LOTTAJÄRJESTÖN PERUSTAMISESTA 100 VUOTTA TEKSTI: ANNE NURMINEN
Lotta Svärd -yhdistys oli osa Suomen puolustusjärjestelmää. Maailman suurimmasta naisten vapaaehtoisesta maanpuolustusjärjestöstä kasvoi yhteiskunnallinen vaikuttajasäätiö.
L
otta Svärd perustettiin vuonna 1921 avustamaan suojeluskuntia maanpuolustuksessa. Suojeluskuntajärjestö oli vapaaehtoinen maanpuolustusjärjestö, joka toimi Suomessa vuosina 1918−1944. Vuonna 1927 se liitettiin osaksi Suomen puolustusvoimia. Paikalliset suojeluskunnat muodostivat keskuudessaan kotijoukot, joiden tehtävänä oli sota-aikana vastata kotirintamalla muun muassa liikekannallepanosta.
Valtakunnalliseksi yhdistykseksi Suojeluskuntatoiminta innosti myös naisia mukaan maanpuolustustyöhön. Heidän tehtävänään oli huoltaa paikkakunnan suojeluskunta toimintavalmiiksi. Suomen itsenäistymisen aikoihin monilla paikkakunnilla perustettiin naisten ompeluseuroja, jotka liitettiin osaksi paikallista suojeluskuntaa. Vuoden 1919 lopulla suojeluskunnan naisosastoja oli jo lähes kaksisataa. Suojeluskuntien ylipäällikkö Didrik von Essen alkoi suunnitella valtakunnallista naisyhdistystä, jonka avulla suojeluskunnan naisosastojen toiminnat voitaisiin yhtenäistää. Suojeluskuntien naisosastot yhdistyivät valtakunnalliseksi yhdistykseksi vuonna 1921. Lotta Svärd -yhdistys oli perustettu.
Tasa-arvon uranuurtajia
Lottajärjestössä palvelleilla naisilla oli merkittävä vaikutus sodanaikaisessa huolto- ja avustustyössä sekä jälleenrakennustyössä. Tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista ilman lottien ennen sotia järjestämää suunnitelmallista ja laajaa koulutustoimintaa. Se lujitti valtakunnallista lottatyötä. Koulutuksen avulla lottajärjestö loi organisaation, joka toimi sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa järjestäytyneesti ja tehokkaasti. Eri puolilta Suomea tehtäviinsä määrätyt lotat sovittivat saumattomasti toimintansa yhteen kriisitilanteessa. Lotat olivat edistyksellisiä. Järjestön perustaminen ravisteli 1920-luvun naiskuvaa, kun lotat ottivat aktiivisen roolin maanpuolustuksessa. Aiemmin naisen paikka oli tiukasti kotona ja lasten luona, mutta nyt heille tarjoutui uusia koulutusmahdollisuuksia. Lotat olivat Suomessa ensimmäisiä johtajakoulutusta tarjoavia, mikä vaikutti naisten etenemismahdollisuuksiin yhteiskunnassamme.
Lotat maanpuolustuksessa
Lottien piiri- ja paikallisorganisaatio oli rakennettu vastaamaan suojeluskuntien vastaavaa organisaatiota. Kaikkien Lotta Svärdin jaostojen 39
ANNE NURMINEN
toiminnan lähtökohtina oli suojeluskuntien avustaminen. Muonitus-, lääkintä- ja kansliajaostojen edellytettiin asettavan liikekannallepanon sattuessa suojeluskuntajärjestön käyttöön tarpeellinen määrä lottia. Velvoitteesta seurasi se, että yhdistyksestä tuli osa liikekannallepanojärjestelmää. Vuoden 1927 maanpuolustuslaki ja vuoden 1932 asevelvollisuuslaki määrittivät suojeluskuntajärjestön osaksi Suomen sotavoimia. Sinikka Kankainen on selvittänyt Lotta Svärdin valmistautumista kriisi-
Kylkirauta 1/2021
