ptk.fi
tyttöjen ja poikien suurleiri partaharjulla 20.–25.7.2011
NRO 4 • sunnuntai 24.7.2011
SUURI HELMIEXTRA!
Kuvat: Riitta Vähävihu
Vaihtarihelmiä himoitaan Helmiystävien hankintaan tarkoitetut kylien mukaan väritetyt vaihtarihelmet ovat olleet Syke-leirin supersuosikkeja. Tosin eivät aktiiviset kyläläiset ole suinkaan tyytyneet vain alkuperäisiin väreihin, vaan liikkeelle on lähtenyt niin uusia sävyjä, muotoja kuin rakenneratkaisuja. Harvinaisuuksien vaihtokurssit ovat nousseet päätähuimaaviksi, ja suusta suuhun kulkee myös villejä huhuja. Vaaleanvihreät helmet ovat kumpulalaisten spesiaalihelmiä. Kumpulan kyläpäällikkö Soile Autio uskoo, ettei vaaleanvihreitä helmiä ole muissa kylissä. Pete Ketola on varmanoloinen siitä, että vaaleanvihreitä helmiä on vain Kumpulassa. Jokaisen kanavan loputtua sai yhden helmen, helmiä kertyi jokaiselle neljä kappaletta. Kumpulalaiset eivät saa vaihtaa näitä neljää vaaleanvihreää helmeä. Toimitus yritti vaihtaa seitsemää helmeä yhteen vaaleanvihreään, mutta kauppoja ei tullut. (Kumpulan aluetoimittajat: Aino Vuorenmaa, Anu ja Satu Tuomisto)
PS. Toimitus jää odottamaan tietoja leidihelmistä!
Helmimatematiikkaa Virallisia helmiä hankittiin etukäteen seuraavasti:
● Vaaleanpunaiset erikoisuudet
Liiemmalti ei ole liikkeellä myöskään vaaleanpunaisia helmiä. Vaihtopörssiin nämä Panu-kissan ja Helmi-leppäkertun erikoisuudet eivät päädy lainkaan. Vaaleanpunaisten ihanuuksien omistajat ovat saaneet helmensä hyvin harvoissa erikoistapauksissa. Millaisissa – sitä tarina ei paljasta. (Oona Saarinen ja Ava Malmelin)
● Älä sotke äijähelmeä äijähelmiin!
Leirillä on kiertänyt myös huhu äijähelmistä.
• Viininpunaisia
Harjula
4 200
• Keltaisia
Niemelä
3 150
• Oransseja
Purola
2 975
• Tummanpunaisia
Kivilä
1 995
• Sinisiä
Kumpula
1 855
• Valkoisia
Hovila
1 505
• Tummanvihreitä
Savula
1 120
• Vaaleanpunaisia
Helmin ja Panun ekstrat
245
▲ ▲
● Vaaleanvihreitä helmiä vain harvoille ja valituille
Tämä huhu on tosi. Kyseessä on Kivilässä tehty rukoushelminauhan ”äijäversio” muttereista ja prikoista. Äijähelmet eivät ole rannekoru, vaan esimerkiksi avaimenperä tai vetoketjuun kiinnitettävä koriste. Jokaisella mutterilla ja prikalla on oma merkitys Isä meidän rukouksessa, samoin kuin Martin Lönnebon rukousnauhan helmillä. Liikkeellä olevat yksittäiset äijähelmet taas ovat Kumpulasta saatavia muttereita leirin helmiystävänauhaan. Äijähelmet eivät siis ole sama kuin äijähelmi. (Sanni Satalahti ja Pinja Lampinen)
NRO 4 • sunnuntai 24.7.1951
●
Mustat helmet huhujen kohteena Leirillä liikkuu sitkeitä huhuja, joiden mukaan liikkeellä on musta helmi tai mahdollisesti mustia helmiä. Helmiä on ”kuulemma” olemassa. Joku (toinen) on niitä kuulemma nähnytkin. "Minä olen kuullut, että joku mies niitä kaupittelisi", kertoo vaasalainen Roope Koskela Kumpulasta. Yhtään helmen omistajaa ei toimituksen selvityskierroksella eteen kuitenkaan sattunut. Ja useimmat eivät ole toimituksen kyselyiden mukaan asiasta kuulleetkaan. Pete Ketola ja Soile Autio Kumpulasta epäilevät, että musta helmi liittyisi jotenkin merirosvo Jack Sparrowiin. Musta helmi saattaisi heidän mukaansa näyttäytyä sunnuntaina jonkin tapahtuman yhteydessä. He uskovat, että helmeä olisi nimenomaan vain yksi kappale eikä se päätyisi rannekkeeseen. (Kumpulan aluetoimittajat: Aino Vuorenmaa, Anu ja Satu Tuomisto)
Törkypuro luvataan siivota
Kirkkovene – kulkuväline vai kuntoilulaite?
SYKETTÄlehti selvitti
Teksti: Venla Bom ja Aino Satalahti Kuvat: Riitta Vähävihu ■ ”Veto, taakse, veto, taakse..”, rytmittävät Harjulan leiriläiset. Me yritämme pysyä sykkeessä mukana. Jopa puhekin rytmittyy vetojen tahtiin. Vesi räiskyy, ja pian olemme ohittaneet joukon kanootteja. Julia Laine, 13, ja Nadja Rämö, 13, Salosta soutavat yhteisen tahdin. Näin se sujuu. Tätä on kirkkoveneily. Veneemme Siika on tullut Sykesuurleirille Lahdesta. Perämies Ilpo Lahdenkauppi Liedosta huutelee aina välillä: ”Airot ylös!” ”Airot taakse!” Kun palaamme takaisin rantaan, heitämme pelastusliivit päältämme. Soutureissulla olleet Roosa-Maria Marttila, 11, Pirkkalasta sekä Aada Pajula, 11, Tampereelta eivät olleet ennen kokeilleet kirkkovenettä. Jonkin verran heitä hikoiluttikin. Meidän mielestämme kirkkoveneily oli helppoa silloin, kun tahti pysyi kaikilla samana. Ja myötätuuleen soutaminen oli tietysti helpompaa kuin vastatuuleen. Onko kirkkoveneily sitten matkailua vai kuntoilua? Molempia, sillä venettä soutaessa tulee hiki ja pääseehän sillä matkustamaankin nopeasti. •
Tunnelmia kirkkoveneestä.
Tahtipari Nadja Rämö ja Julia Laine. Takana perämies Ilpo Lahdenkauppi.
SYKETTÄlehti jääkiekkoottelussa
Eilisen Purola vastaan Savula -ottelun tunnelma oli kutkuttava koko pelin ajan, ja vastapuolet kannustivat kiihtyneesti joukkueitaan. Peli päättyi tasapelitilanteeseen 2-2. Leiriläinen Teemu Kovanen näyttää purosta löytämäänsä siivousmoppia.
Teksti ja kuva: Purolan aluetoimittaja Edith Kaura ■ Partaharjun roskattu Myllypuro on huolestuttanut leiriläisiä. Huoltopäällikkö Erkki Hänninen ja leirihuollon Riku Tähtinen kuitenkin lupaavat, että puro siivottaisiin viimeistään Reppuakatemian talkoissa syksyllä. Juttu lähti käyntiin, kun Purolan leiriläinen Teemu Kovanen tuli toimitukseen ja kertoi löytäneensä purosta roskia. ”Olen huolissani kalojen voinnista ja puron saastumisesta.” Sykettä-lehti löysi purosta muun muassa siivousmopin, autonrenkaan, lasi- ja muovipulloja, korkkeja, vaatteita, filmirullan, hammastahna tuubin, perunoita, rinkeleitä ja spagettia. Purolan kyläpäällikkö, Eila Musikka ei tiennyt, kuka vastaa puron siisteydestä. Hän lupasi kertoa purolalaisille, ettei kukaan roskaisi puroa. Leirinjohtaja Eero Jokela oli kuullut asiasta. Hän sanoi vastuun kuuluvan sotkijalle. Asian selvittämiseksi
hän vinkkasi soittamaan Eija Sorjoselle, leirikylän emännälle. Eija tiesi asiasta ja kertoi leirihuollon tarkistavan puron tilan. Hän painotti, ettei Partaharjun leirien historiassa ole ollut tällaista. Hänkin siirsi vastuun sotkijalle, mutta muistutti, etteivät leiriläiset varmasti ole heitelleet puroon autonrenkaita eikä siivousmoppeja. Hänninen kertoi lauantai-iltana puroa tarkastaessaan: ”Olimme talkoissa vuosi sitten, kun Asta-myrsky kaatoi lähes tuhat puuta. Silloin putsasimme puron kokonaan pinnasta pohjaan.” Riku Tähtinen sanoo uskovansa, etteivät ainoastaan leiriläiset ole roskia heitelleet. Täällä käy ihmisiä muillakin leireillä ja jotkut vain grillailemassa. Valtaosa leiriläisistäkään ei tuntunut tietävän puron tilasta. Sykettälehti teki gallupin, johon osallistui 30 leiriläistä. Heistä 19 ei tiennyt puron kunnosta. •
SYKETTÄlehti zumbaamassa
Noin kaksikymmentä tyttöä ja poikaa zumbasi innolla Kivilässä Hannele Kaperin johdolla. Tunnelma oli iloinen ja helteisessä säässä juomapullot olivat tarpeen.
sunnuntai 24.7.2011 • NRO 4
Hei, me räpätään Raamattua! Panun häntä
Ristikiven kirkon arvoitus – ikuinen salaisuus?
vaarassa
Teksti: Ava Malmelin ja Oona Saarinen Kuva: Marjo Kokkonen
Teksti: Arttu ja Tarmo Ylhävuori Kuvat: Juhani Valtola ■ Ristikiven kirkko Partaharjulla täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kirkon seinähirret on vaihdettu uusiin. Samassa remontissa rakennusmiehet aikoivat rikkoa alttarilla olevan kiven. Mitä oikein 40 vuotta sitten tapahtui, kun kyseinen kivi löydettiin? ”Suunnilleen 1967 olin poikien suurleirillä. Silloin Ristikiven kirkkoa ei vielä ollut. Me pojat olimme silloisen kirkon rinteessä ja heittelimme jumalanpalveluksen aikana sammaleita kivien päältä, jotka toimivat kirkon penkkeinä. Ohjaajat löysivät illalla rinteestä kiven, jonka päällä oli ristin muotoinen kuvio. Silloin päätettiin perustaa uusi kirkko ja laittaa alttarille tämä kivi”, kertoo Matti Lähdekorpi, 57, Salosta. Näin sai Ristikiven kirkko alkunsa ristin muotoisesta kuviosta kiven päällä. Kirkko vihittiin käyttöön 1971. Matti Lähdekorpi oli mukana myös kirkon vihkimistilaisuudessa ja keräsi kirkon ensimmäisen kolehdin. ”Kukaan ei tiedä löytäneensä ki-
Teksti: Simone Stevenson, Pihla Liikanen Kuva: Simone Stevenson ■ Kaikilla näytti olevan hauskaa, kun joukko purolalaisia liikehti tarmokkaasti räpin tahdissa. Menossa oli raamatturäppipaja. Sykettä-lehden toimitus selvitti raamatturäpin ohjaajalta Sari Nevalaiselta, mistä siinä oikein on kyse.
”Tämä Ristikiven kirkon ristikivi on ollut siunaukseksi minulle”, Matti toteaa 11. suurleirillään. ”Tämä minun keppini, siis Hän, on nimeltään Hänkkipänkki. Olen saanut sen vuonna 1983, ja se on rakkain ja tärkein muistoni.”
veä, jonka ympärille kirkko rakennettiin. Se pysyy luultavasti ikuisesti salaisuutena”, lopettaa Matti. •
Mitä raamatturäppi on? ”Se on raamatunkerronnanmenetelmä, jolla opetetaan nuorille Raamatun kirjoja. Tätä varten on olemassa tarina, johon on tiivistetty Vanha testamentti luomiskertomuksesta aina Jeesuksen syntymään asti. Tarinaa edetään niin pitkällä kuin aikaa on kulloinkin käytettävissä.” Mistä raamatturäppi on lähtöisin? ”Se on saanut alkunsa Ruotsista. Suomeen se tuli muutama vuosi sitten.”
Miten Raamattua räpätään? ”Tässä yhteydessä räpillä tarkoitetaan jotain muuta kuin yleensä. Tarinaan liittyy tiettyjä kuvaavia liikkeitä, joiden rytmi ja nopeus liittänee mielikuvat räppiin. Tarinaan liittyy myös Kymmeneen käskyyn liittyvä räppi.” Kuinka kauan olet toiminut raamatturäpin ohjaajana? Tarvitaanko siihen koulutusta? ”Olen tehnyt tätä kolmisen vuotta. Koulutusta tarvitaan. Taidot voi hankkia ohjaajakurssilta.” Kuinka monta alalle kouluttautunutta Suomessa on? ”Kurssin käyneitä on useita kymmeniä, mutta käyttävätkö kaikki sitä, en tiedä.” •
■ Kaikkien rakastama Panu-kissa joutui lauantaina traagisen onnettomuuden uhriksi: työn touhussa juoksennelleen Panun häntä irtosi. ”Kipu ei ollut kova, mutta järkytys sitä suurempi”, Panu totesi. Tilanne saatiin onneksi kuntoon Helmi-leppäkertun omalla pieneläinklinikalla. •
Turkoosi suosituin tiskiharja
Kambodzˇalaiset Thona Bour ja Darang Lach:
Köyhyyteen voi vaikuttaa
Yhden Joukon kokonainen yhtye Teksti: Kumpulan aluetoimittajat Aino Vuorenmaa, Anu ja Satu Tuomisto Kuva: Maria Poskiparta
Yllätys, yllätys! Leirilla isosena Anniina Nora Sysmasta aloittaa syksylla 2011 opinnot Partaharjun opistolla. Vanhat opiskelijat Jussi Hakkinen ja Riku Tähtinen toimittivat aamupalan teltaan.
■ Jouko "Jokke" Mäki-Lohiluoma esiintyi lauantaina kumpulalaisille. Erikoista miehessä on se, että hän riittää yksin kokonaiseksi orkesteriksi; hän pystyy soittamaan kahdeksaa soitinta kerrallaan. Bändin nimi on Yhden Joukon Yhtye. Yhden miehen orkesterinsa Jokke kokosi 30-vuotiaana. Nyt hän on soittanut jo 21 vuotta. Jokke tekee musiikkia nimenomaan lapsille. Hän soittaa myös Herra Heinämäen Lato-Orkesterissa rumpuja voimamies Joku Väkivahvalohiviivajuomana. Joken soittama musiikki on lähinnä kantrirokkia, hän kun pitää kantrin sanoituksista. Partaharjulla Jokke oli ensimmäisen kerran jo 80-luvulla ja tulee aina mielellään tänne soittamaan. Hän on lähtöisin Seinäjoelta, mutta on ollut jo yli 20 vuotta tamperelainen. •
Teksti: Pinja Lampinen, Sanni Satalahti Kuva: Marjo Kokkonen
Teksti: Elisa Jormakka ja Ines Latikka Kuva: Marjo Kokkonen
Darang Lach (vas.) ja Thona Bour ovat viihtyneet leirillä.
■ Kambodzˇalaiset Thona Bour, 19, ja Darang Lach, 27, ovat suurleiriläisille tuttuja avajaisillan iltanuotiolta, jossa he esittivät oman kansallislaulunsa. Kirkon Ulkomaanavun Suomeen kutsumat Darang ja Thona ovat täällä nyt ensimmäistä kertaa. Syke-leiriläisille he haluavat kertoa muun muassa siitä, miten jokainen voi osallistua köyhien ihmisten elinolojen parantamiseen. Heidän mielestään Suomessa on mukavaa, mutta he eivät ole tottuneet elämään täällä, koska luonto ja ruoka ovat niin erilaisia heidän kotimaassaan. Thona ja Darang ovat pitäneet Syke-leiristä. Alussa heitä jännitti kansallislaulun laulaminen iltanuotiolla, mutta kun suosionosoitukset alkoivat, olo helpottui. Thona ja Darang kuvailevat Kambodzˇaa kauniiksi turistimaaksi, jossa on esimerkiksi maailmankuulu, Unescon maailmanperintökohteisiinkin kuuluva temppeli Angkor Var. Thona työskentelee nuorisoryhmän johtajana. Hänen ryhmänsä on edistynyt hurjasti. He ovat esimerkiksi saaneet hankittua lisää kanoja kotikyläänsä ja nuorison levottomuudet
ovat vähentyneet selvästi. Myös vanhempien kunnioitus on lisääntynyt. Ryhmä kerää rahaa, jota he ovat lainanneet hyviin tarkoituksiin, esimerkiksi nuorten opintoihin. Thona vastaa ryhmässä kirjanpidosta. Darang on kotoisin köyhistä oloista. Nykyään hän työskentelee Kirkon Ulkomaanavun yhteisteistyöjärjestön Life With Dignityn työntekijänä auttamassa köyhiä perheitä. Darang ja Thona ovat oppineet sanomaan tärkeitä sanoja suomeksi. Darang osaa muutamia sanoja, jotka hän lausuu hienosti: ”Kiitos, moi, huomenta, joo, ei”. Thona on peräti opetellut kokonaisen lauseen: ”Minä rakastan sinua.” •
Kambodzˇa Kambodzˇa on 14 miljoonan asukkaan maa Kaakkois-Aasiassa. Sen naapurimaita ovat Thaimaa, Laos ja Vietnam. Kambodža on köyhä valtio, jonka Suomi väestö saa pääosin elanKambodzˇa tonsa maataloudesta.
■ Harjulan hammasharjatutkimuksen mukaan turkoosi on suosituin harjan väri. Toiseksi kiri limenvihreä, kolmanneksi pinkki ja viimeiseksi tummansininen. Tutkimuksen toteuttivat Heli Orre Lempäälästä ja Joni Komlander Pirkkalasta aamutiskien lomassa. •
Teksti: Pinja Lampinen, Venla Bom ja Sanni Satalahti Kuva: Sanni Satalahti
■ Lauantaina Salvosella seilasi uhkea katamaraani, joka kuljetteli pääasiassa leirin ohjaajia. Illalla muutamat leiriläisetkin pääsivät maistamaan vauhdikasta menoa. Katamaraani on varustettu ponttoneilla, 50 hevosvoiman perämoottorilla ja kaikuluotaimella, joka tunnistaa niin kivet kuin kalatkin. Lehtiväen lisäksi kyydissä oli Marja Jussila, 11, Kouvolasta. Hän oli mukana kyläneuvostonsa kautta. •
NRO 4 • sunnuntai 24.7.2011
Huhujen mukaan jäätelöt ovat tyystin loppumassa leiriltä eikä lisää ole tulossa.
Say ”Moi” and you’ll become friends in Finland
Miksi
Text: Bae Jina and Kim Jeongmin Photo: Pirjo Riipinen
Teksti: Väinö Tuovinen Kuva: Riitta Vähävihu
Onko tämä totta, leirin järjestelyvastaava Jukka Jylhä? ”Joo, kyllä se tuota noin on sillä lailla totta, että kioskien auetessa lauantaina eri alueilla jäätelöä vielä oli. Mutta varmaan ne loppuvat nyt lauantai-iltapäivään mennessä.” Mikä tähän kaikkeen oli syynä? ”Jäätelöihin liittyy sellainen sääntö, että tilaus täytyy tehdä kaksi päivää ennen toimitusta. Jos olisimme tilanneet jäätelön keskiviikkona kello 15, olisimme saaneet ne lauantaiksi. Keskiviikkona ei tällaista päätöstä osattu eikä uskallettu tehdä.” ”Juotavaa kioskeissa kuitenkin riittää, se on tärkeä juttu. Ja vähän
Päivän kasvo
taas haettiin lisää sipsejäkin, että saa tarpeellisia suoloja. Tukkujen hyllyt ovat tosin olleet ihmeen tyhjiä, kun olemme siellä kaksi kertaa käyneet. Lieneekö tätä ’ei-oota’ muillakin.”•
Teksti: Arttu ja Tarmo Ylhävuori Kuva: Pirjo Riipinen
Pentti Tapio, 92, Pieksämäki Montako suurleiriä teillä on takana? ”Tämä on minun 16. suurleiri, aiemminhan näitä leirejä kutsuttiin juhlaleireiksi. Vuonna 1951 järjestettiin ensimmäinen juhlaleiri. Viimeisin johtamani leiri pidettiin vuonna 1983.” Mitkä niistä ovat teille merkityksellisimpiä? ”Vuoden 1951 leiri on minulle merkityksellisin, mutta kaikki juhlaleirit ovat olleet hyvin mieleenpainuvia. Jokaisella leirillä on ollut oma teemansa ja painoarvonsa, silti sisältö on ollut sama.” Mitä Partaharju merkitsee teille? ”Partaharjun toimintakeskus on koko elämäntyöni! Palvelin Poikien Keskusta 40 vuotta tehden työtä poikien parissa tunnuslauseenamme ’elä sovinnossa itsesi, lähimmäistesi ja Jumalan kanssa. Kunnioita luontoa. Rakasta isänmaatasi ja anna arvo toisillekin’.” Mitä terveisiä haluatte lähettää Syke-leiriläisille? ”Haluaisin vedota äskeiseen tunnuslauseeseen, että sitä noudatettaisiin. Näin säilyy siunaus.” •
Nousussa + Uiminen + + + + +
in Finnish. Now some friends we met at the camp can speak Korean words! By talking and learning our different
Jäätelön loppuminen –
Kioski + + +
Sade – – –
Kaverit + +
Ötökät – – – – Vessat – – – – –
§
mother languages, we can become friends. •
You can always trust your friend Text: Thona Bour and Darang Lach ● In Cambodia you can always trust a friend. With a friend you can share all your experiences and deepest feelings. Your friend never lies to you and you never lie to your friend either. Usually girl's best friend is another girl of same age. You can always share your worries with your friend. Ma-
ny times friendship lasts for a lifetime. During this camp we have got new friends when we have changed pearls with campers in the villages. Now we feel happy about the friends who we have changed pearls with even if we were a bit confused about this in the beginning. Now there are quite a few of those boys and girls who greet us in Khmer language when we meet each other. •
■ toimittajalta
päivän ruoka
Venla Bom, 12, Muurame
■ Kello on puoli kahdeksan, eli aamu-uinnin aika. Uikkarit päälle ja pikapikaa rantaan. Portaat ylös pomppulaudalle ja loikkaus lämpimään veteen... Näin alkaa lauantaiaamuni, uusi päivä, täynnä lehtijuttuja ja muuta mukavaa. Joka päivä Sykkeellä on ollut hurjan hauskaa! Ohjelmat, joihin olen ehtinyt lehtikirjoitusten lomassa, ovat olleet oikein mukavia – kiitokset siitä ohjelman järjestäjille. Sykkeellä tosiaan sykkii, sillä joka paikasta löytyy rytmiä: kirkkoveneen soutamisen rytmi, leirihuudot, tietokoneen naputtelu ja tietenkin rumpujen pauke. Partaharju on ennestään tuttu paikka minulle, sillä olen käynyt täällä partioleirillä, jolloin alkoi muuten reportteriurani, sekä myöhemmin reportterikurssilla. •
Tänään lauantaina lounaaksi on lihapullat ja perunasose. Päivälliseksi saamme pinaattikeittoa.
noin viisi vinksahdusta
Purolan kätkö OK.
GEOKÄTKÖT HARJULA N 62⁰ 20.160 E 027⁰ 12.838
PUROLA
Ruoka – –
LEIRIPARLAMENTISSA RUODITTUA
Bae Jina (on the left) and Kim Jeongmin.
Laskussa –
Ohjelmat + + + +
Ruoka +
● Eight days had passed until we arrived at Pieksämäki. Contrary to our worries, we could make many friends here, from eight different countries. Who could imagine a girl from Korea, who is travelling for the first time can get so many friends? By doing a canoe safari, sauna and swimming in the lake, we shared feelings and talked about ourselves. We also did this with the children. Although it was only for a short time, we could ‘communicate’ with each other. We played Korean games and sang Korean songs together. At first, the children were shy, but as time went by, they became more active. At the end of the workshop, a child even told us: "You are the best". Finland and Korea are very different. The environment and people are different. Tall, thin trees and big lakes are not shown in Korea (and blueberries in the woods as well). Finnish people seem to enjoy nature more often than Korean people do. They swim and go to sauna every day and always there is a big smile on their face. But ironically, what I found during the camp was that all humans are basically the same. We all feel curious about different people and want to share feelings with each other. Now we can say "hello", and "who are you"
Tähän lehden numeroon on piilotettu noin viisi vinoon vinksahtanutta tietoa. Mitkä ne ovat? Oikeat vastaukset huomisessa lehdessä.
Klo 09.00 puolipilvistä, 21oC.
Tänään onnittelemme Nimipäiväänsä viettävät tänään Kristiina, Tiina, Kirsti, Kirsi, Krista, Kiia ja Tinja. Ruotsinkielisen kalenterin mukaan Kristina, Kerstin, Kristel, Kia, Stina, Tina. Onnittelut myös kaikille synttärisankareille!
§
• Kioskinpitäjille jaettiin kiitoksia ystävällisyydestä. • Illan hiljaisuus tarkoittaa hiljaisuutta. Pidetään siitä kiinni! • Sähköpostitse lähetetyt terveiset tulostetaan keskusleirissä ja lähetetään kyliin ilmoitustauluille kiinnitettäviksi. • Ehdotusta tekstiviestiterveisistä Sykettä-lehteen on käsitelty toimituksessa. Niitä ei kuitenkaan voida julkaista tilan puutteen ja muiden käytännön järjestelyjen takia. • Turnajaiset olivat paras ohjelma, koska niissä näki hevosia – ja naapurikylän tytöt. • Hienot kiertävät ohjelmat! • Aamulla mennään kirkkoon hiljaa, iltanuotiolla saa huutaa. • Harjulan konttiin tarvitaan valoja myös yöllä – älä sammuta niitä! • ”Nopeaa toimintaa”, totesi leiriläisten edustaja. ”Kokouksessa todettiin tarve uuteen wc:hen ja kokouksesta palattuani se oli jo paikallaan.” • ”Tosi mahtavia ohjaajia. Ne jaksaa kuunnella, eivät huuda ollenkaan.” – ”Mahtavia leiriläisiä, ei ole tarvetta huutaa.”
Päivän sää
tärkeää informaatiota tärkeää TIETOA KERRO MIELIPITEESI, VOIT VOITTAA! Leirikirjan sivuilla 51–52 on palautelomake, jonka täyttäminen ja palauttaminen on äärimmäisen tärkeää tulevien leirien suunnittelun kannalta. Palauta täytetty lomake sunnuntaina klo 15 mennessä omalle leiriohjaajallesi. Kaikkien nimellään vastanneiden kesken arvotaan leirin päättäjäisissä kolme huimaa yllätyspalkintoa. ● ● ●
Klo 15.00 räntää, 26oC. Klo 21.00 puolipilvistä 21oC.
toimitus Sykettä-lehden toimitus: Venla Bom, Elisa Jormakka, Ines Latikka, Pinja Lampinen, Pihla Liikanen, Ava Malmelin, Oona Saarinen, Aino Satalahti, Sanni Satalahti, Simone Stevenson, Väinö Tuovinen, Mikki Hiiri, Arttu Ylhävuori ja Tarmo Ylhävuori.
Pidä kotiväkesi ajan tasalla leirin tapahtumista. Kerro heille, että tuoreimmat kuvat ja äänet sekä uusimmat uutiset (mm. Sykettä-lehti) löytyvät osoitteesta http://syke.ptk.fi. Leiriläiset voivat bongata itsensä ja kaverinsa leiriblogista.
Vastaava päätoimittaja: Eero Jokela
● ● ●
Toimituspäällikkö: Paavo Tukkimäki
Leiriläisille voi lähettää terveisiä osoitteeseen terveiset@syke.ptk.fi. Viestit ovat julkisia, ja ne tulostetaan kylien ilmoitustauluille. Mainitse viestin otsikossa leiriläisen nimi, seurakuntaryhmä ja kylä.
Päätoimittaja: Erja Saarinen
Taitto: Liisa Suonsivu Painopaikka: Lehtisepät Oy, 2011