KAAVOITUSKATSAUS 2023

Kaarinan kaupungin päämääränä on olla houkutteleva ja kilpailukykyinen paikka asua, yrittää ja tehdä työtä. Tätä päämäärää toteuttavat useat toimijat yhdessä ja erikseen. Maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella käynnistetään monivaiheinen ketju, joka rakentuu vähitellen fyysiseksi, rakennetuksi ympäristöksi.

KAAVOITUKSELLA kehitämme yhdessä Kaarinasta parasta paikkaa. Onnistuneilla valinnoilla erottaudumme muista ja edistämme Kaarinan elinvoimaa sekä hallittua kasvua. Tavoitteenamme ovat asuinalueiden monimuotoisuus, luonnon ja viheralueiden läheisyys sekä toimivat liikenneyhteydet, jotka takaavat arjen sujuvuuden ja perustan jokaisen kaarinalaisen hyvinvoinnille.

KAARINAN kaupunkirakenteen kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Kaavoituksessa asioita sovitetaan yhteen ja tarkastellaan kokonaisvaltaisesti maankäytön ohjelman avulla, jossa on määritelty asumisen ja yrittämisen kannalta keskeisimmät maankäytön kehittämiskohteet vuosille 2019-25.

• Piispanristi muuttuu kaupunkimaiseksi, monipuolisen maankäytön kaupunginosaksi

• Lemunniemelle konseptoidaan uusia tulevaisuuden asuinalueita, joiden vetovoimatekijänä on ainutlaatuinen ympäristö ja merellisyys

• Keskustakilpailun myötä keskustasta kehitetään kaikkien kaarinalaisten olohuone ja Oskarinaukiosta muodostuu entistä vahvempi kohtaamispaikka uuden palvelevan ”virastotalon” myötä

• Littoinen ja Verkakylä kehittyvät monipuolisina asuinalueina

• Krossin alue kehittyy ja vahvistuu edelleen monipuolisena liike- ja työpaikka-alueena

• Turun Kehätiehen E18 tukeutuu uusia logistiikka- ja yritysalueita ja Pukkilan työpaikka-alue kehittyy

• Piikkiö tarjoaa kirkonkylämaista ja maaseutuun kytkeytyvää asumista

• Kuusisto kytkeytyy tiiviisti päätaajamaan ja kaupunkiseutuun ja tarjoaa merenläheisiä asuin- ja virkistysmahdollisuuksia

• Harvaluoto tarjoaa merellisiä kylämäisiä asuinpaikkoja ja loma-asumista

Kohteiden suunnittelusta päätetään tarkemmin kaavoitusohjelmassa.

Suunnittelutasot Ja Kaavaj Rjestelm

Maakuntakaavoitus

MAAKUNTAKAAVA on kuntien yleiskaavoitusta ohjaava kaava, jonka laatimisesta vastaa Varsinais-Suomen liitto. Varsinais-Suomessa on voimassa kokonaismaakuntakaava, jota täydennetään teemakohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla.

Kaarinassa on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava vuodelta 2004 ja vuonna 2018 hyväksytty taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava, jonka lähtökohtana on ollut Turun kaupunkiseudun rakennemalli.

Luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava on hyväksytty kesäkuussa 2021. Hyväksymispäätöksestä on tehty neljä valitusta, jotka odottavat Turun hallinto-oikeuden käsittelyä.

Maakuntakaavat löytyvät Varsinais-Suomen liiton sivuilta: https://varsinais-suomi.fi/suunnittelu/maakuntakaava/

Yleiskaavoitus

YLEISKAAVAN uudistaminen jatkuu osayleiskaavojen laatimisella. Piikkiön taajaman osayleiskaava on tavoite- ja luonnosvaiheessa. Rakennuskannan päivitysinventointi valmistui syksyllä 2021. Vuonna 2023 selvitetään mm. alueen arkeologista kulttuuriperintöä ja luontoarvoja.

Piikki N Taajaman Ja Keh Tien Varren Osayleiskaava

Piikkiön taajama: Osayleiskaavan tavoitteena on määritellä Piikkiön taajaman maankäytön suuntaviivat.

Kehätien varsi: Osayleiskaavalla selvitetään Kehätien varren maankäytön periaatteita. Tavoitteena on kehittää yritysalue valtakunnallisten väylien varrelle.

Osayleiskaavatyössä huomioidaan myös käynnissä olevan nopean junayhteyden ratalinjauksen suunnittelu sekä pitkällä tähtäimellä mahdolliseen lähijunaliikenteeseen varautuminen. Itäisen Kaarinan tieyhteyksiä tarkastellaan seudullisena taustaselvityksenä yhteistyössä liiton kanssa liikennejärjestelmäsuunnittelun tasolla.

Kaarinan keskustan alueen kehittämistä on jatkettu järjestämällä alueen maankäytön suunnittelusta yleinen suunnittelukilpailu, joka ratkeaa syksyllä 2023.

Asemakaavoitus

KAUPUNKIRAKENTEEN kehittäminen perustuu olemassa olevan taajaman täydentämiseen ja laajentamiseen. Alueiden rakentaminen tukee Uudenmaantien varren nauhataajaman ja Littoisten taajaman kehittymistä.

Asemakaavoituksen painopistealueita ovat

• Piispanristi

• Lemunniemi

• Rauhalinna ja

• keskusta

Myös Auranlaaksossa, Littoisissa ja Piikkiössä on käynnissä kaavahankkeita. Kaavoituskatsauksessa mainittujen asemakaavojen lisäksi saattaa olla vireillä tai tulla vireille myös vähäisiä asemakaavojen muutoksia.

Kaavaj Rjestelm

KAAVOITUS tarkoittaa julkista, maankäyttö- ja rakennuslakiin pohjautuvaa maankäytön suunnitteluprosessia. Kaavoitusta säätelevät maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL), maankäyttö ja rakennusasetus (MRA) sekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat valtioneuvoston ohjeita, jotka on otettava huomioon mm. maakuntakaavassa.

MAAKUNTAKAAVA

USEITA kuntia koskeva maakuntakaava laaditaan VarsinaisSuomen liitossa. Siinä esitetään maakunnan kannalta keskeiset asiat kuten taajama ja keskusta-alueet sekä liikenteen pääväylien ja seudullisten viheralueiden sijoittuminen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta.

YLEISKAAVA

YLEISKAAVA voi kattaa koko kunnan alueen tai vain kunnan osan (osayleiskaava). Yleiskaava on yleispiirteinen kaava, jossa osoitetaan alueen pääkäyttötarkoitukset (asuminen, työpaikka, virkistys jne.). Yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta.

Asemakaava

ASEMAKAAVASSA suunnitellaan mm. alueiden käyttötarkoitus, rakennusoikeus, rakennusten koko ja sijoittelu sekä pysäköintijärjestelyt. Kaavamääräyksillä voidaan myös mm. suojella rakennuksia ja arvokkaita ympäristökokonaisuuksia. Asemakaavan lisäksi osalle alueista on laadittu erityismääräyksiä (rakennustapaohjeita), joita tulee noudattaa.

Vireill Olevat Asemakaavat

Strategisesti merkittäviä asemakaavoja ovat numerot 1-10 ja 13.

Kaikki vireillä olevat kaavat löytyvät osoitteesta www.kaarina.fi/kaavoitus

PIISPANRISTI

1. Poikluomantien varsi Piispanristin panimon alueella

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien eteläpuolelle Poikluomantien varteen ja kehittää Piispanristiä monipuolisen maankäytön alueeksi. Lammen aluetta kehitetään virkistysalueena. Kaava on luonnosvaiheessa.

2. Nuolikadun varren asemakaavan muutos

Tavoitteena on rakentaa asuinkerrostaloja Uudenmaantien pohjoispuolelle Piispanristintien ja Nuolikadun kulmaukseen ja kehittää Piispanristiä monipuolisen maankäytön alueeksi. Kaava on luonnosvaiheessa.

KESKUSTA

3. Keskustan asemakaavan muutos

Kaarinan keskustan kehittämiseksi on käynnissä yleinen suunnittelukilpailu, joka ratkeaa elo-syyskuussa 2023. Asemakaavoitettavat alueet valitaan kilpailuehdotusten pohjalta.

4. Keskusliikuntapuiston asemakaavan muutos

Työssä tutkitaan liikuntapuiston toimintojen kehittämistä ja lisärakentamismahdollisuuksia. Liikenneturvallisuutta parannetaan kehittämällä liikenteen sujuvuutta, kevyen liikenteen yhteyksiä ja pysäköintialueita. Kaava on hyväksymisvaiheessa.

5. Mt 180 asemakaavan muutokset (3 asemakaavatyötä) Tavoitteena on muuttaa Kurkelantien varrella nykyiset asemakaavat Väyläviraston laatiman tiesuunnitelman mukaisiksi välillä Kurkelantie – Kuusistonsalmi. Kaavat ovat luonnosvaiheessa.

LEMUNNIEMI

6. Torppalan ekokylän asemakaava

Tavoitteena on rakentaa Torppalantien varteen ja Kuokkamaahan eri maanomistajien alueille Torppalan ekokylä. Asemakaavan lähtökohdiksi on laadittu ideasuunnitelma, jonka pohjalta määritellään ekokylän ekokriteerit. Kaava on luonnosvaiheessa.

7. Ala-Lemun kartanon asemakaavan muutos

Tavoitteena on kehittää Ala-Lemun kartanon ympäristöä niin, että se mahdollistaa asumisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa kartanoympäristössä. Kaava on hyväksymisvaiheessa.

8. Ala-Lemun niemen asemakaava Tavoitteena on rakentaa Lemunniemen osayleiskaavan mukainen pientaloalue Ala-Lemun niemeen. Kaava on hyväksymisvaiheessa

VOIVALA

9. Voivalan yritysalueen täydennys

Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Uudenmaantien ja Voivalantien välisellä alueella Rauhalinnassa. Kaava on luonnosvaiheessa.

10. Rauhalinnan länsiosan asemakaava

Rauhalinnan suuren asuinalueen toinen asemakaava laaditaan Saaristotien ja Ladjapuron väliselle alueelle. Tavoitteena on suunnitella uuden osayleiskaavan pohjalta keskustaa täydentävä asuntoalue. Kaava on luonnosvaiheessa.

11. Rauhalinnan talouskeskuksen asemakaava

Aluetta on tarkoitus kehittää yritys- ja asuinkäyttöön. Kaava on luonnosvaiheessa.

12. Ylikosken eteläosan asemakaava

Alueelle on tarkoitus kaavoittaa osayleiskaavan mukainen uusi rivitaloalue. Kaava on luonnosvaiheessa.

LITTOINEN, AURANLAAKSO JA NUNNA

13. Tunnin junan ratasuunnitelman mukaiset asemakaavat ja asemakaavan muutokset

Tavoitteena on laatia tarvittavat asemakaavat ja asemakaavojen muutokset välillä Nunna – Turun raja, jotta alueelle laadittavan ratasuunnitelman mukainen kaksoisraide on mahdollista toteuttaa. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

14. Eräkadun alueen asemakaavan laajennus

Pientaloalueen täydentäminen Keijunkatua jatkamalla. Kaavatyö ei ole ollut mukana kaavoitusohjelmassa 2022. Kaava on keskeytynyt Kaarinantien käännön tarpeen arvioimiseksi.

15. Kauselan asemakaavan muutos Korttelialueen sisäisten kulkuyhteyksien järjestäminen. Kaava on keskeytynyt.

KROSSI

16. Lakarin katuyhteyden asemakaava ja asemakaavan muutos Tavoitteena on kehittää moottoritien pohjoispuolen yritysalueen saavutettavuutta uuden katuyhteyden avulla. Kaava on luonnosvaiheessa.

17. Ahokylänkadun itäosan asemakaavan muutos (Krossi) Tarkoituksena kehittää yritysalueen toiminnallisuutta ja rakennettavuutta. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

18. Raadelman liittymän eteläpuolen asemakaava Tavoitteena on lisätä yritystonttien tarjontaa Turku-Helsinki moottoritien ja Raadelmaantien lounaispuolella Raadelmassa. Kaava on luonnosvaiheessa.

PIIKKIÖ

19. Raadelman kauppapuutarhan asemakaavan muutos

Entisen kasvihuoneen alueen muuttaminen asuinpientaloalueeksi.

Kaava on ehdotusvaiheessa.

20. Piikkiön keskustan asemakaavan muutos Myllytiellä

Tarkoitus korvata vanha liiketila asuinkerrostalolla. Kaava on käynnistämisvaiheessa.

21. Katarin asemakaavan muutos

Vanhentuneen asemakaavan uudistaminen. Kaava on ehdotusvaiheessa.

22. Salvelan asemakaavan muutos

Tavoitteena Salvelan kartanon asemakaavan ajanmukaistaminen.

Kaavatyö jatkuu, kun kartanon myynti on ratkaistu.

23. Makarlan eteläosan asemakaavan muutos

Vanhentuneen kaavan uudistaminen. Kaava on luonnosvaiheessa.

24. Toivonlinnan asemakaavan muutos

Vanhentuneen kaavan uudistaminen. Kaava on luonnosvaiheessa.

TONTTITARJONTA

KAARINASSA on kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia asumiseen tarkoitettuja tontteja noin 550. Näistä kaupungin omistamia omakotitalotontteja on noin 65. Yksityisten omistamia rakentamattomia asuinkerrostalo- ja liikerakentamisen tontteja on noin 10 ja rivitalo- ja ketjutalotontteja noin 55. Kaupungin omakotitontteja on myynnissä seuraavilla alueilla: Vairio,

Verkakylä, Paltta, Makarla, Pontela ja Lounais-Empo.

Yrityskäyttöön tarkoitettuja kaavoitettuja ja rakentamiskelpoisia liiketontteja kaupungilla on myynnissä Kirismäessä, Lakarissa, Krossissa ja Raadelmassa yhteensä 10 kpl.

TONTTIMYYNTI

Lisätiedot tonteista:

MAANKÄYTTÖINSINÖÖRI TOIMISTOSIHTEERI

Henna Correia Noca Eija Laurila

PUH. 050 373 02589

PUH. 050 373 2583

Ajantasainen tonttitilanne: www.kaarina.fi/tontit

SEUDULLISET LIIKENNEHANKKEET

Suunnittelussa ja selvityksessä olevia seudullisia liikennehankkeita Kaarinassa

KAARINAN LÄNTINEN OHIKULKUTIE ELI PARAISTENVÄYLÄ

PARAISTENVÄYLÄ on yksi keskeisistä Turun kaupunkiseudun kehittämiskohteista, jolla luodaan Kaarinaan maankäytöllisiä edellytyksiä eheämmän ja viihtyisämmän kaupunkialueen kehittämiselle ja turvataan Turunmaan saariston ainoan tieyhteyden toimivuutta ja turvallisuutta. Tiesuunnitelma on saanut tarvittavan rahoituksen ja suunnittelu on käynnissä Varsinais-Suomen ELY -keskuksessa. Tavoitteena on, että tiesuunnitelma valmistuu vuoden 2023 aikana. Kaarinan kaupunki laatii yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa tiesuunnitelman kannalta tarvittavat asemakaavan muutokset.

NOPEA JUNAYHTEYS ELI NS. TUNNIN JUNA

HELSINKI – TURKU -YHTEYSVÄLILLÄ on strateginen merkitys Suomen liikennejärjestelmässä, sillä se yhdistää maan suurimman ja maan kolmanneksi suurimman kaupunkiseudun. Nopea junayhteys kaupunkien välillä tulee toteutuessaan palvelemaan laajaa joukkoa ihmisiä ja tukee radan varren kaupunkien ja kuntien maankäyttöä.

RAUHALINNAN LÄNSIOSA

Jugendtaloja Saaristotien varteen?

RAUHALINNAN LÄNSIOSA on luonnosvaiheessa oleva asemakaava, jonka tarkoitus on täydentää Kaarinan keskustaa uudella kerros- ja rivitalopainotteisella noin tuhannen asukkaan asuinalueella.

Tämä kaavahanke on poikkeuksellinen, sillä sen yhteydessä pyritään elvyttämään ja tuomaan nykyaikaan vanhan ajan kaupunkirakennustaidetta ja tyyliarkkitehtuuria. Tarkoituksena esimerkiksi on, että uudisrakennukset edustavat nykyajan keinoin ja tekniikoin toteutettua klassismia, barokkia ja vaikkapa jugendtyyliä. Tällaiset kokeilut ovat Suomessa käytännössä ennennäkemättömiä, mutta maailmalla jo arkipäivää monissa maissa.

Kaavoituksen edetessä käydään vuoropuhelua muun muassa rakennusyhtiöiden edustajien kanssa ja etsitään keinoja kääntää vanhan ajan arkkitehtuurin kieli toteuttamiskelpoiseksi nykyaikaiseksi rakentamistavaksi, jota ohjaavat muun muassa kaavamääräykset, rakentamistapaohjeet ja tontinluovutuskilpailut. Tämän lisäksi tavoitellaan alueen kaupunkikuvassa esimodernin puutarhakaupungin ilmettä, johon kuuluvat yleisen vehreyden lisäksi esimerkiksi katujen varsia selkeästi rajaavat rakennukset, inhimillinen mittakaava ja omaleimaisuutta alueelle luovat maamerkit.

Kaavaprosessi

Tiedottaminen ja kaavan käsittelyvaiheet

KAAVOJEN vireilletulosta ja nähtävillä olevista kaavoista tiedotetaan kuulutuksilla Kaarina-lehdessä ja Piikkiön osalta Kunnallislehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla (Oskarinkatu 4) ja osallisille lähetettävillä kirjeillä. Kuulutukset julkaistaan myös kaupungin kotisivujen sähköisellä ilmoitustaululla.

Seudun Yhteisty

Rakennemalli

OSALLISTUMINEN

MIELIPITEET

KAAVAVAIHE

VIREILLE TULO, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PÄÄTÖKSENTEKO

OSALLISTUMISKOKOUS, MIELIPITEET MUISTUTUKSET JA LAUSUNNOT (VALITUS)

KAAVALUONNOS KAAVAEHDOTUS KAAVAN HYVÄKSYMINEN

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA

KAUPUNKISEUDUN kuntien yhteistyönä on laadittu rakennemalli. Siinä on suunniteltu uusien asuin- ja työpaikka-alueiden sijoittumista vuoteen 2035 mennessä. Rakennemallin tärkein tavoite on pysäyttää yhdyskuntarakenteen hajoaminen ja osoittaa merkittävä osa uudesta rakentamisesta täydentämään olemassa olevia taajamia ja tukemaan joukkoliikennevyöhykkeitä. Merkittävä osa uusista asuinalueista tulee Kaarinaan. Rakennemalli on hyväksytty seudun kuntien valtuustoissa. Rakennemallilla ei ole juridisia oikeusvaikutuksia. Rakennemallia toteutetaan uuden maakuntakaavan ja kuntien yleis- ja asemakaavojen avulla.

Asunto- ja maapoliittiset ohjelmat

KAUPUNKISEUDUN asunto- ja maapoliittisella ohjelmalla pyritään edistämään maankäytön suunnittelun ja asuntopolitiikan yhteistyötä luomalla yhtenäisiä periaatteita: Maata hankitaan aktiivisesti rakennemallin keskeisiltä alueilta ennen asemakaavoitusta. Raakamaan hinnoittelun periaatteita yhdenmukaistetaan. Maankäyttösopimuksia ei pääsääntöisesti tehdä kuntien keskeisillä raakamaan hankinta-alueilla. Kaarinan uusissa maankäyttösopimuksissa sopimuskorvaus perustuu asemakaavoituksesta johtuvan maan arvon nousun leikkaamiseen.

Seudun tavoitteena on, että asuntotuotantoa pyritään monipuolistamaan ja kerrostalotuotannon määrää kasvattamaan ydinkaupunkialueella. Kaarinassa rakennetaan nyt noin 440 asuntoa vuodessa. Kaupunkiseudun asunto- ja maapoliittinen ohjelma 2022-2025 valmistui loppuvuodesta 2021.

Kaarinan kaupungin oma ohjelma valmistui keväällä 2022 ja sisältää lisäksi yritysalueita koskevan ohjelmaosuuden.

MAL-sopimus vuosille 2020-2031

KAARINAN kaupunki on hyväksynyt maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen, joka perustuu Turun kaupunkiseudun 13 kunnan ja valtion yhteiseen tahtotilaan seudun pitkäjänteisestä kehittämisestä. Sopimuksessa määritellään Turun seudun 12 vuoden kehityspolku ja tavoitetila vuodelle 2030+ maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistoimenpiteiden osalta sekä määritellään toimenpiteet vuosille 2020–2023. Sopimuksen tavoitteena on luoda edellytykset seudullista tarvetta vastaavalle monipuoliselle asuntotonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle sekä liikennejärjestelmän ja -investointien ja maankäytön paremmalle yhteensovittamiselle. Ensimmäisessä vaiheessa työssä laaditaan ylikunnallisia selvityksiä, kuten viherrakenneselvitys sekä itäisten kuntien liikenneverkkoa koskeva selvitys.

MITEN VOIN

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA/ KAUPUNGINHALLITUS

KAUPUNKIKEHITYSLAUTAKUNTA/ KAUPUNGINVALTUUSTO

OSALLISTUA?

Asemakaavamuutoksen hakeminen

MAANOMISTAJA voi anoa asemakaavoittamattoman alueen kaavoitusta tai kaavoitetun alueen asemakaavan muuttamista vapaamuotoisella anomuksella. Kaavoitusanomukset käsitellään kiireellisiä tai kaupungin kehittämisen kannalta olennaisia hankkeita lukuun ottamatta vuosittain kaavoitusohjelman valmistelun yhteydessä. Asemakaavan laatimisesta peritään korvaus kaupunkikehityspalveluiden taksan mukaisesti tai kaavoituksen käynnistämissopimuksessa sovittavan hinnan mukaisesti. Kaavoitusanomuslomake löytyy kaupungin kotisivuilta.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

KAAVOITUSTYÖN osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt, lähtökohdat, alustavat tavoitteet ja kaavan osalliset esitellään kaavan vireille tulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jota täydennetään suunnittelun kuluessa.

Osallinen (MRL 62 §)

KAAVAN osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia voivat olla myös erilaiset yhteisöt kuten esim. asukas-, kiinteistö- ja ympäristöyhdistykset sekä viranomaistahot. Kaikki osallistahot luetellaan kunkin kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osalliseksi voi ilmoittautua kuka tahansa.

Kaavaluonnos

KAAVALUONNOS laaditaan kaavaprosessin alkuvaiheessa. Se ei ole vielä kaikilta yksityiskohdiltaan täysin valmis kaava. Kaavaluonnosta pidetään nähtävillä 14 - 30 päivää.

Mielipide (MRL 62 §, MRA 30 §)

OSALLISET ja muut kunnan jäsenet voivat esittää mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmista ja vireillä ja valmisteltavana olevista kaavoista. Vapaamuotoisen mielipiteen voi esittää kirjallisesti tai suullisesti, mutta se on tarkoituksenmukaista perustella.

Kaavaehdotus

KAAVAEHDOTUS on lähes valmis kaava. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja osalliset voivat jättää siitä muistutuksia. Kaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville, mikäli muistutusten ja lausuntojen takia siihen tehdään merkittäviä muutoksia. Kaavaehdotusta pidetään nähtävillä 30 päivää.

Muistutus (MRL 65 §, MRA 27 §)

NÄHTÄVILLÄ olevasta kaavaehdotuksesta voi tehdä vapaamuotoisen kirjallisen muistutuksen ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutukset tulee toimittaa kaupungin kirjaamoon kaupunginhallitukselle osoitettuna.

Valitus, valitusoikeus (KL 92 §, MRL 191-192 §)

KAAVAN hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen. Valitusaika on 30 päivää.

YHTEYSTIEDOT

KAUPUNKIKEHITYSJOHTAJA

Päivi Liuska-Kankaanpää

PUH. 050 373 2440

KAAVASUUNNITTELIJA

Lotta Salminen

PUH. 040 569 6220

KAAVASUUNNITTELIJA

Jani Laasanen

PUH. 050 373 2658

KAAVOITUSARKKITEHTI

Ville Aaltonen

PUH. 050 314 5148

KAUPUNGINARKKITEHTI

Taina Riekkinen

PUH. 040 655 5277

MAANKÄYTÖN SUUNNITTELIJA

Maaria Vanhatalo

PUH. 050 301 5310

KAAVOITUSAVUSTAJA

Tiia Lehtonen

PUH. 050 314 0921

KAAVOITUS www.kaarina.fi/kaavoitus kaavoitus@kaarina.fi

Sisäiseen bussiliikenteeseen esitetään toivottuja parannuksia

JOUKKOLIIKENNETYÖRYHMÄ esittää sujuvia uusia reittejä Kaarinan sisäisen liikenteen linjoihin. Reittiuudistus toisi toivottuja parannuksia etenkin Littoisten ja Krossin alueille ja se huomioi koululaisten lisäksi myös työmatkalaiset ja kuljettaa harrastuspaikoille. Sujuva sisäinen reitistö voisi lisätä joukkoliikenteen käyttöä yksityisautoilun sijaan ja vähentää päästöjä.

Ehdotukseen on kerätty palautetta toukokuussa ja asiassa on kuultu nuorisovaltuustoa, vanhus- ja veteraanineuvostoa sekä vammaisneuvostoa. Seuraavaksi suunnitelmasta laaditaan lopullinen ehdotus, jota käsittelee Kaarinan kaupunginhallitus ja –valtuusto.

Aikaisin mahdollinen uusien linjojen käyttöönottoajankohta voisi olla elokuun alussa 2024.

Voit tutustua reitteihin osoitteessa www.kaarina.fi/kuljebussilla

Ehdotetut reitit

K1 Auranlaakso-Krossi-Kaarinan keskusta (2 kaupunkibussia). Vuoroväli alenee nykyisestä tunnista puoleen tuntiin.

• K2 Kaarinan keskusta-alue (2 pikkubussia) Tunnin vuoroväli, mutta autot kohtaavat puolen tunnin välein.

K3 Toivonlinna-Piikkiö-Littoinen-Varissuo (1 pikkubussi) Tunnin vuoroväli.

• K4 Harvaluoto-Piikkiö (1 pikkubussi) Linja palvelee etenkin koululaisia.

K5 Hepojoki-Piikkiö (1 pikkubussi) Linja palvelee etenkin koululaisia.