Lähteellä pääsiäinen 2022

Kaiken keskellä pääsiäinen tuo meille iloa ja toivoa

Raahen seurakunnan kirkkoherra Harri Joensuu haluaa valaa meihin uskoa ja toivoa. Että kaiken keskellä uskaltaisimme luottaa hyvyyteen ja sen voimaan.

Teksti ja kuva: Kirsi-Maria Hiltunen

Viime vuosina on eletty poikkeuksel lisia aikoja.

– Muutama vuosi sitten ei olisi voi nut kuvitella, että pandemia mullis taa koko maailman ja lisäksi tulee so dan uhka, kirkkoherra miettii.

Hän haluaa muistuttaa, että vaik ka Ukrainassa on sota, Suomessa on rauha.

– Meillä ei ole välitöntä vaaraa. Suo messa on hyvät puolustusvoimat ja kova maanpuolustustahto. Ei tänne noin vain tulla – siihen täytyy luottaa.

Sota näkyy meillä mm. pakolaisi na, joita on saapunut myös Raahen seudulle. Seurakunta on mukana aut tamassa ukrainalaisia muiden yhteis työtahojen kanssa sopien, mitä ku kin tekee. Kirkkoherran mukaan seu rakunnan tehtävät liittyvät etenkin lapsiin, nuoriin ja perheisiin.

– Ensikontaktit on olleet äitejä ja lap sia perhekahviloissa. Suurin osa tuli joista on ortodokseja, joten tehdään ortodoksikirkon kanssa yhteistyötä.

Seurakuntalaiset voivat auttaa mm. Kirkon Ulkomaanavun, Punai sen Ristin ja Raahen Vapaaehtoiset ry:n kautta.

Seurakunnan rooli pysyy kriisiai koinakin perustehtävissä eli juma lanpalveluksissa ja hengellisessä elä mässä.

– Pysymällä kutsumuksessa me seu rakuntana palvellaan parhaiten yhteis kuntaa ja ihmisiä. Diakonian ja sielun hoidon merkitys korostuu kriiseissä.

Kriisiaika saa ihmiset pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Jumalan palvelukset ja muut tapahtumat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa ih miset uskaltavat tulla keskustelemaan asioista ja pyytämään hengellistä apua. Kirkkoherra rohkaisee juttusille.

– Kaikki seurakunnan työntekijät, kuten papit, nuoriso-ohjaajat, lasten ohjaajat, diakonit, ovat valmiita jut telemaan, jos tarvitsee tukea.

Koronan suhteen Suomessa on sääs tytty pahimmilta uhkakuvilta, mutta toisaalta ihmisten väliset kohtaami set ovat vähentyneet ja etenkin ikäih miset ovat eristäytyneet.

– Yhteiskunnan sulkemisella on varjopuolia. Ei tiedetä kaikkia seura uksia, mitä tällä ajalla on yhteiskun nassa ja ihmisissä.

Toisaalta yksien ovien sulkeudut tua toisia on auennut. Raahen seura kunnassa tapahtumien perumisen myötä panostettiin striimaamiseen: jumalanpalveluksia on lähetetty live

nä jokaisesta seurakunnan seitsemäs tä kirkosta. Viime vuonna striimattiin 68 jumalanpalvelusta, jotka saivat yh teensä 110 000 katselukertaa.

– Ollaan Suomen seurakunnista il meisesti YouTube-katselukertojen kärkipäässä, kirkkoherra iloitsee. –On pyritty siihen, että jokainen seu rakunnan alue on edustettuna strii meissä, se on ollut meille tärkeää.

Nyt tapahtumia taas järjestetään, mutta tilanne ei ole silti palannut nor maaliksi.

– Rivien välistä kuuluu kaipaus tul la yhteen, mutta vielä ei uskalleta ja jakseta lähteä liikkeelle.

Viime aikoina kirkkoherra on mietti nyt paljon virren 600 ensimmäistä sä keistöä: ”Hyvyyden voiman ihmeel liseen suojaan / olemme kaikki hiljaa kätketyt. / Me saamme luottaa uskol liseen Luojaan, / yhdessä käydä uu teen aikaan nyt.” (sanat Dietrich Bon hoeffer, suom. Anna-Maija Raittila)

– Olisi hirveän tärkeää, että meil lä pysyy usko hyvyyteen, hyvyyden voimaan. Siihen, että meillä on hyvä Jumala. Että jaksettaisiin tehdä hy vää, arkisissa asioissa, läheisten suh teen. Että ei lähdettäisi tunteiden ja pelkojen vietäviksi, vaan perusturval lisuus ja luottamus pysyisivät.

Kirkkoherra kertoo, että hyvyys ja sen voima on korostunut viime aikoi na monen seurakunnan työntekijän puheissa; sen avulla on haluttu tuo da turvaa.

Pääsiäinen tuo myös turvaa. Sen sanoma on kaiken myllerryksenkin keskellä sama: lupaus toivosta.

Viime aikoina kirkkoherra Harri Joensuu on pohtinut paljon virren 600 ensimmäistä säkeistöä, jossa lauletaan hyvyyden voimasta. ”Olisi hirveän tärkeää, että meillä pysyy usko hyvyyteen, hyvyyden voimaan ja siihen, että meillä on hyvä Jumala.”

– Kristinuskon pääsanoma on Jeesuksen ylösnousemus. Pääsiäi sen myötä Jumalan pelastustyö on valmis. Se on kutsu: tulkaa, kaikki on valmiina. Uskokaa ja omistakaa, mitä Jeesus on tehnyt puolestam me. Meillä on elävä Vapahtaja; yh

teys, jota kuolemakaan ei voi kat kaista.

– Haluan toivottaa seurakuntalai sille hyvää pääsiäistä. Toivon, että saataisiin elää pääsiäisen ilosanoma todeksi. Että ilo, rauha ja toivo voisi vat täyttää meidän sydämet.

KIIRASTORSTAIN HARTAUS

Tulkaa, kaikki on jo valmiina

Kiirastorstai-illan evankeliu missa saamme kuulla, kuin ka Herramme Jeesus Kristus viettää opetuslastensa kans sa viimeisen aterian ja asettaa pyhän ehtoollisen. Ehtoollisen asetussanat tuntuvat aina ih meellisiltä ja merkityksellisil tä: Jeesus jälleen kerran antaa itsensä meille, leivän ja viinin muodossa. Ihmisjärjelle käsit tämätöntä, Jumalalle mahdol lista. Mietin, mahtoivatko ope tuslapsetkaan täysin ymmär tää mitä oli tapahtumassa. Siitä huolimatta käsittääkö järki vai ei, opetuslap set ottivat vastaan Jeesuksen pyhän aterian muodossa, ja siitä lähtien on vie tetty ehtoollista Jeesuksen muistoksi. Viimeisellä aterialla Jeesus kohtasi myös kavaltajansa Juudaksen saman pöy dän äärellä. Vaikka Jeesus tiesi, että Juudas tulisi pettämään hänet, Jeesus an toi pyhän aterian myös Juudakselle. Tämä asia puhuttelee minua valtavasti. Jeesuksen toiminta viimeisellä aterialla osoittaa meille, kuinka Jeesus lähes tyy jokaista ihmistä, olipa ihmisen elämä ja tilanne millainen tahansa. Jeesus antaa itsensä - ei käänny pois.

Ehtoollinen on siis valmiina kaikille, siinä ei kysytä ansioita tai menestystä, tai miten olet elänyt. Tule sinäkin tänään ehtoollispöytään, ottamaan vastaan Herramme Jeesus Kristus - älä arkaile vaan rohkeasti tule, sillä me kaikki tar vitsemme Jeesusta. Tulkaa, sillä kaikki on jo valmiina.

HANNELE REPOLA

PITKÄPERJANTAIN HARTAUS

Sinun käsiisi minä uskon henkeni

Pääsiäinen, kristittyjen suurin juhla, on jo aivan ovella. Olem me saaneet kulkea paastonajas ta pitkäperjantaihin, liittyä tänä kin vuonna vuosisatojen jatku moon. On aika pysähtyä. Aika surra inhimillisyyttä ja vajavai suutta. Aika hiljentyä ristin juu relle. Edessämme on kivinen kukkula, kolme ristiä, kaksi ryö väriä sekä Jeesus.

Oli jo kuudes tunti. Silloin, keski päivällä, aurinko pimeni. Pimeys tuli koko maan ylle ja sitä kesti yhdeksän teen tuntiin saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.” Tämän sanot tuaan hän henkäisi viimeisen kerran. (Luuk. 23: 44-46)

Temppelin väliverho repesi kahtia. Jeesus oli kuollut ja verho kaikkein pyhim pään, Taivasten valtakuntaan, oli poissa. Jumala, joka oli tullut lihaksi, kärsi nyt ihmisenä olemisen kipuilut ja haasteet, oli antanut suurimman mahdol lisen lahjan ihmiskunnalle. Jeesuksen kautta kuilu ihmisen ja Jumalan vä lillä oli saanut sillan.

Me saamme syntimme anteeksi, kun sitä ristin juurella pyydämme. Meille on valmistettu tie iankaikkiseen elämään, silta kuoleman kuilun yli on avoin na jokaiselle.

Kunpa minäkin osaisin kuolemani hetkellä sanoa nuo samat sanat: Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni. Kunpa osaisin sanoa ne jo tänään.

VEERA BAAS Diakoni

GALLUP Minkälaisia pääsiäisen ajan perinteitä Sinulla on?

EERO KARVONEN

Olen ollut 27,5 vuotta vuorotöissä – siinä me ni joulut ja pääsiäiset.

Kalaa ja kalakeittoa oli yleensä pääsiäisenä ruokana. Mämmiä on aina ollut, mutta Mietaal le ei pärjää mämminsyönnissä!

Lapset on käyny aina kotona kahvilla. Pie nenä lapset virpo. He haki vitsoja ja teki virpo vitsoja. Niissä oli värillisiä höyheniä. Trullina kävivät virpomassa – oli kuule punasta ja täp lää ja trullin vaatteet! Ja pikkunen pajukori, jossa oli kuule suklaamunia! Tuoreeks, ter veeks, tulevaks vuodeks. Se se oli mieluista! Joskus, kun ei ollut pajunkissoja, piti alkaa miettiä, mistä niitä löytyy. Aina niitä jostakin suojasesta paikasta löyty.

MARTTA ARVOLA

Lasten kanssa oli perinteitä. Pitkänäperjantaina pi dettiin lasten kanssa hiljasempi päivä. Lauantaina oli yleensä oma kokko, risuja poltettiin ja makkaraa pais tettiin. Se oli perinteinen lankalauantain vietto. Pe rinteet yleensäkin rupeaa menemään pois. Edellisen sukupolven perinteet ei ole enää seuraavalle suku polvelle tärkeitä.

Lapset kun oli, he viljelivät rairuohoa. Sen jälkeen ei ole tullut viljeltyä, vaikka onhan se nätti koriste, kun on täynnä tipuja. Pajunkissoja on haettu kengät täynnä lunta! Nämä jää nämä perinteet. Mutta onhan se pää siäisen aika, kun aurinko paistaa, on kevään tuntua.

Pääsiäisaamuna käydään kirkossa. Kun olin lapsi, kirkko oli niin kaukana, ettei sinne päästy pääsiäise nä eikä jouluna, mutta kuunneltiin radiosta kyllä.

Pääsiäisenä on ollut aina joku paisti, viime aikoina hirvipaisti. Keitettyjä kananmunia on. Ja mämmiä tie tenkin on tarjolla. Lisäksi laitetaan aina jotain keltaista, persikkahyytelöä tai jotain muuta, mikä on keltaista.

Pattijoella on ollut ristintie, missä ollaan käyty. Vaellettiin ristille ja oli kärsimysnäytelmä perillä. Se on puhutteleva, kun sen kiertää. Hiljentää kummasti pääsiäiseen.

Valoa kohti

Pääsiäinen on kokonaisvaltainen kokemus. Se on valoa, tunteita, sointuja, värejä. Mustaa, vihreää, kirkkaudessa läpikuultavaa. Tänä vuonna meissä tuntuvat surut ovat syviä, kun sai raudet ja sota sykkivät yhteisinä sydämenlyönteinä kansojen keskellä.

Hiljaisen viikon tapahtumat ennen pääsiäistä ovat voimakkaita ja herättävät tunteita. Tiedämme kärsi myksen polun askeleet, mutta silti ne koskettavat vuodesta toiseen. Dramaattisin kirkkovuoden hetki on, kun kirkko puetaan kiirastorstain iltana mustaan, valot sammuvat ja urut vaikenevat. Mieli laskeutuu suruun, moniin suruihin. Pitkänäperjantaina ei vielä koeta pääsiäisaamun riemua. Ahdistus ja järkytys tuntuvat selvästi, vaikka on tultu parituhatta vuotta tapahtumista eteenpäin. Olen ajatellut ensimmäisen pääsiäisen ihmisiä, että he eivät vielä tapahtumien keskellä tienneet, miten kauan suru kestää. Meillä on tieto siitä, että kuljemme synkkien päivien läpi koh ti pääsiäisaamun kirkkautta.

JARMO PELTOKANGAS

Lapsena vietettiin koko yö pääsiäiskokolla. Siel lä oli väkiä! Syötiin nauriita, paistettiin makka raa, keitettiin kahvia. Sillon puhuttiin, että trul lit käy navetassa tekemässä pahaa, ja sitä pe lättiin nuorena. Viime vuosina lapset on tulleet mökille saaressa, ja ollaan poltettu järven jääl lä kokkoa.

Kirkossa on käyty pääsiäisenä lapsesta as ti. Aina käydään nykyäänkin kirkossa ja viete tään hiljaista viikkoa. Aina on hiljennytty pää siäisenviettoon.

Pääsiäisen ajan ruokiin kuuluu tietenkin mämmi.

VELI PYLKÄS

Eipä niitä perinteitä ole. Kaikki eläkepäivät on samanlaisia. No tietenkin mämmihän se on –olen syönyt nytkin jo useamman kuukauden. Ja kananmunat. Toissavuonna kävin nokipan nukahvit juomassa Tuomiojan kokolla.

Lapset teki koulussa ja hoidossa tipuja, ruo hoa. Niitä tipuja on vissiin vieläkin jäljellä. Ja maalasivat kananmunia - vesiväreillä sotkivat joka paikan!

LEA HAUTALA

Ei kait niitä kummempia pääsiäisperinteitä ole. Nyky ään on työt normaalia pääsiäisenä – oli arki tai pyhä, se ei erotu enää. Tuomiojalla oli ennen pääsiäiskok ko. Siellä asuessa alettiin jo juhannukselta keräämään risuja kokkoa varten.

Pääsiäisen aikaan olen lapsesta asti kuunnellut Mat teus-passiota. Muistan jousisävelet: niiden ilon, su run ja levollisuuden. Ihmettelen yhä säveltäjän ky nää, joka on voinut piirtää niin taidokkaasti tunnel mien ja tilanteiden vaihtumisen nuottiviivoille ja soit timien ääniin.

”Ol’ iltaa tuo niin viileää ja yrttitarhan hämärää.- - Oi illan sees! Oi illan rauhaa! On rauha näin nyt tul lut mulle myös, kun päätit, Jeesus, ristintyös.” (Rei jo Norio: Matteus-passion mestarin jäljillä).

Yrttitarhan viileys tuntui rauhoittavana ja lempeä nä kuin illan saapuminen paahtavan hellepäivän jäl keen tai kuin hoitajan kosketus kuumeisen otsalla. Sanoissa ja sävelissä korostuu rauha, jonka Jeesus sai kärsimystensä päättyessä.

Pääsiäisen aikana kevätvalo on jo kevyttä ja siivilöi tyy maahan pitkälle iltaan saakka. Puiden latvat vär jäytyvät punertaviksi. Sanotaan, että hämärässä il makehä sirottaa valoa, vaikka aurinkoa ei näkyisikään. Sitten pimeys pakenee. Näemme valon, kun välissä on ollut täysin pimeää.

MATTI RANKINEN

Kirkossa käynti ja kokkohan ne on pääsiäisperintei tä. Ja mämmiä pitää olla kerman kanssa.

Muistan, kun pienenä piti käydä aina hakemassa naapurista kananmunia. Nykyään, jos ei kaupasta saa ruskeita munia, värjätään ne ruskeiksi keittämällä si pulien kuorien kanssa. Ristintie on ollut monessa paikassa. On tullut käy tyä Pattijoen kirkossa, Limingan kirkossa.

RAAHEN SEURAKUNNAN PÄÄSIÄISLIITE 2022

Maria Hyväri

Työryhmä: Markus Tuukkanen, Päivi Kotila, Kirsi-Maria Hiltunen, Emmi Muhola ja Maija Junnila Hartausteksti- sekä kuvituskuvat: Kaisa Mattila

kuva: Henri Ylikulju

ja paino: Kaleva Media Oy

Teksti ja kuvat Kirsi-Maria Hiltunen

Pääsiäisen paastolla valmistaudutaan ylösnousemuksen riemujuhlaan

Paasto on vanha kristillinen perinne, joka edeltää suuria juhlia, kuten joulua ja pääsiäistä. Vihannin tsasounan isännöitsijä Ulla Haukalle paasto on luonnollinen osa pääsiäiseen valmistautumista. Hän muistuttaa, että paastota voi monella tavalla – tärkeintä on hiljentyä ja muistaa pääsiäisen sanoma.

missa kirkoissa 40 päivää, kun esimer kiksi sunnuntaipäiviä ei lasketa paas topäiviksi.

Raamatussa kerrotaan, kuinka Jeesus valmistautui autio maassa jumalallista tehtävään sä varten rukoilemalla ja paastoamal la. Paastoamisen tarkoitus on muis tuttaa kristittyjä tästä ajasta.

Pääsiäisen ajan paasto alkaa lute rilaisessa kirkossa laskiaissunnuntain jälkeisestä tuhkakeskiviikosta ja kes tää pääsiäissunnuntaihin. Tuhkakes kiviikko viittaa Raamatussa olevaan katumuksen ja parannuksen vertaus kuvaan, jossa pukeudutaan säkkiin ja ripotellaan tuhkaa pään päälle. Orto dokseilla paaston aika alkaa jo laski aissunnuntaina.

Paastoaminen liitetään yleensä ruo kaan: paaston aikana kieltäydytään esimerkiksi eläinperäisestä ruoasta, maitotuotteista tai kananmunista. Ul la Haukka kuitenkin muistuttaa, että paastota voi muutoinkin. Voi esimer kiksi olla syömättä karkkia tai muita herkkuja, vähentää television katso mista, olla ostamatta turhaa.

– Tavallinen ihminen voi paastota muutenkin kuin ruoalla. Rippi-isäni Ei no Hynnisen sanoin ”Ei se, mitä pistät suusta sisään, vaan mitä päästät suus ta ulos.”

Paaston aika tulisi olla hiljentymis tä, mietiskelyä, rukoilua, pääsiäiseen valmistautumista.

– Rukouksesta saa voimaa paasto amiseen ja pääsiäisen odotukseen. Paasto sinällään ei ole se juttu, vaan Kristuksen ylösnousemuksen juhlan ja riemun odottaminen.

Ulla varoittaa olemaan liian ehdo ton ja äänekäs paastonsa suhteen. Jos on esimerkiksi juhlia paastoaikaan, ei herkuista tarvitse kieltäytyä eikä tar vitse kiinnittää muiden huomiota omaan paastoamiseen, vaan riittää, että ottaa vähemmän herkkuja ja jat kaa juhlien jälkeen kaikessa rauhassa paastoaan.

– Tänä päivänä kaikkea korostetaan, myös paastoa julistamalla ”minä paas toan!”, mutta se ei todellakaan ole se tarkoitus. Jos julistaa suureen ääneen, että paastoaa ja tekee ruoasta suuren numeron, menee siinä koko paaston idea.

Paaston aikaan elämä kääntyy enemmän sisäiseen pohdiskeluun, vuoropuheluun Jumalan kanssa.

– Paaston ajatus on olla Jumalan edessä nöyriä ja vaatimattomia. Tar koitus on tehdä elämästään yksinker taisemman ja askeettisemman. Ettei ole mukana kaikessa hörhötyksessä.

Ulla muistuttaa, että pääsiäinen on kristityille vuoden tärkeimpiä juhlia joulun ohella. Tärkeintä on muistaa, miksi pääsiäistä vietetään.

– Jos ei olisi joulua, ei olisi pääsiäis täkään. Pääsiäistä juhlitaan, koska Kristus antoi elämänsä meidän puo lesta.

Ullalle itselleen pääsiäiseen valmis tautuminen paastoamalla on normaa li elämäntapa. Jo lapsena hän tottui seuraamaan Natalia-mummon ja Vik tori-isän pääsiäiseen valmistautumis ta, ja paasto tuntuu nyt luontevalta.

– Kyllähän se paasto vaikuttaa, mut tei sitä sillä tavalla ajattele. Se on niin luonnollinen asia. Ja kun ikää tulee, lihan ja raskaan ruoan syönti vähenee muutenkin. Paasto tulee luontojaan.

Vihannin tsasounan isännöitsijä Ulla Haukalle pääsiäistä edeltävän ajan hiljentyminen, rukoilu ja paastoaminen ovat luonnollinen osa vuodenkulkua.

Tärkeintä pääsiäiseen valmistautumisessa on muistaa, miksi pääsiäistä vietetään.

Teksti ja kuvat Kirsi-Maria Hiltunen

PÄÄSIÄISKORISTEET

Symboloivat uutta elämää ja ylösnousemusta

Pääsiäisen lähestyessä seurakun nan kerhoissa ja monissa kodeis sa askarrellaan koristemunia, ti puja ja pupuja ja kasvatetaan rairuohoa. Mutta tiesitkö, miksi nämä koristeet kuu luvat pääsiäiseen ja mitä symboliikkaa niihin liittyy?

– Pääsiäinen on kirkkovuoden suuri juh la, jota vietetään, sillä Jeesus on kuole maa vahvempi. Jeesus kuoli, mutta nou si kuolleista, jottei kenenkään tarvitse pe lätä kuolemaa.

Muun muassa näin Raahen seurakun nan lastenohjaaja Sirpa Määttä kertoo lapsille pääsiäisestä.

– Jotkut lapset miettii ja kyselee asioi ta, mutta nämä on vaikeita asioita lapsel le selittää ja ymmärtää – onhan ne vaikei ta aikuisellekin!

Mutta ehkä pääsiäiskoristeiden avulla voi helpommin pohtia pääsiäistä ja sen merkitystä?

– Pääsiäiskoristeet sisältävät yllättävän kin paljon vertauskuvia, Sirpa miettii. –Pääsiäismuna näyttää kuolleelta, mutta se sisältää elämän. Munan kuori symbo loi Jeesuksen hautaa, jonka läpi elämä murtautuu.

Myös pupu symboloi uutta elämää ja hedelmällisyyttä, elämän ihmettä. Rairuo ho kertoo keväästä ja uudesta kasvusta.

– Ruohon kylväminen kuvastaa Jeesuk sen puhetta vehnän kylvämisestä: vehnän piti kuolla, että siitä syntyisi uutta. Näin

rairuoho symboloi Jeesuksen ylösnou semuksen ihmettä. Vihreä on toivon ja kas vun väri.

Vihreän lisäksi pääsiäisen aikaan kuu luu muitakin värejä. Pääsiäistä edeltävää paastonaikaa ja hiljaista viikkoa kuvastaa katumuksen, odotuksen ja parannuksen värinä violetti. Pitkäperjantaita ja hiljais ta lauantaita kuvaa murheen ja surun vä ri musta. Valkoinen on ylösnousemuksen väri, joka muistuttaa Jeesuksen kuolleen viattomana. Valkoinen kuvastaa myös iloa, kiitosta ja autuutta. Keltainen esimerkik si narsisseissa kertoo uudesta elämästä.

Liittyypä sunnuntainen jumalanpalve luskin pääsiäiseen: – Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina. Sen takia jokainen sunnuntai on kuin pie ni pääsiäinen ja sunnuntaisin vietetään messuja ympäri maailman.

Pääsiäisrukous kirjasta Kirkkovuosi lasten kanssa:

Hyvä, Jeesus, sinä voitit!

Kaikki luulivat, ettei kuoleman jälkeen tule mitään. Mutta sinä tulit.

Menit kuoleman läpi ja näytit, että rakkaus on vahvin.

Hyvä Jeesus!

TOISEN PÄÄSIÄISPÄIVÄN HARTAUSPÄÄSIÄISPÄIVÄN HARTAUS

Varhain pääsiäisaamuna nai set kiirehtivät sapatin jäljiltä haudalle voitelemaan Jeesuk sen ruumiin. Heidän yllätyk sekseen kivi haudan suulta oli vieritetty pois ja hauta oli tyh jä! Naiset kohtasivat haudal la enkelin, joka kertoi Jeesuk sen nousseen ylös kuolleista. Naisten tehtävä oli rientää kertomaan ilosanoma ope tuslapsille ja heidän oli mää rä tavata Jeesus Galileassa.

Jeesuksen ilmestyttyä ope tuslapsilleen, hän antoi heil le tehtävän: ”Rauha teille! Niin kuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minä tei dät.” (Joh.20:21). Jeesus an toi opetuslapsilleen mahdot toman tehtävän: Viedä ilosa noman Jeesuksesta, syntien sovittajasta, kaikkeen maail maan. Uskomalla Jeesuksen saamme uuden elämän Ju malan lapsena. Jeesus ei jät tänyt seuraajiaan varustamat ta matkaan, vaan antoi Pyhän Hengen. Lähettiläinä voimme Pyhän Hengen kautta tehdä samoja asioita kuin mesta rimme Jeesus. ”Sen, joka sa noo pysyvänsä hänessä, tulee myös elää samalla tavoin kuin hän eli.” (1.Joh.2:6). Meidän tehtävämme Jeesuksen seu

raajina on kertoa hyvää sano maa Jeesuksesta, julistaa va pautusta ja parantaa sairaita.

Jeesus kutsuu sinua tänä pää siäisenä työhönsä. Lähde mu kaan viemään tätä ilosanomaa ja elämään lähetettynä, Jee suksen opetuslapsena. Voit aloittaa ihan läheltä, ystävis täsi. Elä rakasten, välittäen ja rukoillen. Kerro, miten olet ko kenut Jeesuksen elämässäsi ja tarjoudu palvelemaan. Saat nähdä miten Jeesuksen rak kaus muuttaa maailmaa sy dän kerrallaan.

SAMUEL KOIVUNEN

Pääsiäisen sanomaan liittyy mo nenlaisia tunteita: surua, häm mennystä, epäuskoa ja syvää iloa. Toisen pääsiäispäivän evanke liumi kertoo Emmauksen tien kulkijoista, joiden seuraan Jee sus yllättäen liittyi. Nämä kaksi opetuslasta olivat niin hämmen nyksissään kaikesta tapahtunees ta, että he eivät tunnistaneet Jee susta. Opetuslapset olivat kuul leet Jeesuksen haudalla käynei den naisten kertomukset, joiden mukaan hauta oli tyhjä ja enke li oli ilmoittanut Jeesuksen elä vän. Tämä kaikki oli liikaa näiden Emmauksen tien kulkijoiden ym märrykselle. Me ihmiset kaipaam me usein omakohtaista koke musta eivätkä toisten vakuutte lut riitä.

Nämä opetuslapset olivat sho kissa eivätkä he ymmärtäneet, että itse Jeesus tuli heidän kans saan kulkemaan eteenpäin pö lyistä tietä. Jeesus halusi kuulla heiltä kaikesta tapahtuneesta. He olivat pitäneet Jeesusta todelli sena profeettana ja voimallisena Jumalan miehenä. Lisäksi he oli vat eläneet siinä toivossa, että Jeesus olisi odotettu Messias ja pelastaja. Nyt hän oli kuollut ja ruumis oli kadoksissa. Jeesus kuunteli heitä ja kertasi heille,

mitä hänestä oli kirjoituksissa sa nottu. Messiaan tulikin kärsiä ja sitten mennä kirkkauteensa.

Lopulta nämä opetuslapset pyysivät Jeesusta jäämään seu raansa. Jeesus kuuli heidän pyyn tönsä ja he aterioivat yhdessä. Aterian yhteydessä Jeesus otti leivän, kiitti Jumalaa, mursi lei vän ja antoi heille. Silloin heidän silmänsä aukenivat ja he tunsi vat Jeesuksen.

Tämän kokemuksen myötä opetuslapset tulivat tuntemaan Herransa ja Vapahtajansa. Aiem min he olivat pitäneet Jeesusta profeettana, mutta nyt he ym märsivät ylösnousemuksen ih meen olevan totta. He ymmär sivät, että Jeesus on heidän odot tamansa Messias, pelastaja.

Jeesus ilmestyi heille ristin kuolemansa jälkeen ja suostui kulkemaan heidän kanssaan pö lyisellä tiellä. Jeesus opetti heitä ja aterioi heidän kanssaan. Ope tuslasten osuus oli kertoa Jee sukselle kaikesta tapahtuneesta, kuunnella häntä ja lopulta pyy tää Jeesusta jäämään heidän seuraansa.

Miten me kohtaamme Jeesuk sen ja vakuutumme siitä, että hän todella elää? Rukouksessa myös me saamme puhua hänelle kai

kesta. Jeesuksen sanoja voim me kuunnella jumalanpalveluk sessa ja Raamatusta. Ehtoollinen yhdistää meidät Kristukseen. Me kin voimme pyytää Jeesusta jää mään luoksemme, sydämeem me. Jeesus sanoo: ”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuu lee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen sisälle hänen luok seen ja aterioin hänen kanssaan ja hän minun kanssani.” (Ilm. 3:20) Jeesus on totisesti ylös noussut!

JAANA HELISTÉN-HEIKKILÄ vt. sairaalapastori

Raahen seurakunnan lastenohjaaja Sirpa Määttä valmistautuu kerholasten kanssa pääsiäiseen askartelemalla ja laulamalla tuttuja pääsiäis lauluja, kuten Lensi maahan enkeli.

Teksti

Haastattelijana Emmi Muhola

1. Kuka olet?

Olen Henna Pärkkä, 31, asunut Raahessa ensimmäiset 20 vuotta, sen jälkeen Oulus sa. Koulutukseltani olen tradenomi ja työskentelen lähetystyön sihteerinä.

2. Millainen on kuorohistoriasi?

Muistelen, että kuoroharrastukseni on al kanut Raahen seurakunnan projektikuo roista. Pietiläisen Jouni kokosi seurakun nan tilaisuuksiin projektikokoonpanoja ja muistelen päässeeni jo nuorena mukaan isoveljeni ja hänen vaimonsa mukana. Niiltä ajoilta muistuu mieleen erityisesti Tapanin yön urkuhetket, joissa usein olim me mukana laulamassa. Vieläkin haluan niihin kuulijana osallistua, aina kun olen Raahessa joulua viettämässä.

Osana suurta, elävää soitinta

Säännöllinen kuoroharrastus alkoi muut taessani Ouluun opiskelemaan 20-vuoti aana. Muutaman muun seurakunnan kuo ron kautta päädyin Karjasillan seurakun nan Cantio Laudis -kuoroon. Näihin vuo siin on sisältynyt myös muita musiikkipro jekteja erilaisissa kokoonpanoissa.

3. Millainen kuoro Cantio Laudis on?

Olemme Karjasillan seurakunnan seka kuoro, joka on perustettu vuonna 2006. Kuoromme koostuu 41 laulajasta, jotka nauttivat yhdessä laulamisesta ja laaduk kaan musiikin tekemisestä. Olemme pää osin oululaisia musiikin harrastajia, opis kelijoita ja ammattilaisia. Kuoroomme

aikana tämä on kolmas kerta, kun kuo romme on esiintymässä Raahen kirkossa.

Olemme kuvailleet kuoroharrastustamme eri yhteyksissä näin: ”Yhdessä tekemisen kokemus tuottaa meille suurta iloa ja mer kityksellisyyttä. Iloitsemme siitä, että saamme jakaa tätä lahjaa myös kuulijoil lemme ja tarjota heillekin kokemuksen laulun ja musiikin ihmeellisesti hoitavasta voimasta. Kuorossa saamme kukin omalla tärkeällä paikallamme olla osa jotain itse ämme suurempaa – osa hienoa, elävää soitinta.” Tämä on minusta ihanasti ja osu vasti sanottu tärkeästä harrastuksestani.

4. Millainen projekti tämä Matteus-passion harjoittelu on ollut?

Olimme suunnitelleet Matteus-passion to teuttamista Karjasillan seurakunnan kans sa keväällä 2020, mutta pandemian takia suunnitelmat peruuntuivat. Yritimme uu delleen seuraavana keväänä, mutta tilan ne ei kuitenkaan mahdollistanut passion toteuttamista seuraavallakaan kaudella, edes varasuunnitelmalla. Suunnitelmat peruuntuivat jälleen. Kun kuorokausi al koi viime syksynä, tilanne näytti valoisalta ja passiota alettiin jälleen suunnitella.

Kuoromme on toteuttanut Matteus-passi on edellisen kerran vuonna 2018, joten se

oli monille kuorolaisille sitä kautta tai muista yhteyksistä jo tuttu. Alkuvuoden taukoa ja etäharjoituksia lukuun ottamat ta olemme onneksi saaneet kokoontua Karjasillan kirkolle harjoittelemaan ja olemme päässeet nopeasti etenemään harjoituksissa. Nyt loppuvaiheessa keski tytään yhteisharjoituksiin Oulun Kamari orkesterin kanssa.

5. Millainen se on ollut kokemuksena?

Kun suunnitelmat pandemian takia jatku vasti siirtyivät tai peruuntuivat, motivaa tio saattoi kuorolaisilla ymmärrettävästi vähän kärsiä ja harjoitteluinto laskea. Mutta Matteus-passio on teoksena laaja ja monelle kuorolaiselle tärkeä, joten se vie mukanaan, kun sen pariin on taas kunnol la päästy. Siitä löytää aina jotain uutta. Teoksen ja erityisesti sen musiikillisten viitteiden ja korostusten kautta pääsiäi sen tapahtumat tulevat lähelle ja tuntuvat konkreettisemmilta. Kun musiikkia ja sa noja seuraa yhdessä, voi musiikista todel la löytää ja kuulla muun muassa opetus lapsi Pietarin itkun ja Jeesuksen pulppua vat verihaavat.

6. Mikä on ollut tähän mennessä mieleenpainuvinta teoksen harjoittelussa?

Odotan isoissa produktioissa ehkä eniten ensimmäisiä yhteisiä harjoituksia orkeste rin kanssa; kun kuulee ensimmäisen ker ran orkesterin soittavan teoksen ensim mäiset tutut tahdit, pääsee aina pieni huokaus. Musiikin kuuleminen livenä ja ison kokoonpanon kanssa esiintyminen on vaikuttava kokemus.

Suurimmaksi osaksi harjoittelu on täyttä työtä, mutta sitten siellä seassa on niitä hetkiä, kun kuoron koraali tai solistin aa ria soi kauniisti kirkkosalissa ja aika tun tuu pysähtyvän. Ne hetket ovat arkiviikon helmiä. Kärsimyksen keskeltä nousee myös kiitollisuus ja lohdullisuus.

Karjasillan seurakunnan Cantio Laudis -kuoro, kuva vuodelta 2019.

TULE HILJENTYMÄÄN PÄÄSIÄISEN SANOMAN ÄÄRELLE

SU 10.4. Palmusunnuntai

Klo 10 Raahen kirkko, messu, striimaus l. ja s. Markus Tuukkanen, kanttori Jouni Pietiläinen Kirkkokahvit srk-kodilla.

Klo 10 Vihannin seurakuntatalo, perhejumalanpalvelus l. ja s. Petri Tervo, kanttori Asko Rautakoski, lastenohjaajat avustavat Kirkkokahvit

Klo 12 Pattijoen kirkko, messu Messukumppani Raahen Uusheräys

Teija Pitkänen, Kimmo Heinilä, kanttori Jenny Paakinaho Lähetyskahvila avoinna Pattijoen pappilassa jp:n jälkeen. Klo 12 Revonlahden kirkko, perhejumalanpalvelus l. ja s. Mira Pauna, kanttori Taija Kaikkonen, lastenohjaajat avustavat

Virpomavitsojen siunaus, Paavolan Karjalaseura mukana Kirkkokahvit srk-talolla

MA 11.4. Hiljaisen viikon maanantai

Klo 18 Vihannin kirkko, iltakirkko toteutus Vihannin Rauhanyhdistys, kanttori Asko Rautakoski

Klo 19 Saloisten kirkko, iltakirkko l. Marko Visuri, kanttori Riikka Paananen

Klo 19 Pattijoen kirkko, iltakirkko l. Lauri Hämeenaho, kanttori Taija Kaikkonen

Klo 19 Raahen kirkko, Kärsimysajan laulut ja virret, Raahen kirkon lapsikuoro, puhe Harri Joensuu

TI 12.4. Hiljaisen viikon tiistai

Klo 19 Raahen kirkko, Hiljaisen viikon iltamusiikki Yhteistyössä Raahen musiikkiopisto. Vapaa pääsy. Klo 19 Saloisten kirkko, iltakirkko l. Marko Visuri, kanttori Taija Kaikkonen Klo 19 Pattijoen kirkko, Hiljaisen viikon runoilta, Runoja ja evankeliumia hiljaisen viikon teemoista. Mukana myös Teija Pitkänen ja Jenny Paakinaho.

KE 13.4. Hiljaisen viikon keskiviikko Klo 18 Tuomiojan Mutterimaja, Hiljaisen viikon maakirk ko l. Mira Pauna, kanttori Taija Kaikkonen

Klo 19 Raahen kirkko, iltakirkko l. Markus Tuukkanen, kanttori Jouni Pietiläinen Klo 19 Saloisten kirkko, iltakirkko l. Kimmo Heinilä, kanttori Emmi Muhola, laulu Matias Muhola

Klo 19 Pattijoen kirkko, iltakirkko l. Teija Pitkänen, kanttori Jenny Paakinaho

TO 14.4. Kiirastorstai

Klo 18 Vihannin kirkko, Kiirastorstain iltakirkko

l. Petri Tervo, kanttori Asko Rautakoski

Klo 18 Siikajoen kirkko, Kiirastorstain messu

l. ja s. Mira Pauna, kanttori Emmi Kittilä

Klo 19 Raahen kirkko, Kiirastorstain messu, Pooki-ra diointi

l. Markus Tuukkanen, s. Harri Joensuu, kanttori Jouni Pietiläinen

Klo 19 Saloisten kirkko, Kiirastorstain messu, striima taan

l. Kimmo Heinilä, s. Marko Visuri, kanttori Emmi Muhola, Saloisten kamarikuoro

Klo 19 Pattijoen kirkko, Kiirastorstain messu l. Teija Pitkänen, s. Lauri Hämeenaho, kanttori Jenny Paa kinaho

Klo 19 Paavolan kirkko, Kiirastorstain messu l. ja s. Olli Lohi, kanttori Taija Kaikkonen, Ruukin lapsikuoro Klo 20 Revonlahden kirkko, Kiirastorstain messu l. ja s. Aimo Hautamäki, kanttori Emmi Kittilä

PE 15.4. Pitkäperjantai

Klo 10 Saloisten kirkko, sanajumalanpalvelus, striimaus l. ja s. Kimmo Heinilä, kanttori Emmi Muhola Klo 10 Vihannin kirkko, Pitkäperjantain ahtikirkko l. ja s. Petri Tervo, kanttori Asko Rautakoski, Vihannin lapsi kuoro ja miesten lauluryhmä

Klo 12 Pattijoen kirkko, sanajumalanpalvelus l. ja s. Teija Pitkänen, kanttori Jenny Paakinaho, Pattijoen kirkkokuoro Klo 12 Revonlahden kirkko, sanajumalanpalvelus l. ja s. Mira Pauna, kanttori Taija Kaikkonen Klo 15 Raahen kirkko, Jeesuksen kuolinhetken juma lanpalvelus l. ja s. Markus Tuukkanen, kanttori Jenny Paakinaho, Raa hen kirkkokuoro

LA 16.4. Hiljainen lauantai Klo 23 Raahen kirkko, Pääsiäisyön messu, Pooki-ra diointi, striimaus l. Lauri Hämeenaho, s. Markus Tuukkanen, kanttori Jouni Pietiläinen, Raahen srk:n nuorten kuoro

SU 17.4. Pääsiäispäivä Klo 10 Raahen kirkko, Pääsiäispäivän messu, striimaus l. ja s. Harri Joensuu, kanttori Jenny Paakinaho Kirkkokahvit srk-koti, iso sali Klo 10 Saloisten kirkko, messu l. Kimmo Heinilä, s. Marko Visuri, kanttori Emmi Muhola Klo 10 Vihannin kirkko, messu l. ja s. Teija Pitkänen, kanttori Asko Rautakoski

UUSHERÄYKSEN KIRKKOPYHÄ

su 10.4. Pattijoella Klo 12 messu Pattijoen kirkossa, l. Teija Pitkänen, s. Kimmo Heinilä

Lähetyskahvila Pattijoen pappilassa. Seurat ja vuosikokous kirkkokahvien jälkeen. Teija Pitkänen, Kalevi Silvola, Tuula Kaisa Mustonen Järj. Raahen Uusheräys ja Raahen seurakunta

Klo 10 Paavolan kirkko, messu l. ja s. Mira Pauna, kanttori Emmi Kittilä

Klo 12 Siikajoen kirkko, messu l. ja s. Olli Lohi, kanttori Jouni Pietiläinen, Siikajoenkylän lapsikuoro

Klo 18 Pattijoen kirkko, messu l. ja s. Lauri Hämeenaho, kanttori Jenny Paakinaho, Patti joen kirkkokuoro

MA 18.4. 2.Pääsiäispäivä

Klo 10 Raahen kirkko, messu, Pooki-radiointi, striimaus l. Harri Joensuu, s. Jaana Helistén-Heikkilä, kanttori Jouni Pietiläinen

Klo 10 Vihannin kirkko, sanajumalanpalvelus l. ja s. Marko Visuri kanttori Asko Rautakoski

Klo 12 Pattijoen Ylipään liikuntahalli, maakirkko/messu, Pattijoen ja Saloisten yhteinen maakirkko, yhteistyökumppanina Lasikankaan kyläyhdistys l. ja s. Teija Pitkänen, kanttori Riikka Paananen Kirkkokahvit

Klo 12 Revonlahden kirkko, messu l. ja s. Olli Lohi, kanttori Asko Rautakoski

Klo 18 Pattijoen kirkko, iltamessu l. ja s. Olli Lohi, kanttori Jouni Pietiläinen, Pattijoen Rauhanyhdistyksen ehtoolliskirkko

SU 24.4. 1. sunnuntai pääsiäisestä

Klo 10 Raahen kirkko, messu, messukumppani Herättä jä-Yhdistys, striimaus l. Harri Joensuu, s. Pasi Kurikka, kanttori Jenny Paakinaho, Raahen kirkkokuoro

Messun jälkeen srk-kodilla lounas ja päivätilaisuus.

Klo 10 Vihannin kirkko, sanajumalanpalvelus l. ja s. Lauri Hämeenaho, kanttori Jenny Paakinaho

Klo 12 Pattijoen Metsäkirkko, Yrjönpäivän messu l. ja s. Teija Pitkänen, kanttori Emmi Muhola, partiolaiset avustavat Kirkkokahvit

Klo 18 Raahen kirkko, Tuomasmessu l. ja s. Markus Tuukkanen, kanttori Emmi Muhola

Klo 18 Ruukin seurakuntatalo, Tuomasmessu l. ja s. Olli Lohi, kanttori Taija Kaikkonen ja Tuomasryhmä Iltatee

Kaikille avoimet

Lasten ja perheiden pääsiäiskirkot Ma 11.4.Pattijoen kirkko klo 9 ja klo 10

Ti 12.4. Raahen kirkko klo 9 ja klo 10 Ke 13.4. Saloisten kirkko

TUTUSTU PÄÄSIÄISEN TARINAAN PÄÄSIÄISPOLUILLA

ma 11.4. klo 15 alkaen - ma 18.4. asti

Eero Hartikainen, evankelista

Joose Vähäsöyrinki, Jeesus

Emma Mustaniemi, sopraano

Anna Saaritsa, altto

Aapo Korhonen, tenori

Elja Puukko, basso

Ilpo Laspas, cembalo

Ismo Hintsala, urut

Liina Subida, konserttimestari

Olli Heikkilä, musiikinjohto

Käsiohjelma 20 €, konsertin ohjelmatuotto ohjataan lyhentämättömänä Kirkon Ulkomaanavun katastrofityöhön Ukrainassa.

Palmusunnuntain

PERHEJUMALANPALVELUKSET

su 10.4.

klo 10 Vihannin seurakuntatalolla.

Toimittaa Petri Tervo, lastenohjaajat avustavat. Kirkkokahvit.

klo 12 Revonlahden kirkossa

Toimittaa Mira Pauna, lastenohjaajat avustavat Virpomavitsojen siunaus, Paavolan Karjalaseura mukana Kirkkokahvit srk-talolla

”Kotiini kauas kaipuuni

pakolaisten hyväksi

vihantilaisia

KONSERTTI

Kolehti

pakolaisten

Raamattuluentosarja HEPREALAISKIRJEESTÄ jatkuu su 10.4. klo 17 Raahen seurakuntakeskuksen Salo-salissa, Sovionkatu 1, Raahe ”Varokaa epäuskoa!” Luku 4. Markus Tuukkanen luennoi. Kahvitarjoilu 16.45 alkaen. Lastenhoito järjestetty.

Paavolan, Revonlahden ja Siikajoen kirkkojen pihoilla sekä Ruukin seurakuntatalon pihapiirissä Pääsiäispolut koostuvat eri pisteistä, joissa kerrotaan pääsiäisen tapahtumista kuvin ja tekstein. Pääsiäispoluilla voi käydä tutustumassa vaikka koko perheen voimin.

HERÄTTÄJÄNPÄIVÄ Raahessa su 24.4.

Klo 10 messu Raahen kirkossa, striimataan l. Harri Joensuu, s. Pasi Kurikka, k. Jenny Paakinaho Raahen kirkkokuoro

Messun jälkeen lounas (10€)

Lonaan jälkeen päivätilaisuus Päivätilaisuudessa mukana mm. Harri Joensuu, Pasi Kurikka ja Anja Seppä. Lauletaan Siionin virsiä.

Yhteiskristillinen

VAPPUTAPAHTUMA Raahessa su 1.5. klo 16-18 Härkätorin puistossa (huonolla säällä Raahen kirkossa) Järj. Raahen Helluntaiseurakunta, Raahen Vapaaseurakunta ja Raahen seurakunta

Varhaisnuoret ja nuoret

VARHAISNUORET

Varhaisnuorten kerhot, ks. tarkemmat tiedot nettisivuiltam me: www.raahenseurakunta.fi/tule- mukaan/varhaisnuoret

NUORTEN TOIMINTAA

Pattijoki-Raahe-Saloinen: Nuorten raamis ma 11.4. klo 19-21 Pattijoen pappilan yläkerrassa. Moottoripaja, Cupin tiloissa, avoinna tiistaisin klo 18-21 ja torstaisin klo 17-20. Avoimet ovet ja miniraamis pe 22.4. klo 19-22 Saloisten srk-kodin nuorten tilassa.

Siikajoki: Nuortenilta to 21.4. klo 18-20 Ruukin srk-talon yläkerrassa.

KOULULAISTEN VAPPULEIRI

1.-3. - luokkalaisille

29.4.-1.5. Kultalan leirikeskuksessa

Leirin hinta 10e. Leirille yhteiskuljetus PaavolaRuukki-Revonlahti-Pattijoki-Saloinen reitiltä. Ilmoittautuminen 11.4. klo 18 osoitteessa www.raahenseurakunta.fi/ilmoittudu

Musiikkityö

KUOROTOIMINTA

Lapsikuorot: Raahe-Pattijoki-Saloinen –lapsikuoro: ke 20.4. klo 16 Raahen srk-koti, iso sali Vihannin lapsikuoro: to 14.4. ja to 21.4. klo 15 Vihannin srk-talo, juhlasali Ruukin lapsikuoro: to 21.4. klo 15 Ruukin srk-talo, kirkkosali Siikajoenkylän lapsikuoro: to 21.4. klo 17.15 Gumeruksen koulu Aikuisten kuorot: Raahen kirkkokuoro ke 20.4. klo 14 Raahen srk-koti, iso Sali Pattijoen kirkkokuoro ke 20.4. klo 16.30 Pattijoen pappilan sali Raahen kirkon Tuomaskuoro ke 20.4. klo 18 Raahen srk-keskus, Salo-sali Saloisten kamarikuoro to 21.4. klo 18 Raahen srk-keskus, Salo-sali

Diakoniatyö

TIISTAI- JA TORSTAIATERIAT pienituloisille työttömille, eläkeläisille ja opiskelijoille. Aterian hinta eläkeläisille 4 €, työttömille ja opiskelijoille 2 €. Raahessa

Ti 12.4. ja ti 19.4. Tiistaiateria Raahen srk-kodin isossa salissa klo 12-13

Vihannissa

To 21.4. Torstaiateria Vihannin srk-talolla klo 12-13 Ruukissa Ei torstairuokailua kiirastorstaina 14.4. To 21.4. Torstairuokailu Ruukin srk-talolla klo 11-12 Varttihartaus klo 10.45 ennen ruokailua. Tulethan aterialle vain terveenä.

TÄHKÄKERHO

ma 11.4. klo 11.30-13.15

Aluksi lounas ja kahvit Raahen seurakuntakodin isossa salissa, jonka jälkeen viikkomessu kirkossa.

RUSKAKERHO JA KOPSAN KYLÄKERHO yhteiskerho to 14.4. klo 12-13.30 Pattijoen seurakuntatalolla Vietämme kerhossa viikkomessua. Messun jälkeen lounas (4€). Uudet kerholaiset ja/tai taksikyydin tarvitsijat v oivat ilmoittautua ma 11.4. klo 9-12 diakoni Veera Baasille p. 040 6710 620.

SEURAKUNTAKERHO Vihannissa to 21.4.klo 12.30 Vihannin srk-talolla Halutessasi voit osallistua ruokailuun ennen kerhon alkamista, alkaen klo 12, hinta 4 e. Seurakuntakerhoon on mahdollisuus saada taksikyyti 4 e omavastuulla/kerhokerta. Jos tarvitset kyydin, ota yhteyttä Anna-Liisa Kinnuseen p. 040 6710 704.

HENGELLINEN RYHMÄ

ti 12.4.klo 10 Psyyke ry:n ryhmätilassa, Rantakatu 58, Raahe Mahdollisuus osallistua myös Zoom-etäyhteyden kautta. Osallistumislinkin saa pyytämällä diakonissa Anna Vatjukselta p. 040 671 0621 tai Psyyke ry:n jäsentuvalta.

ILONA -käsityöpiiri Ruukin Tuvalla ma 11.4. klo 14. Kevätkauden viimeinen kokoontuminen ma 25.4.

RENKAAT VAIHTOON!

Ti 19.4. klo 16-20 seurakunnan vapaaehtoiset vaihtavat talvirenkaita kesärenkaisiin Halpa-Hallin pihalla. Vapaamuotoinen maksu yhteisvastuukeräyksen hyväksi.

VAPPUMUNKKEJA JA SIMAA ennakkotilauksella Raahessa, Pattijoella ja Ruukissa, Vihannissa paikan päältä. Maksu käteisellä ja tasarahalla tilausta noudettaessa. Tulethan vain terveenä. Vahva maskisuositus.

RAAHE

Munkit 1e/kpl, sima 3e/1,5 litraa Tilaukset puhelimitse ti 12.4. tai ti 19.4. klo 12-15 tai tekstiviestillä ti 19.4. klo 15 mennessä Annalle p. 040 6710 621. Ilmoitathan viestissä nimesi ja ti lauksesi. Tilaukset haettavissa PE 29.4. klo 16-18 Raahen seurakuntakodilta. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

PATTIJOKI

Munkit 1e/kpl, sima 3e/1,5 litraa Tilaukset puhelimitse 11.4.-19.4. klo 12-18 p. 0400 564 557. Tilaukset haettavissa LA 30.4. klo 12-15 Pattijoen seu rakuntatalolta. Myytävänä myös Pattijoen käsityöpiirin tuotteita. Tuotto lähetystyölle.

RUUKKI

Munkit 1e/kpl, sima 3e/1,5 litraa Tilaukset ma 25.4. mennessä Tuvan listaan tai numeroi hin: 040 6710 717, 0500 681 627. Ilmoitathan viestissäsi nimesi ja tilauksesi. Tilaukset haettavissa LA 30.4. klo 12-15 Mirjan ja Maunon Tuvalta (Siikasavontie 2). Huom! Tuvalta ei muuta myyntiä. Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

VIHANTI (ei ennakkotilauksia) Munkit 1e/kpl, myös gluteenittomia, sima 2 e/litra LA 30.4. klo 12-15 Vihannin seurakuntatalolla Tuotto Yhteisvastuukeräykselle.

RAAMATTUPIIRIT

Raahe-Saloinen Pattijoki:

MA 11.4. Klo 18 Raamattupiiri, Kummatin vanhustentalon kerhohuone. Klo 18 Raamatun Sanan tutkimista, Majakka, Kauppak. 46, Raahe.

TI 12.4. Klo 9.00 Miesten raamattupiiri, Raahen Kesäkoti. Klo 14 PERUTTU Naisten Raamattu- ja keskustelupiiri, Raa he srk-koti, pieni sali. Klo 18 Miehet Sanan äärellä, Raahen Kesäkoti.

KE 13.4. Klo 18 Naiset Sanan lähteellä raamattupiiri Salois ten srk-kodin alakerta.

TO 14.4. Klo 10 Aamupäiväpiiri Pattijoen pappilan sali.

TI 19.4. Klo 9.00 Miesten raamattupiiri, Raahen Kesäkoti.

KE 20.4. Klo 18 Naisten raamattu- ja keskustelupiiri, Sa loisten srk-koti, sali. Klo 18 Miesten raamattupiiri, Pattijoen pappila, yläkerta.

To 21.4. klo 14 Raamattupiiri, Arkkukari, Siniluodontie 21. Vihanti:

Ma 25.4. klo 18 Raamattupiiri srk-talolla.

RUKOUSPIIRIT

Ti 19.4. klo 17.30 Rukousryhmä, Raahen srk-kodin ala kerran kerhohuone.

Pe 22.4. klo 8.30 Aamurukous, Majakka, Kauppak. 46, Raahe.

LÄHETYSPIIRIT

TI 19.4. klo 17 -19 Lähetyksen askartelu- ja käsityöilta Saloisten srk-kodin salissa. Valmistam me avainnauhoja makrameetekniikalla myytäväksi Tapuli-kahvioon. Voit valmistaa avainnauhoja myös itsellesi (tarvikemaksu 5 e). Ilmoittautumiset: johanna.hameenkorpi@evl.fi tai 050 6710 624.

TO 21.4. klo 18 Toivoa naisille –piiri Pattijoen pappilan yläkerta.

Vappulounas su 1.5. klo 11.30-14.00 Perhemessun jälkeen Raahen seurakuntakodilla. Luvassa lounaan lisäksi ohjelmaa myös lapsille. Tarkemmat tiedot 23.4. lehdessä.

Miesten saunailta ti 19.4. klo 18.30 Kesäkodin saunalla, Parkaasinkatu 16, Raahe. Illassa saunomisen ohella hartaushetki, keskustelua, makkaranpaistoa ja kahvittelua.

Rauhanyhdistykset

Raahe:

Su 10.4. klo 16 seurat, Olavi Hyry, Antero Niemikorpi.

Pe 15.4. klo 16 seurat, Hannu Kallunki. Klo 19 alueellinen pääsiäislauluilta Pyhäjoen kirkossa.

Ma 18.4. klo 16 seurat, Veli-Martti Sivula, Jouko Karhumaa.

Ke 20.4. klo 18.30 keskiviikkoillan seurat, Pekka Nissilä.

Su 24.4. klo 12 sunnuntailounas ja päiväseurat, Markus

Tuukkanen, Jyrki Määttä.

Pattijoki:

Su 10.4. klo 16 seurat, Olli Lohi ja Pauli Alasaarela.

Pe 15.4. klo 16 seurat, Veli-Martti Sivula.

Ma 8.4. klo 16 ehtoolliskirkko, Olli Lohi.

Ke 20.4. klo 18.30 ompeluseurat ja raamattutunti, Jouko Karhumaa.

La 23.4. klo 19 nuortenilta Pattijoen ry:llä, puhuja Esa Kinnunen.

Su 24.4. klo 16 seurat, Raimo Mikkonen ja Vesa Tahkola.

Saloinen:

Su 10.4. klo 17 seurat ja julkaisuilta, Arttu Terho.

Pe 15.4. klo 19 laulutuokio Pyhäjoen kirkossa.

Ma 18.4. klo 13 ja 17 Pääsiäisseurat, Tero Pitkälä, Martti Huhtala.

To 21.4. klo 18 ompeluseurat, Atso Saukko.

Su 24.4. klo 17 seurat, Veli-Martti Sivula, Jouko Karhumaa. Vihanti:

Ma 11.4. klo 19 iltakirkko.

Ma 18.4. klo 16 seurat.

Ke 20.4. klo 18.30 ompeluseurat.

Siikajoki:

La 9.4. klo 19 aviopuolisoilta Paavolan ry:llä, alustus ”Aviopuolison kunnioittaminen”, Pekka Marttila.

klo 19 seurat Ruukin ry:llä, Atso Saukko.

Su 10.4. klo 12 seurat Paavolan ry:llä, Aimo Karhumaa ja Tapio Mustonen.

klo 13 seurat / julkaisutilaisuus Revonlahden ry:llä, Vesa Pirnes ja Erkki Peltoniemi.

Ti 12.4. klo 12 aikuistenkerho Paavolan ry:llä.

Pe 15.4. klo 18 pitkäperjantain seurat Paavolan kirkossa, kahvit ja iltahartaus Paavolan ry:llä, Antti Paananen ja Harri Isopahkala.

La 16.4. klo 18 Pääsiäisseurat Siikajoen ry:llä, Ali Viinikka ja Kyösti Karjula alustus ”Jumalan sanan arvostus”.

Su 17.4. klo 12 ja 17 (Pooki-radiointi) pääsiäisseurat Ruu kin ry:llä, Esa Kurkela ja Aarno Sassi.

klo 13 seurat Siikajoen ry:llä, Heikki Ikonen ja Tarmo Väisänen.

Ma 18.4. klo 12 messu Revonlahden kirkossa, Olli Lohi. klo 14 pääsiäisseurat Ruukin ry:llä, Samuli Riekki.

Pe 22.4. klo 18 nuorten myyjäiset Revonlahden ry:llä, Mika Karsikas. klo 19 ompeluseurat Luohuan ry:llä. klo 19 myyjäiset Paavolan ry:llä nuorisotyön hyväksi. klo 19 nuorten kevätmyyjäiset Ruukin ry:llä.

La 23.4. klo 10-18 rippikoululaisten Talvipäivä Rantsilassa. klo 19 seurat Paavolan ry:llä, Ilkka Tahkola ja Janne Hintsala. Su 24.4. klo 12 lasten seurat ja seurat Luohuan ry:llä, Ilkka Tahkola ja Juha Paananen. klo 13.30 hartaus Mäkelänrinteellä, Tapio Mustonen. klo 17 seurat Siikajoen ry:llä, Hannu Tornberg ja Janne Käkelä.

Uusheräyksen seurat ja vuosikokous su 10.4. Pattijoen pappilassa, messu klo 12 Pattijoen kirkossa, seurat kirkkokahvien jälkeen pappilassa, Kalevi Silvola, Kimmo Heinilä, Teija Pitkänen, Tuula Kaisa Mustonen.

Musiikissa Jenninoora ja Siiri, säestää Irja Silvola. Järj. Raahen Uusheräys

SRO:n ja Raahen Uusheräyksen yhteiset seurat to 21.4 klo 18.30 Tuula Kaisa ja Keijo Mustosella, Re vonlahdentie 806 92350 Revonlahti.

Puhujina Eeva ja Mika Pouke sekä Olli Lohi, musiikissa Veikko Krekilä, kolehti ja arvontaa. Tervetuloa. Järjestää Suomen Raamattuopisto, Raahen Uusheräys ja Raahen seurakunta.

Siionin matkalauluseurat su 24.4. klo 18 Raahen srk-koti, iso sali Puhuja Veikko Määttä.

Järj. Raahen Uusheräys ja Raahen Rauhan Sana

Lauluseurat ti 26.4. klo 18 Raahen srk-koti, iso sali Puhuja Jorma Puhakka. Järj. Raahen Rauhan Sana

Toimistot palvelevat

Raahen kirkkoherranvirasto, Sovionkatu 1, Raahe, p. (08) 2132 610. Avoinna ma-pe klo 9–15.

Vihannin seurakuntatoimisto, Onnelantie 8, Vihanti: p. 08 2132 700. Avoinna ti klo 9–12, 13-15.

Ruukin seurakuntatoimisto, Heikinkuja 2, Ruukki, p. 08 2132 710. Avoinna ke ja to klo 9–12, 13–15.

Vihannin ja Ruukin srk-toimistot suljettuina viikolla 16. Taloustoimisto, Sovionkatu 1, 2. krs, Raahe, p. (08) 2132 600, avoinna ma-pe klo 9–15.

s-posti: raahen.seurakunta@evl.fi

Elämänkaari

Hautaan siunattu: Elsa Vuokko Anneli Tauriainen 86 v., Martta Leena Pyy 80 v., Tenho Asser Kurula 85 v., Turpeenoja Markku Antero 68 v.