KehittämistyÜ: Palashampoo
Nimi: Elina Viinikainen Ohjaaja: Mona Mether Opponentti: Marina Savolainen ja Riitta Korhonen
Ekokampaaja 2013
1
Sisällysluettelo Johdanto ................................................................................................................. 3 Saippua vai shampoo? ........................................................................................... 4 Anioniset tensidit .......................................................................................... 5 Kationiset tensidit ......................................................................................... 5 Amfoteeriset tensidit......................................................................................5 Ionittomat tensidit..........................................................................................5 Heppashampoon valmistus..................................................................................... 6 Luomu kasviöljyshampoo.........................................................................................9 Loppusanat ............................................................................................................. 12 Lähdeluettelo ......................................................................................................... 13
2
Johdanto Kehitystyön idea tuli hevosen teurastuksen yhteydessä. Hevosen teurasjätteet, eli syötäväksi kelpaamaton otettiin erilleen ja haudattiin lopuksi maahan. Nahan alla on rasvakerros ja sitä piti vuolla pois, jotta liha olisi mahdollisimman rasvatonta. Siinä rasvaa vuollessani mietin, että mihin tätä voisi käyttää? Tapanani on puhua ajatukseni aina ääneen, niin joku sanoi, että “kosmetiikassa hevosen rasva on todella ylellinen ja loistava raaka aine”. No saippuaanhan on ennen käytetty eläintenrasvaa, niin miksi en kokeilisi tehdä siitä shampoota. Niinpä otin pussillisen rasvaa ja seuraavana päivänä kun lihan paloittelu eteni kylkiluiden sisäpuolelle niin pyysin ottamaan sieltä vielä toisen pussillisen rasvaa talteen pakastimeen. Palashampoissa on ollut ongelmana se, että ne jättävät hiukset rasvaisen tuntuisiksi ja keskustelupalstoilta luin kommentteja, etten ollut suinkaan ainoa, jonka ongelma tämä oli. Niinpä halusin kokeilla, onnistunko tekemään shampoopalan ilman, että hiukset jäävät tahmaisiksi. Tämä aihe myös avaa sitä, että mitä shampoo oikeastaan on, vai onko se vain keksitty sana tuotteelle, jotta
tiedetään mihin se on tarkoitettu? Kuvassa hevosenrasvan keittäminen vedessä nestemäiseksi, käytettävä rasva nousee veden pinnalle.
3
Saippua vai shampoo Shampoo, mitä se on? Onko se vain saippuaa, mikä on tarkoitettu hiusten pesuun? Onko olemassa sääntöjä, mikä on saippuaa ja mikä on shampoota? Nämä ei mielestäni olekaan yksinkertaisia kysymyksiä, vaikka näiden tuotteiden käyttö ovatkin jokaiselle arkipäivää jo pienestä pitäen. Saippua valmistetaan tavallisimmin rasvasta ja lipeästä ja lisäaineina voidaan käyttää hajusteita ja väriaineita. Palasaippuat ovat useasti eläinrasvapohjaisia. Saippua liukenee veteen ja alkoholiin. Saippuasta muodostuu vedessä ns. misellikolloideja, jotka muuttavat rasvan emulsioksi ja näin rasva ja lika huuhtoutuu veden mukana pois. Tämä edellämainittu ei pidä ainakaan enää paikkaansa, koska paljon on tullut markkinoille
saippuoita,
jotka
eivät
ole
eläinrasvapohjaisia
vaan
kasvirasvapohjaisia. Eli onko tämä sääntö vanha? Onko saippualle olemassa selkeä sääntö, mitä sen täytyy sisältää? Shampoon tarkoitus on pestä hiukset ja shampoissa käytetään tensidejä. Tämä aihe onkin sitten niin monimutkainen, että liitän tähän selvityksen erilaisista tensideistä ja niiden tehtävistä: Tensideillä on useita ominaisuuksia, joista osa on yhteydessä niiden pesuvaikutukseen.Hiuksen pinnalla oleva talikerros pilkkoutuu pieniksi tensidien ympäröimiksi ryhmiksi ja rasvapalloset irtoavat hiuksen pinnalta ja kulkeutuvat pesuveteen, jossa ne hajaantuvat hyvin pieniksi pallosiksi eli miselleiksi. Kun rasvapalloset on saarrettu vedestä tensidikerroksella, ne pysyvät hienojakoisena seoksena eli emulsiona. Koska emulsion syntymiseen tarvitaan tensidiä, tensidit toimivat siis emulgaattoreina. Useimmat tensidejä sisältävät aineet vaahtoavat hyvin, ja tämäkin ilmiö johtuu pinta-aktiivisuudesta. Kun sampoota ravistellaan tai hierotaan hiuksiin, siihen sekoittuu ilmaa. Tensidien avulla ilmakuplat saadaan pysymään veden seassa, jotta vaahto säilyy. Vaahtoutuvuutta ei pidetä sampoon välttämättömänä ominaisuutena. On olemassa hyviä likaa poistavia tensidejä, jotka eivät muodosta vaahtoa, mutta koska sampoon käyttäjät yhdistävät vaahtoutuvuuden hyvään pesutehoon, näitä ei paljon käytetä. Tensidin vaahdonmuodostuskyky voi olla sen sijaan hyödyksi
4
siitä syystä, että vaahtoava tensidi ilmaisee, milloin sampoo tai esimerkiksi permanenttiaine on riittävästi huuhdeltu hiuksista. Vesi ei pysty tunkeutumaan hiukseen helposti. Jos vedessä on hiukankin tensidiä, sen kostutuskyky paranee, ja tuotteessa olevat vaikuttavat aineet saadaan paremmin kulkeutumaan hiukseen. Lähes kaikissa hiustenkäsittelyaineissa käytetään tensidejä tästäkin syystä. Anioniset tensidit. Shampoissa, joiden tarkoitus on poistaa likaa tehokkaasti, käytetään anionisia tensidejä. Tällaisessa tensidissä vesiluikoisen osan molekyyliä muodostaa joku negatiivisesti varautunut ryhmä, siis anioni. Koska myös hiukset ovat luonnostaan negatiivisesti varautuneita, likahiukkaset eivät takerru uudestaan hiukseen, vaan huuhtoutuvat pesuveden mukana pois. Anionisten tensidien hyvä pesuteho johtuu myös siitä, että keskenään samanmerkkisin varauksin ympäröidyt rasvapalloset hylkivät toisiaan, eivätkä voi kerääntyä uudestaan yhteen. Hyvin yleinen anioninen tensidi on SODIUM LAURETH SULFATE. Ärsyttää silmiä, ihoa sekä hengitysteitä ja saattaa aiheuttaa afta-haavaumia Heikentää makuaistia makean perusmaun osalta.Tämän vuoksi esimerkiksi appelsiinimehu maistuu erilaiselta natriumlauryylisulfaattia sisältävän hammastahnan käytön jälkeen. On myrkyllinen kaloille, muille eläimille ja luonnolle. Lähteet: wikipedia, http://kemikaalicocktail.blogspot.fi/ Kaikkein yleisin ja kustannustehokkain pesevä tensidi shampoihin ja suihkusaippuoihin. Käytetään yleisesti myös käsitiskiaineissa ja muissa vaahtoavissa pesuaineissa. Lähde:www.celego.fi Shampoot eivät juuri koskaan sisällä pelkästään anionisia tensidejä. Niillä on hyvä pesuvaikutus, mutta poistaessaan talia tehokkaasti ne myös kuivattavat hiusta. Negatiivisen varauksensa takia ne tekevät hiuksista lisäksi sähköiset ja lentävät. Anionisten tensidien haittapuolia vähentämään sampoissa on lisäksi muita tensidityyppejä. Kationiset tensidit. Kationisten tensidien vesiliukoinen osa on positiivisesti varautunut. Niiden pesuvaikutus on heikko, koska tensidein ympäröidyt rasvapalloset pyrkivät tarttumaan negatiivisesti varautuneeseen hiukseen. Toisaalta tätä ominaisuutta käytetään hyödyksi hoitoaineissa. Amfoteeriset tensidit. Amfoteerisen tensidin vesiliukoisessa osassa on sekä kationinen että anioninen ryhmä. Tyypillisiä tämän ryhmän yhdisteitä ovat pitkäketjuiset aminohapot ja aminohappojohdannaiset, esimerkiksi betaiinit:
5
Positiivinen varaus häviää emäksisessä ympäristössä, jolloin yhdiste käyttäytyy anionisen tensidin tavoin. Happamessa liuoksessa taas häviää negatiivinen varaus, ja tensidi toimii kationisesti. Näiden välimaastossa on pH-alue, jossa yhdiste on ioniton. Amfoteeristen tensidien osuus sampoissa on yleensä pieni, koska ne ovat kalliita. Niitä käytetään muiden tensidien täydentäjinä erityisesti vaalennettujen ja värjättyjen hiusten shampoossa, koska ne positiivisesti varautuneessa muodossaan tarttuvat hiukseen hyvin ja toimivat rakennepaikkaajina. Ionittomat tensidit. Ionittomien tensidien vesiliukoinen osa on varaukseton. Niiden hyvinä puolina on tehokas rasvan emulgointikyky, josta syystä niistä käytetään myös voiteiden emulgaattoreina. Shampoiden tensideiksi ne sopivat myös mietoutensa vuoksi. Monet kuitenkin vaahtoavat huonosti, mistä syystä niitä ei käytetä pääasiallisina tensideinä shampoissa. Esimerkkinä hyvästä vaahdonmuodostajasta voidaan antaa polyglyserolieetteri. Tensidien hajoavuus vaihtelee. Suomessa käytössä olevien on hajottava 90%. Ympäristövaikutukseltaan osa tensideistä on myrkyllisiä. Joidenkin tensidien raaka-aineet ovat hajoavia, mutta uusiutumattomia (öljy) ja siksi vältettäviä. Käytössä olevien tensidien on alitettava asetetut myrkyllisyysrajat. Saippua hajoaa yksinkertaisiksi hiiliyhdisteiksi 3-4 päiväin kuluessa. Ympäristön kuormitus on saippualla vähäistä. Hajusteet ovat monimutkaisia yhdisteitä, joiden hajoaminen voi luonnossa kestää pitkään. Aiheuttavat tarpeetonta ympäristökuormitusta. Tutkittuani nestemäisten shampoiden raaka-ainelistoja, niin siellä käytetään juuri näitä tensidejä, mutta palashampoissa näitä ei käytetä. Palashampoossa käytetään öljyjä ja pesevänä aineosana esimerkiksi rasul savea, mutta esimerkiksi FLOW palashampoissa raaka-ainelistasta en löytänyt pesevää ainesosaa ollenkaan. Tarkemmin nettisivuja tutkiessani shampoopalat on kyllä tehty perinteisesti saippuoitumisprosessilla eli lipeällä, mutta lipeää ei mainita raaka-aine luettelossa vaan se on öljyn edessä sanana ”sodium”. Tämä tarkoittaa saippuoitua öljyä. Eli palashampoon voisi ”sääntöjen” mukaan luokitella saippuaksi, mikä on tarkoitettu hiuksille! Heppashampoon valmistus Tein shampoopalan, niinkuin olisin tehnyt saippuaa. Suunnittelin
reseptin
niin,
että
shampoosta
tulisi
hoitava,
runsasvaahtoinen, eikä hiukset jäisi tahmaisiksi pesun jälkeen.
pesevä
ja
Reseptiä
suunnitellessani otin huomioon, että hevosen rasva on todella hoitava, eikä sillä
6
ole juuri ollenkaan peseviä ominaisuuksia. Kookosrasva pesee hyvin, siitä tulee runsaasti vaahtoa ja se tekee shampoopalasta kovan, jotta se ei lääräänny käytössä. Risiiniöljyä käytetään paljon shampoissa koska siitä tulee runsas vaahto, mutta en olisi saanut ostettua sitä kuin 1 litran pullossa ja se oli niin arvokasta, että päätin kokeilla onnistuuko kokeiluni ilman sitä. Kun tutustuin eri shampoopalojen sisältöihin, niin yllätyin kuinka paljon niihin oli käytetty raakaaineita ja vielä todella arvokkaita sellaisia! Saippuoitumisprosessissa kun ei voi oikein säätää sitä, mikä rasva jää saippuoitumatta vaan siitä jäisi se hoitava ominaisuus niin halusin tehdä oman reseptini mahdollisimman yksinkertaiseksi koska myös vähemmän voi olla enemmän :) Salainen reseptini, eli Heppashampoopala 200g kookosöljy 190g vettä 100g hevosenöljyä 100g manteliöljyä 100g rypsiöljyä 83.10g lipeää 5g makea appelsiini eteerinen öljy
7
Kylmä vesi mitataan lasipurkkiin. Lipeä mitataan grammalleen muoviastiaan ja lipeä kaadetaan ulkona vesiastiaan ja sekoitetaan. Liuos kuumenee ja jätetään ulos jäähtymään.
Mitataan öljyt ja tarvittaessa sulatetaan. Öljyt kaadetaan korkeaan kannuun ja öljyjen
lämpötila
pitää
olla
n.
50
astetta ja
tähän lisätään tuoksuöljy.
Lipeä/vesiseos kaadetaan öljyjen sekaan ja sekoitetaan sauvasekoittimella niin kauan kunnes seos saippuoituu, eli kiisselöityy. Kiisseli kaadetaan muotteihin (esim. maitopurkkiin), suljetaan ja kääritään pyyheliinaan, että se pysyy
8
lämpimänä.
Seuraavana
päivänä
muotti
irroitetaan
ja
saippua
leikataan
paloiksi.Saippuaa on valmista n. 2 viikon kuluttua valmistuksesta.
Tämä tuote ei ole luonnonkosmetiikkaa, vaikka kaikki aineosat luonnosta ovatkin. Eläinperäisiä rasvoja ei saa käyttää luonnonkosmetiikassa eli tämä tuote ei voisi saada sertifiointia, vaikka olisi tehty luomuraaka-aineista. Lipeää ei valmiissa tuotteessa ole jäljellä, joten sitä ei tarvitse ilmoittaa INCI listassa, mikä on mielestäni väärin. Lipeä on sallittu myös luomukosmetiikassa. Luomu kasviöljyshampoo kookosöljy 250g rypsiöljy 200g vettä 190g lipeä 88g kaakaovoi 50g Tämä shampoo on hoitava, runsasvaahtoinen ja kova. Tuoksuöljyä siihen ei ole lisätty, koska kaakaovoista jää mieto tuoksu.
9
Saippuan ja shampoosaippuan ero on hiuksen hieno. Shampooseen lisätään risiiniöljyä eli tehdään pientä hienosäätöä reseptiin. Shampooseen ei voi esimerkiksi laittaa suolaa, koska se kuivattaa hiuksia. Väriaineita kannattaa myös välttää, koska siinä on vaarana hiusten värjäytyminen ja tietysti myös allergiariski. Vaaleille hiuksille voisi suosia kirkastavaa kamomillaa, tummille hiuksille esimerkiski nokkosta tai punaisille hiuksille vaikka hennaa. Erilaisia kokeiluja kannattaa tehdä, ja jos tuote ei käykään hiuksille niin varmasti suihkusaippuana tai käsisaippuana toimii hyvin. Ylirasvoittumisprosentti on shampoolla pienempi 3% ja saippualla 7%, mikä tarkoittaa sitä, että rasvoja jää saippuoitumatta prosessissa tuon prosenttimäärän verran.
Shampoon myynti Omatekoista shampoota ei saa myydä tai lahjoittaa ilman lupaa. -Kunnan
terveysvalvontaan
ei
tarvitse
ilmoittaa
palasaippuan
valmistuksesta/myynnistä, toiminta ei siis heidän kannaltaan luvanvaraista. -Resepti täytyy tarkistuttaa, että se on turvallinen. Turvallisuusarvioinnista vastaavalla farmasian,
on
oltava
ylempi
toksikologian,
korkeakoulututkinto
dermatologian
tai
muun
tai
vastaava
lääketieteen
pätevyys alalta
tai
vastaavalta tieteenalalta. -Pitää rekisteröityä kosmetiikkayritysten rekisteriin Tukesille (Turvallisuus- ja kemikaalivirasto) -Tuotteen valmistaja vastaa tuotteen turvallisuudesta -Tuotteessa pitää olla seuraavat merkinnät: -Elinkeinoharjoittajan nimi ja yhteystiedot -Mikä
tuote
on
ja
mahdollisesti
varotoimenpiteet -sisällön määrä
10
myös
käyttötarkoitus
ja
-säilyvyysaika -valmistuserätunnus -luettelo aineosista Soitin Tukesille n. 10 kertaa, eikä sieltä vastattu puheluihini. Jätin vaihteeseen lopulta soittopyynnön, mutta ei ole tullut puhelua takaisin. Olisinkin kysynyt sitä, että
onko
minun
kosmetiikkayritys
rekisteröidyttävä ja
omalla
rekisteriin,
koska
kampaamollani
en
myisin
varsinaisesti tuotteita
ole itse.
Terveystarkastajani oli sitä mieltä, etten tuotteen myymiseen tarvitsisi lupaa, mutta asian selvittely on vielä kesken. Lähteet: Laukaan ympäristöterveydenhuolto Minna Nalli, www.tukes.fi Ainesosaluettelo Luulin, että ainesosaluettelon teko on ihan yksinkertaista sen pohjalta, mitä niitä on itse joutunut selvittämään. Heti kun aloitin ainesosaluetteloa tehdä, niin ongelmaksi tuli se, että onko tuotteiden nimet nyt varmasti oikein ja epäilin, ettei edes
oikeaa
muotoa
löydykään.
Tässä
nyt
ensimmäinen
versioni
omien
tuotteiden ainesosaluetteloista. Heppashampoo sodium cocoate, aqua, sodium horse oil, sodium almond oil, sodium canola oil, sodium hydroxide, citral*, limonene*, geraniol*, linalool* *=Eteerisen öljyn luonnolliset komponentit Luomu kasviöljyshampoo sodium cocoate, sodium canola oil, agua, sodium cocoa butter, sodium hydroxide
11
Ensimmäinen kääre omaan hiussaippuaan :) Koska yritykseni on Ekokampaamo Elsa, niin hiussaippuan nimeen se täytyy jatkossa liittää!
Loppusanat Palashampoon valmistus ja kokeilu oli todella mielenkiintoista. Kun aihetta tutki, niin tuli monen kysymyksen kohdalla eteen ongelma, etten löydä tähän vastausta. Shampoon ja saippuan ero edelleen ihmetyttää, että löytyykö siihen oikeasti sääntöä, tai tarvitseeko siihen ollakaan? Nyt olen kiinnostunut itse myymään omaa shampoopalaani, niin on todella vaikea löytää tietoa siitä, että mihin pitää ottaa yhteyttä ja mitä se lupa maksaa. Hauskaa tässä kokeilussa oli se, että päätin tehdä palashampoota tietämättä aiheesta yhtikäs mitään. Tein sen, testasin ja totesin toimivaksi. Vasta tuotteen valmistuksen jälkeen aloin tutkimaan, miten se olisi pitänyt tehdä ja oikeinhan minä olinkin sen tehnyt :) Omasta shampoopalastani tuleekin nyt hiussaippua! Asiakkailleni olen kertonut tästä lopputyön aiheesta ja he ovat olleet hyvin kiinnostuneita palashampoosta, eikä
moni
ole
sellaisesta
kuullutkaan.
Edetään
ekologisempaa suuntaa! Aitan kulmaltani ottama luonnonläheinen ”mainoskuva”
12
pienin
askelin
kohta
Lähdeluettelo Käsin tehty saippua, Saara Kuha Vaihtaahan kameleonttikin väriään-kosmetiikan mahdollisuudet ja rajat, Aija Luoma ja Raija Kara www.kirjastot.fi www.nicehouse.fi/kylpyhuone www.cosmetic-check.com www.soapcalc.com www.tukes.fi www.ymparistoosaava.fi www.teknokemia.fi Saippuakurssit Kangasniemellä 2012 ja 2013, ohjaaja Elina Ahonen Dell'Econ yrityskumppanit facebook-ryhmä
13
14