KADETTIUPSEERIEN AJATUKSIA TEKSTI: VESA VALTONEN JA HEIKKI POHJA
Kadettiaika luo kadettikurssille syvän yhteenkuuluvuuden, ja yhteisöllisyys kantaa läpi seuraavien vuosikymmenten. Miksi näin on, mitkä seikat yhdistävät eri kadettiupseeripolvia, ja kuinka yhteiskunnan muutos on heijastunut kadettiupseeriuteen?
K
adettikunnan satavuotisjuhlavuoden innoittamina Kylkirauta toteutti ryhmähaastattelun ja miniseminaarin, joissa kartoitettiin kadettiupseerien ajatuksia kadettiupseeriudesta. Haastatteluun osallistuivat kenraaliluutnantti evp Jaakko Kaukanen (62.k.), majuri Sami Silmu (80.k.), majuri Sini Kouri (86.k.), kapteeniluutnantti Tommy Lundsten (92.k.) ja yliluutnantti Joni Kesti (100.k.). Kohderyhmään etsittiin kattava edustus koulutustaustoiltaan ja palveluspaikoiltaan erilaisia eri kadettikurssien upseereja. Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen siirtyi reserviin Rajavartiolaitoksen päällikön tehtävästä 31. elokuuta 2018. Majuri Sami Silmu palvelee henkilöstöosaston päällikkönä Porin prikaatissa ja majuri Sini Kouri tiiminjohtajana Maavoimien esikunnan operatiivisessa osastossa. Kapteeniluutnantti Tommy Lundsten puolestaan palvelee johtamisjärjestelmäpäällikkönä Uudenmaan prikaatissa ja yliluutnantti Joni Kesti yksikön varapäällikkönä Jääkäriprikaatissa. Seminaari järjestettiin webinaarina, jonka moderaattorina toimi päätoimittaja Vesa Valtonen. Ennen seminaaria kukin oli vastannut Kylkiraudan toimituksen lähettämiin haastattelukysymyksiin. Kohderyhmän vastaukset oli väli-
tetty tutustuttavaksi ennakkoon kaikille webinaariin osallistujille.
Hakeutuminen Kadettikouluun
Kenraaliluutnantti Kaukasen muistikuvat veivät kesään 1975, varusmiespalvelusaikaan ja Reserviupseerikouluun. — Sissikomppaniasta lähti kouluun siinä pyrinnössä kahdeksan poikaa, pelkästään meidän tuvasta kolme. Varmaankin varusmiespalveluksen innostama kokemus oli kannustimena ja porukalla mentiin, Kaukanen muistelee. – Minua kiehtoi eräromantiikka ja talvisodan sankariteot kotimaakunnassani Kainuussa. Myös sissitoiminnasta olin innostunut, ja asetin päämääräkseni päästä Rajavartiolaitokseen. Majuri Silmu oli ajatellut jo kouluaikana sotilaan työtä hänelle sopivaksi, ja varusmiespalvelusaika vahvisti käsitystä. — Varusmiesaikana yksikön päällikköni oli esimerkillinen upseeri, ja painava syy hakeutumiseen sotilasuralle oli nimenomaan perusyksikön päällikön näyttämä sotilaan malli, Silmu vahvistaa. Majuri Kouri puolestaan arvelee, että hänen sukunsa sotilastaustalla oli vaikutusta uravalintaa. Kun naisten vapaa17
ehtoinen asepalvelus tuli vuonna 1995 mahdolliseksi, ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän piti selvänä, että hakeutuu vapaaehtoiseen asepalvelukseen. — Isäni, setäni ja isoisäni ovat kadettiupseereja, joten lapsesta asti tähän kasvaneena oli upseerin ammatti luonnollinen vaihtoehto, Kouri kuvailee. — Varusmiespalveluksen aikana vahvistui ajatukseni hakeutua sotilasuralle. Arvostan järjestelmän perinteitä, toiminnan suoraselkäisyyttä ja uudistuskykyä, Kouri jatkaa. Kapteeniluutnantti Lundstenille ajatus sotilasurasta muodostui lukioaikana, ja varusmiespalveluksen aikana tämä tunne vahvistui. — Reserviupseerikoulu antoi hyvä kasvupohjan upseeriuteen. Perusyksikössäni nuoret upseerit olivat suoraselkäisiä, oikeudenmukaisia ja ammattitaitoisia, ja heistä muodostui esikuvia meille varusmiesjohtajille. — Halusin kantaa korteni kekoon, ja sotilastehtävät vaikuttivat sopivan minulle, Lundsten kertailee tapahtumia. Onnistuneella varusmiespalveluksella oli vaikutus myös yliluutnantti Kestin hakeutumiselle Maanpuolustuskorkeakouluun ja kadettiupseeriksi. Hän kertoo, että palvelus upseerikokelaana mahdollisti tiiviin yhteistyön yksikön sotilashenkilöstön kanssa ja innosti hakemaan palvelukseen sopimussotilaaksi. — Tehtävät Karjalan prikaatissa, palvelustoverit ja silloisen varapäällikköni naurahdellen antama käsky ”säähän haet sitten Kadettikouluun” olivat suurin syy hakeutumiselleni, Kesti naurahtaa. Yhtenevänä johtopäätöksenä voidaankin todeta, että onnistuneella va-
Kylkirauta 1/2021
