Omakoti 3.2015

Suomen Omakotilehti on liiton jäsenlehti

3 • 2015

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen:

Energiatodistus ja jätevesisääntely muuttuvat s. 8

Asumismenot kasvussa s. 36-39

Säästä sähköä

kodinkoneilla s. 11

VALO luo turvaa ja viihtyisyyttä ss.. X XX X

s. 24

Polta puuta oikein s. 17

LIITY NYT!

Saat paljon etuja! s. 40-45 www.o m a3ko t i l i i t to.f SUOMEN OMAKOTILEHTI • 2015 1 i

VOIMAA LUONNOSTA

PYYDÄ SYYSS! TARJOU

MARKKINOIDEN NOIDEN KORKEIN V VUOSIHYÖTYSUHDE UOSI - NIBE F1255 NIBE maalämmön uusi invertteriteknologia tarjoaa

(EN 14825/cold) sekä selvää säästöä lämmityskuluihin.

kotisi lämmitykseen parhaan mahdollisen tehokkuuden.

Monipuolisesta lämpöpumppuvalikoimastamme löydät

Mallistomme lippulaivan, NIBE F1255, avulla voidaan

lompakkoosi sopivan, laadukkaan, tehokkaan ja helppo-

saavuttaa markkinoiden korkein vuosihyötysuhde

käyttöisen lämmitysratkaisun sinun kotiisi.

Tutustu valikoimaamme ja löydä sopiva NIBE-lämmitys ja lähin jälleenmyyjä osoitteessa nibe.fi.

NIBE Energy Systems Oy

A +++

F1255 yhdistelmämerkki/lattialämpö

Juurakkotie 3, 01511 Vantaa

Puh. 09 274 6970

6

VUODEN NIBETURVA

Jokainen voi olla järkevä sähkönkäyttäjä Missä päin Suomea asutkin*, Vattenfallin asiakkuus kannattaa. Saat asiantuntijan suosituksen edullisimmasta sähkösopimuksesta ja vinkit energiansäästämiseen. Lue lisää ja tee sopimus: vattenfall.fi tai soita 020 6900 22** arkisin klo 9–17.

*

pois lukien Ahvenanmaa **Palvelunumerot lanka- ja matkapuhelimesta: paikallisverkkomaksu/matkapuhelumaksu

www.oras.com

EASY

Kosketusvapaa toiminto Easy Grip -kahvat

ECO

Säästää vettä ja energiaa

SAFE

Lämpötilanäyttö, joka varoittaa liian kuumasta vedestä Automaattinen astianpesukoneventtiili

Optima

Omakotiliitto 1.1 miljoonan kotitalouden, 0,5 miljoonan vapaa-ajanasunnon ja 2.7 miljoonan perheenjäsenen asialla.

Seuraa meitä somessa https://www.facebook.com/Omakotiliitto ja

Kaija Savolainen toiminnanjohtaja

https://twitter.com/omakotiliitto

PERHE VIRTASELLE JA ROUVA KORHOSELLE SUURIN LASKU Pellervon taloustutkimus selvitti Omakotiliitolle ja Kiinteistöliitolle Suomen hallituksen hallitusohjelman vaikutuksia kansalaisten asumismenoihin. Asumismenot kasvavat (3,5 %) edelleen nopeammin suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin (2,5 %) tai työeläkkeisiin (2,3 %) verrattuna. Yleisellä, makrotasolla, on tärkeää saada valtion ja kuntien talous kuntoon, mutta samassa yhteydessä on huomattava mikrotason, erilaisten kotitalouksien, tilanne.

ASUMISEEN KOHDISTUVAT VERONKOROTUKSET JA PÄÄTÖKSET ON UUDELLEENTARKASTELTAVA

SUOMEN OMAKOTILEHTI 3 • 2015

Hallitusohjelman päätökset leikkaavat nopeutetussa tahdissa asuntolainan korkovähennysoikeutta ja korottavat kiinteistö-, energia- ja jäteverotusta. Asuntolainan korkovähennysoikeuden nopeutettu kutistaminen osuu kipeimmin nuoriin lapsiperheisiin, perhe Virtaseen. Vaikka lainojen korot ja marginaalit ovat melko alhaisella tasolla, hallituksen päätös jättää huomioimatta työllisyystilanteen, entä jos yt-neuvottelut ja irtisanominen koskettavatkin perhe Virtasta? Leskirouva Korhosen eläkkeestä asumismenot syövät noin 37 prosenttia.

On muistettava, että asumismenot eivät sisällä muita elämisen kuluja kuten esimerkiksi ruokaa, liikkumista, harrastuksia taikka lääkkeitä!

Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät huomioi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja eivätkä alueen väestö- ja työllisyyskehitystä. Nämä päätökset ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin.

YMMÄRRYSTÄ, PRIORISOINTIA JA KANNUSTIMIA Päätoimittajalta: • Asumismenot kasvussa.

Vapaa-ajan asukkaiden kiinteistövero voi nousta 40 prosentilla. Lue lisää s. 36 • Ympäristöministeri Tiilikainen: Energiatodistus ja jätevedenkäsittely muuttumassa. Lue lisää s. 8 • Jäsenetuja s. 40-45 • Liity jäseneksi s. 45

Samaan aikaan kun taloutta yritetään saada kuntoon, keskustellaan vahvasti niin ilmastonmuutoksesta, ympäristönsuojelusta kuin väestön ikääntymisestäkin. Kaikki nämä ovat erittäin tärkeitä asioita, ne vaikuttavat jokaisen arkeen, mutta kuinka niistä voidaan yhtäaikaisesti selviytyä? Veronkorotusten lisäksi ilmastonmuutosta halutaan hillitä vähentämällä asumisen energiankulutusta niin uudisrakentamisessa kuin olemassa olevassa rakennuskannassa. Parhaillaan ympäristöministeriössä on valmisteilla lähes nollaenergiarakentamisen normisto, joka astuu voimaan jo tällä vuosikymmenellä. Lisäksi väestö ikääntyy, heidän toivotaan asuvan kotonaan mahdollisimman pitkään - välttäen kalliin laitoshoidon mahdollisimman kauan. Kuitenkaan koti ei välttämättä olekaan ikääntyvälle enää turvallinen ja esteetön paikka elää, asumisen perustoimista ei enää selviydytä, eikä kotia haluta tai ole mahdollista myydä. Edelleen, Suomen ympäristökeskuksen mukaan, haja-asutusalueiden jätevesien puhdistusvelvoite edellyttää saneerausta, investointeja reilulta 100.000 kotitaloudelta. Jätevesisääntelyä ollaan muuttamassa kohtuullisemmaksi ja Omakotiliitto osallistuu vahvasti tähän työhön.

Tarvitaan siis ihan normaalien perhe Virtasten ja rouva Korhosten arjen ymmärtämistä. Kalliita remontteja ei hyvistäkään syistä ole mahdollista aina toteuttaa ja pelkät asumiskustannukset tuovat toisille liian suuren taakan selvitä. Yllä luetellut tavoitteet on syytä priorisoida ja asettaa tärkeysjärjestykseen. On myös syytä selvittää uusia, luovia ja kannustavia ratkaisuja. Auton romutuspalkkion hyödyntäminen on saanut suurta suosiota, jota voisi hyvin kopioida myös asumisen sektorille. Kotitalousvähennystä on syytä uudistaa ja laajentaa, kuten hallitusohjelmassa luvataankin, nopeassa tahdissa. Omakotiyhdistysten omakotitalkkarit ovat oiva keino tukea niin ikääntyvän kotona-asumista kuin auttaa pitkäaikaistyötöntä palaamaan takaisin työmarkkinoille.

Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen haastattelu

8

Muutoksia omakotiasumiseen

Kodinkoneen valinnalla voi myös säästää Suuria eroja kulutuksessa

Energian hinta Eri lämmitysenergioiden hintakehitys

Puulla lämmittäminen Unelmien kylpyhuone Pelkistettyä ja selkeää

11 14 17 21 24

Aina sopivasti valoa Valaistuksen tarve kannattaa selvittää

Ikuinen ja ilmeikäs kivi Luonnonkivi sopii puutarhaan

Lyhyesti

30 34

Uutuuksia meiltä ja muualta

Jäsensivut Asumismenot kasvavat Boendekostnaderna stiger Yhä useampi euro asumiseen Allt flera euro går till boendet Jäsenetuja Neuvontaa Avoimet pihat Heinolassa Minne mennä Hanki uusi jäsen

36 37 38 39 40 42 43 43 44

Kaija Savolainen toiminnanjohtaja

PS. Omakotiliiton kansalaisaloite rakennuksen energiatodistuksesta on muuttamassa sääntelyä.

Suomen Omakotiliiton jäsenlehti • 23. Vuosikerta Painosmäärä 76.000 kpl.

ISSN 1236-178X (Painettu) ISSN 1799-5345 (Verkkojulkaisu) Julkaisija Suomen Omakotiliitto ry Päätoimittaja Olli-Pekka Laine Suomen Omakotiliitto ry puh. 041 461 7116 olli-pekka.laine@omakotiliitto.fi

Kustantaja Plus-Lehdet, puh 09 6844 550, pekka.porko@plus-ryhma.fi Mediamyynti Plus-Lehdet, Jukka Porko Toimitusneuvosto Olli-Pekka Laine, Erkki Buska, Harri Hänninen, Immo Kuutsa, Tuomas Levoniemi, Kaija Savolainen, Jukka Porko, Pekka Porko

Taitto Tiija Lehtonen/Nuudelikuu Oy Painopaikka PunaMusta Tampere Oy Kannen kuva Kuvatoimisto Rodeo Tilaushinnat muille kuin jäsenille: • kestotilaus 24 euroa • vuositilaus 25 euroa • irtonumero 7 euroa Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä materiaalista eikä sen palautuksesta.

Tilaajarekisteriä on mahdollista käyttää suoramarkkinoinnissa.

Omakotiliitto OSOITTEENMUUTOKSET, TILAUKSET JA JÄSENASIAT: Suomen Omakotiliitto ry Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki puh. 09 6803 710 • www.omakotiliitto.fi

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

Laatu Kokemus Palvelu Kotimaisuus

SUOJAA SINULLE JA KIINTEISTÖLLE!

s

uutuu

LUMIESTEET • Estää lumen tippumisen kulkureiteille • Suojaa katon pinnoitetta liikkuvalta lumimassalta • Usein riittää yksi linja eri kattomalleille KATTOSILLAT • Pakollinen yli kaksikerroksisen rakennuksen katolla, jonka kaltevuus on enemmän kuin 1:8 • Karhennettu liukastumista vastaan • Kulkeminen turvallista myös talven ääriolosuhteissa SEINÄ- & LAPETIKKAAT • Turvallinen kulku • Tukeva ja turvallinen, kaikille kattotyypeille • Vaivaton asentaa SADEVESIJÄRJESTELMÄT • Erinomainen vetävyys • Helppo puhdistaa roskista ja lehdistä • Kiinnitys kourun ulkopuolelta

MYÖS ASENNETTUNA, KYSY LISÄÄ!

www.orima.fi • (03) 872 1050

Aina täysi akku Calix-akkulaturilla

Uudenaikaiset, elektronisilla järjestelmillä varustetut autot vaativat akulta huippulatausta, varsinkin lyhyillä ajomatkoilla. Sen vuoksi Calixin akkulaturista on paljon hyötyä. Calix-akkulaturi asennetaan kiinteästi autoon, Calix – autolämmitysjärjestelmän yhteyteen.

Akkulaturin käyttäminen on helppoa. Akku latautuu aina, kun auton lämmitysjärjestelmän johto on kiinnitettynä sähköverkkoon.

Auton lämmetessä, akku latautuu samanaikaisesti.

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Pentti Hokkanen/YHA Kuvapankki

Hallitus lupauksiaan pitämässä:

Energiatodistusuudistus etenee ja

TURHIA NORMEJA PURETAAN Omakotiasukkaiden elämää haittaavaa turhaa byrokratiaa todella ollaan purkamassa ja luvatut uudistuksetkin etenevät. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä aikaa se normien purkukin tuntuu vievän.

Uuden hallituksen odotetaan aina saavan aikaan suoranaisia ihmeitä ja uuden ministerin toivotaan pitävän paitsi puolueensa myös itse vaalien alla antamansa lupaukset.

Sipilän hallituksen asumismenoihin kohdistuvista korotuksista huolimatta omakotiasukkaiden odotukset ovat olleet korkealla. Hallitusta koottaessa keskusteltiin monista jo edellisen hallituksen aikana esille nousseista myönteisistä suunnitelmista, kuten turhien normien purkutalkoista ja haja-alueiden jätevesiasetuksen järkevöittämisestä, jossa edellinen ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen jo ehti kunnostautua ottamalla aikalisän.

Nyt kun Sipilän hallituksen sadan päivän kuherruskuukausi on ohi, on hyvä aika kysellä ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselta, mitä omakotiasukkaita kiinnostaville uudistuksille kuuluu.

ENERGIATODISTUSUUDISTUS ETENEE AJALLAAN Hallituksen aika on kevään ja kesän kuluessa pitkälti kulunut kansainvälisten ongelmien parissa. Nyt edessä on suuri SOTEvääntö. Ympäristöministeriössäkin on työtä enemmänkin kuin tarpeeksi, mutta Tiilikainen vakuuttaa, että esimerkiksi energiatodistusuudistus etenee aivan aikataulussa. Hallitus antaa eduskunnalle esityksen rakennusten energiatodistuksia koskevan lainsäädännön muuttamiseksi kuluvan vuoden loppuun mennessä.

– Valmisteltavan muutoksen tavoitteena on kehittää energiatodistusta nykyistä käyttäjäystävällisemmäksi. Tarkoituksena on erityisesti selkiyttää todistuksessa käytettyjä termejä ja tuoda sinne lisää olennaista tietoa. Tieto todellisesta ku-

lutuksesta tulee todistuksen ensimmäiselle sivulle, Tiilikainen kertoo.

Uudesta energiatodistuksesta tuleekin nykyistä todistusmallia selkeämpi ja totuudenmukaisempi. Vaikkapa asunnon ostaja näkee todistuksesta nopeasti, minkälaista energiankulutusta asunnossa asuva voi odottaa.

– Energiatodistuslainsäädäntö ei koske energiamuodon kertoimia, vaan niistä on voimassa valtioneuvoston asetus rakennusten energiatehokkuusvaatimuksiin liittyen. Asetusta kertoimista muutetaan muiden rakennusten energiataloutta käsittelevien esitysten yhteydessä ensi vuonna. Hallituksen tavoite hiilettömään Suomeen siirtymiseksi voi vaikuttaa myös energiamuotojen kertoimiin.

Suomen Omakotiliitto on aktiivisesti mukana haja-asutusalueiden jätevesisääntelyn kohtuullistamista valmistelevan työryhmän työskentelyssä. Omakotiasukkaat odottavat mielenkiinnolla tietoa, miten haja-asutusalueella asuvia, usein vanhempia omakotitaloasukkaita hiertävän jätevesiasetuksen kohtuullistamisen kanssa edetään. Ministeri Tiilikainen kertoo, että asia on vielä työryhmän valmistelussa ja esitys asiasta

Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma: – Jätevesiasetuksen kohtuullistaminen: Ympäristönsuojelulain 16 lukua korjataan haja-asutusalueiden jätevesikäsittelyn osalta selkeäksi ja järkeväksi. Pilaantumisherkillä alueilla, kuten rannat ja pohjavesialueet, noudatetaan edelleen kuntien ympäristönsuojelu- ja rakennusmääräyksiä. Muilla alueilla olevien ennen vuotta 2004 rakennettujen asuinkiinteistöjen osalta luovutaan kalenteriin sidotusta jätevesiremonttien määräajasta. Näiden osalta kiinteistökohtaisen jätevesijärjestelmän riittävyys tarkistetaan asuinkiinteistöjen rakennuslupaa vaativien peruskorjausten yhteydessä. Ympäristönsuojelulakia muutettaessa arvioidaan vesihuoltolakiin vaadittavat tarvittavat muutokset. Jo aiemmin asetettua ympäristönministeriön työryhmän toimeksiantoa tarkennetaan edellisen mukaisesti. on tarkoitus antaa ensi keväänä. Hänen mukaansa mitään suurta yllätystä tiedossa ei ole, sillä uudistuksen keskeinen sisältö on kuvattu jo hallitusohjelman liitteessä.

– Kalenteriin merkitystä määräajasta vanhojen kiinteistöjen remonteille luovutaan. Kun asuinkiinteistölle haetaan rakennuslupaa pe-

8

” – Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennystä parannetaan lähivuosina, mutta päätöksen aikataulu on vielä auki.” ruskorjauksia varten, tarkastellaan samassa yhteydessä yhdessä rakennusvalvonnan kanssa myös jätevesien käsittelyyn mahdollisesti tarvittavat parannukset.

TURHIA NORMEJA PURKAMASSA Suomen Omakotiliiton kanta on, että vapaa-ajan asuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi pitäisi rohkaista. Se auttaisi ruuhka-Suomen asuntopulaan vapauttamalla asuntoja kaupungeissa työikäisille. Myös hallituksessa ollaan tätä mieltä ja tavoite löytyy hallitusohjelmasta. Toteuttaminen edellyttää maankäyttö- ja rakennuslain muutosta. Ministeri Tiilikaisen mukaan valmistelu on käynnistynyt ja esitykset valmistuvat keväällä 2016.

Sipilän hallituksessa on muutenkin halua karsia turhaksi katsottavia normeja, jotka haittaavat taloudellista toimeliaisuutta, yrittämistä ja asumista. Hallitusohjelmasta löytyy esimerkiksi hajarakentamisen ja pienimuotoisen piharakentamisen helpottaminen sekä aurinkopaneelien ja maalämpöpumppujen toteuttamisen mahdollistaminen ilmoitusmenettelyllä. – Moni näistä edellyttää myös kuntien halua keventää byrokratiaa, Tiilikainen huomauttaa.

– Rakennuslupa-asioissa tavoitteena on toteuttaa asiakkaan kannalta yhden luukun periaate sekä viranomaistoimipisteissä että sähköisessä asioinnissa, mikä helpottaa erityisesti kertarakentajien asiointia, hän lupaa.

KOTITALOUSVÄHENNYKSEEN MUUTOKSIA Kotitalousvähennyksen kansantaloudellinen merkitys on ollut suuri pientalojen erilaisissa remonteissa, korjausvelan poistamisessa, palveluiden ostamisessa, rakennusalan työllisyyden edistämisessä ja harmaan talouden torjunnassa.

Omakotiliitto on pitkään esittänyt, että kotitalousvähennyksen käyttöalaa on laajennettava myös suunnittelutyöhön ja kuntotarkastuksiin/-tutkimuksiin. Tämä lisäisi niin korjausrakentamisen määrää kuin parantaisi rakentamisen laatua. Edelleen omakotiasukkaat ovat esittäneet, että kotitalousvähennys

muutettaisiin ruokakuntakohtaiseksi, koska kotitalouksista yhä useampi on yhden henkilön talouksia, jolloin talon ylläpitokustannukset kaatuvat jakamattomana yhden henkilön harteille. Se voisi Pääministeri Juha Sipilän halliolla myös keino helpottaa ikääntytuksen strateginen ohjelma: vien kansalaisten asumista omissa Kotitalousvähennyksen korvauskodeissaan mahdollisimman pitkään. prosenttia korotetaan ja vanhusten hoitopalvelut otetaan soveltuvin Kotitalousvähennysten turvin on osin kotitalousvähennyksen piiriin mahdollista toteuttaa sellaisiakin asumista helpottavia ja muun muassa kodin energiatehokkuutta parantavia remontteja, joihin muita yhteiskunnallisia tukia ei ole saatavilla. Tällaisilla remonteilla saataisiin myös kansallisomaisuutta pidettyä kunnossa ja vanhojen asuinrakennusten energiatehokkuutta parannettua.

Näihin remontteihin tarvitaan myös energia-avustuksia. ”Hallitusohjelman mukaisesti kotitalousvähennystä parannetaan lähivuosina, mutta päätöksen aikataulu on vielä auki”, toteaa ministeri Tiilikainen.

PUUN SYLISSÄ Ja kenenkään ei muuten tarvitse epäillä, etteikö ministeri Tiilikainen olisi henkeen ja vereen omakotiasukas. Hän on rakentanut perheen talon pitkästä puutavarasta vuosina 1991-1992 pitkälti itse, joskin oleellisista kohdin ammattilaisten avustamana. – Projekti alkoi kuhunkin käyttötarkoitukseen sopivien sahapuiden kaadolla metsästä. Puut sahattiin ja höylättiin rakennuspaikalla.

Kotimainen puu on terveellinen ja rauhoittava materiaali, mutta ihan kaikkien mieleen se ei hyvin suuressa mittakaavassa sisustusmateriaalina käytettynä välttämättä ole. Kun Tiilikaisten talo oli uusi ja puhdas puu tuoksui ihanasti ja varmasti varsin voimakkaasti, kokonaisuus innosti sukulaismiehen lakonisesti murjaisemaan: ”Täällähän on olo kuin ruumisarkussa, kun on puuta joka puolella.”

Onneksi Kimmo Tiilikainen on kuitenkin itse ollut lopputulokseen tyytyväinen . 

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

9

e

teh

.as ww

w

8

Jokaisella sivulla

i.ďŹ

k lsin

9

Teksti: Jaana Pesonen Kuvat: Sony/Creative Commons, Siemens ja Bosch/BSH Kodinkoneet Oy, Miele

Kodin energiankulutusta voidaan pienentää sähkölaitteiden säännöllisellä puhdistuksella ja käyttötottumusten muutoksilla. Uutta laitetta ostettaessa kannattaa valita vähän energiaa kuluttava laite.

Kotitalouksissa energiaa kuluu lämmityksen ja lämpimän käyttöveden ohella valaistukseen, ruuanlaittoon, kylmäsäilytykseen, pyykinpesuun, viihde-elektroniikkaan sekä usein myös saunomiseen.

Eniten kodinkoneista sähköä kuluttaa liesi, uuni ja vedenkeitin.

Vaikka laite olisi kuinka energiataloudellinen, paras säästö saadaan aikaan laitteen oikealla käytöllä, asianmukaisella sijoituspaikalla ja puhdistuksella.

KYLMÄLAITTEISSA ON EROJA Kylmälaitteet jääkaapit ja pakastimet ovat päällä lähes aina, siksi niiden energiataloudellisuudella on suurempi merkitys kuin aluksi ajatellaan. Uusissa laitteissa on eroja: hinnaltaan edullisemmissa malleissa eristeitä on ohuemmin ja sähköä kuluu enemmän kuin paksut eristeet sisältävässä ja energiatehokkaassa mallissa.

Jääkaapin lämpötilaksi suositellaan + 5 Celsius-astetta ja pakastimen -18 Celsius-astetta.

Elektroninen lämmönsäätöautomatiikka helpottaa täsmällisen säilytyslämpötilan valinnassa, jolloin vältetään liiallista jäähdytystä. Ja tämä näkyy taas vähäisempänä sähkönkulutuksena.

Yhden asteen lisäkylmennys jääkaapin lämpötilassa lisää sähkönkulutusta 5 prosentin verran. Pakastimessa oleva pakastus-painike lisää sähkönkulutusta yli 30 prosenttia. Pakastinta tai jääkaappia ei kannata myöskään ylitäyttää tai availla ovia tiheään, sillä myös ne toimet lisäävät sähkönkulutusta huomattavasti.

Kylmälaitteen sijoituspaikan ympärille kotona tulisi jäädä vapaata ilmankiertotilaa laitteen valmistajan käyttöohjeiden mukaisesti. Säleikköä tai jääkaapin ja yläkomeron välistä tilaa ei saa peittää.

Kylmälaitetta ei kannata sijoittaa astianpesukoneen, lieden tai lämpöpatterin viereen, sillä se lisää sähkönkulutusta noin 20 prosenttia ja lyhentää laitteen käyttöikää. Kalusteisiin sijoitettavat kyl-

Energiatehokkuus: kodin energiasyöpöt

Kodinkoneiden valinnalla

VOI MYÖS SÄÄSTÄÄ mäkalusteet kuluttavat enemmän energiaa kuin vapaasti sijoitettavat laitteet, koska niissä eristevahvuus on yleensä pienempi. Kylmälaitteen takaosasta pitää pölyt imuroida kerran vuodessa.

MINKÄLAINEN LIESI KEITTIÖÖN? Liettä uusittaessa kannattaa tutustua perinteisen valurautalevyllisen lieden lisäksi myös keraamiseen lieteen ja induktiotasoon. Perinteinen liesi toimii siten, että sähkövastukset lämmittävät valurautalevyn kuumaksi ja siitä kuumuus johtuu keittoastiaan. Tällainen liesi on edullisin hankkia, mutta käytössä se reagoi hitaasti lämmönvaihteluun ja kuluttaa siten paljon energiaa.

Keraamisessa liesitasossa valurauta on korvattu lasikeramiikkalevyllä, jossa on kuumenevat keittokohdat. Keramiikkalasilevy reagoi nopeammin lämmönvaihteluihin ja siksi myös energiaa kuluu vähemmän.

Induktiolieden toiminta perustuu magnetismiin.

Keittoastian magneettista metallia olevan pohjan ja keittotason keraamisen pinnan alla olevan kuparikelan välille syntyy magneettikenttä, joka kuumentaa keittoastian. Lämmitysteho saadaan kohdennettua tarkemmin valmistettavaan ruokaan, jolloin energiankulutus on pienempi kuin tavanomaisella liedellä keittäessä.

Induktioliesissä on myös Booster-

toiminto, jolla saadaan nostettua keittolevyn tehoa. Tämä nopeuttaa esimerkiksi suurempien vesimäärien kuumennusta.

Induktioliedessä tehonmuutos välittyy kattilaan välittömästi ja taso jäähtyy nopeasti. Myös virta katkeaa heti, kun astia nostetaan keittoalueelta.

Sama vesimäärä kuumenee keraamisella liesitasolla 20 prosenttia ja induktiotasolla 30 prosenttia vähemmällä energialla kun veden lämmitykseen kuluisi perinteisellä valurautatasolla.

KIERTOILMAUUNI SÄÄSTÄÄ SÄHKÖÄ Miltei kaikissa uusissa uuneissa on kiertoilmatoiminto. Kiertoilmauuni eroaa tavanomaisesta perinteisessä uunista siinä, että vastukset lämmittävät uunin ylä- ja alaosista, mutta kiertoilmauunissa lämpö saadaan jakautumaan puhaltimen avulla tasaisesti koko uunin alueelle. Tehokkaan lämmönjakautumisen

11

ansioista uunia ei tarvitse esilämmittää ja paistolämpötila on 20 astetta matalampi kuin perinteisessä ala- ja ylälämpötoiminnallisessa uunissa.

Kiertoilmauunissa esimerkiksi leivonnaisia voidaan paistaa 2-3 pellillistä kerrallaan. Kiertoilmauunissa paistoaika lyhenee, lämpötila on alhaisempi ja samalla myös sähkönkulutus pienenee noin 25-30 prosentin verran.

PUHDASTA TISKIÄ Uudet astianpesukoneet kuluttavat vettä keskimäärin 8–10 litraa pesukertaa kohti.

Astianpesukoneen voidaan liittää joko kylmä- tai lämminvesiliitäntään. Osa laitevalmistajista suosittelee liityntää lämpimään veteen, koska se säästää energiaa ja aikaa. Tällöin astianpesukone käyttää myös lämmintä vettä niissä pesu- ja huuhteluohjelmissa, joissa se muuten käyttäisi kylmää vettä.

Astianpesukoneen liittäminen lämpimään veteen lyhentää pesuaikaa ja sähkönkulutusta 20-40 prosenttia. Pikaohjelmalla sähkönsäästö voi olla suurempikin.

Pesuveden lämpötilan laskeminen +65 asteesta +55 asteeseen vähentää astianpesukoneen sähkönkulutusta noin 30 prosenttia.

Pesuohjelma kannattaa valita astioiden likaisuuden mukaan. Vähän likaisille astioille riittää lyhyt pesuohjelma, kun taas rasvainen ruokatiski vaatii yleensä esipesun ja tehokkaan ohjelman. Taloudellisinta on pestä aina täysiä koneellisia.

PALJON VIIHDEELEKTRONIIKKAA Viihde-elektroniikkalaitteiden virrankulutuksia on saatu pienenemään. Uusissa televisioissa virrankulutusta on pystytty pienentämään LED-taustavaloilla.

Vaikka televisioiden sähkönkulutus on vähentynyt, viihdelaitteiden energiankulutus on kasvanut. Monissa kotitalouksissa tietokoneita on useita, televisioita samoin. Perheenjäsenillä miltei vauvasta vaariin on omat puhelimet, taulutietokoneet ja pelikonsolit. Itse television sähkönkulutus ei ole suuri, mikäli sitä ei katsota päivittäin useita tunteja.

Monissa laitteissa on valmiustila, joka kuluttaa vain vähän sähköä. Kulutus voi olla televisiossa esimerkiksi 0,3W, mikä muodostaa vuodessa vain noin 0,35 euron kustannuksen. Nykyaikaisen television sähkönkulutus voi olla esimerkiksi noin 80 wattia näytön kirkkaudesta riippuen. Jos televisiota katsotaan esimerkiksi 4 tuntia päivässä, tulee siitä vuodessa noin 15 euron kustannus (4h x 365vrk x 0,08kW x 0,13€/kWh). 

c Uudet astianpesukoneet kuluttavat vähän vettä. Boschin laitteen energiatehokkuusluokka on A++. Vuosittainen kulutus ohjelmalla Eco 50 °C kuluttaa vettä 2660 litraa ja sähköä 266 kilowattituntia. Laskelma perustuu 280 pesukertaan, kun laite on kytketty kylmävesiliitäntään.

Erikoitoiminto VarioSpeed Plus pesee astiat kolme kertaa nopeammin ja HygieniaPlustoiminto taas pesee astiat erittäin korkeassa lämpötilassa.

Näin lasket laitteen sähkönkulutuksen: Sähkölaitteiden teho ilmoitetaan watteina (W) tai kilowatteina (kW). 1 kilowatti = 1000 wattia.

Laitteen teho (wattimäärä) ilmoitetaan laitteen arvokilvessä.

Sähköä kuluu yhden kilowattitunnin verran, kun yhden kilowatin (kW) eli 1000 watin (W) tehoista laitetta käytetään yksi tunti.

Käytetään teholtaan 1000 watin mikroaaltouunia täydellä teholla 6 minuutin ajan.

Teho 1 kW (eli 1000 W) x käyttöaika 0,1 tuntia = kulutus 0,1 kWh. Energian hinta on noin 0,13€/kWh, eli 6 minuutin käyttö maksaa 1,3 senttiä.

Näin lasket vuosittaisen kulutuksen esimerkiksi jääkaappipakastimelle (Bosch KGN36AW32, energialuokka A++). Laite kuluttaa 238 kWh/vuodessa x 0,13€/kWh = 30,94 euroa vuodessa.

Pyykinpesu ja kuivaus Nykyaikaiset pesukoneet kuluttavat vain vähän vettä ja entistä vähemmän sähköä. Kun vaatteita pestään useammin ja vain vähän likaantuneina, voivat pesulämpötilat olla alhaisempia.

Esimerkiksi kirjopesuohjelman energiankulutus kaksinkertaistuu, kun lämpötila nostetaan 40 asteesta 60 asteen.

Pyykkiä pestessä tehokas linkous lyhentää kuivausrummun käyttöaikaa. Pyykinkuivauksessa energiataloudellisin tapa on kuivata pyykkiä perinteisesti narulla, mutta siihen tarvitaan tilaa ja kuivumisaika on koneellista kuivausta huomattavasti pidempi.

Energiamerkki kertoo Energiamerkinnän tavoitteena on jakaa tietoa ja samalla vaikuttaa kuluttajiin niin, että he ostaisivat entistä energiatehokkaampia sähkölaitteita.

Laitteeseen kiinnitettävä energiamerkki osoittaa tuotteen käytön aikaista energiankulutusta asteikolla A-G. Joissakin laiteryhmissä käytetään myös A-luokkaa parempia luokkia: A+, A++ ja A+++ Energiamerkki on pakollinen kaikissa EU-maissa ja seuraavissa laitteissa: jääkaapit ja pakastimet, uunit, pyykin- ja astianpesukoneet, televisiot, kuivausrummut ja ilmastointilaitteet.

Piilokulutus yllättää!

Kodit ovat nykyisin täynnä entistä vähemmän sähköä kuluttavaa elektroniikkaa, laitteita jotka ovat pienessä valmiusvirrassa kokoajan. Kun 120 neliömetrin asunnon valaistus ja sähkölaitteet kytkettiin pois päältä lukuun ottamatta jääkaappipakastinta, mitattiin sähkönkulutukseksi vielä 330 wattia. Se muodostui television, aktiivikaiuttimien, kuivausrummun, mikroaaltouunin, matkapuhelimien sekä tietokoneiden valmiusvirroista. Suurin hämmästyksen aihe oli 15 vuotta vanha kuivausrumpu, jonka virrankulutus valmiustilassa, mutta mitään tekemättömänä oli 55 wattia!

200 € alennus

Omakotiliiton jäsenille! verisure.fi/omakotiliitto

Olemme turvanasi vuorokauden ympäri.

9 24/7 hälytyskeskusvalvonta 9 Maksuttomat vartijakäynnit tarvittaessa 9 Kuvavarmennus kamerailmaisimella Koteihin murtaudutaan joka toinen tunti* ja joka kolmas tunti syttyy asuntopalo jossain päin Suomea**. Turvaa kotisi Suomen suosituimmalla murto- ja palohälytysjärjestelmällä.

Omakotiliiton jäsenenä saat nyt 200 € alennuksen Verisure Home tai Verisure Home Plus -paketista sekä ilmaisen kodinturvakartoituksen. Tarjous on voimassa 30.9.2015 asti.

verisure.fi/omakotiliitto | Puh: 010 217 9110 Olemme suojanneet koteja ja perheitä jo yli 25 vuotta. * Tilastokeskus ** Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Mitä maksaa lämmitys?

Verot nostavat lämmitysenergian hintaa Monissa omakotitaloissa vuotuinen energialasku kasvaa entisestään tulevan lämmityskauden aikana. Vuoden alusta voimaan tullut energiaveron korotus koskee eniten sähkö- ja öljylämmittäjiä.

Sähköveroa sekä lämmityspolttoaineiden veroa kiristettiin tämän vuoden alussa.

Lämmitykseen käytettävän sähkön, kaukolämmön ja kevyen polttoöljyn hinnoissa on merkittävä osa veroa. Verojen korotus tarkoittaa tavallisille omakotiasukkaille noin 50-80 euron verran lisää maksettavaa vuositasolla.

Kevyen polttoöljyn hinnassa on sekä polttoainevero että arvonlisävero. Polttoainevero on kiinteä euromääräinen vero litraa kohti. Litrassa öljyä on erilaisia veroja 21,30 senttiä, arvonlisävero mukaan laskettuna 26,52 senttiä / litra.

Sähkövero nousi tämän vuoden alusta ja se on nyt 2,79372 senttiä kilowattitunnilta (alv 24 %).

Omakotitalon lämmitysenergian hinta eri energiavaihtoehdoilla on herättänyt suurta kiinnostusta. Ohessa yksityiskohtaiset laskelmat esimerkkitalolle nykyisillä energianhinnoilla.

YLEISIMMÄT OMAKOTITALOJEN LÄMMITYSENERGIANLÄHTEET:

Talon perustiedot:

Perhe ”Keskiverto”

• Rakennusvuosi 1990, yksikerroksinen suorakulmio • Sijaintialue pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi • Rakennuksen lämmin pinta-ala 175 neliömetriä • Lämmitettävä tilavuus 463, 75 m3 • Huonekorkeus 2,65 m • Asukkaiden lukumäärä 4 Talon maantieteellinen sijainti, rakennusvuosi ja energiatehokkuustaso vaikuttavat huomattavasti lämmitysenergian tarpeeseen.

Rakennuksen lämmitettyyn pintaalaan sisältyvät väliseinät, mutta ei ulkoseinät. Kuutiotilavuus saadaan kertomalla pinta-alan neliöt huonekorkeudella.

Lämpimän käyttöveden lämmitykseen lasketaan tavallisesti 800-1200 kWh/asukas vuodessa. Me käytämme laskelmissa näiden keskiarvoa, 1000 kWh/asukas/vuosi. Runsaasti vettä

• Lämpimän käyttöveden tarve 4000 kWh Lämpöenergian tarve 25 796 kWh kokonaisuudessaan

Taulukon laskelmissa käytetyt hinnat: • Pelletti, 58 €/MWh • Puu 69,8 €/MWh • Kevyt polttoöljy 92,1 €/MWh • Kaukolämpö 77, 67 €/MWh • Sähkö 121 €/MWh

Perhe ”Kuluttaja” • Lämpimän käyttöveden tarve 6000 kWh Lämpöenergian tarve 27 796 kWh kokonaisuudessaan käyttävässä perheessä määrä on 1500 kWh/asukas/vuosi. Laskelmissa on huomioitu lämpimän veden energiasisältö mutta ei vesivaraajan lämpöhäviöitä.

Lämmitysenergian kulutustiedot esimerkkitalolle on laskettu Lämmitystapojen energialaskurilla osoitteessa lammitysvertailu.eneuvonta.fi.

Laskuriin voi muuttaa rakennuksen tilavuuteen vaikuttavia määreitä, asunnon sijaintipaikkaa sekä talon rakentamisajankohtaa. Näin kulutustiedot saa vastaamaan paremmin oman talonsa arvoja.

Näin lasket, mitä lämmitys maksaa vuodessa Lämmitysenergian tarve kokonaisuudessaan (kWh)/ 1000 x polttoaineen hinta (€/MWh)/hyötysuhteella = Vuosittainen lämmityskulu (Euroa)

Tilastokeskuksen mukaan energian hinnan muutokset vuoden tarkastelujaksolla ovat olleet suurimpia kevyellä polttoöljyllä ja pelletillä. Öljyn hinta on laskenut 9,8 prosenttia ja pelletti 3,5 prosenttia. Sähkö on kallistunut yhden prosentin ja kaukolämpö reilut kaksi prosenttia. Jos vuotuinen lämmityslasku on esimerkkilaskelmiamme pienempi, asutte keskivertoa tiiviimmässä talossa tai käytätte keskivertoperhettä vähemmän lämmitysenergiaa sekä lämmintä käyttövettä.

Perhe ”keskiverto” 5000 € 4000 € Suora sähkölämmitys Öljylämmitys Kaukolämpö Pelletti Maalämpö

3000 € 2000 € 1000 € 9/2013

2/2014

8/2015

2/2015

8/2015

LÄMMITYKSEN HINTA Lämmitysmuoto

14

Öljylämmitys

Suora sähkölämmitys

Kaukolämpö

Maalämpö

Puu

Pelletti

Hyötysuhde (maalämpö COP)

0,93

0,99

0,95

3

0,8

0,8

Polttoaineen hinta (€ / MWh)

92,10 €/MWh

121,00 €/MWh

76,67 €/MWh

121,00 €/MWh

69,80 €/MWh

58,00 €/MWh

Vuotuiset lämmityskulut, perhe ”Keskiverto”

2 555 €

3 153 €

2 109 €

1 040 €

2 250 €

1 870 €

Vuotuiset lämmityskulut, perhe ”Kuluttaja”

2 753 €

3 397 €

2 272 €

1 121 €

2 425 €

2 015 €

ILMALÄMPÖPUMPUT

JÄÄHDYTYS- JA LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Design-malli ASYG09-14LT

VRF-JÄRJESTELMÄT

Good Design Award

• Tehot 11 - 152 kW, 1 - 48 sisäyksikköä • Uudis- ja saneerauskohteisiin • Samanaikaiseen jäähdytykseen ja lämmitykseen

iF Design Award

SUORAOHJAUS 2-50kW (jäähdytys ja lämmitys) • Järjestelmä soveltuu hyvin mm. vesikiertoiseen lämmitykseen.

Laitteisto voidaan kytkeä öljylämmityksen rinnalle tai uudiskohteen lämmönlähteeksi. Laajan tehoalueen vuoksi laitteisto sopii hyvin esim. rivitaloyhtiöiden öljylämmityksen rinnalle tai tilalle.

kourin a , t ät lli , ha estelm t o l j ita är Riv bridij y h ja

ILMA-VESILÄMPÖPUMPUT

Välikaapeli Sähkönsyöttö

ON2

N

C

L

ON N

ERR DEF F

1,6A A

C

OOOO

O OOO

O 1 :

0,4A

0,4 4A

A TW-C-IN TW-C-I W-C-INV22

ATW-D

: : O O O O O 13

H O O O O 14

RS232

ON H/C

+122

TH

OUT

IN

Kylmäaineputket Lämpötila-anturit

• Tehot 3-50 kW • Kytkettävissä öljykattilan rinnalle • Uudis- ja saneerauskohteisiin • Korkea hyötysuhde

3

Maahantuoja:

FG Finland Oy Koivuhaantie 2-4 01510 Vantaa Puh: 020 741 2222 info@fgfinland.fi www.fgfinland.fi

Kaikki kodin upeat pinnat!

Eu urodecor Siisus susttu tusmaa aalii aa

Gen e tle El E ega e nce ce -ttape petti tt

Aspen-lattialaa a tta

Lam mell ella a Tam amm mi Vintage V Lattte te Loc occ -llukkopo ontt nttipa p rke etti

Muistathan, että ttä SSuomen Omakotiliiton jäsenkorttia näyttämällä saat alennusta ostoksistasi!

Meiltä löydät parhaat tuotteet maalaukseen, yli 1000 tapettikuosia, yli 800 laattamallia ja upean valikoiman laadukkaita lattianpäällysteitä. Tervetuloa tutustumaan kodin pintamateriaaleihin lähimpään RTV-myymälääsi, jossa asiantuntevat sisustusmyyjämme auttavat valitsemaan unelmiesi sisustuksen.

Espoo | Forssa | Helsinki | Hyvinkää | Hämeenlinna | Iisalmi | Joensuu | Jyväskylä | Kaarina | Kangasala | Kerava | Kotka | Kouvola | Kuopio Lahti | Laihia | Lappeenranta | Lohja | Nokia | Pori | Porvoo | Riihimäki | Salo | Seinäjoki | Tampere | Turku | Vaasa | Vantaa | Varkaus

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: Nuohousalan Keskusliitto, TSY, Dakota Lavento, Tulikivi.

PUULLA lämmittäminen

kannattaa Tutkimusraportti ”Tulisijojen lämmönluovutus ja hyötysuhteet erilaisissa käyttötapauksissa” on julkaistu VTT:n sähköisissä julkaisuissa osoitteessa http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/ 2014/T191.pdf

PUHDASTA KOTIMAISTA ENERGIAA Suomessa puun pienpoltto on asuntojen lämmityksen kannalta hyvin merkittävä energiamuoto. Suomessa lämmittämiseen käytetään noin 2,2 miljoonaa tulisijaa. Pientalojen koko lämmitysenergiasta polttopuu muodostaa noin 40 %.

Polttopuulla tuotetaan noin 15 TWh energiaa, mikä vastaa Olkiluodon kahden reaktorin vuosituotantoa.

Oikeaoppinen puun polttaminen on uusiutuvaa ja puhdasta lähienergiaa eikä se lisää kasvihuonepäästöjä.

PUUN POLTTAMINEN KANNATTAA Puulla lämmitys kannattaa myös moderneissa energiatehokkaissa taloissa – vanhemmista nyt puhumattakaan. Se selvitettiin syksyllä 2014 julkistetussa Tekesin, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n sekä tulisijavalmistajien rahoittamassa ”Tulisija&Lämpö” -tutkimusprojektissa. Tutkimuksessa vahvistui, että hitaasti ja erittäin hitaasti lämpöä luovuttavilla, ts. varaavilla tulisijoilla voidaan tuottaa noin puolet rakennuksen tarvitsemasta lämmöstä huoneistoa ylilämmittämättä.

Erittäin energiatehokkaissa taloissa kannattaa käyttää nopeasti lämpöä luovuttavia, kamiinatyyppisiä tulisijoja ja vain kylmimpinä kuukausina. Tällöin

Ilmalämpöpumppu avuksi Kun sytytät takan, varmista, ettei ilmalämpöpumppu ole automaatilla. Automaattiasennossa ilmalämpöpumppu pitää lämpötilan asetusasennossa ja pahimmillaan jäähdyttää takan lämmittämää sisäilmaa. Monissa ilmalämpöpumpuissa on takka-asetus, jolla takkatulen lämmittämää ilmaa voidaan kätevästi kierrättää niihin talon osiin, joihin sitä ei muuten helposti saataisi. 

vuotuinen lämmityksen tuotto jää 9 – 19 %:iin kokonaisenergian tarpeesta.

ERILAISIA TULISIJOJA Varaavan tulisija on lämmön tuottamisen kannalta paras vaihtoehto ja voi tuottaa siis jopa puolet talon lämmitystarpeesta. Paikalla muurattu varaava tulisija voi olla takka, takkaleivinuuni, liesi tai jonkinlainen yhdistelmä. Tehdasvalmisteisia varaavia tulisijoja ovat erilaiset elementtirakenteiset massatulisijat, vuolukivitulisijat ja esivalmistetut tiilitulisijat.

Tehdasvalmisteinen kamiina on teollisesti teräksestä tai valuraudasta valmistettu nopea ja tehokas lämmityslaite. Moderni kamiina on osin säteily- osin kiertoilmalämmitin, jonka lämmitystehoa ja -aikaa voidaan säätää. Myös tehdasvalmisteisen kevyttakan runko on terästä tai valurautaa. Kuoriosat on usein valmistettu keramiikasta, vuolukivestä tai käsitellystä teräksestä. Kevyttakkojen lämmitystehoa ja lämmitysaikaa voidaan säätää portaatta. Puolivaraavissa malleissa lämmön talteenotto ja luovutus perustuu varaavaan materiaaliin, esimerkiksi pinnan kivivuoraukseen.

SÄILYTÄ PUU OIKEIN

kaasti ja puhtaasti. Puu kannattaa säilyttää, jos suinkin mahdollista, perinteisessä liiterissä. Hyvä polttopuuvarasto on tilava, hyvin tuulettuva ja suojaa varastoitavat puut kosteudelta ja sateelta.

– Hyvä liiteri on riittävän suuri, jotta puut saa pinottua väljästi ja siellä mahtuu liikkumaan. Siinä on riittävän suuret

c Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n toiminnanjohtaja ja Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen sanoo, ettei puulla lämmittäminen ole suinkaan enää sukupolvelta toiselle itsestään siirtyvä taito.

– Neuvoja kannattaa kysyä esimerkiksi nuohoojalta, hän vinkkaa. oviaukot ja mahdollisimman matalat kynnykset. Jotta polttopuiden tuominen kävisi vaivattomasti, varaston tulisi olla lähellä tienliittymää ja sen ympärillä tulisi olla riittävästi työtilaa. Liian kaukana pihan perällä sen ei pitäisi sijaita ja valaistukseen kannattaa panostaa, sillä puita poltetaan eniten pimeään aikaan, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäinen neuvoo.

Polttopuu kuivuu ja pysyy kuivana vain oikealla tavalla säilytettynä. Kuiva puu puolestaan syttyy helposti, palaa tehok-

c Vanhanaikainen puuliiteri oli oivallinen polttopuiden säilytyspaikka. Hyvä polttopuuvarasto on tilava, hyvin tuulettuva ja suojaa varastoitavat puut kosteudelta ja sateelta.

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

17 17

kun, sillä palamaton paperi tukkii savukanavan ja heikentää vetoa.

Jos tulisijassa on sytytyspelti, se avataan sytytysvaiheessa. Kun hormin lämpötila nousee ja syntyy kunnollinen veto, sytytyspelti käännetään kiinni.

Puhtaat kuivat puut asetetaan tulipesään vaakasuoraan tai pystyyn, mielellään kuoripuoli ylöspäin.

Aloita pienillä noin puolen kilon painoisilla puilla. Aseta sytykkeet puiden päälle. Jos kylmiä pilkkeitä kuumennetaan altapäin, puut kaasuuntuvat, mutta palavat huonosti. Tällöin syntyy c Sytykkeet asetetaan aina kuivien puiden runsaasti päästöjä. päälle. Tulipesä ei saisi olla liian täysi, jotta palamiselle olisi riittävästi ilmaa. Älä lado tulipesää täyteen. Vapaata tilaa pitää olla vähintään kolkuivia puita ja sytykkeitä, mielellään pie- masosa tulipesän korkeudesta. nipalaista ja tasalaatuista polttopuuta, LÄMMITÄ KOHTUUDELLA jonka kosteus on 15 - 25 %. Älä sytytä roskilla ja polta vain puh- Jos uuni on ollut käyttämättä pitkään, dasta, maalaamatonta ja käsittelemä- riittää ensimmäiseen lämmityskertaan töntä puuta. yksi pesällinen. Kylmä uuni ei kestä äkilÄlä vaivaudu polttamaan lahoa puu- listä kovaa lämmittämistä. ta. Lahopuun lämpöarvo on 0 ja se karstoittaa Omakotiliitto on mukana yhdessä bioenergia-alan toimijoiden hormin. Lahoa tai märkanssa vuonna 2014 käynnistyneessä ”Kutteri” -ohjelmassa. kää puuta liian pienellä Tavoitteena on neuvonnan ja opastuksen avulla parantaa pientavedolla poltettaessa synlojen tulisijojen tehokkuutta ja käyttöä esimerkiksi lämmitysjärjestelmien kunnossapidolla, hyvälaatuisen polttoaineen käytyy myös haitallisia palotöllä, varaajalla ja aurinkolämmön yhdistämisellä järjestelmään. kaasuja.

c Vesikiertotakka edus-

taa modernia tulisijateknologiaa, mutta näyttää silti päältä päin aivan tavalliselta tulisijalta.

Vesikiertotakka toimii osana talon vesikiertoista lämmitysjärjestelmää.

– Polttopuut kannattaa tuoda sisälle lämpiämään vuorokautta ennen polttamista. Ne olisi hyvä säilyttää lähellä tulisijaa, mutta kuitenkin niin, ettei palovaaraa aiheudu. – Säilytystila tulisi suunnitella samaan aikaan tulisijan kanssa, Jyrkiäinen kehottaa.

Polttopuiden säilytyksessä on otettava huomioon myös palomääräykset, työturvallisuus ja käyttömukavuus. Palomääräysten mukaan sisätiloissa saa säilyttää polttopuuta enintään 0,5 m3, ellei sitä säilytetä erillisessä osastoidussa tilassa. Esimerkiksi osastoidussa autotallissa ei saa samaan aikaan säilyttää autoja ja polttopuita.

Polttopuun ulkovarastollekin on määräyksensä. Jotta osastointirakenteita ei tarvita, polttopuuvaraston etäisyyden muihin rakennuksiin tulisi olla yli 8 metriä. Paikalliselta rakennusvalvontaviranomaiselta kannattaa tarkistaa kunnan ohjeet ja vallitseva käytäntö.

POLTA OIKEIN JA PUHTAASTI Tulisijat on suunniteltu mahdollisimman energiatehokasta lämmittämistä varten. Se tarkoittaa tasaista ja kohtuullista lämmittämistä. Ylikuumenemisen välttämiseksi yhdellä lämmityskerralla poltetaan enintään 1-2 pesällistä kuivaa puuta. – Jos se ei riitä tilan lämmittämiseen, on valittu liian pienitehoinen tulisija, Jyrkiäinen huomauttaa.

Lämmittämistä varten on varattava

Muista takkakytkin/takkatoiminto Jos talossa on koneellinen ilmanvaihto, muista sytytysvaiheessa säätää ilmanvaihto takkatoiminnolle väliaikaisen ylipaineen aikaansaamiseksi.

Varmista myös, ettei huippuimuri ole päällä, sillä se voi aiheuttaa ongelmia tulen sytyttämiselle. 

18

Puhdista pesästä vanhat tuhkat. Tuhka ei saa yltää arinarautoihin. Poista tuhkat palamattomasta materiaalista tehtyyn jalalliseen ja kannelliseen astiaan.

Jos tulisija on ollut käyttämättä pitemmän aikaa, tarkista veto pitämällä tulitikkua suuluukun aukossa. Jos liekki ei taivu uuniin päin, polta savuhormissa rutistettua paperia tai puhalla sinne lämmintä ilmaa hiustenkuivaajalla tai lämpöpuhaltimella. Varmista että paperi palaa loppuun ennen kuin suljet nokiluu-

Pilkekattilalla lämmittäjän pikavinkit • Pidä huolta kattilastasi, ettet päästä lämpöä harakoille. Yhden millimetrin paksuinen nokikerros lämmönvaihtopinnoilla huonontaa lämmönsiirtoa noin viisi prosenttia ja lisää polttoaineen kulutusta 2–3 kg lämmityskertaa kohti.

• Kattilan likaantumisen voi nähdä savukaasun lämpötilaa seuraamalla.

• Kiinteistön omistaja vastaa nuohouksesta. Nuohooja tilataan savuhormin puhdistukseen kerran vuodessa.

• Hanki hyvin eristetty, energiatehokas vesivaraaja. Se parantaa merkittävästi lämmön tuottamisen hyötysuhdetta.

• Eristä kattila ja varaajan latausputket hyvin.

• Lämmönjakojärjestelmän automaattinen säätöventtiili (suntti), joka säätää menoveden lämpötilaa, maksaa nopeasti itsensä takaisin käsisäätöiseen venttiiliin verrattuna.

• Kattilan vaihdon kannattavuuteen vaikuttaa muun muassa kattilatyyppi ja kattilan ikä.

 Lue lisää www.omakotiliitto.fi/hyvatietaa/pilkekattila

Muista nuohous

Leivinuuni on hyvä ”esilämmittää” edellisenä päivänä yhdellä pesällisellä, jos aikoo leipoa seuraavan päivänä korkean lämpötilan vaativia paistoksia, kuten karjalanpiirakoita tai pizzaa.

Jos tulisijaa lämmitetään päivittäin, yleensä yksi pesällinen riittää.

Kun ensimmäinen pesällinen on lähes hiilloksella, tulipesään voidaan lisätä toinen pesällinen puuta vähitellen.

Nämä puut voivat olla jo kilon painoisia, noin maitopurkin kokoisia.

Liekillä palava puu tarvitsee runsaasti ilmaa. Kohenna palamista siten, että puut ovat yhtä aikaa hiilloksella. Punaisena hehkuva hiillos luovuttaa paljon lämpöä, 25 – 40 prosenttia puun ener-

c – Jos vanhan tulisijan pienhiukkaspäästöt huolestuttavat, on aina varminta vaihtaa tulisija uuteen, vähäpäästöiseen malliin, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Tuomo Järvinen neuvoo. giasisällöstä.

Kun puut ovat hiilloksella, vähennä uunin luukusta virtaavan ilman määrää ja kohenna hiillosta. Pidä arinailma täysin auki, jotta hiillos palaa mahdollisimman nopeasti loppuun. Kun hiillos on tummunut ja palanut loppuun, sulje pelti. Älä sulje yhtään aikaisemmin, jotta huoneeseen ei tule häkää.

Tarkkaile savupiipusta nousevaa savua. Pian sytytyksen jälkeen vaaleaksi ja heikosti näkyväksi muuttuva savu, joka ei haise pahalta, on merkki hyvästä palamisesta. Myös tulisija kertoo, sujuiko palaminen hyvin: tulipinnat ovat vaaleita eikä niissä näy tummaa nokea.

PÄÄSTÖT KURIIN TULISIJA VAIHTAMALLA Viime vuosina julkisuudessa on puhuttu paljon pienpolton pienhiukkaspäästöistä ja Ympäristöministeriössä on herätty miettimään, minkälaisia rajoituksia valmisteilla oleva Ekosuunnitteluditrektiivi tulee Suomessa aiheuttamaan puulämmitykselle. Tulisijojen ja kiukaiden lämmitys kun aiheuttaa kolmanneksen

Kiinteistön tulisijojen ja hormien nuohoamisvastuu on lain mukaan kiinteistön omistajalla. Kiinteällä polttoaineella, useammilla polttoaineilla tai raskasöljyllä toimiva tulisija hormeineen nuohotaan kerran vuodessa. Kerran kahdessa vuodessa nuohotaan yksinomaan kevytöljykäyttöinen tulisija hormeineen. Kerran kolmessa vuodessa nuohotaan yksityisen loma-asunnon ja sen saunan tulisijat hormeineen. Ympärivuotisessa käytössä olevat loma-asunnon tulisijat ja hormit nuohotaan käytettävän polttoaineen mukaan joka vuosi tai joka toinen vuosi. 

c Tulikivi esitteli Kivistön asuntomessuilla

c Omakotitalon puulla lämpenevä tulisija

yhdessä Legalettin kanssa kehittämänsä Tulikivi Green ilmalämmitystulisijan. Noin 40–45 prosenttia ilmalämmitystulisijan tuottamasta lämmöstä voidaan ohjata kanaviston avulla rakennuksen ilmakiertoiseen lattialämmitykseen.

on nuohottava kerran vuodessa. Kuvassa nuohoojamestari Anne Aalto.

Lisätietoa puulla lämmittämisestä:  www.omakotiliitto.fi/hyvatietaa/poltapuutaoikein  www.tsy.fi  www.motiva.fi  www.nuohoojat.fi/vihjeita.../opettele+ lammittamaan+puulla+tehokkaasti/  www.bioenergia.fi  www.puuinfo.fi  www.hengitysliitto.fi/fi/sisailma/ulkoilma/ polta-puuta-puhtaasti

pienhiukkaspäästöistämme.

Ekosuunnitteludirektiiviin sisältyvät tulisijojen hyötysuhde- ja päästörajaarvot astunevat voimaan 1.1.2022.

Pienhiukkasia voi vähentää polttamalla puuta oikein ja tulisijavalinnoilla.

Kun tulisijan vaihto on ajankohtainen, markkinoilla on paljon vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. – Hyvässä tulisijassa CO (hiilimonoksidi) on korkeintaan 1500 mg/m3 (13% O2) ja hyötysuhde yli 80%, Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:n puheenjohtaja Tuomo Järvinen sanoo.

 www.mottinetti.fi  www.motti.fi  www.halkoliiteri.com

TUKEA TULISIJAN VAIHTOON Järvisen mukaan erityisesti vanhemmissa omakotitaloissa asuvien talouksien mahdollisuuksia investoida vähäpäästöisempään ja samalla energiatehokkaampaan tulisijaan tulisi tukea jonkinlaisella energia-/ympäristöavustuksella. Tulisijaja savupiippuyhdistys TSY ry ehdottaakin, että asiaa ryhdytään selvittämään pikaisesti. 

c Takkaleivinuunit ovat Suomessa erittäin suosittuja varaavia tulisijayhdistelmiä.

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

19

7*/,,* 77*/,,* 4­­45½Ź 7*/ /,,,,* , 44­ 4­­45½Ź ­­­­45½ ­­45½Ź ½Ź ,663**/ 40*5" ,663 ,663**/ **/ **/ / 40*5" 40*5 0*5" 5"" ,,"550-663**/ ,"550 "550 "550-663**/ "5 5500--66 663**/ 3**/ ** 1 I 1VI Korjauta kkattosi attosi hyvän sään aikan na. aikana.

Mikko tähtää korkealle Mikkoa eivät ala- ja ylämäet häiritse. Hän ostaa sähkÜn suoraan sähkÜpÜrssistä markkinahintaan PÜrssikymppi-sopimuksella.

tt ,PPPTUVOVU WĂŠMJ TUV UVO VOOVU WWĂŠMJL MJJL JLBUUP UP WP WPPJ LĂŠ LĂŠZ LĂŠZEĂŠ ĂŠZE ZEĂŠ EĂŠ LB LBMMMJJL MJJJLTTJ J tt 7BJIEB W 7BBJIEB EB WBSUUUUJLB LBUUPP FO FOO OOOFO FO WV WVPEFO EEFFO O WWBJIEFUUB o Q BJI JIE IEFU EFFUU UUB UB o QVSSLV LVU VUZ UZZZĂš Ăš LB Ăš LB LBMMJT JTUV JTU UVV VV V t ,BUUP KPQB QĂŠJWĂŠTTĂŠ t t ,ZTZ NFJMUĂŠ SBBIPJUVLTFTUB t BB

Paikalliset pojat!

Katso tarjous: www.ksoy.ďŹ .

)FMTJOLJ t 5BNQFSF t 5VSLV t 0VMV t 1PSJ t +ZWĂŠTLZMĂŠ t 4FJOĂŠKPLJ )FMTJOLJ t 5BNQFSF t 5VSLV t 0VMV t 1PSJ t +ZWĂŠTLZMĂŠ t 4FJOĂŠKPLJ

XXX laaturemontti.fi XXX laaturemontti.fi

Teksti: Jaana Pesonen Kuvat: Laattapiste ja Svedbergs

Ajat ja muoti muuttuvat Suunnitteletko kylpyhuoneremonttia vai uuden kylpyhuoneen sisustusta? Poimi parhaimmat ideat laattoihin ja kalusteiden valintaan.

Kylpyhuonetrendeissä esillä ovat nyt luonto, seesteisyys ja neutraalin harmoniset värisävyt.

Kylpyhuoneissa on pelkistetty sisustus, toiminnallisuus, ylellisenoloiset materiaalit ja ympäristöystävällisyys.

Laatat ovat kooltaan suuria ja niissä on voimakkaita struktuuripintoja, kivi- ja puujäljitelmäpintaa tai etnistä kuviointia.

Laatoissa on sekä kiiltävää pintaa että mattaa.

Säilytyskalusteet ovat yhä enemmän huonekalumaisia ja niissä korostuu toiminnallisuus ja sopivuus erikokoisiin tiloihin.

VETTÄ SÄÄSTETÄÄN Vettä säästävät tekniikat kehittyvät entisestään vesikalusteissa. Suihkuissa suositaan sadesuihkuja, joissa on suuret

Unelmissa pelkistetty ja toiminnallinen

KOTIKYLPYLÄ suihkusiivilät. Suihkusiivilään johdetaan veden lisäksi ilmaa, jolloin se sekoittuu ulosvirtaavaan veteen. Näin putoilevat vesipisarat tuntuvat pehmeämmiltä ja kevyemmiltä, aivan kuin sateessa ollessa. Peseytyminen sadesuihkun alla tuntuu nautinnolliselta, vaikka vettä kuluu entistä vähemmän. Pienimmillään uudenlaiset suihkut, joissa on eco-toiminto, kuluttavat vettä vain kuusi litraa minuutissa.

Uusissa nykyaikaisissa wc-istuimissa huuhtelumäärän voi valita tarpeen mukaan. Pienimmillään kulutus on alle neljä litraa huuhtelukerralta. Joissakin wc-istuimissa on painonapin alle sijoitettava raikastinpuikko, jonka ansiosta wc raikastuu automaattisesti jokaisella huuhtelulla.

Vaikka laitteet muuttuvat entistä

energiaystävällisemmiksi, paljon voi tehdä muuttamalla omia käyttötottumuksia. Tavallisessa viiden minuutin suihkussa vettä kuluu noin 60 litraa ja kylvyssä noin 300 litraa. Kuluttajalle jää viime kädessä valittavaksi, kuinka usein kylvystä nauttii ja voisiko suihkussa peseytyä nopeammin tai ainakin sammuttaa suihkun pesuaineiden käytön aikana. 

Näin säästät vettä • Valitse suihku kylvyn sijaan • Älä juoksuta vettä turhaan • Vaihda vesikalusteet nykyaikaisiin vettä säästäviin malleihin.

• Säädä virtaamat sopiviksi. Suihkuhanan virtaamaksi riittää 12 litraa ja käsipesuhanan 6 litraa minuutissa.

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

21

c Veistoksellista ja rouheaa struktuuripintaa. Kolmiulotteisuus, voimakkaat juonteet, käsintehdyn oloiset urat sekä luonnolliset vaaleat värisävyt tekevät kylpytilaan mielenkiintoisen tunnelman. Kuviopinta näyttää parhaimmalta suurina pintoina.

c Tason päälle asennettavat malja-altaat ovat suosittuja.

Ne ovat muodoltaan pyöreitä, neliskanttisia, maljamaisia tai kaarevia. Allas on usein valkoista saniteettiposliinia ja taso siitä hyvinkin erilaista materiaalia vaikkapa kiveä tai puuta.

c Tavaroiden säilytyksessä kylpytiloissa painopiste on kalusteenomaisissa laatikostoissa, jotka sijaitsevat tason alapuolella.

Perinteisten peilikaappien sijaan suositaan suuria peilejä, jotka voivat olla pyöreitä tai kantikkaita.

c Tuulahdus orientaalia tunnelmaa. Suurikokoinen (30 x 90 senttimetriä) mattapintainen Marrakesh-tyylinen monisävyinen laatta koostuu monista pienemmistä kuvioista. Sillä saadaan luotua kylpyhuoneeseen kylpylätunnelmaa. Yksi erikoinen tehosteseinä riittää ja muu kokonaisuus on pelkistetty ja vähäeleinen.

c Tyylikkäissä kylpyhuoneratkaisuissa avain-

c Uusissa asunnoissa kahden suihkun ylellisen suuret kylpyhuoneet ovat tulleet

sana on yksinkertaisuus. Värit ovat maanläheisiä tai muuten maltillisia: valkoisen eri sävyjä, harmaata ja mustaa.

jäädäkseen. Tilaa rajataan puolikorkeilla, ei kattoon saakka ylettyvillä, laatoitetuilla seinäkkeillä tai lasiseinillä. Lasiseinät rajaavat tilaa, mutta päästävät valon läpi.

22

su t nr at ka i iti m m lä up ol ve n ud

en

su k

kaunista seinäpintaa. materiaalina voi olla lasi, keramiikka tai luonnonkivi. Seinään asennettu hylly pyyhkeineen viimeistelee spa-tunnelman.

U

c Mosaiikilla saa

Foto: Siren Lauvdal

c Kuusikulmaiset laatat ovat taas muodikkaita ja henkivät mielenkiintoista retrotunnelmaa.

Laatalla ei tarvitse peittää koko seinä tai lattiapintaa, vaan se voi olla pienempi kokonaisuus, joka toimii katseenvangitsijana esimerkiksi pesuallastason takana tai vaikka suihkujen alla.

Maailmanluokan pohjoismaisia lämmitysratkaisuja Nobö tuo pohjoismaisille markkinoille uuden sukupolven lämmittimet ja ohjausjärjestelmän. Huippuluokan termostaattiteknologia sekä yksilöllinen energianohjaus antavat tasaisen ja taloudellisen lämmön. Lämmittimiä on kahta mallia, joissa on lämmitysaukot joko päällä tai lämmittimen edessä.

Nobö Top- lämmittimessä on uusi muotoilu, tyylikäs sileä etupaneeli tai vaihtoehtoisesti valkoinen tai antrasiitin värinen lasinen etulevy.

c Laatikoissa tavarat pysyvät paikoillaan ja järjestyksessä erilaisten tilanjakajien avulla.

Nobö Top Glass

Nobö Front

Nobö Top

Nobö Energy Control Uutta ! Nyt ohjaus myös internetin kautta

c Allas- ja muut säilytyskaapit kiinnitetään nyt seinään, samoin kuin wcistuin, jonka vesisäiliö on asennustelineessä seinän sisässä. Näin tilasta saadaan enemmän huonemainen ja puhtaanapito helpottuu.

Maailmanluokan pohjoismaisia lämmitysratkaisuja www.nobo.fi

Teksti: Dakota Lavento Kuvat: valmistajat

c Ulkovalon ei tarvitse kiinnittää huomiota itseensä. Riittää, että se valaisee siellä, missä valoa tarvitaan. Kuva: Philips.

Valaistuksen tarve kannattaa selvittää

Aina sopivasti VALOA Parhaimmillaan valaistus on kodissa silloin, kun siihen ei keskellä arkea tarvitse kiinnittää huomiota. Pimeätä vuodenaikaa kohti käytäessä kannattaa kuluttaa hetki oman kodin ja sen piha-alueiden valaistustilanteen puntarointiin.

Keskustelimme hyvästä valaistuksesta ja kyselimme neuvoja kodin ja pihan valaistuksen parantamiseen kahdelta asiantuntijalta. Tuotepäällikkö Pekka Kyröläinen työskentelee Ensto Lightning Oy:ssä. TRIO Lightning Scandinavia Oy:n toimitusjohtaja Jaana Ravantti on puolestaan toiminut aikaisemmin mm.

Philipsin kuluttajavalaistuksen maajohtajana.

APUA VALAISTUSSUUNNITTELIJALTA

c Moderni valaisin tuo mukavan kontrastin pelkistettyyn puupintaan. Kuva: Philips.

24

Valaistussuunnitelma kannattaa teettää paitsi uuteen omakotitaloon myös laajemman peruskorjauksen yhteydessä. Perusteellinen valaistussuunnitelman hinta alkaa noin tuhannesta eurosta ja se sisältää mm. tarkat tilakohtaiset 3Dsuunnitelmat toiveidenmukaisine valaisimineen.

Omatoimiseen valaistuksensuunnitteluun löytyy apua myös internetistä esimerkiksi osramin (www.osram.fi) ja AD-Luxin sivuilta (www.adlux.fi).

Huoltokirjan huoltovinkit valaistukseen • Ulkona saa käyttää ainoastaan ulkokäyttöön tarkoitettuja laitteita, jatkojohtoja, kytkimiä ja pistorasioita.

• Tarkista, että ulkokäyttöpistorasiat ovat hyvin kiinnitetty ja ehjät suojakansineen sekä puhtaita liasta.

• Tarkasta, että lamput ja valaisimien kuvut ovat ehjiä ja paikoillaan ja että lamput ovat oikean tehoisia.

• Lamput eivät saa joutua kosketuksiin palavan materiaalin kanssa.

• Merkitse ylös huoltokirjan käyttöpäiväkirjaan lampun tyyppi ja teho seuraavaa vaihtokertaa varten.

Hyvin pidetty huoltokirja on kiinteistökaupan yhteydessä useiden tuhansien eurojen arvoinen.

Jäsenenä saat huoltokirjan käyttöösi maksutta.  Lue lisää www.omakotiliitto.fi/huoltokirja

c Keittiössä riittävän kirkas kohdevalo takaa turvallisen työskentelyn. Kuva: Philips.

Vanhan talon valaistuksen parannustarpeiden miettiminen kannattaa aloittaa merkitsemällä pohjapiirrokseen ongelmakohdat kulkureiteillä, oleskeluja työskentelypaikoissa. Missä valoa on riittävästi ja missä liian vähän? Olisiko mahdollista siirtää lukutuolin tai ruokapöydän paikkaa? Piirrokseen merkitään myös sähköpistokkeiden paikat. Vanhoissa taloissa niitä voi olla liian vähän ja ne voivat sijaita väärissä paikoissa.

KAIKENLAISTA VALOA Kotona tarvitaan yleisvalaistusta, paikallisvalaistusta ja kohdevalaistusta. Koristevalaistus on puolestaan mukava lisä.

– Hyvä valaistus on tietysti eri ikäisille eri asia. Jos ajatellaan, että 40-vuotias tarvitsee tietyn tehtävän suorittamiseen tietyn määrän valoa, 60-vuotias tarvitsee samaan tehtävään valoa jo 6 kertaa enemmän, Pekka Kyröläinen huomauttaa.

Sekä liian kirkasta valoa että voimakkaita heijastuksia tulisi aina välttää. Yleisvalon lähteeksi epäsuora valaistus on hyvä valinta. Kiinteästi asennettavat seinälamput, uppovalaisimet, riippuvalaisimet ja plafondityyppiset valaisimet ovat hyviä ratkaisuja.

Kohdevaloja tarvitaan erityisesti ti-

loissa, joissa tehdään tarkkaa työtä, kuten keittiössä. – Keittiön valaistusta suunniteltaessa on varmistettaessa, ettei työpöydälle muodostu varjoja, Kyröläinen muistuttaa.

– Pöytä- ja lattiavalaisimet ovat kätevä ja edullinen tapa tuoda lisävaloa sinne, minne sitä eniten tarvitaan. Jos pistorasia ei ole lähellä, tarvitaan vain jatkojohto, Jaana Ravantti vinkkaa.

Oikeanlainen lamppu oikeaan käyttöön: pienloistelamput sopivatkin erinomaisesti tiloihin, joissa tarvitaan paljon valoa ja joissa valoa poltetaan pitkään.

Pienloistelamput ovat hyvin pitkäikäisiä.

c Suurennuslasivalaisimet ovat harrastajan tai ikäihmisen oiva apu.

Airam Loop XL on järeän kokoinen ja tehoinen suurennuslasivalaisin tositarpeeseen, 65 €.

c Kivistön asuntomessuilla esitellyssä Villa Kapeessa valaistus oli toteutettu SLV by DECOlightin energiatehokkailla ledvalaisimilla.

Ruokapöydän päälle on vuoden valaisimena viime vuonna Ruotsissa palkitut tyylikkäät ZERO:n FOG – riippuvalaisimet. Hinnat alkaen 500 €. www. decolight.fi

Lampun tuottaman valon määrä laskee tasaisesti iän myötä. Lamput eivät kuumene, mikä on tärkeää vaikkapa yöpöydän lampussa.

Halogeenien valo on kirkasta ja niillä on hyvät värintoisto-ominaisuudet. Ne sopivat kiskovalaisimiin, upotettaviksi sekä irtovalaisimiin. Halogeenit ovat energiatehokkaita. Ne häikäisevät helposti, joten ne on suunnattava ja sijoitettava huolella. Myös muuntajalle on löydyttävä sopiva sijoituspaikka. Halo-

ÄLÄ SÄÄSTÄ VÄÄRÄSSÄ PAIKASSA Parhaiten näemme päivänvalossa ja päivänvalossa silmämme myös rasittuvat vähiten. Päivänvaloa kannattaakin hyödyntää niin paljon kuin mahdollista.

!

geenit kuumenevat, joten niitä ei pidä sijoittaa paikkaan, jossa kuumuus voi aiheuttaa ongelmia.

LEDIT VALTAAVAT MARKKINAT Kestävyydeltään ledit ovat aivan omaa luokkansa. Ne valaisevat jopa kolmenkymmenen vuoden ajan ja valaisimelle myönnettävä takuu voi olla 10 vuotta.

Valikoimissa on erilaisia valkoisen sävyjä maun mukaan, yleisimmät lampputyypit ja portaattomasti himmennettäviä mal-

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

25

JOTTA T ONNISTUISIT KERRALLA L

1000 ja

Löydä tuhat inspiraatiota ja juuri oikea tyyli omaan makuun.

Käy lähimmässä Rautiassa tutustumassa klassisen tyylikkäisiin tapetteihin, uusiin laattoihin, lattioihin sekä suureen määrään muita pintamateriaaleja. Rautiasta eivät lopu ideat kesken.

Nyt voit ostaa tuotteet, trendit ja tarvikkeet suoraan osoitteesta rautia.fi

tapetti.

c Portaiden valaiseminen on myös turvallisuustekijä. TRIO Lightning Scandinavia Oy:n seinävalaisin Cubetton suositushinta on 119 €.

c Eglo Vento 1 on jykevä ledvalaisin ulkokattoon tai -seinään. Runko on galvanoitua terästä ja kupu satiinilasia. sisältyy pakkaukseen. Valaisin maksaa K-raudoissa ja Rautioissa noin 60 €.

c TRIO Lightning Scandinavia Oy:n pylväsvalaisin Cubangon runko on kestävää pulverimaalattua alumiinia. Valaisin on 100 cm korkea ja sen suositushinta on 175 €.

TEE TURVALLISUUSKARTOITUS Aina elämäntilanteiden muuttuessa tai vaikkapa kymmenen vuoden välein muutenkin kotona olisi hyvä tehdä turvallisuustarkastus myös valaistuksen kannalta.

Erityisesti silloin, kun kodissa asuu tavalla tai toisella huonommin liikkuvia tai huonosti näkeviä perheenjäseniä, valaistusta tulisi pohtia aivan uudella tavalla.

Vaaranpaikat tulisi käydä läpi paitsi ilta- ja aamuhämärässä, myös yöllä. Yöaikaan joku saattaa käydä vessassa haluamatta laittaa kirkkaita valoja päälle.

Olisikin hyvä, että vessa- tai keittiöreitillä olisi yövalo tai liiketunnistimen avulla syttyvä hämärävalo, joka antaa riittävästi valoa yöllä vessaan könyävälle portaissa ja käytävillä.

Varjojen muodostuminen on vaarallista erityisesti portaissa liikuttaessa. Portaikoissa olisikin hyvä olla portaat portaiden tasalta, ei ylhäältä valaiseva valaistus.

Liikkumisen kannalta vaarallisia paikkoja ovat myös huonosti valaistut kellarit ja varastot.

Pihan kulkureitit saattavat olla pimeällä hyvin vaarallisia. Valoa tarvitaan sinne, missä liikutaan. Valon tulee osua maahan, ei kasveihin tai rakennuksen seiniin, joten esimerkiksi pollarivalaisimet ovat hyviä.

HYVÄ PIHAVALAISTUS LISÄÄ KODIN TURVALLISUUTTA Myyntipäällikkö Asko Kauravaara Verisuresta sanoo, että ulkovalaistuksesta on hyötyä kotiin kohdistuvien rikosten ennaltaehkäisemisessä. – On selvää, että ilkivallan tekijä tai murtovaras toimii mieluummin hämärässä kuin lamppujen valokeilassa. Yöllä jo valojen syttyminen saattaa pelästyttää mahdollisen kotiin tunkeutujan.

Hyvä ulkovalo auttaa mahdollista murtautujaa myös näkemään hälytyskeskus- ja vartiointipalveluun kytketyn kodinturvajärjestelmästä kertovat ulkotarrat ikkunoissa, ovissa ja postilaatikossa. – Ne kasvattavat jo siinä määrin kiinnijoutumisriskiä, että halukkuus tällaiseen kohteeseen murtautumiseen vähenee.

Kauravaara muistuttaa, että suuri osa rikoksista tapahtuu keskellä kirkasta päivää ihmisten ollessa poissa kotoa. 

 Lue lisää kodin turvajärjestelmistä seuraavasta lehdestä ja www.verisure.fi

c Ensto eDual on monikäyttöinen yhdistelmävalaisin, jossa yhdistyvät LED ja kuituvalaisimen hyvät ominaisuudet. Rakenteensa ansiosta valaisinta voi käyttää sekä sisä-, että ulkotiloissa.

Kuva saunasta on Hyvinkään asuntomessujen Villa Ainoasta. Ne sopivat ulkona hyvin esimerkiksi terassien ja katosten valaisuun sekä kivimuureihin tai aitoihin. Hinta sähköurakoitsijalta.

c Airam Filament LED Edison Antique on kaunis ja energiatehokas.

Hinta noin 6 €.

leja kaikenlaisiin valaistustarpeisiin.

– Täällä Suomessa tulemme hieman jälkijunassa. Saksassa jo 60 % kaikista myydyistä valaisimista on integroituja led-tuotteita, Ravantti huomauttaa.

Esimerkiksi keittiöissä ledit ovat nauhoina meillä Suomessakin vallanneet asemaa loisteputkilta. Loisteputkeen verrattuna valo on pieni, sievä, ja häikäisemätön. 

c Lattiavaloja ehostusvalaistuksena käyttämällä arkkitehtoniset yksityiskohdat, kuten vaikkapa erkkerit, saadaan hyvin esiin. Kuvan DECOlightin LED SLIM LIGHT -valaisimet alkaen 30 €. www.decolight.fi

Valitse lamppu oikein Lampun energiatehokkuus selviää energiamerkinnästä. Energiatehokkaimmat lamput ovat A++ luokkaa, useimmat ledit A+. Lampun tuottaman valon määrän mittari on nimeltään lumen (lm). Wattimäärä kertoo sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi 60 wattisen hehkulampun tuottama valon määrä on noin 710 lumenia. Hehkulamppujen värilämpötila on aina sama 2700 kelviniä (K), eli lämpimän valkoinen. Mitä korkeampi K, sitä sinertävämpää valo on.

Pakkauksessa värilämpötila on yleensä esitetty havainnollisena palkkina, joten lukuarvoa ei tarvitse muistaa.

Pakkauksesta ilmenee myös, voiko lamppua himmentää, kuinka kauan syttyminen kestää, lampun käyttöikä, sytytyskertojen määrä, sopiiko lamppu ulkokäyttöön, lampun ulkomitat ja miten lamppu oikeaoppisesti hävitetään.

 Lue lisää: www. lampputieto.fi SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

27

Suomen kauneimmat varaavat takat tulitikut käteen -periaatteella

Sydän kotona.

Kuvassa Arctica varaava takka alk. 5 380€ + asennus. ^^^ \\UPZLWH[ Ä

Vain yksi voi olla tällainen Painotuotteet

Suurkuvatuotanto

JOENSUU | HELSINKI | TAMPERE | NURMES p. 010 230 8400 | www.punamusta.com PunaMusta Oy kuuluu Laakkonen-yhtiöihin

Sähköiset julkaisut

c Luonnonkiveä eri

c Sepeli sopii katteeksi istutus-

muodoissa ja tehtävissä.

alueille. Graniittinen reunakivi rajaa sen nurmikosta.

Teksti ja kuvat: Sari Toikkanen

c Harri Pohjalaisen mielestä luonnonkivi on hieman haasteellisempi työstää kuin betonikivi, mutta se on myös monimuotoisempi ja elävämmän näköinen.

IKUINEN ja ilmeikäs kivi

30

Luonnonkivi on mahti aines. Siitä ladotut piharakenteet kestävät ikuisesti. Eläväpintaisina ne myös miellyttävät silmää.

paksumpi kivi, sitä tukevammin se pysyy paikallaan, mutta se on myös painavampi asentaa”, Pohjalainen sanoo ja varoittaa hankkimasta pihalle ohuita, 10–30 millin liuskekiviä. Ne on tarkoitettu sisäseinien ja lattioiden verhoiluun.

Harjaantunut silmä mittaili millejä. Eripaksuiset liuskekivet oli saatava samaan tasoon, jotta muurista tulisi vankka. Välillä Harri Pohjalainen otti linjalangat ja vatupassin silmän avuksi, kun hän rakensi kivimuuria ilman laastia.

Reilut pari vuotta myöhemmin kivimies silmäilee latomaansa muuria. ”Miksi pitäisi valaa betonirunko? Betoni on betoni. Se on säälle altis ja se haurastuu jollain aikavälillä. Pelkästä kivestä syntyy läpäisevä rakenne, sillä vesi soljuu pois kivien raoista.

Tämä on ikuinen rakenne”, hän tuumaa tyytyväisenä.

KallioTaivas-yrityksessään pihoja suunnitteleva ja rakentava Pohjalainen myöntää rakentavansa muureja myös laastin avulla, sillä hän tekee työtään asiakkaiden toiveiden pohjalta.

Korpilahtelaisella pihalla koitti kuitenkin tilaisuus käyttää perinteistä menetelmää. ”Ilman laastia kivi on hidas asentaa, mutta toisaalta silloin on vain yksi työvaihe. Ei tarvitse odotella betonin kuivumista”, Pohjalainen vertaa työtapoja.

HUOMIO POHJATÖIHIN

LIUSKEKIVEÄ RUSKAN SÄVYISSÄ

RESEPTI SAMMALSAUMOIHIN

Korpilahdella Pohjalainen pääsi muutoinkin käyttämään kivimiehen taitojaan, luontuuhan kivi eri muodoissaan hyvin myös vapaa-ajan asunnon pihaan. Hän latoi liuskekivistä portaita ja kulkureittejä. Niihin valikoitui kotimainen tumma liuske, joka vetää vertoja jyhkeälle höylähirsirakennukselle. Pohjalainen kertoo, että liuskekiviä on saatavilla monissa muissakin väreissä aina mustasta valkoiseen ja ruskan sävyihin saakka.

Myös laattojen paksuudessa on eroja. ”Pihaliuskeiden myyntikoko on yleisesti 30–50 milliä. Mitä

Erikokoisista liuskekivistä sommitellaan elävännäköistä pintaa. Kovin pieniä paloja kannattaa kuitenkin välttää, sillä ilman kovettuvia saumausaineita ne tahtovat ajan oloon keikkua. Kivien väliin jätetään halutun kokoinen sauma. ”Neljästä viiteen sentin sauma sopii mökkioloihin. Itse pyrin tasalevyisiin saumoihin. Silloin kiviä pitää työstää muurarin hakulla tai vasaralla. Mutta jos aikoo tehdä sentin saumaa, joutuu jo käyttämään timanttileikkuria.”

Saumausaineena käytetään usein kivituhkaa, mutta kysei-

Pohjalainen neuvoo aloittamaan pihan kivityöt aina huolellisilla pohjatöillä. Esimerkiksi askellaattoja voi toki asentaa suoraan nurmikollekin, mutta silloin on varauduttava laattojen keikkumiseen varpaiden alla. Jos haluaa liikkumattoman laattapinnan, se on rakennettava kerroksittain. ”Routiva maa on eristettävä. Joskus riittää pelkkä maanrakennuskangas, mutta useimmiten kannattaa käyttää routaeristelevyjä. Kantavaa mursketta saa tulla viitisentoista senttiä ja sen päälle asennushiekkaa seitsemästä kymmeneen senttiä”, Pohjalainen määrittelee käveltäville alueille rakennettavia pohjakerroksia.

Hän huomauttaa, että myös pintavesikaadot on otettava huomioon jo perustuksia tehdessä. Jos liuskelaattojen saumoissa käytetään läpäisevää hiekkaa tai kivituhkaa, riittää kun maa viettää yhdestä kahteen prosenttia. Heikosti läpäisevät saumat, samoin kuin kivien kuperuus tai koveruus, vaativat jo kolmesta neljään prosentin kaadon.

c Muuri rajaa rannan varvikon ja istutetun alueen toisistaan.

c Suuria kiviä ei aina tarvitse siirtää pihalta pois. Niistä saa näyttäviä yksityiskohtia.

Kuvassa kivet kohoavat maksaruohokasvustosta.

c Liuskekivic Portaissa kivien

polku kaartaa rantaan kunttavarvikon halki.

saumat ovat usein ongelmallisia. Näissä portaissa ongelma on vältetty käyttämällä suuria kiviä.

cG

c Graniittinen kapea reunakivi on olemukseltaan siro.

Enemmän elämää ja iloa Nauti neljästä vuodenajan parhaista puolista. Lasitus laajentaa säältä suojattuja oleskelutiloja osaksi luontoa. Aurinko paistaa lasiterassilla ja lasitetulla parvekkeella syksyllä lämpimämmin. Lue lisää lasituksista: www.lumon.fi/kampanja facebook.com/LumonSuomi youtube.com/LumonOy

020 7403 200

(Puh. hinta 8,28 snt + 7 snt/min (lankapuh.) tai + 17 snt/min (matkapuh.)

c Kasvillisuus pehmentää kiviä. Kuvassa

c Suurilla luonnonkivillä

maanpeitteeksi sopiva, hieman kuivemmassakin maassa menestyvä peittopaju.

voi pengertää rinteitä.

sessä kohteessa Pohjalainen halusi kokeilla uutta reseptiä. ”Kivituhkaa, havurodomultaa, piimää ja sammalsilppua”, mies listaa aineksia, joilla sammalsauma on alkanut jo mukavasti vihertää.

KIVIEN JA KASVIEN LIITTO

c Erikokoisista liuskekivistä syntyy elävännäköistä muuripintaa.

Kotipihoille halutaan usein myös isoja luonnonkiviä joko yksittäisiksi katseenvangitsijoiksi, rajaamaan istutusalueita tai pengertämään rinteitä. Ammattilainen neuvoo upottamaan kivet noin viidesosan verran maan sisään, mielellään murskeeseen. ”Isoille luonnonkiville ei yleensä tehdä routaeristettyjä petejä eikä niitä asenneta tarkasti korkosuhteessa. Ne on kuitenkin hyvä asentaa murskepedille, ettei heinä puske niiden tyveltä.”

Luonnonkivistä on kotipihoilla moneen muuhunkin: kiertämään seulanpääkivinä rakennusten seinustoja, kattamaan sepelinä maanpintaa ja rajaamaan kantikkaina reunakivinä nurmialueita. Mutta vaikka kuinka innostuisi käyttämään monipuolista ja kestävää luonnonainesta, ei sillä kannata täyttää koko pihaa. ”Pelkät kivipihat ovat karuja. Vihreää pitää myös olla. Kivet ja kasvit tasapainottavat toisiaan”, Harri Pohjalainen muistuttaa. c Seulanpää-kivillä päällystetty Korpilahdella sijaitseva piha sai kunniamaininnan taidokkaista kivitöistään valtaja kivituhkalla saumattu rakennuksen vierus on helppohoitoinen. kunnallisessa Viher- ja ympäristörakentajat ry:n Vihertaitaja-kilpailussa tänä vuonna. 

Jäsenkortilla etua lämmitykseen Omakotiliiton jäsenkortilla saat alennusta lämmitysöljytilauksesta* sekä polttoaineista St1- ja Shell-asemilta** autoosi.

Tiesitkö, että St1:ltä voit myös tilata ekosähköä, pellettiä ja maalämpötarjouksen?

* Kun maksat laskusi yhdessä erässä ** Shell express-asemat eivät kuulu alennuksen piiriin

www.st1.fi

www.allaway.fi

H ei pää aitallinen m se tak ik aisin ropöly huon eilma an.

Erino m sekä ainen valin lapsit ja lem a allergiko ille mikkip 30 v. erheil koke le mu kotim aista ksella laatua

Kaikk

i pois

TE

H

LA

S

IN

SU O MES

ND

TY A

F • M A D E IN

Uudista Allaway-järjestelmäsi huippukuntoon uusilla komponenteilla. Myös kokonaan uuden, mukavan ja vaivattoman keskuspölynimurijärjestelmän asentaminen on yllättävän helppoa – kysy lisää!

• Laajasta tuotevalikoimasta ratkaisut kaikkiin koteihin • Helppo asentaa uudiskohteisiin ja jälkiasennuksena ilman erikoistyökaluja • Ilmainen suunnittelupalvelu! • Laaja valikoima lisävarusteita • Markkinoiden hiljaisin käyntiääni • A- ja C-sarjassa paloturvalliset teräskuoriset keskusyksiköt • Hiljainen • Kevyt ja helppo käsitellä • Tehokas ja hygieeninen • Pitkäikäinen, käytössä edullinen

Yhteensopivuustaulukko: VANHA KESKUSYKSIKKÖ

!

VANHAAN ALLAWAY-JÄRJESTELMÄÄN UUSI KESKUSYKSIKKÖ

ALLAWAY OY:N SUOSITTELEMA MALLI VANHAN KESKUSYKSIKÖN TILALLE

CV C

C-sarja

Kaikki pois KP AW

A-sarja DV 30

Kaikki pois KP

TEKNISEEN TILAAN/ KOMEROASENNUKSEEN VARASTOON 1) C-sarja

A-sarja

2) Duo

Vaihda myös siivousvälineesi uuteen!

Vanhan kansiasennelman vaihtoon tarvittavat osat VANHA KANSIASENNELMA

Vanha Classic 1987-

KANSIASENNELMA LASSIC 80175 CLASSIC

KOHOASENNUSKEHYS 80205

UPPOASENNUSKEHYS 80195

TAI

JATKE + TIIVISTE 80214 Vanha puurasia 1982-

5

vuoden

Myynti: K-Rauta, Rautiat, Hanakat ja LVI-liikkeet

Kaikki Allawayn uudet siivousvälineet, myös kahvakäynnisteiset, ovat käytettävissä uusilla Classic-kansiasennelmilla.

Tutustu ohjeisiin ja opasvideoihin Allawayn kotisivuilla. Huomioi asennukk sessa tarvittavat osat ja tarvikkeet. Lisätietoja Allawayn asiakaspalvelusta.

Koonnut: Jaana Pesonen Kuvat: valmistajat, maahantuojat ja yhdistykset

Uutta & uutisia

112 Suomi -sovellus nopeuttaa avun saantia Digia on julkaissut yhteistyössä Hätäkeskuslaitoksen kanssa kehitetyn 112 Suomi -mobiilisovelluksen, joka tarkentaa hätäpaikannusta ja nopeuttaa avunsaantia hätätilanteessa.

Merkittävin uusista ominaisuuksista on paikannustarkkuuden näyttö. Sovelluksen paikannustoiminto perustuu GPS-signaaliin, jonka vahvuus vaihtelee huomattavasti ympäristöstä ja puhelimen teknisistä ominaisuuksista riippuen. ”Esimerkiksi heikon dataverkkoyhteyden vuoksi sijaintitiedon lähetys hätäkeskukseen ei välttämättä aina onnistu. Tällaisessakin tilanteessa sovelluksesta on apua, sillä hätäpuhelun soittaja voi hätäpuhelun aikana kertoa suullisesti sovelluksen näyttämän koordinaattitiedon hätäkeskuspäivystäjälle,” hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen sanoo. Sovellus on ladattavissa sovelluskaupoista maailmanlaajuisesti ja palvelee näin myös matkailijoita.

Sovellus on saatavilla Androidin ja iPhonen ohella myös Windows- ja Jolla -puhelimiin.

Verkkosivulle www.digia.com/112suomi on koottu vastauksia yleisimpiin kysymyksiin. 

Kuivauspattereita lempiväreissä Korimaiset Rej Design -kuivaustelineet sopivat erilaisiin tiloihin ja käyttötarkoituksiin. Kuivaimet soveltuvat asennettaviksi käyttövesi- tai lämmitysjärjestelmään. Myös sähkötoimisia kuivaimia on laaja valikoima. Kuivauspatteri voidaan asentaa yhtä hyvin uudis- kuin korjausrakentamiskohteisiin, kylpy-, kodinhoito- ja eteistiloihin.

Nykyaikana pyyhkeet ovat kooltaan suuria ja materiaaliltaan ylellisen paksuja. Niinpä ne kuivuvat kylpyhuoneen naulakossa hitaasti. Kun pyyhe kuivuu nopeasti patterilla, se säilyy raikkaampana käyttökertojen välillä ja lämmintä pyyhettä on miellyttävä käyttää.

Kuivaustelineen saa vakiona joko kromattuna tai valkoisena sekä nyt myös trendikkäänä kuparisena. Muita värisävyjä on saatavilla tilauksesta RAL- värikartan sävyissä.

Kromipinta sitoo lämpöä, joten kromattu kuivain toimii parhaiten tekstiilien kuivattamisessa. Maalattu pinta taas päästää lämmön helpommin lävitseen, joten maalattu kuivain lämmittää huonetilaa tehokkaammin.

Lisätietoja: REJ- Design Oy, 09 8689 390 ja www.rejdesign.fi 

Uudet kattotiilet pinnoituksen hinnalla Vanhat kattotiilet voi pinnoittamisen sijaan olla järkevämpää vaihtaa uudeksi. si. ”Nykyisillä kattotiilenhinnoilla se voi tulla jopa edullisemmaksi kuin niiden pesu esu ja pinnoitus”, sanoo Ormaxin toimitusjohtaja Pekka Pohjalainen. Rautakauupoissa kattotiilet maksavat 7-8 euroa neliömetriltä. Ne voidaan myös latoa vanhoille tiiliruoteille ja samalla tulee tarkistettua alusrakenteiden kunto ja mahdolliset ongelmakohdat korjattua, Pekka Pohjalainen lisää.

Modernit kattotiilet ovat entistäkin kestävämpiä. Ormax Protector+ -kattotiilen pinnoite suojaa tiiltä UV-säteilyltä. Lisäksi se hylkii likaa ja kasvullisuutta. Lämpöä heijastava pinta takaa myös miellyttävämmän sisäilman kesähelteillä. Ormax myöntää Orimattilan Pennalassa valmistettavalle Ormax Protector +-kattotiilelle 30 vuoden takuun.

Katon vaihtoon voidaan toki yhdistää vanhassa talossa myös energiatehokkuuden h kk d parantaminen ja yläpohjan lisäeristyskerroksen paksuutta kasvattamalla. Uusi, energiaa säästävä ja tyylikäs katto nostaa aina myös kiinteistön arvoa.

Lisätietoja: Ormax Monier Oy, 09 2533 771 ja www.ormax.fi 

34

Uusi ulkonäkö vanhoille pihakiville Vesiohenteisella Tikkurila Patio Kivikuullotteella saa uuden ilmeen vanhoille betonipihakiville ja -laatoille. Kuullotteen avulla voidaan tasata ja syventää pihakiveyksen väriä ja tuote soveltuu tehdasvärjätyille ja värjäämättömille betonikiville ja -laatoille.

Kivikuullotetta ei suositella uusille pihakiville tai imemättömille alustoille, kuten pesubetonille tai luonnonkiville.

Kuullote voidaan levittää siveltimellä, telalla tai ruiskulla. Käytettäessä ruiskua käsittely viimeistellään tarvittaessa telalla tai siveltimellä, jotta varmistetaan tuotteen tunkeutuminen alustan huokosiin.

Käsittelyn jälkeen kivestä ei tule liukas, ja sille ominainen ulkonäkö säilyy.

Tuote voidaan sävyttää kymmeneen maanläheiseen sävyyn.

Lisätietoja: Tikkurila Maalilinja 010 191 2000 ja www.tikkurila.fi 

Omakotitalojen saneerauksiin sopiva ilmanvaihtolaite

Varmista mökki- ja saunahormien paloturvallisuus Kesämökin ja mökkisaunan tulisijan ja kiukaan sekä niiden hormien kunto on hyvä varmistaa vuosittain varsinkin, jos niitä ei käytetä jatkuvasti. Pitkään käyttämättä olevina ne voivat päästä huonoon kuntoon aivan huomaamatta. Jopa massiiviset sydänmuurit voivat routimisen vaikutuksesta vuosien mittaan halkeilla. Ohjeet turvalliseen puulämmitykseen ja saunomiseen antaa Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry.

Yksityiskäytössä olevan vapaa-ajan asunnon hormit ja tulisijat on nuohousasetuksen mukaan nuohoutettava kolmen vuoden välein. ”Perusteelliseen tulisijan ja hormin kunnon kartoitukseen voi käyttää valtuutettua Nuohousalan Keskusliiton kouluttamaa tarkastajaa, joka suorittaa kartoituksen erilaisin mittalaittein. Tarkastusmalliin voi tutustua osoitteessa www.paloturvamestarit.fi ja sivujen kautta löytää myös lähimmän valtuutetun tarkastajan,” neuvoo Tulisijaja savupiippuyhdistys TSY:n toiminnanjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Katso lisää osoitteesta www.tsy.fi 

Enervent LTR -tuoteperheestä löytyy ratkaisu kaiken kokoisten omakotitalojen ilmanvaihtosaneeraustarpeisiin. Enervent LTR-4 on on pyörivällä lämmönsiirtimellä varustettu, 145 l/s-tuloilmamäärille kehitetty ilmanvaihtolaite. Se on tarkoitettu noin 100-200 neliömetrin suuruisille omakotitaloille.

Vaakamalliset ilmanvaihtolaitteet sopivat erityisesti saneerauskohteisiin, joissa tilaa pystyasennettaville ilmanvaihtolaitteille ei helposti löydy. Vaakamallin voi asentaa vaikka välikatolle. LTR-malliston laitteissa on tehokas uretaanieristys, joten ne voidaan asentaa myös kylmään tilaan lisäeristämällä.

Enervent LTR-ilmanvaihtolaitteet ovat energiatehokkaita ja täyttävät ecoDesign 2016-vaatimukset. Ne kuuluvat kylmällä ilmastovyöhykkeellä ecoDesign energiatehokkuusluokkaan A+ ja keskimääräisellä ilmastovyöhykkeellä energiatehokkuus-luokkaan A. Enervent LTR- ilmanvaihtolaitteita ohjataan Ensto Enerventin omalla älykkäällä kosketusnäytöllisellä eAir –automatiikalla.

Lisätietoja: Ensto Enervent Oy, 0207 528 800 ja www enervent.fi 

CRAWFORD SUPERIOR+ 42 lamellinosto-ovi °

°

°

°

Tekniikan ja muotoilun edelläkävijä: Ovikoneistosukupolvi ”Magic” » Tyylikäs muotoilu » Alhainen virrankulutus » Max. toimintanopeus » Manuaalinen tehonsäätömahdollisuus » Automaattinen esteen tunnistus » Sädettävä hidastustoiminto » Huoltovapaa vetohihna » Valikko-opasteinen näyttö » Nopea ja helppo asentaa » Käännettävä, kompakti moottorikotelo

Kaikki tarvittavat toiminnot.

6 ovimallia, 10 vakioväriä, sileä, satiinimainen ulkopinta.

TUTUSTU MALLISTOOMME NETTISIVUILLAMME Nimismiehenpelto 6, 02770 Espoo puh 010 386 9000 asiakaspalvelu.fi@entrematic.com www.crawfordautotallinovet.fi

Kotitalouksien asumismenot nousevat keskimäärin 3,5 prosenttia vuodessa vuoteen 2019 mennessä.

Asumismenot kasvavat voimakkaammin kuin nettotulot Asumismenojen kasvun ennakoidaan jatkuvan voimakkaampana kuin nettotulojen kasvun vuosina 2015–2019. Vuokra-asujien asumismenot kasvavat noin 3 prosenttia vuodessa, omistusasujien keskimäärin 3,8 prosenttia ja lapsiperheiden noin 3,4 prosenttia. Velattomien eläkeläistalouksien asumismenot kasvavat peräti 4,0 prosenttia vuodessa.

Palkansaajien nettotulot kasvavat keskimäärin noin 2 prosenttia vuodessa ja eläkeläisten 1,6 prosenttia. Asumismenojen nousupaine johtuu pääosin kiinteistö- ja energiaverotuksen korotuksista. Ennustettu korkojen nousu kasvattaa omistusasujien asumis-menoja. Vuokrien kasvun ennustetaan jatkuvan voimakkaana. Eläkeläisten asumismenojen kehitystä hallitsee kiinteistöveron nousu. Hoitokulut kasvavat keskimäärin 4,5 prosenttia vuodessa.

Lapsiperheen kuukausikohtaisissa asumismenoissa yli 1000 euron ero eri kaupunkien välillä Pääkaupunkiseudulla asumismenot ovat selvästi suuremmat kuin muualla Suomessa. Suurimman eron asumismenoihin tekee lainanlyhennyksen määrän voimakas vaihtelu kaupungeittain.

Pääkaupunkiseudulla sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan lapsiperheen asumismenot ovat keskimäärin 1700 euroa kuukaudessa.

Kouvolassa vastaavan perheen asumismenot ovat miltei 900 euroa edullisemmat (830 euroa/kk). Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan velattoman eläkeläispariskunnan kuukausittaiset asumismenot vaihtelevat vuonna 2015 Helsingin 480 euron ja Oulun 370 euron välillä. Luvut eivät sisällä mm. piha-, puutarha- ja lumitöitä. Vertailu ei huomioi kunnallisveron suuruutta eri kaupungeissa.

Hallitusohjelmassa esitetyillä toimenpiteillä merkittäviä vaikutuksia asumismenoihin Hallitusohjelmassa mainittujen toimien ennustetaan nostavan öljylämmitteisen omakotitalon asumismenoja (ilman lainanlyhennystä) noin 1,5 prosenttia. Sähkölämmitteisen omakotitalon asumismenojen ennustetaan nousevan noin 3 prosenttia. Jos korvaavia toimia kariutuneelle yhteiskuntasopimukselle ei saada aikaan, asumismenojen korotus voi olla jopa 6,5 prosenttia.

Asuntolainan korkovähennysoikeuden leikkaustahdin nopeuttaminen nostaa vuosittaisia efektiivisiä korkokustannuksia noin 20–30 euroa nykyisellä korkotasolla. Jos korkovähennysoikeus poistetaan kokonaan, vuosittaiset efektiiviset korkokustannukset nousevat 250–350 euroa.

36 36

Kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korotus nostaa omakotitaloasukkaiden kiinteistöveromenoja hieman yli 3 prosenttia vuodessa, mikä tekee omakotitalossa noin 23 euroa vuodessa.

Energiaverotuksen kiristyksen vaikutukset voivat olla sähkölämmitteisessä omakotitalossa 53 euroa vuodessa ja öljylämmitteisen 75 euroa vuodessa.

Asumismenot–tutkimuksen toteutti Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton tilauksesta Pellervon taloustutkimus PTT. Tutkimuksessa asumismenoja tarkasteltiin edustavien esimerkkikotitalouksien näkökulmasta 21 suurimmassa kaupungissa sekä vuokra- että omistusasumisen osalta. Kokonaiskustannukset laskettiin huomioimalla sekä pääoma- että hoitokustannusten alaerät. Laskelmat osoittavat konkreettisesti sen, kuinka paljon eri kotitaloustyypeiltä kuluu keskimäärin rahaa asumiseen.

Laskelmien lisäksi tutkimuksessa nostetaan esille ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat asumiseen keskipitkällä aikavälillä. 

Lisätietoja:  www.omakotiliitto.fi/ asumismenot2015

Boendekostnaderna för hushållen kommer att i genomsnitt öka med 3,5 procent om året fram till 2019

Boendekostnaderna stiger kraftigare än nettoinkomsterna Under 2015–2019 förväntas boendekostnaderna fortsätta stiga kraftigare än nettoinkomsterna. Boendekostnaderna ökar med cirka 3 procent om året för de som bor i hyreslägenheter, i genomsnitt med 3,8 procent för de som äger sina lägenheter och med cirka 3,4 procent för barnfamiljer.

Boendekostnaderna för skuldfria pensionärshushåll ökar med upp till 4,0 procent om året.

Löntagarnas nettoinkomster ökar i genomsnitt med cirka 2 procent om året och pensionärernas 1,6 procent. Trycket med att boendekostnaderna ökar beror huvudsakligen på det att man höjt fastighets- och energibeskattningen. Den prognostiserade höjningen av räntorna ökar boendekostnaderna för de som bor i ägarbostäder. Hyreshöjningarna förväntas fortsätta kraftigt. Utvecklingen av pensionärernas boendekostnader styrs av att fastighetsskatten stiger. Vårdkostnaderna ökar i genomsnitt med 4,5 procent om året.

Mellan olika städer kan det skilja sig över 1000 euro när det gäller barnfamiljernas månatliga boendekostnader

6.

Det är tydligt att boendekostnaderna på huvudstadsregionen är större än i övriga Finland. Den största skillnaden i boendekostnaderna utgörs av att amorteringsbeloppet varierar kraftigt i olika städer.

För en barnfamilj i ett egnahemshus med elektricitetsuppvärmning på huvudstadsregionen är boendekostnaderna i genomsnitt 1700 euro i månaden. För motsvarande hushåll i Kouvola är boendekostnaderna nästan 900 euro lägre (830 euro/mån). För ett skuldfritt pensionärshushåll som bor i ett elektricitetsuppvärmt egnahemshus varierar de månatliga boendekostnaderna mellan 480 euro i Helsingfors och 370 euro i Uleåborg år 2015. Dessa siffror inkluderar inte kostnader för bl.a. gårds-, trädgårds- och snöröjningsarbete.

Avsevärda effekter på boendekostnader genom de åtgärder som presenteras i regeringsprogrammet.

De åtgärder som nämns i regeringsprogrammet förväntas öka boendekostnaderna med cirka 1,5 procent för oljeeldade egnahemshus (utan amortering). Boendekostnaderna för ett eluppvärmt egnahemshus förväntas stiga cirka 3 procent. Om man inte lyckas ingå något samhällsavtal, kan ökningen av boendekostnaderna bli upp till 6,5 procent.

Att man påskyndar nedskärningstakten för bostadslånets ränteavdragsrätt ökar de årliga effektiva räntekostnaderna med cirka 20–30 euro på den nuvarande räntenivån. Om ränteavdragsrätten tas bort helt, ökar de årliga effektiva räntekostnaderna med 250–350 euro.

Upphöjningen av fastighetsskattens undre och övre gränser ökar kostnaderna för fastighetsskatten med drygt 3 procent för boende och i egnahemshus, vilket utgör cirka 23 euro om året i ett egnahemshus.

Effekterna av att man stramat åt energibeskattningen kan komma att bli 53 euro om året för ett eluppvärmt egnahemshus och 75 euro om året för ett oljeeldat.

Boendekostnaderna–undersökningen förverkligades av Pellervo ekonomiska forskning PTT på beställning av Fastighetsförbundet och Egnahemsförbundet. I undersökningen granskades boendekostnaderna utifrån de hushåll som är representativa och typiska i de 21 största städerna vad gäller boende både i hyreslägenheter och i ägarbostader. Totalkostnaderna beräknades genom att beakta delposter för både kapital- och vårdkostnader. Beräkningarna kan konkret visa hur mycket olika hushållstyper genomsnittligt betalar för sina boenden.

Utöver dessa beräkningar lyfter man upp aktuella frågor som påverkar boendet på medellång sikt. 

7.

8.

Mer info:

 Finlands Egnahemsförbund: www.omakotiliitto.fi/asumismenot2015

SUOMEN OMAKOTILEHTI O TII LEE H HTT I

3 • 2015 20 201 2 05 01

37 3 7

Asumismenot 2015 selvitys:

Yhä useampi euro valuu asumiseen saavutettu hyvä tuloksia. Järjestelmä on kannustanut kotitalouksia säästämään ja huolehtimaan omatoimisesti asumistarpeistaan, sanoo KiinteistÜliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Asumismenojen kasvu jatkuu, vaikka talous pyÜrii vajaateholla. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) analyysi osoittaa, että asumismenojen nousuvauhti on kiihtymässä heikosta talous- ja tulokehityksestä huolimatta. Veronkorotukset ohentavat kuluttajien mahdollisuuksia tukea talouden kehitystä. Asuminen vie kuluttajien, palkansaajien ja asunnonomistajien tuloista yhä suuremman osuuden.

YmpäristÜystävällinen ja kilpailukykyinen yhteistuotanto säilytettävä Hallitusohjelman sähkÜn ja lämmÜn yhteistuotannon CO2-veron alennuksen puolittaminen merkitsisi mekaanisesti arvioiden kokonaisuudessaan keskimäärin viiden prosentin, mutta enimmillään jopa 15 prosentin kallistumispainetta lämmitykseen. Suurin vaikutus kohdistuisi niihin kuntiin ja lämpÜyhtiÜihin, jotka käyttävät merkittävässä määrin maakaasua, kivihiiltä ja Üljyä.

KiinteistÜverorasituksen jatkuva lisääminen kiinteistÜkannan uhkana Pääministeri Juha Sipilän hallituksen ohjelmasta voidaan päätellä, että kiinteistÜverotus syÜ yhä suuremman osan asumisen menovirroista. ValtiovarainministeriÜn kiinteistÜverotusta koskeva säädÜsluonnos esittää, että vuosia 2018 ja 2019 koskevat kiinteistÜveron muutosesitykset jätetään vielä toistaiseksi odottamaan kiinteistÜverotuksen arvostamisperusteiden uudistustyÜn tuloksia.

KiinteistÜverotuksen merkittävä lisääminen syÜ kuluttajien ostovoimaa heikentäen kotimaisen kysynnän ja talouden kasvukykyä.

Paikkakunnilla, joilla taloudellinen näkymä on haastava, kiinteistÜverotuksen ja muiden veroluonteisten maksujen jatkuvat korotukset ovat muodostumassa uhaksi kiinteistÜkannalle.

Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätÜkset on tarkasteltava uudelleen

Korkovähennysjärjestelmä säilytettävä PTT:n laskelmat osoittavat, että asuntolainojen korkovähennysjärjestelmään suunnitelluilla muutoksilla on matalienkin korkojen aikana iso merkitys asunnonomistajille ja Suomen taloudelle. Yhteiskuntasopimuksen kariutumisen seurauksista noin kolmannes veronkorotuksista valuisi asumismenoihin. – Korkovähennysjärjestelmä on säilytettävä. Sen avulla on Suomessa

Hallitusohjelman suurin lisälasku kohdistuu sähkĂślämmitteisissä omakotitaloissa asuviin perheisiin. Pahimmillaan hallitusohjelma tuo jopa 400 euron vuotuisen lisälaskun lähes puolelle miljoonalle kotitaloudelle. – Hallitusohjelman asumiseen kohdistuvat kiristykset eivät ota huomioon kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja, ovat epäoikeudenmukaisia ja siten edellyttävät uudelleenarvioinnin. Erityisesti korkovähennysoikeus on tärkeä nuorille lapsiperheille. KiinteistĂśverotus puolestaan tarvitsee uudistuksen, jossa otetaan huomioon asumistalouden käytettävissä olevat tulot ja paikkakunnallinen väestĂśkehitys sekä kiinteistĂśjen arvon alentuminen. KiinteistĂśveron tulee laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla. Se ei saa olla uusi ylimääräinen kunnallisvero, edellyttää Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen. ď Ž Lisätietoja:

ďƒ¤ www.omakotiliitto.ďŹ /asumismenot2015

,*++%,*+3

# # # # $ # # # # $ # # # # & ' # # & '

# #

# & '

# & '

# # #

# # & '

38 38

,*+/%,*+3 ,*++%,*+. .#+ 6 ,#3 6 -#0 6 ,#3 6 +#2 6 -#0 6 -#+ 6 ,#3 6 +#3 6 -#1 6 ,#/ 6 -#/ 6 +#2 6 -#0 6 -#+ 6 -#3 6 /#1 6 -#0 6 .#+ 6 .#* 6 -#+ 6 -#3 6 .#+ 6 .#* 6 -#, 6 -#/ 6

# ,*++%,*+. & ' ,#/ 6 ,#. 6 ,#- 6 ,#, 6 -#, 6

# ,*+/%,*+3 & ' ,#, 6 +#0 6

,*++ ,-#0 6 ,3#1 6 -.#3 6 +3#- 6 ,.#3 6 ,0#/ 6 ,.#+ 6 +0#- 6 ,+#2 6 +0#0 6 -1#+ 6 -1#3 6

,*+. ,*+/ ,.#. 6 ,.#2 6 -*#/ 6 -*#2 6 -/#* 6 -0#- 6 ,*#* 6 ,*#, 6 ,/#* 6 ,/#3 6 ,/#2 6 ,.#2 6 ,-#/ 6 ,,#3 6 +0#0 6 +1#+ 6 ,*#2 6 ,*#1 6 +0#, 6 +0#1 6 -1#2 6 -3#* 6 -0#3 6 -2#, 6

,*+3 ,/#3 6 -+#2 6 -2#1 6 ,+#* 6 ,1#1 6 ,0#- 6 ,.#. 6 +2#/ 6 ,,#+ 6 +2#, 6 .,#, 6 .+#. 6

1.

2.

Utredning av kostnader för boende 2015:

Allt fler euro går åt till boende Kostnaderna för boende fortsätter att öka, trots att ekonomin går på sparlåga. Pellervos ekonomiska analys visar att boendekostnaderna växer i ökande takt, oberoende av den svaga utvecklingen inom ekonomi och inkomst.

Skatteökningar tunnar ut konsumenternas möjlighet till att stöda ekonomisk utveckling. Boendekostnader kräver en allt större del av konsumenters, arbetstagares och bostadsägares inkomster.

Den fortsatta ökningen av fastighetsbeskattning hotar fastighetsbeståndet Utgående ifrån statsminister Juha Sipiläs regerings program kan man härleda att fastighetsbeskattningen kommer att utgöra en ännu större del av utgiftflödet för boende. Finansministeriets förordningsförslag gällande fastighetsbeskattningen föreslår att förändringsförslagen som berör åren 2018 och 2019 tills vidare lämnas för övervägande medan man väntar på resultaten från förnyelsearbetet kring fastighetsbeskattningens värderingskriterier Den markanta höjningen av fastighetsbeskattningen drar ner på konsumenternas köpkraft, och försvagardärmed den inhemska efterfrågan och möjligheten för ekonomisk tillväxt.

För orter där den ekonomiska situationen är utmanande håller de ständiga höjningarna av fastighetsbeskattning och andra skatteliknande avgifter på att bli ett verkligt hot mot fastighetsbeståndet.

Systemet för ränteavdrag måste bevaras PTT:s kalkyler visar att förändringarna planerade för systemet för ränteavdrag gällande bostadslån har betydande följder för bostadsägare och för Finlands ekonomi även under tider då räntorna är låga. På grund av konsekvenserna av att samhällskontraktet misslyckades skulle ungefär en tredjedel av skatteökningarna rinna ut i bostadskostnader.

– Systemet för ränteavdrag måste bevaras. Med det har vi uppnått

goda resultat i Finland. Systemet har uppmuntrat privata hushåll att spara och att självständigt sköta om sina boendebehov, säger Fastighetsförbundets verkställande direktör Harri Hiltunen.

Miljövänlig och konkurrenskraftig samproduktion måste bevaras Halvering av regeringsprogrammets sänkning av CO2-skatt gällande samproduktion av elektricitet och värme skulle, mekaniskt värderat, i sin helhet innebära ett i medeltal fem procent men ända upp till 15 procent ökat tryck på uppvärmning. Den största påverkan skulle falla på de kommuner och värmebolag som till väsentlig del använder sig av naturgas, stenkol och olja.

Skatteökningarna och besluten gällande boende måste ses över på nytt

3.

Regeringsprogrammets största tilläggsräkning faller på familjer som bor i eluppvärmda hushåll. Vill det sig illa hämtar regeringsprogrammet en tilläggsräkning på till och med 400 euro årligen till nästan en halv miljon hushåll.

– Regeringsprogrammets ökade kostnader för boende tar inte i beaktande de inkomster som de private hushållen har till sitt förfogande. Programmet är orättvist och bör ses över på nytt. Speciellt rätten till ränteavdrag är viktig för unga barnfamiljer. Fastighetsbeskattningen, å sin sida, behöver en förnyelse i vilken man tar i beaktande vilka inkomster hushållen har till sitt förfogande, den lokala befolkningsutvecklingen och minskningen av fastigheternas värde. Fastighetsskatten måste sjunka när tomtens och byggnadens värde sjunker på bostadsmarknaden. Det får inte vara en ny extra kommunalskatt, förutsätter Egnahemförbundets förbundsledare Kaija Savolainen. 

Ytterligare information:

 www.omakotiliitto.fi/asumismenot2015

Asumiseen kohdistuvat veronkorotukset ja päätökset on uudelleentarkasteltava

5.

• Korotukset eivät huomioi kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja eivätkä alueen väestö- ja työllisyyskehitystä.

• Energiaverotuksen korotus tuntuu kipeimmin omakotiasukkaisiin - Kuluttaja ei juuri pysty vaikuttamaan energialaskuunsa.

- Energian hintakilpailutuksen hyödyt menetetään sähköverojen jatkuvaan kasvuun.

- Sähkön siirtomaksujen alueelliset erot ovat huomattavat.

• Asuntolainojen korkovähennysoikeus on hyvin tärkeä nuorille lapsiperheille.

• Hallitusohjelman mukaan kiinteistöveron korotus on maltillinen - Kuitenkin vapaa-ajan asukkaiden kiinteistövero voi nousta jopa rakennuksen osalta vuoden 2016 alusta 40 prosentilla.

- Kiinteistöverotus tarvitsee uudistuksen, jossa huomioidaan asumistalouden käytettävissä olevat tulot.

- Kiinteistöveron tulee myös laskea, kun maan ja rakennuksen arvo laskee asuntomarkkinoilla eikä kiinteistöveron tule olla uusi ylimääräinen kunnallisvero.

SUOMEN SU UO OM M EEN NO OMAKOTILEHTI MA A KO O TI T I LLEE H HTT I

3 • 2015 201 2 20 0115 0

39 3 9

8.

Omakotitalkkari

AUT TAA

Omakotitalkkarit tarjoavat erilaisia kiinteistön- ja kodinhoitoon liittyviä palveluja vanheneville omakotiasukkaille, jotta he voisivat asua omissa kodeissaan mahdollisimman pitkään. Palvelu on tarkoitettu Omakotiliiton jäsenille. Omakotitalkkari-yhdistyksiä on 83 ja niissä omakotitalkkareita noin 125.

Omakotitalkkari käy siivoamassa sekä tekemässä pihatöitä ja pienimuotoista kiinteistön kunnostusta. Keskittymällä fyysisiin työsuorituksiin tuodaan omakotiasukkaille niitä palveluja, jotka eniten auttavat kotona asumista. Ammattiosaamista vaativaa työtä ei tehdä, vaan ajatuksena on antaa naapuriapua ja jokamiestyötä.

Omakotitalkkari-alueprojekteista vastaavat liiton piirijärjestöt ja varsinaisesta omakotitalkkaritoiminnasta paikallisesti omakotiyhdistykset, joiden apuna ovat piirijärjestöjen projektisihteerit.

Yhteyden omakotitalkkariin saat pyytämällä puhelinnumeron työnjohtajalta. Talkkariyhdistykset ja heidän yhteystietonsa löydät Omakotiliiton verkkosivuilta www.omakotiliitto.fi 

Omakotitalkkari alueprojektien yhteyshenkilöt: Uudenmaan piiri projektipäällikkö Anu Kaipainen puh. 050 436 4631 anu.kaipainen@omakotiliitto.fi

,ćŵĞĞŶ ƉŝŝƌŝũćƌũĞƐƚƂ ƌLJ͗Ŷ ŽŵĂŬŽƟ ƚĂůŬŬĂƌŝĞŶ LJŚƚĞLJƐƟ ĞĚŽƚ ϮϬϭϱ

Helsingin piiri projektipäällikkö Elina Lehmusvuo puh. 044 293 7829 elina.lehmusvuo@omakotiliitto.fi

Varsinais-Suomen piirijärjestö Raija Tuominen puh. 040 7151 678 projekti.vspiiri@gmail.com

Pohjois-Savon piirijärjestön Asumisapuhanke Toimialueena lisäksi: Kymen, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan piirit projektipäällikkö Outi Holopainen puh. 040 413 4646 outi.holopainen@omakotiliitto.fi

< Ed ͳ, D E KD <Kd/d ><< Z/d • ,ćŵĞĞŶůŝŶŶĂ͗ ϬϱϬ ϱϲϰ ϭϳϱϱ͕ Ϭϰϱ ϭϮϭ Ϭϱϱϲ͕ ϬϰϬ ϰϱϬ ϵϳϭϳ • dƵƌĞŶŬŝ͗ ϬϰϬϬ ϵϵϮ ϳϭϳ • dĂŵŵĞůĂ͗ Ϭϰϱ ϮϬϰ ϯϳϰϭ W /: dͳ, D E KD <Kd/d ><< Z/d • >ĂŚƟ ͗ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϭϭ͕ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϭϳ • ,ŽůůŽůĂ͗ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϭϰ • EĂƐƚŽůĂ͗ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϭϯ • KƌŝŵĂƫ ůĂ͗ Ϭϰϰ ϳϭϮ ϲϲϲϵ W/Z< ED E KD <Kd/d ><< Z/d • ,ĞƌǀĂŶƚĂ͗ ϬϰϬ ϵϭϲ ϲϭϰϯ • dĂŵƉĞƌĞĞŶ ĂůƵĞ͗ Ϭϰϰ ϯϮϲ ϲϮϭϰ • sĂůŬĞĂŬŽƐŬŝ͗ Ϭϰϰ ϱϲϲ ϰϳϮϭ >ŝƐćƟ ĞƚŽũĂ ƚĂůŬŬĂƌŝƚŽŝŵŝŶŶĂƐƚĂ͗ ^ĞƉƉŽ dĂŵŵŝŶĞŶ puh. 044 023 6001 ƐĞƉƉŽ͘ƚĂŵŵŝŶĞŶΛŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ƉƵŚĞĞŶũŽŚƚĂũĂ WĞƌƫ KŬƐĂŶĞŶ puh. 044 566 4720 ƉĞƌƫ ͘ŽŬƐĂŶĞŶΛƉŚŶĞƚ͘Į

Hämeen Piiri Seppo Tamminen puh. 044 023 6001 seppo.tamminen@omakotiliitto.fi Muissa piireissä ota yhteys piirin puheenjohtajaan.

JÄSENETUJA Omakotiliitto vien suosittelee seuraa imistojen asianajo- ja lakito ä! palvelujen käyttö

katso s. 40-42, 44-45 Lisää: www.omakotiliitto.fi

Alennusta lakitoimistojen toimeksiantopalkkioista Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä seuraavien asianajoja lakitoimistojen toimeksiantopalkkioista alennusta -15 %, kuitenkin enintään 300 euroa.

HUOM! Omakotiliiton tarjoama ilmainen neuvontapalvelu vain erillisestä neuvontanumerosta - kts. neuvonta-ajat ja puhelinnumero Omakotilehdestä tai jäsensivuilta!

40

ASIANAJOTOIMISTO JB EVERSHEDS OY Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki http://www.jbeversheds.com/ ASIANAJOTOIMISTO KUHANEN, ASIKAINEN & KANERVA OY Eteläranta 12, 00130 Helsinki Puhelin (09) 586 0750 www.kak-laki.fi ASIANAJOTOIMISTO MAURI HELKKULA Mikkolantie 20, 00640 Helsinki Puhelin 0500 722 791 mauri.helkkula@welho.com www.hkulaw.com LAKIASIAINTOIMISTO PALO, TOLVANEN & ALPPI-TAKKINEN OY Vespertie 9, 00320 Helsinki Puhelin (09) 477 8790 toimisto@plt-laki.fi www.plt-laki.fi ASIANAJOTOIMISTO ILONA KYTÖHONKA Perttiläntie 12, 04420 Järvenpää Puhelin (09) 271 2907 ilona.kytohonka@gmail.com

ASIANAJOTOIMISTO SEPPO KAUPPILA OY Kristiinankatu 4 A 1, 20100 Turku Puhelin (02) 250 0978 seppo.kauppila@seppokauppila.fi www.seppokauppila.fi

ASIANAJOTOIMISTO KONTTURI & CO OY Kauppakatu 17 B, 80100 Joensuu Puhelin (013) 120 731 asianajotoimisto@kontturi.fi www.asianajotoimisto.com

ASIANAJOTOIMISTO TAMMER-JURISTIT OY Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puhelin 010 34666 40 info@tammer-juristit.fi www.tammer-juristit.fi

ASIANAJOTOIMISTO JUHANI SEPPÄNEN Kauppakatu 10, 89600 Suomussalmi Puhelin (08) 713 821 asianajotoimisto@juhaniseppanen.fi www.juhaniseppanen.fi

ASIANAJOTOIMISTO HALONEN, LAKKA & TUOMI Väinönkatu 28 A, 40100 Jyväskylä Puhelin 010 3221 890 toimisto@hltlaki.fi www.hltlaki.fi

LAKIASIAINTOIMISTO ARTO HEIKKILÄ Asemakatu 20, 90100 Oulu Puhelin (08) 371 155 arto.heikkila@avainteema.fi www.avainteema.fi/index2.html

ASIANAJOTOIMISTO KATTELUS, RUOKOLA & MUKKALA OY Kalevankatu 6-8, III krs., 60100 Seinäjoki Puhelin (06) 429 7000 toimisto@ruokola.com www.ruokola.com

ASIANAJOTOIMISTO LAKI-FORUM OY PL 1193, Rovakatu 13, 96101 Rovaniemi Puhelin (016) 340 0520 esa.luomajoki@laki-forum.com www.laki-forum.com

! n y y s k y s a t s i m e k u !

L n ä ä s e k Intoa A KIRJAA SUORAAN KUSTAN NÄMÄ JA 300 MUUTA INTOISA

Marimekon ihmeellinen historia. Kaunistelematta ja täynnä herkullisia tarinoita.

Tutkivien toimittajien kirjoittama teos perustuu yli sataan haastatteluun ja kymmeniin arkistolähteisiin.

28 € (ovh 37 €) Hannu Nyberg: OLAVI VIRTA HURMIOSTA TURMIOON Samettiääninen Olavi Virta on yksi Suomen kaikkien aikojen suosituimmista laulajista, mutta mikä mies Ola oikeasti oli?

20 € (ovh 32 €) Matti Salminen: PENTTI HAANPÄÄN TARINA Kriitikoiden ylistämä ensimmäinen kattava elämäkerta kirjailija Pentti Haanpäästä nyt pokkarina. Teos sisältää runsaasti uusia arkistolöytöjä ja aiemmin salatun kiihkeän rakkaustarinan.

8 € (ovh 11 €) LE MONDE DIPLOMATIQUE & NOVAJA GAZETA Le Monde diplomatique on maailmanpoliittinen aikakauslehti, jota on julkaistu ranskaksi vuodesta 1954, ja se ilmestyy nyt 30 kielellä ympäri maailman. Suomenkieliseen Diploon käännetään artikkeleita myös riippumattomasta venäläisestä Novaja Gazeta -lehdestä.

30 € /vuosi (toistaiseksi voimassa oleva tilaus, sisältää digilehden ja tilaajalahjan)

Tilaa nyt, saat tilaajalahjaksi Putinin väkeä -kirjan!

Pasi Sahlberg: SUOMALAISEN KOULUN MENESTYSTARINA Miten Suomi nousi koulutuksen kärkimaaksi? Harvardissa työskentelevän Pasi Sahlbergin lukuisille eri kielille käännetty menestysteos osoittaa, ettei hyvään kouluun ollut kiertoteitä.

22 € (ovh 32 €) Luke Harding: SNOWDEN Edward Snowdenin vuoto Yhdysvaltojen käyttämästä maailmanlaajuisesta vakoiluohjelmasta mullisti tietoyhteiskunnan. Tutkivan journalismin mestarinäytettä lukee kuin jännityskertomusta.

20 € (ovh 28 €) Ari Turunen: MAAILMANHISTORIAN KUKOISTAVIMMAT KAUPUNGIT Kirja kertoo kaupungeista, jotka muuttivat maailmanhistorian. Ne menestyivät aikoinaan taloudellisesti, tieteellisesti ja taiteellisesti, koska sietivät erilaisia ihmisiä ja ideoita.

26 € (ovh 34 €)

JÄSENHINTAAN!

Andy Weir: YKSIN MARSISSA Astronautti Mark Watneyn oli tarkoitus olla yksi ensimmäisistä ihmisistä Marsissa. Nyt hänestä uhkaa tulla ensimmäinen ihminen, joka kuolee siellä.

ILMEST YY LOK AKUUSSA!

26 € (ovh 32 €) Denise Rudberg: YKSI TAPPAVA SYRJÄHYPPY

Riehuuko Tukholman yläluokassa murhaaja? Marianne Jidhoff -dekkareissa rikokset tapahtuvat komeissa puitteissa, samppanja virtaa ja jokaisella on jotain salattavaa.

25 € (ovh 29€) Jarmo Stoor: MOTELLI Eritteiden kyllästämässä, viinanhajuisessa motellissa Kempeleessä, entisen valtatien varrella majailee koko ihmiskirjo. Romaani on syvästi inhimillinen ja räävittömän hauska.

20 € (ovh 29 €)

Tilaan rastilla merkitsemäni kirjat

Into Kustannus maksaa postimaksun

(halutessasi useampia, merkitse lukumäärä kirjan kohdalle) Täytä yhteystietosi, irrota sivu, taittele, teippaa kiinni ja postita.

Voit tilata myös netissä www.intokustannus.fi (nettikaupasta tilatessasi mainitse koodi ”Omakotiliitto”), puh. 040 179 5297 Nimi Osoite

Into Kustannus Oy Tunnus 5020570 00003 VASTAUSLÄHETYS

Postinro ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Allekirjoitus Hintoihin lisätään postikulut, 3,90 €/tilaus. Tilaajana saat myös Into Kustannuksen uutiskirjeen, joka sisältää mm. kutsuja tapahtumiin ja tietoa kirjatarjouksista.

OMAKOTI 3/15

Koivuranta, Pehkonen, Sorjanen, Vainio, Karlsson & Ponto: MARIMEKKO

NUS.FI TA JALTA WWW.INTOKUSTAN

MAKSUTONTA NEUVONTAA OMAKOTILIITON JÄSENILLE

RAKENNUSNEUVONTAA JÄSENILLE TORSTAISIN klo 17-19: Rakennusneuvonta keskittyy ensisijaisesti pientaloasumiseen liittyviin rakennusteknisiin kysymyksiin.

Asumisen asialla

Laki-, rakennus- ja energianeuvonta sekä piha- ja puutarhaneuvonta ovat jäsenille maksutonta puhelinneuvontaa, joka on kustannettu jäsenmaksuvaroin.*)

LAKIMIESNEUVONTAA JÄSENILLE rakennusmestari YRJÖ JOHANSSON to 15.10. • 26.11.

diplomi-insinööri RISTO KOLEHMAINEN erikoisalat: perustukset ja kellarit to 22.10. • 3.12.

arkkitehti SAFA KIMMO KORHONEN to 29.10. • 10.12.

diplomi-insinööri, rakennusfysiikka ENSIO LAAKSONEN to 24.9. • 5.11. • 17.12.

rakennusmestari JORMA LEHTOJUURI erikoisala: puutyöt to 1.10. • 12.11.

diplomi-insinööri TORSTI SILTANEN erikoisalat: LVIS, energia to 8.10. • 19.11.

rakennusmestari MATTI ULMALA

MAANANTAISIN, TIISTAISIN JA KESKIVIIKKOISIN klo 17-19: Lakimiesneuvonta keskittyy ensisijaisesti asumiseen liittyviin oikeusturvakysymyksiin. Lakineuvonnan suuren kysynnän vuoksi joka toinen maanantai-ilta puhelut ohjautuvat kahdelle neuvojalle.

ASIANAJOTOIMISTO HALONEN, LAKKA & TUOMI ma 28.9. • 12.10. • 26.10.

9.11. • 23.11. • 7.12. • 21.12.

MAURI HELKKULA ma 26.10. ti 29.9. • 10.11. ke 9.12.

KATTELUS & RUOKOLA & MUKKALA ma 21.9. • 12.10. • 7.12. ti 24.11. ke 28.10.

SEPPO KAUPPILA ti 17.11. • 15.12. ke 7.10. • 4.11.

KUHANEN & ASIKAINEN & KANERVA ma 28.9. • 23.11. ti 27.10. • 22.12.

HARRI KONTTURI ma 19.10 • 14.12. ti 6.10. • 8.12. ke 11.11.

PALO, TOLVANEN & ALPPI-TAKKINEN ma 30.11. ti 22.9. ke 21.10.

ILONA KYTÖHONKA ma 5.10. • 16.11. • 21.12. ti 20.10 ke 2.12.

ASIANAJOTOIMISTO TAMMER-JURISTIT OY ma 9.11. ti 29.12. ke 30.9. • 25.11.

PERJANTAISIN klo 17-19: Kysymykset voivat liittyä erilaisten lämmitysjärjestelmien valintaan, käyttöön, investointija käyttökustannuksiin sekä asennuksiin erityisesti saneerauskohteissa mutta myös uudisrakennuksissa.

ASIANAJOTOIMISTO JB EVERSHEDS OY ma 21.9. • 5.10. • 19.10. • 2.11. • 16.11. • 30.11. • 14.12. • 28.12.

42

JUHANI SEPPÄNEN ti 13.10. • 3.11. • 1.12. ke 16.12.

KORJAUSNEUVONTAA TORSTAISIN klo 13-15 Asunnon muutostyön korjausneuvontaa ikääntyneille yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton (VKTL) kanssa neuvontanumerosta. Neuvonta tapahtuu puhelimitse. VKTL:n 15 alueellista korjausneuvojaa avustavat sotainvalideja, veteraaneja ja muita ikääntyviä asunnossa tarvittavien muutostöiden kartoittamisessa, suunnittelussa ja korjausavustusten hakemisessa. Korjausneuvojien yhteystiedot löydät www.omakotiliitto.fi/neuvonta.

Neuvontapäivä torstaisin klo 13-15

PIHASUUNNITTELU- JA PUUTARHANEUVONTAA JÄSENILLE MAALIS-SYYSKUUSSA TIISTAISIN klo 13-15:

diplomi-insinööri OLLI MATTILA pe 18.9. • 9.10.

20.11. • 18.12.

ESA LUOMAJOKI ma 2.11. • 28.12. ke 23.9.

LISÄKSI MYÖS MAANANTAISIN klo 13-15:

ASIANAJOTOIMISTO TAMMER-JURISTIT OY ma 28.9. • 12.10. • 26.10. • 9.11. • 23.11. • 7.12. • 21.12.

ENERGIANEUVONTAA JÄSENILLE

ARTO HEIKKILÄ ke 14.10. • 18.11.

Pihamikko, puutarhuri MIKKO NAUMANEN ti 22.9.

Seuraavan kerran jälleen ensi sa. maaliskuus

*) Neuvonnasta ei peritä erillistä maksua.

Asiakas joutuu kuitenkin maksamaan omat puhelumaksunsa. Soittaminen 01080 palvelunumeroon maksaa kaikista kotimaan lankaverkon liittymistä 8,35 snt/puh + 6,00 snt/min ja kaikista matkapuhelinverkon liittymistä 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min.

Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %.

Avoimet pihat Heinolassa Heinolan Omakotiyhdistys ry järjesti kaikille kansalaisille Avoimet Pihat -tapahtuman 28.6.2015.

Yhdistys halusi tuoda omakotiasumiseen sekä pihojen hyöty- ja erilaisiin paharakentamisiin liittyvän teemapäivän.

Yhdistyksen aktiivit Mariikka Tuulen johdolla aloittivat jo kevään varhaisessa vaiheessa tiedustelun halukkaille tarjoutua omien pihamiljöittensä esittelyyn. IIahduttavasti ja hiukan yllätyksenäkin, rohkeasti yhdeksän kohdetta ilmoittautui mukaan.

Olihan tällainen tapahtuma ensimmäinen kerta yhdistyksemme yli 75-vuotisessa historiassa.

Yllätys oli saamamme huomio, tukkimiehen kirjanpidon mukaan yli

Minne mennä:

1500 henkeä osallistui kohteiden tutustumiseen klo 12-16 välisenä aikana.

Esittelyssä olivat muiden muassa kivirakentamista esittelevä piha käsittäen kivisen savusaunan, 25 vuotias piha mitä ihmeellisempine kasveineen, myös piha jossa lampi istutusalueineen ja kasveineen. Eräässä kohteessa saatiin ammattihehenkilön opastusta biokompostorin oikeaoppiseen käyttöön. Heinolan Siltasaaren maisemarakentaminen sai suuren huomion, samoin pihan uudelleen laatoitus ja kasvien yhteensopivuus kesäpihahuoneineen, kivirinteen rakentaminen sekävanhan piha-alueen luonnonmukainen hyötykasvien kasvattaminen. Kaiken kruunasi 13 vuotta rakennettu piha vesiputouksineen.

Saatujen palautteiden johdosta jotain vastaavaa on odotettavissa ensi vuonna. 

Lue lisää verkosta – läs mera i nätet:

Orimattilan Omakotiyhdistys ry SYYSKOKOUS Syyskokous tiistaina 3.11.2015 klo 18.00 Järjestötupa Orimattilan kaupungintalon alakerta, Orimattila. Kokouskahvit alussa. Tervetuloa. Käsitellään sääntöjen syyskokoukselle määräämät asiat.

TI 3.11.2015 klo 18

Hallitus

Orimattilan Omakotiyhdistys ry ATK-taitoja -kurssit Orimattilan OKY:n jäsenille ma 12.10. ja 19.10.2015 kl. 13:00-15:00 Paikka: Järjestötupa Kaupungintalon alakerta.

Järjestäjä: Orimattilan Omakotiyhdistys ry.

12. JA Kurssimaksu jäseniltä 15 € / kerta. Kurssimaksuun 1 9 .1 0 . sisältyy opetus ja kahvit. Kouluttajana Orimattilan talkkari Kari Viitanen, joka on myös ATK-talkkari, sekä yhdistyksen ja piirin henkilöitä vertaistukikoulutuksena.

Lisätietoja/ilmoittautuminen: Pertti Oksanen, 0400 459222 tai pertti.oksanen@phnet.fi.

Kurssille otetaan 4–8 hlö / tilaisuus, Orimattilan Omakotiyhdistyksen jäseniä. Oma läppäri ja mokkula mukaan. Yhdistyksellä on yksi läppäri käytettävissä. Kurssi on tarkoitettu senioreille, ikäihmisille, veteraaneille, eläkeläisille ja kaikille niille jäsenille, jotka tarvitsevat ATK:n ja lisälaitteiden käytölle lisäopastusta.

ATK

Yleinen Pienkiinteistöyhdistys ry SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Sääntömääräinen syyskokous maanantaina 16.11.2015 klo 16.00 Omakotiliiton Helsingin piirin toimistolla, Unikkotie 13, 4. krs., 01300 Vantaa.

Orimattilan Omakotiyhdistys ry OMAKOTIVÄEN PIKKUJOULU Jymylinnassa lauantaina 21.11.2015 klo 15.00 Omakotiväki perheineen Tervetuloa. Varaa illalliskortti.

Lisätietoja: Riitta Hietala 040 716 1773.

MA 16.11.2015 klo 16

LA 21.11.2015 klo 15

 www.omakotiliitto.fi/minnemenna  omakotitalkkariyhteystietoja:

www.omakotiliitto.fi/omakotitalkkari

Hämeen ja Pirkanmaan Omakotija Mökkiläisyhdistys ry tiedottaa

Apua k o t ii n

Yhdistyksessä on aloittanut kiinteistönkartoittaja rakennusinsinööri, Ilkka Jaakkola. Ilkka auttaa ja avustaa kiinteistön kuntoon tai seurantaan liittyvissä asioissa. Väestö ikääntyy, mutta haluaa asua omissa kodeissa pidempään ja siihen he pystyvät pienen avun turvin.

KIINTEISTÖKARTOITUS Mitä me voimme tehdä teidän auttamiseksi?

• lisävahinkojen estäminen rakennuksille • paloturvallisuuden omavalvonta suunnitelman päivittäminen ja tekeminen • talon numerokilpi • pikaiset remontit • kartoitus siitä mitä pitäisi tehdä • pesutilojen silikonien kunnon tarkastus ja korjaus • huoltomaalauksen tarve • sokkelien ja salaojien kunnon tarkastus • hätäpoistumistiet • pieni muotoiset maalaustyöt ym • pihapuiden kaatamisen suunnittelu • tarvittaessa liikuntaan apua, esim. luiskat • rakennuslupien anominen ja auttaminen niissä • haja-asutus alueiden jätevesijärjestelmät • mahdolliset avustukset ja niiden haku • kotitalousvähennyksen hakeminen Jos tämän suuntaiset asiat tuntuvat tutuilta ja tarvitset apua!

Ota yhteyttä: kiinteistönkartoittaja rakennusinsinööri Ilkka Jaakkolaan, 044 734 0001.

Palvelua annetaan Hämeen ja Pirkanmaan Omakoti- ja Mökkiläisyhdistyksen sekä Suomen Omakotiliiton jäsenille 13,00 €/h + matkakulut 0,44 €/km. Palveluhinta voimassa 31.12.2015 saakka. Lisätietoja: Seppo Tamminen 044 023 6001, puheenjohtaja Pertti Oksanen 044 566 4720, www.oklhameenpiiri.fi

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

43

i! t h le a h r a t u u ip Lahjaksi Kot Pzz z^d s ^/ : ^ E <^/ ^ŝŶć ũĂ LJƐƚćǀćƐŝ ƐĂĂƩ Ğ ůĂŚũĂŬƐŝ ϯ ŶƵŵĞƌŽĂ ͲůĞŚƚĞć͊ >ŝŝƩ LJŵŝŶĞŶ ũćƐĞŶĞŬƐŝ ŬćLJ ŬćƚĞǀćƐƟ ǀŝĞƌĞŝƐĞŶ ƐŝǀƵŶ ŬƵƉŽŶŐŝůůĂ ƚĂŝ ŝŶƚĞƌŶĞƟ ƐƐć ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į ͬůŝŝƩ LJŵŝƐůŽŵĂŬĞ͘ DƵŝƐƚĂƚŚĂŶ ƚćLJƩ ćć ůŝŝƩ LJŵŝƐƟ ĞƚŽŝŚŝŶ ŽŵĂŶ ũćƐĞŶŶƵŵĞƌŽƐŝ ŬĞŶƩ ććŶ ͟ũćƐĞŶͲ ŚĂŶŬŬŝũĂ͘͟ >ĞŚƟ ƐĂĂƉƵƵ ŝůŵĞƐƚLJŵŝƐĂŝŬĂƚĂƵůƵŶ ŵƵŬĂĂŶ ƐĞŶ ũćůŬĞĞŶ ŬƵŶ LJƐƚćǀćƐŝ ŽŶ ŵĂŬƐĂŶƵƚ ũćƐĞŶŵĂŬƐƵŶƐĂ͘ dŽŝŵŝ ŶŽƉĞĂƐƟ ͕ ŬĂŵƉĂŶũĂͲĂŝŬĂ ϯϬ͘ϵ͘ϮϬϭϱ ĂƐƟ ͘ KŵĂŬŽƟ ůŝŝƚŽŶ ũćƐĞŶLJLJƐ ŬĂŶŶĂƩ ĂĂ ĂƐƵŝƉĂ LJƐƚćǀćƐŝ ŽŵĂͲ ŬŽƟ ƚĂůŽƐƐĂ͕ ƌŝǀŝƚĂůŽƐƐĂ͕ ƉĂƌŝƚĂůŽƐƐĂ ƚĂŝ ŬĞƌƌŽƐƚĂůŽƐƐĂ͕ ƚĂŝ ũŽƐ ŚćŶĞůůć ŽŶ ǀĂƉĂĂͲĂũĂŶ ĂƐƵŶƚŽ͘ WŝĞŶĞŶ ũćƐĞŶŵĂŬƐƵŶ ƐĂĂ ǀĂƌŵĂƐƟ ƚĂŬĂŝƐŝŶ ŚLJƂĚLJŶƚćŵćůůć ũćƐĞŶĞƚƵůŝŝŬŬĞŝĚĞŶ ĂůĞŶŶƵŬƐŝĂ ũĂ ůŝŝƚŽŶ ŶĞƵǀŽŶƚĂƉĂůǀĞůƵŝƚĂ͘

JÄSENETUJA Ota talteen!

44

Muista myös neuvontapalvelumme!

ZĂĚŽŶ&ŝdž ^ƵŽŵŝ KLJ͗ ƌĂĚŽŶŵŝƩ ĂƵƐƉƵƌŬŝƚ ŚŝŶƚĂĂŶ ϯϯ ΦͬƉƌŬ ;ŶŽƌŵ͘ϯϵͿ͘ ,ŝŶƚĂ ƐŝƐćůƚćć ŵŝƩ ĂƵƐƉƵƌŬŝŶ͕ ǀĂůŵŝŝŬƐŝ ŵĂŬƐĞƚƵŶ ƉĂůĂƵͲ ƚƵƐŬƵŽƌĞŶ ƉƵƌŬĞŝůůĞ ůĂďŽƌĂƚŽƌŝŽŽŶ ƉĂůĂƵͲ ƚƵƐƚĂ ǀĂƌƚĞŶ ũĂ ƐćŚŬƂŝƐĞŶ ƌĂƉŽƌƚŽŝŶŶŝŶ͘

sĞƌŝƐƵƌĞ͗ DĂŬƐƵƚŽŶ ŬŽĚŝŶƚƵƌǀĂŬĂƌƚŽŝƚƵƐ ũĂ ϮϬϬ Φ ĂůĞŶŶƵƐ sĞƌŝƐƵƌĞŶ ƐƵŽƐŝƚƵŝŵŵĂƐƚĂ ŚćůLJƚLJƐũćƌũĞƐƚĞůŵćƐƚć͕ ŵŝŬćůŝ ŬŽƟ ŬćLJŶŶŝůůć ƉććĚLJƚććŶ ŽŵĂŶ ŬŽĚŝŶ ũĂ ƉĞƌŚĞĞŶ ƐƵŽͲ ũĂƵŬƐĞĞŶ͘

KŵĂ <ŽƟ ͲŵĞƐƐƵƚ ,ĞůƐŝŶŐŝƐƐć͗ ũćƐĞŶŬŽƌƟ ůůĂ Ϯ LJŚĚĞŶ ŚŝŶŶĂůůĂ͘

/Ĩ͗ sĂŬƵƵƚƵŬƐŝƐƚĂ ĂůĞŶŶƵƐƚĂ͘ :Ž LJŚĚĞůůć ǀĂŬƵƵƚƵŬƐĞůůĂ ĞƚƵũĂ ũĂ ƐććƐƚƂć͘

^ŵĂƌƚŚŽŵĞ ďLJ < ͗ ^ćŚŬƂͲ ũĂ ĂƵƚŽŵĂĂͲ Ɵ ŽƐƵƵŶŶŝƩ ĞůƵ ŬĂƵƉĂŶ ƉććůůĞ ŬƵŶ Ɵ ůĂĂ ŬŽƟ ĂƵƚŽŵĂĂƟ ŽũćƌũĞƐƚĞůŵćŶ͘

<ŽƟ ƉƵƵƚĂƌŚĂͲůĞŚƟ ͗ hƵƐŝůůĞ Ɵ ůĂĂũŝůůĞ ǀƵŽƐŝƟ Ͳ ůĂƵƐ ƉƵŽůĞĞŶ ŚŝŶƚĂĂŶ ũĂ ŶLJŬLJŝƐŝůůĞ Ɵ ůĂĂũŝůůĞ ͲϭϬ Φ ǀƵŽƐŝƟ ůĂƵƐŚŝŶŶĂƐƚĂ͘

,ćŵĞĞŶ >ĂĂƚƵƌĞŵŽŶƫ ͗ <ĂƩ ŽƌĞŵŽŶƟ Ŷ Ɵ ůĂƵŬƐĞƐƚĂ ƐĂĚĞǀĞƐŝũćƌũĞƐƚĞůŵć ŬĂƵƉĂŶ ƉććůůĞ͘

EŽƌĚŝĐ 'ƌĞĞŶ ŶĞƌŐLJ͗ zůĞŝƐƐćŚŬƂ ϰ͕ϰϭ ƐŶƚͬ ŬtŚ͕ ŬŬͲŵĂŬƐƵ ϭ͕ϵϱ Φ͕ ϮͲǀƵŽĚĞŶ ŵććƌćĂŝͲ ŬĂŝŶĞŶ ƐŽƉŝŵƵƐ͘

Zds͗ dƵŽƚĞƌLJŚŵćƐƚć ƌŝŝƉƉƵĞŶ ĂůĞŶŶƵƐƚĂ ϭϬͲϯϱй͘ <ĂŵƉĂŶũĂƚƵŽƩ ĞŝƐƚĂ Ͳϱй͘

W<^ WƌŝŝŵĂ͗ <ƵƵŬĂƵƐŝŵĂŬƐƵ ǀƵŽĚĞŶ ϮϬϭϱ ůŽƉƉƵƵŶ Ϭ Φ͕ ƐŝƩ ĞŶ ϭ͕ϳϲ Φ͘ dƵŶƟ ƉŽŚũĂŝŶĞŶ ŚŝŶŶŽŝƩ ĞůƵ͕ ƉƂƌƐƐŝƐćŚŬƂŶ ^ƵŽŵĞŶ ĂůƵĞŚŝŶͲ ŶĂůůĂ н ƚŽŝŵŝƚƵƐŵĂŬƐƵ Ϭ͕Ϯϵϯ ƐŶƚͬŬtŚ͘

dĂƌŬĞŵŵĂƚ Ɵ ĞĚŽƚ ũĂ ůŝƐćć ũćƐĞŶĞƚƵũĂ ǀĞƌŬŽƐƐĂ͗ ǁǁǁ͘ŽŵĂŬŽƟ ůŝŝƩ Ž͘Į х :ćƐĞŶĞůůĞ

Liity netissä

Jos Omakotiliittoa ei olisi, mikään taho ei ajaisi pientaloasukkaiden asiaa.

www.omakotiliitto.fi tai oheisella liittymiskortilla jonka postimaksu on jo maksettu puolestasi

Liity nyt!

Voita Applen iPad!

Saat mahtavat jäsenedut pienellä rahalla.

Kaikki uudet jäsenet ovat mukana arvonnassa, jossa palkintona on iPad.

Lakineuvonta Jäsenenä saat maksutonta lakineuvontaa asumiseen liittyvissä oikeusturvakysymyksissä puhelimitse. Käytössäsi on parikymmentä kokenutta juristia ympäri Suomen.

Rakennusneuvonta Seitsemän rakentamisen asiantuntijaa auttavat pientalon rakennusteknisissä kysymyksissä maksuttomalla puhelinneuvonnalla.

Korjausneuvonta ikääntyneille Vanhustyön Keskusliiton kanssa

SUOMEN

liiton jäsenlehti

Säästä

OMAKOT

ILIITTO

RY

SUOM EN

ąƫđƫĂĀāą

OMAKOTILE

HTI

ĂƫđƫĂ

lämmity skul

uja: HYBR ID LÄMM IITYS

Nykyaikainen en

KEITTIÖ Ö

Ma ja lasiturkiisit

antavat kset suojaa

Asumiskustannukset

KURIIN

Jätevesiasetu ettu ttus us u s muuttumassa ss sa? sa a?

Korjaa

ulkov

uoraus Asunto messut LIITY lä

Jy Sähkölämmitys kuntoon NYT kunntoon ttoo to toon ooon onn väskNYT!

Arvonta joulukuun lopussa 2015.

L IITY NYT

LIITTYMISKORTTI Olen paremman asumisen kannattaja ja haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Lähettäkää minulle jäsenkortti sekä tilisiirto jäsenmaksua varten.

Energianeuvonta Maksutonta puhelinneuvontaa lämmitysjärjestelmien valinassa, käytössä, investointi- ja käyttökustannuksissa sekä asennuksissa liittyen saaneerauksiin ja uudisrakennuksiin.

Liity jo n ä t ään!

Suomen Omakotilehti Omakoo tiile i lee hti on

Täytä ainakin tähdellä* merkityt kohdat.

Etu- ja sukunimi*

Syntymäaika (pp.kk.vvvv)

Lähiosoite*

Piha- ja puutarhaneuvonta

Postinumero ja -toimipaikka*

Maksutonta neuvontaa huhti-syyskuussa pihan ja puutarhan hoitoon ja huoltotöihin, viherrakentamiseen sekä puiden kaatoon liittyvissä kysymyksissä.

Puhelin

Tietojani ei saa käyttää suoramarkkinointiin.

Sähköposti*

Tietoa sähköpostiisi!

Paikallisyhdistyksen nimi (täytä, mikäli tiedät)

VOITA MATKA!

Ilmoittamalla meille sähköpostiosoitteesi saat säännöllisesti tiedotteita ajankohtaisista asioista ja eduista sähköpostiisi.

Kaikki vuoden 2015 aikana sähköpostiosoitteensa ilmoittaneet osallistuvat 800,arvoisen matkalahjakortin arvontaan.

Kiitos kesän yhteistyöstä!

Jäsenhankkijan jäsennumero (täytä mikäli tiedät)

Asun:

Omakotitalossa Rivitalossa Paritalossa Kerrostalossa Minulla on vapaa-ajan asunto _____________________________________________

Äidinkieli:

suomi

kunnassa.

ruotsi

Suomen Omakotiliitto ylläpitää keskitetysti jäsenrekisteriä paikallisyhdistysten jäsenistä.

Omakotiliitto voi luovuttaa jäsenen osoitetiedot tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja kertaluontoisesti liiton yhteistyökumppanille. Kyse on tällöin jäsenetujen ja -palvelujen markkinoinnista kirjeitse mutta joskus myös puhelimitse. Jos et halua jäsenetumarkkinointia, voit asettaa suoramarkkinointikiellon esimerkiksi sähköpostilla toimisto@omakotiliitto.fi tai nettilomakkeen avulla www.omakotiliitto.fi/jasenhakemus/osoitteenmuutos.

Jos haluat poistaa suoramarkkinointikiellon, se onnistuu edellä mainituin tavoin.

3/2015

Omakotiliitto maksaa postimaksun

Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS

www.omakotiliitto.fi

SUOMEN OMAKOTILEHTI

3 • 2015

45

www.mercedes-benz.fi

Uusi SUV-mallisto.

Parhaimmillaan kaikkialla.

Jo yli 35 vuotta sitten Mercedes-Benz esitteli auton, jota ojat eivät pysäytä eivätkä maastot hidasta. Nykyään tämä klassinen G-sarja on saanut rinnalleen kokonaisen malliston. Tule tutustumaan täysin uusiin GLC ja GLE Coupé -malleihin sekä uusittuihin GLA ja GLE -malleihin.

Koeaja niin tiedät, mihin Mercedes-Benz SUV-uutuudet pystyvät.

A Daimler Brand

GLC 220 d 4Matic A Premium Business autoveroton hinta sis. alv. 47 100 € + arvioitu autovero 12 265,90 € = 59 365,90 € + toimituskulut 600 €. Vapaa autoetu 1 065 €/kk.

Käyttöetu 885 €/kk. CO2-päästöt 129 g/km, EU-keskikulutus 5,0 l/100 km.

GLE 250 d 4Matic autoveroton hinta sis. alv. 64 250 € + arvioitu autovero 20 805,50 € = 85 055,50 € + toimituskulut 600 €. Vapaa autoetu 1 425 €/kk.

Käyttöetu 1 245 €/kk. CO2-päästöt 149 g/km, EU-keskikulutus 5,7 l/100 km.

GLE 350 d Coupé 4Matic autoveroton hinta sis. alv. 69 650 € + arvioitu autovero 30 292,11 € = 99 942,11 € + toimituskulut 600 €. Vapaa autoetu 1 635 €/kk.

Käyttöetu 1 455 €/kk. CO2-päästöt 180 g/km, EU-keskikulutus 6,9 l/100 km.

Kuvan autot lisävarustein.

TU ODOTET HUIPPU !

UUTUUS

Lämmitys ja käyttövesi samassa paketissa, jäähdytys saatavana lisävarusteena Edullinen alkuinvestointi, ei lämpökaivon kustannuksia Hyvällä hyötysuhteella toimiva Inverterlämpöpumppu laskee lämmityskustannuksia

AHEEEHAPJIBPMPHLPLGEOLGLCACNCPAHEEEHA BNFFFNBPNKMONGIPJCMDFDMOJLFGEPBNFFFNB ODEALHFOPMCEGFDILHLMAHNANMGHBJPLNMAGP OEAGCAFMKFFLDBEDOKPPHJDGDHGLKNBADPBAL BGDGFMFDBHOEOCPALIIJBNCNIDPBJPLJOCFFA NHKBFJFBNLEJMHPKKFCKJHIBPKAGFDPLFEKHP JKJMJPFFOFJJGLLGCGLGOOHPCHEKPDBDDBHIK EFNNNNEHCHBMMLEJOADBGFCLODLHAHFHAIDFJ APBBBPAPIMOHBGOLNDLNILBMLMEPDEBBBCMBP HHHHHHHPPPHPPHHHPPPHPPHPPHHPPPPPHHHHH

WWW.KAUKORA.FI 02 4374 600