Kansi by Jouko Lampila

Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Loksauta osat kohdilleen

NÄIN SAAT VIESTIN PERILLE! Kumpi toimii paremmin: Valokuva vai kuvitus? Visuaalisuus on tehokasta viestintää Älä tarjoa valmiiksi pureksittua Oivallus palkitsee lukijan

Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Low Energy UV -lakalla kannessa nro 2

VIERASTAAKO PERUSLUKIJA "TAITEELLISUUTTA"? MILJÖÖ KERTOO JULKAISIJASTA VISUAALISUUS ON BRÄNDÄYKSEN TYÖKALU

Menestysmenu

RYTMIÄ & HARMONIAA

KATSEKONTAKTI

Soft Touch -dispersiolakalla, kannessa nro 3 sekä sivulla 38

rakentaa lukijasuhdetta

NÄIN KASVATAT BRÄNDIN ARVOA MIKÄ ASIAKASLEHDESSÄ TOIMII JA MIKÄ EI?

Menestysmenu

5+1

tapaa lisätä uskottavuutta

MIKSI NAINEN KANNESSA MYY? Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Rajaa & aktivoi mielikuvitusta

Asiakaslehti yrityksen viestintään ja markkinointiin

Valkoinen tila kantaa kauas

Menestysmenu

JALAT MAASSA, TAVOITTEET KORKEALLA

Uskallatko erottautua kilpailijoista?

Hyvän lehden resepti

Nosto houkuttelee sisällön pariin

Drip Off -lakoilla “röpöefekti“ kannessa nro 4 ja sivuilla 4, 5, 6, 34, 35, 46, 47, 54, 55 ja 57

www.kansi.fi

OUTI AIRAKSINEN on taloustoimittaja ja viestintäyrittäjä, joka uskoo tarinan valtaan ja haluaa auttaa yrityksiä valjastamaan käyttöönsä piilevät mahdollisuutensa.

Viettele asiakas, mutta älä tuputa!

uodenajasta viis, on ihana käpertyä Ei ihme, että sisältömarkkinointi on nopeassohvalle hyvän lehden kanssa. Itse ti kammennut tilaa perinteiseltä markkinoinnilluen paljon ja hyvin erilaisia lehtiä ta. Sen ideana on tarjota sidosryhmille heitä ai− osin ammatillisista syistä, mut- dosti kiinnostavaa, hyödyttävää ja viihdyttäta lehdet ovat minulle myös salai- vää sisältöä − eli tietoa, inspiraatiota ja ideoita. nen pahe ja intohimo. Etsin tietoa ja näkökul- Asiakassuhde paranee ja yritys koetaan luotetmia, mutta ennen kaikkea taidan tavaksi, mikäli se julkaisee omakeolla perso unelmille. Jos oikein inhun huuruisten myyntipuheiden Ideana on tarjota sijaan oikeaa tietoa sekä aitoja ja nostun, saatan klikata itseni saman asiakkaille aidosti väkeviä tarinoita. tien myös verkkokauppaan tekemään kiinnostavan jutun herättäKäsissäsi on yhdeksän viestinkiinnostavaa, mistä haaveista totta. täalan yrityksen yhteishanke, jolla hyödyttävää ja Olen toisaalta kärsimätön. Jos haluamme tarjota sinulle, hyvä lukiviihdyttävää en heti innostu tai edes oivalla, jamme, vinkkejä ja välineitä marksisältöä. mistä on kyse, käännän sivua. C'est kinointiin sekä kertoa omasta osaala vie. Lehtiä ja juttuja kyllä riittää. misestamme. Toivottavasti tämä Aikaa ei niinkään. lehti ja sen erilaiset versiot saavat sinut innostuOlipa kyse kuluttajabisneksestä tai B2B- maan monikanavajulkaisemisesta niin, että pääkaupasta, markkinoijalta vaaditaan tänä päivä- tät ryhtyä tuumasta toimeen. Me puolestamme nä vaivannäköä. Asiakas haluaa tulla hurmatuksi, olemme sekä yksilöinä että kollektiivina enemsillä ostohalu syntyy mielikuvista. Vasta ihastuk- män kuin mielellään tukenasi. sen sytyttyä asiakas alkaa etsiä tietoa tuotteista Eiköhän siis tuupata yhdessä myyntikäyrät ja vertailla vaihtoehtoja. kiitoon! 

julkaisija:

tutkimus:

ulkoasu:

Kansi-kollektiivi info@kansi.fi www.facebook.com /kansikollektiivi tuottaja: Jouko Lampila Kustannus Oy Lampila

Jussi Talsi

Jonna Hoffrén & Nea Ivars GoMedia Oy Typografia Matti Rönnberg

toimitus:

toimitus@kansi.fi Päätoimittaja Outi Airaksinen Story Boulevard Oy Valokuvaaja Johanna Kinnari

ilmoitusmyynti:

Jouko Lampila p. 0400 609 233

paino: Kirjapaino Markprint Oy videotuotanto:

Käsikirjoitus Kansi-kollektiivi Kuvaus Sampsa Huttunen Mediareaktori Oy

Ohjaus Tuukka Kouri Graphause Oy Grafiikka Jari Hakkarainen StreamMedia avustajat: Kari Kuukka Hans Eiskonen

Kansi-lehti on monikanava julkaisemisen erikoislehti, jonka on tuottanut ja julkaissut Kansi-kollektiivi. Lue lisää sivulta 30. www.kansi.fi

paperit: kansi LumiSilk 300 g, sisus LumiSilk 170 g, Edixion 140 g (sivut 25–30), kuultopaperi Curious Translucent Clear 112 g. Paperit tähän lehteen tarjosi Antalis Oy

kansi.fi 3

SISÄLTÖ

Tutustu lehdenteon menestyksen menuun. SIVU 16

Julkkis myy! SIVU 24

Näin syntyy toimiva yritysjulkaisu. Poimi talteen kätevä prosessikaavio! SIVU 26

Tablettiesite on tätä päivää! SIVU 50

Ilmoitustuotoilla joustoa budjettiin. SIVU 52 4 kansi.fi

SISÄLLYKSEN TEHTÄVÄ Sisällysluettelo houkuttelee lukijaa jatkamaan lehden parissa eteenpäin ja auttaa navigoimaan juttujen välillä. Täältä voit yhdellä silmäyksellä hahmottaa lehden pääaiheet sekä vakipalstat. Sisällykseen kiteytetään olennainen ja poimitaan lehdestä herkkupaloja, kuvallisia juttuvinkkejä sekä esimerkiksi sitaatteja. Visuaalisesti sisältösivut ovat selkeät, mutta eivät missään nimessä tylsät.

SIVU 8

Esittelemme lehdessä erilaisia painotekniikoita. Tunnistat käyttökohteet tällaisesta symbolista. Lue lisää

Menestyslehden resepti. Aalto-yliopiston mediakonseptilaboratorion perustajat Maija Töyry ja Merja Helle ovat seuranneet läheltä median murrosta. Päätimme kysyä heiltä, millaisin eväin pirstoutuneiden yleisöjen huomiosta kannattaa lähteä tulevaisuudessa kamppailemaan.

SIVU 12

SIVU 36

Termit tutuiksi. Lehdenteon jargon kätkee taakseen monta hyödyllistä työkalua.

SIVU 16

Rakenna mielikuvia. Tarinankerronnan ikiaikaisilla tekniikoilla sytytät asiakkaissasi intohimon, joka voi saada heidät käyttämään aikaansa ja verkostojaan organisaatiosi hyväksi.

SIVU 20

Visuaalisuus on ykkönen. Hyvä kuva pysäyttää ja herättää mielenkiinnon tavalla, johon tekstillä ei ole mitään saumoja.

SIVU 28

Kustannusjahdissa.

Vaikuttava ja kustannustehokas monikanavajulkaisu edellyttää kohderyhmien rajausta, ydinviestien määrittelyä sekä mietittyjä konsepteja.

SIVU 42

Fiksu alusta. Yrityksen pitää näkyä ja kuulua siellä, missä sen sidosryhmät kuluttavat aikaansa. Mieluiten monikanavaisesti – ihan kaikkialla.

SIVU 46

Tehdään yritysvideo! Videon tekeminen on hauskaa puuhaa, jossa voi harjoitella heittäytymistä ja panna itsensä likoon – ainakin, jos videon teknisestä toteutuksesta vastaavat alan ammattilaiset. Seurasimme päivän ajan videotuotannon ammattilaisten työskentelyä.

kansi.fi 5

LYHYESTI

ESTEETTINEN VAI MYYVÄ KANSI? saa tarttumaan lehteen? Vastaus on yksinkertainen: panosta kanteen (vaikkei lehden nimi olisikaan Kansi). Tutkijoilla ei kuitenkaan ole yksiselitteistä vastausta kysymykseen, millainen on hyvä kansi. Hyvä kansi on sellainen, joka yllättää lukijansa. Pässinlihaa siis, mutta entä käytännössä? Kansainvälisissä lehtikilpailuissa palkintoja pokkaavat huipputyylikkäät, esteettiset ja usein minimalistiset kannet. Kuluttaja puolestaan suosii myyntitilastojen valossa lehtiä, joiden kannessa on hymyileviä kauniita ihmisiä, paljon otsikoita, houkuttelevia lukuvinkkejä ja väriä. Tähän lehteen olemme tehneet neljä erilaista kantta, joissa leikittelimme stereotyyppisillä kansiratkaisuilla. Valokuvaaja Johanna Kinnarin kuvaamissa kansissa mallina on Kaisa. Hänen tyylistään vastannut meikkaaja Kirsi Maijala kertoo, että myös meikillä muokataan mielikuvia ja voidaan saada ihminen näyttämään jopa aivan toiselta. Kaisan vaatteet on lainattu kuvausta varten Showroom8:sta. MITEN LUKIJAN

Tiedustelut: Showroom8 09-2781144 info@showroom8.fi

Tutustu täydellisen lehden reseptiin

Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Loksauta osat kohdilleen

NÄIN SAAT VIESTIN PERILLE!

KATSEKONTAKTI

rakentaa lukijasuhdetta

YLLÄTYKSELLISYYS

NÄIN KASVATAT BRÄNDIN ARVOA MIKÄ ASIAKASLEHDESSÄ TOIMII JA MIKÄ EI?

Menestysmenu

Kumpi toimii paremmin: Valokuva vai kuvitus? Visuaalisuus on tehokasta viestintää

TEKNIIKKA

Älä tarjoa valmiiksi pureksittua Oivallus palkitsee lukijan

5+1

tapaa lisätä uskottavuutta

MIKSI NAINEN KANNESSA MYY?

VISUAALISUUS

OIVALLUS

Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Rajaa & aktivoi mielikuvitusta

Asiakas- ja Yrityslehti yrityksen viestintään ja markkinointiin

Valkoinen tila kantaa kauas

Tutustu täydellisen lehden reseptiin

Menestysmenu

JALAT MAASSA, TAVOITTEET KORKEALLA

Uskallatko erottautua kilpailijoista?

Hyvän lehden resepti

Tutustu täydellisen lehden reseptiin

Lehti lehdenteosta ja monikanavajulkaisemisesta  Kuinka koukutat asiakkaasi?



Nosto houkuttelee sisällön pariin

www.kansi.fi

VIERASTAAKO PERUSLUKIJA "TAITEELLISUUTTA"? MILJÖÖ KERTOO JULKAISIJASTA VISUAALISUUS ON BRÄNDÄYKSEN TYÖKALU

Menestysmenu

RYTMIÄ & HARMONIAA

Mikä yllä olevista neljästä kannesta vetoaa sinuun eniten? ÄÄNESTÄ JA VOITA JULKAISUN SUUNNITTELU! Kerro meille oma suosikkisi vaihtoehtoisista kansistamme 31.12.2016 mennessä, niin voit voittaa organisaatiollesi hyödyllisen palkinnon, jolla erottaudut takuulla eduksesi. Osallistu kilpailuun verkkosivuillamme osoitteessa www.kansi.fi/lukijakysymys Arvomme kaikkien vastanneiden kesken julkaisun konseptoinnin*, jonka arvo on 3 500 euroa. *Sisältää rakenteen, sisällön ja ulkoasun suunnittelun. Julkaisu voi olla verkkolehti tai painettu lehti.

6 kansi.fi

LUKIJAN KOUKUTTAMINEN

Printti on kuin rakkauskirje. Teemme entistä enemmän suorakampanjoita, koska haluamme koskettaa ihmisiä oikeasti – fyysisesti.

VIETTELE visuaalisuudella ja heitä täky. Jos asia kiinnostaa vastaanottajaa, hänellä ei ole vaihtoehtoja. Kutkuttavaan kysymykseen saa vastauksen vain lukemalla eteenpäin. Sisältömarkkinoijan ei silti pidä lupailla liikoja, sillä lukijaa voi puijata vain kerran...

LUKSUSMATKOJA VÄLITTÄVÄN BRITTILÄISEN MR & MRS SMITH -YRITYKSEN TOIMITUSJOHTAJA JAMES LOHAN

0101010 1 0101010 1 10101010 1010101 0 1010101 0 0 10101 010101 0101

01010 10 01010101 01010101 1 1010101 0 0 10101 0101 01010 101 0

010101010 01010101 1 1010101 0 1010101 0 10101010 0 101010101

010101

010

101010101 010101 0 101010 10

1 101010100 1010101 01

LÄHDE: KMT 2014

ASTU DIGITAALISEEN MAAILMAAN laajentamiseksi verkkoon on käytetty jo vuosia QR-koodia, joka ohjaa älykännykkää käyttävät lukijat esimerkiksi julkaisijan verkkokauppaan tai kampanjasivustoille. Nyt painetun ja verkossa olevan sisällön linkittämiseksi on kehitetty uusi, kuvantunnistukseen perustuva, menetelmä. Shortcut-sovelluksessa tunnisteena toimii koko sivu, joten tarvetta viivakoodeille tai muille erillisille tunnisteille ei enää ole. Sovellus kerää myös tilastoa käyttäjien toiminnasta, mikä auttaa julkaisijaa kehittämään tehokkaita kampanjoita. Shortcutin voi asentaa Windows Phone, iOS ja Android -älypuhelimiin.

PAINETUN LEHDEN

NIIN NATIIVIA... JUURI KUN yrityksissä totuttiin sisältömarkkinointiin, rapakon takaa pukkaa jo uusi ismi: natiivimainonta. Onneksi vain kääreet ovat uudet, sillä ideana on tehdä − yllätys, yllätys − sisältöä, joka tuottaa yleisölle huvia tai hyötyä. Käytännössä siis sisältömarkkinointia, jota tosin julkaistaan mainostajan omien julkaisukanavien sijaan maksullisilla mainospaikoilla. SHUTTERSTOCK

1. Pirkka 2758 (tuhatta) 2. Yhteishyvä 2017 3. OP Pohjola -lehti 1352 4. Terveydeksi! 1144 5. Helsingin Sanomat Kuukausiliite 1026 6. Aku Ankka 835 7. Helsingin Sanomat 742 8. ET-lehti 596 9. Me-lehti 583 10. Ilta-Sanomat 548 *Painettujen lehtien lukijamäärät vuonna 2014.

01010

0101010 01010101 1 01010 10 01010101 01010101 1 01 01010101

SUOMI LUKEE TOP 10

VINKKI! Kokeile Shortcutia lataamalla se älykännykkääsi ja ota sen jälkeen kuva mistä tahansa Kansi-lehden sivusta, niin pääset laajennettuun mobiilisisältöömme.

kansi.fi 7

SUUNNITTELU

HYVÄN LEHDEN RESEPTI Mediakonseptilaboratorion perustajat Maija Töyry ja Merja Helle tietävät, miten vahva lukijasuhde syntyy. T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

os mistään, niin Aalto-yliopiston mediakonseptilaboratoriosta Helsingistä voi saada vastauksen siihen, mihin lehdentekijän kannattaa laittaa paukkuja tulevaisuudessa. Painettujen lehtien tradition läpikotaisin tuntevat laboratorion perustajat, VTT Maija Töyry ja FT Merja Helle ovat löytäneet tutkimusryhmineen median murroksen keskellä monia uusia avauksia, mutta myös he joutuvat myöntämään, ettei viisasten kiveä ole: julkaisijoiden ei oikein auta kuin hakea omaa malliaan kokeilemalla, erehtymällä ja olemalla mukana muutoksessa. Vielä nyt median tuotoista yli 90 prosenttia tulee painetusta viestinnästä, mutta jatkossa katse on käännettävä yhä enemmän verkkoon. Paluuta ei silti ole yli 20 prosentin voittomarginaaleihin, joihin monissa suomalaisissa mediataloissa on menneinä vuosina totuttu. Onko painetulla lehdellä tulevaisuutta?

On vaikea ennustaa edes viiden vuoden päähän, mutta aivan varmasti printilläkin on paikkansa tulevaisuudessa. Painetut lehdet säilyvät keskiluokan mediana. Heillä on varaa maksaa ja 8 kansi.fi

K U VAT JOH A N NA K I N NA R I

halua saada suodatettua ja hyvälaatuista tietoa ja viihdykettä. Tutkimusten mukaan painetulla aikakauslehdellä on tärkeä rooli rentoutumiskeinona. Toisaalta tabletilla lehti kulkee aina mukana, ja siitä voi hakea artikkeleita lehden arkistosta. Nimenomaan painetun lehden ja verkkolehden yhdistelmät näyttäisivät toimivan. Miten median käyttö muuttuu ja on muuttunut?

Median käyttö muuttuu tavoilla, joita ei voi ennakoida. Kaikille julkaisijoille isoin ongelma on tällä hetkellä se, miten tavoittaa alle kolmekymppiset. He ovat aktiivisia verkossa ja sosiaalisessa mediassa, mutta eivät maksa mistään mitään. Yleisesti tärkeimpiä medioita ovat tällä hetkellä metamediat, kuten YouTube, Google ja Facebook. Sanomalehdille tabletti on oivallinen julkaisualusta, koska sen avulla lukijoille voidaan tarjota heti aamulla tuoreita uutisia ilman jakelukustannuksia. Aikakaus- ja asiakaslehdille tabletti tarkoittaa mahdollisuuksia tehdä todella näyttäviä, visuaalisia ja vaikuttavia tarinoita. Vaikka tablettien ja mobiilisisältöjen julkaiseminen on vielä tappiollista, markkina lähtee kasvamaan muutaman vuoden sisällä.

Biflair-helmiäislakalla sivuilla 7, 9,10,17,18,19, 39, 40, 41 ja 53

Täydellinen julkaisu pohja:

1 kpl mietitty konsepti tä y t e :

5−10 pitkää artikkelia 1 osa näyttäviä kuvia 2 osaa oivaltavaa grafiikkaa Ripaus uusia näkökulmia Hyppysellinen rohkeutta korist eluun:

Värejä ja elementtejä yritysilmettä mukaellen Sekoita täytteen osat keskenään rauhallisesti, varo hämmentämästä. Asettele seos huolella pohjan päälle. Mausta keitos rohkeudella. Koristele ja tarjoa mielellään heti tuoreena.

kansi.fi 9

SUUNNITTELU

Onko alalla nähtävissä uusia trendejä?

Eniten kasvua on liikkuvassa kuvassa, mutta ylipäänsä mediasisältöjen määrä kasvaa koko ajan. Kun ihmisillä on valinnanvaraa, myös vaikeista aiheista valitaan helppoja sisältöjä. Toisaalta samaan aikaan kasvaa myös pitkien ja vaivalla tehtyjen juttujen tuotanto ja lukeminen. Volyymit taitavat olla sisällössä, jota voi lukea helposti ja nopeasti kännykästä, mutta myös erilaisille sisällöille on tilaa.

Hyvä lehti voi olla millainen vain, joka on hyvin tehty.

Millainen on hyvä lehti?

Hyvä lehti erottautuu ja on lukijoidensa mielestä hyvä. Sen sijaan, että kysyy lukijoilta, mitä he haluavat, toimituksen pitää olla yksi askel edellä ja itse tuottaa ajatus siitä, mitä lukijat voisivat haluta seuraavaksi. Lehden pitää tarjota uutta, mutta olla myös samanlainen kuin aina ennenkin − niin, että lukijat tunnistavat sen jo kannesta. Mitä tarkemmin asiakaslehdet pystyvät fokusoitumaan ja rajaamaan aihepiiriään, sitä helpompi lehtien ympärille on muodostaa myös lisäpalveluja ja ominaisuuksia, jotka luovat julkaisijan ympärille yhteisöllistä ryhmää. Esimerkiksi jonkin tietyn moottoripyörän ostaneille voi olla oma sivusto, josta he löytävät tietoa vaikkapa varaosien hankinnasta ja pyörän korjauksesta. Silloin sivuston ympärille muodostuu yhteisö, joka voi jakaa kokemuksiaan ja kommentoida sivustolla julkaistua tietoa. Tällaiset verkkopalvelut vahvistavat yritysten brändiä ja niihin voidaan myös myydä ilmoituksia.

NEXT MEDIA − KOHTI TULEVAA Aalto-yliopiston Mediakonseptien tutkimusryhmä koordinoi Tekesin rahoittamaa Next Media -hanketta Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa. Tutkimus-hankkeissa kehitettiin vuosien 2010−2013 aikana uusia liiketoimintamalleja, konsepteja ja teknologioita. Yli 30 miljoonan euron kokonaishankkeeseen osallistui 8 tutkimusorganisaatiota ja yli 50 yritystä. Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön tuloksena saatiin uusia ratkaisuja muun muassa tablettijulkaisemiseen, datajournalismiin, mobiilimainontaan, palveluportaaleihin ja sähköisen paperin hyödyntämiseen. www.nextmedia.fi. www.mediaconceptsrg.net

Miltä hyvä lehti näyttää?

Hyvä lehti voi olla millainen vain, joka on hyvin tehty. Asiaan kuuluu kulttuurituotteiden jatkuva visuaalinen uudistuminen. Asiakaslehdissä kansipolitiikka vaihtelee usein enemmän kuin esimerkiksi naistenlehdissä, joissa kannessa pitää aina olla kuva konseptiin istuvasta naisesta. Naistenlehdet myyvät irtonumeroita, joten kannen pitää olla nanosekunnissa tunnistettavissa. Kansi on markkinointia, jolla julkaisija pyrkii edistämään vaikkapa omaa arvomaailmaansa.

Millainen sisältö huomataan?

Sisältö pyörii jatkossakin sen ympärillä, mikä on ihmiselämässä tärkeää − eli syntymä, kuolema, rakkaus, työ ja perhe sekä yllättävät tapahtumat. Jos asia on ylivoimaisen kiinnostava, kukaan ei välitä, millä tavalla se on esitetty − ja mikä on vaikkapa lehdessä käytetty fontti, kunhan se on luettavissa. Toisaalta tällaisia aiheita on ehkä yksi miljoonasta. Suurin osa verkon sisällöstä on tyrkytystä aiheesta, jota kukaan ei halua lukea. Sisällöstä pitää olla lukijalle myös emotionaalista hyötyä.

Voiko suunnittelussa hyödyntää psykologiaa?

Toki voi tehdä tutkimusta, josta selviää, että keltainen on kiinnostavin väri, ihmissilmää viehättää kultainen leikkaus ja että ensin katsotaan kuvat, mutta so what? Varsinainen työ tehdään lukijasuhteen rakentamisessa vuosien kuluessa. Ehkä tällaisella ulkoasuun liittyvällä kikkakuutosella voi saada ensimmäisen huomion, mutta jos sisältö on huttua lukijan näkökulmasta, lukijasuhdetta ei synny. 10 kansi.fi

Mihin tarvitaan lehtikonsepti?

Jokaisella lehdellä on konsepti, vaikka se ei aina olekaan ääneen lausuttu. Konsepti tarkoittaa vain sitä, että lehdellä on jokin aihe ja yleisö ja että julkaisijalla on lehden suhteen tavoitteita. Mitä kovempi kilpailu, sitä tietoisemmin lehden pitää sijoittaa itsensä mediakentälle. Julkaisulla ja jutuilla pitää olla selkeät tavoitteet ja kriteerit, jotta voidaan jälkeenpäin arvioida,

tuliko lehdestä tavoitteiden mukainen. Toisaalta esimerkiksi kulttuuri- tai mielipidelehdissä konseptina voi olla, että lehden jutuissa saa tehdä mitä ikinä haluaa. Miten syntyy menestyvä verkkolehti?

Pdf on halpa ja kaikkein yleisin verkkolehti, mutta isoillakin lehdillä niiden lukijamäärät jäävät vain muutamaan sataan. Isot amerikkalaiset lehdet saavuttavat verkossa satojen tuhansien levikit räätälöimällä digilehtensä kokonaan uudestaan. Tablettilehti ei synny vain painetun lehden sivutuotteena, vaan se edellyttää aineiston uudelleen taittoa, olemassa olevan sisällön jäsentämistä uudella tavalla ja − toivottavasti myös − kokonaan uutta sisältöä. Joka tapauksessa kestää 2–3 vuotta, ennen kuin uusi lehti voidaan saada kannattavaksi. Mitä verkkolehden pitää sisältää?

Interaktiivisuus ei tarkoita, että valot vilkkuvat ja videot paukkuvat, vaan sitä, että sisältöä voi

Sisällöstä pitää olla emotionaalista hyötyä.

jakaa ja suositella sosiaalisessa mediassa sekä tallentaa ja löytää haluamaansa tietoa helposti. Lukijoiden vaatimukset visuaalisuudesta ja käytettävyydestä ovat suuret. Verkkolehtiin liittyy myös palveluajattelu. Esimerkiksi kauppaketjun palvelusta voisi kaivaa reseptejä, lähettää ostoslistan vaikkapa poikaystävälle ja hakea videoita, joissa opastetaan kädestä pitäen, miten esimerkiksi ranskalainen munakas valmistetaan. Lisäksi siellä voi tietenkin olla kalori- ja hivenainelaskureita. Tulevaisuudessa palveluun voi liittää myös erilaisia paikkatietopalveluja, jolloin kuluttaja saisi esimerkiksi kaupassa ollessaan kännykkäänsä tietoa kaupan tarjouksista, resepteistä ja tuotteiden sijainnista hyllyissä. 

”Jos lukijakunta on iäkästä, mobiiliin voi mennä hyvin vasta jälkijunassa”, Maija Töyry (vas.) sanoo. Merja Helteen mukaan uudet asiat tulevat ylipäänsä mediaan viipeellä. ”Ensin ne keksitään taiteessa ja sitten niitä kehitetään kovalla rahalla mainospuolella. Vasta näiden jälkeen asiat omaksutaan

kansi.fi 11

TYÖKALUT

SISÄLLÖN

ABC

metalliväreillä sivulla 20, 21 ja 42

Lehdenteon ammattislangissa on kyse muustakin kuin briljeerauksesta. Kurkistimme, millaisia työkaluja termien takaa oikeasti löytyy.

Apinalaatikkoon kootaan tiedot lehden tekijöistä ja levikistä − sekä esim. kansainvälinen ISSN-numero. Laki edellyttää, että toistuvasti ilmestyvästä lehdestä ilmoitetaan vastaavan toimittajan ja julkaisijan nimet sekä lehden ilmestymisvuosi.

£ Blogi, Facebook, Twitter... Sosiaalisen median alustat ovat loistavia paikkoja yrityksillekin markkinoida kiinnostavia sisältöjään, kunhan muistaa, että somessa viestintä on yksipuolisen informaation kaatamisen sijaan ihmisten välistä keskustelua.

Cases & faces. Esimerkki tapauksia ja ihmisiä kannattaa käyttää konkretisoimaan ja antamaan kasvot organisaatiolle sekä monimutkaisille asioille ja ilmiöille. Lukija hahmottaa merkityksiä samastumalla.

Digilehti voi olla toiminnallinen tablettijulkaisu, tai lehdelle räätälöity verkkosivusto. Paperilehdestä ei kannata tehdä verkkoon pelkkää näköisversiota.

Editointi on jälkikäsittelyä, jossa valitaan videoon lopulliset otokset tai esim. parannetaan tekstien luettavuutta, sujuvuutta ja rakennetta.

Faktalaatikko on hyvä tapa jäsentää tietoa ja esittää

12 kansi.fi

faktat helposti pureksittavassa muodossa. Graafi. Lukijaa voi auttaa hahmottamaan asioiden kehitystä tai suhteita paketoimalla tietoa yksinkertaisiin graafeihin, kuten ”käppyröiksi”, piirakkakuvioiksi ja pylväsdiagrammeiksi. Ne toimivat lehdessä myös visuaalisina elementteinä.

Haamukirjoittaja. Jos tekstiä ei synny tai aika ei riitä, pääkirjoituksen, kolumnin tai blogipostauksen kirjoittamisen voi tilata tekstin teon ammattilaiselta.

£ Ilmoitus. Jos levikki on laaja, ilmoitustuotoilla voi rahoittaa lehden tuotannon jopa kokonaan. Työkalupakkiin kannattaa ottaa myös advertoriaalit eli ilmoitukset, jotka näyttävät journalistisilta artikkeleilta.

Jakelu. Suorapostituksen lisäksi asiakaslehteä voi jaella tapahtumissa tai esim. ammattilehden liitteenä. Toimitiloihin voi hankkia lehtitelineen – myös tablettilaitteille, jotta vierailijat voivat lukea organisaation lehteä odotellessaan.

mallilukija, rakenne, juttutyypit sekä visuaalinen ilme. Lukijatutkimus on hyvä työkalu lehden kehittämiseen. Sillä saadaan tietoa mm. lukijaprofiilista, julkaisijan brändin kehittymisestä sekä aihepiireistä.

Monikanavajulkaiseminen tarkoittaa saman sisällön jakelua eri muodoissaan useissa eri kanavissa − kuten painettuna, verkkosivuilla, mobiilissa, tabletissa ja somessa.

Navigaatio auttaa suunnistamaan verkossa, mobiilissa ja tabletissa, joissa lukutapa ei välttämättä ole lineaarinen.

Oikovedos. Lehdestä tehtävä pdf-tiedosto, josta tarkistetaan kirjoitusvirheet ja tehdään korjaukset, ennen kuin lehti lähtee painoon.

säästöpossu symboloi usein säästämistä). Käytetään erityisesti abstraktien tai arkaluonteisten aiheiden kuvituksissa. Tekijänoikeus voi estää kuvan, tekstin tai grafiikan julkaisemisen. Lain mukaan tekijällä on oikeus tuottamaansa teokseen − ja mikäli muusta ei sovita, tekijä luovuttaa palkkiota vastaan julkaisijalle kertajulkaisuoikeuden nimetyssä julkaisussa. £

Uutiskärki on näkökulma, jolla aihetta lähestytään. ”Jotain tapahtui jossain”-näkökulman sijaan yleensä kärkeen kannattaa etsiä seuraus tai vaikkapa jonkun osapuolen reaktio tapahtuneeseen.

Vinjetti on lehden vakiopalstan graafinen tunnus tai esitystapa, jolla voi kertoa visuaalisesti artikkelin teeman.

Konsepti. Olipa kyse blogista, painetusta lehdestä tai digijulkaisusta, sille kannattaa laatia konsepti, jossa on mietitty julkaisun kohderyhmä ja tavoitteet,

£ Pääkirjoitus on palsta, jossa päätoimittaja kirjoittaa jostain lehdessä käsiteltävästä aiheesta ja ehkä esittelee lehden sisältöä.

Reportaasi on juttutyyppi, jossa lukija johdatetaan tapahtumapaikalle. Kirjoittaja tekee havaintoja kaikilla aisteillaan ja välittää lukijalle tunnelmia.

Ydinviestit ovat julkaisijan vahvuuksista kertovia kiteytyksiä. Ne muutetaan lehdessä tarinoiksi, jotka lukijan on helpompi ymmärtää todeksi.

Symbolikuva nimensä mukaisesti symboloi aihetta (esim.

Äläys (nosto) on artikkelista tehtävä graafinen poiminta, jolla lehteä silmäilevä lukija houkutellaan artikkelin pariin. Myös kannessa on usein juttuvinkkejä, joilla lukija saadaan tarttumaan lehteen.

Teksti

Kirjoittajan työkalupakissa on useita kerrontatekniikoita, joilla lukijat saa jatkamaan otsikkoa pidemmälle.

Tekstin visuaalisella ilmeellä eli typografialla voi erottautua ja edistää yhteyden syntymistä kirjoittajan ja lukijan välille.

un tekstiä on paljon ja aikaa vain rajallisesti, lukijan huomio pitää ansaita. ”Ihminen tekee muutamassa sekunnissa päätöksen, jatkaako hän lukemista eteenpäin. Jos lukijan haluaa koukkuun, otsikkoon ja ingressiin on todella pantava paukkuja. Toisaalta tekstin on oltava myös rakenteellisesti mietittyä, sillä lukijat eivät jaksa nähdä vaivaa”, toimittaja Outi Airaksinen sanoo. Valtaosa lukijoista harppoo läpi tekstien, jolloin tiedon pitää olla hyvin jäsenneltyä. Esimerkiksi uutisen rakenteeseen kuuluu, että informaatio esitetään tärkeysjärjestyksessä − olennaisin ensin. Tärkeää on myös uskottavuus, jota voi rakentaa esimerkiksi tuoLehden rytmi malla tekstissä näkyviksi myös vasedellyttää takkaisia mielipiteitä. erilaisia ”Uutisen kuuluu olla ainakin näennäisesti objektiivinen. Siksi haasjuttutyyppejä. tateltaviksi valitaan asiantuntijoita, joille esimerkiksi koulutus tai asema tuovat uskottavuutta. Myös asiakaslehdissä voi hyödyntää uskottavuutta lisääviä kerrontatekniikoita, jotta lukija näkisi lehden muunakin kuin mainoksena”, Airaksinen sanoo. Jo pelkästään rytmin takia lehdessä pitää olla erilaisia juttutyyppejä. Uutisten lisäksi yleisiä ovat muun muassa henkilöjutut, reportaasit ja kolumnit. Ammattikirjoittaja pyrkii aina katsomaan aihettaan lukijan näkökulmasta ja suodattamaan sisällön oman ymmärryksensä kautta lukijoita kiinnostaviksi lauseiksi. Tietoa voi paketoida helpommin omaksuttavaan muotoon pilkkomalla sitä pienempiin osiin. Vaikka kohderyhmä koostuisi alan asiantuntijoista, tekstissä ei kannata viljellä monimutkaisia lauserakenteita eikä vaikeaa kieltä.

Typografia

ypografia palvelee ensi sijassa käytäntöä ja vain satunnaisesti estetiikkaa. ”Ennen kaikkea typografialla helpotetaan yhteyden syntymistä kirjoittajan ja lukijan välille”, typografi Matti Rönnberg sanoo. Tähän lehteen Rönnberg on valinnut Frutigerin ja Caslonin fonttiperheet, joista ensimmäinen on groteski, eli päätteetön, ja jälkimmäinen antikva, eli päätteellinen kirjaintyyppi. ”Halusin luoda lehteen harmonisen ja rauhallisen ilmeen. Sisältö ja luettavuus korostuvat, kun typografiassa ei ole liikaa voimakkaita suuntauksia eikä häiriötekijöitä”, Rönnberg kuvaa. Molemmat fonttiperheet ovat laajasti käytössä lehdissä, kirjoissa ja markkinointiviestinnässä läntisessä maailmassa. Fontin valintaan vaikuttavat tekstin käyttötarkoitus ja julkaisualusta. Rönnberg kannustaa käyttämään valinnoissa myös luovuutta, sillä typografialla organisaatio voi erottautua kilpailijoistaan. Monilla suurilla yrityksillä on räätälöidyt fonttiperheet, joihin vain heillä on käyttöoikeus. Typografialla Hyvä typografia on yksityiskohvoi dissa, ja pienillä muutoksilla voi erottautua Rönnbergin mukaan vaikuttaa suuresti lopputulokseen. kilpailijoista. Luettavuuteen vaikuttavat lukuisat ladontaan liittyvät tekijät, kuten pistekoot, otsikon ja tekstin kontrasti, rivivälit, tekstin tiheys ja palstojen leveydet. Verkosta voi löytää myös ilmaisia fontteja, mutta niistä on harvemmin saatavilla riittävä määrä erilaisia leikkauksia.

www.storyboulevard.com

kansi.fi 13

TYÖKALUT

Kuvitus

Valokuva

Kuvitus tuo lehteen rytmiä, pysäyttää, yllättää, lumoaa ja tarjoaa lukijalle mahdollisuuden tehdä oivalluksia.

Hyvä valokuva on teknisesti laadukas, välittää tunnelmaa ja kertoo kohteestaan jotain sellaista, mitä sanoilla ei tavoita.

i riitä, että kuvitus on hieno, jos se ei kerro aiheesta mitään. Kuvituksen pitää toimia otsikon, kuvatekstin ja tekstin kanssa − ja kenties tuoda aiheeseen jokin uusi vinkkeli, jota ei välttämättä löydy tekstistä. Kuvittaja Hans Eiskonen ei halua vääntää asioita rautalangasta, vaan luottaa mieluummin lukijan kykyyn tehdä oivalluksia. Hyvä kuva pysäyttää, ja parhaimmillaan koko lehti voi olla kuin taidetta, jossa kuvitus ja taitto sulautuvat toisiinsa. Eiskonen suosii töissään kollaasitekniikaa, jossa kuvaan upotetaan valokuvia, grafiikkaa, tussia ja digikynää, typografiaa tai vaikkapa erilaisia skannattuja tavaroita. Hänellä ovat hallussa myös perinteinen piirtäminen sekä puolisurrealistinen tyyli, jossa esimerkiksi Adoben kuvankäsittelyja piirrosohjelmilla valokuviin lisätään abstraktiota. Eiskosen suosikkilehti on Bloomberg Businessweek, jossa kuviAsioita tusta käytetään ronskimmin ja innoei pidä vatiivisemmin kuin monissa kuviin vääntää ja kuvitukseen panostavissa life rautalangasta. style-julkaisuissa. Erottautuminen edellyttää rohkeutta ja rosoisuutta. Esimerkiksi skeittilehtien ”kökköestetiikka” on lajityyppi, jota moni kansainvälinen huippukuvittaja pyrkii töissään jäljittelemään. Eiskonen käyttää kuvituksissaan myös tunnistettavia hahmoja. ”Olen tehnyt aika rajujakin kuvituksia, mutta harvemmin niistä on tullut sanomista jälkeenpäin. Kerran tein esimerkiksi kansikuvan Suomen hyvätuloisimmista ihmisistä kerjuulaput käsissä, ja hahmot oli erittäin tunnistettavissa.” Asiakaslehdissä linja on usein varovaisempi, sillä yritykset varovat ärsyttämästä sidosryhmiään. Hans Eiskonen on kuvittanut tämän lehden Julkkis-jutun sivulla 24.

www.hanseiskonen.com 14 kansi.fi

mmattilaisen ottamat kuvat tunnistaa siitä, että ne ovat teknisesti taidokkaita ja jokainen yksityiskohta on harkittu. Tarkoitus ei ole vain kuvittaa tekstiä, vaan pikemminkin välittää tunnelmaa ja kertoa kohteestaan jotain sellaista, mitä sanoin ei voi ilmaista. ”Mietimme usein tilaajan kanssa Jokaisen yhdessä, millaista viestiä asiakas haluaa antaa itsestään. Voin ottaa sen yksityiskohdan pitää olla huomioon esimerkiksi valaisussa”, A-lehdistä yrittäjäksi heittäytynyt harkittu. valokuvaaja Johanna Kinnari sanoo. Aikakauslehtitalon valokuvaajana Kinnari sai kuvata monipuolisesti kaikkea mahdollista autoista meikkipurkkeihin, muotiin ja reportaaseihin. ”Halusin kuvata alkuun vain henkilökuvia ja reppareita, mutta sittemmin olen löytänyt myös esimerkiksi ruoka-, muoti- ja sisustuskuvaukset. On kiva kuvata erilaisia aiheita, sillä ilman vaihtelevuutta voi alkaa helposti toistaa itseään.” Kinnarin mielestä suomalaislehdet ovat kuvavalinnoissaan aika konservatiivisia, mutta hän pyrkii silti aina löytämään kuviinsa jonkin jujun. Aikakaus- ja sidosryhmälehdissä tärkeää on myös positiivinen vire. ”Olen vähän romantikko ja haluan, että ihmiset näyttävät kivoilta. Mutta jos juttu käsittelee vakavaa aihetta, ei tietenkään sovi, että ihminen hymyilee tai nauraa leveästi.” Valokuvaaja rakentaa kuvan usein päässään melko tarkkaan jo ennen kuvan ottamista. Itse kuvaustilanteesta Kinnari pyrkii saamaan mahdollisimman rennon, jotta lopputulos olisi luonnollinen. www.johannakinnari.com

% 10 %

20 %

Grafiikka

Video

Informaatiotulvan keskellä tiedon visualisoinnista ja infografiikasta on tullut tärkeä osa tehokasta viestintää.

Selkeä tavoite, hyvä idea, rohkeus heittäytyä ja ammattitaitoiset tekijät auttavat, kun yritysvideolle haluaa näkyvyyttä.

v-uutisissa on ollut jo pitkään tapana kertoa asioista kiteyttämällä tietoa grafiikoiksi, jotka katsoja sisäistää sekunneissa. Tiedon visualisointi sopii journalismin lisäksi kaikkeen muuhunkin, mihin liittyy paljon tietoa. ”Graafisesti esittämällä isotkin tietomassat saa avautumaan nopeasti − jopa silmänräpäyksessä. Grafiikalla voi havainnollistaa esimerkiksi asioiden mittasuhteita ja prosesseja”, graafinen suunnittelija Jonna Hoffrén sanoo. Vaikka grafiikan ensisijainen tarkoitus on tehdä asioita ymmärrettäväksi, grafiikka on myös visuaalinen elementti, joka herättää huomiota. Kiinnostavat infografiikat leviävät tehokkaasti myös verkossa − olipa kyse tapahtumaketjujen visualisoinneista, tilastografiikasta, rakennepiirustuksista, prosessikuvauksista, Lukijaa voi aikajanoista tai vaikka kartoista. Houkuttelevaan muotoon jaauttaa hah- lostettu tieto ylittää ärsykekynnykmottamaan sen ja saa katsojan perehtymään itse merkityksiä. asiaan. Grafiikalla voi myös vahvistaa haluamiaan mielikuvia julkaisijasta: tyylikäs ja pelkistetty toteutus luo väistämättä erilaisia mielikuvia kuin värikäs ja runsas muotokieli. Tablettijulkaisuissa grafiikoita voi myös animoida ja tehdä niistä vuorovaikutteisia. Graafista elementtiä klikkaamalla voi päästä aivan uudelle tietotasolle. ”Grafiikassa pätee edelleen vanha tuttu less is more -sääntö. Vaikka on mahdollista tehdä uusia ja hienoja asioita, grafiikka kannattaa pitää melko yksinkertaisena. Grafiikka ei ole itsetarkoitus ja koriste vaan työkalu, jonka avulla lukijaa autetaan hahmottamaan ja ymmärtämään merkityksiä”, Hoffrén sanoo.

ideoista on tullut houkuttelevia viestintä- ja markkinointivälineitä, joita voi − ainakin teoriassa − tehdä älykännykällä ja saada niille jopa miljoonayleisön. Verkossa katsojia keräävät hassut kissavideot, joita myös jaetaan ahkerasti sosiaalisessa mediassa, mutta miten yritysvideolle saa näkyvyyttä esimerkiksi You Tubessa, johon ladataan joka minuutti sata tuntia uutta videomateriaalia. Videon ”Hyvä tapa saada yleisö kiinnospitää tarjota tumaan on leikitellä mielikuvilla ja lainata vakiintuneita ilmaisutapoja hupia eri elokuvagenreistä tai vaikka mutai hyötyä. siikkivideoista”, elokuvaaja Sampsa Huttunen sanoo. Videon avulla asiakkaan voi johdattaa tutustumaan yritykseen, sen toimitiloihin, henkilökuntaan, tuotteisiin ja palveluihin. Perinteiset yritysvideot sopivat esimerkiksi messuille tai yritysvierailujen yhteydessä esitettäviksi, mutta suurten yleisöjen houkuttelemiseen verkossa tarvitaan toisenlaista otetta. ”Jotta videota ylipäänsä klikattaisiin, sen pitäisi tarjota katsojalle joko hupia tai hyötyä. YouTubessa esimerkiksi erilaiset how to -videot ovat suosittuja. Niissä katsojille voi esimerkiksi näyttää, miten yrityksen tuotteet asennetaan”, ohjaaja Tuukka Kouri sanoo. Liikkeelle lähdetään yleensä käsikirjoituksesta, jossa videolle suunnitellaan rakenne ja sisältö. Ennen kuvauksia tehdään myös kuvaussuunnitelma ja valitaan sopivat kuvauskohteet. Editointivaiheessa videolle valitaan parhaat otokset sekä lisätään tarvittavat grafiikat, spiikit ja taustamusiikit.  www.reactorfilms.fi ja www.graphause.fi

www.gomedia.fi

kansi.fi 15

TARINALLISUUS

Bon Appétit Moniulotteisia hahmoja, selätettäviä haasteita, mietittyjä yksityiskohtia sekä taidokasta tarinankerrontaa. Muun muassa niistä on parhaat tarinat tehty. T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

iedätkö, millaisista aineksista hyvä tarina koostuu? Siis sellainen, jonka asiakkaasi muistavat, ja jota työntekijäsi kertovat mielellään eteenpäin? Tarinankerronnan taitoa kannattaa opetella, sillä se on keskeisin brändin rakentamisen työkalu. Vahva brändi puolestaan on arvokas, koska se saa sidosryhmissä aikaan positiivisia tunnereaktioita − jopa siinä määrin, että nämä haluavat käyttää aikaansa, rahaansa ja verkostojaan yrityksen hyväksi. Pörssiyritysten markkina-arvosta brändien osuus on arviolta kolmannes. Best Global Brands -tutkimuksessa maailman arvokkaimman brändin Applen arvoksi laskettiin viime vuonna huikeat 118,9 miljardia dollaria eli lähes sata miljardia euroa. Myös Googlen brändi arvioitiin yli sadan miljardin dollarin arvoiseksi. Ei siis ihme, että tarinoilla riittää puolestapuhujia. Esimerkiksi Yhdysvaltain Suomen ex-suurlähettiläs Bruce Oreck on patistanut suomalaisyrityksiä palaamaan kalevalaisille juurilleen ja panostamaan nimenomaan tarinankerrontaan, jotta me pärjäisimme kovenevassa globaalissa kilpailussa.

K U VAT JOH A N NA K I N NA R I

kaamaan. Yleisön mielissä yrityksen tarina nivoutuu osaksi kansakuntamme saagaa sekä oman toimialansa tarinaa. Omassa tarinassaan yritys on pää-

Menestyksen menu a n t i pa s t i

Makuaisteja herättäviä uutisia, sitaatteja ja grafiikaa. Ne rakentavat uskottavuutta ja esittelevät lehden teemoja nopeasti omaksuttavassa muodossa. primo

Visuaalisuudella höystettyjä tarinoita, jotka palkitsevat myös emotionaalisesti. dolci

Koukkuja, jotka houkuttelevat jatkamaan elämyksen parissa verkossa. s p e c i a l i ta d e l a c a s a

Yrityksen tarina on prosessi

Brändin rakentamiseen liittyvässä tarinankerronnassa kyse ei ole satujen sepittelystä, eikä todellakaan siitä, että kaikki yrityksestä lähtevät viestit pitäisi kirjoittaa tarinoiden muotoon. Yrityksellä kuitenkin on tarina, vaikkei sitä tietoisesti pyrittäisikään muok16 kansi.fi

Monikanavajulkaisussa samat huippusisällöt jalostetaan printtiin, verkkolehteen, tablettijulkaisuun, someen ja uutiskirjeeseen.

henkilö, joka kohtaa matkallaan haasteita ja vastoinkäymisiä, mutta joka taistelee eteenpäin kohti menestystä. Ja sen pituinen se. Paitsi että yritystarinoiden, aivan kuten mediatarinoidenkin, luonteeseen kuuluu, että ne ovat pääsääntöisesti aina kesken. Todellisuuteen pohjautuvissa tarinoissa kyse on nimittäin prosessista, mikä puolestaan tarkoittaa, että tarinoita pystyy muokkaamaan ja kehittämään sekä tarvittaessa määrittelemään jopa kokonaan uusiksi. Yllättävä käänne juonessa voi paljastaa katsojalle, että ”hyvis” onkin todellisuudessa ”pahis” − tai toisin päin. Miten yritystarina sitten kerrotaan? Aivan kuten mediatarinoissa, myös yritystarinoissa tarinoita kannattaa yleensä kertoa palasissa ja vain poikkeustapauksissa tarinan muodossa. Yrityksen tarina rakentuu tiedote tiedotteelta, artikkeli artikkelilta, video videolta ja kuva kuvalta. Seuraavaa juonenkäännettä voi toki pohjustaa ja saada sidosryhmät kiinnostumaan tarinan jatkosta, mutta kaikkea ei tarvitse eikä kannatakaan kertoa heti. Lukija, kuulija tai katsoja haluaa tulla viekoitelluksi tarinan maailmaan, jolloin kertojan haasteena on lähinnä tehdä se hänelle mahdollisimman helpoksi viimeistellyn rakenteen ja muodon avulla. Kolmen lajin illallinen

Tarinankerronnassa liikkeelle kannattaa lähteä rakenteesta, joka rytmittää kokonaisuutta ja helpottaa tiedon

Liikkeelle kannattaa l채hte채 rakenteesta, joka rytmitt채채 kokonaisuutta ja helpottaa tiedon omaksumista.

TARINALLISUUS

Pääruokana lukijoille tarjoillaan koskettavia ja visuaalisesti kiinnostavia reportaaseja tai teemajuttuja.

Arkkityypit vetoavat ihmismieleen koskettaa tunteita johtuu arkkityypeistä. Ne ovat kaikille ihmisille yhteisiä alitajuisia kerronnallisia malleja ja kaavoja, jotka ilmenevät myyteissä ja taruissa. Kyse voi olla henkilöhahmoista, juonikuvioista tai asetelmista. Arkkityyppi tuottaa tarinan kuulijassa, katsojassa tai lukijassa mielihyvää, ja ihmiset myös tulkitsevat ympäröivää todellisuutta ja tiedon palasia arkkityyppien kautta. Yksi tutuimmista arkkityypeistä on Tuhkimotarina, josta Hollywoodissa on versioitu lukuisia

TARINAN KYKY

18 kansi.fi

muunnelmia. Muita yleisiä arkkityyppejä ovat esimerkiksi Daavid ja Goljat -asetelma, siipensä polttava Ikaros tai pähkähullu tiedemies. Suomalaisiin mieliin vetoavia hahmoja ovat erityisesti systeemiä vastaan taisteleva alikersantti Rokka sekä rakastettava luuseri Aku Ankka. Muun muassa maailman arvokkaimmaksi brändiksi arvioitu Apple on hyödyntänyt viestinnässään useita yleismaailmallisia arkkityyppejä. Lähde: Juhana Torkki, Tarinan valta.

omaksumista. Rakenne suunnitellaan sekä julkaisualustalle (eli tehdään mediakonsepti esim. asiakaslehdelle) että yksittäisille sisältöpalikoille, kuten artikkeleille tai videoille. Muoto puolestaan kannattaa valita sen mukaan, mikä parhaiten palvelee tarinankerrontaa. Juonen kuljettamiseen ei välttämättä tarvita sanoja lainkaan, vaan sitä voi tehdä myös esimerkiksi kuvilla ja grafiikalla. Asiakaslehden rakenteessa hyödynnetään usein klassisia Aristoteleen dramaturgisia oppeja, joiden mukaisesti lehti jaetaan kolmeen osaan. Alkuruoaksi tarjoillaan lyhyitä ja nopeasti pureksittavia uutisia, kun taas pääruokana − lehden keskiosassa − lukijaa hemmotellaan koskettavilla ja visuaalisilla monen sivun mittaisilla reportaaseilla tai teemajutuilla. Monen mielestä jälkiruoka on tietenkin kaikkein parasta antia − ja osa lukijoista saattaakin aloittaa lukemisen suoraan lehden lopusta. Jälkiruokapöytään voi kantaa tietovisoja ja kilpailuja, vierailevia kolumnisteja tai vaikkapa välähdyksiä kiinnostavien henkilöiden julkikuvan taakse kätkeytyvistä intohimoista.

Moni siirtyy suoraan jälkiruokapöytään, jossa tarjolla on tietovisoja, vierailevia kolumnisteja ja paljon muuta. Verkkolehden rakenteen suunnit telu puolestaan edellyttää sen miettimistä, millaisia sisältöpalikoita lehdessä aiotaan julkaista. Tilaa tarvitaan yleensä sekä tiuhaan päivitettäville uutisille että pidemmille artikkeleille ja videoille. Mietitty rakenne ja sitä tukeva ulkoasu auttavat lukijaa seulomaan sisältömassasta nopeasti itseään kiinnostavia tiedon jyviä ja yleensä vahvistavat lukijalla jo olevaa mielikuvaa julkaisijasta ja tämän tavoitteista. Yksityiskohdat tuovat uskottavuutta

Vaikka kyse olisi isoista ja merkittävistä asioista, vyyhtiä lähdetään yleensä purkamaan yksittäisten ihmisten näkökulmien kautta. Lukija voi samastua hahmoihin ja myötäelää näiden kanssa tarinan käänteissä. Lisäksi tarvitaan yksityiskohtia, jotka tuovat tarinaan uskottavuutta ja konkretiaa.

Toisaalta tarinat pelaavat mielikuvien maailmassa, joten faktoja ei saa olla liikaa. Ne on myös syytä nivoa tarinoiden kudelmaan, jottei infoähkyn kiusaama lukija ahdistu ja käännä sivua. Esimerkiksi tiedot tuotteista ja palveluista sijoitetaan yleensä erillisiin faktabokseihin, jolloin lukija voi uppoutua tarinan vietäväksi ja samastua siinä oleviin hahmoihin ilman häiriöitä ja vasta lopuksi hakea lisätietoa julkaisijan tuotteista. Yritysviestinnässä tarinaa kuljetetaan yleensä yrityksen johtajien ja työntekijöiden ja joskus myös asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden kautta. Nämä asemoituvat tarinan päähenkilön avustajiksi, jotka auttavat tarinan sankaria, eli yritystä, kohti tavoitetta. Päähenkilö voi olla myös yrityksen perustaja, joka saa sankarin viitan kantaakseen, ja jonka kohtalo on sidoksissa yrityksen kohtaloon. Olipa niin tai näin, kannattaa muistaa, että vahvimmat sankarit eivät ole koskaan yksiulotteisia, vaan he ammentavat voimansa sekä hyvästä että pahasta. Esimerkiksi Applen Steve Jobsin hahmon kasvamista myyttisiin mittoihin selittää pitkälti hänen persoonaansa liitetyt säröt.  kansi.fi 19

VAIKUTTAVUUS

Tulevaisuus on

VISUAALINEN Infoähkyn pahentuessa kuvat ja visuaalinen tarinankerronta vahvistavat asemiaan ensisijaisena viestintämuotona. Valokuvaaja ja multimediatuottaja Kari Kuukka tietää miksi. T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

K U VAT K A R I K U U K K A

kansi.fi 21

VAIKUTTAVUUS

yvä kuva on hyvä kuva, eikä se ole kamerasta vaan näkemyksestä kiinni. Valokuvaaja ja multimediatuottaja Kari Kuukka on vakuuttunut siitä, että tulevaisuus nojaa yhä vahvemmin ihmisen näköaistiin ja visuaaliseen tarinankerrontaan. Visuaalista tarinankerrontaa sekä videon ja multimedian tuotantoa Aalto yliopistossa ja Lahden muotoiluinstituutissa opettava mies on nähnyt muutoksen läheltä. ”Kuva on nyt protagonisti (draaman päähenkilö). Se on tärkein kieli, jolla tarinoita kerrotaan. Hyvä kuva pysäyttää ja pistää katsomaan vähän aikaa. Se herättää mielenkiinnon aiheeseen. Video herättää ehkä vielä enemmän tunteen ja halun tietää jostain asiasta”, Kuukka sanoo. Informaatiotulvan pahentuessa huomion herättäminen on vaikeampaa, eikä edes väkivallalla ja seksillä shokeeraamalla välttämättä enää saa kerättyä suuria yleisöjä. Tieto- ja uutistulva on valtava, mutta siitä huolimatta jokin saa sadat tuhannet ihmiset palaamaan yhä uudestaan joidenkin tiettyjen medioiden äärelle, eikä kyse ole vain tottumuksesta. Kuukan mielestä se jokin on varsin ilmeinen, mikä selviää katsomalla vaikkapa amerikkalaisen CNN:n tai brittiläisen BBC:n verkkosivuja.

”Näillä sivuilla kuvat ovat pääroolissa. CNN:n ja BBC:n sivustot ovat nerokkaita, koska niihin päivittyy aina uusin juttu. Ihmiselle tulee itsevarma olo, kun hän yhdellä silmäyksellä saa päivitettyä kokemuksensa ja tietää kaiken, mitä maailmassa tapahtuu”, Kuukka sanoo. Oivalluksia yhdellä silmäyksellä

Kuukka näkee median tulevaisuuden sisällön, designin ja tekniikan liittona, jossa tekijöiden on osattava valita kulloinkin paras tapa kertoa aiheestaan. Jatkossa se on yhä harvemmin perinteinen teksti, sillä tilalle on tullut paljon tehokkaampiakin tapoja, kuten videot, kuvasarjat, videopäiväkirjat tai oikeastaan ihan mikä tahansa, missä yleensä kuva on 22 kansi.fi

Viestien sisältö ja paketointi kertovat julkaisijastaan.

pääroolissa. Esimerkiksi interaktiivisella grafiikalla monimutkainenkin prosessi tai rakenne voi aueta katsojalle ehkä vain muutamassa sekunnissa, kun tekstillä saman asian kertomiseen menisi vähintään sivun verran. Katsoja tai lukija on tietotulvan keskellä koko ajan vain kärsimättömämpi, joten ydinsanomat on tarjoiltava nopeasti omaksuttavissa ja houkuttelevissa muodoissa, sillä muuten vastaanottaja luovuttaa jo ennen kuin on oivaltanut, mistä sisällössä on kyse. Käytännössä tämä pakottaa panostamaan visuaalisuuteen, mikä enteilee hyvää muun muassa tablettilehdille. Kuukan yksi esikuva tablettilehdissä on National Geographic, jossa kuvat saavat palstatilaa jopa yli kymmenen kertaa enemmän kuin tekstit, ja jossa lukijoille tarjoillaan myös videoita, animaatioita ja grafiikkaa. ”Videossa katsoja nojaa taaksepäin ja katsoo passiivisesti, mitä ohjaaja on hänelle päättänyt tarjota, kun taas valokuvan ja äänen yhdistelmissä tulkintaprosessi on aktiivisempi, koska katsoja joutuu omissa aivoissaan yhdistämään asioita. Usein on paljon tehokkaampaa antaa katsojan itse tehdä tulkinta tilanteesta”, Kuukka sanoo. Vaikka kuvakerronnan tekniikat kehittyvät maailmalla kovaa vauhtia, yhä selvemmäksi on

käynyt, ettei edullista tapaa toteuttaa laadukasta ja koukuttavaa visuaalista sisältöä ole. Jopa yksinkertaisilta näyttävien havainnollisten grafiikoiden taustalla voi olla useiden ammattilaisten joukkio, jotka työprosessinsa aikana kiteyttävät tiedon helposti omaksuttavaan muotoon. Laadun etuna on se, ettei sisältö välttämättä heti häviä eetteriin. Siinä missä uutiset vanhenevat hetkessä, hyvin tehdyt mietityt tarinat voivat elää vuosia. Tarinat leviävät sosiaalisessa mediassa

Tietotulvan lisäksi visuaalisen tarinankerronnan esiinmarssia tukee sosiaalinen media, sillä ihmiset haluavat jakaa esimerkiksi Facebookissa ja

Twitterissä kuvia ja videoita sekä − ennen kaikkea − hyviä tarinoita. Kuukan mielestä tärkeintä tarinankerronnassa on aitous ja rehellisyys, sillä ihmisten medialukutaito on niin hyvä, ettei mikä tahansa mene enää läpi, olipa se sitten verhottu kuinka houkuttelevaan muotoon hyvänsä. ”Miksi kukaan lähtisi jakamaan yrityksen juttuja sosiaalisessa mediassa, jos siitä ei itse saa jotain? Toisaalta jos esimerkiksi yrityksen videolla esiintyy henkilö, johon uskon oikeasti ja joka koskettaa, saatan jakaa sen”, Kuukka sanoo. Tarinankerronta on oivallinen tapa myös yrityksille tehdä markkinointiviestintää, kunhan muistaa, etteivät ihmiset seuraa brändejä vaan ihmisiä. ”Tarina on tämän hetken catch word. Tarinan kautta ihminen yrittää ymmärtää maailmaa. Sanoisin jopa, että tarinan kautta ymmärtäminen on DNA:ssamme. Jos jotain asiaa ei ihan ymmärrä, siihen yrittää soveltaa tarinaa, joka on yksinkertaistettu kuvaus jostain”, Kuukka sanoo. Parhaat tarinat kertovat ihmisistä, jotka tekevät jotain mielenkiintoista. Yrityksen mannekiineiksi ja mainoshahmoiksi nostettavien julkkisten sijaan usein toimivampi vaihtoehto on kertoa yrityksen toiminnasta ja arvoista työntekijöiden, asiakkaiden tai vaikkapa yhteistyökumppanei-

den kautta. Yrityksen mainostamiseksi riittää yleensä vaikkapa se, että lopputeksteissä mainitaan yrityksen osallisuudesta videon tuotantoon. Vaikka parhaat tarinat vetoavat järjen sijasta tunteisiin, tunteiden lypsäminen on Kuukan mielestä ällöttävää. ”Olen näkevinäni, että kaksikymppisistä monet ovat allergisia dramaattisille tunteisiin vetoaville jutuille. Muiden kärsimyksillä mässäilyn sijaan − olipa kyse sairauksista, onnettomuuksista tai muista − voisi keskittyä kertomaan rehellisiä, ehkä positiivisiakin tarinoita.” Aitous ja rehellisyys ovat jopa niin tärkeitä, että ne peittoavat mennen tullen myös laatuvaatimukset. Esimerkiksi maailman ehkä

katsotuimmissa multimediatuotoksissa, Media StorminDriftless: Stories from Iowa -tarinoissa on hyödynnetty rakeisia valokuvia ja ne on kuvattu vain yhdellä videokameralla. Laatuun kannattaa panostaa

Vaikka parhaat tarinat vetoavat järjen sijasta tunteisiin, tunteiden lypsäminen on ällöttävää.

Erottuakseen kakofoniasta viestin on oltava sekä sisällöllisesti kiinnostava että muodoltaan houkutteleva. Esimerkiksi YouTubeen ladataan joka päivä niin paljon videota, ettei yleisön saaminen siellä ole lainkaan itsestään selvää. Huomiota voi saada, jos on hyvä idea, mutta yleensä tarvitaan myös huippuammattilaisia, jotka osaavat paketoida viestin houkuttelevasti − kuviksi, videoiksi, teksteiksi ja ääniksi. Kuukan mielestä esimerkiksi valokuvaajalla pitää olla nykyisin teknisen taidon lisäksi kykyä esittää älykkäitä kysymyksiä, minkä jälkeen hän voi löytää kiinnostavan uuden visuaalisen näkökulman aiheeseen. ”Jos jokin on halpaa, sillä ei ole mitään arvoa. National Geographic on ehkä toisessa ääripäässä, mutta upeita juttuja voi tehdä myös siedettävillä budjeteilla. En esimerkiksi lainkaan ymmärrä, jos asiakaslehtiin otetaan geneerisiä kuvia kuvapankista. Mieluummin maksaisin kunnon valokuvaajalle ja käyttäi-

sin teksteinä puhelinluettelon revinnäisiä”, Kuukka heittää. Viestien sisältö ja paketointi kertovat julkaisijastaan, joten maineestaan huolta kantavan ja pitkäjänteisesti brändiään rakentavan yrityksen ei kannata hakea huomiota hinnalla millä hyvänsä. Vaikka laatu ei välttämättä myy eniten, pitkällä tähtäimellä siihen kannattaa yleensä panostaa. ”Jos haluaa maksimoida klikkausten määrän, helpoimmin se onnistuu perustamalla vaikka pornosaitti. Mutta jos huijataan vetävillä otsikoilla tai vastaavilla ilman todellista sisältöä, tuleeko ihminen katsomaan sivuille enää uudestaan?”  kansi.fi 23

NÄKYVYYS

Julkkis kiinnostaa, sanokaa mitä sanotte! Tv:stä tuttu hahmo voi olla oiva tapa saada kuluttajat kiinnostumaan yrityksen tuotteista. T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

here’s no business like show business − eikä ole mitään, mitä ei voisi myydä julkkiksen kasvoilla. Suhtautumisemme julkkiksiin on kuitenkin ristiriitaista ja vähän häpeilevääkin. Suomalaiset esimerkiksi kertovat katsovansa tv:stä vaikkapa ajankohtaisohjelmia tai luontodokumentteja, mutta Finnpanelin mittausten mukaan tosiasiassa kotisohvilla töllötetään ennen kaikkea viihdeohjelmia, joissa esimerkiksi näyttelijät, muusikot ja muut sankarit kiillottavat julkisuuskuvaansa − tai joissa leivotaan uusia tähtiä Suomen julkkistaivaalle.

24 kansi.fi

K U V I T US H A N S EI S KO N EN

Ei ole sattumaa, että irtonumeroiden myynnistä elävät iltapäivä- ja aikakauslehdet nostavat kanteen ja lööppeihin lähes poikkeuksetta julkkiksia, vaikka valinta pakottaisikin lehdet turvautumaan hatariin aasinsiltoihin. Julkkis kannessa kirvoittaa lehden myyntikäyrät välittömästi lentoon tuoden rahaa mediayhtiön omistajille.

Tutut kasvot houkuttavat tarttumaan lehteen myös silloin, kun kyse on asiakaslehdistä.

Tutut kasvot ja kiinnostava sitaatti kannessa houkuttavat tarttumaan lehteen myös silloin, kun kyse on asiakaslehdistä. Molempia hyödyttävää yhteistyötä Julkkisten avulla Suomessa myydään operaattorin viihdepalveluja, hiusvärejä, maitoa ja juustoa, koruja, kahvia ja lukuisia muita tuotteita. Kalliiden sponsorisopimusten sijaan kyse voi olla aivan tavallisista haastatteluista, joita julkkikset antavat saadakseen ilmaista mainosta vaikkapa uudelle elokuvalleen. Vaalien lähetessä jopa pääministeri saattaa avautua perhe-elämästään naistenlehden

Tyrkky Julkisuus houkuttelee joitakin ihmisiä niin paljon, että he yrittävät keinolla millä hyvänsä saada osansa parrasvalojen loisteesta. Jos julkimon tärkein meriitti on osallistuminen vaikkapa tosi-tv-sarjaan, unohda mahdollinen lisänäkyvyys, ettei brändisi sula tähdenlennon mukana.

Uusi lupaus Megatähdetkin ovat aikoinaan olleet nuoria lupauksia, joilla todellinen läpimurto on vielä edessään. Karisma kasvaa kokemuksen myötä, mutta myös nupuillaan oleva lahjakkuus kiinnostaa. Uuden kyvyn ensin löytänyt saa oikeutetusti sulan hattuunsa ja nostetta brändilleen.

kansijutussa tai kertoa laajalevikkisessä asiakaslehdessä näkemyksiään Suomen kilpailukyvystä. Yleensä julkkikset tuppaavat ymmärtämään julkisuuden arvon ja tarttuvat siksi haastattelupyyntöihin, kunhan vain kysymykset ovat fiksuja, lehden levikki riittävän suuri ja lehti näyttää muultakin kuin vain mainokselta. Esimerkiksi tv:n uutisankkureilla saattaa lukea jopa työsopimuksessa, että heidän työnkuvaansa kuuluu edustaa työnantajaa julkisuudessa. Julkisuuden henkilöt lähtevät usein mielellään mukaan myös erilaisiin hyväntekeväisyyskampanjoihin antaen kasvonsa vaikkapa Itämeren suojelulle tai

Julkisuuden hellimä Uutisankkurit ja juontajat, julkkiskokit, olympiavoittajat, muusikot, näyttelijät, kirjailijat, elokuvaohjaajat, jne. Koko kansan rakastamia julkimoita saa silittää myötäsukaan ja heidän arkisetkin tekemisensä ja ajatuksensa yksinkertaisesti vain kiinnostavat.

koulukiusaamisen lopettamiseen tähtäävälle hankkeelle. Osallistumalla kampanjaan yritys voi saada kaksi kärpästä yhdellä iskulla: julkkiksen avulla saavutettavan näkyvyyden sekä konkreettisen todisteen yhteiskuntavastuullisuudestaan.

Asiakaslehdissä julkkiksen on herätettävä lukijoissa positiivisia mielleyhtymiä.

Hiipuva tähti Ketä kiinnostavat aina samat naamat − etenkin, jos median huomion saamiseksi asiaa pitää veistää tikusta tai menettää jälleen kerran täydellisesti elämänhallintansa? Julkisuus kuluttaa, mikäli sitä ei osaa säännöstellä. Häät tai hautajaiset voi myydä Seiskalle vain kerran...

Positiivista resonanssia Siinä missä iltapäivälehdille riittää, että kannessa poseeraa kuka tahansa tunnettu henkilö, asiakaslehdissä julkkisten on herätettävä lukijoissa positiivisia mielleyhtymiä. Yritysten kannattaakin nähdä vaivaa löytääkseen julkimoita, joilla on edes jollain tavalla luonteva yhteys yritykseen ja sen tuotteisiin − olipa kyse yhteisestä arvomaailmasta tai vaikkapa harrastuksen kautta löytyvästä kytköksestä. Kirjallisesti lahjakkailta julkkiksilta voi aina myös kysyä, haluaisivatko he itse kirjoittaa lehteen kolumnin normaalia juttupalkkiota vastaan.  kansi.fi 25

PROSESSI

STARTTI ideariihi

3 KUUKAUTTA

Vuosisuunnitteluun osallistuvat lehden tekijät ILMESTYMISEEN sekä julkaisijan vastuuhenkilöt. Mukaan voidaan pyytää myös esim. painotalon edustaja kertomaan painoteknisistä uutuuksista ja mahdollisuuksista. Julkaisija ja lehden tuottaja käyvät läpi tulevan vuoden budjetin, lehtien teemat ja ilmestymisajat. Lehti nivotaan yrityksen muihin markkinointitoimiin ja -teemoihin. Päätoimittajaksi valitaan yleensä julkaisijayrityksen viestintä- tai markkinointijohtaja. Toimitussihteerinä/tuottajana toimii ammattitoimittaja.

konseptointi LEHDEN VISUAALISEN ILMEEN JA RAKENTEEN SUUNNITTELU Lehden rakenteen osalta suunnitellaan lehden rytmi, määritellään juttutyypit ja niiden pituudet. AD suunnittelee lehden ulkoasun.Päätetään fonteista, vinjeteistä, väreistä, typografiasta sekä mm. kuvituksen ja valokuvien käytöstä yleisellä tasolla. Konseptikäsikirjaan kuvataan mm. lehden funktio, kohderyhmät, mallilukija sekä teknisiä tietoja kuten sivumäärä ja paperilaatu.

26 kansi.fi

SISÄLTÖSUUNNITELMA Toimitusneuvoston kokouksessa päätetään seuraavan lehden juttujen aiheista ja näkökulmista sekä usein myös haastateltavista. Tarkistetaan konseptin toimivuus. Lehden aikataulu ilmoitetaan myös mm. painotalolle. Toimitusneuvostoon kuuluvat päätoimittajan ja tuottajan/toimitussihteerin lisäksi lehden graafinen suunnittelija (AD) sekä mielellään myös julkaisijayrityksen eri liiketoiminnoista perillä olevat henkilöt (tai toimitusjohtaja). Lehden tuottaja/toimitussihteeri tekee kokouksen pohjalta kirjallisen sisältösuunnitelman, jonka päätoimittaja hyväksyy. Päätoimittaja ”varoittaa” haastateltavia ennen toimittajan/valokuvaajan yhteydenottoa. KUVASUUNNITELMA Toimitussihteeri/tuottaja ideoi AD:n kanssa lehdelle kuvasuunnitelman, jonka päätoimittaja hyväksyy.

numerokohtainen suunnittelu

2,5 KUUKAUTTA ILMESTYMISEEN

9 VIIKKOA

ILMESTYMISEEN

toimitustyö TEKSTIT Lehden toimitussihteeri tekee kirjalliset briiffit artikkeleista ja tilaa jutut kirjoittajilta. Briiffi sisältää mm. näkökulman, tyylilajin, pituuden, mahdolliset haastateltavat ja deadlinen. Sisällöntuotannossa hyödynnetään usein freelance-toimittajia, jotka itsenäisesti sopivat haastatteluista/kuvauksista, hyväksyttävät tekstit haastatelluilla ja lähettävät valmiit tekstit tilaajalle määräpäivään mennessä.

KUVITUS AD briiffaa kuvasuunnitelman/konseptin pohjalta valokuvaajille/kuvittajille tarvittavat kuvat. Lehdessä voidaan hyödyntää myös julkaisijayrityksen olemassa olevaa kuvamateriaalia, ostaa kuvia kuvapankeista tai toisinaan (kustannussyistä) myös esim. toimittaja voi ottaa valokuvia haastattelun yhteydessä. Huom. tekijänoikeudet saattavat rajoittaa kuvien ja tekstien käyttöä lehdessä!

MAALI

3 VIIKKOA

6 VIIKKOA

ILMESTYMISEEN

Taittaja sovittaa tekstit, kuvat ja muut elementit niille varattuihin tiloihin lehden konseptin mukaisesti. Yleensä hän vastaa myös muista tuotantoon liittyvistä teknisistä työvaiheista. Valokuvaaja, taittaja tai ulkopuolinen ammattilainen käsittelee kuvat (mm. säätää sävyt sekä syvää kuvat eli irrottaa kohteet taustasta).

taitto

Päätoimittaja saa sovittuun päivään mennessä lehteen tulevat tekstit luettavakseen. Hän kierrättää tekstejä julkaisijaorganisaatiossa ja pyytää kommentteja/korjauksia haluamiltaan tahoilta. Päätoimittaja kokoaa saamansa kommentit ja pitää huolen, etteivät korjausehdotukset ole keskenään ristiriitaisia. Sen jälkeen hän lähettää korjausmerkinnöillä varustetut tekstit takaisin tuottajalle/ toimitussihteerille.

kommentointi EDITOINTI Toimitussihteeri/tuottaja oikolukee ja editoi kirjoittajien tuotokset. Kielivirheiden korjaamisen lisäksi hän terävöittää ja sujuvoittaa tekstejä.

vedokset

2 VIIKKOA

MARKKINOINTI Toimitussihteeri osalOn aika houkutella uusia lulistuu taiton viimeistelyyn, lyhentelee ja ILMESTYMISEEN kijoita lehden pariin! Lehden pääjutusta julkaistaan kiinmuokkaa tarvittaessa nostava yksityiskohta, kouktekstejä ja varmistaa, että ku tai ”skuuppi” yrityksen uutiskirpalaset toimivat yhteen. jeessä, Facebookissa, Twitterissä, Kun vedokset ovat valmiit, ne LinkedInissä jne. Tekstiin liitetään lähetetään pdf-tiedostona päätoikuva lehden kannesta ja linkitetään mittajalle, joka voi vielä tehdä korse lehden digitaaliseen versioon. jauksia. Lehden tuotantotarjous sisältää pääsääntöisesti yhden DIGILEHTI korjauskierroksen. Lehden pdf-tiedosto, flash-pohjainen näköisversio, tablettilehti tai hakukoneoptimoitu verkkosivusto linkitetään julkaisijayrityksen painoon www-sivuille. Digilehteen voidaan lisätä myös Julkaisijan hyväksynnän jälkeen toiminnallisuutta sekä materiaataittaja lähettää painotalolle painolia, jota painetussa lehdessä ei ole tiedoston sovittuun päivämäärään (esim. videoita). mennessä. Paino tulostaa työn painoksen koosta riippuen painolevyilMITTAA JA KEHITÄ le tai suoraan paperille. Noin 3 vuoden välein kannattaa tehTekstit ja kuvat käsitellään digidä lukijatutkimus, joka on oiva työlehteen sopivaan muotoon, hakukokalu lehden kehittämiseen. Lukijoilta neoptimoidaan ja syötetään verkkovoi pyytää juttuvinkkejä ja palautetlehden julkaisujärjestelmään. ta myös muulloin. Digilehden kävijämääriä ja -liikennettä voi seurata esim. Google Analyticsin työkaluilla. valmis lehti Kehitystyön takia valmis lehti ja prosessi kannattaa käydä läpi myös Lehti tulee painosta ja se toimiteseuraavassa toimitusneuvoston kotaan sovitusti julkaisijalle. Paino voi kouksessa. Sujuiko kaikki niin kuin huolehtia myös lehden jakelusta ja ajateltiin? Olisiko jotain voitu tehdä esim. postittaa lehdet julkaisijalta paremmin? Mikä sisältö oli erityisen saamaansa osoiterekisteriin. onnistunut ja miksi?

JAKELU

kansi.fi 27

PROSESSI

Konseptointi Toimiva konsepti on perusta, jonka varaan on helppoa ja kustannustehokasta rakentaa säännöllisesti ilmestyvää julkaisua.

T EK S T I JOU KO L A M PI L A

itä useampi taho kisaa koh- yksittäisiltä sisältöpalasilta halutaan, liioin budderyhmän huomiosta, sitä jetti ei karkaa käsistä. tärkeämpää on rakentaa julkaisulle toimiva konsepti. Rakenne ja ulkoasu Siinä on mietitty, mikä on jul- Konseptissa julkaisulle määritellään rakenne kaisun tarkoitus, ketkä sitä lukevat ja miten se ja esimerkiksi juttutyypit ja niiden laajuudet. pyrkii erottautumaan muusta informaatiotul- Alkusalaattina voidaan tarjota uutisia ja lyhyitä vasta. Konseptiin ei tarvitse hirttäytyä, vaan haastatteluja, pääruokana teemajuttuja, henkisitä kannattaa ajatella pikemminlökuvia ja laajempia asiantuntija-arkin työkaluna, jonka avulla julkaitikkeleita. Jälkiruoaksi sopivat keLehtikonsepti sua ja tuotantoprosessia kehitetään. vyemmät katsaukset, esittelyt ja vastaa tietysti kolumnit, pakinat tai vaikMitattavia tavoitteita kapa sarjakuvat. kysymyksiin Julkaisun funktiona voi olla viihdyt- mitä, kenelle, Konseptin ideana on tehdä jultää, opastaa tai neuvoa, toimia yhkaisusta toistettava ja tunnistettamiten ja miksi. va. Kun julkaisu tuntuu tutulta, se teiskunnallisena keskustelun herättäjänä tai luoda ostotarpeita vasherättää lukijassa odotusarvon sekä taanottajissaan. Usein kaikkia edellä mainit- luo ja vahvistaa lukijan tunnesidettä lehteä ja tuja. sitä julkaisevaa organisaatiota kohtaan. Hyvä olisi määritellä tavoitteita, joiden saaOleellinen osa konseptia onkin miettiä julvuttamista pystyy myös mittaamaan. Mitata kaisun taitto ja typografia, värien käyttö sekä voi esimerkiksi mediaosumien määrää ja laa- tyyli kaiken kaikkiaan. Myös visuaalisten eletua, julkaisun aikaansaamaa lisämyyntiä, digi- menttien, kuten valokuvien ja grafiikan, käytlehden parissa vietettyä aikaa tai sijoittumista töä ja sijoittelua lehdessä voi pohtia jo konsepGooglen hakutuloksissa. toinnin yhteydessä. Konsepti sujuvoittaa lehden tuotantoa, silJulkaisun ulkoasun pitää toimia linjassa orlä hyvät ideat ja ajankohtaiset aiheet putoavat ganisaation muun visuaalisen ilmeen kanssa. valmiiseen raamiin melkein kuin itsestään. Toki hyvä lehti onnistuu aika ajoin myös yllätKun toimittaja, kuvaaja ja taittaja tietävät, mitä tämään iloisesti lukijansa!

MITÄ, KENELLE JA MIKSI? YDINVIESTIT eli julkaisijan vahvuuksien ja/tai tahtotilan kiteytykset puretaan lukijoita kiinnostaviksi tarinoiksi, joissa asioista kerrotaan ihmisten ja konkreettisten esimerkkien kautta. Ydinviestit ovat usein kohderyhmäkohtaisia. Ne on hyvä ottaa huomioon jo julkaisun rakennetta suunniteltaessa.

28 kansi.fi

Vastaanottaja ymmärtää visuaalisen ilmeen ansiosta, että kyse on samasta ”tuoteperheestä”.

Jotta julkaisu voi täyttää sille asetetut tavoitteet, on määriteltävä, kenelle julkaisu on tarkoitettu ja millaisia alakohderyhmiä lukijakunnassa on. Kohderyhmäanalyysi tarjoaa tietoa julkaisukanavan valintaan sekä auttaa tekijöitä keksimään lukijoita kiinnostavia näkökulmia ja haastateltavia. KOHDERYHMÄT.

Julkaisun lisäksi myös juttutyypeille määritellään tavoitteet, jotka voivat olla esim. julkaisijaorganisaation henkilöstön tekeminen helposti lähestyttäväksi, asiakasreferenssien ja menestystarinoiden esittely, asiantuntijuuden vahvistaminen tai vaikka strategian jalkauttaminen omalle henkilöstölle. TAVOITE.

MIKÄ ON MALLILUKIJA? voi olla yksi tai useampi mallilukija, jolle lehteä tehdään. Sanomalehdissä toimittajat ovat perinteisesti kirjoittaneet juttunsa ”Pihtiputaan mummolle” selittäen asiat niin yksinkertaisesti, että tyhmempikin pysyy kärryillä. Mallilukijan rakentamiseen apua saa esim. myyntipäälliköiltä, yrityksen strategiasta tai markkinatutkimuksesta. Ideana on rakentaa työkalu, joka auttaa hahmottamaan, mitä lukija tekstiltä odottaa. Sitä voi hyödyntää kirjoittamisen lisäksi sisällön ideoinnissa sekä näkökulmien valinnassa.

JULKAISULLA

KITEYTÄ SUUNNITELMAT KONSEPTIKÄSIKIRJA

on dokumentti, johon kootaan tiedot julkaisun kohderyhmistä ja tavoitteista, visuaalisesta ilmeestä ja rakenteesta sekä yleensä myös tuotantoprosessista. Kirjassa asioita tarkastellaan erikseen jokaisen julkaisualustan osalta, sillä esimerkiksi painetun julkaisun rakenne ja juttutyypit eivät sovi sellaisenaan tablettiin.

Menestysbrändin rakentaminen kannattaa aloittaa laatimalla organisaatiolle strategia sisältömarkkinointiin.

s t r at e g i a

toimeksianto

tuottaja

julkaisija konseptointi

markkinointi

suunnittelu

jälkihoito

palaute

toimitusneuvosto

prosessi

jakelu

toimitussihteeri + AD

vedokset briiffaus

paino toimittaja

ilmoitusmyyjä t u o ta n t o

taittaja kuvittaja

kuvaaja

kansi.fi 29

TIIMI

TUOTTAJA

TOIMITTAJA

TUTKIMUS

VALOKUVAAJA

jouko lampila

outi airaksinen

j u s s i ta l s i

johanna kinnari

Yksi viesti, monta kanavaa Käsissäsi oleva Kansi-lehti on yhdeksän viestintäalan yrityksen yhteishanke, jolla haluamme innostaa sinua, hyvä asiakkaamme, monikanavajulkaisemisen pariin.

onikanavajulkaiseminen on noussut yritysviestinnässä kuin varkain kaikkien huulille. Kyse on saman sisällön lähettämisestä eri kanavissa − niin, että se paketoidaan

30 kansi.fi

kuhunkin kanavaan aina optimaalisessa muodossaan. Eri kanavia ovat painetut lehdet ja esitteet, verkkolehti, yrityksen www-sivut, tablettijulkaisu, mobiilisisällöt, uutiskirjeet ja sosiaalinen media lukuisine alustoineen.

OHJAAJA

GRAAFIKKO

tuukka kouri

jari hakkarainen

PAINO a rt o n äv e r i

GRAAFIKKO

KUVAAJA

jonna hoffrén

n e a i va r s

sampsa huttunen

LEH

YRITYSVIDEO, JOSSA ON TARINA... Mitä syntyy, kun yritysvideoon sekoitetaan ripaus Tarantinoa, kasa lännenelokuvien kliseitä, pari oikeaoppista draaman käännettä ja tuskin lainkaan itsekritiikkiä? Käy kurkkaamassa Kansi-kollektiivin yritysvideo osoitteessa www.kansi.fi

Hynttyyt yhteen − yhteistuotannot tulevat! Asiakaslehti voi olla iso markkinointiponnistus pienelle yritykselle, mutta entä jos mukaan kanssajulkaisijoiksi houkuttelisi yhteistyökumppaneita? Yhteistyö on fiksua, sillä silloin sekä kustannukset että työtaakan voi jakaa. Itse asiassa yhteistyö hyödyttää yleensä myös lukijaa! Useiden yritysten yhdessä julkaisema lehti voi olla lukijan näkökulmasta erittäin kiinnostava, sillä yleensä silloin lehdessä käsitellään isompia teemoja sekä koko toimialaa tai arvoketjua − ja niiden asettautumista yhteiskunnalliseen tai globaaliin kontekstiin. Yrityksille lehti on loistava apuväline uusasiakashankintaan ja olemassa olevien asiakkaiden sitouttamiseen. Mutta ketä pyytäisi mukaan kimppaan? Käytännössä ainoa ehdoton vaatimus yhteistyölle on, että

julkaisijayrityksillä on keskenään melko samankaltainen asiakaskunta, koska lehtiä kannattaa tehdä vain ja ainoastaan lukijoille heidän tarpeitaan palvelemaan (sillä, käsi sydämellä, käyttäisitkö sinäkään arvokasta aikaasi jonkin yrityksen yksipuolisten markkinointiviestien lukemiseen?). Lehden syntymisen ja prosessin sujuvuuden kannalta tärkeää on myös, että yritykset haluavat tehdä yhteistyötä. Fiksua on, jos julkaisijat eivät ole toistensa kilpailijoita tai vähintäänkin heillä on eri markkina-alueet. Digipainojen aikakaudella myös pienet painosmäärät ovat taloudellisesti järkeviä, joten julkaisijat voivat halutessaan saada nykyisin kaiken − sekä yksilöllisen asiakaslehden että kustannussäästöä, joka syntyy yhdistämällä voimat vaikkapa mediamyynnissä ja sisällöntuotannossa. 

MENIMME VERKKOON... ...tule sinäkin! Pysy kärryillä ja seuraa, mitä sisältömarkkinoinnin, brändäyksen ja tarinankerronnan saroilla maailmassa tapahtuu. Kerromme Kansi-kollektiivin kuulumisista sekä alaamme liittyvistä uusista tuulista osoitteessa www.kansi.fi. Voit myös tilata meiltä maksuttoman uutiskirjeen osoitteesta info@kansi.fi

kansi.fi 31

TIIMI

TUOTTAJA jouko lampila Markkinointiviestinnän monitoimimies tuottaa asiakaslehtiä ja aurinkoenergiaa Savossa. Lisäksi hän pyörii ahkerasti messuilla eri puolilla Eurooppaa! Nyörit pysyvät hyppysissä ja asiat hoituvat, ja tämä mies on aina valmis ottamaan kopin uudesta tekniikasta, jolla asioita voi tehdä vähän fiksummin.

TOIMITTAJA outi airaksinen Ideanikkari työskenteli aiemmassa elämässään taloustoimittajana TV:ssä ja aikakauslehdissäs ekä tiedottajana suuressa tutkimusorganisaatiossa. Ideoiden ja innon lisäksi täältä pesee aimo annos vuosien varrella karttunutta ammattitaitoa.

32 kansi.fi

TUOTANTOTIIMI

kansi.fi 33

TIIMI

34 kansi.fi

GRAAFIKKO jonna hoffrén Viestintätoimistoissa, lehtitaloissa ja mainostoimistoissa marinoitu visualisti on taittanut monia menestyksekkäitä aikakaus- ja asiakaslehtiä sekä osallistunut useisiin lehtiuudistuksiin. Hänet löytää usein GoMedian toimistolta Helsingin Vallilasta...

GRAAFIKKO n e a i va r s GoMedian parivaljakosta se, joka graafisen suunnittelun ja lehtien teon lomassa hoitelee myös kuvasuunnittelua ja kuvausjärjestelyjä − sekä huolehtii, että tablettijulkaisut toimivat sekä visuaalisesti että teknisesti niin kuin pitääkin.

VALOKUVAAJA johanna kinnari Joku hölmömpi voisi pitää suuressa aikakauslehtitalossa kouliintunutta kuvaajaa perfektionistina, mutta tosiasiassa tinkimätön ammattilainen on arvokas osa lehden tuotantotiimiä. Räpsäisemällä ei synny kuvia, joissa on juju. Lopputulos puhukoon puolestaan!

kansi.fi 35

PAINATUS

Ekologista vai luksusta?

Painoratkaisuilla voi välittää mielikuvia Halvimman painotarjouksen metsästyksen sijaan fiksu markkinoija kiinnittää huomiota mielikuviin, joita painotuotteella − joko tietoisesti tai tahtomattaan − välittää. T EK S T I JOU KO L A M PI L A

nko painotalo vain välttämätön paha, jossa esite tai lehti siirretään suunnittelun jälkeen paperille? Vastaus on ei − ainakin, jos tavoitteena on herättää vastaanottajassa juuri jotain tiettyjä mielikuvia. Viimeistelty painotuote edellyttää yhteydenpitoa painotalon kanssa jo lehden tai esitteen suunnitteluvaiheessa. Lakkaa ja paksua paperia

Postiluukusta putoava ilmaisjakelulehti luo vastaanottajassaan erilaisia odotuksia kuin korkealaatuisten merkkituotteiden myyjältä saatu lehti tai esite. Esimerkki on kärjistetty, mutta kuvaava, sillä painotuotteella voi mainiosti välittää erilaisia mielikuvia. Siinä missä karkea ja ohut sanomalehtipaperi välittää halvan vaikutelman (mitä se usein onkin), paksulle ja korkealaatuiselle päällystetylle paperille painettu tuote tuntuu jo käteen arvokkaalta − ja nostaa vastaanottajassaan väistämättä odotuksia myös julkaisun sisällöstä. Toisaalta tänä päivänä yhä useampi haluaa painattaa viestinsä kierrätetylle uusiopaperille ja herättää vastaanottajissa mielikuvia julkaisijan ympäristöystävällisyydestä. Vaikka uusiopaperi voi olla jopa kalliimpaa kuin päällystetty taidepainopaperi, lopputulos ei valitettavasti aina ole toivotun kaltainen. ”Usein ongelmana on, että uusiopaperille painetuista kuvista tulee haaleita, koska paperi on huokoista ja imee painoväriä. Ympäristöystävällisen Low 36 kansi.fi

K U VAT S H U T T ER S T O C K

Energy UV -tekniikan avulla värit saadaan nykyisin painettua kirkkaina myös huokoiselle painopinnalle”, toimitusjohtaja Arto Näveri Kirjapaino Markprint Oy:stä sanoo. Lahtelainen Markprint on investoinut vuosien varrella satoja tuhansia euroja erilaisten painoteknisten ratkaisujen ja lakkausten kehittämiseen, testaamiseen ja mallipainatuksiin. Näverin mukaan tuloksena on syntynyt painotuotteita, joita jopa painokonevalmistajien asiantuntijat ovat käyneet hämmästelemässä. Esimerkiksi korkeakiiltoinen lakka sopii painotuotteisiin, joissa halutaan korostaa luksusta. Mattalakalla puolestaan voi viimeistellä kauniisti julkaisun, joka korostaa tosienlaisia arvoja. Jos painotuotteella haluaa todella erottautua, voi valita esimerkiksi softtouch-lakan, joka on kuin samettia sormille. Mikäli sen sijaan tavoitteena on vain suojata painotuote tahriintumiselta, hyvä ratkaisu on perinteinen offset-lakka, joka on lähes näkymätön, mutta suojaa tuotetta postin käsittelyssä. Kanteen kannattaa panostaa

Aivan kuten kaupassa lehtiä ostetaan kannen perusteella, myös esitteelle tai asiakaslehdelle kannen välittämä ensivaikutelma on kaikkein tärkein asia. Kannen painotekninen suunnittelu onkin lähes yhtä olennaista kuin tekstien ja kuvien miettiminen. Suunnittelijat ja graafikot ovat innoissaan uusista mahdollisuuksista. Painotalon edustaja on hyvä ottaa

Kun halutaan kaikkein korkeinta painolaatua, voidaan käyttää foliota, lisävärejä ja kohdistettua lakkausta. mukaan jo suunnittelun alkumetreillä kertomaan eri vaihtoehdoista. Normaali painotyö tuotetaan nelivärisarjan nk. CMYK-väreillä, joiden rasteroinnilla julkaisuun saadaan muodostettua kaikki värit. Todellisuudessa sarjan ulkopuolelle jää kuitenkin valtava määrä silmin aistittavia värejä, joita perinteinen painotekniikka ei pysty toistamaan. ”Kun halutaan kaikkein korkeinta painolaatua, kannattaa käyttää foliota, lisävärejä tai kohdistettua lakkausta”, Näveri opastaa. Lisävärit ovat usein voimakkaita vihreän, oranssin tai violetin sävyjä, joita painetaan perusvärien sijaan tai lisäksi. Ne voivat olla myös fluorisoivia, eli UV-valossa loistavia värejä. Erityisesti kannessa kannattaa harkita myös metallilaminointia ja metallivärien käyttöä. Paperi voidaan laminoida ohuella metallikalvolla kauttaaltaan, minkä jälkeen kalvon päälle painetaan. Tuotteeseen voidaan myös liittää kohdistettu kylmäfolio, jolla julkaisuun saadaan vaikkapa metallisen kiiltävä kansilogo. Tyylikkäitä efektejä voidaan luoda myös kohdelakalla sekä kohdistetuilla kiiltävän ja matan lakan yhdistelmillä.

UV-mattalakalla etu- ja takakannessa sekĂ¤ sivuilla 37 ja 51

PAINATUS

38 kansi.fi

STARCKE

Laatu ratkaisee Tämänkin lehden painanut Markprint Oy on erikoistunut vaativiin painotekniikoihin, lakkauksiin ja muihin tehokeinoihin. Miten asiakas hyötyy siitä, että painotalo panostaa laatuun, toimitusjohtaja Arto Näveri?

Painotalon laatu näkyy siinä, että asiat sujuvat niin kuin on sovittu – tai jopa niin, kuin ei ole edes tarvinnut sopia. Jos meiltä uupuu painotyön kannalta välttämätöntä tietoa tai tiedot ovat epävarmoja, varmistamme asian etukäteen, eikä asiakkaan tarvitse turhaan kantaa huolta painotuotteen onnistumisesta aikataulussaan. Laatupaino ei yleensä ole sen kalliimpi kuin muutkaan painot, sillä kun työt tehdään kerralla oikein, vältytään kalliilta uusintapainatuksilta. Laatupainoilla on yleensä myös tehokkaammat tuotantokoneet ja taitavampi henkilökunta, joten työt syntyvät sujuvasti ja taloudellisesti. Paljonko laatu maksaa, markkinointipäällikkö Tuomas Talvitie?

Kilpailu on niin kireää, että tuskin yksikään painotalo pääsee nykyisin vuolemaan kultaa. Hinnoissa on kuitenkin eroja. Standardituotantoa saa halvemmalla kuin räätälöityjä painopalveluja. Silloin asiakkaan yksilöllisiä tarpeita ei kuitenkaan juuri oteta huomioon. Kokonaishintaan vaikuttavat valitut painoratkaisut. Kustannukset eivät kuitenkaan pääse karkaamaan käsistä, jos suunnittelija ja painotalon edustaja kohtaavat jo aikaisessa vaiheessa ja valitsevat yhdessä painotuotteen tavoitteiden ja toteutuksen kannalta optimaaliset ratkaisut. Miten syntyy korkealaatuinen painotuote käytännössä, tuotantojohtaja Matti Pukkila?

Offset-painamisen prosessi on monimutkainen tapahtuma, jossa kymmenet osatekijät vaikuttavat lopputulokseen. Korkeatasoinen painotuote syntyy vain, jos kaikki tekijät vakioidaan ja asetukset ovat oikeat. Myös painoalustojen, kuten paperin, ominaisuudet vaihtelevat. Huokoinen paperi imee paljon väriä, päällystetty taidepainopaperi vain vähän − ja UV-painotekniikassa mahdollinen folio tai muovi ei juuri lainkaan. Kokemuksen ja testipainatusten perusteella tiedämme eri painoalustojen ominaisuudet, ja pystymme vastaavasti säätämään muita tekijöitä. Olemme panostaneet UV-painotekniikan kehittämiseen satoja tuhansia euroja ja kuukausien työpanoksen. Tuloksista saa parhaan käsityksen, kun sopii tapaamisen ja tulee meille käymään.

Preeglauksella voi tehdä kolmiulotteisia kiehtovia painotuotteita.

VIIMEISTELYN TEHOKEINOT Kiiltävä UV-lakka on yleisin tapa tuottaa esitteelle tai lehden kannelle ylellinen, paksu ja korkeakiiltoinen viimeistely. Lakka kovetetaan UV-valon avulla.

värit aivan hyppäävät loistavan kirkkaina esille. Värit voivat olla myös fluorisoivia, jolloin ne hohtavat UV-valossa. Metallilaminointi on pakkauksissa ja erikoistuotteissa joskus käytetty tekniikka. Paperi laminoidaan kauttaaltaan metallifoliolla, jonka päälle värit painetaan.

Mattalakka tuottaa saman suojauksen ja viimeistelyn kuin kiiltävä lakka, mutta antaa pehmeämmän ja ympäristöystävällisemmän vaikutelman.

Kylmäfolion avulla voidaan tuottaa tarkkoja metallisia painokuvioita paperille – vaikkapa metallisena kiiltävän lehden logon.

Dispersiolakka on vesiliukoinen kiiltävä tai mattalakka, joka lisätään paperille painokoneen lakkayksikössä. Se on tyylikäs ja hyvä viimeistely, mutta UV-lakkaa vaatimattomampi.

Laminointia käytetään esimerkiksi kirjojen kansissa. Se suojelee tuotetta. Erilaisilla laminaateilla voidaan tuottaa myös monia tehokeinoja.

Offsetlakka on lähes näkymätön, mutta antaa painotuotteelle suojan tahriintumista vastaan.

Soft-touch -lakka on viime aikoina yleistynyt erikoislakka, joka muodostaa samettisen pehmeän naarmuuntumattoman pinnan.

Lisävärien avulla voi laajentaa perinteisten painovärien väriavaruutta, jolloin vihreät, oranssit tai violetit

Erikoispigmentit ovat usein hienoja helmiäis- tai metallihiutaleita, jotka painetaan lakkaan sekoitettuina pinnalle näyttävien kuvioiden aikaan saamiseksi.

Kohdelakka tarkoittaa tietylle alueelle – kuten kuvan päälle – tehtyä lakkausta. Siihen yhdistetään usein kiiltävä ja mattalakka korostamaan arkin tiettyjä alueita tai muodostamaan tarkkoja kuvioita tai jopa otsikoita.

Preeglaus on menetelmä, jossa paperiin prässätään kohokuvioita. Kuvio voi olla kauttaaltaan yhtä korkea tai − kaikkein arvokkaimmissa painotöissä − kolmiulotteinen, jolloin pinnan korkeus vaihtelee. 

kansi.fi 39

ADVERTORIAALI

Heidelberg Speedmaster XL75 Hybridi tekee mullistavaa jälkeä

Markprint ottaa etäisyyttä painotalojen hintakilpailuun Markprintissä on tehty viime vuodet tiivistä tuotekehitystyötä. 5-värisestä, lakkayksiköllä varustetusta Speedmaster XL75-5LX3-UV -hybridipainokoneesta otetaan irti kaikki, ehkä vähän enemmänkin. Tuloksena on syntynyt ennennäkemätöntä jälkeä – visuaalisesti aivan häkellyttävän upeita painotuotteita.

arkprintin yrittäjät Arto Näveri ja Matti Pukkila ovat pitkän linjan kirjapainomiehiä. Kumpikin on tullut alalle vuonna 1965, joten heillä on kokemusta kirjapainosta yhteensä sata vuotta. Markprint Oy puolestaan on perustettu vuonna 1985. Se pyörittää nykyään noin 25 henkilön voimin lähes kolmen miljoonan euron liikevaihtoa. Markprint haluaa erottua markkinoilla

Hybridipainokone tarkoittaa konetta, jossa voidaan käyttää normaaleja öljypohjaisia painovärejä ja vesipohjaisia lakkoja sekä UV-kuivattavia hybridivärejä ja UV-lakkoja. Koneessa onkin UVvärejä kestävä telasto sekä täydellinen kotelointi, joka estää UV-päästöjen vuodot painosaliin. Markprintin koneessa on myös kaksi UV-välikuivainta ja 40 kansi.fi

UV-loppukuivain. Lisäksi perinteisillä väreillä painamista varten koneessa on Heidelberg DryStar Combi IR-kuivain. UV-varustuksen takia kone on selvästi tavallista konetta kalliimpi, mutta vastapainona ovat huomattavasti laajemmat käyttömahdollisuudet. Painoalustana voidaan käyttää esimerkiksi muovia, foliopintaa ja muitakin materiaaleja, jotka eivät ime lainkaan painoväriä. UVväreissä on saatavana esimerkiksi peittovalkoinen ja monia erikoisvärejä. Myös lakoissa on lukuisia vaihtoehtoja. Värien tarttuvuus ja kestävyys eri materiaaleilla ovat aivan omaa luokkaansa. – Peruskoneilla kaikki tekevät samaa tuotantoa ja kilpailu käydään pitkälti hinnalla, kertoo Markprintin toimitusjohtaja Arto Näveri. – Meidän tavoitteemme oli tehdä erilaisia tuotteita, joita muilla ei ole tarjolla. Tämä tavoite

on myös toteutunut. Meillä on hyviä näyttöjä poikkeuksellisista töistä ja asiakkaat ovat saaneet niiden kautta aivan uusia ahaa-elämyksiä. – Testaamiseen on kuitenkin uponnut valtava määrä työtä ja materiaaleja, jatkaa Näveri. – Olemme käyttäneet tuotekehitykseen yli 100 000 euroa, mutta tuloksia on myös syntynyt. UV- tai hybridiväreistä ei oikein tahdo saada vastauksia keneltäkään. Hybridivärejä myydään niin vähän, että kaikkea ei ole kokeiltu. Olemme tehneet todella paljon ennakkoluulotonta kokeilua ja tulokset ovat sellaisia, että jopa tehtaan miehet hämmästelevät, miten ne on tehty. Painaminen on visuaalista työtä

– Tämä kone on suurin murros sitten nelivärioffsetin, hehkuttaa Markprintin tuotantojohtaja Matti Pukkila. – Kyllä

ADVERTORIAALI

Markprintin painosalin uuteen uskoon laittanut Speedmaster XL 75 on sen verran pitkä, että painokoneen kuvaamiseenkin tarvittiin laajakulmaobjektiivi.

hallinta mielestäni hyvin pitkällä ja sen varaan olemme voineet rakentaa kehitystyötämme. Tuskin muuten pystyisimme hyödyntämään koneen kaikkia mahdollisuuksia ja saamaan investoinnit kannattamaan. – Tämä on meille myös sisäisesti erittäin tärkeä asia. Painajat ovat saaneet varmaan 50 prosenttia lisää virtaa, kun he ovat päässeet tekemään vaikeita asioita, joita ei ennen ole tehty. Sitä funtsii vielä kotonakin, miten jokin juttu onnistuisi. Ihmisten innostus on aivan välttämätön ja henkilökunta onkin ollut hankkeessamme alusta pitäen mukana. Ei ole muita vaihtoehtoja kuin investoida ja kehittyä tai jäädä paikalleen ja vähitellen näivettyä, kärjistää Pukkila. Uutta ei synny ilman työtä. Matti Pukkila on tehnyt valtavasti erilaisia malleja selvittääkseen, mitä uudella painokoneella voi saavuttaa.

täytyy sanoa, että sillä syntyy pikkuisen hyvän näköisiä painotöitä. On todella riemullista työskennellä painajien kanssa ja venyttää koneen kyvyt äärimmilleen. Olemme saaneet aikaan suorastaan häkellyttäviä visuaalisia efektejä. Uutta löydettävää on jatkuvasti, vaikka paljon on löytynytkin. – 25 vuoteen en ole vienyt painotöitä kotiin, mutta nyt täytyi ottaa pari arkkia mukaan ja esitellä vaimollekin, mitä olemme saaneet aikaan, jatkaa Pukkila. – Visuaalisuus liittyy niin oleellisesti painotöihin. Meillä on kuvan ja datan

Hämmästyttäviä painotuotteita

Matti Pukkila on tunnettu taiteellisuudestaan ja siitä, minkälaisia pieniä ihmeitä hän osaa painokoneella loihtia. Hybridi-Heidelbergin kanssa ihmeet näyttävät kehittyneen melkoisen suuriksi. Koneen testauksessa ja painotuotteiden tuotekehityksessä hän on tuottanut satoja töitä. Erilaisten painoalustojen, erikois- ja metallivärien sekä erikoislakkojen avulla on syntynyt tuloksia, joiden tekotapaa saattaa vain arvailla. Metallivärien ja erityisen erottelun avulla Pukkila on onnistunut tuottamaan hologrammimaisia efektejä, joissa heijastukset muodostavat positiivi- tai negatiivikuvan katselukulmasta riippuen. Drip-off -lakkauksella hän on muodostanut pintoja, joissa yhdistyy

korkeakiiltoinen lakkaus joko silkinhimmeään tai ”röpelöiseen” mattalakkaan, vain pari esimerkkiä mainitaksemme. Ja kaikki nämä erikoiset efektit yhdellä läpiajolla. Markprintin aikaisempi konekanta oli formaatiltaan B3. Nyt tuplasti suurempi arkkikoko on avannut aivan uusia markkinoita myös esimerkiksi pakkauspuolella. Juuri pakkauksissa tarvitaan poikkeuksellisia visuaalisia vaikutelmia, koska vaikutelma tuotteesta syntyy pakkauksen kautta. Muista erottuva pakkaus lähtee hyllystä kuluttajan mukaan. Markprintin yhtenä suurena urakkana on ollut rakentaa mallikirjat, joiden avulla asiakkaille voidaan näyttää erilaisia mahdollisuuksia. Näverin mielestä markkinoilla on tarve sellaiselle, mitä ennen ei ole ollut. Mallien avulla asiakkaat näkevät konkreettiset mahdollisuutensa erottua omilla markkinoillaan ja alkavat haluta tavallisesta poikkeavia ratkaisuja. Kilpailua jollakin muulla kuin hinnalla

Jo vuosia on puhuttu kirjapainojen ylikapasiteetista ja kovasta hintakilpailusta. Painotaloja kannustetaan kerta toisensa jälkeen erikoistumaan ja tarjoamaan jotain uutta lisäarvoa asiakkailleen. Markprintissä nämä kehotukset on kuultu – vai lieneekö asia aivan itse havaittu. Toimenpiteet joka tapauksessa kelpaavat esimerkiksi. – Nyt rakennetaan, kehitetään ja koulutetaan. Nyt meillä on isompi harava kuin muilla, kiteyttää Pukkila. – Menestyksen siemen on itämässä.  kansi.fi 41

JULKAISUALUSTAT

PRINTTI VS. VERKKO 42 kansi.fi

Sanoma- ja aikakauslehtien kuolemaa on ennustettu jo yli 20 vuotta, mutta verkossa viestit hukkuvat ja unohtuvat nopeaakin nopeammin. Mistä lukijan tavoittaa? T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

aikka viestejä voi lähettää nappia painamalla, sanoman perille saaminen on yhä vaikeampaa. Yritykset joutuvat kamppailemaan pirstoutuneen yleisön huomiosta joka hetki kynsin ja hampain niin printissä, radiossa, televisiossa, ulkomainonnalla, messuilla, elokuvissa kuin verkossakin. Viestin läpimenon kannalta ratkaisevaa olisi tietää, missä ja minkälaisten sisältöjen parissa tärkeät kohderyhmät aikaansa kuluttavat. Mutta jos kohderyhmä on laaja, tai tarkkaa tietoa vastaanottajan mieltymyksistä ei ole, yrityksen ei auta kuin näkyä ja kuulua

K U VAT S H U T T ER S T O C K

varmuuden vuoksi monikanavaisesti kaikkialla. Digitalisoituneessa maailmassa se ei onneksi ole mahdotonta edes pienellä markkinointibudjetilla. Kuluttaja arvostaa painotuotetta

Ovatpa printin kuolemaa povaavat visionäärit mitä mieltä hyvänsä, printtimedia on edelleen selvästi kuluttajien suosikkimedia. Sekä Kansallinen Mediatutkimus (KMT) että Yhteisöllistyvä media -tutkimus osoittavat, että painettujen lehtien lukeminen ei ole juuri vähentynyt, joskin lehtiä luetaan nykyisin myös älypuhelimilla ja tableteilla. Jopa alle 18-vuotiaista suomalaisista edelleen valtaosa

viettää viikoittain aikaa myös painettujen lehtien parissa. Etenkin aikakauslehdissä painetun sisällön suosio on vahva. Aikakauslehtien parissa käytetystä ajasta 93 prosenttia kuluu nimenomaan lehtien painettujen versioiden parissa. Mikä sitten tekee painotuotteesta niin ylivertaisen käyttöliittymän, että kuluttajat pitävät siitä niin sitkeästi kiinni? Vastaus piilee painotuotteiden tarjoamassa kokemuksellisuudessa. Painetun lehden kanssa voi rentoutua, mihin sähköiset käyttöliittymät eivät yllä. Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat myös mainontaa nimenomaan kansi.fi 43

JULKAISUALUSTAT

Mitattavuus houkuttelee verkossa

LEHTIEN LUKUVÄLINEKOHTAINEN KOKONAISTAVOITTAVUUS

100

95 95 94

Kevät 2011 92 92 89

Syksy 2011 88

Kevät 2012 Syksy 2012

Kevät 2013 Syksy 2013 Kevät 2014

Syksy 2014

62 59 59

40 35 28 23

18 15

15 11

11 8

7 1

0 Painettu viikottain

Tietokone viikottain

Matkapuhelin viikottain

Tabletti/lukulaite viikottain

Lähde: KMT 2011 – 2014

Tutkimusten mukaan kuluttajat haluavat vastaanottaa painettua mainontaa.

painettuna − olipa kyse sitten lehdistä tai suoramarkkinoinnista. Sen takia on hieman kummallista, miten innokkaasti yrityksissä on lähdetty siirtämään markkinoinnin painopistettä verkkoon. Toisaalta trendi tekee painetusta viestinnästä entistäkin tehokkaampaa niille, jotka viestejään vielä painattavat. Jo nyt esimerkiksi painettua asiakaslehteä voi pitää jossain määrin ylellisyystuotteena, jota julkaisemalla yritys voi erottautua kilpailijoistaan ja osoittaa asiakkailleen pitävänsä näitä arvokkaina. Asiakaslehti tavoittaa

Siinä missä Helsingin Sanomat joutuu tyytymään vajaaseen 900 000 lukijaan, 44 kansi.fi

useampikin asiakaslehti tavoittaa Suomessa edelleen yli miljoona lukijaa. Vertailu on jokseenkin epäreilu, koska asiakaslehdet ovat lukijoilleen ilmaisia, mutta yleisellä tasolla asiakaslehtien voi sanoa palvelevan lukijoita erinomaisesti. Edelleen helpoin ja todennäköisesti myös halvin tapa saada sidosryhmien huomio on lähettää heille painettu lehti kotiin tai työpaikalle. Suurta joukkoa potentiaalisia asiakkaita tai kumppaneita voi lähestyä toki myös vaikkapa liitteellä, joiden huomioarvo on Aikakausmedian tutkimusten mukaan erittäin korkea. Esimerkiksi ammattilehden välissä lehden saa jaettua suurelle määrälle ihmisiä noin puolet halvemmalla kuin postittamalla lehti itse. ”Ammattilehdet tarjoavat liitepaikkoja edullisesti, koska niille kulua tulee vain lisäpainon postimaksusta. Isoilla lehdillä se on ehkä vain euron kilolta, joten liitepaikkojen myynti on lehdille erittäin tuottoisaa”, kustantaja Jouko Lampila kertoo.

Vaikka painettujen viestien vetovoima on suuri, yritys ei voi olla liioin menemättä verkkoon. Maksettujen mainosten ja bannereiden sijaan sidosryhmille kannattaa tarjota myös verkossa aidosti hyödyllistä tai viihdyttävää sisältöä. Haluttujen kohderyhmien huomiota ei saa verkossa kuitenkaan halvalla. Vähintäänkin se vaatii suurta innovatiivisuutta. Toisaalta pitkäjänteisyys palkitaan. Esimerkiksi artikkelien, uutisten, blogipostausten, tviittien, videoiden, infografiikan ja kuvien julkaiseminen verkon eri areenoilla parantaa yleensä myös yrityksen näkyvyyttä vaikkapa Google-hauissa. Verkon yksi ehdoton vahvuus pai nettuun viestintään verrattuna on vai kuttavuuden helppo ja edullinen mitat tavuus. Toki myös painetuista lehdistä voi ja kannattaakin tehdä lukijatutki muksia, mutta verkossa kävijämääriä voi seurata reaaliaikaisesti ja sen mukai sesti tarvittaessa muuttaa taktiikkaansa. Esimerkiksi Googlen ilmaisten työkalu jen avulla nähdään, millä hakusanoilla ja mistä lukijat tulevat sivustoille ja kuin ka paljon he käyttävät sivuilla aikaansa. Näkyvyys pitää ansaita

Painetun ja verkon nokittelu on oikeastaan sikäli vanhanaikaista, että tänä päivänä yrityksen pitää näkyä kaikilla julkaisualustoilla. Painettu lehti jatkaa lähes poikkeuksetta elämäänsä myös verkossa, jossa lukijoille tarjotaan myös laajennettua sisältöä. Kun sisältö on tehty kertaalleen kunnolla, sitä voi jakaa edullisesti, vain hieman muokattuna lukemattomissa eri kanavissa. Olipa kanava ja julkaisualusta mikä hyvänsä, näkyvyyttä kannattaa hankkia mieluummin ansioilla kuin pelkästään rahalla. Toisaalta on turha jäädä odottamaan haastattelupyyntöjä ainakaan valtamedialta, jos yritystä ei tunneta. Onneksi ansaittua näkyvyyttä voi hankkia myös julkaisemalla itse. Vahvan brändin rakentaminen lähteekin liikkeelle yrityksen omasta toiminnasta ja omien vahvuuksien uskottavasta kertomisesta sekä printissä että verkossa. Toki kannattaa muistaa, että aktiivisuuden ja huippusisältöjen lisäksi tarvitaan myös vastuullisuutta ja avoimuutta. Nykymaailmassa ei nimittäin koskaan tiedä: lumipalloefekti voi yllättää koska tahansa − sekä hyvässä että pahassa.

Laatusisältöä kaikissa kanavissa

VERKKOLEHTI 02/2015

ARTIKKELIT

▲

KOLUMNIT

▲

VIDEOT

TILAA UUTISKIRJE

▲

LUKIJAKYSYMYS

▲

LUE JUTTU

▲

UUTISET

Tutustu lehdenteon menestyksen menuun

Facebook, Twitter, LinkedIn ja monia muita... Sosiaalisen median alustoja on niin paljon, ettei organisaation kannata välttämättä näkyä kaikkialla. Kun tiedät, mitä haluat viestiä ja kenelle, löydät helposti pelikentän, jossa voit olla läsnä aidosti ja sydämellä.

PÄÄKIRJOITUS

Vuodenajasta ihana käpertyä sohvalOletetaanpa,viis, ettäon olet kiinnostunut puutarhan le hyvän lehden kanssa. Itsemieluummin luen paljon ja hyhoidosta. Kumpaan käyttäisit vin erilaisia lehtiä osinroudassa: ammatillisista aikaasi, kun maa on−vielä 1) luetsyistä, mutta lehdet ovat minulleesittelyjä myös salainen pahe verkosta puutarhafirmojen vai 2) selaat ja intohimo.puutarhoja Etsin tietoa ja näkökulmia, monenlaisia esitteleviä lehtiä tai mutta luet ennen kaikkea taidan olla perso unelmille. blogeja, joissa annetaan vinkkejä ryytimaan Jos oikein innostun, saatan klikata itseni saman perustamiseen, kerrotaan itämaisen puutarhan tien myös verkkokauppaan tekemään kiinnosideologiasta tai vaikkapa listataan ensi kesän tavan jutun herättämistä haaveista totta. kalustetrendejä?

NÄKYVYYS

There’s no business like showbusiness − There’s no business like show business − eikä ole mitään, mitä ei voisi myydä julkeikä ole mitään, mitä ei voisi myydä julkkiksen kiksen kasvoilla. Suhtautumisemme julkkasvoilla. Mielen-kiintoista kuitenkin on, että kiksiin on kuitenkin ristiriitaista ja vähän suhtautumisemme julkkiksiin on ristiriitaista ja häpeilevääkin. vähän häpeilevääkin.

VERKKOLEHTI PYÖRII SAMALLA SISÄLLÖLLÄ Verkko on hyvä alusta uutisseurannalle ja nopealle reagoinnille, mutta brändimie lessä organisaation on fiksua tarjota myös hidasta ja hyvin muotoiltua laatusisältöä. Painettuun lehteen tehdyt artikkelit soveltuvat lähes sellaisinaan verkkolehteen, ja oheen voi tehdä myös verkon ominaisuuksia hyödyntävää uutta sisältöä, kuten vide oita tai kyselyitä. Kansi-kollektiivi rakentaa hakukoneoptimoituja ja responsiivisia (eli päätelaitteen mukaan skaalautuvia) verkkolehtiä ilmaisten, avoimeen lähdekoodiin perustuvien julkaisujärjestelmien varaan. Niissä käyttäjän ei tarvitse osata koodata pystyäkseen syöttämään ja julkaisemaan verkkolehdessä omatoimisesti uutta sisältöä. Verkkolehdissä hyödynnetään HTML5-tekniikkaa, joka toimii − toisin kuin aiem min valtaa pitänyt Flash − myös tableteissa. Yleensä verkkolehti kannattaa pitää kai kille avoimena ja ilmaisena, mutta julkaisija voi halutessaan asettaa myös maksumuu rin, jolloin lukijoiden pitää vähintäänkin rekisteröityä palveluun. Tosin ainakaan vielä lukijat eivät ole olleet Suomessa valmiita maksamaan verkkolehtien lukemisesta, ja myös rekisteröityminen saatetaan kokea liian vaivalloiseksi. Näkyvyyttä verkkolehdelle saa, kun julkaisussa olevia artikkeleita voi kommentoi da ja jakaa niitä sosiaalisessa mediassa. Parhaimmillaan somessa on jaettu suomen kielistä artikkelia yli 100 000 kertaa. Verkkolehti toimii myös hyvänä arkistona, josta voi hakea helposti lehdessä aiemmin julkaistua sisältöä haluamastaan aihepiiristä. www.kansi.fi

PRINTTI + Brändin vahvistaja. + Luo tunnesiteen ja sitouttaa. + Tukee uusiasiakashankintaa. + Oiva alusta tarinankerrontaan. + Lukija arvostaa. + Tavoittaa isoja kohderyhmiä. + Paras mainosalusta. + Tyylikäs ja visuaalinen. – Jakelukustannukset. – Hidas uutisväline.

VERKKO + Alhaiset jakelukustannukset. + Nopea, jopa reaaliaikainen. + Rakentaa asiantuntijuutta. + Globaali. + Yleisön osallistaminen ja palaute. + Vaikuttavuuden mittaaminen helppoa. + Upeat visuaaliset ratkaisut. + Lumipalloefekti. – Viestit hukkuvat. – Pakottaa panostamaan muotoon. – Klikkijournalismin huono maine. – Lumipalloefekti. – Hyvää verkkosisältöä ei saa halvalla. 

kansi.fi 45

VIDEOT

JA KAMERA

...KÄY! Videon voi kuvata vaikka kännykällä, mutta lopputulos on takuulla parempi, kun tuotanto suunnitellaan huolella ja tekijöillä on käytettävissään innon lisäksi myös aikaa, osaamista ja kunnon kalusto. T EK S T I JOU KO L A M PI L A

46 kansi.fi

K U VAT JOH A N NA K I N NA R I

10.30

Kuvausryhmä on jalkautunut Sinebrychoffin puistoon Helsingissä.

11.30

12.00

Lampila vastailee ”puhuvana päänä” toimittajan kysymyksiin samalla, kun elokuvaaja Sampsa Huttunen ja ohjaaja Tuukka Kouri pitävät huolen siitä, että kuvattava pysyy ruudussa, eikä äänen kanssa ole ongelmia. Parin testiotoksen jälkeen käsivarakameraan vaihdetaan sittenkin vielä laajakulmaobjektiivi. t u o t ta j a j o u k o

11.30

Päivä jatkuu Mediareaktorin toimi tiloissa Ruoholahdessa. p i e n e s s ä t u o ta n t o t i i m i s s ä kaik-

ki tekevät kaikkea. Ohjaaja Tuukka Kourilta sujuu sutjakasti myös kamojen roudaaminen ja virittely aina silloin, kun käytössä ei ole assaria...

12.00

”Mutta jos tää tuliskin tähän väliin, eikä tonne?” On hetki alkaa pohtia kuvakäsikirjoitusta seuraavaan projektiin. k e lta i s i l l a p o s t - i t - l a p u i l l a

on kätevä luonnostella tarinan kulkua. Ohjaaja Tuukka Kouri ja elokuvaaja Sampsa Huttunen tietävät, että kunnolla mietitty kuvakäsikirjoitus kansi.fi 47

VIDEOT

13.00

13.15

on tarpeen, kun tehdään videota, jossa on tarina.

13.00

”Täällähän meillä on ihan loistava studio kuvaukseen! Miten olinkin unohtanut tämän olemassa olon?” on tuttua puuhaa elokuvaaja Sampsa Huttuselle. Oikein tehty valaistus on kuvauksissa A ja O − ja siitä usein tunnistaa ammattilaisen käden jäljen videoissa. va l o j e n v i r i t t e ly

13.15

”Hei, mitä jos mä vaikka esittelisin meidän tiimin? Vai kerronko mä vaan tästä tablettilehdestä?” k u va ja ääni on saatu viriteltyä kohdalleen, kuvattava pitää vielä saada rentoutumaan. Ohjaaja Tuukka Huttunen jakelee vinkkejä rauhallisella äänellään... kun

13.40

Otokset ovat tältä erää purkissa. ”Haluutteks te nähdä, millaisen yritysvideon mä löysin just YouTubesta?” apua käsikirjoituksen teossa. Yksi − ammattilaistenkin suosima − konsti on ammentaa vinkkejä ja ottaa oppia muiden tekemisistä (ja toki myös pitää huoli siitä, että onnistuu itse välttämään ne kaikkein karmeimmat lipsahdukset). i d e a r i i h e s tä o n

48 kansi.fi

13.40

10.30

14.30

”Tässähän on hyvin aikaa editoida se aamulla puistossa otettu pätkä!”

15.00

on purkissa, videotuotannossa ollaan vasta puolivälissä. Jälkikäsittely hoituu nykyisin tietokoneella. Kahvia kuluu, kun Sampsa Huttunen tarkistaa, että valo ja skarppi ovat kunnossa. Kuvien lisäksi myös ääni vaatii editointia. k u n m at e r i a a l i

15.00

Ensimmäinen versio ja kuvien karkea leikkaus on kasassa, oh jes. -tyyppinen video ei voi olla juuri pariakymmentä sekuntia pidempi, ellei sitten puheen päälle leikata esimerkiksi kuvituskuvaa. Muuten kukaan ei katso videota loppuun asti! Jälkikäsittelyvaiheessa videoon voi lisätä myös tekstiä ja grafiikkaa, jotka yleensä rytmittävät videota mukavasti ja tarjoavat katsojalle lisäinformaatiota. p u h u va pä ä

15.30

Joskus on parempi viestiä ihan perinteisesti... olla pulkassa, mutta huomenna jatketaan. Kansi-kollekpä i vä a l k a a

tiivi suuntaa Lahteen, jossa on tarkoitus kuvata yhteinen yritysvideo. Käsikirjoitus vaikuttaa lupaavalta...

9.30

Seuraavana aamuna Lahdessa, kuvauspaikkana Kirjapaino Markprint Oy:n painosali. u h k a ava t u n n e l m a vaihtuu iloksi ja yhteistyöksi, kun amatöörinäyttelijät yrittävät parhaansa mukaan toteuttaa käsikirjoitusta ohjaaja Tuukka Kourin opastuksella. ”Hei nyt otetaan vielä yksi otto niin, että...” 

Käy kurkkaamassa Kansi-kollektiivin video osoitteessa www.kansi.fi

Haluatko yrityksellesi myynnin ja markkinoinnin tueksi ammattilaisten toteuttaman videon? Ota yhteyttä info@kansi.fi tai p. 040 538 4657/Tuukka Kouri p. 050 344 8709/Sampsa Huttunen.

kansi.fi 49

TABLETTI

Uusi työkalu myyntiin ja markkinointiin Tablettijulkaisu on uudenlainen myynnin ja markkinoinnin väline, jolla teet unohtumattoman vaikutuksen asiakkaaseen. T EK S T I OU T I A I R A K S I N EN

ablettijulkaisu taipuu moneksi. Yksi toimiva tapa on tehdä tablettiin hyvin jäsennelty esite, joka kulkee mukana messuilla ja asiakaskäynneillä. Sen avulla yrityksen tuotteita ja palveluita on helppo esitellä. Esiintymisten tueksi puolestaan sopii tabletille toteutettava presentaatio, jonka voi liittää videotykkiin. Yhä useampi päätyy tekemään tablettiin myös näyttävän sidosryhmälehden, joka vahvistaa yrityksen brändiä ja asiakassuhteita ilman paino- ja jakelukustannuksia. ”Tablet-julkaisu voi tarjota printille

K U VA JOH A N NA K I N NA R I

lisäarvoa, kuten reaaliaikaisen jakelun, julkaisujen arkistoitavuuden, kytkennät sosiaalisiin medioihin sekä lukijoiden käyttäytymisen mitattavuuden”, kehi tysjohtaja Petteri Paananen eDocker Digital Publishing Oy:stä sanoo. Kerroksittain rakennettuun julkaisuun saa mahdutettua suuriakin kokonaisuuksia kompaktiin ja havainnolliseen muotoon niin, että käyttäjä löytää sieltä helposti haluamansa – visuaalisuudesta tinkimättä. Esitettä voi myös rikastaa esimerkiksi videoin, kuvaesityksin ja linkityksin. ”Parhaat tulokset on saavutettu julkaisuilla, joiden tekemisessä on ymmärretty, ettei digijulkaisusta kannata

tehdä painetun lehden kopiota, vaan ihan oma julkaisutyyppinsä rikkaalla ja monimuotoisella uuden tekniikan mahdollistamalla sisällöllä. Erityisen hyvin tällainen hybriditekniikka soveltuu julkaisuille, joista halutaan tuottaa sekä painettu että digitaalinen versio.” Petteri Paanasen mukaan aikaa ja rahaa säästyy, kun työnkulku mietitään niin, että siinä yhdistyvät sekä painetun että sähköisen julkaisun tuotannot. Painetun lehden tavoin myös tablettijulkaisu voi olla luettavissa vaikkapa yrityksen odotustiloissa tai myymälässä. Lisäksi sen voi linkittää esimerkiksi yrityksen www-sivuille tai julkaista vaikkapa sanomalehden liitteenä.

HERÄTÄ LEHTI HENKIIN TABLETISSA!

Vuonna 2014 tablettitietokone oli joka kolmannessa suomalaisessa kotitalou dessa ja 61 prosentilla kotitalouksista, joissa nettotulot olivat vähintään 5100 euroa kuukaudessa (Tilastokeskus).

sijoittelua kannattaa miettiä huolella. Painettuun lehteen tehtyä sisältöä ei kannata tuupata tablettiin sellaisenaan, vaan se pitää jäsennellä uudestaan toimimaan tabletin ehdoilla.

Visuaalisuus ja näyttävyys ovat tablettijulkaisujen vahvuuksia. Valokuvien ohessa tabletissa voi hyödyntää videoita, animaatioita tai

Käytettävyys ja navigaatio ovat tablettijulkaisussa tärkeitä. Asioiden välistä hierarkiaa ja toiminnallisten nappuloiden

50 kansi.fi

esimerkiksi interaktiivista grafiikkaa. Tablettijulkaisun jakeluun on useita vaihtoehtoja. Toimitiloihin voi vuokrata tablettitelineen, julkaisua voi jaella verkon lehtikirjastojen kautta tai siitä voi laittaa (kuvallisen) linkin esimerkiksi sosiaaliseen mediaan, yrityksen kotisivuille tai vaikkapa sidosryhmille lähetettävään uutiskirjeeseen. £

Tabletissa hyödynnetään HTML5tekniikkaa. Flash ei toimi tabletissa lainkaan.

Tablettijulkaisussa voidaan hyödyntää monenlaisia tapoja viestiä, mikä on järkevää, sillä osa ihmisistä hahmottaa maailmaa visuaalisesti, osa lukemalla. Kuvalla ja videolla herätetään lukijoiden kiinnostus, interaktiivinen grafiikka ja esim. rakennepiirrokset puolestaan £

auttavat hahmottamaan vaikeita asioita. Tulevaisuudessa mm. geotunnisteet laajentavat interaktiivisen julkaisemisen ja markkinoinnin mahdollisuuksia, sillä niiden avulla lukijoille voidaan tarjota sijainnista riippuvaa täsmätietoa. 

Katso lisĂ¤Ă¤ kuvia

Katso video

Osallistu kilpailuun

51 Kansi

MAINOSTAMINEN

Ilmoitustuotot nostavat budjetin plussalle Asiakaslehtiä selatessa törmää yhä useammin mainoksiin. Mistä on kyse? T EK S T I JOU KO L A M PI L A

MEDIAMAINONTAAN KÄYTETTIIN Suomessa vuonna 2014 yhteensä lähes

1,2 miljardia euroa. Vuonna 2014 sähköisiin medioihin virtasi Suomessa ensimmäistä kertaa enemmän mainoseuroja kuin printtiin. Verkon lisäksi mainonta kasvoi radiossa ja elokuvissa. Lähde: Mainonnan Neuvottelukunta

aikka perinteisessä mediassa mainoksia on ollut iät ja ajat, asiakaslehdissä ilmiö on varsin uusi. Useimmiten kyse on julkaisijan omista, lehtiä rytmittävistä mainoksista, mutta mediatilaa myydään myös ulkopuolisille ilmoittajille. Ja mikäpä ettei? Jos julkaisun kohderyhmä on hyvä ja volyymi riittävä, ilmoitustuotoilla voi kattaa lehden tuotantokustannukset jopa kokonaan. Se edellyttää kuitenkin tarkkaa suunnittelua. ”Aluksi kannattaa määritellä tavoitteet ja tahtotila. Keitä halutaan ilmoittajiksi ja keitä ovat sellaiset kumppanit, joiden kannattaa ilmoittaa lehdessä. Ilmoittajia voivat olla esimerkiksi julkaisijan tavarantoimittajat ja muut yhteistyökumppanit. Myös ilmoittajalla pitää olla selkeä kaupallinen tavoite ilmoittelulle”, lehtikustantaja Jouko Lampila kertoo. Esimerkiksi pankkiiriliikkeen asiakasleh dessä voi julkaista premium-luokan autojen ja muiden arvokkaiden tuotteiden ilmoituksia, koska lehden lukijat ovat varakkaita ja imago kor-

kea. Sen sijaan halpamerkkien ilmoitukset eivät tällaisessa lehdessä toimi sen enempää lukijoille kuin ilmoittajillekaan. Erikoistuneissa B-to-B -julkaisuissa ilmoituksilla tavoitellaan toisinaan vain muutamaa lehden lukijaa. Silloin kaikki hyötyvät: tärkeät lukijat saavat tarvitsemaansa tietoa, ilmoittaja löytää uusia kontakteja ja julkaisija saa taloudellista hyötyä. Samalla ilmoitukset rytmittävät lehteä ja tuovat oman pikantin lisänsä lehden sisältöön. Julkaisija ja ilmoittaja toimivat usein yhteistyössä painetun lehden lisäksi myös verkossa. Lehden sähköinen versio voi sisältää linkityksiä ilmoittajien sivuille ja johdattaa lukijan vaikkapa ilmoittajan videoesittelyyn.

MAINONTA ERI MEDIOISSA SUOMESSA 2014

22,5 %

PAINOTUOTE SUOSIKKI MAINOSALUSTANA £ Verkko haukkaa yhä suuremman osan yritysten markkinointibudjeteista, mutta kuluttaja valitsee edelleen mieluiten printtimainonnan.

68 prosenttia suomalaisista suhtautuu myönteisesti aikakauslehdissä julkaistaviin

52 kansi.fi

mainoksiin. Internetissä mainoksiin suhtautuu myönteisesti 33 prosenttia. (KMT 2014) Tehokkaimmin sidosryhmät tavoittaa yhdistelemällä erilaisia medioita. Ilmoittajan kannattaa olla läsnä kaikkialla, missä ovat £

potentiaaliset asiakkaatkin: printissä, verkossa, tabletissa, somessa, videoissa... Painettu viesti toimii huomionherättäjänä, joka houkuttelee lukijat verkkoon hakemaan lisätietoa tai tekemään ostoksia.

4,9 %

22,5 %

3,8 % 0,2 %

Valtaosa suomalaisista suhtautuu netti- ja sähköpostimainontaan erittäin kriittisesti. Kansallisen Mediatutkimuksen mukaan peräti 89 prosenttia vierastaa sähköpostimainontaa. 

46,1 %

Painetut mediat Verkko Televisio Radio Ulko- ja liikennemainonta Elokuva

MARKKINOINTI

Sisältömarkkinoinnin menestyscocktail Asiakaslehti Painettu lehti on nykyisin luksusta ja siksi oiva väline brändin rakentamiseen. Tarjoa asiakkaillesi käsin kosketeltava lahja, joka kertoo samalla organisaatiosi osaamisesta, intohimosta, vastuullisuudesta, yhteistyökumppaneista jne. Hyvin tehty lehti luetaan kannesta kanteen.

Paukut kannattaa laittaa sisältöön, jota asiakas ei ikinä uskoisi saavansa ilmaiseksi. Kokosimme tärpit, joiden avulla saa käännettyä yrityksen myyntikäyrät nousuun. T EK S T I JOU KO L A M PI L A

K U VA JOH A N NA K I N NA R I

KOKEILE MYÖS:

Houkuttele lukijoita verkkoon lisätiedon ja -palveluiden ääreen esimerkiksi kilpailuilla.

Valokuvat ja grafiikka Hyvin tehty infografiikka avautuu katsojalle yhdellä silmäyksellä. Toisaalta se voi tarjota kiinnostavaa tutkittavaa pitkäksikin ajaksi. Visuaalisella tarinankerronnalla − valokuvilla, kuvituksella ja grafiikalla − välität tehokkaasti informaatiota, luot haluamiasi mielikuvia ja rakennat brändiä. Kuviin kannattaa panostaa, sillä kuvilla voi vaikuttaa parhaiten mielikuviin ja asenteisiin! KOKEILE MYÖS:

Verkkolehti + uutiskirje Verkossa voi julkaista artikkeleita, uutisia, kannanottoja, infografiikkaa, valokuvia, videoita jne. Profiloidu nopeasti asiantuntijaksi tarjoamalla tietoa omalta toimialaltasi. Verkossa kannattaa julkaista uutta kiinnostavaa sisältöä mielellään vähintään kerran viikossa. Verkkolehteä täydentää uutiskirje, jolla houkuttelet asiakkaitasi sekä mm. toimittajia hyödyntämään asiantuntemustasi. KOKEILE MYÖS:

Älä unohda sosiaalisen median painikkeita, joilla voit saada lehdellesi nopeasti lisää lukijoita!

Tilaa kuvia ja grafiikkaa huippuammattilaisilta ja julkaise niitä monikanavaisesti printissä, verkossa, tabletissa − ja tietenkin somessa. Tablettilehti Tablettilehti on jopa näyttävämpi kuin painettu lehti, koska siihen voidaan upottaa liikkuvaa kuvaa ja monia interaktiivisia elementtejä. Eikö olisikin kätevää, jos tuotekuvaa klikkaamalla pääsisi katsomaan videota, jossa näytetään, miten tuote käytännössä toimii? Tablettiesite on oiva apuväline myös messuille, jossa esittelijän pitää pystyä nopeasti, houkuttelevasti ja havainnollisesti esittelemään yrityksen tuotteita.

Some Älä huiski sinne tänne, vaan suunnittele etukäteen, missä ja millaisilla viesteillä haluat sosiaalisen median alustoilla näkyä. Twitterissä, Facebookissa, LinkedInissä, Pinterestissä, Instagrammissa ja muissa palveluissa voi houkutella laajoja ihmisryhmiä lukemaan artikkeleita, ottamaan osaa kilpailuihin − sekä jakamaan kuvia, videoita tai kannanottoja omille verkostoilleen, eli laittamaan lumipalloa pyörimään.

KOKEILE MYÖS:

Hanki yrityksesi aulaan vierailijoiden käyttöön tablettilaite, jolla vieraasi voivat odottaessaan selailla yritysesittelyä.

Pilke silmäkulmassa kuuluu asiaan, sillä somessa asiantuntijuus syntyy keskustelemalla ja osallistumalla, ei luennoimalla!

Videot Tiesitkö, että YouTube -videoita katsotaan yli kuusi miljardia tuntia kuukaudessa? Myös Suomessa edelläkävijät hyödyntävät nettivideoita markkinoinnissaan. Julkaise videoita, joissa annetaan vinkkejä tuotteiden käytöstä, vastataan asiakkaiden usein esittämiin kysymyksiin tai näytetään, miten vaikkapa palveluprosessi toimii. KOKEILE MYÖS:

Viihdytä videolla ilman, että mainitset sanallakaan yritystä tai sen tuotteita ennen lopputekstejä! 

kansi.fi 53

MARKKINATUTKIMUS

Mielikuvien maailmassa vain tunne on totta Markkinatutkimuksissa kannattaa keskittyä järkisyiden sijaan tunnevaikutusten analysoimiseen.

utkimusten valossa on kiistaton tosiasia, että tunteet ja mielikuvat ohjaavat käyttäytymistämme ja valintojamme enemmän kuin järki. Siitä huolimatta markkinatutkimuksissa selvitetään yhä usein vain rationaalisia syitä ihmisten käyttäytymiselle. ”Jos tutkimuksissa kysytään tyypillisiä rationaalisia kysymyksiä, ihmiset vastaavat niin kuin heidän odotetaan vastaavan. Kuitenkin esimerkiksi uuden auton ostaminen on yleensä kaikkea muuta kuin rationaalinen päätös”, Jussi Talsi konsultointiyritys Kapiolanista kertoo. Kansainvälisiin markkinatutkimuksiin erikoistunut Kapiolani on Suomessa edelläkävijä viestinnän tunnevaikutusten mittaamisessa. Yritys käyttää Relevalence® menetelmäänsä muun muassa lehtien, mainosten, pakkausten, brändien, asiakassuhteiden ja kilpailutilanteen analysoinnissa. Intuitio ohjaa valintaa

Tunnevaikutuksia on tutkittu maailmalla jo 1950-luvulta lähtien, ja niiden mittaaminen perustuu koeteltuihin teorioihin. Tutkimuksissa on kyetty osoittamaan, että mitä positiivisemman tunteen jokin asia pystyy vastaanottajissa herättämään, sitä paremmin se otetaan vastaan. Ostopäätöksiä ohjaa intuitio, joka syntyy ihmisen peilatessa vaihtoehtoja tavoitteisiinsa sekä aiempiin kokemuksiinsa. 54 kansi.fi

Ihminen siis ostaa asioita, jotka tuntuvat hänestä hyvältä. Esimerkiksi vaatekaupassa kuluttaja haluaa tuoda esiin omaa persoonallisuuttaan pukeutumisensa kautta, ja ostopäätöksessä on viime kädessä kyse elämänhallinnan tunteesta. ”Kaikki lähtee ensimmäisestä fiiliksestä − vetääkö jokin asia puoleensa vai työntääkö se kauemmas”, Talsi kuvaa. Talsi pitää perinteisten markkinatutkimusten heikkoutena rationaalisten mittareiden käytön lisäksi sitä, että ne eivät yleensä tuota toimeksiantajalleen selkeitä kehittämiskohteita ja toimintasuunnitelmaa, mikä johtuu hänen mukaansa tekijöidensä heikosta ammattitaidosta, vähäisestä liike-elämäkokemuksesta ja tutkimuksen ostajan pätemättömyydestä arvioida laatueroja eri tutkimustoimittajien menetelmäosaamisessa. Tunnevaikutusten analyysi tuottaa markkinoijien ja tuotekehittäjien avuksi validia tietoa tutkittavan asian, esimerkiksi brändin, vahvuuksista ja heikkouksista. ”Tunteet ovat mittarina herkkä, siksi tuloksissa on selkeitä eroja, eikä niitä tarvitse suurennuslasilla etsiä”, Talsi kuvaa. 

5 VINKKIÄ MARKKINA TUTKIMUKSEEN 1. Mittaa tunnetta, älä järkeä. Ostopäätöksissä rationaalisia syitä tärkeämpiä ovat tunnesyyt, vaikka asiakas muuta väittäisikin. 2. Valitse oikea kohderyhmä. Kohdenna tutkimus niille asiakasja sidosryhmille, jotka ovat liiketoimintasi kannalta tärkeimpiä. 3. Selvitä kehittämiskohteet. Pelkkä keskiarvotieto ei kerro mitään siitä, mihin suuntaan toimintaa kannattaa kehittää. 4. Vaadi rahoille vastinetta. Pätevä markkinatutkimus maksaa itsensä takaisin saman tien, kun asioita aletaan tehdä saadun tiedon valossa aiempaa paremmin. 5. Hanki luotettavaa tietoa. Markkinatutkimuksen tekijöitä on moneen junaan. Tutkijoiden ammattitaito ja -etiikkakin vaihtelevat. Varmista, että tutkimus tuottaa oikeaa tietoa, johon voit luottaa ja jonka pohjalta uskallat tehdä päätöksiä toimenpiteistä.

KOLUMNI

JOUKO LAMPILA Kirjoittaja on viestinnästä ja uusiutuvista energioista virtaa saava monialayrittäjä, joka on harjoittanut ja harjoitellut myyntiä ja markkinointia koko ikänsä.

Markkinoinnin sietämätön keveys

oni pitää myyntiä ja mark- sisältyy toki paljon yksityiskohtia, joita en pysty kinointia yrityksen tukitoi- tässä kolumnissa tilankäytöllisistä syistä mainitmintoina, mutta käsityk- semaan. Mutta niin tai näin, edellä olevalla oppisen voi aika helposti myös määrällä voi jo tehdä firman myynnille ja markkyseenalaistaa. Itse nimi- kinoinnille ihmeitä! tän markkinoinniksi kaikYksi myyntityön kivijaloista on ollut aikea sellaista, millä yrityksen tuote tai palvelu na henkilökohtainen vuorovaikutus asiakkaan ja asiakkaan tarpeet saadaan kohtaamaan − siis ja myyjän välillä. Valitettavasti se on kuitensuhdetoimintaa, tiedottamista, mainostamista ja kin aika kallista, minkä oivalsin, kun työskenmuuta markkinointiviestintää, myyntiä, jakelua telin aikoinaan markkinointipäällikkönä erääsja jälkihoitoa. sä − parikymmentä myyntimiestä työllistäneesSäästän vaivaasi ja rahojasi laittamalla tähän sä − yrityksessä. Firma meni nurin muutamaa markkinoinnin (ja myynnin) pitkän oppimää- vuotta myöhemmin, mutta opit myynnistä ja rän tiivistettynä. Myynti etenee markkinoinnista jäivät mieleeni kolmessa vaiheessa: (1) ensin pimuhimaan. Puolet markkitää saavuttaa asiakkaan luottamus, Aika on kypsyttänyt uusia bisnointiviestinnän (2) sitten hänet pitää saada mielnesmalleja, ja kokemuksista viipanostuksista tämään tarjotun asian välttämättösastuneena (tai kenties edullisten myys itselleen, ja lopuksi (3) asialaskimien ansiosta?) moni innosmenee hukkaan. kas tulisi saada vakuuttuneeksi siituu nykyään perustamaan verkKukaan ei vain tä, ettei kyseisestä tarjouksesta voi kokauppoja, joissa ei ole yhtään tiedä, kumpi puoli. myyjää. Sen sijaan verkkokaupatkieltäytyä. Valistuneet kuluttajat ja ediskaan eivät ole uskaltaneet luopua tyneimmät myynnin ja markkinoinnin ammat- markkinointiviestinnästä − ja hyvä niin. Eräskin tilaiset tietävät myös, että markkinoilla on pal- menestyvä verkkokauppa lähettää asiakkailleen jon hyviä ja halpoja tuotteita. Jos haluaa molem- viikoittain tuoreen tarjouslehden – siis ihan fyymat, yleensä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ostaa sisen, paperille painetun julkaisun, joka auttaa kaksi tuotetta. Kirjoissa ja oppilaitoksissa opete- asiakkaita löytämään uusia, itselleen täysin välttaan myös, että puolet kaikista markkinointivies- tämättömiä tuotteita. tinnän panostuksista menee hukkaan. Kukaan ei En voi väittää tietäväni, kumpi puoli verkvain tiedä, kumpi puoli. kokauppojen markkinointiviestinnän panoksisNäiden asioiden oppimiseen voi käyttää vuo- ta menee hukkaan, mutta veikkaan sähköpossikausia jossain maamme lukuisista alan oppilai- teja. Itse asiassa luulen, että sähköpostimarkkitoksista. Toisaalta sadat erilaiset konsulttiyrityk- noinnin vaikutus saattaa olla jopa negatiivinen, set lupaavat opettaa saman asian vain muutaman jos kyse ei ole asiakkaiden itsensä tilaamista päivän seminaareissa, jotka maksavat yrityksel- uutiskirjeistä. Toki myös painetusta viestinnäsle muutaman tonnin per osallistuja. Säästääkseni tä osa menee hukkaan, mutta todennäköisesti itseni ikävältä palauteryöpyltä (ja ollakseni ihan koko ajan yhä pienempi osa. Ihan vain siksi, ettäysin rehellinen) minun on myönnettävä, että tä painettu viesti erottuu nykyisin yhä paremnäihin konsulttien ja oppilaitosten koulutuksiin min! 

AIKA SAMMUTTAA JANO? Lähde kanssamme rakentamaan menestyscocktailia sinun yrityksellesi. Etsitään yhdessä tehokkaimmat viestintäratkaisut tavoitteidesi saavuttamiseksi. OTA YHTEYTTÄ: info@kansi.fi tai p. 0400 609 233/ Jouko Lampila

kansi.fi 55

PALVELUT

Kansi-kollektiivin yritykset Kustannus Oy Lampila

Yritysjulkaisujen kustantaja ja viestinnän tuottaja. Suunnittelemme viestintästrategiasi ja teemme monimutkaisesta mielenkiintoista ja ymmärrettävää kaikissa medioissa, painettuna, digitaalisena ja elävänä kuvana. Vastuulla ja ymmärryksellä. Jouko Lampila jouko.lampila@lampila.fi 0400 609 233 Kustannus Oy Lampila Leiniläntie 86 52550 Hirvensalmi 010 666 5350 www.lampila.fi

Info@johannakinnari.com 045 882 2822 www.johannakinnari.com

Story Boulevard Oy

Journalistisen tarinankerronnan taituri. Viestinnän suunnittelua ja toteutusta kaikkiin kanaviin. Outi Airaksinen outi.airaksinen@storyboulevard.fi 044 0220 675 Eurantie 8-10 lh 210, 00550 Helsinki www.storyboulevard.com

ROCKFUN PROMOTIONS & AGENCY OY

Media ja markkinointipalvelut Urheiluselostukset ja urheilumarkkinointi Täyden palvelun tiedotus- ja viestintätoimisto Promootiot ja ohjelmapalvelut jne.

Graafinen suunnittelu Gomedia Oy Nea Ivars nea.ivars@gomedia.fi 040 675 4644 Jonna Hoffrén jonna.hoffren@gomedia.fi 040 675 4645

Timo Järvenpää timo.jarvenpaa@pp3.inet.fi 0400 242 131 Kankurinkatu 19 21600 PARAINEN www.jarpanblogi.blogspot.com

Stream Media tarjoaa tapahtumien monikameratuotantoja ja striimausta paikan päältä nettiin, digitaalisesti, HD-laadulla. Stream Media toteuttaa myös voice overit, grafiikat, ohjelmatunnukset ja muut tarvittavat animaatiot. jari.hakkarainen@streammedia.fi 045 675 2773 www.streammedia.fi

Graphause

Eurantie 8-10 lh 210, 00550 Helsinki www.gomedia.fi

S I S Ä L T Ö Ä &

Valokuvaaja Johanna Kinnari

StreamMedia

For the love of making quality videos

I L M E T T Ä

Jussi Talsi jussi.talsi@kapiolani.fi 050 547 9641 www.kapiolani.fi Markkinatutkimukset ja Liiketoiminnan Kehittäminen

Graphause on pieni, innovatiivinen tuotantoyhtiö, jonka erikoisosaamista on yritysvideot, mainokset, TVohjelmien tekeminen sekä niiden kehittely. Teemme jatkuvasti yhteistyötä monien eri AValan ammattilaisten kanssa. Jos tarvitset videoita, niin ota yhteyttä! Tehdään yhdessä jotain hienoa ;) Tuukka Kouri graphauseoy@gmail.com 040 5384657 www.graphause.fi

Reactor Films Elokuvatuotantoa kaikkiin laitteisiin. Sampsa Huttunen sampsa@mediareaktori.fi Ruoholahdenkatu 8, 00180 Helsinki 050 344 8507 www.reactorfilms.fi

Kirjapaino Markprint Oy 03 882 280 Heinlammintie 62 15230 Lahti www.markprint.fi Painopalveluiden parasta asiantuntemusta. Ketterästi toteutettuna ympäristösertifioidusta painotalosta.

KIRJAPAINO MARKPRINT OY

HEINLAMMINTIE 62 15230 LAHTI • (03) 882 280 • MYYNTI@MARKPRINT.FI • WWW.MARKPRINT.FI

.fi