, Fotonetti, Fotoyks ja Ifolor optimoivat kuvatiedostoja ennen siirtoa sekä se-

Kuvanlaatu Hinta Käytettävyys Toimitus Yhteensä

30% 30% 20% 20% 100%

8 8 9 9 8,4

7 8 8 9 7,9

8 5 5 8 6,5

8 9 8 5 7,7

10 8 6 7 8,0

10 9 8 8 8,9

8 7 9 9 8,1

9 7 8 8 8,0

7 9 7 8 7,8

7 7 8 8 7,4

10 8 7 10 8,8

8 10 8 8 8,6

7 9 8 9 8,2

9 7 8 9 8,2

7 9 8 8 8,0

9 9 10 10 9,4

9 7 9 8 8,2

8 7 9 9 8,1

8 8 8 9 8,2

8 7 8 9 7,9

Tekniset tiedot Tekniset tiedot

Mac-käyttäjät arvostavat Ifolorin sovellusta

Palvelu Palvelu Color-kolmio Maksutavat: Lasku/verkkopankki/luottokortti Maksutavat: Lasku/verkkopankki/luottokortti on/ - / -

Color-kolmio Digiexpress on/- /on/on -/-

Digiexpress Efoto - /on/on on/ - / -

Efoto Eirikuva on/on/on/on -/-

Eirikuva Extrafilm on/on/on on/ - /on

Extrafilm Digikuvapalvelu Digikuvapalvelu Fotokioski on/- /- -/on - / on/ - / -- / /-

Fotokioski Fotoliiga on/- /on/ -/- -

Fotoliiga Fotoman - /on/ - /on/on

Fotoman - /on/on

Fotomylly on/ - / -

Fotomylly Fotonetti on/- /on/on -/-

Fotonetti FotoQ - /on/on on/on/ -

FotoQ Fotoyks on/on/ on/ - -/ -

Fotoyks Fujifilm on/on/ - / -- / -

Fujifilm Gigantti on/- /- -/ /on -

Gigantti Ifolor - / on/on/on - /on

Ifolor Kuvanmaailma Kuvanmaailma Kuvatehdas on/on/on - /on/on - /on/on on/ - / -

Kuvatehdas Photobox on/- /on/on -/-

Photobox Rajala - /on/on on/ - / -

Rajala on/ - / -

Siirtotavat: Java/Flash/ActiveX/Ohjelma/Muu Siirtotavat: Java/Flash/ActiveX/Ohjelma/Muu on/ - / - /on/on

on/on/- / -- //on/on -/-/-

on/- /- -/ /on/on/ -/-/- -

- / -- /on/ /on/on/ - / - -/on

- /on/ on/ - / - /on /-/-

on/on/- / -- /on/ /-/-/-

on/on/- /on/ /- - / - -/on/

on/- /on/ - / - /on/ - /on/- -

- /on/ on/ - /on/ / - / -- / -

on/ - / - / - / -

- /on/ - /on/ -

- /on/ - /on/- /on/ - / - -/ -

- /on/ - /on/- / -- // -- / -

- /on/ - / -- / on/ - //on/

on/- /on/ - /on/- /on/ -/- -

- /on/ on/ - /on/ / - / -- / -

on/on/- / -- /on/on/on /-/-

on/- /on/ - /on/on/on - /on/ -

- /on/ - /on/- /on/ - /on/- -

- /on/ on/ - /on/ / - / -- /on

on/on/- / -- // -- //on -/-

on/ - / - / - / -

Hinnat tilaushetkellä: Hinnat tilaushetkellä: 10 x 15 cm kuva 10 x 15 cm kuva 20 x 30 cm kuva 20 x 30 cm kuva Postikulut Postikulut Muut kulut Muut kulut Muuta Muuta

0,29 €€ 0,35 6,50 €€ 2,45 4,95 €€ 3,90 2,90 - € - -

0,35 0,15 €€ 0,15€ € 0,25 2,45 €€ 2,20 €€ 2,20 3,90 3,90 €€ 3,95 €€ 3,95 4,95 - - - Lasku maksettava Lasku - maksettava etukäteen etukäteen

0,25 €€ 0,09 3,90 €€ 1,49 4,95 €€ 4,95 - 0,99 € - -

0,09 €€ 0,35 1,49 €€ 4,50 4,95 €€ 4,70 0,99 €€ 5,00 - Maksu vain postiennakolla

0,35 €€ 0,29 4,50 €€ 6,50 4,70 €€ 4,95 5,00 2,90€ € Maksu vain postiennakolla

0,29 €€ 0,25 6,50 €€ 4,00 4,95 €€ 4,90 2,90 €€ 2,90 - -

0,25 €€ 0,27 4,00 2,99€ € 4,90 €€ 1,95 2,90 - € - -

0,27 € 2,99 € 1,95 € -

0,35 € 4,50 € 3,50 € 1,95 € -

0,35 0,12€ € 4,50 €€ 2,50 3,50 €€ 2,99 1,95 - € - -

0,12 €€ 0,13 2,50 €€ 1,49 2,99 €€ 2,75 - - -

0,13 €€ 0,25 1,49 €€ 2,90 2,75 €€ 3,50 - - -

0,25 €€ 0,25 2,90 €€ 4,00 3,50 €€ 4,90 - 2,90 € - -

0,25 0,15€ € 4,00 1,99€ € 4,90 €€ 5,25 2,90 - € - -

0,15 €€ 0,19 1,99 €€ 2,95 5,25 €€ 2,95 - - Ohjelma myös Macille

0,19 €€ 0,29 2,95 €€ 4,90 2,95 €€ 4,90 - 1,95 € Ohjelma myös Macille

0,29 €€ 0,35 4,90 €€ 4,50 4,90 €€ 3,50 1,95 €€ 3,50 - -

0,35 0,19€ € 4,50 €€ 1,80 3,50 €€ 3,99 3,50 - € - Erillinen postimaksu 10-kuville ja suurennoksille

0,19 €€ 0,29 1,80 €€ 3,25 3,99 €€ 4,95 - 2,90 € Erillinen postimaksu 10-kuville ja suurennoksille

0,29 € 3,25 € 4,95 € 2,90 € -

0,29 € 6,50 € 4,95 € 2,90 € -

Esimerkiksi perusmaksu, laskutuslisä tai postiennakkomaksu 34

toukokuu 2011

Postiennakkomaksu

Kalleimmat postikulut toukokuu 2011

35

TESTI 20 valokuvapalvelua

Fotonetin tukevassa pahvilaatikossa kulkevat turvallisesti niin suurennokset kuin kymppikuvat. Suurin osa palveluista tyytyy kuitenkin Efoton tapaan ohuempaan peruskuoreen.

Photoboxin kymppikuvat pakataan näppärään muovikoteloon.

Punatauti, keltakuume, verenvähyys, tuhkanharmaus...

Ihonväri lienee keskivertoasiakkaalle tärkein yksittäinen värisävy, joten täytyy vain ihmetellä, kuinka sen tulostuksessa saadaan eri palveluissa aikaan tällainen lääkärikirjan sävykirjo.

tuslisää ja postiennakkomaksua. Sokerina pohjalla Color-Kolmio ja sen kanssa yhteistyössä toimivat yritykset veloittavat tiedonsiirtomaksun. Kyseessä on 2,9 euron kiinteä, siirretystä datamäärästä riippumaton eli käytännössä hatusta vedetty lisäkustannus.

Testikuvasetti koostui 24 kymppikuvasta ja kahdesta 20×30-kokoisesta suurennoksesta. Halvimmalla kuvat saatiin Fotoq-palvelusta, paketin hinta jäi alle 9 euron. Kalleimmat kuvat oli Digikuvapalvelulla, joka halusi samasta setistä yli 34 euroa.

Kaupankäynnin perusperiaate on, että asiakkaalla on mahdollisuus nähdä tuote ennen ostopäätöstä. Valokuvapalveluiden kohdalla tämä tarkoittaisi kuvien mukana tulevaa laskua. Yli puolet palveluista tarjoaa mahdollisuutta maksaa kuvat jälkikäteen.

Joillakin se on jopa ainoa mahdollisuus.

Toinen vaihtoehto jälkikäteen tapahtuvalla maksulle on käyttää luottokorttia. Tasan puolet palveluista hyväksyy yleisimmät luottokortit maksuvälineeksi. Yhtä yleisesti on tarjolla maksaminen verkkopankissa tilauksen yhteydessä. Suurin osa verkkopankki-

”Kulmista postissa ruttaantunut suurennos ei asiakasta lämmitä.” maksua tarjoavista käyttää maksun hoitoon Suomen Verkkomaksu -yrityksen palvelua, jossa ovat mukana myös pienemmät kotimaiset pankit. Digikuvapalvelu lähettää kuvat postiennakolla ja Photoboxille voi maksaa Paypal-tililtä.

Ruttu juttu Jos on eroa hinnoissa, on sitä myös kuvien paketoinnissa. Iso nippu kymppikuvia tulee ehjänä perille vähän heppoisemmassakin paketissa, mutta mitä kookkaampia suurennoksia tilaukseen sisältyy, sitä tukevampi tulisi olla paketin. Pitkälti toistakymmentä euroa maksanut kulmista postissa ruttaantunut suurennos ei asiakasta lämmitä.

Edes puhdas valkoinen väri ei onnistunut kaikilta. Osa sävyistä vivahtaa selvästi punaiseen, osa sinertää ja joissain valkoinen on vaaleanharmaa.

Osa palveluista valitsee automaattisesti kuvaan sopivan paperikoon, joissakin taas käytetään automaattista tai valinnaista rajausta. Jos mitään näistä ei ole käytettävissä, on väärän paperikoon valinnasta seurauksena valkoisia reunuksia kuviin.

Osa palveluista lähetti kymppikuvat ja suurennokset eri paketeissa, mutta suurimmalla osalla kuvat tulivat samassa paketissa.

Paketit jakautuivat pääpiirteittään kahteen luokkaan, tukevat ja välttävät. Heikoin esitys oli Fotomanilla, jonka ensimmäistä lähetystä suojasi kaksi päällekkäistä paperikuorta.

Useimmat käyttävät joko pahvikuorta tai ainakin pahvista vahviketta kuoren sisällä suurennosten suojana. Kunnollisiin tukeviin pahvilaatikoihin kuvat pakkasivat Fotonetti ja Ifolor.

Ifolor pokkasi vertailussa myös parhaat kokonaispisteet ja toimituksen valinnan.

Kuvien sävyt olivat lähes kaikissa kuvissa parhaimmistoa, palvelun käytettävyys esimerkillistä ja kuvien toimitus nopeaa. Kun vielä hinta oli yksi vertailun edullisimmista, ei voittajasta jäänyt epäselvyyttä. Tuotekohtaisten arvioiden jälkeen pääsee vielä tutustumaan tarkemmin Ifolorin toimintaan tehdaskierroksen myötä.

Nettijatkot Digimuistoista sähläystä

Nettijatkosta löytyy tietysti linkit kaikkiin vertailun palveluihin, mutta lisäksi olemme koostaneet vertailun varrella palveluille sattuneita kömmähdyksiä. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

36

toukokuu 2011

Ifolor 13 €

• Kuvanlaatu • Ohjelmistojen toiminta • Tukevat pakkaukset • Siirto-ohjelma Macille • Alussa pulla

Extrafilm 11 €

• Kuvanlaatu • Hinta

Kokemus näkyy

Ifolor on vanha tekijä valokuva-alalla ja kokemus näkyy palveluiden toteutuksessa. Kuvien valinta ja lähetys toimivat helposti ja loogisesti niin selaimella kuin ohjelmalla. Ifolor on ainoa, jolla on tarjolla erillinen ohjelma myös Mac-käyttäjille. Selaimille löytyy sekä java- että activex -sovelma. Kaikki siirtovaihtoehdot käyttävät optimointia, joten kuvat siirtyvät palveluun vauhdikkaasti. Ohjelma säätää optimointia kuvakoon mukaan.

Siirron valmistuminen ilmaistaan äänimerkillä. Kuvat voi lähettää myös postitse levyllä tai muistikortilla.

Kuvanlaadultaan Ifolor oli lähes kaikissa testikuvissa parhaimmistoa. Vain suurennoksessa kasvojen värisävy ei ollut täysin luonnollinen. Joissakin kymppikuvissa oli havaittavissa pieniä sävyeroja kahden eri tilauserän välillä, suurennokset olivat identtiset.

Oheistuotteiden määrä on nykymittapuun mukaan melko suppea.

Ifolor ei ole kaikkein edullisin palvelu, mutta kuitenkin selvästi keskitasoa halvempi. Maksuvaihtoehtojen joukossa ovat kaikki tärkeimmät: lasku, verkkomaksu ja luottokortti. Ifolor toimittaa kymppikuvat ja suurennokset erillisissä lähetyksissä. Kummatkin on pakattu erittäin tukevaan pahvilaatikkoon, joten kuvat pysyvät kuljetuksessa suorina.

Ruotsalainen vaihtoehto Extrafilm on ruotsalainen palvelu ja tämä näkyy myös kuvien toimitusajassa.

Keskimääräinen toimitusaika oli kuusi arkipäivää. Ifolorin tapaan kymppikuvat ja suurennokset toimitetaan eri lähetyksessä. Molempien pakettien mukana tulee lasku koko tilauksesta, joten palvelusta tulee helposti maksettua tuplahinta, ellei laskujen kanssa ole tarkkana.

Extrafilmin kuvien laatu on erinomainen. Kahden tilauserän välillä esiintyi pieniä eroja vain suurennoksissa. Palvelu huomioi automaattisesti kuvasuhteen ja paketissa tuli mukana myös 10x13kokoisia kuvia. Erillistä tilausohjemaa Extrafilmillä ei ole, tilaus tapahtuu javasovelmalla.

• Hidas toimitus • Vain java-siirto

FotoQ 9€

• Hinta • Hyvä asiakaspalvelu

• Vain Flash-sovelma • Vaihteleva kuvanlaatu

Fotonetti 16 €

Kuvat päivässä Fotonetti toimitti molemmat erät tilausta seuraavana päivänä. Kuvat oli pakattu tukevaan pahvilaatikkoon, jossa on omat lokerot kymppikuville. Pakettimalli on kerännyt kiitosta aiemminkin, eikä parempaa ole vieläkään tullut vastaan.

Myös kuvien laatu on kaikenkaikkiaan hyvä, joskin suurennoksen ihonväriä arvosteltiin.

Fotonetti kieltäytyi tekemästä kuvia alle megatavun kuvatiedostoista. Mitkään optimointiasetukset eivät tilannetta muuttaneet. Muilla palveluilla ei ollut vaikeuksia tehdä samoista tiedostoista näyttäviä kuvia. Palvelun muuten hyvää mielikuvaa laskee se, että yritys määrittelee asiakkaan puolesta kiveen hakatut rajat, mistä tiedostoista sopii tehdä kuvia ja mistä ei.

• Nopea toimitus • Kuvien laatu • Paras postipaketti • Tiedostojen kokorajoitus

Edullisin FotoQ toimii Ahvenanmaalla ja hyödyntää ilmeisesti verokäytäntöjä, sillä laskussa ei ollut eritelty arvonlisäveroa. Palvelu on hinnaltaan selvästi edullisin. Testipaketin kokonaishinta jäi ainoana alle 10 euron.

Siirtoon on käytettävissä ainoastaan Flash-sovelma, joten jos Adoben tuotteiden toimivuuden kanssa on ongelmia, jäävät FotoQ:n kuvat tilaamatta. Itse sovelma on mahdollisimman yksinkertainen ja informaatiosisällöltään vaatimaton. Esimerkiksi siirron edistymisestä kertova ohut väripalkki huomioi ainoastaan tiedostojen määrän, ei niiden kokoa.

FotoQ:n kuvanlaatu ei ollut lähelläkään vertailun parhaimmistoa. Lähes kaikista kuvista löytyi jotain huomautettavaa.

Color-kolmio/ Fotokioski/Rajala 21 €

Monipuolinen palvelu

• Nopea siirto-ohjelma (paitsi Rajala) • Laaja tuotevalikoima (Color-Kolmio)

Color-Kolmio tekee myös Fotokioskin ja Rajala-Cameran kuvat. Kaksi jälkimmäistä tulivat jopa samassa paketissa ja samalla laskulla, vaikka ne oli tilattu eri päivinä. Palvelut niputettiin yhteen, koska kuvat ovat käytännössä täsmälleen samoja. Hinnassa ja palveluissa on toki jonkin verran eroja.

Color-Kolmiolla on koko vertailun laajin oheistuotevalikoima, Fotokioskin ja Rajalan valikoimat ovat selvästi suppeammat. Kuvien siirtoon on runsas valikoima menetelmiä mukaanlukien sähköpostitse lähetettävä paketti. Laskun loppusummaa lisää kummajainen nimeltä ”tiedonsiirtomaksu”.

Kuvien sävyt vaihtelevat runsaasti. Iho toistuu hyvin, mutta vihreissä sävyissä on liikaa värikylläisyyttä. Tilauskertojen välillä ei ollut eroa.

• Tiedonsiirtomaksu • Kuvien leikkausvirheet toukokuu 2011

37

TESTI 20 valokuvapalvelua

Fotoyks 14 €

Fujifilm/Fotoliiga 22 €

Photobox 14 €

Kuvanmaailma 24 €

Fotoyks toimii monella tavalla nopeasti.

Selainsovelmista voi valita optimoinnin käyttöön, joten siirto sujuu vauhdilla.

Myös kuvien toimitus tapahtuu parissa päivässä. Valitettavasti kuvien laatu jää vertailun heikoimmaksi.

Fujifilmin ja Fotoliigan kuvat tulivat molemmat ahvenanmaalaisesta GeFotosta.

Myös hinta oli prikulleen sama, eroa oli vain maksuehdoissa. Kuvien laatu on hyvä, mutta hinta korkeahko.

Photobox on ranskalainen yritys, mutta tarjoaa palvelua ympäri Eurooppaa. Kuvat toimitetaan yllättävän nopeasti. Palvelussa on vähän väliä voimassa tarjouksia, joten kuvat voi saada sopivalla hetkellä hyvin edullisesti.

Kuvanmaailma käyttää Fujin palveluita, joten kuvanlaatu on samaa hyvää tasoa.

Ohjelmaa käytettäessä kuvien siirrossa käytetään optimointia. Molemmat testierät toimitettiin tilausta seuraavana päivänä.

• Optimoitu tiedostonsiirto

• Kuvanlaatu

• Tarjoushinnat

• Nopea toimitusaika

• Heikko kuvanlaatu

• Hinta

• Selainsovelman toiminta

• Hinta

Kuvatehdas 24 €

Gigantti 13 €

Kuvatehdas on yksi monista Fujia käyttävistä palveluista. Kuvanlaadussa ei ole moittimista. Sen sijaan toimitusaika vaihteli erien välillä poikkeuksellisen paljon.

Testikuvasetin hinta oli vertailun toiseksi kallein.

Paremmin kodinelektroniikastaan tunnettu Gigantti käyttää saksalaisen Cewecolorin valokuvapalveluita. Kuvien värisävyt vaihtelivat voimakkaasti eri tilauserien välillä, eikä laadussa kokonaisuudessa ollut hurraamista.

• Kuvanlaatu

• Hinta

Eirikuva 19 €

Digiexpress 17 €

Eirikuva hylki isoja kuvatiedostoja. Kymppikuviin ei kelvannut yli kuuden megatavun tiedostot, suurennoksissa raja tuli vastaan 15 megatavussa. Kuvien sävymaailma oli tasapainoinen, mutta pieniä leikkausvirheitä esiintyi suurennoksissa.

Digiexpressillä on valittavissa useita laatuvaihtoehtoja ja hinta vaihtelee sen mukaisesti. Testissä käytetyn perustason kuvanlaatu osoittautui heikoksi. Siirtoon on tarjolla vain java-sovelma. Kuvat toimitettiin kummallakin kerralla parissa päivässä.

• Hinta

• Kuvien värisävyt

• Nopea toimitusaika

• Kuvanlaatu • Vain luottokorttimaksu

• Isojen tiedostojen hylkäys

• Vaatimaton kuvanlaatu

Fotoman 14 €

Efoto 12 €

Fotomylly 23 €

Digikuvapalvelu 34 €

Fotomanin etusivulta löytyy maksuvaihtoehtojen joukosta Paypalin logo, mutta käytettävissä ovat kuitenkin vain kotimaiset verkkopankit. Osa kuvista oli sävyiltään erinomaisia, mutta laatu vaihteli voimakkaasti.

Efoton kuvat täytyy maksaa laskulla etukäteen. Kuvia aletaan tehdä vasta, kun rahat näkyvät tilillä. Johtuneeko tästä, mutta kummankin testierän toimitus kesti yli viikon. Kuvien sävyt olivat testin heikoimmasta päästä.

Fotomyllyn 30x40-senttinen pahvikuori ei mahtunut postilaatikkoon, joten se piti hakea postista. Lasku tuli erillisenä lähetyksenä. Kuvanlaatu oli huono ja vaihteli jonkin verran erien välillä.

Digikuvapalvelussa pitää ensimmäisenä valita toimittava liike, mutta missään ei näy, mitkä toimittavat postitse yksityisasiakkaalle. Kuvat ovat kalliita ja suurennoksista otetaan kolme euroa lisämaksua per kuva samassakin toimituksessa.

38

• Varoittaa sopimattomasta kokovalinnasta

• Hinta

• Sävyerot toimitusten välillä

• Hidas toimitus • Maksu etukäteen

toukokuu 2011

• Hinta • Turhan kookas pakkaus

• Palvelun toimivuus • Hinta

Asiakkaan palvelua?

Kaikki ei aina toimi niin kuin on suunniteltu. Tällöin astuu kuvaan asiakaspalvelu, jonka tulisi hoitaa asia kuntoon. Toisinaan asiakaspalvelu toimii hyvin, toisinaan ei.

Tapaus 1: Digikuvapalvelusta tilattiin ensimmäiset kuvat Tikkurilan Memofotosta ja jälkimmäiset pari viikkoa myöhemmin Vuosaaren Memofotosta. Ensimmäistä lähetystä ei koskaan kuulunut perille, joten sen kohtaloa kysyttiin sähköpostitse. Asiakaspalvelu vastasi tyyliin ”Juurihan teille lähetettiin pari päivää sitten kuvia toisesta liikkeestä.”

Tapaus 2: FotoQ:lla oli teknisiä ongelmia toisen tilauksen toteuttamisessa ja asiakaspalvelu ilmoitti sähköpostitse, että tilaus täytyisi tehdä uudestaan. Samalla annettiin koodi, jolla saisi hinnasta postimaksun pois korvaukseksi vaivannäöstä. Tilaus uusittiin, mutta alennuskoodi ei toiminut. Parin päivän päästä tuli uusi sähköposti asiakaspalvelusta, jossa tilanne oli huomattu ja ilmoitettiin, että sählinkien vuoksi koko tilauksen hinta puolitetaan. Näin myös tapahtui.

Mustesuihkutulostin vs. kuvapalvelu Mustesuihkutulostimilla saadaan aikaan laadukkaita valokuvatulosteita. Mutta kuinka laadukkaita tulosteet todellisuudessa ovat. Tulostimme täsmälleen samat valokuvat muistikortilta Epson Stylus Photo PX720WD -monitoimilaitteella Premium Glossy Photo -paperille. Käytössä olivat tulostimet oletusasetukset valokuvatulostukselle. Kuvat sijoitettiin valokuvapalveluiden kuvien sekaan ja lopputulos arvioitiin sokkona.

Yksinään katsottuna mustesuihkun tulosteet näyttävät loistavilta ja voisi jopa kuvitella, että kuvat voittavat laadussa koko potin. Sokkotesti paljastaa kuitenkin tilanteen armottomasti.

Epsonin oletusasetusten kuvanlaatu osoittautui samantasoiseksi vertailun heikoimpien palveluiden kanssa. Se mikä ensisilmäyksellä vaikuttaa loistokkaalta, osoittautuu vertailussa ylikorostuneeksi värikylläisyydeksi. Ainoat osuudet, joissa Ep-

son pärjäsi parhaiden palveluiden kuville, oli harmaasävyjen toisto ja kontrasti. Tilanne muuttuisi otollisempaan suuntaan, jos käytettäisiin tietokoneella tulostimen värienhallintaa ja muokattaisiin kuvia tulostimelle sopivampaan suuntaan.

Mustesuihkulla on kaikesta huolimatta oma paikkansa myös valokuvatulostimena. Jos kuvia tarvitaan nopeasti, saa tulostimella kuvat aikaan muutamassa minuutissa. Mustesuihkutulostus ei pärjää kustannuksiltaan fotopalveluille. Jo pelkkä kiiltopaperi maksaa arkkia kohden helposti saman verran kuin kalleimpien fotopalveluiden kuvat. Tämän päälle tulevat vielä kulut musteista. Mutta jos kuvia tarvitaan vain muutama, pois jäävät postikulut kääntävät tilanteen tulostimen eduksi. Mikäli valokuvilla ei ole kiirettä tai kuvia tarvitaan vähintään tusinan verran, on järkevämpää teettää ne kuvapalvelussa.

Toim.huom.

Valokuvatulostuspalveluissa on todellakin edelleen todellisia eroja. Testikuvien väliset erot jäävät silti yllättävän herkästi havaitsematta, ellei tulosteita voi verrata rinnakkain. Tosin räikeimmin pieleen menneissä tapauksissa esimerkiksi ihonsävyt näyttävät jo pahasti maksatautisen vihertävänkellertäviltä, mikä ihan oikeasti häiritsee jo aivan ensisilmäyksellä.

Itse olisin kyllä palauttanut nämä pahimmat testikuvat myyjälle moitteiden kera.

Suurin osa palveluista on hyviä joko laadussa tai hinnassa.

Erityisen ilahduttavaa on kuitenkin nähdä, että löytyy useampikin vaihtoehto, jossa hinta ja laatu todella kohtaavat asiakasta miellyttävällä tavalla. Vertailun kolmen tähden palvelut ovat nekin täysin käyttökelpoisia, erityisesti jos on tulostamassa pienempiä kuvia.

Suurennoksissa kannattaa jo valita ne kaikista laadukkaimmat valmistajat.

Kai Taipale

Valokuvapalveluiden tulosteiden sävyerot korostuvat tasaisissa ja voimakkaissa väripinnoissa. toukokuu 2011

39

Yleisintä kuvakokoa, kymppikuvaa, tehdään isoilla linjastoilla. Kuvien laatua tarkkaillaan sekä automaattisesti että silmämääräisesti.

MikroBitti tutkii: Näin tehdään valokuvia

Ifolorin tehtaalla Digikuvat muuttuvat Kera­valla bittijonoista aineeksi – muun muassa valokuviksi, kuvakirjoiksi ja julisteiksi. Kävimme tutkimassa, miten kuvatuotteet valmistetaan.

T

Teksti: Antti Teksti: Rasmus Wickholm Kuvat: Jarmo Österman, Xerox

iiliverhoiltu parikerroksinen tuotantolaitos on melko matala, mutta pinta-alaltaan suuri. Ifolorilla on valikoimissaan yli 40 eri kuvatuotetta, joten on selvää, etteivät tuotannossa tarvittavat monet ja usein isotkin koneet mihinkään pieneen tehdashalliin mahtuisikaan. Samassa rakennuksessa on myös Ifolorin kokous- ja toimistotilat. Tuotannon puolella työskentelee yli puolet 85 henkilön työvoimasta.

Tärkeä ryhmä on myös it-väki, sillä tehdas on hyvin pitkälle automatisoitu ja asiakkaille tuotetut tilausjärjestelmät ja ohjelmistot ovat valtaosin talon omaa käsialaa.

40

toukokuu 2011

Kymppikuvat

Digipaino

Tehdashallin ensimmäinen laite tekee perinteisiä kymppikuvia sekä 11- ja 13-senttimetrisiä kuvia.

Kaikki kuvat tulevat tilausjärjestelmän kautta digitaalisesti palvelimelta ja kuvia valotetaan erissä, esimerkiksi ensin kaikki matat kymppikuvat, sitten kiiltävät kympit, sitten matat 11 senttimetriä leveät kuvat ja niin edelleen.

Jos asiakas tilaa kerralla erikokoisia kuvia tai osan kuvista kiiltävinä ja osan mattana, tehdään kuvat eri erissä ja kootaan myöhemmin automaattisesti yhteen. Tuotteisiin liitetään usein viivakoodeja, joilla pidetään huoli siitä, että koneet tietävät koko ajan, mihin tilaukseen tuote tai sen osa kuuluu.

Valokuvakirjojen sivut tehdään vähintään 170-grammaiselle silkkimattapaperille Xerox iGen 4 -digipainokoneella, joka edustaa alan uutta huipputekniikkaa. Älykkäät koneet vaativat yhä vähemmän ihmisen jatkuvaa vierihoitoa rutiinityötään tehdessään, mikä tehostaa tuotantoa ja vapauttaa ihmiset sellaisiin kirjan kokoamisen vaiheisiin, joissa ihmisen käsi on edelleen paras työväline. Niitä on ja tarvitaan useita.

Tyttökuvat pinkille paperille ja poikakuvat siniselle?

Ei vaan eri valokuvapaperit ovat erivärisiä paperityypistä riippuen. Kehitetyssä valmiissa kuvassa valkoinen on valkoista ja muutkin värit kohdallaan, eikä käytetyn aihion alkuperäinen oma väri näy. Ifolor on hiljattain siirtynyt käyttämään Fuji­color Crystal Archive -valokuvapaperia, joka toistaa värit upeasti ja säilyvästi.

Taulut Valokuvia voidaan tulostaa myös kankaalle, joka pingotetaan ja nidotaan puukehyksen ympärille.

Taulujen kokoaminen on tarkkaa käsityötä, jossa varmistetaan, että kuva tulee suoraan ja kangas pysyy ryppyilemättä raameissaan. Kehykseen kiinnitetään valmiiksi myös ripustus eli rautalanka, jonka varaan taulu on helppoa ripustaa suoraan seinälle.

Canvas-taulu on mukava sisustuselementti, jota on saatavilla 30 senttimetrin leveydestä aina metrin jättitauluun saakka.

Kalenterit, kortit ja julisteet Valokuvat sopivat moniin sellaisiin tuotteisiin, joista itse otettu kuva tekee yksilöllisen lahjan: kalenteriin, postikorttiin, julisteeseen, palapeliin, mukiin. Käy nettijatkossa katsomassa, mitä kaikkea tehdas valmistaa.

Lopuksi valokuvat pakataan valokuvakuoriin.

Kymppikuvat kiertävät vinhasti kuin sanomalehdet painossa. Yhden linjaston nopeus on 20 000 kuvaa tunnissa. Ennätyspäivänä tehtiin 537 000 kuvaa.

Kirjeet kimputetaan eli lajitellaan Postin säkkeihin postinumeron perusteella jo Ifolorin tehtaalla, mikä nopeuttaa tuotteen toimitusta tilaajille.

Värikkäät kuvakuoret ovat osa Ifolorin perinnettä.

A

Kahdennettu paperinsyöttö, lennossa täytettävä Arkinsyöttölaite toimii isoillakin, lähes A2-kokoisilla arkeilla C Siirtomekanismi mahdollistaa tulostuksen aivan arkin reunaan D Väriainekasetit, lennossa vaihdettavat E Kuvansiirto paperille F Kiinnitysyksikkö G Arkinpinoaja H Lokero keskeytyneille töille I Pinoaminen ja koostaminen J Viimeistely-yksikkö K Automaattinen väritasapainon tarkkailuyksikkö L Spektrofotometri, värisävyjen mittalaite M Automaattinen värin kuljetinaineen annostelija N Väritiheyden automaattikorjain B

Nettijatkot

Ifolorin tarina Valokuvien etäkaupan ja Ifolorin historia ulottuu 40 vuoden päähän, vuoteen 1971, jolloin helsinkiläinen Kuva-Sampo aloitti kuvankehityksen postimyynnin. Vuonna 1991 se myytiin Sveitsiin Fotolabolle, joka pyöritti toimintaa Ifi-nimellä, joka on lyhenne sanoista Ilmainen filmi. Tuohon aikaan yleisintä oli kuvata filmille, joka lähetettiin kuvapussissa Ifille. Paluupostissa asiakas sai kuviensa lisäksi uuden filmirullan.

Moni piti tuolloin kuvankehitystä laskevan auringon alana, koska digikuvauksen arveltiin vähitellen vievän edellytykset koko toiminnalta. Kuinka väärässä he olivatkaan. Ifolorin tarina oli vasta alkamassa. Vuonna 2006 sveitsiläinen Photocolor osti Ifin. Vuotta myöhemmin brändit yhdistettiin ja syntyi Ifolor. Nyt valokuvausta harrastetaan enemmän kuin koskaan aiemmin, ja Ifolor on Pohjoismaiden suurin valokuvien ja digitaalisten kuvatuotteiden valmistaja.

Katso elävät kuvat

Lähde mukaan tehdaskierrokselle nettijatkoon, jossa näytetään videopätkien muodossa eri työvaiheita, kuten kymppikuvien valmistus, canvas-taulukankaan pingotus ja valokuvakirjan synnytys.

www.mikrobitti.fi/nettijatkot

M D D

B

N C K A A

F

E

N L H

F L

G

Digitaalinen Xerox iGen4 -painokone on pitkälle automatisoitu. Laitteella voidaan tehdä tehokkaasti muun muassa yksilöllisiä valokuvakirjoja, lehtiä ja postikortteja.

J I

toukokuu 2011

41

KKA

HINTIKKA

kari@mikrobitti.fi

Aina joku näkee

T

avaroiden internet IoT on yksi nopeimmin kasvavista teknologisista suuntauksista (Internet of Things). Yksinkertaisimmillaan IoT tarkoittaa arkitavaroiden ja -esineiden kytkeytymistä nettiin, kuten vaikka kiukaan käynnistämistä verkon välityksellä.

IoT on vasta muotoutuva alue. Esimerkiksi ympäristöä havaitsevat tunnistimet ja jäljittimet tuottavat nettiin automaattisesti dataa jalostettavaksi. HP esitti 2009 villin suunnitelman Maapallon keskushermostojärjestelmästä CeNSEstä (Central Nervous System of the Earth). Se tarjoaa runsaasti virikkeitä niin futuristeille ja keksijöille kuin tieteiskirjailijoillekin - SkyNet-faneja unohtamatta.

Triljoona sensoria HP:n maailmanvisio ei ole ainoa. Esimerkiksi IBM:llä on vastaava Smarter Planet, mutta näin kookkaita visioita mahtuu vain yksi per kolumni. Tulostimista tutun HP:n CeNSEn yksinkertainen ajatus on asentaa hahmotuskyvyn ylittävä määrä tunnistimia ympäri maailmaa. Ne sitten lähettäisivät reaaliaikaista kalaa nettiin kaikilla viidellä aistilla: haju, tuoksu, kosketus, ääni ja visuaalisuus.

Tunnistimia laitettaisiin kulkuneuvoihin, rakennuksiin, siltoihin ja muihin rakennelmiin kuten öljynporauslautoille ja ydinvoimaloihin. Järjestelmä käsittäisi myös itse maapallon, kuten säähavainnot,

uhanalaiset villieläimet, tulivuoret, joet, järvet, puut ja maanalaisia kerroksiakin. Lopputuloksena voitaisiin havaita aiemmin tsunameja tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja.

Maailman keskushermosto herättää myös kysymyksiä. Sensorien määrästä antaa jotain mielikuvaa se, että yksistään USAssa on 600 000 siltaa. Golden Gaten kaltaiseen siltaan tarvittaisiin 1000–10 000 tunnistinta. HP on itse esittänyt, että koko homma hoituu noin triljoonalla - HP:n tekemällä - tunnistimella.

Laitteille, ei ihmisille CeNSEn perusrakenne on yksinkertainen. HP kehitti mikroelektromekaanisen systeemin (MEMS) alun perin mustesuihkukirjoittimiin. Sensoreissa on kolmiulotteisesti mittaava laite (accelerometer), jonka kerrotaan olevan 1 000 kertaa tarkempi kuin vaikkapa Nintendon Wiissä.

HP toivoo saavansa kutistettua sensorin nuppineulanpään kokoiseksi. Nupeja ripoteltaisiin sitten kymmenen metrin välein ympäri planeettaa. Esimerkkinä HP esittelee älymoottoritien, jossa sensoreita olisi kymmenen metrin välein. Ne mittaisivat reaaliaikaisesti muun muassa moottoritien värähtelyä, ilman kosteutta, tuulen nopeutta, ajoneuvojen määrää, valoa, lämpötilaa ja ilmanpainetta.

Liikkuva poliisi saisi tietoa onnettomuuksista ja ylinopeuksista, liikenneviranomaiset tilastotietoa suunnitteluun ja autonvalmistajat vinkkejä autoilijoiden käyttäytymisestä. CeNSE ei ota kantaa ihmisen vaikutuksiin - ainoastaan fyysisten elementtien. Siksi projekti mielletään usein IoT-luokkaan.

Shell on lupautunut HP:n pilottikumppaniksi. Tavoitteena on levitellä tunnistimia maan alle ja saada tietoa geofyysisten karttojen luomiseksi. Niistä tunnistettaisiin nykyistä paremmin öljyä. Jos CeNSElla saataisiin estettyä yksikin Meksikonlahden katastrofin kaltainen tilanne, niin visiossa alkaa olla tolkkua.

CeNSE herättää väistämättä ajatuksia myös arkielämän ennakoinnista. Eikö olisi kätevää, että joka kodissa koko planeetalla kodit sensoreineen ilmoittaisivat vaikkapa kytevistä tulipaloista?

Syrjäseutujen kannalta olisi kätevää, että sensorit raportoisivat suoraan hälytyskeskuksiin – ilman jonotusta puhelimessa. Työntekijöihin taas voisi kytkeä sensoreita, jotka kertoisivat, että kohta tarvitaan työterveyslaitosta. Reaaliaikainen tieto työntekijöiden terveydentilasta parantaisi tuottavuutta, kun ihmisiä voitaisiin siirtää sopivampiin tehtäviin, täsmälomille tai järjestää heille lisää tekemistä.

Seismologiset sensorit ovat selkeä toiminta-alue, mutta kun siirrytään ihmisiin, niin mittaaminen ei ole enää vain tekniikkaa. Ihmisiin liittyvä metriikka on edelleen ratkaisematon joukko arvovalintoja ja kysymyksiä turvallisuudesta, valvonnasta, yksityisyydensuojasta ja yhteiskunnasta. Esimerkiksi Pohjois-Koreassa CeNSE voisi olla tekninen edistysaskel.

Keskusjohtoista biologiaa En ole aivan varma, onko tulostinvalmistaja paras taho rakentamaan maailman keskushermojärjestelmää. Kolmesta sanasta kaksi viittaa koordinoituun, jostain johdettuun kokonaisuuteen ja HP:ssa ajateltuun hillittömään pörssikurssinousuun.

Itse edustan esimerkiksi tietokirjailija Kevin Kellyn ja MIT:n professori Andrew Lippmanin ajattelua dynaamisista ad hoc-verkostoista. Ne ovat biologiaa mukailevasti itseorganisoituvia, niillä on korkea virheensietokyky ja ne koostuvat itsenäisistä soluista.

Esimerkiksi internet on juuri tällainen. Ja vaikka sensorit ovat sinänsä tyhmiä tarkkailijoita, niin norsu tai rekka voi talloa niiden päälle.

Jos luotaisiin sensoristandardi tai -yhteyskäytäntö, niin alkaisin jo innostua. Tällöin kuka tahansa voisi tehdä sensoreita ja rikkoutunut korvautuisi lähimmillä sensoreilla. Ja tunnistimien tuottama data olisi ainakin osittain vapaassa jakelussa.

CeNSE toteutuu IoT:n myötä parhaillaan eri muodoissaan. Tämänkaltaisilla visioilla on kuitenkin ansionsa, koska ne esittävät kokonaisvaltaisen kehitysnäkymän.

Näkymää voi sitten kukin edistää tai vastustaa.

Tai vaikka pohtia uudella visiolla, miltä näyttäisi kun SkyNet ottaisi haltuunsa CeNSEn. =)a.

HP on kehittämässä nuppineulanpään kokoisia sensoreita, joita voitaisiin ripotella ympäri maapallon.

Vaan kuka ja mihin käyttäisi kaiken sensorien keräämän tiedon?

Kolumnisti on verkkokäytettävyyssuunnittelija ja verkkomaailman ilmiöiden tutkija. Hän on käyttänyt ­internetiä vuodesta 1987. Sähköpostia voi lähettää osoitteella kari@mikrobitti.fi.

42

toukokuu 2011

Liikkuvaa kuvaa iPadilla ja iPhonella

Videokuvaa iLaitteesta?

Sopivilla ohjelmilla ja palveluilla liikkuvasta kuvasta päästään nauttimaan vaivattomasti ja monipuolisesti myös Applen mobiililaitteilla.

Teksti: Osku Kannisto

4 4

toukokuu 2011

Kuvat: Valmistajat

O

stopäätös hyvin toimivan puhelimen ja näppärästi mukana kulkevan tablet-laitteen suhteen tehdään tällä hetkellä usein Applen laitteiden hyväksi.

Monia käyttäjiä kuitenkin askarruttaa, mihin kaikkeen iPad oikeastaan taipuu. Kevyt nettisurffailu, sähköpostien lukeminen ja pikkuohjelmien käyttö ei todellakaan riitä kaikille. iPhone ja iPad sisältävät monia edistyksellisiä ominaisuuksia, joista tunnetuin on varmasti erinomainen kosketuksella

toimiva käyttöliittymä. Molempien laitteiden näytöt ovat todella laadukkaita. Ipspaneeliin perustuvat näytöt toistavat värit ja ääripäiden sävyt kiitettävästi. Kannettaviin tietokoneisiin verrattuna niissä on myös laajempi katselukulma, joka sopii erinomaisesti videoiden katseluun.

Tuki ja sen puute Valitettavasti iPad, iPhone ja iPod Touch eivät tue eri videoformaatteja monipuolisempien laitteiden tavoin. Muuten näppä-

Sopivilla ohjelmilla iPad valjastuu viihdekeskukseksi, josta on iloa kotona ja reissussa.

BooxTV tarjoaa iPadille kaikki kotimaiset ilmaisohjelmat tallennuspalveluna. Artikkelin kirjoitushetkellä ohjelma ja kuukauden kokeilu oli ilmaista ja kuvanlaatu hyvä. Ohjelma toimii streamauspalveluna suoraan netistä.

Tv-ohjelmien katselu iPadilla on erittäin helppoa, jos kodin Macista löytyy eyeTV-digiviritin.

Televisio-ohjelmat tilauspalveluilla Ylivoimaisesti mukavin tapa nauttia kotimaisten tv-kanavien ohjelmista on erillisen tilauspalvelun käyttö. Suomessa tunnetuin tvpalvelu on TVkaista, joka tarjoaa maksuttomien tv-kanavien koko ohjelmiston kuukausimaksua vastaan. Käytännössä palvelu tekee iPadista tallentavalla digiboksilla varustetun television. TVkaista toimii suoraan myös iPadin ja iPhonen Safari-selaimella.

Toimivampaan TVkaistan hyödyntämiseen tarjolla on erikseen sekä iPadille että iPhonelle räätälöidyt versiot palvelusta.

Perusversion streamaus-palvelun lisäksi nämä noin 10 euron ohjelmat tarjoavat kosketusnäytölle optimoidun käyttöliittymän.

Mielenkiintoisempaa on kuitenkin mahdollisuus ohjelmien latauk-

seen laitteen muistiin, jolloin niitä voi katsella ilman verkkoyhteyttä.

Suoratoiston käyttö edellyttää wlan-yhteyttä, mutta latausten avulla ohjelmia voi tarpeen tullen seurata myös 3g-verkon kautta.

Uudempana vastaavana palveluna on tarjolla kotimainen booxTV. Sen käyttö muistuttaa hyvin pitkälti TVkaistaa. Isoimpana erona on, että booxTV:ssä on valittava, mitä kanavia haluaa tallentaa eikä tallenteita voi ladata. Mikään ei kuitenkaan estä valitsemasta kaikkia ilmaiskanavia tallennukseen. Käyttöliittymä ei ole aivan yhtä hiottu, eikä kuvanlaadulle ole yhtä monipuolisia optimointimahdollisuuksia kuin TVkaistassa. Käytännössä palvelu toimi tyydyttävästi wlanissa, mutta kuva pätki hieman.

Teräväpiirtokuvan katselu wlanin yli streamaten ei tuota ongelmia iPadin ja Plex-ohjelman käyttäjälle.

ristä laitteista puuttuu tuki Flash-videoille, mikä estää monien videosivujen katselun suoraan laitteiden selaimilla. Ilman virityksiä videoiden katselussa on turvauduttava muihin videoformaatteihin tukeutuviin sivuihin tai koodattava omat videot laitteiden tukemiin muotoihin.

Suurimmat ongelmat selainta käytettäessä tulevat vastaan kotimaisten tv-kanavien ohjelmapalveluista. Flashiin perustuvat Ylen Areena ja Nelosen ruutu.fi eivät toimi iPadin tai iPhonen selaimella lainkaan.

Samaan toimimattomuuteen törmätään myös Microsoftin Silverlightilla toteutetuilla Mtv3:n katsomo.fi-sivuilla. Selaimen kautta on kuitenkin mahdollista seurata monia ulkomaalaisia videopalveluita, kuten suosittua Vimeota.

Ratkaisuja kotimaisten tv-ohjelmien katseluun on kuitenkin tarjolla. Helpoimmin Ylen ohjelmia päästään katsomaan App storesta löytyvällä ilmaisella iPhonelle kehitetyllä pikkuohjelmalla. Ohjelma toimii myös iPadilla, mutta käyttöliittymä ja

Suosittu kotimaisten televisio-ohjelmien tallennuspalvelu toimii iPadilla ja iPhonella omalla sovelluksellaan, jolla ohjelmia voi ladata katsottavaksi myös laitteiden sisäiseen muistiin.

toukokuu 2011

45

Liikkuvaa kuvaa iPadilla ja iPhonella

Ulos kotiverkosta Suoratoisto on ainakin teoriassa mahdollista myös kodin ulkopuolella. Käytännössä on vain osattava avata oman palomuurin portit, jotta kotiverkossa toimivat laitteet näkyvät ulkomaailmaan. Streamattavan kuvan laatu riippuu suuresti oman internetyhteyden lähetyskaistan nopeudesta. Ongelmaksi lähetyskaista ei nouse pienellä iPhonen kuvaruudulla, mutta iPadilla kuva saattaa palikoitua pahasti.

Edellä mainittujen ohjelmien lisäksi mielenkiintoinen tuote on Slingbox Pro HD. Slingbox kytketään kiinni kodin

digiboksiin ja kuva saadaan sen välityksellä verkkoon katsottavaksi. Digiboksin eteen viritettävien lähettimien avulla digiboksia voidaan ohjastaa suoraan etäkäyttöliittymästä. Näin ainakin teoriassa omia tv-kanavia, mukaan lukien maksukanavat, on mahdollista seurata mistäpäin maailmaa tahansa.

Ennen laitteen hankintaa kannattaa kuitenkin varmistaa Slingboxin tuki omalle digiboksille. Ilman tukea etäkäyttö ei ole täysipainoisesti mahdollista ja on tyydyttävä vain digiboksiin päälle jätetyn kanavan katseluun.

katsottavat ohjelmat on optimoitu iPhone 3:n ja iPod Touchin tarkkuudelle, joten ne näkyvät iPadilla pieninä. Näkymä on tosin mahdollista suurentaa kaksinkertaiseksi, jolloin ruudun ala saadaan hyödynnettyä paremmin, mutta tarkkuus kärsii.

Videot aina mukana Omat tietokoneelta löytyvät videot on mahdollista siirtää Applen laitteille, kunhan ne ovat iPadin tai iPhonen hyväksymässä muodossa. Erillisiin mediatoistimiin verrattuna Applen laitteiden tiedostotuki on suppea.

Käytännössä edes vähät, Itunesin hyväksymät videot eivät usein toimi ilman uudelleenkoodausta. Laitteet eivät tue tunnettuja divx- ja mkv-tiedostoja eikä videokameroilla kuvattuja tallenteita.

Vastaukseksi videoiden toimimattomuuteen on mahdollista hankkia suoraan laitteelle perustoistinta monipuolisempi vaihtoehto tai koodata videot ymmärrettävään muotoon. Yksi vaihtoehto videoiden suoraan katseluun iPadilla on App storesta löytyvä kahden euron Movie Player. Kokeiluissa se pyöritti suoraan iTunesista oh46

toukokuu 2011

IPhonella tv-ohjelmat näkyvät, jos kotitaloudesta löytyy Mac yhdistettynä eyeTVvirittimeen.

Slingboxin katselu onnistuu sekä iPhonella että iPadilla noin 25 euron hintaisen ohjelman avulla. Toimiessaan yhdistelmä sopii erinomaisesti paljon reissaaville ihmisille, jotka haluavat katsella omia kanaviaan.

jelmalle ladatut xvid-videot jopa irrallisten tekstitysten kanssa. Teräväpiirtovideoilla iPadin teho ei kuitenkaan riittänyt, vaan ne nykivät pahasti.

Helpoin ja varmin tapa omien videoiden katseluun on videoiden uudelleenkoodaus. Koodaus onnistuu suoraan iTunesissa sen tukemien videoiden osalta. Mkv- ja avi-tiedostojen kanssa on käytettävä muita vaihtoehtoja. Tehtävään sopivia ohjelmia löytyy kaikille käyttöjärjestelmille.

Yksi nopeimmista uudelleenkoodaukseen soveltuvista vaihtoehdoista Mac-puolella on Elgaton turbo.264 HD. Ohjelman mukana tulee usb-liitäntään kytkettävä kiihdytin, jonka avulla koodaus sujuu huomattavasti pelkkää suoritinkäyttöä nopeammin. Ohjelma ansaitsee kiitosta helppokäyttöisyydestään ja suoriutui lisäksi tehtävästään mainiosti kaikilla testivideoilla.

Irrallisia tekstityksiä ohjelma ei kuitenkaan videoihin osannut lisätä.

Suoratoistoa kotiverkossa Kolmas varteen otettava vaihtoehto videoiden katselussa on streamata videot suoraan

Plex Media Managerin kautta kaikki Macille ladatut videot saadaan näkymään kotiverkossa oleville iPadeille ja iPhoneille. Ohjelmisto streamaa katseltavat videot laitteiden ymmärtämässä muodossa suoraan näytölle.

Elgaton usb-väylään asennettava kiihdytin ja ohjelmisto helpottavat eri formaateissa olevien videoiden koodausta suoraan iPadiin tai iPhoneen sopivaksi. Ohjelmiston käyttö on äärimmäisen helppoa ja koodatut videot ilmestyvät suoraan iTunesin kirjastoon soittimelle siirtoa varten.

Elgaton eyeTV on usb-väylään liitettävä hybridiviritin Mac-tietokoneisiin. Sen avulla tv-ohjelmia voidaan siirtää langattomassa verkossa myös iPadille ja iPhonelle.

Yle Areenan ohjelmat eivät toimi Applen kannettavilla laitteilla suoraan websivuilta.

IPhonelle on kuitenkin tarjolla oma, ilmainen ohjelmisto, jonka kautta ohjelmia päästää katsomaan näppärästi.

tietokoneelta mobiililaitteelle. Käytännössä idea toimii lähinnä kodin wlan-verkossa, jos kuvanlaadun halutaan pysyvän hyvänä.

Macin kanssa tv-ohjelmia voidaan lähettää suoraan EyeTV:n virittimen ja ohjelmiston kautta. Sekä iPadille että iPhonelle löytyy omat ohjelmistonsa katselua varten.

EyeTV:n etäohjastus toimi hämmästyttävän hyvin. Kuva tosin oli muutaman sekunnin varsinaista live-kuvaa perässä, mutta laatu vakuutti. Käyttöliittymä oli selkeä, mutta kanavanumerot poikkeavat normaaleista. Tallenteet eivät valitettavasti toistu suoraan, mutta niiden katseluun voi hyödyntää turbo.264:ää, joka on yhteensopiva EyeTV:n kanssa.

Tv:n katselun ohella myös muita videoita voidaan streamata verkon yli. Suositulle vlcvideotoistimelle on tarjolla omat stream clien-

tit. Macin käyttäjille on kuitenkin olemassa parempi ilmaisvaihtoehto Plex, jolle löytyy katseluohjelmat molemmille mobiililaitteille.

Valitettavasti itse pääohjelmaa ei ole toistaiseksi tarjolla muille käyttöjärjestelmille.

Plex muistuttaa ulkoasultaan mediaohjelmistoja. Streamausta varten mukana on palvelinohjelmisto, joka erottaa sen kilpailijoista. Mediakirjaston luominen ja ylläpito onnistuu pienen etsimisen jälkeen. Tiedostotuki on varsin kattava. Teräväpiirto mkvtiedostot toistuivat ongelmitta ilman erillistä uudelleenkoodausta wlanin yli. Käyttö on erittäin helppoa, joten sovellusta on helppo suositella kaikille Macin omistajille.

Sujuvasti videokäytössä

teet, joissa on oikeasti hyvälaatuinen näyttö, ovat edelleen varsin harvinaisia. Applen laitteet tarjoavat erinomaista kuvanlaatua, josta voi oikeasti nauttia reissussa.

Turhan toimimattomuuden manailun sijaan kannattaa tutustua vaihtoehtoihin, joilla videot saadaan näkyviin. Vaikka Apple on rajoittanut laitteidensa toimintaa valtavirran monipuolisuudesta, ei se estä laitteiden hyötykäyttöä tarvittaessa. Web-sivujen sijaan iPadilla ja iPhonella kannattaa turvautua App storesta löytyviin pikkuohjelmiin, joita on helppo käyttää. Kokemuksen jälkeen videokäyttö todennäköisesti alkaa kiinnostaa jo siinä määrin, että muutkin videot löytävät tiensä mukaan matkaan.

Sekä iPad että iPhone soveltuvat videokäyttöön monipuolisesti. Mukana kulkevat laittoukokuu 2011

47

Sosiaalisen median stressitesti

”Voiko tämän näyttää

julkisesti?”

Tunnetko sosiaalisen median eli somen kirjoittamattomat pelisäännöt? Virtuaalimaailmassa kaveeraaminen poikkeaa perinteisestä, ja työ- ja yksityisroolit pyrkivät sekoittumaan keskenään. Millainen käytös ärsyttää, miten korjataan virheet, milloin ei ole sopivaa twiitata ja millaiset kuvat on parempi jättää julkaisematta?

Teksti: Pasi Kivioja

48

Kuvat: Petri Rotsten

toukokuu 2011

S

osiaalista mediaa lähestytään usein uhkakuvien kautta. Niin tässäkin jutussa, mutta tarkoitus ei ole pelotella vaan lempeästi opastaa oikeisiin toimintatapoihin, joita ei koulussa opetettu.

Somen ansioksi voi laskea sen, että se nopeuttaa ja parantaa tiedonkulkua sekä madaltaa yhteydenottamisen kynnystä. Koskaan aikaisemmin emme ole näin helposti voineet luoda ja tavoittaa yhtä suurta henkilökohtaista ihmisverkostoa.

”Tuntemattomia ei pyydetä eikä hyväksytä FB-kavereiksi”

Joukkoälyn voima voi olla huimaava pienissä ja suurissa aivomyrskyissä. Somesta saa vertaiskokemuksia, eikä siellä tarvitse olla koskaan yksin.

Parhaimmillaan se johtaa uusiin ihmissuhteisiin.

Yrityksiä some tekee läpinäkyväksi ja luo taitavasti sovellettuna mielikuvaa nykyaikaisesta, vuorovaikutteisesta toiminnasta.

Sosiaalisessa mediassa kannattaa tehdä rohkeasti kokeiluja. Turhan kuohunnan välttämiseksi on kuitenkin hyvä tunnistaa muutamia sosiaalisen median kirjoittamattomia pelisääntöjä.

Mistä tunnet sä ystävän?

Aloittelijan suurin virhe on kuvitella, että tosielämän tuttavuus oikeuttaisi automaattisesti Facebookkaveruuteen. Ei se niin mene.

Kiusallisia tilanteita voi seurata, jos kaveripyynnön esittäjän ja kohteen välillä on esimiessuhde, opetuksellinen tai hoidollinen suhde, sukulaisuussuhde, huoltajuussuhde tai muuten vain suhde. Onko työntekijällä varaa kieltäytyä, jos pomo pyytää FB-kaverikseen? Tarvitseeko aikuisen lapsen huolia äitiänsä urkkimaan tekemisiään FB:ssa? Kuka jaksaa seurata pariskuntien lepertelyä tai riitelyä toistensa seinillä?

Onneksi FB:n kehitys on kulkenut ainakin yhdessä asiassa parempaan suuntaan: kaikkea ei tarvitse julkaista kaikille vaan kavereita voi ryhmitellä erilaisille julkaisulistoille. Työkaverit, sukulaiset, eksät ja nyksät voi panna omiin pilttuisiinsa.

Joitakuita johtaa harhaan myös se, että Facebookin automatiikka suosittelee ystäviksi tuntemattomia henkilöitä, joiden kanssa käyttäjällä on yhteisiä tuttuja. Älä hyvä ihminen tee sitä!

Sääntö numero yksi: tuntemattomia ei pyydetä eikä hyväksytä FB-kavereiksi.

Kannattaa myös tiedostaa, että ihmisillä on erilaisia kriteereitä uusien kavereiden hyväksynnälle.

Jotkut hyväksyvät kaikki. Toinen ääripää päästää sisäpiiriinsä vain kaikkein lähimmät tosielämän ystävät.

Joten jos saat pakit, eikä sinua huolita FB-kaveriksi, älä suotta loukkaannu.

Oletko Jekyll vai Hyde?

Robert Louis Stevensonin klassikkokirjassa riehui Lontoossa sekopää, paholaismainen herra Hyde. Hän oli arvostetun tohtori Jekyllin riehakas sivupersoona.

Samanlaista problematiikkaa on työminän ja siviiliminän erottamisessa Facebookissa, ja sama pätee myös muualla sosiaalisessa mediassa. Olenko sosiaalisessa mediassa yritykseni edustaja myös vapaa-ajalla? Eikö Suomessa ole perustuslaillinen sananvapaus?

Ei ole.

Vaikka itse kuvittelisin päivittäväni statuksiani puhtaasti yksityishenkilönä, joku muu on toista mieltä, jos päästelen suustani sammakoita tai arvostelen työnantajaani. Huonoista pomoista on iät ja ajat naristu työpaikan kahvipöydässä, mutta niin sanottu lojaliteettivelvollisuus estää tekemästä saman sosiaalisessa mediassa.

Facebookin erottaa kahvipöydästä se, että sosiaalisessa mediassa avautumisestasi jää kirjallinen todiste, jonka reipas työkaverisi printtaa ja kiikuttaa esimiehellesi. Sitten sinä saat potkut.

Lisäksi työasioista puhumista rajoittaa liike- ja ammattisalaisuuksien ilmaisemiskielto.

Henkilökohtaisista asioista puhumista taas toppuuttelee perisuomalainen itsensä nolaamisen pelko ja tarve suojella omaa yksityisyyttä.

PUNNITSE KAVERUUTTA! Puolet Facebookissa olevista opettajista on saanut kaveripyynnön oppilaaltaan. Heistä 40 prosenttia ottaa oppilaan kaverikseen. Opetusalan ammattijärjestön mukaan henkilökohtaisten asioiden käsittely FB:ssä saattaa vaarantaa opettajan auktoriteettiaseman tai oppilaiden tasavertaisen kohtelun.

(Opettaja-lehden kysely 2009).

toukokuu 2011

49

Sosiaalisen median stressitesti

”Stressitesti: miltä tämä näyttäisi iltapäivälehden lööpissä” Bloggaajan stressitesti Lipsahtiko blogipostaus keskeneräisenä julki? Vai tuliko blogattua turhan kärjekkäästi ja nyt kaduttaa?

Pienet virheet voi aina yrittää korjata huomaamattomasti, mutta maastapakoa kannattaa harkita, jos olet merkittävässä asemassa ja munauksesi on vakava. Sen minkä kerran julkaiset, sen julkaiset – se on siellä ja pysyy. Opi elämään sen kanssa.

Aikaa korjaamiseen on vähän. Julkaisunappulan painamisen jälkeen uudesta postauksesta lähtee heti RSS-syötteellä tieto kaikille blogia seuraaville. Nopeimmat lukijat kopioivat ja kierrättävät epäonnista tuotostasi ympäri internetiä.

Mitä pitempään tekstit ja kuvat ehtivät olla sivulla, sitä todennäköisemmin myös hakurobotit levittävät niitä eteenpäin. Vaikka sivun poistaisi myöhemmin kokonaan, sen voi kaivaa esille Googlen välimuistista ja Archive.orgista vielä vuosien perästäkin.

50

toukokuu 2011

Siispä bloggauksenkin perussääntö on, että kannattaa kirjoittaa vain sellaista, minkä takana pystyy varmasti seisomaan. Jos ryhtyy arvostelemaan muita, on hyvä perehtyä siihen, mitä laki sanoo kunnianloukkauksesta. Blogissa julkaistu asia voi täyttää myös törkeän kunnianloukkauksen tunnusmerkit, jos valheellinen tieto tai vihjaus on saatettu lukuisten ihmisten saataville.

Julkkisbloggaaja tai ihan tavallinen tallaajakin voi tehdä jokaiselle lauseelleen stressitestin: miltä tämä näyttäisi iltapäivälehden lööpissä asiayhteydestään irrotettuna?

Toinen sääntö on, että virheensä on syytä myöntää auliisti ja ottaa nöyrä asenne palautteeseen. Ainakaan virheitään ei pidä peitellä ja vähätellä.

ÄLÄ HAUKU! Palvelualan ammattiliiton (PAM) tietoon oli tullut tammikuuhun 2011 mennessä lähes 20 tapausta, joissa työsuhde oli joko irtisanottu tai purettu sosiaaliseen mediaan kirjoittelun vuoksi. Kaupan myyjä tai ravintolan tarjoilija oli haukkunut sosiaalisissa yhteisöissä esimiestään, työpaikkansa tuotteita tai työskentelyoloja. Ainakaan osassa tapauksista perusteluita irtisanomiselle ei olisi PAM:n mielestä ollut.

(STT 9.1.2011).

Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen on sisältörikos, jossa rikos tehdään saattamalla tietoa julkisuuteen. Tässä tarkoitetaan sellaisia toisen yksityiselämään kuuluvia tietoja ja kuvia, joiden levittäminen voi aiheuttaa hänelle kärsimystä. Rangaistukseksi on säädetty sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Tunnistatko itsesi? Hae apua!

15 ärsyttävintä kaverityyppiä

Profiilikuvanarsisti

Naamojen keräilijä

1 Vaihtelee naamakuvaansa viikoittain tai jopa päivittäin. Mikä hänellä on hätänä?

Huomionkipeys ja ehkäpä kovin vähän sanottavaa, mutta profiilikuvan vaihdolla pääsee muiden uutissyötteeseen. Kaipaa kannustavaa palautetta ulkomuodostaan.

9 Ei se laatu vaan määrä – olet yksi hänen miljoonasta ”kaveristaan”. Jokainen vastaantulija saa tältä tyypiltä kaveripyynnön.

Vihjailija

Kerjää muilta huomiota ja myötätuntoa hämärillä päivityksillään (”Miten voi ihmiselle käydä näin!?”), joiden tarkoitus on saada muut utelemaan lisätietoja.

10

Pelimies tai -nainen

11 Kutsuu sinut mukaan Mafiasotiin ynnä muihin joutaviin virtuaalileikkeihin. Täyttää uutissyötteesi Farm Ville -tapahtumillaan.

Puffipelle

Tykkäysautomaatti Tykkää kiusallisuuteen asti kaikesta, mitä teet.

Saattaa olla myös ko m m e n tt i a u t o maatti. On vastatykkäyksen puutteessa, ehkä myös halipulassa, joten pidä varasi.

2

Yltiöpositivisti

”Loistavaa maanantaiaamua!!!!!!

Tästä se fantastinen päivä taas lähtee!!!!! : ))))” Sovitaanko nyt tässä, että huutomerkkiä käytetään vain, jos taivas putoaa ja silloinkin yksi huutomerkki riittää.

Hymiöt ovat turhia.

ADHD-päivittäjä

5 Päivittää monta kertaa tunnissa koko valveillaolonsa ajan. Turha niitä on kommentoida, sillä kommentin kirjoittamisen aikana on tullut jo pari kolme uutta päivitystä.

Muiden statuksiin huutelija

Salaseinän ylläpitäjä

6 Kuulut hänen FB-kavereihinsa muttet kuitenkaan armoitettuun sisäpiiriin, joka näkee seinän ja pystyy kommentoimaan statuksia. Herää kysymys, mihin tarvitset tällaista kaveria?

3

Vaikertaja

4 Vaeltaa ikuisessa pimeydessä: elämä on yhtä särkyä, kolotusta ja ketutusta. Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!

Mainostaa vain omaa työtänsä tai firmansa tuotteita. Ei varsinaisesti kaipaa kritiikkiä.

12

Vaikka kaverit ärsyttäisivätkin tekemisillään tai mielipiteillään, on turha aiheuttaa pahaa mieltä purnaamalla asiasta heidän statuksissaan. Parempi jättää jutut omaan arvoonsa tai piilottaa kyseisen kaverin päivitykset.

13

Avautuja

7 Stalkkerin vastakohta. Sulostuttaa puolituttujen elämää liian tarkoilla yksityiskohdilla omasta elämästään.

Raportoi jopa wcistuntonsa.

Vauvapäivittäjä

14 Jakaa puklut, kakkavaipat ja korvatulehdukset kaikkien kanssa, eikä kirjoita juuri muusta.

Stalkkeri

Sporttielvis

8 Selostaa juurta jaksain rystylyöntiensä onnistumisen ja analysoi systemaattisesti peliensä kulun. Julkaisee Heiaheiasovelluksella kaikkien kadehtittavaksi, miten on tälläkin viikolla urheillut 15 tuntia.

Kaverilistallasi majaileva mykkä tarkkailija, jonka olemassaolon unohdat ajan myötä. Livenä tavatessa hän tietää kuitenkin sinusta yhtä sun toista.

15

toukokuu 2011

51

Sosiaalisen median stressitesti

Näin karsinoit kaverisi Voit määritellä, miten laajaan jakeluun viestisi menevät FB:ssä. Tällöin myös kaveripyyntöjen hyväksyminen helpottuu, kun on valmiiksi miettinyt yksityisyytensä rajat.

Näin käytät kaverilistaa:

Bilekuvat nettiin… not!

Kukapa ei ilahtuisi, kun kaveri ilmoittaa: ”Hei, mä laitoin Faceen meidän bilekuvat ja aamuyöstä allasosastolla kuvatun videon YouTubeen”.

Kiitos, ystävä.

Tietysti kuviin on tagattu kavereiden nimet, jotta myös kavereiden kaverit näkevät, miten hauskaa kaikilla on ollut. Kotibilekuvien julkaisu onkin ok, jos jokaiselta kuvissa tai videoissa näkyvältä on kysytty suostumus. Harvemmin on kysytty.

Kuvaustilanteessa kannattaa olla tietoinen, missä saa kuvata. Sosiaalinen mediakin on media, ja laki koskee siellä yksityishenkilöitä siinä missä ammattikuvaajiakin.

Kauppakeskuksen, torin ja ravintolan kaltaisella julkisella paikalla kuvaaminen on sallittua, myös ihmisten kuvaaminen. Kuvaa ei kuitenkaan saa julkaista sellaisessa yhteydessä, jossa se loukkaa kuvattavan yksityisyyttä.

Yksityisissä tiloissa ja julkisten tilojen yleisöltä suljetuissa osissa (esim. vessat ja pukuhuoneet) kuvaaminen on kiellettyä ilman lupaa. Lehtikuvaajat tietävät, että yksityishenkilön kotitaloa saa kuvata tontin rajojen ulkopuolelta, mutta tontille ei saa mennä eikä talon sisällä olevaa ihmistä saa kuvata ilman lupaa. Jos näin tekee, syyllistyy ­salakatseluun.

Klikkaa etusivulta Kaverit, sitten Muokkaa

1 kavereita ja Luo lista.

Anna listalle nimi, esimerkiksi Työkaverit, ja valitse naamavalikosta siihen kuuluvat henkilöt. Lopuksi klikkaa Luo lista.

2

3 Seuraavan kerran, kun teet kaveripyynnön

tai vastaat sellaiseen, voit valita, mille listalle kaverisi sijoitat. Sama kaveri voi olla useammilla listoilla.

suuden olevan luonteeltaan taustakeskustelua eli off-the-record. Silloin salissa on yleensä yksi tai kaksi propellihattua, jotka jäykistyvät paikoilleen, sulkevat vaivihkaa läppärinsä ja vilkuilevat, huomasiko ­kukaan, että kaikki meni jo Twitteriin.

Vaikka Twitter lienee nykyisistä tiedotusvälineistä nopein, sen käyttäjien on hyvä muistaa, että keskusteluilla ja niiden julkisuudella on pelisääntönsä.

Kaikkea ei vain voi twiitata.

Tällaisissa tilaisuuksissa on hyvä tapa itse varmistaa etukäteen, voiko keskustelun raportoida Twitteriin.

Jotkut seminaarijärjestäjät ovat jo oivaltaneet, että tilaisuuksiin kannattaa kutsua twiittaajia, ja Twitterkeskusteluissa esiinnousseita kommentteja voidaan hyödyntää reaaliaikaisesti itse tilaisuudessa.

”Eikö Suomessa ole perustuslaillinen sananvapaus?”

Älä hätiköi, twiittaaja Tyypillinen tilanne monissa yleisötilaisuuksissa ja seminaareissa on nykyisin sellainen, että jossakin vaiheessa puheenpitäjä tulee maininneeksi tilai-

Lukemattomia some-palveluita Sosiaalinen media on paljon muutakin kuin pelkkä Facebook. Someen kuuluu muun muassa Deliciousin kaltaisia linkkien ja uutisten jakopalveluita, lukuisia blogipalveluita sekä Twitterin ja Qaikun kaltaisia mikroblogipalveluita. YouTube, Vimeo ja Flickr edustavat videoiden ja kuvien jakelupalveluiden kärkeä.

Wikipedia ei ole ainoa joukkoälyä hyödyntävä wikipalvelu, vaan vastaavia löytyy lukemattomia erilaisista teemoista.

Paikkatietoon perustuvat yhteisölliset palvelut kuten Facebook Places, Foursquare ja Gowalla ovat

52

toukokuu 2011

tulevaisuuden kehittyvä trendi, jossa on myös merkittävää kaupallista potentiaalia.

Facebook on sosiaalisen median suosituin yhteisöpalvelu yli 600 miljoonalla käyttäjällään. Muita tunnettuja ovat esimerkiksi MySpace, Suomi24, IRC-galleria, LinkedIn, kuntoiluun keskittynyt HeiaHeia ja latinalaisessa Amerikassa nuorten suosima Orkut. Jännittävän kuuloisen nimensä se on saanut tekijältään Orkut Büyükkökteniltä.

Virtuaalimaailmoista tunnetuin on Second Life.

Voit määritellä omien julkaisujesi jakelun painamalla lukon kuvaa statuskentän oikeassa alareunassa. Klikkaamalla Muokkaa kohdassa Mukautettu pääset valitsemaan, kenelle postaus näytetään ja keneltä se piilotetaan. Kun valitset Tietyt henkilöt julkaisusi kohteeksi, voit kirjoittaa avautuvaan kenttään haluamasi kaverilistan tai yksittäisen kaverin nimen. Vastaavasti julkaisun voi piilottaa kokonaiselta kaverilistalta.

4

5 Tarkista listojesi kokoonpanot säännölli-

sesti, sillä joskus kavereita puuttuu listoilta tai heitä on väärissä paikoissa. Tähän on syynä joko oma sähläyksesi tai FB:n epävakaa toiminta.

6 Tietyn henkilön päivitysten näkyvyyden

voi piilottaa painamalla uutissyötteessä ruksia kyseisen henkilön kirjoituksen oikeassa yläreunassa ja valitsemalla Piilota kaikki käyttäjältä x. Piilotuksen voit myöhemmin poistaa uutissyötesivun alareunasta löytyvällä Muokkaa asetuksia -toiminnolla. Ärsyttävän sovelluksen spammauksen voit torjua painamalla uutissyötteessä ruksia kyseisen julkaisun oikeassa yläreunassa ja piilottamalla sovelluksen julkaisut.

7

Bitti-ihmisiä

@mikrobitti.fi

Naama haluaa pelitähdeksi Etelä-Koreaan 18-vuotias Santeri Lahtinen tienaa elantonsa Starcraft II -tietokonepelillä.

”Starcraft I oli Etelä-Koreassa kansallisurheilu, ja parhaat pelaajat olivat kuin filmitähtiä. Heillä oli fanilaumat ja ihan sairaasti rahaa. Siellä pelaajilla on yleensä treenikämpät, joissa he harjoittelevat yhdessä. Joku päivä olisi kiva lähteä, koska siellä kehittyisi pelaajana. Uskon, että olen tarpeeksi hyvä, kun joku vain lähettäisi minut.”

Mitä teet, kun peli ei huvita? ”Olen kilpaillut pienestä pitäen veljeäni Tuomasta vastaan tietokone- ja pleikkaripeleissä. Pitää aina pelata ensisijaisesti omaksi huvikseen. Sitten vasta tulevat muut seikat. Välillä se hämärtyy. Joskus ei huvita pelata ja silloin tulee olo, että pelaaminen on pakko. Paras lääke siihen on, ettei pelaa vähään aikaan.”

18-vuotias kaveri takoo rahaa pelaamalla tietokonetta, ja fanit hehkuttavat vieressä. Miten pidät huolen, ettei kovalevy kuumene liikaa? ”Sen huomaa niin nopeasti, kun nousee hattuun. Jos ei pysy jalat maassa, pelin tason alkaa huonontua.

Ajattelee, että mä olen niin hyvä, etten nyt jaksa treenata. Muut tulevat heti takaapäin lähemmäksi omaa tasoa.”

Mihin menet ensimmäisenä netissä? ”Kirjaudun Meseen ja Irkkiin ja menen kilpapelailusivuille lukemaan uutisia. Oikeat uutiset katson Iltalehden ja Helsingin Sanomien sivulta.”

Roiskeläppäpitsa kokiksen kanssa vai salaatti?

Teksti: Riku Jokinen

Kuva: Jarmo Österman

R

ynnäköit ammatiksesi mariineja vastaan, voimistat itseäsi energiakilvillä ja mutatoidut banelingpommeiksi. Millaista oli töissä tänään?

”Pelaan kuudesta kymmeneen tuntia päivässä. Herään kahdeltatoista tai myöhemmin. Aamutoimien jälkeen avaan koneen ja alan pelata. Jotkut päivät pelkästään treenaan, joskus on turnauksia netissä ja pelaan niitä.”

Lyökö peli leiville? ”Kun Starcraft II julkaistiin viime kesänä, tiesin heti, että aion olla paras tässä pelissä. Sen jälkeen olen voittanut turnauksissa ainakin 20000 euroa. Lisäksi

Santeri Lahtinen harjoittelee yleensä kotonaan, mutta käy myös pelaamassa Level7pelipaikassa Helsingin Kaisaniemessä.

helmikuun lopussa vaihdoin pelitallia, koska sain paremman palkan.”

Mitä aiot tehdä isona? ”Jos pelaamista ei lasketa, minulla ei ole suurta suunnitelmaa tai ajatusta siitä, mitä opiskelisin. Aion pelata niin kauan, kun pystyn. Toivottavasti tulevaisuudessa peliala kehittyy ja sponsoreilta tulee lisää rahaa ja pelaajat saavat lisää palkkaa.”

Olit ehdolla vuoden 2010 parhaaksi ei-korealaiseksi Starcraft-pelaajaksi. Aiotko kokeilla joku päivä onneasi Etelä-Koreassa?

”Minulla ei ole mitään roiskeläppä-limu-energiajuoma-ruokavaliota. Syön aika terveellisesti ja urheilenkin jonkin verran. Turnauspäivien ruokavalio ei poikkea muista päivistä. Kofeiinijuomat eivät tosin ole hyviä pelaamisen kannalta, koska tulee levoton olo.”

Minkä härvelin ottaisit mukaan autiolle saarelle? ”Varmaan tietokoneen tai limukoneen.”

Mitä teet, kun olet offline, eli kun kännykkäverkko on kaatunut eikä töpselistä tule sähköä? ”Luen kirjaa tai käyn baarissa. Viimeksi luin englanninkielisen kirjan Normandian maihinnoususta. Tykkään historiasta ja se on lempiaineeni koulussa.”

Santeri ”Naama” Lahtinen Syntynyt 13. lokakuuta 1992. Asuu vanhempiensa luona Helsingin Mellunmäessä.

Pelaa ammatikseen Starcraft II -strategiapeliä. Tulot muodostuvat ranskalaisen Virus-pelitallin maksamista palkoista ja turnauspalkinnoista.

Käy työn ohessa Eiran aikuislukiota. Aikoo ylioppilaaksi ensi vuonna.

Lahtisella on kaksi veljeä, joista isoveli Tuomas ”Seinis” Lahtinen saa myös tuloja Starcraftin pelaamisesta.

Keksi lempinimen Naama itse 14-vuotiaana. Alkuperäinen muoto oli Naamahauki.

toukokuu 2011

53

1. osa: Videokuvauksen alkeet ja vinkit 2. osa: Kuvatun materiaalin editointi

Hyvästä paremmaksi e 1

3

5 4

toukokuu 2011

2

si editoimalla

Kuvattu video-otos on hyvin harvoin sellaisenaan valmis. Itselle ja muille on miellyttävämpää näyttää materiaalia, joka on viimeistelty leikkaamalla oikeaan mittaan ja parhaassa tapauksessa myös tehostettu näyttäväksi kokonaisuudeksi.

Teksti: Olli-Pekka Komonen

Kuvat: Jarmo Österman, valmistajat

A

ikajanaan perustuva editointi on yleisin tapa leikata videoita. Monia kilpailevia tapoja on esitelty eri valmistajien ohjelmissa, mutta aidosti aikajanaa haastavaa ratkaisua ei ole vielä löytynyt.

Videoeditoinnin alkutaipaleella kannattaa varmistua aluksi, että kuvaa tarpeeksi lähdemateriaalia. Kannattaa ennemmin ­kuvata liian pitkiä otoksia tai liian monta ottoa.

Editointivaiheessa ylimääräiset on helppo karsia pois, mutta tyhjästä on paha nyhjäistä, jos otoksen perään olisikin tarvittu vielä pari sekuntia lisää näytettävää.

Käytämme esittelyssä numeron 1/2011 videoeditointiohjelmistovertailun voittajaa eli Magix Movie Edit pro 17 -sovellusta.

1

Esikatseluruudusta näkee, miltä lopullinen video näyttää.

Toiminnan nopeuttamiseksi voi esikatselukuvaa pitää hieman heikompilaatuisena kuin lopullinen tuotos on. Ruudun alalaidasta löytyvät ohjaimet, joilla projektissa voi siirtyä eteen- ja taaksepäin, sekä punainen REC-painike, jonka avulla uutta materiaalia voi tuoda erilaisista kameroista tai kaappauslaitteista.

2

Tiedosto/tehosteselain. Tiedostoselaimen puolelta voi vetää videoita, ääntä tai kuvia aikajanalle editoitavaksi. Tehosteselaimessa taas valitaan haluttu efekti, esimerkiksi kuvan rajaus, nopeus, kirkkaus/kontrasti tai muu vastaava. Tehosteen asetuksien säädöt näkyvät reaaliajassa esikatseluruudussa.

3

Aikajana. Eri lähdemateriaalit asetellaan aikajanalle peräkkäin ja allekkain. Työn alla on Grendel-yhtyeen musiikkivideo, jonka ääniraita näkyy kuvassa alimpana raidalla seitsemän.

Kuudes raita on jätetty tyhjäksi, mutta siitä ylöspäin seuraavat kaksi raitaa ovat maskeja, jotka tummentavat kuvan nurkkia.

Toisella raidalla on varsinainen videomateriaali, jossa on peräkkäin otoksia yhtyeen eri keikoilta, kolmosraidalla olisi näiden leikkeiden alkuperäinen äänimateriaali, mutta se on mykistetty, koska ääniraitana halutaan käyttää vain seitsemännen raidan cd-levyversiota. Ykkösraidalle on lisätty vielä hieman kohinaa tuomaan videoon rosoista tunnelmaa.

toukokuu 2011

55

2. osa: Kuvatun materiaalin editointi

Leikkaaminen

Teräväpiirtolaadulla kuvatusta videosta voi rajata käyttöön vain pienen osan, jos kohteena on pienen resoluution nettijulkaisu.

Suunnittelu kannattaa

Siirtymä otoksesta toiseen voidaan tehdä monella eri tapaa. Nykyiset editointiohjelmat tarjoavat jopa satoja erilaisia siirtymiä, mutta todellisuudessa niiden liiallinen käyttö ei ainakaan lisää katsojan nautintoa.

Omaksi iloksi eri siirtymien toimintoa kannattaa toki kokeilla. Kolmella yleisimmällä siirtymällä pärjää jo pitkälle. Käytetyin siirtymä on edelleen suora leikkaus, jossa yksinkertaisesti siirrytään otoksesta toiseen ilman sen kummempia maneereja.

Toinen käytetty tapa leikata otoksesta toiseen on ristihäive, jossa toinen kohtaus häipyy hitaasti pois ja uusi kuvakulma nousee samaa tahtia tilalle. Moni videokuvauksen kanssa ensi askeliaan ottava päätyy helposti leikkaamaan kaiken ristihäivettä käyttäen.

Sillä saa helposti hieman huonosti yhteensopivat kuvatkin leikattua yhteen.

Kolmas yksinkertainen leikkaus on thru black / color fade, jossa poistuva otos häivytetään ensin mustaan ja pimeästä nostetaan esille uusi kohtaus. Toinen vaihtoehto on käyttää valkoista. Nopeaa valkoiseen ja takaisin leikkaamista näkee esimerkiksi haastatteluissa, joissa on jouduttu poistamaan välistä haastattelijan kysymyksiä tai vastaajan takelteluja.

Oikeaa leikkausta oikeassa välissä oppii käyttämään harjoittelemalla. Selkeä pikku muistisääntö on, että häivyttämällä ilmennetään yleensä ajankulua. Esimerkiksi kahden ihmisen välistä nopeaa keskustelua olisi outoa leikata häivyttämällä tai mitenkään muuten kuin suorilla leikkauksilla.

Kannattaa pitää silmät avoinna televisiota ja elokuvia katsellessa ja miettiä välillä, miten ja miksi mikäkin leikkaus on tehty.

Videon tekemisen pitäisi olla prosessi, jossa otetaan alusta alkaen huomioon, mitä oikeastaan ollaan tekemässä. Hyvin suunniteltu on videoita käsiteltäessä enemmän kuin puoliksi tehty.

Lopullinen videoteos voi koostua esimerkiksi seuraavista elementeistä: videokuva, erillinen ääniraita, still-kuva ja tekstiraita.

Editointiohjelman tarkoituksena on yhdistää elementit sujuvaksi kokonaisuudeksi.

Periaatteessa samaan lopputulokseen pääsee millä tahansa ohjelmalla, rajoittuneempien kanssa joutuu vain miettimään enemmän, miten haluttuun lopputulokseen pääsee.

Leikkaaminen on taiteenlaji, josta on kirjoitettu lukuisia kirjoja. Hollywoodista haaveilevan kannattaa toki opiskella ala pohjamutia myöten, mutta alkuun taipaleella pääsee muutamalla yksinkertaisella säännöllä. Kuten niin monella muullakin taiteenalalla, säännöt on hyvä ensin tuntea, jotta niitä voi sitten rikkoa.

Äänet kuntoon Tahdistaminen Mikäli kuvatessa on tallennettu ääniraita erillisellä laitteella tai käytössä on ollut useita kameroita, pitää otokset tahdistaa eli synkronoida ennen leikkaamisen aloittamista. Ammattilaitteet synkronoidaan jo kuvaushetkellä, mutta kuluttajalaitteissa moinen ei ole edes mahdollista.

Helpoin tapa saada otokset samaan tahtiin on käyttää ääniraitaa. Kun kaikista laitteista on kytketty äänitys päälle, lyödään kädet yhteen, jolloin jokaiselle ääniraidalle tallentuu lyhyt ”piikki”, jonka mukaan on helppo säätää otokset kohdalleen.

Kohinanpoisto Monesti kuvaustilanteessa ääniraidalle tarttuu epätoivottua taustaääntä, esimerkiksi auton sisällä kuvatessa moottorin hurinaa tai sisätiloissa ilmastoinnin kohinaa.

Magixissa on tähän tilanteeseen erinomainen työkalu, johon pääsee käsiksi

56

toukokuu 2011

tuplaklikkaamalla ääniraitaa ja valitsemalla DeNoiser - > Advanced.

Kursorin tulee olla editoitavan leikkeen alussa ja ääniraidalla tulee olla alussa pelkästään taustakohinaa. Mikäli ääniraidalla on heti alussa puhetta tai muuta ääntä, voi sopivan kohdan etsiä keskeltä leikettä, katkaista sen tästä kohtaa ja aloittaa äänten siivous leikkauskohdan jälkeen. Painamalla Create noise sample luo Magix itselleen mallin, jonka se sitten kääntää negatiiviseksi ja yhdistää alkuperäiseen ääniraitaan. Näin kohina poistetaan negatiivisella kohinalla.

Mikäli ääniraidalla on vain puhetta, jätetään valinta kohtaan ”Optimize for voice”.

Noise level- ja Reduce noise -liukusäätimillä voi lisäksi hienosäätää kohinanpoistoa.

Kannattaa esikuunnella (Listen to removed noise only), jolloin on helppo hakea liukusäätimillä ne kohdat, joissa melusta poistuu mahdollisimman paljon, mutta halutut äänet eivät vielä kuulu poistetussa materiaalissa ollenkaan.

Värityökalulla saa korjattua kuvan vääristyneet sävyt, epäonnistuneen valkotasapainon tai punaiset silmät. Tai kuvan voi sävyttää yksisävyiseksi tai mustavalkoiseksi.

Kuvan perussäätöjä Kuvan sävyt saa kuntoon Color-tehosteella. Aivan aluksi kannattaa hakea White point -pipetillä kuvasta valkoinen alue, jonka jälkeen yleensä sävyt ovat jo lähellä oikeaa. Autocolor-valinta tuottaa joskus yllättävän hyviä tuloksia, joten sitä kannattaa aina kokeilla. Joskus tosin sillä saavutetut tulokset ovat lähinnä surkuhupaisia. Väriympyrällä kuvan yleissävyä voi muuttaa haluamakseen. Jos haluaa täysin yksisävyisen kuvan, tulee myös Saturation-valinta säätää nollaan.

Movement effects -valikon Section-toiminto on sekin usein tarpeen.

Teräväpiirtolaadulla kuvattu video, joka on tarkoitettu julkaistavaksi

Youtubessa, kestää mainiosti rajaamista. Kannattaakin yleensä kuvata mieluummin hieman liian laajaa kuin liian tiukkaa kuvaa. Rajausta voi säätää editoidessa tiukemmaksi, mutta pikseleitä on hankala lisätä kuvan reunoille, jos niitä ei kuvaustilanteessa ole tallennettu. Rotation/Mirrortehosteella kuvaa voi kiertää. Straighten horizon -ominaisuus on erittäin kätevä, jos kameran jalusta on sattunut lipsahtamaan vinoon. Toiminto suoristaa samaan aikaan horisontin ja zoomaa kuvan koko ruudulle sopivaksi.

3D-editointi

Yleisimpiä sääntöjä Aivan ensimmäiseksi on hyvä muistaa, etteivät samankokoiset kuvat leikkaudu nätisti. Jo kuvattaessa on syytä ottaa erilaisia otoksia, niin lähikuvaa, puolikuvaa kuin yleiskuvaakin. Lisäksi leikkauksien välissä kuvaussuunnan olisi suotavaa muuttua hieman, eli esimerkiksi suoraan edestä puolikuvana kuvatusta henkilöstä ei kannata leikata suoraan edestä kuvattuun puolikuvaan, vaan kuvakoon muuttumisen yhteydessä myös kameran suunnan tulisi muuttua esimerkiksi 45 asteen verran.

Toinen usein toistettu viisaus on suojaviiva ja sen ylittäminen. Hieman vaikeasti avautuvaa käsitettä ymmärtää parhaiten jääkiekko-ottelun kuvauksen kautta. Pelkistettynä ajatuksena kiekko-ottelussa kaikki kamerat ovat kaukalon samalla puolella ja kuvakulmasta toiseen siirryttäessä pelaajien kulkusuunta säilyy koko ajan samana.

Mikäli kesken kaiken leikattaisiin kaukalon toiselta puolelta tulevaan kuvaan, näyttäisi siltä kuin liikkeen suunta vaihtuisi salamana 180 astetta. ”Älä ylitä suojaviivaa”

tarkoittaa siis pohjimmiltaan kuvakulman pitämistä ”samalla puolella”, jottei katsoja sotkeudu täysin ruudun tapahtumista.

Käytettävien otosten pituus on makuasia. Toiset nauttivat pidempien otosten luomasta rauhallisesta kuvakerronnasta, toisten mielestä taas video on tylsyyden multihuipennus, jos otosten pituus on yli kolme sekuntia. Selkeää ohjetta sopivaan otoksen pituuteen ei ole. Kaikki riippuu siitä, millaisen tunnelman tuotokseensa haluaa. Käytännössä liian pitkiä otoksia on suositeltavaa välttää.

Nettijatkot Temppu ja kuinka se tehdään Nettijatkoilla opetamme pari helppoa trikkikuvaustemppua: taustan häivyttämisen ja useamman oton yhdistämisen yhteen kuvaan maskin avulla. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

Kolmiulotteisuus on jälleen kerran tulossa kovaa vauhtia ainakin elokuvateattereihin.

Kuluttajapuolellakin 3D-kuvaa tarjoavia televisioita ja soittimia löytyy jo useita malleja, ja onpa markkinoille ehtineet ensimmäiset 3D-videokameratkin. Magix Movie Edit pro 17 on ensimmäisiä kuluttajahintaluokan ohjelmia, joilla voi myös leikata kolmiulotteista kuvaa.

Helpoimmin projekti onnistuu 3D-kameralla kuvatessa. Magix osaa erottaa kameran tuottamasta yhdestä tiedostosta eri silmille tarkoitetut kuvavirrat erilleen. Toinen vaihtoehto on viritellä kaksi samanlaista kameraa vierekkäin, jolloin erillisten videoraitojen yhdistäminen vaatii käsisäätöä – jos kohta tähänkin on työkalut olemassa. Helpoimmillaan lyhyen 3D-pätkän tekeminen onnistuu kädenkäänteessä. 3D-kameran tuottamaa kuvaa voidaan esikatsella joko 2D-muodossa tai 3D:nä puna/syaanilaseilla tai Nvidia Vision Kitin avulla. Valmista videota viedessä täytyy vain muistaa ruksata asetuksista päälle haluttu 3D-ominaisuus. Puna/syaani-asetuksella videon voi siirtää vaikka Youtubeen, josta sen voi katsoa kuka tahansa halvoilla laseilla miltä koneelta tahansa. Toinen vaihtoehto on käyttää vierekkäiskuvaa, joka toimii pelkästään moderneilla 3D-televisioilla.

toukokuu 2011

57

3DS:n julkaisupelit

Teksti: Tapio Berschewsky

Taskupelit 3D:nä

Uutta alustaa siunataan harvoin hyvillä peleillä. Myös 3DS:n alkutaival jää hieman vajaaksi, mutta pari mukiinmenevää ja yksi mainio peli mahtuu mukaan.

Super Street Fighter IV 3D

I

• Mainio mätkintäpeli • Kivempaa telkkarista

58

ntohimoisen peliharrastajan silmissä vain yksi 3DS:n julkaisupeleistä näytti etukäteen lupaavalta, ja muillakin laitteilla vakuuttanut Super Street Fighter IV onkin kääntynyt uudelle alustalle hienosti. Odotukset lunastetaan kiitettävän hyvin, ja tämä onkin konsolin paras peli toistaiseksi.

Lajityypiltään peli on perinteistä kaksiulotteisessa tasossa tapahtuvaa mätkettä kauniilla kolmiulotteisilla taustoilla. Perinteistä on myös bilemätkintöjä kovempi vaativuus.

Super Street Fighter IV alistuu vain taidolle ja paneutumiselle, ja ne ovat välttämättömiä, jos siitä aikoo saada kaiken irti.

Tarkat iskut ja napakat potkut irtoavat kontrolleista varsin hyvin. 3DS:n digitaalinen ristiohjain on hieman huonosti asemoitu pelaamisen kannalta, mutta ohjaaminen on

toukokuu 2011

silti selkeästi tarkempaa kuin analogisella suuntaohjaimella. Vaikeustasosta riippuen pelihahmon henkilökohtaiset erikoiskyvyt läimitään joko perinteisinä nappisarjoina tai käynnistetään kosketusnäytön pikanapeista.

Mukavan pelattavuuden lisäksi Super Street Fighter IV on alustansa komein peli.

Animaatio on sulavaa, taustat kauniita ja ylipäätään käännöksen visuaalinen toteutus on yllättävän onnistunut ja lähellä kotikonsolien tasoa. Epätyypillisesti peliä voi pelata joko normaalista katselukulmasta sivulta tai hahmon olan yli takaapäin. Vaihtoehtoinen kameramoodi on käytännössä lisätty mukaan alleviivaamaan 3D-näytön ominaisuuksia, eikä tuo peliin mitään lisää.

Vaikka kyseessä on erittäin hyvä mätkintäpeli, on siinä yksi kriittinen vika. Mätkinnät

ovat paljon hauskempaa pelattavaa isolta telkkarilta vastustajan kanssa samalla sohvalla istuen. Super Street Fighter IV:ssä on moninpeli verkossa, mutta tyydyttävyys on aivan eri luokkaa, kun pieksentä tapahtuu yhteiseltä ruudulta niin, että myös yleisö voi nauttia.

Toisaalta, olkkarimätkintää ei voi pelata työmatkalla, ja taskuhakkelusta etsivälle tämä on valinta pakan parhaasta päästä.

Super Street Fighter IV Hinta: 48 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1, 2 verkossa HHHH K-12 Lyhyesti: Erittäin hyvä mätkintäpeli, joka tosin on mukavampi olohuoneen isolla näytöllä pelattuna.

The Sims 3 Sims 3 on järkälemäinen peli. Pc:ltä konsoleille käännettäessä sitä jouduttiin keventämään rajusti ja lohkomaan kaupunki alueisiin, jotta se toimisi riittävän sujuvasti.

3DS-versioon on siis lupakin suhtautua skeptisesti. Erot eivät tällä kertaa jää leikkauksiin ja kutistuksiin, vaan taskuversio Sims 3:sta on käytännössä uusi oma pelinsä.

Peliä ohjataan kosketusnäytöltä, jolla esitetään kunkin alueen pohjapiirros yläperspektiivistä. 3D-näytöllä taas pyörii hienompi graafinen esitys tilanteesta. Käyttöliittymä on kutistettu varsin tiiviisti pienen kosketusnäytön raameihin, ja se toimii yhtä puutetta lukuun ottamatta riittävän hyvin. Simien olotiloista kertovat mittarit huutavat poissaolollaan, mikä tekee paimentamisesta paikoin tuskaista.

Oman sopulin muokkaamisessa on mukavan paljon vaihtoehtoja, vaikka karsintaharava on vieraillut tälläkin osastolla. Hahmot eivät ole graafisesti yhtä yksityiskohtaisia kuin muilla alustoilla, mutta täysin riittäviä 3DS:n näytön tarkkuudelle. Hahmolle valitaan ulkomuodon lisäksi myös elämän keskeinen haave sekä muutama luonteenpiirre.

Simin elämää ohjataan melko yksinkertaisissa puitteissa, mutta kodin sisustaminen on edelleen hauskaa puuhaa. Tosin remontin rajat tulevat harmillisen pian vastaan ja isoimmatkin tontit jäävät turhan pieniksi. Pelin suola onkin muiden simien kanssa sosialisointi ja hahmon kykyjen kehittäminen. Nämä viihdyttävät ainakin hetken.

Kelvollinen Sims taskuun olisi erinomainen tuote, mutta tämä ei aivan riitä. Peliä on jouduttu karsimaan aivan liian rankalla kädellä, ja jäljelle on jäänyt liian vähän mihin tarttua. Alkuinnostuksen jälkeen simit latistuvat pelkiksi rutiineja suorittaviksi koneiksi, joiden elämästä ei ole houkutetta pitää huolta.

Hukattu potentiaali on harmillisen suuri. Tässä on selvästi hyvä pohja pelille, mutta se jää vajaaksi. Keinoelämät kaipaavat selvästi enemmän sisältöä, että niitä jaksaisi seurata. Parhaiten peli toimii Sims-addiktin pikafikseihin bussissa tai muualla, missä läppäri ei liiku kätevästi.

Nintendogs + Cats Kun Nintendogs julkaistiin vuonna 2005, kissanystävät nuolivat hämillään käsivarsiaan ja esittivät, ettei Nintencatsin puute häirinnyt lainkaan. 6 vuotta myöhemmin Nintendo häärii jälleen virtuaaliempatian lähteillä ja lupaa koirien kamuksi kissat. Ikävä kyllä, tämäkään ei ole se palvontapeli, minkä mamin pieni mussumassu maukunauku ansaitsisi.

Pohjimmiltaan lemmikkipelit ovat aina sitä samaa. Mielikuvituslemmikkiä palvellaan, leikitetään, kehutaan ja esitellään vaivaantuneelle yleisölle. Koukku on yllättävän syvä.

Ensin digilasta hoivaa välinpitämättömästi, sitten huvittuneena ja lopulta sitä ajattelee huolestuneena ruokapöytäkeskustelun velloessa ympärillä.

Nintendogs + Cats toteuttaa koiravietin tyydyttämisen jälleen kerran mainiosti.

Nelijalkainen ystävä poimitaan kennelistä, nimetään ja aloitetaan yhteinen elämä.

Ruokkimisen, juottamisen ja pesemisen lomassa leikitään, käydään kävelyillä ja opitaan temppuja. Koiran voi viedä lenkille myös oikeasti, eli pistää konsolin taskuun ja lähteä ulos. Askelmittari laskee matkan, ja mitä pidempi reissu, sen paremman lahjan hauva kantaa kotiin.

Harmillisesti kissat ovat jääneet paitsioon.

Koiriin verrattuna kissojen kanssa ei voi tehdä juuri mitään. Vaikka onkin ironisella tasolla nautittavissa, että nauku ei lotkauta korvaansa mikrofoniin komentavalle omistajalleen, se ei erityisesti tyydytä pelinä. Tällaisenaan kissat ovat lähinnä myyntikikka, jolla peli saadaan työnnettyä myös koirista vähät välittävien koteihin.

Nintendon lemmikkipeli on todennäköisesti myyntimenestys, mutta se ei varsinaisesti ansaitse sitä. Suurin osa tästä teoksesta tuntuu kierrätykseltä, ja tärkein uudistus, eli kissat, on jätetty puolitiehen. Laiskuus paistaa liian monesta raosta. Toisaalta, pyörää ei välttämättä tarvitse aina keksiä uudelleen, ja kuuden vuoden julkaisusyklillä on paha syyttää lypsämisestä. Mikäli virtuaalikamun tahtoo, on tämä parhaasta päästä.

• Nukketalopeli on aina nukketalopeli

• Liian vähän tekemistä • Toisto on toistoa on toistoa on toistoa

The Sims 3 Hinta: 46 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1 HH K-12 Lyhyesti: Simsin ekstralaihdutettu versio on riittävän nätti, mutta sisällöltään liian köyhä.

• Virtuaalilemmikin hoito on ihanan koukuttavaa • Kissoja ei pääse kunnolla palvomaan Nintendogs + Cats Hinta: 49 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1 HHH K-3 Lyhyesti: Koirapeli tuntuu vanhalta, mutta on yhä kiva.

Kissat lisätty puolivillaisesti.

toukokuu 2011

59

3DS:n julkaisupelit

PilotWings Resort

• Lentely on kivaa

• Liian helppo • Tylsiä tehtäviä

Nintendon lentopelisarja on melko poikkeava genressään. Erilaista taitolentelyä ja -liitelyä tutkiva PilotWings Resort päästää pelaajan Wii Sports Resortistakin tutun WuHu-saaren ilmatilaan tutkimaan, keräämään ja kiirehtimään.

Lentämään pääsee kahdessa eri pelimoodissa. Free Flight Mode vapauttaa pelaajan WuHun ylle tutkimaan, mitä saarella on tarjota. Vapaamoodissa vietettävä aika on rajoitettu, mutta maksimiaika nousee löytämällä ja suorittamalla haasteita. Tämä tutkiminen ja vapauden tunne on selvästi pelin koukuttavin

piirre, joten aikarajasta huolimatta siihen tulee palattua useamman kerran.

Vapaatilan lisäksi on tarjolla Mission Flight Mode, jossa erilaisin haastein mitataan pelaajan lentokykyä. Haastetyyppejä on kaikenlaisia, tarkasta lentämisestä koiratappeluihin ja mielikuvituksekkaampiinkin virityksiin.

Eteneminen tapahtuu ansaitsemalla tehtäväryhmässä tarpeeksi tähtiä. Yksinkertaisena alkavat tehtävät vaikeutuvat loppua kohden mukavalla tahdilla, ja viime metreillä saa jo suoriutua hyvin, jotta tehtävistä ropisee tarpeeksi tähtiä avaamaan lisää pelattavaa.

Lentopelin kontrollit ovat kohdallaan, mutta tehtävät jäävät harmillisen tylsiksi ja irrallisiksi, eikä vapaamoodi jaksa alkuviehätyksen jälkeen kiinnostaa riittävästi. PilotWings Resort kannattaa hankkia vasta alelaarista tai käytettynä.

PilotWings Resort Hinta: 48 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1 HHH K-3 Lyhyesti: Nintendon lentopelin paluu on värikäs, mutta silti mitäänsanomaton.

Pro Evolution Soccer 2011 3D

• Hyvä pelattavuus • Päheä 3d-efekti

• Ei verkkomoninpeliä • Hajuton ja mauton

60

Jalkapallo on maailman suosituimpia urheilulajeja. Sen tietäen niin Konami kuin EA:kin julkaisee vuosittain päivityksiä futissarjoihinsa.

3DS:n alkutaipaleelle ehti ensimmäisenä Konami Pro Evolution Soccer 2011 3D:n muodossa. Viime vuosina PES on jäänyt hieman jälkeen kilpakumppanistaan FIFAsta, mutta 3DS:llä kilpailua ei vielä ole.

Pro Evolution Soccer onnistuu siinä, missä moni muu 3DS:n julkaisupeleistä ei. Se käyttää konsolin 3D-kuvaa näyttävästi edukseen ja pelaaja pääsee halutessaan nauttimaan siitä, kuinka viheriö tuntuu jatkuvan kaukaiseen syvyyteen kohti vastustajan maalia. Efekti tosin on erityisen näyttävä lähinnä niissä kamerakulmissa, joista peliä ei voi vakavissaan pelata.

toukokuu 2011

Pelillisesti PES on kelvollinen, joskin yllätyksetön jalkapallo. Kilpailemaan pääsee 60 maajoukkueen ja 170 liigajoukkueen kesken.

Matseja hakataan joko yksittäisissä ystävyysotteluissa tai pidemmissä liigoissa. Ikävä kyllä moninpeli onnistuu vain paikallisesti kahden 3DS:n välillä, ei verkossa.

Kontrolleiltaan peli on riittävän hyvä. Syötöt ja laukaisut lähtevät pienen totuttelun jälkeen luontevasti, ja pelaajien ohjaaminen analogitatilla on tarkkaa. Tekoälystä on vaikeimmalla asetuksella tuntuvaa haastetta, kun taas helpoimmilla tasoilla puolustuksen läpi voi melkeinpä kävellä, ja joukkueesta riippumatta maalilla on herra Hoover.

3DS:n PES on käännös PSP-käsikonsolilta. Vaikka muutamia ominaisuuksia on karsittu alkuperäisestä, on tämä mukiinmenevää jalkapalloilua. Jos ei vielä ole kaapannut PES 2011:ta muille alustoille, tämän voi ostaa.

Pro Evolution Soccer 2011 Hinta: 39 € Lisätietoja: www.konami.com Pelaajia: 1, 2 verkossa K-3 HHHH Lyhyesti: Kelvollinen futiskäännös, joka on hetken alustan ainoa.

Rayman 3D Aina välillä tuntuu, että kuluttajaa vedätetään rankasti. Tästä joukosta palkinto menee Ubisoftin Rayman 3D:lle. Pelillä on uusi raflaava nimi, mutta todellisuudessa pelilaatikko sisältää 12 vuoden takaisen Rayman 2:n. Se, että tämä on vanhan kierrätystä, ei käy selväksi mistään pelin paketoinnista tai itse pelin sisällä.

Rayman 2 ei ollut huono peli, päinvastoin. Ilmaisultaan erilainen 3D-toimintaseikkailu oli ilmestymisvuotenaan 90-luvun lopulla tuulahdus jotain mielenkiintoista. Se on myös saatavilla jo niin monelle alustalle, että 3DS-versio tuntuu vähintäänkin turhalta. Varsinkin kun ottaa huomioon, että peli on julkaistu jo 6 vuotta sitten alkuperäiselle DS:lle.

Vaikka uusi käännös on hieman paremman näköinen kuin edellinen, rahastuksen maku ei jää enää vivahteeksi vaan vie pääosan kokemuksesta.

Raymanin tyyli on viehättävän ranskalaista, ja pelin surrealistinen taustamaailma ja hulvattomat hahmot ovat teoksen selvästi parasta antia. Parhaimmillaan Raymanin tasohyppelyä, puzzleja, taistelua ja toimintaseikkailua yhdistävä kokemus soljuu eteenpäin mukavalla tahdilla ja tyydyttää.

Ikävä kyllä maailma on kulkenut ohi Raymanin pelisuunnittelusta aikaa sitten. Usein kömpelönoloiset kentät, jatkuvasti täysin onneton kamera ja alun jälkeen tylsiksi käyvät pelimekaniikat eivät kanna tänä päivänä täyden pelin hinnan oikeuttavalla tavalla.

Mikäli Rayman 2 on kokonaan kokematta, ei 3DS-versio ole missään nimessä huono versio millä kokeilla. Toisaalta, kyseessä ei ole sen luokan klassikko, että sitä olisi pidettävä pakollisena peliyleissivistyksenä. Sen voi siis myös ohittaa.

Fani hankkii tämänkin, mutta muiden kannattaa odottaa, että uudelle alustalle kehitetään uusi hyvä toimintaseikkailu pölyisten uudelleenjulkaisujen sijasta.

• Rayman 2 oli joskus kiva peli • Törkeää huijausta olla kertomatta kierrätyksestä pelilaatikossa • Surkea kamera • Tuntuu vaivaannuttavasti vanhentuneelta Rayman 3D Hinta: 48 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1 HH K-7 Lyhyesti: Uudella nimellä julkaistu 12 vuoden takainen klassikko. Ei enää potki niin kuin joskus.

Super Monkey Ball 3D

Ridge Racer 3D Ridge Racer on aina jakanut mielipiteitä.

Tässä ajopelisarjassa ei menoon vaikuta käytännössä lainkaan sellaiset pikkuseikat, kuten osoittaako auton nokka menosuuntaa kohti vai ei. Rempseällä ratkaisulla on ystävänsä, mutta monille Ridge Racerit ovat liiankin aivotonta touhua.

Uusin taskuversio sijoittuu kiistellyssä sarjassa selvästi tylsempään päähän.

Ridge Racer 3D kuuluu toistaiseksi julkaistuista 3DS-peleistä niihin, jotka käyttävät parhaiten näytön 3D-ominaisuuksia. Syvyys tuo autopeliin roppakaupalla tunnelmaa. Kun horisontti on uskottavan kaukana, on vauhdintuntu selvästi aidompi.

Muuten tämä on ulkoisesti melko tylsännäköinen ja yksinkertaiset autot näyttävät liukuvan tien päällä täysin irrallisina.

Grand Prix -pelimoodi on julkaisun ydin. Alun umpitylsä meno muuttuu selvästi innostavammaksi, kun autot paranevat ja vauhti kasvaa. Tunnelman keskipisteeseen päästään siinä vaiheessa, kun uutuuttaan kiiltävällä urheilurassilla liirataan ulos mutkasta kylki edellä 300 kilometrin tuntivauhdilla pitkälle suoralle ja jatketaan samassa asennossa rullaten aina seuraavaan mutkaan asti vauhdin hidastumatta.

Se, tuntuuko pelleilyfysiikka pelaajasta hauskalta vai järkyttävän tyhmältä, ratkaiseekin sen, pitääkö Ridge Racer 3D:stä lainkaan. Kun tämä on lähinnä hieman tylsä sivujuonne sarjaan, ei 3DS ehkä ole se alusta, jolla kannattaa omaa makuaan testata. Tätä voikin suositella lähinnä niille, jotka ovat jo sarjan ystäviä.

• 3D toimii hyvin • Hillitöntä kaahausta • Syvästi tyhmää

Ridge Racer 3d Hinta: 49 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1, 2–4 verkossa HH K-3 Lyhyesti: Sivuttain kaahaamisen mestaruuskisat jäävät 3DS:llä vaisuksi kokemukseksi.

Apinapallo julkaistaan käytännössä kaikille pelialustoille, siispä myös uusimmalle Nintendolle.

Pelisarja ei ole juuri kehittynyt, vaikka liiketunnistusversiot jaksoivat hetken huvittaa. Itse mekaniikka on yhtä pätevä kuin aina, mutta kuorrutus tympeän tuttua. Pallon pyörittäminen kiikkerissä kentissä ei enää huvita.

Kentät ovat pitkiä, ohuita ja yleensä alaspäin viettäviä. Niitä pitkin rullataan pallolla, jonka sisällä on apina. Tavoite on kerätä banaaneja ja päästä maaliin mahdollisimman pian. Alkupään kentät sujuvat vasurilla, mutta loppupäässä pelissä on tarjolla hieman haastettakin.

Kuulaa ohjataan joko analogiohjaimen tai liiketunnistuksen avulla. Kummatkin kontrollit ovat turhauttavia, mutta eri tavoin. Peukalo-ohjaus tuntuu yliherkältä ja paremmin toimiva liiketunnistusohjaus vaatii konsolin jatkuvaa kääntelyä kädessä, jolloin näyttö on jatkuvasti huonossa kulmassa.

Liiketunnistuksen kanssa 3D-näyttö onkin lähes käyttökelvoton.

Kun 3D:tä ei voi käyttää, Monkey Ball on aika karun ja tylsän näköinen. Mikäli on koskaan hakannut jotain sarjan peleistä, tämän voi jättää huoletta näkemättä, sillä mitään merkittävää eroa ei ole. Ensikertalaiselle tämä on keskinkertaista kiikkeryydellä kikkailua, joka viihdyttää kertaalleen alusta loppuun.

• Perusidea on hyvä • Tylsiä kenttiä • Kehitystä ei tapahdu • 3D on käyttökelvoton liiketunnistus- ohjauksella • Apinat tulevat jo korvista Super Monkey Ball 3D Hinta: 45 € Lyhyesti: Apinoita saa taas rullata banskuja pitkin maaliin. Jei. Pelaajia: 1, 2–4 verkossa HH K-7 Lisätietoja: www.nintendo.fi

Lego Star Wars III: The Clone Wars Siitä ei ole kauan, kunTravellersTalen Lego-pelit tuntuivat tuoreilta ja hauskoilta. Erilaisia populaarikulttuurin tarinoita Lego-hahmoilla esittävä pelisarja on tunnettu rempseästä asenteesta, tyydyttävästä pelattavuudesta, helppoudesta ja saumattomasti toimivasta moninpelistä. Nyt tunnelma on kuitenkin jo lakastumaan päin, ja uusin lego-tiivistys tuntuu selvästi väsyneemmältä.

Idea on yhä sama: tuttujen hahmojen Lego-versiot etenevät läpi kenttien, joissa räiskitään vihollisia vimmatusti ja käytetään erikoiskykyjä erilaisten pienten ongelmien selvitykseen. Kaksinpelinä tämä on ollut perinteisesti hauskaa perhekelpoista hömppäviihdettä, josta on mukava nauttia joko puolison, lapsen tai kaverin kanssa. 3DS-versiossa moninpeliin ei ole mahdollisuutta, mikä torpedoi isoimman ilon.

Pelisarjan yli-yksinkertaista ja itseään toistavaa luonnetta hinkataan suorastaan yksinpelaajan naamaa vasten. Peli paljastuukin jo ensimmäisten kenttien jälkeen harmillisen tylsäksi ja latteantuntuiseksi toimintapeliksi, jonka pelaamiseen on vaikea löytää motivaatiota.

Paitsi että pelisarja polkee paikallaan, eikä tästä pääse nauttimaan kaksistaan, on kolmannen Star Warsin ongelmana myös taustatarina. Alkuperäisen leffatrilogian innoittama kakkososa oli mukavasti esitetty versiointi elokuvien tarinasta, mutta kolmas osa käsittelee selvästi vähemmän kiinnostavan animaatiosarjan tapahtumia.

Vaikka pelien laatu on yhä suurin piirtein samaa kuin koko touhun aloittaneen ensimmäisen Lego Star Warsin aikaan, ei sarjassa ole tapahtunut käytännössä mitään merkittävää etenemistä. Mikäli aiempiin Lego-peleihin ei vielä ole kyllästynyt, voi kolmososan hankkimista harkita. Se kuitenkin kannattaa ostaa sellaiselle alustalle, joka mahdollistaa moninpelin samalla sohvalla. Tämä versio on hyllyyn jättämisen arvoinen.

Lego Star Wars III: The Clone Wars Hinta: 50 € Lisätietoja: www.nintendo.fi Pelaajia: 1 HH K-7 Lyhyesti: Lego-pelisarja alkaa väsyä, ja kaksinpelitön 3DS-versio on suorastaan nuupahtanut.

toukokuu 2011

• 3DS-peliksi pitkä

• Ei kaksinpeliä • Nojaa kakkosluokan taustamateriaaliin • Pelisarja ei juuri ole kehittynyt

61

Varjokaupungin rakentajat Eräiden arvioiden mukaan 80 prosenttia kaikista uusista itc-alan yrityksistä kuolee.

Shadow Cities -mobiilipelin kehittänyt helsinkiläisfirma on onnistunut lyömään itsensä läpi. Ehkä.

A

Teksti: Salla Stotesbury Kuvat: Jarmo Österman & Grey Area

lussa oli kolme miestä ja idea.

Jokunen vuosi sitten alle kolmikymppiset Mikko Hämäläinen, Andreas Karlsson ja Teemu Tuulari istuivat baaripöydässä ja miettivät, minkälaista mobiilipeliä haluaisivat pelata.

Mielessä kangasteli peli, joka tekisi arkitodellisuudesta maagisen paikan. Se voisi olla kuin World of Warcraft omassa kaupungissa: reaaliaikainen valloituspeli, joka perustuisi aitoihin ympäristöihin.

Ammattikielellä siis lokaatiopohjainen MMORPG (monen pelaajan verkkoroolipeli), jossa pelaajan hahmo olisi hän itse, pelikenttä hänen kotikaupunkinsa ja kanssapelaajat omia tosielämän kavereita. Ja koska monen kaveripiiri on globaali, areenana olisi lopulta koko maailma.

Miksei sellaista ollut jo tehty? Hitto, me tehdään.

Kengännauhabudjetilla Idea saattoi olla yksinkertainen, mutta toteutus ei totisesti ollut. Kyseessä oli paitsi vaativaan kosketusnäyttöteknologiaan pohjautuva uusi peli myös ihan uusi genre: taistelupeli, jossa todellisuus kohtaa fantasian. Lokaatiopohjaiset palvelut olivat lapsenkengissään; ei ollut juuri mitään, mistä ottaa mallia.

Pushkin

Veelay

Scatterbrain

Il Maestro

Grey Areassa vallitsee kultainen sääntö: no assholes, ja vain parhaat palkataan. Toistaiseksi seulan ovat läpäisseet Ville Vesterinen (vas.), Mikko Hämäläinen, Teemu Tuulari, Juha Matikainen, Riina Hautala, Teemu Harju, Ville Kivistö, Jouni Mannonen ja Andreas Karlsson sekä Karri Saarinen ja Markus Montola, jotka puuttuvat kuvasta.

Kuvassa perustajajäsenet on merkitty Shadow Cities -pelitunnuksilla.

Shadow Cities alkoi kuitenkin elää. Koodattiin henkiolentoja, väritettiin karttoja ja pystytettiin taistelutorneja Esplanadin kulmille. Mukaan tuli myöhemmin neljäskin kaverus, Ville Vesterinen. Hänellä oli kokemusta siitä, miten yritys nostetaan kasvuun.

Ajan myötä kävi selväksi, että pelin täysipainoinen kehittäminen vaatisi taustatukea. Sitä varten syntyi firma, Grey Area. Lokakuussa 2008 Mikko

julkaisi statuspäivityksen Jaiku-palvelussa. Vapaasti käännettynä se kuului: ”Otin loparit, myin auton.

Tästä se lähtee.”

Grey Arean vuoden 2009 liikevaihto oli 29 000 euroa, tulos 3 000 euroa plussalla. Alakoululainenkin tajuaa, ettei sillä elätetä kolmihenkistä tiimiä.

Startup-kielessä puhutaan bootstrapping-vaiheesta, kengännauhabudjetista. Oikeita töitä, kuten pieniä

[Näin syntyi Shadow Cities] 2000

2000-luvun puoliväli. Mikko, Teemu ja Andreas tutustuvat työskennellessään Ericssonilla. Pyöritellään ideaa lokaatiopohjaisesta roolipelistä. Paikkatieto on kuitenkin vielä tiukasti operaattoreiden takana, eikä kännykkäteknologia ole tarpeeksi kehittynyttä.

62

2008

11.7.2008.

Applen iPhone saapuu Suomeen.

Kosketusnäyttöteknologia mullistaa pelimarkkinat. Samana vuonna Ville järjestää Helsingissä Open Coffee -tapahtumia startup-alasta kiinnostuneille ihmisille. Yhdessä tällaisessa tilaisuudessa hän tapaa Mikon, Teemun ja Andreaksen. toukokuu 2011

Syksy 2008. Kehittäjät irtisanoutuvat Ericssonilta ja alkavat kehittää Shadow ­Citiesiä tavoitteellisesti. Peli kulkee jonkin aikaa työnimellä Duality, mikä viittaa sen sisältämään kahteen maailmaan.

2009

13.10.2008. Grey Area rekisteröidään.

2008–2009. Shadow ­Citiesiä ideoidaan ja koodataan olohuoneissa, kahviloissa, milloin missäkin. Grey Arean jäsenet elättävät itsensä pienillä yritysprojekteilla ja säästöillä.

Kevät 2009.

Ensimmäinen oma toimisto.

Syksy 2009. Firman rahatilanne saadaan kuntoon tilaustöillä, ja kehittäjät voivat keskittyä Shadow Citiesiin.

Kesä 2010. Villeltä leikataan aneyrysma. Toipumisaikana on hyvä miettiä tulevaisuutta.

Hän päättää jättää työnsä Arctic Startup -verkkomediassa ja lähteä täysillä mukaan Grey Areaan.

yritysprojekteja ja konsulttihommia, tehtiin sen verran, että hengissä pysyi. Muu aika elettiin Shadow Citiesille. Säästöpossua ronkittiin usein.

Viime kesänä peli alkoi vihdoin olla siinä pisteessä, että liiketoimintaosaamiselle oli käyttöä. Tuolloin Ville Vesterinen liittyi täysipainoisesti tiimiin.

Shadow Cities eteni livetestausvaiheeseen. Siltä ajalta Ville muistaa hetkiä, joina peli vei täysin mukanaan. Ihmiset lähtivät keskellä yötä kotoaan toiselle puolelle kaupunkia pystyttämään linnoituksia, jotta viikkokampanja voitettaisiin. ”En se voi olla vain minä, tässä on jotain enemmän”, hän mietti.

Shadow Cities -sanasto (lyhyt oppimäärä) Viikkokampanja, projekti.

Joka viikko animaattorit ja arkkitehdit kamppailevat keskenään pisteistä. Kampanjaan sisältyy pienempiä projekteja. Pelin säännöt vaihtelevat jonkin verran viikoittain.

Beacon, ”pekoni”.

Majakka, jonka kautta pelaajan joukkuetoverit voivat virtuaalisesti hypätä pelaajan avuksi vaikka toiselta puolelta maailmaa.

Gateway, portti.

Jokainen kaupunginosa on merkitty gatewaylla. Gatewayn kohdalla voi kerätä manaa.

Eivätkö ne koskaan nuku?

Loppusyksystä työpäivät alkoivat olla jo naurettavan pitkiä. Ei nyt ihan makuupusseissa nukuttu toimistolla, mutta melkein. Aamuvarhain tultiin töihin, kotiin lähdettiin aikaisintaan puoliltaöin. Muutama tunti unta, ja sama uudestaan.

Mutta kuten usein tällä alalla, palkinto tulee hetkessä. Lanseerauspäivää kehittäjät muistelevat vielä kiikkutuoleissakin.

Shadow Cities avattiin Suomen App Storessa aamulla 9. marraskuuta 2010. Puoli kahdelta iltapäivällä se oli kolmantena tuottavimpien sovellusten listalla, pian ykkösenä. Iltaan mennessä peli oli noussut myös ilmaispelien latauslistan kärkipaikalle.

Edellisen kerran kotimainen sovellus oli yltänyt jo julkaisupäivänään vastaavaan joulukuussa 2009.

Silloin kyseessä oli muuan linnunheittopeli.

Pian lanseerauksen jälkeen tiimi halusi päivittää peliin uuden version korjatakseen sen lastentauteja.

Päivitys piti tehdä yöllä, jotta se ei häiritsisi pelaajia.

Pojat istuivat toimistollaan Kampissa ja odottelivat, että areena tyhjentyisi, jotta peli voidaan buutata.

Kello tuli kolme, sitten neljä. Ihmiset eivät malttaneet mennä nukkumaan, vaan pelasivat edelleen.

Mage, maagi.

Pelaaja. Näkyy näytöllä ympyränmuotoisena logona.

Dominator, dominaattori.

Pelaajan linnoitus, manankeruuväline.

Spirit, henki.

Rune, sign, spell; riimu, loitsu.

NPC, ei-pelattava hahmo. Pelin taustatarinassa pahat henget ovat vallanneet maailman, ja maagien tulee valloittaa se takaisin. Henkien lisäksi maagit taistelevat myös toisiaan vastaan.

Sormella kosketusnäyttöön piirrettävä merkki, jolla tehdään taikoja, esimerkiksi vangitaan henkiä tai tuhotaan vastustajan dominaattoreita. Käytössä olevien loitsujen määrä kasvaa, mitä pidemmälle pelaaja etenee pelissä.

Sinun pelisi ei ole sinun

Architects & Animators.

Perustajien mukaan Shadow Citiesistä löytyy ydinjengi rivipelaajia, jotka ovat todella ottaneet pelin omakseen.

Aina uuden viikkokampanjan myötä Grey Area on tehnyt peliin pieniä viilauksia ja sääntömuutoksia.

Pelin kaksi joukkuetta. Pelaajan tulee valita jo rekisteröityessään, kumpaan joukkueeseen haluaa liittyä. Arkkitehtien tunnusväri on oranssi, animaattoreiden vihreä. Toistaiseksi joukkueiden voimasuhteet ovat olleet melko tasan. Grey Arean toimistollakin jako on fifty-fifty. Joukkueet pitävät yhteyttä chattihuoneessa.

2010

Heinäkuu 2010. Alfarundeja eli testikierroksia muutaman kymmenen kaveruksen kesken aidoissa kaupunkiympäristöissä.

Syksy 2010. Pelin traileria kuvataan Eirassa aamuyöllä. Lähistöllä asuva elokuvatuottaja Petteri Ahomaa on sattumalta tulossa kotiin baarista ja tarjoaa pojille kahvia ja suklaata.

Mana.

Pelissä tarvittava energia, joka näkyy näytöllä pulloina. Pullot täyttyvät itsekseenkin, mutta manaa voi myös ostaa.

2011

Syyskuu 2010. Suomalainen riskirahoitusyhtiö Lifeline Ventures sijoittaa Grey Areaan 100 000 euroa. Tämä mahdollistaa viimeisen puristuksen ennen lanseerausta.

9.11.2010. Shadow Cities avataan Suomen App Storessa.

Tammi–helmikuu 2011.

Rahoitusneuvotteluja Lontoossa. Uutta henkilökuntaa palkataan.

23.2.2011. Rahoitusyhtiöt Index Ventures, London Venture Partners ja Initial Capital ilmoittavat sijoittavansa Grey Areaan kaikkiaan 1,9 miljoonaa euroa.

Maaliskuu 2011. Grey Area esittäytyy GDC- ja South by Southwest -messuilla Yhdysvalloissa. Yhteistyökuvioita käynnistetään. Yhdysvaltoihin värvätään oma yhteisömanageri.

Kevät 2011[?]

Shadow Cities lanseerataan Yhdysvalloissa.

Huhtikuu 2011. Firma muuttaa uuteen toimistoon Kaisaniemeen.

toukokuu 2011

63

Varjokaupungin rakentajat

Kaikki muutokset eivät miellytä pelaajia. Kerran käyttäjät kävivät vastaiskuun. Pelin kaksi joukkuetta – Animators ja Architects – sopivat keskenään aselevon Etu-Töölön ja Kampin alueella. Aselevon aikana yhtäkään vastustajan linnoitusta eli dominaattoria ei saanut tuhota. Dominaattoreita pystytettiin Grey Arean silloisen toimiston kupeeseen kymmeniä. Ne tukkivat pelikentät, aiheuttivat jatkuvaa kaatuilua ja tekivät pelaamisen toimistolla mahdottomaksi.

Ville Vesterinen hykertelee tapaukselle. Hänestä se oli loistava osoitus siitä, mikä tiiminkin tulee pitää kirkkaana mielessä: peli kuuluu sen pelaajille, ei kenellekään muulle.

Grey Areaan onkin nyt värvätty työntekijä, jonka ainoa tehtävä on pitää yhteyttä pelaajiin ja kartoittaa käyttäjäpalautetta. Yhteisömanageri Riina Hautala oli yksi Shadow Citiesin ensimmäisistä himoharrastajista.

Usko, toivo ja rakkaus – näin luot menestyvän kasvuyrityksen

Yhden hitin ihme?

Alkuvuodesta kolme kansainvälistä sijoitusyhtiötä suostui rahoittamaan peliä yhteensä 1,9 miljoonalla eurolla. Mutta sinä päivänä ei poksuteltu samppanjapulloja. ”Otettiin yhdet oluet ja jatkettiin töitä.”

Uuden pääoman turvin Grey Area on lähes kolminkertaistanut henkilökuntansa ja muuttanut isompiin tiloihin Helsingin Kaisaniemeen.

Harmaalta maalilta tuoksuvassa toimistohuoneistossa on vielä tyhjää. 2010-luvun itc-yrityksen muuttokuorma on kevyt: läppärit kainaloon ja kahvinkeitin muovikassiin. Ulko-ovessa on vain keltainen post-it-lappu. Siinä lukee GREY AREA. Grey Area on toistaiseksi vain yhden pelin firma. Ensin oli tuote, johon uskottiin. Sen ympärille rakennettiin pikkuhiljaa tuotekehityksen vaatima infrastruktuuri. Taktiikka oli hyvin erilainen kuin esimerkiksi Roviolla, joka ehti tehdä 53 peliä, ennen kuin yksi niistä, Angry Birds, breikkasi kunnolla.

Ei Grey Arealla olisi ollut juuri vaihtoehtojakaan.

Toimivat MMORPG-pelit vaativat kehittäjiltä paljon: yleensä niitä on tekemässä kymmeniä ihmisiä. Kolmen miehen voimin yhdenkin tällaisen rakentaminen toimivaksi oli mahdottoman rajoilla.

Samasta syystä Shadow Cities rakennettiin tietoisesti vain yhdelle käyttöjärjestelmälle. Useampaan versioon ei olisi ollut paukkuja. Applen iPhone tarjoaa kehittäjälle yhtenäisen markkinapaikan, toisin kuin vaikka Android, jonka versioita on suunnilleen yhtä monta kuin puhelimiakin.

Kaikki Grey Arean munat ovat siis yhdessä korissa. Hyvässä ja pahassa.

Kuinka pitkälle hype kantaa?

Shadow Citiesissä on useita kysymysmerkkejä. Sen idea on vaikea pitkään pelanneellekin, saati noviisille. Käyttöliittymä on hankala. Toistaiseksi se vaatii hintavan iPhonen, joka ei ole monen ulottuvilla.

Peli toimii freemium-ansaintalogiikalla, eli itse sovellus on ilmainen, mutta maksulliset oheistuotteet helpottavat pelaamista ja luovat statusta. Mikromak6 4

toukokuu 2011

Rakasta tuotettasi. ”Tee sitä, mitä tekisit joka tapauksessa, oli rahaa tai ei. Jos ei itse tykkää tuotteesta, ei siitä kukaan muukaan tykkää.” Älä kopioi muita.

Unohda raha. ”Vastoinkäymisiä tulee. Jos raha on ainoa motiivi, on helppo luovuttaa.”

Unohda virka-aika. ”Kasvuyrityksessä ei voi ajatella, että jaa, kello löi viisi, lähden himaan. Mutta

suihin perustuva markkinastrategia vaatii käyttäjiltä omistautumista pelille. Löytyykö varjokaupungeista tarpeeksi fanaattisia pelaajia, jotka tahtovat käyttää kesätyötienestejään pelihahmon rakentamiseen? Firma ei julkista latauslukuja.

Huolestuttavia ovat myös keskustelupalstoilta kantautuvat käyttäjäkokemukset. Monet kertovat jääneensä peliin nopeasti koukkuun, mutta väsyneensä siihen muutamassa viikossa. Pelissä ei ole varsinaista korkeampaa päämäärää, jonka vuoksi sitä kannattaisi tahkota kuukaudesta toiseen.

Lisäksi Shadow Citiesin mielekäs pelaaminen vaatii riittävän asukastiheyden ja laajan kaveriverkoston.

Tässä on toisaalta myös pelin vahvuus. Se perustuu yhteisöön. Ihmisen ei ole hyvä olla yksin, ei tosielämässä eikä mobiilipelissä. Pelaaminen kannustaa houkuttelemaan lisää kavereita mukaan. Yhdessä on helpompi puolustaa valloitettuja alueita, ja kaverien avulla saa helpommin kerättyä manaa, pelienergiaa.

Kaverien kautta voi pomppia virtuaalisesti sinnekin, minne ei fyysisesti pääse.

Kuten valtameren yli.

Pala Isoa Omenaa Kaisaniemeläisen toimistotalon 8. kerroksessa tehdään taas pitkää päivää. Tähtäimessä on nyt hypätä sille kiikkulaudalle, joka todella ratkaisee, onko Shadow Citiesistä uudeksi Angry Birdsiksi. Peli pyritään julkaisemaan Yhdysvalloissa kevään aikana.

toimii se toisinkin päin: hiljaisina aikoina voi vaikka lähteä lenkille keskellä päivää.”

Työskentele fiksusti. ”Ole tehokas, keskity oikeisiin asioihin. Harrastukset ja perhe antavat vastapainoa työlle. Itseään ei kannata ajaa piippuun.”

Jaksa uskoa. ”Startupissa kehitys ei ole lineaarista.

Pitkään mennään nollassa, palkinto tulee sitten hetkessä.”

Vakuuta bisnesenkeli. ”Hyvä ase rahoitusta hankkiessa on mahdollisimman pitkälle viety tuote.

Sijoittajalle on tärkeää myös tiimin omistautuminen: me tehdään tämä, olit mukana tai et – mutta rahojesi kanssa se olisi vähän helpompaa.”

Ole itsepäinen. ”Se, mikä eniten korreloi menestyksen kanssa, ei ole äly tai raha tai suhteet tai osaaminen, vaan periksiantamattomuus: jos et vain suostu luovuttamaan.”

Make sure you don’t start to suck. ”Pidä katse pallossa. Ei voi jäädä makoilemaan tuotteen päällä, vaan sitä täytyy kehittää. Aina.”

Tee se nyt. ”Ei kannata ajatella, että startupin perustaminen olisi joskus myöhemmin helpompaa.

Myöhemmin uralla elintaso kasvaa, saattaa tulla perhettäkin. Yrityksen ylösvetovaihe vaatii jonkin verran kituuttamista. Siinä on tosi paljon hauskaa, mutta siihen pitää asennoitua oikein.”

Vinkit: Ville Vesterinen, Grey Arean toimitusjohtaja ja Arctic Startup -verkkomedian perustajajäsen.

Pelin lisäksi täällä kehitetään jo konkreettisia oheistuotteita, kuten joukkuetunnuksilla varustettuja kännykkätarroja. Odotukset ovat korkealla.

Mutta tiimillä alkaa olla kiire: ideaa ei voi patentoida. Kuka tahansa voi koska tahansa kopioida konseptin. Isot firmat seuraavat silmä kovana, mitä Suomen pelimarkkinoilla tapahtuu. Electronic Artsin, Digital Chocolaten tai Namcon taukohuoneessa on ehkä jo piirrelty riimuja iPhoneen.

Siksi Grey Area ei voi hautoa munakoriaan ikuisuuksia ja odottaa, että joku päivä sieltä kuoriutuu mahtava kotka. Riittävän hyvän on pakko riittää.

Kaikki riippuu nyt Amerikasta. Mitä jos tästä ei tulekaan siellä mitään? Peli lanseerataan, lataukset jäävät vähäisiksi, kukaan ei innostu? ”Sitten täytyy vain tehdä lisää työtä, kokeilla, löytää jotain, mikä siellä toimii”, Ville Vesterinen sanoo. ”Eivät sijoittajat ole investoineet tähän yhteen ainoaan peliin, vaan meidän tiimiin, näihin ihmisiin. Meillä on hirveästi ideoita, mihin suuntaan me halutaan mennä. Ei tätä visiota voi kukaan ottaa meiltä pois.”

Mutta yksi asia on varma. ”Tämä loppuu sillä sekunnilla, kun se ei ole enää hauskaa.”

Nettijatkot Tekninen toteutus

Shadow Cities -mobiilipeliä koodataan moderneilla työkaluilla. Nettijatkoissa kerrotaan, minkälaista uutta ohjelmointiteknologiaa Grey Area on joutunut luomaan peliä varten. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

HYTTINEN

valtteri@mikrobitti.fi

Kenen kanssa naimisiin

M

yllerryksiä täynnä oleva mobiililaitteiden maailma on viimeaikoina vienyt huomioni. Ilmassa leijailee entistä enemmän suuria kysymyksiä ja vaikeita valintoja, siirrämmehän pala palalta elämäämme taskuumme. Älypuhelimen rooli arjessa alkaa olla pelottavan tärkeä, mutta miten niitä pitäisi lähestyä?

Kysymys on maailmanlaajuinen. Tekniikkaan keskittyvistä uutisvirtasyötteistä neljä kymmenestä käsittelee matkapuhelimia tai operaattoreita tai niiden palveluja ja sovelluksia. Merkittävimmät tilannepäivitykset raportoidaan myös valtamediaan, mikä ei oikeastaan ole ihme. Minulla journalistina ja sinulla lukijana on molemmilla oma lehmä ojassa. Alan tapahtumat vaikuttavat elämäämme kärjistetyimmillään niin voimakkaasti, että ilmiötä voisi verrata bensan hintaan liittyvään uutisointiin. Älypuhelimien valtavirtaistuessa kuluttajan on entistä tärkeämpää tietää, mitä omassa ekosysteemissä tapahtuu ja mitä kilpailijat keksivät. Lyhyessä ajassa aikuistunut älypuhelinala on nostanut vaatimuksemme korkealle. Toista oli ennen, kun pelkkä sähköpostiominaisuus oli ostoperuste. Nykyään osaamme vaatia tietyn tason käytettävyyttä ja lisäominaisuuksia ja vieläpä vertailla niitä keskenään.

Enää ei ole suurta merkitystä sillä, onko linkkuveitsi sveitsiläinen vai taiwanilainen, vaan sillä, kuinka monta terää siitä löytyy.

Mobilistien mielipiteet Gallup-yhtiö TNS julkaisi Mobile Life 2011 - tutkimuksen, joka antaa hyvin laaja-alaisen näkemyksen maailman mobiilikäyttäytymisestä ja -tulevaisuudesta. 43 maassa toteutettuun kyselyyn vastasi noin 34 000 ihmistä, jotka kertoivat nykyisistä tavoistaan ja tulevaisuuden toiveistaan mobiililaitteiden käytössä.

Merkittävintä kasvu on ollut nettiselaamisessa, jota 46 % älypuhelinkäyttäjistä harrastaa päivittäin.

Sosiaalista mediaa seuraa päivittäin Apple iOS- ja Google Android -käyttäjistä yli puolet. Windows- ja Symbian-käyttäjät ovat noin kymmenen prosenttia laiskempia naamakirjailijoita tai twiittaajia.

Tekstarit ja valokuvaaminen ovat saavuttaneet pitkän elinkaarensa pään, eikä niissä ole tapahtunut kuin prosentin kasvu. Silti ne ovat yksi arvostetuimmista ominaisuuksista. Suurinta kasvua ennustetaankin sosiaalisen median yhä suuremmalle integraatiolle sekä elävän kuvan toistamiselle, tallentamiselle ja jakamiselle.

Tutkimus paljastaa myös käyttöjärjestelmäkohtaisen luottamuksen. Valmistajansa rinnalla seisovat Applen ja Androidin käyttäjät, joista puolet ovat erittäin todennäköisesti pysymässä valinnassaan. Windows ja Symbian käyttäjistä vain alle kolmanneksella on yhtä vahva luottamus käyttöjärjestelmäänsä.

On ilo nähdä, että laitteiden käyttäjät ovat löytäneet useita eri käyttötapoja pelkän puhumisen rinnalle, mutta elämänkumppani on monelle ikävän epäselvä.

Kunnes kuolema meidät erottaa Kuluttajan pitäminen tyytyväisenä laitteeseensa on yksi tärkeimmistä valmistajan tavoitteista. TNS:n raportissa kiitelläänkin Applen ja Googlen kykyä pysyä ajan tasalla markkinoiden vaatimuksista. He tarjoavat rikkaita tapoja käyttää sosiaalista mediaa ja viihdettä.

Hyvä tuote ei yksin riitä kovassa kilpailussa, ja käyttäjiä koukutetaankin monilla tavoilla. Kun kilpailija julkaisee jotain omaa ja erilaista, ei leirin

vaihtaminen saa olla helppoa. Yksi toimivaksi havaittu tapa on ennakkohuuman luominen. Uusien ominaisuuksien lupaaminen tasaisella tahdilla pitää kuluttajan varpaillaan, mutta strategia myös jarruttaa kehitystä. Kun on jatkuvasti oltava jotain uutta ja hienoa, ei kaikkia olemassa olevia ideoita voida mätkäistä tarjolle kerralla. Ne on ripoteltava asiakkaille vähitellen.

Apple käyttää myös häikäilemättömästi hyväkseen lisävarustemarkkinoita, mikä entisestään sitoo käyttäjää. Kun kotona ja työpaikalla on jo iPod-telakkaa ja muuta arvokasta tukilaitetta, ei kilpailjaan vaihtaminen olekaan yhtä yksiselitteistä ja helppoa, ja epäyhteensopivuus on taattu.

Valtaosaa kuluttajista kierot keinot eivät kuitenkaan haittaa. Kunhan homma toimii, antautuu hyväksikäytölle surutta.

Patentti vs. patentti Kilpailua käydään usein myös oikeussaleissa, mikä harmillisesti koskee myös kuluttajaa. Patentit, nuo jättiyritysten vakiolyömäaseet vaikuttavat usein kilpailijan innovaatioiden hyödyntämiseen hidastaen kehitystä tai estäen sen kokonaan. Muun muassa tästä syystä Android-käyttöjärjestelmän takana seisova Google tarjosi konkurssiin hakeutuneen telekommunikaatioyritys Nortelin patenttisalkusta käsittämättömät 900 miljoonaa yhdysvaltain dollaria.

Salkku sisältää yli 6000 patenttia, joita analyytikot spekuloivat Googlen käyttävän lähinnä suojakilpenä tulevissa patenttikiistoissa.

Ilmassa killuvat kysymykset siitä, mihin leiriin kannattaa hypätä, kenen avustamana ja miksi. Kun sormukset on hitsattu sormiin, on vaikea esittää objektiivisia vastauksia suosituksista. Kehittäjien kova vauhti ja kuluttajien kuppikuntaistuminen värittävät mielipiteitä vahvasti. Pelkkien laitteiden vertailu ei enää ratkaise valintaa yhtä vahvasti. Kun elämänkumppani on jo valittu, on vain toivottava, ettei ­rupsahdus tapahdu kovin pian.

TNS-tutkimus löytyy osoitteesta www.discovermobilelife.com

Älypuhelin on elämänkumppani, josta ei oikein tiedä, mihin se on menossa ja tulikohan valittua juuri se oikea? Onko syrjähyppy mahdollinen ja kuinka kalliiksi mahdollinen ero tulisi?

Kolumnisti on MikroBitin tekninen asiantuntija.

Hän on harrastanut kulutuselektroniikkaa ja videopelaamista 90-luvulta asti. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen valtteri@mikrobitti.fi toukokuu 2011

65

PELIT @mikrobitti.fi

Huikea scifi-spektaakkeli C • Silmäkarkin määrä • Yksinpelin pituus, tarinan toimivuus ja tunnelma • Moninpeli ja nanopuku

• Rajattu pelimaailma • Tekoälyn ajoittainen temppuilu

rysis 2 on häkellyttävän hieno peli. Kaikkien odotusten mukaisesti se esittää sellaista visuaalista tykitystä, jota ei ole ennen nähty. Crytekin CryEngine 3 onnistuu puristamaan iäkkäästä konsolista ulos jotain aivan uudenlaista. Tämän lisäksi se yllättää tasaisen laadukkaalla tarinalla, jonka kynäillyt mies Richard Morgan onnistui tieteisromaaneillaan elvyttämään kyberpunkista elinvoimaisen genren.

Vuosi on 2023 ja näyttämönä toimiva New York on vaihteeksi kosmisen tuomion tähtäimessä. Asialla ovat jälleen ensimmäisestä Crysiksestä tutut lonkeroiset avaruusoliot, jotka kylvävät kaupunkiin Manhattan-tittelillä kulkevaa kammottavaa ruttoa. Se saa ihmiset yksinkertaisesti sulamaan kasaan, joten joukkohysteriaa on odotettavissa. Niinpä Manhattanin saari eristetään yksityisen armeijan voimin.

Nanopuku 2.0 Sankarin painavissa saappaissa nähdään tällä kertaa jenkkiarmeijan tiedusteluyksikön mies, joka saa vasten omaa tahtoaan niskaansa futuristisen nanopuvun. Aiemmista Crysis-peleistä tuttu asuste on päivittynyt, ja se tekee kantajastaan entistä tehokkaamman taistelukoneen. Inspiraatiota on haettu sopivasti Predator-elokuvista jopa ääniä myöten.

Puvun voi muokata valtavia iskuja kestäväksi kovaksi panssariksi, tai sitten silmään voi lyödä naamiovaihteen, joka tekee pelaajasta käytännössä näkymättömän. Liikkuminen näkymättömänä kuluttaa puvun voimavarastoja 66

toukokuu 2011

ja onkin kiusallista muuttua näkyväksi keskellä äkäistä vihollisjoukkiota.

Onneksi puku tarjoaa muitakin supervoimia.

Sen ansiosta pelaaja pystyy tekemään valtavia loikkia, kiipeilemään ja antamaan jopa autoille kyytiä potkimalla. Huutia jaetaan vasemmalle ja oikealle myös erilaisilla kuularuiskuilla, joita pelissä piisaa kiitettävästi. Aseita voi muokata esimerkiksi säätämällä tussariin omaan makuun sopivan tähtäimen ja äänenvaimentimen.

Liikkuminen ja nanopuvun ja aseiden käyttö toimivat saumattomasti, eikä kontrolleja tarvitse miettiä alkuopettelun jälkeen.

Pako New Yorkista Crysis 2 on täynnä järjettömän hienoja ja tarkkoja yksityiskohtia, joiden ansiosta New York tuntuu todella eläväiseltä kaupungilta.

Se on saavutus kaupunkiympäristössä, jossa ei ihmisiä juuri näy. Aivan aluksi nujakoidaan Ison omenan kaduilla partioivaa CELL-yksityisarmeijaa vastaan, kunnes monen toiminnantäytteisen tunnin jälkeen alkaa tapahtua. Pelin luonne muuttuu aivan täysin, kun inhottavien Ceph-avaruuslonkerohirviöiden miehitysjoukkiot iskevät.

Vastassa eivät ole enää lähtökohtaisesti alakynnessä olevat ihmispolot, vaan todella ikävät avaruusoliot, jotka eivät pelleile. New Yorkista tulee varsinainen tuomiopäivän hautausmaa, jossa rakennukset romahtelevat ympärillä ja kaupungin täyttää omituinen avaruushirmujen rakennelma. Ensimmäisen pelin sademetsä on vaihtunut ahdistavaksi kaupunkiviidakoksi.

Crysis 2

Urbaaniin ympäristöön siirtyminen ei ole pelin ainoa uudistus, sillä Crysis 2 on liimattu tiukasti ympäristöönsä. Avoin maailma on mennyttä ja tilalle on asennettu raiteet, joita pitkin pelissä pitkälti mennään. Putkijuoksu ei ole tässä tapauksessa pilkkaamista, sillä homma kaikesta huolimatta toimii. Peli on rytmitetty niin mahdottoman dynaamiseksi, ettei lineaarisuus käy liiaksi hermon päälle.

Toiminta on elokuvamaista, räjähtävää ja pirun tyylikästä.

Samaa ei voi valitettavasti sanoa pelin tekoälystä. Suurimmaksi osaksi viholliset toimivat taistelutilanteissa loogisesti ja ovat pelottavan tehokkaita, mutta paikoin touhu menee surulliseksi hölmöilyksi. Pelin taika katoaa hetkessä, kun ampumiskilpakumppani jää näkymättömään esteeseen jumiin.

Se on sääli, sillä muutoin pelin lumovoima on vastustamaton. Yksinpelikampanja on kaikessa massiivisuudessaan eeppinen, mutta myös moninpeli on silkkaa kultaa.

Siinä otetaan toisista hiljaisista tappajista mittaa kuuden hengen joukkueissa urbaaneissa ympäristöissä.

Teemu Purhonen

Crysis 2 Hinta: 60 € (PS3 & X360), 50 € (Windows) Lisätietoja: www.ea.com/crysis-2 Pelaajia: 1, 12 verkossa Saatavilla: PS3, X360, Windows Testattu: Xbox 360 HHHH K-18 Lyhyesti: Yksityiskohtien täyttämää scifitoimintaa synkässä lähitulevaisuudessa.

The Sims Medieval

Nukkekoti keskiajalta

T

he Sims 3 on erinomainen elämäsimulaatio, jossa pienten itse luotujen ihmismallineiden elämää pääsee johtamaan, parantamaan ja sekoittamaan lähes loputtomalta tuntuvin tavoin. The Sims Medieval siirtää pelin keskiaikaan ja muuttaa useampaa sen peruskonseptia.

Tästä huolimatta kokemus on vahvasti tuttu. Uusista vaatteista huolimatta tämä on tyylipuhdas ja aito Sims, kaikissa sen hyvissä ja huonoissa puolissa. Ainakin lähes.

Aluksi kuningaskuntaan luodaan hallitsija ja vähitellen kaikki muut pelimaailman kymmenestä sankarista. Peli etenee Simsien totutusta, jatkuvasta ajanjuoksusta poiketen, tehtävä kerrallaan. Tehtävät valitaan maailman päävalikosta, jossa myös nähdään tehtävillä kerätyt resurssipisteet sekä se, miten hyvin nykyisen valtakunnan tehtävät yleisellä tasolla etenevät.

Pisteillä voi ostaa maailmaan uusia rakennuksia, mikä avaa mahdollisuuksia luoda uusia sankareita ja suorittaa uusia tehtäviä. Kussakin tehtävässä kontrolloidaan vain niitä sankareita, jotka tehtävänannossa valitaan käyttöön. Rakenne on aluksi hieman sekava, mutta siihen tottuu nopeasti ja se tekee perinteisesti

hieman päämäärättömästä Simsistä selvästi tavoitteellisempaa.

Joitain Simsin kulmakiviä on samalla kokonaan poistettu. Tässä ei rakenneta yksityiskohtaisesti omaa linnaa tai muitakaan rakennuksia, vaan ne ovat heti valmiita pakettiratkaisuja, joita pääsee ainoastaan sisustamaan mieleisekseen. Myös Simsien kehittymistä on muokattu rankalla kädellä yksinkertaisemmaksi ja lähemmäs perinteistä roolipeliä, jossa kerätään kokemusta ja noustaan tasoja.

Vaikka The Sims Medieval eroaa edellisistä Simseistä melko paljon, on ydinpelimekaniikka tallella.

Hauskinta tässäkin on seurata sitä, millaisia jatkoreaktioita pikku tekoääliöiden sosiaaliset kokeet saavat aikaan, ei niinkään tehtävien suorittaminen. Mikäli simejä haluaa välillä ohjata tyystin erilaisissa maisemissa, Medieval tekee sen mukavasti. Ei erityisen upeasti, uudella tai hienolla tavalla, mutta kelvollisena väännöksenä toimivasta nukketalopelistä. Peli toimii myös Winellä Linuxissa.

Tapio Berschewsky

• Se on Sims • Keskiaikateema on kivaa vaihtelua • Tehtävät lisäävät Simseistä puuttunutta rakennetta • Ei pääse rakentelemaan omaa linnaansa The Sims Medieval Hinta: 40 € (Windows & OS X) Lisätietoja: www.suomi.ea.com Pelaajia: 1 Saatavilla: Windows, Mac Testattu: Windows HHHH K-12 Lyhyesti: Simsin keskiajalle vievä sivujuonne tekee nukketalopelistä entistä tavoiteorientoituneempaa.

Tennarit jalkaan ja olkkariin Top Spin 4

H

yviä tennispelejä ei tule vastaan joka päivä. Urheilulaji ei ole katsojille aivan sieltä tapahtumarikkaimmasta ja sykähdyttävimmästä päästä, ja sen toteuttaminen peliohjaimelle tuntuu olevan lähes yhtä vaikeaa. Siksi onkin häkellyttävää ja samalla ihastuttavaa, kun neljäs Top Spin onnistuu olemaan parasta ja tuoreimman tuntuista konsolitennistä mitä on koettu sitten legendaarisen hyvän Virtua Tenniksen.

Käytännössä Top Spin 4 on monimutkainen ja -puolinen tennissimulaatio, joka ei vaadi pelaajalta liikoja ja jota voi pelata myös suoraviivaisena pallotteluna. Nyanssien opettelusta ja pitkien tutoriaalien läpikäynnistä hyötyy suuresti, mutta pelaamaan voi halutessaan hypätä välittömästi. Hauskaa on.

Kontrollit toimivat jo pienen totuttelun jälkeen sujuvasti. Lajin erilaiset lyönnit on sijoiteltu nappeihin luontevasti ja pallon sijoittaminen kentällä millilleen oikeaan kohtaan tulee pian osaksi selkärankaa. Strategisessa pelissä lyöntityylin valinta, lyönnin oikea ajoittaminen ja pallon sijoittaminen ovat kaikki kaikessa. Peli toimii niin pädillä kuin Moveliiketunnistinohjaimella. Kontrollointi on tarkempaa pädillä, mutta Movella kokemus tuntuu paremmalta.

Top Spin 4 ei ole erityisen kaunis, mutta se on riittävän hyvän näköinen.

Oman pelaajansa saa muokata näköisekseen, ja kentät ovat aidonoloisia.

Yleisön pökkelö animointi on ainoita hieman häiritseviä piirteitä. Renkuttava taustapoppi on käytännössä pakko kytkeä heti pois päältä, mutta muuten äänimaailmakin toimii.

Tässä on mainio tennissimulaatio, joka on edukseen PS3:lla Movetukensa ansiosta. Teräväpiirtokonsolien Top Spin 4 on parhaita tennispelejä ikinä, mutta Wii-versiota kannattaa karttaa. Se on selvästi huonompi.

Tapio Berschewsky

• Kontrollien tuntuma • Tutoriaalit • Tekee tenniksen strategisesta ulottuvuudesta kouriintuntuvaa • Kamalat musiikit Top Spin 4 Hinta: 60 € (PS3, X360), 50 € (Wii) Lisätietoja: www.2ksports.com/topspin4 Pelaajia: 1-4 paikallisesti ja verkossa Saatavilla: PS3, X360, Wii Testattu: PS3 HHHHH K-3 Lyhyesti: Erinomainen tennispeli, genrensä aatelia.

toukokuu 2011

67

PELIT @mikrobitti.fi

uDraw Pictionary

Kynäilyä konsolilla D

igitaalisen taiteen tekijälle miltei ehdoton työväline on tietokoneeseen kytkettävä piirtoalusta. Laite koostuu erityisestä kynästä sekä piirtämisen tunnistavasta alustasta, joilla kuvia on helppo toteuttaa suoraan digitaaliseen muotoon. Wiille julkaistu uDraw-tabletti ei ole samaa tasoa huippuluokan työvälineiden kanssa, mutta antaa hyvän tuntuman digipiirtämiseen. Laitteen mukaan pakattu uDraw Studio -piirtosovellus tekee yksinkertaisten kuvien raapustelusta vaivatonta. Tabletille myydään myös versiota sanaselityspeli Pictionarysta.

Pelitabletti pysyy kädessä luontevasti eikä paina liikaa. Kynä on tarpeeksi paksu ja miellyttävästi muotoiltu. Piirtoalustan viereen asetettavaa Wii-ohjainta voi käyttää valikkojen

uDraw Game-tablet

ja asetusten selaamiseen kynällä ohjaamisen ohessa. Käyttömukavuutta ei ole kuitenkaan ajateltu aivan loppuun asti. Laitteessa on kiiltävä pinta, johon iho tarttuu herkästi piirtäessä. Kynän johto on turhan lyhyt ja huonosti sijoitettu, mikä tekee käytöstä kömpelöä.

paapiirtotilan lisäksi värityskirja, jonka iloiset kuvat voivat olla nuoremmille lapsille liian monimutkaisia. Tallennettuja töitä voi tarkastella ja muokata kuvagalleriassa. Kuvat saa lisäksi tallennettua sd-kortille ja siirrettyä tietokoneelle jpg-muodossa.

Digitaalinen kanvas

Arvaa kuva

Piirtoalustan uDraw Studio -kylkiäisohjelma opettaa digipiirtämisen alkeita yksinkertaisen käyttöliittymän ja rauhallisen ympäristön turvin. Se sopii myös tottuneelle piirtäjälle, sillä uDrawin työkalujen kera on helppo päästä lennokkaaseen tunnelmaan. uDraw tukee paineentunnistusta, jonka avulla piirtojäljen paksuutta ja peittävyyttä voi hienosäätää kuin oikeilla kynillä ja pensseleillä. Ohjelmasta puuttuu kuitenkin yksi tärkeä tekijä, eli mahdollisuus eri kuvakerroksien käyttämiseen.

Yksinkertaiseksi piirto-ohjelmaksi Studion ominaisuudet ovat muuten kunnossa.

Kovin tarkkaa jälkeä ei uDraw Studion pelitabletilla väännetä. Digipiirtämiseen tottumattomalle tabletin piirtoalue on melko pieni, ja piirtämiseen tarvitaan enemmän voimaa kuin tavallisen kynän käyttöön. Vähemmän vakavaan taiteiluun ja perusteiden opetteluun se toimii miellyttävästi. Ohjelmassa on va-

Suosittu, erikseen ostettava Pictionary-seurapeli tukee uDraw-tablettia. Pelaajat piirtävät vihjeiden perusteella kuvia ja arvaavat vuorotellen tai koko joukolla, mitä piirros esittää.

Peliä pelataan joukkueittain. Sopivalla porukalla Pictionary on hauskaa ja luovaa tekemistä. Välkkyvät valot, pärisevät taustaäänet ja hölmö juontaja tekevät digiversiosta hullunkurisen kokonaisuuden. Peruspelin lisäksi voi pelata Pictionary Maniaa, jossa piirtäjää kampitetaan lisähaasteilla, kuten silmät kiinni piirtämisellä tai pyörivällä ruudulla.

Luovien pelien ollessa kovassa huudossa osuu pelitabletti uDraw otolliseen rakoon. Se ei ole kokeneen taiteilijan työkalu, mutta sopii mainiosti hauskuuttamaan perheitä ja totuttamaan nuorempia Rembrandtin alkuja digipiirtovälineiden käyttöön. Tabletti sovelluksineen on mukava lelu rentoon piirtelyyn ja hupaisaan vapaa-ajanviettoon.

• Hauska seurapeli toimii myös uDraw tabletilla • Mania on kiva lisä

• Kynän lyhyt johto

• Viihdyttää vain sopivassa seurassa • Englanninkielinen peli ei sovi kielitaidottomille

Hinta: 75 € Lisätietoja: www.udraw.com Pelaajia: 1 Saatavilla: Wii HHH Lyhyesti: Helppokäyttöinen piirtoalusta sekä piirtoohjelma kaikille kynänkäyttäjille.

toukokuu 2011

Mitol Berschewsky

• Sopii käteen • Tukee paineentunnistusta

uDraw Tablet & uDraw Studio

68

uDraw Game-tablet, uDraw Studio & uDraw Pictionary

uDraw Pictionary Hinta: 40 € Lisätietoja: www.nintendo.com Pelaajia: Neljä joukkuetta Saatavilla: Wii HHH Lyhyesti: Hauska sanaselityspeli toimivalle porukalle.

vat, nopeat mutkat vedetään kieli keskellä suuta ja shikaaneissa painetaan jarrua koko jalan voimin. Driftauskisat ovat kuitenkin kompastuskivi. Ilman takapuolituntumaa homma ei vaan luonnistu ja koko konsepti jää hieman irralliseksi.

Pelin ulkoinen olemus on todella näyttävä.

Aurinko häikäisee, radat ovat kuin valokuvia ja kulkupelit pörisevät vähintäänkin miehekkäästi. Autoja pääsee ostelemaan lisää palkintorahoilla, mutta rahan puutekaan ei estä kilpailemista. Laina-auton saa aina alleen, eli pakonomaista rahan tahkoamista ei tarvitse rassin saadakseen harrastaa.

Realistista ja koukuttavaa ajopeliä etsivien ei kannata mennä tätä merta edemmäksi kalaan. Allekirjoittaneelle GT5 jää Shift 2 ­Unleashedin myötä ainakin hetkeksi hyllyyn pölyttymään.

Shift 2 Unleashed

Suoraan ja sladissa

N

eed for Speed on autopelisarjana tunnettu kevyehköstä otteestaan. Poikkeuksen tekevät alanimellä Shift julkaistut pelit, jotka ovat nyt edenneet toiseen versioonsa. Luvassa on realistista kilvanajoa asfalttiradoilla ja uutuutena jokaisen lippis takaraivolla kuolaa tuulilasiin pöristelevän teinipojan unelmalaji – driftaus.

Shift 2 Unleashedin voi häpeilemättä nostaa Gran Turismo 5:n haastajaksi. Pelattavaa ja erilaisia autoja on hieman vähemmän ja ote on puitteiltaan rennompi, mutta ajodynamiikka ja virittelymahdollisuudet ovat samalla tasolla. Shift 2:ssa autot oikeasti hajoavat, pelti menee mutkalle ja renkaat sinkoilevat.

Kevyemmässä ajomoodissa vauriot eivät juuri kulkupelin menoon vaikuta, mutta realismiruuvia kaakkoon kääntäessä matka tyssää kuin seinään, jos auto heittää nurmikon kautta kolme volttia kerien.

Shift 2 tutustuttaa pelaajansa ajamisen hienouksiin pikkuhiljaa, eikä ajolinjoja tarvitse alusta alkaen vääntää otsa kurtussa.

Pelaajan aloitustaso arvioidaan muutaman kilpailun perusteella, jonka jälkeen peli säätää vaikeustasoa suorituksen mukaan. Pikkuhiljaa

Antti Tuurala

• Paljon ajettavaa • Viriteltävyys • Driftauskilpailut • Turhat välihöpinät

kilpailutasojen edetessä huomaa saavansa ahaa-elämyksiä kaasun, ohjauksen ja muiden finessien hioutuessa kohdalleen. Mitä pidemmälle pelissä etenee, sitä suuremman ruusperin huomaa itsestään kuoriutuvan.

Ratavalikoima koostuu niin oikeista kuin keksityistä radoista. Yhteistä molemmille on kuitenkin realismi. Töyssyt ja pomput tuntu-

Taskuhirviöitä joka lähtöön

P

okémon-konseptia on lypsetty jo viitisentoista vuotta, mutta silti se pitää otteessaan. Toimintaseikkailukaksikko Pokémon White ja Pokémon Black päästää valloilleen koko joukon mitä hurjempia ja suloisempia olentoja. Pokémon-kouluttajan matka on täynnä jännittäviä tilanteita, erikoisia haasteita ja hauskanpitoa.

Seikkailu saa alkunsa, kun kolme kouluttajaksi halajavaa nuorta saa ensimmäiset pokémoninsa tohtori Juniperilta. Nuoret saavat tehtäväkseen tavata Unovan alueella mahdollisimman paljon eri pokémoneja, ja he päättävät tulla kotiseutunsa mestarikouluttajiksi. Matkallaan läpi kylien, metsien ja aavikoiden pelaaja tapaa salaperäisen Plasmajoukkueen, jolla on hieman eriskummallisia pahoja mielessään.

Pokémon Blackin ja Whiten erona on se, millaisia olentoja niissä tapaa ja miten usein. Kavereiden kesken voi taistella, piirtää ja käydä vaihtokauppaa. Verkossa voi myös jakaa ja katsella pelissä tallennettuja kuvia ja videoita. Tällaisia erikoisuuksia on ehkä hieman liikaakin viemässä huomiota itse tarinalta, vaikka ne onkin toteutettu tyydyttävästi. Ulkonäöltään ja käytettä-

Shift 2 Unleashed Hinta: 69 € (PS3, X360), 49 € (Windows) Lisätietoja: www.needforspeed.com/shift2unleashed Pelaajia: 1, 1–12 verkossa Saatavilla: PS3, X360, Windows Testattu: X360 HHHH K-3 Lyhyesti: Realistista katukilvanajoa

Pokémon White & Pokémon Black lahjojen ja kokemuksen muodossa. Olentoja ja esineitä riittää, ja pokémonien kouluttaminen on koukuttavaa puuhaa. Taitoja mitataan otteluissa niin ystäviä, ohikulkijoita kuin salimestareitakin vastaan.

Pelimekaniikaltaan perinteistä japaniroolipeliä muistuttavat Pokemon Black ja White sopivat hyvin nuorelle mielelle. Pelit ovat kaikkine ominaisuuksineen, alueineen ja konsepteineen varsin laaja kokonaisuus, joka lähentelee jo infoähkyn rajoja. Tavoite on kuitenkin yksinkertainen: voita jokainen ja kerää kaikki pokémonit!

Mitol Berschewsky

• Siisti ja nätti peli • Paljon kerättävää • Kehittyminen palkitsee

vyydeltään peli on onnistunut suurelta osin hyvin.

Kun juoni jää muun sälän jalkoihin, vaikuttaa peli välillä hieman yksitoikkoiselta.

Taistelu toisensa perään sujuu vaivattomasti, vastustajien taso nousee rauhallisen verkkaisesti ja suuri osa paikoista ja ihmisten puheista on yhdentekevää. Kiertely, juttelu ja taisteluiden junttaaminen palkitsevat kuitenkin lopulta pokémonien,

• Yksitoikkoisuutta • Juoni jää muiden asioiden jalkoihin Pokémon Black ja Pokémon White Hinta: 40 € (DS, DSi) Lisätietoja: www.pokemonblackwhite.com Pelaajia: 1, 2–4 verkossa Saatavilla: DS, DSi HHH K-3 Lyhyesti: Hämmentävän monipuolinen toimintaseikkailu, jossa paras pokémon-kouluttaja on voittaja.

toukokuu 2011

69

PELIT @mikrobitti.fi

Vihreän takin metsästys

Tiger Woods PGA TOUR 12: The Masters

T

Taikasauvasekoitin Magicka

I

sometrinen velhoräiskintä tekee kaverien ja itsensä vahingossa listimisestä lystiä. Kamankeräilyä, kokemuspisteitä tai hahmoluokkia ei ole - vain reipasta räiskintää pitkin popkulttuuriviittauksilla pippuroitua, satiirista fantasiaputkea.

Magickan tarinan läpäisee yhteistyöpelinä konkarien kesken tunneissa ja lajityyppiin tutustuvakin muutaman illan aikana. Valitettavasti leijonanosan pelistä pomoineen ohittaa parin ärjyimmän loitsun jankkauksella, eikä läheltä piti -tilanteita, suojilla kikkailua tai aitoa yhteistyötä välttämättä synny.

Kiinnostavinta onkin taistelu eri suojauksilla varustettuja massoja vastaan.

Loputtomia aaltoja vastaan voi mättää kahdella areenalla.

Monivivahteiseksi taistelut tekee kahdeksaan elementtiin perustuva loitsujärjestelmä joka sallii harvinaisen vapaan, mutta riskialttiin yhdistelyn.

Omille näppäimille eritellyt elementit kohdistetaan hiirellä suihkuna, alueloitsuna, maagisena miekaniskuna tai tehosteeksi pelaajahahmon ylle.

Elementtien vaikutusta voi vahvistaa toistolla. Sekoittamalla saadaan aikaan luontevia vaikutuksia, kuten tulesta ja vedestä syntyvä höyry. Kasteltu vihollinen on altis jäälle ja sähkölle, ja rasvattu vastustaja roihahtaa liekkeihin 70

toukokuu 2011

pienestäkin kipinästä. Velhojen säteet yhdistämällä tuhovoima kertautuu, kunhan vastakkaiset elementit eivät sekoitu vaarallisesti.

Moninpelissä loitsumyrskyn sivulliset uhrit taiotaan henkiin lennosta, toisin kuin peruuttamaan pakottavassa yksinpelissä. Kuolemasta rankaisu ei toimi tulenaran taikasysteemin ja vaikeiden joukkotaistelujen kanssa. Yksinpeli välttää vain opetteluun oikean tutoriaalin puuttuessa. Kokeilu kannattaa, sillä muutama tuholoitsu on ylitse muiden.

Loitsuefektit tyydyttävät ja grafiikka on selkeää. Pienen opiskelijatiimin koodi on silti raskasta ulkoasuun nähden. Kokeilunhaluisille moninpelaajille Magicka tuo intensiivistä, joskin hiomatonta toimintaa taskurahalla.

Hannu Kuosmanen

• Loitsujärjestelmä • Ylimääräisestä riisuttu pelimekaniikka • Loitsujen balanssi ja makrojen puute • Helpot pomot • Ei tutoriaalia Magicka Hinta: 9,90 € (Steam) Lisätietoja: www.magicka.se/ Pelaajia: 1–4 verkossa Saatavilla: Windows HHH K-16 Lyhyesti: Isometristä velhoräiskintää itse sekoitettavilla loitsuelementeillä.

iger Woodsin skandaaleista huolimatta EA Sports on päätynyt jatkamaan PGA TOUR -sarjansa nimeämistä golf-legendan mukaan. Peli on läpikäynyt vuosien varrella monia uudistuksia, joilla golf-fanit on saatu houkutelluksi hankkimaan uusi versio vuosittain muiden urheilupelien tavoin. PGA TOUR 12: The Masters tarjoaa nimensä mukaisesti Masters-turnauksen, jonka voittajalle on luvassa legendaarinen vihreä takki.

Sisällöllisesti TW12 tarjoaa muutaman uuden kentän, kuten 2011 vuoden Mastersia isännöivän Augusta Nationalin. Yhteensä kenttiä on levyllä 17 ja lisäkenttiä voi ostaa netistä parilla eurolla, joten pelattavaa on tarjolla runsaasti. Pelaajan taitoja kehitetään totutusti kiertämällä kilpailuja sekä Masters Moments -pikkutehtävillä, joissa käydään läpi turnauksen historiallisia onnistumisia.

Yksi suurimmista syistä pelin hankintaan on ainakin PS3-versiossa tuki Move-ohjaimelle. Tuki tosin löytyy jo viime vuoden pelistä, mutta uuden version pelattavuus on selkeästi parempi. Move-ohjaimella lyöminen poikkeaa merkittävästi tutusta vasemman tatin heilutuksesta ja antaa huomattavasti realistisemman ja fyysisemmän tunteen golfin pelaamisesta. Jalat väsyvät seistessä, kehon lämpö nousee mukavasti palloa hutkiessa ja swingeissä on tuntumaa. Valitettavasti kunnollista kahden käden grippiä ei pieni Move-kapula täysin onnistu tarjoamaan.

Parasta pelissä on sulava pelattavuus. Kenttiä kierretään yhdessä caddien kanssa, joka tarjoaa aina muutamaa vaihtoehtoa sopivalle lyönnille ja kehittyy pelaajan hyvien lyöntien myötä. Uuden realistisen näkymän ansiosta tähtäyksiä ei enää voi määrittää lintuperspektiivistä, vaan lyönnin suunta valitaan katsomalla oikeaa näkymää. Pelkän Moveohjaimen kanssa pärjää tavallisesti viheriölle saakka, minkä jälkeen tähtäys täytyy tehdä joko Navi- tai peliohjaimen avulla.

Uuden version vetovoima riippuu pitkälti siitä, aiotaanko peliä pelata Move-ohjaimella vai padilla. Padilla pelatessaTW12 ei tarjoa juuri mitään uutta lisäkenttien ohella, joten samalla rahalla voinee hyvin hankkia lisäkenttiä vanhoihin versioihin.

Move-ohjaimella peli muuttuu kuitenkin täysin erilaiseksi kokemukseksi, joka tarjoaa uutta ja virkistävää realismia sarjan pelaajille. 3D-tuki tosin olisi ollut erittäin tervetullut lisuke realismin loppuun saattamiseksi. Ensi vuonna sitten...

Osku Kannisto

• Realistisempi golf-elämys • Paljon pelattavaa • Caddien hyödyntäminen • Ohjaus pelkällä Move-ohjaimella • Samaa vanhaa pad-pelaajille Tiger Woods PGA TOUR 12: The Masters Hinta: 60 € (PS3, X360), 50 € (Wii) Lisätietoja: www.ea.com/tiger-woods Pelaajia: 1–4, paikallisesti ja verkossa Saatavilla: PS3, X360, Wii Testattu: PS3 HHHH K-3 Lyhyesti: Realismia tavoitteleva golf-peli liikesensorituella.

de Blob 2

Väriä elämään

S

ynkeän harmaan ystävät riehuvat maailmassa, ja yksittäisen väriä tihkuvan möykyn tehtävä on pistää paletti uusiksi. Blob värjäsi maailmaa jo 2008 julkaistussa Wii-pelissä. Jatko-osa tuo pelisarjan myös hd-konsoleille ja paranee alkuperäisestä mukavasti.

Idea on tuttu. Blob voi napata väriä mukaansa erilaisista lähteistä ja levittää sitä pitkin maita ja mantuja värjäten rakennuksia ja rekvisiittaa. Välillä täytyy maalata rakennukset tarkalleen tietyllä värillä ja välillä saa soveltaa omaa esteettistä silmää. Päävärejä voi yhdistellä ja veteen tippuminen tekee Blobista värittömän. Pigmenttiä voi kerralla imeä mukaansa vain tietyn määrän, ja jokainen värjäys kuluttaa maalia.

Peli seuraa hupaisaa juonikaarta, mutta oleellisinta siinä on itse toiminta. Kentät ovat kekseliäitä ja peli tutustuttaa uusiin ominaisuuksiin ja asioihin juuri sopivalla tahdilla. Jatko-osa on maustettu Blobin tehokkaalla päällekarkaushyökkäyksellä ja mahdollisuudella päivittää Blobin ominaisuuksia inspiraatiopisteillä.

Pääosin peli tapahtuu ulkomaailmassa 3d-tasohypellen, mutta monessa pelin avainkohdassa siirrytään sisään rakennukseen, joka toimii 2d-tasohyppelyn keinoin. Kaksiulotteiset osuudet ovat selvästi puzzlemaisempia ja perustuvat värin tarkkaan käyttöön. Kum­ pikin pelimekaniikka on tyydyttävää.

Tämä on erittäin visuaalinen peli ja suurin osa de Blobin ilosta tuleekin siitä, kun harmaan maailman pääsee herättämään uuteen väriloistoon. Tyyli toimii kauttaaltaan, ja Blobin matka on ilo silmälle alusta loppuun.

Viehättävä peli ei kuitenkaan tyydytä pelaajaa, joka vaatii haastetta. Tämä nimittäin tuntuu tarpeettoman helpolta vielä loppumetreilläkin. Mikäli kaunis kruisailu hauskassa maailmassa riittää, voi de Blob 2:ta suositella.

Tapio Berschewsky

Sankarit rahastamassa

Hinta: 55 € (X360, PS3), 45 € (Wii, DS, DSi) Lisätietoja: www.deblob.com Pelaajia: 1 Saatavilla: X360, PS3, Wii, DS, DSi Testattu: X360 HHHH K-3 Lyhyesti: Hauska ja värikäs tasohyppely, joka ei tyydytä haastetta kaipaavaa.

• Värikäs • Mukavat kontrollit • Kenttäsuunnittelu

• Liian helppo

PlayStation Move Heroes

S

ly Cooper, Ratchet & Clank sekä Jak & Daxter ovat Sonyn konsolien parasta toimintaseikkailuantia puhuvien eläinten parissa. PlayStation Move Heroes iskee ikoniset sankarit yhden nimikkeen alle suorittamaan vaivaannuttavan tylsiä minipelejä.

Tunnelma on erittäin tuttu, sillä tämän erottaa Wiin 2006 bilepelitulvasta vain ulkoinen kuorrutus.

Move-ohjaimesta ei oteta juuri mitään irti. Liiketunnistuksesta käydään läpi vain sitä alkeellisinta kapulanheilutus- ja osoittelurepertuaaria. Tämä on niin nähtyä puuhaa, että vain nerokkaasti suunnitellut pelit voisivat tehdä siitä mielekästä. Ikävä kyllä, myös pelien suunnittelu on kehnoa, eivätkä ne tunnu millään tasolla tuoreelta tai uudelta.

50 haasteesta koostuva peli tarjoaa käytännössä viisi erilaista pelityyppiä, mikä tuntuu naurettavan vähältä. Tilanne voisi pelastua, mikäli hahmoja olisi käytetty hyvin ja tarjolla olisi paljon faneille soveltuvaa sisältöä. Harmillisesti myös tarina on lähinnä umpitylsä, eikä mainioiden hahmojen rikkaita taustoja ole käytetty lähes lainkaan hyväkseen.

de Blob 2

mutta kun huumoria on revittävissä lähinnä siitä, miten kelvottomasti asiat on tehty, ei siitä kannata maksaa näin paljon.

PlayStation Move Heroes ei ole mennyt sieltä, missä aita on matalin, vaan sieltä, missä aitoja ei vielä ole edes keksitty. Kun näin hyvä potentiaali hukataan peliin, josta tulee mieleen lähinnä Wiin viiden vuoden takaiset, avuttoman ankeat bulkkipelit, ei tätä kannata hankkia. Ei vaikka muuten keräisi Sonyn sankarien huippupelit hyllyynsä.

Tapio Berschewsky

• Tutut sankarit asialla • Pelillinen sisältö • Taustatarina • Kontrollit PlayStation Move Heroes

Yksinpelinä tätä jaksaa varttitunnin, jonka jälkeen jokainen kenttä alkaa lähinnä haukotuttaa. Kaksinpelinä sopivan kaverin kanssa huonolle suunnittelulle viitsii hajoilla hetken,

Hinta: 60 € (PS3) Lisätietoja: fi.playstation.com Pelaajia: 1–2 Saatavilla: PS3 (vaatii Moven) H K-12 Lyhyesti: Minipelikokoelma, joka on sisällöllisesti hyvin lähellä Wiin alkutaipaleen huonoimpia virityksiä.

toukokuu 2011

71

LATAUSPELIT @mikrobitti.fi

Teksti: Tapio Berschewsky, Juha Terrilä, Hannu Kuosmanen, Teemu Purhonen

King’s Quest 3 Redux King’s Questit ovat Sierran suosituimpia seikkailuja. Sarjan jo uudistettua ensimmäistä ja toista osaa seuraa kolmannen klassikkoseikkailun kunnianhimoinen fanivetoinen päivitys. Uudet taustat, musiikkiraita ja näytelty puhe houkuttelevat niin vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia uppoutumaan unohtumattomaan fantasiatarinaan kultaiselta 90-luvulta. Klassikko.

Hinta: Ilmainen Pelaajia: 1 Saatavilla: Windows, Mac OS X HHHHH ei ikäluokitusta

Beyond Good & Evil HD Ubisoftin erinomainen Beyond Good & Evil julkaistiin pc:lle ja konsoleille vuonna 2003. Tulevaa jatko-osaa mainostaakseen pelistä julkaistiin remasteroitu teräväpiirtoversio. Jo ennestään tyylikäs peli on nyt entistäkin komeampi katsoa ja kuunnella. Xbox Live Arcade sai omansa ensin, PlayStation Networkiin teos on vasta tulossa.

BG&E HD on toimintaseikkailu letkeässä mutta salaliittojen alistamassa maailmassa, jonka sankarina häärii journalisti Jade ja tämän oma suojeluskarju Pey’j. Hyökkäävien

muukalaisvihulaisten torjunta ja yhteiskunnan puhdistaminen korruptiosta tapahtuu tehtävä kerrallaan hienon juonen saattelemana. Tämän timantin huonoin puoli on se, että se loppuu harmillisen aikaisin.

Hinta: 800 MS-pistettä Pelaajia: 1 Saatavilla: X360 (PS3 tulossa) HHHHH

K-7

Mass Effect 2 Arrival

Mass Effect 2:n lisäosa Arrival on viimeinen annos sci-fieeposta ennen trilogian päätösosan julkaisua joulumarkkinoille. Arrival lisää emopeliin sivutarinan, jossa kaikki kapteeni Shepardin koitokset ovat vähällä käydä turhiksi.

Kulissien pimeissä syvyyksissä enteilevät reaper-pahikset ovat ottaa varaslähdön ja niittää kaikista galaksin tietoisista mielistä koostuvan satonsa jo ennakkoon.

Muutaman tunnin tehtävä pelataan pääosin soolona ilman kavereita. Mikäli Shepardistaan on tehnyt nössön, Arrivalissa on haastetta. Käytännössä tarjolla on räiskintäputkea mukavilla juonenpätkillä höystettynä. Erinomaisen Lair of the Shadowbrokerin jälkeen Arrival on lievä pettymys, mutta silti ihan kelvollinen rykäisy. Fanille oleellinen.

Torchlight

Loputtomia luolastoja, mörköjä ja massiivista mäiskettä – mitä muuta ihminen voisi kaivata? Ei niin mitään. Sen todistaa diablomainen Torchlight. Isometrisissä luolastoissa voi myllätä joko soturin, maagin tai varjoissa hiiviskelijän saappaissa. Luolastoissa touhuilu näyttää ja kuulostaa hirmu hyvältä, sillä animointi ja efektit ovat häikäisevän hienoja. Kaiken kukkuraksi kontrollit on saatu hiottua erinomaisen toimiviksi. Hirviötkin ovat hyvin suunniteltuja.

Toimintaroolipelin juoni on lähes olematon, ja se onkin Torchlightin ainoa heikko puoli. Siitä huolimatta se on esimerkillinen luolastojen tutkimiseen ja hutkimiseen keskittyvä peli, johon on melkein liiankin helppo uppoutua.

Hinta: 1200 MS-pistettä Pelaajia: 1 Saatavilla: X360, Windows, Mac OS X HHHHH

72

K-12

toukokuu 2011

Hinta: 560 MS-pistettä Pelaajia: 1 Saatavilla: X360, PS3, vaatii alkuperäisen Mass Effect 2:n HHH K-18

Solomon’s Keep Diablo-tyylisessä toimintaroolipelissä ohjataan velho-oppilasta viimeisessä opinnäytetyössä, Solomonin linnakkeen valtauksessa.

Toisella peukalolla liikutetaan velhoa, toinen peukalo huolehtii tähtäämisestä ja ampumisesta. Matkan varrella kerätään kokemuspisteitä ja varusteita sekä päivitetään pelihahmon kykyjä. Koukuttavan Solomon’s Keepin parissa vierähtää helposti tunti jos toinenkin.

Hinta: 0,79 € Pelaajia: 1 Saatavilla: iOS HHHHH

K-9

BIT.TRIP FLUX BIT.TRIP-sarjan rytmikkäät ja retro-esteettiset yksinkertaiset pelit riisuvat pelaamista ytimeensä. FLUXin ideana on kontrolloida pienen pystysuuntaisen palkin sijaintia ruudun oikeassa reunassa. Vasemmasta kiitää kohti kerättävää ja väisteltävää tavaraa.

Näistä lähtökohdista kasattu peli on paitsi koukuttava myös vaikea. Mukavaa ja tarkkaa puuhaa.

Hinta: 800 Wii-pistettä Pelaajia: 1 Saatavilla: WiiWare HHHH

K-3

SALLA

Stotesbury

Hau hau, sanoi Facebook

W

ag the Dog -elokuva kertoo suuren luokan vedätyksestä. Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalikampanjaa.

Pari viikkoa ennen vaalipäivää tapahtuu kamalia: istuva presidentti jää kiinni partiotytön ahdistelusta virkahuoneessaan. Paikalle kutsutaan kokenut spin doctor, joka saa tehtäväkseen pimittää skandaalin suurelta yleisöltä, keinolla millä hyvänsä.

Alkaa huikea taistelu mediaa ja kalenteria vastaan.

Avuksi värvätään Hollywood-tuottaja, joka lavastaa savuverhoksi leikkisodan Albaniassa. Vapaan maailman puolustaja käy taistoon albanialaisia kansanmurhaajia vastaan, pelastaa maailman ydintuholta ja tulee tietysti valituksi uudelleen. Viis partiotytöistä.

Näin leffan ensimmäisen kerran ylioppilaskeväänäni. Nyt sitä katsellessa oli hyvä miettiä, kuinka suunnattomasti maailma on muuttunut vajaassa viidessätoista vuodessa. Olihan elokuva kaukaa haettu myös vuonna 1997, mutta nykyisessä mediatodellisuudessa se olisi sula mahdottomuus. Vai olisiko sittenkään?

Sosiaalinen media kellistää huijarin

Maailmankylä on pienempi kuin koskaan. Skeptikot oli viisitoista vuotta sitten helppo vaieta kuoliaiksi, muttei enää: näin tehokasta levitysalustaa heillä ei ole koskaan ollut.

Jo yksin Facebook ja Twitter tekisivät mahdottomaksi väittää, että Albaniassa olisi käynnissä kansanmurha, ellei asialla olisi mitään totuuspohjaa. Köyhimpienkin valtioiden asukkaista moni pääsee twiittaamaan, että hänen päivänsä järkyttävimmät kuulumiset liittyvät tomaattien tuholaisinvaasioon eivätkä sotilaalliseen toimintaan.

Lisäksi viestintäteknologia on halventunut ja yleistynyt radikaalisti. Kamerakännyköitä alkaa olla jo kehitysmaissakin, ja surkeimmatkin niistä ovat tarpeeksi hyviä näyttämään oman totuutensa pommituksista ja laukaisualustoista.

Yksisuuntaisesta moniääniseen Suurin mullistus on tapahtunut mediakentällä. Viime vuosisadan media oli vahvasti yksisuuntaista, ylhäältä alas tuotettua. Teoriassa huijarin tarvitsi vakuuttaa vain muutama arvostettu lähde: Wag the Dogissa presidentin tukijoukot menevät kirjaimellisesti sänkyyn Wall Street Journalin kanssa.

Sosiaalinen media taas on kaksisuuntaista: jokainen teksti elää ja muokkautuu lukijoidensa mukana.

Oikeastaan mitään tekstiä ei voi enää pitää yksilön tuottamana, vaan kaikki on osa suurempaa keskustelua. Myös perinteinen media imee yhä enemmän vaikutteita sosiaalisen median moniäänisyydestä.

Tätäkin kolumnia on ennen julkaisua työstetty vahvasti Facebook-yhteisössä, ja keskustelu jatkuu siellä edelleen.

Sosiaalinen media myös palvelee perinteistä tiedonvälitystä. Huhut siitä, että Muammar Gaddafin joukot olisivat ampuneet Libyan kapinallisia sairaalasänkyihin, levisivät ensin Twitterissä ja blogeissa. Muutamaa päivää myöhemmin aiheesta raportoi myös valtamedia. Tapauksen todenperäisyyttä se ei tietenkään vahvista.

Ainakin Wag the Dog -tyyppinen huijaus vaatisi nyt valtavasti enemmän resursseja. Perin­teistä mediaa varten pitäisi tuottaa teknisesti täysin uskottavaa materiaalia ”sotakentiltä”. Sen lisäksi pitäisi valjastaa huimat määrät ihmisiä levittämään disinformaatiota sosiaalisessa mediassa.

Facebook ei pelasta demokratiaa

Totuus on kuitenkin some-maailmassa yhtä venyvä käsite kuin aina ennenkin. Sisältöä luovien ihmisten tarkoitusperät ovat yhtä hämärät, oli media mikä tahansa.

Photoshop-aikakaudella kukaan ei voi olla varma siitäkään, missä määrin hänen näkemänsä kuva vastaa todellisuutta. Väärennöksen jäljet on myös aiempaa helpompi hävittää; kuten raha, kuvakin voidaan ”pestä puhtaaksi” kierrättämällä se tarpeeksi monen palvelun kautta. Alkuperäistä lähdettä ei lopulta tiedä kukaan.

Kyllä, salaliittoteoreetikot pääsevät ääneen aiempaa helpommin. Mutta vapaa sana ei tässä välttämättä palvele demokratiaa. Datavirran määrä on jo kauan sitten kasvanut hallitsemattomiin mittoihin.

Järkevät skeptikot hukkuvat helposti naurettavien foliohattujen massaan, ja tarpeeksi röyhkeä valhe voi helposti olla vakuuttavampi kuin totuus.

Loppujen lopuksi: kuinka moni voi nytkään olla sataprosenttisen varma, mitä vaikkapa Libyassa tapahtuu tällä hetkellä?

Ehkä sittenkin kuvat Gaddafin moukaroimista sairaaloista tehtailtiin Valkoisen talon kellarissa.

Kuka tänään panee koiran hännän heilumaan?

Jotain hyvää mahataudista: kerrankin oli aikaa katsoa leffoja. Vapisevaan käteen osui hyllystä vanha tuttu, hillitön poliittinen satiiri Wag the Dog – häntä heiluttaa koiraa (1997).

Kirjoittaja on Ilta-Sanomien toimitussihteeri, joka oli Sanoma Oy:n koulutuskierrossa MikroBitissä.

toukokuu 2011

73

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Blackstorm Sabre III on sisätiloiltaan hyvin siisti. Kaapelit ovat piilossa kotelon kyljen välissä ja virtalähteen ylimääräiset kaapelit tulevat irrallisina koneen mukana. Emolevyn päällä on muovinen levy, joka ohjaa prosessorituulettimen ilmavirran kulkemaan pitkin emolevyn pintaa jäähdyttäen komponentit samalla.

Blackstorm Sabre III, GeForce GTX 590

Kun peliteho riittää PC-pelaajalle on tarjolla jatkuvasti tehokkaampia komponentteja. Näytönohjaimien kuninkuusluokassa kärkipaikkaa havittelee kahden piirin GeForce GTX 590, johon perustuu Verkkokauppa.comin huipputehokas BlackStorm Sabre III -pelikone.

V

erkkokauppa.com on panostanut tietokoneensa varustelussa huipputehoon ja viimeistelyyn. Pelkistetyn tummaan koteloon pakattu kone on tyylikäs niin ulkoa kuin sisältäkin. Koneen perustana on Asus Sabertooth P67 -emolevy, joka tukee Intelin uusimpia 1155-kantaisia Sandy Bridge -sukupolven prosessoreita. Prosessorina on Core i7 2600K, joka edustaa 1155-kantaisten prosessorien malliston huippua.

Koneen suorituskyvyssä ei ole jätetty mitään sattuman varaan. Järjestelmälevynä 74

toukokuu 2011

Edestä katsoen kone on hyvin pelkistetty. Kun tuulettimien pölysuodatinluukut ovat kiinni, vain kiiltäväpintainen optinen asema erottuu hyvin muuten mustasta taustasta. Etulaidassa kotelon päällä on virtakytkin, usb-liitännät, eSata-liitin ja kuulokemikrofoniliittimet.

on kaksi nopeaa ssd-levyä raid-kokoonpanossa, joten käyttöjärjestelmän ja ohjelmien lataamisen odotteluun ei huku liikaa aikaa.

Corsairin Force-sarjan levyt ovat nopeita yksinäänkin, mutta raid-kaksikon siirtonopeus nousee yli 500 megatavuun sekunnissa.

Cd-levyn verran tietoa siirtyy alle kahdessa sekunnissa muistiin. Varsinaisena tietovarastona toimii kahden teratavun kiintolevy, joka sekään ei ole hitaimmasta päästä. Western Digitalin levy siirtää levyn alkuosassa tietoa 150 megatavun sekuntivauhdilla ja

Blackstorm Sabre III:n liitännät ovat runsaat. Usb-liittimiä on riittävästi ja kaksi liittimistä on usb 3.0-versiota. Ulkoisille kiintolevyille tarkoitetuista esataliittimistä toinen on power-versio, joka antaa liitäntää käyttävälle laitteelle myös sähkön tarvittaessa. Wlan-antennit kertovat koneen langattoman verkon tuesta.

levyn lopullakin nopeus on vielä 75 megatavua sekunnissa.

Emolevyllä on huolehdittu nopeasta liitettävyydestä, sillä tarjolla on neljä usb 3.0 -porttia ja neljä sarja-ata 6 Gbit/s -liitäntää. Suurin osa emolevyn sisäisistä usb-liittimistä on kytkemättä, sillä Fractal Designin kotelossa on vain kaksi usb 2.0 -liitintä kotelon päällä etulaidassa eSata-liittimen, kuuloke- ja mikrofoniliittimen ja virtakytkimen kanssa. Käyttämätöntä laajennusvaraa on kuuden usb 2.0- ja kahden usb 3.0 -portin verran. Näytönohjaimille on tarjolla kaksi pci-express 2.0 -korttipaikkaa, jotka toimivat yksinään 16x nopeudella, mutta yhdessä vain 8x nopeudella.

Kotelon sisätilat ovat siistit, eikä kaapelinpäitä ole jätetty roikkumaan. Ylimääräiset virtalähteen kaapelit tulevat erillisessä pussissa, josta niitä voi tarpeen mukaan lisätä.

Kotelon laajennusvara on hulppea, sillä kiintolevykelkkoja on kahdeksan kappaletta, joista kolme on käytössä. 2,5” levyt kiinnitetään kelkkojen pohjaan. Optisille asemille on kaksi paikkaa, joista toisessa on kirjoittava blu-ray -asema. Teholähteenä on Fractal Designin kilowatin tehoinen Newton Smart Modular, jonka hyötysuhde on 80Plus. Kotelo on vuorattu äänenvaimennusmateriaalilla, joka peittää osan tuuletinpaikoista. Jäljelle jää silti kaksi eteen, yksi pohjalle ja yksi taakse.

Kahdessa on tuulettimet valmiina. Pohjassa ja etulaidassa tuuletinpaikat ovat varustettu kätevästi irrotettavilla pölysuodattimilla. Verkkoyhteyksiä varten koneessa on langattoman verkon 802.11n-verkkokortti kahdella antennilla ja langallisia yhteyksiä varten gigabitin ethernet-pistoke.

toimivat 608 MHz:n taajuudella, kun 580:ssä taajuutena on 772 MHz. Muistin nopeus on myös pienempi. 1002 MHz:n sijaan muisti toimii 854 MHz:n taajuudella. Suurin ero on kuitenkin varjostinprosessorien kellotaajuuksissa, sillä ne ovat tipahtaneet 1544:stä 1215 MHz:iin. Sähköä näytönohjain ottaa kahdella 8-napaisella lisävirtaliittimellä, joten mikään virtapihi kortti ei ole.

Nopeusmittauksissa GTX 590 oli tasaväkinen Radeon HD 6990:n kanssa ja paremmuus riippui täysin käytetystä testistä. Esimerkiksi 3DMark11 on selvästi Radeonille paremmin soveltuva testi kuin 3DMark Vantage, jossa vaakakupit olivat tasan. Pelitesteissä taas Far Cry 2 oli Radeonin vahvaa alaa, mikä on sinänsä yllättävää, koska Nvidia on perinteisesti ollut vahvoilla Far Cry 2:ssä. Pelinopeutta kortissa riittää siitä huolimatta FC2:ssakin, sillä ilman reunanpehmennystä parhailla laatuasetuksilla 2560x1600 -tarkkuudella ruudunpäivitysnopeus on keskimäärin 134 ruutua sekunnissa ja 8x reunanpehmennyksenkin kera päivitysnopeus pysyy yli sadan fps:n. Yhden kiihdytinpiirin GeForce GTX 580 pääsee samaan piirtonopeuteen ilman reunanpehmennystä. Uudemmista peleistä Shogun 2 ei pyöri vielä parhailla asetuksilla sulavasti, joten pelikehitys on edelleen näytönohjaimien suorituskykyä edellä. Ninjojen tapattaminen

luonnistuu kuitenkin mallikkaasti, jos tinkii hieman kuvanlaadusta ja etenkin reunanpehmennyksestä.

Yhteenveto

Blackstorm Saber III on Verkkokauppa.comin tyylinäyte huipputehokkaan koneen kasaamisesta. Komponenttivalinnoissa ei ole tehty kompromisseja ja sen huomaa. Lopputulos on huipputehokas ja viimeistely on huolellista. Kun kyseessä on tinkimätön tehopaketti, on hinta sen mukainen. Kolme tuhatta euroa jättää koneen harvojen herkuksi. Ne joilla on varaa, saavat käyttöönsä koneen, josta on iloa pitkäksi aikaa Nopeiden kiintolevyjen ja kaikin puolin muutenkin suorituskykyisen kokoonpanon ansiosta käyttötuntuma on hyvä.

Pelien ja muiden ohjelmien käynnistäminen on äärimmäisen nopeata, eivätkä pienet lataamiset levyltä näy missään, sillä kaikki tapahtuu muutaman sekunnin odotusajoilla.

Koneen hankinta on suositeltavaa kaikille, jotka haluavat pelata pelejä maksimilaatuasetuksilla ja niille, jotka eivät halua odotella tietokoneen istuvan miettimässä tekemisiään pitkiä aikoja kerrallaan. Sähkönkulutuksesta huolissaan olijoiden kannattaa katsella muita koneita, sillä kulutus pomppii pelikäytössä yli 500 watin teholukemissa.

Pekka Rousu

Uusi GeForce GTX 590

Pelaajalle eniten merkitystä on kuitenkin näytönohjaimella, joka on Nvidian uusi huippumalli GeForce GTX 590. Kahden kiihdytinpiirin näytönohjain kilpailee suoraan Atin Radeon HD 6990 -näytönohjaimen kanssa nopeuskuninkuudesta ja tehonälkäisten käyttäjien rahoista.

GTX 590 perustuu kahteen GTX 580 -näytönohjaimen kiihdytinpiiriin. Suurin ero on kellotaajuudessa, sillä uutuuden kiihdytinpiirit

Pelinopeus 3DMark-testissä GeForce GTX 590 9192 Radeon HD 6990 GeForce GTX 580

9684

36034 32817

5222 24984 15000 30000 3DMark11, graphics PAREMPI 3DMark Vantage, graphics

GeForce GTX 590 ja Radeon HD 6990 ovat molemmat toisiaan parempia riippuen käytetystä testistä. Esimerkiksi 3DMark11-testissä Radeon HD 6990 on niskan päällä, mutta taas vanhemmassa 3DMark Vantage -testissä vaakakupit kallistuvat GTX 590:n puolelle.

Yhden piirin GeForce GTX 580 jää auttamatta jalkoihin.

Uusi GeForce GTX 590 on huipputehokas näytönohjain, josta ei liitettävyys lopu kesken.

Kolme dvi-liitintä ja yksi displayport-liitin mahdollistavat näyttöjen liittämisen monipuolisesti sopivien sovittimien kanssa.

• Suorituskyky • Hiljainen käyntiääni

• Sähkönkulutus • Hinta

Blackstorm Saber III Hinta: 2999 € Lisätietoja: www.verkkokauppa.com Emolevy: Asus Sabertooth P67 Prosessorikanta: Intel 1155 Prosessori: Intel Core i7 2600K Muisti: 16 Gt, ddr3, pc3-10700 Kiintolevyt: 2 x Corsair Vertex 2 120 Gt, WD Caviar Black 2TB Optinen asema: Asus blu-ray rewriter Näytönohjain: Nvida GeForce GTX 590 Usb-liitännät: 2x usb 3.0, 10 usb 2.0 Firewire: 1394a Verkkoliitännät: 1 Gbit/s lan, 802.11n wlan eSata: 2x Lyhyesti: Huipputehokas ja tinkimätön pelikone raskaaseen pelikäyttöön

• Pelinopeus

• Sähkönkulutus

Nvidia GeForce GTX 590 Hinta: 675 € Lisätietoja: www.nvidia.com Kiihdytinpiiri: 2x Nvidia GF110 Valmistusprosessi: 40 nm Muistia: 2 x 1,5 Gt Muistiväylä: 2 x 384 bit Varjostinprosessoreita: 2 x 512 kpl Piirin kellotaajuus: 608 MHz Varjostinprosessori: 1215 MHz Muistin kellotaajuus: 854 MHz Näyttöliitännät: 3x dvi, displayport Lyhyesti: Nvidian tehokkain kahden piirin näytönohjain

toukokuu 2011

75

KOKEILTUA @mikrobitti.fi

Kompaktijärjestelmät

Olympus Pen E-PL2 kit ja Panasonic DMC-GF2 kit

Optinen etsin ja mikrofoni ovat jo vanhastaan tuttuja, mutta makrovalo ja bluetoothlähetin ovat erikoisempia. Olympus Penpal mahdollistaa kuvien siirron bluetooth-varustettuun kännykkään tai tietokoneeseen.

Omassa testissämme MacBookin kanssa laitteet löysivät toisensa, mutta kuvansiirto ei onnistunut.

Sekä Olympuksessa että Panasonicissa on poikkeuksellisen hyvä sisäinen salama. Se on rungon sisällä suojassa ja nousee avattuna korkealle. Salamaa voi käyttää myös kallistamalla sen sormella yläviistoon ja ottamalla kuvan osin katon kautta heijastuvalla valolla.

Pieni ja koskettava

P

eilittömien pienikokoisten järjestelmäkameroiden mallisto alkaa jakautua.

Kiinteällä etsimellä varustetut laitteet haastavat peililliset järjestelmärungot, kun taas pienimmät lähestyvät taskukompakteja.

Panasonicin GF2 ja Olympuksen E-PL2 ovat Sonyn Nex-sarjan kanssa kilpailevia, takintaskuun mahtuvia runkoja.

Olympus ja Panasonic tekevät yhdessä mikro-4/3-järjestelmän runkoja. Merkkien objektiivit sopivat toisiinsa ja myös kolmansien valmistajien objektiiveja on jo saatavissa melkoisesti, ja näiden valmistajien salamalaitteetkin ovat yhteensopivia.

Olympuksen E-PL2 on tehty helpommin käytettäväksi ja mukana kulkevaksi. Edeltäjiensä tapaan ohjaimia on rajoitetusti ja automatiikkaa sekä valmisohjelmia on runsaasti.

Runko on paksumpi kuin GF2:ssa. Vastineeksi Olympuksen 14–42 mm kit-objektiivin etupää painuu kuljetusasennossa sisään noin kolme senttiä. Rungossa on salamakengän alla liitäntä, johon saa mielenkiintoisia lisälaitteita.

76

toukokuu 2011

Panasonicin GF2 on vahva kilpailija Sonyn Nexille, varsinkin jos käyttäjä haluaa parempaa kuvausasetusten hallintaa. Toki käytetty objektiivikin vaikuttaa, mutta GF2 ja 14 mm objektiivi ovat hämmästyttävän pieni kokonaisuus.

Panasonicissa on vähemmän ohjaimia kuin Olympuksessa. Kuvaustila pitää vaihtaa valikon kautta, eikä perusasetuksista saa pikavalikkoon kuin muutaman. Tärkeät isoherkkyyden ja valkotasapainon asetukset ovat neliohjaimessa ja pikavalikkoa saa itse muokattua. Olympuksessa pikavalikosta löytyvät kaikki keskeisimmät asetukset.

Panasonic GF2:ta voi ohjata halutessaan myös kosketusnäytöllä. Vähemmän käytännöllisesti tarkennuspiste vaihtuu näyttöä koskettamalla, useimmiten siis vahingossa.

Videokuvausominaisuudet ovat kunnossa: full-hd, mahdollisuus ulkoiseen mikrofoniin ja kunnollinen automaattitarkennus. Videon valotusta ei kuitenkaan voi säätää.

Molemmissa kameroissa on samankaltainen näyttö. Se on kirkas ja näkyy sivullekin, mutta ei ole helpoimpia katsottavia kirkkaassa auringonpaisteessa. Erillisenä myytävä etsin on kallis, mutta hyödyllinen ulkona tai kun kamera tarvitsee lisätukea kasvoista.

Paljon vai oikeita säätöjä?

GF2 ja E-PL2 ovat samankaltaiset kamerat.

Erot tulevat näkyviin käyttöliittymässä, tarkennuksessa ja kuvanlaadussa. Panasonic antaa paljon mahdollisuuksia käyttöliittymän räätälöintiin. Pikavalikkoon voi itse valita toimintoja, omaan kuvaustilaan voi kerätä omat asetukset ja kosketusnäyttö on vaihtoehtoinen kameran ohjaustapa.

Olympuksen neliohjaimen rulla on vaikeakäyttöinen. Sitä pyöritettäessä käynnistää helposti jonkun muun neliohjaimen toiminnan. Panasonicin rulla vaihtaa toimintaa sitä painettaessa, mikä on varsinkin käsivalotusta käytettäessä hyvin sujuvaa.

Panasonicin tarkennusautomatiikka pärjää edullisille peilijärjestelmille, vaikka Olympuksenkin tarkennus on parantunut aiemmista malleista. GF2:n tarkennus on nopeaa ja selviää varsin hämärässä. Jopa liikkuvaa kohdetta osataan seurata.

Siistejä kuvia Olympuksen kuvanlaatu on korkeilla herkkyyksillä hyvä, jpeg-kuvassa kohina pysyy sivistyneenä ja värittömänä. Iso3200 on hyvin käyttökelpoinen. Panasonic ei pysty samaan.

Kohina nousee esiin jo iso800-herkkyydellä ja korkeimmat 3200 sekä 6400 ovat rakeisia.

Raw-kuvan avulla Panasonic saa eroa kiinni, koska tällöin kohinanpoistoa voi säätää paremmin tarpeen mukaan. Olympus hallitsee myös automaattisen valkotasapainon paremmin.

Kun Olympuksen etuihin lisätään vielä rungon vakaaja, joka antaa pari aukkoa lisävaraa tärähdyksen välttämiseen, on se todettava paremmaksi kuvantuottajaksi. Panasonicin valttikorteiksi jäävät videokuvausominaisuudet ja sujuva käyttö.

Olli Rinne

• Kuvanlaatu suurillakin herkkyyksillä • kit-objektiivin kuljettettavuus • Sisäinen salama • Säätörengas vaikeakäyttöinen Olympus Pen E-PL2 Hinta: 629 € Objektiivi: 14–42 mm / f3.5-5.6 Kenno (kuvasuhde): 12 megapikseliä (4:3, vakaaja) Herkkyydet: iso200–6400 Video: 1280x720, MJPEG AV-liitännät: HDMI, mikrofoni Näyttö (kuvapistettä): 3,0” (460 000) Muistikortti: Sd(hc) Koko, paino: 114 x 72 x 42 mm, 262 g Lyhyesti: Hyvää kuvanlaatua tuottava peilitön järjestelmäkamera.

• Nopea tarkennus • Koko • Laadukas video • Kohina korkeilla herkkyyksillä Panasonic DMC-GF2 Hinta: 670 € Objektiivi: 14 mm / f2.5 Pikseleitä (kuvasuhde): 12 megapikseliä (4:3) Video: 1920x1080, AVCHD AV-liitännät: HDMI, mikrofoni Näyttö (kuvapistettä): 3,0” (460 000) Muistikortti: Sd(hc/xc) Koko, paino: 113 x 68 x 33 mm, 265 g Lyhyesti: Pieni ja nopea peilitön järjestelmäkamera

Kahden näytön kosketuskone • Kiinnostava konsepti • Suoritinteho

• Kirjoittamisen hankaluus • Näyttöjen katselu- kulmat • Akkukesto

P

c-valmistajat ovat helisemässä muuttuvien markkinoiden takia. Etenkin pienimpien kannettavien toimitusmäärien pelätään laskevan, koska tablet-tietokoneet syövät niiden myyntiä. Vastaiskuja on tulossa monella rintamalla. Acerin Iconia -tietokone on niistä erikoisimpia: kosketusnäyttöbuumia pyritään hyödyntämään laitteella, jossa on hipaisuherkkiä paneeleita peräti kaksin kappalein. Toinen 14-tuumaisista näytöistä löytyy paikalta, jolla perinteisessä läppärissä olisi näppäimistö.

Jykevää tehoa Kolmikiloinen Iconia ei ole mikään kevytkone, ja sen käyttö on luontevaa ainoastaan pöydällä. Akkukesto jää sekalaisessa käytössä pariin tuntiin, joten mikään pienten tablettietokoneiden kilpailija ei ole kyseessä. Kahden näytön lisäksi painoa selittävät tehokkaat komponentit: vanhemman sukupolven Core i5 -suoritin vaatii tuekseen riittävän jäähdytyksen. Runsaat tehot avittavat kosketuskäytössä melko kankean Windows 7:n toimintaa, koska käyttöliittymä vastaa syötteisiin riittävän pienellä viiveellä. Erilaiset tökkimiset ja odottelut eivät tästä huolimatta ole harvinaisia. Osittain syypää asiaan on hitaanpuoleinen, 5400 kierrosta minuutissa pyörivä kiintolevy.

Koneen kiinnostavin ominaisuus on kakkosnäyttö, jonka yleisin tehtävä on toimia näppäimistön korvikkeena. Näyttö toimii yleensä viiveettä ja rekisteröi jopa kymmenen kosketusta yhtä aikaa, joten periaatteessa kirjoittaminen on nopeaa. Käytännössä se on kuitenkin fyysisen näppäimistön käyttöä hankalampaa. Kun kosketusvastetta ei ole, täytyy sormien asemaa jatkuvasti korjailla

Acer Iconia

vilkuilemalla alaspäin. Lisäksi käsien lihakset väsyvät nopeasti sormien kannattelusta, kun niitä ei voi lepuuttaa luontevasti näppäimillä.

Ohjelmistopohjainen näppäimistö on fyysistä vastinettaan epäluotettavampi: se kieltäytyi testin aikana pariin kertaan ilmaantumasta esiin lainkaan, ennen kuin kone käynnistettiin uudelleen.

Pidempien tekstien syöttäminen Acerilla on harjoittelunkin jälkeen työlästä, eikä sitä voi suositella kirjoittajan tietokoneeksi.

Myös useimpien toimintapelien pelaaminen on erittäin vaikeaa. Pelikoneeksi Iconia ei sovi myöskään suorittimeen integroidun näytönohjaimen heikon tehon takia.

Todellista moniajoa Periaatteessa Iconian kakkosnäyttöä voi käyttää moneen muuhunkin asiaan kuin näppäimistön korvikkeena. Www-sivun voi venyttää molemmille näytöille, ja ikkunoita voi asemoida näytöltä toiselle niin, että ylemmässä näytössä voi esimerkiksi pyöriä video samalla kun alanäytössä on selainikkuna. Ongelmaksi muodostuvat kuitenkin näyttöpaneelien kapeat katselukulmat: konetta on hyvin vaikeaa saada sellaiseen asentoon, että molempien näyttöjen kuva olisi miellyttävää katsottavaa.

Kahden näytön hyödyntäminen on työlästä myös siksi, että tarpeen tullen esiin tuleva näppäimistö peittää alanäytön sisällön.

Esiasennettuihin ohjelmistoihin kuuluu muutama erityisesti Iconialle suunniteltu sovellus, kuten kaksi näyttöä automaattisesti täyttävä www-selain, piirustusohjelmisto ja mediaselain. Niiden käyttö sormin koskettamalla on selvästi jouheampaa kuin tavanomaisten Windows-sovellusten, mutta useimpiin käyttötilanteisiin sormille optimoitua ohjelmistoa ei ole tarjolla.

Kaiken kaikkiaan Iconia tuntuu enemmän uudenlaisen käyttöliittymän kokeilulta kuin kuluttajakäyttöön täysin valmiilta tietokoneelta. Lähes kaikille ostajille joko fyysisellä näppäimistöllä varustettu perinteinen kannettava tai kevyt ja pitkään akun varassa jaksava tablet-tietokone on parempi valinta – etenkin kun Iconian ohjehinta on varusteluun nähden hiuksia nostattava 1500 euroa.

Aleksi Vähimaa

Acer Iconia Hinta: 1499 € Lisätietoja: www.acer.fi Näyttö: 2 x 14” kapasitiivinen kosketusnäyttö, 1366×768 pikseliä Suoritin: Intel Core i5-480M Muisti: 4 Gt ddr3 1066 MHz Näytönohjain: Intel HD Graphics Massamuisti: 640 Gt kiintolevy, 5400 rpm Verkko: wlan 802.11b/g/n, ehernet 1 Gb/s Liitännät: 1 x usb 3, 2 x usb 2, hdmi, vga, kuuloke, mikrofoni Mitat ja paino: 347×249×32 mm, 2,8 kg Lyhyesti: Kahdella näytöllä varustettu kannettava tietokone, jonka käytettävyydessä on runsaasti hiomista

Iconian hipaisunäppäimistö käyttää tehokkaasti koko 14-tuumaisen näytön tarjoaman tilan.

Sen alle saa halutessaan virtuaalisen kosketuslevyn, joka helpottaa ylempää kosketusnäyttöä käyttäessä väsyvää kättä. toukokuu 2011

77

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Näytönkääntäjä

• Kuvanlaatu • Kääntyvä näyttö • Teräväpiirtovideo • Ulkoisen salaman langaton ohjaus

• Automaattitarkennus videokuvauksessa

78

C

anonin runkovalikoima harrastajalle on virallisesti laaja. Myynnistä on poistumassa 500D, mutta myynnissä jatkavat 550D, 60D-, 1100D- ja 7D-mallit. Uuden 600D:n antia ovat kääntyvä näyttö, hiukan isompi otepinta sekä entisestäänkin parantunut kuvanlaatu ja langaton salamanohjaus.

Erot 60D-malliin ovatkin enää melko vähäiset, lähinnä sääsuojaukset puuttuvat ja sarjakuvaus on hitaampi.

toukokuu 2011

Canon EOS 600D kit

600D on kasvattanut oikean käden paksunnosta ja on nyt sopivampi isokätisellekin.

Takakanteen on rakennettu joka suuntaan kääntyvä näyttö, jonka edut varsinkin makrokuvauksessa ovat selvät. Samalla näytön saa käännettyä suojaan runkoa vasten.

Yhdellä kädellä hallittavissa olevat ohjaimet ovat varsin tutut aiemmista 100-sarjan Canoneista.

Automatiikkaan on lisätty pokkareista tuttu kuvausolosuhteiden mukaan valittava valmis kuvaustila. Se siis pyrkii analysoimaan näkymää ja valitsee jonkun tilavalintakiekosta löytyvän kuvaustilan. Myös Creative Auto -tila on laajentunut. Sen idea on päästää kuvaaja valitsemaan haluamansa kuvan tyyli ja kamera hoitaa asetukset. Korkeilla herkkyyksillä kohinankestävyys tuntuu vain paranevan. Iso6400 on vielä käyttökelpoinen arvo, vaikka toki kohina näkyy. Jälki on lähellä samaa mitä 7D- ja 60D-mallit tuottavat.

600D on nyt myös edullisin Canonin runko, jossa on sisäänrakennettu ulkoisen salaman langaton TTL-ohjaus. On mukavaa käyttää kameraa esimerkiksi 430EX-salaman kanssa, kun se voi olla omalla pikkujalustallaan ja valaista kohdetta vaikka katon kautta.

Kameran omaa salamaa voi käyttää samaan aikaan suoraan valaisuun haluamassaan suhteessa.

Video on järjestelmäkameroista tuttua ja taattua teräväpiirtolaatua. Nykyään Canonissakin on mahdollista käyttää automaattitarkennusta kuvauksen aikana, mutta käytännössä siinä ei ole järkeä, koska kontrastitarkennus hakee kohdetta melkoisesti sahaamalla. Se ei näytä hyvältä videossa eikä kuulosta hyvältä kameran omassa mikrofonissa.

Uusin harrastajasarjan Canon ei ole halpa, mutta ominaisuuksien yhdistelmää on vaikea löytää mistään edullisemmasta mallista.

Olli Rinne

Canon EOS 600D kit Hinta: 870 € Objektiivi: 18–55 mm / f3.5-5.6 Kenno (kuvasuhde): 18 megapikseliä (3:2) Herkkyydet: iso100–6400 (12800 ohjelmallisesti) Videokuvan suurin tarkkuus: 1920x1080 (h.264) AV-liitännät: Hdmi, mikrofoni Näyttö (kuvapistettä): Muistikortti: Sd(hc/xc) Akku: Li-Ion Koko, paino: 133 x 99 x 79, 720 g Lyhyesti: Hyvä harrastajarunko toimivalla automatiikalla ja kääntyvällä näytöllä

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Tietoturvan työkalupakki

Symantec Norton 360 5.0

N

ykyiset tietoturvaohjelmistopaketit ovat todellisia monitaitureita, jotka suojaavat pc:n kaikilta mahdollisilta uhilta.

Symantec tarjoaa Internet Security -ohjelmistonsa ohella vieläkin monipuolisempaa 360-pakettia, jossa on useita tietojen turvallisuutta entisestään parantavia komponentteja. Uusimmassa 5.0-versiossa uudistukset ovat hyvin maltillisia, mutta toimivuutta on viilattu edelleen.

Norton Internet Securityn tapaan 360:n asennus on salamannopea: ohjelma on keskivertotietokoneella käyttökunnossa parissa minuutissa.

Asennuslevy kannattaa säilyttää, sillä siltä voi tarpeen tullen käynnistää pc:n tietojen palautusta varten, jos Windows heittäytyy toimimattomaksi.

Ohjelman käyttöliittymä on toimintopaljoudesta huolimatta ilahduttavan yksinkertainen, eikä käyttäjää vaivata sen enempää asetuskyselyillä kuin palomuuri-ilmoituksillakaan.

Asetusten mukauttaminen ja lisätietojen hankinta havaituista tietoturvauhista tarvittaessa ovat myös vaivattomia operaatioita.

Suojaustasossa ei ole moittimista, ja myös 78

toukokuu 2011

sen vaikutus tietokoneen suorituskykyyn on vähäinen.

Norton Internet Securityyn verrattuna 360:n merkittävimmät lisäominaisuudet ovat varmuuskopiointi ja järjestelmän optimointi. Ensiksi mainittu toiminto ei esimerkiksi Windows 7:n omaan varmistustoimintoon verrattuna tuo useimmille käyttäjille erityistä etua lukuun ottamatt a mahdollisuutt a kopioida tiedostoja

• Helppo ja automaattinen toiminta • Nopeus ja keveys

Symantecin verkkopalvelimelle. Verkkolevytilaa tarjotaan surkeat kaksi gigatavua, ja lisätila on todella tyyristä.

Järjestelmän optimointi suorittaa normaalit kiintolevyn ja rekisterin siivoustoimenpiteet. Sen useimmissa tapauksissa hyödyllisin komponentti on kuitenkin käynnistyksen yhteydessä ajettavien komponenttien hallinta, joka näyttää paljon tietoa ohjelmista ja helpottaa näin pois raakattavien turhakkeiden löytämistä.

Norton 360 on kaikin puolin toimiva tietoturva-, varmuuskopiointi- ja optimointipaketti.

Hintaeroa Norton Internet Security 2011:een verrattuna on vain kymmenen euroa, joten jos lisäkomponenteille on tarvetta, ei hankintaa tarvitse juuri miettiä. Pulittamalla toisen kympin lisää saa Premier Edition -version, jossa verkkotallennustilan määrä on 25 gigatavua.

Aleksi Vähimaa

Symantec Norton 360 5.0

• Varmuuskopiointi • Vain 2 Gt verkkotallennustilaa

Hinta: 90 € Käyttöjärjestelmät: Windows XP / Vista / 7 Lyhyesti: Toimiva ja kattava tietoturvapaketti

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Helppo nettinavigaattori

Garmin nüLink! 1695

G

armin jäi pois MikroBitin 4-5-tuumaisten autonavigaattorien vertailusta.

Merkillä on kuitenkin tarjota testilaitteiden kanssa täysin vertailukelpoinen, navigointia internetin ylitse haettavilla tiedoilla täydentävä navigaattori viiden tuuman näytöllä.

Kuten muissakin moderneissa nettinavigaattoreissa, nüLinkissä gprs-sovitin on sisäänrakennettu. Netin ylitse haettavat sää- ja liikennetiedot ilmaantuvat saumattomasti käyttöliittymään. Garminin ohjelmisto toimii hyvin ja on etenkin peruskäytössä yksinkertainen. Vaikka graafinen ilme onkin vanhahtava, on näyttöopastus asiallinen ja suurten teiden liittymissä auttavia erillisiä näkymiä on runsaasti. Ääniopastus ei ole parasta tasoa: ohjeet katkeilevat usein ja ohjeistuksessa esimerkiksi kiertoliittymissä olisi selkiyttämisen varaa. Laitteesta löytyy myös jalankulkutila, mutta kompassin puute vähentää sen hyödyllisyyttä.

Muiden verkkonavigaattorien tapaan Garmin näyttää useista eri lähteistä koottua liikennetietoa ja varoittaa, kun reitillä on ruuhkaa tai tietöitä. Testausajankohtana opastuksessa esiintyi yksittäinen outous: laite varoitteli monena päivänä liikenteen

80

toukokuu 2011

kohteita löytävä Google-paikkahaku. Siitä on erityisen paljon hyötyä, mikäli taskusta ei löydy älypuhelinta.

Garminin erikoisempiin piirteisiin kuuluu taloudelliseen ajotapaan opastava toiminto, joka seuraa arvioitua polttoaineen kulutusta ja kertoo haluttaessa näytöllä, kuinka taloudellista ajaminen kulloinkin on. Lisäksi reitit tallentuvat ajopäiväkirjaksi, ja ajon profiilia sekä kustannuksia voi tarkastella tietokoneella.

Garmin nüLink! 1695 on valmistajalle tuttuun tapaan helppokäyttöinen navigaattori, joka vie perille vaivatta. Ominaisuudet ovat pääosin kilpailijoiden tasolla, mutta lisähinnan maksaminen varsin rajallista hyötyä tarjoavista nettitoiminnoista ei ole kaikkien kannalta järkevää.

Aleksi Vähimaa

olevan samalla tieosuudella jonoutunutta koko päivän ajan, vaikka todellisuudessa liikenne oli täysin sujuvaa, eikä mitään syytä varoitukseen ollut tiedossa. Suomen olosuhteissa liikennetietojen hyöty on usein muutenkin rajallinen. Parhaisiin ominaisuuksiin kuuluu valtavan määrän erilaisia

Garmin nüLink! 1695

• Helppo käyttöliittymä • Google-paikkahaku

• Ääniopastus • Ei kompassia kävelytilaa varten

Hinta: 300 € Lisätietoja: www.garmin.fi Näyttö: 5”, 480 x 272 pikseliä Muisti: ei ilmoitettu, microsd-paikka Mitat ja paino: 140 x 86 x 18 mm, 232 g Lyhyesti: Helppokäyttöinen autonavigaattori nettitoiminnoilla

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Androidin lippulaiva Samsung Google Nexus S

80

toukokuu 2011

G

oogle Android -pohjaisia älypuhelimia on markkinoilla valtava valikoima.

Useimmat valmistajat eivät käytä Androidia sellaisenaan, vaan virittelevät käyttöliittymää omilla lisäyksillään. HTC:n valmistama, hieman yli vuosi sitten esitelty Google Nexus One näytti, millainen Android-puhelimen tulisi Googlen mielestä olla. Onen seuraaja on Samsungin valmistama Nexus S, jonka käyttöjärjestelmänä toimii tuore Android 2.3 ilman Samsungin TouchWiz-lisäyksiä.

Teknisesti laite on viimeistä huutoa: nelituumainen uusimman sukupolven amolednäyttö on komeaa katsottavaa, ja sekä väritoisto että tekstin ääriviivat on saatu asiallisiksi. Gigahertsin suorittimessa riittää vääntöä ja 16 gigatavun sisäinen muisti tyydyttää useimpien tarpeet.

Perus-Androidin käytettävyys on miellyttävän suoraviivaista, selkeää ja nopeaa, mutta aloitusnäyttöjen mukautettavuus on HTC:n ja Samsungin puhelimia heikompi. Kaiken oleellisen tiedon saa silti näkyviin helposti.

Muutamat Androidin varusohjelmat, kuten musiikkisoitin ja viestisovellus, ovat toiminnoiltaan suppeita, mutta paremmat on helppo ladata Android Marketista ilmaiseksi.

Nexus S tekee kaikki modernilta älypuhelimelta odotetut asiat. Www-selain, navigointi sekä ääni- ja videotoisto toimivat kaikki

sulavasti. Kamera tekee hailakkaa, mutta vähäisessäkin valossa suhteellisen yksityiskohtaista jälkeä. Hd-tarkkuuden videokuvausta ei tarjota, mutta 720 pikseliä leveässä kuvassa liiketoisto on melko hyvää tasoa. Tuttuun tapaan ainoa todellinen murheenkryyni on akkukesto: kaikkia laitteen ominaisuuksia tehokkaasti hyödynnettäessä Nexus hyytyy jopa kesken päivän.

Nexus S on onnistunut älypuhelin. Käytettävyyden ja mukautettavuuden tasapaino on hyvin kohdallaan. Hinta on sama kuin käytettävyydeltään yhä markkinoiden kärkeä edustavan Apple iPhone 4:n. Avoimuutta ja virittelyn vapautta arvostava ostaja voi kuitenkin hyvillä mielin valita Androidin sen puhtaimmassa muodossa.

Aleksi Vähimaa

Samsung Google Nexus S Hinta: 599 € Lisätietoja: www.google.com/nexus Näyttö: kapasitiivinen 4” kosketusnäyttö, 480 x 800 pikseliä Muisti: 16 Gt Alusta: Google Android 2.3 Yhteydet: wcdma (hsdpa), egprs, wlan 802.11b/g/n, nfc-siru Kamera: 5 megapikseliä Mitat: 63 x 124 x 11 mm Paino: 129 g Lyhyesti: Mainio Android-puhelin Googlen tapaan

• Nopeus • Käyttöliittymä

• Akkukesto • Kameran väritoisto

Viholliset tähtäimessä

Sony PlayStation Move Sharp Shooter

P

layStation 3 tarjoaa uudenlaisen mahdollisuuden pelaamiseen viime vuonna julkaistun move-ohjaimen avulla. Tähän asti liikesensoria on tuettu lähinnä bilepeleissä, mutta nyt vuorossa ovat sotapelit. PlayStation Move Sharp Shooter on tarkoitettu räiskintäpeleihin. Aluksi tuettujen pelien listalla ovat Killzone 3 sekä pian julkaistava Socom: Special Forces.

Ulkoasultaan Sharp Shooter jakaa varmasti mielipiteitä. Puna-valkoinen väritys ei vakuuta, jos huomioi ohjaimen todellisen käyttötarkoituksen eli veristen pelien pelaamisen. Pelaamista varten ohjaimeen tulee kytkeä kiinni erikseen hankittavat Move- ja Navi-ohjaimet, jotka tekevät ohjaimesta huomattavan etupainoisen ja kalliin kokonaisuuden. Säädettävä olkatuki on valitettavan heppoinen tasapainoista asentoa haettaessa, mutta muuten ohjaimen rakenne on laadukkaan tuntuinen.

Ohjain ei ole pelkkä kuori, johon moveohjaimet upotetaan. Molemmat ohjaimet

kytkeytyvät kiinni Sharp Shooterin microusb-portteihin, mikä mahdollistaa tarvittavien näppäinten ohjauksen ilman mekaanisia virityksiä. Näppäinten sijoittelu on jokseenkin onnistunutta. Oletusarvoilla kyykkyyn mennään liipaisimen alapuolella olevasta napista ja aseen lataus tapahtuu joko etukahvaa pumppaamalla tai lippaan alapuolelle sijoitettavasta napista.

Liikkuminen tapahtuu pääosin navi-ohjaimen tatin avulla, mutta katsetta pitää ohjata ainakin Killzone 3:ssa piippu ruudun reunoihin viemällä. Asetta ei voi siis laskea rennompaan asentoon, kun ketään ammuttavaa ei ole. Aseen jatkuva osoitus ruudulle väsyttää varsinkin alussa ja vaihtoehtoista liikkumistapaa jää kaipaamaan suvantovaiheissa. Taistelun keskellä ohjaus tuntuu vastaavasti erittäin luontevalta.

Ohjaimessa ei ole varsinaista tähtäintä, ja peleissä onkin tyydyttävä ruudulla näkyvään ristikkoon. Tähtäys on kuitenkin erittäin tarkkaa, kunhan ohjaimen on kalibroinut kunnolla.

Tunnelma testeissä käytetyllä 65 tuuman televisiokuvalla on hyvä, mutta pelattavuus on hyvä myös 24-tuumaisella tietokonemonitorilla, kunhan etäisyys on maltillinen.

Sharp Shooter tuo erinomaisen vaihtoehdon räiskintäpelien pelaamiseen. Kivääriohjaimen ja Killzone 3:n kolmiulotteinen kuva pystyvät tarjoamaan uuden tavan kokea pelin tunnelma huomattavasti realistisemmalla tasolla kuin pelkällä padilla. Vaikka ohjaimesta on helppo keksiä puutteita, ei testijakson jälkeen ollut epäselvyyttä, miten räiskintäpelejä tästä eteenpäin haluaisi pelata.

• Uusi ulottuvuus pelaamiseen • Näppäimet sormien ulottuvilla • Tarkkuus varauksin

• Etupainoinen • Kädet väsyvät pelatessa • Rajoittunut

Osku Kannisto

Sony PlayStation Move Sharp Shooter Takuu: 12 kk Hinta: 49,90 € Lisätietoja: fi.playstation.com Liitännät: Kaksi micro-usb:tä ohjaimille Huomioitavaa: Vaatii toimiakseen erikseen hankittavat Move- ja Navi-ohjaimet.

Lyhyesti: PS3:lle suunniteltu Move-tarkkuusase ampumis- ja sotapeleihin

toukokuu 2011

81

Säästökuuritabletti

V

almistajien kisa ehtiä tablet-markkinoille mahdollisimman ajoissa on tuottanut monenlaisia ratkaisuja. Tehokkaalla laitteistolla ja Android 3.0 -käyttöjärjestelmällä kilpailevia uutuuksia odotellaan vielä myyntiin. Toistaiseksi Android-leirissä on käytössä 2.2-versio – niin myös ViewSonicin seitsentuumaisessa ViewPadissa. Ideana on ollut rakentaa edullinen perustabletti. Laitetta käyttäessä halpa hinta tuntuu valitettavan selvästi: painallusten värinäpalaute saa laitteen rämisemään ikävästi. Keinonahkainen, myös telineenä toimiva kotelo on kohtuullisen kätevä, mutta kasvattaa laitteen kokoa.

ViewSonic ViewPad 7

Säästölinjan haitat ovat ilmeiset myös näytössä, jonka tarkkuus on samat 800 x 480 pistettä kuin parhaissa Android-puhelimissa.

Seitsentuumaisella näytöllä tarkkuus vaikuttaa kuitenkin rakeiselta ja ahtaalta ja tekstin luettavuus heikolta, eikä paneelin kapea katselukulma auta asiaa. Se etu tarkkuudesta on, että lähes kaikki älypuhelimille suunnitellut sovellukset toimivat oikein. Käytännössä hyödynnettävissä on siis Androidin koko satojentuhansien sovellusten valikoima.

ViewPadin hidas keskussuoritin yskii pahasti raskaammissa peleissä ja jo tavallisilla www-sivuilla, Flash-sisällöstä puhu-

mattakaan. Akkukestoa laite tarjoaa sekalaisessa käytössä viitisen tuntia, eli selvästi vähemmän kuin tablettien parhaimmisto.

3g-sovittimen ansiosta nettiyhteys toimii liki kaikkialla.

ViewPad 7 maksaa noin 450 euroa. Vain 150 euroa kalliimmalla saa 3g-sovittimella varustetun Apple iPad 2:n, joka on sekä teknisesti että käytettävyydeltään huimasti ViewPadia edellä. Mikäli seitsemän tuuman koko tai Android-käyttöjärjestelmä ovat ehdottomia vaatimuksia, ei aivan samassa hintaluokassa kuitenkaan käytännössä ole kilpailijoita.

Android-tabletista kiinnostuneiden ostajien saattaakin olla viisasta odottaa laitevalikoiman kasvua vielä jonkin aikaa.

• Koko joissakin käyttötarkoituksissa • Sovellusvalikoima

• Näyttö • Hitaus • Rämisevä värinäpalaute

Aleksi Vähimaa

ViewSonic ViewPad 7 Hinta: 499 € Lisätietoja: www.viewsonic.com Näyttö: 7”, 800 x 480 pikseliä Muisti: 512 Mt sisäistä muistia, microsd-paikka Käyttöjärjestelmä: Google Android 2.2 Yhteydet: wlan 802.11b/g, wcdma (hsdpa), egprs Kamerat: 3 mp (takapaneeli), 0,3 mp (etupaneeli) Mitat ja paino: 179 x 110 x 12 mm, 363 g Lyhyesti: Laitteistoltaan vaatimaton Android-pohjainen tablet-kone

toukokuu 2011

81

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Entistä miellyttävämmän käyttökokemuksen täydentävät laitteen pyöreiksi muotoillut reunat. Siinä missä ensimmäisen sukupolven hieman kulmikasta iPadia pidellessä käsi pidemmän päälle väsyy, pysyy uusi versio mukavasti kädessä, eikä laitetta tarvitse välttämättä tukea polveen tai pöytään.

Värejä on nyt kaksi, musta ja valkoinen.

iPad 2:n voi liittää televisioon erillisellä hdmisovittimella. Näin kuvien ja videoiden näyttäminen onnistuu isommallakin ruudullla.

Apple iPad 2 WiFi + 3G

Kevyesti parempi

R

eilun sadan gramman painonpudotus, vajaan viiden millimetrin hoikentuminen ja tuplaydinprosessori ovat iPadin uusimman version kulminaatiopisteet. Laite on nyt 8,8 millimetriä paksu ja painaa kevyimmillään (WiFi-malli) 601 grammaa. 3G-version paino on 613 grammaa.

Kaksiytiminen A5-suoritin antaa silminnähden jouhevuutta sovellusten käyttöön. Pelien,

82

toukokuu 2011

valokuvien ja videokuvan pyörittäminen sujuu nyt huomattavasti paremmin. iPhonesta tuttu kolmea akselia hyödyntävä gyroskooppi tuo mukanaan omat mausteensa sitä hyödyntävien sovellusten käyttöön. Näytön 9,7 tuuman koko ja 1024×768 pikselin näyttö ovat entisellään ja riittävät kaikkeen käyttöön.

Moni kaipasi kameraa jo ensimmäiseen iPadiin ja nyt niitä on kaksin kappalein. Takakameralla voi kuvata 720P-tasoista teräväpiirtovideota ja etupuolen vga-kamera toimii

Kuvattujen videoiden editoimiseen kannattaa ostaa App Storesta iMovie-sovellus. Sillä saa helposti näyttävää jälkeä muun muassa valmiiden teemojen ansiosta.

Lisävarusteena saatava Smart Cover on uuden iPadin näyttöä naarmuilta varjeleva magneeteilla kiinnittyvä suojus. Se toimii myös laitteen tukena viistosti pöydällä esimerkiksi kirjoitettaessa tai videoita katseltaessa. iPad 2 tunnistaa, kun suojus otetaan pois tai laitetaan päälle.

parhaiten FaceTime-videopuheluissa. Videot voi jakaa helposti suoraan esimerkiksi YouTubeen tai sähköpostilla. Musiikkia, kuvia ja videoita voi lähettää langattomasti AirPlayteknologiaa tukeviin laitteisiin. Kuvia, sähköposteja ja muita dokumentteja voi puolestaan tulostaa langattomasti AirPrint-teknologiaa tukevilla tulostimilla.

Akkukesto on edelleen kymmenen tuntia, mitä voidaan pitää hyvänä suorituksena. iPad jaksaa pyörittää useammankin pitkän elokuvan putkeen ilman lataustarvetta. Genressään iPad 2 on käyttömukavuudeltaan, kätevyydeltään ja ohjelmistovalikoimaltaan omaa luokkaansa.

Sami Sirkiä

• Koko ja paino • Suorituskyky • Käytettävyys • Ohjelmistovalikoima

• Ei Flash-tukea

Apple iPad 2 Hinta: 479 € - 679 € (16 Gt - 64 Gt, Wi-Fi), 599 € - 799 € (16 Gt - 64 Gt, Wi-Fi + 3G) Mitat (k,l,s): 241,2x185,7x8,8 mm Paino: Wi-Fi-malli 601 g, 3G-malli 613 g Näyttö: 9,7 tuumaa, 1024x768 pikseliä, led-taustavalaistu kosketusnäyttö Suoritin: 1 GHz A5 Yhteydet: Wi-Fi (802.11a/b/g/n), Bluetooth 2.1 + EDR, UMTS/HSDPA/HSUPA/GSM/EDGE Ääniformaatit: HE-AAC, AAC, MP3, Audible, Apple Lossless, AIFF, WAV Kuvaformaatit: H.264, MPEG-4 video, Motion JPEG Käyttöjärjestelmä: iOS 4.3 Lyhyesti: Kevyt, kaunis ja tehokas tablet-laite

toukokuu 2011

83

Cambridge Audio Minx S215

Kissamaisen sileä ääni

B

rittiläisen Cambridge Audion uudet pienikokoiset Minx-kaiutinsarjat muistuttavat multimediakaiuttimia. Pienet satelliitit ja kompakti subwoofer yhdessä paketissa tuntuu tutulta, mutta valmistaja lupaa, ettei kannata antaa ulkonäön hämätä.

Tyypillisten multimediakaiuttimien ongelmat ovat toiston tasaisuudessa. Pienet satelliitit saattavat toistaa diskantit kohtuullisen kirkkaina ja subbari työstää ainakin yläbassoja ja toisinaan taipuu myös matalimpiin murahduksiin, mutta tärkeälle keskialueelle jää usein aukko. Turhan usein myös bassotoisto on epämääräistä jumputusta.

Valmistajan lupauksista otettiin mittaa Minx-sarjan edullisimmista Min 10 -satelliittikaiuttimista ja X200 subwooferista koostuvalla 5.1-kaiutinsarjalla, joka kulkee mallimerkinnällä Minx S215.

Tyypillisissä multimediakaiutinpaketeissa tulevat mukana myös vahvistin ja kaapelit, eli riittää kun tuikkaa johdot laitteisiin. Toisaalta kaiuttimia ei yleensä voi käyttää esimerkiksi kotiteatterivahvistimen kanssa.

Minxien hifitausta näkyy siinä, että yhdistelmä koostuu passiivikaiuttimista sekä aktiivisubwooferista, joissa on standardit liitännät.

Kaiuttimissa on perinteiset ruuviliitännät, joihin mahtuu riittävästi kuparia ja rca-liitännät subwooferilla. Pakettiin ei kuulu vahvistinta, kaiutinjohtoja tai jalustoja satelliiteille. Tämä oli hinta huomioiden ikävä yllätys.

Min 10 -yksitiekaiuttimet ovat poikkeuksellisen pienikokoiset, mikä selittyy niissä käytetyillä erittäin voimakkailla neodymiummagneeteilla. X200-subwooferin kompaktiin koteloon on mahdutettu elementin kaveriksi kaksi passiivisäteilijää vastakkaisille sivuille.

Satelliittien taajuusvasteeksi luvataan 130 Hz – 20 kHz ja subwooferin jakotaajuuden säädössä on valmiiksi merkitty sopiva kohta kaiuttimille.

Ääneltään Minx S215 ei hyökkää päälle.

Piskuinen subwoofer on pikemminkin tarkka ja täsmällinen lisäbasso. Aluksi subbarin tasoa tekee mieli nostaa reippaasti yli puolenvälin, mutta kannattaa kuunnella rauhassa.

Minxit eivät nimittäin viettele voimalla vaan äänialueen tasaisuudella, erottelulla ja toiston tarkkuudella. Satelliitit toistavat diskantit kirkkaasti sortumatta pistävyyteen.

Subwoofer ei peitä toistoa alleen, vaan se mikä hävitään volyymissa, voitetaan täsmällisyydessä. Subbari ei jää jymisemään omia aikojaan.

Minx S215 ei ole suuren tilan täyttäjä tai leffa- ja pelipatteristo, mutta toisto toimii hyvin monenlaisella materiaalilla, mikä on tämäntyyppisissä kaiuttimissa harvinaista. Vaikka S215 on malliston edullisen monikanavasarja, on hinta silti liki 1000 euroa, joten yhtään heikompi sointi olisi pettymys.

Kaj Laaksonen

• Viimeistely • Tasapainoinen ja tarkka ääni • Standardit liitännät

• Ei kaapeleita tai jalustaa mukana • Hinta

Cambridge Audio Minx S215 Hinta: 849 € Lisätietoja: www.cambridgeaudio.com, www.highendstudio.fi Taajuusvaste: 130 Hz – 20 kHz (satelliitit), 39 Hz (-6dB) - 200 Hz (subwoofer) Suositeltu vahvistinteho: 15–50 W Subwooferin lähtöteho: 200 W RMS Elementit: 1x2,25” BMR (satelliitti), 1x 6,5” sekä 2x 6,5” passiivisäteilijät (subwoofer) Mitat (l x k x s): 7,8 x 7,8 x 8,5 cm (satelliitti), 21 x 21,9 x 22,2 cm (subwoofer) Paino: 0,43 kg (satelliitti), 5 kg (subwoofer) Muuta: Saatavilla pianolakattuna mustana tai valkoisena. Jalustat ja seinätelineet lisävarusteina.

Lyhyesti: Täsmällisesti soiva, kompakti 5.1-kaiutinsarja.

toukokuu 2011

83

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Teknologiaa ulkoavaruudesta Alienware M11x

D

ell on palannut Suomen kotimarkkinoille pitkän poissaolon jälkeen. Nettimyynnin lisäksi Dellin tietokoneita on nyt saatavilla myös markettimyynnistä. Myös Dellin omistaman Alienwaren tietokoneita on siis jälleen tarjolla Suomessakin.

Alienware M11x on erityisen kompaktin kokoinen pelitietokone. Sitä on saatavilla useilla eri prosessorivaihtoehdoilla, joista testiin tuli tehokkaimmalla Core i7 U640 -prosessorilla varustettu malli. Pelitehoa tarjoaa GeForce GT 335M -näytönohjain, joka perustuu GeForce GT215-piiriin hieman karsittuna versiona.

Koska M11x on tehty erityisen pienikokoiseksi pelikoneeksi, ovat sen näyttö ja näppäimistö molemmat pieniä. Näppäimistöllä normaaliräiskinnän wasd-näppäimet toimivat vielä ihan hyvin, mutta esimerkiksi nuolinäppäimet on kutistettu miniatyyrikokoon ja isompi käsi on niiden kanssa vaikeuksissa.

11,6” näyttö on yllättävän hyvä pelaamiseen ja sen 1366×768-tarkkuus on tämän kokoluokan näytöissä riittävä. Näytön pinta on kiiltävä, joten oman peilikuvan näkeminen näytöstä voi häiritä pelikokemusta.

Suorituskykyä Alienware M11x:ssä riittää, sillä suurinta osaa testatuista peleistä voi pelata raskaillakin laatuasetuksilla. Vanhemmista peleistä Enemy Territory: Quake Wars

84

toukokuu 2011

ja Far Cry 2 olivat molemmat pelattavissa parhailla laatuasetuksilla reunanpehmennyksen kanssa, tosin jälkimmäisessä puiden lehtien piirtämisessä oiottiin näkyvästi. Uudempi D&D Online oli sen sijaan parhailla laatuasetuksilla liian hidas pelattavaksi, mutta tinkimällä yhden tason verran laatuasetuksista oli mahdollista käyttää myös hieman reunanpehmennystä.

Käytössä kone kuumeni huomattavan paljon.

Tuuletin huutaa äänekkäästi pelatessa ja pohja kuumenee polttavan kuumaksi. Kone kuumenee myös vasemman ranteen alta huomattavasti, mikä tekee pidempään pelaamisesta ilman erillistä näppäimistöä epämiellyttävää. Kone onkin parhaimmillaan erillisen näppäimistön ja hiiren kanssa, eikä lisänäytöstäkään ole haittaa. Laitteessa on hdmi:n lisäksi jopa displayport-liitäntä erillisen näytön liittämiseksi.

Alienware M11x on pätevä pelikone, joka pienen kokonsa puolesta kulkee mukana näppärästi. Miinusta tulee nopeiden usb 3.0 -porttien puuttumisesta.

Pekka Rousu

Alienware M11x

• Pelinopeus • Kevyt kantaa

• Kuumenee käytössä • Melutaso

Hinta: 1300 € Lisätietoja: www.alienware.com tai www.dell.fi Prosessori: Intel Core i7 U 640 Kellotaajuus: 1,2 GHz Muisti: 4 Gt, ddr3 Näytönohjain: Nvidia GeForce GT 335M Varjostinprosessoreita: 72 Näyttömuisti: 1 Gt Usb-liitännät: 3x usb 2.0 Näyttöliitännät: displayport, hdmi Muistikortinlukija: mmc, sd, ms/pro Muut liitännät: firewire, verkko Lyhyesti: Pieni ja tehokas pelikannettava

KOKEILTUA

@mikrobitti.fi

Edullisesti kuvia seinälle

Canon Pixma iX6550

C

anonin uusi A3-tulostin on edullinen ja nopea valokuvalaatuinen tulostin, joka on vain parikymmentä senttiä leveämpi kuin paperi. Tähän asti edulliseen hintaluokkaan on saanut vain toimistokäyttöön tarkoitettuja A3+-laitteita, joiden kuvanjälki ei ole vakuuttanut.

Kiinni ollessaan tulostin on siro ja mahtuu kirjahyllyyn, kun vetää paperialustat auki, tilanne hiukan muuttuu. A3+-tulostuksessa tarvitaan 45 senttimetriä korkeutta ja metri syvyyttä. Eikä saranoita myöten muovisia alustoja ole suositeltavaa altistaa käyttäjän törmäilyille.

Laite on yksinkertainen käyttää. Vain usbliitännän sisältävän laitteen toinen painike kytkee virran, toinen keskeyttää tulostuksen.

Ohjelmistoasennus hoitaa samalla kirjoitinpään kohdistuksen, jonka jälkeen laite on käyttövalmis. Paperit syötetään päältä, ja ne menevät melko suorana laitteen läpi. Paksuuksia tuetaan aina 300 grammaa neliölle asti.

Hyvällä paperilla ja käyttämällä oikeaa väriprofiilia saa helposti näyttäviä tulosteita.

Mustia on kaksi, mutta vain toista käytetään valokuvissa. Parhaan mustavalkojäljen saa aikaan yhdistämällä profiilit ja laittamalla ajurista 84

toukokuu 2011

rempaa, mutta ei sekään pigmenttimusteen tasoista. Sivun tulostuminen kestää 50 sekuntia. Tulostettaessa rasterigrafiikkaa vasta paras laatu poistaa raidallisuuden.

Edullisen laitteen musteet ja paperit maksavat. Valmistajan mukaan yhdellä värisetillä tulostaa noin 200 kymppikuvaa, eli alle 20 tulostetta A3+-kokoisena. Edullisimmillaankin kyseisen arkin mustekulut jäävät noin kolmeen euroon, mutta paperista saa varautua maksamaan lähes saman verran. Hinta jää kohtuulliseksi, mutta erityisesti A3+-tulostuksessa värisäiliöitä saa varautua vaihtamaan tiuhaan tahtiin.

Olli Rinne

harmaasävyasetuksen päälle. Laite käyttää tällöinkin värejä mustien tuottamiseen, mutta värilliseksi sävyttyminen poistuu. Reunaton A4-kuva tulostuu normaalilaadulla 92 sekunnissa, parhaalla laadulla hiukan hitaammin.

Näiden laatuero ei ole kovin suuri. Karheat taidepaperit kaipaisivat pigmenttimusteita.

Tekstijälki ei ole erityisen hyvää. Normaalijälki on rosoista, vaikka sivu tulostuu alle kahdeksassa sekunnissa. Paras laatu on pa-

Canon Pixma iX6550

• Koko säilytysasennossa • Valokuvajälki, myös harmaasävykuvissa • Nopea valokuvatulostus

• Pienet mustesäiliöt • Muovinen rakenne

Hinta: 235 € Värit: 5 erillissäiliötä (3 väriä, 2 mustaa) Paperikoot: A6-A3+ (suurin leveys 329 mm) Paperisyöttö: takasyöttö, 150 arkkia Liitännät: USB 2.0 Ohjelmiston käyttöjärjestelmät: Win XP (SP2), Vista ja 7; MacOS 10.4.11Mitat, paino: 550 × 300 × 160 mm, 7,6 kg Lyhyesti: Edullinen A3+-tulostin valokuvien tulostamiseen

ILMAISOHJELMAT @mikrobitti.fi

Koonnut: Timo Tamminen

BatteryCare majoittuu osaksi Windowsin teh­ täväpalkkia ja näyttää akun varaustason prosent­ teina. Lisäksi ohjelma osaa haistella käytössä ole­ vat virrankäyttöasetukset sekä näyttää kiintolevyn ja suorittimen lämpötilan.

BatteryCare BatteryCare on näppärä apuohjelma, jolla voidaan seurata ja säätää akun virrankulutusta. BatteryCare myös huolehtii käyttäjästään ilmoittamalla, milloin akku on latautunut täyteen ja vastaavasti varoittaa, kun akku uhkaa tyhjentyä.

Saatavilla: Windows

Debut Video Capture Debut Video Capture on näppärä ohjelma video­ lähetysten taltioimiseen. Se osaa kaapata sekä web-kameran kuvavirtaa että omalla näytöllä pyö­ rivää videota. Ohjelma tallentaa videot yleisimpiin tiedostomuotoihin, kuten avi, wmv, flv, asf mpg, 3gp, mp4 ja mov.

Saatavilla: Windows

Duplicate Cleaner Tietokoneita iankaiken riivannut tallennuskapa­ siteetin puute on valtaosin väistynyt, mutta uusia ongelmia syntyy muualle. Yksi sekaannuksen ja sotkujen lähde on tiedostojen tuplakopiot. Dup­ licate Cleaner auttaa pääsemään niistä eroon.

Virhepoistojen välttämiseksi ohjelman käytössä kannattaa olla tarkka ja huolellinen.

Saatavilla: Windows

BleachBit Windows on käyttöjärjestelmänä tullut tutuksi kas­ vavasta asennuskoostaan sekä järjestelmärekis­ teriin keräämästään tauhkasta. Linux-järjestelmä saattaa ajan mittaan paisua vanhoista ohjelmis­ toista, vaikka Linuxissa ei olekaan varsinaista kes­ kitettyä järjestelmärekisteriä. BleachBit on kätevä ja ilmainen ohjelma molempien käyttöjärjestel­ mien suursiivoukseen. BleachBit vapauttaa levy­ tilaa poistamalla vanhoja tilapäistiedostoja sekä muuta roskaa, joka ei enää ole tärkeää koneen toiminnan kannalta. Ohjelmalla voidaan poistaa esimerkiksi Firefox-selaimen väliaikaistiedostoja.

Saatavilla: Windows, Linux

Foxit Reader Foxit Reader on pdf-tiedostojen lukemiseen tarkoi­ tettu kevyt ja ketterä ohjelma, joka käyttää muistia maltillisesti. Foxit Reader osaa muuntaa kokonai­ sen pdf-asiakirjan tavalliseksi tekstitiedostoksi.

Lisäksi ohjelma toimii Mozilla Firefoxin kaverina, mikä mahdollistaa pdf-tiedostojen lukemisen suo­ raan selaimessa.

Saatavilla: Windows, Linux, Symbian, Pocket PC

▲ FastPictureViewer on nopea raw-kuvien katseluohjelma. Se tukee yleisimpiä raakakuvamuotoja sekä Adoben

dng-tiedostoja. Lisäksi avautuvat eksoottisemmat muodot OpenEXR, DDS ja PNM.

FastPictureViewer

Selaile kuvia nopeasti

Omiin valokuvamuistoihin on helppoa uppoutua tuntikau­ siksi. Digiajan myötä homma on helpottunut entisestään, kun kuvat saadaan ihasteltaviksi välittömästi. Ohjelmia kuvien katseluun ja pienimuotoiseen muokkaukseen on

Secunia Personal Software Inspector Kunnossa oleva tietoturva on tietokoneen vas­ tuullisen käyttäjän a ja o. Vanhentuneiden oh­ jelmaversioiden kaivelu ja tietoturva-asetusten rukkaus onnistuvat Secunia Personal Software Inspectorilla. Se kerää ensimmäisellä käynnistys­ kerrallaan listan ohjelmista, jotka ovat mahdollisia tietoturvariskejä. Raportti esitellään käyttäjälle, joka voi päättää jatkotoimista. Käyttöliittymä on niin selkeä ja helppo, että ohjelmaa voi suositella myös aloittelijalle.

Saatavilla: Windows

FurMark Tehokas näytönohjain on perusehto, kun halutaan nauttia nopeista ja näyttävistä peleistä. Useat valmistajat nostavat näytönohjaimen kellotaajuu­ det lähelle turvallista kattoa, jotkut jopa sen yli.

Harrastajat ylikellottavat korttejaan vielä lisää. Kun kellotaajuudet kasvavat, kasvaa myös näytönohjai­ men tuottama lämpö. Kun lämpöä on liikaa, kone kaatuu.

FurMark-apuohjelmalla näytönohjaimelle voi­ daan etsiä sopiva kellotaajuus. FurMark rasittaa näytönohjainta äärimmilleen. Mikäli testi menee läpi, voi nykyisiä kellotaajuuksia pitää sopivina.

Mikäli testin aikana ilmenee kuvavirheitä tai muita

tukuittain. FastPictureViewer on suunnattu nimenomaan valokuvausta harrastaville.

Saatavilla: Windows

ongelmia, kannattaa harkita kellotaajuuksien las­ kemista. FurMark tukee lähes jokaista uutta näy­ tönohjainta Nvidian GeForce 6- ja AMD:n Radeon 8500 -luokasta aina viimeisimpiin lippulaivoihin, GTX 500- ja HD 6000 -sarjaan asti.

Saatavilla: Windows, Linux+Wine

True System Security Tweaker True System Security Tweaker on näppärä apuoh­ jelma Windowsin tietoturva-asetusten monipuo­ liseen säätöön. Ohjelmalla voidaan viilata käyttö­ järjestelmän suorituskykyä. Käyttäjä voi piilottaa Käynnistä-valikon kuvakkeita sekä määritellä, minkälaisen näkymän hän saa eteensä käynnistet­ tyään tietokoneensa.

Saatavilla: Windows

Nettijatkot Kopioi ohjelmat kotiin

MikroBitin tilaajat voivat kopioida esitellyt oh­ jelmat nettijatkoista. Samasta paikasta löytyy lisäksi linkit ohjelmien valmistajien kotisivuille. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

toukokuu 2011

85

NETISTÄ POIMITTUA

www.mbnet.fi/poimittua

Koonnut: Rasmus Wickholm

www.scoopshot.com

Uutiskuvat rahaksi Nyt kaikki iPhone- tai Android-puhelimen käyttäjät voivat valmistautua uutiskuvaajiksi lataamalla mobiililaitteeseensa ilmaisen Scoopshot-sovelluksen.

Sillä voidaan ottaa kuvia ja lähettää ne nopeasti tiedotusvälineiden käytettäviksi korvausta vastaan.

Taskuun mahtuvien kameroiden tekninen taso on viime vuosina parantunut huomattavasti, ja joku on aina paikalla, kun tapahtuu. Yllättävissä tilanteissa se joku ei yleensä ole ammattikuvaaja, vaan tavallinen

tallaaja. Suomen merkittävimmät sanomalehdet käyttävät Scoopshotia yhtenä tuoreiden uutiskuvien hankintakanavana. Kuvaaja saa itse hinnoitella kuvansa käyttöoikeuden luovuttaessaan sen myytäväksi. Yksinjulkaisuoikeudesta ostaja pulittaa kuvan hinnan kymmenkertaisena. Jos kuvaa ei osteta 48 tunnissa, palautuvat kuvan kaikki oikeudet automaattisesti takaisin kuvaajalle.

Scoopshot toimittaa uutiskuvat tuoreina markkinoille ja tilittää korvaukset kuvaajalle.

Dream.

Build.Play Challengen voittajalle on luvassa mainetta, rahaa ja Xbox Live Arcade -julkaisusopimus.

Luo peli ja voita julkaisusopimus

Ryhdy nomadiksi

Angry Birds, Alan Wake, Crayon Physics Deluxe...

Suomessa on paljon hyviä pelintekijöitä. Microsoftin Dream.Build.Play Challenge -kilpailu tarjoaa tilaisuuden liittyä heidän joukkoonsa. Tehtävänä on luoda Xbox 360 -peli XNA Game Studio 4:llä.

Ilmoittautumisia otetaan vastaan 17.5. asti, ja kilpailutyö pitää saada valmiiksi 14.6. mennessä.

Citynomadi on suomalainen teemareittien opas ja yhteisö satunnaisille matkailijoille ja natiiveille digihortoilijoille. Nomadi tuo matkapuhelimeen reitit, joissa kartalle on merkitty mielenkiintoiset palvelut ja nähtävyydet sekä niihin liittyvät tiedot ja tarinat. Paikannusta hyödyntäen oikeaa sisältöä tarjotaan oikeassa paikassa, oikeaan aikaan.

Palvelu toimii Nokian kosketusnäytöllisissä älypuhelimissa Nomad-sovelluksella sekä iPhonessa nettiselaimella. Luvassa on tuki myös Androidpuhelimille. Reittejä jaetaan netissä. Tarjolla on esimerkiksi Turun kulttuurikuntoreittejä ja Espoon Rantaraitti, jonka varrella on lähes sata kiinnostavaa kohdetta, jotka kertovat Espoon luonnosta, kulttuurihistoriasta ja rakennuskannasta sekä jo unohtuneita anekdootteja menneestä rannikkoelämästä.

www.dreambuildplay.com

Tee tai teetä musiikkia Espoolainen AudioDraft valjastaa joukkoälyn yhdistämällä musiikin tekijät ja tilaajat. Esimerkiksi nettikampanjaan tilausmusiikkia tarvitseva yritys voi julistaa AudioDraftin yhteisösivustolla kilpailun, johon osallistujat tuottavat annetun aiheen, toiveiden tai ohjeiden mukaisesti juuri kyseiseen tarkoitukseen sopivaa uutta musiikkia. Tilaaja määrää palkintosumman, jonka kilpailun voittaja kuittaa. www.audiodraft.com

UrbanLAN Session 4 Verkkopeliyhdistys UrbanLan ry järjestää Pohjanmaan suurimmat lanit Kokkolan Urheilutalolla 20.–25.5. Kilpailupeleinä ovat muun muassa Counter-Strike, Heroes of Newerth, In The Groove ja StarCraft II. Konepaikkoja on 300, ja paikka maksaa 8–10 euroa. www.urbanlan.fi

86

toukokuu 2011

www.citynomadi.fi

Tullaa netissä Kaikkien tulliselvitystoimenpiteiden täytyy hoitua sähköisesti vuoteen 2013 mennessä, sanoo EUsäädös. Yksityishenkilöiltä tullaaminen onnistuu jo nyt Tullin Nettituonti-palvelussa. Palvelu avataan kesäkuussa myös yritysasiakkaille.

Nettikauppaan pätevät pääosin samat säännöt kuin muuhunkin ulkomaiseen postimyyntiin. Internetistä suoraan ladattavaa sisältöä, kuten pelejä, musiikkia ja ohjelmia ei tarvitse tullata. EU-maista toimitettua tavaraa ei tarvitse tullata, paitsi jos kyseessä on valmisteveron alainen tuote. Muiden maiden osalta asia kannattaa tarkastaa ennen tilauksen tekemistä. Vero- ja tullialueet sekä maksujen suuruudet selviävät Tullin sivustolta. Esimerkiksi lääkkeisiin, ravintolisiin ja rohtoihin liittyy tuontirajoituksia ja -kieltoja. asiointi.tulli.fi/nettituonti

Teräväpiirron testatut laitteet Maksullisten teräväpiirto- eli hd-lähetysten katselemiseen tarvitaan sekä antenni- että kaapelitelevisioverkossa siihen tarkoitettu päätelaite. Teräväpiirtokanavia voi tilata hyväksynnän saaneeseen, testattuun laitteeseen. Testauksen päämäärä on varmistaa, että suomalaiset voivat katsella televisiota ilman laitteiden aiheuttamia teknisiä ongelmia.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin sivusto auttaa kuluttajaa löytämään yhdestä paikasta kaikki testin läpäisseet laitteet, jotka ovat saaneet joko Antenna Ready HD- tai Cable Ready HD -merkinnän. www.testatutlaitteet.fi

Nettijatkot Lisää netistä poimittua

Löydät kaikki aikaisemmat ja nyt esitellyt netistä poimitut osoitteet valmiiksi naputeltuina nettijatkoista. www.mikrobitti.fi/nettijatkot

MOBIILIOHJELMAT

@mikrobitti.fi

Teksti: Janos Honkonen

Zite iOS (iPad)

Aikakauslehdet siirtyvät paperiversioiden ohella digimuotoon ja tablet-tietokoneet ovat oiva tapa lukea sähköisiä lehtiä. Mikäli haluaa mukaansa lehden, joka kattaa vain juuri itseä kiinnostavia aihepiirejä, iPadille kannattaa asentaa Zite-sovellus.

Zite on virtuaalilehti, joka pyrkii automaattisesti määrittämään lukijan kiinnostuksenkohteet hänen Twitter- tai Google Reader -aktiviteettiensa mukaan.

Tämän lisäksi käyttäjä voi valita itseään kiinnostavat aiheet politiikasta pelien kautta vaikkapa urheiluun.

Käyttäjä voi myös määrittää ohjelmalle omia aihepiirejään, joista se etsii uutisia.

Artikkeleista tarjotaan lyhyt kuvalla varustettu esikatseluversio, josta ne voi napsauttaa auki varsinaiseen lukuikkunaan. Artikkeleille voi tarjota peukkua ylös tai alas, jolloin jatkossa näkee enemmän tai vähemmän vastaavan kaltaista sisältöä. Zite on mainio tapa löytää juuri omaan makuun iskevää luettavaa siistissä ja selkeässä muodossa – ja kaiken lisäksi ilmaiseksi.

Android, Symbian, iOS

Fring Fring on pikaviestiohjelma, jolla onnistuu keskustelu muun muassa MSN Messenger-, Google Talk-, Yahoo!- ja AIM-verkoissa sekä myös Twitterin käyttäminen. Tämän lisäksi Fring tukee ääni- ja videopuheluita, joita voi käydä internet-yhteyden yli ilman erillistä korvausta.

Fring on erinomainen tapa pitää yhteyttä eri pikaviestiverkkoja käyttäviin ystäviin sekä säästää hieman puhelinlaskussa. Fring löytyy niin Nokian puhelimille, Android-luureille kuin iPhonelle ja iPadille.

iOS

Situationist Jos elämä tuntuu tylsältä, tasapaksulta ja yllätyksettömältä, itselleen voi järjestää kiinnostavia tilanteita iPhonen Situationist-sovelman avulla. Kun käyttäjä rekisteröityy ohjelmaan, hän voi määrittää tilanteen, jonka haluaa tapahtuvan itselleen.

Tilanne voi olla esimerkiksi ”halaa minua viisi sekuntia”, ”sano että olen kaunis” tai ”pyydä minulta nimikirjoitus”.Tämän jälkeen käyttäjä näkee kartalla muut lähialueella liikkuvat sovelman käyttäjät ja pääsee yllättämään heidät toivotulla tilanteella. Situationist on mainio tapa tuoda arkeen hieman yllätyksellisyyttä, kuitenkin mukavalla tavalla.

Android

Winamp WinAmp on musiikkisoitin niiltä ajoilta, kun mp3tiedostomuoto oli uusi juttu. Sovellus elää edelleen myös mobiilialustoilla. Android-puhelinten Winamp-ohjelmisto mahdollistaa musiikin kuuntelemisen joko tiedostomuodossa tai SHOUTcast-nettiradioista sekä synkronoinnin pöytäkoneelle asennetun Winamp-sovelluksen kanssa.

Ohjelmaan voi myös tuoda iTunes-kirjaston sisällön.

Winamp vaatii Android-version 2.1 tai uudemman. toukokuu 2011

87

ELOKUVAT

@mikrobitti.fi

Prinsessa ”Köyhiä parantaessani jouduin tänä aikana kaksi kertaa puhkaisemaan kallon ja toinen potilaani oli köyhä vaimo, joka uskoi olevansa suuri kuningatar Hatshepsut. Mutta luulen, että vanha vaimo oli onnellisempi uskoessaan olevansa suuri kuningatar kuin parannuttuaan.”

Mika Waltarin Sinuhe Egyptiläinen julkaistiin 1945. Waltari on hyvinkin saattanut kuulla Anna ”Prinsessa” Lappalaisesta (myöh. Svedholm), joka vietti suurimman osan elämästään Kellokosken mielisairaalassa. Skitsofreniseksi luokiteltu Lappalainen (1896–1988) uskoi olevansa Buckinghamin palatsissa syntynyt prinsessa, jonka kelju korppikotka oli vauvana napannut vaunuista ja tuonut Suomeen.

Todellisuudessa Lappalainen oli äitinsä hylkäämä, sijaiskodeissa varttunut kabareetanssija, joka menetti lopullisesti tasapainonsa onnettoman avioliiton jälkeen. Kellokoskella häntä hoidettiin ajan tavan mukaisesti sähkösokeilla, kylmillä suihkuilla ja malariaviruksella. Ei ihme, että Lappalainen tarrautui yhä tiukemmin onnelliseen mielikuvitusmaailmaan.

Silti Prinsessan avulias ja elämänmyönteinen asenne teki hänestä suositun lähipiirissään. Tahtonainen muun muassa karkasi laivalla Tukholmaan, kunnes kellokoskelaiset turistit tunnistivat hänet ja Prinsessa palautettiin ”linnaansa”. Prinsessan kuoleman jälkeen hänelle pystytettiin patsas sairaalan eteen.

Huikea tarina taipuu hyvin elokuvaksi, jonka sielu on erinomainen Katja Kukkola (nyk. Küttner), siitäkin huolimatta, että sivuosissa tavataan suunnilleen jokainen maamme eturivin näyttelijä Krista Kososesta Pirkka-Pekka Peteliukseen. Peter Franzén toistaa jo rutiinilla ressukkaroolinsa. Samuli Edelmann on hänkin pätevä ylilääkärinä, joka tarkoittaa hyvää mutta saa aikaan pahaa.

Scott Pilgrim vastaan maailma Tarinoiden siirtäminen taidemuodosta toiseen ei ole aivan helppoa. Tiiliskiviromaanin filmaaminen edellyttää rajua karsimista ja elokuvien ja niihin perustuvien pelien yhteydet jäävät usein muutamaan hahmoon. Sarjakuvafilmatisoinneissakin onnistumisprosentti jää alta puoleen.

Scott Pilgrimin kohdalla haaste on ollut kova.

Elokuva pohjautuu sarjakuvaan, joka taas on tietoisesti lainannut ideoitaan tietokonepelien estetiikasta. Wright kuitenkin tarttuu haasteeseen rohkeasti. Parikymppisen nörttibasistin romanssihuolten ympärillä pyörivä elokuva vilisee alusta asti pieniä faktaruutuja ja piirrettyjä tehosteita ääniaalloista puhelimen pärinään. Myös ruutua jaetaan kuin sarjakuvassa ikään.

Tietokonepelien estetiikkaan päästään noin puolentunnin jälkeen. Voittaakseen tyttöystävän Scottin täytyy voittaa tämän seitsemän exää erilaisissa kaksinkamppailuissa. Tähän puoleen on selvästi panostettu ja osa taistelukohtauksista – etenkin ensimmäinen ja viimeinen – on aidosti näyttäviä.

Peliestetiikan ja elokuvakerronnan yhdistämisessä on silti enemmän yritystä kuin onnistumista.

90

toukokuu 2011

Esimerkiksi suuren bassotaistelun seuraaminen on hieman kuin katselisi kavereiden kilvoittevan Guitar Herossa. Parhaimmillaan elokuva onkin perinteisemmissä kohtauksissa. Esimerkiksi Scottin (mainio Michael Cera) ja Ramonan treffeillä lumisessa Torontossa on aitoa lämpöä.

Tekniseltä toteutukselta blu-ray on erinomainen. Runsaiden ekstrojen kiinnostavinta antia ovat poistetut kohtaukset, etenkin elokuvan alkuperäinen loppu. Sen vaihto pois oli kyllä viisas ratkaisu.

Juha Merimaa

Scott Pilgrim vastaan maailma (Scott Pilgrim versus the world) Formaatti: blu-ray Lisätietoja: www.scottpilgrimthemovie.com Ohjaus: Edgar Wright Rooleissa: Michael Cera, Mary Elisabeth Winstead, Kieran Culkin Ääni: DTS-HD Master Audio 5.1 Elokuva: HHH Ekstrat: HHH Lyhyesti: Teinifantasia, Kanada 2010

Yllättävän kiinnostavia ovat myös levyltä löytyvät ekstrat. Mukana on muun muassa aikalaishaastatteluja, aitoja ääninäytteitä ja hassu musiikkivideo Prinsessan laulamasta viisusta.

Salla Stotesbury

Prinsessa Formaatti: dvd Lisätietoja: www.prinsessaelokuva.fi Ohjaus: Arto Halonen Rooleissa: Katja Kukkola, Krista Kosonen, Peter Franzen, Samuli Edelmann Elokuva: HHHH Ekstrat: HHH Lyhyesti: Draama, Suomi 2010

Tulossa

Taksikuski Travis Bickle ajaa taksia öisin New Yorkissa.

Jostain syystä kanssakäyminen muiden ihmisten kanssa epäonnistuu kerta toisensa jälkeen. Joten Travis lipuu yöstä toiseen rauta-arkussaan läpi kaduilla virtaavan saastan ja miettii, että jonkun pitäisi putsata kaupunki. Kukaan ei ota Traviksen puheita todesta, joten hän ryhtyy toimeen itse.

Martin Scorsesen mestariteos ei ole vanhentunut 35 vuodessa lainkaan.

Päinvastoin, nuoren miehen eristyneisyys, yksinäisyys ja päätyminen epätoivoiseen ratkaisuun tuntuvat ajankohtaisemmilta kuin koskaan. Elokuva oli tärkeä paitsi Scorseselle myös ilmiömäiselle Robert DeNirolle pääosassa. Se nosti myös lapsiprostituoitua näyttelevän 12-vuotiaan Jodie Fosterin kertaheitolla parrasvaloihin.

Taksikuski on hiljattain restauroitu 4Ktarkkuuteen, mistä on tehty myös tämä blu-ray-julkaisu. Luonnolliset ja elävät värit nousevat hyvin esiin, ilman että ne tuntuisivat hetkeäkään ylikorostuneilta. Kuvan terävyys vaihtelee, mutta suurimmaksi osaksi yksityiskohdat nousevat esiin. Usein näin vanhojen elokuvien ikä näkyy tummissa kohtauksissa, mutta tällä kertaa yöstä

Tron: Perintö Vuonna 1982 ilmestyneen alkuperäisen Tronin jälkeen moni asia elokuvateollisuudessa muuttui. Tietokonegrafiikka tuli elokuviin jäädäkseen, ja efektiteollisuus on vallannut alaa ennennäkemättömällä tavalla. Kun elokuvat ovat nyt teknisen murroksen partaalla 3D-aikaan siirtymisen johdosta, tuntuu Tronlämmittelykin ajankohtaan sopivalta.

Jatko-osassa alkuperäisen tarinan sankari, ohjelmistokehittäjä Kevin Flynn on ollut mystisesti kateissa jo parikymmentä vuotta. Hänen poikansa Sam saa viestin, joka johtaa hänet digitaaliseen rinnakkaistodellisuuteen. Sieltä hän löytää isänsä ja tämän kloonin, jolla on suunnitelmia ihmiskunnan päänmenoksi.

4.5 Laskettu aika (blu-ray, dvd)

on kaivettu esiin hienosti sävyjä. Tarkka kuva on syntynyt ilman keinotekoiselta näyttäviä kuvanparannuksia. Ääniraita keskittyy etukanaviin, mutta dialogi tulee esiin selkeänä erottuen helposti tunnistettavasta jazz-tunnelmoinnista.

Julkaisun parhaat palat löytyvät lisukkeista. Kommenttiraitoja on hulppeat kolme kappaletta. Lisäksi Scorsese, käsikirjoittaja Paul Schrader ja tuottajat kukin osaltaan kertovat elokuvan syntyvaiheista. Paketin helmi on yli tunnin mittainen dokkari, jossa tuotantotiimi sekä pääosan esittäjät muistelevat elokuvan vaiheita, mukaan lukien Robert DeNiro, joka on kuuluisa siitä, ettei hän yleensä koskaan osallistu tällaisiin sessioihin. Toinen kiinnostava dokkari päästää

oikeat kuskit kertomaan millaista oli ajaa taksia 70-luvun Nykissä. Taksikuski bluraylla on malliesimerkki siitä, miten klassikko kuuluu julkaista uudestaan.

Käsikirjoituksesta paistaa läpi jo hieman kulunut Disneysapluuna: isä ja poika käyvät läpi kovien koettelemusten ansaitakseen toistensa kunnioituksen. Tarina on kuitenkin sivuseikka, vaikka digimaailmaan eksymisestä voisikin vetää rinnastuksia nykypäivän elämänmenoon. Pääosassa ovat huikeat efektit, joita hiottiin toista vuotta.

Jeff Bridges pääsee loistamaan kaksoisroolissa tuttuna itsenään ja digitaalisesti nuorennettuna.

Julkaisu sisältää sekä normi-blu-rayn että 3D-version. Kaksiulotteisenakin kuva on upeaa katsottavaa – silmäkarkkia on

tarjolla kohtauksesta toiseen. Kuvasuhde vaihtelee IMAX-teattereita varten tehtyjen kohtausten aikana, mutta katselua se ei haittaa. Täydellisyyttä hipoo myös 7.1-ääniraita, joka täyttää koko katselutilan. Ekstrat jäävät muutamaan dokumenttiin ja musiikkivideoon.

Unstoppable – Pysäyttämätön Tony Scott näyttää vanhoilla päivillään innostuneen junista. Ja mikäs siinä. Miehen edellinen elokuva, metrokaappausjännäri Taking of Pelham 123 oli vuoden 2009 parhaita jännäreitä, eikä uutukainenkaan ole yhtään hassumpi.

Erityisen kiitoksen Unstoppable saa juonestaan. Ei tarvita mestaririkollisia eikä salajuonia, vain arkinen yhdistelmä huolimattomuutta ja typeryyttä, kun myrkkylastissa oleva juna lähtee vyörymään ratapihalta kohti asutusta.

Myöhemmin peliin puuttuvat toki ahneus

ja halu vierittää ongelmia muiden niskaan.

Elokuvassa ei osoiteta aseella ketään, mitä voi pitää Hollywood-jännäriltä jo melkoisena saavutuksena.

Tällä kertaa Scott ei ohjaa ihan terävimmillään. Hetkittäin tuntuu kuin hän ei aivan luottaisi tarinaansa. Alun henkilöesittelyt vievät liian kauan. Myös puolen mailin mittaisen junan tuhovoima olisi hyvä tehdä katsojille selväksi heti alusta. Scottin kanssa jo Pelham 123:ssa työskennellyt Denzel Washington tekee hyvää työtä, joskin hänen roolinsa on astetta kliseisempi. Myös Chris Pinen esittämää nuorempaa kollegaa rasitetaan liialla taustoituksella. Vähempi riittäisi, kun kerran on juna pysäytettävänä.

Viime vuoden yllätyskomedian, Kauhean Kankkusen, ohjaajan seuraavassa kohelluksessa ei hyvä maku ole kunniassa.

Kankkusesta tuttu Zach Galifianakis vetää jälleen hyvää settiä Robert Downey Jr:n kanssa.

Kaj Laaksonen

Taksikuski (Taxi Driver) Formaatti: blu-ray Lisätietoja: www.sonypictures.com/homevideo/bluray/ Ohjaus: Martin Scorsese Rooleissa: Robert DeNiro, Jodie Foster, Cybill Shepherd Ääni: DTS-HD Master Audio 5.1 Elokuva: HHHHH Ekstrat: HHHHH Lyhyesti: Draama, USA 1976

Petri Rotsten

6.5 The Trollhunter – vaiettu salaisuus (blu-ray, dvd) Norjalaisessa muka-dokumentissa opiskelijat tutkivat karhujen salametsästystä vain huomatakseen, että salametsästäjä onkin hallituksen agentti, joka suojelee kansaa muinaiselta pahuudelta, edelleen vuorilla vaeltelevilta trolleilta. Kaikkea se teettää Norjassakin.

Tron: Perintö (Tron: Legacy) Formaatti: blu-ray Lisätietoja: disney.go.com/tron Ohjaus: Joseph Kosinski Rooleissa: Jeff Bridges, Garrett Hedlund, Olivia Wilde Ääni: DTS-HD Master Audio 7.1 Elokuva: HHH Ekstrat: HH Lyhyesti: Scifi, USA, 2010

Moitteista huolimatta tiiviin, vain 92 minuuttia pitkän elokuvan katsoo mieluusti. Etenkin viimeinen puoli tuntia etenee kuin kuin, no, juna. Tekniikaltaan levy on pätevää työtä. Mitään ekstroja kiekolle ei ole vaivauduttu lisäämään, mutta ei niitä kyllä jäänyt kaipaamaankaan.

11.5 Monsters (blu-ray, dvd) Muukalaisten hyökkäys maahan tuntuu olevan taas muodissa. Lukuisista samaa teemaa toistavista elokuvista yllätyshitiksi on noussut pienen budjetin ja tuntemattomien tekijöiden Monsters.

Juha Merimaa

Unstoppable - Pysäyttämätön Formaatti: blu-ray Lisätietoja: en.wikipedia.org/wiki/Unstoppable_(2010_film) Ohjaus: Tony Scott Rooleissa: Denzel Washington, Chris Pine, Rosario Dawson Ääni: DTS-HD Master Audio 5.1 Elokuva: HHH Ekstrat: ei ole Lyhyesti: Jännityselokuva, USA 2010

20.5 The Walking dead – 1. tuotantokausi Shawshank Redemptionilla maineensa hankkineen Frank Darabontin ohjaama zombiesarja on kerännyt kosolti kunniaa.

Genren ystäville kuuden jakson ensimmäinen kausi blu-raylla on pakkonakki.

toukokuu 2011

91

MUSIIKKI @mikrobitti.fi

Pop

Lykke Li

Wounded Rhymes (Ll Recording ) Indiepiirien suosioon vuoden 2008 debyytti albumillaan noussut Lykke Li on julkaissut toisen levynsä ja kuhina nuoren naisen ympärillä vain kasvaa. Ruotsin indie-prinsessa on kerännyt uudesta levystään kiitosta ympäri maailman, eikä turhaan. Wounded Rhymes on yksi vuoden omaperäisimmistä pop-julkaisuista.

Levyllä sulautuvat luontevasti yhteen Phil Spectorin tyttöbändien soundi ja garage-rock. Laulajattaren persoonallinen, hieman lapsekas ääni sekä rosoiset soundit toimivat loistavasti. Levyssä on latausta ja raakaa voimaa. Tunnelma on tummanpuhuva, rakkaudessa pettyneen naisen vahva tilitys.

Kati Raivonen

HHHH

Perussettiä Rock

Foo Fighters

Wasting Light (Rca) Foo Fightersin seitsemäs studioalbumi on äänitetty Dave Grohlin autotallissa ja on keskitietä kulkevaa nykyrockia parhaimmillaan.

Paino kuitenkin sanalla ”keskitietä”. Sen verran peruskamaa tämä on. Yhdentoista laadukkaan, mutta sävellyksinä tasapaksuhkon biisin massasta erottuu edukseen Hüsker Dü- orkesterin nokkamiehen Bob Mouldin duetoimana esitetty Dear Rosemary, joka nousee levyn parhaaksi.

Aidon, vähintään neljän tähden Foo Fighters -kokemuksen saa kuitenkin esimerkiksi kappaleista These Days, Alandriaja I Should

Have Known, jotka ovat Grohlia parhaimmillaan. Ne kannattelevat albumia tukevasti.

Tuotantopuolella on häärinyt muun muassa Nirvanan Never Mind -levyn tuottanut Butch Vig. Albimilta löytyy toinenkin Nirvana-yhteys, sillä Krist Novoselic vierailee I Should Have Known -biisissä.

Riskejä ei ole otettu, mutta eipä niitä tämän bändin kyseessä ollessa oikeastaan kaipaakaan. Wasting Light on muutamine täytebiiseineenkin kelvollinen rock-levy ja osoittaa, että Dave Grohlilla bändeineen on vielä annettavaa.

Sami Sirkiä

HHH

Rock

Elbow

Build a Rocket Boys!

(Polydor /Universal) Manchesterilaisen Elbown pitkä uurastus taiderockin kanssa palkittiin 2008 yhtyeen voitettua neljännellä levyllään Mercury-palkinnon. Samalla yhtye nousi kotisaarellaan platinaluokkaan.

Build a Rocket Boys jatkaa samassa leppoisan setäindien hengessä kuin palkittu edeltäjänsä. Yhtyettä on yritetty ajoittain kutsua uudeksi Radioheadiksi, mutta vertaus menee ohi. Elbow ei

ole yhtyeenä juuri nuorempi ja sen orgaanisesta musiikista puuttuu Radioheadin äkkiväärä kokeilunhalu. Elbown musiikkia leimaava melankoliakin on enemmän esteettinen valinta kuin aitoa maailmantuskaa.

Levy on silti komeaa kuultavaa. Kappaleiden rakenteissa on kiinnostavaa vaihtelua ja sanoitukset kuulostavat hyviltä. Jopa lapsikuoroa osataan käyttää tyylikkäästi. Tälläkään levyllä Elbow ei ehkä muuta maailmaa, mutta tekee siitä hieman paremman paikan elää.

Juha Merimaa

HHHH 92

toukokuu 2011

Hip Hop

Pop

Snoop Dogg

Doggumentary (Priority) Parhaan särmänsä kadottanut Snoop Dogg on inspiroitunut vuoden 1993 debyyttisoolonsa hengestä. Riimittely on savuisen pehmeää ja sanoitukset sopivasti vyötärön alapuolella. Biisit, kuten Wet, I Don’t Need No Bitch ja This Weed Iz Mine vahvistavat brändiä entisestään.

Muutamaan otteeseen Doggumentary saa pään nyökkymään ja käden kääntämään nuppia kaakon suuntaan, mutta muuten voi todeta junan menneen jo aikoja sitten. Bootsy Collins, R. Kelly ja Gorillaz ovat mukana tekemässä levystä paremman. Musiikillisesti, ei harrastuksellisesti, yllättävin vieras on Willie Nelson, jonka kanssa vietetty akustinen pariminuuttinen on piristävä sessio.

Rock

Britney Spears

Femme Fatale (Jive) Vanhojen Britney-tuttujen Max Martinin ja Dr. Luken johdolla tuotettu albumi esittelee Britneyn pääosin juuri sellaisena kuin hän parhaimmillaan on. Siis silloin, kun biiseissä on energisiä ja innovatiivisia biittejä ja koukuttavia kertosäkeitä. Tähän on selvästi keskityttykin ja slovarit on jätetty niihin pakollisiin.

Femme fatale osoittaa, että Britney Spears voi omassa genressään musiikillisesti mainiosti. Sopivasti ajan hermolla olevaa helposti pureskeltavaa tanssipoppia keskivertokuluttajalle.

Sami Sirkiä

Rock

Panic! At the Disco

Vices & Virtues (Fueled by Ramen /Warner) Diskopaniikin kolmatta levyä voinee pitää pienoisena työvoittona. Kun yhtyeen kappaleiden enemmistön kirjoittanut kitaristi Ryan Ross lähti basistin kanssa yhtyeestä, tuskin moni odotti kuulevansa enää laulajan ja rumpalin duoksi kutistuneesta yhtyeestä.

Paluusingle Ballad of Mona Lisa yllätti kuitenkin epäilijät pätevällä listarokilla.

Loppulevy seuraa pitkälti samaa kaavaa: hiljaisesta introsta vaihdetaan jykevään biittiin ja nopeisiin koukkuihin. Putkeen kuunneltuna levy käy puuduttavaksi, mutta esimerkiksi salitreenin taustalle yhtyeen aggressiivisesti kompressoitu soundi sopii mainiosti.

Juha Merimaa

The Strokes

Angels (RCA / Warner) Bändi oli debyyttialbuminsa jälkeen ohikiitävän hetken maailman tärkein rockyhtye. Nyt noista hetkistä on kulunut jo miltei 10 vuotta. Viiteen vuoteen venähtäneen tauon katkaiseva paluulevy kuulostaa enemmän velvollisuuden kuin soittamisen ilon tai sanomisen tarpeen tuotokselta.

Parhaat raidat, kuten USAn top 100:n alle jäänyt single Under Cover of Darkness ja Gratification muistuttavat lähinnä menneestä. Yritykset uudistua kuulostavat puolestaan väkinäiseltä. Levyn tekoprosessi oli huhujen mukaan raskas, enkä yllättyisi, vaikka se jäisi yhtyeen diskografiaan ylimääräiseksi hännäksi, joka myöhemmin unohdetaan vähin äänin.

Sami Sirkiä

HH

Juha Merimaa

HHH

Rock

HHH

Metal

Mogwai

Hardcore Will Never Die, But You Will (Rock Action) Gremlins-elokuvien mogwai-hahmolta nimensä napannut skottibändi on julkaissut seitsemännen albuminsa. Yli kymmenen vuotta kasassa ollut yhtye tarjoilee kitaravetoisia instrumentaalisävellyksiä. Lauluosuuksiakin on, mutta hyvin vähän. Pääpaino on kappaleissa, joissa kitara, basso ja erinäinen määrä efektejä luovat äänimaisemia.

Levyllä sointi vaihtelee reippaasta kitaroinnista raskaaseen ja eteerisen herkkään soittoon. Kaikki palaset ovat kohdallaan, mutta silti kappaleet soljuvat kuin virtaava vesi kuulijan tajuntaan ja sieltä pois, jälkiä jättämättä. Soitossa on tunnetta, mutta se ei herätä vastakaikua.

Metal

Amon Amarth

Surtur rising (Metal Blade) Ruotsalainen melodeath-skene on ollut kovassa kurssissa vuosikausia, eikä Amon Amarthin uutukainen petä skenen ystäviä. Tosipahojen skenepoliisien tiukasti valvomaa kaupallisuusruuvia on hilattu hitunen melodisempaan suuntaan, mikä varmasti tuo bändille uusia faneja esimerkiksi In flamesiin tykästyneiden suunnasta.

Erityiskiitoksen Surtur rising ansaitsee erottelevista soundeistaan. Jokaisen instrumentin jokainen nuotti kuuluu millilleen silloin ja siellä, missä sen kuuluukin olla. Nautittava elämys.

O-P Komonen

Kati Raivonen

HH

Metal

Mastodon

Live At The Aragon (Reprise) Muutamassa vuodessa jenkkimetallibändien kärkikaartiin noussut Mastodon päätti pistää pihalle live-version edellisestä, kriitikoiden ylistämästä Crack the Skye -täyspitkästään. Erittäin erikoinen valinta on livelevyn raaka äänimaailma, etenkin rumpujen poksahteleva soundi hämmentää, ja tuhnuisen soundimaton päällä kaikki lauluosuudet tuntuvat hautautuvan mössön sekaan.

Lopuksi tykitetään muutama raita bändin aiemmilta levyiltä sekä Melvinscoveri. Mastodonin moniulotteinen musiikki on parhaimmillaan hienoa taidetta, mutta valitettavasti livelevyn erikoinen soundipoliittinen ratkaisu ei kutsu kuuntelemaan levyä useampaa kertaa.

Cavalera Conspiracy

Blunt Force Trauma (Roadrunner) Cavalera Conspiracy jatkaa vähemmän yllättäen yltiöaggressiivisella linjallaan, jossa thrashiin sotketaan vaikutteita niin death metallista kuin punkistakin. Etenkin Agnostic Frontin Roger Miretin vierailullaan tähdittämässä Lynch Mobissa punkkivaikutteet kuuluvat selvästi.

Reiluun puoleen tuntiin pakattu 11 biisin tiukka rypistys on juuri sopiva adrenaliiniruiske arjen keskelle, Max Cavaleran äärimmäinen ulosanti ja Igor Cavaleran tylyksi miksatun virvelin takominen voisivat suuremmissa annoksissa käydä jo tylsäksi.

O-P Komonen

O-P Komonen

HH

HHHH

HH

HHH toukokuu 2011

93

KILPAILU @mikrobitti.fi

Kakuro T

oukokuun tehtävänä on Kakuro.

Kyseessä on numeroristikko, jossa päätellään rivin yhteissumman tekijät. Vaaka- ja pystyrivien yhteissummat on merkitty valmiiksi ristikkoon, ja niitä seuraavat tyhjät ruudut tulee täyttää numeroilla 1–9 siten, että rivin lukujen summaksi tulee annettu luku. Samalla ratkaisurivillä numeroita 1–9 saa kutakin käyttää vain yhden kerran.

Kilpailun palkintona on kaiutinsetti. Sandberg X-plosion Speaker Set 2.1 -kaiutinsarja kykenee vaativaankin äänentoistoon. Ison subwooferin 20 W lähtö ja 5,25 tuuman Monster Size Dome Speaker -kaiutin tarjoavat matalat bassoäänet ja kaksi 10 W pöytäkaiutinta tuottavat tasapainoisen diskantin. Äänenvoimakkuutta, bassoa ja diskanttia on helppo säätää subwooferista. Mukana toimitetaan kaiutinkaapelit. Palkinnon arvo on noin 66 euroa.

Lähetä ristikko ratkaistuna 25. toukokuuta mennessä osoitteeseen: kilpailu@mikrobitti.fi. Kirjoita viestisi otsikoksi ”Kakuro”. Voit käyttää skanneria tai ottaa tehtävästä digikuvan. Mikäli haluat lähettää ratkaisun valokopiona kortilla tai kirjeessä, kirjoita osoitteeksi: MikroBitti, Kakuro, Pl 100, 00040 Sanoma Magazines.

Muista liittää mukaan nimesi ja kotiosoitteesi.

Maalisristikko Maaliskuun tehtävänä oli sanaristikko, jonka ratkaisun näet ohessa. Maalisristikon palkintona jaettiin kolme Suuri Digikuvauskirja -teosta. Voittajaksi itsensä ratkoivat: Timo Lahtinen Lahdesta, Sirkka Lehtovaara Vaasasta ja Rauni Pyykkönen Keravalta. Onnea voittajille!

9 4

toukokuu 2011

POSTI @mikrobitti.fi

Oikeat ja väärät skandit Jotkut vastaanottajat valittavat, että sähköposteissani skandimerkit toistuvat väärin. Missä on vika, minun ohjelmissani vai vastaanottajan? Mitä pitäisi tehdä asian korjaamiseksi ja kumman? Itsekin saan joskus harvoin mainospostia, jossa on skandit väärin.

Olavi Alm

Jos lähettäjä puhuu japania ja vastaanottaja englantia, on hyvä kysymys, kumpi puhuu väärää kieltä ja kenen pitäisi vaihtaa käyttämäänsä kieltä. Merkistöjen tapauksessa tilanne ei ole sama, mutta samankaltainen. On siis vaikeaa antaa vastausta, josta olisi välitöntä käytännön hyötyä.

Ongelma on nimittäin se, että vaikka vaihtaisit merkistökoodauksen omasta sähköpostiohjelmastasi miksi tahansa tarjolla olevista vaihtoehdoista, aina löytyy joku vastaanottaja, joka on sellaisen sähköpostiviestejä välittävien ohjelmistojen pitkän ketjun päässä, jonka varrella jokin ketjun lenkki – eli yksittäinen vanha tai viallinen ohjelma – ei osaa käsitellä valitsemaasi merkistönkoodaustapaa, vaan tulkitsee merkistön väärin tai ainakin välittää merkit eteenpäin vääristyneessä muodossa.

Varsinainen vika on nykyisin käytössä olevissa ohjelmissa ja niiden toiminnan kirjavuudessa. Koska ohjelmia on miljoonia, lukemattomissa eri paikoissa, asiaan ei ole luvassa mitään pikaista ratkaisua. Ongelmat toivottavasti korjaantuvat vähitellen, kun yhdessä ohjelmassa toisensa jälkeen vaihdetaan ja yhtenäistetään käytetyt merkistöt Unicodeksi. Se on merkistömaailman lingua franca, yhteinen globaali yleiskieli. Vasta sitten, kun maailman kaikki ohjelmat puhuvat samaa merkistökieltä, poistuvat ongelmat å-, ä- ja ö-kirjainten kanssa. Älkää silti vielä pidätelkö hengitystänne.

Rasmus Wickholm

Minisanasto kartan etsijälle Suosituimpiin matkakohteisiin on helppoa löytää runsaasti hyviä karttoja. Haastavampaa on, kun mennään vähemmän tunnettuihin kaupunkeihin tai massojen tallomattomille po-

luille ja nähtävyyksille. Silloin karttatarjonta voi olla hyvinkin niukkaa.

Tällöin on suuri etu, jos osaa tehdä haun matkakohteen paikallisella kielellä, eikä ainoastaan englanniksi.

Edellisen MikroBitin Kartat matkalle -jutussa luvattiin minisanakirja tähän tarkoitukseen, mutta taulukko ei ollut ohessa, kuten väitimme, vaan jutun nettijatkossa, josta on helppoa

kopioida esimerkiksi kreikan tai thaikielen koukeromerkit suoraan selaimeen ja hakukoneeseen. Nettijatko on osoitteessa: www.mbnet.fi/nettijatkot/2011/04/kartat_matkalle

MikroBitin Postiin voi lähettää mie­li­pi­ tei­tä tai kysymyksiä. Muista liittää kir­ jee­seen aina nimesi ja osoitteesi, vaik­­­ka kir­joit­taisit nimimerkillä. Ky­sy­myk­sissä mai­nit­se myös kone­merk­­ki ja malli.

Lähetä kir­jeet osoit­tee­­seen:

Toimitus

MikroBitti, Posti, PL 100, 00040 Sa­no­ma Magazines tai säh­­kö­pos­tiosoitteeseen: posti@mikrobitti.fi

Maastokarttoja puhelimiin Viime numerossa menimme metsään, merelle ja polkimien päälle älypuhelinten ja maastonavigaattoreiden kanssa. Samalla tuskailtiin kunnollisten maastokarttojen puutetta älypuhelimilla ja pyydettiin lukijoita paikkaamaan mahdollinen aukko sivistyksessämme.

Keijo Soronen suositteli S60-laitteille, eli käytännössä Nokian puhelimille, kotimaista EasyGO Personal -maastopaikannussovellusta, joka on ollut hänellä mukana maastossa työkäytössä.

Joonas Hänninen lähestyi ongelmaa metsästäjän näkövinkkelistä ja ehdotti vilkaisemaan koiratutkien kanssa käytettäviä karttasovelluksia. Joonas on käyttänyt Ultrapoint DoGPS Lite -ohjelmistoa, joka hyödyntää maanmittauslaitoksen topografisia maastokarttoja. Ohjelman lisenssin lunastettuaan käyttäjä voi ladata puhelimeensa rajattomasti karttoja ilman lisämaksua. Karttojen mittakaava lähtee 1:20000:sta ja jatkuu aina 1:500000 asti. Ultrapoint on saatavilla vain Nokian puhelimille.

Hannu Mikkonen kehotti tutustumaan ViewRangeriin tai Karttaselaimeen, jotka käyttävät muun muassa Maanmittauslaitoksen 1:20000-mittakaavan peruskarttaaineistoa sekä montaa muuta karttaa ympäri maailman. Karttaselain toimii iPhonella ja Symbianilla.

Hannu totesi, että Groundspeakin käyttäjä voi geokätköilysovelluksel-

Maastokarttoja mobiililaitteisiin EasyGO Groundspeak Karttaselain Tracker Ultrapoint ViewRanger

www.easygo.fi www.groundspeak.com www.karttaselain.fi www.tracker.fi ja www.trackerhunter.fi www.ultrapoint.fi www.viewranger.com

la ladata kätködataa maastossa sekä logata löytönsä paikan päällä, mikä ei onnistu pelkällä navigaattorilla.

Nimimerkki kporras1 kertoi käyttäneensä vuosia kotimaista Tracker Hunter -ohjelmaa, johon on saatavilla Pohjoismaiden maastokartat Noki-

ViewRanger tuo maastokartat Android-, iPhone- ja Symbianpuhelimiin.

an, Samsungin ja Sony-Ericssonin S60-puhelimiin.

Jos jotain, niin ainakin tämä vahvisti jälleen kerran sen, että kannattaa kysyä. Kiitokset avusta!

Kaj Laaksonen

toukokuu 2011

95

TULOSSA @mikrobitti.fi

Seuraava lehti ilmestyy 1.6.2011

Entistä tehokkaammat ja nopeammat älypuhelimet ovat tulleet markkinoille.

Androidin ja iOS:n välinen kilpailu kiristyy, mutta onko Windows- tai Symbianlaitteissa vahvuuksia, joita muilla ei ole?

Uudet älypuhelimet Mikä kamera matkalaisen taskuun?

Navigaattori neuvoo tien

Kätevin kamerakumppani matkoille on riittävän pieni pokkari. Jos kamerassa on vielä laaja-alainen zoomi ja kaikki muut nykyaikaisen kameran ominaisuudet, alkaa kokonaisuus olla kasassa. Otimme vertailtavaksi uudet, taskukokoiset, vähintään kymmenkertaisella zoomilla varustetut laatukamerat.

Tuunattu Android

Navigointi on siirtymässä pikkuhiljaa kännyköihin, mutta erillislaitteella on vielä vahvuutensa. Testasimme uusimmat mallit ja selvitimme, millaisia ässiä perinteisillä autonavigaattoreilla on vielä hihassa.

Android-puhelin mielletään helposti vain yhdeksi vaihtoehdoksi iPhonelle. Android on kuitenkin hyvin avoin käyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa puhelimen monipuolisen muokkaamisen tismalleen omaan käyttöön sopivaksi. Otimme selvää miten Androidin voi tuunata mieleisekseen.

Teräväpiirtoa antennikotiin Antennikodeissakin voi pian nauttia teräväpiirtolähetyksistä. Koelähetysten muuttuessa arkipäiväksi ovat myös valmistajat heränneet tuomalla myyntiin Antenna HD Ready -laitteita, eli dvb-t2-virittimellä varustettuja malleja. Kerromme, mitä teräväpiirtolähetysten vastaanotto käytännössä edellyttää.

98

toukokuu 2011