Strateginen ajattelu vaatii laajakatseisuutta

Strategia ymmärretään tasapainotteluna tavoitteiden, niiden saavuttamiseksi käytössä olevien resurssien sekä optimaalisten toimintatapojen välillä. Valtion ja kansainvälisen järjestelmän tasolla tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat resurssit ja käytettävät toimintatavat tuottavat vaikutuksia monessa ulottuvuudessa. Strategia tällä tasolla vaatii kykyjä hahmottaa kokonaisuuksia ja useamman tason vaikutuksia. Ukrainan sota ja Suomen tuoreeltaan onnistunut liittyminen Natoon ovat täyttäneet uutisvirran ja Suomen strategisen toimintaympäristön moninaisilla vaikutuksillaan. Strategian alalla ei kuitenkaan ole varaa kulkea ”laput silmillä”, vaan strategisen ajattelun hyveisiin kuuluu edelleen laaja-alaisuus, tulevaisuusorientaatio ja monimutkaisten seurannaisvaikutusten arviointi.

Tutkija Emma Hakala on hahmottanut ilmastonmuutoksen vaikutuksia kolmessa ulottuvuudessa. Suorat vaikutukset ovat ilmaston lämpenemisestä johtuvia ilmiöitä, kuten äärisääilmiöt, napajään sulaminen ja tästä johtuva merenpinnan nousu. Ketjuuntuvat vaikutukset ovat välillisesti seurausta suorista vaikutuksista. Tällaisista esimerkkinä voisivat toimia laajamittaiset muuttoliikkeet, ilmastoon sidoksissa olevat konfliktit sekä globaali eriarvoistuminen. Kolmantena tasona Hakalan mukaan voidaan nähdä rakenteelliset siirtymävaikutukset ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen kautta. Esimerkiksi muuttoliikkeiden hallintaan liittyvä yhteiskunnallinen polarisaatio ja energiantuotannon murros ovat asioita, joista on nähtävillä esimerkkejä myös Euroopassa. Näitä vaikutuksia on huomioitu myös Suomen kansallisessa riskiarviossa.

Tuoreena Naton jäsenmaana Suomen tämän hetken polttavimpina yhteensovitettavina aihepiireinä ovat ainakin puo- lustussuunnitteluprosessi, operatiivisen suunnittelun sovittaminen osaksi liittokuntaa sekä sopeutuminen täysivaltaisen jäsenen rooliin Naton johtamisrakenteissa. Puolustusvoimien ympäristöstrategia 2021–2032 sekä energia- ja ilmasto-ohjelma 2022–2025 ohjaavat Puolustusvoimien toimintaa ympäristön näkökulmasta. Naton arvioraportti ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutusten osalta julkaistiin niin ikään viime vuonna. Naton pääsihteeri Stoltenberg nosti aiheen esille myös Madridin huippukokouksen yhteydessä kesällä 2022 todeten ilmastonmuutoksen olevan ratkaiseva turvallisuusuhka.

Ilmastonmuutoksen suorat vaikutukset Suomen kaltaiselle pohjoisen Euroopan valtiolle ovat eteläisiä liittolaisia pienemmät. Äkilliset sään aiheuttamat ääri-ilmiöt sekä ilmaston lämpeneminen muokkaavat kuitenkin toimintaympäristöämme myös sotilaallisesta näkökulmasta. Samalla arktisen alueen käytettävyys sotilaalliseen operointiin kasvaa. Naton koillissivustalla Suomen puolustus liittyy kiinteästi myös kehityskulkuihin laajemmassa Jäämeren viitekehyksessä. Noin 50 prosenttia koko arktisen alueen hallinnasta kuuluu Venäjälle ja geopoliittisesta näkökulmasta tarkastel- tuna kehityskulku jatkunee vastakkainasetteluna nähtävissä olevaan tulevaisuuteen. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että läntiset jäsenmaat jättäytyivät pois Arktisen neuvoston toiminnasta Venäjän puheenjohtajuuskauden ajaksi keväällä 2022 sen aloitettua hyökkäyssodan. Nähtäväksi jää, millainen suhtautuminen jäsenmailla on Norjan alkavalla puheenjohtajakaudella Venäjän jäsenyyteen.

Venäjän hyökkäyssota on kiihdyttänyt energiamurrosta myös Suomessa. Lisäksi Venäjän kyky säilyttää taloudellinen asemansa pääosin fossiilisten polttoaineiden vientiin keskittyvänä alueellisena suurvaltana vaarantuu väistämättä. Vaihtoehtoisia markkinoita on haettu muun muassa Aasiasta. Haasteena tässä on kuitenkin puutteellinen infrastruktuuri energiavirtojen ohjaamiseksi uusille kuluttajille sekä merkittävästi (jopa 40 prosenttia) alhaisempi myyntihinta.

Jos edellä mainittuja vaikutusketjuja tarkastelee sotilaallisesta näkökulmasta, on mahdollista hahmottaa hyvinkin kouriintuntuvia muutoksia Suomen turvallisuuspoliittisessa ja sotilaallisessa toimintaympäristössä. Vaikka Suomen puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää, niin tulevaisuuden ennakoinnissa tulee nähdä myös odottamattomat, ilmastosidonnaiset kehityskulut. Ilmastonmuutoksen tarkastelu suorien, ketjuuntuvien ja siirtymävaikutusten kautta tarjoaa mahdollisuuden ennakoida sopeutumistarpeita aina taistelutekniikan ja taktiikan tasolla. Liikkuvuuden muutokset pohjoisilla alueilla lumi- ja jäätilanteen kehityksen kautta tai Venäjän energiamurroksen myötä heikkenevä talous ovat hyviä esimerkkejä ilmastonmuutoksen sotilaallisista vaikutuksista.