Yrittäjä-lehti_NRO4 by Kaleva Oy

SO I 05 TA 50 127 5

WWW.WORKERFINLAND.FI

4/21

MAGNUS STOR

AMAKSU S O Ä N N Y HYÖD ELEASING T S U L A K I TA maa

Skandinaavisen kutsuva tyylikäs tuoli

äo e sitoa pä - Ei tarvitsinvestointeihin kaluste sellisia a verotuk a s i s e s k - Yrity asingistä hyötyjä le

Nyt vain 116,80 ¤ (ovh. 194,68 €) Etusi 40%

LAADUKAS LITE SÄHKÖPÖYTÄ 80 * 140 CM

TYYLIKÄS ROYAL 1 TYÖTUOLI

Valkoinen kansi, koko 80 * 140 cm. Musta runko. 2 moottoria. Nostokyky 80 kg. Takuu 2 vuotta. Tehdaspakkaus.

Selkänoja korkeussäädettävä. Istuimen korkeuden- ja syvyydensäätö. Keinumekanismi. 5 vuoden takuu

Nyt vain 347,82 ¤

HETI VARASTOSTA

Nyt vain 302,56 ¤

(ovh. 409,20 €)

(ovh. 378,20 €)

Säästät 61,38 €

Säästät 75,64 € Hinnat sis. alv 24% Tarjoukset voimassa 24.9.2021 saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää.

PALVELUA MY YMÄL Ä S SÄ JA VERKOS SA

YRIT YSK ALUSTO.FI

Oulun Yrit yskalusto Oy | Haaransuonkuja 3 | 9024 0 OULU | Puh. 08 535 810 0

Olemme jäsenyritys

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Pääkirjoitus

Mistä työntekijöitä? Pohjois-Pohjanmaalla on talous kääntynyt selkeään kasvuun. Kauppa käy ja sitä haastaakin korona-ajalle tyypillisen asiakaskadon sijaan ihan muut ongelmat. Kysyntää tuntuu monella alalla olevan enemmän, kuin mihin yrityksen kapasiteetti riittää. Puuttuu tekijät ja puuttuu materiaalia, mistä tuotetta valmistaa. PK-Yritysbarometrin mukaan viidennes yrityksistä piti työvoiman saatavuutta suurimpana kasvun esteenä. Koska osaavan työvoiman saatavuus on pitkälti rakenteellinen haaste, tulee ratkaisujenkin tähän ongelmaan olla rakenteellisia. Pitää tehdä toimia, jotka nopeuttavat työllistymistä ja kannustavat työntekoon. Tarvitaan muun muassa ansiosidonnaisen työttömyysturvan lyhentämistä ja porrastamista. Lisäksi sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että työn vastaanottaminen kannattaa. Tarvitaan nopeampia ja täsmällisempiä koulutuksia vauhdittamaan työelämään siirtymistä. Työperäi-

sessä maahanmuutossa on useita haasteita ja ne pitää korjata välittömästi. Saatavuusharkinnasta tulee luopua ja kaikkineen lupaprosesseja pitää helpottaa ja nopeuttaa. Myös alueellisesti voidaan tehdä paljon asioita, jotka edesauttavat työllisyyttä. On huolehdittava, että osaavat ihmiset viihtyvät alueellamme ja haluavat täältä käsin työskennellä yrityksissä. Myös yritysten ei tarvitse vaihtaa kotipaikkaa, kun pitovoima on kunnossa. Vetovoimatekijät taas huolehtivat siitä, että uusia osaajia ja uusia yrityksiä saadaan alueellemme. Osaajapulaan auttaa, että koulutusorganisaatiot tekevät erittäin tiivistä yhteistyötä alueen elinkeinoelämän kanssa. Koulutuksen sisältöjen ja koulutusohjelmien tulee vastata alueen tarpeisiin. Kansainvälisten osaajien rekrytointiin täytyy panostaa myös alueellisesti. Malleja tulee rakentaa nyt ahkerasti. Hallitus on päätöksillään siirtämässä kaikki työ- ja elinkeinopalvelut kuntien hoidettavaksi. Jotta

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

palvelut vastaavat yritysten tarpeisiin, tulee niiden kuntienkin hoitamana olla tasoltaan kansallisia ja kansainvälisiä. Koronapandemian myötä monipaikkainen työ näkyy jo yrityksissä. Aiemmin paikallisesti rekrytoineet yritykset ovat laajentaneet rekrytointialuettaan koko Suomeen ja kansallisesti rekrytoineet yritykset hamuavat yhä enemmän kansainvälisiä osaajia. Kilpailu osaajista ei ole paikallista ja monipaikkaisuus voi entisestään lisätä kilpailua osaajista. Miten tähän kilpailuun vastaa Pohjois-Pohjanmaa? Kaikkien tarvittavien rakenteellisten muutosten lisäksi toki yritysten täytyy huolehtia omasta pesästään. Tärkeä havainto PK-Yritysbarometrin mukaan on, että tähän työhön yritykset ovat valmiit myös tarttumaan. Myynti- ja markkinointiosaamisen lisäksi tärkeimmäksi kehittämisen kohteeksi on nostettu yrityksen henkilöstöjohtaminen ja sen kehittäminen. Tähän tarjoaa apua myös Pohjois-Pohjanmaan

Yrittäjät. Meillä on käynnissä hanke, joka antaa konkreettista apua yrityksen henkilöstöjohtamisen haasteisiin. Kannattaa hyödyntää! Kannattaa muistaa, että ilman tekijöitä ei ole yrityksiä ja ilman yrityksiä ei ole osaajillekaan töitäkään. Ongelma on yhteinen ja se ei ratkea odottelemalla.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Maljannosto sinulle, opiskelijayrittäjä! Varma syksyn merkki on, kun opiskelijat saapuvat kaupunkiin. Moni uusista tai jatkavista opiskelijoista on myös yrittäjiä. Haluan toivottaa jokaiselle teistä onnea opiskelutaipaleelle sekä opiskelijan ja yrittäjän arkeen. Tämä on sitä todellista hybridiä! Olen itse ollut koko opintojeni ajan samalla yrittäjänä. Tänä syksynä viimeistelen opintojani, teen opinnäytetyötä ja olen yrittäjä. Kahden erilaisen arjen ja roolin yhdistäminen on vaatinut paljon työtä. Sanoisin, että opiskelijayrittäjänä oppii priorisoinnin jalon taidon. 1. Opit priorisoimaan opintosi. Toisinaan huomaat, etteivät kaikki työtehtävät ole tärkeämpiä kuin tentti tai hyvä luento. 2. Opit priorisoimaan työsi. Toisinaan huomaat, etteivät kaikki kurssit, tentit tai luennot ole tärkeämpiä kuin yrittäjyytesi. Hyödynnä mahdollisuutta hyväksilukea osaamistasi osaksi opintoja. 3. Opit priorisoimaan itsesi. Toisinaan huomaat, että vaikka tentti olisi tulossa ja sähköpostikin kilkattaa, niin haluat aikaa ihan vain itsellesi. Muista teh-

dä myös yrittäjyyden ja opintojen ulkopuolelta asioita, jotka ovat sinulle merkityksellisiä. Vielä näin opinnäytetyöprosessia aloittelevana voin sanoa, että kyllä kannatti. Jos olet miettinyt, että haluat lähteä opiskelemaan, muttet ole päätöstä vielä tehnyt, niin kannustan sinua! Hakemalla paikkaa seuraavassa haussa et menetä mitään. Parhaimmillaan saat opiskelupaikan, uusia kontakteja ja näkökulmia, mielenkiintoisia kursseja ja luentoja ja pääset kehittämään niin itseäsi kuin yritystoimintaasi. Eikä opintojen tarvitse mennä parhaimman skenaarion kautta, jotta siitä saadut hyödyt voittavat stressinaiheet. Sanon tämän ikuisen koronafuksin viisaudella. Toivon, että nyt aloittavat opiskelijat pääsevät useammin kuin kerran käymään kampuksella. Meillä 2020 keväällä aloittaneilla on ollut lähiopetuksen tiimoilta vähän huonoa tuuria. Silti opetus ja projektit on saatu toteutettua. Hyvä on toki muistaa, ettei tutkinto-opiskelu ole ainoa väylä itsensä kehittämiseen. Hyviä vaih-

toehtoja on myös yhteen kehitystarpeeseen keskittyvät koulutukset. Koulutuksia löydät myös yrittäjäjärjestöltä. Osa koulutuksista on jäsenille maksuttomia, joten käy kurkkaamassa! Kouluttautumisen iloa syksyyn kaikille! Terkuin, Ikuinen koronafuksi

Janna Forss toimitusjohtaja / yrittäjä tapahtumatuottaja

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Seuraava lehti

ilmestyy 18.10.2021 Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Sanna Siira tekee pioneerityötä Linnunradan tilalla Tässä numerossa 4

Työvoimapula ratkaistava

Kompurointia ja onnistumisia

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii hallitukselta toimia, joilla ratkaistaan työvoimapula. Yritysten kasvun lisäksi työvoimapula uhkaa jo koko maan talouskasvua.

Kun kosmetiikkayrittäjä ja juontaja Anne Kukkohovi kertoo oman kaunistelemattoman yrittäjätarinansa, hän antaa vertaistukea toisille omien ongelmiensa kanssa kamppaileville yrittäjille.

Puualalla menee nyt lujaa Hirsitalojen kysyntä on runsasta. Pudasjärvellä toimivan Kontiotuotteen yritysmyynnin kasvu on viime vuoteen verrattuna ollut 200 prosenttia. Kasvu tulee kotimaan julkisesta rakentamisesta.

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

sivu 12

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

4/21 10

Lisää yrittäjämyönteisyyttä

Vastuullista yritystoimintaa

Soteuudistus toteutuu, kun maakuntavaltuustot aloittavat maaliskuun alusta. On puoli vuotta aikaa luoda Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yrittäjämyönteinen palvelustrategia.

Vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa liiketoimintaa ympäristöystävällisellä ja kestävällä tavalla. Siihen kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuunkanto.

Nuorille näkymä yrittäjyyteen Pyhäjoen lukion työelämäpäivässä opiskelijat saivat kosketuksen työelämään ja yrittäjyyteen. Yrittäjyyslukiossa nuoret oppivat olevansa itse vastuussa toiminnastaan ja sen tuloksista.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Työvoimapula iski uusille aloille Koronan jälkeistä kasvua uhkaavaan työvoimapulaan lääkkeeksi sopii työttömyysturvan, koulutus- ja oppisopimusjärjestelmän uudistaminen sekä opiskelijoiden kannustaminen töihin Hallituksen pitää tarttua sellaisiin ongelmiin, joita työmarkkinajärjestot tai palkansaajaliike eivät mielellään toteutaa, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen vaatii.

····

Anna Tilvis, teksti Markus Sommers, kuva

Työvoiman saatavuuden ongelman ratkaisuun tarvitaan Suomen Yrittäjien mukaan paljon eri toimenpiteitä. ”Monen toimialan yritykset kohtaavat nuo ongelmat. Ne voivat heikentää koko Suomen kasvua lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Työvoimapula ja kohtaanto-ongelma ovat nousseet esiin uudestaan nyt, kun ollaan koronan jälkeisessä talouskasvussa. Pentikäisen mukaan työvoimapulaan on tullut uusia vivahteita ja se on siirtynyt osittain toiseen paikkaan. ”Kun työtä ei koronakriisin takia ollut, monelta alalta työntekijät siirtyivät toiselle alalle. Ravintola- ja tapahtuma-alalta siirtyi paljon tekijöitä kaupan alalle. Nyt työvoimapulaa on vähän enemmän aloilla, joissa sitä ei ollut aikaisemmin.” Toisilla aloilla ongelma on ollut päällä koko ajan. Ja nyt kun markkinat taas vetävät paremmin, se on kärjistynyt entisestään.

Ehdotuksena monia muutoksia Suomen Yrittäjät ehdottaa työvoimapulan ratkaisuksi muun muas-

Työvoimapula uhkaa yritysten kasvun lisäksi koko maan talouskasvua.” Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

sa sosiaaliturvan uudistamista. ”Meillä on edelleen sosiaaliturvajärjestelmässä sellaista rakenteellista vikaa, että aina ei ole järkevää ottaa vastaan työtä. Työttömyysturvaa pitäisi uudistaa niin, että se kannustaisi työllistymään nopeammin.” Pentikäisen mukaan toinen iso kysymys on, millä tavalla koulutusjärjestelmää voitaisiin uudistaa niin, että se palvelisi paremmin työllistymistä. Hän nostaa esille myös oppisopimusjärjestelmän uudistamisen. ”Koulutuksessa on tehtävää kaikilla rintamilla. Ammatillisessa koulutuksessa voidaan luoda joustavampia, nopeampia tutkintoja. Oppisopimusjärjestelmä on erinomai-

nen työkalu kouluttaa juuri sellaisiin tehtäviin, joita yrityksissä tarvitaan.” Yksi keskeinen asia on opiskelijoiden opintotukirajojen väljentäminen. Sen seurauksena opiskelijan kannattaisi opiskelun ohessa useammin tehdä töitä. Pentikäinen pitää työvoimakoulutuksia toimivina työkaluina. Koulutussopimusta voitaisiin kehittää nostamalla yrityksille maksettavaa koulutuskorvausta.

Hallituksen tartuttava toimeen Suomen Yrittäjät ajaa työperäisen maahanmuuton helpottamista.

Toimenpiteiksi ehdotetaan muun muassa saatavuusharkinnasta luopumista. Pentikäisen mielestä valtion toimet eivät ole olleet riittäviä. Monet ratkaisut vaativat toimenpiteitä poliitikoilta. ”Kyllä hallituksen pitää tarttua sellaisiin asioihin, joita työmarkkinajärjestöt eivät ole hoitaneet tai joita palkansaajaliike ei mielellään toteuta. Työttömyysturvan uudistaminen on yksi hyvä esimerkki tai oppisopimusjärjestelmän uudistaminen.” Pohjois-Pohjanmaalla suhdannenäkymät ovat varsin hyvät, ja ne ovat olleet pitkään paremmat kuin maassa keskimäärin. ”Se tietysti tarkoittaa, että yritykset investoivat ja palkkaavat työntekijöitä enemmän kuin niillä alueilla, joilla näkymät ovat synkemmät.” Maakunnan vahvuutena on Oulun yliopiston ja sen ympärillä toimivien yritysten tutkimus- ja tuotekehityspanostukset, jotka ovat suuret verrattuna muualle. ”Tarvitaan myös tutkimukseen ja tuotekehitykseen kykeneviä ihmisiä sekä kansainvälisiä osaajia”, Pentikäinen toteaa.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Aluekohtaisia haasteita rekrytoinnissa Ajoittainen työvoimapula on rajoittanut Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa toimivan Oulun Kuivaustekniikka Oy:n kasvua

Työnantajana Oulun Kuivaustekniikka Oy on valmis kouluttamaan työntekijöitä tehtäviinsä. Tämä on yksi keinoista, joilla myös pienillä paikkakunnilla saadaan ihmisiä työllistettyä yritykseen, kertoo toimitusjohtaja Sami Kallioniemi.

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

”Ei voi oikeastaan sanoa, että meillä olisi ollut varsinaisesti työvoimapulaa. Tietyillä alueilla on ollut kuitenkin ajoittain vaikeuksia työvoiman saannissa, mikä on osaltaan rajoittanut yrityksen kasvua”, Sami Kallioniemi, Oulun Kuivaustekniikka Oy:n toimitusjohtaja kertoo. Oulun Kuivaustekniikka Group Oy:n konsernilla on 12 toimipistettä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin alueella. Se on alueensa johtava vahinkosaneerauksia tekevä yritys, joka on perustettu vuonna 2006. Yrityskonserni on laajentunut viimeaikoina, konserniin kuuluu Oulun Kuivaustekniikka Oy:n lisäksi Pohjois-Suomen Kuivaustekniikka Oy, sekä tämän vuoden elokuussa Kokkolaan

perustettu Pohjanmaan Kuivaustekniikka Oy. Konserni työllistää yhteensä 180 henkilöä. Hyvällä henkilöstöpolitiikalla halutaan varmistaa työpaikan houkuttelevuus. Vaikka Oulun Kuivaustekniikka Oy ei Oulun alueella hakisikaan työntekijöitä, yritykseen tulee kyselyjä työpaikoista. ”Oulun alueella työvoimaa on saatu hyvin, meillä on hyvän työnantajan maine. Rovaniemi, Meri-Lappi ja Kuusamo ovat olleet viimeaikoina haasteellisempia paikkoja löytää työntekijöitä.”

Koulutus avuksi rekrytoinnissa Työnantajana Oulun Kuivaustekniikka Oy on valmis kouluttamaan työntekijöitä tehtäviinsä. Tämä on yksi

Työvoiman saannissa auttaa • Yrityksen maine on kunnossa • Yrityksessä henkilöstöjohtaminen on kunnossa • Otetaan vastuuta työntekijöiden kouluttamisesta • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Hyvä Pomo hanke auttaa työvoiman ja henkilöstöjohtamisen haasteissa.

keinoista, joilla myös pienillä paikkakunnilla saadaan ihmisiä työllistettyä yritykseen. ”Vesivahinko- ja saneerausala on kohtuullisen haastava ja se vaatii monitaitoista osaamista. Jos rekrytoinnissa ilmenee, että työnhakija on valmis opiskelemaan alaa, olemme pyrkineet kouluttamaan heitä.” Oulun Kuivaustekniikalla työskentelee ammatti-ihmisiä laidasta laitaan. ”Insinöörit ja rakennusmestarit työskentelevät meillä lähinnä tutkimus- ja toimihenkilöpuolella ja asennuspuolella on talonrakennus- ja sisustusalan ammattilaisia”, Kallioniemi luonnehtii.

Koronan takia uusi malli toimia Yrityksen toimialaan kuuluu erilaisten vesi- ja palovahinkojen tutkiminen ja saneeraaminen. Lisäksi Oulun Kuivaustekniikka Oy tekee muun muassa sisäilmakorjauksia, kodin- ja kiinteistöjen remontteja sekä LVI-töitä. Asiakkaina on yksityishenkilöiden lisäksi vakuutusyhtiöitä, kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöitä sekä kaupunkeja ja kuntia. Töitä riittää. ”Oli taloustilanne mikä hyvänsä, valitettavasti vahinkoja sattuu ja jonkun ne pitää korjatakin”, toteaa Kallioniemi. Korona ei pahemmin muuttanut työtilausten määrää eikä yrityksen viime kevään tulosta.

Rovaniemi, Meri-Lappi ja Kuusamo ovat olleet viimeaikoina haasteellisempia paikkoja löytää työntekijöitä.” Sami Kallioniemi Oulun Kuivaustekniikka Oy:n toimitusjohtaja

”Korona ei ole vaikuttanut suuremmin liiketoimintaan muuten kuin että jouduimme miettimään tarkkaan, miten pystymme työskentelemään ihmisten kodeissa ja asiakaskontakteissa turvallisesti. Siihen saatiin kuitenkin kehitettyä toimiva malli ja näin ollen olemme pystyneet jatkamaan toimintaamme normaalisti.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Anne Kukkohovi kertoi yrittäjyydestään Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien PaikallisyhdistysForumissa syyskuun alussa

Kompurointia ja onnistumisia Kun Anne Kukkohovi kertoo kaunistelemattoman yrittäjätarinansa, hän antaa vertaistukea toisille yrittäjille

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Kosmetiikkayrittäjä ja juontaja Anne Kukkohovi kertoi yrittäjätaipaleensa kompuroinneista ja onnistumisista Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:n PaikallisyhdistysForumissa syyskuun alussa. ”Kun kerron omaa yrittäjätarinaani, en kaunistele sitä. Haluan puhua sen ylä- ja alamäistä rehellisesti, jotta voin antaa vertaistukea toisille yrittäjille”, Kukkohovi totesi esitelmänsä aluksi. Kukkohovilla on kaksi erityyppistä yritystä. Toinen keskittyy konsultointiin ja esiintymistyöhön. Sen toiminta on ollut mutkatonta. Kansainvälinen kosmetiikkayritys Supermood Oy tarjoaa holistisen kauneudenhoidon tuotesarjan, johon kuuluu luonnonkosmetiikkaa, syötäviä kauneudenhoitotuotteita sekä terapeuttisia tuotteita. Puheessaan Kukkohovi keskittyi kertomaan yrityksen lähihistoriasta, johon kuuluu niin onnistumisia kuin ongelmiakin.

Kansainvälinen kiinnostus ”Mielestäni Suomesta ja maailmalta puuttui yritystä aloittaessamme luonnon kosmetiikkasarja, joka nivoo yhteen syötävät kauneudenhoitotuot-

Lopulta kävi niin huonosti, että yrityksessä jouduttiin miettimään sen lopettamista. Sitten saatiin tehtyä iso kauppa, jonka myötä yritykseen saatiin uusia sijoittajia ja omistajia.

Oma jaksaminen täytyy laittaa etusijalle oli yrityksen tilanne mikä hyvänsä.” Anne Kukkohovi, yrittäjä

teet, terapeuttiset tuotteet ja vielä näyttää hyvältä. Ideana oli tehdä luonnostamme löytyviä suomalaisia raaka-aineita sisältäviä tuotteita”, Kukkohovi kertoo. Kauneudenhoitoon ei hänen mielestään kuulu pelkkä seerumien ja kosmetiikan käyttö. ”Omaan ulkonäköön vaikuttaa se, minkälaiset ruokailutottumukset ihmisellä on ja nukkuuko hän hyvin. Henkinen tasapaino on tärkeää”, Anne Kukkohovi korostaa. Kun kosmetiikkayritys perustettiin, tuli tuotesarjasta kyselyjä ympäri maailmaa. ”Pääsimme kansainväliselle mark-

kinointisivustolle. Jakelukanavat ympäri maailmaa ottivat yhteyttä meihin. Osuimme kultasuoneen kansainvälisillä markkinoilla tuotteemme kanssa, joka oli ensimmäisten joukossa holistisella tuotesarjallaan.” Yritys teki siis hienoa jälkeä ja vakuutti kansainvälisten markkinoiden mahdollisia ostajia ja sijoittajia tuotteellaan. Supermood Oy:n taloudenhoito puolestaan oli heikommissa kantimissa. ”Talouspuolella olimme kokemattomia. Rahaa paloi, kun viiletimme eri tahojen perässä ulkomailla tutkimassa niin raha- kuin lakiasioitakin”, Kukkohovi kertoo.

Ajankäytön tärkeysjärjestys Tällä hetkellä yritys jatkaa toimintaansa ja kehittää toimintatapojaan taloudellisesti kannattavammiksi. ”Olemme kestäneet tappiomme ja oppineet niistä. Jatkamme uusien omistajien kanssa sekä Yhdysvaltojen että Venäjän markkinoilla”, toteaa Kukkohovi. Luonnonläheisen kosmetiikan tuotteita kehitetään yrityksessä koko ajan, ja investoinnissa ollaan tarkkoja. ”Mietimme myös mihin aikamme kuluu; mitä toiminnassa kannattaa laittaa etusijalle ja mikä on yrityksen kannalta asianmukaista.” Anne Kukkohovin mielestä yrittäjänkin tulee välillä viettää omaa aikaa ja rauhoittua. Henkiseen hyvinvointiin pitäisi satsata. ”Oma jaksaminen täytyy laittaa etusijalle, oli yrityksen tilanne mikä hyvänsä. Itse olen luonteeltani sellainen, että pidän yhtä paljon sekä ihmisten kanssa olemisesta että yksinolosta. Akkujen lataaminen välillä omassa rauhassa on minulle äärimmäisen tärkeää.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

BusinessAsemalta saat täsmäapua rekrytointiin sekä neuvontaa työllistämiseen BusinessAsemalla järjestetään kaikille työnantajille BusinessOulu palvelee nyt entistä avoimia rekrytointitapahtumia. Lisätietoa löytyy tapahlaajemmin työntekijätarpeissa, sillä tumakalenterista businessoulu.com/tapahtumat. keväällä 2021 käynnistyneen työllisyyden kuntakokeilun myötä TE-palveRekrytointitilaisuuksia luista siirtyi työllisyyspalvelujen piiriin räätälöidysti Oulussa noin 12 500 työnhakijaa. Yritysten työntekijätarpeisiin voidaan nyt Rekrytointitilaisuuksia järjestetään myös työnantajan ja toiveiden mukaisesti. ”Elokuun alussa vastata entistä paremmin, kun osaaja- aikataulujen järjestimme TaksiYsin rekrytointitilaisuuden. Järjestepankki on monipuolistunut. lyissä oli mukana lisäksemme TE-toimisto, joka osal-

taan vastasi työnhakijoiden kutsumisesta tilaisuuteen”, ”Kauttamme tavoittaa myös Oulussa tutkintoa opiskekertoo BusinessAseman tilaisuuksia koordinoiva Olli levat kansainväliset opiskelijat niin OSAOsta, Oamkista Haapalahti. kuin Oulun yliopistostakin”, kertoo palvelupäällikkö TaksiYsin tilaisuudessa työ ja tekijät kohtasivat. Mari Rautiainen. ”Rekrytointitilaisuus ylitti odotuksemme. Alasta Henkilöstötarpeen täyttäminen lähtee liikkeelle aidosti kiinnostuneita työnhakijoita oli enemmän yhteydenotosta ja etenee räätälöidysti. kuin uskalsimme odottaa ja mikä hienointa, rekry”Kun on tarvetta osaavalle työvoimalle, ota yhteyttä tointi tuotti tulosta”, iloitsee TaksiYsin rekrytoinja kerro rekrytointitarpeesi. Työllisyyspalveluissa työnneista vastaava Maria Uusitalo. hakijoista etsitään sopivat henkilöt ja lyhyellä esihaasJobCorner puolestaan on säännöllisesti tattelulla varmistetaan työnhakijan kiinnostus työpaikjärjestettävä tilaisuus, joka edistää työantajien kaan. Lisäksi selvitämme mahdollisuuden palkkatuen ja ja työnhakijoiden kohtaamista. Joka torstai kello kuntalisän hyödyntämiseen”, Rautiainen vinkkaa.

TaksiYsin kymmenestä autosta seitsemän on taksikäytössä. ”Koska palvelemme 24/7, on kuljettajien tarve suuri”, sanoo Maria Uusitalo.

9–11 yksi yritys pääsee BusinessAsemalle jututtamaan työnhakijoita ja rekrytoimaan uusia osaajia riveihinsä. Työnantajat voivat tiedustella maksuttomia vuoroja BusinessAseman palveluneuvonnasta. Ota yhteyttä! Mari Rautiainen, yritysten osaajatarpeisiin vastaaminen Mia Salonpää, työllisyyspalvelut Salla Hirvonen, kansainvälisten osaajien rekrytointi Olli Haapalahti, BusinessAseman tapahtumat etunimi.sukunimi@businessoulu.com

BUSINESSASEMAN PALVELUNEUVONTA OHJAA ETEENPÄIN! Puhelinpalvelu numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18, pe klo 8–16 Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15 Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta Hallituskatu 36 B | www.businessasema.com

YRITYS SE ON PIENIKIN YRITYS! Itsensä työllistämiseen löytyy monta polkua, joista BusinessOulu tarjoaa esihautomotoiminnan kautta käyvän, perinteistä yritysneuvontaa hieman pidemmän tien arvioida omaa liikeideaa ja sen onnistumisen mahdollisuuksia. Osallistumiskynnys on matala. Riittää, että on idea ja halu myydä omaa osaamistaan. ESIHAUTOMOSSA voi valita kahdesta vaihtoehdosta: BusinessAsemalla toimivassa eStart-esihautomossa pyörii 8 viikkoa kestävä ohjelma, jossa asioita pohditaan ryhmässä, ja omaa osaamistaan yksinyrittäjänä myyville on tarjolla itsensä työllistävien polku, jossa valmennus on henkilökohtaista. Yritysideaansa miettiviä esihautomossa sparraa Anne Ryynänen, jonka osaaminen tulee luovalta alalta, tarkemmin sanottuna pelikehityksen parista.

”Ennakkoluuloton lähestymistapa auttaa löytämään ratkaisuja yllättävistäkin paikoista”, Anne Ryynänen sparraa alkavia yrittäjiä. Kuva: Anna Karppinen

”Olen saanut työssäni tutustua monipuolisesti sekä julkisen että yksityisen alan toimijoihin, joille tuotimme peliratkaisuja monenlaisiin tarkoituksiin. Pelimaailmassa kokeileminen, erheistä oppiminen ja oman osaamisen soveltaminen erilaisissa ympäristöissä on arkipäivää. Oma vahvuuteni on varmasti rohkeus tarjota erilaisia näkökulmia ja auttaa alkavia yrittäjiä löytämään ne asiat, jotka tukevat sekä heidän omaa yrittäjyyttään että tulevien asiakkaiden tarpeita”, hän sanoo. Esihautomotoimintaan osallistuminen on pitkälle kokeilua ja testaamista. ”Kaikista ei tule yrittäjiä, eivätkä kaikki liikeideat ole

kannattavia. Esihautomotoiminta on hyvä paikka saada siitä selvyys. Toisaalta asiantuntijoiden avulla ideoita voidaan kehittää ja rakentaa vankempi pohja yrittämiselle.” Esihautomoon osallistuneista 25 on jo aloittanut yritystoiminnan. Seuraava eStart-valmennusryhmä aloittaa 25.10., itsensä työllistävien polulle haku on jatkuva. Tutustu toimintaan osoitteessa businessoulu.com ja hae mukaan. Kysy rohkeasti lisää: anne.ryynanen@businessoulu.com

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Puuala hyötyy ilmastotavoitteista Kontiotuotteen 200 prosentin kasvu tulee kotimaan julkisesta rakentamisesta

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja Mika Rytky sanoo, että valtion ilmastotavoitteet satavat puualan laariin. Tavoitteena on täysin hiilineutraali rakentaminen vuoteen 2035 mennessä. ”Asetus on lausuntokierroksella, ja mukana on vähähiilisyyden arviointimenetelmä. Ensi vuonna asetuksen pitäisi tulla jo voimaan. Tämä on tosi iso muutos. Kärkenä on julkinen rakentaminen.” Puualalla menee nyt lujaa. Hirsitalojen kysyntä on runsasta. Viime vuoteen verrattuna Kontiotuotteen yritysmyynnin kasvu on ollut kaksisataa prosenttia. ”Meitä rajoittaa meidän toimituskyky, toimitusajat venyvät. Hirsitalojen vienti on laskenut hieman. Kasvu tulee kotimaan julkisesta rakentamisesta: hyvinvointitiloista ja päiväkodeista”, Rytky sanoo. Hiilineutraaliuden tavoittelu on asettanut vastakkain puu- ja betonirakentamisen. Betonirakentaminen on maailmassa suurin yksittäinen hiilidioksidipäästöjen tuottaja. Rytky arvioi, että betoniteollisuus on valmiina taisteluun muutosta vastaan. ”Hirteen on sitoutunut hiilidioksidia. Puu jatkaa elämäänsä rakennuksessa ja pitää hiilidioksidin itsessään.” Hirren etuna on myös se, että käytön jälkeen sitä ei tarvitse murskata. Se voidaan kierrättää uuteen käyttöön.

Hirsitalot modernisoituneet Suomessa hirsitalojen suosio on kas-

vanut. Hirsitalot ovat modernisoituneet ja tulleet sopiviksi myös kaupunkiympäristöön. Uudisrakentaminen on alueellisesti suurinta Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla. Merkittävä rakennusliike ei voi pysytellä vain Oulun alueella. Kuitenkin Oulun seudulla sijaitsee runsaasti merkittäviä pientalorakentajia. ”Se on tällä alueella miljardibisnestä. Kun kävin yliopistolla puhumassa tästä asiasta, se ei tuntunut kiinnostavan ollenkaan”, Rytky kertoo. Kontiotuotteen kuluttajamyynti on kasvanut sata prosenttia viime vuoteen verrattuna. Rytky toteaa, että kasvuluvut ovat olleet huikeita. Yritys on hyvässä kunnossa. Se teki alkuvuonna tulosta 3,3 miljoonaa euroa. Investointeja on tulossa. ”Äskettäin päätettiin 2 miljoonan euron investoinnista ja tehtiin 20 miljoonan euron investointisuunnitelma muutamaksi vuodeksi eteenpäin.”

Mika Rytky sanoo, että valtion ilmastotavoitteet satavat puualan laariin. Suomella on tavoite olla hiilineutraali vuonna 2035.

Sahatavaran hinta jäämässä korkealle Osaavan työvoiman saatavuus on selkeä ongelma myös talonrakennusalalla, erityisesti talotekniikassa. Rakennusmateriaalien hintojen nousu ja saatavuus asettavat haasteita ja syövät kannattavuutta. Rytkyn mukaan Kontiotuotteella se on pystytty eliminoimaan. ”Saattaa käydä niin, että tilauskannat ovat hurjia, tekemistä on paljon, mutta lopulta jää luu käteen. Yksi syy on konservatiivisen alan hidas päätöksentekokulttuuri. Me reagoimme nopeasti, kun näimme, että näin

tulee käymään.” Sahatavaran hinnannousussa on ollut kesällä valtaisa piikki, joka on tasaantunut jonkin verran. ”Sahoille on turskahtanut rahaa. On syytä pitää pää kylmänä. Sanotaan, että sahureille seitsemää lihavaa kuukautta seuraa seitsemän laihaa vuotta.” Rytky arvioi, että sahatavan hinta tulee jäämään korkealle tasolle.

Hän pitää sitä hyvänä kehityksenä. ”Sahatavaran hinta ei ollut aiemmin kestävällä tasolla. Suomalaiset sahat eivät ole pystyneet merkittävästi investoimaan.” Kontiotuote tekee hirsitaloja ja vapaa-ajan asuntoja, ja on laajentunut julkisen rakentamisen puolelle. Tehdas sijaitsee Pudasjärvellä. Yrityksen liikevaihto oli vuosi sitten 60 miljoonaa euroa ja se työllistää 247 ihmistä.

Äskettäin päätettiin 2 miljoonan euron investoinnista ja tehtiin 20 miljoonan euron investointisuunnitelma muutamaksi vuodeksi eteenpäin.” Mika Rytky, Kontiotuote Oy:n toimitusjohtaja

Myönteinen talousnäkymä, investoinneissa nihkeyttä

··

Anna Tilvis, teksti

Tuore pienten ja keskisuurten yritysten yritysbarometri kertoo, että Pohjois-Pohjanmaan yritykset arvioivat talouden näkymät myönteisiksi. Maakunta on kulkenut koronakriisin aiheuttamassa taloustaantumassa samassa tahdissa kuin koko Suomi ja maailma. Taantuman pohjaan mentiin samaan aikaan kuin muualla ja myös nousu on tapahtunut yhtä aikaa. ”Maakunnassa ollaan jo mukana kasvussa ja uskotaan, että talous kehittyy myönteisesti”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. Pk-yritysbarometrin mukaan 20 prosenttia yrityksistä ilmoittaa, että ne tarvitsevat lisää työvoimaa. Pk-yritysten liikevaihdon ja kannattavuuden osalta suuntaus menee kohti parempaa. ”Suunta on nyt oikea, mutta ei olla kuitenkaan samoissa luvuissa kuin ennen koronaa”, Kolehmainen toteaa. Huolestuttavaa hänen mielestään on, että investointien arvossa mittari osoittaa miinusta. Investointihalukkuutta tai suunnitelmia

investointien tekemiseksi ei näytä olevan. Plussan puolella ovat kuitenkin investoinnit, jotka liittyvät innovaatioihin sekä tuotannon ja tuotteiden kehittämiseen.

Investoinneilla säilytetään kilpailukyky Yrityksistä löytyy kasvuhakui-

suutta. On sekä voimakkaasti kasvuhakuisia että mahdollisesti kasvavia yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaalla kasvuhakuisuutta on aina ollut enemmän kuin koko maassa. Yritykset pitävät pahimpina ulkoisina esteinä työvoiman saatavuutta ja kustannustason nousua. Kyselyn mukaan yrityksissä uskotaan, että palkka- ja materiaalikustannukset lähtevät nousuun.

Pk-yritysbarometrin mukaan yritysten rahoitustilanne on hyvä. Suurin osa yrityksistä on saanut rahoitusta varsin hyvin. Osan tilanne on vaikeutunut. Kuitenkin Pohjois-Pohjanmaalla vain pieni osa yrityksistä (19 %) aikoo hakea investointeihin ulkopuolista rahoitusta. ”Se on huolestuttavaa, koska olisi tärkeä lähteä mukaan kilpailuun”, sanoo Finnveran aluejohtaja Pasi

Vartiainen. Hänen viestinsä yrityksille on selkeä. Finnvera on valmis rahoittamaan yritysten investointeja. Vartiainen kannustaa hakemaan rahoitusta. ”Nyt on huoli kilpailukyvyn säilymisestä”, hän toteaa.

Yleiset suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana, saldoluku (%)

Maakunnassa ollaan jo mukana kasvussa ja uskotaan, että talous kehittyy myönteisesti.”

50 40 30 20 10 0 -10 -20 -30

2/05 2/06 2/07 2/08 2/09 2/10 2/11 2/12 2/13 2/14 2/15 2/16 2/17 2/18 2/19 2/20 2/21 Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Koko maa Tutkimuksen toteuttaja

Pk-yritysbarometri, syksy 2021 aluekalvot, 1.9.2021

Marjo Kolehmainen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Kankaala sai Lapkaaran kasvuun Vuoden nuori yrittäjä -tunnustuksen saanut Arto Kankaala nosti pienen autokorjaamon 15 työntekijän autopalvelutaloksi

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Lapkaaran yrittäjä ja toimitusjohtaja Arto Kankaala sai kesäkuussa vuoden nuori yrittäjä -tunnustuksen. Lapkaara on viidessä vuodessa laajentunut pienestä autokorjaamosta 15 henkilöä työllistäväksi monipuoliseksi autopalvelutaloksi. Korjaamon lisäksi yrityksessä on katsastus, fiksaamo sekä hinaus- ja noutopalvelu. Viimeisin askel on huhtikuussa Ritaharjuun Motonetin yhteyteen avattu toinen toimipiste. ”Me mietimme koko ajan uusia liiketoimintamahdollisuuksia, kun tälle tielle kerran lähdettiin”, Kankaala sanoo. Lapkaara on kasvanut rohkeasti. Suuntana on toiminnan laajentaminen, esimerkiksi katsastuksen laajentaminen sekä kiinteistöhanke Jääliin nykyisen tontin viereen. Arto Kankaala on koulutukseltaan tradenomi (amkk). Kun valmistumisen jälkeen ei alkanut löytyä koulutusta vastaavaa työtä, hän käänsi kiinnostuksensa yritystoimintaan. ”Etsin kaikenlaisia töitä ja mutta se osoittautui haastavaksi. Yöt ajoin sora-autoa ja päivällä hain töitä. Kyllästyin lopulta ja rupesin etsimään myynnissä olevia yrityksiä. Vastaan tuli Lapkaara, ja kauppa toteutettiin aika nopeasti.” Kankaala ryhtyi yrittäjäksi toimialalle, joka ei ollut hänelle ennestään tuttu. ”Haasteena oli, etten tiennyt mitään autonkorjausalasta.” Yritykseen on saatu rekrytoitua työntekijöiksi huippuporukkaa. Kankaala toteaa, että alan ongelmana kaikilla toimijoilla on osaavien asentajien löytäminen.

Takaiskuja ja kasvua Lapkaara sai vuonna 2020 Business Finlandilta korona-aikaan liittyvää kehittämistukea. Projekti vietiin päätökseen onnistuneesti. ”Neuvottelimme isoimpien toimijoiden kanssa yhteistyökuvioista ja

Motonetin kanssa se sitten toteutui. Ei kyllä harmita yhtään.” Yritystoiminnan käynnistäminen ei ole onnistunut ilman takaiskuja. Työtä on pitänyt tehdä paljon. Kankaala on käynyt työn ohessa erilaisia kursseja ja koulutuksia. Hän on oppinut elämään yrittäjyyden stressaavuuden kanssa. ”Siihen on tullut sisua, sitkeyttä. Jos sattuu jotain ikävää, joku vahinko tai haaveri, maailma ei romahda heti, vaan asia hoidetaan asiana.” Arto Kankaala uskoo, että seuraavan viiden vuoden aikana tapahtuu paljon. ”Nyt on viisi vuotta harjoiteltu. Uskon, että homma laajenee ja kehittyy.”

Kankaala ei ihan pienistä hätkähdä Kankaala on kohdannut vaikeita elämäntapahtumia. Armeija-aikana vuonna 2011 sattuneessa auto-onnettomuudessa hän sai aivovamman ja myöhemmin vuonna 2015 hänellä todettiin MS-tauti. "Lääkäri totesi, että tiedäthän mitä MS-tauti tarkoittaa. Jossain vaiheessa olet pyörätuolissa ja mahdollisesti sokea. Onneksi lääketiede on mennyt eteenpäin ja tauti on yksilöllinen. Sen kanssa on opittava elämään ja alkushokin jälkeen se on vahvistanut minua henkisesti.” Kankaala kuitenkin sai kommenteista taistelutahtoa ja kävi loppuun armeijan, ajoi rekkakortin ja tarttui moneen muuhunkin asiaan. Vastoinkäymiset ovat opettaneet sen, ettei hän hätkähdä ihan pienestä ja että asioita osaa suhteuttaa. ”Ei saa luovuttaa. Minä olen 45 prosenttisesti invalidi. Jos olisin jäänyt kotiin, asiat voisivat olla huonommassa kunnossa.” Muutoin elämä on perhekeskeistä. Stressinpurkukeinona toimii urheilu. Hän pystyi vuosi sitten palaamaan takaisin juoksuharrastuksen pariin ”Juoksu on kaikista tärkein liikuntamuoto. Olen aina tykännyt juosta. Siinä saa nollattua työpäivän ja tulee hyvä jälkifiilis”, Kankaala kertoo.

TALLENTAVA KAMERAOy VALVONTA

Arto Kankaalan Lapkaara on kasvanut viidessä vuodessa monipuoliseksi autopalvelutaloksi, joka palvelee kahdessa eri toimipisteessä, Jäälissä ja Ritaharjussa.

Nyt on viisi vuotta harjoiteltu. Uskon, että homma laajenee ja kehittyy.”

PUHTAUTTA VUOSIKYMMENIEN KOKEMUKSELLA Oululainen Tupla-Luuta Oy tarjoaa ammattitaitoista ja luotettavaa siivouspalvelua yrityksille 30 vuoden kokemuksella.

045 344 3326 pirjo.vaarala@verojalaki.fi I www.verojalaki.fi

Vastaamme joustavasti asiakkaidemme muuntuviin ja kehittyviin siivoustarpeisiin. Pitkäkestoiset ja tyytyväiset asiakassuhteet puhuvat puolestamme. Pyydä tarjous! Gneissitie 22, 90620 Oulu | Puhelin: 050 518 2408

RAIKASwww.tuplaluuta.fi RATKAISU

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Lisää yrittäjämyönteisyyttä Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen palveluja. On reilu puoli vuotta aikaa luoda hyvinvointialueelle yrittäjämyönteinen palvelustrategia.

····

Susanna Lähdesmäki, teksti Ester van Dam, kuva

Yrittäjillä on reilu puoli vuotta aikaa lisätä yrittäjämyönteisyyttä PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueen palvelustrategiaan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen toivoo, että hyvinvointialueen väliaikaisella valmistelutoimielimellä riittää rohkeutta nostaa paikalliseen palvelustrategiaan yksityistä palvelutuotantoa tukevia linjauksia. Niiden avulla voidaan turvataan yhdenvertaiset ja hyvät palvelut maakunnan asukkaille. ”Yrittäjille on tärkeää julkisten palvelujen kustannusten avaaminen. Kustannuksia vertailemalla pystytään selvittämään, mikä on kokonaistaloudellisesti paras tapa tuottaa palvelut alueen asukkaille”, Kolehmainen tiivistää. Palvelustrategian valmistelutyötä tehdään helmikuun loppuun asti. Hyvinvointialueiden aluevaaleissa sunnuntaina 23.1.2022 valitaan valtuusto jokaiselle maan 21 hyvinvointialueelle. Valtuusto aloittaa toimintansa 1.3.2022 ja vahvistaa palvelustrategian.

Vetovoimaa monituottajamallista Monituottajamallin sisällyttäminen palvelustrategiaan on yrittäjille äärimmäisen tärkeä. Linjaus antaa yksityisille toimijoille rohkeutta investoida ja kehittää omaa toimintaa ja antaa ylipäätään uskoa soteyritysten toimintaedellytyksiin Pohjois-Pohjanmaalla.

”Vaikka ensisijainen palvelujen tuottaja on julkinen toimija, nykylaissa ei ole mitään estettä kehittää Pohjois-Pohjanmaalle omaa palvelumarkkinaa.” Työvoimasta kilpaillaan toimialalla suuresti. Mitä parempi ja monipuolisempi on yritysten tarjonta alueella, sitä vetovoimaisempi on toimiala. ”Alan työntekijän kannalta on vetovoimatekijä, jos hänelle on tarjolla useampia vaihtoehtoja kuin vain julkinen puoli. Kun hänelle on tarjolla useita mahdollisuuksia ja hän voi kilpailuttaa omaa osaamistansa. Eli ei vain yritysten toimintaedellytysten turvaaminen, vaan koko toimialan työvoiman turvaaminen onnistuu paremmin kun alueella on erilaisia toimijoita ja alueen uudistumiskyvystä huolehditaan”, Kolehmainen pohtii. Pohjois-Pohjanmaan omaa palvelumarkkinaa kehittämällä huolehditaan hyvien palveluiden lisäksi myös toimialan vetovoimaisuudesta alueellamme.

60 % julkista ja 40 % yksityistä Marjo Kolehmainen pitää parhaana sellaista ylätason toivetta, jossa 60 prosenttia hyvinvointialueen kaikista sotepalveluista tuottaisi julkinen puoli ja 40 prosenttia palveluista tuottaisi yksityinen toimija. ”Tällainen strateginen tavoite takaisi yksityisille toimijoille selkeän paikan tulevaisuuden Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Linjaus antaisi sotealan yrittäjille mahdollisuuden toimia ja se sisältää nykytilaan verrattuna ajatuksen, että

se edellyttää järjestäjältä myös velvollisuutta kehittää palvelumarkkinaa”, Kolehmainen sanoo. Yrittäjäjärjestö tähdentää myös hyvinvointialueen ostopalvelujen hankintaohjeiden tärkeyttä. ”Hankintaohjeet pitää muotoilla sellaisiksi, että ohjeiston tukemana hyvinvointialueen palvelujen tuottamiseen saadaan mukaan paras mahdollinen osaaminen ja sitä kautta palvelut paranevat. Huolellisesti laadittujen hankintaohjeiden avulla päästää kehittämään maakunnan paikallista palvelumarkkinaa.” Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien päällimmäisenä tavoitteena on turvata sotealan yritysten toimintamahdollisuudet hyvinvointialueella. ”Maaliskuun alusta aloittava maakuntavaltuusto on tärkeässä roolissa ja tekee päätökset. Ajankohtainen neuvo yrittäjille onkin, että nyt kannattaa innostua politiikasta ja vaikka lähteä ehdokkaaksi hyvinvointivaaleihin. Ja ainakin yrittäjäkunnan kannattaa käydä äänestämässä maakuntavaaleissa 23. tammikuuta”, Kolehmainen ohjeistaa yrittäjiä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ovat tyytyväisiä, että ovat mukana strategiatyössä. ”Toimijoiden kanssa on sovittu muun muassa, että yrittäjille kerrotaan mitä valmistelussa tapahtuu ja samalla kuullaan yrittäjien ajatuksia. Vaikutusmahdollisuuksia on jo nyt, siksi kannattaa tulla tulla yrittäjäjärjeston avoimen sparrausverkoston tilaisuuksiin vaikuttamaan”, Kolehmainen kannustaa. Seuraava soteyrittäjien sparrausryhmän kokoontuu 30. syyskuuta kello 17 teamsilla.

Maakuntavaalit ovat äärimmäisen tärkeät sotealan yrittäjien kannalta, muistuttaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolemainen.

Yrittäjien tavoitteita toteutetaan järjestäjä- ja • Palvelustrategiassa tuottajatoimintojen eriyttäminen. Palvelustrategiassa on oltava selkeitä kirjauksia siitä, että hyvinvointialue kehittää palvelumarkkinoita, edistää monituottajamallin syntymistä sekä hyödyntää yksityisen sektorin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluita. kirjataan tavoite kustannus• Palvelustrategiaan ten läpinäkyvyydestä sekä kehitetään hyvinvointialueen oman palvelutuotannon ja yksityiseltä hankittujen palvelujen vertailukelpoisuutta. täytyy huomioida hankin• Palvelustrategiassa talain hengen noudattaminen ja sen tavoitteiden saavuttaminen. hyödyntää tarkoituksenmukai• Hyvinvointialue sella tavalla palvelusetelijärjestelmiä, henkilökohtaisia budjetteja ja ostopalveluita.

Sote-yrittäjän maraton

Toimijoiden kanssa on myös sovittu, että yrittäjille kerrotaan mitä valmistelussa tapahtuu ja samalla kuullaan yrittäjien ajatuksia. Vaikutusmahdollisuuksia on jo nyt, siksi kannattaa on tulla yrittäjäjärjestön sotesparrausverkoston tilaisuuksiin vaikuttamaan.” Marjo Kolehmainen, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät pyrkii lisäämään yrittäjämyönteisyyttä hyvinvointialueen toimintastrategiaan.

··

Susanna Lähdesmäki, teksti

Pitkää veivattu sote-uudistus vaikuttaa monen alan yrittäjän silmissä maratonilta. Tosin sillä erotuksella, että yrittäjä ei juoksijan tavoin tiedä, mikä häntä maalissa odottaa. Oululaisen Tuiran Fysion yrittäjä VilleAntti Jaakkola tuskailee, että tulevaan on vaikea valmistautua. ”Tässä on noin puoli vuotta aikaa elää nykyistä yrittämisen aikaa, mutta sen jälkeen tulevasta ei ole mitään tietoa.” Jaakkolan mielestä tilanne on yrittäjälle kohtuuton. ”Meille Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Oulun kaupunki ja Kela ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita, mutta emme tiedä miten soteuudistus vaikuttaa yhteistyöhön. Siksi olemme pyrkineet täydentämään asiakaskuntaa itse maksavilla asiakkailla, ettei yrityksen tulevaisuus jäisi kokonaan isojen sopimusasiakkaiden varaan. Noin puolet yrityksen asiakkaista on sellaisia, jotka maksavat itse hoitonsa.” Jaakkolaa pelottaa, että tulevaisuudessa pienet sotealan yritykset jäävät alan jättiläisten jalkoihin. ”Pelottaa, että palveluja ostetaan vain isoilta toimijoilta. Olemme pyrkineet erikoistumaan ja kouluttautumaan, että täyttäisimme paremmin kilpailutusten kriteerit isojen toimijoiden rinnalla.”

Tuiran Fysion toimitusjohtaja Ville-Antti Jaakkola ei tiedä, miten maaliskuun alusta voimaan tuleva sote-uudistus muuttaa yrityksen toimintaa.

Jaakkola on 7 vuotta luotsannut jo 40 vuoden ajan toiminutta Tuiran Fysiota. Hänen yrityksenä palkkalistoilla on 30 fysioterapeuttia. Ja asiakaskunta on laaja. Soteuudistus vaikuttaa jollakin tavalla heidän jokaisen arkeen ja elämään, kun maakuntavaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuun alusta. Uudistus herättää lohduttomia ajatuksia yrittäjän ja hänen työntekijöittensä mielissä. Jotkut asiakkaatkin kyselevät, miten uudistus vaikuttaa heidän saamiinsa palveluihin. ”Me emme tiedä, mitä odottaa. Teemme työtämme niin hyvin ja niin kauan, kuin se on mahdollista.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Yrittäjä ottaa vastuun ympäristöstä Vastuullisuus yritystoiminnassa tarkoittaa liiketoimintaa ympäristöystävällisellä ja kestävällä tavalla. Siihen kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen vastuunkanto.

Rita Porkka johtaa Siikalatvan Mankilassa toimivaa Naturest Oy:tä. Ekologisella vastuullisuudelle voidaan hakea ja saada kilpailuhyötyjä, sanoo Suomen yrittäjien ekonomi Sampo Seppänen. KUVA: MARKUS SOMMERS

··

Anna Raudaskoski, teksti

Siikalatvan Mankilankylältä operoivan Naturest Oy:n toimintaa johtaa vastuullisuus ja innovatiivisuus. Yritys luonnehtii itseään uuden ajan luontopalveluyritykseksi. Se tarjoaa koulutuksellisia luontoelämyksiä ja työpajoja yrityksille ja koululaisille. ”Meidän päätuotteemme tällä hetkellä ovat yrityksille järjestettävät työhyvinvointi- ja koulutuspäivät luonnossa. Olemme järjestäneet metsäisiä työhyvinvointipäiviä eri puolella Suomea monenlaisille yrityksille ja organisaatioille.” Yritys on tehnyt konkreettisia valintoja siinä, kuinka se toteuttaa vastuullista liiketoimintaa. ”Ekologinen vastuu käsittää erilaisia tavoitteita, joiden toteutumista seurataan Ekokompassijärjestelmässä. Koska yrityksemme keskiössä on luonto, on tämä vastuullisuuden osa-alue meille ollut alusta saakka itsestäänselvyys. Toimintamme luonne on myös sellaista, että sen negatiiviset ympäristövaikutukset ovat aika pieniä”, kertoo luontopalveluyritys Naturest Oy:n toimitusjohtaja Rita Porkka.

Reilu kumppani ja työnantaja Ekologisen kestävyyden huomioimisen esimerkkeinä Porkka mainitsee ajojärjestelyt, vastuulliset hankinnat sekä kasvis- ja lähiruoan tarjoilun asiakkaille. ”Osallistumme myös vuosittain erilaisiin hyväntekeväisyystempauksiin, kuten vesistöjen kunnostustapahtumiin.” Sosiaalinen ja taloudellinen vastuu tarkoittaa vaikkapa sitä, että Na-

turest haluaa olla reilu kumppani ja työnantaja. ”Tasa-arvo ja ihmisoikeudet ovat Naturest Oy:lle tärkeitä arvoja ja olemme mukana muun muassa Suomen Sateenkaarimatkailijoiden verkostossa”, Porkka luonnehtii.

-sektorit ovat hyvin erilaisia, ja vastuullisuudessa painottuvatkin eri asiat eri alojen yrityksille. ”Yrittäjät ovat jo alun perin vastuullisia työllistäessään itsensä ja mahdollisesti muita. Siten he osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan ra-

Energia- ja materiaalitehokkuudella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja edistää yritysten talouskasvua.” Sampo Seppänen Suomen Yrittäjien ekonomi

Kaksi naista työllistävä yritys haluaa tehdä yhteistyötä sellaisten pienyrittäjien kanssa, jotka jakavat saman arvomaailman. ”Etenkin naisyrittäjät ovat lähellä sydäntämme.”

Vastuu työllistämisestä ja yhteiskunnan hyvinvoinnista Yrittäjien liiketoimintakonseptit ja

hoittamiseen”, toteaa Suomen Yrittäjien ekonomi Sampo Seppänen. Ympäristön huomioiminen on hänen mielestään tärkeää. Ilmastonmuutos ja luontokato on otettava tosissaan, jotta edellytykset ihmisten hyvinvoinnille säilyvät myös jatkossa. Ekologisella vastuullisuudella voidaan hakea ja saada kilpailuhyötyjä, ja vastata tuleviin lainsäädännön sekä mahdollisten asiakkaiden ja rahoittajien vaatimuksiin. ”EU:n kestävän rahoituksen sään-

tely tulee ohjaamaan epäsuorasti pk-yritysten investointien rahoitusta ja sen hintaa riippuen siitä, miten ilmasto- ja ympäristövaatimukset täyttyvät. Lisäksi pankit ovat huomioimassa lainojen riskejä ilmastonäkökulmasta. Tällä on myös vaikutusta tulevaan rahoituksen hintaan”, kertoo Seppänen. Seppäsen mielestä energia- ja materiaalitehokkuudella voidaan saavuttaa kustannussäästöjä ja edistää yritysten talouskasvua.

Vastuullisuus kannattaa Myös Rita Porkan mielestä ympäristövastuullisuus on yrityksille hyödyllistä. Tärkeintä on tehdä se näkyväksi, jolloin siitä on hyötyä vaikkapa tarjouskilpailuprosesseissa. ”Yrittäjänä täytyy toki huolehtia myös siitä, että liiketoiminta on kannattavaa. Vastuullisuuden eri osaalueet huomioiva toiminta ja liiketaloudellinen tuottavuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.” Naturest Oy:n työntekijät ovat luontoammattilaisia, joskin eri taustoilla. Porkka on peruskoulutukseltaan ympäristösuunnittelija ja -kasvattaja, kun taas yrityksen toinen työntekijä Petra Koski tulee terveydenhuollon ja markkinoinnin kentältä. ”Toivon, että ympäristökasvattajan sielu näkyy kaikessa tekemisessämme. Maailmanparantajaa minussa on ollut aina ja siitä en halua päästä eroon ikinä.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Linnunradan tila tienraivaajana Hyötyhampun ja alpakanvillan tuotekehittely on jatkuvasti päällä pioneerityötä tekevällä tilalla

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Linnunradan tilan yrittäjä Sanna Siira on pohjoisessa tienraivaaja öljyhampun viljelyssä ja tuotteistamisessa sekä alpakoiden kasvatuksessa. Siira tekee hampun siemenistä monenlaisia tuotteita sekä ihmisille että eläimille. Siira viljelee kotimaista Finola lajiketta Tyrnävällä yhdessä veljensä kanssa. Viljely alkoi vuonna 2014 kokeiluluontoisesti. He hoitavat itse viljelyn ja jalostuksen koko kaaren. Öljyhampun siemenistä jalostetaan elintarvikkeita ja luonnonkosmetiikkaa. Siiran tilan elintarvikkeita ovat hampunsiemenet, hamppurouhe ja kylmäpuristettu ruokaöljy. Öljyä käytetään myös ihovoiteisiin ja pihkavoiteeseen. Joidenkin tuotteiden valmistuksessa on mukana yhteistyökumppaneita. Eläimille on tarjolla siemenpuristetta ja öljyä. ”Me viljelemme, jalostamme, valmistamme tuotteet, pakkaamme sekä myymme ja markkinoimme”, Siira kertoo.

Villaa ja eläinavusteista toimintaa Sanna Siiralla on teollisen muotoilijan koulutus. Hän on taiteen maisteri Lapin yliopistosta. Koulutus on antanut hyvän pohjan tuotteiden kehittämiselle. ”Koulutuksen ansioista osaan ajatella asiat prosesseina. Meillä on ollut hyvä ajoitus. Yksi asia on johtanut toiseen.” Linnunradan tilan vetonaulana on yksitoista alpakkaa. Niitä Siira on kasvattanut vuodesta 2017 lähtien. Alpakoihin liittyy eläinavusteinen toiminta sekä villantuotanto. Alpakan villan ominaisuudet ovat ylivoimaisia. Rakenteensa takia se on erityisen ohutta, pehmeää ja lämmintä. Se ei pistele ihoa eikä siinä ole lanoliinia. ”Alpakan villassa on luonnostaan 22 värisävyä. Teen villasta pipoja ja asusteita sekä myyn alpakkalankaa.” Siira kertoo, että eläinavusteinen toiminta on lisääntynyt. Tilalla vierai-

Meillä on ollut hyvä ajoitus. Yksi asia on johtanut toiseen.”

lee erilaisia ryhmiä tutustumassa eläimiin sekä virkistäytymisen tai kokoustamisen merkeissä. Myös erityisryhmät tekevät vierailuja. ”Eläinten kanssa ihminen rentoutuu. Niitten kanssa touhuaminen on huomaamatta terapeuttista.” Alpakat ovat kysyttäjä eläimiä vetonauloiksi markkinoille ja tapahtumiin. Ne ovat rauhallisia ja ulkonäöltään viehättäviä. ”Saaliseläimelle tyypillisen käyttäytymisen mukaan alpakat väistävät ihmistä. Ne ovat silti uteliaita ja niitä voi silittää.”

Tuotekehitys on jatkuvaa Linnunradan tilalla yhdistyvät palvelut ja tuotteet. Molemmat tuotantosuunnat ovat hyvin ekologisia. Siira haluaisi hyödyntää tilan hyvää sijaintia luonnon keskellä. Kempeleessä Mourungintiellä olevan tilan toiminta on tehostunut, kun sinne kohosi kaksi vuotta sitten uu-

disrakennus. Uusissa tiloissa on elintarvikehuoneisto, keittiö, pakkaamo sekä kahvila. Siira toteaa, että tuotteistamisen suhteen hänellä on paljon ideoita. Tuotekehittelytyö on päällä koko ajan. ”Perustuotteet ovat valmiina. Öljyhampun suhteen haasteena on ollut, että se on monelle oudompi. Toiset taas ovat iloisia, että löytyy kotimaista ja paikallista hamppuöljyä.” Sanna Siira on tehnyt paljon myyntityötä markkinoilla ja kertonut oikeaa tietoa hyötyhampusta. Sillä on pitkä historia Suomessa pellavan tyyppisenä hyötykasvina. Hän arvioi, että hampun suhteen tuotekehityksessä ollaan melko alussa. ”Ajatuksena on kehittää alpakkatoimintaa sekä toimintaa villan ympärillä. Se voisi olla huovuttamista ja villakursseja. Palvelujen puolella on paljon kehitettävää.”

Alpakat ovat kysyttäjä eläimiä vetonauloiksi tapahtumiin. Ne ovat luonteeltaan rauhallisia ja uteliaita.

Sanna Siira, Linnunradan tila

Hamppu sitoo hiiltä tehokkaasti • Öljyhampusta hyödynnetään siemenet, kuituhampusta kuitu ja päistäre. • Helppo viljelykasvi, koska ei lakoonnu eikä kärsi kuivuudesta. • Kasvukausi 125–135 päivää. Korjuuaika syys–lokakuun vaihteessa. • Sitoo hiiltä jopa kolme kertaa enemmän kuin metsä. Kuohkeuttaa maata ja lisää humusta.

• Siemenet ja öljy sopivat ravinnoksi. Siemenet sisältävät proteiinia ja kaikkia ihmiselle välttämättömiä aminohappoja.

Linnunradan tila tuottaa sekä alpakkapalveluita että alpakkaja hampputuotteita.

Sanna Siiran alpakkakarja on kasvanut tänä kesänä kahdella vasalla. Lajille tyypilliseen tapaan Stella Nova on luonteeltaan utelias.

• Hampunsiemenöljyssä on useita hyviä rasvahappoja. • Korkean E-vitamiinipitoisuuden vuoksi se on hyvä kosmetiikan raaka-aine.

Alpakka on yksi maailman laumasidonnaisimpia eläimiä. Sanna Siiralla on 11 alpakkaa.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

TE-TOIMISTO

MAINOS

”En löydä mistään työntekijää, mitä voisin tehdä?” TE-toimisto auttaa yrittäjää työlupiin liittyvissä asioissa.

Raisa Kaisto ja Pirjo Juntunen auttavat yrittäjiä löytämään osaavaa työvoimaa. Tällä hetkellä Pohjois-Suomessa on pulaa esimerkiksi metalliteollisuuden osaajista ja betoniraudoittajista.

Moni suomalainen yrittäjä etsii ahkerasti työvoimaa, ja useista rekryilmoituksista huolimatta työhön ei löydy osaavaa tekijää kotimaasta. TE-toimisto auttaa yrittäjää EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden työlupiin liittyvissä käytännön asioissa. TE-toimisto neuvoo päivittäin neuvontapuhelimessa ja sähköpostitse. Lisäksi TE-toimiston verkkosivuilla on saatavilla laajasti tietoa aiheesta. ”Voimme auttaa työnantajaa löytämään työntekijöitä kotimaasta ja EU/ETA-alueelta. Kannustan työnantajia ottamaan yhteyttä meihin. Teemme tiivistä sidosryhmä- ja työnantajayhteistyötä”, TE-toimiston asiantuntija Raisa Kaisto kertoo. ”Jos työntekijä on löytynyt ulkomailta, me voimme neuvoa mitä työntekijän oleskelulupaan vaaditaan. Oikein täytetty työlupahakemus nopeuttaa ja helpottaa prosessia huomattavasti.” Ulkomaalaislain mukaan työnantajan täytyy rekrytoida työntekijä ensisijaisesti Suomen ja EU/ETA-alueen työmarkkinoilla jo olevasta työvoimasta. Saatavuusharkinta on osa työlupaprosessia. ”Silloin, kun työvoimaa ei löydy kotimaasta ja EU/ETA-alueelta, on perusteltavissa, että työvoima tulee EU:n ulkopuolelta”, Kaisto kiteyttää. Tietyt ammattialat on vapautettu kokonaan saatavuusharkinnasta. Tällaisiin aloihin kuuluu esimerkiksi maatalouden tuotannolliset tehtävät sekä ter-

veys- ja hyvinvointialat, joissa on jatkuva työvoimapula.

Prosessi on kaksivaiheinen Työntekijän oleskeluluvan hakemisen prosessi on kaksivaiheinen. Työntekijä jättää oleskelulupahakemuksen ja se siirtyy käsiteltäväksi TE-toimistoon. Kun TE-toimisto on tehnyt osapäätöksen, hakemus siirtyy Maahanmuuttovirastoon, joka tekee oleskelulupapäätöksen. TE-toimisto tarkastelee osapäätöksessään yrityksen toimintaedellytysten lisäksi työsuhteen ehtoja ja työvoiman saatavuutta. Vuonna 2020 koko Suomessa haettiin yli 14 000 työntekijän työperusteista oleskelulupapäätöstä. Pohjois-Pohjanmaalle hakemuksia tuli vajaa 450 kappaletta, joista 85 prosenttia sai myönteisen päätöksen. Eniten päätöksiä tehtiin Pohjois-Pohjanmaalle ukrainalaisille, venäläisille ja thaimaalaisille työntekijöille. Pandemia vaikeutti työntekijöiden liikkumista yli rajojen. Tänä vuonna osapäätöksiä on tehty heinäkuun loppuun mennessä 30 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Työntekijän oleskeluluvan kesto määräytyy työsuhteen mukaisesti. Ensimmäinen lupa on yleensä vuoden ja jatkolupa neljän vuoden mittainen toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. ”ELY:n alueellista työlupalinjausta päi-

vitetään vuosittain. Myös työelämän muutokset näkyvät linjauksissa ja lainsäädännössä. Kehitämme prosesseja työelämän muuttuvien tarpeiden mukaan”, TE-toimiston palvelujohtaja Pirjo Juntunen kertoo.

Verkkoasiointi on nopeampaa

tajien ja viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön avulla olemme saaneet hakemusten käsittelyaikoja lyhyemmiksi. Jos työnantajalla on epävarmuutta, onko hakemuksessa varmasti kaikki tarvittavat selvitykset, kannattaa ottaa yhteyttä etukäteen ja kysyä neuvoa. Jos jokin tiedoista puuttuu, käsittelyaika pitenee”, Kaisto sanoo.

Lupaprosessin kesto riippuu oleellisesti siitä, kuinka hyvin oleskelulupahakemus on valmisteltu. Jos hakemuksessa on kaikki tarvittavat tiedot ja selvitykset, TE-toimisto käsittelee sen nopealla aikataululla. ”Neuvonta- ja ohjauspalvelun, työnan-

• Työlupapalvelut ovat osa TE-toimistojen tehtävää 2020 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa tehtiin yli 2 000 • Vuonna osapäätöstä Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Etelä-Pohjanmaalle

hakijat ja työnantajat asioivat Enter Finlandissa: • Oleskeluluvan enterfinland.fi Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Työlupapalvelut: 0295 029 506 (klo 9–11) Sähköposti: tyoluvat.pohjois-pohjanmaa@te-toimisto.fi

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Tuttu-fest järjestettiin Oulussa ensimmäistä kertaa. Tapahtuma houkutteli Mannerheimin puistoon noin 3000 kävijää.

Sää suosi ja yleisöä riitti kesän tapahtumissa Väki viihtyi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistysten järjestämissä erilaisissa kesätapahtumissa.

····

Anna Raudaskoski, teksti Minna Haapaniemi, kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistykset järjestivät monia erilaisia kesätapahtumia. Ne vetivät hyvin kävijöitä koronatilanteesta huolimatta. Kiiminkipäivien aikaan sää oli mitä mainioin ja ihmiset viihtyivät. ”Tapahtuma sujui oikein hyvin ja siellä kävi paljon hyväntuulista porukkaa. Korona piti jännityksessä pitkään, mutta onneksi Kiiminkipäivät saatiin järjestettyä”, kertoo Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja Sipe Åqvist. Tapahtuman pääesiintyjinä olivat Katri Ylander ja Pauli Hanhiniemi M.A.D. Puhujina päivillä kuultiin muun muassa kansanedustaja Hanna-Leena Mattilaa, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikosta sekä Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hännistä. Kiiminkipäivillä pääsi myös seuraamaan perunankuorimiskisoja tai laulamaan karaokea. Paikalliset yrittäjät ottivat tapahtumaan osaa kiitettävästi markkinamyyjinä ja vapaaehtoistöissä. ”Yrittäjiä oli mukana niin omilla markkinapaikoilla kuin myös talkooporukassa. On todella ilahduttavaa huomata, miten yhdistyksemme kokoaa voimansa aina kyläpäivien lähestyessä ja rakentamiseen sekä tapahtumatöihin löytyy innokkaita tekijöitä. Kiiminkipäivät teh-

no tunnelmansa, on väljää ja luonto on lähellä. Rokkaamaan tulleet ihmiset vaikuttivat vapautuneilta ja iloisilta.”

Tapahtumat vetivät hyvin kävijöitä koronatilanteesta huolimatta.”

dään käytännössä talkootyöllä, ainoastaan ääni- ja valotekniikan väki ja turvallisuustyöntekijät saavat palkkaa.”

Iloisia rokkaajia ja lähiruokaa Liiterirock järjestettiin kolmannen kerran elokuun alussa Siikaoen Karinkannassa. Tapahtuman järjestäjänä toiminut yrittäjä Pekka Törmälä kertoo, että kaikki sujui hyvin, sää oli suosiollinen ja meininki mahtava. ”Koronasta huolimatta bändejämme kävi kuuntelemassa noin 700 ihmistä. Tosin tautitilanne verotti kuulijakuntaa, ja jos tilanne olisi ollut normaali, yleisöä olisi varmaan ollut tuplasti enemmän. ” Liiterirockissa esiintyivät muun muassa Wristshakers, Skandinistas sekä Liiteri Rockers, jossa Törmälä

soittaa kitaraa. Lähiruokayrittäjät olivat hyvin edustettuina tapahtuma-alueella. ”Myynnissä tapahtuma-alueella oli yrittäjien lähiruokaa, kuten esimerkiksi Hailuodon Kujalan tilan kujalanburgereita”, Törmälä kertoo. Lisäksi hanasta sai ostaa Liiterirockolutta, jonka valmistukseen käytettävää luomumallasohraa Törmälä on kasvattanut miltei tapahtumaareenalla. ”Olutta on ollut myynnissä Oulun ja Raahen isoissa marketeissa pullooluena. Tänä vuonna se loppui kesken hanasta, kun myimme sitä yleisölle.” Törmälä on tyytyväinen pienimuotoiseen rock-tapahtumaan. Liiterirock järjestettiin nyt kolmannen kerran eikä minkäänlaisia järjestyshäiriöitä ollut. ”Maaseudulla järjestettävässä tapahtumassa on ihan oma ja hie-

Alpakoita ja markkinahumua Tuttu-fest markkinatapahtuma järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa Oulun Mannerheimin puistossa elokuun puolen välin aikoihin. Seuraava oululaisten yrittäjien markkinatapahtuma on tarkoitus järjestää ensi keväänä. ”Tapahtuma oli suosittu, kävijöitä oli arviolta kolmisen tuhatta. Tarkkaa kävijämääräähän on mahdotonta tietää, sillä tapahtumaan oli vapaa pääsy ja Mannerheimin puistoon on kulkuväylät neljästä eri suunnasta”, kertoo Minna Haapaniemi, Oulun Yrittäjät ry:n palvelupäällikkö. Tapahtumaa Haapaniemi kuvailee onnistuneeksi niin sään kuin tapahtuman tunnelman puolesta. Yrittäjät pääsivät hyvin esiin. ”Tuttu-festin tavoitteena oli nostaa esiin paikallisia yrityksiä ja yrittäjiä niiden takana, ja siinä tavoitteessa onnistuimme erinomaisesti”, iloitsee Haapaniemi. Tapahtuma tarjosi myös kävijöille monipuolista lavaohjelmaa äijäbaletista musiikkiesityksiin. Lapsille Tuttu-festeillä oli tarjolla pomppulinnat ja Linnunradan tilan alpakoiden vierailu. ”Ihastuttaviin alpakoihin tykästyivät myös aikuiset kävijät.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

PPY vaatii Liminka–Oulu kaksoisraidetta ja Oulun aseman kehittämistä Myös valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa saatava Väyläviraston investointisuunnitelmaan

··

Susanna Lähdesmäki, teksti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) on tyytymätön Väyläviraston investointisuunnitelmaan. Yrittäjäyhdistys vaatii Liminka–Oulu kaksoisraiteen sisällyttämistä suunnitelmaan. Se myös edellyttää, että investointisuunnitelmaan lisätään Oulun asemakeskuksen ja ratapihan kehittäminen. Lisäksi valtatie 4:n kehittäminen Pohjois-Suomessa pitää PPY:n mukaan sisällyttää väyläverkon investointiohjelmaan. Yrittäjäyhdistys vaatii myös tienpidon rahoituksen tasokorotusta, jotta voidaan edistää hankkeiden edellyttämien suunnitelmien tekemistä, toteutusta sekä pienten investointien toimeenpano. Valtion maanteiden, rataverkon ja vesiväylien kehittämisestä vastaava Väylävirasto listasi investointikohteensa vuosille 2022–2029. PPY:n lausunnon mukaan Väyläviraston investointisuunnitelma ei ota huomioon Pohjois-Pohjanmaan elinkeinoelämän tarpeita, sen nykyisiä ja tulevia investointeja. Se jättää huomioimatta alueen erityisolosuhteet, jotka koko Suomen kilpailukyvyn näkökulmasta pitäisi ottaa huomioon etenkin Suomen energiaomavaraisuuden, kestävän kehityksen ja kansallisen kilpailukyvyn takia.

EU:n tavoitteet eivät toteudu PPY huomauttaa, että EU:n liikennepoliittiset tavoitteet eivät toteudu, sillä pääradan ja valtatie 4:n kehittäminen eivät ole mukana investointisuunnitelmassa Pohjois-Suomen osalta. EU:n liikennepoliittisten tavoitteiden

PPY esittää PohjoisSuomen tarpeiden tunnistamista EteläSuomen tarpeiden rinnalla ja PohjoisSuomen merkittävimpien hankkeiden priorisointia investointiohjelmaan.” Jussi Riikonen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät, puheenjohtaja

TEN-T -ydinverkkokäytävän laajennus Helsingistä Tornioon ja edelleen Perämeren kautta Ruotsiin ja Norjaan olisi merkittävä kansallinen mahdollisuus, PPY muistuttaa. Myös Väyläviraston investointisuunnitelma rahoitustaso on PPY:n mukaan kestämätön. Korjausvelan kasvu ja teiden kunnon heikkeneminen vaikuttavat suoraan Pohjois-Pohjanmaan teollisuuden toimintaedellytyksiin, matkailun kehittämismahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuden huononemiseen. PPY muistuttaa, että TEN-T -ydinverkon osalta Pohjois-Pohjanmaalla on yli 200 miljoonan euron kiireelliset investointitarpeet. Ne kohdistuvat Iin ohikulun rakentamiseen valtatie 4:lle ja Liminka–Oulu kaksoisraiteen rakentamiseen pääradalle. Muilla tärkeillä pääväyläverkon ulkopuolella sijaitsevilla tieyhteyksillä ja radoilla on lähes 200 miljoonan euron kiireelliset investointitarpeet. Näitä kohteita ovat VT20 Jääli–Korvenkylä, VT22 Oulu–Kajaani Vartius, Oulun lentoken-

täntie, Poikkimaantie ja Oulu–Kontiomäki rata. Edellä mainituista investoinneista vain Oulu–Kontiomäki kehittäminen, Laurila–Tornio–Haaparanta sähköistäminen ja Oulun satamayhteys, Poikkimaantien parantaminen sisältyvät investointiohjelman hankkeisiin.

Pohjois-Suomen tarpeet huomioon PPY pitää erikoisena, että kansantalouden näkökulmasta merkittävän Oulun seudun tarpeet eivät näy investointisuunnitelmassa. Jos talousraamia ei voida kasvattaa, PPY esittää PohjoisSuomen tarpeiden tunnistamista Etelä-Suomen tarpeiden rinnalla ja Pohjois-Suomen merkittävimpien hankkeiden priorisointia investointiohjelmaan. PPY perustelee vaatimustaan sillä, että Suomen kaikista luonnonvaroihin perustuvista uusista investoinneista peräti 70 prosenttia keskittyy Pohjois-Suomeen. Näiden investointien kokonaisarvo on noin 14 miljardia euroa. Merkittävimmät investoinnin ovat StoraEnson kartonkitehdas Oulussa, MetsäFibren biotuotetehdas Kemissä, Boreal Biorefin biosellutehdas Kemijärvellä, KaiCell biotuotetehdas Paltamossa ja SSAB:n hiilivapaa teräksen tuotanto Raahessa. PPY muistuttaa, että Pohjois-Suomessa on merkittävää teollisuutta liittyen erityisesti puhtaan energian investointeihin, biotalouteen, rakentamisteollisuuteen sekä kansainvälisesti operoiva ICT-sektori. Myös matkailun kehittämisellä on alueella valtava potentiaali. PPY myös huomauttaa, että toimivat yhteydet ovat kestävää kasvua tavoittelevien yritysten toiminnan edellytys.

Executive MBA Aloita joustavasti oman tilanteesi mukaan

EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.

www.mai.fi/koulutus

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi Lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

Yrittäjä,

etsitkö luotettavaa talouden kumppania?

Tilintarkastus | Veroneuvonta | Yritysjärjestelyt Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 kari.knuuttila@tuokko.ﬁ

Saija Väisänen, HT p. 040 458 9241 saija.vaisanen@tuokko.ﬁ

Tuokko Oulu, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Työllisyyden kuntakokeilut • Kuntakokeilut alkoivat 1.3.2021 ja päättyvät 31.12.2024

• Kunnat vastaavat kokeilun ajan alueellaan

TE-toimistojen sijaan julkisista työvoimaja yrityspalveluista, kotoutumispalveluista ja työttömyysturvatehtävistä

• Oulun seudun kuntakokeilussa ovat

mukana Oulu, Hailuoto, Ii, Kempele, Liminka, Lumijoki, Muhos ja Tyrnävä

• Raahen seudun kuntakokeilussa ovat mukana Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki

• Jokilaaksojen työllisyyskokeilussa ovat

mukana Ylivieska, Oulainen, Merijärvi ja Alavieska

• Suomessa kokeiluihin osallistuu yhteensä 25 kokeilualuetta ja 118 kuntaa

• TE-palvelut siirtyvät kunnille vuonna 2024 pysyvästi.

Osatyökykyinen on pätevä työnhakija, jonka työkyky on osittain alentunut.”

Työhönvalmentaja Birgitta Lahti kertoo, että joillekin osatyökykyisille työntekijöille on pystytty räätälöimään työtehtävät siten, etteivät he tarvitse rinnalle mitään tukimuotoja.

Osatyökykyisiä työelämään Työnantaja voi saada osatyökykyisen työllistämiseen palkkatukea ja järjestelytukea

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Birgitta Lahti toimii Raahen seudulla työhönvalmentajana. Osa hänelle ohjautuvista asiakkaista on osatyökykyisiä. Maaliskuussa 2021 alkaneen kuntakokeilun myötä Raahessa on palkattu jo muutamia osatyökykyisiä yhdistyksiin ja kunnalle. Yhteistyö paikallisten yrittäjien kanssa on ollut sujuvaa. ”Yrittäjät ovat ottaneet minut hyvin vastaan. Olen selventänyt heille, mitä kaikkea osatyökykyisten työntekijöiden taustalla voi olla. Yrityksillä ei ole paljonkaan tietoa siitä, mikä osatyökykyinen työnhakija on. Heillä ei myöskään ole tietoa kaikista tukimuodoista, joita yrityksen on mahdollista saada, kun palkkaavat osatyökykyisen.” Työnantaja voi saada tukea osatyökykyisen palkkaamiseen. Osatyökykyisen palkkatutuki on enintään 50 prosenttia palkkauskustannuksista ja sitä maksetaan 2 vuotta kerrallaan. Palkkatuen enimmäismäärä yritykselle on tänä vuonna

1400 euroa kuukaudessa. Osatyökykyinen on pätevä työnhakija, jonka työkyky on osittain alentunut esimerkiksi sairauden tai vamman vuoksi. ”Toki heidän joukossaan on eri koulutustaustan omaavia ja pitkäaikaistyöttömiäkin. Kaikilla on kuitenkin takanaan pitkä työhistoria. Monella on jäljellä hyvinkin paljon työkykyä.” Lahti on mukana työhaastatteluissa ja hän auttaa yrityksiä palkkaamisen yhteydessä erilaisten tukihakemusten täyttämisessä sekä työsuhteen alussa perehdyttämisessä. Lahti käy myös etukäteen tutustumassa yrityksiin ja työtehtäviin ja auttaa rekrytointiprosessissa. ”Olennaista on, että yritys ja työnhakija kohtaavat toisensa eli syntyy match, kuten tavallisessakin työnhakuprosessissa. On tärkeää, että tunnen hyvin sekä työnantajan että työnhakijan.”

Tavoitte työllisyyden ja työkyvyn edistäminen Business Oulun työllisyyspalveluis-

sa kehitetään palveluita ja tehdään yhteistyötä työnantajien, työnhakijoiden, TE-toimiston, 3. sektorin, hyvinvointipalveluiden, oppilaitosten ja Kelan kanssa. Tavoitteena on työllisyyden ja työnhakijan työkyvyn edistäminen. ”Etsimme sopivia palveluita ja kehitämme palveluverkostoa toimivammaksi. Pyrimme tunnistamaan työllistymispotentiaalin hyvissä ajoin, jotta pitkäaikaistyöttömyyttä voitaisiin ehkäistä”, Business Oulun työkykykoordinaattori ja PALO-hankkeen projektipäällikkö Sanna Syren kertoo. Työkyky koostuu sen hetkisestä toimintakyvystä, voimavaroista ja osaamisesta suhteessa työn vaatimuksiin. Jokaisen työkyky on yksilöllinen ja vaihtelee elämän aikana. ”Palvelut koskevat nimenomaan työttömiä ja heitä työllistäviä työnantajia. Räätälöimme palveluita, esimerkiksi työhönvalmennuksen avulla. Työhön sijoittumista tuetaan työn mukauttamisella, jossa työntekijän ja työnantajan tarpeet huomioidaan ja

vuoropuhelua lisätään. Tärkeää on seurata, mitkä keinot toimivat ja miten keinoja voisi edelleen kehittää, jotta työnhakijat onnistuvat työssään ja työnantajat saavat tarpeensa mukaisen osaajan”, Syren toteaa.

Kohti sujuvaa rekrytointia Tärkeää on tunnistaa ne työnhakijat, joilla on valmius työllistyä heti ja ne, jotka tarvitsevat työkykynsä tukemiseen esimerkiksi hyvinvointipalveluita. Tarkoituksena on sujuvoittaa ja helpottaa rekryrointia siten, että valikoidaan ajoittain suurestakin työnhakijajoukosta sopivimmat työhaastatteluun ja palkkatyöhön. Tavoitteena on myös yritysyhteistyön kehittäminen esimerkiksi luomalla tietojärjestelmiä. BusinessAsemalla toteutetaan rekrytointitapahtumia, joiden avulla edistetään työnhakijoiden ja työnantajien kohtaamista ja työllistymistä.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Kiireetön viikonloppu Rokualla Nähhään työkaveria -tapahtuma tarjosi rentoa yhdessäoloa yksinyrittäjille

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Rokualla järjestettiin elokuun puolessa välissä viikonlopun kestävä yksinyrittäjäverkoston Nähhään Työkaveria-tapahtuma. ”Tapahtuma sujui yli odotusten ja yksinyrittäjiä oli paikalla noin 20. Tapahtumapaikkana Rokua on oivallinen ihanine metsäkankaineen”, kertoo yksi tapahtuman järjestäjistä, yrittäjä Kirsi Paldanius. Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen ohjelma oli vapaamuotoinen. Rokuan miljööstä sai nauttia myös omatoimisesti harrastamalla vaikkapa metsälenkkejä. ”Tärkeintä oli rento yhdessäolo, eikä järjestettyä ohjelmaa ollut liikaa. Keskusteluja käytiin ja aiheita oli laidasta laitaan. Yrittäjät olivat tyytyväisiä ja nauttivat kiireettömästä viikonlopusta.”

Keskustelu on hyvää vertaistukea Paldanius on toiminut Pohjois-Pohjanmaan Yksinyrittäjäverkoston johtoryhmässä puolitoista vuotta, ja puheenjohtajana tämän vuoden alusta asti. ”Aloimme järjestämään aamukahvitapaamisia verkossa keväällä 2020. Kuulimme yksinyrittäjien tarpeen tavata toisiaan. Keskustelusta toisen yksinyrittäjän kanssa saa hyvää vertaistukea.” Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät otti vetovastuuta aamukahvitoiminnasta viime vuoden syksyllä. ”Keväällä 2020 Kirsi Anttila Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä pyysi järjestämään webinaarin yksinyrittäjille. Mukana Yksinyrittäjän voimavarat ja selviytyminen -webinaarisarjaa oli organisoimassa yrittäjäkollegani Jaana Leino.”

Loistava matka yrittäjänä Paldaniuksen yritys Sepontytär Oy on taaperoikäinen. Se tarjoaa muun muassa työyhteisövalmennuksia, työnohjausta ja työyhteisösovittelua. Hän on ollut tyytyväinen päätökseen yrittäjäksi ryhtymisestä, vaikka yritystoiminnan alkutaipaleella koronakevään sulun aikana toiminnan jatkumiselle ei tuntunut olevan edellytyksiä. ”Perustin Sepontytär Oy:n syyskuussa 2019. Seuraavana keväänä kalenteri tyhjeni koronan vuoksi, ja ajattelin että tähänkö tämä nyt loppuu. Ylä- ja alamäkineen tämä on kuitenkin ollut loistava matka”, Paldanius toteaa. Sepontytär valjasti pedagogisen osaamisen ja etäkohtaamisen taitonsa ja hän on muun muassa opettanut etätapahtumien järjestämisen hyviä käytäntöjä yrittäjille. ”Verkossa toimin enimmäkseen myös tällä hetkellä, mutta syksy tuo kalenteriin yhä enenevässä määrin lähitapaamisia.” Paldanius aloitti työuransa ohjelmistosuunnittelijana ja hän on koulut-

Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa ja sen ohjelma oli vapaamuotoinen.” Kirsi Paldanius

Yksinyrittäjä Kirsi Paldanius oli yksi Nähhään työkaveria-tapahtuman järjestäjistä.

PPY:n yksinyrittäjäverkosto • PPY:n alueen jäsenyrittäjistä yksinyrittäjiä on noin 2270 • Johtoryhmän vetäjä Kirsi Paldanius

tautunut muun muassa hierojaksi ja ammattipedagogiksi. Osaamista on kertynyt monipuolisesti. Kirsi Paldaniuksen mielestä tekniikkaa pelätään liikaa. ”Laitteet eivät mene kokeilemalla rikki”, hän muistuttaa. ”Esimerkiksi yksinyrittäjäverkostosta voi löytää sparrailu- ja harjoittelukaverin, jonka kanssa päästä tutuksi laitteen ja sovellusten kanssa.”

• PPY:n yksinyrittäjäjäsenille lähetetään säännöllisesti yy-meili, jossa kerrotaan tulevista tapaamisista.

• Jos haluat mukaan wa-ryhmään,

laita viestiä: kirsi.anttila@yrittajat.fi tai p. 0500 685 148

• FB:stä yy-ryhmä löytyy hakusanalla: Pohjois-Pohjanmaan yksinyrittäjät

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Yrittäjyysoppia itse tekemällä Pyhäjoen yrittäjyyslukion työelämäpäivä tarjoaa nuorille kosketuksen työelämää ja yrittäjyyteen

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Pyhäjoen yrittäjyyslukiossa järjestettiin elokuussa pilottikokeiluna työelämäpäivä. Rehtori Tauno Rajaniemen mukaan tapahtuman tavoitteena on, että kaikki opiskelijat saavat kosketuksen työelämään ja yrittäjyyteen. Ajatus yrittäjien yhteistyöstä lukion kanssa lähti vuoden 2021 keväällä Saara Mustakalliolta. Hän on Pyhäjoen Yrittäjien hallituksen jäsen ja toimii myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien nuorten yrittäjien johtoryhmän jäsenenä. Työelämäpäivä ideoitiin, kun mietittiin nuorten yrittäjien toimenpiteitä kuluvalle vuodelle ja pyydettiin Pyhäjoen lukion edustajat yhteiseen ideointipalaveriin. Työelämäpäivän aikana opiskelijat kiersivät työpajoissa, joissa he tutustuivat muun muassa työhaastatteluun, 4H-yrittäjyyteen ja nykyaikaisen ansioluettelon tekemiseen. He saivat pohtia yritysideoita ja miettiä oman osaamisen tunnistamista. Esittäytymässä oli paikallisia ja seutukunnallisia yrittäjiä. ”Työelämäpäivässä kaikki meidän nuoret saavat kosketuspintaa yrittäjyyteen. Yrittäjyys ei kohtaa kaikkia, koska messujen järjestämiseen ja lehden tekoon osallistuminen on vapaaehtoista eivätkä kaikki lähde niihin mukaan”, Rajaniemi sanoo. Yrittäjyyslukion työtapojen keskiössä on opiskelijan oma toiminta. Yrittäjämäinen toiminta tarkoittaa sitä, että nuoret kokevat olevansa itse vastuussa toiminnasta ja itse asiassa tuloksistakin. ”Ytimessä on ajatus, että nuoret eivät ole toiminnan kohteita vaan tekijöitä.” Työelämäpäivästä halutaan tehdä vuosittainen tapahtuma. Lukio on ollut jo pitkään oleellinen osa paikallisyhteisöä ja on koko ajan tekemisissä paikallisten yrittäjien kanssa. ”Meillä on siihen välineitä”, Rajaniemi toteaa.

Opiskelijat tekevät itse Yrittäjyyslukion toimintatapa konkretisoituu viikoittain ilmestyvän paikal-

lislehden tekemisessä. Opiskelijat vastaavat siitä täysin. Pyhäjoen Kuulumiset jaetaan paperilehtenä jokaiseen talouteen. ”Heillä on oikeat vastaanottajat ja he saavat palautetta. Nuoret tekevät kaiken itse, muun muassa taittavat

Ytimessä on ajatus, että nuoret eivät ole toiminnan kohteita vaan tekijöitä.” Rehtori Tauno Rajaniemi

lehden verkkoon. Nuorten yritykset ovat alihankkijoina.” Toinen väline kokemusten saamiseksi yrittäjyydestä on Pyhäjoen messujen järjestäminen, joka on kaikilta osin opiskelijoiden vastuulla. ”Yhdessä tekeminen kasvattaa nuoria todella paljon. Kun kysytään

lukion päättäviltä, mikä on ollut vaikuttavinta, messuprojekti nousee aina esille.” Messuprojektissa on mukana lukion kakkosluokkalaiset. Osallistuminen edellyttää, että he perustavat yrityksen joko Nuori Yrittäjyys (NY)- tai 4H-yritys konseptin mukaisesti. Messuorganisaation sisällä on monta NYja 4H-yritystä. Viime kesästä lähtien 4H-yrityksiä on perustettu enemmän.

Englantia käyttökielenä Englannin opettaja Minna Lapinkangas kertoo, että työelämä ja yrittäjyys ovat aihealueita, joita käsitellään englannin tunnilla. Siellä tehdään englanniksi CV eli ansioluettelo ja vaikkapa työhaastattelu. Lapinkangas näkee työelämän eri osa-alueisiin keskittyvän teematapahtuman tarpeellisena. Teemapäivään osallistuvat kaikki opiskelijat eri luokka-asteilta, mikä onnistuu mainiosti pienehkössä opinahjossa. Samantapaisia päiviä on muitakin. ”Lukion työtapoihin on kuulunut jo pitkään työnäytepäivät. Niiden aikana opiskelijat esittelevät omat projektinsa koko koululle”, Lapinkangas sanoo.

Rehtori Tauno Rajaniemi kertoo, että yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetusta työelämäpäivästä halutaan tehdä toistuva tapahtuma.

Anna Koskela henkilöstöpalveluyritys Go on:sta järjesti opiskelijoille CV-työpajan.

Pyhäjoen yrittäjyyslukio • Opiskelijat tekevät Pyhäjoen Kuulumiset -lehteä. • Järjestävät Pyhäjoen Messut. Joulumessut ovat 11.12.2021. • Edellisten projektien puitteissa opiskelijat perustavat omia yrityksiä NY (Nuori yrittäjyys)- tai 4H-yritys konseptin mukaan.

• Lisäksi on mahdollista tehdä yrittäjyysopintoja, esimerkiksi taloushallinnon kurssi.

• Kansainvälistä harjoittelua aloitellaan Hampurissa sijaitsevan yhteis-

työkoulun kanssa. Suomalais-saksalainen tandem-opiskelijapari tekee harjoittelua kaksi viikkoa Suomessa ja kaksi viikkoa Saksassa.

Englannin opettaja Minna Lapinkangas on ollut mukana suunnittelemassa teemapäivää, jossa esitellään työelämää ja yrittäjyyttä monesta näkökulmasta.

Valtteri Lukkarila vastaa joulumessuilla tekniikasta

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Raahelainen Valtteri Lukkarila, 17, käy lukiota Pyhäjoella. Vireä, yrittäjäpainotteinen lukio teki vaikutuksen tutustumiskäynnin aikana. ”Yhdeksännellä luokalla käytiin tutustumassa myös täällä. Rehtori puhui ja kertoi tästä. Oli heti lukittu, että tänne haluan. Ilmapiiri on erittäin mukava.” Valtteri on aloittanut toisen lukuvuotensa ja sen alkuun sijoittuu työelämäpäivä. Hän on ehtinyt kiertää ryhmänsä mukana joitain rastipisteitä. ”Kevytyrittäjyys kuulosti helpolta tavalta aloittaa. Olen ajatellut, että lukion ohella tekisin jotain työtä.” Yhdellä rastilla mietittiin henkilökohtaisia kiinnostuksen kohtei-

ta ja unelma-ammattia. ”On vielä hakusessa mihin aion mennä lukion jälkeen. Olen hyvä asiakaspalvelussa ja myös tietokonehommissa.” Työkokemusta Valtterille on kertynyt kesätöistä. Viime kesänä hän oli töissä Neste Oilin kassalla ja Raahen liikennepuiston valvojana. Valtterin kokemuksen mukaan lukiossa tulee heti esille messut ja lehdenteko. ”Messujen järjestelyssä sain hyvän roolin. Olen tekniikkapäällikkö ja minulle on oma tiimi, jonka toiminnasta vastaan.” Joulumessujen valmistelu on täysillä käynnissä esimerkiksi markkinointitiimin osalta, mutta Valtterin tiimin vuoro tulee myöhemmin, He rakentavat esimerkiksi loosit ja valaistuksen.

Laura Paaso Oulun ammattikorkeakoulusta ohjasi opiskelijoita osaamisen tunnistamisessa.

Valtteri Lukkarila on joulumessujen tekniikkapäällikkö ja oman tiiminsä vastuuhenkilö.

”Tarjolla oli myös lehden taittoa, mutta siihen en mennyt.” Valtterin koulumatkat hoituvat sujuvasti, sillä hän sai elokuussa ajokortin, ikäpoikkeuslupakortin. Pyhäjoen 4H-vastaava Saara Laatinen kertoi opiskelijoille yritysideasta.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Tuttu-yrittäjä tunnuksesta tunnistat oululaisen paikallisen toimijan. Suosimalla paikallisia palveluita voit vaikuttaa siihen, että yrityksillä ja yrittäjillä on edellytyksiä toimia alueellamme jatkossakin ja monipuoliset palvelut säilyvät lähelläsi. Tuttu-yrittäjä verkkosivuilta löydät paikalliset palvelut ja paikallisten yritysten verkkokaupat.

> tuttuyrittaja.fi

TUE PAIKALLISTA, VALITSE TUTTU! VOIMAVARAKESKEINEN TYÖNOHJAUS TYÖHYVINVOINTIVALMENNUS TAIDETERAPEUTTINEN JA PSYKOFYYSINEN VALMENNUS TUTUSTU PALVELUIHIN

YHTEISTYÖSSÄ

tuttuyrittaja.fi

KOTIMAISET LAADUKKAAT RATKAISUT SEKÄ TERASSILLE ETTÄ IKKUNOIHIN.

VIHERRAKENTAMINEN: mm. kiveykset ja istutukset PIHAN HOITOTYÖT: mm. kitkennät ja pensasaitojen leikkaukset

Meiltä myös hoitosopimukset! myynti@pihakukot.fi www.pihakukot.fi puh. 044 324 6746

ƳƳƳʋĶŏţƎƖæʋǊ

uudisrakentaminen

saneeraus

rakennusrautio.fi

kaikki remontit

0400 690 555

Asemakatu 4, 90100 Oulu | 044 767 0700 www.oulunkaihdinpalvelu.fi | info@oulunkaihdinpalvelu.fi

Oulu keskusta

AKTIIVISEMPAA ISÄNNÖINTIÄ JO VUODESTA 1985

ZZZ VSHFVDYHUV Ɠ

Pyydä tarjous: www.hlahti.com | tomi@hlahti.com Torikatu 22 A, Oulu

Kauppurienkatu 16 90100 Oulu

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Yrittämisen palo vei hierojaksi Asko Mäkäräinen ei ollut tyytyväinen kahdeksasta neljään -rytmiin ja vaihtoi alaa yrittäjäksi

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Hieroja Asko Mäkäräinen ei säikähtänyt korona-aikaa, vaan perusti yrityksensä Hyvinvoitasko talvella 2021. Hän tarjoaa Kiimingissä urheiluhierontaa ja klassista hierontaa. Reilua vuotta aikaisemmin Mäkäräinen oli lopettanut työsuhteen ympäristöalan yrityksessä ja hakeutunut hierojakouluun. Alanvaihto sai alkunsa toisaalta siitä, että Mäkäräinen kaipasi takaisin työskentelyyn liikunnan ja ihmiskehon parissa. Toisaalta yrittäjyys oli poltellut aina. Mäkäräisellä on ammattikorkeakoulussa opiskeltu liikunnanohjaajan koulutus. Kesätöiden kautta hän jäi töihin jätealan yritykseen ja teki siellä jäteauton kuljettajan, työhön osallistuvan työnjohtajan ja lopulta myyntineuvottelijan töitä. ”En ollut oikein tyytyväinen kahdeksasta neljään -rytmiin, vaan kaipasin sitä, että saan paljon vapaammin rakentaa omaa päivä- ja viikkorytmiä.” Vahva urheilu- ja liikuntatausta sai päätymään hierojakouluun. ”Nimenomaan yrittäjyys kiinnosti ja siksi perustin oman yrityksen enkä mennyt töihin mihinkään ketjuun”, Mäkäräinen sanoo.

Tämä on juttu, jota kohti olisi kannattanut lähteä jo aikaisemmin.” Asko Mäkäräinen, hieroja

Tavoite tehdä jotain isompaa Yrityksen nimi ja logo luotiin riittävän avoimeksi, että se mahdollistaa jatkossa muutakin kuin hierontapalveluiden tuottamisen. Mäkäräisen tavoitteena on tehdä jotain isompaa kuin hierontapalveluyritys. ”Minulla on koko ajan se visio. Olen yrittäjänä nimenomaan siksi, että haluan tehdä tästä jotain paljon isompaa. Yrityksen nimi mahdollistaa monenlaisen toiminnan.” Asko Mäkäräinen suuntautuu yritystoiminnan kehittämiseen. ”Koko ajan pyörittelen mielessäni, mitä muuta voin tuoda yrittämiseen hieronnan lisäksi.” Nuoren yrittäjän intoa toppuuttelee perhe ja kaksi pientä lasta. Hyppy aiemmasta työstä yrittäjäksi ei ollut liian iso. Mäkäräinen oli tehnyt myyntityötä yrittäjämäisesti ja määriteltyjä tulostavoitteita kohti pyrkien. ”Hyvä, että lapset tasapainottavat menoa ja pakottavat miettimään muitakin juttuja kuin työtä.”

Asko Mäkäräisellä on vahvat siteet Kiiminkijokeen ja hän haluaa yrittäjänä tukea kulmakunnan elinvoimaisuutta.

Olen yrittäjänä nimenomaan siksi, että haluan tehdä tästä jotain paljon isompaa.” Asko Mäkäräinen, hieroja

Mäkäräinen on nauttinut yrittäjyyden vapaudesta. Hänestä on hienoa tehdä omaa juttua ja olla työssä mielekkäiden asioiden parissa. ”Kun ajattelee omaa yrittäjämyönteisyyttä, niin nyt tuntuu siltä, että olen tullut kotiin. Tämä on juttu, jota kohti olisi kannattanut lähteä jo aikaisemmin.”

Vahvat siteet Kiiminkijokeen Mäkäräisen yritys on toiminut reilut puoli vuotta eikä hän pysty vertaamaan korona-ajan liiketoimintaa normaaliaikaan. ”Hierojakoulun jälkeen jouduin hetken empimään, onko yrityksen perustaminen sittenkään koronan takia jär-

kevää. Tämä on kuitenkin yksi pahiten kärsineistä aloista. Keväällä nousu oli uskomatonta muutamassa kuukaudessa. Kuitenkin tuntuu siltä, että kun tulee joku uusi käänne, ihmiset taas miettivät ja asiakasvirta vähenee.” Hyvinvoitasko sijaitsee Kuusamontien välittömässä läheisyydessä. Toimipaikan valinta ei ollut sattumaa. Mäkäräisellä on vahvat siteet Kiiminkijokeen ja hän haluaa tukea kulmakunnan elinvoimaisuutta. ”Kiiminkijoki on aina ollut itselle se oma joki. Se on yksi teema, jota haluan tuoda esiin.” Asko Mäkäräinen antaa kiitosta paikallisilta yrittäjiltä tulleesta tuesta. Mäkäräisellä on tavoitteena somenäkyvyys ja tunnettuus. Hänelle on kertynyt TikTokissa viidessä kuukaudessa lähes 15 000 seuraajaa. ”Se ei ehkä näy asiakasvirrassa, mutta muissa tavoitteissa se auttaa”, Mäkäräinen toteaa.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Puhetta ja pisnestä yrittäjältä toiselle Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkosto kuopii kohti syksyä uusin teemoin

Kahden viikon välein torstaiaamuisin kokoontuva Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkosto antaa yrittäjille mahdollisuuden luoda uusia kontakteja, tarjota palveluja sekä pohjustaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

··

Susanna Lähdesmäki, teksti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkosto aloittaa syyskauden uusin teemoin ja uusin tapaamisin. Kahden viikon välein torstaiaamuisin kokoontuva verkosto saa 23. syyskuuta vieraakseen Janina Forssin Juhlagurusta ja 7.10. Simo Kekäläisen WellO2:sta. Syyskuun ensimmäisessä tilaisuudessa alustaja oli Proagrian yritysasiantuntija ja projektipäällikkö Minna Paakkola. Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkoston suunnittelu alkoi PPY:n verkostoforumin palaverissa jo syksyllä 2020. Verkosto vastasi yrittäjien pitkäaikaiseen toiveeseen päästä tarjoamaan toisilleen palveluita ja tekemään konkreettisesti bisnestä. Verkostoa päätettiin lähteä tekemään tammikuussa keskellä koronatalvea, kertoo Oulun Yrittäjien hallituksen jäsen ja B.UP Coaching -yrityksen toimitusjohtaja Katja Koskimies. ”Koronarajoitusten takia oli vaarana, että yrittäjät tipahtavat sosiaalisista kuvioista ja jäävät yksin. Pehmeänä tavoitteena oli aktivoida yrittäjiä ja tukea verkostoitumista, vuorovaikutusta sekä kommunikaatiota toisten yrittäjien kanssa. Verkostossa yrittäjille halutaan tarjota mahdollisuuksia luoda uusia kontakteja, tarjota palveluja sekä pohjustaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Koskimies kertoo. Hän on ollut mukana rakentamassa konseptia PPY:n koolle kutsumassa työryhmässä vuoden alusta. Ensimmäinen tapaaminen järjestettiin jo 26. helmikuuta. Tähän mennessä niitä on ollut kahdeksan.

Vahvistaa uskoa tulevaisuuteen Yrittäjät ovat ottaneet verkoston hyvin vastaan. ”On pitkälti osallistujan omasta aktiivisuudesta kiinni, miten hän saa aikaiseksi keskusteluja ja luotua kontakteja toisiin yrittäjiin.” Niin sanottuja hissipuheita tilaisuuksissa pidetään paljon, mutta Koskimiehen mukaan suurin merkitys on pienryhmäkeskusteluissa. ”Niissä pääsee puhumaan mielen päällä olevista asioista. Keskusteluissa pääsee hakemaan uusia asiakkaita, työntekijöitä ja keskustelemaan yrittämiseen liittyvistä asioista.” Katja Koskimies muistuttaa, että oma aktiivisuus on tärkeää. ”Pitää olla rohkeutta puhua päivänpolttavista asioista ja omasta liiketoiminnasta. Mukana on osallistujia laajasti eri toimialoilta, heillä on paljon ko-

Tämä on minulle mahdollisuus luoda uusia kontakteja, tutustua muihin yrittäjiin, saada uusia tuttavia ja luoda uusia pisnesmahdollisuuksia.” Heidi Alamikkelä, Oulun Kaihdinpalvelun yrittäjä

kemusta ja heiltä on mahdollista saada vertaistukea. Mitä avoimemmin mielin tulee mukaan, sitä enemmän itse saa.” Ihmiset ovat erilaisia eikä virtuaalitilaisuudessa toimiminen ole kaikille yhtä helppoa. ”Silloin kannattaa sopia rohkeasti tapaaminen tilaisuuden jälkeen”, neuvoo Koskimies. Hänen oma yrityksensä B.UP tekee muun muassa liiketoiminnan ytimen kirkastamista muille yrityksille. ”Henkilökohtainen motivaationi lähteä mukaan Parempaa Pisnestä Yhdessä -verkostoon oli tuoda yrittäjien elämään jotakin sellaista, joka vahvistaa uskoa tulevaisuuteen”, Koskimies kiteyttää.

Mukana aina, kun mahdollista Oulun Kaihdinpalvelun yrittäjä Heidi Alamikkelä on osallistunut Parempaa

Parempaa Pisnestä Yhdessä • Verkoston tapaamiset järjestetään kahden viikon välein torstaisin klo 8.30 – 10.

• Tapaamiset järjestetään virtuaalisesti Teamsillä, mikä mahdollistaa osallistumisen helposti ympäri maakuntaa.

• Verkostoitumistapahtumissa on aluksi asiantuntijan pitämä alustus, minkä jälkeen osallistujat pääsevät keskustelemaan pienryhmissä.

• Korona-aikana perustettu Parempaa Pisnestä Yhdessä tarjoaa verkostoitumista, vuorovaikutusta ja kommunikaatiota toisten yrittäjien kanssa.

Pisnestä Yhdessä -verkoston tilaisuuksiin aina kun se on ollut mahdollista. Hän on ollut myös mukana suunnittelemassa konseptia. ”Halusin lähteä mukaan, koska tämä on minulle mahdollisuus luoda uusia kontakteja, tutustua muihin yrittäjiin, saada uusia tuttavia ja luoda uusia pisnesmahdollisuuksia. Minä olen esimerkiksi päässyt tekemään tarjouksia sellaisille yrityksille, joista ilman tätä verkostoa en olisi tiennyt.” Alamikkelän kokemuksen mukaan verkostossa on mukana avoimia ihmisiä ja tilaisuudet ovat olleet lämminhenkisiä. ”Verkoston toimintaa on ollut helppo tulla mukaan ja ihmiset ovat olleet mukavia.” Alamikkelä odottaa innolla sitä aikaa, että verkoston osallistujat pääsevät tapaamaan toisiaan livenä. ”Vaikka on tämä toiminut hyvin etänäkin. Tilaisuuksien aikataulu on selkeä ja asiat etenevät jouhevasti. Ensin meillä on koulutusta ja yleistä esittelyä. Sen jälkeen on tapaamisia toisten yrittäjien kanssa.” Vaikka tilaisuuden teema ei Alamikkelän mielestä ole aina tuntunut ihan omalta jutulta tai on tuntunut, että oma aika ei oikein riitä, hän on lähtenyt mukaan. ”Verkostoituminen kannattaa aina.” Alamikkelä toivoo tulevien tilaisuuksien teemoiksi hyvinvointiin ja jaksamiseen liittyviä asioita. Hänen mielestään tilaisuuksien teemat ovat olleet hyviä. ”Esimerkiksi markkinointiin liittyvä teema oli hyvin konkreettinen koulutus markkinointiin. Siitä sain uusia ajatuksia ja hyviä vinkkejä omaan työhöni.”

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Katja löysi uuden uran linja-autonkuljettajana Kun Katja Alatalon työsuhde päättyi tuotannollisista ja taloudellisista syistä, hän päätti kouluttautua rohkeasti uuteen ammattiin. OSAOssa linja-auton kuljettajaksi opiskellut Katja löysi uralleen uuden suunnan auton ratista ja on tyytyväinen työhönsä, jossa jokainen päivä on erilainen.

·· ··

Laura Lääveri-Uimonen, teksti Jouni Ylisuutari, kuva

Oulussa jo yli kaksikymmentä vuotta asuneella Katja Alatalolla oli mietinnän paikka vuonna 2008, kun työt bingon pelikeskuspäällikkönä loppuivat irtisanomiseen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Työttömäksi jouduttuaan Alatalo löysi linja-autonkuljettajaksi valmistavan koulutuksen työvoimatoimiston kautta ja päätti hakea opiskelemaan. Alatalo seurasi linja-autonkuljettajaksi isänsä jalanjäljissä. ”Isä toimi linja-autonkuljettajana lähemmäs neljäkymmentä vuotta. Tällä on voinut olla jotain vaikutusta omaan alanvalintaani”, Alatalo pohtii. Alatalo kertoo, että hänellä oli isänsä kautta realistinen kuva siitä, millaista linja-autonkuljettajana työsken-

tely on. Isä ajoi paljon tilausajoja ja oli siksi joskus päiviä tai viikkoja poissa kotoa. Mielikuva työstä oli kuitenkin positiivinen. ”Olen aina sanonut, että minuun on varmasti vaikuttanut se, että olen lapsena nukkunut päiväunia linja-auton konekopan päällä”, Alatalo naurahtaa.

Rohkeasti uuteen ammattiin Aikuisiällä uudelleen kouluttautuminen ei jännittänyt Katja Alataloa. ”Olin todella innostunut opiskelusta ja uuden oppimisesta. Olen aina opiskellut työssä oppimalla, joten se tuntui minulle luontevalta. Linja-autonkuljettajan työn oppii tekemällä eli ajamalla”, Alatalo toteaa. Uudelleenkouluttautuminen aikuisiällä työtilanteen vaihtuessa voi mietityttää ja jännittää monia, mutta Alatalo näkee uuden oppimisen ennen

kaikkea mahdollisuutena. ”Jonkun asian loppuminen antaa aina mahdollisuuden johonkin uuteen. Ei kannata jäädä pitkäksi aikaa ihmettelemään, vaan lähteä rohkeasti kokeilemaan jotain uutta”, Alatalo kannustaa.

Vaihtelevat työpäivät palkitsevat Nykyisin Oubussilla työskentelevän Alatalon mielestä linja-autonkuljettajan työssä parasta on vaihtelevuus. ”Samanlaista työpäivää ei ole.” Alatalo nauttii asiakkaiden kohtaamisesta ja asiakkaiden palvelemisesta. ”Ihmiset kyselevät ja jutustelevat paljon. Vakituisten asiakkaiden kanssa tulee keskustelua paljon erityisesti Citybussissa”, Alatalo kertoo. Perustyön lisäksi Alatalo tekee myös loppunäyttöjen arviointia yrityksessä opiskeleville kuljettajille. Se

Tee unelmistasi totta yrittäjän starttipaketilla!

Katja Alatalo suosittelee rohkeasti kokeilemaan uutta alaa ja ammattia.

antaa uutta näkökulmaa myös omaan työskentelyyn. ”Tällä hetkellä kuljettajien tarve Oulun seudulla on kova. Lisää hyviä tekijöitä tarvitaan”, Alatalo vinkkaa. Vapaa-ajalla Alatalo rentoutuu neuloen. Hän suosii yleensä pienempiä

Yrittäjän tukiverkko on uusi palvelu yrittäjän avuksi

··

Susanna Lähdesmäki, teksti

MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk

Sopimusaika 1pv – 60kk! Kauttamme myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Pyydä tarjous!

Meiltä helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kysy lisää!

Hiltusentie 23 A 3, 90620 OULU www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000

töitä, joita on helppo neuloa muutama kerros kerrallaan. ”Neulon vapaa-ajalla ja keskellä työpäivää taukojen yhteydessä. Monet varmaan tuntevat minut siitä, että olen se, joka aina neuloo päätepysäkillä”, Alatalo nauraa.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) ja alueen Yrityskummit ovat aloittaneet alueellisen Yrittäjän tukiverkkopalvelun. Se on suunnattu kaikille pohjoispohjalaisille yrittäjille, jotka haluavat rinnalleen keskustelijaa ja sparraajaa. Yrittäjän tukiverkkopalvelu on avoin matalan kynnyksen luottamuksellinen palvelu, jossa yrittäjä voi keskustella mieltään painavista asioista, liittyivätpä ne sitten liiketoimintaan tai omaan vointiin. Yrittäjä voi ottaa yhteyttä palveluun, jos yrityksen taloudellinen tilanne on heikentynyt, oma jaksaminen huolettaa, kokee olevansa yksin tekemässä päätöksiä ja kaipaa tietoa saatavissa olevista palveluista ja jos yrityksen toiminta vaikeutunut äkillisesti tai pitkään jatkuneista syistä. Tukiverkko tuo yrittäjälle langan päähän kuuntelijan, jolla on ymmärrystä yrittäjän arjesta ja liiketoiminnan lainalaisuuksista. Yrittäjä saa nopean tilannearvion ensisijaisesti hoidettavasta

asiasta sekä apua vaihtoehtojen pohtimiseen. Yrittäjä saa tukiverkkopalvelun avulla ajantasaista tietoa muista palveluista muun muassa rahoituksesta, tervehdyttämisestä, saneerausmenettelystä, omistajanvaihdoksesta, mentoroinnista ja jaksamisesta. Maksuttoman palvelun taustalla toimii Yrityskummien lisäksi laaja, yrittäjää lähellä olevista tahoista koostuva asiantuntijaverkosto. Palvelun puhelinnumero tulee olemaan 050 3437 490, numero avautuu lähiaikoina. Yhteydenottopyynnön voi jättää myös sähköisesti PPY:n verkkosivujen www.ppy.fi kautta. Alueellisen tukiverkkopalvelun lisäksi yrittäjällä on käytössään valtakunnallinen Yritys-Suomi Talousapu -neuvontapalvelu, joka auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. YritysSuomi Talousavun puhelinnumero on +358 2950 24880. Palvelun neuvojat ovat yrityksen talouden ja tervehdyttämisen asiantuntijoita.

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Onko sinulla kasa asiakasdataa, josta et saa oikein otetta? Ei huolta. Meillä on yrityksellesi tiedon kasaamiseen yhteen paikkaan tarkoitettu Kasvun Alusta -datapalvelu, jolla myynnin ja markkinoinnin vaikutusten seuranta on tehty sinulle verrattoman helpoksi ja mukavaksi käyttää.

DATA

INFORMAATIO

HAVAINTO

ASIAKASYMMÄRRYS

OIVALLUS josta syntyy relevanttia ja erottuvaa markkinointia.

Autamme yritystäsi kasvamaan pohjoisessa paikallisymmärrystä hyödyntäen.

Katso lisää: kalevamedia.fi/kasvunalusta

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Ennakointi on avain henkilöstön hyvinvointiin Välittämisen malli auttaa nostamaan huolet esiin, hyvinvointiturva tuo avun lähelle töissä ja vapaa-ajalla

··

Fennia ja Elo, teksti ja kuva

Talotekniikkayritys Amplit johtaa työkykyä tuloksellisesti: sairauspoissaolot, tapaturmat ja työkyvyttömyys ovat vähentyneet viime vuosina selvästi. Sairauspoissaoloja seurataan yrityksessä tarkasti, mutta seurannassa keskitytään määrän sijasta poissaolojen syihin. Työkykyjohtamisen perusideana on edistää työntekijöiden työkykyä, terveyttä ja turvallisuutta. Se on hyvää arkijohtamista, jossa muun muassa otetaan työkykyyn liittyvät asiat puheeksi ennakoivasti, ja sen vaikutukset näkyvät yrityksen tuottavuudessa sekä sairauspoissaoloja työkyvyttömyyskustannuksissa. Amplitin työmailla tehdään paljon fyysistä työtä, kuten sähkö- ja putkiasennusta. Työn aiheuttama kuormitus voi johtaa herkästi tukija liikuntaelinvaivoihin. Amplit on kuitenkin onnistunut vähentämään sairauspoissaoloja ja terveyskustannuksia järjestelmällisesti viime vuosina. ”Olemme panostaneet määrätietoisesti toimivaan hoitoketjuun ja ennaltaehkäisevään työkykyjohtamiseen, ja se on tuottanut tulosta. Kun työntekijät viihtyvät töissä

hyvin, työmailla on vähemmän sairastumisia. Työtyytyväisyys kulkee käsi kädessä sairauspoissaolojen ja työmaiden tuottavuuden kanssa”, kertoo Amplitin henkilöstöpäällikkö Elisabeth Villemson. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) arvion mukaan yksittäisen sairauspoissaolopäivän kustannus työnantajalle on 350–500 euroa. Tutkimusten perusteella työkykyä voidaan parhaiten ylläpitää tunnistamalla ja vähentämällä työstä johtuvia kuormitustekijöitä. Myös esihenkilön tuella on merkittävä vaikutus työntekijän kokemaan työkykyyn ja sairauspoissaolojen määrään. Selkeät toimintamallit auttavat vähentämään pitkiä sairauspoissaoloja, siksi Amplitin työkykyjohtamisen perustana on välittämisen malli. Siihen kuuluvien terveyskyselyjen ja sairauspoissaoloseurannan avulla saadaan tärkeää tietoa henkilöstön hyvinvoinnista. Toisinaan huolenaiheet tulevat näkyväksi myös esimiehen tai kollegan kautta. ”Asioista kannattaa aina puhua, kun se on mahdollista. Käymme työntekijöiden kanssa työkykykeskusteluja, jos joku kantaa kollegastaan tai alaisestaan huolta tai jos

Meillä on tahto rakentaa tulevaisuutta ja voima viedä asioita eteenpäin.

sairauspoissaoloissa nähdään poikkeavuuksia”, Villemson kertoo. Amplit on kehittänyt työkykyjohtamista yhdessä työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Fennia hoitaa puolestaan vakuutusasioita, kuten työntekijöiden lakisääteistä tapaturmavakuutusta ja sairauskuluvakuutusta. Fennian Hyvinvointiturva-palvelun ytimessä on FenniaHoitaja-puhelinpäivystys, jossa sairaanhoitajat ottavat vastaan puheluita aamusta iltamyöhään. Työterveyshuoltopalvelut tulevat Fennian kumppanilta. ”Yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Fennia auttaa akuuteissa terveyden asioissa ja Elo on osallistunut työkykyjohtamisen suunnitteluun”, Villemson kertoo. Henkilöstön terveys ja turvallisuus ovat Amplitille tärkeitä myös työajan ulkopuolella, minkä takia työntekijöiden terveyspalvelut ja vakuutukset kattavat myös vapaa-ajan. ”Kukaan ei voi päättää pysyvänsä aina terveenä. Haluamme reagoida nopeasti eri tilanteisiin ja että kynnys pyytää apua olisi aina matala, oli kyse sitten sairastumisesta, työtapaturmasta tai yksityiselämän huolista.” Kysy lisää! Fenniassa sinua palvelee Esa Ikonen, 0400 901 008 ja

Työkykyjohtamisen perusideana on edistää työntekijöiden työkykyä, terveyttä ja turvallisuutta esimerkiksi ottamalla työkykyyn liittyvät asiat puheeksi ennakoivasti

Elossa Niko Lassila, 040 674 4460. Muista myös Suomen Yrittäjien jäsenedut: fennia.fi/suomenyrittajat Niko Lassila, niko.lassila@elo.fi Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo, Kauppurienkatu 8 A 2. kerros, Oulu, p. 040 674 4460, www.elo.fi

Fennian edut yrittäjille: www.fennia.fi/suomenyrittajat Alueen yhteyshenkilö: Myyntijohtaja Esa Ikonen p. 010 503 5811 tai 0400 901 008 esa.ikonen@fennia.fi

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

KOLUMNI

Asiakasymmärrystä pohjoiselta kantilta katsottuna

Mari Jauhola Kirjoittaja toimii Insight Managerina Kaleva Mediassa ja innostuu pienistä oivalluksista, jotka auttavat kohti parempaa markkinointia.

VAHVISTAMME

aleva Media on tutkinut pohjoissuomalaista sielunelämää, ihmisten arvomaailmaa, arkea ja ostokäyttäytymistä nyt kaksi kertaa toteutetuilla Pohjoista Kanttia -tutkimuksilla. Ensimmäinen Pohjoista Kanttia julkaistiin alkuvuodesta 2020, ja siinä keskityttiin pohjoisen ihmisten arvoihin ja asenteisiin. Tuoreimmassa, alkusyksystä 2021 toteutetussa tutkimuksessa painotus on erityisesti erilaisten megatrendien1 vaikutuksessa pohjoissuomalaisten elämään, ja sitä kautta myös kuluttamiseen ja ostovalintoihin. Tällaisia megatrendejä ovat esimerkiksi ekologisuus ja vastuullisuusajattelun kasvu sekä teknologian sulautuminen kaikkeen. Mitä merkitystä megatrendeillä sitten on yksittäisen yrityksen kannalta? Eikö täällä pohjoisen perukoilla hommat toimi kuitenkin ihan niin kuin ennenkin, ilman turhaa trendihössötystä? Megatrendit ovat suurelta kuulostavia asioita, joiden merkitystä omaan elämään tai liiketoimintaan voi olla vaikea hahmottaa – mutta loppujen lopuksi nämä ylätason käsitteet pitävät sisällään paljon pieniä ja arkisiakin asioita, joiden hahmottaminen ja ymmärtäminen voi olla käänteentekevää esimerkiksi yrityksen kilpailuetujen määrittelyssä, tai ylipäänsä asiakkaiden ja heidän tarpeidensa paremmassa ymmärryksessä. Pohjoista Kanttia antaa vastauksia muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

tuullisen kuluttamisen merkitys kasvaa jatkuvasti myös pohjoissuomalaisten elämässä. Vuoden 2020 tutkimuksessa lähes puolet ilmoitti valitsevansa tuotteita eettisin perustein melko usein, ja kolmannes kertoi välttävänsä asioimista yrityksissä, joiden toimintaa ei pidä vastuullisena tai eettisesti hyväksyttävänä. Tuorein tutkimus kertoo luvun nousseen entisestään. Näistä lähtökohdista tarkasteltuna yrityksen vastuullisuus ei ole pelkästään erottautumistekijä, vaan tietyiltä osin se alkaa olla hyväksyttävyystekijä. Oleellista on tunnistaa, miten eri ihmiset vastuullisuuden kokevat, miten asiakkaiden odotuksiin voi vastata, ja miten siitä kannattaa viestiä.

Mitä vastuullisuus pohjoisen asukkaille merkitsee, ja miten se ohjaa kulutuskäyttäytymistä?

Hinta on helppo tapa kilpailla asiakkaista, mutta pitkällä aikavälillä se on harvoin yrityksen kannalta kestävä ja kannattava tapa. Kilpailuetua kannattaa rakentaa sellaisten teki-

Tutkimuksen mukaan vastuullisuuden ja vas-

VAIKUTAMME

Miksi yksinkertaisuuden ja helppouden merkitys yritysten kilpailutekijänä on entistä suurempi? Yli puolet vastanneista kertoo kokevansa ympäröivän maailman ainakin jossain määrin monimutkaiseksi. Monimutkaisuuden kokemus voi liittyä esimerkiksi uusien teknologioiden ja digitalisaation kiihtyvään kasvuun, ympäröivän maailman nopeaan muutokseen tai yksinkertaisesti päätöksenteon vaikeuteen alati kasvavassa informaatiotulvassa ja tuotetarjoaman paljoudessa. Yrityksen tehtävä on ratkaista asiakkaan ongelma ja yksinkertaistaa monimutkaista.

Minkälaiset asiat ohjaavat kuluttajien valintoja?

VERKOSTOIMME

jöiden varaan, jotka eivät pakota hintakilpailuun vaan antavat yritykselle mahdollisuuden kehittyä ja kasvaa aidosti erottuvaksi ja vahvaksi brändiksi. Omien kohderyhmien tunteminen mahdollistaa kilpailutekijöiden vahvistamisen niin, että ne ohjaavat asiakkaan ostopäätöksiä haluttuun suuntaan. Kun esimerkiksi lapsiperheet ja ruuhkavuosia elävät painottavat ostopäätöksissään usein helppoutta ja ajansäästöä, varttuneemmalla väestöllä korostuvat puolestaan laatu ja kotimaisuus. Suurin osa yrityksistä osaa helposti vastata sellaisiin kysymyksiin kuin mitä me teemme ja kenelle teemme. Haastavampaa voi olla vastata siihen, miten asiakkaamme tekevät ostopäätöksiä, miksi he toimivat kuten toimivat, ja minkälaiset asiat ovat heille tärkeitä. Kaleva Median Pohjoista Kanttia –tutkimuksen löydöksiä esittelemme tarkemmin lokakuussa järjestettävässä julkistustapahtumassa. Jos haluat mukaan, olethan yhteydessä kasvunrakentajiimme: kalevamedia.fi/yrityksille Megatrendi on useista ilmiöistä koostuva yleinen kehityssuunta, jonka nähdään usein tapahtuvan globaalilla tasolla ja kehityssuunnan uskotaan usein jatkuvan samansuuntaisena. Megatrendit eivät ole yllättäviä: ne ovat tuttuja asioita, muutoksia, jotka tapahtuvat jo nyt ja suurella todennäköisyydellä myös huomenna. Ne antavat hyvän kuvan laajoista tulevaisuuden muutoksista, joita on hyvä lähteä tarkentamaan tarkemmilla trendeillä. (Sitra, 2020) 1

Kunta- ja yrittäjätapaaminen syyskuussa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää kolmituntisen Kunta- ja yrittäjätapaamisen 2021:n keskiviikkona syyskuun 28. päivänä. Tapaamisen teemana on Yrittäjämyönteisen kunnan mahdollisuudet. Tapaamisessa pohditaan valtuutettujen ja viranhaltijoiden vaikutusvaltaa ja vastuuta yrittäjiä koskevissa päätöksissä sekä sitä, millaisessa

kunnassa on hyvä yrittää. Lisäksi esiin nostetaan myös yrityksien rekrytointia ja kasvua haittaava osaajapula. Siihen etsitään ratkaisua koulutus- ja aluepolitiikan kautta. Kello 16.30 kahvitarjoilulla alkava tilaisuus toteutetaan hybridinä. Osallistua voi saapumalla Oulun BusinessAsemalle (Hallituskatu 36B) tai teamsin kautta.

Tapahtuma-alan yritysten kannattavuus romahti

Älä jää yksin. Tee hyvä päätös ja tule mukaan Yrittäjiin. Yrittäjän elämään mahtuu iloa ja haasteita, menestystä ja menetyksiä. Me Yrittäjät olemme turvanasi – olit sitten yksinyrittäjä, työnantaja, vasta-alkaja tai vanha konkari. Vahva verkostomme halki Suomen varmistaa, että mahdollisuutesi yrittää ovat parhaat mahdolliset. Älä jää yksin. Yhdessä me olemme enemmän. YRITTAJAT.FI/ALAJAAYKSIN

Etla-tutkimuksen mukaan kannattavuus mureni jopa yli 70 prosentilla tapahtuma-alan yrityksistä. Tapahtuma-alan yhteenlaskettu liikevaihto Suomessa putosi yli viidenneksen ja kannattavuus romahti 65 prosenttia koronapandemian ja sitä torjuvien rajoitustoimien takia. Kannattavuuden pudotus oli jyrkkä, sillä puolet alalla jatkavista yrityksistä sai viime vuonna kasaan vain neljäsosan edellisvuoden tuloksesta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa on voitu tarkastella vain alalla jatkaneita yrityksiä, eli koronakriisin vaikutukset koko tapahtuma-alaan ovat todennäköisesti vielä arvioituakin suuremmat, tutkijat varoittavat. Etlan tutkimusjohtaja Jyrki Ali-Yrkön ja tutkija Mika Pajarisen tutkimuksessa Tapahtuma-alan rooli Suomen taloudessa on selvitetty, millainen on ollut korona-ajan vaikutus tapahtuma-alan yrityksiin. Tapahtuma-alan yritysten löytäminen perustui Vainu.io:n tietokantaan

siitä, mitä yritykset itse kertovat omasta toiminnastaan www-sivuillaan. ”Kerroimme viime keväänä koronan iskeneen rajuimmin majoitus- ja ravitsemustoimintaan, ja saimme siitä oikeutetusti palautetta tapahtumajärjestäjiltä ja kulttuurialan toimijoilta. Toimialakohtaisista laskelmistamme puuttuivat tapahtuma-alan tunnusluvut, koska sitä ei ole erikseen tilastoitu toimialana vaan tiedot hajautuvat. Ryhdyimme kaivamaan hajanaisia lukuja ja saimme avuksemme Vainu io:n yritystietokannan, ja siitä alkoi jonkinlainen kokonaiskäsitys tapahtuma-alasta muodostua”, kertoo Jyrki Ali-Yrkkö. Tapahtuma-ala tuotti vuonna 2019 vähintään 1,2 prosenttia Suomen bkt:stä. Alalla toimi liki 10 000 yritystä, jotka työllistivät arviolta 15 000–20 000 henkilöä. Yritysten osuus koko yrityssektorin työllisyydestä oli prosentin luokkaa ja arvonlisää alan yritykset tuottivat arviolta 800–1 200 miljoonaa euroa. (Suomen Yrittäjät)

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

Oulun yliopisto tukee yrittäjiä koronakriisistä toipumisessa ····

Tiina Salmijärvi, teksti Harri Simi / Suomen Photopalvelu, kuva

”Maaliskuun puolessa välissä 2020 tyhjeni ensin muutaman kuukauden työkalenteri. Ja vain vähän myöhemmin koko vuoden sovitut työt. Piti siis kehitellä uusi tapa elättää itsensä aika nopealla tahdilla. Nyt taidan olla Suomen ainoa koruja ja asusteita vuolemalla tekevä nainen”, kertoo oulaistelainen käsityöläinen ja yrittäjä Pitja Simi, jonka brändi Pitu Woodellery sai alkunsa koronakriisin myötä. Arvaamaton koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin eri yrityksiin ja haastavimmassa tilanteessa ovat olleet kaikista pienimmät yritykset, koska yrityksen selviytyminen riippuu suoraan yrittäjän omasta toimintakyvystä, taloudellisista puskureista ja valmiudesta tehdä tarvittaessa nopeita muutoksia. Parhaimmillaan kriisi toimi sysäyksenä kehittää yrityksen toimintaa nopeasti. Toisaalta moni yrittäjä myös lamaantui täysin. Yrittäjiltä on vaadittu koronakriisin aikana selviytymistaitoja, muutoskyvykkyyttä, itsensä johtamisen taitoja, luovuutta ja digitaitoja. Oulun yliopisto tarjosi 30 yrittäjille osaamisen kehittämisen täsmä-

Korona-aika teki Pitja Simistä käsityöyrittäjän.

tukea SISUa ja digiä yrittäjyyteen ESR – hankkeessa 2020–2021. Toteuttajina olivat Kasvatustieteiden tiedekunnan Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö (LET) ja Kerttu Saalasti Instituutti (KSI). Hankkeessa yhdistettiin oppimispsykologista osaamista mikroyrittäjyyden erityispiirteisiin. Yrittäjille tarjottiin kaksi erilaista valmennuskokonaisuutta ja räätälöity verkkosivusto (www.yrittajandigi.fi). Pitja Simi lähti mukaan SISUa ja digiä -etävalmennukseen. ”Tarvitsin eväitä somen hyödyntämiseen ja digimarkkinointiin, jotta uniikit ja erilaiset tuotteet löytäisivät oman kohderyhmänsä. Tärkein oppi valmennuksista oli tavoitteellinen tekeminen ja oman persoonan esiin tuominen. Aloin suunnitella enemmän markkinointia ja kohdentaa asiakasviestiä tarkemmin. So-

messa toin rohkeammin esille omaa uniikkia osaamistani ja persoonaani.” ”Keskityimme erityisesti digitaitojen kehittämiseen ja oman toiminnan johtamiseen. Huomioimme myös yrittäjän hyvinvoinnin ja koronan vaikutukset yrittäjän arkeen. Olimme rinnalla kulkijoita, tuimme ja kannustimme yrittäjän kehittymisprosessia huomioiden yrittäjän omat lähtökohdat”, kertoo projektipäällikkö Tiina Salmijärvi. ”Valmennuksissa käytetyt menetelmät pohjautuvat tieteelliseen tietoon ihmisen oppimisprosessista.” Pitu Woodelleryn tarina on kasvanut vuoden mittaan paljon. Ekologisuus ja perinteinen käsillä tekeminen kiinnostavat entistä enemmän. Uniikit puusta käsintehdyt korut ja asusteet ovat löytäneet oman asiakaskuntansa. SISU ja digi -valmennuksen opit on juurrutettu käyttöön.

Koulutusta yrittäjille

yliopistossa on yrittäjille monipuolista koulutustarjontaa, • Oulun johon kuka tahansa voi osallistua riippumatta aiemmasta koulutustaustasta, kuten Mikroyrittäjyyden opintokokonaisuus 30 op ja Projektinhallinta 5 op. Tervetuloa jatkuvaan oppimiseen http://www.oulu.fi/joy Katso myös Apua Digiin -digimuutosmalli yrityksille • https:/ /www.apuadigiin.fi/

PARHAAT PALVELUT Koulutettu suomalainen jäsenkorjaaja • Koulutettu hieroja

Jari Sipilä

➢ Konetyöt minikaivurilla ja pyöräkoneella ➢ Terminaalija varastonhoitopalvelut ➢ Kuljetuspalvelut

– Selkä – Niska – Hartiat

JS Selkäasema Haukipudas p. 040 587 9410 • Välitie 1, Haukipudas www.jasenkorjaaja.com

www.natologistiikka.com 0400 274 838

Oulun seudun vanhin alan yritys

Tilintarkastus | Veroneuvonta | YritysjärjestelYt

Tuokko Oulu, Sepänkatu 20, 90100 Oulu Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523, kari.knuuttila@tuokko.ﬁ Saija Väisänen, HT p. 040 458 9241, saija.vaisanen@tuokko.ﬁ

KettuMäki Oy Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810

• Seulotut

kivet, sepelit, hiekat ym. Varasto- ja teollisuuskalustamisen

myös kaikki lajit. ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI • Suursäkeissä

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

Intolog Oulu Oy on nyt Suomen Toimitilakaluste Oy

www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat

asiantuntija palvelee paikallisesti

Palvelemme: Oulussa tutussa paikassa Hiltusentie 27, 90620 Oulu ja Pohjanmaalla Yrittäjänkatu 3, 65380 Vaasa Myynti: 020 778 0860 myynti@toimitilakaluste.fi www.toimitilakaluste.fi

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

KYSYMYS & VASTAUS

Voiko koeajan purkaa, jos työntekijä on ollut koko koeajan sairauslomalla? Työntekijäni koeaika on päättymässä ja työntekijä on ollut lähes koko koeajan sairauslomalla. Voinko tehdä koeaikapurun tässä tilanteessa?

VASTAUS Koeajan tarkoitus on selvittää työntekijän työsuoritusta ja soveltuvuutta. Koeaikanakaan työsopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Asiallisuuden varmistamiseksi työntekijälle on ilmoitettava koeaikapurun perusteet. Koeaikapurulle on oltava jokin työsuoritukseen liittyvä syy. Lähes koko koeajan sairausloman myötä koeajan tarkoitus ei ole toteutunut. Laki oikeuttaa työnantajan pidentämään koeaikaa kuukaudella kutakin työntekijän

Olen ostamassa veljeni kanssa perheyhtiömme osakkeita vanhemmiltamme. Olen kuullut, että toisessa yrityksessä on laadittu osakassopimus. Kannattaisiko meidänkin laatia osakassopimus? Mitä hyötyä siitä voisi olla meille ja mitä erityisesti pitää huomioida? VASTAUS

30 päivän työkyvyttömyysjaksoa kohden. Mikäli sairausloma vain jatkuu ja sairaus on vaikuttanut työkykyyn, koeaikapurun perustetta voidaan lähtökohtaisesti pitää hyväksyttävänä. Mikäli koeaikapurku on seurausta lyhyestä sairauslomasta ilman muita perusteita, asiassa voi syntyä syrjintäolettama tai purku katsotaan muutoin epäasialliseksi. Kyseisissä tilanteissa työnantajia on velvoitettu maksamaan korvauksia työsuhteen perusteettomasta päättämisestä tai jopa tuomittu työsyrjintärikoksesta.

Harri Lämsä Asianajaja, Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy

Onko työnohjauksesta apua työpaineiden purkamisessa? Toimin yksinyrittäjänä ja välillä koen, että olisi hyvä purkaa työpaineita jonkun kanssa. Olisiko työnohjauksesta apua ja miten minun kannattaisi edetä asiassa?

la ajatukset ja tuntemukset jäsentyvät ja niihin tulee laajempaa näkymää ja uudenlaista ymmärrystä. Työnohjaus lisää ohjattavan itsetuntemusta ja itsefeflektointikykyä. Työnohjaukselliset keskustelut koetaan usein helpottavina ja voimaannuttavina. Yksinyrittäjän työnohjausta voidaan toteuttaa yksilöohjauksena tai esimerkiksi pienessä ryhmässä muutaman muun yksinyrittäjän kanssa. Työnohjaajan ei tarvitse osata ja ymmärtää ohjattavan työn substanssia, koska hän ei ole konsultin roolissa. Hänen tehtävänään on tukea niitä sisäisiä prosesseja, joita ohjattavassa käynnistyy työnohjauksen avulla. Suomen työnohjaajat ry (STOry) pitää verkkosivuillaan listaa koulutetuista (väh 60 op) työnohjaajista. (https://www.suomentyonohjaajat.fi)

Ehdottomasti kannattaa laatia osakassopimus. Se on yhteisyrittäjien yksi tärkeimmistä asiakirjoista. Hyvällä osakassopimuksella turvaatte sekä veljenne kanssa oman etunne että yrityksenne liiketoiminnan tulevissa ja mahdollisesti äkillisissä muutostilanteissa. Osakassopimuksen avulla voitte edistää omistajien näkemystä siitä, miten yhtiötä kehitetään sekä ennaltaehkäistä osakkaiden välille mahdollisesti syntyviä riitoja.

Osakassopimuksessa kannattaa panostaa siihen, että sopimuksenne räätälöidään juuri teidän tilanteeseen ja tarpeeseen sopivaksi. Osakassopimuksen ohella myös yhtiöjärjestys on syytä päivittää ajan tasalle, koska esim. lunastustilanteet on suositeltavaa laittaa suoraan yhtiöjärjestykseen. Lisäksi henkilökohtainen vakuutusturva kannattaa huomioida osakassopimuksen laatimisen yhteydessä.

Marko Paasovaara KHT JHT /KTM HHJ TALVEA-yhtiöt

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

VUOSIKOKOUS Aika: torstaina 28.10. klo 17.00 Ruokailu ja valtakirjojen tarkastukset klo 16-17. Kokous alkaen klo 17.00

VASTAUS Jokaisella ihmisellä on tarve tulla nähdyksi ja kuulluksi ajatuksineen ja kokemuksineen. Yksinyrittäjä kokee usein jäävänsä liian yksin omien ajatusten kanssa ja ne voivat jumittua pyörimään pientä kehää. Työnohjaus toimii erittäin hyvin yksinyrittäjän työhyvinvoinnin tukena. Sen etuna on se, että koulutettu työnohjaaja on ammattilainen, jolla on tietoa ja ymmärrystä työelämästä, sekä ihmisen kokemus- ja tunnemaailmasta. Keskustelut ovat aina luottamuksellisia, jolloin ohjattava voi vapaasti puhua myös arkaluonteisista tai asiakkuuksiin liittyvistä asioista, joita ei voi jakaa esimerkiksi läheisten kanssa. Työnohjauksessa voidaan tarkastella suhdetta työhön, työn tekemisen tapaa, omaa työpersoonaa, ihmissuhteita, omia vahvuuksia ja haasteita. Dialogisen keskustelun avul-

Kannattaako meidän tehdä osakassopimus?

Paikka: Törmälän tila, Toppilantie 20A, Siikajoki Minna Koivula Työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti Ilosta Oy

Ilmoittautumiset: www.ppy.fi ➞ tulevia tapahtumia Tilaisuudessa jaetaan Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Puheenjohtaja -palkinto Lämpimästi tervetuloa! Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

– HARR ASTAA – – YR ITTÄJ

Ä–

–

RJA –

Tuukka Lisko sanoo, että purjehduksessa oppii koko ajan uutta. Kokemuksen karttuessa taidotkin kehittyvät.

Merellä mieli rauhoittuu Purjehtiessa saa liikkua täysin tuulen voimalla ja nauttia luonnosta. Se tuo hyvää vastapainoa yrittäjä Tuukka Liskon arkeen.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Ihanteellisissa purjehdusolosuhteissa tuulta on 6 m/s ja vettä ei sada. ”Joka kerta, kun lähden merelle, aallokko ja tuulet ovat erilaiset. Jokainen purjehduskerta on näin ollen erilainen”, raahelainen yrittäjä Tuukka Lisko, 42, kuvailee. Purjehduksessa on Liskon mielestä parasta se, kun saa olla luonnossa ja liikkua tuulen voimalla. ”Se on mukava tunne, kun sammuttaa moottorin ja kuulee vain luonnon ääniä”, Lisko kertoo. Purjehdus on luonnollisesti myös hyvää vastapainoa yrittäjän työlle. Lisko on harrastanut purjehdusta kymmenisen vuotta. Oma purjevene Liskolla on ollut seitsemän vuotta. Hän on myös aina omistanut moottoriveneen. Lisko aloitti purjehdusharrastuksen siten, että oli aluksi mukana oppimassa muutaman tutun veneessä. Purjehdus ei ole Liskon mielestä mitenkään erityisen kallis harrastus. ”Siihen on tavallisella työssäkäyvällä varaa. Raahen purjehdusseuralla on oma satama ja telakointialueet veneille, joten kustannukset pysyvät kohtuuhintaisina.”

Vesillä toukokuusta lokakuun alkuun Purjehduskausi alkaa toukokuussa ja päättyy syys–lokakuun vaihteessa. Lisko purjehtii viikoittain noin 15– 20 merimailin pituisia lenkkejä.

”Yleensä purjehdin yksin, mutta välillä kaverit ovat mukana. Kesäisin me käymme purjehdusseuran kanssa pari kertaa yhteispurjehduksilla”, Lisko sanoo. Purjehdusseura järjestää purjehduskauden aikana joka viikko keskiviikkokisan. Kesän tulokset lasketaan yhteen ja parhaimmat palkitaan. Lisko on ollut kisassa parhaimmillaan kolmas. ”Tänä vuonna en ole käynyt kilpailemassa. Kilpaileminen ei ole minulle ensisijaista purjehdusharrastuksessa. Tärkeintä on purjehtimisen ilo”, Lisko toteaa. Raahen purjehdusseurassa on noin 200 jäsentä. Erityisesti seuran junioriporukka on hyvin aktiivista. Seurassa on mukana kaikenikäisiä ja ammattitaustaltaan erilaisia ihmisiä.

Alkuun pääsee purjehduskurssilla Liskon mielestä paras tapa aloittaa purjehdus on käydä jokin purjehduskurssi ja olla kokeneemman purjehtijan opissa. Lisko on itse käynyt saaristo- ja rannikkolaivureiden navigointikurssit, purjehtijakurssin, päällikkökurssin ja Meri-VHF-kurssin. Kursseista saa lisätietoa paikallisten purjehdusseurojen nettisivuilta. Sieltä löytyy tarvittavat perustiedot, joiden avulla pääsee harrastuksessa alkuun. ”Raahessa on mahdollista tulla tutustumaan purjehdukseen käytännössä. Keskiviikkokisoissa voi esimerkiksi päästä veneisiin mukaan

On mukava tunne, kun kuulee vain luonnon ääniä.”

turistina”, Lisko opastaa. Purjehdus ei vaadi erityistä fysiikkaa tai fyysistä huippukuntoa. Sanastonkin oppii nopeasti. ”Voisi sanoa, että yleisesti veneilyn suosio on vuosien aikana kasvanut jonkin verran. Raahessa on vierasvenesatama palveluineen. Siellä vierailee purje- ja moottoriveneitä. Kahtena edellisenä kesänä satamassa on ollut poikkeuksellisen paljon vierasveneitä.”

Atlantin ylitys haaveena Lisko on ollut muutaman kerran purjehtimassa ulkomaillakin. ”Kävimme kavereiden kanssa Välimerellä Kroatiassa, Dalmatian saaristossa viikon kestävällä matkalla. Purjehdusvene vuokrattiin paikan päältä.” Lisko haaveilee, että pääsisi tekemään Atlantin ylityksen purjehtien. ”Se olisi kiva kokea jonain päivänä.”

Tuukka Lisko • 42 vuotta • Kotoisin Raahesta, missä myös edelleen asuu • Kahden lapsen isä • Perusti Isännöinti Lisko Oy:n vuonna 2016 • Purjehduksen lisäksi harrastaa pistooliammuntaa

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

SOMESSA Kävin tänään syntymäpäiväjuhlilla Utajärvellä. Matkailu- ja ravintolatoimintaa pyörittävä yritys toimii esimerkillisesti: tarjolla on pelkästään lähiseudulla tuotettua ruokaa. Oli erittäin maukasta karjalanpaistia, tilliperunoita ja uunikasviksia jälkiruoaksi hillakakkua.

Hyviä uutisia Oulusta. Oulun yliopisto paransi viime vuotista sijoitustaan Shanghain yliopistovertailussa – edelle meni kolme suomalaisyliopistoa

Sitähän minä vain, että mihin tarvitaan ulkomaan matkoja, näitä upeita, omalla tavallaan erilaisia kohteita on eri puolilla Suomea pilvin pimein!

TYTTI TUPPURAINEN

KALLE NURMIRANTA

PEKKA AITTAKUMPU

Tänään oli ensimmäinen kunnanvaltuuston kokous. Seuraavat neljä vuotta olen myös kunnanhallituksessa sekä varajäsen maakuntavaltuustossa. Kiitos luottamuksesta äänestäjille!

Luupin alla historia, taide ja tiede, oma menneisyys, pohjoisen ihminen. Omien juurten tunteminen tuo merkitystä elämään. Kun ymmärtää mennyttä, voi jäsentää tätä aikaa ja hahmottaa tulevaa. Museot ovat tärkeitä sivistäjiä ja oppimisen ympäristöjä. Kiitos Oulun Luuppi ja Museoliitto.

MINNA RAUTIO

MIKKO KINNUNEN

Tulevaisuuden asuminen on hiilineutraaliutta suunnittelusta toteutukseen. Muhoksen kunta on Geologian tutkimuskeskuksen ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa suuntaamassa tavoitteeseen. Oulujoen Kirkkosaari on muuten myös arvokas kulttuuriympäristö ja luonnonkaunis alue kävelymatkan päässä keskustasta + 30 min Oulusta. JUSSI RÄMET

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi Etätyö vaatii aktiivisuutta työntekijöiltä: ”Jos et ole näkyvissä, et ole myöskään mielessä.” Voisiko vastuuta antaa myös koko tiimille ja johtajille? Pidä ihmiset mielessä ja näkyvillä! Mun webinaareissa ollaan puhuttu muun muassa koko tiimin kuvan esillä pitämisestä muistin tueksi. ANU AUTIO

”Jokainen yritys tarvitsee jossakin kohti elinkaartaan neuvontaa ja ohjausta: perustamisvaiheessa, tuotekehityksessä, kasvussa tai kansainvälistymisessä”. Tämä pitää paikkansa, mutta miksi nämä palvelut pitää kunnan tarjota kun on yksityisiäkin toimijoita.

Heinäkuu työttömyysprosentti Oulussa oli 14,7 %. Työttömiä työnhakijoita oli 14703, vuonna 2020 vastaavasti 16471. Uusia työpaikkoja oli 3106, vuosi sitten 2580. Kehitys on oikeansuuntainen, joskin työttömien määrä on korkea. Työllisyyskokeilu on Oulun seudulla käynnissä.

HANNA-LEENA MATTILA

Tämä trendi on ollut nähtävissä jo pitkään. Yrittäjien kasvuhaluun vaikuttavat mm.oman tuotteen erinomaisuus, yrittäjän oma motivaatio, henkilöstö ja kilpailutilanne MARJO KOLEHMAINEN

PÄIVI LAAJALA

Iin kunta on kyllä hieno edelläkävijä ilmastoasioissa. Tuulivoimaan panostaminen on tuottanut tulosta. Parasta on, kun jo kouluissa lapset oppivat kestävää kehitystä. Ihmisistä kaikki on kiinni.

Yleissitovuus on omituinen olento. Se pakottaa noudattamaan sellaisen sopimuksen ehtoja, jota ei ole itse tehnyt, johon ei ole sitoutunut eikä voinut vaikuttaa sen sisältöön. Hyvä, että tätä järjestelmää ravistellaan.

ONKO SINULLA TAI YRITYKSELLÄSI TURHA, VAURIOITUNUT TAI HAASTAVASTI MYYTÄVÄ AJONEUVO? MUUTA ONGELMASI RAHAKSI MYY AJONEUVOSI MEILLE!

JANNE MAKKULA

KIRSI ANTTILA

HARRI TAHKOLA

Kuinka työntekijät voivat olla eriarvoisessa asemassa. Toisia kielletään suojautumasta, kun voi itse olla etätöissä.

www.peltipajakovalainen.fi

Tämä vuosi on ollut yritysten vuokratonttien omaksi ostamisen vuosi Kempeleen kunnassa. Äkkiseltään vois päätellä, että yrityksillä on jäänyt kassaan rahaa ja luotto tulevaisuuteen on hyvä. MIIA MARJANEN

Moni ei pidä ”yrittäjä” -sanasta. Mä tykkään. Se kuvastaa sitä että yrittää tehdä jotain. Se voi onnistua tai ei, mutta uskaltaa ottaa riskin, laittaa itsensä likoon ja yrittää. Onnistuminen on sitten paljosta muustakin kuin itsestä kiinni, mutta yrittäjä sysää jotain liikkeelle. KIRSI PIHA

COPART.FI/MYYAJONEUVOSI

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

PohjoisPohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haapaveden Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

Timpuripalvelu A Niemelä Oy

Viherhonka Mielen Mahdollisuudet Oy Rosea Oy

Haukiputaan Yrittäjät ry Trendimex 2000 Oy Ko-Rem Turvapalvelut T:mi Konetyö Eräjoki Oy JK Loka Oy T.T Auvinen Valmennus Antti Kotilaine KM-Saneeraus Oy

Lumijoen Yrittäjät ry Joni Mattila Consulting Pohjois-Suomen Perustuspalvelu Oy

Muhoksen Yrittäjät ry

Iin Yrittäjät ry HiusSatu Parturi-Kampaamo ja kynsihuolto J2A.beauty Rakennus Praava Oy Logidelive Oy Teollisuuskopla Oy Tulistop Oy Rakennus Takarautio Oy

Kempeleen Yrittäjät ry Kotilinkki Oy JJP Rakennustyö Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry Kuivaniemen Kievari/ Santtu Sanaksenaho Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry Karoliina & Simo Oy Pellit auki avoin yhtiö Loistek Oy Erkan Palvelut Oy OMT- fysioterapia Antti Maaninka Ruka Guiding service Oy

Palvelut Sarkkinen Oy T:mi Jooel Tervaskanto Rakennuspalvelu Baas CARBROS MUHOS OY Pelja Oy

Oulaisten Yrittäjät ry Metsä ja Sähkö Esko Mäkelä Tmi MW-Saneeraus Ravintola Don Izo

Oulun Yrittäjät ry Meriluna Oy SUP GROUP OY Finpoc Oy Kaiken varalta Sapuskapaja Oy Muotkava Huoltopalvelu Saukko Oy Suomen Laatuisännöinti Oy Pohjolan Siivous- ja Muuttopalvelut Oy Neuvotteluakatemia Oy Decorio Rakennus L. Konttori Oy Ruappana/Mies ja Meisseli

Jikorak Oy Oulun Taitotekniikka VM Alapudas RentouttaJanne Rehtia Oy Mauri Paukkeri Raksa-Pekka Oy VintageVarasto Oy Pre One Oy T:mi Asennus Anttinen Rakennuspalvelu Ervasti Oy Oulun 8. Pateniemen apteekki Oulun Baari Oy Temotek Oy Tmi Maarit Lyytikäinen Design Gardin Musiikkikahvila Nissilä Hierontapalvelut Kirkas+ ATK Pikatukku Oulu Oy Tmi Omavalmentajasi Marja

T:mi Timo Leväpelto

Raahen Yrittäjät ry Insinööripalvelu Järvelä Lakiasiaintoimisto Sopiva Oy Sähkö-Hänninen Oy Raahen Kenkä-Casa Ky Vekodos IotHub Finland Oy Arvo Sijoitusosuuskunta

Siikajoen Yrittäjät Ry Luomulehto Oy Venewerstas J. Kauppinen Tmi Juhani Ojanperä Sähi Oy R - Smith Oy

Siikalatvan Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

TNK Services Oy

MylPek Oy Jalkahoitola Nauruvarvas Open Badge Factory oy

Tyrnävän Yrittäjät ry

Petran hevostoiminta Antin kaluste Pudasjärven Yrittäjät ry Mirento Arctic Spa Wellness Tmi Leena Särkelä Kirstinän Tila Jukifix Utajärven Yrittäjät ry Koiviston Porotila Kylätalkkari Renki T:mi J. Mulari Suomen Puhelinterapeutit Oy JLM-Service Oy Avustamispalvelut Poijula T:mi Konsta Hahtonen

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Pyhäjoen Kukka ja Hautaustoimisto Tycci Ky Yppärin Autohuolto Oy Kaisa Salmivuori-Väänänen

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin Riku Koskinen

jäsenhankinta p. 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Vaalan Yrittäjät ry PaulanApu

Ylikiimingin Yrittäjät ry Vihreä nyöri

www.yrittajat.fi/liity

2021 ALUEELLISET

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.

Haapaveden Yrittäjät ry Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Mari Viirelä

projektipäällikköpalvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi

Juha Väyrynen

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Lumijoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Mari Jesiöjärvi p. 0400 688 447 jesiojarvi.mari@gmail.com lumijoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Juha Kallio p. 040 3529 215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Niko Ahvenlampi p. 050 4073 372 niko.ahvenlampi@navasahko.fi oulaisten@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Leena Tähti p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Sipe Åqvist p. 040 8681 278 sipe@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Maarit Halonen p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua

yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin!

Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449 JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä,

Jatkuvan oppimisen yliopisto, Pekka Jääskö, pekka.jaasko@oulu.fi, p. 040 566 7856, www.oulu.fi/joy/

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100, oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org – Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo

p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppat ieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

JÄSENALENNUS

– 10%

TOIMEKSIANNOSTA !

2021

Kumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com – Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi – Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopi vimmat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verk kokaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511906 • Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen ja henkisen kuormituksen takia palvelut ovat maksuttomia PPY:n jäsenyrityksille kesäkuun 2020 loppuun saakka: Videoneuvottelu/puheluohjaus max 3 ohjauskertaa/yritys. – www.ilosta.fi – Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi – Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi  • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi – Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttäminen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika juha.vayrynen@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 13. SYYSKUUTA 2021

UUSI MYYMÄLÄ

AVATTU OULUN RUSKOSSA! Graniittitie 5, Oulu

HUIKEITA SYYSTARJOUKSIA! FRISTADS

Collegetakki 7052

FRISTADS

High Vis Softshell-takki

ACODE

FRISTADS

Collegehuppari 1757

Rakentajan housut 2122

STANDSAFE

ESKIMO

Huomio Sadetakki

Talviturvajalkine

LEIJONA

Stormproof talvitakki

STANDSAFE

SIEVI

STANDSAFE

Hi Vis työhousut, oranssi

Hi Vis takki, oranssi

Matador High

JALAS

PROJOB

J.HARVEST& FROST

1878 Oﬀroad

Red Bow 121

3406 Tekninen takki

FRISTADS

Sadeasusetti 4099

Tarjoukset voimassa Oulun ja Raahen myymälöissä 13.-24.9.2021 saakka tai niin kauan kuin tavaraeriä riittää

TEMREX OULU GRANIITTITIE

Graniittitie 5, 90620 Oulu Avoinna MA-PE 7 - 18

TEMREX OULU JÄÄSALONTIE

Jääsalontie 17 , 90400 Oulu Avoinna MA-PE 8 - 17, LA 10-16

TEMREX RAAHE Pajuniityntie 27B, Raahe Avoinna MA-PE 8 - 16