Matkaopas omaan prosessiin

Page 1

MATKA PAS …omaan prosessiin

SUUNTASEMINAARI, Saariselällä 2012 Tämä on opas työskentelyyn, jossa sinun on mahdollista tarkastella omaa työtäsi monista eri näkökulmista. Polku sisältää erilaisia harjoituksia joiden avulla toivomme, että voit selkeyttää omia ajatuksiasi ja luoda uusia innovaatioita. Työskentely toteutetaan prosessinomaisesti. Polkujen varsilta löydät myös muita matkaajia, eläviä matkaoppaita, joiden kanssa voit jakaa ajatuksiasi.


POLKU: MISSÄ OLEN NYT? Tämä polku auttaa sinua ensisijaisesti työsi kehittämisalueiden löytämisessä ja mahdollisten työhön liittyvien ongelmien rajauksessa.  1. Kehityksen paikka  2. Resurssien kartoitus  3. Ongelman määrittely

2


1. Kehityksen paikka Millainen on oma toimintaympäristösi? Antaako toimintaympäristösi tilan kartoitus pohjaa työsi tulevaisuuden suunnittelulle? Mitkä ovat lähiympäristösi vahvuudet ja kehittämisen paikat? Mieti seuraavia lauseita. Toteutuvatko ne toimintaympäristössäsi? Kasvamme yhdessä - Kirkkomme kasvatus on kaikenikäisten kokonaisvaltaisen kasvun mahdollistamista ja sen tukemista. Se on yhdessä tekemistä, olemista ja ihmettelyä. - Mahdollistamme jokaisen kasvua omana itsenään, lähimmäisenä ja yhteisönsä jäsenenä. - Seurakuntana kasvamme yhdessä Jumalan tuntemisessa sekä vastuun kantamisessa paikallisesti ja maailmanlaajasti. Rakennamme kasteen varaan Avaamme ja etsimme yhdessä kasteen merkitystä. Kaste on kutsu • jokaiselle kasvaa kristittynä • vanhemmille kristilliseen kasvatukseen • kummeille tukea kastetun elämää ja rukoilla hänen puolestaan • seurakuntana toimia yhdessä kastettavan, vanhempien, isovanhempien ja kummien kanssa Suuntaudumme tulevaisuuteen - Luomme toivoa ja rohkaisemme elämään tässä ja nyt. - Osallistumme, vaikutamme ja kasvamme vastuuseen. - Sitoudumme hyvään ja vältämme pahaa. - Kristittyinä elämme arjen keskellä. - Kirkkomme jäseninä vaikutamme päätöksentekoon ja toimintaan kirkossa ja seurakunnassa. Turvaamme elämää - Kunnioitamme ja arvostamme jokaista. Kohtelemme toisiamme yhdenvertaisesti ja syrjimättä. - Luomme turvallisen ilmapiirin, jossa toteutuu fyysinen, henkinen ja hengellinen kasvurauha. - Tuemme jokaisen osallisuutta yhteisöissä. - Pidämme tärkeänä, että jokainen tulee kuulluksi ja nähdyksi. Kasvua koko elämä Toteutamme kirkkona kasvatuksen tehtävää niin, että • se perustuu kasteeseen, ja toimintaa kehitetään palvelemaan kaikkia kastettuja • tuemme kasvua elämänkaaren eri vaiheissa • se on avointa jokaiselle • kaikenikäiset kohtaavat toisiaan • toimimme verkostoissa ja yhteistyössä kuntien kanssa • järjestöjen, työpaikkojen ja harrastusryhmien kanssa

2. Resurssien kartoitus 3


Mistä kaikkialta saamme apuvoimia, lisäresursseja, sivutukea…? On hyvä kartoittaa omasta lähiympäristöstä lisävoimavarat, jotka voidaan tarvittaessa valjastaa työsi käyttöön. Yksin ei kannata eikä pidä tehdä. Nuorten itsensä mukaan ottaminen jakaa tietoa ja osaamista suoraan tuleville polville. Yhdessä tehden saadaan myös suoraan laajempia näkökulmia asiasta ja laajempaa palautetta ideoista. Mieti: - Mistä saat apua? - Millaisissa tilanteissa eri tahot tuovat parhaan avun työhösi? - Oletko unohtanut jonkun tahon? Miettikää vaihtoehtoja yhdessä.

4


3. Ongelman määrittely Joskus on syytä lähestyä omaa työtä myös ns. ongelmanratkaisuprosessin kautta. Tällainen toimintatapa on monivaiheinen työ, jonka tarkoituksena on löytää ratkaisu johonkin asiaan.  Mieti; mikä työssäsi on mahdollinen ongelma? - Mikä on havaittu ongelmallinen asia? - Mikä on sen taustalla oleva varsinainen ongelma?  Miten ongelma ilmenee käytännössä? Onko siitä poikkeuksia?  Millaisten ilmiöiden ja tapahtumien kokonaisuuteen ongelma liittyy?  Miten asioiden haluttaisiin olevan? Salapoliisi ja löytöretkeilijä Ongelmia kannattaa katsoa erilaisista näkökulmista. Usein ongelma näyttäytyy erilaisena eri tavoin katsottuna. Seuraavassa on kaksi toisistaan poikkeavaa lähestymistapaa. Salapoliisi yrittää systemaattisesti löytää ongelman, uhan, joka on poistettava. Löytöretkeilijän silmin ongelmassa piilee uusia mahdollisuuksia. Salapoliisi  Miten iso ongelma on?  Mikä siinä on erityistä?  Mikä siitä tekee ongelman?  Mitkä seikat aiheuttavat ongelman?  Miten kauan se on ollut ongelma?  Miten se alkoi?  Ketkä, miten ja miksi ovat siinä mukana?  Missä ja miten se havaittiin? Kuka havaitsi?  Missä ongelma sijaitsee?  Mitä muutoksia ympäristössä on tapahtunut ennen ongelman ilmenemistä?  Millä tavalla ja kenelle ongelma on uhka?  Onko ongelmalla yhteys muihin ongelmiin?  Voiko osia ongelmasta ratkaista erillään?  Miten ongelman osat liittyvät toisiinsa? Löytöretkeilijä  Millainen ratkaisu olisi hauska?  Miten ongelma liittyy laajempiin seikkoihin – tehtävästä yksilöön, ryhmään, organisaatioon, yhteiskuntaan?  Miten ongelman saisi tuotettua, jos se pitäisi tuottaa jossain missä sitä ei ole?  Tee ongelmasta ja sen osista fyysinen malli.  Mitä trendejä, tulevaisuuden suuntauksia ja kehityskulkuja ongelmaan liittyy? Yhteistyö on voimaa Rastipisteessä on fläppi, johon voit kirjoittaa oman työsi ongelma-esimerkkejä pohdittavaksi. Voit myös määritellä ongelmien ratkaisuun tarvittavia resursseja omasta toimintaympäristöstäsi käsin. Kirjoita fläpeille ratkaisuehdotuksia avuksi muille. Voit myös kommentoida muiden kirjoittamia ehdotuksia.

5


POLKU: MINNE HALUAN MENNÄ? Tämä polku auttaa työn tavoitteiden määrittelemistä, rajaamista ja kirkastamista  1.  2.  3.  4.

Mitä tulevaisuus tuo tullessaan Kehityksen paikka Ihme on tapahtunut Minne minä haluan mennä

6


1. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan?  Millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan työsi sisällä ja sen ympäristössä?  Mitä se tarkoittaa työsi tavoitetilojen kannalta? Voit piirtää mieleesi tulevia asioita vaikkapa SWOT- kaavioon.

Vahvuudet (Strengths) Mitä sellaista vn-työn kehityksessä on tiedossa, joka auttaa sitä toimimaan?

Heikkoudet (Weaknesses) Mitä sellaista vn-työn kehityksessä on tiedossa, joka haittaa toimintaa?

Mahdollisuudet (Opportunities) Mitä sellaista ympäröivän maailman kehityksessä on tiedossa, joka auttaa vn-työssä toimimaan?

Uhat (Threats) Mitä sellaista ympäröivän maailman kehityksessä on tiedossa, joka vaikeuttaa vn-työn toimintaa?

Pohdi esimerkiksi seuraavia näkökulmia suhteessa omaan työhösi  Rakentaminen: Miten seurakuntasi alueella rakennetaan lähivuosina?  Rakennetaanko uusia asuinalueita, teollisuutta, liikenneyhteyksiä - tuomaan ihmisiä lähelle tai kiidättämään heitä ohi?  Uhkaako jokin rakennushanke seurakunnan tiloja? Tuoko uudisrakentaminen mahdollisuuksia uusien toimitilojen hankkimiseen?  Ihmiset: Miten seurakunnan alueen väestö kehittyy?  Muuttaako alueelle koko ajan uusia lapsiperheitä vai muuttaako nuoriso pois lähtiessään opiskelemaan? Onko näissä asioissa näkyvissä selvää muutosta lähivuosina?  Mitä se tarkoittaa seurakunnan nykyjäsenistön kannalta – entä mahdollisten uusien jäsenten?  Palvelut: Miten alueen palvelut kehittyvät?  Muuttaako koulu? Syntyykö uusia palvelukeskittymiä, lähelle tai kauemmas?  Miten seurakunnan muut palvelut kehittyvät?  Raha: Tapahtuuko seurakunnan varallisuudessa, tuloissa tai menoissa muutoksia lähivuosina?  Kirkollisvero  Oman työalan rahatilanne?  Koulutus: Miltä näyttää lippukunnan pestiinsä koulutettujen johtajien määrä lähivuosina?

7


 Miten lippukunnan jäsenten koulunkäynti ja opinnot vaikuttavat lähivuosina toimintaan? 

KIRKKO ympäristö: Millaista tekevät ja suunnittelevat?

  

Milloin on seuraava piirileiri? Vaikuttaako naapurilippukuntien tilanne meihin jotenkin? Miten Ohjelmauudistus, koulutusjärjestelmäuudistus ja uudet piirit vaikuttavat meihin?

Löytyykö näistä näkökulmista jotain, joka olisi huomioitava tavoitetilaa pohdittaessa? Rajoittaako jokin mahdollisuuksia? Sitooko jokin muu voimavaroja niin, että hitaampi vai vähäisempi eteneminen - tai nopeampi ja voimakkaampi eteneminen – olisi tarpeen? Onko sinun hahmottelemasi tavoite kiinnostava - nämä asiat huomioiden - myös niille, jotka sinun on saatava mukaasi? Löytyykö näistä näkökulmista jopa uusia tavoitteen aiheita?

8


2. Kehityksen paikka Nyt on aika pohtia tavoitteiden asettamista liittyen Kirkon strategiaan 2015 Vuonna 2015 jäsenet näkevät kirkkonsa arvon ja kuulevat siellä Jumalan äänen. Kirkkoon tullaan löytämään vastauksia elämän suuriin kysymyksiin ja sieltä lähdetään palvelemaan Jumalan maailmaa. Lue Kirkon strateginen visio. Millaiselta tämä tavoitetila näyttää sinun työympäristössäsi - seurakunnassa, omassa työalassasi?

9


3. Ihme on tapahtunut Kun olet pohtinut asioiden nykytilaa ja siirryt tavoitteiden määrittelyyn, käy usein niin, että ajatukset keskittyvät vain ”poistamaan ongelmaa”. Tämän tehtävän tarkoituksena on auttaa määrittelemään tavoitetta positiivisilla ja konkreettisilla kuvauksilla pelkän ongelman ”vähenemisen” tai ”häviämisen” sijaan. Kuvittele, että kun huomisaamuna heräät, IHME ON TAPAHTUNUT! Ongelmasi on ratkennut. Haluamasi muutos tai kehitys on tapahtunut. Olet päässyt tavoitteeseesi          

Mitä huomaat ensimmäiseksi? Mistä huomaat sen oman työsi tapahtumassa tai toiminnassa? Mistä huomaat sen keskustellessasi toisten kanssa? Mistä huomaat sen suunnitellessasi seuraavaa tapahtumaa tai tehdessäsi toimintasuunnitelmaa? Mistä huomaat sen, kun hommia jaetaan? Mistä huomaat sen katsellessasi varhaisnuorten omaa toimintaa ”kärpäsenä katossa”? Mistä huomaat sen saamissasi viesteissä ja puhelinsoitoissa? Mistä huomaat sen omassa mielialassasi? Mistä huomaat sen lukiessasi seurakuntasi viestintää? Mistä huomaat sen istuessasi yksin työpöytäsi ääressä?

Lopuksi vielä kaksi kysymystä pohdittavaksi siitä, miten tuohon tilaan päästään: * Mikä estää, että niin ei voisi olla jo huomisaamuna? * Miten nämä esteet poistetaan? Muistahan, että ongelmasta pääsee pois myös muuten kuin peruuttamalla!

10


4. Minne minä haluan mennä? Etsi itsellesi rauhallinen paikka. Unelmoi! Unohda hetkeksi kaikki esteet ja rajoitteet. Millaisia mielekkäitä tavoitteita sinulla on työllesi tulevaisuudessa niin, että jaksat sitoutua työhösi jatkossakin?       

Mikä on minun unelmani? Mitä haluan saavuttaa? Mitkä ovat vahvuuksiani – mitä taitoja haluan hyödyntää? Missä haluan kehittää itseäni – mitä osaamistani haluan harjoittaa lisää? Mikä on minulle tärkeää? Mitä haluan niin kovasti, että olen valmis tekemään lujasti töitä sen eteen? Mihin uskon niin paljon, että haluan vakuuttaa asiasta nekin, jotka ajattelevat toisin?

11


POLKU: MITEN SINNE PÄÄSEN? Tämä polku auttaa pohtimaan miten toteutat työtäsi  1.  2.  3.  4.  5.

Tavoitteet täsmällisiksi Yhteinen visiomme Miten teillä asioita tehdään? Aina on vaihtoehtoja! Keitä pitää ottaa mukaan?

12


1. Tavoitteet täsmällisiksi Kirjaa tavoitteesi selkeästi muutamalla lauseella paperille. Pyydä sitten jotakuta toista testaamaan, näkyvätkö seuraavien muistilistojen asiat tavoitteissasi. Ongelmasta tavoitteeksi:  Muutostoive: Mitä pitäisi tapahtua?  Mitä halutaan? (EI: Minkä halutaan loppuvan?)  Minne suuntaan halutaan? (EI: Mistä halutaan poispäin?)  Mikä alkaa? (EI: Mikä loppuu?)  Mitä tulee ongelman tilalle?  Miksi kannattaa nähdä kaikki se vaiva? - Erityisesti muutostilanteissa on tärkeää kartoittaa muutoksen hyödyt. Hyvin muotoiltu tavoite on:  Täsmällinen, mitattavissa oleva  Sopivan kokoinen  Tärkeä, houkutteleva, kannustava  Haastava  Mahdollinen

13


2. Yhteinen visiomme Kun olet kirkastanut itsellesi minne haluat, on aika etsiä toisia, joilla on sama päämäärä. Harjoitus: Etsi itsellesi pari. 1.    

Kerro parillesi unelmasi, visiosi, tavoitteesi. Kerro unelmasi havainnollisesti. Kerro, miksi se on sinulle tärkeää. Kerro, miksi se on mielestäsi työllesi tärkeää. Kuvaile elävästi, miltä muutos näyttää ja mitä hyötyä siitä on.

2. Kuuntele, kun parisi kertoo sinulle omat visionsa. Varmista, että ymmärrät, miksi se on hänelle tärkeää. 3. Etsikää yhdessä yhtäläisyyksiä tavoitteistanne.  Syntyykö niistä yhteinen tavoite, jota voisitte lähteä tavoittelemaan yhdessä?  Vaikka tavoitteenne olisivat kaukana toisistaan, onko niissä edes pieniä yhteisiä alueita, joissa voisitte tukea toisianne? 4. Mieti, kuinka paljon olet valmis muokkaamaan omaa näkyäsi niin, että siinä on tilaa myös toisten unelmille ja visioille?


3. Miten teillä tehdään? Yksinkertaisin, mutta aivan liian väheksytty menetelmä ongelmien ratkomiseen on selvittää, mitä tunnettuja ja käytettyjä ratkaisuja on jo keksitty. ”Pyörää ei kannata keksiä uudestaan” on aikuistenoikeasti totta. Käytä hetkinen aikaa pohtiaksesi ja keskustellaksesi toisten kanssa. Kysy muilta seminaarilaisilta millaisia toimintatapoja/ratkaisuja he tuntevat oman työn ongelmiin liittyvissä tilanteissa ja pyri hyödyntämään vastauksia oman työsi toimintamalleja valitsemisessa: • • • • • • •

Miten olet itse toiminut ongelmaan liittyvissä tai vastaavankaltaisissa tilanteissa? Miten toimisit nyt, jos tilanne uusiutuisi? Miten tuntemamme ihmiset tekevät/tekisivät tämän? Miten tuntemamme taitavat/kokeneet ihmiset tekevät tämän? Miten tämä asia on tehty/ongelma ratkaistu sellaisella huonolla tavalla, jota meidän ei ainakaan kannata kokeilla? Miten huonon ratkaisun todennäköisyys voidaan minimoida tai kokonaan ehkäistä? Missä sama ongelma on hieman erilaisessa ilmiasussa ja miten se siellä ratkaistaan/on ratkaistu?

Etsi ainakin kolme erilaista tapaa, joilla joku muu on ratkaissut samantyyppisen ongelman. Mieti, mitkä piirteet näissä tapauksissa eroavat sinun tilanteestasi ja mitkä ovat yhtäläisiä. Miten erot vaikuttavat ratkaisujen käyttökelpoisuuteen? Mitä osia toisten ratkaisuista voisit hyödyntää? Miten niitä pitäisi muokata, jotta ne sopisivat sinulle?

15


4. Aina on vaihtoehtoja! On hyvä voida valita ratkaisu useasta vaihtoehdosta sen sijaan, että joutuu pohtimaan vain yhden keinon hyvyyttä. Vaihtoehtojen keksiminen voi tapahtua myös systemaattisesti. Yksi tapa on ideoiden muuntelu, toinen idean yhdistäminen ”pakottamalla” johonkin toiseen, täysin sattumanvaraisesti keksittyyn asiaan. Ohessa on kokeiltavaksi muuntelulista ja kaukaisten ajatusmallien lista. Mitä seuraavien asioiden piirteet merkitsisivät työssäsi: • • • • • • • • • • • • • • • • •

• •

100 kertaa enemmän 100 kertaa halvemmalla 100 kertaa kalliimmalla Helpommin Iloisemmin Jatkuvasti muuttuvasti Jykevämmin, jämäkämmin Järkevämmin Kaikkien käytettäväksi Kauemmin kestäväksi Kuljetettavaksi, siirrettäväksi Käännä koko asia päälaelleen Liitä asia johonkin Lisää siihen uutta hohtoa Luovu siitä kokonaan Lämpimämmin Läpinäkyväksi tai näkymättömäksi

• • • • • • • • • • • • • • •

Miehekkäämmin Muodollisemmin, virallisemmaksi Muuttumattomaksi Naisellisemmin Osiin jaettuna Persoonallisemmin Pienemmäksi Seksikkääksi Sähköistetyksi Takaperin toimivaksi Tehokkaammin Toisessa järjestyksessä Tutummaksi, omaksi Useammin käytetyksi Visuaalisemmin Yksinkertaisemmin Yleisemmäksi

Mitä seuraavien asioiden piirteet merkitsisivät työssäsi: • • • • • • • • • •

• • • • •

Autokuljetus, auton paikallaolo Vasta-alkajia osallistujina Vesi ympäristönä, kohteena Tietotekniikka Purjelaiva Sauna Tapaaminen kasvokkain Rajattomasti rahaa Organisaatiomuutos Lääkäri, terveydenhoitopalvelut

• • • • • • 16

Kaikenikäisiä mukana Talkoot, vapaaehtoisuus 100 % osallistumisaktiivisuus Rajattomasti osallistujia Nauru, iloisuus, luova hulluus Koulutus, kurssit Palkinto Palaute Kiittäminen Rajattomasti aikaa Pizza


• • •

• • • •

Kansainvälisyys, tulkkipalvelut Kilpailu Videokamera

Kaminateltta Paperi ja kynä Traktori Perinnearkisto

5. Keitä pitää ottaa mukaan?

Pohdi hetki työtäsi – keiden kaikkien tekemiset vaikuttavat siihen ja keiden tekemisiin työsi vaikuttaa? Millainen verkosto työhösi liittyy? Ihmisten saaminen mukaan on aina helpompaa, kun heillä on ollut tilaisuus vaikuttaa siihen, mitä, miten, missä ja milloin tehdään. Keitä sinun pitää ottaa mukaan ja millaiseen rooliin? Mieti työsi resursseja ja erilaisten tahojen ja henkilöiden rooleja siinä. Missä vaiheessa työtäsi eri henkilöt ovat mukana? Miten he ovat mukana? Millainen on heidän roolinsa? Listaa ryhmät ja vaikuttamistavat. Vedä nuolia henkilöryhmien ja vaikuttamistapojen välille. Esimerkiksi: Erilaisia ryhmiä

Tapoja vaikuttaa ja osallistua projektiin Olla mukana tekemässä Olla suunnitteluryhmässä Olla konsulttina Kommentoida suunnitelmia Toimia tekijöiden kouluttajana Käyttää lopputulosta ja muokata sitä Olla rahoittajana Saada kuulla kuulumisia Olla mukana suunnittelemassa Olla mukana asettamassa tavoitteita Olla mukana arvioimassa

17


POLKU: MISTÄ TIEDÄN OLEVANI PERILLÄ? Tämä polku auttaa työn loppuunsaattamisessa  1. MINDMAPISTÄ ROADMAPIKSI  2. LAADI JA TARKENNA SUUNNITELMIASI  3. SEURANTA  4. ARVIOINTI

18


1. Mindmapista Roadmapiksi On tärkeää huomata ja listata kaikki eri tehtävät asiat, joita työhön liittyy ja aivan yhtä tärkeää on ymmärtää, missä järjestyksessä asioita kannattaa tehdä. Mitkä asiat vaikuttavat mihinkin asioihin? Ohjaavatko tavoitteet vai vanhat rutiinit työtä? Mitä kaikkea työhösi liittyvää juuri nyt pitää tai voisi tehdä? Kirjaa asiat ns. mindmapiksi ja yhdistä vielä nuolilla ne asiat, jotka vaikuttavat toisiinsa.

19


2. Laadi ja tarkenna suunnitelmiasi TYÖN • • • • • • • •

suunnitelmasta ilmenee vähintään: Mitä ollaan tekemässä? Miksi ollaan tekemässä? Missä järjestyksessä ja millä aikataululla ollaan tekemässä? Mitkä ovat tavoitteet? Millä keinoin uskotaan tavoitteet saavutettavan? Millä mittareilla tavoitteiden saavuttamista tullaan arvioimaan? Ketkä ovat mukana? Mitkä ovat resurssit ja reunaehdot?

Miten työsi tavoitetta voi mitata? Mieti mittareita, jotka mittaavat tavoitteiden toteutumista, ei valittavien keinojen käyttämistä tai tekijöiden toimintaa.

20


3. Seuranta Seuranta on onnistumisen varmistamista matkan varrella. Ei riitä, että työn onnistumista arvioidaan vain lopuksi – jo matkan varrella pitää tarkastella, ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Seurattavat asiat voidaan jakaa kahdenlaisiin: toiset liittyvät suoraan tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseksi olennaisiin välitavoitteisiin. Jos tavoitteena on lisätä varhaisnuorisotyön kerhojen osallistujien määrää, osallistujien määrän kehityksen seuraaminen on tärkeää. Jos tavoitteena on järjestää suuri perhetapahtuma, tapahtuman järjestämiseen osallistuvien rekrytoinnin seuranta saattaa olla kriittinen asia. Toiset seurattavat asiat liittyvät työn reunaehtoihin ja resursseihin, jotka eivät suoranaisesti ole tavoitteita: esimerkiksi talousarviossa pysyminen, yhteishenki tapahtuman tekijöiden keskuudessa… Minkälaisia asioita sinun työssäsi kannattaa seurata?  Tavoitteet/tulokset/vaikutukset  Johtaminen/päätöksenteko/ toimeenpano  Rekrytointi  Motivointi  Ihmissuhteet/ilmapiiri/vuorovaikutus  Toiminnan ja talouden suunnittelu  Tiedonkulku ja sisäinen sekä ulkoinen viestintä  Osallisten mielipiteet

21


4. Arviointi Työn arviointi voi merkitä sekä tavoitteisiin pääsyn arviointia että onnistumista muuten. Tehty tapahtuma tai projekti voi onnistua, vaikka tavoitteisiin ei päästäkään. Se voi myös epäonnistua vaikka tavoitteet saavutettaisiin. Toiset voivat pitää tapahtumaa tai projektia onnistuneena toiset taas epäonnistuneena. Paljon kaikki riippuu arvioijasta ja näkökulmasta. Kuka arvioi sinun työsi lopputulosta? Mihin perustuen? Lopputulos saavutettiin, onnistunut projekti, tapahtuma tms.

Lopputulos saavutettiin, projekti, tapahtuma osin epäonnistunut.

- Päästiin tavoitteisiin aikataulussa, budjetissa ja tekijät tyytyväisiä

- Päästiin tavoitteisiin, mutta työnantaja päätti ettei tapahtumaa enää toteuteta.

Reunaehdoissa pysyminen

Lopputulosta ei saavutettu, onnistunut projekti, tapahtuma.

Lopputulosta ei saavutettu, projekti, tapahtuma epäonnistui.

Tekijöiden itsearvio

Tavoite osoittautui epärealistiseksi, mutta projektilla saatiin paljon hyvää aikaan. Tavoitteeseen ei päästy, mutta tekeminen sujui suunnitelmien mukaan ja opittiin paljon .

Suunnitelmissa ei pysytty lainkaan ja niinpä lopputulosta ei saavutettu.

Tavoitteen mittarit Palaute

Työnantajan näkemys

22


Ja arviointia vaiheittain

Tässä on työkalu, jonka avulla voit pureutua työtapoihisi ja työsi vaiheisiin riippumatta työsi varsinaisista tavoitteista tai päämääristä. Taulukon työstäminen voi antaa toki vastauksia myös tavoitteiden onnistumiseen tai onnistumattomuuteen, mutta ensisijaisesti se on avuksi itsearviointiin ja kokonaisuuden jäsentelyyn. Tärkeää on taulukon järjestelmällinen läpikäynti. Voit käyttää alla olevaa arviointitaulukkoa jossakin tietyssä työssäsi tapahtuvassa projektissa.

Projektin vaiheet

Mikä on HENKILÖKOHTAINEN Mitä pitäisi tehdä erinomaista juuri OPPIMINEN toisin seuraavissa tässä Miten toimin, mitä projekteissa? projektissa? jännitin, onnistumisia, MITEN? MIKSI? oivalluksia,mielihyvää

Kokonaisuuden hahmotus o päämäärä(t) o tavoitteet o määrittely ja kuvaustapa o edellytetyt resurssit / ennakointi o onnistumiset kriteerit/ laatu, aika, kustannus Projektin o kokonaisuudenhallint a o aikataulujen seuranta o kustannusseuranta o projektisuunnitelman ylläpito Projektisuunnitelma Projektin kuvaustapa

jatkuu seuraavalla sivulla…

23


Mikä erinomaista? MIKSI Aikataulut o rekrytointi o suunnittelu o markkinointi o hankinnat o koulutus o toteutus Projektin aloitus o työnantajan tuki o projektiryhmän työskentelyn aloitus Rekrytointi Oman projektiryhmän rekrytointi Projektin tapaamiset o esimiehen kanssa o suunnitteluryhmän kanssa Koulutus o itselle o projektin järjestäjille o osallistujille Tukeminen o ”omien” motivointi o ulkopuolinen, esimiehen tuki/apu o kiittäminen

Jatkuu seuraavalla sivulla…

24

Mikä tehtäisiin toisin? MITEN

HENK.KOHT.


Mikä erinomaista? MIKSI Tiedotus o sisäinen o ulkoinen Markkinointi o resurssit o kanavat Yhteistyö o järjestöt, yhdistykset o koulu o kunta Projektin palautteet o hankkiminen/keruu o projektin sisäinen o kohderyhmältä o käsittely o opitun jakaminen Projektin päättäminen o ylläpidon purkaminen/ esim. ilmoitustaulu, nettisivut, palstat o päätöskokous o kiittäminen o ”kaatajaiset” Projektin raportointi o koonti o opitun jakaminen muille/ sisältö avautuu muille, foorumit, tallennus

25

Mikä tehtäisiin toisin? MITEN

HENK.KOHT.


26


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.