ALLERGIASTA VEGAANIUTEEN Kuinka löytää sopiva tuote?
Ekokampaaja FEKO1301 FBC/YI Prakticum Respondentti: Meriitta Sarin Ohjaaja: Mona Mether Vastaväittäjä: Arja Kuuri-Riutta
1. Johdanto .................................................................................................................. 2 2. INCI .......................................................................................................................... 3 2.1 Mikä on INCI? ................................................................................................................................ 3 2.2 Lainsäädännöstä lyhyesti .............................................................................................................. 4
3. Allergia ..................................................................................................................... 6 3.1 Allergiaa vai ärsytystä ................................................................................................................... 6 3.2 Yleisimmät allergisoivat aineet synteettisessä kosmetiikassa ...................................................... 7 3.3 Yleisimmät allergisoivat aineet luonnonkosmetiikassa .............................................................. 11
4. Eri näkökulmia ja esimerkkituotteita ....................................................................... 13 4.1 Ympäristönäkökulma .................................................................................................................. 13 4.2 Vegaanien tuotteet ..................................................................................................................... 15 4.3 Tuotteet ...................................................................................................................................... 16 4.4 Wella SP Clear Scalp Shampeeling .............................................................................................. 17 4.5 Less is More Neem Scalp Relieve shampoo ................................................................................ 20 4.6 Sante Lava Power shampoo ........................................................................................................ 22 4.7 Kérastase Sensidote Dermo-‐Calm Intense scalp soothing serum ............................................... 25 4.8 EkoPharma Vitamiinihoito-‐hiusvesi ............................................................................................ 26
5. Taulukko................................................................................................................. 28 6. Yhteenveto ja loppusanat ...................................................................................... 29 Lähdeluettelo.............................................................................................................. 30
1
1. Johdanto Erilaisia kosmeettisia tuotteita käytetään päivittäin lukuisia määriä. Vähintäänkin hammastahna ja deodorantti löytynevät jokaisen kylpyhuoneen kaapista. Hiusten hoidossa se tarkoittaa tuotteita, joiden tarkoitus on esimerkiksi puhdistaa, hoitaa, muotoilla, viimeistellä, kiillottaa, tuuheuttaa, silottaa tai edistää hiustenkasvua. Joskus kaikesta tästä vaivannäöstä huolimatta hiuspohjamme ja hiuksemme voivat huonosti. Pitkäaikaisessa käytössä saatamme herkistyä tai jopa allergisoitua joillekin tuotteiden ainesosille, mikä tarkoittaa uusien vaihtoehtoisten tuotteiden etsintää vanhojen tilalle. Apunamme tässä on pullojen kyljestä löytyvä INCI-ainesosaluettelo, joka kertoo totuuden tuotteen sisällöstä. Kun puhutaan allergisoitumisesta kosmetiikalle, rajuimpia oireita aiheuttavat hiusvärit, mutta myös esimerkiksi säilöntäaineet sekä hajusteet aiheuttavat ongelmia yhä useammalle. Tämä on asia, joka minua on alkanut kiinnostamaan yhä enemmän kuullessani ihmisten herkistymisistä ja allergioista. Työssäni en käsittele kuitenkaan lainkaan hiusvärejä, vaan lähinnä päivittäisessä käytössä olevia tuotteita jotka levitetään suoraan hiuspohjaan ja joko huuhdellaan pois tai jätetään sinne. Näitä ovat esimerkiksi shampoot, joita mainostetaan herkän, rasvoittuvan, hilseilevän tai muulla tavoin oireilevan ongelmahiuspohjan hoitoon sekä nesteet ja seerumit jotka samoilla lupauksilla hierotaan hiuspohjaan huuhtelematta niitä pois. Otan selvää, mitkä ovat yleisimpiä allergiaa aiheuttavia ainesosia synteettisessä- ja luonnonkosmetiikassa ja kuinka ne löydetään INCI-luettelosta. Otan huomioon myös ainesosien vaikutuksen ympäristöön sekä minkälaista kosmetiikkaa vegaanit pystyvät käyttämään. Kokoan lopuksi tuotteet taulukkoon, joka selkeyttää yhteenvetoa. Tietolähteinäni käytän lähinnä kirjallisuutta ja Internetiä.
2
2. INCI 2.1 Mikä on INCI? Jotta tietäisimme, mitä kosmetiikkatuote sisältää, tarvitsemme INCI-nimikkeistöä. Se on ainesosaluettelo, jonka lyhenne koostuu sanoista International Nomenclature of Cosmetic Ingredients (=kansainvälinen luokitus kosmeettisille valmistusaineille). INCI-nimikkeistö on käytössä Euroopassa COLIPAn (=The European Cosmetics Association) toimesta, joka nykyään tunnetaan nimellä Cosmetics Europe - The Personal Care Association. INCI-nimillä oleva tuoteseloste on pakollinen Euroopan Unionin alueella, ja se helpottaa kuluttajaa valitsemaan tuotteet vältettäessä tiettyjä ainesosia esimerkiksi allergian vuoksi. Kun nimistö on sama jokaisessa jäsenvaltiossa, tuoteselosteen tulkitsemisesta tulee helpompaa. Kasveista, eläimistä tai muista eliöistä saadut ainesosat on nimetty latinaksi, muulloin käytetään englantia tai kemiallisia nimiä. Esimerkiksi timjami on INCI-nimeltään Thymus Vulgaris, ja kaura on Avena Sativa. Kun raaka-ainetta on käytetty eri muodoissa, ne merkitään nimen perään englanniksi eli -Cera (vaha), -Extract (uute), -Oil (öljy), -Powder (jauhe), -Seed Oil (siemenöljy). Koska Yhdysvaltojen markkinoilla INCInimet merkitään vain englanniksi, ja silti kosmetiikkamarkkinat ovat maailmanlaajuiset, on yleistynyt tapa yhdistää nämä esim. Simmondsia Chinensis (Jojoba) Seed Oil, Thymus Zygis (Thyme) Flower Oil. Väriaineet ilmoitetaan numerokoodeilla listan lopussa. Ne ovat Colour Indexnumeroita eli lyhenne CI + viisinumeroinen luku. Esimerkiksi CI 75470 (karmiini) tai CI 77492 (rautaoksidi). Väriaineet voidaan ilmoittaa myös EU:n kosmetiikkaasetuksen mukaisen nimen mukaisesti, esimerkiksi Laktoflaviini tai Betalaiini. (Finlex) Hajusteet / aromaattiset aineet merkitään "Parfum" tai "Aroma", tosin 26 allergisoivinta tuoksua on ilmoitettava erikseen. Nämä aineet on ilmoitettava omalla nimellään, jos niiden pitoisuus ylittää 0,01 % poishuuhdeltavissa tuotteissa tai 0,001 % iholle jäävissä tuotteissa. (CosIng) Palaan näihin aineisiin luvussa 3.1.
3
Ainesosat ilmoitetaan INCI-listassa vähenevässä järjestyksessä, eli ensimmäisenä listassa on ainesosa jota on eniten. Shampoissa yleensä se on Aqua (vesi). Luonnollisesti viimeisenä pitäisi lukea aine, jota on vähiten, mutta aineet joita on alle 1 % tuotteen koostumuksesta voidaan ilmoittaa missä järjestyksessä tahansa. Näin ollen raaka-aine, joka saattaa olla arvokkain mutta jota on tuotteessa vähiten, voidaan sijoittaa INCI-listan keskivaiheille saaden tuote vaikuttamaan paremmalta. Tämä on tuotteen valmistajan kannalta hyvä asia, mutta hämää kuluttajaa. Mahdollista on myös että erityisluvalla voidaan pitää jokin ainesosa salaisena. Lupa myönnettäessä aine löytyy luettelosta seitsennumeroisella koodilla. 2.2 Lainsäädännöstä lyhyesti Suomen kosmetiikkalainsäädäntö perustui 11.7.2013 asti EU:n kosmetiikkadirektiiviin (76/768/ETY). Se oli voimassa vuodesta 1976 lähtien. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus kosmeettisista valmisteista (1223/2009/EY), korvaa tätä nykyä täysin vanhaan kosmetiikkadirektiiviin perustuvan lainsäädännön. Se on sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Suurimmat muutokset verrattuna vanhaan lainsäädäntöön liittyvät lähinnä vastuuhenkilön ja jakelijan velvollisuuksiin, tuotetietoihin, ilmoitusmenettelyyn, CMRaineisiin1 ja nanomateriaaleihin2. Lisäksi voimassa on uusi laki kosmeettisista valmisteista (492/2013), jossa säädetään EU-asetuksen valvonnasta ja kansallisista kielivaatimuksista. Se tuli voimaan 28.6.2013 kumoten kosmeettisista valmisteista annetun lain 22/2005. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on vastannut 1.1.2013 lähtien kosmeettisten valmisteiden valvonnan ylimmästä johdosta ja ohjauksesta, seurannasta ja kehittämisestä. Laki edellyttää, että tuotteiden on oltava turvallisia tavallisessa ja kohtuudella enna1
CMR-aineet: C= Carcinogenic, M= Mutagenic, R= Reprotoxic eli syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat ja lisääntymiselle vaaralliset aineet 2
Nanomateriaalit: Liukenemattomia tai biologisesti pysyviä tarkoituksellisesti valmistettuja materiaaleja, joiden yksi tai useampi ulottuvuus tai sisäinen rakenne on 1-100 nanometriä.
4
koitavassa käytössä. Kosmetiikkalainsäädännössä on tiettyjen aineiden käyttöä rajoitettu (1223/2009 liite III) ja kielletty (liite II). Kiellettyjä aineita ovat mm. useat orgaaniset liuottimet, torjunta-aineet ja useimmat lääkeaineet. Vaatimuksia väriaineille on liitteessä IV, säilöntäaineille liitteessä V ja auringonsuoja-aineille liitteessä VI. Euroopan komission riippumaton tiedekomitea SCCS (Scientific Committee on Consumer Safety) vastaa turvallisuusarviointien tekemisestä. Jos jokin uusi tieto edellyttää tarkempaa turvallisuustarkastelua, tiedekomitea alkaa arvioimaan sitä. Kosmetiikkalainsäädäntöä päivitetäänkin jatkuvasti SCCS:n mielipiteiden perusteella. (Teknokemian yhdistys) Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes valvoo markkinoilla olevia kosmeettisia valmisteita ja Suomen Tulli maahantuotavia valmisteita. Kosmetiikkaa koskee myös osittain aerosoleja ja alkoholeja koskeva lainsäädäntö. Luonnonkosmetiikkaa koskee sama lainsäädäntö, mitä muutakin kosmetiikkaa kohtaan. Kosmetiikkaa kyllä valvotaan ja säädellään monella eri tavoin, mutta joskus haitattomana pidetty aine onkin todettu haitalliseksi. Useat kemialliset aineet ovat olleet vasta niin vähän aikaa käytössä, ettei niiden haittavaikutuksia vielä tiedetä. Esimerkiksi herkästi allergisoivat hiusvärien parafenyleenidiamiinit (PPD) ovat olleet ennen kiellettyjä, mutta ovat jälleen sallittuja: värjäysominaisuuksiltaan yhtä tehokkaita aineita ei ole saatu kehitettyä. On hyvä muistaa, että kosmetiikkatuotteet ovat tarkoitettu käytettäväksi vain terveelle, ehjälle iholle ulkoiseen käyttöön.
5
3. Allergia 3.1 Allergiaa vai ärsytystä Allergia on laaja käsite, mutta niin on myös kosmetiikka. Kosmetiikaksi lasketaan mm. hiusten puhdistus-, hoitoaine-, muotoilu- ja kampausvalmisteet, hiusvärit, permanenttiaineet, suoristus- ja kiinnitysainevalmisteet, saippuat, meikkaus- ja meikinpoistovalmisteet, deodorantit ja antiperspirantit, kylpy- ja suihkuvalmisteet, ihovoiteet, -emulsiot, -vedet, -geelit ja -öljyt, hajuvedet, hampaiden ja suun hoitovalmisteet, auringonsuojavalmisteet, kynsienhoitovalmisteet ja kynsilakat ja itseruskettavat valmisteet. Päivittäin käytettävien kemiallisten yhdisteiden määrä varsinkin naisilla on suuri. Samalla kun kosmetiikkavalmisteiden käyttö lisääntyy, kosmeettiset
ainesosat
aiheuttavat
etenevissä
määrin
erilaisia
ärsytys-
ja
allergiaoireita. Allergiaa ja herkistymistä saattaa aiheuttaa mikä tahansa ainesosa riippumatta siitä, kuinka usein aineen on todettu aiheuttavan allergiaa. Kuitenkin on tiettyjä ainesosia, joille herkistytään useammin kuin muille. Esimerkiksi hiusväreissä parafenyleenidiamiinit (PPD) ja sen johdannaiset, joita en tosin tässä työssäni käsittele lainkaan, ovat tänä päivänä puhuttaneet paljon allergisoivuudellaan. Käsittelemäni hajusteet ja säilöntäaineet ovat hiusvärien ohella allergiaa aiheuttavien ainesosien kärkipäässä. (Teknokemian yhdistys) Allerginen reaktio on immuunijärjestelmän ylireagointia. Allergiset reaktiot voivat olla nopeita (=välittömiä) tai hitaita (=viivästyneitä). Nopea allerginen reaktio ilmenee minuuttien kuluessa altistuksesta ja jatkuu vaikka tuote olisi poistunut iholta. Hidas allerginen reaktio ilmaantuu muutamassa vuorokaudessa siitä, kun aine on ollut kosketuksessa ihoon. (Haahtela-Hannuksela-Mäkelä-Terho 2007: 8; Nysten, 140.) Kosmeettisten aineiden haitat tulevat esiin heti joko ärsytyksenä tai niille herkistytään pikkuhiljaa joka saattaa ilmetä lopulta allergisena reaktiona. Allergian ja ärsytyksen oireet voivat olla samanlaisia. Ärsyttävään aineeseen reagoivat kaikki ihmiset, jos aineen pitoisuus on tarpeeksi suuri. Allergiassa joku tietty ainesosa herkistää vain osan käyttäjistään, usein jo hyvin pienellä määrällä. (Luoma & Kara 2007, 36) Kosmetiikka-allergia on useimmiten kosketusallergiaa. Pitkäaikainen ihokosketus johonkin herkistävään ainesosaan saattaa laukaista viivästyneen allergiareaktion, 6
kosketusihottuman eli ekseeman. Oireita ovat mm. kutina, punoitus, kuumoitus ja näppylät. Myös ihonalaista pikkurakkulointia voi esiintyä ja myöhemmin ihon kuoriutumista. Kasvoilla ja ohuella iholla, kuten silmäluomilla kosmetiikan aiheuttama allerginen ekseema esiintyy ensimmäisenä. Viivästynyttä ihoallergiaa tutkitaan lääkärin toimesta lappu- eli epikutaanitesteillä. Välitön allergiareaktio on harvinaisempaa kosmetiikka-allergioissa. Sitä aiheuttavat allergeenit ovat yleensä eläin- tai kasvikunnan proteiineja. Oireet ilmenevät nopeasti, yleensä
alle
puolessa
tunnissa.
Ihottuma
kutiaa,
punoittaa
ja
siinä
on
nokkosenpolttaman näköisiä paukamia. Välitöntä allergiaa tutkitaan ihopistokokeilla eli
prick-testeillä.
(Hannuksela
ym.
18;
Luoma
&
Kara.
47,
Allergiset
kosketusihottumat.) Kosmetiikka-allergisia
on
arviolta
10
%
väestöstä.
Kosmeettisten
aineiden
aiheuttama ärsytys on huomattavasti yleisempää kuin kosmetiikka-allergiat. (Luoma & Kara, 36-45) 3.2 Yleisimmät allergisoivat aineet synteettisessä kosmetiikassa Yksi eniten kosmetiikka-allergioita aiheuttavia aineita ovat säilöntäaineet, joita tarvitaan
kosmeettisissa
valmisteissa
estämään
mikro-organismien
kasvua.
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Riitta Jolangin mukaan kosmetiikassa sallittuja säilöntäainekemikaaleja on lähes 150, joista yleisesti käytettyjä on vain pieni osa ja noin kymmenkunta merkittäviä allergian aiheuttajia. Usein yhdessä tuotteessa on käytetty monia eri säilytteitä parhaan lopputuloksen saamiseksi. Erityisesti iholle jätettävissä tuotteissa tulisi välttää voimakkaimpia säilöntäaineita, kuten formaldehydiä ja sen johdannaisia. Poispestävissä tuotteissa, esimerkiksi shampoissa niitä ei koeta niin ongelmallisena koska ne ovat iholla vain lyhytaikaisesti ja vesi laimentaa allergeenin pitoisuutta. Allergikon pitää kuitenkin perehtyä ainesosaluetteloihin, jolloin voidaan välttää kyseisiä allergian aiheuttajia. (Jolanki: Kosmetiikan säilytteet 2004)
7
Formaldehydi ja sen vapauttajat Formaldehydi on luokiteltu syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Nykyään formaldehydiä ei juurikaan käytetä sellaisenaan kosmetiikassa, mutta formaldehydin vapauttajia käytetään hyvin yleisesti säilöntäaineena synteettisissä kosmetiikkavalmisteissa. Formaldehydiallergikot joutuvat siis välttämään myös formaldehydivapauttajia sisältäviä valmisteita. Formaldehydin vapauttajia ovat muun muassa seuraavat: Imidazolidinyl urea, DMDM hydantoin, Diazolidinyl urea, Quaternuim-15, 2-bromo-2nitropropane-1,3-diol, Methenamine ja Sodium hydroxymethylglycinate. Lisäksi 5bromo-5-nitro-1,3-dioxane saattaa vapauttaa formaldehydiä vähäisiä määriä, mutta sitä ei yleensä lueta kuuluvaksi formaldehydivapauttajiin. Vapaata formaldehydiä tuotteissa on yleensä 0,01-0,03 %, joissakin tapauksissa määrä voi nousta 0,05 %:iin. Jos valmisteessa on formaldehydiä yli 0,05 %, tulee pakkauksessa näkyä merkintä "sisältää formaldehydiä". (Kosmetiikan säilytteet 2004) Metyylikloori- / Metyyli-isotiatsolinoni MI/MCI on lyhenne metyylikloori-isotiatsolinoni- ja metyyli-isotiatsolinoniseokselle (methylchloroisothiazolinone/methylisothiazolinone),
joka
tunnetaan
yleisesti
kauppanimellä Kathon CG tai Euxyl K 100. Se tuli markkinoille 1970-luvulla herkistämättömänä säilytteenä, mutta sen käyttö on vähentynyt 1990-luvun jälkeen, ja se on osoittautunut ihmisellä superallergeeniksi. Käyttöä on rajoitettu, sitä saa olla kosmeettisissa tuotteissa enintään 0,0015 %. Jopa 0,0005 % määrä voi aiheuttaa oireita herkistyneelle. Poikkeuksellisesti Kathon CG on allergeeni, joka saattaa herkistää jo yhden käyttökerran jälkeen. (Hannuksela ym. 174; Kosmetiikan säilytteet 2004) Parabeenit Parabeenit
ovat
tehokkaita
ja
useimmin
käytettyjä
säilöntäaineita
kosmetiikkatuotteissa. Yleisyydestään huolimatta parabeenit aiheuttavat vähän allergioita, ja useimmiten parabeeniallergian syynä ovat lääkevoiteet. (Jolanki) Metyyli-, etyyli-, butyyli- ja propyyliparabeenit ovat yleisimmin käytettyjä parabeenejä. 8
Usein niitä käytetään seoksina. (Teknokemian yhdistys) Vuonna 2004 kohuttiin brittiläisestä tutkimuksesta, jossa epäiltiin parabeeneilla ja rintasyövällä olevan yhteyttä. Epäiltyä yhteyttä ei voitu näyttää toteen, mutta todettiin, että lisätutkimuksia asiasta tarvitaan. Parabeenejä epäillään myös ns. hormonihäiritsijöiksi, eli ne jäljittelevät elimistössä estrogeenien toimintaa. (Stiens, 171; Shingler, 234) Parabeenien huono maine onkin saanut monet kosmetiikkatalot luopumaan parabeenien käytöstä. Teksti "Ei sisällä parabeenejä" tosin saattaa johtaa kuluttajaa harhaan,
sillä
mahdollisesti
valmistaja
on
käyttänyt
parabeenien
sijasta
säilöntäaineena jotain tilastollisesti allergisoivampaa ainetta. (Stiens, 168) Muista
säilöntäaineista
mainittakoon
klooriheksidiini,
bentsalkoniumkloridi
ja
sorbiinihappo, jotka ovat harvinaisia kosketusallergian aiheuttajia. Klooriheksidiini ja sorbiinihappo voivat myös aiheuttaa välitöntä allergiaa, joskaan sorbiinihaposta ei ole tiedossa yhtä vakavia reaktioita kuin klooriheksidiinistä. Metyylidibromoglutaronitriili (MDBGN) on ollut kielletty kosmetiikassa 23.6.2008 jälkeen sen oltua jo kauan kiistanalainen. (Kosmetiikan säilytteet 2004; Nysten, 143) Kookosyhdisteet, esimerkiksi pinta-aktiivinen aine Cocamidopropyl Betaine, ovat allergeeneinä lisääntyvä ryhmä. (Kara 2012) Toinen usein allergioita aiheuttava ryhmä on hajusteet. Ihotautien erikoislääkäri Kristiina Alanko Allergia- ja astmayhdistyksen www-sivuilla kertoo, että hajusteita lisätään tuotteisiin koska ihmiset ostavat ennemmin hyväntuoksuisen kuin täysin tuoksuttoman tuotteen. Usein hajusteita käytetään myös peitetuoksuna peittämään tuotteen omaa, epämiellyttävää hajua. Hajusteteollisuudella
on
käytössään
yli
5000
keinotekoista
ja
n.
200
luonnonhajustetta, joita käytetään sekaisin. Hajusteissa ja mausteissa on useita samoja
herkistäviä
kemikaaleja,
kuten
kanelialdehydiä
ja
eugenolia.
Hajusteallergikko saattaa siis saada oireita mausteita tai elintarvikkeiden aromiaineita syödessään, mutta tämä on harvinaista. Useimmiten hajusteiden aiheuttama allergia on viivästynyttä kosketusallergiaa. (Alanko: Hajusteallergia 2004) Tuoksuyliherkkyys tarkoittaa eri asiaa ja sen oireita on 9
nuha, astma, päänsärky, pahoinvointi, sydämentykytys, huimaus ja yleinen ahdistus. Siihen ei ole olemassa tehokasta lääkehoitoa, vaan mahdollisimman tuoksuton ympäristö on tuoksuyliherkän paras hoito. (Hannuksela ym. 425-427)
Hajusteallerginen joutuu yleensä välttämään kaikkien hajustettujen tuotteiden käyttöä, vaikka olisi allerginen vain yhdelle tai muutamalle tietylle hajustekemikaalille. (Hajusteallergia 2004) Onneksi hajusteettomia tuotteita ja kokonaisia tuotesarjoja on saatavilla sekä synteettisen että luonnonkosmetiikan puolella. Vuodesta 2005 lähtien on pitänyt ilmoittaa ainesosaluettelossa omalla nimellään yleisimmin allergisoivat hajusteaineet. EU:n kosmetiikka-asetuksessa mainitut 26 yleisintä tuoksuallergeenia, jotka voivat olla synteettisiä hajusteita tai luonnosta peräisin, ovat: Alpha-Isomethyl Ionone
Coumarin
Amyl Cinnamal
Eugenol
Amylcinnamal Alcohol
Evernia Prunastri (Oak Moss) Extract
Anisyl Alcohol
Evernia Furfuracea (Tree Moss) Extract
Benzyl Alcohol
Farnesol
Benzyl Benzoate
Geraniol
Benzyl Cinnamate
Hexyl Cinnamal
Benzyl Salicylate
Hydroxycitronellal
Butylphenyl Methylpropional
Hydroxyisohexyl 3-Cyclohexene Carboxaldehyde
Cinnamal
Isoeugenol
10
Cinnamyl Alcohol
Limonene
Citral
Linalool
Citronellol
Methyl 2-Octynoate
Eri lähteissä on eri tietoja siitä, mitkä näistä ovat herkistävimpiä kuin toiset. Rita Stiensin mukaan näistä ongelmallisimpia ovat Cinnamal (kanelialdehydi), Isoeugenol (isoeugenoli), Evernia Prunastri (Oak Moss) Extract (valkohankajäkäläuute) sekä Evernia Furfuracea (Tree Moss) Extract (jäkäläuute). Herkkäihoisille suunnatuissa tuotteissa käytetään usein termiä hypotuoksu. Se tarkoittaa, että valmiste ei sisällä mitään näistä 26:sta hajusteesta mutta kuitenkaan tuote ei ole hajusteeton.”Hypo” tarkoittaa ”vähemmän”, ei voida kuitenkaan olettaa että ”hypotuoksu” sopisi varmasti hajusteallergikolle. (Allergia & Astma 3/2013; What’s in my cosmetic?) 3.3 Yleisimmät allergisoivat aineet luonnonkosmetiikassa Myös luonnonkosmetiikka voi allergisoida. Tavanomaisen kosmetiikan tavoin ongelmallisimpia ovat hajusteet eli eteeriset öljyt. Kasviuutteet saattavat sisältää useita eri hajusteaineita jolloin luonnontuotteita sisältävät valmisteet voivatkin olla puhtaita, synteettisiä yhdisteitä hankalampia allergian kannalta. (Nysten, 142) Esimerkiksi eteerinen ruusuöljy voi sisältää jopa 27 eri ainesosaa. (Stiens, 164) Allergia-
ja
astmayhdistyksen
kosmetiikkaneuvoja
Merike
Laineen
mukaan
luonnonkosmetiikan lisääntynyt kulutus ei näy tilastoissa. Kuitenkaan tilastoissa ei ole eritelty hajusteallergisten osalta sitä, mitä kosmetiikkaa kukin allergisoitunut on käyttänyt. Sen lisäksi, että tuotteita hajustetaan miellyttävän tuoksuisiksi, hajusteella voi olla myös muu tehtävä. Esimerkiksi laventeli desinfioi ja rauhoittaa, ja jo vuosisatojen ajan kamomillaa on käytetty rauhoittamaan ihoa. (Nysten, 143) Matti Hannukselan mukaan hajusteallergiaan liittyy usein luonnonhartsiallergia, koska ne sisältävät samoja bentsoehapon ja kanelihapon yhdisteitä. 5-30 % hajusteallergisista reagoi myös luonnonhartsiin. Luonnonhartsia (Colophonium) 11
esiintyy kosmetiikassa lähinnä maskaroissa. (Hannuksela ym. 172.) Kosketusallergiaa tutkittaessa lapputesteillä käytetään Compositae Mix-seosta, joka koostuu asterikasveista (entiseltä nimeltään mykerökukkaiskasvit). Seos sisältää seuraavat uutteet: Pietaryrtti (Tanacetum Vulgare) Arnikki (Arnica Montana) Reunuspäivänkakkara (Chrysantemum Parthenium) Siankärsämö (Achillea Millefolium) Kamomillasaunio (Chamomilla Recutita) tai Jalosauramo (Anthemis Nobilis). Pujon siitepölylle allergiset yksilöt saattavat oirehtia tuotteista, joiden valmistuksessa on käytetty jotain asterikasvia, kuten siankärsämöä tai kamomillaa (Raipala-Cormier. 2004. 202). Eteeristen öljyjen lisäksi luonnonkosmetiikassa allergiareaktioita saattavat aiheuttaa lanoliini (Adeps Lanae) eli lampaan villarasva. Sitä käytetään sitomaan kosteutta, kosteuttamaan ja pehmentämään ihoa sekä emulgaattorina vesi/öljy-emulsioissa. (Natcos) Totuus kosmetiikasta-kirjan kirjoittaja Rita Stiens kertoo kirjassaan, että lampaita on saatettu käsitellä ennen keritsemistä tuholaismyrkyillä syöpäläisten eliminoimiseksi ja tästä johtuen lanoliinin aiheuttamat allergiset reaktiot ovat enimmäkseen pystytty johtamaan torjunta-ainejäämistä johtuvien epäpuhtauksien aiheuttamiksi (Stiens, 59). Mehiläisvaha (Cera Alba) on hunajamehiläisen pesästä saatu, sulatettu ja puhdistettu vaha. Kosmetiikassa se säätelee tuotteen konsistenssia, silottaa ja kosteuttaa. Voi olla ärsyttävä. (Natcos) Propolis (Propolis Cera) eli kittivaha on mehiläisten kasvin versoista ja kuoresta 12
keräämä vaha, joka yleensä on liuotettu kasvin alkoholiuutteeseen. Antibakteerisia ominaisuuksia sisältävä luonnon antibiootti. Ehkäisee talia, kosteuttaa ja silottaa. Sisältää hartsia ja pihka-aineita (45-55%), vahoja ja rasvahappoja (25-35%), eteerisiä öljyjä (10%) ja siitepölyä (5%). Propolista ei suositella siitepölyallergikoille, koska se sisältää siitepölyjäämiä. (Natcos; Auvinen)
4. Eri näkökulmia ja esimerkkituotteita 4.1 Ympäristönäkökulma Kosmetiikkateollisuus
rasittaa
myös
ympäristöä.
Kosmeettisissa
valmisteissa
käytettävistä tuhansista erilaisista kemiallisista yhdisteistä osa on biologisesti hajoamattomia sekä myrkyllisiä eliöille ja kasveille. Peseytymisen jälkeen nämä kemikaalit päätyvät viemärin ja puhdistamon kautta luontoon. Ne aineet, joita ei vedenpuhdistamot kykene hajottamaan, saattavat päätyä juomaveteen tai kaloihin, joista ne siirtyvät ravintoketjun kautta ihmisen lautaselle. Usein kosmetiikka myös pakataan moninkertaisiin pakkauksiin. Lisäksi oikein tehty kierrätys on tärkeää; esimerkiksi täysin tyhjät hiuskiinnepullot lajitellaan metalleihin, muussa tapauksessa ne ovat ongelmajätettä. REACH-asetus (Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals) on EU:n asetus kemikaalirekisteröinnistä, kemikaaliarvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. Se otettiin käyttöön 1.6.2007. Sen tavoitteena on vaikuttaa terveyden- ja ympäristönsuojeluun, tehostaa tietojen kokoamista eri kemikaaleista, arvioida riskejä sekä tehostaa EU:n kemianteollisuuden kilpailukykyä. REACH-asetuksella on hyvä tavoite, mutta sitä on myös kritisoitu. Vaarallisten aineiden luettelosta poistettiin lain viimeistelyvaiheessa esimerkiksi hormonihäiritsijät. Erityistä huolta aiheuttavien aineiden (esimerkiksi CMR-aineet ja hitaasti hajoavat, biokertyvät ja myrkylliset aineet) käyttöön haetaan lupa. Ns. korvaamisperiaatteen mukaan vaarallisille kemikaaleille ei myönnetä käyttölupaa, jos turvallisempia vaihtoehtoja on olemassa. Lupa voidaan kuitenkin myöntää, jos luvan hakija osoittaa pystyvänsä hallitsemaan aineen käytöstä johtuvat riskit tai jos sopivaa korvaavaa ainetta tai menetelmää ei ole saatavilla. Luvan voi myös saada, jos aineen sosioekonomiset hyödyt ylittävät käytöstä aiheutuvat riskit. (Nysten, 16; Reachneuvonta) 13
EDTA
eli
edetiinihappo
(etyleenidiamiinitetra-asetaatti)
toimii
kosmeettisissa
valmisteissa kelatoivana ja säilövänä aineena. Ainesosaluettelossa se esiintyy usein jonkun muun sanan yhteydessä, kuten Tetrasodium EDTA tai Disodium EDTA. Se hajoaa luontoon erittäin huonosti ja syynä tähän on EDTA:n vuorovaikutus raskasmetallien, kovettimien ja hivenravinteiden kanssa. EDTA päätyy vesistöihin siihen sitoutuneiden raskasmetallien kanssa ja on vakava ympäristöhaitta. EDTA olisi helposti korvattavissa, mutta silti sitä edelleen käytetään yleisesti. Joutsenmerkityissä tuotteissa eikä sertifioidussa luonnonkosmetiikassa sitä ei saa käyttää. (Stiens, 175) SODIUM LAURETH SULFATE (natriumlauryylieetterisulfaatti, SLES) on erittäin yleinen, hyvin vaahtoava ja halpa kemikaali. Se on pinta-aktiivinen aine ja anioninen tensidi. Se hajoaa luontoon suhteellisen nopeasti, mutta on kuitenkin myrkyllinen vesi-eliöille.
Sodium
Lauryl
Sulfate
(natriumlauryylisulfaatti,
SLS)
on
samankaltainen aine: yksi ärsyttävimmistä pinta-aktiivisia aineita kosmetiikassa. Näistä SLES vaahtoaa enemmän. Vaahtoaminen ei vaikuta pesutehoon, mutta kuluttajat
ovat
puhdistustehoon.
tottuneet
yhdistämään
Vaahtoaminen
lähinnä
runsaan auttaa
vaahtoamisen tuotteen
hyvään
levittymistä
ja
vähemmälläkin vaahdolla saa aikaan hyvän pesutuloksen. SLES:n ja SLS:n on epäilty olevan karsinogeenisia aineita, mutta ne ovat kuitenkin todettu siltä osin turvallisiksi. (Shingler, 253; Incihaku) SILIKONIT ovat piistä ja hapesta koostuvia täyssynteettisiä aineita. Ne ovat ympäristöön
kertyviä
eli
bioakkumulatiivisia.
Yksi
yleisimmin
ihon-
ja
hiustenhoitotuotteissa käytetyistä silikoneista on silikonijohdannainen Dimethicone (dimetikoni). Yleensä silikoniyhdisteet tunnistaa sanoista Methicon, Silanol, Silyl, Siloxane, Siloxy, Silicone ja Silane. Niiden funktio kosmetiikassa on tuoda iholle pehmeältä
tuntuva
pinta. Hiustuotteissa
silikonit
saavat
hiukset
tuntumaan
sileämmiltä. Luonnonkosmetiikassa silikonit ovat kiellettyjä, koska ne ovat lähes täysin hajoamattomia luonnossa. Myöskään niiden kertymistä eliöihin ei ole selvitetty. (Stiens, 50-51; Kemikaalikimara) Eräs kosmetiikassa käytetty, myös ympäristöä kuormittava aine on Triclosan (triklosaani). Se on antibakteerinen säilöntäaine, jolle altistuu erityisesti käyttämällä saippuoita, käsienpesunesteitä, suihkugeelejä, deodorantteja, hammastahnoja ja 14
suuvesiä. Eräs triklosaania koskeva terveyshuoli liittyy siihen, että sen käyttö saattaa lisätä bakteerikannan vastustuskykyä, jolloin ne ovat vaikeampia tappaa. Triklosaani kertyy eliöihin, on pysyvä ja sen on osoitettu reagoivan klooratun vesijohtoveden kanssa
synnyttäen
triklosaanin
kloroformia.
dioksiineiksi,
jotka
Auringonvalo ovat
hyvin
voi
muuttaa
myrkyllisiä
jätevesipäästöjen
kemikaaleja
häiriten
hormonitoimintaa ja mahdollisesti aiheuttaen syöpää. (WWF) Mielenkiintoisia ovat myös kemikaalien yhteisvaikutukset, joista kukaan ei voi varmasti tietää pitkällä aikavälillä. Tiede-lehden artikkelissa (13/2009) kerrotaan, että Göteborgin yliopiston ympäristötieteilijän Tobias Porsbringin tutkimuksessa sieniinfektioiden hoidossa käytetty klotrimatsoli läpäisee jätevedenpuhdistamojen seulan hyvin ja se estää pienleville ja monille muille pieneliöille välttämätöntä sterolien tuotantoa aiheuttaen niiden kuoleman. Yhdessä triklosaanin ja hilseshampoissa yleisesti käytetyn sinkkipyritionin (Zinc Pyrithione) kanssa ne vahvistavat klotrimatsolin vaikutusta. Vedessä ne muodostavat cocktailin, joka on toksisempi kuin erillinen lääkeaine yksinään. Joutsenmerkki on Pohjoismaissa käytettävä ympäristömerkki. Kuluttajien on helpompi valita ympäristön kannalta paremmat tuotteet merkkiä seuraamalla. Ilmaston lämpeneminen, ympäristön kemikalisoituminen ja vesistöjen rehevöityminen ovat vaikutuksia, jotka Joutsenmerkki huomioi tuotteen tai palvelun koko elinkaaren ajalta. Myös palvelut, kuten ravintolat ja hotellit voivat saada Joutsenmerkin.
4.2 Vegaanien tuotteet Kosmetiikkavalmisteita käyttävän vegaanin tulee myös tarkkailla ainesosaluetteloa. Veganismi on elämäntapa, jossa vältetään kaikkia eläinkunnasta peräisin olevia 15
tuotteita ja eläinten riistoon perustuvia palveluita. Syyt vegaaniuteen ovat useimmiten eettisiä, ekologisia, terveydellisiä tai uskonnollisia. Vegaani välttää ruokavaliossaan kaikkia eläinperäisiä tuotteita sekä nahasta, silkistä ja villasta tehtyjä vaatteita. Lisäksi vegaanit pyrkivät olemaan käyttämättä eläimillä testattuja tuotteita. Vaikka kosmetiikkaa ei olisikaan testattu eläinkokein, se voi silti sisältää eläinperäisiä ainesosia. Mahdollisesti tai varmasti eläinperäisiä aineita kosmetiikassa ovat esimerkiksi jo aiemmin mainittu lampaan villarasva lanoliini, mehiläisvaha beeswax ja valkaistu mehiläisvaha cera alba, nautaeläinten aortasta ja niskan jänteistä peräisin oleva elastiini ja allantoiini, joka saattaa olla peräisin etanan eritteistä. Sitä tosin on mahdollista valmistaa myös kasviperäisesti hevoskastanjoista ja vehnänalkioista. Silkki,silk on silkkiperhosen toukankotelosta saatavaa eritettä. (Vegaaniliitto) Vegan-sertifikaatti tuotteessa takaa sen, ettei sen valmistuksessa ole käytetty mitään eläinperäisiä ainesosia. Vegan Society myöntää Vegan-sertifikaatin. Vaikka tätä sertifikaattia ei tuotteessa olisikaan, se voi silti olla vegaaninen. Logo tai merkintä, että tuote on vegaaninen, helpottaa kuluttajaa löytämään itselleen sopivan tuotteen.
4.3 Tuotteet INCI-luettelossa aivan ensimmäiset ainesosat muodostavat tuotteesta jopa 90 %. Valtaosa tuotteen vaikutuksesta voidaan huomata ainesosaluettelon pituudesta riippuen 4-8 ylimmäisestä aineesta. Seuraavien tuote-esimerkkien avulla ei ole tarkoitus vertailla tuotteiden paremmuutta, vaan poimia INCI-listoista mahdolliset yleisimmät allergeenit, etsiä ympäristöä kuormittavia ainesosia ja tutkia sitä, voiko vegaani käyttää kyseistä tuotetta. Tuotteiden joukossa on tavanomaisia, synteettisiä valmisteita,
kuin
Tuotelupaukset
myös
ovat
sertifioitua
samankaltaisia,
ja eli
sertifioimatonta tarkoitettu
luonnonkosmetiikkaa.
poistamaan
hilsettä
tai 16
rauhoittamaan herkkää, ongelmaista hiuspohjaa. Tuotteista löytyy silti suuriakin eroavaisuuksia mutta lienee kuitenkin yksilöllistä, mikä tuote toimii parhaiten kenelläkin. 4.4 Wella SP Clear Scalp Shampeeling “Intensiivihoito hilsettä vastaan. Torjuu itsepintaisenkin hilseen tehokkaasti ja pitkäaikaisesti. Pitkäaikainen vaikutus: 4 viikon säännöllisen käytön jälkeen hilseetön hiuspohja jopa 2 kuukauden. Käytä 3 kertaa viikossa shampoon sijasta. Levitä pieni määrä kosteisiin hiuksiin, hieroen hellävaraisesti hiuspohjaan. Anna vaikuttaa 2 minuuttia. Huuhtele hyvin.” INCI: Aqua
vesi
Sodium Laureth Sulfate
pinta-aktiivinen aine, anioninen tensidi
Sodium Laureth-8 Sulfate
puhdistava, pinta-aktiivinen aine
Cocamidopropyl Betaine
pinta-aktiivinen aine
Propylene Glycol
humektantti, liuotin
Acrylates/C10-30 Alkyl Acrylate Crosspolymer
kalvonmuodostaja
PEG-3 Distearate
emulgaattori
Phenoxyethanol
liuotin, säilöntäaine
Zinc Pyrithione
säilöntäaine, hilsettä vähentävä aine
Sodium Hydroxide
puskuroiva aine (lipeä)
Climbazole
säilöntäaine (orgaaninen halogeeniyhdiste)
Piroctone Olamine
säilöntäaine, vaikuttava aine
17
Magnesium Laureth Sulfate
pinta-aktiivinen aine
Magnesium Laureth-8 Sulfate
pinta-aktiivinen aine
Sodium Oleth Sulfate
etoksyloitu pinta-aktiivinen aine
Parfum
hajuste
Allantoin
ihoa hoitava aine
Methylparaben
säilöntäaine
Citrid Acid
puskuroiva aine, sitruunahappo
Magnesium Oleth Sulfate
pinta-aktiivinen aine
Polyquaternium-10
antistaattinen aine, kalvonmuodostaja
Propylparaben
säilöntäaine
Ethoxydiglycol
liuotin
Butylphenyl Methylpropional
hajuste*
Sodium Benzoate
säilöntäaine
Benzyl Salicylate
hajuste*
Hydroxyisohexyl 3-Cyclohexene Carboxaldehyde hajuste*(lyral) Hamamelis Virgiana Water
vaikuttava aine (taikapähkinä)
Sodium Polynaphthalenesulfonate
emulsiota stabiloiva aine, geelinmuodostaja
Alpha-Isomethyl Ionone
hajuste*
Alcohol Denat.
liuotin (etanoli, denaturoitu) 18
Hamamelis Virginiana Extract
vaikuttava aine (taikapähkinäuute)
Hexyl Cinnamal
hajuste*
Linalool
hajuste*
Formic Acid
säilöntäaine (muurahaishappo)
Glucose
humektantti (glukoosi, rypälesokeri)
Citronellol
hajuste*
DMDM Hydantoin
säilöntäaine, formaldehydin vapauttaja
Cellulose Gum
sideaine, kalvonmuodostaja, emulsiota stabiloiva aine (karmelloosi)
Lactic Acid
puskuroiva aine (maitohappo)
Achillea Millefolium Extract
vaikuttava aine (siankärsämö)
Betula Alba Juice
vaikuttava aine (koivun mahla)
Betula Alba Leaf Extract
vaikuttava aine (koivunlehtiuute)
Equisetum Arvense Extract
vaikuttava aine (peltokorte)
Rosmarinus Officinalis Leaf Extract vaikuttava aine, ihoa hoitava aine (rosmariini) Salvia Officinalis Extract
vaikuttava aine, ihoa hoitava aine (ryytisalvia)
Urtica Dioica Extract
vaikuttava aine (nokkonen)
Potassium Sorbate
säilöntäaine (kaliumsorbaatti)
Calcium Pantothenate
vaikuttava aine (kalsiumpantotenaatti)
Inositol
ihoa hoitava aine, vaikuttava aine 19
CI 42090
väriaine (sininen)
Caramel
väriaine (karamelliväri)
Tocopherol
antioksidantti (tokoferoli, e-vitamiini)
CI 19140
atsoväri (keltainen)
Tartaric Acid
puskuroiva aine (viinihappo)
Sisältää säilöntäaineena esimerkiksi formaldehydin vapauttaja DMDM Hydantoinia, johon formaldehydiallergikko saattaa reagoida. Hajusteena Parfum, jonka lisäksi * merkityt erikseen mainittavat tuoksuallergeenit: Butylphenyl Methylpropional, Benzyl Salicylate, Hydroxyisohexyl 3-Cyclohexene Carboxaldehyde, Alpha-Isomethyl Ionone, Hexyl Cinnamal, Linalool ja Citronellol. Shampoosta löytyy myös kolmea eri väriainetta: CI 42090, CI 19140 ja Caramel. Herättää kysymyksen, miksi shampoossakin pitää olla atsoväriaineita mukana? Ympäristön kannalta ongelmallisia ainesosia ovat tensidi Sodium Laureth Sulfate ja hilseenvastainen Zinc Pyrithione. Polyquaternium-10 eli polykvatti, on monimutkainen yhdiste jossa luonnosta peräisin olevat rakenneosat hajoavat biologisesti, mutta keskusmolekyyli kuitenkaan ei. Vegaaneille hoitava aine Allantoin saattaa olla este tuotteen käytölle. 4.5 Less is More Neem Scalp Relieve shampoo “Lievittää hiuspohjan ärsytystä. Tämä uudistava shampoo sopii erityisesti ärtyneelle hiuspohjalle, puhdistaa erittäin hellävaraisesti ja ravitsee hiuksia juuresta saakka. Hamppuöljy, neem-uute ja teepuuöljy rauhoittavat herkintäkin ihoa ja palauttavat ihon tasapainon (esim. hilse, tulehdukset, ekseema, kutina tai erittäin rasvoittuva hiuspohja). Kuolleenmeren mineraalisuola ja metsähunaja korjaavat hiuspohjan kosteustasapainoa. Rosmariiniöljy elävöittää hiuksia ja antaa niille viehättävän kiillon.” INCI: Aqua
vesi
20
Aloe Barbadensis Leaf Juice*
vaikuttava aine (aloe vera)
Sodium Lauryl Sulfoacetate
pinta-aktiivinen aine
Sodium Cocoyl Glutamate
pinta-aktiivinen aine (kasvipohjainen)
Decyl Glucoside
sokeritensidi
Glycerin
vaikuttava aine, liuotin, kosteuttava (glyseroli)
Xanthan Gum
sideaine, geelinmuodostaja (ksantaanikumi)
Mel*
ihoa ja hiuksia hoitava aine (hunaja)
Cannabis Sativa (Hemp) Seed Oil* ihoa hoitava ja pehmentävä aine (hamppusiemenöljy) Melaleuca Alternifolia (Tea Tree) Leaf Oil* vaikuttava aine (eteerinen teepuuöljy) Rosmarinus Officinalis Leaf Oil*
vaikuttava aine, ihoa hoitava aine (rosmariini)
Pelargonium Graveolens (Rose Geranium) Oil* hajuste, vaikuttava aine (tuoksupelargonia) Cedrus Atlantica Wood Oil*
hajuste, vaikuttava aine (atlassetrin kuoresta saatava haihtuva öljy)
Melia Azadiracha Extract*
vaikuttava aine (neempuu)
Parfum* (essential oils; Benzyl Benzoate, Citronellol, Geraniol, Limonene, Linalool) Cocos Nucifera Oil*+
ihoa hoitava aine (kookos)
(Soy)Lecithin*
ihoa hoitava aine, emulgaattori (lesitiini) 21
Cyamopsis Tetragonoloba (Guar) Gum* viskositeetin lisääjä, geelinmuodostaja (guarkumi) Alcohol*
denaturoimaton alkoholi
Arginine
antistaattinen, vaikuttava aine (aminohappo, arginiini)
Citric Acid
puskuroiva aine (sitruunahappo)
Coco-Glucoside
mieto sokeritensidi
Glyceryl Caprylate
ihoa hoitava, pehmentävä aine, emulgaattori
Glyseryl Oleate
ihoa hoitava aine, emulgaattori
Hydrolysed Wheat Protein
kalvonmuodostaja
Levulinic Acid
ihoa hoitava aine (levuliinihappo)
P-Anisic Acid
hajuste (anishappo)
Tocopherol
antioksidantti (tokoferoli, e-vitamiini)
*luomusertifioitu *+ luomusertifioitu ja Reilun Kaupan Ei voimakkaita sulfaatteja pesevinä ainesosina, vaan miedot tensidit. Säilöntäaineena eteeriset öljyt ja alkoholi. Hajusteena muiden eteeristen öljyjen lisäksi erikseen mainittavat luomusertifioidut Benzyl Benzoate, Citronellol, Geraniol, Limonene ja Linalool. Glyrecin ei ole tässä tuotteessa eläinperäistä mutta hunaja on, joten ei ole vegaaneille sopiva. 4.6 Sante Lava Power shampoo “Päänahan erityisongelmia ja rasvoittuvia hiuksia tasapainottava shampoo. Kutiseval22
le, hilseilevälle, rasvoittuvalle, ärtyneelle, tukkeutuneelle päänahalle. Sisältää luomulaatuista koivu-uutetta, hopeapaju-uutetta, kaoliinia ja mineraalipitoista savea. Ravista ennen käyttöä.” INCI: Aqua
vesi
Alcohol*
liuotin (etanoli)
Coco Glucoside
mieto sokeritensidi
Kaolin
absorbentti (kaoliini)
Montmorillonite
stabiloiva aine, viskositeetinsäätäjä
Xanthan Gum
sideaine, geelinmuodostaja (ksantaanikumi)
Glycerin
vaikuttava aine, liuotin, kosteuttava (glyseroli)
Juniperus Oxycedrus Wood Oil*
vaikuttava aine, hajuste (kataja)
Betula Alba Leaf Extract*
vaikuttava aine (koivunlehtiuute)
Salix Alba Bark Extract
vaikuttava aine, ihoa hoitava aine (valkopaju)
Disodium Cocoyl Glutamate
mieto pinta-aktiivinen aine
Sodium Cocoyl Glutamate
pinta-aktiivinen aine
Citric Acid
puskuroiva aine (sitruunahappo)
Parfum (Essential Oils)
hajuste (eteeriset öljyt)
Limonene
hajuste
23
*luomu Erittäin mieto sokeritensidi Coco Glucoside pesevänä ainesosana. Kaoliini eli valkosavi ja Montmorillonite poistavat hilsettä ja rauhoittavat. Säilöntäaineena listan alkupäässä oleva alkoholi. Myös sitruunahapolla on säilöviä ominaisuuksia. Hajusteita eteerisistä öljyistä, erikseen ilmoitettavista 26:sta vain Limonene. Tällä tuotteella on luonnonkosmetiikkasertifikaatit BDIH ja NaTrue. Ei Vegan-sertifiointia vaikka tuote on täysin vegaaninen.
24
4.7 Kérastase Sensidote Dermo-Calm Intense scalp soothing serum “Rauhoittava seerumi herkälle hiuspohjalle. Ei huuhdella pois. Rasvaton lopputulos. Tehoaa eri syistä johtuvaan epämukavuuden tunteeseen hiuspohjassa. Levitä jakaus jakaukselta hiuspohjaan. Imeytä tuote hieromalla. Dermatologisesti testattu.” INCI: Aqua/Water
vesi
Alcohol Denat.
liuotin (etanoli, denaturoitu)
Polysorbate 21
emulgaattori, pinta-aktiivinen aine
PEG-40 Hydrogenated Castor Oil
emulgaattori (koostuu PEG-40:stä ja risiiniöljystä)
Carbomer
stabiloiva aine, geelinmuodostaja (karbomeeri)
Glycerin
vaikuttava aine, liuotin, kosteuttava (glyseroli)
Mentha Piperita Extract/Peppermint Leaf Extract vaikuttava aine, hajuste (piparminttu) Salix Nigra (Willow) Bark Extract
vaikuttava aine (pajunkuoriuute)
Caramel
väriaine (karamelliväri)
CI 42090
väriaine (sininen)
CI 17200
atsoväri, aniliininpunainen
Aminomethyl Propanol
puskuroiva aine, neutralointiaine
Parfum
hajuste
25
Piparminttu antaa viilentävää vaikutusta hiuspohjalle ja glyseroli kosteuttaa, mutta nämä vaikuttavat aineet ovat vasta puolivälissä listaa. Erityisen ongelmallisia säilöntäaineita ei ole. Hajusteena piparmintun lisäksi Parfum, joskaan 26 erikseen mainittavaa tuoksua ei niistä löydy. Herkän hiuspohjan tuotteen voisi toisaalta kuvitella olevan hajusteeton, ja ehkäpä myös väriaineeton. Glycerin ei ole tässä tuotteessa eläinperäistä. 4.8 EkoPharma Vitamiinihoito-hiusvesi “Rauhoittaa ja hoitaa herkkää ja ärsyyntynyttä päänahkaa. Vitamiinihoito on ravinteikas hiusvesi, joka parantaa talin luonnollista toimintaa sekä parantaa ja vahvistaa hiuspohjaa. Lisätään päivittäin hiuspohjaan tai käsittelyn jälkeen 2-3 kertaa viikossa 3 viikon ajan. Hierotaan sormenpäillä kevyesti hiuspohjaan.” INCI: Aloe Vera Gel*
vaikuttava aine (aloe vera)
Arctium Lappa Extract*
ihoa hoitava aine, vaikuttava aine (takiainen)
Ribes Nigrum Seed Extract*
pehmentävä aine, humektantti (mustaherukka)
Niacin
vaikuttava aine, antistaattinen, silottava, B3-vitamiini (niasiini)
Panthenol
ihoa ja hiuksia hoitava aine, antistaattinen, B5-vitamiini
Allantoin
ihoa hoitava, suojaava ja rauhoittava aine
Calcium Ascorbate
ihoa hoitava aine, antioksidantti, c-vitamiini
Tocopherol
antioksidantti (tokoferoli, e-vitamiini)
26
Neem Extract*
vaikuttava aine (neem-uute)
Silica
hankaava aine, geelinmuodostaja nesteissä (piimaa)
Linoleic Acid
ihoa ja hiuksia hoitava aine (linolihappo)
Potassium Sorbate
säilöntäaine (kaliumsorbaatti)
Citric Acid
puskuroiva aine, pH:n säätö (sitruunahappo)
*luomutuotantoa Mietoja, hoitavia aineita. Yllättävää, ettei sisällä lainkaan vettä vaan ensimmäisenä ainesosaluettelossa on Aloe Vera-geeli. Säilöntäaineena Potassium Sorbate, sorbiinihapon suola, joka ei ole yleinen allergeeni mutta joissain tapauksissa saattaa aiheuttaa
yliherkkyysoireita.
Hajusteena
vain
raaka-ainetuoksut,
kuten
mustaherukka. Ainoastaan kasviperäisiä aineita, joten sopii vegaaneille vaikka Vegan-sertifikaattia ei olekaan. Ympäristöystävällinen täyttöpakkausmahdollisuus.
27
5. Taulukko
Formaldehydin
Ympäristölle
Vegaanille
vapauttajia
Hajusteita
haitallinen
sopiva
Kyllä
Kyllä
Kyllä
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Ei
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä
Ei
Kyllä/Ei3
Ei
Kyllä
Wella SP Clear Scalp Shampeeling Less is More Neem Scalp Relieve Sante Lava Power Kérastase Sensidote Dermo-Calm EkoPharma Vitamiinihoito
Ei
Raaka-aineen tuoksu
3
Tuote ei sisällä eläinperäisiä ainesosia. L’Orealin edustaja vakuuttaa sähköpostitse yrityksen noudattavan EU-lainsäädäntöä, joka kieltää eläinkokeiden käyttämisen tuotteiden testaamiseen. Animalian eläinsuojeluasiantuntija puolestaan huomauttaa käytännön valvonnan puutteesta ja toteaa ettei kielto sisällä vaatimusta siitä, ettei tuotteita testattaisi jonkin muun tahon kuin yrityksen itsensä puolesta; L’Orealin tuotteita myydään Kiinassa, jossa testaaminen eläimillä on lain mukaan pakollista.
28
6. Yhteenveto ja loppusanat Tätä työtä tehdessäni tutustuin INCI-listojen ihmeelliseen maailmaan, kosmetiikkalainsäädäntöön, kosmetiikka-allergiaan ja sen yleisimpiin aiheuttajiin sekä synteettisen että luonnonkosmetiikan puolella ja pintapuolisemmin ympäristöasioihin ja vegaaniuteen. Tarkoitus oli oppia löytämään tuotteen INCI-listasta yleisimmät allergiaa aiheuttavat ainesosat. Esimerkkituotteissa olevat INCI-listat vaihtelivat lyhyistä hyvinkin pitkiin. Jäin miettimään, onko shampoossa tarpeen olla 55 eri ainesosaa? Tai ovatko atsoväriaineet todella tarpeellisia tämän tyyppisissä valmisteissa? Kosmetiikka-allergiat yleistyvät, mitä enemmän kosmetiikkaa käytämme. Allerginen voi olla mille tahansa aineelle, eikä loppujen lopuksi täysin allergiavapaaksi voi sanoa mitään tuotetta. Todennäköisesti kosmetiikan käyttäjä herkistyy – jos on herkistyäkseen – sille, mitä eniten käyttää. Allergisen ja herkistyneen, mutta myös runsaasti kosmetiikkaa käyttävän ihmisen saattaisi olla syytä vähentää kemikaalikuormaansa pienillä muutoksilla, kuitenkaan tarvitsematta luopua kosmetiikan käytöstä. Se, että välttäisi allergisoivimpia säilöntäaineita ja valitsisi miedosti hajustettuja tai hajustamattomia tuotteita, saattaisi jakaa turhaa kemikaalikuormitusta. Vaihtoehtoja on lukuisia määriä. Allergisoitumisen ennaltaehkäisyssä on tärkeää muistaa, että kosmeettiset valmisteet ovat tarkoitettuja vain terveelle ja ehjälle iholle, käyttöohjeita noudattaen. Usein kosmetiikka pakataan moninkertaisesti tuottaen turhaa jätettä. Ympäristöä säästääkseen kosmetiikkateollisuus voisi ottaa tämän paremmin huomioon ja tuoda tuotteisiin tarvittavan ”luksuksen tunnun” jollain muulla tavalla. Uskoisin, että olemme menossa hiljalleen kohti ekologisempia arvoja tässäkin asiassa. Kosmetiikkaa tutkitaan kokoajan, ja aika näyttää tullaanko tulevaisuudessa kieltämään tällä hetkellä turvallisena pidettyjä ainesosia. Asiantuntijoilla on ristiriitaisia mielipiteitä asioista. Valinnanvaraa kosmeettisissa tuotteissa on kuitenkin nykyään niin paljon, että jokainen varmasti löytää itselleen ja arvomaailmaansa sopivat tuotteet.
29
Lähdeluettelo Kirjallisuus Haahtela, T. Hannuksela, M. Mäkelä, M. Terho, E. 2007. Allergia. Kustannus Oy Duodecim. Luoma, A. & Kara, R. 2007. Parturi-kampaajan ja kosmetologin turvalliset työtavat – yhteiselämää mikrobien kanssa, ärsytys ja allergia. Exudes Oy. Nystén, A. 2008. Kemikaalikimara. Kustannusosakeyhtiö Teos. Raipala-Cormier, V. 2004. Luonnonkaunis – Yrtit naisen kauneuden ja terveyden tukena. WS Bookwell Oy. Shingler, N. 2011. Marjoja & maskaraa. Atena. Stiens, R. 2008. Totuus kosmetiikasta. Kustannusosakeyhtiö Tammi. Internet (Internet-linkit tarkistettu 18.8.2013) Allergia & Astma 3/2013: http://www.allergia.fi/julkaisut/allergia-astma/digilehti/ Allergiset kosketusihottumat. Allergia- ja astmayhdistys: https://www.kosmetiikkaallergia.fi/prime_7.aspx Auvinen, Susanna: Mehiläisten keräämän siitepölyn ja propoliksen ominaisuudet ja käyttö. 2004. Simanalan mehiläisyhdistys ry. http://www.kolumbus.fi/kirkkonummen.mehilaistuote/siitepoly/siitepolyraportti.pdf CosIng: http://ec.europa.eu/consumers/cosmetics/cosing/index.cfm?fuseaction=search.result s&annex_v2=III&search Eur-Lex: http://eur30
lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32006D0257:FI:HTML Finlex: www.finlex.fi/data/sdliite/liite/5012.pdf Hajusteallergia 2004. Allergia- ja astmayhdistys: https://www.kosmetiikkaallergia.fi/prime_11.aspx Incihaku: www.incihaku.fi Kemikaalikimara-blogi: http://kemikaalikimara.blogspot.fi/2009/08/ja-silla-silikoni.html Kosmetiikan säilytteet 2004. Allergia- ja astmayhdistys: https://www.kosmetiikkaallergia.fi/prime_12.aspx Kosmetiikka-asetus EY 1223/2009: http://eurlex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32009R1223:FI:NOT Natcos: http://natcos.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=10&Itemid=110&lang =fi Pro luonnonkosmetiikka ry:n INCI-haku: http://www.cosmetic-check.com/inci_gb.html Reachneuvonta: http://www.reachneuvonta.fi/REACH/reach.nsf/sp?open&cid=Content4898B&leftnavi nf=FI\Sisältö\REACH\Content4898B&leftnavinfa=o&size= Sosiaali- ja terveysministeriö: http://www.stm.fi/hyvinvointi/ymparistoterveys/kemikalit/kosmetiikkavalmisteet Teknokemian yhdistys: http://www.teknokemia.fi/fin/kosmetiikka/ Tiede 13/2009: http://www.tiede.fi/artikkeli/1168/laakecocktail_maustaa_vesistot Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes: http://www.tukes.fi/fi/Toimialat/Kuluttajaturvallisuus/Tavaroidenturvallisuusvaatimuksia/Kosmetiikka/ 31
Vegaaniliitto: http://www.vegaaniliitto.fi/index.html, http://www.vegaaniliitto.fi/kosmetiikka.html Vegan Society: http://www.vegansociety.com/got-a-question/#trademark What’s in my cosmetic? : http://www.thefactsabout.co.uk/content.asp?menuid=40&pageid=40&menuname=Wh at's+in+my+cosmetic%3F&menu=main#h WWF: http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/factsheet_edited_triclosan_sept05_kaannos. pdf Henkilökohtaiset tiedonannot Helsingin Allergia- ja astmayhdistys, kosmetiikkaneuvoja Merike Laine. Sähköpostikeskustelu 8.8.2013. L’Oréal kuluttajaneuvonta, Laura Järvinen. Sähköpostikeskustelu 21.8.2013. Animalia, eläinsuojeluasiantuntija Laura Uotila. Sähköpostikeskustelu 22.8.2013. Luennot Raija Kara 4.9.2012. Muut materiaalit Turvallisempi arki – Joutsenmerkin kemikaaliopas-esite Kannen kuva: Meriitta Sarin
32
33