Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti 4/2022

Lue maksuttomista palveluista ja tapahtumista: businessoulu.com/jobcorner

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta

Minulla on yritysidea. Voinko saada sparrausapua, jotta siitä syntyisi kannattavaa liiketoimintaa?

Kyllä! Voit joko ottaa yhteyttä BusinessOulun asiantuntijoihin ja sopia tapaamisen tai lähteä mukaan esihautomotoimintaan. Esihautomossa osallistujat kehittävät 8 viikon aikana liikeideaansa ja pohtivat omaa yrittäjyyttään asiantuntijoiden ohjauksessa BusinessAseman tiloissa Oulun keskustassa. Esihautomossa on oma polkunsa myös itsensä työllistäville.

Haluan perustaa yrityksen, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu Olennaisinta yrityksen perustamisessa on toimivaksi todettu liikeidea. Asiantuntijamme auttavat liiketoimintamallin kehittämisessä sekä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. BusinessOulun kanavista voit löytää myös toimitilat, ja halutessasi olemme jatkossakin mukana kehittämässä yritystäsi!

Suunnittelen uutta investointia yritystoiminnan kehittämiseksi ja tarvitsen tietoa rahoituksesta BusinessOulun asiantuntijoilla on kattavat tiedot eri mahdollisuuksista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. He auttavat sinua löytämään oikean rahoituskanavan sekä laatimaan hanke- tai projektisuunnitelman. Lisäksi saat apua rahoitus- ja kassavirtalaskelmien tekemiseen ja rahoitushakemuksen valmisteluun. Tarvittaessa autamme tekemään myös esittelymateriaalin ja kontaktoimaan rahoittajia.

Tarvitsen apua tuoteideani kehittämiseen ja tuotteen testaamiseen

Apua löytyy BusinessOulun avoimen innovaation palveluista. Voit etsiä uusia ideoita tai ratkaisuja sprinteissä ja työpajoissa tai tuoda tuotteesi kokeiltavaksi sopivalla alustalla. Esimerkiksi BusinessAseman älykiinteistö toimii myös kokeilualustana. Patiolla.fi-palvelussa voit hankkia tietoa asiakkaittesi tarpeista sekä toteuttaa yhteiskehittämistä.

Tuotteillani on vientipotentiaalia. Miten käynnistän vientitoiminnan? Asiantuntijamme auttavat sinua mm. vientivalmiuksiin, markkina-alueeseen ja viennin rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksesi on tervetullut mukaan erilaisiin vienninedistämistapahtumiin sekä vientiverkostojen toimintaan. Myös toimialojen omat verkostot ovat aktiivisia kansainvälisessä kaupassa – tutustu toimialakohtaisiin palveluihimme!

Olen kiireinen yrittäjä, mutta digiloikkaa pitäisi tehdä. Mistä saisin ketterää valmennusta? BusinessOulun valmennukset pyörivät ympäri vuoden, joten kysypä sinulle sopivaa! Tarjolla on infoa, johdantoa ja pidempää, moduuleihin jaettua valmennusta, joista voi vapaasti poimia itselleen hyödylliset osiot. Webinaarit myös tallennetaan, joten valmennukset eivät välttämättä ole aikaan sidottuja lukuun ottamatta työpajatyöskentelyä. Erilaisissa työpajoissa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista valmennusta. Valmennukset ovat maksuttomia.

Tarvitsen toimitilat yritykselleni, ketä voin lähestyä?

Nettisivun businessoulu.com sähköisistä palveluista löytyy Toimitilat ja yritystontit -osio, joka on nopein tapa selata tarjontaa. BusinessOulun sijoittumispalvelujen asiantuntija auttaa myös tarvittaessa. Oulun kaupungin tonttitarjonnasta vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Yritykseni tarvitsee osaavaa työvoimaa, mistä aloitan?

Aloita ottamalla yhteyttä BusinessOulun työllisyyspalveluihin. Saat lisätietoa sopivista työnhakijaasiakkaista ja mahdollisuuksistasi rekrytoinnin taloudellisiin tukiin sekä apua niiden hakemiseen. Järjestämme vuosittain myös useita rekrytointitapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille työnantajille. Tervetuloa mukaan!

• Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 558 10 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta

OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36, 90100 OULU

Pääkirjoitus

Uudistaen kohti parempaa hoivaa ja uutta elinvoimaa?

Kauan valmisteltu soteuudistus käynnistyy vuoden vaihteessa. Kaikkineen tarpeelliseksi nähty uudistus kipuilee jo nyt valtavaa tekijäpulaa ja rahoituksen niukkuutta.

Kunnat taas pohtivat, millaista on tuleva toiminta, kun käyttötaloudesta poistuu 60 %, veroprosentti pienenee 12,4 % ja vanhat velat jäävät kuntaan. Mikä on kunnan ydintehtävä ensivuoden jälkeen? Viimeiset 100 vuotta on hoidettu ihmisiä ja pelkästään nämä asiat ovat vieneet kuntapäättäjien ajasta 70 %.

Näillä ajatuksilla olemme kiertäneet tänä vuonna lähes kaikki toiminta-alueemme kunnanhallitukset tai valtuustot. Olemme käyneet läpi kuntabarometrin tuloksia ja samalla herätelleet keskustelua, miten kunta suuntaa toimintaansa ensivuoden alusta.

Kun hoitamisesta siirrytään kehittämiseen, niin miten elinkeinopolitiikan rooli muuttuu?

Yrittäjäjärjestö on myös ollut tii-

viisti mukana hyvinvointialueen valmistelussa tuoden esille yrittäjyysnäkökulmaa. Onnistumisiakin on tullut muun muassa hyvinvointistrategian sisältöihin ja järjestämissopimukseen. Monituottajuus on näissä molemmissa asiakirjoissa tunnistettu ja todettu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi.

Sen sijaan inhouse-yhtiöiden perustamiseen ateria- ja puhtaanapitopalveluihin ei vaikuttamisemme joitakin kuntia lukuun ottamatta tehonnut.

Olemme varmoja, että ne alueet, jotka jäivät fiksusti inhouseyhtiöstä pois, ovat saamassa hyvät yksityiset toimijat tuottamaan palveluita hyvinvointialueen tarpeisiin.

Suomen Yrittäjien, EK:n ja muiden järjestöjen puolesta on nostettu inhouse-yhtiöiden toiminta tiukkaan syyniin. Tämä kokonaisuus etenee omaa latuaan.

Me täällä alueella toivomme ensisijaisesti laajaa pohdintaa siitä, mitä asioita julkisen kannattaa it-

se tehdä ja mitä ei? Alueellisen elinvoiman näkökulmasta olisi järkevä antaa markkinoiden hoitaa ne kokonaisuudet, joissa toimijoita löytyy. Hankintaosaaminen ja markkinoiden tuntemus on julkisella puolella oltava kunnossa.

Tällöin voi hyvää tulevaisuutta olla esimerkiksi, että koulujen ruokailut tai koulun siivouksen hoitaa paikallinen yritys. Kun annetaan alueellisen yritystoiminnan kehittyä niin, silloin ei tarvitse kunnan jäteyhtiön perustaa kirpputoria tontilleen, vaan hakea näillekin toimijat paikkakunnalta.

Kun ymmärretään palvelumarkkinan mahdollisuudet, on palvelusetelit myös monipuolisesti käytössä.

Alueelle ei tieten tahtoen rakenneta isoja inhouse-yhtiöitä, kun halutaan tehdä hyvää elinkeinopolitiikkaa. Sinä kauniina päivänä, kun toiminnan ylläpito ei julkisin varoin ole järkevää, on vaara, että inhouse-yhtiön koon ta-

kia ainoa ostajaehdokas tulee ulkomailta. Näin kävi muun muassa Oulun kaupungin ateria- ja puhtaanapitopalvelun ulkoistuksessa. Kansainvälinen yhtiö hoitaa tätä bisnestä.

Kävin vierailulla Oulun keskuspesulassa, joka on inhouse-yhtiö. Tämä yhtiö on esimerkiksi hoitanut erinomaisella tavalla kaikki kilpailutukset ja huomioinut siten paikallisen yritystoiminnan ja ei kilpaile markkinoilla. Silti uskon, että jopa meidän alueeltamme voisi löytyä toimijoita, jotka voisivat kyseessä olevan pesulakokonaisuuden ostaa. Näin hyvinvointialue voisi jättää pyykkien pesun muille ja keskittyä tältäkin osin tärkeään ydintehtäväänsä ihmisten hoitamiseen.

Näitä pohdintoja eri vaihtoehtojen välillä toivomme nyt kovasti vireille. Pohjois-Pohjanmaa on ollut monessa kohtaa edelläkävijä ja uudistaja.

Meidän kannattaa jatkaa uudistamisen tiellä!

Hallituksen jäseneltä

Ammattidiesel kuljetusalan avuksi

Polttoainekustannusten kasvun seurauksena kuljetusyritysten kannattavuus on laskenut. Polttoainetuki tuo asiaan pientä helpotusta, mutta kannattavuuden paranemista ei ole aivan heti näköpiirissä.

Kuljetusmäärät ovat jo pienentyneet ja kuljetusten kysynnän ennustetaan heikkenevän edelleen. Kustannusten kasvu ja energian hinnannousu ovat jatkuneet jo pidemmän aikaa ja vaikuttavat koko Suomen kilpailukykyyn. Polttoainetuki tulee tarpeeseen ja voi osaltaan edesauttaa yritysten selviämistä, mutta yleisen taloustilanteen epävarmuus ei paranna asiaa.

Polttoainekustannusten kasvun takia kuljetusyritysten kustannusrakenne on muuttunut. Pahimmillaan polttoainekustannus voi olla lähes puolet yrityksen kustannuksista.

Polttoaineen hinnan nousu vaikuttaa myös kuljetusyritysten tulevaisuudennäkymiin ja osa yri-

tyksistä esimerkiksi siirtää investointeja kauas tulevaisuuteen.

Lomauttamisia ja irtisanomisia on ollut pakko toteuttaa. Kasvavat kustannukset tulee kuitenkin jollakin aikavälillä pystyä siirtämään hintoihin eikä kannattamattomia ajoja ole järkevää ajaa.

Jakeluvelvoitteen laskeminen väliaikaisesti helpottaa hiukan polttoainekustannusta, mutta ei ole riittävä toimenpide jatkoa ajatellen.

Jakeluvelvoitteella pyritään edistämään uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja se tarkoittaa sitä, että tietyn prosenttiosuuden tulee olla uusiutuvia polttoaineita.

Suomen Kuorma-autoliiton (SKAL) ehdotuksen mukaisesti Suomessa tulisi ottaa käyttöön ammattidiesel, joka alentaisi yritysten kustannuksia ja mahdollistaisi kotimaisen kuljetusalan kilpailukyvyn säilymisen. Ammattidiesel tarkoittaisi kuormaautoille tankatuista litroista mak-

settavaa veronpalautusta.

Kaikista haasteista huolimatta katseen on oltava eteenpäin ja yritysten tulee pohtia millaisia toimenpiteitä jatkossa tarvitaan kannattavuuden turvaamiseksi. Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin kotimaisia kuljetusyrityksiä.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Mika Syrjäpalo

Tutkimuksen

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit

Hyvää joulua ja menestystä uudelle vuodelle!

t. PPY:n väki

Tässä numerossa 4/2022

Hätälä satsaa vientiin

Oululainen perheyritys Hätälä hakee kasvua viennistä ja uusista kalalajeista. Yrityksessä ei lopu usko parempiin aikoihin, vaikka tulevaisuus näyttää nyt sumuisalta ja lama lähes varmalta.

Miten aiot nostaa rimaa ensi vuonna? Suomen Yrittäjien eduskuntavaaliteemana on riman nostaminen Suomessa. Rimaa voivat nostaa niin julkinen sektori, yritykset kuin ihmiset henkilökohtaisessa elämässä. Miten sinä aiot nostaa rimaa?

Palkinto vuosikymmenten työstä

Oululaisen Euro Motor Centerin toimitusjohtaja Heikki Viitala palkittiin maakunnallisella yrittäjäpalkinnolla vuosikymmenten työstä. Kiireinen mies antoi haastattelun Kööpenhaminan lentokentältä.

Vastuullisuutta ja vaikuttamista

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ensi vuoden toiminnassa painottuu uuden strategian toteuttaminen ja vastuullisuusajattelu. Strategia linjaa asioita, joita järjestö lähtee toteuttamaan.

Yrittäjä tekee joulun

Suomalainen joulu on ulkomaalaisille ainutlaatuinen elämys. Matkailualan yrittäjällä pitää kiirettä joulun valmistuksessa ja elämyksen tuottamisessa. Itse joulusta hän ehtii nauttia vain hetken.

Katja Koskimies on lätkävalmentaja

Ammatikseen menestysvalmennusta tarjoava yrittäjä Katja Koskimies valmentaa vapaa-aikanakin. Hän on Kärpät tyttöjen vastuuvalmentaja, joka ammentaa harrastuksestaan aineksia työhönsä.

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

Hätälä hakee kasvua viennistä

Hätälä Oy:n toimitusjohtaja Riku Isohätälä on laittanut koko elämänsä yritykseen. Hätälän päätuotteita ovat lohi ja kirjolohi.

Oululainen kalatuotteita valmistava perheyritys Hätälä Oy toimii edelleen Kaakkurissa samalla paikalla, jonka nykyisen toimitusjohtajan Riku Isohätälän isä osti kalanjalostusta varten vuonna 1969. Paljon on ehtinyt muuttua sekä isän ostoksesta että yrityksen varsinaisesta alkutaipaleesta, kun isoisä aloitti kalan myymisen Oulun torilla vuonna 1938.

Hätälän liikevaihto ylittää 100 miljoonaa euroa, työntekijöitä on yli 200 ja kalastajia yli 400. Toimintaa on lisäksi Seinäjoella, Hämeenlinnassa sekä Himangalla. Kaakkurin tilatkin on rakennettu uusiksi vuonna 2003 ja laajennettu sen jälkeen useita kertoja.

”Yritys on kasvanut kovasti. En tiedä, onko tämä hyvä asia vai ei”, Riku Isohätälä naurahtaa.

Isohätälä johtaa perheyritystä kolmannessa sukupolvessa, vaikkakin puolivahingossa. Isä kehotti juuri ylioppilaaksi lukenutta Isohätälää ostamaan yrityksen veljensä Riston kanssa vuonna 1975. Ostoa ei ole tarvinnut katua, sillä Isohätälän mukaan mahtavaa on ollut koko ajan.

Yrityksestä tehtiin osakeyhtiö pari vuotta myöhemmin. Osakkeista 80 prosenttia kuuluu perheenjäsenille. Molempien veljien lapsia on yrityksessä eri tehtävissä, joten Hätälä jatkaa tulevaisuudessakin perheyrityksenä.

Tuotteita kehitetään ja panostetaan vientiin

Korona vaikeutti varsinkin yrityk sen kansainvälistymistä ja kasvua. Kasvu ehti paran tua hieman notkahduk

”Aiomme kehittää tuotteita ja linjastoja ja panostaa vientiin. Suomi on pieni maa, joten täällä ei enää pysty juuri kasvamaan”,

Hätälä vie tuotteitaan Ruotsiin, Saksaan, Itävaltaan, Sveitsiin ja Ranskaan. Isona tavoitteena olisi Yhdysvallat, mutta lähitulevaisuudessa yritys aikoo yrittää uudelleen Baltian markkinoille. Muutama vuosi sitten kokeilu tyssäsi huonoon ostovoimaan.

Venäjä olisi naapurimaana mainiolla pai-

kalla isoine markkinoineen suomalaiselle ruokatuottajalle, mutta se on pannassa pitkään, Isohätälä toteaa.

Uutta kasvua uusista kalalajeista

Kun lohen hinta kohosi korkeaksi aiemmin tänä vuonna, myös Hätälän volyymi laski. Sen sijaan liikevaihto pysyi ennallaan. Tällä hetkellä lohen hinta on Isohätälän mukaan normaalilla tasolla.

”Aiemmin syksyllä lohi oli jopa halpaa.”

Hätälä rahtaa lohta Norjasta. Kalaa tulee myös ympäri Suomea. Hassunkurista onkin se, että kilohinnan huomioiden on kalliimpaa tuoda kalaa Hailuodosta kuin Norjasta.

”Norjasta tulee kerralla niin paljon kalaa rekkakuormassa. Illalla Norjassa pakatut kalat ovat Oulussa seuraavana aamuna”, Isohätälä kommentoi välimatkaa.

Uutta kasvua Hätälä hakee uusista kalalajikkeista ja -tuotteista. Kirjolohta otetaan yhä enemmän myyntiin, tarkoituksena on myös hankkia esimerkiksi turskaa ja koljaa. Kotimaisista kaloista tehdään yhä enemmän erilaisia jalosteita.

”Ei auta kuin selviytyä ja kasvaa. Uusi sukupolvi on jo tulossa yritykseen”, Isohätälä toteaa.

Kiertokaaren

Hyödynnä Ruskon jätekeskuksen talteenottopiste Tuo jätekeskukseen maksutta esimerkiksi erilaiset käyttökelpoiset rakennustavarat Noudamme maksua vastaan suuret määrät

Ota yhteyttä: veli-pekka pyorala@kiertokaari fi Tilaa noutopalvelu pakatulle vaaralliselle jätteelle (maksullinen):

vaarallinen jate@kiertokaari fi

Lue lisää verkkosivuiltamme: kiertokaari fi

Uusi käsitellyn puun edullinen erillisvastaanotto

Kysy neuvoa materiaalien lajittelussa: neuvonta@kiertokaari fi

Ruskon jätekeskus, Oulu avoinna ma-pe 7-20 ja 30 11 saakka la 8 30-15

Puh. 010 292 2830 • www.talep.fi Palvelut Asiakaslähtöistä

isännöinti-

· PERHEYRITYS Hätälä Oy näki alkunsa jo yli 80 vuotta sitten. Vaikka tulevaisuus näyttää sumuisalta ja lama lähes varmalta, ei yrityksessä lopu usko parempiin aikoihin.

· Anna-Tuulia Hautala, teksti · Ester van Dam, kuvat

hinta 50 euroa/tonni + alv Ilmoittaudu vaa'alla

YRITTÄJÄT KYSYY

Entistä tiiviimpää yhteistyötä

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä painotetaan verkostoitumista ja sidosryhmien tapaamista. Tarkoituksena on ruveta tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä. Samalla saa kokonaiskuvan siitä, missä mennään.

Myös omassa yrityksessäni on tarkoitus tiivistää yhteistyötä. Yritys toimii paljon verkon yli, joten ensi vuonna luvassa on enemmän perinteisiä tapaamisia. Samalla tehostamme asiakkaiden markkinointia. Tämä vaatii miettimistä, koska markkinointia ei voi tehdä bulkkina, vaan täytyy huomioida asiakkaan tilanne.

Olin mukana ODL:n hyvinvointihankkeessa, joka keskittyi yrittäjän jaksamiseen. Kurssit on nyt käyty, joten kaikki on toteuttamista vaille. Kuntosalikortti on hankittu, ruokavalioon hankin myös ohjeistusta. Valmentajien avulla sain konkreettisia tavoitteita hyvinvoinnin kehittämiseen.

Jussi Riikonen

hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Miten aiot nostaa rimaa?

Yrittäjät antavat painokkaan haasteen koko Suomelle: Nyt on aika nostaa rimaa! ”Nostetaan rimaa” on Suomen Yrittäjien teema eduskuntavaaleissa 2023. Riman nostaminen koskee kaikkia: julkista sektoria, päättäjiä, yrityksiä ja työntekijöitä. Tämä tarkoittaa käytännössä uskallusta toteuttaa kasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia ja leikata julkisia menoja. Julkisen sektorin on keskityttävä ydintehtäviinsä, tehtävä ne kunnolla, eikä kilpailla yritysten tontilla. Haastamme kaikki osallistumaan kampanjaan ja kertomaan, miten aikoo nostaa rimaa Ota haaste vastaan ja jaa somessa postaus, lisää aihetunniste #nostetaanrimaa ja merkitse julkaisuusi Suomen Yrittäjät.

Koonnut: Anna-Tuulia Hautala

Toiminnan kehittämistä ja järjestötehtäviä

Työssä aion nostaa rimaa kuntien ja yritysten aktivoinnissa toiminnan kehittämiseen. Tapaamme kuntia yhteisten elinkeinojen kehittämistoimien löytämiseksi. Yrityksiä kannustamme kehittämiseen ja investointien tekemiseen tässä hieman sumuisessa markkinassa ja geopoliittisessa näkymässä. Meillä on poikkeuksellisen hyvät ja runsaat tukielementit nyt käytössä.

Henkilökohtaisessa elämässä satsaan pari vuotta merkittävästi järjestötehtäviin. Toimin heinäkuun alusta läntisen ja pohjoisen rotarypiirin kuvernöörinä. Tavoitteena on tukea rotaryklubeja sekä paikallisessa että kansainvälisessä hyväntekeväisyydessä, auttaa klubeja löytämään entistä vahvempi paikka lähiyhteisössään ja kehittää toimintaa jäsenistöä tyydyttävämmäksi. Näen, että meidän jokaisen pitäisi olla mukana jollain lailla hyväntekeväisyystyössä. Se auttaa paremmin ymmärtämään omaa hyvinvointiamme.

Petri Keränen johtaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Yhteistyötä yli rajojen

Alkavana vuonna tavoitteenani on kannustaa Oulun ammattikorkeakoulussa henkilöstöä lisäämään yhteistyötä yli koulutusalarajojen. Haluamme lisää monialaisuutta, yhteisiä opintoja, avoimen korkeakoulun tarjontaa sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Uudenlainen yhteistyö toivottavasti myös kasvattaa meidän mahdollisuuksiamme tehdä enemmän yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa. Työntekijöiden hyvinvointi parantaa samanaikaisesti maailmaa ja koulutuksen uudistaminen on kestävää kehitystä. Koulutammehan me opiskelijoita alueen työelämää ja hyvinvointia varten.

Yksityisesti haluan 2–3 vuoden hiljaisuuden jälkeen palata takaisin kulttuuri- ja musiikkiesitysten pariin. Niistä tulee hyvä mieli ja positiivista energiaa. Oulussa on laaja kulttuuritarjonta.

Heidi Fagerholm rehtori, toimitusjohtaja Oulun ammattikorkeakoulu

Edellytyksiä pohjoisen kasvuun

Työpöydälläni on iso pino investointi- ja toimintahankkeita edistettäväksi. Suurin haaste on saada isot suunnitelmat toteutumaan. Haluan keskittyä muun muassa pohjoisen kasvun edellytysten luomiseen junaradan, perusinfran ja yritysten edellytysten osalta.

Haluan ihmisten viihtyvän, osallistuvan ja olevan onnellisia alueellamme. Aion puhua Oulusta ja seudustani vain hyvää ja innostaa muitakin positiivisen ilmapiirin luomiseen. Hyvä kello kauas kuuluu!

Jatkan omaa ilmastotyötäni. Kierrätän, uusiokäytän, suosin lähiruokaa ja toimin energiaa säästäen. Pienennän perheeni hiilijalanjälkeä ja tavoitteena on oman metsätilkun ostaminen. Lisään myös hyötyliikuntaa pyöräillen.

Vehkaperä

Positiivisia tarinoita esille

Minusta on tullut tänä vuonna sähkön säästäjä. Uskon, että tämä jatkuu sekä ensi vuonna että tulevaisuudessakin.

Pienillä teoilla voi tehdä suuria muutoksia. Tämä on nähty koko Suomen isona sähkönsäästöpottina. Sähkön säästäminen on samalla hyvä harjoitus maailman parantamiseksi, koska se on myös ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Työssäni tulokulmana on pyrkiä entistä enemmän kertomaan positiivisista asioista. Journalismilla on paha tapa keskittyä negatiivisuuteen. Tämä on samalla journalismin ydintehtävä, mutta pitäisi tarjota ratkaisujakin, toivoa ja valonpilkettä.

Uutisvuosi 2022 on ollut huono, joten se on varmasti aiheuttanut ahdistusta.

·

Mirja

puheenjohtaja Oulun kaupunginhallitus

Sanna Keskinen päätoimittaja Kaleva

Pekka Peura

Antti J. Leinonen

Yrittäjien juhlaa pikkujoulutunnelmissa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Maakunnallinen Yrittäjäjuhla ja pikkujoulut järjestettiin lauantaina 3.12. Zemppi Areenalla Kempeleessä.

Maakunnallisen Yrittäjäjuhlan palkintogaalassa palkittiin ansioituneita yrittäjiä ja yrityksiä. Palkintogaalassa jaettiin Maakunnallinen Yrittäjäpalkinto, Vuoden Yksinyrittäjäpalkinto, Vuoden nuori yrittäjä palkinto ja Tsempparipalkinto.

Loppuunmyydyssä tilaisuudessa juhlatunnelma oli korkealla, tarjoilut maistuvia ja seura mitä parhainta. Yrittäjiä oli saapunut Zemppiin ympäri maakuntaa.

Palkintogaalan jälkeen Zempin ovet avautuivat myös muille illan huippuartisteja seuraamaan saapuneille vieraille. Illan artistitarjonnasta vastasivat muun muassa Antti Tuisku sekä Ida Paul & Kalle Lindroth.

Iloisia ilmeitä Kempeleen kunnan ja paikallisten yrittäjien pöytäseurueessa.

Juhlavissa tunnelmissa Heli Ojamaa Limingasta pöytäseurueensa kanssa.

Yrittäjien juhliin saapui paikalle paljon iloista väkeä eri puolilta maakuntaa.

Pyhäjärven yrittäjien seurue nautti juhlaohjelmasta myhäilevin ilmein.

Yleisö tempautui mukaan stand up -koomikon esitykseen.

Komean Maakunnallisen Yrittäjäpalkinnon sai Euro Motor Center Oy Oulusta.

Heikki Viitala on toimitusjohtaja EMC-yrityksessä, jonka matka on jo 28 vuoden mittainen. Laajojen liiketilojen ohella yrityksellä on verkkokauppa.

EMC-yrittäjä palkittiin vuosikymmenten työstä

Oululaisen Euro Motor Centerin (EMC) toimitusjohtaja Heikki Viitala, 51, antaa tämän haastattelun Kööpenhaminan lentokentältä.

”Odottelen kokousta, joka alkaa tunnin päästä”, hän kertoo Tanskan maalta.

Viitala on käynyt marraskuun loppupuolella edustamiensa merkkien kauppiaskokouksissa Kööpenhaminan lisäksi Tukholmassa. Hän kertoo silti valtaosan työstään tapahtuvan Oulun ”kaupalla”, missä ulkomaisten kumppaneiden edustuksia on esillä.

Viitala on tämänvuotisen PohjoisPohjanmaan maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saaja. EMC:n toimitusjohtaja on tyytyväinen ja otettu palkinnosta.

”Olemme äärettömän ylpeitä ja kiitollisia tunnustuksesta. Kaupan alan yritystä ei ole palkittu ihan vähään aikaan. Sehän (kaupan ala) pyörittää valtavaa massaa”, Viitala muistuttaa ”perusbisneksen” tärkeydestä isojen ja innovatiivisten teollisuusyritysten rinnalla.

Kumppaneina isoja merkkejä

Viimeisin kauppiaskokous Tukholmassa oli suhteellisen tuoreen kumppanin Harley Davidsonin kanssa. Kööpenhaminassa kokous koski yhden vanhimman kumppanin, BMW Motorradin asioita.

Viitalan luotsaama EMC edustaa BMW:n moottoripyöriä yksinoikeudella Pohjois-Suomessa. Tämä tar-

Euro Motor Center Oy (EMC)

• Toiminta sijoittuu pääasiassa Ouluun ja Pohjois-Suomen alueelle.

• Perustajat: Heikki Viitala ja Harri Halmetoja, vuonna 1994.

• Toimitusjohtaja: Heikki Viitala, 51 vuotta. Perheeseen kuuluvat vaimo ja 13- ja 19-vuotiaat pojat, joista vanhempi myös työskentelee yrityksessä myyntitehtävissä.

• Palkittu: Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen yrittäjäpalkinto, 2022.

• Yrityksen nykyiset toimitilat Oulun Vasaratiellä ovat laajuudeltaan 3 000 neliömetriä ja kattavat mm. myynnin, huollon ja korjauspuolen. Lisäksi tiloissa toimii 60-paikkainen, ”kursailematonta” ruokaa tarjoava lounasravintola.

• Yritystoiminnan kovin sesonkiaika on kesällä.

koittaa toimitusjohtajan mukaan kyseisten kaksipyöräisten myynnistä, huollosta ja takuuasioista vastaamista alueella.

Viitalan mukaan isojen merkkien, kuten juuri Harley Davidsonin ja BMW:n, omat vaatimukset jo tuotteiden esille panoon liittyen voivat

olla vaativia. Samalla merkkien edustajat antavat vahvan tuen ja riittävän markkina-alueen tuotteidensa jälleenmyyntiin. Uusia malleja varten haetaan erikseen koulutusta ulkomailta niin myyntiin kuin huoltoonkin.

Lisäksi edustus voi olla tiettyjen

tuotteiden, kuten moottoriöljyjen tai renkaiden, maahantuontia. Moottoripyörien ohella myyntiartikkeleihin kuuluvat myös esimerkiksi veneet, mopot ja mönkijät, eli toiminta kattaa moottoriharrasteita ja niihin kuuluvaa varustusta monipuolisesti. Sähköpyörät ovat yrityksen uusin myyntituote.

”Olemme täyden palvelun talo, joka haluaa panostaa hyvään asiakaskokemukseen”, Viitala sanoo.

Kiinnostus alkoi mopoikäisenä

Kiinnostus moottoripyöriin lähti Viitalalla mopoikäisestä. Ystävykset Heikki Viitala ja Harri Halmetoja perustivat vuonna 1994 yhdessä mopoliikkeen vuokratiloihin, kun halusivat tehdä asioita omalla tyylillään. Halmetoja työskentelee nykyi-

sin EMC:n varaosien myyntipäällikkönä.

Toimintaa on haluttu kehittää vuosien saatossa Viitalan mukaan kasvuhakuisesti, ja yrityksen toimitilat on siirretty ja laajennettu useita kertoja. Tällä hetkellä toimitusjohtaja Viitala ei sentään haaveile isommista liiketiloista.

”Viimeksi vuosi sitten vähän laajennettiin. Varaosapuoli siirrettiin uusiin tiloihin ja korjaamokapasiteettia kasvatettiin.”

Yritystaipaleen haasteet liittyvät taloudellisen taantuman aikoihin, jolloin ihmisillä on vähemmän rahaa käytössään.

”Kukaan ei tarvitse tuotteitamme pakosta. Niiden hankkimista voi lykätä aika merkittävästikin”, Viitala sanoo.

Hän tarkoittaa, ettei moottoriharrastaminen ole veden ja leivän kaltainen välttämättömyys. Kuitenkin vaikkapa korona-aikana, jolloin moni yrittäjä kärsi ja jäi toimettomaksi, harrasteyrittäjä löi leiville. Tällöin esimerkiksi ulkomaanmatkailu väheni ja ihmiset kaipasivat harrastamisen parissa ulkoilmaa kotimaan kamaralla.

”Olemme löytäneet keinoja selviytyä”, Viitanen vastaa, kun häneltä kysyy tulevaisuuden näkymistä Ukrainan-sodan ja horjutetun talouden vallitessa.

Viitala pyrkii pitämään saman verran lomia kuin työntekijänsäkin. Tällöin hän saattaa suunnata omalle moottoripyöräretkelleen, viimeisimpänä kaveriporukassa Alpeille.

”Jos alan paikata jotakin omasta selkänahasta ottamalla, siitä ei hyvää seuraa.”

· MAAKUNNALLINEN YRITTÄJÄPALKINTO Yrityksen toimitusjohtaja Heikki Viitala on motoristin ja nykyisin myös veneilijän sekä sähköpyöräilijän asialla.

· Anna Pesonen-Smith, teksti · Ester van Dam, kuva

Harley Davidsonin ja BMW:n vaatimukset jo tuotteiden esille panoon liittyen voivat olla kovia.”

Harrastusturma toi ammatin

· VUODEN YKSINYRITTÄJÄ Joukkuevoimistelua, balettia ja nykytanssia harrastanut Jarna Julkunen kiinnostui oman loukkaantumisensa myötä ihmisen anatomiasta ja hyvinvoinnista. Hän kouluttautui hierojaksi ja naprapaatiksi.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Naprapaatti Jarna Julkunen, 30, on valittu vuoden yksinyrittäjäksi. Julkunen perusti oman yrityksen kesällä 2018 heti ammattiin valmistumisen myötä.

”Tällä alalla ei juuri olla palkkatyössä”, hän kertoo.

Julkunen on nuorempana harrastanut joukkuevoimistelua, balettia ja nykytanssia. Kiinnostus ihmisen anatomiaan ja hyvinvointiin heräsi oman loukkaantumisen myötä.

Hän opiskeli ensin koulutetuksi hierojaksi ja jatkoi sen jälkeen opintoja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa, josta hän valmistui naprapaatiksi.

Julkunen tarjoaa myös hierontaa, vaikka naprapatia onkin ykköspalvelu. Koulutus on antanut onnistuneen yhdistelmän, jossa voi hyödyntää molempia tekniikoita.

”Kansan suussa naprapatiaa sanotaan niksautteluksi, mutta se on paljon muutakin. Asiakas tutkitaan yksilöllisesti. Naprapatialla hoidetaan oiretta, mutta samalla yritetään löytää syy ja vaikuttaa siihen. Se on semmoista salapoliisityötä.”

Tietoisuus naprapatiasta hoitomuotona on lisääntynyt Oulun seudulla.

Työtä oman vision mukaan

Julkuselle on tärkeää, että yrittäjänä työtä pystyy tekemään oman vision mukaan. Työaikoja pystyy valitsemaan ja tekemisessä on vapautta, kun kukaan ei sanele asioita.

”Samalla pystyy kehittämään itseään tiettyyn suuntaan. Toisaalta jos menee huonommin, pitää katsoa peiliin itseä”, Julkunen miettii.

Oulussa vastaanotto on Napteekin tiloissa. Vuonna 2020 Julkunen laajensi toimintaa Kemiin, jossa vastaavanlaista toimintaa ei juuri ollut.

”Huomasin, että siinä on markkinarako. Minulla kävi asiakkaita Ylitorniolta saakka. Halusin tarjota palvelua lähempänä. Koronasta huolimatta asiakkaita on käynyt ihan hyvin.”

Ihan uutena asiana Julkunen on aloittanut syyskuun alussa vastaanoton Helsingissä. Yrityksellä ei ollut sinne aiemmin mitään yhteyksiä.

”Halusin lähteä kokeilemaan, levittämään siipiä ja katsomaan kantavatko ne. Halusin haastaa itseäni.”

Vaikuttimena on jatkuva halu kehittyä ja halu lähteä katsomaan,

Naprapaatti Jarna Julkunen

• Vuoden yksinyrittäjä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien alueella.

• Julkunen sai kilpailussa eniten kannatusta ja oli myös raadin valinta.

• Palkinnon perusteissa korostetaan kädentaitoja ja osaamista.

• Palkitsemisen perusteena on, että yrittäjä hyödyntää verkostoja ja toimii yksin, eikä rekistereistä löydy tietoja palkanmaksusta. Hän on PPY:n jäsenyrittäjä ja aktiivinen toimija.

• Tunnustukseen kuuluu 2000 euron rahapalkinto, jonka myöntävät PPY ja Oulun seudun käsi- ja pienteollisuussäätiö.

millaisia asiakkaita Helsingissä on. Kemistä kotoisin oleva Jarna Julkunen toteaa, että asiakkaita on riittänyt jokaisessa toimipisteessä.

Asiakaskunta oli luotava itse

Yrittäjänä Julkunen on lähtenyt liikkeelle nollasta. Valmista asiakaskuntaa ei ollut lainkaan.

”Sitä on mennyt omalla työllä eteenpäin ja uskonut siihen, vaikka soraääniäkin olen kuullut. Olen omalla työllä raivannut tien ja saanut asiakkaita. On hienoa, että saa arvostusta”, hän toteaa.

Vaikeaa yritystoiminnassa on ollut epävarmuuden sietäminen. Oman haasteensa toi korona ja epävarmuus asiakkaista ja toiminnan jatkumisesta.

Julkunen toteaa, että vaikka se

kuulostaa kliseiseltä, niin hän on oppinut yritystoiminnasta, että asioilla on tapana järjestyä.

”Tavalla tai toisella asiat järjestyvät. Voi rohkeasti kysyä apua, jos sitä tarvitsee.”

Julkunen on käyttänyt neuvonta-apua yrityksen perustamisvaiheessa. Saman alan yrittäjien kesken jaetaan kokemuksia työhön liittyvien asioiden ratkaisemiseksi.

Julkunen on kiinnostunut ammattitaitonsa lisäämisestä. Hän haluaa kasvattaa yritystään ja kenties työllistää muita.

”Haluan jatkaa naprapatian parissa mahdollisimman pitkään ja lisätä omaa ammattiosaamistani”, hän sanoo.

Naprapaatti Jarna Julkusella on vankka harrastustausta joukkuevoimistelussa ja tanssissa.

Kansan suussa naprapatiaa sanotaan niksautteluksi, mutta se on paljon muutakin.”

Jarna Julkunen

TE-toimisto räätälöi

palvelut rekrytointitarpeisiin

”Olemme täällä myös yrityksiä varten”

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto tarjoaa laajasti palveluita yrittäjille ja yrityksille uusien työntekijöiden rekrytointiin koko maakunnan alueella – yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta.

”Olemme täällä yrityksiä varten, hakevatpa he sitten yhtä tai kymmentä työntekijää”, kertoo TE-toimiston rekrytointipalveluiden asiantuntija Jessica Takalahti

Työnantajille suunnatut rekrytointipalvelut räätälöidään yhteistyössä yrityksen kanssa juuri sille sopiviksi.

”Työnantajan tarpeiden mukaan mennään”, rekrytointipalveluiden asiantuntija Kaisa Koljonen kertoo.

Työpaikkailmoituksen julkaisun lisäksi yritys voi ottaa TE-toimiston asiantuntijan yhteistyökumppaniksi,

jos työntekijää ei meinaa löytyä. Työpaikkailmoituksen tulee olla laadukas, jotta hakija saa hyvän kuvan työstä ja uskaltaa hakeutua siihen, asiantuntijat painottavat.

Työnantajaprofiilin kautta suosituksia

Työmarkkinatori helpottaa työntekijöiden löytymistä. Työnantaja voi hakea sopivia ehdokkaita tyomarkkinatori.fi:n julkisista profiileista, jolloin työntekijä voi löytyä jopa ilman työpaikkailmoittelua.

TE-PALVELUJA YRITTÄJILLE

• Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston yrityspalvelut: 0295 056 502 (arkisin klo 9–16.15).

• TE-toimisto järjestää rekrytointitapahtumia, joissa työt kohtaavat osaajat.

”Työnhakijoiden profiilit Työmarkkinatorilla korvaavat aikaisemman TE-palveluiden verkkosivuilta löytyneen CV-netin, ja työnantajat voivat käydä katsomassa niitä sopivaa työntekijää etsiessään”, Koljonen kertoo.

Työnantaja voi löytää potentiaalisia työntekijöitä käyttämällä heille oleellisia avainsanoja Työmarkkinatorin hakupalvelussa.

Yritysten kannattaa myös luoda työnantajaprofiili Työmarkkinatorille. Tällöin yritys voi saada suosituksia työntekijöistä työpaikkailmoituksensa mukaisesti.

Jos sopivaa työntekijää ei löydy Tilanteisiin, joissa sopivaa työntekijää ei löydy, on tarjolla monenlaisia

ratkaisuja. RekryKoulutuksella esimerkiksi on mahdollista kouluttaa työntekijöitä suoraan yrityksen tarjoamaan työhön.

Oppisopimuskoulutuksella voi myös saada sopivia työnhakijoita työhön, johon voi muutoin olla vaikea löytää tekijöitä.

TE-toimisto järjestää myös rekrytointitapahtumia, joissa kohtaavat työnantajat, työnhakijat sekä TE-toimiston asiantuntijat.

Tapahtumiin osallistumalla työnantaja verkostoituu helposti myös oppilaitosten kanssa.

”Yrityksien kannattaa olla rohkeasti yhteydessä TE-toimiston rekrytointipalveluihin, jotta voimme suunnitella rekrytointeja yhdessä yritysten kanssa”, Takalahti ja Koljonen sanovat.

• Löydä sopivia osaajia: Työmarkkinatorilta (tyomarkkinatori.fi).

• Kiinnostaako TE-live? Lue lisää: TE-live (te-live.fi).

”Meille onnistumisen tunne tulee siitä, kun työnantaja löytää työntekijän”, asiantuntijat Jessica Takalahti ja Kaisa Koljonen toteavat.

Vitsistä kasvoi maalausyritys

· Mari Rytilahti, teksti · Ester van Dam, kuva

Laatutrio Oy on kasvanut ja laajentunut Pohjois-Pohjanmaalta KeskiSuomeen ja Uudellemaalle. Nyt toimitusjohtaja Veikka Österberg palkitaan Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Nuorena Yrittäjänä.

Ensimmäiset kaksi vuotta Laatutrion perustajat toimivat kevytyrittäjinä. Vuonna 2018 yritysmuoto muuttui osakeyhtiöksi.

”Keskustelu vaimon kanssa antoi lopullisen sysäyksen yrittäjyyteen. Koronapandemian alkuun asti teimme töitä opintojen ohella, mutta koronan myötä päätimme alkaa työskennellä kokopäiväisesti”, Veikka Österberg muistelee.

Österberg on ollut aina kiinnostunut strategiapeleistä sekä matematiikasta. Hänen mielestään strategisia taitoja ja matematiikkaa tarvitaan myös yrittäjyydessä.

”Olen aina ollut hyvin voitontahtoinen. Uskon, että kun tahtoa riittää, niin on mahdollista saavuttaa haluamiaan asioita.”

Österberg opiskeli lukion jälkeen yliopistossa kasvatustieteitä. Kun yritys alkoi kasvaa, hän päätti vaihtaa alaa ja meni Oulun ammattikorkeakoulun Terwa-akatemiaan.

Kun koronapandemia sulki yhteiskuntaa, niin Laatutriossa alettiin panostaa yritykseen. Liikevaihto on kasvanut keskimäärin 120 prosenttia vuodessa.

”Meillä on ympärivuotisesti 15 työntekijää. Työ painottuu kesäsesonkiin, jolloin voi olla jopa 90 työntekijää.”

Yrittäjällä riittää tekemistä

Österbergin mielestä yrittäjyydessä on parasta se, että koko organisaatio kasvaa ja kehittyy yhdessä. Yrittäjyydessä koukuttaa puolestaan se, että vaikka on jo tehnyt paljon asioista, tekemistä riittää edelleen.

”Olen todennut, että mitä enemmän kartutat omaa tietoa, ymmärrät kuinka vähän oikeasti tiedät. Näen tärkeänä sen, että kouluttaudun

Veikka Österberg

• Laatutrio Oy:n toimitusjohtaja. 26-vuotias, perheeseen kuuluvat vaimo ja viisi lasta

• Koulutukseltaan ylioppilas ja silausta vaille valmis tradenomi

• Vapaa-ajalla harrastaa urheilua, lautapelejä ja musiikkia

• Laatutrio Oy on perustettu vuonna 2018. Tarjoaa sisä- ja ulkomaalauksia, kattopalveluita sekä aurinkopaneeleita

• Toimii Pohjois-Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Keski-Suomessa, seuraavaksi Pirkanmaalle

• Ydinhenkilöstön keski-ikä 25-vuotta, liikevaihto 2 miljoonaa euroa

koko ajan. Se tuo nöyryyttä, jota yrittäjyydessä tarvitaan.”

Österberg kertoo, että kaikki kolme perustajajäsentä ovat luonteiltaan hyvin erilaisia. Se on vahvuus yhteistyössä. Laatutriolla on haluttu panostaa hallitustyöhön, joten sinne on palkattu ulkopuolisia henkilöitä.

”Ulkopuoliset osaavat nähdä asiat eri tavalla ja pystyvät kyseenalaistamaan. Tämä auttaa kehittymään paremmin kuin se, että kehuisimme toisiamme ja tekisimme keskenämme”, Österberg korostaa.

Perhe ja vapaaaika tärkeitä

Österbergille yrittäjyys on vain yksi osa elämää. Se ei määritä hänen koko identiteettiään. Hänen mielestä on tärkeää, että vastapainona on muutakin elämää.

”Perhe ja vapaa-aika ovat minulle hyvin tärkeitä. Pyrin siihen, että työviikko ei ylittäisi 40 tuntia. Uni, ravinto ja liikunta muodostavat hyvinvoinnin ja jaksamisen perustan.”

Haastavinta yrittäjyydessä on haastavat ajat maailmalla. Tämän vuoksi muutosjohtajuutta tarvitaan koko ajan. Österberg näkee vuorovaikutuksen tärkeänä osana työtään.

”Olen lapsesta saakka panostanut sosiaalisiin suhteisiin ja käyttänyt niihin paljon aikaa. Uskon sen olevan hyödyksi yrittäjänä toimiessani. Minun mielestä toimitusjohtajan tärkein tehtävä on luoda yrityksen ydinhenkilöille sellaiset edellytykset, että he voivat toimia tehtävissään mahdollisimman hyvin.”

Viime tilikausi oli tuloksellisesti haastava. Se johtui muun muassa siitä, että tuotannon kustannukset ylittivät budjetit. Österbergin mielestä tämä oli isossa kuvassa jopa tarpeen, koska se auttoi yritystä kehittymään entisestään.

Österbergin haaveena on kehittyä yrittäjänä erityisesti isojen linjojen suhteen. Hän haluaa jatkossa keskittyä yrityksessään uusiin projekteihin.

· VUODEN NUORI YRITTÄJÄ Laatutrio Oy:n ensiaskeleet otettiin vuonna 2016, kun lukiolaiskaverukset Veikka Österberg, Sampsa Laitinen ja Joona Harmaala miettiä mitä tekisivät kesällä. Veikka

heitti vitsillä idean, että

perustetaan maalausyritys. Siitä se sitten lähti.

Pohjois-Pohjanmaan Vuoden nuorena yrittäjänä palkittu Veikka Österberg kannustaa kaikkia ja erityisesti nuoria kokeilemaan rohkeasti yrittäjyyttä ja uskomaan itseensä.

Mistä tunnistaa erinomaisen digimarkkinointikumppanin?

Digimarkkinoinnin mahdollisuudet ovat rajattomat, mutta markkinoijan aika ei aina riitä kaikkien roimasti lisääntyneiden kanavien salojen omaksumiseen. Tällöin avukseen voi pyytää digimarkkinoinnin ammattilaisen. Mutta mistä tunnistaa erinomaisen digimarkkinointikumppanin?

Perinteisen yhtenäisen mediakentän pirstaloituminen on ajanut paitsi tiedon, myös asiakkaat lukuisiin eri kanaviin. Sen sijaan, että kaikki journalistinen ja markkinoinnillinen informaatio nautittaisiin massamediasta, juuri itseä kiinnostavaa tietoa siemaillaan perinteisen median ohella sosiaalisen median eri kanavista ja hakukoneiden kautta löydettynä.

Asiakkaiden tavoittamisen työkalut ovat siis lisääntyneet, mutta se voi poikia markkinoijalle ongelman: Mitä työkalua milloinkin käytän? Mistä kanavasta asiakkaani löydän? Minkälainen sisältö toimii milläkin alustalla? Mihin kanavaan markkinointieurot kannattaa sijoittaa? Eri sosiaalisen medioiden alustoilla kun on omat profiilinsa ja käyttäjäkuntansa – ja kanavien algoritmitkin ovat jatkuvassa muutoksessa.

Monikanavaisessa markkinoinnissa ja esimerkiksi sosiaalisen median saloista ajan hermolla pysyminen on kokopäivätyötä, eikä puolivaloin digimarkkinointinsa pyörittäminen johdakaan kuin laihoihin tuloksiin.

Jos omat hartiat käyvät digimarkkinoinnin suhteen liian kapeiksi, on syytä turvautua digimarkkinoinnin ammattilaisiin, jollaisten määrä on valtavasti kasva-

nut samassa tahdissa mediakentän palveluiden lisääntymisen kanssa.

Koska hakukonenäkyvyys ja -markkinointi sekä markkinointi sosiaalisessa mediassa ovat elimellisen tärkeitä osia tämän päivän markkinointia, asettaa markkinoija digimarkkinointikumppanin harteille suuren vastuun. Laadukas digimarkkinointikumppani kiittää luottamuksesta paitsi tuottamalla näkyviä tuloksia, myös olemalla raportoinnissaan ja toiminnassaan läpinäkyvä – siis aito kumppani.

Kumppanuus on digimarkkinoinnin taikasana. Vain kumppaneina toimintaa ja tuloksia voidaan pitkäjänteisesti yhdessä kehittää kohti markkinoijan tavoitteita.

Meidän ajattelussamme eivät merkitse pikavoitot vaan aito kestävä kasvu, eikä markkinoijankaan kannata suhtautua digimarkkinointiin irtoratkaisuna, sillä sen tulokset on nopeasti pyyhitty pois. Kasvun pitkäjänteinen tuottaminen taas perustuu luottamuksen ja avoimuuden varaan: on pystyttävä todentamaan, mitä eri osaajamme ovat tehneet, millä hinnalla, mitä tuloksia saavutettiin ja mitä voisi tehdä vielä paremmin. Oli sitten kyse banneriverkostoista, TikTok-kampanjoinnista tai hakukonelöydettävyyden parantamisesta.

Asiakkaalta ei voi edellyttää koko valtaisan digimarkkinointihimmelin hallintaa, joten hyvä kumppani osaa pureskella tiedon ja tulokset helposti sulateltavaan muotoon. Niin Google kuin sosiaalisen median palvelutkin tuottavat runsaasti dataa saavutetusta yleisöstä ja tehtyjen toimien vaikutuksesta. Tämän datan jakaminen, ymmärrettävästi esittäminen

sekä siitä johtopäätösten tekeminen kuuluvat luotettavan digimarkkinointikumppanin hyveisiin.

Digimarkkinoinnin maailma on dynaaminen, jatkuvassa muutoksessa.

Siksi suhtaudumme digimarkkinointiyhteistyöhön oppimismatkana, joka tuottaa dataa, oppia ja tietoa. Kun kumppanuus ja vuorovaikutus toimivat, tällä opintoretkellä molemmat oppivat: digimarkkinoija ja asiakas, ja ammennettu tieto kehittää myös asiakkaan omaa osaamista aiheesta.

Opitun perusteella digimarkkinointia, sen sisältöjä ja vaikka kanavavalintoja voidaan kehittää aina vain paremmiksi datan näyttöön pohjautuen.

Toisin sanoen jokainen laukaus ei välttämättä mene maaliin, mutta analysoimalla laukaukset pallo löytää tiensä verkon perukoille entistä useammin.

Mukanasi maaliverkkoa heiluttamassa ovat rekrytoinnin ammattilaisemme, sosiaalisen median eksperttimme, sisältötaitajamme sekä Google- ja dataosaajamme – sekä Kaleva Median perinteisen median kanavat.

Petteri Parhi Markkinoinnin asiantuntijatiimin vetäjä Kaleva Media

Vastuullisuutta ja vaikuttamista

· JÄRJESTÖ Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) ensi vuoden toiminnassa painottuu uuden strategian toteuttaminen ja vastuullisuusajattelu. Strategiasta nousee esiin asioita, joita lähdetään toteuttamaan.

· Anna Tilvis, teksti

”Me vahvistimme uuden strategian. Sieltä nousee suoraan työpöydälle erilaisia asioita, kuten järjestötoiminnan hankkeita ja vastuullisuusajattelu”, toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo.

Alueyhdistys laatii itselleen vastuullisuusohjelman. Vastuullisuus on kirjattu missioon, jonka mukaan yhdistys auttaa yrittäjää onnistumaan parantamalla vastuullisesti yrittämisen olosuhteita.

”Vastuullisuus on iso kokonaisuus, joka on tänä päivänä hyvin tärkeä kaikissa yrityksissä. Tulevaisuudessa se näyttäytyy rahoituksen saatavuudessa tai yritystukia haettaessa. Samoin kumppanit saattavat vaatia tiettyjä asioita ja asiakkaat ovat valveutuneita. Haluamme pohtia, mitä vastuullisuus merkitsee yrittäjäjärjestölle.”

Lisäksi aluejärjestöllä on tavoitteena saada rahoitus hankkeelle, joka tukee yritysten kilpailukykyä vastuullisuuden keinoin.

”Toivomme, että saisimme hankkeelle rahoituksen. Sillä pystyttäisiin tukemaan yrityksiä vastuullisuudessa”, Kolehmainen toteaa.

Eduskuntavaalit aktivoivat

Keväällä 2023 huhtikuussa on eduskuntavaalit.

”Ilman muuta olemme aktiivisia ensi vuonna, kun on eduskuntavaalit. Lähdemme vaaleihin omalla tavoiteohjelmalla”, Kolehmainen sanoo.

Kansanedustajaehdokkaita pyritään kohtaamaan mahdollisimman paljon. Heille annetaan tietämystä alueen yritysten toiminnan olosuhteista, sekä potentiaalista että haasteista.

”Tavoitteena on, että ne jotka tulevat valituiksi, ymmärtävät, mikä merkitys pkyrityksillä on Pohjois-Pohjanmaalle ja koko maan kansantaloudelle.”

Hallitusohjelman tavoitteet ovat PPY:llä valtakunnallisesti yhteneväiset Suomen yrittäjien kanssa, mutta toki täällä on alueellisia tavoitteita. Koko pohjoisen merkitys kasvaa tulevina vuosina.

”Elinkeinoelämän tarpeiden rinnalle on tullut Pohjois-Suomen tilanteesta puhuttaessa huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulma. Suomesta on hyvä päästä muualle myös muuta kautta kuin Itämeren läpi ja se toivottavasti jouduttaa liikennehankkeita.”

Kolehmaisen mukaan se tarkoittaa esimerkiksi Ylivieska–Oulu -kaksoisraidetta. Hän muistuttaa pohjoisen merkityksestä investointisuunnitelmiin liittyen.

”Aivan valtava määrä investointeja on tulossa tulevina vuosina Pohjois-Suomeen ja koko pohjoisen alueelle, kun Ruotsi ja Norja otetaan huomioon.”

Kolehmaisen mukaan yrittäjäjärjestö nostaa esiin asioita, joihin pystytään itse tosiasiallisesti vaikuttamaan ja tarjoamaan ratkaisuja. Vaikuttamista tehdään monesti yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

”Pohjois-Suomen yhteisenä tavoittee-

on iso kokonaisuus, joka

na onkin, että saamme ensi hallituskaudella Suomeen oman Pohjoisen kasvun, turvallisuuden ja yhteistyön ohjelman.”

Toinen iso haaste alueen yrityksille on työvoiman saatavuus. Siihen voidaan alueellisesti vaikuttaa kehittämällä ja turvaamalla koulutusta ja panostamalla alueen vetovoimaan sekä työ- ja elinkeinoelämän uudistuksella, joka huomioi yritykset.

”Me pystymme edistämään tämän alueen elinvoimaisuutta ja siksi teemme paljon yhteistyötä kuntien ja maakuntien kanssa”, Marjo Kolehmainen sanoo.

Runsaat jäsenpalvelut

Kolehmainen muistuttaa, että aluejärjestö tuottaa yrittäjille runsaasti palveluja.

Ne auttavat vaikeina aikoina.

”Meillä on jäsenille loistava neuvontapalvelu. Pystymme auttamaan arjen haasteissa eri tavoin, on lakiasiain- ja työsuhdeneuvontaa tai verotuksellista neuvontaa.”

Normaalin jäsenneuvonnan lisäksi tarjolla on tehostetut palvelut. Esimerkiksi yrittäjän tukiverkkopalvelussa soitto yhteen puhelinnumeroon riittää, ja avunhakija ohjataan tarvittavan asiantuntijan luokse. Yrittäjän tukiverkko auttaa talousja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä.

”Palveluiden lisäksi meillä pääsee verkostoitumaan. Meillä on erinomaisia verkostoja, joihin yrittäjät ovat tervetulleita.”

Kolehmainen toteaa, että aluejärjestössä tiedetään, missä yrittäjyydessä mennään. Palvelut rakentuvat siihen, mitä yrittäjät tarvitsevat. Sen he myös saavat.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry.

• Noin 4 000 jäsenyritystä.

• Yritykset työllistävät noin 21 000 jäsentä. Yrityksissä on noin kolmannes alueen yritystyöpaikoista.

• Toiminta-alueena Pohjois-Pohjanmaa.

• Jäsenyrityksille on tarjolla neuvontapalveluja ja tehostettua palvelua.

• Alueyhdistyksessä toimii useita verkostoja

• Niitä on yksinyrittäjille, nuorille yrittäjille, kasvuyrittäjille, vaikuttajille ja senioreille. Lisäksi on Parempaa pisnestä yhdessä -verkosto.

• Paikallisyhdistyksiä on 27 ja niissä on omaa aktiivista toimintaa.

Vastuullisuus

on tänä päivänä hyvin tärkeä kaikissa yrityksissä. Tulevaisuudessa se näyttäytyy rahoituksen saatavuudessa tai yritystukia haettaessa.”

Marjo Kolehmainen

Marjo Kolehmainen muistuttaa, että jäsenpalvelujen lisäksi yrittäjäjärjestö tarjoaa tehostettuja palveluja.

Uusi hallitus esittäytyy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien uusi hallitus on valittu. Teimme hallituksen jäsenille muutaman kysymyksen.

· KOONNUT: Anna Raudaskoski

Puheenjohtaja Jussi Riikonen Videcam Oy

1. Aloitin yrittämisen vuonna 1983. Alussa oli tilitoimisto, mutta myin sen pian pois ja siirryin markkinointiviestintäalalle. Mainontaa ja markkinointiviestintää on tullut tehtyä yli 35 vuotta.

2. Hallituksen tehtävä on kuunnella yrittäjien haasteita. Tällä hetkellä niitä ovat Venäjän hyökkäyssodan aiheuttamat vaikutukset muun muassa energian ja tuotteiden hintoihin sekä saatavuuteen, hyvin monia aloja koskeva työvoimapula, yrittäjien jaksaminen, YEL-asiat sekä valtion hurja velkaantuminen.

Alueellisesti olemme yrittäjien tukena erilaisten neuvontapalveluiden kautta. Hallituksen tehtävä on myös pyrkiä saamaan yrittäjät verkostoitumaan ja keskustelemaan haastavista asioista.

Risto Huovinen Stemma, Oulu

1. Olen toiminut yrittäjänä 53 vuotta vanhassa perheyrityksessämme Stemmassa pian 20 vuotta, eli kokemusta yrittäjyydestä on kertynyt. Vuosiin on mahtunut monenlaista: välillä on ollut hyviä aikoja ja onnistumisia, välillä haastavampia ajanjaksoja. Kokonaisuudessaan hienoa ja opettavaa aikaa.

2. Kasvava inflaatio, energian hinnat ja osaavan työvoiman saanti, materiaalien saatavuus. Voimme vaikuttaa kertomalla päättäjille yrittäjien haasteista. Yhteistyö esimerkiksi koulujen kanssa auttaa parantamaan osaavan työvoiman saannissa. Yrittäjyyttä on hyvä tuoda opiskelijoille tutuksi. Yrittäjyys ja yrittäjämäinen tekeminen tulee lisääntymään tulevaisuudessa.

Marjo Määttä Rukan Salonki

1. Olen yrittäjäperheen lap si. Toimin sairaanhoitajana Kuusamon terveyskeskuk sessa 15 vuotta, kunnes pi ti tehdä päätös, että kehite täänkö pienimuotoista per heen matkailuyritystä nyrk kipajasta suuremmaksi ko konaisuudeksi. Olen ollut yrittäjänä nyt yli 20 vuotta. Olemme tehneet sukupolvenvaihdoksen liiketoiminto jen osalta vuonna 2016, mutta toimin edelleen yritys temme toimitusjohtajana. Tyttäremme ottavat yhä ene nevässä roolia hallinnon puolella. Sovimme noin 8–10 vuoden siirtymäajan tyttäriemme kanssa.

2. Kustannusten raju nousu ja yleinen maailmantilanne. Hallitus voi vaikuttaa esimerkiksi energian hintaan.

Mika Syrjäpalo Syrjäpalo Oy

Pia Hanski Konffa Oy, Kempele

1. Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 2006 lähtien. Yrittäjänä olen ehtinyt muhia monissa liemissä, viimeisimpänä mausteena sopassa oli tapahtuma-alaa erittäin rankasti koitellut korona, josta siitäkin selvisimme. Olen toiminut toisten yrittäjien mentorina ja olen itse tukeutunut toisten yrittäjien osaamiseen.

2. Yritystoiminnan haasteet kulminoituvat tällä hetkellä energiakriisistä ja Ukrainan sodasta johtuviin ongelmiin, merkittävään kustannusten nousuun sekä kuluttajien ostovoiman heikkenemiseen. Yrittäjäorganisaation ja sen luottamushenkilöiden tehtävä on helpottaa yrittäjän arkea ja valvoa yrittäjien etuja. Näen tärkeänä yrittäjien keskinäisen liiketoiminnan ja bisnesverkostojen kasvattamisen.

Mikko Kukkohovi Suomen Ekotalot

1. Aloitin sivutoimisena yrittäjänä vuonna 2006 LED valaistuksen parissa ja uusiutuvan energian tekniikka tuli mukaan 2010. Painettavaa elektroniikkaa teen yhdessä yrityksessäni ja samalla opiskelen Printed Intelligence -YAMK tutkintoa OAMK:ssa. Perustin yrityksen Tyrnävälle vuonna 2021 ja se vie tällä hetkellä suurimman osan ajastani.

2. Energia, hintojen nousu ja asiakaskäyttäytyminen haastaa yrittäjiä. Uusia ideoita kaivataan toiminnan kehittämiseen ja hyvät asiat voi jakaa verkostolle.

1. Millainen yrittäjäura sinulla on?

2. Mitkä asiat haastavat tällä hetkellä yrittäjiä, ja miten hallitus voi olla taklaamassa haasteita?

Harri Heikkilä Mainostuuli

1. Olen aloittanut osa-aikaisena yrittäjänä vuonna 1993, kokopäiväisesti yrittäjänä Mainostuuli yrityksessä vuodesta 2005. Lisäksi olen kehittämässä uutta start-up yritystä sekä olen Pyhäjärven Laivaristeily Oy:n hallituksen jäsen.

2. Koronan aiheuttamat vaikeudet painavat, sähkön korkea hinta ja Ukrainan sodan yleinen epävakaa tilanne vaikeuttaa yrittäjien toimia. Hallituksen tulee kuulla jäsenistöltä tulevaa viestiä ja viedä näitä toiveita tehokkaasti eteenpäin.

Annukka Kääriäinen Pro-Kaks, Oulu

1. Olen ollut perheyrittäjänä vuodesta 2006. Sisarellani ja minulla on Pro-Kaks Oy, pesula- ja puhdistuspalveluyritys, ja toimimme sekä Lapin että Oulun alueella. Työllistämme parikymmentä henkilöä kokoaikaisesti. Lisäksi käytämme laajaa alihankintaverkostoa, joka koostuu muista yrittäjistä.

2. Tällä hetkellä Ukrainan sota, kiihtyvä inflaatio ja nouseva energianhinta haastavat kaikkia yrittäjiä. Lisäksi ongelmia aiheuttavat kuluttajasuojalain sekä YEL:in lainsäädännön uudistamiset. Hallitus ja koko PPY voi tarjota ajanmukaista tietoa tulevasta. Suomen Yrittäjät tekee koko ajan vaikuttamistyötä tulevaan hallitusohjelmaan.

Kirsi Paldanius Sepontytär Oy

Yritykseni Sepontytär Oy on vasta kolmivuotias. Vaikka minulla on monipuolisesti kokemusta yrittämisestäkin, on minulla ihanan pal-

YEL-uudistus puhuttaa yrittäjiä edelleen. Keskustelu heräsi kesken lomakauden ja epätotuudet valtasivat somen, kun tietoa ei ollut akuutisti saatavilla. Nyttemmin Suomen Yrittäjät ja PPY tiedottavat aiheesta aktiivisesti. Myös hallituksella on iso rooli virheellisen tiedon kampittamisessa. Asioiden selvittäminen, vastausten löytäminen ja tiedon tarjoaminen parantavat aidosti yrittäjän arkea.

1. Perheyrityksemme, kuljetusliike Syrjäpalo Oy perustettiin vuonna 1991 ja olen ollut siinä töissä alusta asti. Jonkin aikaa työskenneltyäni yrityksessä tehtiin omistajanvaihdos ja minusta tuli toimitusjohtaja ja omistaja.

2. Kustannusten nousu on ollut rajua ja se on tällä hetkellä haasteellista kaikkien alojen yrittäjille. Omalla alallani polttoaineen hinnannousu on erityinen haaste. PPY:n hallitus voi tehdä yrittäjien edunvalvontaa maakunnan tasolla ja olla yhteydessä oman alueensa päättäjiin yrittäjien asioissa.

Saarinen Katman Oy

1. Aloitin vuonna 2003 Katman Oy:n toimitusjohtajana, ensi keväänä yrityksemme täyttää 20 vuotta. Pyöritämme yritystä yhdessä Seppo Kukkolan kanssa. Katman Oy työllistää tällä hetkellä noin sata ihmistä ja on keskisuuri rakennusalan yritys.

2. Tällä hetkellä varsinkin rakennusyrittäjien haasteena on materiaalikustannusten ja energianhinnan nousu. Toivottavasti voimme PPY:n hallituksessa luoda alueellemme tervettä ympäristöä, sekä asioita, jotka tukevat hyvin toimivaa infrastruktuuria.

Ari Takanen Kielo Growth Oy

1. Harppasin yliopiston tutkijasta startup-yrittäjäksi vuonna 2001. Nykyään olen Kielo Growth startup-hautomon perustaja. Olen myös toiminut startuppien ja kasvuyhtiöiden hallituksissa ja neuvonantajana.

2. Useilla yrittäjillä suurimmat haasteet liittyvät korona-ajan rahoitukseen sekä omaan jaksamiseen.

Harri

Mattila lyö tahtia Muhoksella

· VUODEN PUHEENJOHTAJA Vuoden puheenjohtajaksi Pohjois-Pohjanmaan alueella on valittu yrittäjä Mika Mattila. Hän toimii Muhoksen Yrittäjien puheenjohtajana toista vuotta, ja hänen aikanaan paikallisten yrittäjien asia on saanut vauhtia.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva ”Hyppäsin vauhdista liikkuvaan junaan. Pikkuhiljaa on tullut ajatuksia ja mielipiteitä, mutta en ole hetkeäkään katunut, että lähdin mukaan”, Mika Mattila sanoo.

Hän viittaa siihen, että aikaisemmin jo varapuheenjohtajana ollessaan, hän hoiti ajoittain puheenjohtajan hommia.

Mattila listaa pestin saamapuolelle monta asiaa. Hän on saanut tutustua ihmisiin ja on saanut verkostoja. Hän on saanut nähdä, miten kunnan byrokratia toimii ja on oppinut tuomaan kunnassa yrittäjien hallituksen näkemyksiä esiin.

”Mielenkiintoista on ollut. Hyvät ja mukavat hallituskumppanit motivoivat jatkamaan.”

Muhokselle kuuluu hyvää

Mattilan mukaan Muhoksen elinkeinoelämään kuuluu hyvää. Uusi elinkeinopäällikkö saa yrittäjiltä kiitosta.

”Kunnassa ollaan kuuntelevia ja vastaanottavia. Ilmapiiri on avoin ja ideoita pystyy kertomaan”, Mattila kuvailee.

Kunnassa tehdään töitä uusien yritysten saamiseksi, muun muassa kaavoitetaan yritystontteja.

”Kaiken lähtökohtana on kuitenkin jo olemassa olevien yritysten menestyksen tukeminen. Niissä on tosi paljon potentiaalia laajentua vaikka valtakunnalliseksi.”

Mika Mattila korostaa, että yrittäjäyhdistys ei ole pienen piirin piirileikki. Kaikki ovat tervetulleita mukaan, oli sitten yrittäjä, yrittäjyydestä kiinnostunut tai entinen yrittäjä.

”Me emme saa asioita eteenpäin, jos puurramme yksinämme. Me haluamme tehdä yhteistyötä kunnan ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa.”

Yhteistyö kunnan kanssa on ottanut isoja askelia eteenpäin. Merkittävimmäksi Mattila nostaa kunnan uuden hankintaohjeen aikaansaamisen.

”Paikalliset yrittäjät osallistutettiin siihen. Se oli moniportainen prosessi, jossa kuunneltiin aidosti yrittäjiä. Järjestettiin myös hankintailta”, Mattila kertoo.

Syysseminaari oli menestys

Me emme saa asioita eteenpäin, jos puurramme yksinämme. Me haluamme tehdä yhteistyötä kunnan ja muiden yhteistyökumppaneitten kanssa.”

Mika Mattila

Muhoksen Yrittäjien syysseminaari lokakuussa oli menestys. Puhujiksi saapuivat Suomen Yrittäjistä johtaja Harri Jaskari ja pääekonomisti Mika Kuismanen

Vieraat kiersivät päivällä eri yrityksissä ja illalla osallistuivat seminaariin. Siellä oli mukana kymmenen eri alan yrittäjää kertomassa tämän hetken uhista ja mahdollisuuksista sekä ensi vuoden uhkista ja mahdollisuuksista.

”Koskaan ennen ei ole tullut niin paljon positiivista palautetta, koskaan ennen ei ole ollut niin paljon osallistujia. Tuli tosi hyviä keskusteluja”, Mattila kertoo.

Omien työkiireittensä keskellä Mattila on osallistunut alueyhdistysten luottamushenkilöille tarkoitettuihin, etäyhteydellä toteutettuihin Perjantaiporinoihin.

”Siinä on kuullut maakuntien kuulumiset. On ollut mielenkiintoisia aiheita, kun joku asiantuntija on ollut puhumassa. On

mukava kuulla, miten muilla yhdistyksillä menee. Koskaan ei voi kuitenkaan kopioida suoraan, vaan toiminnan pitää olla itsensä näköistä.”

Palkitsemisen perusteissa huomioitiin se, että Muhoksella jäsenmäärä on tänä vuonna kasvanut yli kymmenellä jäsenellä.

Tulevana vuonna syysseminaari järjestetään uudelleen, ja puhujiksi pyydetään Suomen Yrittäjien asiantuntijoita. Kunnan kanssa järjestetään hankintailta kaksi kertaa vuodessa.

Vuoden puheenjohtaja

• Mika Mattila Muhoksen Yrittäjistä

• Palkitsemisen perusteena on aktiivinen yhteistyö kunnan kanssa ja keskustelutilaisuuksien järjestäminen.

• Aktiivinen vuorovaikutus jäsenyrittäjiin päin.

• Jäsenmäärän kasvattaminen ja yhdistyksen avoimuus.

• Yhteistyö alue- ja kattojärjestön kanssa.

• Positiivinen asenne.

Mika Mattila on saanut tunnustuksen toiminnastaan Muhoksen Yrittäjien paikallisyhdistyksen puheenjohtajana.

Paikallisyhdistysten Vuoden yrittäjät

Haapaveden Yrittäjät Rakennusurakointi Alila Ky

Haukiputaan Yrittäjät Pitopalvelu Patarouva Ky

Iin Yrittäjät Hiushuone Lumo ay

Kempeleen Yrittäjät VMH Kalibro Oy

Kiimingin Yrittäjät Go Arctic Oy

Kuusamon Yrittäjät Europinta Oy

Limingan Yrittäjät Onni Wiljami Oy

Lumijoen Yrittäjät Oulun Työstökonehuolto Oy

Muhoksen Yrittäjät Muutosmatka - Jaana Leino

Oulaisten Yrittäjät Tapani Saari Oy

Oulun Yrittäjät Optiikka Suomela

Oulunsalon Yrittäjät Design Inspis Oy

Pudasjärven Yrittäjät Kontiotuote Oy

Pyhäjoen Yrittäjät Jari ja Tarja Keskitalo, Jarmo ja Marianne Keskitalo, MTY Mäkelän tila

Pyhäjärven Yrittäjät Pehutec Oy

Raahen Yrittäjät Langin Kauppahuone

Siikajoen Yrittäjät Tuomas Parttimaa ja Ville Parttimaa - Arttim Oy

Siikalatvan Yrittäjät Kairanmaan Kaivuu Oy

Tyrnävän Yrittäjät Linnan Juhlakuva

Utajärven Yrittäjät Raija SuorsaParturi-Kampaamo Tukaani

Vaalan Yrittäjät Vaalan Torimarket Oy

Vihannin Yrittäjät Jonna PelkonenParturi-Kampaamo Hiusholli

Ylikiimingin Yrittäjät Pekka Inkala Oy

Paikallisyhdistysten Vuoden yksinyrittäjät

Kiimingin Yrittäjät

Isännöinti Vesa Ojala Oy

Kuusamon Yrittäjät

Arkkitehtitoimisto

Hannu Hiltula Oy

Oulaisten

starttipaketilla!

MAKSUPÄÄTTEET alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT alk. 28,00

Sopimusaika 1pv – 60kk!

Kauttamme myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Pyydä tarjous!

Me Talliosakkeella tuemme teitä yrittäjiä ja harrastajia – autojen rukkaajia, valokuvaajia, ompelijoita ja golfaajia – jotka haaveilette omasta tilasta tarjoamalla loppuvuoden -edun: ostaessasi Talliosakkeen Oulusta 15.12.2022 mennessä saat 6 kuukauden vastikkeet ilmaiseksi!

Oulun Herukan Talliosake valmistuu 12/2022 ostaessasi tilan nyt saat sen vielä tämän vuoden puolella käyttöösi.

Myynnissä perinteisiä varastotiloja ja kokopäiväiseen työskentlyyn soveltuvia työtiloja 23-76 m2.

Myynti Ville 040 664 4151

Yrittäjä tekee turistille joulun

· MATKAILU Pohjolan Pirtti tarjoaa joulunaikaan muun muassa räätälöidyn joulupukkiohjelman. Isokenkäisten Klubi puolestaan luo suomalaisia elämyksiä. Molemmat yritykset panostavat kuusamolaisuuteen eli lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin.

· Mari Rytilahti, teksti

Pohjolan Pirtti muuttuu joulukuussa ihanaksi joulumaaksi. Ensimmäiset matkailijaryhmät saapuivat joulukuun ensimmäisenä viikonloppuna. Joulupukkiohjelmat alkoivat 1.12. ja kestävät 1,5 kuukautta.

”Lähes kaikki vierailijat ovat ulkomaalaisia. Ryhmiä tulee Espanjasta, Ranskasta, Englannista ja Saksasta. Puolentoista kuukauden aikana vierailijoita käy yli 5000. Kotimaiset matkailijat tulevat viettämään lähinnä pikkujouluja”, Pohjolan Pirtin omistaja Tanja Pohjola kertoo.

Joulupukkiohjelma etenee siten, että vieraita on vastaanottamassa tonttutiimi, joka leikittää lapsia. Lapset ja aikuiset pääsevät pulkkamäkeen ja paistavat kodassa makkaraa.

Tämän jälkeen joulupukki ja muori kutsuvat vieraat pirttiin. Lapset ja vanhemmat saavat askarrella joulukortteja sekä leipoa piparkakkuja ja joulutorttuja. Joulupukki ja muori opettavat ohessa suomen kieltä. Tonttutiimi tai matkanjohtaja tulkkaavat tarvittaessa.

Matkailijaryhmien vierailuiden välissä työntekijät viettävät omaa joulua. Aattoiltana he rauhoittuvat syömään.

Laadukkaita kokemuksia

”Pyrimme siihen, että elämys joulupukin mökissä on laadukas. Tämän vuoksi kaikki työntekijät eläytyvät rooleihinsa täysillä. Minä ja mieheni olemme taloudenpitäjinä ja tontut ihan oikeita joulupukin tonttuja, jotka asuvat yhdessä joulupukin ja muorin kanssa Korvatunturilla. Pohjolan Pirtti on joulupukin mökki, jonne hän on tullut vierailemaan. Joulupukin päätoimisto löytyy Rovaniemeltä. Tärkeintä on kertoa yhtenäistä tarinaa. Joulupukista.”

Vierailulle tulevat ryhmät ovat pieniä, joten heitä pystytään huomioimaan henkilökohtaisesti. Tonttutiimissä on pääosin ulkomaalaisia työntekijöitä, erityisesti espanjalaisia ja ranskalaisia.

”Suurin odotus ulkomaalaisilla matkailijoilla kohdistuu lumeen eli sitä pitää olla. Poroistakin puhumme paljon”, Pohjola naurahtaa.

Suomalaisia elämyksiä

Isokenkäisten klubin omistaja Sirpa Kämäräinen kertoo, että joulunaikaan he tarjoavat monia suomalaisia elämyksiä vierailijoille. Matkailjoita tulee pääasiassa Hollannista ja Saksasta sekä Suomesta.

”Tarjoamme opastettuja ohjelmanumeroita, kuten pilkkimistä, lumikenkäilyä ja revontuliretkiä sekä arktisen lounaan tunnelmallisessa kodassa. Yksi tärkeimmistä ohjelmanumeroista on Seitsemän tähden savusauna. Siskoni Katja Vira toimii saunatonttuna ja kertoo suomalaisesta saunakulttuurista.”

Yritys panostaa ekologisuuteen ja paikallisuuteen. Ruoka tulee läheltä ja raaka-aineet ovat puhtaita Wild Food brändin mukaisesti.

”Tarjoamme perinteisen jouluillallisen. Tärkeää on, että tarjolla on kuusamolaisia kalaherkkuja, Klubilla paistettua kinkkua ja perinteisiä joululaatikoita. Meidät tunnetaan kulinaarisena ruokapaikkana.”

Jos mukana on lapsia, niin joulupukki tulee vierailulle. Osa matkailijoista tosin osallistuu Pohjolan Pirtin joulupukkiohjelmaan. Ulkomaalaisille matkailijoille on tärkeää revontulien, huskyjen ja porojen näkeminen; suomalaisille jouluruoka ja rauhoittuminen.

Joulun tekijät

• Isokenkäisten Klubi on kuusamolainen perheyritys, joka tarjoaa majoitus-, ravintola-, sauna- ja ohjelmapalveluita

• Yrittäjinä toimivat Sirpa Kämäräinen ja Katja Vira

• Yritys sijaitsee kauniin erämaaluonnon keskellä ItäKuusamossa, jossa vallitsee todellinen hiljaisuus ja rauha.

• www.ikk.fi

”Vietämme omaa joulua vieraiden kanssa. Tarjoamme työntekijöille jouluruoan. Pyrimme siihen, että saamme istahtaa kiireen keskellä rauhassa alas glögilasin äärelle.”

• Pohjolan Pirtti & Kievari sijaitsee Kuusamossa Vuotungin kylässä

• Yrittäjinä toimivat Tanja ja Matti Pohjola

• Vierailijat pääsevät muun muassa kokemaan päivän paikallisena, nauttimaan villiruokapäivällistä. Joulunaikaan pääsee vierailemaan joulupukin mökillä, joulusaunaan ja viettämään pikkujouluja.

• www.pohjolanpirtti.fi

Kuusamolaisessa Pohjolan Pirtissä matkailijoille tarjotaan laadukkaita suomalaisia jouluelämyksiä.

Isokenkäisten Klubilla Kuusamossa suomalaisen joulun lisäksi matkailijat pääsevät tutustuman suomalaiseen saunan hienouksiin.

”Suomalainen joulu on ulkomaalaisille ainutlaatuinen elämys. Heidän innostus ja ilo tarttuu ja tuo hyvää joulumieltä.”

Salla Karhumaa

Muutoksia, toiveita ja pelkoja

SOTE Pohteen

· Anna Tilvis, teksti ja kuva

Raahelainen pitkän linjan sosiaalialan yrittäjä, toimitusjohtaja Pekka Poukkula pitää hyvänä, että valmisteluvaiheen aikana yrityksille on jaettu paljon tietoa ja niiden kanssa on käyty vuoropuhelua.

”Yritykset ovat valmistautuneet, miettineet omia prosessejaan ja palvelukuvauksiaan. On mietitty sopimusasioita ja osallistuttu infotilaisuuksiin. Monessa yrityksessä on varmaan odottava ja kutkuttava mieli”, Poukkula miettii.

Poukkula on toiminut sotealan yrittäjänä vuodesta 2006 asti. Sitä ennen hän on vuodesta 1995 asti työskennellyt sosiaalialalla monenlaisissa tehtävissä.

Muutos on historiallinen. Kuntaja kuntayhtymäpohjaisesta sotepalveluiden järjestämisen mallista siirrytään hyvinvointialueittain toimivaan malliin.

Sotealan yrittäjien sopimuskumppaniksi tulee yksi iso toimija. Muutos voi tuoda sopimiseen selkeyttä.

”Sopimuskäytänteet ovat olleet erilaisia. Ne voivat muuttua selkeämmiksi ja suoraviivaisemmiksi. Päällekkäiset toiminnot jäävät vähemmäksi.”

Päällekkäisyyttä on ollut hoivapalveluiden valvonnassa, jota kukin sijoittajakunta on hoitanut erikseen. Poukkula toivoo, että muutosvaihe olisi hallittu.

”Uskon, että tahtotilana on palvelujen jatkumo niin, ettei asiakkaille aiheudu häiriötä.”

Palveluntuottajat hakevat rekisteriin

Käyttöön otetaan palveluntuottajarekisteri. Palveluja tuottavat yritykset pystyvät hakeutumaan siihen.

”Olen ymmärtänyt, että jäykästä kilpailutusmallista halutaan joustavaan malliin, mikä mahdollistaa uusien yrittäjien tulemista markkinoille. Kun yritys täyttää sovitut kriteerit ja ehdot, on mahdollista hakeutua palveluntuottajarekisteriin.”

Poukkula toivoo, että isompien toimijoiden rinnalle syntyisi alueellisia ja paikallisia yrityksiä. Kilpailutuksissa olisi hyvä olla alueellinen näkökulma, joka lisäisi paikallista

Monituottajamalli

• Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa on käytössä monituottajamalli.

• Palveluita tuotetaan julkisen sektorin kautta. Palveluja tarjoavat myös yksityiset sotealan yritykset sekä niin sanottu kolmas sektori, joka tarkoittaa järjestöjä ja säätiöitä.

• Muun kuin julkisen sektorin tuottamia palveluja nimitetään ostopalveluiksi.

• Hyvinvointialueen organisaatio ostaa niitä sotealan yrityksiltä ja kolmannelta sektorilta.

• Erilaisia malleja sotepalveluiden tuottamiseksi yritysten avulla ovat ostopalvelusopimus, palveluseteli ja kilpailutus.

elinvoimaisuutta.

Järjestämissuunnitelmaan on kirjattu monituottajuusohjelma. Yritysten odotuksena on, että sen kautta huomioitaisiin monenlaiset yritykset, pienistä yhden hengen yrityk-

sistä isojen ketjujen yrityksiin asti.

Toiveena on, että kilpailutuksiin olisi mahdollisuus osallistua alueellisesti eikä niissä vaadittaisi toimintaa koko Pohteen alueella

Poukkula toivoo, että aikaisem-

mat hyvät käytänteet olisivat mahdollisia jatkossa ja että kumppanuus olisi aitoa, vuoropuhelu jatkuisi valmistelun jälkeen.

”Sopimukset ovat perustuneet kumppanuuteen ja asiakkaiden ää-

ni on kuulunut. Toivon, että sama tahtotila olisi mahdollista isomman toimijan kanssa.”

Yrittäjät toivovat, että palveluja tuotettaisiin monella tavalla, kuten kilpailutuksilla sekä palvelu- ja ostopalvelusetelillä.

Poukkula muistuttaa, että hyvinvointialue tarjoaa mahdollisuuksia myös muille kuin sotealan yrityksille, muun muassa ateria- ja puhtauspalvelun sekä kiinteistöhuollon yrityksille. Rohkealla ja ennakkoluulottomalla asenteella voidaan löytää uusia kumppanuuksia.

”Järjestämissuunnitelmassa yrittäjyyden viesti olisi voinut olla vähän vahvempi. Toivotaan, että monituottajuusohjelma paikkaa sitä”, Poukkula huomauttaa.

Valinnanvapausjäänyt sivuun

Poukkulan mielestä valinnanvapaus on jäänyt vähäiselle keskustelulle. Hän muistuttaa, että sosiaalihuollossa on asiakkaita, jotka ovat hyvin pitkään palveluiden piirissä. Heillekin pitäisi suoda valinnan mahdollisuutta.

”Sehän ei tarkoita rajatonta vapautta valita. Siinäkin voitaisiin löytää liittymäpintoja yksityisen ja kolmannen sektorin sekä julkisen puolen kanssa, että voitaisiin toteuttaa valinnanvapautta hallitusti.”

Poukkulalla on hyviä kokemuksia siitä, että asiakas on saanut valita 3–5 hinta- ja laatukriteerit täyttävän palvelutuottajan välillä.

Pienyrityksissä on pelkona byrokratian lisääntyminen. Pienessä yrityksessä jokaisen työpanos on tärkeä, ja byrokratia on pois asiakastyöstä. Sähköisten järjestelmien lisääntyminen pelottaa myös.

”Lisenssit ja muut maksut saattavat olla kalliita, samoin ohjelmistojen ylläpito.”

Yrittäjiä mietityttää, asetetaanko palvelutuottajarekisterissä toiminnalle uusia vaatimuksia. Entä annetaanko mahdollisuus riittävään siirtymäaikaan, jonka aikana yritykset voivat tehdä vaadittavat muutokset.

·

hyvinvointialue aloittaa toimintansa vuodenvaihteen jälkeen. Muutos vaikuttaa sosiaali- ja terveysalan alan yritysten toimintaan monella tavalla. Se herättää toiveita ja pelkoja.

Pekka Poukkula toivoo, että sosiaalihuollonkin palveluissa olisi valinnanvapautta. Sitä voitaisiin toteuttaa hallitusti.

”Järjestämissuunnitelmassa yrittäjyyden viesti olisi voinut olla vähän vahvempi.”

Pekka Poukkula

Anna

Vastuullisuuden raportointi yleistyy

teksti ja kuva

Yrityksen sosiaaliset vaikutukset ovat osa arkiseksi muuttuvaa vastuullisuusraportointia. Sosiaalinen vaikutus tarkoittaa sitä, minkä jäljen yritys jättää ihmisiin, joiden kanssa se on tekemisissä.

”Sosiaalinen vaikutus liittyy siihen, mitä yritys tai yhteistyötaho tekee niille ihmisille, joiden kanssa se on tekemisissä. Yritys tekee ihmisille jotain. Se saa ne joko kukoistamaan tai sitten ei”, kuvailee Mikael Jungner

Hänen mukaansa sosiaalisuus tarkoittaa lämminhenkisten ihmisten työyhteisön luomista.

”Kun ihmiset suhtautuvat toisiinsa lämminhenkisesti, se kasvaa ja siitä hyötyvät kaikki.”

Jungner peräänkuuluttaa, että nopeasti muuttuvassa maailmassa koko työyhteisö tutkisi maailmaa yhdessä. Asenteena olisi, että tehtävää ollaan tekemässä yhdessä.

”Kun työyhteisössä joku oppii uutta, niin kaikki oppivat uutta. Kun työyhteisössä toimitaan näin, ei ole rajaa mihin se pystyy. On mahdollista tehokkaasti tavoitella tapaa, miten onnistutaan.”

Jungner sanoo, että näin lähestytään ihmisille lajityypillistä tapaa olla vuorovaikutuksessa keskenään. Vastuullisuus näyttäytyy arvostamisena, tilan antamisena, jaettuna oppimisena ja merkityksen hakemisena.

”Kun tapahtuu oikein, tuntuu hyvältä. Kun tapahtuu väärin, tuntuu pahalta”, Jungner toteaa.

Vastuullinen hallinto on avoimuutta

Jungner nostaa esiin rutinoitumisen välttämisen ja työssä oppimisen. Jokainen ongelmanratkaisutilanne on vähän erilainen.

”Työ on muiden ihmisten ongelmien korjaamista yksin tai porukassa korvausta vastaan. Se voi alkaa muistuttaa taidetta.”

Jungnerin mukaan vastuullisuus hallinto- ja talousasioissa tarkoittaa suoraa, avointa ja luotettavaa viestintää.

”Hyvä hallinto on avoimuutta ja suoruutta. Se auttaa muita kumppaneita arvioimaan riskejä. Kun tilanne muuttuu, kerrot siitä heti työntekijöille ja sijoittajille. Ei markkinointia, ei manipuloitua viestintää.”

Vastuullisessa hallinto- ja talousajattelussa Jungner pitää suoraa kommunikointia äärimmäisen arvokkaana.

Jungner tiivistää yritysten sosiaalisen ja yhteiskunnallisen vastuullisuuden kysymykseen, mitä yhteisössä tehdään ihmisille, jotka tulevat sinne. Johtaako se niiden kukoistukseen vai loppuun palamiseen?

Vastuullisuusraportointi

•

Mikael Jungner, Kreab Oy

Millainen kunta on hyvä yritykselle?

Prime Sales Oy:n toimitusjohtajan Joonas Puurusen mukaan on tärkeää, että yrityspalvelut ovat selkeästi esille. Tulisi olla selvää, mistä aloittava yrittäjä voi hakea apua.

”Myös laajentava yrittäjä tarvitsee apua. Toivon, että puheet eivät jää korulauseiksi.”

Puurusella on kokemusta yritystoiminnan laajentamisesta muualla Suomessa.

”Hämeenlinnan kehitysyhtiö teki meihin vaikutuksen. Siellä meidät tutustutettiin kaupungin elinkeinoelämään”, Puurunen kertoo.

OP-pankin toimitusjohtaja Jukka Posio korostaa elinvoimaisuuden säilymistä laajemmin koko alueella.

”Riskinä on, että liiallinen sääntely voi johtaa elinvoimaisuuden kärsimiseen”, Posio arvioi.

Toimitusjohtaja Jukka Ojala nostaa Pyhännän kunnan toiminnan malliesimerkiksi yritysmyönteisyydestä. Valmisruokatuottajan Feelia Oy:n alku oli vaisua, mutta kunta rakensi sille tehtaan.

Kun yritys alkoi kasvaa nopeaa tahtia ja tarvitsi lisää toimitilaa, kunta rakensi laajennuksen ja seuraavaksi osoitti uuden tontin.

”Kunta uskoi meihin, vaikka meillä ei ollut aluksi liiketoimintakykyä”, Ojala kertoo.

• Ne ovat ympäristövaikutukset (environmental), sosiaaliset vaikutukset (social) sekä taloudelliset ja hallinnolliset vaikutukset (governance).

• Kirjanpitolaki velvoittaa suuryhtiöitä raportoimaan yhteiskuntavastuustaan.

• Velvoite koskee pankkien ja vakuutusyhtiöiden ohella pörssin päälistan yhtiöitä, jotka työllistävät keskimäärin yli 500 henkeä.

• Niiden on raportoitava toimintalinjoistaan, jotka koskevat ympäristöä, työntekijöitä ja sosiaalisia asioita, ihmisoikeuksia sekä korruption ja lahjonnan torjuntaa.

• Nykyisin moni yritys kohtaa vastuullisuusraportoinnin tavalla tai toisella. Sidosryhmät edellyttävät sitä tai siihen ryhdytään markkinointisyistä.

Vastuullisuus on tärkeä osa Feelian toimintaa. Uusi vedenkiertojärjestelmä säästää vettä jopa 80 prosenttia. Käytössä on biokaasu ja -hake.

”Meidän asiakkaitamme kiinnostaa energiamuodot, joita käytämme. Kilpailutuksissa voitaisiin edellyttää, että yritys ilmoittaa, mikä on tuotteen hiilijalanjälki”, Ojala sanoo.

Varatoimitusjohtaja Matti Huuki Slatek Oy:stä korostaa, että kunnan tulisi ottaa yritykset tosissaan.

”Yrittäjät ovat öljyä kunnan rattaisiin. Yrittäjiä kohtaan pitäisi olla myötämielisempiä. Se lähtee kunnan hallinnon asenteista”, Huuki sanoo.

· VASTUULLISUUS Kreab Oy:n toimitusjohtaja Mikael Jungner arvioi syksyn kunta- ja yrittäjätapaamisessa, että vastuullisuusraportointi on tulevaisuudessa yhtä tavallista kuin tänään tilintarkastus. Yrityksen sosiaaliset vaikutukset ovat osa vastuullisuusraportointia.

·

Tilvis,

Mikael Jungner vaatii työyhteisöihin lämminhenkisten ihmisten vallankumousta.

Jukka Ojala, Matti Huuki, Joonas Puurunen ja Keijo Posio kertoivat kunta- ja yrittäjätapaamisessa kokemuksiaan yhteistyöstä kunnan kanssa.

Yritys tekee ihmisille jotain. Se saa ne joko kukoistamaan tai sitten ei.”

KemianteolveHankiinkuunnelleet Kemianpaikoin työntekiKun opintutustumaan työelämään helpompaa.” yhteistyöuuden tiimoiltehtaan Karhuopiskelion innostuneita haluavat kiinnostuneikemianteollisuuhakea oppisopimusmalinkäynnistymisoppisopimuskounuotyöelämään”, Lääveri-Uimonen

MAINOS

JATKUU

PERUSTUTKINNOT Logistiikan perustutkinto, palvelulogistiikkatyöntekijä (709827)

Haku päättyy: 21.11.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Kempele.

OSAOon on jatkuva haku vuoden ympäri. Voit aina valita yli 100:sta koulutuksesta ja uusia mahdollisuuksia tulee hakuun päivittäin.

Ajoneuvoalan perustutkinto, automekaanikko (709795)

Haku päättyy: 25.11.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Haukipudas.

Ajoneuvoalan perustutkinto, varaosamyyjä (709793)

Haku päättyy: 7.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Haukipudas.

Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto, tietoverkkoasentaja (709817)

Haku päättyy: 5.1.2023. Koulutus alkaa: 7.2.2023. OSAO Kaukovainio, tekniikka.

Rakennusalan perustutkinto talonrakentaja (710105)

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

Ohjelmistokehittäjä

Haku päättyy: 22.11.2022. Koulutus alkaa: 7.2.2023. Oulu.

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO

Lähihoitaja, sairaanhoito ja huolenpito Haku päättyy: 21.11.2022. Koulutus alkaa: 6.2.2023. Taivalkoski.

Lähihoitaja, ikääntyvien hoito ja kuntoutuminen

Haku päättyy: 21.11.2022. Koulutus alkaa: 6.2.2023. Taivalkoski.

LOGISTIIKAN

PERUSTUTKINTO

Kuorma-auton tai yhdistelmäajoneuvon kuljettaja

Haku päättyy: 29.11.2022. Koulutus alkaa: 6.2.2023. Kempele.

Palvelulogistikkatyöntekijä

Haku päättyy: 21.11.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. Kempele.

PUUTARHA-ALAN

PERUSTUTKINTO Puutarhuri

Haku päättyy: 30.11.2022. Koulutus alkaa: 10.1.2023. Kempele

PUUTEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO Sahaprosessinhoitaja Jatkuva haku. Pudasjärvi

Haku päättyy: 7.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Haukipudas.

Ravintola- ja catering-alan perustutkinto, kokki (709771)

Haku päättyy: 7.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Haukipudas.

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOALAN PERUSTUTKINTO Sähköasentaja

Tekstiili- ja muotialan perustutkinto mittatilausompelija ja designtekstiilien valmistaja (709797)

Oppisopimuskoulutus. Jatkuva haku. Koulutus alkaa: 23.4.2023. Oulu.

Haku päättyy: 7.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Haukipudas.

AMMATTITUTKINNOT

Matkailupalvelujen ammattitutkinto, matkailun myynti ja markkinointi (709754)

Tutustu koulutuksiin ja hae: osao.fi/koulutuskalenteri OSAO Ovi -hakijapalvelu: osao.fi/ovi

Haku päättyy: 28.11.2022. Koulutus alkaa: 6.2.2023. OSAO Kaukovainio, palvelut.

Liiketoiminnan ammattitutkinto, myyjä (709791)

Haku päättyy: 28.11.2022. Koulutus alkaa: 6.2.2023. OSAO Kaukovainio, palvelut.

Puutarha-alan opiskelijoille avautui täysin uudenlainen tapa opiskella, kun oppilaitososuuskunta OSK Oulupro sai alkunsa OSAOn Kempeleen-Limingan yksikössä kolme vuotta sitten.

“Oppilaitososuuskunta on ympäristö, jossa opiskelija voi hankkia osaamista työskentelemällä oikeiden urakoiden parissa. Opiskelija voi suorittaa osuuskunnassa tutkinnon osittain tai kokonaan”, kertoo puutarha-alan lehtori Ismo Lindroth

Osuuskunta on toimiva yritys, ja opiskelijat saavat työstään palkkaa. Toiminnan keskiössä on ammattitaidon, työelämätaitojen ja yrittäjämaisen asenteen kehittäminen itse tekemällä ja oppimalla.

Valmistumisen jälkeen opiskelija voi olla mukana osuuskunnassa enintään kahden vuoden ajan. Osuuskunnan hallitus koostuu osuuskunnan jäsenistä, ja sen jä-

senet ovat työsuhteessa osuuskuntaan. Osuuskunta on solminut kumppanuussopimuksen OSAOn kanssa.

“Kumppanuussopimuksen säännöissä on määritelty, että jos opiskelija hankkii osuuskunnassa osaamista tutkintoa varten, oppilaitoksen kalustot ja koneet ovat opiskelijan käytettävissä. Tämä on mahtava asia”, Ismo Lindroth sanoo.

Suoraan syvään päätyyn

Oppilaitososuuskunnassa työskentelevät Nina Jyrkkä, Minna Lakkapää ja Katri Rauhala kertovat, että oppilaitososuuskunnan perustaminen ja siellä työskentely on ollut antoisa oppimiskokemus.

Osuuskuntatoiminta lähti toden teolla käyntiin, kun OSAOn puutarha-alalle tuli eri tahoilta pihasuunnitelmapyyntöjä opiskelijoiden toteutettavaksi.

LYHYTKOULUTUKSET

Puutarha-alan oppilaitososuuskunnassa tehdään töitä kädet mullassa ja opiskellaan kohti ammattia

JA TUTKINNON OSAT

Terveydenhuollon sihteeripalvelut, tutkinnon osa liiketoiminnan ammattitutkinnosta (709731)

“Ismo ehdotti, että ottaisimme asiasta koppia ja lähtisimme selvittämään, miten työn voisi suunnitella ja toteuttaa. Pihasuunnitelmapyynnöistä muodostuivat osuuskunnan ensimmäiset projektit, joista saimme jo palkkaa”, Katri Rauhala kertoo.

Haku päättyy: 14.11.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Kaukovainio, palvelut.

vät itse vaikuttamaan työnsä sisältöön, tekeminen on hyvin motivoitunutta”, hän sanoo.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, valinnaiset tutkinnon osat, tuotantotekniikka (709815)

Opiskelijoiden mielestä osuuskuntatyöskentelyssä on parasta yhdessä tekeminen ja työn lopputuloksen näkeminen.

Haku päättyy: 9.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Kaukovainio, tekniikka.

Alussa opittavaa ja selvitettävää oli paljon.

“Alku oli melkoista haipakkaa. Olimme välillä aivan helisemässä, kun kaikki oli niin uutta. Samalla olemme kuitenkin oppineet aivan valtavasti yritystoiminnasta ja puutarha-alasta”, Minna Lakkapää sanoo.

Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinto, valinnaiset tutkinnon osat, asennus ja automaatio (709813)

“Meillä on mahtava yhteishenki. Tukea saa ihan eri tavalla, koska kaikki ovat täällä oppimassa ja samassa veneessä”, Katri Rauhala toteaa.

Haku päättyy: 9.12.2022. Koulutus alkaa: 9.1.2023. OSAO Kaukovainio, tekniikka.

Koneistuksen perusteet (709843)

Osuuskunnassa työskentely on myös herätellyt opiskelijoita siihen, miltä opintojen ja osuuskunnan jälkeinen aika voisi näyttää.

Osuuskunnassa työskentely motivoi

Haku päättyy: 17.1.2023. Koulutus alkaa: 15.2.2023. OSAO Kaukovainio, tekniikka.

Ismo Lindrothin mukaan osuuskunnassa opiskelijoille karttuu laajasti osaamista ja taitoja.

“Tekeminen on itsenäistä ja vastuullista. Koska opiskelijat pysty-

“Nyt minulla on aivan selkeä tavoite siitä, että alan yrittäjäksi. Minulla ei ole kuitenkaan kiire pois osuuskunnasta – olen hankkimassa täällä perusosaamista”, Nina Jyrkkä sanoo.

Nyt haussa muun muassa seuraavat perustutkintokoulutukset:

Nina Jyrkkä (vas.), Minna Lakkapää ja Katri Rauhala voivat suunnitella puutarha-alan oppilaitososuuskunnassa työurakat tukemaan omia opiskelutavoitteitaan.

Teksti: Laura Lääveri-Uimonen, Kuva: Jouni Ylisuutari

Yrittäjyyden ytimessä

Jo kymmenes Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston vuosikurssi alkoi Rukalla

· Milla Raappana, teksti ja kuva

Marraskuun puolessa välissä polkaistiin käyntiin Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston kymmenes vuosikurssi, jonka aloitti Rukalla jälleen 20 päättäjää ja vaikuttajaa kattavasti ympäri Suomen. Verkostoon on vuosien saatossa osallistunut nyt noin 200 päättäjää.

Kymmenennen vuosikurssin osallistujajoukko edustaa valtakunnallisen kattavuuden lisäksi monipuolisesti yhteiskunnan eri sektoreita. Saman pöydän ääressä yrittäjyydestä oli keskustelemassa niin pankkisektori, vakuutusala, kuntapäättäjät, nuorisopoliitikot kuin Ayliike. Näitä päättäjiä tulemme näkemään mukana myös ensi vuoden eduskuntavaaleissa.

Ruka Yrittäjäareenan ohjelmaan kuului tänä vuonna perinteisten yritystarinoiden ja kansantalousosion lisäksi elinvoiman ja hyvinvoinnin turvaamisesta keskusteleminen sekä osaamis- ja työvoimapula. Myös some, henkilöbrändäys ja nuorten yrittäjyys olivat ohjelmassa esillä. Erityisesti hienot yritystarinat saivat kiitosta.

Koskettavia yrittäjätarinoita

Niklas Nukarin energinen ja rehellinen kertomus omasta yrittäjätaipaleesta herätti hyvää keskustelua ja palautetta.

Alle kolmekymppisenä yrittäjänä Nukari on ehtinyt tehdä yrittäjänä paljon ja perustaa useamman yrityksen. Rohkeus ja uuden kokeilu kuvaavat hyvin Autolle.comin yrittäjänä tunnettua Nukaria, joka on voittanut myös monia nuorten yrittäjien palkintoja.

Kuusamolaisen Marjo Määtän yritystarina ihastutti ja liikutti aitoudella. Menestyksekkään ja palkitun uran matkailualan yrittäjänä tehnyt Määttä on myös luottamushenkilönä aktiivisesti mukana parantamassa yrittäjien asemaa. Rukalla on myös aina ilo kuulla paikallisia yritystarinoita.

Tracegrow Oy:n yritystarinassa nousi esille vahvat kasvutavoitteet ja kansainväliset markkinat. Kiertotalous yritys, jonka tuotanto on Kärsämäellä, valmistaa paristoista lannoitteita. Yrityksen tuore toimitusjohtaja Kimmo Hyvärinen kertoi, kuinka kasvua on mahdollista tehdä taustalla tukea antavan yrityksen ammattitaitoisen hallituksen kanssa.

Tällaisia kansainvälistä kasvua tavoittelevia yrityksiä tarvitsemme Suomeen lisää. Osaavalle henkilökunnalle näissä kaikissa esillä olleista yrityksistä on tarve.

Yrittäjyyskasvatusta ja verkostoitumista

Oman elämänsä sankari -vaikutta-

javerkoston tarkoitus on tehdä yrittäjyyskasvatusta päättäjille ja vaikuttajille. Samalla päästään verkostoitumaan valtakunnallisesti. Omaan kuplaan ei kannata kenenkään jäädä.

Kymmenennen vuosikurssin osallistujat pääsevätkin verkostoitumaan paitsi toisten päättäjien kanssa, myös erilaisten yrittäjien kanssa ympäri Suomen. Tämä vuoropuhelu voi vain lisätä yritysten menestymisen edellytyksiä Suomessa.

Kymmenes OES-vuosikurssi suuntaa koulutuksen toisessa osiossa ensi keväänä kansainvälistymismatkalle Wieniin verkostoitumaan ja kasvattamaan tietoa yrittäjyydestä Keski-Euroopan näkökulmasta. Päätösosio vuosikurssille on lokakuussa 2023 Porin Valtakunnallisten yrittäjäpäivien yhteydessä.

Ensi vuonna järjestetään myös perinteinen, kaikille OES-vaikuttajaverkostoon osallistuneille tarkoitettu oma alumnitilaisuus, joka näin pyöreiden vuosien kunniaksi tuo tilaisuuteen ekstra panostuksen.

Työvoima- ja osaamispulapaneelissa olivat keskustelemassa Kimmo Hyvärinen, Niklas Nukari, Jenni Parpala ja Marjo Määttä.

Uudet toimisto- ja liiketilat Oulusta ja Kempeleestä

To i mistokeskus Limingantullin veturi

Limingantullissa puitteet ja sijainti ovat erinomaiset Oulun eteläisen pääväylän varrella. Kehittyvällä Limingantullin alueella toimii paljon erilaisia yrityksiä ja palveluita on tarjolla runsaasti. Limingantullin Veturiin on helppo tulla. Oulun keskusta on vain parin kilometrin päässä. Rautatieasemalle ajaa parissa minuutissa ja lentokentälle vartissa. Veturin 2. vaiheen rakentaminen on käynnistynyt kesällä 2022. Tilat valmistuvat loppuvuodesta 2023.

Limingantullin veturi 1, MUUTTOVALMIS Vuokrattavia tiloja vapaana 350 m2

Limingantullin veturi 2, RAKENTEILLA Vuokrattavat tilat 250–900 m2 Krouvintie 4, 90400 Oulu

Kysy lisää: Mikko Lohi, puh. 045 631 2946, mikko.lohi@lapti.�

Katutason liiketila Toppilansalmen rannalla

Myynnissä Toppilansalmen rantaan rakenteilla olevan kerrostalon Asunto Oy Oulun Satamavalon kivijalkaan tuleva liiketila 105,5 m2 . Tilassa keittiösyvennys ja oma wc. Asunto Oy Oulun Satamavalo on osa Möljän korttelia, johon tulee yhteensä yli 300 asuntoa. Satamanvalon arvioitu valmistuminen on 04/2023.

Liiketila krs m2 mh.vh. C11105,569 600232 100

Satamanvalon liiketila C1, RAKENTEILLA Siilotie 1, 90520 Oulu

Kysy lisää: Janne Karhumaa, puh 0400 602 533, j anne.karhumaa@lapti. �

Katutason liiketila Kempeleen keskustassa

Myydään Kempeleelle rakennettavan kerrostalon Asunto Oy Kempeleen Konduktöörin kivijalkaan tuleva liiketila, jonka kokoon ja tilasuunnitteluun voit vielä vaikuttaa. Erinomainen sijainti: pyöräbaana, juna-asema ja bussipysäkit ovat lähellä. Arvoitu valmistuminen kesällä 2024.

Liiketila krs m2 mh.vh. A1169,564 000212 000

Konduktöörin liiketila A1, SUUNNITTEILLA Asematie 2, 90440 Kempele

Kysy lisää: Janne Karhumaa, puh. 0400 602 533, janne.karhumaa@lapti.�

Rakennusliike Lapti Oy, Voudintie 3, 90400 Oulu Katso lisätietoja Lapti-kodeista lapti.�/pohjoissuomi

• palkkojen laskemisen ja maksamisen

• lomapäivien laskemisen ja lomapalkkojen maksamisen

• työehtosopimuksen tulkinnan

Paula Pihlajamaa vuoden omistajanvaihdosasiantuntija

PPY:n kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa.

antuntijan kunniakirja jaettiin nyt kahdennentoista kerran. Kunniakirjan myöntämisellä halutaan kiinnittää huomiota omistajanvaihdoksiin ja niiden mahdollistajiin.

Nimeämisellä halutaan tähdentää myös sitä, että ostajien, myyjien, rahoittajien ja yritysvälittäjien lisäksi tarvitaan myös julkisen ja kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyötä, jotta yritysmarkkinat kehittyvät alueellisesti elinvoimaisiksi myös mikro- ja pienyritysten osalta.

Nimitys julkistettiin Omistajanvaihdoskonferenssissa Naantalissa.

eläkepäiviin ja perusti korjaamon

Intohimoisesti pienkoneisiin suhtautuva Alpo Lehtinen ei ole suostunut jäämään eläkkeelle, vaikka sellaista lyhyen aikaa kokeilikin.

Se ei ollut Lehtisen juttu.

”En viihdy kotona. Täytyy saada tehdä jotain ja liikkua. En ole tottunut olemaan paikallani.”

Lehtinen on ollut yrittäjä vuodesta 1975 lähtien. Hän on tehnyt pitkään kiinteistönhuollon töitä, jotka on laskuttanut omalla yrityksellään. Täytettyään 70 hän jäi eläkkeelle, mutta huomasi pian, ettei ratkaisu ollut oikea.

”Puolisen vuotta olin niin, etten tehnyt mitään. Sitten kaverini perusti pienkonekorjaamon ja menin sinne häntä auttamaan, kun olen näiden härveleiden kanssa melskannut koko ikäni vapaa-aikana. Kun kaveri lopetti yrityksen toiminnan sairastumisen takia, menin ja pistin oman firman pystyyn.”

kyselyn perusteella yli kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä 42 prosenttia on palkannut eläkkeellä olevia henkilöitä yritykseensä viimeisen kulununeen kahden vuoden aikana. Alle 10 henkilöä työllistävistä yritysten osalta luku on 29 prosenttia.

Teollisuuden yrityksistä 45 prosenttia on työllistänyt eläkkeellä olevan henkilön. Peräti 74 prosenttia kaikista vastanneista yrityksistä ilmoitti olevansa halukas työllistämään eläkkeellä olevia henkilöitä yritykseensä tulevaisuudessa. (Suomen Yrittäjät)

Vuoden maahan muuttanut yrittäjä -kisan voitto ukrainalaisille

Vuoden maahan muuttanut yrittäjä -kilpailun ovat voittaneet Vassili Goutsoul sekä hänen poikan-

sa Artem Goutsoul ja Anton Goutsoul. Heidän it-yrityksensä Enkora tarjoaa asiakaspalvelun järjestelmäratkaisuja.

Suomen Yrittäjät järjesti Vuoden maahan muuttanut yrittäjä -kilpailun neljättä kertaa yhdessä työeläkeyhtiö Elon kanssa. Kilpailun tavoitteena on tuoda esille maahan muuttaneita yrittäjiä ja heidän merkitystään elinkeinoelämälle ja suomalaiselle yhteiskunnalle.

Goutsoulin perhe muutti Suomeen 1990-luvulla. Isä Vassili ja pojat Artem ja Anton johtavat yhdessä asiakaspalvelun järjestelmäratkaisuja tarjoavaa it-yritystä Enkora Oy:tä.

Esimerkiksi kunnat ja yritykset voivat yhdistää ohjelmistokomponentteihin erilaisia tukevia laitteistoja, esimerkiksi kulunvalvontaan tai asiakkaiden itsepalveluun liittyen.

Suurin osa suomalaisista on käyttänyt Enkoran tuotteita jossain vaiheessa, sillä yrityksen kädenjälki näkyy muun muassa uimahalleissa, kuntosaleissa, sairaaloissa ja yliopistoissa ympäri maan. (Suomen Yrittäjät)

Lapin kauppakamarin

Liisa Ansala esitteli pohjoisen Suomen, Ruotsin ja Norjan valtavan investointipotentiaalin, jopa 160 mrd € tulevina vuosina.

PÄIVI KEISANEN

Sodan pitkittyessä inflaatiokierre kiihtyy. Mielenkiintoista nähdä, laskevatko hinnat enää sotaa edeltävälle tasolle kriisin jälkeen. Epäilenpä suuresti. Joudumme sietämään ja sopeutumaan uuteen normaaliin.

KIRSI ANTTILA

Nin miksi vielä on käyttövoimavero kun diesel on kalliimpaa kuin bensa?

ANTTI VILKUNA

Nuoret tekevät tulevaisuuden! Mukava, että politiikka kiinnostaa lukiolaisia. Olin tänään Oulun lyseon ja Merikosken lukioiden kansanedustajapaneelissa Jenni Pitkon, Tytti Tuppuraisen ja Sebastian Tynkkysen kanssa. Aiheena kansanedustajan työ. Kiitos lukiolaisille!

PEKKA AITTAKUMPU

SOMESSA

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät mukana tukemassa Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyden lahjoitusprofessuuria.

MARJO KOLEHMAINEN

Suuri ilonpäivä! Stora Enso investoi miljardilla Ouluun! Käytöstä poistettu paperikone muuttuu kuluttajapakkauksia tekeväksi kartonkilinjaksi. Keskustan ajama Poikkimaantien kuntoon laittaminen oli ratkaisevaa tuoden nyt työtä ja elinvoimaa koko Pohjois-Pohjanmaalle.

MIKKO KINNUNEN

Inhouse -yhtiöt eivät säästä kuntalaisten rahoja. Kilpailuilla markkinoilla toimiminen nostaa laatua ja laskee kustannuksia, kun hankinta vain osattaisiin tehdä oikein.

MINNA RAUTIO

Toivottavasti enää ei tule vastaan hanketta viivästyttäviä valituksia ja saadaan nopeasti uusi koti AC Oululle ja muille alueen seuroille!

TOMI KAISMO

Kauhean usein en pääse kertomaan asiakastarinoita, koska salassapito. Tässä on kuitenkin yksi kiva projekti. Tehtiin Pihlalle valmiiden tuotteiden kuvausjärjestelmä sujuvoittamaan reklamaatioiden käsittelyä ja nappaamaan tulevaisuudessa virheet kiinni jo tehtaalla.

SATU LAPINLAMPI

Stora Enson jättiinvestoinnin jälkeen Oulun tehtaalla puuta tarvitaan miljoonaa kuutiometriä lisää. Muutoksen arvioidaan tuovan puunhankintaan noin 200 uutta työpaikkaa. Myös metsänomistajien tulot kasvavat merkittävästi.

PÄIVI LAAJALA

Hiihtokausi on nyt täydessä vauhdissa. Tunnen jo tutun ”taudin” suonissani. Leppoisa kauden avaushiihto.

JUSSI RÄMET

Lumijoen uuden päiväkodin harjannostajaisissa: hirsirakentaminen mainio valinta. PAULA

KARSI-RUOKOLAINEN

VASTAUS

Työn tekemisen tapa on muuttunut viimeksi kuluneiden vuosien aikana ja muutos on lisännyt halukkuutta tehdä töitä ulkomailta. Ulkomailta tehtävään etätyöhön liittyy kuitenkin monia seikkoja, jotka sekä työnantajan että työntekijän on hyvä huomioida ulkomailta tehtävää etätyötä suunnitellessa.

Etätyöjakso ulkomailla voi vaikuttaa esimerkiksi työntekijän verovelvollisuuteen eli siihen, mihin maahan työntekijä maksaa veronsa. Vaikutusta voi olla myös ennakonpidätyksiin, sosiaaliturvaan ja palkkaraportointiin.

Lisäksi mahdolliset työluvat, työoikeudelliset asiat, työja tietoturva sekä vakuutukset ovat seikkoja, joihin tulee kiin-

nittää huomiota ulkomailta tapahtuvaa etätyötä suunnitellessa.

Työnantajayrityksen näkökulmasta on lisäksi hyvä muistaa se, että työntekijän etätyöskentely ulkomailla voi muodostaa riskin verotuksellisen kiinteän toimipaikan syntymisestä etätyöskentelyvaltioon. Kiinteä toimipaikka aiheuttaa lähtökohtaisesti verovelvollisuuden sekä ilmoitus- ja maksuvelvoitteita etätyövaltioon.

Ulkomailta tapahtuvan etätyön suunnittelua helpottaa, mikäli työnantajayrityksessä on hyvissä ajoin etukäteen selvitetty ulkomailta tapahtuvaan etätyöhön liittyviä kysymyksiä. Etätyömahdollisuuksista ja niihin liittyvistä käytännön asioista voidaan sopia etukäteen esimerkiksi laatimalla yrityksen sisäinen etätyöpolitiikka. Huolellisella etu-

käteissuunnittelulla voidaan vähentää etätyöskentelyyn liittyviä riskejä ja mahdollisia yllätyksiä.

Samalla yksittäiset työntekijät saavat tärkeää tietoa siitä, millaisia asioita ja velvoitteita ulkomailla tehtävään etätyöhön liittyy, kun työntekijä vasta suunnittelee etätöihin lähtemistä.

kaverilleni luottolimiitin, vaikuttaako hänen osayhtiön yrityssaneeraus tai konkurssi minuun?

Annoin aikanaan takauksen kaverini Oy:n luottolimiittiin liittyen. Taloustilanne huolettaa minua, vaikka takaus rajoitettiin 25.000 euroon. Vaikuttaako Oy:n yrityssaneeraus tai konkurssiin minuun?

VASTAUS

Jos sinulle ei ole palautettu takaussitoumusta, on takaus edelleen voimassa, mutta onneksi vastuusi on rajoitettu. Pian konkurssipäätöksen jälkeen saat yhteydenoton velkojalta. Mikäli maksat velan, sinusta tulee yrityksen velkoja. Yleensä velkojien jako-osuudet ovat 2–10 prosentin luokkaa ja valtaosassa velkojat vaille suorituksia.

Yrityssaneerausmenettelyn aloittaminen ei estä velan perimistä takaajalta, jos takaussitoumus on annettu liike- tai siihen rinnastettavassa toiminnassa. Tässä ei ole kyse viimeksi mainitusta tilanteesta. Siksi velkoja ei voi periä velkaa takaajalta, vaan myös takaajaa suo-

jaa saneerauksen aloittamispäätöksessä määrätyt perintäkiellot ja muut kiellot. Mikäli saneerausmenettelyssä saadaan vahvistettua ohjelma, siinä määrätään myös takaajan maksuvelvollisuudesta velkojalle.”

VASTAUS

Olen eläkkeelle jäämässä oleva yrittäjä ja harkitsen yhtiön omistamien vuonna 2017 rakennettujen toimitilojen myyntiä. Olen kuullut, että myös ALV tulisi huomioida tässä myynnissä, mutta miten?

Tapauksenne olisi tutkittava tarkemmin, mutta olettaen että tiloissa on harjoitettu arvonlisäverollista toimintaa, tulee huomioida niin sanottu kiinteistöinvestointien tarkistamismenettely ja sen mahdolliset vaikutukset. Vaikutukset riippuvat rakentamisen kustannuksista tehdyistä alv-vähennyksistä, tulevasta tilojen ostajasta sekä käytös-

tä, johon tilat ostajalla jatkossa tulevat.

Usein tämä tarkistamisoikeus/velvollisuus siirtyy ostajalle, mutta tehtyjä vähennyksiä voidaan mahdollisesti joutua myyjän toimesta myös tarkistamaan eli käytännössä palauttamaan takaisin, ellei ostaja täytä siirtymiseen liittyviä edellytyksiä. Myyjän tulee antaa ostajalle kaupan yhteydes-

sä selvitys tehdyistä kiinteistöinvestoinneista arvonlisäverolain mukaisesti ja myös kauppakirjassa on hyvä huomioida ALV omana kohtanaan.

Mitä on huomioitava, kun suunnittelee etätöitä ulkomailta?

Miten arvonlisävero tulisi huomioida yrityksen toimitilojen myynnissä?

Liisa Tervo OTM, veroasiantuntija KPMG Oy Ab

Takasin

Jouni Gauriloff asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Finsta Oy

Petteri Tiainen Tax Manager TALVEA Oy

MAINOSTELINEITÄ

Nuorille Yrittäjille uusi johtoryhmä

Nuorten Yrittäjien reissulla Rukalle 10.-12. marraskuuta valittiin uusi johtoryhmä.

Puheenjohtajana jatkaa Juho Tauriainen . Vanhoina jatkavat Joonas Puurunen ja Topi Hämeenniemi

mintaa nuorille yrittäjille.

Valtakunnallisesti nuoriin yrittäjiin lukeutuu alle 36-vuotiaat yrittäjät mutta pohjoisessa nuoriin yrittäjiin lukeutuu alle 40-vuotiaat yrittäjät. Toki kaikenikäiset yrittäjät ovat Tutustu jakelumahdollisuuksiimme:

audit, autot, bemarit, ducatit, fordit, gilerat, grillit, helkamat, hondat, huonekalut, husqvarnat, kajakit, kanootit, karting-autot, kawasakit, kirjeet, kodinkoneet, kolmipyörät, kumiveneet, lynxit, maastopyörät, mankit, mersut, minimotot, moottorikelkat, moottoripyörät, moottorit, mopoautot, mopot, mönkijät, nissanit, nojatuolit, opelit, paketit, peräkärryt, perämoottorit, pesukoneet, pientavarat, pihakalusteet, pilkkikopit, polarikset, polkupyörät, polkuveneet, polttopuut, raivaussahat, rakennustarvikkeet, reet, renkaat, ruohonleikkurit, sahat, siirtoautot, ski-doot, skodat, skootterit, sohvat, soliferit, sonyt, soutuveneet, surffilaudat, suzukit, sähköpyörät, trailerit, traktorimönkijät, trapperit, trimmerit, tunturit, tuolit, työkalut, työkoneet, varaosat, vaunut, veneet, vesijetit, vespat, volkkarit, volvot, yamahat... +358 400 870 778

KULJETAMME NÄMÄ KAIKKI

–YRITTÄ JÄ–HARRASTAA

––

SARJA–

Tyttöjen lätkävalmentaja pelaa itsekin

Katja Koskimies on Kärpät Tyttöjen vastuuvalmentaja. Hänen valmentamassaan joukkueessa tytöt ovat 10–14-vuotiaita. Koskimies on toiminut valmentajana jo neljä vuotta. Hän valmentaa vapaa-ajallaan, koska se on niin mukavaa.

· Teksti: Mari Rytilahti

· Kuvat: Ester van Dam

Katja Koskimies aloitti jääkiekkovalmennuksen poikien Napero-joukkueen valmentajana. Sen jälkeen hän oli kolmen kauden ajan Kärpät Saijat joukkueessa. Hänen valmentamansa joukkue on osa Oulun Kärpät 46 ry:n tytöille suunnattua jääkiekkopolkua.

Jääkiekkopolun tarkoituksena on tarjota tytöille mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa sekä edistää tyttökiekkoilijoiden kehittymistä ja edistymistä kiekkokoulusta aina huippu-urheilijaksi saakka. Kärppien tyttö- ja naiskiekkopolku ulottuu tällä hetkellä Kärpät Saijat kiekkokoulusta Kärpät naiset SM-liigajoukkueeseen.

”Tyttöjen valmentaminen rikastaa myös coaching-työtä, jota teen erilaisten yritysten ja työyhteisöjen kanssa. Tyttöjen kehittyminen sekä keskinäinen huumori ja joukkueen yhteishenki tuottavat minulle iloa.”

Koskimiehen omat lapset ovat aikoinaan pelanneet jääkiekkoa harrastesarjoissa. Koskimies pelaa itsekin tällä hetkellä harrastejääkiekkoa.

Lajissa häntä viehättää monimuotoisuus, vauhti ja yhteisöllisyys. Koskimies myös osallistuu turnauksiin kotimaassa ja ulkomailla.

”Pelaan Playmates sekajoukkueessa.

Osallistumme Arctic Circle -turnaukseen Kittilässä ruskamaratonin aikaan ja Rukan Pipolätkään tammikuussa. Toukokuussa 2022 pääsimme jälleen tauon jälkeen Hollantiin Tilburgiin turnaukseen. Tavoitteena on järjestää taas keväälle 2023 kansainvälinen turnausreis su jonnekin päin Eurooppaa.”

Kannustava ilmapiiri ja itsetuntoa

Jääkiekkovalmentajan työ sisältää paljon vastuuta. Tytöt ovat eri ikäkehitysvaiheissa. Tämä on otettava valmennuksessa huomioon.

Tärkeintä on luoda hyvä ja kannustava ilmapiiri. Kun kyseessä on kilpaurheilu, niin toiminnan on oltava myös tavoitteel lista.

”Koen, että yksi tärkeä tehtä vä valmentajana on auttaa tyttöjä siten, että heille kehittyy hyvä itsetun to urheilijana”, Koskimies painottaa.

Itsetunto rakentuu itseluottamuksesta, oman kyvykkyyden ymmärtämisestä sekä mahdollisuudesta kasvaa ja kehittyä harjoittelemalla. Positiivinen ajattelu tukee itseluottamuksen kehittymistä ja auttaa kohtaamaan epäonnistumi-

Menestysvalmennusta

•

•

• B.UP Palvelut ovat menestysvalmennusta. Menetelmänä on B.UP Coaching, jossa liiketoiminnan kehittämisen parhaat menetelmät yhdistyvät life coaching -prosessiin.

• Harrastaa vapaa-ajalla monipuolisesti liikuntaa ja nauttii luonnon rauhasta.

sia. Kasvua ja kehitystä tukevassa ajattelutavassa epäonnistuminen liittyy vain tekemiseen.

Vastuuvalmentajan työhön kuuluu valmentajaresursseista huolehtiminen ja kouluttautuminen. Koskimiehen osaamiseen liittyvät tavoitteet jääkiekkovalmennuksessa kohdistuvat erityisesti lajivalmennuskoulutuksiin.

”Jääkiekkotreenejä on kolmena iltana viikossa Oulunsalossa, Linnanmaalla ja Raksilassa. Oulunsalossa ja Linnanmaalla tehdään jäätreenien lisäksi oheistreenejä. Oulunsalossa olemme saaneet Kiekkolaserilta tilat käyttöön oheisharjoittelua varten”, Koskimies kiittelee.

Monipuolinen liikkuja

Coaching-työn ohella Koskimiehelle jää hyvin aikaa harrastaa muutoinkin monipuolisesti. Hän on mukana Oulun Meripelastajissa ja hän tanssii.

Liikkuminen on ollut tärkeää lapsesta saakka. Koskimies ei ole harrastanut kilpaurheilua, mutta on liikkunut aina aktiivisesti.

”Olen koko työurani ajan tehnyt tavoitteellista työtä, joten en ole halunnut enää vapaa-ajalla harrastaa urheilua tavoitteellisesti.”

Valmentamista Koskimies aikoo jatkaa niin kauan kun aikaa riittää ja valmentaminen tuntuu oikealta.

Joukkueesta huokuva riemu tarttuu helposti valmentaja Katja Koskimieheenkin.

Mikko Laitila puh. 044 737 0342 mikko.laitila@kalevamedia.fi

Jani Malinen puh. 044 794 1288 jani.malinen@kalevamedia.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Kukaekario oy

Marian siivouspalvelut Oulun Seudun Tele & Audio Oy

Iin Yrittäjät ry Korpitek Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Kärsämäen Yrittäjät ry Taksi Saila Vanhala Hotelli Keskipiste Projekti Kuivakukka Oy

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Arvies Oy

Hulttio OY

Alakaju Oy

Luomassa Oy

Matkaparkki.com Oy

Liikuntapalvelut Maija Karvonen RatsuKukka

Kiimingin yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry OnUnelma Oy Onni Wiljami Oy Tasanto Oivarch Oy

Lumijoen Yrittäjät ry SnowFix Oy

Muhoksen Yrittäjät ry Alaketo Oy

Mese-Taksi Oy Mammun Hyväkakku Oy Verstas Woodworks LVI Parkkila Oy Olohuone- Ravintola Oy Limingantullin Auto-Grilli Oy Kotoisa Mylläämö Riina Särkilahti Tmi Armonia Oy Autohuolto Björnholm Notovia Oy Tmi Minna Kukkohovi RentoVilla Oy Kotilove oy

Pudasjärven Vuokratalot Oy

Raahen Yrittäjät ry

Salon Devine Oy RSP-Suomi Oy

Red Box Selfie Oy

TMI JOEL NUORALA

Siikalatvan Yrittäjät ry Marikan kotipalvelut Ponnari Oy

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Naisten Hyvinvointikeskus Tuntuma Suomen Lähijätski Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Muorin ja Vaarin Tupa avoin yhtiö

Kuusamon Yrittäjät ry

T. Ronkainen Oy

Tmi Lea Revonmäki

Jorma Inkeröinen jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Kirjavasti käsillä Oy

Data-Enter Oy RehtiRenki

Oulaisten Yrittäjät ry Taksi KaksViis Ky Cafe Herkutella

Oulun Yrittäjät ry Tulevaisuutesi Turvaaja Oy Wirestaff Oulu Henkilöstöpalvelut H & P Rousu Oy/K-Market-Iikka Ollila Works Oy Rail Off Oy Heybeauty Collections MunKamu Oy Local Wilderness Oulu Hieroja/Urheiluhieroja Tatu Multasniemi Kultasyke Digifundus Oy

Kärkkäisen siivouspalvelu Adams Logistics Oy P ja S. Lumiaho Oy

Rakkauden helmi/MuotiSolna OutiZek Ky/Senior Shop Kuvahinen WellAid

Adapti-palvelut Hätälä Oy Exocont Oy ProPrentium Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Mindvision

Pudasjärven Yrittäjät ry Taksi Hannu Aarni Harjas Oy / Harjas Talli Sara-Isännöinti Oy

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö omistajanvaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Minna Paakkola Projektipäällikkö, 050-4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Tmi Hämäläinen Jarno Oskari Lumo Farm Oy TKCo Oy AMTI SHOP Juteko Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry MT Yrityspalvelut Oy Rundströmin Ponitalli Oy Shaman Spirits Ltd Maalausliike Syri & Syri Oy

Utajärven Yrittäjät ry Utajärven Leipomopalvelu Oy

Vaalan Yrittäjät ry LOC Ness Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry Ylikiimingin Palvelut Oy

Seniorijäsenet Jylkäs Pirjo Kivelä Hannu

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Haapaveden Yrittäjät ry Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Seppo Pekkala p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Juha Kallio p. 040 3529 215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Leena Tähti p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry Sirpa Runtti p. 0400 7765 60 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry Anniina Kärki p. 044 985 1773 Purboire Oy kuusamon.yrittajat@gmail.com

Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä p. 040 7263 142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Mari Jesiöjärvi p. 044 336 6 748 mari@lumetta.fi lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry Niko Ahvenlampi p. 050 4073 372 niko.ahvenlampi@navasahko.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry Heimo Turunen p. 0400 3852 81 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen p. 0440 102880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Pyhäjärven Yrittäjät ry Maarit Halonen p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Raahen Yrittäjät ry Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Eeva-Kaisa Karhu p. 050 5694 773 info@rokuanlomahuvilat.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

202 2 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilöt: Johannes Laitila p. 050 3813 522, Mikko Juutinen p. 0500 226 226, elisa.fi/yrittajaedut. FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €.

Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, Mikko Laitila p. 044 737 0342, Jani Malinen p. 044 451 0552, Sami Saari p. 044 057 5121.

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

OP Oulu Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Eva Maria Raudasoja eva.raudasoja@oulu.fi p. 029 448 4199, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Sami Niemelä sami.m.niemelä@oamk.fi p. 050 317 4713

Yrittäjä, vahvista vahvuuksia ja ota mahdollisuuksia käyttöösi!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntija- ja neuvontapalvelut ovat jäsenille käytettävissä ma-pe toimistoaikana. Jäsenalennus on -10 % toimeksiannosta, puhelinneuvonta on maksutonta.

Haluatko kysymyksesi julkaistavaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehden kysymys-vastauspalstalla?

Lähetä kysymyksesi kirsi.anttila@yrittajat.fi.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET:

Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!