Hiuskosmetiikan laatuj채rjestelm채
FEKO 1308 YL Prakticum Taina Honkam채ki ja Tiina Kiiski
1
2
Sisällys 1 Johdanto ........................................................................................................................... 4 2. Käsitteistö/avainsanat ..................................................................................................... 5 2.1 Sertifikaatti ................................................................................................................ 5 2.2. Luonnonkosmetiikan sertifiointitahoja .................................................................... 6 2.3 Sertifikaattijärjestelmistä .......................................................................................... 9 2.3.1 BDIH .................................................................................................................. 9 2.3.2. Ecocert ............................................................................................................ 11 2.3.3 Soil Association ............................................................................................... 12 2.4 Asiakkaan käsitys laadusta ..................................................................................... 13 3 Luonnon- ja luomukosmetiikka, vegaanikosmetiikka ja nutrikosmetiikka ................... 14 4 Ekosarjat ........................................................................................................................ 16 4.1 EkoPharma ............................................................................................................. 16 4.2. Pro luonnonkosmetiikka ry .................................................................................... 17 5 Pohdinta ......................................................................................................................... 17 6 Mitä kehittämisajatuksia syntyi?.................................................................................... 19
3
1 Johdanto Tämän
kehittämishankkeemme
sisällön
tavoitteena
on
selkeyttää
sertifiointijärjestelmien eroja, joita luonnonkosmetiikassa käytetään.
meille
eri
Tarkastelemme
luonnonkosmetiikan sertifiointeja, mitä ne ovat ja millaisia luonnonmukaiset tuotteet ovat todellisuudessa. Koemme, että kehittämishankkeemme on hyvin ajankohtainen, sillä luonnonmukaisuus vetoaa tänä päivänä moniin kuluttajiin. Pyrimme tarkastelemaan myös, mitä sertifikaatti maksaa tuotteen valmistajalle / jakelijalle.
Lukiessamme julkaisuja ja kosmetiikka-alan kirjallisuutta olemme huomanneet, että tämän päivän trendejä ovat luomukosmetiikka, ekologinen eli luonnonmukainen kosmetiikka ja luomutuotteet yleensä. Luonnon- ja kasvikosmetiikka vetoavat monien kuluttajien ostopäätöksiin, sillä ihmiset ovat huolestuneita kehonsa kemikalisoitumisesta ja maapallon saastumisesta (Luoma & Kara 2007, 61).
Hiusalan kosmetiikassa laatujärjestelmiä on useita ja se saa asiat vaikuttamaan sekavalta ja vaikealta ymmärtää asiaan perehtymättömälle. Toimiessamme hiusalan kouluttajina ja opettajina mielestämme aihealueesta tulisi tietää enemmän ja syvemmin, jotta voimme jakaa paikkansapitävää tietoa asiakkaillemme ja hiusalan opiskelijoille.
Tavoitteemme tämän kehittämishankkeen avulla olisi myös oppia ymmärtämään eri lähteiden luotettavuutta ja oppia suorittamaan myös itse lähdekritiikkiä sekä synteettisestä että luonnonkosmetiikasta jaettavaan tietoon. Ilman omaa syvempää ymmärrystä aihealueesta on vaikea puhua. Olemme myös itse hyvin kiinnostuneita luomu- ja luonnonkosmetiikasta sekä kyseisten kosmetiikkatuotteiden eroista verrattuna synteettiseen
hiuskosmetiikkaan,
jota
säätelee
kosmetiikkalaki.
Kosmetiikan
lainsäädännöstä huolehtii sosiaali- ja terveysministeriö. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES) valvoo ja edistää kosmetiikan turvallisuutta Suomessa (Raija Kara Eduxes oy).
4
Kehittämishankkeemme tulee olemaan teoreettinen ja toteutamme sen parityönä.. Tulemme myöhemmin esittämään työmme lopputulokset myös työyhteisöissämme Vantaan ammattiopisto VARIA:ssa kollegoille sekä aikuisryhmän opiskelijoille sekä Schwarzkopf Professional Finlandin koulutusosastolle, vaikka varsinaista toiminnallista osuutta ei työhömme sisällytetäkään.
Tulemme
työssämme
aluksi
selvittämään
käsitteitä
sertifikaatio,
luomu-
ja
luonnonkosmetiikka, vegaanikosmetiikka sekä nutrikosmetiikka. Avaamme myös hieman laatumääritelmän
käsitettä.
Tämän
jälkeen
tarkastelemme
kolmen
isoimman
sertifikaatteja myöntävän tahon kriteereitä. Työmme loppuun teemme pohdinnan. Tarkastelemme, mitä opimme kehittämishankkeen edetessä ja mitä uusia oppimisen tavoitteita meille syntyi.
2. Käsitteistö/avainsanat Kosmetiikan sisältämät aineet on merkittävä lain mukaan INCI-ainesosaluetteloon. INCIluettelosta kuluttaja näkee tuotteen valmistusaineet. Ne ovatkin usein tavalliselle kuluttajalle vaikeaselkoisia, eikä monesti ammattilaisellekaan aukea, mikä tuotteen raakaaineista on esimerkiksi luonnonmukaista kasviuutetta ja mikä synteettisesti valmistettua. 2.1 Sertifikaatti Sertifikaatilla tarkoitetaan todistusta, joka on laatujärjestelmän auditoinnin jälkeen annettu siitä, että laatujärjestelmä on käytössä. Sertifiointi on luotu, jotta tuotteen laatu voidaan todentaa. Kun organisaatio tai yritys hakee sertifikaattia, tällöin sertifioija varmistaa, että organisaation laadunhallinta vastaa tiettyjä standardivaatimuksia ja että käytännössä toiminta on niiden mukaista. Todistuksen perusteella organisaatio voi kertoa tuotannon olevan sertifikoitua. (www.pkylaatu.fi, viitattu 5.1.2014). Useimmat kuluttajat kokevat luotettavaksi luonnonkosmetiikaksi tuotteet, jotka on valmistettu sertifiointeja käyttäen.
5
Kun puhutaan sertifioidusta luonnonkosmetiikasta, tarkoituksena on varmistaa, että valmistajista riippumaton ulkopuolinen taho tarkastaa tuotteiden valmistusaineet ja menetelmät säännöllisin väliajoin. Tällä tavalla kuluttajat ja tuotteiden loppukäyttäjät voivat varmistua, että tuote täyttää luonnonkosmetiikalle asetetut vähimmäisvaatimukset. Sertifikaatit ovat etu myös valmistajalle, kun kuluttaja osaa valita luonnonkosmetiikan kriteerit täyttävän tuotteen sertifikaatista kertovan logon ansiosta (http://fi.wikipedia.org, viitattu 24.1.2014). 2.2. Luonnonkosmetiikan sertifiointitahoja Sertifikaatteja on olemassa useita erilaisia ja niiden käytännöt ovat hyvinkin kirjavia. Mikäli jokin tuote on sertifioitu luonnonkosmetiikaksi tai luonnonmukaiseksi kosmetiikaksi, tulee sen täyttää tietyn sertifikaatin asettamat ehdot, joissa on suuria eroja. Sertifikaatti ei välttämättä takaa, että raaka-aineet ovat puhtaasti luonnosta. Toisaalta taas muissakin tuotteissa voidaan käyttää kasvi- ja mineraaliraaka-aineita. Yleisesti kuitenkin sertifioidussa luonnonkosmetiikassa ainesosat ovat mahdollisimman pitkälle villikasveja tai viljeltyä luomua, eikä geenimuunneltuja tai kemianteollisuuden valmistamia aineksia sallita. Myös eläinkokeet ovat kiellettyjä. Ekologisuus ja eettisyys otetaan huomioon myös valmistuksessa ja pakkauksissa. Sertifikaatteja ja niiden myöntäjiä on monia, muun muassa saksalainen BDIH, ranskalainen
Ecocert,
ranskalainen
Cosmebio,
englantilainen
Soil
Association,
italialainen AIAB, eurooppalainen Natrue ja yhdysvaltalainen USDA Organic. Suomessa toimii Pro Luonnonkosmetiikka ry. Alan eurooppalaiset järjestöt ovat sopineet uudesta Cosmos-standardista. Osa myöntäjistä on riippumattomia tahoja (Lehtosalo Heini toim, Kauneus ja Terveys -lehti, 2010).
6
Esimerkkejä eri sertifiointitahoista ja -kriteereistä (Partanen (toim.),30)
BDIH
Ecocert
Saksan
Euroopan
teollisuuden
kansainvälisesti
ja
AIAB ja Italialainen
kaupan suurin
liitto
Soil Association NaTrue
luomualan valvova
Englantilaisten
Eurooppalaine
viljelijöiden
n
ja 1964 perustama sertifiontielin,
riippumaton
sertifikaatteja
kestävää
jonka
sertifiointielin
myöntävä järjestö
kehitystä
tavoitteena on
edistävä järjestö
kansainvälisten standardien luominen
-
vuonna -
valvoo
ja - vuodesta 2005 - Iso-Britannian -
lisää
1996
tarkastaa
sertifioinut
suurin
tietoisuutta
määritellyt
tuotteiden
luonnonkosmetiik
luomusertifioint
luonnonmukais
periaatteet
sisällön,
kaa
i elin
ten ainesosien
asettavat
tuotantoprosessi
merkityksestä
vaatimukset
n ja pakkauksen
kuluttajalle
raaka-
ja
ympäristölle
aineille, tuotannolle ja ympäristölle
-
laadittu -
Ecocertin -
tuotteiden -kosmeettista
seitsemän
säännösten
ainesosien
kriteeriä
perusteella
kosmeettisen
myönnetään
tuotteen
kaksi
valmistuksel
tunnetuimmista
markkinoilla
le
sertifikaateista
saatavilla
-
jos
on tuotetta
voi luomuviljeltyjä
oltava
nimittää
valmistusaineit
luomutuotannosta
luonnonmukaise a on yli 95%
Ranskan , jos kotimaisilla ksi
(organic), saa
tuote
on jos 95 % sen korkeimman ainesosasista
NATRUE:n
7
(vesi poistettuna) on peräisin luomutuotannos ta - luomulaatu -
Cosmetique logo:
vaaditaan
BIO:
tietyiltä
tuotteen
kasviperäiste
ainesosasista
tuotteeseen -
vettä
ei
10% Bio tai Ecologica voidaan merkitä lasketa AIAB
n ainesosien tulee joukolta
Cosmesi -
teksti
”x
% luomuainesosii
organic olla
ingredients”, jos
luomuviljeltyä.
vähintään 70%
Vähintään 95%
sen
luonnontuotteita
ainesosasista
tai
(vesi
luonnosta
n mukaan
peräisin olevista
poistettuna) on
ainesosasista
peräisin luomutuotannos ta
tuotepohjiin
Cosmetique
on
ECO:
merkittävä
tuotteen
5%
mikä osa on ainesosasista kasviöljyjä
tulee
olla
ja
luomuviljeltyjä
kasviuutteita luomulaatu
Ecocert-merkin
vaaditaan:
voi
karitevoi,
vaikka vai yksi
soija,
tai
seesam,
tuote
jojoba,
sertifiointikritee
saada,
muutama vastaa
8
auringonkuk ka,
rejä
oliivi,
kehäkukka, kamomilla, piparminttu, ruusunmarja, rosmariini, salvia
ja
nokkonen
2.3 Sertifikaattijärjestelmistä Kirjassa
Totuus
kosmetiikasta
kerrotaan,
että
vuoden
2006
paikkeilla
yhteiseurooppalainen sertifiointijärjestelmä oli syntymässä, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Valitsimme kehittämishankkeeseemme kolme erilaista sertifiointijärjestelmää, joihin tutustuimme hieman lähemmin. Ne eivät olennaisesti poikkea toisistaan. Erot riippuvat enemmänkin toimintatavoista, joihin on totuttu. Luonnonkosmetiikan juuret ovat
luonnonmukaisessa
maataloudessa.
Historia
näkyy
eniten
käsitteissä
luonnonkosmetiikka ja toisissa maissa vastaavaa asiaa kutsutaan bio-, organic- tai luomukosmetiikaksi (Stiens, 24). 2.3.1 BDIH Bundesverband Deutscher Industrie- und Handelsuntemehmen fur Arzneimittel, Reformaren, Nahrungsergänzungsmittel und Körperpfegemittel eli BDIH on saksalainen 1951 perustettu sertifiointijärjestö. Merkkiä on kehitetty vuodesta 2001 lähtien. Laatumerkintä on myönnetty noin 5000 tuotteelle maailmassa. Näiden tuotteiden raakaaineista 15 % pitää olla valmistettu luomuviljellysti. Tuotemerkki ei voi saada sertifiointia, ellei tuotemerkin tuotteista 60 % täytä BDIH-vaatimuksia. Logon
9
valvonnasta ja markkinoinnista vastaa International Organic and Natural Cosmetic Corboration (IONC GmbH) –järjestö (www.luonnonkosmetiikka/fi. wikipedia.org. viitattu15.3.2014). BDIH -sertifikaatin eli saksalaisen kemianteollisuuden sertifikaatin saadakseen tuotteen on täytettävä tietyt vaatimukset eettisistä valmistusmenetelmistä aina luonnontuotteiden raaka-ainekriteereihin. Tuote ei saa sisältää synteettisiä aineosia. Raaka-aineiden on oltava peräisin enimmäkseen kasvikunnasta. Viljelykasvien on oltava pääasiassa luomutuotettuja ja keruukasvien luonnonvaraisia, mikäli mahdollista. Eläinkokeet ja eläinkunnan sivutuotteet eivät ole sallittuja, eikä myöskään geenimanipulointia sallita. Tuotannon ja sen tilojen on oltava tarkastettuja. Pakkausmateriaalien on oltava kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä. Yritysfilosofian eettisyyteen on kiinnitettävä huomiota
ja
suosittava
reilua
kauppaa
sekä
sosiaalista
oikeudenmukaisuutta.
Lapsityövoimaa ei myöskään suvaita. Valmistaja voi hakea BDIH -organisaatioilta tuotteelle oikeutta käyttää maksullista logoa (www.bdih.de, viitattu 27.3.2014). BDIH:n luonnonkosmetiikan valmistuskriteerejä ovat kasviperäiset raaka-aineet, eläintensuojelu, mineraaliperäiset raaka-aineet ja rajoituksin sallitut raaka-aineet. Kiellettyjä ovat säilyvyyden varmistaminen eikä radioaktiivista säteilytystä sallita (Stiens, 20-24).
Kuva 1. BDIH-logo
10
2.3.2. Ecocert Ecocert on Ranskassa vuonna 1992 (joissain lähteissä 1991) perustettu organisaatio, joka on aloittanut kosmetiikan sertifioinnin vuonna 2002. Ecocert-logon saaminen ei ole yhtä tiukkaa kuin BDIH-logon. Valmistaja voi saada logon, vaikka sen tuotteista vain yksi tai muutama läpäisisi sertifikaatin vaatimukset. Ecocert-merkintä on kansainvälisesti saatavilla. Järjestö on voittoa tavoitteleva (www.ecocertico.com. viitattu 5.1.2014). Ecocert on yksi maailman suurimmista luonnonkosmetiikan sertifioijista. Ecocertkriteerit täyttäviä tuotteita voi ostaa yli 80 maasta ympäri maailmaa. Ecocert valvoo ja tarkastaa paitsi tuotteiden sisällön ja raaka-aineet myös tuotantoprosessin ja pakkauksen. Ecocert käyttää standardoinnissaan eri luokituksia sen mukaan, kuinka suuri osa tuotteesta on luonnollista alkuperää ja luomua. Tuote voi olla Ecocert Natural and Origanic tai Ecocert Natural –standardin mukainen. Vaikka aste-eroja standardien välillä onkin, Ecocert-merkki tuotteen kyljessä on kuluttajalle aina merkki siitä, että tuote on valmistettu
luonnosta
saatavista
puhtaista
raaka-aineista,
jotka
on
tuotettu
ympäristöystävällisellä tavalla ja joista osa on luomua (www.ecocertico.com. viitattu 5.1.2014).
Kuva 2. Ecocert-logo
11
2.3.3 Soil Association Soil Association on voittoa tavoittelematon Iso-Britanniassa vuonna 1946 perustettu merkittävä luomumaatalousalan järjestö, jonka myöntämillä sertifioinneilla on hallitseva asema maailman luomumarkkinoilla. Tämä sertifiointielin kattaa mm. maa- ja metsätalouden, puun ja paperin, tekstiilit sekä terveydenhoito- ja kosmetiikkatuotteet. Järjestö on tiukin markkinoilla olevista luonnonkosmetiikkaa sertifioivista tahoista. Kriteeristön mukaan tuotetta voidaan nimittää luomulaatuiseksi (=organic), jos 95 % sen ainesosista (vesi poisluettuna) on peräisin luomutuotannosta. Muuten Soil Association sertifikaatin saaneeseen tuotteeseen on merkitty, kuinka monta prosenttia se sisältää luomutuotettuja raaka-aineita ja tällöinkin vähintään 70 % sen ainesosista (vesi poislukien)
on
oltava
peräisin
luomutuotannosta
(www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti, viitattu 19.2.2014). Soil
Association
-sertifikaatti
kosmetiikkatuotteessa
tarkoittaa,
että
tuottajan
valmistuslaitos tutkitaan vuosittain Soil Associationin toimesta. Tällöin tarkastetaan mm. käytetyt ainesosat ja niiden luomupitoisuus sekä todistetaan näyttö ekologisista tuotantomenetelmistä. Jos sertifikaatin saa, kaikki tuotteen ainesosat, kaavat ja tuoteselosteet on hyväksytty Soil Associationin toimesta ja kaikki ainesosat ovat luonnollista alkuperää olevia aina kun mahdollista. Mikäli käytetään ei-luomutuotettuja ainesosia, tämän pitää johtua siitä, että kyseistä ainesosaa ei ole mahdollista saada luomutuotettuna. Sertifioitu tuote ei sisällä myöskään mitään synteettisesti tuotetettuja ainesosia, kuten täyteaineita, petrokemian tuotteita, parabeeneja tai keinotekoisia hajusteita tai väriaineita ja kaikki ainesosat on tuotettu ympäristö huomioiden
(
www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti, viitattu 19.2.2014).
Kuva 3. Soil Association -logo 12
Kaikki kosmetiikkayritykset eivät ole sertifioineet tuotteitaan, vaikka niissä olisi käytetty runsaasti luonnon raaka-aineita. INCI-luettelon perusteella voi päätellä, että tuotteet voivat täyttää luonnonkosmetiikan standardin, vaikkei tuotteella tai tuotemerkillä ole sertifikaattia. Syynä voi olla esimerkiksi, etteivät ne täytä kaikkia sertifiointiehtoja tai sertifioinnista koituva hinta, koska sertifiointi ja logon käyttö ovat yleensä maksullisia. Minkä hintaisia sertifikaatit ovat, sitä emme saaneet selville, sillä yritykset sanoivat niiden olevan ammattisalaisuuksia.
2.4 Asiakkaan käsitys laadusta Laatujärjestelmäkäsitettä
käytettiin
erityisesti
1980-
ja
90-luvuilla
kuvaamaan
organisaatioiden laatutoiminnan kokonaisuutta. Tuotteen laatu on hyvin monisäikeinen käsite ja se mielletään eri tuotteiden kohdalla hyvin eri tavoin. Laatu tarkoittaa kaikkia niitä ominaisuuksia, joita asiakkaat arvostavat tuotteissa. Tämä määrittely soveltuu tuotanto- ja kulutushyödykkeisiin sekä tavaroihin ja palveluihin. Yleisesti ottaen laatu tarkoittaa siis niitä ominaisuuksia, joita arvostetaan. Mikäli tuotteella on sertifikaatti, saattaa se vaikuttaa ostopäätökseen.
Kaupallinen eli näennäis- tai kvasilaatu kuvaa niitä ominaisuuksia, joilla ei varsinaisesti ole tuotteen käytön kannalta paljoakaan merkitystä, mutta jotka ovat mielikuvien muodostajia ja tuotteiden erottelijoina todella tärkeitä. Kaupallista laatua edustavat muun muassa pakkauksen nimi ja muotoilu. Mielikuvalaatu liittyy käsitykseen, jonka asiakas muodostaa tuotteen laadusta. Myyvään laatuun pyritään kaikilla laadun eri osatekijöillä siten, että asiakkaalle muodostuisi positiivinen, subjektiivinen laatukuva ja halu ostaa tuote (Bergström S, Leppänen A, 203).
Tuotteen tuottaja pyrkii aina mahdollisimman objektiiviseen laatuun. Laatu pyritään takaamaan
jatkuvalla
tutkimuksella,
laatustandardeilla
ja
erilaisilla
testeillä
tuotekehityksen aikana. Asiakkaan kannalta laatu on subjektiivinen käsite. Asiakas peilaa
13
kokemuksiaan saamaansa informaatioon ja ennakkokäsityksiin, maksamaansa hintaan, tuttavien kokemuksiin ja yrityksen antamiin mielikuviin. Yhdelle laatu on kestävyyttä, jollekin toiselle makua, turvallisuutta, kotimaisuutta, ulkonäköä, palvelun ystävällisyyttä tai teknistä osaamista (Bergström S, Leppänen A, 203).
Laatu on nykyisillä markkinoilla erittäin tärkeä kilpailutekijä ja yritykset pyrkivätkin jatkuvaan laaduntarkkailuun. Onnistunut laadun kehittäminen vaikuttaa yrityksen menestykseen eli yritys pystyy paremmin vastaamaan kilpailuun ja saamaan mahdollisen kilpailuedun.
Laatu
antaa
yritykselle
myös
hinnoitteluvapautta
ja
helpottaa
asiakassuhteiden solmimista. Tuotteen hinta on tärkeä laadun mittari. Yrityksen on selvitettävä, onko tuotteen hinta-laatusuhde kohdallaan. Tällöin puhumme nimenomaan asiakkaan kokemasta laadusta (Bergström S, Leppänen A, 202).
3 Luonnon- ja luomukosmetiikka, vegaanikosmetiikka ja nutrikosmetiikka Luonnonkosmetiikalle ei ole olemassa virallista määritelmää. Yleisesti sillä tarkoitetaan luonnollista alkuperää olevaa kosmetiikkaa, jossa erityishuomion kohteena on tuotteen koko elinkaaren vaikutus sekä ihmiseen että luontoon. Luonnonkosmetiikkaa säätelee ja valvoo alaan erikoistuneet, riippumattomat sertfiointiorganisaatiot (Partanen, 11). Suomessa on vuonna 2006 perustettu Pro luonnonkosmetiikka -yhdistys, johon kuuluu luonnonkosmetiikan valmistajia ja maahantuojia. Toimijoiden yhteistyön tuloksena on kirjattu suomalainen luonnonkosmetiikkaohjeistus. Ohjeistus on toteutettu ranskalaisen Ecocert / Cosmebion sekä saksalaisen BDIH:n hengessä ja sen tavoitteena on edistää ympäristöystävällisen
ja
turvallisen
kosmetiikan
käyttöä,
auttaa
kuluttajia
ja
ammattilaisia löytämään kriteerit täyttävät tuotteet kaiken tarjonnan joukosta, toimia ohjenuorana suomalaisille kosmetiikan valmistajille sekä vaikuttaa viestintään niin, ettei luonnonkosmetiikkatermiä käytettäisi väärin (http://www.luonnonkosmetiikka.fi, viitattu 18.2.2014).
14
Suomalaisen luonnonkosmetiikkaohjeistuksen pääperiaatteena on, että tuotteiden valmistuksessa tulee suosia luonnollisia raaka-aineita ja luomulaatuisia raaka-aineita tulisi käyttää aina mahdollisuuksien mukaan. Tuotteissa käytettyjen raaka-aineiden tulee olla mahdollisimman vähän prosessoituja. Eläinkokeita ei saa käyttää raaka-aineiden tai valmiiden tuotteiden testaukseen ja tuotteiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa ympäristölle tuotteiden tuotannon, käytön ja hävittämisen aikana sekä pakkausmerkintöjen ja markkinointiviestinnän pitää tarjota kuluttajalle täsmällistä ja oikeaa tietoa (http://www.luonnonkosmetiikka.fi, viitattu 18.2.2014). Luonnonkosmetiikan raaka-aineiden tulee olla muun muassa luonnonöljyjä ja -vahoja, hajusteiden, väri- ja säilöntäaineiden tulee olla luonnosta peräisin. Luonnonkosmetiikka ei saa sisältää synteettisiä hajusteita ja väriaineita, synteettisiä säilöntäaineita (esim. parabeenit, 2-bromo-2nitropropane-1,3-diol, DMDM Hydantoin, Imidazolidinyl Urea, Methyldibromo
Glutaronitrile),
maaöljyperäisiä
raaka-aineita
(esim.
paraffinum
liquidum, petrolatum), PEG- ja PPG-yhdisteitä, alkyylisulfaatteja (esim. sodium lauryl sulfate, sodium laureth sulfate) eikä synteettisiä antioksidantteja (esim. BHT, BHA), synteettisiä
UV-filttereitä
(esim.
Benzophenone-yhdisteet,
Ethylhexyl
Methoxycinnamate, PABA) (http://www.luonnonkosmetiikka.fi, viitattu 18.2.2014). Luomukosmetiikasta puhuttaessa tarkoitetaan usein luonnonmukaista kosmetiikkaa. Puhtaasti luomulaatuiseksi tuotetta voidaan joidenkin sertifiointijärjestöjen mukaan nimittää, jos 95 % sen ainesosista (vesi poisluettuna) on peräisin luomutuotannosta (http://www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti/ viitattu 19.2.2014).
Vegaaneille soveltuvat tuotteet tarkoittavat tuotteita, jotka eivät sisällä mitään eläinperäisiä aineita ja joita ei ole testattu eläimillä. Vegan-merkki myönnetään yrityksille, joiden tuotteet täyttävät nämä kriteerit ja sen myöntää Vegan Society. Veganmerkin saanti perustuu yrityksen omaan lupaukseen eläinkokeettomuudesta, eli yritykset antavat kirjallisen lupauksen eikä erillistä tarkastusta suoriteta. Yrityksen on kuitenkin toimitettava todistus kaikista käyttämistään raaka-aineista sen suhteen, että niitä ei ole testattu eläinkokein. Ajatellaan, että julkinen lupaus ja sen aiheuttama paine riittää
15
pitämään
yritykset
erossa
eläinkokeista
(Animalia-lehti
3/2009,
10-12,
www.vegansociety.com viitattu 24.1.2014). Suomessa Eläinsuojeluliitto Animalia on luonut yhteistyössä eurooppalaisten ja amerikkalaisten
eläinsuojelujärjestöjen
kanssa
kansainvälisen
standardin
eläinystävälliselle kosmetiikalle sekä kodin kemikaaleille. Järjestöt ylläpitävät listaa suositeltavista yrityksistä, joiden tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty eläinkokeita sovitun päivämäärän jälkeen. Suomalaisia kosmetiikka- ja kodinkemikaaliyrityksiä varten Animalia on luonut auditointijärjestelmän. Se tarkoittaa, että riippumaton tarkastaja arvioi, täyttääkö yritys standardin kriteerit. Standardin täyttävät yritykset sitoutuvat seuraaviin ehtoihin: 1) Yritys ei tee eikä teetä eläinkokeita, eikä ole osallisena eläimillä testaamisessa nyt eikä tulevaisuudessa. 2) Yritys ei osta ainesosia, valmistusreseptejä tai tuotteita sellaisilta toimittajilta, jotka ovat teettäneet tai tehneet tai olleet osallisena eläintesteissä sen päivämäärän jälkeen, josta alkaen yritys on sitoutunut noudattamaan standardia.
3)
Yrityksen
on
vaadittava
kaikilta
raaka-aineidensa
toimittajilta
säännöllisesti kirjalliset vakuutukset, joissa ne osoittavat täyttävänsä kohdan 2 ehdot. 4) Yritys käy läpi vähintään kolmen vuoden välein riippumattoman tarkastuksen, jossa sen eläinkokeettomuus varmistetaan (www.animalia.fi, viitattu 24.1 2014). Nutrikosmetiikalla
tarkoitetaan
kokonaisvaltaista
kauneudenhoitoa.
maailmanlaajuisesti.
sisäisesti Ilmiö
Nutrikosmetiikan
ravintolisien on
leviämässä
tarkoituksena
on
avulla
toteutettavaa
kauneudenhoitoalalle tehostaa
perinteisten
kosmetiikkatuotteiden vaikutusta ja vaikuttaa edullisesti ihoon, hiuksiin ja kynsiin (Partanen, Birgitta, s. 11).
4 Ekosarjat 4.1 EkoPharma EkoPharma on bioaktiivinen ekokosmetiikkasarja. Bioaktiivisella tarkoitetaan tuotteissa käytettäviä kasvipitoisia öljyjä. Tuotekehitys, valmistus ja markkinointi tapahtuu Naviter
16
Oy -nimisen yrityksen kautta. Se on suomalainen perheyritys, joka työllistää yhdeksän henkilöä
sekä
kahdeksan
itsenäisenä
yrittäjänä
toimivaa
henkilöä.
Heidän
tuotemerkkejään ovat BTB 13, EkoPharma Professional ja JOY of Finland. Yrityksen arvoja ovat laadukkaat raaka-aineet, tehokkaat tulokset, hyvä siedettävyys, turvallisuus ja eettisyys. Tuotteet valmistetaan Suomessa ja ne ovat lähituotantoa. Tuotannossa ja raaka-aineiden valinnassa noudatetaan luonnonkosmetiikan kriteereitä. Tuotteita löytyy sekä kosmetologeille että kampaajille. Hiustuotteiden raaka-aineina käytetään suomalaisesta luonnosta saatavia marjojen siemenöljyjä ja -uutteita, takiaista, puna-apilaa, merilevää, kasvipohjaista silkkiproteiinia ja aloe veraa. Yrityksellä on erittäin toimivat verkkosivut. Sivujen kautta ammattilaiset voivat rekisteröityä jäseniksi ja tilata tuotteita. 4.2. Pro luonnonkosmetiikka ry Pro luonnonkosmetiikka ry, Pro naturkosmetik rt on Helsingissä rekisteröity yhdistys. Suomessa valmistettuja luonnonkosmetiikkamerkkejä ovat Aamumaa, Frantsila, Lily Alexandra Helsinki ja Flow-kosmetiikka (www-google.fi/ luonnonkosmetiikka.fi. viitattu 15.3.2014).
5 Pohdinta Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että olemme pystyneet säilyttämään intohimon ja mielenkiinnon
kehittämishankkeeseemme,
vaikka
alkuperäinen
lähestymistapa/suunnitelmamme muuttui. Tarkoituksemme oli ensin toteuttaa kysely sertifiointijärjestelmistä, niiden valintaperusteista ja hinnoista sekä tehdä myös yhteenveto yrityksille lähetettyjen kyselylomakkeiden tuloksista (Liite 1). Sitä ei voitu toteuttaa, koska saimme vastauksen ainoastaan yhdeltä yritykseltä. Tämäkin yritys halusi pitää yrityssalaisuutena sen, mitä ovat maksaneet laatujärjestelmästä aluksi ja vuositasolla.
17
Lisäksi ajankäytön hallinta on asia, mikä tulee aina esille, kun opiskelee työn ohella. Se on haaste, jota on vaikea välillä toteuttaa. On myös erittäin tärkeää ehtiä puhua asioista ennen kuin jäsentää tiedon tekstiksi. Siksi lukupiirit ovat hyviä toimintamalleja oppimisessa. Opimme myös, että mitä enemmän lukee teoreettista taustaa sitä enemmän näkemykset eri asioista avartuvat. Kasvava epäily kosmeettista kemiaa kohtaan ja toisaalta kiinnostus luonnonmukaisuutta kohtaan on lisännyt luonnonkosmetiikan räjähdysmäistä myynnin kasvua. Tätä työtä kirjoittaessamme olemme oppineet taas paljon uusia asioita ja uuden oppiminen saattaa johtaa vanhan tiedon kyseenalaistamiseen. On hyvä myös tiedostaa, että kovan kysynnän vuoksi tuotteiden markkinointi voi olla myös harhaanjohtavaa (ns. ekopesu). Tutkittuamme sertifiointijärjestelmiä, koimme, että kaikki luonnonkosmetiikkatuotteet eivät välttämättä ole luotettavia. Joidenkin valmistajien tuotteissa on sekä luonnosta peräisin olevia aineita että myös tavanomaisessa kosmetiikassa yleisiä raaka-aineita, jotka toisaalta ovat toisten luonnonkosmetiikan sertifikaattitahojen mukaan kiellettyjä. On tärkeää tietää jokaisen laatujärjestelmän perusteet ja se jos mikä on haastavaa niiden runsaan määrän ja erilaisten kriteerien takia. Ekokampaaja tai parturi-kampaaja, joka myy luonnonmukaisia hiuskosmetiikkatuotteita, on avainasemassa asiakkaille myytävien tuotteiden ”oikeellisuudesta”. Kun tietää, mitä sertifikaattijärjestelmät tarkoittavat, millaisia raaka aineita tuotteet saavat tai eivät saa sisältää, voi valita käyttöön ja myyntiin sellaisia tuotteita, joiden takana voi oikeasti seistä. On tärkeää, ettei sokeasti usko markkinointilauseisiin, vaan osaa etsiä oikeanlaiset tuotteet ja olla sillä tavalla valveutunut. Ekokampaajan arvomaailman uskoisi olevan sellainen, että hän etsii asiakkaalleen juuri ne tuotteet, jotka ovat mahdollisimman luonnonmukaisia - ne vain täytyy tuntea tai tunnistaa/löytää.
Näin ainakin itse toimisimme. Olemme myös
ymmärtäneet, kuinka tärkeää on tajuta ihminen psykologisena olentona ja se, miten ihmistä motivoidaan kokeilemaan uusia asioita tai innostetaan vanhaan uutta näkemystä käyttäen. Koemme, että asiaperustein tuotteita markkinoivat hiusalan ammattilaiset antavat
itsestään
ammattimaisen
kuvan.
Meistä
Soil
Associationin
kaltaiset
sertifiointikriteerit ovat vakuuttavia ja luovat luotettavuutta luonnonkosmetiikkaa kohtaan. Tällä tavalla sertifioitujen tuotteiden soisi yleistyvän markkinoilla.
18
Koemme, että laatujärjestelmät ovat siis tällä hetkellä liiketoimintaa. Tämä häiritsee myös niiden vakuuttavuudessa. Nykyisin erilaisten kolmannen osapuolen suorittamien sertifiointien uskottavuus on vähentynyt merkittävästi johtuen juuri sertifiointitoiminnan kaupallisuudesta. Onko eettisesti oikein, että tällaisella asialla rahastetaan ja käytetään hyväksi
sertifikaatin
tuomaa
mielikuvaa
tuotemyynnin
lisäämiseksi,
vaikka
todellisuudessa vaikkapa puhuttaisiin tuotesarjasta, josta vain yksi tuote täyttää sertifikaatille asetetut kriteerit? On valitettavaa, ettei luonnonkosmetiikkaa sääntele mitkään lait tai säädökset, kuten esimerkiksi luomuruokaa.. Se mahdollistaa kosmetiikkatuotteita tuottavien yritysten käyttävän markkinoinnissaan sanaa luonnonmukainen tai luomutuotettu, vaikka tuotteen sisältämistä ainesosista vain 1 % olisi luomutuotettu ja sisältäisi muuten mahdollisesti allergisoivia tai jopa vaarallisia ainesosia. Uskomme, että lainsäädännön ansiosta myös luonnonkosmetiikan arvostus voisi nousta ja myynti lisääntyisi vielä voimakkaammin Toivottavasti tulevaisuudessa lainsäädäntö ja/tai yhtenäinen sertifiointijärjestelmä saataisiin aikaan, jotta kampaajille ja kuluttajillekin olisi helpompaa valita oman arvomaailman, tarpeiden ja mieltymysten mukaiset tuotteet.
6 Mitä kehittämisajatuksia syntyi? Kun saimme työtämme koskevaa välipalautetta ohjaavalta opettajaltamme Mona Mertheriltä, syntyi ajatus toiminnallisesta osuudesta. Hän ehdotti tutustumista luonnonkosmetiikan ja synteettisesti valmistettujen tuotteiden eroavaisuuksiin tekemisen kautta. Se on meistäkin erittäin hyvä idea. Siitä saattaisi syntyä kokemuksellinen oppimistapahtuma,
joka
voisi
vakuuttaa
käyttäjään.
Tämä
olisi
myös
hyvä
jatkokehittämisajatus ja sen voisi toteuttaa tulevat eko-kampaajat, sillä meidän aikamme loppui nyt kesken.
Toinen asia, minkä koimme erittäin haasteelliseksi, oli tavoittaa tuotteen valmistaja tai markkinoija. Olisimme halunneet lähettää kyselykaavakkeen (Liite1), yrityksiin tiedonkeruuta varten. Se ei ollut helppoa vaan monille yrityksille lähetetty kaavake
19
palautui takaisin. Järkevää olisikin tehdä henkilöhaastattelu tai ainakin selvittää kyseisten yritysten tuotteiden valmistuksesta vastaavien henkilöiden nimet, jolloin olisimme voineet osoittaa lomakkeen suoraan kyseisille henkilöille. Tämän jälkeen voisi ottaa yhteyttä puhelimitse ja varmistaa, että lomake on mennyt perille. Uskoisimme, että näin saisimme enemmän vastauksia. Nyt selvittelytyöstä huolimatta kontaktihenkilöitä oli lähes mahdoton tavoittaa, sillä tältä alalta meillä ei juuri omia kontakteja ole. Ehkä tulevaisuudessa, kun tuotteet tulevat tutummiksi, myös verkostoituminen on helpompaa.
20
Kirjalliset lähteet Bergström, Seija & Leppänen, Arja 2005, Yrityksen asiakasmarkkinointi. Helsinki: Edita Prima Oy. Luoma, Aija & Kara, Raija 2007. 5.painos. Turvalliset työtavat. Jyväskylä: Exodus. Rope, Timo & Merther, Jari 2001. Tavoitteena menestysbrandi - onnistu mielikuvamarkkinoinnilla. Porvoo: WS Bookswell Oy. Rope, Timo & Pyykkö, Manne 2003. Markkinointipsykologia - väylä asiakasmieleiseen markkinointiin. Helsinki: Gummerus Kirjapaino Oy. Stiens Rita. Totuus Kosmetiikasta. Parasta, iholle, hiuksiin, meikkiin 2008. Helsinki: Tammi.
Artikkelit Birgitta Partanen (toim.) 2013. Luonnosta kauneutta. YL Prakticum. Kauneus ja Terveys -lehti, 2010). Luonnon- vai - luomu. (http://www.kauneusjaterveys.fi/artikkeli/luonnon-vai-luomu (viitattu 24.3.2014).
Verkkomateriaalit http://www.animalia.fi/kosmetiikkalista (viitattu 24.1.2014) www.ecocertico.com (viitattu 5.1.2014) www.pkylaatu.fi/blogi/ulkoinen-auditointi-ja-sertifiointi (viitattu 5.1.2014) http://www.vegansociety.com (viitattu 24.1.2014) http://fi.wikipedia.org/wiki/Luonnonkosmetiikka#Periaatteet_ja_standardisointi (viitattu 24.1.2014)
21
http://www.luonnonkosmetiikka.fi/luonnonkosmetiikka/suomalainenluonnonkosmetiikkaohjeistus (viitattu 18.2.2014) http://www.organicliving.fi/luomukosmetiikka/sertifikaatti/
(viitattu
19.2.2014)
22
LIITE 1
Hei! Olemme ekokampaajaopiskelijoita YL Prakticumin aikuisopiskelijaryhmässä Feko 1308. Meitä kiinnostaa sertifioitu eko-, luomu- ja luonnonkosmetiikka. Haluaisimme oppia ymmärtämään sertifiointien merkitykset ja erot ja miksi ekokosmetiikassa on erilaisa laatuluokituksia. Vastauksenne avaisi meille käsitystä luonnonkosmetiikan sertifioinneista.
Ympyröi oikea vaihtoehto: 1 Mitä sertifiointitahon merkkiä yrityksenne käyttää?
A
BDIH
B
Ecocert
C
AIAB
D
Soil Association
E
NaTrue
F
Muu,
mikä______________________________________________________________ G
Ei
mitään_______________________________________________________________
23
2 Mit채 sertifiointi maksoi yrityksellenne?
3 Mitk채 ovat sertifioinnin vuosittaiset kustannukset?
4 Miten laatua valvotaan?
________________________________________________________________________
Kiitos vastauksestanne!
Taina Honkam채ki ja Tiina Kiiski.
24
LIITE 2
Hei! Stiamo facendo studi di eco-parrucchiere in Finlandia (YL Practicum – Feko 1308). Siamo interessati ai cosmetici ecologici, biologici e naturali certificati. Vorremmo capire la significanza e le differenze di diverse certificazioni e il perché delle varie classificazioni. Le sue risposte ci aiuterà a capire meglio le certificazione di prodotti ecologici.
1 Quale certificazione usa la sua ditta? Cerchiare la lettera giusta: (Which certification does Your business use? Circle the corresponding letter:)
A
BDIH
B
Ecocert
C
AIAB
D
Soil Association
E
NaTrue
F
Altra, quale:
______________________________________________________________ G
Nessuna
_________________________________________________________________
2 Quanto è costato la certificazione per la sua ditta? (How much did certifying cost for Your business?)
25
3 Quanto è la spesa annuale per la certificazione? (Which are the annual expenses for the certification?)
4 Come si constrolla la qualità? (How is the quality controlled?)
________________________________________________________________________ ________
________________________________________________________________________ ________
Grazie per la sua risposta! Taina Honkamäki e Tiina Kiiski
26
27