ppy_1_2020 by Kaleva Oy

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

1/20

Modernit ja laadukkaat toimistokalusteet juuri sinun yrityksesi tarpeisiin Tiesithän, että 100 % suomalainen toimistokalustaja Modeo palvelee myös Oulussa ja Rovaniemellä Varastostamme laadukkaat työtuolit, sähköpöydät, kaapit ja sermit jopa muutaman päivän toimitusajalla. Tilaa kätevästi verkosta modeo.fi tai pyydä tarjous myynti@modeo.fi

TOIMISTOKALUSTEET HETI VARASTOSTA!

NYT MYÖS KATTAVA MALLISTO RAVINTOLA- JA TERASSIKALUSTEITA!

Poratie 7, 90140 Oulu • p. 0207 920 267 • palvelemme ma-pe 8.30-16.30 Rovakatu 17, 96100 Rovaniemi • p. 0207 920 268 • palvelemme ma-pe 9.00-17.00

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Pääkirjoitus

Yrittäjän oma jaksaminen rajoittaa kasvua Kasvun Suunta -kyselymme tulos oli mielenkiintoinen ja samalla raadollinen. Viesti oli, että yrittäjän oma jaksaminen on merkittävin kasvun rajoite ja toisena oli työvoiman saatavuus. Kysymyksessä on yhdistelmä, joka käytännössä lyö yrittäjää molemmille poskille. Jos työvoiman saaminen haastaa, niin ei oma jaksaminenkaan voi parantua. Jos oma jaksaminen ja erityisesti ajanhallinta on järkevyyden rajoilla, ei rekrytointiin tai toiminnan uudistamiseen jää tulipalojen sammuttamiselta riittävästi aikaa. Mistä yrittäjän jaksamisessa on kysymys? Ensinnäkin isossa kuvassa kyse ei ole siitä, että yrittäjät olisivat uupuneita, lamaantuneita tai haluttomia kasvamaan.

Käytännössä asia on päinvastoin. Yrittäjälle on todella tärkeää yrittämisen vapaus ja oman työn merkityksellisyys. Tutkitusti yrittäjät haluavat kasvaa. Kasvua tavoittelee meidän alueellamme noin 65 % yrityksistä. Menestyvän yrityksen perusresepti on helppo. Kun kunnossa ovat yrittäjä, tuote ja markkinat, kaikki sujuu. Jos jokin näistä kolmesta nilkuttaa, niin tietää se vaikeuksia yritykselle. Yleensä kun keskustellaan yritystoiminnan kasvun esteistä, puhutaan kovista konkreettisista haasteista kuten rahoituksen saatavuudesta, byrokratian lisääntymisestä, logistiikasta tai suhdanteista Tämän lisäksi yritykset nähdään helposti kasvottomina ja ko-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

via voittoja tavoittelevina yrityksinä. Yrittäjän silmiin kasvunhaasteet näyttäytyvät toisin. Kasvun esteet ovat paljon inhimillisempiä. Yrittäjä kysyy itseltään jaksanko minä ja millä ehdoilla? Haluanko kansainvälistyä, jos se tietää pahimmillaan 200 työpäivää poissa kotoa. Voinko kasvaa, kun jo nyt työtunnit ovat selkeästi tervettä tasoa kovemmat? Haluanko laajentua tai investoida, kun tekijät puuttuvat? Kestääkö avioliitto jatkuvan poissaolon? Haluanko olla poissa lasten harrastuksista ja arjesta? Haluanko harrastaa? Yrittäjä hakee tasapainoa kuten kaikki muutkin. Halutaan olla menestyvä yrittäjä, hyvä puoliso, vanhempi ja ystävä. Ei tämä sen kummempi yhtälö ole.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

Yhteiskunnan on kohdattava kasvuyrittäjä ihmisenä ja parannettava arkea tästä näkökulmasta. Ollaanpa siis tekemässä perheuudistusta, sosiaaliturvan uudistusta tai kehittämässä koulutusta, on yrittäjät huomioitava. Kasvuyrittäjyys lisääntyy Suomessa vain, jos yrittäjällä on tunne, että oma jaksaminen ei ole uhattuna kasvun

saamiseksi. Tähän viestiin kannattaa suhtautua todella vakavasti.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Työelämä murroksessa Näin lakkojen keskellä olemme puhuneet paljon ammattiyhdistysliikkeistä, mutta oikeasti meidän tulisi keskustella koko työelämän muutoksesta. Harva nuori olettaa tekevänsä samaa työtä eläkeikään asti. Tämä ei ole yksisuuntainen asia, jossa toinen puoli ilkeyttään lopettaisi työt, vaan työelämä seuraa ajan henkeä kiihtyvän digitalisaation mukana.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Miten yrittäjän omaan jaksamiseen kasvunesteenä pitäisi yhteiskunnan taholta vastata? Esimerkiksi on satsattava joustaviin tapoihin kehittää yrityksen osaamista ja verkostoitumista. On laitettava yrittäjän sosiaaliturva kuntoon. On helpotettava yritysten mahdollisuuksia työllistää ja olla työnantaja.

Kuinka moni työnhakija katsoo alan työehtosopimusta työtä hakiessaan? Harveneva joukko. Enemmän kiinnitetään huomiota peruspalkkaan ja siihen mitä työnantajasta sanotaan netissä. Nykynuoriso omaksuu nopeasti uusia tapoja. Yksi näistä on asettaa puhelimeen ilmoitus työmahdollisuuksista alueella, jos nykyinen työ ei vastaakaan haluttua. Meille on syntymässä kohtaanto-ongelma, missä liian jäykkä työehtosopimus koetaan molemminpuolisesti vaikeaksi tavaksi määrittää ansiota ja sitä mitä osapuolet toisiltaan haluavat. Tä-

män päälle laista löytyy useita toisinsopimisenkieltoja järjestymättömille yrityksille, joihin uudet työpaikat pääasiallisesti syntyvät. Aiemmin TES ja erityislisät olivat toimiva tapa tehdä tasokorotuksia palkkaan, koska kansakunnan elämänrytmi oli kaikkialla melko tasaista. Nykyisellään se luo tilanteita, jossa liikkuva työntekijä jää tapauksesta riippuen vakituista eriarvoisempaan asemaan. Esimerkkinä vaikka lakiin kirjatut sunnuntailisät, jotka asettavat painetta laskea perusansiota. Tällöin pääosin viikonlopputöitä tekevät keikkalaiset voivat kuoria hyvän tuntiansion, kun taas vähemmän kiinnostavat maanantaiaamut jäävät pienemmällä ansiolla jo sitoutetuille työntekijöille. Olisiko siis aiheellista aloittaa oikea keskustelu nykytilasta ja kuinka se vastaa tulevaisuutta? On selvä, ettei korkean sosiaaliturvan Suomesta voi tehdä palkkakilpailun villiä länttä ilman yhteisiä peli-

sääntöjä, mutta olisiko näiden pelisääntöjen tulevaisuus kuitenkin avarampaa. Minimipalkkalaki olisi varmasti yksi tapa selkeyttää tilannetta, mutta olisimmeko valmiita edes avoimesti keskustelemaan aiheesta?

Sebastian Stenfors Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Q=P_PÄIVÄ>WNA 17. HELMIKUUTA 2020

OULUN HUOLTOTALO OY

DIGITOINTIPALVELU

Wanhat videot ja kaitafilmit digitaaliseksi Elektroniikkahuolto Kaukosäätimet - levysoittimen neulat ja hihnat Huolletut vahvistimet - levysoittimet - stereot - AV tarvikkeet

Torikatu 33. 90100 Oulu puh: 08 311 3750 info@huoltotalo.com Tilaa verkkokaupasta

www.huoltotalo.com

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!

Hevoset linkkinä kansaedustajan ja nimikkoyrittäjän välillä sivu 6 Tässä numerossa 4

Yrittäjät uskovat tulevaisuuteen Pohjois-Pohjanmaalla toimivat yrittäjät uskovat oman liiketoimintansa kasvuun. Keskeisimmäksi kasvun esteeksi he kokevat oman jaksamisen.

Ambulanssiyrittäjien puolesta Suomen Yrittäjät vaatii, että sairaanhoito piirien ja jäsenkuntien on palautettava ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset.

Uudet puheenjohtajat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten uudet puheenjohtajat kertovat, miten he aikovat toimia luottamustoimessaan.

ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

1/20 12

Ilmastotietoisia yrittäjiä Peräti 62 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksistä aikoo seuraavan 12 kuukauden aikana pienentää yrityksensä hiilijalanjälkeä.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

Raaka-aineet läheltä ja kätevästi Lähiruoan dynaamisen hankintajärjestelmän tavoitteena on saada julkisen puolen ammattikeittiöt käyttämään enemmän lähellä tuotettuja raaka-aineita.

Kasvurahat pörssistä Fodelia listautui pörssiin viime vuoden lopulla. Moninkertainen ylimerkintä tuotti nettona 4 miljoonaa euroa ja 3600 uutta omistajaa.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Yrittäjät uskovat liiketoimintansa kasvuun Oma jaksaminen edelleen suurin kasvua rajoittava tekijä Pohjois-Pohjanmaan yrityksissä

··

Maija Pylväs, teksti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät uskovat edelleen oman liiketoimintansa kasvuun. Kasvun suunta -kyselyyn vastanneista 69 prosenttia uskoo liikevaihtonsa kasvavan vähintään 19 prosenttia, kun taas viime vuoden vastaava luku oli 69,3 prosenttia. Kasvuodotukset tarkoittavat vastaajien yhteenlasketussa liikevaihdossa enimmillään noin 84,4 miljoonan euron kasvua tämän ja ensi vuoden aikana. Keskeisimmäksi kasvun esteeksi koetaan oma jaksaminen. Tämän mainitsi 45 prosenttia vastaajista. Kasvua estää myös osaavan työvoiman löytämisen vaikeus, minkä mainitsi 42 prosenttia vastaajista. ”Yrittäjät tiedostavat nyt voimakkaammin, että omasta jaksamises-

ta pitää pitää kiinni. Oman hyvinvoinnin ja perheen kustannuksella ei haluta tehdä töitä”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toteaa. Kyselyyn vastanneista 61 prosenttia on sitä mieltä, että kasvuhalukkuuteen kannustaa eniten kysyntään vastaaminen. Pk-yrityksistä 57 prosenttia näkee myyntiin ja markkinointiin panostamisen tärkeimpänä kasvun keinona. ”Yrittäjät myös uskovat oman tuotteen ja palvelun erinomaisuuteen sekä toisaalta kysyntään, mikä on hyvin luonnollista.”

ICT-alalla kasvu voimakkainta

kista vastaajista 61 prosenttia aikoo pitää henkilöstön määrän ennallaan ja vain neljä prosenttia tulee vähentämään henkilökunnan määrää vuoteen 2021 mennessä. 35 prosenttia aikoo lisätä työntekijöiden määrää. Kyse on vastaajien kesken enimmillään noin 793 uudesta työpaikasta. Toimialoista voimakkainta kasvua odotetaan ICT-alalla. Oulussa sijaitsevat yritykset odottavat keskimääräistä vahvempaa liikevaihdon prosentuaalista kasvua maakunnan yrityksiin verrattuna. Kasvun suunta -kysely toteutettiin marraskuussa 2019, ja tällä kertaa kyselyyn vastasi 551 yrittäjää. Vastaajista 35 prosenttia toimii yksinyrittäjinä ja loput ovat työllistäviä yrityksiä. Kysely toteutettiin nyt neljännen kerran.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo yrittäjien ymmärtävän , että omasta jaksamisesta pitää pitää kiinni.

Kasvunäkymät heijastuvat myös työntekijämäärien kehitykseen. Kai-

Hyvä maine houkuttaa työntekijöitä ··

Maija Pylväs

Veli Kallioniemi Oulun Kuivaustekniikasta (vas.) ja Jari Kähkönen Craftman Oy:stä kertovat alkaneensa kiinnittää enemmän huomiota omaan jaksamiseen.

Yrittäjät Jari Kähkönen Craftman Oy:stä ja Veli Kallioniemi Oulun Kuivaustekniikka Oy:stä eivät ole yllättyneitä Kasvun suunta -kyselyn tuloksista. Myös Kähkösen mukaan yksi suurimpia kasvun rajoitteita on oma jaksaminen. ”Yrittäjyys on kuitenkin elämäntapa, joten pitää olla tarkkana jaksamisen kanssa. Kyllä se itse pitää huomata ja vaimohan sen huomauttaa jo sitä ennen. Tänä päivänä kun työaika on häilyvä käsite muutenkin, on tärkeää, että laittaa illalla kännykän äänettömälle ja keskittyy muihinkin asioihin”, Kähkönen kommentoi. Oman ajankäytön hallinta tuli miehellä opeteltua viime vuonna perusteellisesti. ”Nykyään kun tulee illalla töistä, niin ei otakaan sitä olutpulloa vaan lähtee kävelylenkille, niin se on 500 kaloria jo päivästä plussan puolella. Sillä on jaksamiseen aika isokin vaikutus.” Toiseksi kasvun rajoitteeksi Kähkönen listaa kyselyssäkin ilmenneen työvoiman saatavuusongelman, jonka Craftman on ratkaissut tuomalla ammattityövoimaa Puolasta vaativiin teollisuuden rakennushankkeisiin. Craftman Oy on rakennus- ja teollisuusyritysten kumppani, joka on

erikoistunut henkilöstöresursointiin. Yritys myy työvoimaa, joka on 90 prosenttisesti ulkomaalaista. Puolassa sijaitseva tytäryhtiö suorittaa rekrytoinnin. ”Projektiliiketoiminnasta kun on kyse, markkinanäkymät ovat hyvin lyhyet. Kaikki tapahtuu nopeasti, joten täytyy olla valveutunut ja yrittää nähdä sinne tulevaisuuteen, vaikka mitään kristallipalloa ei olekaan. Edelliseen vuoteen tuli 70 prosenttia liikevaihdon kasvua, joten tällä hetkellä näyttää hyvältä.” Yritys hakee muun muassa peltiseppiä ja telineasentajia. Työntekijöiden määrä vaihtelee 50–180 välillä. Kähkösen mukaan luotettavuus on yrityksen yksi tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. ”Yrittäjillä ei ole aikaa, ja rekrytointi nähdään vaivalloisena. Jos he luottavat johonkin toimijaan, sellaiselle on kysyntää.”

Hyviä tekijöitä koulunpenkiltä Oulun Kuivaustekniikka Oy:n toimitusjohtajan, Veli Kallioniemen mukaan yritys on kasvanut vuosi vuodelta: Viime vuodesta kasvua tuli 23 prosenttia. Kasvua on helpottanut se, että yritykseen on nykyään helpompi saada työntekijöitä.

”Olemme hyvän työnantajan maineessa, mikä on yksi ratkaiseva tekijä, että meille halutaan töihin. Jos esimerkiksi tulee reklamaatioita, emme lähde taistelemaan siitä, että hoidetaanko ne vai ei, vaan hoidamme ne alta pois. Loppupeleissä se muuttuu kuitenkin plussaksi”, Kallioniemi kertoo. Vuonna 2006 perustettu yritys toimii kuudella paikkakunnalla: Tuoreimpana toimipiste on avattu Oulaisiin. Alunperin vesivahinkojen korjaamiseen erikoistunut yritys tekee tänä päivänä paljon tavallisia remonttitöitä. Työntekijöitä on 102. Työt tulevat enimmäkseen sopimuskumppanuuksien kautta. Myyntiorganisaatiota yrityksellä ei ole. ”Vahinkokartoittaja on se meidän käyntikorttimme asiakkaan luona, ja asia lähtee siitä etenemään.” Yritys palkkaa pääasiassa remonttiasentajia ja varsinkin kesää kohti rekrytoidaan koko ajan lisää. Kallioniemen mukaan paljon hyviä työntekijöitä tulee myös suoraan koulunpenkiltä. Ensin harjoittelijoiksi, sitten kesätöihin, minkä jälkeen moni jää vakituiseksi. ”Emme lähde kilpailemaan valmiista ammattilaisista, vaan koulutamme työntekijät itse ja samalla he oppivat talon tavoille. Kaikenkaikkiaan kymmenkunta on työllistynyt sitä kautta.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

MAINOS

“Saamme hedelmät viikoittain automaattisesti ja lisäksi tilaan kahvia, teetä ja muuta aina, kun tarvitaan”, kertoo Jonna-Riikka Asmundi, Liana Technologies.

Arjen käyttötavarat Ekamarket.comista Yritykset säästävät aikaa Kasvava trendi tilaamalla kahvit, hedel- hyödyttää yrityksiä verkkokauppa tulee lujaa kohti mät, paperit ja muut ar- Ruoan suomalaisten arkipäivää. Ulkomailla se jen käyttötavarat verkko- on jo tuttu asia. Yritykset hyötyvät palvelusta, koska sen kaupasta. Työaika sääsavulla työaika säästyy työntekoon. Kenentyy työntekoon ja samal- kään ei tarvitse keskeyttää töitään siksi, etkahvimaito on lopussa. la työhyvinvointi nousee. tä Vuonna 2017 avattu Ekamarket.com tarjoaa luotettavan, kotimaisen verkkoEkamarket.com tekee kaupan yrityksille ja yhteisöille. Verkkotilaamisen helpoksi. sivuilla tuotteet ovat selkeästi esillä ja tiTeksti: Sanna Perälä Kuvat: Toni Sukkala ”Verkkokaupassa on helppo tehdä yrityksen ostokset”, toteaa kirjanpitäjä Ulla Luokkanen. Hän työskentelee verkkoalan asiantuntijayrityksessä, Vaimossa. Luokkanen vastaa muun työnsä ohella taukohuoneen tarjottavista. Kansainvälisessä firmassa panostetaan työhyvinvointiin. Kahvihuoneessa tarjotaan esimerkiksi kahvia, hedelmiä ja smoothieita. Luokkasen työpäivät voivat kuitenkin muodostua hektisiksi maksuliikenteen keskellä, eikä silloin ole aikaa lähteä ostoksille. ”En voisi kuvitellakaan lähteväni kauppoihin kiertelemään. Siihen menisi liikaa työaikaa”, Luokkanen kertoo. Siksi hän tekee ostokset verkossa, Ekamarket.comissa.

laamaan pääsee helposti. Palvelun kruunaa toimitus suoraan paikanpäälle, vaikka kaappiin asti. Kun jokainen ei itse aja ostoksille, vähennetään hiilidioksidipäästöjä. Ekamarket.com auttaa myös kierrättämään tyhjät kartonkipakkaukset. “Tavoitteemme on säästää asiakkaalta monen tunnin vaiva”, kuvailee Iikka Kolehmainen, Ekamarket.comista. “Verkkokaupasta tilaaminen on tehty mahdollisimman vaivattomaksi.”

Uudet palvelut helpottavat arkea Ekamarket.com kehittää verkkokauppaa asiakkaan näkökulmasta. Helppoutta lisäävät tilaushistorian käyttäminen ja automaatiotilaukset.

Tilaushistoriassa asiakas näkee aiemmat tilauksensa. Niiden avulla on helppo vertailla ja arvioida tilausmääriä viikkotasolla tai vaikkapa kokouksia ajatellen. Ekamarket.comissa voi käyttää myös automaatiotilauksia. Voidaan sopia esimerkiksi, että tietty määrä hedelmiä toimitetaan joka viikko, eikä asiakkaan tarvitse tehdä tilausta erikseen joka kerta. Viikottaisista hedelmätoimituksista nauttii Anna Ahonpää, teknologiayritys Solitan koordinaattori. “Tehtävissäni hoidan paljon yrityksen arkeen liittyviä asioita. Kun toimiston hedelmät tulevat valmiiksi, on itselläni yksi asia vähemmän huolehdittavana”, Ahonpää hehkuttaa. Hedelmätilauksiin voi tutustua Ekamarket. comin verkkosivuilla.

Kiinnostaako tilaaminen? Kysyttävää? Ota yhteyttä tai jätä yhteydenottopyyntö:

Asiakkaat pitävät joustavasta palvelusta Ekamarket.com toimii itsenäisenä yrityksenä. Tämä antaa mahdollisuuden vastata ketterästi asiakkaiden toivomuksiin. Tuotetoiveita ja muita kuunnellaan. Jonna-Riikka Asmundi, Liana Technologiesin johdon assistentti, ei vaihtaisi palvelua. “Olemme tilanneet Ekamarket.comista yrityksen alusta lähtien.“ “Palvelu on joustavaa. Toimitukset ovat tulleet ajallaan ja työntekijät ovat reippaita ja kohteliaita. Näppärää!“

Iikka Kolehmainen

Sales and Service Specialist iikka.kolehmainen@ekamarket.com

050 522 9718

Verkkokauppaa pääsee kokeilemaan osoitteessa www.ekamarket.com

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

– – PoP n O s y y j ä #Yritt

Seppo ja Jutta Pekkala (keskellä) lähtivät avoimin mielin nimikkoyrittäjiksi kansanedustaja Jenna Simulalle (oik.).Tapaamiseen on yhdistetty avustaja Minna Partasen ja Simulan ratsastustunti.

Jouhevaa yhteistyötä ··

Kansanedustaja Jenna Simulan yhteistyö martinniemeläisten nimikkoyrittäjien Jutta ja Seppo Pekkalan kanssa nostaa esiin yksityisteiden ongelmat.

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Kansanedustaja Jenna Simula (ps.) saapuu tapaamaan nimikkoyrittäjiään Haukiputaan Martinniemessä sijaitsevalle Alarmi Stables -tallille. Vastassa on yrittäjäpariskunta Jutta ja Seppo Pekkala. Nimikkoyrittäjätoimintaan liittyvät ennakkojännitykset osoittautuivat turhiksi. Kanssakäyminen kansanedustajan kanssa on ollut yllättävän jouhevaa. ”Aluksi ajattelin, että kuinka virallista tämä on. Pystymmekö puhumaan niistä asioista, jotka tässä ruohonjuuritasolla ovat haasteita?” Jutta Pekkala kertoo. Simulalla oli toive eläinalan yrityksestä nimikkoyritykseksi, koska hänellä on eläintenhoitajan koulutus. Hän kävi tallilla ensimmäisen kerran alkusyksystä. ”Ensimmäisellä kerralla puhuttiin yksityistieasioista ja muista tämän alan yrittämisen haasteista”, Seppo Pekkala sanoo.

Yksityistien hoitamisen huolia Taatantiellä talven vaihtelevat säät ja hiekoitukset ovat nostaneet tienhoidon kustannuksia. Tietoimikunnan kokousmenettelyn hitauden takia urakoitsija joutuu odottamaan palkkaa.

”Hiekoituksia teetätetään erillistyönä. Meillä on kesä ennen kuin saadaan maksettua urakoitsijalle hiekoituslaskut”, Seppo Pekkala miettii. Simula on pystynyt viemään yksityistieasioita eteenpäin eduskunnassa, esimerkiksi keskusteluissa. Uusittuun lainsäädäntöön liittyen halutaan tuoda esille eteen tulleita ongelmakohtia. ”Yksityistieasioista on ollut keskustelua ihan täysistunnossa. Olen eduskunta-avustajani Minna Partasen kanssa valmistellut kirjallista kysymystä niihin liittyen. Ihmiset eivät hoksaa ajatella, että teitten varsilla on myös yrityksiä. Asiat rasittavat myös yrittäjiä.” Simula pitää tärkeänä tavata yrittäjiä kasvotusten. Hän tekee työtä myös nuorten parissa ja kertoo heille, miten asioihin vaikutetaan. ”Tulee oltua yhteydessä arjen asioihin ja yrittäjien elämään. Parasta on, että näemme kasvotusten, etten ihan laitostuisi Arkadianmäelle.” Yrittäjäpariskunnalle vuorovaikutus kansanedustajan kanssa on opettanut, että ongelmista voi ja kannattaa kertoa. ”Huoli yksityistiestä on tullut nyt julki. Minulla ei ollut tietoa, mitä kautta lähtisin viemään asiaa eteenpäin”, Seppo Pekkala sanoo.

Hevoset mukana terapiatoiminnassa Tallin toiminnassa on ratsastuskoulun lisäksi mukana vahvasti terapiatoiminta. Jutta Pekkala on toimintaterapeutti, vammaisratsastuksen ohjaaja ja ratsastusterapeutti. ”Meillä toimii ratsastuskoulu, joka on erikoistunut pienryhmiin ja yksilölliseen opetukseen. Siinä käy asiakkaita harrastajatasolta kilparatsastajiin. Sen lisäksi me teemme sekä toiminta- että ratsastusterapiaa.” Tallilla on erityisryhmien ratsastusta sekä harrasteryhminä ja yksityisasiakkaina. Oulun kaupungin liikuntatoimen kanssa yhteistyössä järjestetään kesäleiritoimintaa. Seppo Pekkala on kengitysseppä, joka hoitaa tallin 11 hevosen kengitykset. ”Tavallisesti kengitysseppä kiertää, mutta meillä on niin paljon työtä, että otan vastaan töitä tässä.” Simula ja avustajansa Partanen siirtyvät hiljalleen tallin puolelle. He laittavat kypärät päähän, harjaavat hevoset ja nousevat ratsaille. Simula kokeneempana ratsastajana lähtee menemään yksin ja Partanen hevosineen talutettuna.

Tulee oltua yhteydessä arjen asioihin ja yrittäjien elämään. Parasta on, että näemme kasvotusten, etten ihan laitostuisi Arkadianmäelle.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

MAINOS

BusinessAsema on avattu Yrityksen perustamiseen, kehittämiseen ja osaajatarpeisiin liittyvät palvelut saa nyt saman katon alta

BusinessAsemalta neuvontaa ja palveluita saa yrityksen jokaiseen kehitysvaiheeseen. Hallituskatu 36:n ovesta astelevia yrittäjiä tai yrittäjäksi aikovia sparraavat BusinessOulu, Oulun Seudun Uusyrityskeskus, OSAO Ovi, 4H Business Lab ja TE-palvelut. BusinessAseman palvelupisteelle voi tulla juttelemaan sen kummemmin aikaa varaamatta. ”Sieltä ohjataan eteenpäin sen mukaan, minkälaista neuvontaa tai palvelua asiakas tarvitsee”, sanoo BusinessOulun yrityspalvelujen palvelupäällikkö Jarmo Lauronen. BusinessOulun elinkeino- ja työllisyyspalveluiden asiantuntijat auttavat niin yrityksen perustamisessa, digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä kuin osaajien löytämisessä. BusinessOulun kautta yritykset pääsevät mukaan myös toimialakohtaisten verkostojen toimintaan. ”Erityinen painotus meillä on digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä. Yritys voi tarvita esimerkiksi verkkokaupan tai työkaluja toimitusketjun hallintaan. Järjes-

tämme myös infotilaisuuksia ja valmennuksia”, kertoo Lauronen. Yritysten apuna on lisäksi digitaalinen palvelutarjotin (yrityspalvelutoulu.fi), josta löytyy tietoa digiliiketoiminnan palveluntarjoajista. ”Yhdistämme voimat alueen työllisyystoimijoiden kanssa ja kartoitamme yritysten osaajatarpeita. Tuomme osaajat ja työnantajat yhteen”, Lauronen lisää. Osaajien löytämisessä auttaa BusinessOulun työllisyyspalvelujen lisäksi TE-palvelut. ”Voimme laittaa rekrytointi-ilmoituksen nettiin tai etsiä tietokannoistamme sopivia työnhakijoita. EURES-verkoston kautta löydämme myös kansainvälisiä osaajia”, kertoo asiantuntija Markku Pirhonen, joka ottaa yritysasiakkaita vastaan BusinessAsemalla. Juttelemaan pääsee TE-palveluiden ovikelloa soittamalla. TE-palvelut auttaa aloittelevia yrittäjiä myös muun muassa starttirahaa myöntämällä. TE-palveluita vastapäätä BusinessAseman käytävällä toimii Oulun Seudun Uusyrityskeskus.

”Meiltä saa apua esimerkiksi kannattavuuslaskelmien tekemiseen ja liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Niitä tarvitaan, jos hakee starttirahaa”, yritysneuvoja Anneli Rinta-Paavola avaa toimintaa. BusinessAseman Pakkahuoneenkadun puolelta löytyvät OSAO Ovi ja 4H Business Lab. OSAO Ovessa on työnantajille ja yrittäjille tarjolla neuvontaa ja ohjausta osaamisen kehittämiseen ja OSAO:n koulutuksiin. Yrittäjät voivat lisätä ja täydentää osaamistaan vaikkapa yrittäjän tutkinnon suorittamalla. OSAO:n koulutuksiin on jatkuva haku ympäri vuoden. 4H Business Lab puolestaan järjestää nuorille erilaisia koulutuksia ja tarjoaa verkostoitumispaikan yrittäjähenkisille tekijöille. Nuorimmat yrityselämään tutustujat ovat maakunnan yhdeksäsluokkalaiset, joita vierailee BusinessAsemalla sijaitsevalla Yrityskylä Yläkoulun peliareenalla yli 5 000 joka lukuvuosi.

Swecon Timo Kuoppala esitteli BusinessAseman Virtual Site -mallinnusta. Takana Tiedon Heidi Patom kertoo BusinessAseman digitaalisesta kaksosesta, joka löytyy verkkosivulta.

4H-yrittäjänä aloittanut ja jo kevytyrittäjäksi siirtynyt Mirva Murtomäki esitteli avajaisissa keppihevosyritys Loikkaa.

BusinessAsemalla palveleva kahvila-ravintola Antell Asema on avoinna arkisin klo 7.30-20 ja lauantaisin klo 10-16.

Älykiinteistössä digitaidot kuntoon

Työllistä kesätyösetelillä!

Digitaaliset taidot ovat osaamisen ydintä, olipa kyse henkilökohtaisista valmiuksista, liiketoiminnasta tai uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisestä. Näihin tarpeisiin vastaavat BusinessAseman Digipaja-toiminta, digitaalisen pienvalmistuksen laboratorio FabLab sekä älykiinteistön testiympäristö. Digipajassa apua saa niin sosiaalisen

Kesätyösetelillä voi palkata oululaisen 15–17-vuotiaan nuoren töihin kesäkaudella 1.5.–30.9.2020. Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa ja työaika on 30 tuntia viikossa tai yhteensä 60 tuntia kesäkauden aikana. Kaupunki tukee työnantajaa nuoren palkkakustannuksissa 320 eurolla. ”Kesäsetelinuorelle tulee maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa tai jos alalla ei ole työehtosopimusta, maksaa työnantaja bruttona vähintään 360 euroa ja lakisääteiset palkan sivukulut”, selventää palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani BusinessOulun työllisyyspalveluista. Kesätyösetelillä voivat työllistää yritykset ja kolmannen sektorin toimijat, jotka toimivat Oulussa, Hailuodossa, Iissä, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Muhok-

median työkalujen käyttöönotossa kuin uusien liiketoimintakonseptien luomisessa. Kevään koulutuksen teemoja ovat verkkokauppa sekä digitaalinen markkinointi ja myynti. BusinessAseman älykäs kiinteistö mahdollistaa erilaiset digitaaliset kokeilut sekä ratkaisujen integroinnin ja tuotteistamisen. Se on myös alusta, jossa yritykset voivat testata tuotteitaan ja palvelujaan yhteiskehittämisen keinoin.

Elektroniikka-alan opiskelija Ville Paananen katselemassa VR-laseilla virtuaalikirjastoa Playsignin ja Oulun yliopiston esittelypisteellä.

sella ja Tyrnävällä. Kesätyösetelit voivat johtaa myös pitempiin työsuhteisiin. ”Meillä on jokaisessa Oulun alueen ravintolassa 2–3 kesätyöpaikkaa. Aika usein nuori jää töihin kesällä pidemmäksikin ajaksi ja moni jää työskentelemään myös syksyllä koulun ohella”, kertoo onnistuneista rekrytoinneista kenttäpäällikkö Tytti Juntikka Hesburger Oy:stä. Avoimesta kesätyösetelipaikasta voi ilmoittaa osoitteessa ouka.fi/kesatyo. Lisätietoja antaa palveluohjaaja Outi Söderman-Juvani, p. 044 703 4038.

Avajaisissa vieraillut Tytti Juntikka kertoi Hesburgerin hyvistä kokemuksista kesätyöseteliläisten rekrytoimisessa. • Yrittäjyyteen, osaamiseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut • Toimijat: BusinessOulun elinkeino- ja työllisyyspalvelut, TE-palvelujen yrityspalvelut, OSAO Ovi, Oulun Seudun Uusyrityskeskus, Yrityskylä Yläkoulu, 4H Business Lab ja kahvila-ravintola Antell Asema • Avoimia työskentelytiloja ja varattavia

neuvotteluhuoneita • Digitaalisen pienvalmistuksen työskentelytila FabLabissa mm. laser- ja vinyylileikkurit, 3D-tulostimia, jyrsimiä ja ompelukoneita • Cave-virtuaalitila Käyntiosoite: Hallituskatu 36 B Lue lisää: www.businessasema.com

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

PAIKALLISYHDISTYSFORUM

Monituottajamalli takaisin ensihoitopalveluihin Suomen Yrittäjät vaatii, että sairaanhoitopiirien ja jäsenkuntien on nyt arvioitava terveydenhuoltolain muutoksen vaikutukset ja palautettava ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset.

··

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä ensihoidon tuottavat Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset. Sairaanhoitopiiri on aloittanut selvityshankkeen, jossa selvitetään ensihoitopalvelun tuottaminen sen omana tuotantona. Selvityksessä tutkitaan, jatketaanko nykyisellä mallilla vai siirrytäänkö malliin, jossa sairaanhoitopiiri ottaa ensihoidon omaksi tuotannokseen. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala kritisoi sitä, että sairaanhoitopiirit eivät ymmärtäneet monituottajamallia. ”Koko Suomen historian ajan yksityiset ambulanssiyrittäjät olivat huolehtineet hyvin sairaankuljetuksen ja ensihoidon. Sairaanhoitopiirit kuvittelivat, että ne hoitavat sen paremmin, ja ryhtyivät tuottamaan niitä itse tai ostamaan niitä pelastuslaitokselta.”

Monituottajamalli selvitykseen Kujala sanoo, että valtakunnallisesti ensihoidon kustannukset nousivat muutamassa vuodessa noin kolmanneksen eli noin sadalla miljoonalla eurolla. Nykyisen tilanteen taustalla on vuonna 2011 voimaan tullut terveydenhoitolain muutos. Ensihoidon järjestämisvastuu siirrettiin kunnilta sairaanhoitopiireille vuoden 2013 alusta lähtien. Ne saivat päättää, ostetaanko palvelut edelleen yrityksiltä, tuottavatko ne palvelut itse vai tuottaako palvelut pelastuslaitos. Lainmuutoksen myötä ensihoitoon tuli myös lisävaatimuksia, jotka ovat olleet osatekijä kustannusten lisääntymisessä. Kujalan mukaan myös yksityiset yritykset olisivat kyenneet hoitamaan lisävaatimukset.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala sanoo, että ambulanssiyrittäjyyden toimintaedellytykset olisi palautettava.

”Monessa kunnassa tätä varmaan nyt harmitellaan, kun siellä mietitään, millä maksetaan yhä kohoavat kustannukset sairaanhoitopiirille.” Kujala kritisoi myös sitä, että Pohjois-Pohjanmaalla selvitetään vain sitä, voisiko sairaanhoitopiiri itse tuottaa ensihoidonpalvelut. Monituottajamallin mahdollisuus tulee aina selvittää eikä rajata sitä automaattisesti pois. ”Vaihtoehtona nähdään vain toisen julkisen kuntaomisteiden organisaation lisäksi toinen julkinen organisaatio. Selvityksessä pitäisi ehdottomasti ottaa vaihtoehdoksi myös se, että palautettaisiin tänne monituottajuutta niin, että yritykset voisivat olla siinä tuottajana.”

Selvityksen tekijä ei ole riippumaton Kujalan mielestä selvityksen tekijänä pitäisi olla täysin riippumaton taho. Kuntien tulisi olla huolissaan siitä, mikä lasku tästä tulee ja ovatko palvelut saatavissa kunnassa. ”Olen saanut huolestunutta palautetta kuntapäättäjiltä, että kustannukset nousivat ja meidän kylältä hävisi ambulanssi.” Suomen Yrittäjien kanta on, että monituottajamallin palauttaminen olisi parasta. Silloin myös yritykset olisivat tuottamassa palveluja, olivat ne ensihoitoa tai siirtokuljetusta. Yksityisen sairaankuljetuksen toimiala on pienentynyt. Koko maassa noin 250 sairaankuljetusyritystä on lopettanut toimintansa. ”Korostan vielä, että lainmuutos on ollut voimassa kymmenkunta vuotta ja sairaankuljetuksen palvelutuotanto on totisesti muuttunut. Myös kustannukset ovat kasvaneet. Tämä on myös kuntien ongelma”, Anssi Kujala sanoo.

Olen saanut huolestunutta palautetta kuntapäättäjiltä, että kustannukset nousivat ja meidän kylältä hävisi ambulanssi.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

PAIKALLISYHDISTYSFORUM

Virrasta vauhtia Siikajoen yrittäjille

··

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Siikajoella yrittäjien toimintaa vauhdittaa Virta-hanke. Sen tuo alueen yrittäjät tutuiksi riippumatta siitä, kuuluvatko he paikallisyhdistykseen. Keskeisin keino on yrittäjätarinat, jotka julkaistaan sosiaalisessa mediassa. Siikajoen yrittäjät valittiin viime vuoden paikallisyhdistykseksi. Tunnustuksen otti vastaan puheenjohtaja Kirsi Kivioja. Tuomiojalla asuva ja Mainosdraivi-mainostoimistoa pyörittävä Kivioja on idearikas tehopakkaus. Yrittäjien tapaamisissa syntyneet ajatukset kasvoivat Virta-hankkeeksi. ”Virta on äänitorvi kaikille Siikajoen yrittäjille. Teen yrittäjätarinat kaikista halukkaista yrittäjistä, myös

maatalousyrittäjistä ja liiketoimintaa tekevistä yhdistyksistä.” Aiheena on, miten minusta tuli yrittäjä. Toimenpiteisiin kuuluvat myös omat videot Youtube-palveluun. Yhteistyössä paikallislehden kanssa tehdään podcast-tallenteet. Virta-hankkeessa haetaan yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta. Se ei ole yksittäisen yrittäjän menekinedistämistä eikä kuntamarkkinointia, vaan siitä hyötyvät sekä yrittäjät, kunta että kuntalaiset. ”Virta-hanke luo mielikuvaa ja hyvää henkeä, että Siikajoella on hyvä yrittää. Ihmiset alkavat uskoa siihen ja se toimii.” Virta-hanke on vauhdittanut paikallisten yrittäjien toimintaa. Hankkeen Facebook-sivut saivat parissa viikossa yli kolmesataa tykkäystä. Yrittäjille järjestetään teemailtoja ja -aamuja. Yhdistys on huolehtinut

hyvin tiedottamisesta sekä yhteyksistä kuntaan. Yksi peruste tunnustukselle oli, että pienessä kunnassa yrittäjäyhdistyksen jäsenkehitys on ollut positiivinen. Järjestäytymisaste prosentteina on keskimääräistä korkeampi. Uusille jäsenille lähetetään sähköposti kiitoskortin kanssa. Kivioja siirtyi vuonna 2015 Uudenmaan Yrittäjistä Siikajoelle. Vuonna 2017 hänen valittiin yhdistyksen hallitukseen ja hänen vastuulleen tuli tiedottaminen. Vuonna 2019 hänet valittiin puheenjohtajaksi ja hän jatkoi myös tiedottajan roolissa. ”Kutsun itseäni julkiseksi kailottajaksi.” ”Meidän kunnanjohtaja sanoi, että Siikajoella ei vain yritetä, täällä myös onnistutaan. Mietin sitä ja lyhensin siitä hankkeelle sloganin: onnistutaan yrittämällä”, Kivioja kertoo.

Siikajoen paikallisyhdistys sai alueellisen tunnustuksen. Perusteena on muun muassa aktiivinen yhteydenpito kuntaan, hyvä tiedottaminen ja positiivinen jäsenmäärän kehitys. Palkinnon otti vastaan puheenjohtaja Kirsi Kivioja.

Paikallisyhdistysväki ideoi toimintaansa Vuoden ensimmäisen paikallisyhdistysten kokoontumisen aiheena oli yhdistyksen toiminnan kehittäminen.

··

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Paikallisyhdistysforumin aiheeksi nousivat jäsenhankinta sekä jäsenen saamat edut ja palvelut. Ideoita jaettiin hallitustyöskentelystä, viestinnästä ja sihteereiden työskentelystä. Yhdistyksen jäsenetuna tarjoamien asiantuntijapalvelujen käyttö synnytti keskustelua. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen pitää paikallisyhdistysten forumia todella hyvänä konseptina. ”Sen avulla saadaan paikallisyhdistysten ääni kuuluviin. Se on linkki Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien ja paikallisten yhdistysten välillä.” Paikallisyhdistyksiä on 27 kappaletta. Ne lähettävät forumiin edusta-

jansa. Forumia johtaa Jussi Riikonen. Se kokoontuu vuoden aikana kolme kertaa.

Neuvontapalveluja ajoissa tarpeeseen Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja Tommi Niskanen otti kantaa jäsenetuihin ja niistä viestimiseen. Hänen mielestä asiantuntipalvelujen olemassaoloa pitäisi konkretisoida enemmän jäsenille. ”Asiantuntipalveluja pitäisi avata jäsenille enemmän. Kovat faktat ovat tärkeitä yrittäjälle, eivät sirkushuvit”, Niskanen sanoo. Hänellä on huoli niistä yrittäjistä, joilla menee heikosti. Hänen mielestä asiantuntijapalvelut tulisi saada jollain konstilla paremmin esille.

Tuija Alikoski ja Anu Suotula-Teppo Iistä sekä Sonja Kukkola Oulaisista jakoivat kokemuksia työryhmässä.

”Millä ne yrittäjät, jotka tarvitsevat eniten apua, saadaan asiantuntijapalvelujen piiriin ajoissa ennen kuin on löysät housuissa?” Niskanen kertoi kuulumisina, että Pudasjärvi on muuttotappiokunta. Siellä haasteena on, että kauppoja on lopetettu. ”Yrittäjien elämä on hektistä. Some vie aikaa. Yhdistyksen toiminnassa voi olla mukana sähköisten välineiden kautta”, Niskanen miettii. Yhdistysten puheenjohtajat kertoivat, että yhdistys vastaa yrittäjän tarpeeseen kuulua johonkin ja olla osa verkostoa. Paikallisyhdistyksen haasteena on, miten konkretisoida jäsenelle hyödyn kokemus jäsenyydestä. Limingassa paikallisena etuna jäsen saa viiden prosentin edun ruo-

kakaupassa. Monet kokevat neuvontapalvelut ja verkostoitumisen tärkeimpinä jäsenetuina.

Hyviä ideoita työryhmissä Puheenjohtajien työryhmä havaitsi, että hallitustyöskentelyssä kaivataan tuuletusta. ”Hyvä hallitustyöskentely heijastuu toimintaan. Tiedonkulku hallituksessa sekä sisäisesti että ulospäin on tärkeää. Tärkein yhteistyökumppani on kunta.” Työryhmä toi myös esille, että jäsenyyttä voidaan parantaa hyvällä yhteydenpidolla. Uusia jäseniä kannattaisi lähestyä nopeasti ja toivottaa heidät tervetulleeksi yhdistykseen. Kaikkia jäseniä kannustetaan jäsenhankintaan. ”Viedään tuore Y-leipä uudelle jäsenelle. Tehdään puhelinsoittokier-

Mikko Kukkohovi edustaa Tyrnävän Yrittäjiä ja Elina Piippo Oulaisten Yrittäjiä. Piippo kertoi, että heillä tuore jäsen toivotetaan tervetulleeksi Y-leivän viemisellä.

ros, mitä kuuluu. Muistutetaan tapahtumista. Pidetään aamuja teemakahvitilaisuuksia.” Uutiskirje kirvoitti keskustelua viestintää pohtineessa työryhmässä. Sen säännöllistä lähettämistä pidettiin tärkeänä, vaikka joidenkin kokemusten mukaan uutiskirjeitä saattaa tulla liika. Tärkeää olisi ajoittaa kirje siten, että kaikki tiedotus ei tulisi saman päivänä. Koko jäsenkuntaan tulisi ottaa käyttöön aktiivisesti aihetunniste #Yrittäjät Sitä käyttämällä saataisiin lisänäkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Jäseniä tulisi kannustaa somepostauksiin, sillä ne tuovat lisää näkyvyyttä. Sihteerityöryhmä keskusteli pitkään Teams-sovelluksen käytöstä. Olisiko se sopiva työkalu hallinnoida tiedostoja ja sähköpostirumbaa jäsenten suuntaan?

Jouni Koljonen Vaalasta ja Lauri Mikkonen Kiimingistä keskustelevat Tommi Niskasen kanssa. Pudasjärven Yrittäjien puheenjohtaja Niskanen toi esiin, että jäsenetuina olevat asiantuntija- ja neuvontapalvelut tulisi saada paremmin tiedoksi jäsenkunnalle.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Paikallisyhdistysten uudet puheenjohtajat esittäytyvät Kysyimme Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten uusilta puheenjohtajilta, miten he aikovat toimia luottamustoimessaan.

··

Koonnut Anna Raudaskoski

TUIJA ALIKOSKI Iin Yrittäjät ry

SIRPA ESKOLA Kiimingin Yrittäjät ry

HENNA PARKKINEN Ylikiimingin Yrittäjät ry

MIKKO KUKKOHOVI Tyrnävän Yrittäjät ry

Tavoitteena on, että saisimme luotua sellaista toimintaa paikallisyhdistykselle, että kaikille jäsenille olisi tarjolla jotain mielenkiintoista ja sopivaa. Myös nuoret yrittäjät pyritään saamaan toimintaan mukaan, joten mietinnässä on järjestämiemme retkien uudistamista niin, että myös nuoret saataisiin retkille mukaan. Tavoitteenamme on myös virkistää ja uudistaa oppilaitosyhteistyötä.

Paikallisyhdistystasolla mielestäni tärkeintä on saada huomioitua kaikki jäsenet, eli luoda toimintaa, joka palvelee kaikenlaisia yrittäjiä. Jäsenille täytyy olla tarjolla mielenkiintoisia tapahtumia, retkiä, koulutuksia, etuja. Meidän täytyy myös olla kuntavaikuttamisessa aidosti läsnä ja ajaa asioita yrittäjien puolesta.

Olen aloittanut Iin yrittäjät ry:n hallituksessa 2018 tammikuussa, joten nyt toiminnassa olen mukana kolmatta vuotta. Olen toiminut paikallisyhdistyksessä sihteerinä, varapuheenjohtajana ja parhaillaan puheenjohtajana.

Aloitin yrittäjänä kesällä 2013, kun perustin yritykseni Tikkaskodit Oy:n. Aloitin tuolloin yksityisen 60 paikkaisen päiväkodin Iissä. Vuonna 2015 ostimme päiväkotikiinteistöyrityksen, Pohjois-Suomen Hoivakiinteistöt Oy:n. Toimintamme laajeni vuosien saatossa, kun syksyllä 2017 avasimme Iihin toisen yksikön. 2019 rakensimme Iihin uuden ison päiväkotikiinteistön. Päiväkotiyrittäjänä toimin vajaat kuusi vuotta, kunnes vuonna 2018 myin yritykseni Tikkaskodit Oy:n liiketoiminnan Touhulalle. Tätä nykyä olen hoivakiinteistöyrittäjä, eli omistan edelleen nuo kaksi päiväkotikiinteistöä Iissä, joita vuokraamme Touhulalle.

Toivoisin voivani aktivoida yhdistyksemme jäsenistöä osallistumaan tapahtumiin ja kokemaan, että yhdistys todella on kaikkia heitä varten. Ilman jäseniä ei ole yhdistystä, tai ainakaan mitään järkeä toiminnalla, joten on tärkeää, että toiminta on oman jäsenistönsä näköistä ja vastaa heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Meillä on ihana ja aktiivinen hallitus, joten uskon, että voimme yhdessä tehdä oman osamme jäsenistön lähentämiseksi. Minulle itselleni toiminnasta saatava vertaistuki on tärkeää.

Tiedotus. Se, että kaikki tieto tavoittaa jäsenet.

Olen ollut jäsenenä yrittäjäjärjestössä koko yrittäjyyteni ajan, 11 vuotta, mutta vasta pari vuotta aktiivisesti mukana toiminnassa.

Olen toinen omistaja Go Arctic Oy:ssä, joka tuottaa tapahtumapalveluja Go Arctic Events -nimellä ja ohjelmatoimistopalveluja Go Arctic Live -nimellä. Toimimme myös kansainvälisen matkailun parissa. Yrityksessämme työskentelee meidän omistajien lisäksi useita matkailu- ja tapahtumatuotantoalan osaajia ja hyvä joukko huippuihania artisteja, stand up -koomikoita ja muusikkoja. Teemme töitä hauskojen ja mukavien asioiden parissa ja olen ylpeä kaikista ihmisistä, joiden kanssa saan tehdä töitä yhdessä.

Panostamme yhdessä hallituksen jäsenten kanssa jäsenhankintaan. Haluamme lisää hyviä tyyppejä huippuporukkaamme, jotta saisimme rempseästi toimivan yhdistyksen; asioita ei tarvitse tehdä liian ryppyotsaisesti.

Olisi tärkeää saada yrittäjille tietoa siitä, mitä hyötyä jäsenyydestä on. Yrittäjät eivät useinkaan pidä itsestään huolta, ja esimerkiksi terveystarkastus olisi hyvä tehdä säännöllisesti. Paikallisyhdistyksen palveluihin kuuluu terveyspalvelujen kustannuksiin osallistuminen.

Olen ollut Ylikiimingin yrittäjien paikallisyhdistyksessä mukana vuodesta 2013. Melko pian sen jälkeen minua pyydettiin hallitukseen. Toimin sihteerinä jonkin aikaa ennen kuin minut valittiin puheenjohtajaksi. Yhdistyksessämme on hyvä yhteishenki ja toimiminen siinä on mielekästä.

Aloitimme pienimuotoisen pitopalvelun vuonna 2010 ja laajensimme kolme vuotta sen jälkeen, kun ostimme toimintaansa lopettavan yrityksen. Pitopalvelumme ruoissa olemme käyttäneet alusta asti oman tilam me tuotteita. Tällä hetkellä yrityksemme Pito- ja muonituspalvelu Kivelä työllistää osa-aikaisesti kolme ihmistä minun ja aviopuolisoni lisäksi.

Pyrimme tuomaan enemmän paikallisia etuja ja aktiviteetteja jäsenyrittäjille. Tuodaan viestinnällä valtakunnalliset ja alueelliset edut paremmin jäsenten tietoon.

Oman jäsenistön palvelut. Se, että jäsenet tuntevat järjestöön kuulumisen tärkeäksi ja kokevat siitä olevan hyötyä itselle ja yritystoiminnalleen. Verkostoituminen yritysten välillä on monelle pienyrittäjälle tärkeää.

Olen ollut hallituksessa mukana kolme vuotta ja myös varapuheenjohtajana.

Olen ollut sivutoimisena yrittäjänä vuodesta 2006 alkaen ja päätoimisena vuodesta 2016. Olen tällä hetkellä mukana kahdessa yrityksessä. FieldRock Oy on insinööritoimisto, joka tarjoaa elektroniikkateollisuudelle tuotekehitys- ja suunnittelupalveluita, muun muassa painettava elektroniikka. Tällä yrityksellä on myös aputoiminimellä toimiva elintarvikealan liiketoiminta, eli Trombiperuna. Vuodesta 2010 mukana on ollut myös Suomen Ekotalot ay saksalaisen yhtiökumppanin kanssa. Yritys myy ja asentaa uusiutuvan energian tekniikkaa, eli aurinkokeräimiä, vesikiertoisia tulisijoja, hybridivaraajia ja näihin liittyviä laitteistoja.

? ?

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Kysyimme uusilta puheenjohtajilta:

1 2

Millä tavalla aiot mahdollisesti uudistaa paikallisyhdistyksen toimintaa? Mitkä asiat vaativat erityistä huomiota paikallisyhdistystasolla?

3 4

Millainen on taustasi yrittäjäjärjestön toiminnassa? Mikä on yrityksesi ja millainen on yrityksesi tarina?

SAIJA KANGAS Muhoksen Yrittäjät ry

KIRSI YLI-SIRNIÖ Raahen Yrittäjät ry

PASI KIVIMÄKI Taivalkosken Yrittäjät ry

PETRI JARVA Siikalatvan Yrittäjät ry

Järjestämme paikallisille sekä lähikuntien yrittäjille tapahtumia ja mahdollisuuksia verkostoitua. Mietitään aidosti tarpeita ja yritetään vastata niihin. Kunnan kanssa jatketaan hyvin alkanutta yhteistyötä. Yhdistys tekee yhteistyötä aktiivisesti myös muiden sidosryhmien ja jäsenien kanssa.

Jäsenmäärä kasvattaminen sekä lupaus olla aidosti mukana yrittäjän arjessa. Haluan puheenjohtajana olla helposti lähestyttävä ja kuunnella aidosti tarpeita.

Muhoksen yrittäjien hallituksessa olen ollut mukana kaksi vuotta. Olemme olleet mukana erilaisissa tapahtumissa ja järjestäneet aamupalatilaisuuksia.

Omistamani Kauneushoitola Lumoava tarjoaa laajaa osaamista kauneuden ja hyvinvoinnin saralla. Lähtökohta on, että asiakas saa parasta palvelua. Kehitämme palveluitamme ja osaamistamme jatkuvasti ja se näkyy palveluiden laadussa. Aloitin toiminimiyrittäjänä vuonna 2011 Oulun Edenissä. Opiskelin työn ohessa kosmetologiksi ja 2014 perustin oman liikkeen Muhokselle. Se sai pian vankan jalansijan Muhoksen katukuvassa. Yrityksen kasvua on hidastanut osaavien työntekijöiden saatavuus. Tällä hetkellä Lumoavassa on 3 työntekijää ja 2 opiskelijaa ammattikoulusta. 2020 vuoden alusta Lumoava on muutettu osakeyhtiöksi. Mukana Lumoavan liiketoiminnassa ollut parturi-kampaaja Niina Korkeakivestä tulee alkuvuoden aikana liikkeen toinen osakas.

Uusien jäsenten hankinta on tällä hetkellä tärkein tavoitteemme. Lisäksi toivoisin enemmän keskustelua kaupungin virkamiesten ja yrittäjien kesken. Voisimme palaveerata ja miettiä, miten keskustan tyhjiin liiketiloihin saataisiin lisää yrittäjiä.

Haluaisin pitää aktiivisesti yhteyttä paikallisiin yrittäjiin ja jäsenistöön. Toivoisin, että yhdistyksemme jäsenet tietäisivät, mihin kaikkiin etuihin he ovat oikeutettuja, ettei tulisi tunnetta, että maksaa jäsenmaksun eikä saa mitään vastineeksi.

Olen ollut kolme vuotta mukana yhdistyksen toiminnassa, ja alusta alkaen hallituksessa. Olen toiminut aktiivisesti juhlatoimikunnassa ja virkistystoimikunnassa.

Olen ollut yrittäjänä kolme vuotta. Yrityksiäni Raahessa ovat Irish Pub OWC, sekä Kahvila Ruiskuhuone kesäisin. Aiemmin olen toiminut henkilöstöpäällikkönä turvallisuus- ja järjestystoimintafirmassa. Olen työskennellyt ravintola-alalla 20 vuotta.

Otan mielellään jäsenten ideoita vastaan. Yhdessä saamme parhaiten uudistuksia aikaiseksi. Mielestäni on myös tärkeä korostaa, että kaikki yrittäjät ovat samanarvoisia. ”Yksin ei ole mitään ja porukalla olemme jotain.”

Yhteistyö yhdistyksen jäsenten kanssa on tärkeää. Yhdistyksen tavoitteena on saada uusia yrittäjiä jäseniksi.

Tällä hetkellä yhteistyö yrittäjien ja kuntien välillä toimii. Sitä kehitetään koko ajan, että uusilla yrittäjillä olisi hyvä tulla Siikalatvalle/Pyhännälle.

Tarvitsemme lisää työvoimaa ja veronmaksajia. Pienet yritykset pärjäävät paremmin, kun on isoja yrityksiä, jotka työllistävät niin että saadaan lisää ostovoimaa.

Olemme olleet jäsenenä firman perustamisesta asti, ja nyt toista vuotta olen hallituksessa.

Liityin paikallisyhdistyksen jäseneksi kuusi vuotta sitten. Viime vuoden olin hallituksessa, ja sain katsoa sieltä käsin toimintaa ennen kuin minusta tuli puheenjohtaja.

Yritykseni on rakennusliike P.Jarva Oy, joka on toiminut vuodesta 1989 lähtien. Itse aloitin työt 90-luvun puolivälin jälkeen, sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2018.

Minulla on ollut toiminimi jo 20 vuotta. Maansiirtofirmani on T:mi Kivimäki Pasi Rainer, ja kesäisin teen ruohonleikkuuta. Laskutan myös esimiestoimeni sahalla firmani kautta

? ?

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

(%)

2020 2019* Ei ole tarvetta työllistää

28 30

Työvoiman saatavuus

Kysynnän riittämättömyys tai epävakaisuus Työn sivukulut

31 31 22

21 15 14

10 12 12 11

Irtisanomisen vaikeus

7 Osa-aikaisen työntekijän palkkaamisen vaikeus

6 7

5 5

Palkkataso

3 3

Muut työlainsäädännön tai työehtosopimusten velvoitteet

2 3

4 3

0 2

Verotus

2020

Työvoiman saatavuus

Työllistämisen esteet (%)

PK-YRITYKSET JA TYÖLLISTÄMINEN

Pohjois-Pohjanmaa | Koko maa

49 44

43 38

1 2

2019*

Merkittävä kasvun este

13 14

Rajoittaa jonkin verran

On riittävästi osaavaa työvoimaa

Merkittävä kasvun este

Rajoittaa jonkin verran

On riittävästi osaavaa työvoimaa *2019 luvut 1/2019

Tutkimuksen toteuttaja Pk-yritysbarometri, kevät 2020 alueraportti, 11.2.2020

Myönteinen suhdanne lisää työvoiman tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla pienten ja keskisuurten yritysten suhdannenäkymät ovat myönteiset. Koko maassa arvio suhdanteesta on samansuuntainen.

··

Anna Tilvis, teksti

Tuoreen pk-yritysbarometrin tuloksissa arvio työllisyyden kehityksestä on myös myönteinen. Se on alueella positiivisempi kuin lähialueilla ja koko maassa. Ely-keskuksen johtaja Petri Keränen toteaa, että Pohjois-Pojanmaan osalta kehitysnäkymät ovat edelleen positiiviset. ”Kuva on yhä erittäin positiivinen verrattuna moniin muihin alueisiin. Tulokset ovat linjassa muiden selvitysten kanssa, joissa ely-keskus on mukana.” Yrityksistä 16 prosenttia kokee tarvetta sopeuttaa toimintaansa. Irtisanomisten tarve on kuitenkin vähen-

tynyt selkeästi ja keinoina käytetään lomautuksia. Kasvuhakuisuus on alueella samaa luokkaa kuin koko maassa. Vajaa puolet yrityksistä suuntautuu kasvuun.

Työvoimapula estää investointeja Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman saatavuus näyttää olevan merkittävämpi este kasvulle kuin lähialueilla tai muualla Suomessa. Yrityksistä 30 prosenttia arvioi, että työvoiman saatavuus on esteenä työllistämiselle. Keränen toteaa, että osaavan työvoiman saatavuuden suhteen tilanne on pahentunut.

”Se näkyy erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla keskiarvoa pahempana tilanteena. On huolestuttavaa, että työvoiman saatavuusongelmat rajoittavat jopa yritysten investointeja.” Ongelman kanssa ollaan ihmeissään, koska samanaikaisesti työttömyysprosentit ovat korkealla esimerkiksi sote-alalla. ”Tilanne on mielenkiintoinen, kun samaan aikaan on 1400 työtöntä ja 900 avointa työpaikkaa.” Keränen arvioi, että työttömät ja avoimet työpaikat ovat osittain eri paikkakunnilla. Työnhakijoiden osaaminen ei aina vastaa työnantajien vaatimuksia. Kolmantena selittävänä tekijänä on työnteon kannattavuus suhteessa sosiaaliturvaan.

Pohjois-Pohjanmaalla työvoiman saatavuus näyttää olevan merkittävämpi este kasvulle kuin muualla Suomessa.

”Palkkataso ei ole aina kohdallaan suhteessa sosiaaliturvaan niin, että työnteko olisi kannattavaa, erityisesti matalapalkka-aloilla.”

hallinnossa ennen kuin hän voi hakea työntekijää ulkomailta.

Työvoimaa tehotoimilla

Yrityksistä 24 prosenttia aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. Yli puolet niistä aikoo käyttää rahoitusta kone-, laite- ja rakennusinvestointeihin. Finnveran aluejohtajan Pasi Vartiaisen mukaan rahoituksen kohdentaminen niihin on positiivinen uutinen ja kertoo kasvusta. ”Juuri se kertoo, että suurimmalla osalla menee hyvin ja että on tulevaisuuden uskoa.” Finnveralla on mahdollisuus tukea yrityksiä uudella pk-takauksella. Se on yksi keino saada toteutettua yritysten kasvuaikeita. ”Se on yritysten investointi- ja käyttöpääomatarpeisiin tarkoitettu takaus, jonka pankki hakee suoraan Finnveralta. Se mahdollistaa 80 prosentin takauksen maksimissaan 150 000 euron lainalle”, Vartiainen toteaa.

Ely-keskus on tekemässä TE-toimiston kanssa tehostettua palvelua yrityksille, joilla työvoiman saatavuus muodostaa pullonkauloja toiminnalle. ”Me olemme tekemässä tehostettua seulontaa ja ratkaisuja, että saisimme työvoiman tarve tyydytettyä. Tulossa on seudullisia toimialakohtaisia tilaisuuksia.” Keränen nostaa esiin ely-keskuksen työvoiman saatavuusharkinnan uudet linjaukset. Ne koskevat ulkomaalaisen työvoiman työlupia. ”Alueella on helpotettu selkeästi saatavuusharkinnan vaatimuksia.” Joillakin aloilla työnantajan ei tarvitse tehdä saatavuusharkintaa eli käyttää työpaikkaa auki työvoima-

Finnvera tukee Pk-takauksella

Alueen pk-yritykset ovat ilmastotietoisia ”Uutena kokonaisuutena Pk-yritysbarometrissä selvitettiin yrittäjien toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi”, iloitsee Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Barometri mukaan peräti 62 prosenttia Pohjois-Pohjanmaan pk-yrityksista aikoo seuraavan 12 kuukauden aikana tehdä toimenpitei-

tä, joilla pienennetään hiilijalanjälkeä. Tärkeimpinä toimintoja olivat kierrätyksen lisääminen, kestävien hankintojen lisääminen sekä tuotteiden ja materiaalin käytön tehostaminen. Ilmaston muutoksen hillintään motivoi ja kannustaa erityisesti yrityksen omat arvot ja strategia. Toimenpiteillä saadaan myös tehok-

kuutta ja kustannussäästöjä. Vastaajista 23 prosettia uskoo, että ilmaston muutoksen hillitseminen tuo merkittävästi tai jonkin verran mahdollisuuksia omalle liiketoiminnalle. ”Tämä on erittäin merkittävä tieto, kun alueellamme tuetaan vähähiilistä innovaatio ja teknologiaosaamista ja sen kehittämistä”, toteaa Kolehmainen.

Tilanne on mielenkiintoinen, kun samaan aikaan on 1400 työtöntä ja 900 avointa työpaikkaa.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Yrittäjälehti ilmestyy vuonna 2020: • viikko 15.......maanantai 6.4.2020 • viikko 24......maanantai 8.6.2020 • viikko 35......maanantai 24.8.2020 • viikko 41.......maanantai 5.10.2020 • viikko 51.......maanantai 14.12.2020

Tavoitat lueen kattavasti a äjät yrityspäätt asioista sekä talous et kiinnostune ihmiset!

Kuusamo

Taivalkoski

Ii Pudasjärvi Yli-Ii

Haukipudas

Kiiminki Oulu

Hailuoto

Oulunsalo

Utajärvi

Kempele Lumijoki Liminka

Muhos

Tyrnävä

Siikajoki Raahe

Pyhäjoki

Vaala

Uudistunut lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Vihanti Siikalatva

Merijärvi

Oulainen Haapavesi

Pyhäntä Kärsämäki

Varaa mainostilasi! Mikko Laitila puh. 044 737 0342 mikko.laitila@kaleva.fi

Pyhäjärvi

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Virpi Ruotsalaisen yritys tarjoaa ohjelmallisia tiimi- ja virkistyspäiviä sekä muun muassa pienimuotoista erämajoitusta laavussa Vuohtojoen rannassa.

OnPoP s y y j ä t t – i r #Y –

Eksotiikka vetää Kärsämäelle Turistikohteita kolunnut kiinalaisturistien testiryhmä ihastui maaseudun arkeen, aukeisiin peltoihin, luontoon ja rauhaan.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kärsämäki on tullut tunnetuksi paanukirkosta, mutta usein kuntaan pysähdytään vain kahvitauolle ohikulkumatkalla. Nyt matkailun kehittämisessä on kuhinaa, jossa matkailutoimijoiden yhteistyöllä tavoitellaan sekä kotimaisia että ulkomaisia ryhmiä. Emäntä Virpi Ruotsalaisen maatilamatkailu- ja viljatilalla vieraili alkusyksystä kiinalainen turistiryhmä.

Avaukselle on luvassa jatkoa. ”Ensimmäinen testiryhmä kävi syyskuun lopussa. Ne tykkäsivät ja turisteja on tulossa enemmänkin. Kiinalaiset turistit tykkäävät aukeasta pellosta, luonnosta ja rauhasta. Ne ovat niin paljon nähneet rakennettuja turistipaikkoja.” Luonnon syli -tila tarjoaa matalan kynnyksen luontoelämyksiä. Tarjolla on maaseutuympäristöä, eläimiä, toimintoja sekä majoitusta ja ruokailua

Oli jättipotti, että kunta valittiin 2016 Suomen epävetovoimaisimmaksi paikkakunnaksi. Kärsämäki on hirveästi nostanut profiilia sen jälkeen.”

kosken partaalla laavussa tai mökissä.

Vetonauloina luonto ja arki Vuohtojoen rannalla oleva tila luonnonolosuhteiltaan erityinen. Lähellä on lehtomainen luonnonsuojelualue, jossa kukkii muun muassa valkovuokkoja. Alueella on luonnoneläimiä kuten maakotka, ahmoja, susia ja ilveksiä. ”Kiinalaisryhmä teki luonto- ja villieläinkuvausta.” Turistiryhmän emännöimisessä Ruotsalainen käytti yhteistyöverkostoa. Majoittuminen tapahtui keskustan luksushuvilassa. Retket ja ohjelma järjestettiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. ”Turistiryhmä halusi käydä vierailulla vanhempieni luona. Isä on metsästäjä ja heitä kiinnostivat valtavasti hirvensarvet, ilveksen nahat ja pyssyt. He etsivät niin tavallisia kokemuksia, ettei sitä arvaa mikä markkina-arvo meidän arjella on.” Nihak ry:n alueen matkailuyrittäjät olivat keväällä Napapitäjät-konseptilla mukana kotimaan matkailumessuilla. Virpi sai kontaktin Vaasassa matkatoimistoa pitäviin kiinalaisiin toimijoihin, jotka tuovat Suomeen tu-

risteja. Matkatoimisto etsi uusia luonto- ja elämysmatkailukohteita. ”Olen itse ollut Kiinassa vaihdossa, ymmärrän ja puhun jonkun sanan kiinaa. Olin ajatellut, että kiinalaiset ovat potentiaalinen kohde. Kiina on ollut kotisivujen kolmantena kielenä alusta asti.”

Voima yrittäjien yhteistyöstä Ruotsalainen on matkailun idearikas puuhanainen. Yhteistyökumppaneina hänellä on noin 30 toimijaa yli sadan kilometrin säteeltä. Kärsämäellä kokoontuu uusi matkailun kehittämisen verkosto. ”Asiakkaan kannalta on parempi, että yrittäjät tekevät yhteistyötä ja luovat erilaisia matkailupaketteja, kuin että yksi pieni yrittäjä yrittäisi tarjota kaikkea mahdollista.” Yhteistyöverkoston kanssa aletaan muun muassa markkinoida linja-autoryhmille Kärsämäen kiertoajelua. Siihen kuuluu käynti paanukirkolla, muita kohteita, lähiruokaa sekä ohjelmapalveluja. Omassa yrityksessään Ruotsalainen panostaa erityisesti yrityksille ja organisaatioille suunnattuihin virkistys- ja tiimipäiviin. ”Ohjelmapalvelut on minun ykkösjuttu. On maaseutuun ja luontoon liittyviä toiminnallisia teemoja, kuten Amazing Race Välikylä, ampu tulee, nännikumigolf ja eläimellistä menoa.” Ruotsalainen kertoo, että kunta valittiin 2016 Suomen epävetovoimaisimmaksi paikkakunnaksi. ”Kärsämäki on hirveästi nostanut profiilia sen jälkeen. Oli jättipotti, että voitettiin se palkinto. Paikkakunta sai näkyvyyttä ja pystyttiin kertomaan, miten huippupaikkakunta tämän on. Se kääntyi eduksi.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Tiesitkö että...

RAKENNUSALAN AMMATTILAISIA nopeasti ja vaivattomasti! Olemme suomalainen rakennus- ja teollisuusyritysten kumppani, joka on erikoistunut henkilöstöresursointiin puolalaisilla työntekijöillä. Ammattilaistemme skaala on erittäin laaja ja löydät meiltä työntekijät lukuisiin rakennusalan eri työhtehtäviin, nopeasti ja vaivattomasti!

YRITTÄJÄLEHDEN jutut ovat luettavissa myös verkossa www.kaleva.fi/ppy

Ymmärrämme, että rakennusala on herkkä kausivaihteluille. Asiakkaamme voi luottaa ammattitaitoomme työvoiman hankkimisessa ja edetä rohkeasti kohti uusia projekteja, ilman huolta työvoimapulasta. Kaikki työntekijämme ovat aina työsuhteessa suomalaisessa yhtiössämme Craftman Oy:ssä.

Craftman Oy Liuskekuja 3 lt 3 90630 OULU Finland

PUHTAUTTA VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA Oululainen Tupla-Luuta Oy tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksille 30 vuoden kokemuksella.

Vastaamme joustavasti asiakkaidemme muuntuviin ja kehittyviin siivoustarpeisiin. Pitkäkestoiset ja tyytyväiset asiakassuhteet puhuvat puolestamme. Pyydä tarjous! Gneissitie 22, 90620 Oulu | Puhelin: 050 518 2408

RAIKASwww.tuplaluuta.fi RATKAISU

TEMREX OY MYYMÄLÄ JÄÄSALONTIE 20 90400 OULU MA-PE 8-18 LA 10-16 SHOWROOM SH RANTAKATU 8 C 92100 RAAHE KE 9-16.30 TAI SOP.MUKAAN P. (08) 520 8919 INFO@TEMREX.FI WWW.TEMREX.FI WW

PARHAAT TYÖVAATEMERKIT SAMAN KATON ALTA!

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Raaka-aineet

KUVA: MATTI RÄTY

läheltä kätevästi Lähiruoan dynaaminen hankintajärjestelmä palvelee ja joustaa – tavoitteena on helpottaa tilaajien ja tuottajien yhteistyötä

··

Anna Raudaskoski, teksti

Monetra Oulu Oy:n hankintalvelut on aloittamassa elintarviketuottajien ja tuotteiden tilaajien uuden toimintamallin, lähiruoan dynaamisen hankintajärjestelmän eli DPS:n (=Dynamic Purchasing System). Dynaamisella hankintajärjestelmällä halutaan helpottaa lähituottajien ja tilaajien yhteistyötä. Päämääränä on, että julkisen puolen ammattikeittiöt käyttäisivät lähi-, luomu- ja pientuottajien tuottamia raaka-aineita nykyistä enemmän. Pyrkimyksenä on luoda järjestelmä, jossa kaikki osapuolet saavat äänensä kuuluviin mahdollisimman hyvin. Tilaajien ja toimijoiden paremman vuoropuhelun lisäksi dynaamisen hankintamallin toivotaan vaikkapa lisäävän pienten ja suurten tuottajien välistä yhteistyötä. DPS on joustava järjestelmä, jota on helppo muokata palautteen perusteella toimivammaksi. ”Olemme miettineet monta vuotta elintarviketyöryhmässämme, miten lähiruoan tuottajia saataisiin aktivoitua myymään omia tuotteitaan. Yleensähän meillä on ollut isoja puitesopimuksia, joissa hankittavien tuotteiden määrät ovat olleet valtavia, ja osallistumisaika niihin on ollut rajoitettu”, kertoo Monetran hankinta-asiantuntija Katri Sipola.

Koko ajan auki ja ilmainen Puitesopimusten rinnalle on haluttu kehittää järjestelmä, jolla saataisiin lähialueen tuotteita tilaajille niin, että he voisivat luottaa siihen, että toimijat ovat asianmukaisia ja luotettavia. ”Erilaisten kokeilujen jälkeen päätimme lähteä testaamaan tätä uutta dynaamista hankintajärjestelmää. Se on kätevämpi kuin entinen puitejärjestelmä, koska se on koko ajan auki; tuotteiden tarjoajat voivat osallistua siihen oman aikataulunsa mukaan”, Katri Sipola toteaa. Järjestelmä on täysin sähköinen hankintamenettely, näin vältytään turhalta paperin pyörittelyltä. Palvelu on julkisesti kaikkien saatavilla, ja ilmainen.

Lähiruuan dynaamisella hankintajärjestelmällä halutaan helpottaa lähituottajien ja tilaajien yhteistyötä.

Tietoa tilaajille ja tuottajille Monetran hankintapalvelut järjesti tammikuun loppupuolella tilaisuuden, jossa sekä lähiruoan tuottajat että sen tilaajat pääsivät esittämään heitä askarruttavia kysymyksiä uudesta hankintajärjestelmästä. Tilaisuudelle oli tarvetta ja paikalla oli sekä tilaajia että toimijoita. Keskustelussa kävi ilmi, että tuottajille ei ole selvää, minkälaisia raaka-aineita tilaajat tarvitsevat, ja tilaajat eivät tiedä mitä tuottajilla olisi tarjolla. Toivomuksena olisi saada yhteinen keskustelualusta, jonka avulla tieto molempien osapuolten välillä kulkisi. Myös ideapankista olisi hyötyä, esimerkiksi tuottajat voivat kehittää omia reseptejä raaka-aineistaan ja esittää näitä tilaajille. Tällä hetkellä dynaaminen hankintajärjestelmä on julkaistu Hilmassa eli hankintapalveluti.fi-sivustolla sekä tarjous palvelu.fi-sivustolla.

Keskustelussa kävi ilmi, että tuottajille ei ole selvää, minkälaisia raaka-aineita tilaajat tarvitsevat, ja tilaajat eivät tiedä mitä tuottajilla olisi tarjolla.”

KUVA: EIJA ESKOLA

Monetran hankintapalvelut järjesti tilaisuuden, jossa lähiruoan tuottajat ja tilaajat pääsivät esittämään heitä askarruttavia kysymyksiä uudesta hankintajärjestelmästä.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

PIZZABUFFET

sis.salaatin ja juoman Alle 12v lapset 6e

Tervetuloa nauttimaan runsaasta ja maittavasta Pizzabuffetista! Tarjolla on runsaasta pizzavalikoimastamme aina 5 eri pizzaa sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Juomat ja salaatti tietysti kuuluvat hintaan.

17 Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

Tiesitkö että...

RUSKON BAABEL klo 10.00–16.00 ma-pe Voimatie 1, 90620 Oulu p. 044 240 6733

TERVETULOA!

jutut ovat luettavissa myös verkossa

el Sabor

RAVINTOLA

KAIJONHARJUN BAABEL klo 10.30–22.00 ma-la klo 12.00-22.00 su Kalevalantie 3, 90570 Oulu p. (08) 552 2134

YRITTÄJÄLEHDEN www.kaleva.fi/ppy

PIZZABUFFET ON TARJOLLA MAANANTAISTA PERJANTAIHIN!

Baabel

• Korjaukset • Hammassuojat

espanjalainen ravintola

Monipuoliset kokouspalvelut Kotaravintola AIRPORT

HOTEL OULU,FINLAND

Vihiluoto 10 KEMPELE P. +358 8 514 5100 sales@airporthotel.fi

www.airporthotel.fi

Brändinhallinta Painotuotteet Suurkuvatuotteet Teippaukset Tapahtumanäkyvyys

Yritysnäkyvyyden asialla Matti Kinnunen 044 978 0854 Minna Våg 040 7176 376 Kari Kaurala 040 5858 365 Kristiina Myllyoja 050 306 8264 Arto Tolonen 044 737 0214 Mikko Träskelin 044 799 5949 Ilkka Wunsch 044 737 0219 etunimi.sukunimi@punamusta.com, www.punamusta.com

Punamusta Oy, Haaransuontie 11, 90240 Oulu

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

sOnPoP – #Yrittäjyy –

Verkkosivuista yrityksen myyntikone Jarno Tuovisen mukaan oikeanlainen verkkosivusto mahdollistaa yritykselle liikevaihdon mittavan kasvun.

··

Heli Säkkinen, teksti Tuuli Nikki, kuva

Kun oululainen Jarno Tuovinen syksyllä 2018 perusti hakukoneoptimointiin erikoistuneen yrityksensä Kranu Oy:n, hän ei arvannut, että vuoden kuluttua hän olisi jo sarjayrittäjä. Kävi nimittäin niin, että kun asiakasyritysten verkkosivuille ohjattiin vierailijoita hakukoneoptimoinnilla, Tuovinen tajusi yhden asian: sivustot itsessään eivät olleetkaan myyviä. Pelkkä hakukoneoptimointi ei siis riittänyt, vaan tarvittiin lisäosaamista, jotta asiakkaiden liikevaihto saataisiin kunnolla kasvuun. Kesällä 2019 tuo lisäosaaminen sananmukaisesti käveli Tuovista vastaan: hän tapasi somepalveluita tarjoavan Miika Lundin, ja miehet lähtivät yhteistyössä kehittämään “eri näköisiä palveluita”, kuten Tuovinen asian ilmaisee. Yhteistyön tuloksena syntyi kaksi uutta yritystä. First Review tarjoaa julkisia positiivisia palautteita yrityksille ja Myyntikuutio-organisaatio puolestaan keskittyy asiakkaiden internet-näkyvyyteen ja myynnin kiihdyttämiseen pääsääntöisesti digimarkkinoinnin keinoin.

Asiakaskokemuksella on iso merkitys Nykyään melkein kaikilla yrityksillä on verkkosivut, mutta Tuovisen mukaan niistä ei aina käy ilmi, minkä ongelman yritys ratkaisee. ”Sivuilla kävijälle pitäisi kolmessa sekunnissa selvitä, mitä yritys myy.” Tuovinen on huomannut, että yrityksen verkkosivut eivät useinkaan ohjaa vierailijaansa yhteydenottoon tai yhteydenotto on hankalaa. Toiseksi, jos yhteydenotto onnistuukin, monikaan yritys ei ole miettinyt riittävästi sen jälkeistä asiakaspalvelua. “Nohevat yritykset soittavat asiakkaalle nopeasti tai ovat muuten yhteydessä häneen.” Kun asiakas kokee, että hänestä välitetään, hän todennäköisesti omalta osaltaan kasvattaa yrityksen myyntiä.

Nopeasti kymppi tonneilla lisäkauppaa Myyntikuutio tarjoaa asiakkailleen räätälöityä, tuloksiin pohjautuvaa digimarkkinointia. “Yritykset ovat tottuneet ostamaan kuukausisummalla palveluita. Kovempi sana on se, että tehdään tuloksiin pohjautuvasti”, Jarno Tuovinen sanoo. Myyntikuutio on digimarkkinoinnin keinoin muutamissa viikoissa tuottanut kymmenien tuhansien eurojen edestä kauppaa asiakasyrityksilleen. “Kun tehdään tuloksiin pohjautuen, palkkio suurempi meillekin, mutta asiakas hyötyy eikä maksa turhasta”, Tuovinen valaisee. Myyntikuutiolla on Tuovisen mukaan kolme selkeää tehtävää: tuottaa lisämyyntiä niin omille asiakasyrityksille kuin sen verkostoille ja todistaa, että B2B-myyntiä (yritys myy tuotteitaan tai palveluitaan toiselle yritykselle) voi tehdä verkossa. Kolmantena missiona on juurikin tuloksiin perustuva työ.

Kevytyrittäjästä sarjayrittäjäksi Jarno Tuovinen aloitti yrittäjätaipaleensa leipätyönsä ohessa kevytyrittäjänä vuonna 2017. Kahden vuoden matka sarjayrittäjäksi on miehen itsensä mukaan ihan vain tekemisen tulos: työlle on ollut tarvetta, ja sitä on tehty. Vierivä kivi ei sammaloidu, sanotaan. Tuovisen kohdalla se pätee kahdessakin mielessä. Ensiksikin mies liputtaa vahvasti tekemisen puolesta: tärkeintä on pistää toimeksi eikä jahkailla, vaikka koko visio ei vielä olisikaan täysin selvänä: “Ei muuta kuin töppöstä toisen eteen! Hommaa voi kehittää sitten matkan varrella.” Toinen merkki tekemisen meiningistä on se, että Kranun, First Reviewin ja Myyntikuution lisäksi Tuovinen on aikeissa perustaa lähiaikoina pari muutakin yritystä. Aika näyttää, mihin yrittäjän tie niiden kautta vie, mutta varmaa on, että digimarkkinointi kulkee mukana.

Digimarkkinointi ja asiakkaan liikevaihdon kasvattaminen ovat vuoden sisällä kolme yritystä perustaneelle Jarno Tuoviselle sydämen asia.

Kolme vinkkiä verkkosivujen tekoon

1 2 3

Sivustosta käy selkeästi ilmi, mitä yritys myy. Yhteydenotto tehdään yksinkertaiseksi esimerkiksi sivuilta helposti löytyvällä yhteydenottolomakkeella. Yhteydenottajasta välitetään esimerkiksi automaattisella videotervehdyksellä, joka tulee näkyviin nettisivuille tai yhteydenottajan sähköpostiin.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

toimisto@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

2020

Uudistunut Yrittäjälehti! Kuusamo

ETUSIVUPAIKAT MYYDÄÄN NYT!

Taivalkoski

Mainoskoko 254 x 305 mm. Kysy tarjous!

Ii Pudasjärvi Yli-Ii

Tarjous

Haukipudas

Vuoden 2020 numeroihin kaikki mainoskoot:

Oulu Hailuoto

Siikajoki

Pyhäjoki

Vaala

Vihanti Siikalatva

Merijärvi

Oulainen Haapavesi

Pyhäntä Kärsämäki

ota 6

-40% maanantai 6.4.2020 maanantai 8.6.2020 maanantai 24.8.2020 maanantai 5.10.2020 maanantai 14.12.2020

Utajärvi

Raahe

-25%

• viikko 15 • viikko 24 • viikko 35 • viikko 41 • viikko 51

Oulunsalo Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä

ota 3

Yrittäjälehti ilmestyy:

Kiiminki

Tavoitat kattavasti alueen yrityspäättäjät sekä talousasioista kiinnostuneet ihmiset!

Pyhäjärvi

Kysy lisää ja varaa mainostilasi! Mikko Laitila puh. 044 737 0342 mikko.laitila@kaleva.fi

Uudistunut lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Kulttuuri elättää lounaskahvilan

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

– – sOn y y j ä t t i r #Y

PoP

Rina Hirviniemi pyörittää viidettä vuotta Oulun keskustassa kulttuuritalo Valveella sijaitsevaa lounaskahvila Konst o Deliä. Paikasta on kehkeytynyt suosittu Art Goes Afterwork -tilaisuuksien pitopaikka ja kahvila, jossa voi vaikkapa rentoutua sunnuntaibrunssilla jazzia kuunnellen.

··

Anna Raudaskoski teksti ja kuva

”Jossain vaiheessa aloittamiseni jälkeen heitin ajatuksen, että olisi kiva järjestää Afterwork-tilaisuuksia perjantaisin. Itse koen tänne muuttaneena, ettei Oulussa ollut kohtauspaikkaa, missä voi tavata ihmisiä spontaanisti”, Rina Hirviniemi kertoo. Ideasta otti kopin tuohon aikaan kulttuuritalolla toiminut Whatever Group, nykyään yhteistyötä tehdään Valveen tuotantopäällikkö Pauliina Erosen kanssa. Alussa esiintyjiä piti etsiä, nykyään yhteydenottoja tulee artisteilta itseltään. ”Meidän ei tarvitse hakea esiintyjiä. Tämänkin kevään ohjelmisto on jo täynnä”, Hirviniemi toteaa.

Art goes Afterwork täyttää tuvan Tänä vuonna kausi aloitettiin tammikuussa. Aiemmin kausi saatettiin aloittaa vasta helmikuussa, koska ajateltiin, että ihmiset saattavat pitää tipatonta tammikuuta, ja ovat kenties laiskempia liikkumaan joulunvieton jälkeen. ”Tällainen luulo on osoittautunut vääräksi. Art goes Afterwork-tilaisuuden avajaisissa oli tänäkin vuonna tupa täynnä. Teekkaritorvet aloittivat kevätkauden esitykset mahtipontisella ja mahtavalla meiningillä – heidän esityksensä ovat olleet todella suosittuja jo kolmen vuoden ajan”, Hirviniemi kiittelee. Perjantaisin viiden jälkeen esiintyjät saavat puolisen tuntia lava-aikaa, jonka jälkeen asiakkaat voivat rentoutua vaikkapa kolme euroa maksavan kuoharilasin äärellä.

Lounasmyynnillä ei pärjäisi Lounaskahvilan seinillä on vaihtuvia taidenäyttelyitä ja Valveen eri saleissa on esityksiä laidasta laitaan. Kahvilassa on kirjoja, ja pelejä, joihin voi halutessaan syventyä. Talo toimii myös monenlaisten festivaalien asemapaikkana. Lounasvaihtoehdot on kehitetty mahdollisimman monenlaisten syöjien mukaisiksi. ”Pelkällä lounasmyynnillä ei pärjäisi, sillä kilpailu asiakkaista on keskikaupungilla kovaa. Siksi kaikki esitystoiminta ja festivaalit ovat tervetulleita ja niitä saisi olla enemmänkin. Esimerkiksi irkkufestarit voisivat olla parikin kertaa vuodessa, ehkä sitten oppisin tilaamaan tuotteita sitä varten sopivan määrän”, Hirviniemi hymähtää ja kertoo kylmäkaapissa olevista Stout-oluista, joita on jäänyt viime syksyisen The Irish Festival of Oulu-tapahtuman jäljiltä.

Kaikki alkoi kahvilavaunusta Restonomin koulutuksen saanut Rina Hirviniemi aloitti yrittämisen kahvilavaunun pidolla vuonna 2011, kun hän huomasi, ettei Länsi-Tuirassa eikä Nallikarissa ollut kahvilaa. Kahvilavaunun pitäminen jäi, kun Kahvila Kiikkuun haettiin yrittäjää ja Hirviniemi valittiin monen hakijan joukosta luotsaamaan puistokahvilaa. Tällä hetkellä hän pyörittää myös pitopalvelu Juhlanekkaa. ”Liikevaihdollisesti kaikki kolme yritystä ovat yhtä suuria. Ne tukevat kaikki toisiaan. Konst o. Delin varastoon mahtuu Kiikun tuotteet. Kesällä työaikani menee pitkälti tavaroiden kuljettamiseen Ainolan puiston kahvilaan.” Kolmen yrityksen pidosta huolimatta Rina Hirviniemi suo itselleen vapaapäivän viikossa, ja lomaakin tulee välillä vietettyä. ”Ensimmäiset vuodet tuli tehtyä töitä melkeinpä kellon ympäri, nykyään voin jo välillä rentoutua. Toisaalta haikailen vielä lisähaasteiden perään, ja mietin mitä uutta voisi taas keksiä”, Hirviniemi nauraa.

Rina Hirviniemi aloitti yrittämisen kahvilavaunun pidolla vuonna 2011, kun hän huomasi, ettei Länsi-Tuirassa eikä Nallikarissa ollut kahvilaa.Rina Hirviniemen vetämänä lounaskahvila Konst o. Deli on monenlaisen kulttuurin elävä kohtauspaikka keskikaupungilla.

Ensimmäiset vuodet tuli tehtyä töitä melkeinpä kellon ympäri, nykyään voin jo välillä rentoutua.”

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Second-hand shop

Aasta Ööhön MYYNTIPÖYDÄT alk.

10•–

/vko

• Firmat voivat myydä esim. jäännöseriä ja pitkiä häntiä.

Myös jälleenmyyntimahdollisuus! Avoinna: ma – pe 10 –18 la – su 10 –15

www.kirpputoriaastaoohon.com • Alasintie 3-7 • p. 046-923 5306

ILMAISET SPARRAUSRYHMÄT YRITTÄJILLE KEVÄÄLLÄ 2020

Maatilan sukupolvenvaihdos vertaistuki • työhyvinvointi • käytännöt • vuorovaikutus

Maatilan sivuelinkeinot vertaistuki • hinnoittelu • rahoitus • markkinointi

Ryhmät ovat asiantuntijoiden vetämiä. Aikataulut ja ryhmien sisällöt muotoutuvat ryhmäläisten toiveiden mukaan! Lisätietoja: Natalia Sergina-Kishlar puh. 0405752034 natalia.sergina-kishlar@oamk.fi

Minna Paakkola puh. 0438272996 minna.paakkola@proagria.fi

Yrittäjyys luo työtä! Executive MBA Aloita joustavasti oman aikataulusi mukaan - www.mai.fi/koulutus “EMBA-ohjelma auttoi kehittämään yritykseni liiketoimintaa ja kasvustrategiaa. Teoriatiedon lisäksi mielenkiintoiset käytännön esimerkit eri aloilta antoivat valmiuksia rohkeisiin strategisiin päätöksiin. Opiskelu oli erittäin palkitsevaa.” Tuomo Fält EMBA, toimitusjohtaja, yrittäjä, Pocal Oy

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Fodelian toimitusjohtaja Mikko Tahkola on iloinen siitä, että iso osa työntekijöistä osallistui yhtiön osakeantiin. ”Tarjosimme tilaisuutta kaikille työntekijöille, ja moni tarttui tilaisuuteen. Tämä on meille hieno ja yhteinen juttu.”

Fodelia haki pörssistä kasvua Yhtiö haluaa kasvaa ja kansainvälistyä entisestään. Tässä auttavat hyvät tuotteet, joissa on aina jotakin erityistä.

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuva

Elintarvikealan yritysten holdingyhtiö Fodelia listautui pörssiin viime vuoden lopulla. Tulos yllätti kaikki, myös toimitusjohtaja Mikko Tahkolan. ”Tietenkin oletimme, että onnistumme hyvin. Moninkertainen ylimerkintä tuli silti yllätyksenä”, Tahkola kertoo. Yhtiö sai pörssistä nettona neljä miljoonaa euroa ja 3 600 uutta omistajaa. Pörssistä haettiin ensisijaisesti rahoitusta, koska se on aina hankalaa kasvuyrityksille. Fodelia on kasvanut keskimäärin 28 prosenttia vuodessa vuosien 2016 – 2018 aikana. ”Samalla haimme kasvua ja tunnettuutta. Toisaalta listayhtiönä oleminen tuo toimintaan uskottavuutta, varsinkin viennin suhteen.” Aiemmin Fodeliassa mietittiin myös pääomasijoittajaa ja jopa myymistä. Omistajat päätyivät listautu-

miseen, koska halusivat pysyä pitkäjänteisesti mukana yhtiössä ja päätöksenteossa. Pörssistä saadut varat Fodelia aikoo käyttää kasvuun ja kansainvälistymiseen. ”Investoimme tehtaisiin, erityisesti tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Viime vuoden lopussa ostimme kokkolalaisen Beofoodin”, Tahkola kertoo.

Valmisruokia, pakasteita ja sipsejä Fodeliaan kuuluvat Feelia ja Real Snacks, jonka kuluttajat tuntevat nykyisin Oikiana. Feelia tekee lisäaineettomia valmisruokia, jotka säilyvät avaamattomia kuukausia. Pääsääntöisesti yhtiö toimittaa ruokaa kunnille ja muille isoille toimijoille. Feelia on juuri avannut entistä laajemman verkkokaupan kotitalouksille. ”Tämä on meille iso satsaus. Teemme nykyisen verkkokauppamme alus-

sOnPoP y y j ä – t t i r Y # – tasta vielä kuluttajaystävällisemmän. Tuotteet voi tilata suoraan kotiin. Ne sopivat nykyajan kiireiselle ihmiselle, koska ne tarvitsee vain lämmittää”, Tahkola sanoo. Real Snacks tekee erilaisia sipsejä ja snacksejä. Sen nimi päätettiin muuttaa, koska yritys sai paljon palautetta siitä, miksi täysin kotimaisella tuotteella on englanninkielinen nimi. ”10 vuotta sitten oli coolimpaa kuulostaa amerikkalaiselta. Ajamme tarmokkaasti uutta brändiä. Tulossa on lisää kaurapohjaisia snacksejä”, Tahkola valottaa. Vasta perheeseen liittyneessä Beofoodissa kaikki tuotteet ovat pakastettuja. Fodeliaa kiinnostavat erityisesti sen kasvispohjaiset tuotteet. ”Fleksaus eli lihan ja kasvisten yhdistäminen on iso trendi maailmalla. Esimerkiksi lihapullissa on kasvistäyte. Moni ei halua luopua täysin lihasta, mutta haluaa vähentää lihansyöntiä, joten fleksaus kiinnostaa.”

Panostamme tuotteiden kotimaisuuteen ja jäljitettävyyteen.”

Yhtiö etsii kestäviä trendejä

Feelian ja Real Snacksin isoimmat omistajat perustivat holdingyhtiön viime vuonna, jotta tytäryhtiöt voisivat keskittyä täysillä liiketoimintaan. ”Tarjoamme emoyhtiön palvelut. Fodelian tarkoituksena on tuoda kasvuvoimaa suomalaiseen elintarviketoimintaan. Panostamme tuotteiden kotimaisuuteen ja jäljitettävyyteen. Viljelijän nimi lukee sipsipussissa”, Tahkola kertoo. Yhtiö suhtautuu avoimesti uusien tytäryhtiöiden hankkimiseen. Yhtiöiltä edellytetään, että niillä on kasvunäkymää. Niiltä myös toivotaan erityisosaamista alallaan. ”Ei riitä, että on oma maitopurkki, joka erottuu muista maitopurkeista. Pitää olla jotakin, joka kantaa trendien yli. Ruoassa on paljon trendejä, sirkkabuumi meni jo. Meidän pitää tunnistaa kestävät trendit muoti-ilmiöiden takaa”, Tahkola selittää.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.ﬁ/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus

Päivi Lappalainen Jari Uusinarkaus 0295023643 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.ﬁ

Täsmäkoulutusta muuttuvalle autoalalle

Kun oppilaitos ja yritykset yhdistävät voimansa, am matillinen koulutus saa lisäarvoa työelämän osaajilta. OSAO ja ajoneuvoja maahantuova AutoBon Oy solmivat syksyllä koulutusyhteistyösopimuksen, jonka ansioista opiskelijat saavat entistä syvempää osaamista tietyistä automerkeistä. OSAOn ja Auto-Bon Oy:n koulutuksessa Haukiputaan yksikössä ajoneuvoasentajiksi opiskelevat käyvät jo opiskeluaikana maahantuojan huoltomekaanikon koulutusputken. Lisäkoulutus on OSAOssa uusinta uutta. ”Tämä tuo lisäarvoa toimintaamme, kun saamme koululle testilaitteita ja uutta tekniikkaa. Parasta on, että kun opiskelijat oppivat uusia asioita, he voivat opettaa myös meitä opettajia”, kertoo OSAOn lehtori Sami Piirainen. Opiskelijat Jutta Isopahkala ja Tuomas Puranen kiinnostuivatkin erikoistumismahdollisuudesta siksi, että maahantuojan koulutuksessa pääsee käsiksi alan uusimpaan tekniikkaan.

Tulevaisuuden mekaanikkomaailma Pörhön Autoliike Oy:n jälkimarkkinointipäällikkö Pekka MustoOSAOn lehtorit Mika Kesti (vas.) ja Sami Piirainen (toinen oik.) opettavat Jutta Isopahkalaa ja Tuomas Purasta (keskellä). Pörhön Autoliikkeen Pekka Mustonen (oik.) tietää, että tulevaisuudessa autoala kaipaa monitaitoisia osaajia.

nen pitää autoalan muutoksia yhtä suurena mullistuksena kuin itse auton keksiminen. Hänen mukaansa OSAOn henkilökunta on alasta kiinnostunutta, ja opettajat haluavat kehittää koulutusta vastaamaan alan tarpeisiin. ”Nyt ollaan oikealla tiellä: Auto-Bonin ja OSAOn yhteistyössä on päästy hyvään alkuun. Tulevaisuudessa tällaista toimintaa täytyy syventää”, Mustonen tähdentää. ”Autoalan pohjakoulutus on niin monipuolinen, että moni työllistyy ihan muille aloille. Se on meille työnantajana haaste, jotta saamme osaajat meille töihin”, Mustonen pohtii alan työllisyystilannetta. ”Ihmisille täytyy kertoa entistä enemmän siitä, millaista alan muutos on – on kyettävä lanseeraamaan kokonaan uusi mekaanikkomaailma!”

• Teksti: Emilia Käsmä • Kuva: Jouni Ylisuutari

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Hammin ateljeesta uniikkia sisustustaidetta Raahelainen HannaMaija Nikunen on löytänyt taiteelliselle ilmaisulleen kanavan sisustustaiteesta.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Hanna-Maija Nikunen toimii yrittä-

jänä, joka myy maalauksiaan verkkokaupassa. Yrittäjänä hän toimii myös ympäristökonsultoinnin alalla. Kaikki lähti liikkeelle keväällä 2012, kun tilanne toiminimen perustamisesta ympäristökonsultoinnin alalle tuli vastaan pikaisesti. Nikunen jätti ympäristötarkastajan toimen, ja hänellä oli valmiina asiakas. Lähes samalla mukaan tuli Nikusen rakas harrastus maalaus, jota varten hän perusti aputoiminimen Hammi’s Design. Nikunen on vienyt molempia toimialoja eteenpäin vaihtelevasti tilanteen mukaan. ”Hammi’s Designissa pääpaino on sisustuksellisessa taidemaalauksessa. Maalaan akryyliväreillä uniikkeja tauluja. Lähtökohtana on, että jokainen maalaus on uniikki.” ”Oma persoonallinen tyyli on tärkeää. Intuitiivisesti tulevat teokset vievät kauemmin aikaa. Niissä voi olla monia kerroksia ja rouheutta. Ne ovat abstrakteja ja niissä on mukana enemmän tunteita.”

Verkkokauppa on toimiva Kun Nikunen oli yrittäjätaipaleensa ensimmäisillä messuilla, hän sai idean sisustustaiteesta. Maalauksissaan hän käyttää omaa luovuuttaan, mutta huomioi myös trendejä ja trendivärejä. Tuotteissa pääpaino on maalauksissa, jotka tehdään joko pingotetulle kankaalle tai hdf-levylle. Uniikkisuuden säilyttämiseksi maalauksista ei paineta muita tuotteita. ”Kun lähdin liikkeelle, tein piirrosdesignina kortteja ja julisteita. Nyt teen kortteja enää jouluksi. Kortteja myydään Raahen museossa ja tiettyjä maalauksia Raahen Hovissa.” Hammi tekee myös tilaustöitä. Häntä inspiroi arkkitehtuuri, ympäristö ja luonto.

”Talot ovat sydäntä lähellä. Niistä moni tunnistaa minun tyylini. Olen innostunut uudelleen myös abstrakteista aiheista.” Maalausten myymisen kanavana Nikunen käyttää verkkokauppaa. Avaintekijänä oli, miten isojen teosten perille saaminen onnistuisi turvallisesti. Ratkaisuksi löytyi Matkahuolto, jonka kautta hän pystyy lähettämään suurikokoisetkin tuotteet ehjinä tilaajalle. Taiteen tekemisen ja kaupanteon osuus vaihtelee monialayrittäjällä muiden töiden mukaan. Tilaustöitä saattaa tulla yllättäen ryppäänä.

– – PoP n O s y y j ä #Yritt

Kotoa ituja yrittäjyyteen Piirtämis- ja maalausharrastukseen Toholammilta kotoisin olevaa Nikusta on kannustettu lapsuudessa. Yrittäjyyteen löytyi mallia kotoa, sillä hänen isällään on ollut sivutoimena kolmen miehen avoin yhtiö. ”Nuorena näin, mitä yrittäjyys voisi olla. Se ei tuntunut hypyltä tuntemattomuuteen. Olen myös opiskellut yrittäjyyttä ja johtamista. Markkinoin tuotteita messuilla ja myyntitapahtumissa, käytän Facebookia ja Instagramia.” Nikunen on tietoinen, että taidekaupassa on kilpailijoita. Hän ei kuitenkaan seuraa kilpailijoidensa työtä eikä ole varma, onko kaikilla käytössä verkkokauppa. Nikunen on ollut tyytyväinen taidekaupan menekkiin. ”Itse olen kokenut verkkokaupan hyväksi ja selkeäksi. Siinä on sama hinta kaikille.” Hammin verkkokaupassa maksaminen tapahtuu Klarnan kautta ja sen hän on kokenut toimivaksi. Kotoa käsin toimimisessa riskit ovat pieniä. ”Tykkään olla yrittäjä. Elämäntyyli on muotoutunut, kun olen ollut yrittäjänä jo aika pitkän ajan. Minulla ei ole pitkäntähtäimen suunnitelmia. Jos joskus tuntuu, ettei yrittäjyydestä tule mitään, voin lopettaa sen. Minulla ei ole pakkotilannetta.” ”Yrittäjyydessä on monta asiaa, jotka pitää osata, mutta sitten on ammattilaisia, jotka auttavat. Yritykseni takana on monia ihmisiä.” Hammi’s Design toimii vain kotimaassa, koska maalausten toimittaminen ulkomaille on vielä tässä vaiheessa haasteellista.

Talot ovat sydäntä lähellä. Niistä moni tunnistaa minun tyylini.”

Hanna-Maija Nikunen käyttää maalauksissaan luovuutta, mutta huomioi myös trendejä.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Uusi jätelaki voimaan 1.1.2020

Yritysten jätteille uudet jätehuollon käytännöt Uudistunut jätelaki toi tullessaan uusia käytäntöjä yrityksille. Uudistuksen myötä jätteen haltijan on itse etsittävä Materiaalitori.fi-tietoalustan avulla, onko hänen hallussaan olevalle jätteelle yksityistä jätehuoltopalvelua. Mikäli sitä ei ole saatavilla, yritys voi pyytää kunnan jätelaitokselta ns. toissijaista jätehuoltopalvelua. Mikäli toissijaista jätehuoltopalvelua tarvitaan alle 2 000 euron arvosta vuodessa, jätteen haltija voi pyytää jätehuoltopalvelua suoraan kunnan jätelaitokselta. Hailuodon, Iin, Kempeleen, Lumijoen, Oulun, Pudasjärven, Raahen, Siikajoen ja Simon alueella toimiva kunnan jätelaitos on Kiertokaari Oy. Kiertokaaren ensisijainen vastuu on järjestää asumisessa syntyvän jätteen sekä kunnan hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvän yhdyskuntajätteen jätehuolto. Kiertokaarella on lisäksi vaarallisen jätteen vastaanottoon ja käsittelyyn liittyviä vastuita.

Kiertokaari pystyy järjestämään jätehuollon toissijaisesti myös muulle jätteelle, kuten vaikkapa yritysten jätteelle, seuraavassa tapauksessa: 1) jos jätteen haltija tätä pyytää yksityisen palveluntarjonnan puutteen vuoksi (yrityksen on ensin varmistettava markkinaehtoisen palvelun puute materiaalitori.fi:n kautta ennen yhteyden ottamista Kiertokaareen) ja 2) jos jäte laadultaan ja määrältään soveltuu kuljetettavaksi tai käsiteltäväksi Kiertokaaren jätehuoltojärjestelmässä.

Lisätietoja: www.materiaalitori.fi, www.motiva.fi/materiaalitori

Unelmista totta, yrittäjän starttipaketilla.

VERIFONE MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk Myös päivävuokra! Lisäksi kauttamme kattavat IT-tuki ja ulkoistuspalvelut sekä asennus- ja koulutuspalvelut.

Y-Tili Oy on perinteinen ja nykyaikainen tilitoimisto. Toimimme osoitteessa Uusikatu 64, Oulu!

Meiltä helppokäyttöiset ja edulliset maksupääte-, kassa- ja verkkokaupparatkaisut, myös päivävuokraus!

Kempeleentie 7 A 6, 90400 Oulu www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000

Pyydä sähköisistä Procountor taloushallintopalveluista tarjous!

info@y-tili.fi • www.y-tili.fi

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Hirsiala kaipaa potkua vientiin Joka neljäs talo rakennetaan nykyään hirrestä. Alalla menee kahtiajakoisesti, mutta myös selviytyjiä löytyy. Timber-hirrellä on suunnitteilla poikkeuksellinen investointi.

sOnPoP y y j ä – t t i r Y # –

Hirsikehikko kestää vähintään 150 vuotta. Tekniikan voi halutessaan vaihtaa vaikka 50 vuoden välein, mutta kehikkoa ei tarvitse purkaa. Kuva: Timber-hirsi

··

Anna-Tuulia Hautala, teksti

Hirsirakentamisen kulta-aika Suomessa sijoittuu sadan vuoden taakse. Menneisyydestä on yhä hyötyä, sillä hirttä ei täällä unohdettu missään vaiheessa. Kun Ruotsissa hirsirakentamisen taito hiipui miltei kokonaan 1900-luvulla, Suomessa siirryttiin rakentamaan hirsikesämökkejä. ”Ensimmäiset yhä toiminnassa olevista hirsirakennuksia valmistavista yrityksistä perustettiin jo 1950-luvun lopulla. 1990-luvulle asti päätuotteina olivat kotimaassa lomarakennukset”, alan johtavien yritysten edunvalvontajärjestö Hirsitaloteollisuus ry:n toimitusjohtaja Seppo Romppainen kertoo. Hirsitalojen markkinaosuus on kasvanut tasaisesti. Nykyisin joka neljäs omakotitalo on hirsirakenteinen. Tämä johtuu Romppaisen mukaan siitä, että yritykset ovat panostaneet tuotekehitykseen ja arkkitehtuuriin. ”Enää hirsiomakotitalo ei näytä mökiltä.” Hirsi kiinnostaa asiakkaita ympäristösyistä. Massiivipuu toimii hiilivarastona ja on terveellinen asumisympäristö. ”Hirsi on löydetty paremman sisäilman toivossa. Pudasjärvelle rakennettiin Suomen ensimmäinen hirsipäiväkoti ja -koulukeskus. Parhaillaan Suomessa on työn alla yli 50 julkista hirsirakennushanketta”, Romppainen kertoo.

Robottitekniikka hirsityöstöön Haapavetinen Timber-hirsi on nähnyt alan muutokset 25 vuoden aikana. Toimitusjohtaja Onni Timlin perusti yrityksen puhtaasti viennin varaan tekemään saunoja Saksaan. Ny-

kyään tilanne on toisinpäin: painotus on kotimaassa ja omakotitaloissa. ”Vuodet ovat olleet tiukkoja. Positiivisen tuloksen saavuttaminen on ollut kovan työn takana”, Timlin muistelee. Timber-hirsi on menestynyt kustannustehokkuudella ja pysymällä ajan hermolla. Kun markkinoiden muutoksiin reagoi nopeasti, on helpompi pärjätä. Siksipä yrityksellä on suunnitteilla iso hanke, jota alalla ei ole aiemmin nähty. Timber-hirsi aikoo tuoda hirsityöstön uudelle teknologiselle tasolle. ”Suunnittelemme robottitekniikkaa, joka tekisi hirsiseinien erikoisnurkat nopeammin ja yhdessä pisteessä. Teemme päätöksiä asiasta tämän talven aikana”, Timlin kertoo.

Tuotekehitys tuo tulosta Hirsitalovalmistajilla menee Romppaisen mukaan kahtiajakoisesti. Kotimaassa markkinaosuudet kasvavat, mutta vienti on hiipunut. Suomesta on 15 viime vuoden aikana viety hirsitaloja 1,45 miljardin euron ar-

Enää hirsiomakotitalo ei näytä mökiltä.” vosta 40 maahan, mutta huippuvuodesta 2007 lähtien viennin volyymi on laskenut. Pelkästään vientiin keskittyneillä yrityksillä on ollut vaikeaa eikä konkursseiltakaan ole vältytty. ”Kanadassa valtio satsaa viennin perusasioihin eli vie puurakentamisen järjestelmiä ja standardeja. Suomessa tätä vientitoimintaa ei tee eikä rahoita kukaan”, Romppainen kertoo. Myös Timlin toivoisi valtiolta vientitoimenpiteitä, kuten investointeja. ”10 vuotta sitten vienti oli hyvää, kunnes kilpailukyky heikkeni. Timber-hirsi on palaamassa hiljalleen vientiin.”

Hirsitaloja pidetään monesti kalliina, mutta valmiin talon neliöhinta ei ole sen kalliimpi kuin muillakaan rakennustavoilla. ”Hirsiseinä on nopea asentaa ja valmista pintaa syntyy molemmin puolin heti. Elementtitalo on halvempi ostaa, mutta se vaatii paljon työtunteja”, muistuttaa Hirsitaloteollisuuden toimitusjohtaja Seppo Romppainen. Kuva: Tuulikki Huusko / Huzza Oy

Timlin on odottanut pitkään hirren lupauksen realisoituimista. ”Sata vuotta taloja rakennettiin kaikesta muusta, mutta nyt hirsi on tulossa takaisin.” Alalla on palannut usko tulevaisuuteen viennin vaikeuksista huolimatta, Romppainen kertoo. ”Tuotekehityksen investoinnit ovat selvästi tuottamassa tulosta kotimaassa. Hirsitalosta on tullut haluttu ja kokemukset hirsipäiväkodeista ja -kouluista ovat hyviä. Hirsi on löydetty uudelleen viiden viime vuoden aikana.”

”Nuorille hirsirakennus on usein ensisijainen valinta sen ympäristöystävällisyyden ja terveellisyyden takia”, Timber-hirren toimitusjohtaja Onni Timlin kertoo. Kuva: Timber-hirsi

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Ä–

Ensi kesä kuluu R ITTÄJ Y – Avioliittosimulaattorissa – HARRAS TA ··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Taivalkoskella nähdään ensi kesänä Avioliittosimulaattori, joka on jo työn alla. Se on uudehko kotimainen käsikirjoitus, jonka ovat tehneet Veera Nieminen, Tommi Auvinen ja Seija Holma. Kymmenen hengen esitysporukassa on sekä kokeneita että uudempia esiintyjiä. ”Viime vuonna kun oli lukuharjoitukset Luponmakaajasta, kävi mielessä, että tämän kun ensimmäiset näkee, niin tänne ei tule ketään sen jälkeen. Sitten kun ohjaaja rupesi kaivamaan jokaisesta omia kykyjä esille, niin sehän oli menestys”, kuvailee Pasi Kivimäki. ”Avioliittosimulaattori on jo lähtötilanteessa hupaisa ja sitten kun siihen tuodaan vielä tekeminen päälle, niin hauskaa tulee.” Kivimäki on elämänkumppaninsa Ritva Räisäsen kanssa pääosissa. Aiheena on, saako maajussi pitää morsiamensa. Luvassa on komediaa, jännitystä ja rakkautta. Mukana on musiikkia, kuten aiemmissakin näytelmissä. Pölkky-teatterin luotto-ohjaaja on pitkän linjan teatteritoimija Elsa Ruokangas. Hän on tarkka ja vaativa ohjaaja. Vaihdoissa ei saa jäädä odottelemaan. ”Elsa on erittäin tarkka, että puvustus sijoittuu siihen aikaan, mistä näytelmä kertoo. Jos kuuluu olla kumiterät jalassa, niin ne on kumiterät silloin.”

Näytelmä on tiimityötä Kivimäki sai viime kesänä Suomen harrastajateatteriliiton myöntämän tunnustuksen ansiokkaasta toiminnasta harrastajateatterin hyväksi. ”Kunniakirja lämmitti mieltä. Se tuli täytenä yllätyksenä viime kesän ensi-illassa. Rivissä seisottiin kuki-

–

Kesä kesän perään yrittäjä Pasi Kivimäen tie vie Jokijärven Pölkky-teatterin näyttämölle. Näin on ollut jo parinkymmenen vuoden ajan siitä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran nousi lavalle vuonna 1999.

A – S ARJA –

tettuna ja kehuttuna ja sitten vielä kyläpäällikkö lähti tulemaan kohti sellaisen kanssa.” Riittääkö yrittäjällä aikaa harrastamiseen? ”Toisinaan tuntuu, että se vie liian paljon aikaa. Kun ensi-ilta lähestyy, voipi olla joka ilta harjoituksia, silloin käyt tiukilla. Helpottaa, että esitysajat on jo nyt lyöty lukkoon.” Kivimäelle teatteriharrastus on vastapainoa työlle, joka on enimmäkseen yksin tekemistä. Harrastajateatteri on koko porukan juttu. ”Se antaa hyvän mielen, kun porukalla onnistutaan. Tiimityötähän se on. Jos epäonnistutaan, epäonnistutaan porukalla. Jos onnistutaan, sekin tehdään porukalla, vaikka joku saattaa loistaa.” Kivimäen veti näyttämölle halu kokeilla uutta. Lopullisesti hänet sai ylipuhuttua teatterimies Eero Schroderus, joka oli silloin yrittäjänä Taivalkoskella.

Pölkky-teatterilla riittää katsojia Pölkky-teatterin näytelmät ovat olleet suosittuja. 2000-luvun alussa tehty näyttämön ja katsomon kattaminen toi vakiokatsojia. Nyt parannetaan 300-paikkaisen nousevan katsomon istuimia. ”Parhaillaan on katsomoremontti. Sinne tulee kuppipenkit. Muutamia istumapaikkoja katoaa, mutta katsojille tulee lisää istumatilaa.” Viime kesänä sai kantaesityksen Luponmakaajat. Kalle Päätalon kirjoittama näytelmä ei ole aiemmin päässyt näyttämölle asti. ”Viime kesän näytelmä oli kaikista suosituin. Näytösten keskiarvo oli kahdensadan katsojan paikkeilla.” Kivimäen muita harrastuksia ovat karaokelaulu, rummun soitto, vetouistelu ja metsästys. Hän on Taivalkosken Yrittäjien tuore puheenjohtaja.

Se antaa hyvän mielen, kun porukalla onnistutaan. Tiimityötähän se on.”

Pasi Kivimäki on harrastanut teatteria Taivalkosken Pölkky-teatterissa parikymmentä vuotta.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Rollockin toimitusjohtaja ja suurin yksittäinen omistaja Mikko Haapala ja markkinointipäällikkö Maaria Riekki tutustuivat työskennellessään Keskon palveluksessa. Riekki oli yksi vanhoista tutuista, jonka Haapala pyysi uuteen yritykseensä mukaan.

OnPoP s y y j ä t – t i r #Y – Kauralyhteiden myyjästä älylukkojen markkinoijaksi Mikko Haapala pitää itseään eräänlaisena sarjayrittäjänä. Hän vaihtoi vasta alaa, koska halusi aloittaa markkinoinnin alusta.

··

”Tiesin nopeasti, että tarvitsen mielekästä ja haastavaa tekemistä. Pörssikursseja voi seurata päivittäin, mutta niihin ei voi itse vaikuttaa.” Haapala on osakkaana useassa yrityksessä. Yksi niistä, älylukkoja valmistava Rollock, alkoi kiinnostaa häntä. Yritys oli samassa vaiheessa kuin Profin aikoinaan: tuote oli valmis ja markkinointi piti aloittaa. ”Koin luontevana kääriä hihat uudestaan ja ryhtyä töihin Rollockissa”, Haapala selittää.

”Minulla on halua ja paloa nähdä oman työni tulos.” Uransa alkuvuodet Haapala vietti Keskolla. Hän eteni myyjästä tavaratalojohtajaksi ja lopulta aluejohtajaksi. Samalla kiinnostus yrittäjyyteen selkeni entisestään. ”Hakeuduin Keskon johtajavalmennukseen ja opin ison firman toimintatavat. Niistä on ollut hyötyä omissa yrityksissä”, Haapala kertoo. Kesko-vuosien jälkeen Haapala halusi vetää nimenomaan pieniä firmoja. Myös Rollockissa hänellä on kova usko tuotteeseen. ”Älylukko tuo arkeen helppoutta. Autoa ei enää tarvitse aukaista mekaanisesti avainta kääntämällä, joten miksi kodin ovi pitäisi. Kännykän kautta voi tarkistaa, että kotona on ovi lukossa. Tarvittaessa oven voi avata etänä.”

Yrittäjyys on itsestäänselvyys

Enemmän ihmisten kuin asioiden johtaja

Jo alakouluikäisenä Haapala myi itse tekemiään kauralyhteitä ovelta ovelle. Yrittäjyys on aina ollut hänelle itsestäänselvyys.

Haapalan tavoitteena on kasvattaa nopeasti Rollockin liikevaihtoa. Tässä auttaa hyvä tiimi, jonka keräämiseen hän on viime aikoina keskittynyt.

Anna-Tuulia Hautala, teksti ja kuva

Mikko Haapala ei tiennyt, mitä tekee jat-

kossa, kun sai viimeisteltyä yrityskaupan pari vuotta sitten. Lasiliukuseiniä valmistavaan Profiniin hän päätyi puolivahingossa, kun setä kyseli, mikä hänestä tulee isona. ”Setäni omisti vaimonsa kanssa yrityksen, joten teimme tavallaan sukupolvenvaihdoksen. Profin oli juuri saanut tuotteensa valmiiksi, mutta myynti tarvitsi lisäpotkua. Tiesin tuotteen olevan hyvä, joten otin markkinoinnin ja myynnin harteilleni”, Haapala kertoo. Profinissa vierähti kuusi vuotta, kunnes Pohjois-Euroopan suurin valmistaja osti yrityksen. Haapala oli osannut varautua yrityskauppaan, mutta ei siihen, että se tuli niin aikaisin. Onnistunut kauppa olisi mahdollistanut kotiin jäämisen.

”Tykkään rakentaa tiimiä ja katsoa, kuka sopii mihinkin tehtävään. Minulla alkaa olla samoja ihmisiä mukana vuosien varrelta. Olen enemmän ihmisten kuin asioiden johtaja.” Haapala uskoo, että lukkomarkkinoilla on luvassa iso murros. Kilpailijoitakin riittää, mutta Rollockilla on ässä hihassaan. ”Vahvuutemme on, että olemme osa ympäristöä. Emme ole pelkkä lukko, vaan voimme hallinnoida koko järjestelmää, kuten kerrostalon hissejä sekä infotauluja. Meiltä on tulossa myös älyovikonsepti.” Haapala kuvailee itseään jonkinlaiseksi sarjayrittäjäksi. Hän ei silti ole päättänyt Rollockille deadlinea. ”Minulla on nyt hyvä tunne. Olen oppinut, että kiitosta saa asioihin keskittymisestä. En tähtää pelkkään yrityskauppaan.” Samoin hän on huomannut, että arjen ja työn yhteensovittaminen on tärkeää. ”Yrittäminen vaatii jatkuvaa intoa, mutta osaan vaalia vapaa-aikaa nykyään paremmin. Täytän kesällä 40 vuotta, joten pitää miettiä muutakin kuin bisnestä ja rahaa.”

Älylukkoja hallinnoidaan kännykän kautta. Rollock panostaa turvallisuuteen, sillä puolet ohjelmistokehittämisestä koskee tietoturvaa. Kuvat: Rollock

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

KYSYMYS & VASTAUS

Pitääkö rakennusliikkeen maksaa korvausvaatimus saneeraustyöstä?

Voiko yritys saada sakot työntekijän työturvallisuusrikoksesta?

Rakennusliikkeeni on tehnyt YSE-sopimuksella linjasaneerauksen eräälle asunto-osakeyhtiölle. Asunto-osakeyhtiöllä oli rahallisia korvausvaatimuksia taloudellisessa loppuselvityksessä, mutta se ei ole ollut sen jälkeen yli vuoteen missään yhteydessä. Olen valmis antamaan asiassa periksi, mutta en viitsisi maksaa, kun eivät aktiivisesti vaadi suoritusta. Pitääkö maksaa?

Yrityksemme työntekijää epäillään työturvallisuusrikoksesta. Voiko yritys joutua maksamaan sakkoa työturvallisuusasioissa?

VASTAUS

Juha Ryynänen asianajaja, oikeustieteen tohtori

Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan osapuolten on esitettävä toisiinsa kohdistuvien vaatimustensa määrät puhevaltansa menettämisen uhalla viimeistään loppuselvitystilaisuudessa. YSE ei lausu siitä, mitä tämän jälkeen on tehtävä. Tällöin on sovellettava

lakia velan vanhentumisesta, jonka mukaan yleinen vanhentumisaika on kolme vuotta. Korvausvelka ei siis vielä ole vanhentunut. Kannattaa huomata, että korvausvelalle juoksee viivästyskorko, vaikka vastapuoli ei ole ollutkaan aktiivinen saatavansa perimisessä. Joskus velkoja voi tarkoituksella antaa viivästyskoron juosta, kun varma maksaja on tiedossa.

VASTAUS Yritys voi joutua maksamaan yhteisösakkoa sen toiminnassa tehdystä rikoksesta tietyin edellytyksin. Rikoslaissa on oltava nimenomainen maininta siitä, että yhteisösakko koskee kyseistä rikosta. Työturvallisuusrikos on yksi näistä rikoksista. Lain mukaan oikeushenkilö (esim. osakeyhtiö) tuomitaan yhteisösakkoon, jos sen lakisääteiseen toimielimeen tai muuhun johtoon kuuluva tai oikeushenkilössä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävä henkilö on ollut osallinen ri-

kokseen tai sallinut rikoksen tekemisen. Yhteisösakkoon tuomitaan myös, jos oikeushenkilön toiminnassa ei ole noudatettu vaadittavaa huolellisuutta ja varovaisuutta rikoksen ehkäisemiseksi. Kysymys on kokonaisharkinnasta ja tiettyjen olosuhteiden vallitessa yhteisösakko voidaan jättää tuomitsematta. Näin on esimerkiksi silloin, kun oikeushenkilön tekemä laiminlyönti tai sen toiminnassa tehty rikos on vähäinen, tai jos rangaistusta olisi pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon muut rikoksesta oikeushenkilölle aiheutuneet seuraukset. Har-

kintaan vaikuttaa myös se, onko oikeushenkilö vapaaehtoisesti ryhtynyt tarpeellisiin toimiin uusien rikosten ehkäisemiseksi. Yhteisösakon määrä on lain mukaan vähintään 850 ja enintään 850 000 euroa.

Markus Pöhö Asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

Ryhdy mentoriksi!

Autat yrittäjää ja saat mahtavan kokemuksen!

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Kannattaa vastata, kun Jorma soittaa Jorma Inkeröinen aloitti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenkoordinaattorina

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun puhelimen näytöllä vilkkuu Jorma Inkeröisen numero, kannattaa painaa vihreää. Toistakymmentä vuotta yrittäjäjärjestötyötä tehnyt Inkeröinen on kiinnitetty nyt PohjoisPohjanmaan Yrittäjien (PPY) asioiden hoitamiseen – tärkeimpänä tehtävänään uusien jäsenten hankkiminen. Puhetta miehellä piisaa ja yrittäjien asioista puhuessaan hän tuntuu olevan omimmillaan. ”Olen yhteydessä yrittäjiin, jotka eivät vielä ole yhdistyksen jäseniä ja kerron heille toiminnastamme. Kun huomaan jonkun uuden yrityksen, tuntosarveni heräävät, että onkohan tuo vielä jäsen”, tammikuussa työt aloittanut Inkeröinen kertoo. Pääosin Inkeröinen työskentelee Oulussa, mutta tarkoitus on jalkautua aktiivisesti paikallisyhdistysten pariin. ”Paikallisyhdistysten suositukset ja vinkit ovat tärkeitä. He tietävät parhaiten oman alueensa yritysasiat.”

Edunvalvonta ja neuvonta parasta antia

Jorma Inkeröisen mukaan jäsenasioissa riittää työnsarkaa, mutta hän on innoissaan siitä, että aluejärjestö luottaa hänen tapaansa toimia.

Forumeille yrittäjäjäsenet Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallitus on nimennyt forumien yrittäjäjäsenet kaudelle 2020-2021. Forumit kokoontuvat 3-4 kertaa vuoden aikana. VaikuttajaForum osallistuu alueelli-

seen yhteiskuntavaikuttamisen keskusteluun, kehittää pk-sektorin yhteiskunnallisia toimintamahdollisuuksia, organisaatioiden ja yrittäjien välistä yhteistyötä sekä vaikuttaa myönteisesti alueen yrittäjyysilmapiiriin ja yrittäjyyden olosuhteisiin. VaikuttajaForumiin kuuluu yrittäjäjäsenten lisäksi keskeisten sidosryhmien edustajia. JäsenpalveluForum seuraa ja paran-

taa jäsentyytyväisyyttä ja järjestäytymisasetta sekä tukee paikallisyhdistystoimintaa. Forum tekee ehdotuksia hallitukselle tai toimistolle toiminnan kehittämiseksi ja parantamiseksi. Lisäksi se tukee aluejärjestön työtä ottamalla osaa palveluiden tapahtumien, etujen ja toimintojen ideointiin ja suuntaamiseen. VerkostoForum välittää hallitukselle

tietoja PPY:n omien verkostojen toiminnasta, onnistumisista ja haasteis-

ta. Tavoitteena on auttaa perustamaan tarpeeseen uusia verkostoja, esimerkiksi kasvuyrittäjille tai maahanmuuttoyrittäjille. VerkostoForum kehittää järjestön toimintaa siten, että se paremmin edistää yritysten keskinäistä verkostoitumista, uusien asiakkuuksien löytämistä ja uusien palveluiden esilletuomista unohtamatta tilaisuuksien sosiaalista näkökulmaa. Verkostojen sisällä olevat verkostot valitsevat itse johtoryhmänsä, joka ohjaa ja rakentaa verkoston toimintaa. Johtoryhmällä pitää olla vetäjä, joka on verkostoforumin jäsen. PaikallisyhdistysForum linjaa PPY:n

vuosittain tehtävää toimintasuunnitelmaa ja siten tukee aluejärjestön hallitusta päätöksenteossa. Lisäksi forum nimittää nimitystoimikunnan jäsenet ja tukee ja kehittää paikallisyhdistystoimintaa. Forumiin kokoontumisiin kutsutaan PPY:n ja paikallisyhdistysten luottamushenkilöitä.

Inkeröisen mukaan tärkeimmät syyt kuulua yrittäjäjärjestöön ovat valtakunnallinen ja alueellinen edunvalvonta, kattava maksuton neuvontapalvelu sekä tietysti verkostoituminen.

”Meillä PPY:llä alueelliset neuvontapalvelut ovat tärkeässä roolissa. Moni aloitteleva yrittäjä tarvitsee heti alussa neuvoja, oppia ja koulutusta. Onkin tärkeää päästä heti kerralla oikeaan verkostoon mukaan. Tietysti jäsenenä saa paljon etuja ja alennuksia myös.” Eläkkeellä olevalla Inkeröisellä on työkokemusta omien sanojensa mukaan juoksupojasta toimitusjohtajaan. Yrittäjänä hän on toiminut yhteensä kymmenisen vuotta. Vaikka mies on Lapista kotoisin, PPY:n hän kokee omakseen. ”Sanoin jo aikoinaan liittyessäni Kiimingin yrittäjiin, että tästä järjestöstä on minulle monenlaista hyötyä ja tähän kannattaa liittyä. Monella on väärä käsitys siitä, että liittyessään yhdistykseen pitäisi alkaa hirveän aktiiviseksi. Ei tarvitse välttämättä kiertää kokouksissa, vaan voi hyödyntää jäsenyyttä omalla tavallaan. Ainahan siitä toki hyötyy enemmän, jos lähtee tapahtumiin mukaan.”

Yhteystiedot: JORMA INKERÖINEN Jäsenkoordinaattori jorma.inkeroinen@yrittajat.fi 050 430 9553

Forumeiden yrittäjäjäsenet 2020 – 2021 • VerkostoForum:

Puheenjohtaja Risto Huovinen, Oulun Kalustehalli Oy, Oulun Yrittäjien puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja. Jäsenet: Alamikkelä Heidi, Valokki Design Oy, Oulu. Karppinen Anssi, Qide Oy, Oulu. Paldanius Kirsi, Sepontytär Oy, Raahe. Piippo Elina, Elina Piippo Ky, Oulainen. Sovijärvi Mira, Sovipihat, Oulunsalo. PPY:n toimiston vastuuhenkilöt: Milla Raappana ja Paula Pihlajamaa

• PaikallisyhdistysForum:

Puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen. PPY:n toimiston vastuuhenkilöt: Kirsi Anttila ja Sari ReinikainenLaine.

• VaikuttajaForum:

Puheenjohtaja Jussi Riikonen, Videcam Oy, PohjoisPohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja. Jäsenet: Erho Sirpa, Ouluseudun Fysioterapia Oy, Oulu. Karjalainen Esa, Vaala. Rissanen Maija-Leena, Arctic Ideas Consulting Tmi, Oulu. Ruokamo Teija, Nortastic Oy, Oulu. PPY:n toimiston vastuuhenkilö: Marjo Kolehmainen.

• JäsenpalveluForum: Puheenjohta-

ja Miika Sutinen, RS-Install Oy, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien varapuheenjohtaja. Jäsenet: Kauhanen Marjo, Casate Oy, Oulu. Rautio Minna, Art Lago, Liminka. Pekkala Seppo, Alarmi Stables Oy, Haukipudas. Turunen Heimo, VKK-Media Oy, Pudasjärvi. PPY:n toimiston vastuuhenkilöt: Mari Viirelä ja Tiina Talala.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Voisiko pk-takaus olla ratkaisu yrityksesi rahoituksen järjestymiseen?

MYYTÄVÄT YRITYKSET Pohjois-Pohjanmaalla VAALA Vaalan Tekstiili Oulujokilaakson mielenterveyspalvelut Oy

TAIVALKOSKI Finnveran pk-takaus on kasvuhakuisille pk-yrityksille tarkoitettu takaus, jonka avulla yritys voi hakea lainaa pankista käyttöpääoma-, investointi- ja tuotekehitystarpeisiin. Finnvera takaa vakuudettomalla pk-takauksella 80 prosenttia yrityksen pankkilainasta. Lue lisää nnvera./pk-takaus

Aitovaate Taiwalkosken Panimo

SIIKALATVA Uljuan kahvila

LIMINKA EräTapio TERVETULOA kokoustamaan, nauttimaan hyvästä

ruoasta ja saunomaan Nallikarin inspiroivassa miljöössä!

KOKOUKSET / TYKY- ja TYHYPÄIVÄT

Ravintola Nallikari tarjoaa ainutlaatuiset puitteet erilaisiin ja eri kokoisiin tilaisuuksiin. Varaa kabinetti tai vaikka koko ravintola. KOKOUKSET - KONGRESSIT - TYKY- ja TYHYPÄIVÄT

Nykyaikainen kokoustekniikka ja muuntautuvat tilat tarjoavat mahdollisuuden palavereista aina mittaviin tilaisuuksiin.

SAUNAMAAILMA

Ympärivuoden käytössä oleva saunamaailma; kaksi saunaa, ulko-jacuzzi ja lämmitettävä vilvoitteluterassi luovat ainutlaatuisen tunnelman tilaisuuden päätteeksi.

Avoinna: ma-ti 11-22

■

ke-pe 11-23

■

la 12-23

■

su 12-17

ravintolanallikari.fi

■

044 515 1500

110 vuotta valoa & palvelua Valaisimet · Lamput · Sähkötarvikkeet · Sähköurakointi Sähköasennukset · Kodinkonehuolto · Varaosamyynti

PUDASJÄRVI Niemitalon Kahvila-ravintola

OULU Oulun Autot Oy Somiana Oy

Lisäksi myynnissä on muun muassa päiväkoteja ja kotihoitoyrityksiä.

Ole yhteydessä ja kysy lisää: PAULA PIHLAJAMAA, 050-4399808, paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

tai Oulun kohteista JANNE KÄRKKÄINEN, 040 596 6838, janne.karkkainen@businessoulu.com Sähkötalo, Limingantulli. Ilmarinkatu 7, OULU p. 08 311 5331

www.hammarinsahko.fi

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Varasto

PARHAAT PALVELUT

VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN

RAKENNUSTEN POHJATYÖT JA MAARAKENTAMINEN.

asiantuntija palvelee paikallisesti UUSI KUVASTO ILMESTYNYT!

Avaimet käteen periaatteella.

Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA

Varaa mainostilaa!

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

ASIAN P

MIKKO LAITILA • puh. 044 737 0342

-välitykset kaikkiin maihin.

mikko.laitila@kaleva.fi

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14, su 10–14

www.hautausjakukkapihlaja.fi

KettuMäki Oy

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit.

Puh. 08 311 7331 www.isannointisuomela.fi

www.pstilintarkastus.com

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

Kirkkokatu 5, OULU

TTEET PAINOTUOrity TTEET PROMOTUOkst yhdistyksen/y ksen iilit,

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky

omilla kuvilla/ tapahtumilla/tiedoilla

tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

0400 138 451

tel. +358 45 344 3326 • Kajaaninkatu 16 a 3, FIN-90100 Oulu pirjo.vaarala@verojalaki.ﬁ , www.verojalaki.ﬁ

mm. mainoste kynät, vihkot...

Kaarina Julkunen 050 572 5996

kaarina@markkinointivartti.fi

www.markkinointivartti.fi • Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-,

Rakentamisen laatua Tuokko Oulu

Tuokko Tuokko OuluOulu

Talous Talous on on taitolaji taitolaji

Sepänkatu 20, 90100 Sepänkatu 20, 90100 Oulu Oulu

jo 20, yli 50 vuotta Sepänkatu 90100 Oulu

Kari Knuuttila, Kari Knuuttila, KHT KHT p. 450 040 8523 450 8523 p. 040 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi www.tuokko.fi

KariRakennusliike Knuuttila, KHT Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 p. 040 450 8523 86300 OULAINEN s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi Puh. +358 8 473 810 www.tuokko.fi

Talous on taitolaji www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta

Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Yrittäjälehti ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 6.4.2020

hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

www.ttc.fi Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

Varaa mainostilasi! Mikko Laitila p. 044 737 0342 mikko.laitila@kaleva.fi Uudistunut lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

Yrittäjät pöyristyivät Hanselin kilpailutusta

YRITTÄJÄT

SOMESSA

Korona-virukseen varautuminen voi olla myös bisnes-mahdollisuus ja jopa vientiin asti. Meidät pitää kiireisenä tälläkin hetkellä tilaukset aina Hong Kongia, Japania ja Kiinaa myöten.

Julkinen hankinta on miljardien eurojen mahdollisuus yrityksille (ei siis vain tuhannen taalan). TIINA TALALA

Miten yrittäjän saisi mainostamaan? Tai edes infoamaan jossain nettisivustolla tulevista tapahtumista? MIIA MARJANEN

MINNA ÅMAN-TOIVIO

Vapauden symboli on minulle kirjasto: saa vapaasti lainata ihan mitä haluaa tai olla lainaamatta.

Päästölähteistä turve on ainut jota kasvaa enemmän kuin käytetään. Kivihiiltä, öljyä, maakaasua ei Suomessa kasva. Eikä muuallakaan. ANTTI VILKUNA

JARMO PALONIEMI

Vaikuttajaforum lähti liikkeelle puoluetentillä. Marinin hallitus sai tuoreessa mittauksessa yrittäjiltä työllisyydenhoidosta arvosanan 5,61. Varmasti tekemistä pitää parantaa, tuskin hallitus voi olla tyytyväinen tulokseen. MARJO KOLEHMAINEN

Yrittäjän lauantai. Lapselle ja itselleni pitää ostaa tänään silmälasit, joten teen matkalaskua viimeisen puolen vuoden kulkemisista, että on rahaa ostaa ne. Palkkapäivä oli viimeksi elokuussa. Silloin olinkin tosi höveli ja maksoin ison palkan. TEIJA RUOKAMO

Volvo Varsin omistaja CEVT toi modulaarinen testiauton Ouluun mihin yliopistot, yritykset, tutkimuslaitokset voivat toteuttaa uusia sovelluksia. Toinen testiauto menee Tel Aviin missä on myös merkittävää innovaatiotoimintaa.

Aika monesti olen kuullut, että ”ei me mitään verkkosivuja tarvita, kun on hyvä palvelu/tuote, joka myy itse itsensä”.

JUHA ALA-MURSULA

JUSSI RIIKONEN

Pohjoisen pääradasta huolehtiminen jäämässä etelän pikajunien jalkoihin – vitkuttelusta kärsivät sekä teollisuus että ilmasto

Oulun kaupungin keskustan täydennysrakentaminen jatkuu. Suunnitteilla on 11 korkeaa rakennusta, jotka elävöittävät keskustaa ja sen palveluja. Asemaalueen kehittäminen ja kaavoitus täydentää tätä kehitystä merkittävästi. PÄIVI LAAJALA

Pohjoispohjanmaalaisten ohjelmistoyritysten vienti oli 140 miljoonaa euroa vuonna 2018! ANNE PULKKINEN

JUSSI RÄMET

On tärkeää, että myös yksinyrittäjän tarina saa jatkumon. Yritysneuvojien tehtävä on saattaa myös potentiaaliset yksinyrittäjät omistajanvaihdokseen. Suomessa on 182 000 yksinyrittäjää ja ainakin puolet näistä on myytävissä, oletko miettinyt onko sinun firmasi myytävissä? PAULA PIHLAJAMAA

puhtaanapidon tarvikkeita. Hankinnan arvo on 50 miljoonaa euroa, eikä hankintaa ei ole ositettu tuoteryhmittäin eikä alueellisesti. Yrittäjät ja SY:n hankinta-asiantuntija ovat pöyristyneitä. ”Hankintalaki ja terve järki sanovat, että hankinnoissa tulee huomioida pk-yritysten osallistumismahdollisuudet. Suomessa yritykset ovat pieniä. Kilpailua ei saa tässä maassa aikaiseksi muuten kuin ottamalla tarjouksia myös pieniltä”, Suomen Yrittäjien elinkeino- ja kilpailuasioiden päällikkö Satu Grekin ja Lapin hankinta-asiamies Susanna-Sofia Keskinarkaus toteavat tuoreessa kannanotossaan Lapin Yrittäjien verkkosivuilla. Hansel ja KL-Kuntahankinnat yhdistyivät syyskuussa 2019. Suomeen syntyi valtava yhteishankintayksikkö. Organisaatiota perusteltiin julkisten varojen käytön tehostumisella sekä ammattimaisuudella. Yrittäjät epäilivät yhdistymistä. Suomen Yrittäjien pelkona olivat massiiviset kilpailutukset, joissa tietyn tuoteryhmän hankinnat päätyvät volyymin vuoksi suuryrityksille. Saman alan markkinat suljettaisiin sopimuksilla useiksi vuosiksi. Hansel vakuutti silloin, ettei näin käy vaan hankinnat ositetaan. Puhtaanapidon tarvikkeiden tarjouspyyntöön on yhdistetty muun muassa puhdistusaineet, jätesäkit, siivousliinat, luudat, saippuat, hius-

tenhoitoaineet, kuljetukset, pesuaineet, desinfiointiaineet, henkilökohtaisen hygienian tuotteet ja käsipyyhkeet. Hankinnassa on mukana 150 hankintayksikköä ja toimittajia valitaan yksi. Hankinnan arvo on yli 50 miljoonaa euroa. Jos hankinnat toteutetaan Hanselin malliin kymmenien miljoonien eurojen kokonaisuuksina, ei suomalaisilla pk-yrityksillä ole mitään mahdollisuuksia osallistua kilpailutukseen. ”Vain pari kansainvälistä tukkua voi myydä julkisille organisaatioille mitään. Lisäksi valtio näin sulkee markkinat neljäksi vuodeksi kaikilta muilta toimijoilta ja pitää huolen, että seuraavalla kierroksella tarjoajia on vähemmän, hinta on korkeampi ja kotimaiset pk-yritykset ovat joko lopettaneet toimintansa tai ainakin lopettaneet julkiselle sektorille myymisen”, Grekin ja Keskinarkaus sanovat. Parhaimmillaan julkinen hankinta voisi olla kasvavalle yritykselle arvokas referenssi ja ponnahduslauta jopa vientiin. ”Lainsäätäjän tahto ei liene ollut luoda organisaatiota, joka toiminnallaan sulkee julkiset hankinnat kotimaisilta pk-yrityksiltä. Näin on silti käynyt, joten omistajaohjausta tarvitaan”, hankintojen asiantuntijat painottavat. (Yrittäjät)

Koronavirus tietää vaikeuksia yrityksille Koronaviruksen leviämisen hillitsemistoimenpiteillä niin Kiinan sisällä kuin maan rajojen ulkopuolella on vaikutuksia suoraan ja epäsuoraan myös kansainväliseen kauppaan. Vaikutukset ulottuvat myös suomalaisyrityksiin ja Suomen talouteen. ”Matkailuyritykset menettävät tuloja, kun kiinalaisten matkanjärjestäjät peruvat matkoja. Muiden yritysten suora kauppa vaikeutuu Kiinan lisääntyvien toimitusvaikeuksien takia. Epäsuorat vaikutukset tulevat hiljalleen näkyviin monien yritysten toiminnassa. Epidemian todelliset kokonaisvaikutukset maailmantalouteen ovat nähtävissä vasta kuukausien kuluttua”, pohtii Executive Director Kalle Kivekäs Business Finlandista. ”Nykypäivän tuotantoketjut ovat riippuvaisia globaaleista tavaravirroista. Ne ovat herkkiä Kiinan kaltaisen solmupisteen yllättäville muutoksille. Sen lisäksi, että Kiina on keskeinen vientimarkkina monille yrityksille, siellä valmistetaan paljon osia ja materiaaleja, joita käytetään välituote- ja loppukokoonpanoihin

muualla maailmassa”, Kalle Kivekäs jatkaa. Matkustusrajoitusten myötä reittilentoja Kiinan ja muun maailman välillä on peruuntunut. Reittilennoilla on suuri merkitys myös rahtiliikenteelle. Business Finlandin mukaan jo nyt on nähtävissä nopeaa lentorahtikustannusten nousua. Kiina on käynnistänyt tiukat varotoimet viruksen leviämisen estämiseksi, muun muassa ihmisiä on karanteenissa kodeissaan. ”Pahiten kärsivät tiukemmassa karanteenissa olevat tuotantolaitokset Hubein maakunnassa, erityisesti Wuhanissa.” Kivekäs sanoo, että joillekin yrityksille voi tulla yllätyksenä, että esimerkiksi valmistuksessa käytettyjen osien saatavuus huononee Kiina-riippuvuuden takia. ”Nyt kannattaa käynnistää toimenpiteet mahdollisten Kiina-riippuvuuksien arvioimiseksi ja harkita toimenpiteitä saatavuusriskien hallitsemiseksi.” (Yrittäjät)

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 etunimi.sukunimi@yrittajat.fi www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja 050 5277 288

Jorma Inkeröinen jäsenkoordinaattori 050 430 9553

Tervetuloa uudet jäsenet! Haapaveden Yrittäjät ry

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Kiviniemi Solutions Oy/ Kodin Helmi

Kallion Lammas

Kauppatorin Kahvilamakasiinit Oy Konsulttitoimisto Smart Goal Tilin Takojat Oy Remod Oy Isännöintipalvelu Heikki Lahti Oy Rollock Oy J.Rousu ky Jusu Invest Oy Kultasakset Markkinointiviestintä Viisa Fysioterapia Ari Häikiö Kodin Remonttimies Oy JOINT APPS OY Polarmoss Oy Lankakerien alla Mediapalvelut Hannele Lamusuo Ky

Haukiputaan Yrittäjät ry Naom Palvelut S&H Ukkola Oy Koksi Oy Valmennus Coach4U Holmala Aleksi KHP-Palvelu Tmi Tian Tukka-Tupa

Kuusamon Sähköpalvelu Oy E & K Group Oy Lumiruka Oy Kuusamon Lumo Oy Ratia Forest Service Seikkailuapinat Oy Arolasta Oy Erä-Susi Oy

Iin Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

Iin Putkiasennus Goman Oy ILERAK Konemyynti Ojala Korpiniityn Lammastila JS Havula Erikois- ja rakennuspuutyö Kimmo Hand Kone Jare Oy Satun valmennus ja liikuntapalvelut

Heidi Haataja Oy Moilanen J&J Oy Drivved Oy HeidiGo Hyvinvointi- ja liikuntapalvelut Heidi Kilkki T:mi Syrjälänpellon Hevospalvelut/ Tmi Sari Vesala LVI-Palvelu Mehtälä Limingan Varaosaportti Oy

Kempeleen Yrittäjät ry

Esplan Oy Leipomo-Konditoria Mimmin Pulla Oy

Kari Perälä Oy Hoitopalvelu Solleus

Kiimingin Yrittäjät ry

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö 0500 685 148

Kuusamon Yrittäjät ry

Ni-Ro Oy Kotipalvelu Sunnyfresh Koneurakointi Petäjäjärvi Oy Kauneushoitola Mirandas Lemmikkihoitola Toinen Koti

Muhoksen Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry Muuraus ja Nuohous Jaakko Lastumäki Oulaisten Kuitu Oy Arvolan Luomutila Oy AH Löppönen Oy KEPEÄ ASKEL Tmi Marika Unga

Oulunsalon Yrittäjät ry Kotileipomo Pipariks Artjoonas Oy/Muusa Design Johns Woodwork Ky

Pudasjärven Yrittäjät ry LumiTuba Oy Rakennuspalvelu Ilkka Tolonen Oy Syötteen Sieni ja Yrtti Ky Mielen aallot

Pyhäjoen Yrittäjät ry AK-Tilit Anne Kivimäki

T:mi Janne-Pekka Kerttula Varaosaportti Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808

Milla Raappana koordinaattori 050 395 9877

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö 0500 686 174

Tiina Talala

hankintaneuvoja 050 441 4718

Mari Viirelä

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280

Siikajoen Yrittäjät Ry Paakkarin tila Sähi Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry Jani Sovisalo Nina ja Jani Äijälä Ay

Taivalkosken Yrittäjät ry Urheiluhieroja Ritu

Tyrnävän Yrittäjät ry Lootustalo Oy Oulun Traktori- ja Konehuolto Kontiokari Oy Uudet Tuumat Pepron Oy Parturi-Kampaamo Emerald Suunnittelu ja valvonta T. Kääriäinen TMI Parturi-Kampaamo Salon Saxiina

Vaalan Yrittäjät ry E. Palovaara Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Hierontapalvelut - Ari Kalaja Autohuolto Kape Oy Hiushoitola Saksetti Ky Willa Katariina Oy Rakennuspalvelu A. Hyväri Oy Pohjois-Suomen Remonttipalvelu Oy

KT-tec Oy Metsäpalvelu Kaatovänkäri/ H. Vehkaoja

www.yrittajat.fi/liity

ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut 2020

Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Saija Kangas p.045 143 7111 kauneushoitolalumoava@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Tuija Alikoski p. 0449853660 alikoski.tuija@gmail.com iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Sirpa Eskola p. 040 868 1278 sirpa.eskola@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Mikko Laitila p. 044 737 0342 tai mikko.laitila@kaleva.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 0400 280 790 pirkkor10@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225. Elisa Myymälä, Isokatu 21, Johannes Laitila p. 050 3813 522, Gigantti Oulu, Kallisensuora 12, elisa.fi/yrittajaedut. FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460. Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin! Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous kohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab – Oulu

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org – Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo puh. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

p. 010 227 2100 Oulu, oulu@berggren.fi. •Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540 nfo@graafinenstudio.com  • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com –

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy

p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi   • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy

Aluekummi Risto Luttinen

Asianajotoimisto Isoluoma – Oulu, Oulainen

p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritysjärjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

p. 0400689563, email risto.luttinen@pp.inet.fi Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYSJÄRJESTELYT VEROKYSYMYKSET YRITYSKAUPAT ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

2020 Pääyhteistyökumppanit

Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Hanna-Leena Rissanen, 045 260 5946, hanna-leena.rissanen@fi.pwc.com •Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. – www.pwc.fi –

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET:

LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

– 10% TOIMEKSIANNOSTA !

JÄSENALENNUS

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 17. HELMIKUUTA 2020

“ Tod

eri ella t yö l a i s h a u k a v ta ska t ere eke a ja ide mis nk a n s tä sa! ”

Pidä huolta työporukasta! ( esim. kuntonyrkkeily, itsepuolustus, ohjattua kehonhuoltoa )

hinnat: 0-5 hlöä 6-15 hlöä 16-25 hlöä isommat ryhmät

150€ max. 250€ max. 350€ pyydä tarjous

Tilaa tarjouspyyntö ja lisätiedot

info@oulunkamppailuklubi.fi