Arkkitehtuuriportfolio by janne.taskinen

ARKKITEHTUURI PORTFOLIO

JANNE TASKINEN/ NIIRALANKATU 19 B 35, 70600 KUOPIO/ JANNE.TASKINEN@TREEDEE.FI/ 0453563679

Design our world so that we have positive social and environmental side effects - Bjarke Ingels

SISÄLTÖ ABOUT

4-5

KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

6-7

LOMA-ASUNTO- JA PIENTALOSUUNNITTELU

8-9

KERROSTALOSUUNNITTELU

10-11

ENERGIATEHOKAS PIENTALO

12-13

SAVILAHTI S6 KAMPUSSUUNNITTELU

14-15

KORJAUSRAKENTAMINEN 3

16-17

JULKISEN TILAN SUUNNITTELU, SAUNAMAAILMA

18-19

OPINNÄYTETYÖ, KUOPION TORIN ETELÄPÄÄN KATTAMISSUUNNITELMA

20-21

KANTTILAN VIRTUAALIPROJEKTI

ABOUT

JANNE TASKINEN Rakennusarkkitehti

Olen 35-vuotias kuopiolainen rakennusarkkitehti ja yrittäjä. Töissä olen ulospäinsuuntautunut, innovatiivinen, tunnollinen ja valmis oppimaan uutta. Vapaa-aikani vietän urheillen ja kulttuurin parissa.

KOULUTUS Rakennusarkkitehti, Savonia ammattikorkeakoulu

2019

Puuseppä, esinesuunnittelun ja valmistuksen koulutusohjelma, Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitos

2008

Ylioppilas, Kuopion klassillinen lukio

2004

KOKEMUS

FILOSOFIA “Niillä jotka luulevat tietävänsä kaiken on eniten opittavaa“ -E. Carter

Treedee Oy, yrittäjä, varatoimitusjohtaja

2018-

Siilin RA-toimisto Oy, työharjoittelu (2kk)

2016

A-Kuivaus Oy, vesivahinkojen rakennustekniset työt, kustannuslaskenta T:mi Janne Taskinen, yrittäjä, saneeraustyöt ja entisöintipalvelut

2011-2015

2008-2011

OHJELMISTOT Autodesk Revit Autodesk Autocad Autodesk Fusion 360 Autodesk Navisworks Autodesk 3dsmax (perusteet) Archicad (perusteet) Twinmotion Vray for Revit Enscape Adobe Photoshop

KIELITAITO Suomi

Äidinkieli

Englanti

Hyvä

Ruotsi

Kohtalainen

Projects

KAAVOITUS JA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Kurssilla perehdyttiin kaavoitusprosessin kulkuun tekemällä parityönä kaavoitusprosessia jäljittelevä harjoitustyö Kuopion Savisaareen. Ensimmmäisessä vaiheessa tehtiin yleissuunnitelma (katuverkko, korttelit, puistot, ranta-alueet jne.) käsin piirtäen tai pienoimallimaista lähestymistapaa hyödyntäen. Suunnitelmasta käytiin kehityskeskustelu. Toisessa vaiheessa laadittiin yleissuunnitelman pohjalta maankäyttösuunnitelma oikeita merkintätapoja ja malleja mukaillen. Kolmannessa vaiheessa laadittiin maankäyttösuunnitelman pohjalta asemakaavakarttaluonnos ja määritettiin tarkentavat merkinnät suunnittelualueelle. Viimeisessä vaiheessa asemakaavakarttaluonnosta testattiin rakennussuunnittelijan näkökulmasta tekemällä valitusta korttelista korttelisuunnitelma.

Projects

TAVOITTEET

YHTEENVETO

Suunnittelussa pyrimme saavuttamaan kolme päätavoitetta alueelle:

Opintojaksolla opin käyttämään kaavoitukseen tarkoitettuja suunnittelu– ja ohjaustyökaluja käsittelemään alueita arvokkaina suunnittelukohteina. Sain selkeän näkemyksen viranomaiskäytännöistä ja kaavoitusprosessin kulusta yleensä.

· Puistoväylä on kevyenliikenteen käyttämä puistomainen väylä, joka yhdistää suojelu-, asuin- ja satama-alueet toisiinsa. · Satama-alue on suhteessa muuhun alueeseen tehokkaammin rakennettu osa. Sitä korostaa alueelle sijoitettu pysäköintitalo, johon alueen pysäköinti on tarkoitus sijoittaa. · Mutkitteleva ajoväylä keskustan läpi tekee siitä mielenkiintoisen läpiajettavan. Keskikaarteessa olevaan mutkaan sijoittuva korkeaksi rakennettava alue toimii alueen maamerkkinä ja on eräänlainen majakka saaressa.

Opin myös sisäistämään paremmin arkkitehtuurin merkitystä ihmiselle jo maankäyttöä suunnitellessa. Arvojen ja merkityksien käsitteleminen harjoitustyössä avartaa näkemystä arkkitehtuurin monimuotoisesta merkityksestä aluesuunnittelun kannalta.

Projects

PIENTALO JA LOMA-ASUNTO Toisen vuoden kahteen eri kurssiin jaetussa harjoitustyössä suunniteltiin Kuopion Kärängässä sijaitsevalle tontille ensin rantarakennus ja sen jälkeen kaksi identtistä pientaloa, joiden yhteiskäytössä ensin suunniteltu rantarakennus tulisi olemaan. Haasteena olivat tilaohjelmat, joiden vaatimusten täyttäminen vaati rakennusten tarkkaa sommittelua tontille. Myös rantarakennuksen suunnittelu ennen kuin pientalojen tarkat vaatimukset olivat selvillä oli haastavaa. Tontin hieno luonnonvarainen maasto oli itselleni tärkein suunnittelua ohjaava tekijä. Lähtökohtana oli suunnitella rakennus ja kulkuväylä siten että kosketuspinta-ala maahan olisi mahdollisimman pieni, minkä vuoksi rakennus on perustettu pilarien varaan ja maata ei tarvitse juurikaan muokata. Rakennus ja kukuväylät muodostuvat toisiinsa nähden vinossa olevista massoista ja muodostavat mielenkiintoisen reitin yläpihalta rantarakennuksen läpi rantaan.Päämateriaaleina ovat puu,teräs ja lasi, jotka sopivasti käytettyinä korostavat rakennuksen keveyttä.

Projects

Pientalo Tupla jatkaa aiemmin suunnitellun rantarakennuksen teemaa pintamateriaaleillaan ja ulkoisella olemuksellaan. Talot ovat keskenään identtisiä ja niihin voi luoda helposti halutun ilmeen sisätilojen pinnoitteilla. Rantarakennuksen pääajatus oli olla koskematta maahan. Tontin jyrkkyyden vuoksi yläpihalla sijaitseva autotalli on täydellisenä vastakohtana kaivettu osittain maahan. Pientaloissa on maanvarainen perustus, jonka vaikutelmaa pyrin keventämään ympäröivillä terasseilla. Kulku rantaan tapahtuu pilareiden varassa olevia kulkusiltoja pitkin.

Näin kokonaisuus muodostaa mielenkiintoisen liukuman maan sisältä ilmassa olevien ääripäiden välillä. Talojen tilat on jaettu kahteen kerrokseen ja näkymä länteen järvelle aukeaa esteettömänä korkean oleskelutilan suurista ikkunoista jo ulko-ovesta sisään astuttaessa. Märkätilat sijoittuvat erilliseen siipeen, jonka funktiona on myös antaa näkösuojaa rakennusten terassien välille. Yläkerrassa ilmettä antaa avoin käytävä tai kulkusilta, josta on myös avoin näkymä olohuoneen ja keittiön yli järvelle.

Projects

KERROSTALON SUUNNITTELUKURSSI Kurssin harjoitustyö oli kaksivaiheinen. Syksyn opintojaksolla tehtiin luonnostasoinen suunnitelma kerrostalosta annetulle tontille Kuopion Saaristokaupunkiin. Toisessa vaiheessa suunnitelmia tarkennettiin työpiirustustasolle. Opintojaksojen tavoitteena oli kerrostalo- ja asuntosuunnittelun lisäksi tutustua palomääräyksiin ja syventää asemakaavan tulkintataitoa. Työtä tehdessä edellä mainittujen lisäksi tietomallinnustaidot paranivat huomattavasti ja piirustusten tuottaminen tietomallista tehostui. Asemakaava määräsi rakennuksen rakennettavaksi kiinni etelänpuoleiseen rajaan. Ideana oli alusta lähtien suunnitella luhtitalo sen rivitalomaisuuden vuoksi. Luontevin ratkaisu oli asemoida rakennus rajoihin kiinni ja tehdä siitä L-mallinen. Sijoitin huoneistokohtaiset varastot luhtikäytäviin asuntojen läheisyyteen, mikä saa aikaan pienen asuntokohtaisen pihan oleskelua varten. Portaittain laskeutuva katto mahdollistaa viherpihat ylimpien kerrosten katoille. Luhtitalo vaikutti ulkoasultaan vanhanaikaiselta ja pyrin rikkomaan staattisen vaikutelman sattumanvaraisella julkisivun kuvioinnilla, joka verhoaa koko rakennuksen. Luhtikäytävän puolella kuvionti muodostaa julkisivuun aukotuksen.

Projects

Alimmassa kerroksessa sijaitsevat yhteiset varastotilat, väestönsuoja sekä liiketilat, jotka avautuvat tontin viereiselle torille. Kerrokset 2-5 ovat keskenään identtisiä asuinkerroksia. Ylimpien kerrosten tilojen sommittelu oli haasteellista hormien ja talotekniikan vuoksi, koska huoneistojen koot ja järjestys poikkeaa peruskerroksesta. Luhtikäytävät vaikeuttivat suunnittelua palomääräysten osalta, koska oli pitkään epäselvää, saako julkisivujärjestelmässä olla avattavia lasiosia vai ei.

Työpiirustusvaiheessa tilojen mitat tarkentuivat jonkin verran. Piirustusten mitoittaminen oli aluksi hankalaa, koska mittaviivojen liiallinen määrä aiheutti sekavuutta piirustuksiin. Tietomallinnuksen osiossa harjoiteltiin törmäystarkastuksen tekemistä. Tarkastuksen tuloksena saadusta raportista oli helppo korjata mallinnusvirheitä ja kehittää omia mallinnustapoja.

Projects

ENERGIATEHOKAS PIENTALO Energiatehokas pientalo-opintojakso oli kolmivaiheinen. Ensimmäisessä vaiheessa perustettiin työryhmä, joka teki suunnittelualueelle mahdollisimman energiatehokkaan aluesuunnitelman. Alueelta määritettiin kaikille ryhmän jäsenille oma alue, jonne tuli suunnitella monistettava sovitun tyyppinen pientalo. Toinen vaihe oli rakennussuunnittelu, jossa suunnitellusta rakennuksesta tehtiin kolmannessa vaiheessa energiatehokkuuslaskenta. Kurssi oli erittäin monipuolinen ja siinä käsiteltiin energiatehokkuutta monelta eri kannalta. Aluesuunnitelman laatiminen oli haasteellisinta, koska aluetta ympäröivät olosuhteet tuli ottaa huomioon monesta eri näkökulmasta. Rakennuksen suunnittelussa pyrin käyttämään hengittäviä rakenteita ja luonnonmukaisia rakennustuotteita niiden ekologisuuden vuoksi. Paritalo syntyi luontevasti suunnittelemalla toinen puoli rakennuksesta toimivaksi ja peilaamalla se suhteessa ensimmäiseen. Perustamistavaksi valitsin tuulettuvan alapohjan, vähempien maansiirtotöiden ja materiaalimenekin vuoksi. Lisäksi puurakenteisista tuulettuvista alapohjista on Suomen olosuhteissa pitkä historia.

Projects

Rajatusta tilasta ja rakentamisen tehokkuudesta johtuen päädyin kaksikerroksiseen rakennukseen. Lisäksi tulisijan hormi lämmittää toista kerrosta. Ikkunapinta-alat pyrin pitämään maltillisina kuitenkin huolehtien riittävästä luonnonvalosta sisätiloissa. Rakennetyypit valitsin valmiiksi tutkituista hengittävistä rakenteista, jotka olivat mahdollisimman energiatehokkaita. Lämmitysmuodoksi valitsin maalämmön ja katteeksi Teslan aurinkopaneelina toimivan katteen.

Energiatehokkuuslaskennassa oli tarkoitus hyödyntää tietomallia, mutta teknisten ongelmien vuoksi laskenta tehtiin manuaalisesti Excelissä. Laskennan tuloksena saatu energiatodistus osoittaa rakennuksen yltävän A-luokkaan. Laskennan tekeminen opetti, kuinka monimutkainen kokonaisuus energiatehokas rakennus on lähtien sille valitusta sijainnista. Energiatehokkuus voi aiheuttaa myös riskejä rakenteiden kosteustekniselle toiminnalle.

Projects

YRITYSPROJEKTI SAVILAHTI S6 Neljännen vuoden yritysprojektin teimme viisihenkisellä projektiryhmällä. Savonia ammattikorkeakoulun tekniikan osasto siirtyy uusiin tiloihin Kuopion Savilahteen. Haasteena on tilojen puolittuminen, joten saimme oppilaitokselta toimeksiannon, jonka mukaan meidän tuli laatia tarveselvitys jokaisen alan tilantarpeista ja hekilömääristä. Tarveselvityksen pohjalta laadimme luonnoksia, joista kerättiin palautetta, jonka perusteella tilasuunnittelu etenee arkkitehtitoimistossa. Projektin alussa haastattelimme kaikkien alojen edustajia ja keräsimme lähtötietoaineistoa. Lisäksi tutustuimme meneillään oleviin kouluprojekteihin muualla Suomessa. UES:n tilakokeilut ja Flip and Learn- oppimismenetelmä laajensivat käsitystämme tilojen monipuolisesta käytöstä. Haasteellisinta olikin tilojen monikäyttöisyyden käsittäminen, koska tietyn alan tilat tuli olla muiden käytettävissä niiden ollessa tyhjillään. Myös iltaopiskelun ottaminen huomioon tilantarvetta suunnitellessa vaikeutti tilojen tarvittavan koon hahmottamista.

Projects

Oma tehtäväni oli luonnostella muotoilun tilat rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen. Tarveselvityksen mukaan muotoilu tarvitsee monipuolisia materiaalin työstötiloja, mutta omaa työtäni helpotti se, että työstötilat on sijoitettu muualle rakennukseen. Pyrin sijoittamaan tarvittavan määrän istumapaikkoja olevaan rakennukseen siten, että tarpeet on huomiotu mahdollisimman hyvin ja tilat ovat helposti myös muiden alojen käytössä.

Sijoitin pelkästään muotoilijoiden käytössä olevat tilat rakennuksesta ulkoneviin osiin ja yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat käytävän varteen. Lisäksi muotoilijat tarvitsivat näyttelyalueen, joka identioi heidät. Tämän vuoksi suunnittelin muotoilun “sisäänkäynnin”, jossa voidaan pitää näyttelyitä toistä ja johon myös ohikulkijan on helppo pysähtyä.

Projects

KORJAUSRAKENTAMINEN 3 Opintojakson takoitus oli tutustua kerrostalokohteen peruskorjaukseen rakennussuunnittelijan roolissa. Kohde oli annettu 70-luvun tyyppikerrostalo, jonka rakennusosista suuri osa oli jo elinkaarensa päässä. Tarkoituksena oli pohtia, kuinka kyseisestä kohteesta saisi tiloiltaan ja rakenteiltaan nykypäivän vaatimuksia vastaavan. Myös ulkoarkkitehtuurin ja piha-alueiden merkitystä korostettiin. Kohteesta laadittiin purkupiirustukset, jälleenrakennusvaiheen arkkitehtipiirustukset, kehittämissuunnitelma ja rakentamistapaselostus. Aloitimme työn tutkimalla, mitkä rakennusosat ovat jo elinkaarensa päässä. Koska työlle ei oltu annettu budjettia, päädyimme purkamaan lähes kaikki kantamattomat rakenteet joihin myös osa ulkoseinistä lukeutui. Näin saimme korvattua ulkoseinärakenteet energiatehokkaammilla. Talo oli hissitön, ja hissikuilut päätettiin sijoittaa talon rungon ulkopuolelle, jolloin porrashuone ei muuttunut ahtaaksi. Parvekkeet purettiin ja ne korvattiin koko talon pituudella olevalla julkisivun muodostavalla yhtenäisellä parvekejärjestelmällä. Näin parvekkeiden kokoa saatiin kasvatettua ja pervekkeet toimivat sekä puskurivyöhykkeenä ulkoilman ja asuntojen välissä sekä eräänlaisena olohuoneen jatkeena.

Projects

Lämmitysjärjestelmäksi valitsimme maalämmön ja lämmönjakojärjestelmäksi valittiin vesikiertoinen lattialämmitys ohueen kipsivaluun asennettuna. Näin ikkunaseinille ei tarvittu lämpöpattereita ja ikkunat saatiin ulotettua parvekkeen puolella lattiaan saakka. Katolle asennettua aurinkopaneelijärjestelmää voidaan hyödyntää osana hybridilämmitysjärjestelmää. Asuntopohjat jäsenneltiin uudestaan vastaamaan paremmin nykyaikaisia viihtyvyyden asettamia vaatimuksia.

Piha-aluesta pyrimme luomaan puistomaisen alueen, jossa on kasveilla ja poluilla rajattuja ulkotiloja eri toiminnoille, kuten leikkialue, oleskelualueet ja pihakeittiö. Projektissa opin käyttämään tietomallinnusta hyödyksi korjausrakennushankkeen eri vaiheissa siten, että kaikki tarvittava tieto on samassa mallissa. Myös hankkeen eri vaiheiden ja niiden haasteiden ja mahdollisuuksien ymmärrys kehittyi.

Projects

JULKINEN RAKENNUS, SAUNAMAAILMA Julkisen rakennuksen opintojaksolla oli päämääränä suunnitella kaksi rakennusta Kuopionlahden rannalle. Työparista toinen suunnitteli saunamaailman ja toinen järvimatkailukeskuksen. Kumpikin suunnitteli oman rakennuksen itse ottaen huomioon yhdessä tehdyn aluesuunnittelman. Opintojakson tarkoituksena oli oppia ymmärtämään julkisen rakennuksen asettamat vaatimukset ja oppia suunnittelemaan toimivia tiloja suurelle ihmismäärälle. Päämäränämme oli muodostaa rakennuksista kaukaa järveltä katsottaessa yhtenäisen näköinen sulava muoto, joka lähempää tarkasteltuna eroaa kahdeksi rakennukseksi. Rannan puolelle suunnittelimme molempien rakennusten käytössä olevan laiturirakennelman, joka palvelee sekä oleskelua että veneilyä. Molempien rakennusten sisäänkäynnit sijaitsevat niiden väliin jäävän kulkuväylän läheisyydessä. Kulkuväylä yhdistyy Kuopion torille vievään väylään, jolloin liikkuminen kaupungin keskustasta on selkeää ja vaivatonta. Pysäköintialue on suunniteltu siten, että olevaa pysäköintialuetta voidaan hyödyntää mahdollisimman paljon.

Projects

Oma tehtäväni oli suunnitella saunamaailma. Aloitin suunnittelun mallintamalla tilaohjelman mukaiset tilat pinta-alojen mukaan tilaelementeiksi, jotka tulostin paperille, leikkasin irti ja järjestelin tilat toimivaksi kokonaisuudeksi. Massoittelussa hyödynsin plastoliinia sekä Revitin massatyökalua. Pyrin saavuttamaan uidin vaikutelman, jossa on mahdollisimman vähän suorakulmaisuutta. Tilojen lopullinen sommittelu oli haasteellista, koska etenin suunnittelussa ehkä liiankin paljon muoto edellä. Maauimalan alueelle pyrin luomaan etelän lomakeitaista tutun tunnelman ja uima-altaalta on esteetön näkymä Kallavedelle. Saunaosastot sijoittuvat allasosaston välittömään läheisyyteen. Ensimmäisessä kerroksessa sijaitsee myös aula, jossa on ravintolapalvelut ja myymälä. Toisessa kerroksessa sijaitsee kuntosali, tilaussauna ja terassialue.

Työ oli tilojen sommittelun lisäksi myös teknisesti haastava rakennuksen monimutkaisen muodon vuoksi. Tietomallinnustaidot kehittyivät paljon ja jälkeen päin löysin monta helpompaa keinoa mallintaa tiettyjä elementtejä. Erityisen tyytyväinen olin orgaanisen vaikutelman luovasta sisäkaton palkistosta. Tilojen toimivuutta olisi voinut parantaa ja ylimääräisiä neliöitä karsia tarkemalla suunnittelulla. Myös aluesuunnittelmassa olisimme voineet käsitellä aluetta laajemminkin.

Projects

OPINNÄYTETYÖ, KUOPION KAUPPATORIN ETELÄPÄÄN KATTAMISSUUNNITELMA Opinnäytetyön tavoitteena oli laatia luonnostasoinen ja visuaalinen kehittämissuunnitelma Kuopion kauppatorin eteläpään osittaisesta kattamisesta. Opinnäytetyön tilaajana toimi Kuopion kaupunkikeskustan kehittämistyhdistys Ry, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa kauppa- ja satamatorien aluevuokrien hallinnointi ja toritapahtumien järjestäminen. Opinnäytetyössä tavoitteena oli kehittää ratkaisuja myyntikauden pidentämiseksi ja perustella suunnitelmien tuoma lisäarvo sekä torimyyjien että torilla vierailevien ihmisten kannalta. Työn on tarkoitus toimia keskustelun pohjana, ja yhtenä esimerkkinä pohdittaessa torin mahdollisia toiminnallisia parannuksia ja lisärakentamista. Ensin opinnäytetyössä käsiteltiin suunnittelua määrittävät tekijät, kuten asemakaavamääräykset, rakentamistapaohje, arkkitehtuuripoliittiinen ohjelma sekä Kuopion kulttuuriympäristö, strategia ja hoito-ohjeet. Viihtyisyysnäkökulmaan otettiin kantaa käyttäen hyväksi aiemmin tehtyä opinnäytetyötä aiheesta. Toiminnallisuutta tarkasteltiin vierailulla Hakaniemen kauppahallin väistötiloihin, josta on olemassa hyviä kokemuksia sekä myyjien että asiakkaiden näkökulmasta.

Projects

Lisäksi tilaajaorganisaatiolle laadittiin referenssiesitys, jossa esiteltiin erilaisia katettuja julkisia tiloja ja paviljonkeja eri puolilta maailmaa. Suunnitteluosiossa torille suunniteltiin lähtötietojen ja käytyjen keskusteluiden pohjalta kaksi erilaista vaihtoehtoa, kevyt ja avoimempi katos sekä umpinaisempi hallimainen paviljonkirakennus. Katoksen tarkoitus oli olla edullisempi ratkaisu, joka kuitenkin tarjoaa suojaa sateelta. Katokseen suunniteltuja toimintoja ovat vaihtuva myynti, oleskelu ja leikki. Paviljonki puolestaan pitää sisällään Hakaniemen hallin tyyppisiä kiinteitä myyntipaikkoja, oleskelutilaa, terassiin ja esiintymislavan. Paviljongin lasiset seinät antavat suojaa, mutta eivät aiheuta näköesteitä torille. Kattomuodoissa halusin poiketa suositelluista ja yrittää rohkeasti luoda jotankin uutta, josta torin käyttäjät voivat antaa palautetta. Lopuksi laadin työstä piirustukset, esittelykuvat, virtuaalimallin ja animaatiovideon, jotka esiteltiin Kuopion kiinteistöiltapäivässä ja Savon Sanomien artikkelissa. Käyttäjäpalautteen mukaan työ onnistui hyvin, koska se herätti paljon posiitivista mielenkiintoa sekä kritiikkiä. Vastakkainasettelu aiheutti keskustelua, joka opinnäytetyön tarkoitus olikin. Työssä opin hallitsemaan isoa määrää informaatiota ja poimimaan työn kannalta oleellisen sekä rajaamaan työtä. Kritiikin vastaanottaminen ja omien ideoiden esiin tuomisen rohkeus parantuivat erilaisten esitysten ja palaverien ansiosta.

DETAIL PROJECT Project Descriptionsic Tem Qautate None VoloreiumNis veratqu iassit volor audi renderc is corepta estiunt aperuntiur sum queNatio id quaecesed quidus dolupta spient, utessit atur?

DETAIL PROJECT

Projects

KANTTILAN VIRTUAALIMALLI Projektin tarkoituksena oli tuottaa esittelymateriaalia Minna Canthin päivänä pidettyyn esittelytilaisuuteen historiallisesti arvokkaassa Kanttilassa. Toimin projektiryhmässä virtuaalimallin tuottamisen parissa. Projektin mallinnusvaiheessa tutkin eri vaihtoehtoja esitystavalle itse yleisötilaisuudessa. Vitruaalimallit teimme sekä Revitillä että Unreal Enginellä. Projekti oli hyvin monipuolinen ja ryhmämme tuotti Minna Canthin salongista Revit- mallin sekä tarvittavia kalusteita ja materiaaleja. Suurin haaste projektissa oli tietomallin tuottaminen vanhasta rakennuksesta.

Projects

VEKARA-VARKAUS (Kilpailu) Osallistuimme Ville-Veikko Niskasen kanssa muotoilun osastolta tulleeseen Vekara-Varkaus- kilpailuun, jossa suunniteltiin peräkärryssä liikuteltava CLT-rakenteinen koju Varkaudessa järjestettyyn lasten tapahtumaan. Suunnitelmassa pyrimme yksinkertaiseen rakenteeseen ja kasattavuuteen sekä ilmentämään arkkitehtuuria mielenkiintoisella aukotuksella sekä värityksellä. Stiili-nimisellä työllä saavutimme kolmannen sijan ja se valittiin myös jatkokehitykseen. Työssä opin tekemään suunnittelutyötä myös ”epätarkemmin” eli keksimään nopeasti jonkun idean, jota jalostettiin nopealla aikataululla ja palautus jouduttiin tekemään hiukan keskeneräisellä työllä. Projektissa pääsimme myös kokeilemaan laserleikkuria, jonka avulla teimme vanerista pienoismallin hyödyntäen tietomallia.

KIITOS MIELENKIINNOSTA!