PPY_2_2019 by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

2/ 2019

Yrittäjien Ebit qui co asialla vaalirum reperu tantereilla dolores sivu sivu4 – 8 xx

AUTAMME YRITYSTÄSI KASVAMAAN Oletko kasvuhakuisen yrityksen ruorissa, suuntana kenties kansainväliset markkinat? Laadukkaat yrityspalvelumme ovat Oulun alueen yritysten käytössä aina liikeidean sparraamisesta lähtien. Tutustu myös sähköisiin palveluihimme Tarjoamme käyttöösi mm. toimitila- ja tonttipörssin, kattavan yrittäjän tietopaketin sekä ajantasaista tietoa esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista.

OLEMME MUUTTANEET

Käyntiosoite Hallituskatu 36 A

LIIKETOIMINTAMALLI

LIIKETOIMINNAN VALMENNUKSET

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

TYÖNANTAJAPALVELUT

YRITYSRAHOITUS

INNOVAATIO- JA VERKOSTOITUMISPALVELUT

SIJOITTUMISPALVELUT VIENNIN EDISTÄMINEN OMISTAJANVAIHDOKSET

CHAT

VIESTINTÄ- JA MEDIAPALVELUT TAPAHTUMA-ASIANTUNTIJA

businessoulu.com | oulu.com

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Hallituksen jäseneltä

Puheet ja teot

Iso krapula Vaalityö on täydessä käynnissä, mutta fiilikset on erikoiset. Tuntuu, kuin tulevaisuus on jossakin kaukana. Keskitytään tähän hetkeen pohtimaan menneisyyden virheitä. Kuulema hyvä tulee, kun vain ei yritetä enää mitään radikaalia tai liikaa. Entä valinnanvapaus? Tämä saastunut sana tuntuu nykyään tarkoittavan vain yritysten riistokeinoa, eikä ihmisten oikeutta valita itse. Meillä on kansakuntana krapula ja se näkyy ja tuntuu. Vaalit ovat ihan nurkan takana. Sote-uudistuksen epäonnistuminen säteilee nyt valitettavana lamaannuksena vaalikeskusteluissa. Tuleeko se näkymään hallitusohjelmassakin? Missä on uudistumiskykymme? Missä ovat rohkeat puheet kokeilukulttuurista? Missä on rakentava keskustelu innovaatioiden ja osaamisen merkityksestä. Milloin aletaan puhua taloudesta? Mm. soten varjoon jäävät nyt muut suuret rakenteelliset kysymykset. Kuitenkin tärkein menestymisen tae on jatkossakin uudistuminen. Uudistuminen ei onnistu ilman yrittäjyyttä olipa kyse mistä tahansa kilpailukykyymme vaikuttavasta asiasta. Käymme kilpajuoksua monen muun maan kanssa ja kilpasarjoja on vain yksi. Ainakin tärkeimpien kilpakumppaneiden edelle pitäisi päästä. Se ei onnistu, elleivät juoksuaskeleet nopeudu ja juoksija ole hyvässä kunnossa, muut menevät menojaan. Työmarkkinajärjestelmämme ei vastaa tämän päivän haasteisiin. Suomi oli v. 2018 maailman talousfoorumin kilpailukykyraportin 140 vertaillun maan joukossa palkanmuodostuksen joustavuudessa sijalla 138. Palkkaus- ja irtisanomiskäytännöissä sijalla 101 ja ulkomaisen työvoiman palkkaamisen helppoudessa sijalla 80. Työntekijöiden oikeuksissa olemme sijalla 1.

Kestävälle ja kilpailukykyiselle kasvulle on ehdoton edellytys työntekijän suojelun ja työ markkinajoustojen tasapaino. Olemme epätasapainossa ja se näkyy kilpailu kyvyssämme. Oulun seutua haastaa Stora Enson 400 työntekijän vähennystarve. On pohjimmiltaan kyse siitä, millä konsteilla pysytään globaalissa kilpailussa mukana. Yritysten on oltava rationaalisia ja niiden pitää uusiutua myös itse, jotta täällä voi tehdä töitä kustannustehokkaasti. Muutosten tekemisen vaikeudesta syntyneestä ”krapulasta” on päästävä nopeasti eroon. Suomen talouden kasvuhuippu on nähty. Jos haluamme muuttaa suuntaa parempaan, on työ aloitettava heti. Yritysten toimintaympäristöstä on pidettävä huolta. Ilman yrittäjyyttä meillä ei ole työpaikkoja eikä verotuloja. Pk-yritysten mahdollisuudet kasvaa ovat osaamisen lisäksi erityisesti riippuvaisia kolmesta suuresta kysymyksestä: Onko mahdollista työllistää? Kannustaako verotus kasvuun ja kuinka yrittäjän jaksamisesta on huolehdittu? Uudet keinot, käytänteet ja kannusteet ovat nyt tarpeen.

Hyvin yleisesti ja varsinkin vaalien alla puhutaan byrokratian vähentämisestä ja normien purkamisesta. Mutta kuka purkaa ja kenelle? Kuka hoitaa hommat? Tämän kysymyksen voi ainakin esittää kiistellyn tulorekisterin kohdalla. Taloushallinnon ammattilaisten mielestä uudessa tulorekisterissä siirretään työtä tilitoimistoille ja pienyrittäjille kohtuuttomasti. Suoraan sanottuna valtionhallinto ja vakuutusyhtiöt purkavat byrokratiaa siirtämällä sitä yrittäjille. Järjestelmää pidetään erittäin jäykkänä ja se ei edes sovellu kaikille. Toivottavasti säästöä syntyy edes jossain, mutta rohkenen epäillä vahvasti. Tärkeä kysymys kuuluu myös, että kuka maksaa viulut? No yrittäjät tietenkin, heillähän piisaa rahaa, ainakin byrokratiaan on pakko piisata. On tehty satoja tunteja töitä ja uusittu kalliita tietojärjestelmiä ja silti ongelmia riittää. Rahaa palaa ja jopa työntekijät uupuvat puhumattakaan mikroyrittäjistä, jotka ovat lähes

hätää kärsimässä asian edessä. Kysymys on ison luokan asiasta. Hyvällä syyllä voi kysyä, että olisiko taloushallinnon ammattiyrittäjiä pitänyt kuulla asian valmisteluvaiheessa? Juttelin keskikokoisen tilitoimistoyrittäjän kanssa, joka on ollut tulorekisteriä valmistelevassa ryhmässä. Hän sanoi, että kaikki oli jo päätetty ja koko ryhmä oli lähinnä farssi. Mihinkään asiaan ei todellisuudessa, hyvilläkään perusteluilla pystynyt vaikuttamaan. Syntyi käsitys, että järjestelmät ja systeemit oli jo tilattu ja sovittu, sanoi tämä taloushallinnon ammattilainen erittäin turhautuneena. Kuuleman mukaan verottaja ei ole valmis joustamaan tulorekisterin kohdalla mistään, vaan kaikesta pidetään kiinni, vaikka turhaa ylimääräistä työtä voitaisiin välttää. Ei koska hommat tekee yrittäjä. Se siitä yrittäjien kuulemisesta. Joku tai jotkut pääsevät taas sanomaan, että yrittäjät valit-

tavat turhasta. Jos ns. tavallisen ihmisen kukkarosta ollaan viemässä vaikka eurokin kuukaudessa, niin johan poru syntyy ja lakkojakin viritellään. Yrittäjä ei voi mennä lakkoon vaan on maksettava kiltisti kaikki, mitä ylhäältä vaaditaan. Vaihtoehtoja ei ole. Yrittäjä taipuu, mutta ei taitu, ainakaan helpolla. Käydäänhän äänestämässä eduskuntavaaleissa.

JYRKI DRUSHININ PPY, toinen varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry

Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kaleva365 Oy MARJO KOLEHMAINEN

Taitto Kaleva365 Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

Vuoden 2019 Nuori Yrittäjä

TactoTek Oulunsalosta on alallaan maailman kärkeä

Janne Tuohino vuokraa ralliautoa gentlemankuskeille Kiertotalous tuottavaksi

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Yrittäjä antoi hallinsa nyrkkeilyseuran käyttöön Jukka Mursu valmentaa kiekkojunnuja

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019 KUVA: PEKKA PEURA / KALEVA

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2000 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä!

Sote kaatui, mutta sen tarve jäi Nyt tehtyä työtä voi hyödyntää mahdollisessa seuraavassa uudistuksessa Anni Jyrinki, teksti ”Maakunta- ja sote-uudistus alkoi huojua isojen ja aikataulullisesti haasteellisten kysymysten edessä, mutta lopullisen kaatumisen teki hallituksen ero. Hallituksen eronpyynnön vuoksi jatkovalmisteluun ei ole edellytyksiä. Tuleva hallitus päättää, jatketaanko uudistamiseen liittyvää työtä ja millä mallilla sitä jatketaan”, Pohjois-Pohjanmaan maakunnan muutosjohtaja Marjukka Manninen pohtii. Haasteet eivät kuitenkaan ole katoamassa mihinkään. ”Erityisesti sote-järjestelmän uudistamisen ovat liki kaikki osapuolet myöntäneet välttämättömäksi”, painottaa Manninen. Tämä tiedetään myös yrittäjien keskuudessa. ”Sote-uudistus olisi toteutuessaan selkiyttänyt toimintaperiaatteita”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Jussi Riikonen harmittelee nykyistä epävarmaa tilannetta.

Paljon saatiin myös aikaan Paljon soten eteen ehdittiin jo kuitenkin tehdä, niin maakunnan kuin alan yrittäjien tasolla. Mitä kaikkea hyvää saatiin aikaiseksi ja mitä hyötyä näistä seikoista on jatkossa? ”Pohjois-Pohjanmaan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluorganisaatio, yrittäjäjär-

Nyt ei missään nimessä pidä jäädä laakereille lepäämään, vaan tekeminen jatkuu tavalla tai toisella. Erityisesti yrittäjien on syytä pysyä kuulolla ja seurata valtakunnallisia keskusteluja.”

jestöt ja elinkeinoyhtiöt ovat tehneet hienoa yhteistyötä uudistuksen eteen, kiitos siitä. Tehty työ ei valu hukkaan, päinvastoin se on avannut täysin uuden tason vuorovaikutukselle ja yhteiselle tekemiselle”, muutosjohtaja Manninen aloittaa ja kertoo, että yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja elinkeinoyhtiöiden kanssa on järjestetty erilaisia tilaisuuksia, joissa on keskusteltu uudistuksen vaikutuksista yrittäjille. ”Vuorovaikutus on lisännyt ymmärrystä ja näkemystä toiminnasta ja tarpeista sekä tulevista haasteista ja mahdollisuuksista puolin ja toisin. Yhdessä on pohdittu muun muassa yritysten varautumista uudistukseen, mitä asioita olisi hyvä valmistella ja ottaa huo-

mioon oman toiminnan kehittämisessä.” Muun muassa aluesimulointityö on avannut alueiden nykytilaa ja näkymiä myös yrittäjien näkökulmasta. Yrittäjäjärjestöt ja yritykset ovat olleet myös mukana valmistelemassa valinnanvapauspilotteja. ”Haasteet, joihin uudistuksella pyrittiin vastaamaan, eivät ole kadonneet minnekään. Yrittäjillä on hyvä maakuntavalmius ja tieto, mitä asioita tulisi laittaa kuntoon ja hioa ajatellen tulevaisuutta. Pienyrittäjiä on tuettu ja kannustettu löytämään oma toimintakenttä maakunnan alueella. Monituottajuutta on ollut tähänkin asti ja on myös tulevaisuudessa. Tehdyt markkinakartoitukset luovat hyvän kuvan nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä”, Manninen hoksauttaa. Hän uskoo, että luoduista monialaisista verkostoista on varmasti hyötyä jatkossakin, joten niitä kannattaisi ylläpitää.

Vuoropuhelua jatkettava Miten soten kaatuminen pitäisi nyt huomioida alan yrittäjän arjessa ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Sote-kustannuksiin kohdistuu myös Pohjois-Pohjanmaalla merkittäviä nousupaineita tulevina vuosina liittyen muun muassa väestön ikääntymiseen, palvelutarpeiden kasvuun ja investointeihin. Kaatuneen soteuudistuksenhan oli määrä taittaa kulujen kasvua tulevina vuosina.

”Nyt ei missään nimessä pidä jäädä laakereille lepäämään, vaan tekeminen jatkuu tavalla tai toisella. Erityisesti yrittäjien on syytä pysyä kuulolla ja seurata valtakunnallisia keskusteluja. Verkostot kannattaa pitää kunnossa ja kehittää omaa toimintaa. Vuoropuhelun jatkuva ylläpito ja edelleen tiivistäminen niin yrittäjien kuin julkisten toimijoiden kesken on kaikkien etu”, Manninen painottaa. Jussi Riikonen kertoo, että vallitseva epävarmuus herättää monia erilaisia ajatuksia ja jopa pelkoja yrittäjissä. ”Pienemmät yritykset harkitsevat jopa lopettamista tai toiminnan myyntiä isommalle ketjulle. Tuloksena voi olla sote-alan pienyrittäjien väheneminen”, Riikonen harmittelee, mutta toivoo, että jatkossa esimerkiksi palveluseteleiden yleistyminen olisi yksi ratkaisu niin asiakkaiden valinnanvapauden ja yrittäjien pärjäämisen suhteen. Vastaavasti tuleva hallitus saa eteensä nollatilanteen ja tuon hallituksen kokoonpanoa ei kukaan osaa ennustaa, joten mahdollisesta sote-uudistuksen etenemisestä ei voi veikata käytännössä yhtään mitään. ”Pop-maakunnan valmistelijat ovat tehneet paljon hienoa työtä, joka on hyödynnettävissä mahdollisessa seuraavassa uudistuksessa”, muistuttaa Manninen. Riikonen kommentoi yrittäjien puolestaan painottavan, että sotejärjestäjän olisi oltava vahva tekijä ja järjestäjän ja tuottajan roolit olisi syytä eriyttää selkeästi.

ReStartup: Pohjois-Suomen Yrityspörssi Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Kansanedustajaehdokkaat keskustelivat yrittäjiä lähellä olevista ajankohtaisista aiheista Kempeleen Zempissä. Keskusteluun osallistuivat Miika Sutinen (vas.), Heidi Haataja, Riikka Moilanen, Leena Askeli, Paula Pohjanrinne, Janne Halunen ja Tanja Tiainen.

Kasva Suomi kiertää maakuntaa Pohjois-Pohjanmaan kansanedustajaehdokkaat tutustuivat yrityksiin ja keskustelivat yrittäjiä koskevista asioista Antti Tauriainen, teksti ja kuvat Kasva Suomi –kiertue kiersi muun muassa Oulussa ja Kempeleessä helmikuun lopulla. Kiertueella kansanedustajaehdokkaat tutustuivat paikalliseen ammattikoulutukseen, yrityksiin, jakoivat leipää Zeppeliinissä ja osallistuivat yrittäjäaiheiseen paneelikeskusteluun Kempeleen Zempissä. Paneelikeskustelussa Kempeleen Zempissä puheenaiheina olivat työllisyysasteen nostaminen, paikallinen sopiminen, lakkojen rajoittaminen ja se miksi Suomessa eivät isot yritykset pärjää suuren maailman malliin. Keskusteluun osallistuivat Miika Sutinen (kok.), Heidi Haataja (vas.), Riikka Moilanen (kesk.), Leena Askeli (kd.), Paula Pohjarinne (vihr.), Janne Halunen (ps.), ja Tanja Tiainen (sd). Työllisyysasteen nostamisen keinoina kansanedustajaehdokkaat pitivät verotusta, ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottamista, yrittäjävähennyksen kehittämistä, sosiaaliturvauudistusta sekä yrittäjän sosiaaliturvan parantamista. ”Uudet työpaikat syntyvät pieniin ja suuriin yrityksiin. Yrityksiä pitäisi kannustaa kasvuun verotuksella, minkä kautta työllistäminen on helpompaa”, sanoi Miika Sutinen. Kaikki kiertueelle osallistuneet ehdokkaat kannattivat paikallista

sopimista. Erimielisyyksiä keskustelussa heräsi siitä, että rajoittavatko työehtosopimukset liikaa yrityksien toimintaa. Pohjois-Pohjanmaan elinvoimaisuuden kehittämisen keinoiksi nousivat liikenneyhteydet kuten kaksoisraide, lähijunaliikenne ja satamayhteydet. ”Kaksoisraide on ehdottoman tärkeä. Se mahdollistaa myös lähijunaliikenteen kehittämisen, mikä on todella merkittävä asia tällä alueella. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjienkin tavoitteena oleva alueen tarpeet huomioiva koulutuksen ennakointi on todella tärkeää”, Tanja Tiainen tiivisti.

taalle löytyi jatkaja. Oulussa toiminta käynnistyi pian uudelleen vuonna 2016, koska työntekijät olivat innokkaita jatkamaan ja yrityksen uusi pääomistaja Eero Koskelainen oli kiinnostunut kiinteistöstä ja yrityksestä. Kahden vuoden aikana Nordic Tank on onnistunut kaksinkertaistamaan vientimyyntinsä.

Nordic Tank valmistaa ajoneuvosäiliöitä elintarviketeollisuuden, kemian ja teollisuuden tarpeisiin ja kestämään pohjoisen ääriolosuhteita. Yritys tekee yhteistyötä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja ammattioppilaitosten kanssa. Nordic Tankin tekninen päällikkö, kone- ja automaatiotekniikan diplomi-

insinööri Henri Mattila oli jo aikaisemman yrityksen palveluksessa ja teki aikanaan lopputyön samaiseen yritykseen. Nordic Tankin on tällä hetkellä johtava säiliö- ja päälirakenteiden valmistaja Suomessa ja yrityksen tavoitteena on olla Pohjoismaiden suurin ruostumattoman teräksen säiliötoimittaja vuonna 2022.

Kasvava Nordic Tank Kiertueen yksi etapeista oli Nordic Tank, joka nousi epävakaan konsernin konkurssista vakaalla pohjalla kasvavaksi yksityisomisteiseksi yritykseksi. Nordic Tankilla on kokemusta yhteensä yli 20 vuotta ajoneuvosäiliöiden valmistamisesta. Vuonna 1993 Oulun autoja konevaruste -nimellä toimintansa aloittaneesta yrityksestä tuli vuonna 1999 OBAS, joka myöhemmin yhdistyi kuortanelaisen Siten ja ruotsalaisen Interconsultin kanssa konserniksi, Nordic Tank Groupiksi, vuonna 2012. Konserni meni konkurssiin vuonna 2016. Konsernin tuotteet olivat hyviä ja konkurssin jälkeen jokaiselle teh-

Nordic Tank valmistaa noin 80 ajoneuvosäiliötä vuodessa. Tuotantoa esittelemässä Satu Heikkilä (vas.) ja Henri Mattila.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

PÄÄTTÄJIEN PÄÄSYKOE.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjesti jäsenistölle Päättäjien pääsykoe –tapahtuman, jossa tentattiin kansanedustajaehdokkaita yritystoimintaa haastavista aiheista. Kuvassa Joki ICT:n Petri Kinnunen haastamassa ehdokkaita muun muassa koulutuksen riittävyydestä ja etätyöskentelyn mahdollisuuksien lisäämisestä.

Puheet yrittäjän verotuksen kiristämisestä ovat vaarallisia.”

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan, Mikael Pentikäisen mukaan suurin huoli on se, jos joidenkin puolueiden aikomukset kiristää yrittäjien verotusta toteutuvat.

Kasvu syntyy yritysten kautta Suomen Yrittäjien mukaan veropolitiikan pitää kannustaa yrityksiä kasvamaan

Kempeleen Zeppelinissä jaettiin leipää ja yrittäjyyden sanomaa Kasva Suomi –kiertueen yhtenä osana Pohjois-Pohjanmaalla oli Kempeleen Zeppelin-ostoskeskus, jossa kiertueella mukana olevat kansanedustajaehdokkaat ja yrittäjät sekä jakoivat leipää että levittivät yrittämisen sanomaa kauppakeskuksessa asioiville ihmisille. Kansanedustajaehdokkat tutustuivat kiertueella paikalliseen ammattikoulutukseen Oulun seudun ammattioppilaitoksessa ja paikallisiin yrityksiin ja osallistuivat yrittäjäaiheiseen paneelikeskusteluun Kempeleen Zempissä.

Kansanedustajaehdokkaat ja yrittäjät tapasivat kauppakeskuksessa ihmisiä ja jakoivat 150 leipää alle tunnissa. Jaettavana ollut leipä tuli Huovisen leipomosta ja se syntyy yrittämisestä. Leipä kuvastaa elinehtoa ja olemisen edellytystä, jota myöskin yrittäminen on. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät herätti kiinnostusta eduskuntavaaliehdokkaissa. Perussuomalaisten ehdokas, maatalousyrittäjä ja insinööri Riikka Juntu-

nen liittyi Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien jäseneksi leivänjaon yhteydessä.

Maija Pylväs, teksti Yrittäjien tavoitteena vaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa on ennen kaikkea se, että Suomessa tehtäisiin sellaista politiikkaa, joka kannustaa yrityksiä kasvamaan. ”Pitää tehdä ekologisesti ja sosiaalisesti kestäviä päätöksiä. Siihen tarvitaan niin veropolitiikkaa, työmarkkinauudistuksia, ulkomaista työvoimaa, ilmastopolitiikkaa kuin myös sosiaaliturvan uudistamista”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kertoo järjestön yhdeksän kohdan vaaliohjelmasta. Kolmeksi tärkeimmäksi lohkoksi Pentikäinen listaa vero- ja työmarkkinapolitiikan sekä koulutuksen. Verotuksessa on tärkeää huomioida sekä pienet että isot yritykset. ”Pienempiä yrityksiä kannustaa yrittäjävähennys, joka on toiminut hyvin, kun se on ollut käytössä. Tärkeää olisi arvonlisäveron alarajan nostaminen liukuva alarajahuojennus säilyttäen. Jos liukuvaa alarajahuojennusta ei ole, moni yrittäjä ei kasvata yritystään. Isoissa yrityksissä tärkeää on voitonjaon verotus. Sen pitää kannustaa kasvuun, mitä se tällä hetkellä ei riittävästi tee.”

Toisin sopimisen oikeus on tärkeä Työmarkkina-asioissa tärkein vaatimus Pentikäisen mukaan on toisin sopimisen oikeus: Kaikissa yrityksissä pitäisi olla mahdollisuus – jos työntekijät ja työnantaja yhdessä haluavat – sopia toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. ”Jokaisen yrityksen tilanne on ainutlaatuinen ja työehtosopimukset monesti rajoittavat yrityksen toimintaa ja kehittämistä”, Pentikäinen toteaa. Koulutuspuolella Yrittäjät tähtää elinikäisen oppimisen vahvistamiseen. Koulutusjärjestelmään ja sen kautta työnsyrjään on saatava kiinni ne, joilta puuttuu kokonaan toisen asteen tutkinto. Toisaalta pitää luoda sellainen järjestelmä, että kaikki kouluasteet tukisivat elinikäistä oppimista eli myös työuran aikana tapahtuvaa oppimista. ”Osaamista voi hankkia pienissä paloissa suorittamalla kursseja ja minitutkintoja, jotka vahvistavat osaamista ja mahdollistavat sen, että töitä on tarjolla. Samalla pitää kehittää peruskoulua lisäämällä oppivelvollisuutta siellä alkupäässä ja viedä eteenpäin tätä ammatillisen koulutuksen reformia.”

Sote-uudistus välttämätön Sote-uudistuksen toteuttaminen on Pentikäisen mukaan välttämätöntä seuraavalla hallituskaudella. Uudistus tulee toteuttaa niin, että järjestäjän ja tuottajan roolit eriytetään. ”Monituottajamallia pitää vahvistaa eli sitä, että palveluita voi tuottaa julkisen rinnalla sekä yksityinen että kolmas sektori. Palvelusetelin käyttöä tulee lisätä voimakkaasti.” Myös sosiaaliturvauudistukseen Yrittäjillä on vahvoja näkemyksiä. Sosiaaliturvan tulee kannustaa yrittäjyyteen ja työntekoon sekä mukautua myös aikaan, jossa yrittäjän ja työntekijän roolit vaihtuvat tai menevät päällekäin. ”Työttömyysturvan kestoa pitää lyhentää ja kehittää niin, että se kannustaa aina vastaanottamaan työtä. Moni ansiosidonnaista saava tuntuu ajattelevan, että kun tulee sillä toimeen, niin ei viitsikään ottaa työtä vastaan.” Suurin huoli Pentikäisen mukaan on se, jos joidenkin puolueiden aikomukset kiristää yrittäjien verotusta toteutuvat. ”Jos niin käy, se kyllä leikkaa intoa ja mahdollisuuksia työllistää ja investoida. Siksi puheet yrittäjän verotuksen kiristämisestä ovat vaarallisia puheita.”

YRITTÄJIEN KESKEISIMMÄT VAALITAVOITTEET: Kansanedustajaehdokkaat jakoivat leipää ostoskeskus Zeppeliinissä. Kuvassa Miika Sutinen.

1. Kannustava verojärjestelmä 2. Rohkeita rakenneuudistuksia 3. Tukea yrittäjien hyvinvointiin

4. Vähemmän yrityssääntelyä 5. Enemmän kansainvälisyyttä 6. Osaavaa työvoimaa

7. Yrittäjälle uusi mahdollisuus 8. Ilmastonmuutosta torjuttava 9. Apua maahanmuuttajayrittäjille

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Vaalien jäsenyrittäjäehdokkaat

Tekoja en yd y j ä tt i r y a! t s e l o u p

Kysyimme tiedossamme olevilta jäsenyrittäjäehdokkailta 1. Miksi olet asettunut ehdolle eduskuntavaaleissa? 2. Mitkä ovat tärkeimmät asiat ja arvot, joiden eteen haluat tehdä töitä?

3. Mainitse kolme keskeisintä muutettavaa asiaa, joiden myötä Suomi olisi paras maa yrittää? 4. Miksi juuri sinut tulisi valita eduskuntaan?

RIIKKA JUNTUNEN

SAMI PIKKUAHO

Utajärvi, Perussuomalaiset

Oulu, Kokoomus

Ammatti: Maatalousyrittäjä, Projekti koordinaattori. Ikä: 43. Perhesuhteet: Naimisissa, 2 lasta. Koulutus: Tuotantotekniikan Insinööri.

1. Tieto lisää tuskaa-> halu vaikuttaa

JARMO J HUSSO

SEBASTIAN TYNKKYNEN

SILVO NYBACKA

Oulu, Kokoomus

Oulu, Perussuomalaiset

Lumijoki, Vasemmistoliitto

Ammatti: Toimitusjohtaja, varakansanedustaja. Ikä: 65. Perhesuhteet: Naimisissa. Koulutus: Yo-merkonomi.

Ammatti: Valokuvaaja, videoyrittäjä. Ikä: 30. Perhesuhteet: Naimaton. Koulutus: Luokanopettajaopiskelija.

1. Ensimmäisissä vaaleissa 3000 ääntä ei jättänyt vaihtoehtoja. Varakansanedustaja ei voi jättää kesken alkanutta tarinaa. Menestys kuntavaaleissa antoi lisämotivaation olla mukana täysillä.

1. Uskon, että hyvinvointivaltio voi rapautua vaikeasti korjattavaan kuntoon, jos emme lopeta haitallista maahanmuuttoa ja tee vastuullisempaa talouspolitiikkaa.

2. 1) 1990-luvun lama opetti, että koulutus, tutkimus ja innovaatiot nostivat Suomen takaisin pinnalle. Varsinkin Oulun nousu Nokian alasajon jälkeen on paras esimerkki edellisestä. Näistä ei tingitä. 2) Yrittäjyys pitää Suomen pyörimässä. Meillä on enemmän pula työnantajista kuin työpaikoista. Yrittäjäkasvatus aidosti mukaan yläasteelle ja lukioon. 3) Työn verotus on myrkkyä työntekijälle ja työnantajalle. Työn tekeminen tulee olla aina kannattavaa. Kannustinloukut pois ja verotusta siirrettävä haitta- ja kulutusverotukseen.

2. Minulle tärkeää on, että valtio pakotetaan priorisoimaan keräämänsä verovarat tuottamattomasta ja toissijaisesta toiminnasta kasvuun ja suomalaisten hyvinvointiin. Maahanmuutosta, kehitysavusta ja kannattamattomasta taiteesta on leikattava. Haluan myös, että suomalaisten turvallisuus asetetaan etusijalle, sillä meidän on kilpailtava omasta osaavasta työvoimastamme tekijöillä, joita muilla ei ole. Kun maa pystyy tarjoamaan paremmat elinolosuhteet perheille, emme menetä huippuosaajia muihin maihin. Rapautuva koulutusjärjestelmä tarvii leikkausten jälkeen isot panostukset, jotta voimme olla osaamisessa ykkösiä jälleen tulevaisuudessa.

3. 1) Markkinatalous sopeutuu melkein mihin vaan, mutta epätietoisuutta ja epävarmaa poukkoilua se kavahtaa. Pitkäjänteinen ja stabiili yrittäjyyttä suosiva lainsäädäntö on tarpeen. 2) Ilmapiirimuutosta tarvitaan edelleen. 1970- luvulla yrittäjä oli kirosana. Asiat ovat paremmalla tolalla. Tehokkaalla viestinnällä kerrotaan ”kansalle”, miksi yrittäjyys on elinvoiman ja hyvinvoinnin peruskivi. 3) Yrittäjien oma maineenhallinta. Yksi ruma ja ahne esimerkki leimaa meitä kaikkia. Yrittäjä muuttuu osaksi yksityistä sektoria ja joutuu puolustuskannalle, mikä ei olisi tarpeen, jos eettinen, pitkäjänteinen, päämäärätietoinen ja yhteiskunnan arvostama yrittäjyys antaisi positiivisia esimerkkejä julkisuuteen. 4. Olen suorasukainen ja asian ytimeen käyvä politiikan kabineteissa ryvettymätön vaihtoehto. Minun ei tarvitse luoda henkilökohtaista poliittista uraa, vaan voin vilpittömästi keskittyä teemoihin, joilla on merkitystä lasteni ja lastenlapsieni Suomeen. Olen kaikissa luottamustoimissa ollut käytännössä 100% paikalla silloin kun tarvitaan, mikä osoittaa sitoutuneisuutta ja motivaatiota.

3. Joustavampi työllistäminen, yrittäjän sosiaaliturva ja jo kouluista lähtevä yrittäjyyskasvatus. 4. Uskon olevani keskiverto poliitikkoa moninkertaisesti tehokkaampi ja aktiivisempi vaikuttaja. Eduskunnan pullakahvittelijat pitää vaihtaa tekijöihin, joilla on energiaa ja uskallusta ajaa muutosta. Olen myös pyrkinyt rakentamaan sosiaalisen median kautta itselleni alustan, jota kautta pystyn samaan aikaan tehokkaasti asettaa muille poliitikoille painetta sen kautta, että vaikutan laaja-alaisesti suomalaisten heräämiseen kunkin esiinnostamani asian suhteen. Näin ollen en olisi painamassa vain yhtä äänestysnappia, vaan vaikuttamassa paineen kautta siihen, että muutkin niin tekisivät.

Ammatti: Lähihoitaja/sähköasentaja. Ikä: 58. Perhesuhteet: Naimisissa. Koulutus: Lähihoitajan ja sähköasentajan koulutus.

1. Olen toiminut pitkään kunta- ja maakuntatason vaikuttajana. Lisäksi minulla on pääluottamusmies kokemusta ja yritäjänäkin olen ollut yli kymmenen vuotta. Haluan käyttää näitä monipuolisia kokemuksiani yhteisten asioiden hoitamiseen. Erityisesti minut sai innostumaan ja jopa raivostumaan vanhusten hoidon tilanne. Minulla on nyt tilausta asioiden hoitamiseen. 2. Vanhusten hoito on saatava kuntoon. Sitä ei tule antaa ulkomaisten sijoittajien hoitoon, vaan julkisen vallan on se hoidettava ja paikallisten yritysten täydennettävä julkista palvelua. Hoitajia on oltava riittävästi, jotta työt voidaan tehdä kunnolla. Kaikkien on saatava kunnolliset sote-palvelut. Rauha, ystävyys ja solidaarisuus ovat tänäkin päivänä hyviä arvoja. Näihin voi lisätä tasa-arvo ja hyvän elämän kaikille. 3. Yrittäjien sosiaaliturva ja työttömyysturva on saatava kuntoon, erityisesti pienyrittäjille. Pientenkin yritysten on saatava osallistua julkisiin kilpailutuksiin. Yrittäjät ja palkansaajat ymmärtävät toistensa järjestäytymisva pauden ja työehtosopimusten tärkeyden pelisääntöinä työpaikoilla. 4. Minä ymmärrän sekä työntekijän, että pienyrittäjän aseman, joten voin ajaa molempien ryhmien etuja eduskunnassa. Nämä edut eivät ole ristiriidassa keskenään.

2. Haluan pysäyttää maaseudun autioitumisen. Maaseudun ja kaupunkien välillä ei tulisi olla vastakkainasettelua. Haluan parantaa erityisesti yksinyrittäjien asemaa.Verotus: Alv alarajaa nostettettava nykyisestä. 3. Sivutoimista yrittäyyttä tuettava ja selkeytettävä esimerkiksi vaihtoehtona työttömälle. Yhä useampi on samanaikaisesti yrittäjä sekä työntekjä. Harvaanasutun maaseudun yrittäjille verohelpotuksia. (”Syrjäseutulisä”). 4. Olen monipuolisen työhistoriani vuoksi monen alan osaaja ja motivoitunut rakentamaan Suomesta sellaista hyvinvointivaltiota, jossa lastenkin olisi hyvä elää rakentaa omaa tulevaisuuttaan.

Ammatti: Yrittäjä. Ikä: 51. Perhesuhteet: Vaimo Anna-Kaija ja 14 lasta. Koulutus: Sairaanhoitaja.

1. On pyydetty asettumaan ehdolle. Suomi tarvitsee vastuullisiin päätöksiin kykeneviä päättäjiä. Haluan vaikuttaa Suomen suuntaan siten, että täällä olisi hyvä elää, tehdä työtä ja yrittää myös lapsillamme tulevaisuudessa. Haluan olla rakentamassa Suomesta maailman parasta maata. 2. Arvostan sydämen sivistystä, kodin, uskonnon ja isänmaan merkitystä. Arvostan, että kaikilla on mahdollisuus opiskella, tehdä työtä ja yrittää. Arvostan oikeudenmukaisuutta ja suvaitsevaisuutta – tunnetta kuulua joukkoon. Arvostan, että elämme ja rakennamme uutta kestävän kehityksen periaattein. Keskeiset teesit: 1. Työ - hyvinvointimme perusta 2. Taloutta hoidettava kestävästi. 3. Hoivaa ja huolenpitoa. 4. Turvallisuus on tehtävä 3. 1. Paikallisen sopimisen mahdollisuutta tulee selkeästi lisätä työnantajan ja työntekijän välillä sekä työehtosopimusten yleissitovuutta pitää purkaa. 2. Yritysten ja yrittäjien kokonaisverotusta tulee maltillisesti, mutta määrätietoisesti laskea. 3. Turhaa byrokratiaa ja säätelyä pitää purkaa.

MIIKA SUTINEN Oulu, Kokoomus Ammatti: Yrittäjä, maalarimestari. Ikä: 45. Perhesuhteet: Avoliitto. Koulutus: Maalarimestari.

1. Eduskunta kaipaa muutosta ja oikeasti asioista päättämään kykeneviä ihmisiä. 2. Yrittäjyys, talous ja vastuullisuus. 3. Yrittäjyyden helpottaminen ja edistäminen. Verotuksen keventäminen. Yrittäjän sosiaaliturva palkansaajien kanssa samalle viivalle. Verotuksen muuttaminen tuloksentekoon kannustavaksi. Paikallisen sopimisen lisääminen. 4. Minä olen yrittäjänä tottunut tekemään vaikeitakin päätöksiä ja kantamaan niistä vastuun. Eduskuntaan tarvitaan nyt henkilöitä, jotka kykenevät päättäämään asioista jatkuvan vetkuttelun sijaan.

4. Eduskuntaan tarvitaan yrittäjän rohkeudella ja innolla, sairaanhoitajan sydämellä asioihin paneutuvaa tekijää. Minulla on 27 vuoden yrittäjäkokemus ja olen työllistänyt noin 1000 ihmistä. Tiedän mitä meidän pitää käytännössä tehdä, jotta Suomeen saadaan lisää työpaikkoja ja yrittäjyyden edellytyksiä. Luottamustehtävistä minulla vahva kokemus, joten tunnen tuloksekkaan politiikan tekemisen pelisäännöt. Olen Oulun Kokoomuksen puheenjohtajana, kaupunginvaltuutettu ja Oulun hyvinvointilautakunnan varapuheenjohtaja. Näistä tehtävistä saadulla kokemuksella on varmasti käyttöä lainsäädäntötyössä tulevan eduskuntakauden aikana.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Vaalit työllistävät valokuvaus- ja viestintäyrityksiä Valokuvaaja Reijo Koirikiven mukaan ehdokaskuvauksille on ollut yhä enemmän kysyntää

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Vaalit poikivat töitä eri alojen yrityksille – ennen kaikkea valokuvaus- ja markkinointiviestintäyrityksille. Oululainen valokuvaamo Studio P.S.V. on tehnyt puolueiden ja ehdokkaiden kanssa yhteistyötä jo vuosikymmenien ajan. Ensimmäiset yhteydenotot tulevia eduskuntavaaleja varten tulivat jo viime kesänä, mutta näin vaalien alla työt näiltä osin on enimmäkseen tehty. Yrityksen perustajan ja palkitun valokuvaajan, Reijo Koirikiven mukaan ehdokaskuvauksia on ollut tänä talvena todella mukavasti – jopa enemmän kuin pitkään aikaan. ”Sosiaalinen media on ehdokkailla kovassa käytössä ja kuvia tarvitaan yhä enemmän. Sillä tavalla tämä on myös muuttunut, että jos aiemmin otettiin pelkkiä kasvokuvia, niin nykyään yhä useammin halutaan kuvasarja, jossa on kuvia eri rajauksilla. Näistä ehdokas sitten valitsee ne, jotka haluaa ottaa käyttöönsä”, Koirikivi kertoo. Koirikiven mukaan osa ehdokkaista tietää tarkemmin, millaisia kuvia tulee tarvitsemaan omassa viestinnässään, kun taas osa antaa kuvaa-

jalle täysin vapaat kädet. Vaalikuvat halutaan kuitenkin ottaa yleensä aina studiossa. ”Tietysti jokainen tarvitsee ainakin sen kasvokuvan ja sitten tiettyjä muita kuvia. Mitään kovin erikoisia kuvauspyyntöjä ei ole tullut. Suomalainen vaalikäytäntö on kohtalaisen konservatiivista”, Koirikivi sanoo. Myös puolueilta tulee ohjeita, jotka vaikuttavat siihen, millaisia kuvia otetaan: Puolueet antavat ohjeistuksia esimerkiksi kuvien rajauksista ja joissakin tapauksissa jopa valaistuksesta. Studio P.S.V:llä on yli 25 vuoden kokemus kuvauspalvelujen tuottamisesta – ja yhtä kauan on tehty myös vaalikuvauksia. Puolueiden kanssa käydään tarjouskilpailuja hyvissä ajoissa. Toisinaan kuvataan puolueen kaikki ehdokkaat tai sitten yksittäisiä ehdokkaita. Koirikivi kertoo olevansa kiitollinen siitä, että kuvauksia riittää myös vaalien tiimoilta. ”Onhan se aina sellainen luottamuksenosoitus, kun meiltä ostetaan palveluja.” Markkinointiviestintäyritys Punkton yrittäjä Petra Silvennoinen tekee yhdelle eduskuntavaaliehdokkaalle vaaliviestintää, mikä tarkoittaa pääasiassa ehdokkaan Face-

book-sivun ylläpitoa. Lisäksi hän on viilannut ehdokkaan verkkosivujen tekstisisältöjä, ideoinut blogipostausten aiheita ja muuta kampanjointia. ”Olen suunnitellut ja aikatauluttanut someviestinnän ja teen myös maksettua mainontaa. Yhdessä ehdokkaan ja muun vaalitiimin kanssa pallotellaan ideoita. Mietitään, mitä ehdokas milloinkin haluaa kommentoida ja tuotetaan siitä sisältöä hänen Facebook-sivulleen”, Silvennoinen kertoo. Silvennoisen mukaan ulkoistettu somesivuston ylläpito säästää ehdokkaan omaa aikaa ja on todennäköisesti tavoitteellisempaa kuin jos ehdokas tekisi sen itse. ”Sellainen työnjako kuitenkin on, että ehdokas hoitaa itse somekommentteihin vastaamisen ja minä tuen moderoinnissa.” Sosiaalinen media on Silvennoiselle yksi isoimmista osa-alueista hänen työssään, joten tällainen vaaleihin liittyvä työ ei juuri eroa esimerkiksi jonkin yrityksen somesivuston ylläpidosta. ”Totta kai politiikka on aiheena sellainen, että ehdokkaan arvot eivät saa sotia omia arvojani vastaan. Samoilla linjoilla oleminen helpottaa myös toisten ajatuksiin hyppäämistä, kun sisältöä ja ideoita pohditaan.”

Toiveissa paikallinen sopiminen Anni Jyrinki, teksti Eduskuntavaalien alla kysyimme paikallisyhdistysten puheenjohtajilta pikagallupissa ajatuksia ja toiveita siitä, mitä yrittäjät uudelta hallitukselta odottavat ja mitä asioita puheenjohtajat pitävät tärkeimpinä ratkaistavina asioina tulevalla vaalikaudella. Puheenjohtajien vaaligallupissa nousi esiin parhaana mahdollisena uuden eduskunnan päätöksenä paikallisen sopimisen edistäminen. Pahinta taas puheenjohtajien mukaan olisi päätös yritysverotuksen kiristämiseksi. Gallupissa kysyimme myös mikä puolue puheenjohtajien mielestä ajaa parhaiten yrittäjien asi-

oita. Suurin osa vastanneista koki yrittäjiä läheisimmäksi Kokoomuksen, myös Keskusta mainittiin tässä yhteydessä. Kansanedustajaehdokkaana itsekin oleva Kiimingin Yrittäjien puheenjohtaja Miika Sutinen kommentoi, että hän toivoo myös verotusta kehitettävän yrittäjyyteen kannustavampaan suuntaan. ”Vain tulosta tekevä yritys investoi ja palkkaa lisää työvoimaa.

Verotuksen keventäminen lisää kaikkea hyvää talouteen ja työllisyyteen. Työllisyysasteen nosto on välttämättömyys ja tämä ei onnistu kuin verotusta keventämällä”, Sutinen korostaa. Utajärven yrittäjien puheenjohtaja Markku Juntunen puolestaan näkee kauheimpana mahdollisena skenaariona sen, että uusi eduskunta vesittää kaiken, mitä edellinen päätti ja sai aikaan.

Vain tulosta tekevä yritys investoi ja palkkaa lisää työvoimaa.”

Valokuvaaja Reijo Koirikivi on kuvannut vaaliehdokkaita jo vuosikymmenien ajan.

Mitään kovin erikoisia kuvauspyyntöjä ei ole tullut. Suomalainen vaalikäytäntö on kohtalaisen konservatiivista.”

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Varaa mainostilasi! Jani Kortesalmi p. 044 794 1288 jani.kortesalmi@kaleva.fi

Vexatec - Rakentamisen ja talotekniikan ehdoton ammattilainen.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Kolumni

Uskommeko pohjoisiin maakuntiin ja arktiseen osaamiseemme? Suomi on pitänyt esillä arkisten alueiden merkitystä ja toivonut, että EU:ssa katse kohdistetaan pohjoisille alueille. Mutta uskooko Suomi itse arktiseen asemaansa ja pohjoisiin maakuntiinsa? Liikenne- ja viestintäministeriön ratalinjauksissa Suomen kartat päättyvät pääsääntöisesti Ouluun. Ministeriö pisti hiljattain stopin Jäämeren radan suunnittelulle. Yksi peruste hyllytykselle oli kannattamattomuus, mutta mikä on se miljardiluokan infrainvestointi, josta voidaan tehdä täysin pitävät kannattavuuslaskelmat parin vuosikymmenen päähän? Samaan aikaan mittavia ratainvestointeja suunnitellaan ruuhka-Suomeen. Näiden yhteensä 7,5 miljardin euron investointien pääasialliseksi perusteeksi näyttää riittävän työmatkalaisten matkustusmukavuus ja matka-ajan lyhentyminen. Hki-Tampere -väli on tärkeä koko Suomelle, mutta siitä eteenpäin kansanedustajilla tuntuu olevan halua satsata ratalinjoihin Nakkilan kirkon vaiheille. Tähän toivomme muutosta. Kovin suurta painoa keskusteluissa ei anneta pohjoisen Suomen tuleville teollisuusinvestoinneille, joissa on kyse nimenomaan tavaraliikenteen kasvusta ja teollisuuden tarpeista. Oulun jälkeen Suomi jatkuu vielä kolmanneksen koko

maan pinta-alasta. Kemin ja Tornion satamista lähtee 10% koko Suomen viennin arvosta. Lapin matkailu tahkoaa kasvua ja yhdessä kaivosten kanssa vetää 75-80% työlllisyyslukuja pohjoisissa seutukunnissa. Metsä- ja biolaitosinvestoinneista toteutunee vähintään yksi. Tornion kautta Ruotsiin menevä raja sitoo Suomen eurooppalaiseen liikenneverkkoon. Kouvolasta Tornioon ja siitä Narvikiin menevä rata tarkoittaa yhteyttä Kiinan One Belt-One Road linjaan. Norjasta tuodaan kalaa VT21-tien kautta vuositasolla puoli miljoonaa tonnia ja määrä on kuusinkertaistumassa. Kylmän alan teknologia on yksi esimerkki arktisesta liiketoiminnasta. Usko pohjoisiin alueisiin näkyy konkreettisesti eri toimialoilla. Jos Suomi hakee uskottavuutta arktisessa positioinnissa EU:ssa, sen on näyttävä myös kansallisissa päätöksissä. Arktista aluetta on meillä pitkään katsottu lähinnä ympäristö- ja luonnonvarakysymyksinä. Poliittinen ja strateginen aspekti ovat nousussa. Kiinan kiinnostus Arktisten neuvoston jäsenyyteen on viesti alueiden strategisesta merkityksestä. Työntöapua Suomelle antoi EUkomission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimittämällä suurlähettiläs Jari Vilenin EU:n arktisten alueiden neuvonantajaksi. Presidentti Niinistö on

kansainvälisissä yhteyksissä korostanut ilmastonäkökohtia. Suomen toukokuussa päättyvä Arktisen neuvoston puheenjohtajuus on antanut uutta näköalaa ja EU-puheenjohtajakaudella Suomelle on kaikki mahdollisuudet vahvistaa edelläkävijyyttä. Veikkaus on, että EU:ssa on odotuksia näille avauksille. Istumme arktisen alueen ytimessä emmekä tunnu oivaltavan missä oikein istumme. Vinksalleen mennään tilanteessa, jossa Suomi lobbaa arktisia strategioita EUtasolla, mutta unohtaa oman arktiset maakuntansa kansallisella tasolla. Peli ei ole menetetty. Meidän kannattaa nykyistä rohkeammin linkittää arktisuuden näkökulma kaikkiin Suomen tulevaisuuden strategioihin. Arktisuus kannattaa ottaa haltuun, sillä siinä kisassa peittoamme muut EU-maat mennen tullen.

Europarlamenttivaalit Vuoden 2019 europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa jäsenvaltioissa 23. – 26. toukokuuta. Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 26. toukokuuta. Ennakkoäänestys järjestetään kotimaassa 15. – 21. toukokuuta.

Executive MBA ja Master of SafetyTM ”Oulun yliopiston Executive MBA-opinnoista on ollut monenlaista hyötyä yrityksellemme. Isoimpana askeleena pidän Health to Organic Cafe & Deli -kahvilaketjun kehittämistä strategisten pohdintojen ja EMBA-lopputyön skenaarioanalyysin johtopäätöksenä. Tänä päivänä Uniresta Oy:lla on jo viisi H2O-toimipaikkaa eri puolilla Oulua ja kasvua on luvassa. Olen myös itse kasvanut johtajana ja saanut monenlaista oppia niin ihmisten johtamiseen kuin kasvuyrityksen strategiseen johtamiseenkin liittyen.” Kaija-Liisa Silvennoinen, Silvennoinen Toimitusjohtaja, KTM, EMBA, Uniresta Oy

Paula Aikio-Tallgren yrittäjä, eMBA, ehdokas EU-vaaleissa Tornio

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Antti Heikkilä on Vuoden 2019 Nuori Yrittäjä Anni Jyrinki, teksti ja kuva Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Vuoden nuori yrittäjä 2019 on valittu. Palkinnon sai Antti Heikkilä, Tivitek Oy:stä. Oulaistelainen rakennusliike Tivitek Oy on perustettu vuonna 2011. Antti osti kolmen muun perustajan osuudet firmasta 2013 syksyllä. ”Meillä on ollut nyt muutama vahva kasvun vuosi. Viimeisen kolmen vuoden aikana työntekijöiden määrä on noussut kuudesta kahteenkymmeneen ja liikevaihto 600 000:sta kahteen miljoonaan”, nuori yrittäjä iloitsee. ”Antti Heikkilä on karismaattinen ja hyvä johtaja, joka panostaa työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin”, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjistä kerrotaan. ”Haluan pitää työntekijät tyytyväisenä. Olosuhteiden, palkkauksen ja turvallisuuden pitää olla kunnossa. Meillä on porukassa mahtava yhteishenki ja minä en

halua olla semmoinen toimistossa yksin istuva johtaja vaan haluan olla myös kentällä ja alaisten saatavilla”, Antti luonnehtii palkintokahveja juodessaan. Tivitekin asiakkaita ovat niin yksityishenkilöt kuin yritykset, joille Tivitek tuottaa rakennuspalveluita sekä kattopinnoitusta ”Suurin yksittäinen urakka on ollut Fennovoiman työmaalla Pyhäjoella, jonne rakennettiin 22 rakennusta yhteistyössä Lehto Groupin kanssa”, Antti kertoo ja tässä lauseessa piilee myös ehkä yksi Tivitekin valteista. Yritys ja yrittäjä eivät miellä muita rakennusliikkeitä niinkään kilpailijoiksi vaan yhteistyökumppaneiksi ja tietenkin tyytyväinen asiakas ja laadukas työnjälki ovat yrityksen toiminnan perustoja. Heikkilä edustaa PohjoisPohjanmaata valtakunnallisessa Vuoden nuori yrittäjä -kilpailussa. Kilpailun voittaja julkaistaan Suomen suurimmassa nuorten yrittäjien tapahtumassa, Get Togetherissä Kauhavalla 24-25. toukokuuta

OSAO TYÖELÄMÄPALVELUT • Kun etsit ratkaisua omaan tai henkilöstösi osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin tai työhyvinvointiin, me autamme. • Osaava yrittäjä • Osaava henkilöstö • Oppisopimuksella osaajia • Osaamisen kasvupalvelut • Hyvinvoiva työyhteisö

TARVITSETKO KESÄTYÖNTEKIJÄN? TYÖLLISTÄ OPPISOPIMUKSELLA Opiskelijasta saat motivoituneen työntekijän, jolla on jo osaamista alalle. Oppisopimus tehdään työpaikan tarpeiden mukaan joko koko kesäksi tai muutamiksi viikoiksi. Sopimukseen tarvitaan väh. 25 tuntia työtä viikossa, TES:n mukainen palkka ja nimetty työpaikkaohjaaja. Paperityöt hoitaa OSAO. Lue lisää: osao.fi/kesaoppis

OSAO OVI, HALLITUSKATU 12, 90100 OULU TYÖNANTAJAT JA YRITTÄJÄT: 040 141 5320

Jarmo Soinsaari, Oulaisten elinkeino- ja kehitysjohtaja, sekä Paula Pihlajamaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä palkitsivat Antti Heikkilän (kuvassa keskellä) PohjoisPohjanmaan Vuoden 2019 Nuorena Yrittäjänä.

Meillä on porukassa mahtava yhteishenki ja minä en halua olla semmoinen toimistossa yksin istuva johtaja vaan haluan olla myös kentällä ja alaisten saatavilla.”

Alkavaa koulutusta OSAOssa OSAO tarjoaa työelämäläheistä koulutusta Oulun seudulla ja Koillismaalla. Meillä on koulutuksen koko elinkaari – kaikille ikäryhmille. Voit opiskella ammatin, kehittää osaamistasi tai siirtyä kokonaan uudelle alalle. Hakeudu koulutuksiin osoitteessa osao.fi/koulutuskalenteri Hitsaajan pätevöitymiskoulutus • Järjestetään sopimuksen mukaan lähes kaikille menetelmille. Lisätietoja Jarmo Laurikkala, p. 044 703 7741, jarmo.laurikkala@osao.fi. Kuormausnosturin käyttö asennustyössä - tutkinnon osa maarakennusalan ammattitutkinnosta • Monimuotokoulutuksena • Jatkuva haku, 30 osaamispistettä Lisätietoja Tomi Tuomela, p. 044 703 7823, tomi.tuomela@osao.fi. Pyörivien koneiden kunnossapidon perusteet • 22.–23.5.2019 Oulussa • Teollisuuslaitosten operaattoreille, joiden työnkuvaan kuuluu kunnossapitotehtäviä, aloitteleville kunnossapidon asentajille ja työnjohtajille, jotka kaipaavat tietoa pyörivän akselin ympärillä tapahtuvista asioista. • Ilmoittautuminen päättyy 8.5.2019 • Järjestäjänä OSAO Edu oy yhteistyössä SKF:n kanssa • Hinta 920 e + alv 24 % Lisätietoja Esa Lahtela, p. 050 570 8759, esa.lahtela@osao.fi. Rakentamisen sertifikaatti, märkätilojen vedeneristäjä • 12.9.2019 ja 19.9.2019 Haukiputaalla • Järjestäjänä OSAO Edu oy • Hinta 669 e (sis. alv 24 %) Lisätietoja Kari Holappa p. 044 703 7759, kari.holappa@osao.fi. SFS 6002 –sähkötyöturvallisuuskoulutus •16.4.2019 tai 23.5.2019 Haukiputaalla • Hinta 192 e (sis. alv 24 %) • Järjestäjänä OSAO Edu oy Lisätietoja Heikki Haaraniemi p. 050 590 9661, heikki.haaraniemi@osao.fi.

Sähköturvallisuustutkinnot 1–3 • 25.4.2019 Oulussa • Ilmoittautuminen päättyy 23.4.2019 • Järjestäjänä OSAO Edu oy • Hinta 180 eur (sis. alv 24 %) Lisätietoja Heikki Mustonen, p. 050 317 4703, heikki.mustonen@osao.fi. Sähköturvallisuustutkinto 1, valmentava koulutus • Päiväkoulutuksena • 8.–10.4.19, 24.4.2019 Oulussa • Ilmoittautuminen päättyy 3.4.2019 • Järjestäjänä OSAO Edu oy • Hinta 920 eur (sis. alv 24 %), hintaan sis. lounas ja kahvit Lisätietoja Heikki Mustonen, p. 050 317 4703, heikki.mustonen@osao.fi. Sähköturvallisuustutkinto 2, valmentava koulutus • Päiväkoulutuksena • 9.–10.4.19, 24.4.2019 Oulussa • Ilmoittautuminen päättyy 3.4.2019 • Järjestäjänä OSAO Edu oy • Hinta 720 eur (sis. alv 24 %), hintaan sis. lounas ja kahvit Lisätietoja Heikki Mustonen, p. 050 317 4703, heikki.mustonen@osao.fi. Sähköturvallisuustutkinto 3, valmentava koulutus • Päiväkoulutuksena • 9.–10.4.19, 24.4.2019 • Ilmoittautuminen päättyy 3.4.2019 • Järjestäjänä OSAO Edu oy • Hinta 520 eur (sis. alv), hintaan sis. lounas ja kahvit Lisätietoja Heikki Mustonen, p. 050 317 4703, heikki.mustonen@osao.fi.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Vuonna 2011 toimintansa aloittanut TactoTek on nyt kasvuvaiheessa, kertovat henkilöstöjohtaja Anna-Maria Heikkinen ja teknologiajohtaja Antti Keränen.

Kovien tekijöiden kasvuyritys

Kehitystyön tuloksena auton sisätilan kytkimet ja valot saadaan pakattua entistä pienempiin ja kevyempiin osiin.

Oulunsalolainen TactoTek on rakenteellisen elektroniikan edelläkävijä Antti Tauriainen, teksti ja kuva Oulunsalossa toimivalle rakenteellisen elektroniikan edelläkävijälle TactoTekille halpatuotantomaahan muuttamisesta ei ole hyötyä. Pohjois-Suomessa yritys pysyy tekijöiden mentaliteetin, kansainvälisesti ammattitaitoisen työvoiman ja hyvien lentoyhteyksien takia. ”Pohjoissuomalaisille on tyypillistä sinnikkyys, luotettavuus ja kykyjen osoittaminen tekemisen kautta”, TactoTekin henkilöstöjohtaja Anna-Maria Heikkinen tarkentaa. Teknologiajohtaja ja toinen yrityksen perustaja Antti Keränen on erittäin tyytyväinen yrityksen henkilöstöön ja osaamiseen. ”Saamme tunnustusta asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta osaamisestamme. Henkilöstömme on myös hyvin sitoutunut kehittämään teknologiaa ja toimintaa pitkäjänteisesti.”

Hän painottaa työntekijöiden tärkeyttä yrityksen toiminnan kannalta. ”Meillä tärkeintä on luotettavuus, laatu ja saumaton yhteistyö eri osaamisalueiden välillä. Sen rakentamisessa halpatuotantomaihin ei ole mitään järkeä.”

Kahden vuoden etumatka TactoTek kehittää ja lisensoi rakenteellisen elektroniikan valmistusmenetelmiä erityisesti autoteollisuuden tarpeisiin Oulunsalossa. Lisäksi tuotantolinjalla valmistetaan puettavan elektroniikan osia Suunnolle. Yrityksen päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa, minne yritys onkin laajentanut läsnäoloaan. ”Tärkeimmät asiakkaat ovat tällä hetkellä johtavat autovalmistajat. Muut käyttökohteet löytyvät esimerkiksi kuluttajaelektroniikan puolelta”, Keränen lisää.

Ohuen muovirakenteen sisään integroidun elektroniikan vuosien kehitystyö on viimeisen kahden vuoden ajan tuonut näkyviä tuloksia. Nyt TactoTek on erikoisalansa maailman kärkeä. ”Meillä on karkeasti kahden vuoden etumatka teknologisessa kilpailussa. Luutumiseen ei kuitenkaan ole varaa ja aiomme pitää suunnannäyttäjän paikkaa tulevaisuudessakin”, Keränen lisää.

telemaan paluumuuttajia ja tekijöitä tänne”, Heikkinen täsmentää. ”Oulun alue on maailmanlaajuisesti erittäin kilpailukykyinen uuden teknologian kehittämisen ja teollistamisen ympäristö etenkin elektroniikan ja laiteläheisten ohjelmistojen osalta”, TactoTekin toimitusjohtaja Jussi Harvela kertoo.

Yhteistyö Oulun kaupungin kanssa on ollut Keräsen mukaan erinomaista. Hän kehuu myös painettavan elektroniikan yrityksien, BusinessOulun ja VTT:n yhteistyön kehitystä ja on tyytyväinen yrityksen asemaan alueella. ”Pystymme olemaan yhtenä esimerkkinä tämän alueen osaamisesta ja tekemisestä.”

Osaavan työvoiman löytyminen on haaste Selkeäksi haasteeksi on osoittautunut se, että suoraan sopivaa osaamista ei ole olemassa. Työvoiman löytyminen ei ole osoittautunut kasvun esteeksi ja Oulunsalon toimipisteellä kulkee tekijöitä kauempaakin. ”Aikaisemmin ihmiset kulkivat työmatkaa Oulusta esimerkiksi Helsinkiin tai Tampereelle. Me olemme onnistuneet houkut-

Oulun alue on maailmanlaajuisesti erittäin kilpailukykyinen uuden teknologian kehittämisen ja teollistamisen ympäristö.”

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

4H-yritysten määrä on kasvussa Aluejohtaja Maria Isolahden mukaan parhaimmillaan 4H-yrittäjä saa pienimuotoisesti aloitetusta toiminnastaan myöhemmin itselleen leipätyön

4H-liiton Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluejohtajan, Maria Isolahden mukaan yrittäjäkasvatus on ollut osa 4H-toimintaa aina siitä lähtien, kun järjestö 90 vuotta sitten perustettiin.

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Aika moni perustaa yrityksen siksi, ettei saa omalta paikkakunnalta kesätöitä.”

4H-yritysten määrä kasvaa joka vuosi. 4H-liiton Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluejohtaja Maria Isolahti kertoo, että nykymuotoista yritystoimintaa on ollut nyt kymmenisen vuotta, joten toiminta alkaa olla nuorille tuttua. ”Toki yrittäjyydestä yleensäkin ollaan nykyään eri tavalla kiinnostuneita kuin aiemmin”, Isolahti sanoo. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueilla toimi viime vuonna 285 4H-yritystä, joista osa perustettiin uutena ja osa jatkoi vanhana. Yrityksiksi tilastoidaan ne, joiden myynti on vähintään 50 euroa vuodessa, liiketoimintasuunnitelma tehtynä ja loppuraportti toimitettuna yhdistykselle. ”Periaatteessa 4H-yrittäjät toimivat niin kuin oikeat yrittäjät, mutta tätä tehdään yhdistyksen ohjauksessa. 4H-yritys voi ansaita vuodessa 50–7000 euroa.”

4H järjestää yrityskursseja

Kuka tahansa 13–28-vuotias voi perustaa 4H-yrityksen. Nuori tekee liiketoimintasuunnitelman, seuraa tuloja ja menoja ja laskee vuodenvaihteessa, paljonko tuli tienattua ja raportoi tästä sitten paikalliselle 4H-yhdistykselle. Viimeistään liiketoimintasuunnitelmaa tehtäessä nuori hankkii itse tai yhdistyksen avustamana itselleen yritysohjaajan. Yritysohjaaja on paikallinen yrittäjä tai esimerkiksi nuoren vanhempi tai sukulainen, joka ohjaa nuorta yrittäjää. Paikalliset yrittäjät ovat erittäin tervetulleita toimimaan yritysohjaajana. ”Yritysohjaajalla ei silti välttämättä tarvitse olla yrittäjäkoke-

musta. Sekin riittää, että on vahvaa kokemusta siltä toimialalta, missä nuori toimii. Esimerkiksi päiväkodin työntekijä voi auttaa lastenhoitoalan 4H-yrittäjää”, Isolahti vinkkaa. 4H-yritysten toimialat vaihtelevat laidasta laitaan. On valokuvaa-

135

jia, jotka ovat tehneet harrastuksestaan yritystoiminnan. On keppihevostarvikkeita sekä kurssi- ja kilpailutoimintaa järjestävä keppariyritys. Remonttipalveluita, kesäkioskia ja pitopalveluyrityksiä. Yhteen aikaan erittäin suosittua oli kotisivujen teko.

”Joillekin 4H-yritystoiminnasta saattaa tulla ihan elinikäinen leipä. Esimerkiksi Eemelin metsäpalvelut -nimisen yrityksen perustaja oli 15-vuotias aloittaessaan yritystoiminnan. Lopulta nuori lähti opiskelemaan metsäalaa ja perusti myöhemmin oikean yrityksen.”

Rakennetaan yhdessä Suomea, jossa ahkeruus palkitaan.

MARI-LEENA TALVITIE

Ympäristötekniikan DI, yrittäjäperheen tytär Kokoomuksen varapuheenjohtaja ja oululainen kansanedustaja

Maksaja: Tulevaisuutta rakentamassa ry

Nuoren väylä yrittäjäksi

4H-yhdistykset järjestävät yrityskursseja, johon sisältyy kontaktiopetusta ja tehtäviä 4H-yritystyökirjan pohjalta. Yritysideaa ei tarvitse olla valmiina, vaan se muodostuu usein kurssin aikana. ”Aika moni perustaa yrityksen siksi, ettei saa omalta paikkakunnalta kesätöitä.” Nykyään 4H-yhdistykset ovat alkaneet tehdä yhteistyötä isojenkin yritysten kanssa. Esimerkiksi viime syksynä aloitettiin yhteistyö SuperParkin kanssa. Yhteistyön myötä SuperPark tarjoaa yritysmahdollisuuksia 4H-yrittäjille erityyppisiin tehtäviin, kuten lipunmyyntiin. ”Tämäntyyppisestä yhteistyöstä ollaan kiinnostuttu muidenkin oikeiden yrittäjien kanssa.” Nuori Yrittäjyys ry:n tarjoamat yrittäjyyteen kannustavat opintoohjelmat ovat läheistä sukua 4H:n toiminnalle. Erona on kuitenkin se, että NY-yrittäjyys tapahtuu koulussa osana koulupäivää, kun taas 4H-yritys on harrastustoimintaa. Moni NY-yritys jatkaa kesällä koulun jälkeen 4H-yrittäjänä.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP Pääkohteena ovat gentleman-kuskit, joilla on autourheilutaustaa ja jotka haluavat ajaa autolla, jota ei ole muuten tarjolla. He hakevat elämystä.”

Yksityinen talli vuokraa WRC-autoa avaimet käteen periaatteella. Toiminta-alueena on koko maailma.

Anna Tilvis, teksti Tino Anis, kuvat Mistä JanPro Racing Teamin bisneksessä on kysymys, sillä jokamiehen yritystoimintaa tämä ei ole? ”Kilpa-auto vuokrataan avaimet käteen -periaatteella. Mukana tulee auto, huoltomiehet, huoltorekka, varaosat ja tarvittaessa nuotitusauto. Se on kokonaispaketti, johon kuuluvat bensat ja renkaat.” Kiiminkiläissyntyinen Janne Tuohino on ajanut rallia 20 vuotta ja saanut siitä toimeentulonsa. ”Mukana on minun kokemukseni ja olen auttamassa testeissä ja nuotituksessa”, Tuohino selvittää. ”Olemme ensimmäinen yksityinen tiimi, joka tarjoaa kilpaautoa vuokralle tässä ralliluokassa. Esimerkiksi R5-luokassa yksityisiä vuokratiimejä on tarjolla yli 50. Markkina on kapea, mutta toiminta-alueena on koko maailma.” Huoltorekka lähtee liikkeelle sinne, missä kilpailuun asiakas osallistuu, vaikka toiselle mantereelle. Kyse voi olla MM-rallista, EM-osakilpailusta tai kansallisen tason kisasta.

Bisnestä ralliautoa vuokraamalla Kiimingin Välikylässä majailee WRC-ralliauto ja sen huoltorekka, jotka saattavat pian kiertää ympäri Eurooppaa ja jopa ympäri maailmaa. Janne Tuohino on toteuttanut yritysideansa ja perustanut tiimin, joka vuokraa Ford Fiesta RS World Rally Championship -autoa.

• Vuokraa WRC-autoa. Auto on Ford Fiesta RS WRC. • Se on ensimmäinen yksityisen tiimin vuokraama World Rally Championship -ralliluokan auto. • Autoa vuokrataan avaimet käteen periaatteella. Siihen kuuluu huoltorekka ja -miehet, varaosat, testit ja nuotitus. • Vuoden 2017 jälkeen autoissa on sallittu enemmän tehoja ja aggressiivisempi korin muoto. • Vuokrausalueena on koko maailma, kuten MMrallit, EM-osakilpailut ja kansallisen tason kilpailut. • Janne Tuohino on kotoisin Kiimingistä, mutta asuu nykyisin Dubaissa. Hän on ajanut rallia vuodesta 1993.

Pääkohderyhmänä gentleman-ajajat Lähtölaukaus tapahtui helmikuun puolessa välissä Ruotsin MM-rallissa. Tuohino kävi kaasuttelemassa auton sisäänajon. ”Loppujen lopuksi olimme 10. sijalla yleiskilpailussa ja saimme yhden MM-pisteen. Olen kilpaillut WRC-autolla viimeksi vuonna 2006. Autot muuttuivat vuonna 2017 aerodynamiikaltaan ja tehoiltaan”, Tuohino sanoo. ”Aika kylmiltään lähdin ajoon. Pääasia oli, että saatiin näkyvyyttä. Sen pohjalta tuli useampi yhteydenotto.” Asiakaskunta tavoitetaankin näkyvyyden, mainostamisen ja puskaradion välityksellä.

JANPRO RACING TEAM

Janne Tuohino sisäänajoi Ford Fiestan Ruotsin MM-rallissa helmikuussa.

”Pääkohteena ovat gentlemanajajat, joilla on autourheilutaustaa ja jotka haluavat ajaa autolla, jota ei ole muuten tarjolla. He hakevat elämystä.” Kohteena ovat myös ovat nuoret kuskit, jotka haluavat näyttää kykynsä ylemmässä luokassa. ”Heidän kohdallaan yritys nousta palkkapaikoille voi vaatia ison rahallisen satsauksen jossain kohdassa.” Janne Tuohino tuntee aika hyvin potentiaaliset asiakkaat, sil-

lä moottoriurheilun maailma on pieni. ”Vielä ei ole laitettu kiinni mitään, mutta useampia tarjouksia on jätetty. Toukokuun alkuun mennään ennen kuin kalusto lähtee liikkeelle.”

Tukku rahaa ja rallilisenssi Kuka tahansa ei pääse ajamaan erikoisvalmisteista autoa. Se vaa-

tii ajokokemuksen lisäksi paksun tukun rahaa. Puhutaan noin 200 000 euron luokan hinnasta. Ajajalla on oltava myös kansallinen rallilisenssi. Kilpa-auto saatiin Englannista muutama päivä ennen Ruotsin rallia. ”Vielä on huoltorekan rakentamista. Mekaanikot joutuvat opiskelemaan autoa. On tärkeää, että kaikki on valmista ja että tiimi näyttää ammattimaiselta.”

Kilpailupaikalle tiimin saa käyttöönsä insinöörin Fordin tehtaan puolesta ja neljä tai viisi mekaanikkoa tulee Suomesta. Tuohino kulkee mukana yleismiesjantusena. Yritys työllistää myös oman porukan ulkopuolelta, koska autoa pitää korjata ja maalata. Ford Fiestan WRC:n koti tulee olemaan Oulussa, mutta huoltorekka saattaa majailla myös Euroopassa. Fordilla on tukikohdat Puolassa ja Englannissa.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

HANKI ITSELLESI MUKAVIMMAT TYÖKAVERIT Töissä saa olla mukavaa ja kun ergonomia on kunnossa, voi keho sekä mieli paremmin. Tähän suosittelemme ergonomisen työasennon mahdollistavaa sähköpöytää, laadukasta työtuolia sekä rentoa, monenlaisen liikkumisen mahdollistavaa aktiivituolia.

a! t t u U

Sedus Se:do AP199 saksalaista laatua istuimen korkeuden, kallistuskulman ja ristiseläntuen säätö musta runko musta Fame-kangas

495 € (ovh 547 €)

Sedus Se:fit -aktiivituoli saksalaista laatua korkeuden säätö valkoinen tai musta

195 € (ovh 223 €)

Empire Basic -sähköpöytä 160 x 80 cm 2-moottoria valkoinen laminaattikansi harmaa runko

495 € (ovh 650 €)

Suor vara aan s heti tosta to tuks imieen!

Tuotteet ovat heti varastossa ja ne saadaan toimitettua nopeasti. Ota yhteyttä ja hanki omasi nyt! modeo.fi • Modeo Showroom Oulu • Poratie 7, 90140 Oulu • p. 0207 920 267 Modeo Showroom Rovaniemi • Rovakatu 17, 96100 Rovaniemi • p. 0207 920 268 Hinnat sisältävät alv. 24%

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

VerkostoForum

auttaa yrittäjiä löytämään toisensa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Forum-toiminta starttasi vuoden 2018 alusta. Edellisissä lehdissä olemme esitelleet VaikuttajaForumin sekä JäsenpalveluForumin. Tällä kertaa tutustumme VerkostoForumin toimintaan.

Yksinyrittäjäverkosto uusin

Verkostoforumin tehtävä on kehittää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaa siten, että toiminta edistäisi yritysten keskinäistä verkostoitumista ja muuta yhteistyötä. ”Olemme semmoinen verkostojen verkosto”, forumin puheenjohtaja Tanja Heikkonen luonnehtii. Käytännössä VerkostoForum huolehtii verkostojen resursoinnista ja siitä, että aluejärjestön verkostoilla on aito mahdollisuus kehittyä ja luoda mielekästä sisältöä toimintaa. Forum pyrkii toimimaan niin, että järjestön sisälle syntyy verkostoja verkostomme sisään. Tästä hyviä esimerkkejä ovat Nuoret yrittäjät, yksinyrittäjät sekä senioriyrittäjät.

Menestyvä yritys merkitsee työtä

”Yksinyrittäjä verkosto on nyt tuorein juttu, jonka vetäjäksi saimme Oulaisista Piipon Elinan”, Heikkonen kertoo ja jatkaa, että forum hakee jatkuvasti uusia malleja verkostojen syntymiselle ja kehittymiselle. ”Kaikenlaisia ideoita on ja esimerkiksi Start up -yrittäjälle ollaan kaavailemassa omaa verkostoaan. Mutta kaikkea ei tietenkään voida kerralla toteuttaa ja ensimmäinen toimintavuosi oli tällaisen uuden forumtoiminnan harjoittelua”, puheenjohtaja miettii. VerkostoForum kokoontui vuoden 2018 aikana kolmesti ja tämän vuoden aikana he ovat ehtineet tavata kertaalleen. ”Tuolloin kävimme tutustumassa Muhoksella Kumma-työtilaan ja sen toimintaan Muhoksen Yrittäjien vieraana.”

Menestyminen tarkoittaa, että vaihtelevista olosuhteista huolimatta yritys pystyy työllistämään. Kannattavasta toiminnasta hyötyvät sekä yrittäjä että työntekijät. Vireä yritystoiminta tuo kasvua ja se merkitsee uutta työtä. Siinä on pienillä paikallisilla yrityksillä merkittävä rooli. Näiden puolesta haluan olla äänessä.

Maksaja: Suunta Pohjois-Suomelle ry.

Anni Jyrinki, teksti Tiina Talala, kuva

110

Yksinyrittäjä verkosto on nyt tuorein juttu, jonka vetäjäksi saimme Oulaisista Piipon Elinan.” VerkostoForumin puheenjohtajana toimii Tanja Heikkonen (vas.) ja kokouksessa mukana olivat Risto Huovinen, Päivi Nummi, Miika Sutinen, Tuula Ulkuniemi, Jarmo Lehto, Lauri Mikkonen, Tauno Bräysy ja Matti Harila. PPY:n hallituksen jäsenet saavat halutessaan osallistua VerkostoForumin kokouksiin.

Vinkatkaa omista verkostoistanne VerkostoForum tukee myös sitä, että järjestössä osataan hyödyntää uudet toimintamallit ja teknologiset ratkaisut verkostoitumisen tukena. Tavoitteena on edesauttaa verkostoitumista, uusien asiakkuuksien löytämistä ja uu-

sien palveluiden esilletuomista unohtamatta tilaisuuksien sosiaalista näkökulmaa, eli sitä, että yrittäjät tapaavat yrittäjäkollegoitaan. ”On varmasti myös jo olemassa verkostoja ja yrittäjäporukoita, joista emme tiedä. Meille kannattaa näistä ilmoittaa, niin autetaan tapaamisten järjestelyssä

Ratkaise vientikaupat rahoituksella Vientikauppa on joukkuepeliä. Autamme löytämään oikeat rahoitusratkaisut, joiden avulla teet kilpailukykyisen tarjouksen rasittamatta yrityksesi kassaa. Katso vinkit nnvera./pk-vienti

+358 462 Meidän +358 50 50 rohkea 462 8026 8026 ääni riikka.moilanen@riik ka m riikka.moilanen@riikka moi oillaan neen n.fi .fi riikkamoilanen.fi riikkamoilanen.fi Riikka sku n Riikka M Moilanen oilanen edu edusku ntaan taan @M oilanenRiikka @MoilanenRiikka riikka.moilanen riikka.moilanen

Ilmalämpöpumput Minimoi lämmityskulut - maksimoi mukavuus MITSUBISHI ELECTRIC ja GREE UUTUUSMALLIT nyt esittelyssä

Meiltä laitteet lämmitykseen ja viilennykseen. Tervetuloa tutustumaan! Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa

Palolankuja 3, puh. 040 506 8945 myynti@kylmacenter.fi www.kylmacenter.fi

toiminnan kehittämisessä”, Tanja Heikkonen vinkaa. VerkostoForumiin kuuluvat sisäisten verkostojen puheenjohtajat ja viisi jäsentä. Puheenjohtajana toimii Tanja Heikkonen, Siikalatvan Yrittäjien puheenjohtaja. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistolta forumissa mukana ovat Paula Pihlajamaa ja Milla Raappana.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Kulttuuripääkaupunki toisi hyötyjä yrittäjille Oulu hakee Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2026. Tämä kulttuuripääkaupunkihanke kokoaa yhteen eri alojen ja kulttuurin asiantuntijat sekä ehdottomasti myös yrittäjät. Anni Jyrinki, teksti ”Matkailuala, tapahtumatuotanto, ravintolat, logistiikka ja kaupanala”, hankkeen ohjelmajohtaja Samu Forsblom luettelee niitä yrityssektoreita, joille kulttuuripääkaupunkihankkeesta ja mahdollisesta tulevasta tittelistä on varmasti hyötyä. ”Kulttuuripääkaupunkivuosi tuo koko maakunnalle Euroopan laajuista huomiota ja historiallisesti merkittävää taloudellista hyötyä”, Forsblom kiteyttää. Konkreettisen esimerkin tästä kertoo hankejohtaja Piia RantalaKorhonen. ”Esimerkiksi vuoden 2018 Euroopan kulttuuripääkaupungissa, Alankomaiden Leeuwardenissa yritykset olivat todella tyytyväisiä vuoden vaikutuksiin niiden liikevaihtoon. Kivijalkamyymälöiden myynti nousi jopa 40 prosenttia vuoden aikana. Erityisesti matkailu- ja ravintola-ala sekä luovat alat hyötyvät kulttuuripääkaupunki statuksesta. Vuosi tuo mukanaan

paljon kansainvälistä matkailua ja mediahuomiota.”

Ohjelmahaku nyt menossa Oulun ja koko seudun yrittäjät on pyritty huomioimaan jo alusta alkaen ja hankkeesta on kerrottu tässä vaiheessa tarkemmin hotelliyrittäjille. ”Nyt parhaillaan on menossa hankkeen ensimmäinen ohjelmahaku osoitteessa ouka.fi/2026”, Forsblom vinkkaa yrittäjille. ”Haku on voimassa toukokuun loppuun saakka. Eli mikä tahansa taho, järjestö ja yritys voi esittää omia ideoitaan tai projektisuunnitelmiaan osaksi Oulu2020 kulttuuriohjelmaa”, Rantala-Korhonen neuvoo ja esityksiä toivotaan laajasti juuri nimenomaan esimerkiksi alueemme yrityksiltä. Rantala-Korhonen muistuttaa, että tässä yhteydessä kulttuuri ymmärretään laajasti eli se kattaa kaiken ruokakulttuurista muotoiluun, yhteisöllisiin tapahtumiin ja urheiluun.

Toki on yrittäjien omasta aktiivisuudesta kiinni, kuinka paljon kulttuuripääkaupunkivuosi vaikuttaa niiden toimintaan. ”Oulun seutu voisi esimerkiksi hakea European Region of Gastronomy –nimitystä jo ennen kulttuuripääkaupunkivuotta ja näin nostaa paikallista ruokakulttuuria esiin alkutuotannosta kiinnostaviin, kunnianhimoisiin ravintoloihin”, Rantala-Korhonen pohtii.

”Siellä kokonaisbudjetti oli 55 miljoonaa euroa, mutta vuoden vaikutus aluetalouteen oli Turun kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan 260 miljoonaa euroa”, Forsblom hoksauttaa. Rantala-Korhonen jatkaa, että Turkuun syntyi tuolloin muun muassa Logomon uusi tapahtumakeskittymä, ravintola-ala nousi uuteen nousuun ja matkailu kasvoi merkittävästi. ”Samankaltaisia vaikutuksia voidaan odottaa myös Oulussa.”

LEUWAARDEN • Vuoden 2018 kulttuuripääkaupunki. • Asukasluku

94 838.

• Alankomaiden Friisinmaan pääkaupunki. • Tunnetaan kahdesta museostaan (Fries Museum ja Princessehofin keramiikkamuseo) ja Euroopan suurimmista karjamarkkinoista.

Kyse seutukunnan tulevaisuudesta Forsblom muistuttaa, että kyse on tavallaan Oulun ja koko seutukunnan tulevaisuudesta. ”Oulun keskustaa on syytä elävöittää ja tuoda esiin positiivisia uutisia Oulusta. Brändäystä on mietittävä ja brändituotteita kehitettävä, siihen työhön toivomme yrittäjiä osallistumaan.” Taloudellisesta hyödystä konkreettinen esimerkki läheltä meitä on Turku, vuoden 2011 kulttuuripääkaupunki.

Brändäystä on mietittävä ja brändituotteita kehitettävä, siihen työhön toivomme yrittäjiä osallistumaan.”

Turussa kulttuuripääkaupunkihankkeen 55 miljoonan euron kokonaisbudjetti toi 260 miljoonaa euroa aluetalouteen, kertoo Euroopan kulttuuripääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Samu Forsblom.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Jäte kiertää raaka-aineeksi ja energiaksi Jäte saattaa nyt olla raaka-aine uuteen tuotteeseen. Kiertotalous pyrkii säilyttämään hyödykkeiden arvon mahdollisimman pitkään kierrätyksen ja uudelleenkäytön avulla.

Anna Tilvis, teksti ja kuva Professori Mirja Illikainen johtaa Oulun yliopistolla tutkimusryhmää, joka miettii käyttöä teollisuuden sivuvirroille ja jätteille. Kuuma aihe on sementin ja betonin seosaineiden korvaaminen kierrätetyllä materiaalilla. ”Sementti on luotettava, helppo ja halpa ja siinä on kaikki hyvät ominaisuudet, paitsi hiilidioksidipäästöt ovat valtavat.” Sementti ja betoni ovat kiinnostava kohde. Maailmanlaajuisesti rakentaminen lisääntyy kehittyvissä maissa. ”Mineraalivilla ja masuunikuonat käyvät valmistuksen aikana korkeissa lämpötiloissa. Ne ovat muuttuneet sellaisiksi, että ne sopivat uudenlaisen betonin raaka-aineeksi”, Mirja Illikainen selvittää. ”Mineraalivillan käyttö geopolymeeribetonissa sideaineena on minun lempiaiheeni. Idea siihen on lähtenyt tutkimusryhmästämme. Siitä saadaan hyvää ja lujaa betonia. Sen käyttö on nopeasti edennyt ideasta lähelle kaupallistamista”, Illikainen sanoo. Hän kertoo, että terästeollisuuden kuoniin liittyen on löydetty aivan uusia käyttökohteita ja mah-

dollisuuksia. Aluksi tutkimuksiin olivat kiinnostuneita osallistumaan sellaiset firmat, joilla syntyi sivuvirtoja ja jätteitä omassa tuotannossaan. ”Siinä vaiheessa meillä ei ollut oikein hyödyntäjäosapuolta, joka olisi halunnut kehittää tuotteita. Kiertotaloudesta on tullut buumi. Nyt meillä on yrityksiä, jotka haluavat tehdä liiketoimintaa näistä materiaaleista.”

Sekajäte hyötykäyttöön Kempeleen Jätekuljetus on aloittanut sekajätteen lajittelijana. Tammikuusta alkaen se on kerännyt yhdyskuntajätteet Limingan, Muhoksen, Utajärven ja Tyrnävän alueelta ja jatkossa käsittelee ne lajittelun kautta. ”Ensimmäisenä yksityisenä yrityksenä saamme vastaanottaa ja käsitellä yhdyskuntajätettä”, toimitusjohtaja Matti Räisänen sanoo. ”Me käsittelemme jätteen ja erilaisin keinoin otetaan siitä materiaaleja hyötykäyttöön. Siitä saadaan pois metalleja sekä kuituja, kuten paperia ja pahvia. Lisäksi saadaan pois muovia. Sekajätteessä on paljon sellaista, joka voitaisiin hyödyntää”, Räisänen selvittää. ”Prosessia kehitetään. Se tarkoittaa laitosmaista käsittelyä”,

yrityksen asiakkuuksista vastaava Tapio Kivioja kertoo.

Kunnianhimoiset tavoitteet Jätehuolto on yksi pätkä kiertotalouden ketjua, mutta myös siellä jäte nähdään ensisijaisesti materiaalina, toissijaisesti polttoaineena. EU:n direktiivit asettavat kunnianhimoiset tavoitteet jätteen käsittelemiselle. ”Nyt kotitalouksien yhdyskuntajätteestä menee kiertoon noin 40 prosenttia. Kuuden vuoden päästä Suomessa tulisi hyödyntää 55 prosenttia jätteestä. Kerätyn sekajätteen lajittelua joudutaan kehittämään. Muuten ei päästä EU-tavoitteisiin. Aina tulee olemaan niitä, jotka eivät lajittele kotona tai jätteen syntypäässä”, Kivioja sanoo Kierrätysraaka-ainetta hyödyntävät yhteistyökumppanit ovat paljolti Etelä-Suomessa. ”Kattohuovan hyödyntäjät ovat Lahdessa ja Helsingissä. Kipsijäte menee Turun suuntaan. Kartonki ja pahvi menevät etelään. Paperi menee paikalliselle Ekovillalle.” Jätefirman edustajat korostavat, että syntypaikalla lajitteleminen on tärkeää, niin kotona kuin yrityksissä. Silloin jakeet pysyvät erillään ja puhtaina. Niitä on helpointa hyödyntää.

Kempeleen Jätekuljetuksen Matti Räisänen ja Tapio Kivioja kertovat, että keräyksestä ja lajittelusta syntyneiden materiaalien hyödyntäjät ovat usein Etelä-Suomessa.

Professori Mirja Illikainen esittelee geopolymeereistä tehtyjä näytteitä. Materiaali on keveää ja kestävää.

Mineraalivillan käyttö geopolymeeribetonissa sideaineena on minun lempiaiheeni. Idea siihen on lähtenyt tutkimusryhmästämme.”

Kirjojen uusi elämä Aseman divarissa on ideana on kirjojen, vinyylilevyjen ja sarjakuvan jatkokäyttö. Uutta kauppaan ei tule. Päivikki Läksy ja Mauno Murtoniemi ostivat pitkäaikaisen divarin varaston. Ensitöikseen he inventoivat kirjat napakasti. ”Voi sanoa, että paljon vietiin pois. Osa vietiin kierrätyskeskukseen, jonka kautta ne toivottavasti saavat uuden lukijan. Osa meni paperinkeräykseen kannet irrotettuina ja osa vietiin eristeeksi. Parasta olisi jos kirja eläisi kirjana. Hienoa, jos sillä on muunlainen hyötyelämä”, Läksy sanoo. Satu Mörsäri Kestävän kehityksen keskuksesta selventää kirjojen elinkaaren loppupäätä. ”Kirjoista irrotetaan kannet. Sivut menevät puhallusvillan valmistukseen Ekovillalle. Pahvikannet ja kiiltävä paperi toimitetaan Paperinkeräys Oy:lle. Sanomalehdistä poistetaan niitit ja sivut niputetaan nipuiksi, jotka toimitetaan kukkapaperiksi kukkakaupoille.”

GEOPOLYMEERI Geopolymeeri on materiaali, joka tehdään kierrätetystä mineraalivillasta tai muista kierrätetyistä aineista. Se on betonin tai keramiikan kaltaista. Sitä voidaan käyttää betonissa, mutta myös harkkoina, eristeinä ja vesien puhdistuksessa. Jopa 5 – 10 % ihmisten aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä tulee sementin tuotannosta. EU-direktiivin mukaisesti kotitalouksien yhdyskuntajätteestä tulisi hyödyntää kuuden vuoden päästä 55 %, vuonna 2030 60 % ja vuonna 2035 65 %.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Yrittäjä yhteisen hyvän asialla Kiiminkiläinen yrittäjä Tero Autio antoi oman hallinsa nyrkkeilyseuran käyttöön ja remontoi paikasta tuliterän harjoitussalin Maija Pylväs, teksti ja kuva

Rakennusalan yrittäjä Tero Autio ei aikaillut, kun idea putkahti mieleen: Hänen omistamastaan tyhjästä teollisuushallista voisi tehdä paikalliselle nyrkkeilyseuralle harjoitussalin. Rakentaminen alkoi tammikuun puolessa välissä ja valmista oli jo helmikuun alkupuolella. ”Koko juttuhan lähti siitä, kun minulla on kaksi nyrkkeilyä harrastavaa poikaa ja ennen vuodenvaihdetta oli tilanne, että piti löytää uusi seura tai keksiä jotain muuta. Tämä halli on ollut tyhjillään eikä vuokralaista ole löytynyt, joten tuli tällainen hullu idea mieleen, että pitäisikö se rakentaa oma sali ja pistää Kiimingin

Nyrkkeilykerho uudestaan pystyyn”, Rakennusliike Matti Autio Oy:n toimitusjohtaja Tero Autio kertoo. Kiimingin Nyrkkeilykerho (KINK) on viettänyt hiljaiseloa viimeiset 12 vuotta, mutta uuden salin myötä toimintaa on päästy jatkamaan. ”Tämä oli sellainen hyvä tilaisuus tehdä kerrankin jotain hyvää ja kokemusta kun on omien poikien kautta tästä lajista. Nuoret pysyvät niin sanotusti poissa pahanteosta, kun saavat täällä purkaa paineitaan.”

Tukea muilta yrittäjiltä Uusi sali sijaitsee Jäälin yrityspuistossa Ahertajantiellä. Nyrkkeilyseuran käytössä on noin 300 neliötä.

”Suhteellisen nopeasti sain salin tehtyä, vaikka iltaisin ja viikonloppuisin paukuttelin menemään. Pukuhuoneet piti tietysti saada ja lattiat päällystää. Kehäkorokkeet olen rakentanut ja kaikki nämä varusteet asentanut”, seuran toiminnasta vastaava Autio esittelee. Yrittäjä on remontoinut tilat pääsääntöisesti itse, mutta myös esimerkiksi seuran päävalmentaja Matti Lantto sekä apuvalmentajat Timo Kurtti ja Sami Ervasti ovat olleet mukana talkoilemassa. Aution mukaan yrittäjät ympäri Oulun ovat tukeneet seuraa rahallisesti sekä lahjoittamalla muun muassa säkkejä ja telineitä. Kehät ja jotain muitakin varusteita seuralla oli jo valmiina. Salilta löytyy myös voimailunurkkaus. ”Moni on ymmärtänyt asian tärkeyden. Ei kuitenkaan puhuta mistään älyttömän tunnetusta seurasta, joten siihen nähden yrityksiä on lähtenyt hyvin mukaan. Ja tietysti sali saadaan aina sitä paremmaksi, mitä enemmän tukea saadaan.” Salin avajaisia vietettiin 11. helmikuuta. Paikalla oli myös vuoden

1974 nyrkkeilyn olympiahopeamitalisti Reima Virtanen. ”Reima on monet salit kiertänyt, mutta tuumasi, ettei vielä näin hyvällä salilla ole käynyt.”

Tämä oli hyvä tilaisuus tehdä kerrankin jotain hyvää.”

”Kuka vaan voi tulla harjoituksiin mukaan ja kuukausimaksuperusteisesti mennään, jos sitten alkaa harrastamaan. Ikähaitari on tällä hetkellä 7-vuotiaasta yli 40-vuotiaaseen ja kuntonyrkkeilijöistä löytyy vielä vanhempia.” Suomen Nyrkkeilyliitto on myöntänyt Kiimingin Nyrkkeilykerholle avajaiskisat, jotka pidetään 27. huhtikuuta. ”Melko nopeasti tulee jo omat kisat, mutta Matin kanssa kun ollaan toiminnanmiehiä, niin aletaan tekemään asioita vauhdilla. Kisoihin on ilmoittautunut kilpailijoita Ruotsia myöten.”

Avajaiskisat jo huhtikuussa Aution mukaan kerhon toiminta on lähtenyt uuden salin myötä vauhdikkaasti käyntiin: Harjoituksissa käy parisenkymmentä harrastelijaa, kilpanyrkkeilijöitä on jo kymmenkunta ja kuntonyrkkeilykin kiinnostaa.

Tero Aution mukaan paikalliset yrittäjät ovat tukeneet myös rahallisesti Kiimingin Nyrkkeilykerhoa, jonka toimintaa on päästy jatkamaan uuden salin myötä.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Eniten halutaan maastopyöriä ja sähköpyörien menekki on myös kasvanut vuosi vuodelta. Näihin tarpeisiin kaupunkipyörät tuskin vastaavat, arvioidaan Pyörä-Suvalassa.

Ei vaikutusta pyöräkauppaan Kaupunkipyörät vain kesäkäyttöön Oulu saa tänä keväänä omat kaupunkipyöränsä. Pyöriä tulee kaupunkilaisten ja turistien käyttöön yhteensä 600 kappaletta ja pyöräasemia on tulossa kymmenen ympäri kaupunkia. Anni Jyrinki, teksti ja kuva Oululla on vankka maine pyöräilykaupunkina ja kaupunkipyörien uskotaan lunastavan paikkansa täällä osana joukkoliikennettä. ”Pyöräkauppaan en usko tällä olevan varsinaisesti vaikutusta”, PyöräSuvalan kauppias Jari Suvala pohtii. Suvalan kokemus on, että oululaiset pyöräilijät haluavat omistaa omat pyöränsä ja käyttää niitä ympäri vuoden. ”Käsittääkseni nuo kaupunkipyörät tulevat vain kesäsesonkikäyttöön”, Suvala muistelee. Ja juuri näin onkin. ”Pyörät ovat käytössä kesäkauden”, Oulun kaupungin yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki kertoo. Kaupunkipyörähankintaa Matinheikki perustelee paitsi uutena palveluna matkailijoille, myös uutena osana Oulun joukkoliikennettä.

”Pyörien käyttöhinta kautta kohden tulee olemaan noin 20 euroa ja toivottavasti tällä hinnoittelulla saamme oululaiset innostumaan pyörän vuokraamisesta.”

Ei löytynyt paikallista toimittajaa Pyörät on tilattu Ouluun puolalaiselta Next bike -yritykseltä. Pyörätoimittaja on sama kuin Turun kaupunkipyörillä. ”Toimittaja on valittu ihan perinteisen tarjouskilpailun kautta”, Matinheikki kertoo ja harmittelee, että toki mieluusti olisivat käyttäneet suomalaista tai jopa oululaista toimittajaa, mutta sellaista ei hänen mukaansa vain löytynyt. Pyöräilykulttuuri Oulussa joka tapauksessa kukoistaa ja vuokrattavien kaupunkipyörien menestykseen yhdyskuntalautakunnassa uskotaan vahvasti.

”Eniten täällä halutaan maastopyöriä ja sähköpyörien menekki on myös kasvanut vuosi vuodelta. Näihin tarpeisiin kaupunkipyörät tuskin vastaavat”, Jari Suvala uskoo. Hän muistuttaa, että tässä kaupungissa pyöräillään ympäri vuoden ja tällä on toki myös suotuisia terveysvaikutuksia – ehkä niin myös tulevilla kaupunkipyörillä.

Terveellinen ja nopea tapa liikkua ”Pyöräily on erinomainen keino parantaa fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Fyysisiä positiivisia vaikutuksia ovat hengitys- ja verenkiertoelimistön parantuminen, jalkojen lihasvoiman kasvu ja pyöräily vaikuttaa erittäin suotuisasti tasapainoon ja koordinaatioon”, terveydenhuollon ammattilainen, KivutOn – yritystä luotsaava hieroja Anneli Liimatainen summaa.

Psyykkiseen hyvinvointiin pyöräily vaikuttaa muun muassa siten, että silloin liikutaan ulkoilmassa ja ollaan riippumattomia muiden aikatauluista. Pyöräily on varsinkin kaupungeissa usein autoilua nopeampi tapa siirtyä paikasta toiseen. ”Näiden lisäksi pyöräilyä voi pitää hyvänä ekotekona, josta oman sydämen lisäksi kiittää myös luonto”, Liimatainen hoksauttaa.

Oululaiset pyöräilijät haluavat omistaa omat pyöränsä ja käyttää niitä ympäri vuoden.”

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Yrittäjille sopivat hyötyautot Pohjois-Suomen suurimmasta valikoimasta Oulun Kamuxilta Yrittäjille sopivat hyötyautot Pohjois-Suomen suurimmasta valikoimasta Oulun Kamuxilta Yrittäjällä on oltava työkalut kunnossa ja ajoneuvosta on löydyttävä tarpeelliset lisävarusteet sillä tehtävien töiden vaatimusten mukaan. Kamuxilla myös käytetyt pakettiautot varustellaan asiakkaan tarpeita ja toiveita vastaavaksi. Hyötyautoja tarvitsevia yrittäjiä hellitään nyt kattavalla valikoimalla Kamuxin Oulun myymälässä. – Hyötyautot ovat yrittäjien työkaluja ja kyllä niihin myös satsataan. Aika ajoin kalustoa on vaihdettava uudempaan tai täydennettävä, toteaa myyntipäällikkö Aki Ilvesluoto Kamux Oulu Hyötyautoista. Ilvesluoto sanoo, että keskikokoisilla, muutaman vuoden vanhoilla pakettiautoilla on selvästi kysyntää, sillä monille yrittäjille vähän ajettu ja muutaman vuoden vanha auto on taloudellisesti järkevä ostos. ”Autoissa on jo yleensä yrittäjän tarvitsemat perusvarusteet, kuten peräkoukku ja lisälämmitin”, jatkaa Ilvesluodon.

Käytetyn hyötyauton voi varustella mielensä mukaan Ilvesluodon mukaan hyötyauton ostoa määrittää eniten oma käyttötarve, tietty merkki tulee vasta toissijaisena. –Moni asiakas yllättyy siitä, että teemme käytettyyn autoon hänen tarpeidensa mukaiset muutokset ja hankimme toivotut lisävarusteet. Tämän palvelun mahdollistaa hyvä autovarustamoverkostomme. Räätälöinnillä vastataan yritysten hyvin erilaisiin käyttötarpeisiin, joiden täyttämiseen tehdasvalmiin ajoneuvon löytäminen olisikin liki mahdotonta. ”Esimerkiksi siirrämme väliseiniä, lisäämme penkkejä, teemme eristyksiä, verhoilemme ja varustelemme auton ulkoa ja sisältä halutunlaiseksi ennen luovutusta”, kertoo Ilvesluoto. Hyötyautojen kohdalla vähäpäästöisyys on tärkeää niille yrittäjille, jotka tekevät kaupungeille ja kunnille urakoita. Tällöin auton on oltava Euro 6 -päästöluokituksen mukainen, joten se voi olla myös vaihdon syy.

Hyötyauto on käyntikortti ‒ nyt halutaan näyttää huolelliselta Ilvesluoto sanoo, että hyötyauto on yrittäjälle työkalun lisäksi myös käyntikortti, joka antaa mielikuvan hänen toiminnastaan. Tämän huomaa toivotusta varustelutasosta, joka painottuu turvallisuuden ja käytännöllisyyden lisäksi huoliteltuun ulkonäköön. ”Turvallisuutta tuovat peruutuskamera ja lisävalot, mukavuutta taas matkapuhelimella ohjattu lisälämmitin ja ulkonäköä saadaan alumiinivanteilla ja näteillä teippauksilla”, Ilvesluoto mainitsee esimerkkeinä.

Kun yrittäjät vaihtavat autonsa uudempaan käytettyyn, vaihdossa tulee ehkä pienempi tai vanhempi pakettiauto. –Myös näillä autoilla on kysyntää muun muassa pienemmille tai aloittaville yrittäjille. Toinen selkeä ostajaryhmä on yksityiset henkilöt, jotka hankkivat auton esim. harrasteisiin ja mökkeilyyn.

Oulun hyötyautomyymälästä helposti auto alle Kamuxin Oulu hyötyajoneuvoihin erikoistunut myymälä palvelee osoitteessa Vesalantie 2. Oulun lisäksi Kamuxilla hyötyautomyymälöitä on Lahdessa, Vantaalla ja Kuopiossa, ja kaikkien myymälöiden autoja toimitetaan eri puolelle Suomea. Tällöin auto käydään läpi ostajan kanssa etukäteen, siihen tehdään tarvittavat varustelumuutokset ja auto toimitetaan haluttuun myymälään tai asiakkaalle yritykseen paikan päälle, Aki Ilvesluoto kertoo.

Menopelejä kaikkien autoilijoiden tarpeisiin Oulun kolmessa Kamux-myymälässä – Kamux palvelee Oulun alueen asukkaita kaikkiaan kolmessa myymälässä, joten valikoimaa piisaa kaikille autoilijoille. Ruskon ja Limingantullin myymälät ovat keskittyneet henkilöautoihin, Aki Ilvesluoto muistuttaa.

Kamux Oulu, Hyötyautot, Vesalankuja 2. Puh o10 778 55 https://www.kamux.fi/myymala/kamux-oulu-hyotyautot Kamux Oyj on nopeasti kasvanut käytettyjen autojen sekä niihin liittyvien palveluiden myyntiin erikoistunut vähittäiskaupan ketju. Ensimmäinen Kamux-autoliike aloitti toimintansa vuonna 2003 Hämeenlinnassa, ja yhtiöllä on tällä hetkellä 45 autoliikettä Suomessa, neljätoista Ruotsissa ja neljä Saksassa. Yhtiö on myynyt perustamisensa jälkeen yli 190 000 käytettyä autoa, joista 40 957 autoa vuonna 2017. Kamuxin liikevaihto nousi 454,9 miljoonaan euroon vuonna 2017. Kamuxin palveluksessa oli kokoaikaisiksi työntekijöiksi muutettuna keskimäärin 418 henkilöä vuonna 2017. Kamuxin osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

PARHAAT PALVELUT Tuokko Oulu Sepänkatu 20, 90100 Oulu

Laatumerkinnät Ammattitaidolla

Talous on taitolaji

Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi

METSÄPESÄLÄ OY Puh. 040 036 1886

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810

OULU Karhunkedontie 6 NIVALA Järvikyläntie 838, Ainastalo YLIVIESKA Pilaritie 3 B 3

www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT!

• Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-, hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2013

Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

UTACON OY

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

www.ttc.fi

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

AMMATTITAITOINEN

KAIVINKONEEN KULJETTAJA Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

Autopurkamo Autopurkamo

Roi-Osa Oy Lampelankatu 34–36 Lampelankatu 34–36 96300 Rovaniemi 96300 Rovaniemi Puh. 0207 969 505 Puh. 0207 969 505 www.roi-osa.fi www.roi-osa.fi

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

10v.

Naisellisena joka päivä Prima Donna ja Marie Jo

LIIVIT alk.

79 € Rintaproteesit maksusitoumuksella.

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Hallituskatu 25 OULU ma- pe 10 –17 • la 10 –14 www.sinikaarrekauppa.com 24 / 7

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

YRITTÄJYYSVIIKON

PARHAAT BILEET! Lauantai 7.9.2019 klo 19 alkaen

jänä äesiinty ttää Illan pä y d isöä viih juhlayle

Zemppi Areena, Pekurintie 2, 90450 Kempele

NN & EDELMA SAMULI LÄHETYS SUORA

EARLY BIRD -illalliskortti 70 €/hlö!

ojen uruherm t na ja na o ji ik a t m n o o o Ju lijoina k e t t u k t ku

19.6.2019 jälkeen illalliskortin hinta 85 €/hlö! Illalliskortit sis. kaksi viinikaatoa & kahvi avéc.

EN & PÖLLÄN N HELENA MUJUNE TOMMI

Pukukoodi: Tule sellaisena kuin olet – asu vapaa! Lisätiedot

ä villits

ebändin

Illan bil

Oulusta järjestetään kuljetukset Zemppi Areenalle ja takaisin! Lisätietoa ilmoittautumisesta, illallismenusta, majoitusvaihtoehdoista ja kuljetuksista löydät osoitteesta www.ppy.fi.

EN IKALLIN JOKU PA DI! BÄN

Palkitse, kiitä ja kannusta leffalla Elämykset ja kokemukset lisäävät ihmisen onnellisuut ta materiaa enemmän. Anna lahjaksi tai palkinnoksi elokuvaelämys. Yrit yslef faliput ovat oiva ja edullinen tapa palkita henkilöstöä tai muistaa asiakkaita ja sidosr yhmiä.

Liput voimas sa 12 k k!

Finnkino Oy | 09-1311 9205 | yritysmyynti@finnkino.fi

HELSINKI

ESPOO

VA N TA A

L A P P E E N R A N TA

LAHTI

TURKU

TA M P E R E

PORI

JYVÄSKYLÄ

KUOPIO

OULU

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

MAINOS

Temrexin uusi työvaatteiden pesulapalvelu lupaa merkittävää säästöä Leijonanosan työvaatteiden markkinoista PohjoisSuomessa palvelukokonaisuudellaan napannut Temrex lanseeraa uuden pesulapalvelun teollisuuteen. Perinteiseen vuokravaatepalveluun verrattuna uusi konsepti tuo merkittävät säästöt. Leijonanosan työvaatteiden markkinoista Pohjois-Suomessa sen palvelukokonaisuudella napannut Temrex on lanseerannut vaatetoimitus- ja pesulapalvelun teollisuudelle. Myyntijohtaja Henri Kurttila sanoo, että Temrex on toimittanut työvaatteita aiemminkin teollisuuteen, mutta palvelutasoa haluttiin kehittää edelleen asiakastarpeen mukaisesti. Kurttilan mukaan toisin kuin rakennusalalla, teollisuudessa on yleistä työvaatteiden hankinta ja ylläpito vuokraamalla. Temrexin uudessa mallissa työvaatteet ostetaan kuten ennenkin, mutta Temrex ottaa sopimuksesta niiden pesetyksen ja logistiikan tehtäväkseen. Puhtaat työvaatteet toimitetaan työpaikalle kerran viikossa siten, että työntekijöillä on jatkuvasti puhtaat varusteet saatavilla. Työvaatteet toimitetaan painatettuna ja ne yksilöidään mikrosirulla. ”Kolmen vuoden aikavälillä yrityksen vaatekuluista voi säästää noin puolet ja työvaatteet ovat heti yrityksen omaisuutta. Kun asiakas omistaa vaatteet, yritys ei ole myöskään sidottu tiettyyn merkkiin tai malliin.” Pesun yhteydessä vaatteiden kunto tarkastetaan. Pienet rikkoutumat voidaan korjata ja tarvittaessa varastosta otetaan uusi

työvaate, joka viimeistellään logopainatuksella tai -brodeerauksella. Temrexin varastosta löytyy jatkuvasti niin yleishaalareita kuin palosuojatuotteitakin. ”Teollisuudessa työvaatteiden pesu on erittäin suuressa roolissa, joten odotamme pesulapalvelumme tuovan jopa miljoonien eurojen kasvun liikevaihtoomme lähivuosina. Teollisuuden palvelutarjonnassa on ollut selvä puute, mutta nyt myös vaatehuolto on kunnossa.”

Palvelulla nopeasti PohjoisSuomen suurimmaksi Temrex on kasvanut nopeasti Pohjois-Suomen johtavaksi työvaatemyyjäksi. Kurttila arvioi, että ripeä kasvu on juuri palvelukyvyn ansiota. Perustana on suuri ja yritykselle myös arvokas, lähes kaksi miljoonaa euroa sitova työvaatevarasto. Kurttilan mukaan suureen varastoon on haluttu investoida, sillä vain siten laaja valikoima on välittömästi asiakkaiden saavutettavissa. Toimitusnopeus helpottaa Temrexin asiakkaiden arkea, sillä rakennusalan yritysten kasvu näkyy jatkuvana uusien työntekijöiden virtana. Sujuvan palvelumallin ansiosta työvaatteet saadaan yrityksen logoilla painettuna tai brodeerat-

tuna jopa minuuteissa. ”Uuden työntekijän ei tarvitse odottaa pahimmillaan viikkoja asukokonaisuuden saapumista, vaan meitä löytyy sopimusasiakkaiden asukokonaisuudet jatkuvasti hyllystä. Työntekijä valitsee sopivan kokonaisuuden ja saa sen logoilla varustettuna heti mukaansa tai toimitettuna halutussa aikataulussa.” Temrex aloitti työvaatekauppana vuonna 2012, kun se avasi Kempeleentien varteen noin sadan neliön myymälän. Seuraavana vuonna se osti vaatteiden painotoiminnan ja kaluston. Yritys muutti Jääsalontielle 2015, minkä jälkeen sekä myymälää että varastotiloja on laajennettu kasvavan asiakasmäärän mukaisesti. Yritys on muuttunut työvaatemyyjästä rakennusliikkeiden ja teollisuuden kumppaniksi samalla, kun sen liikevaihto on nelinkertaistunut viiden vuo-

Temrex Showroom RAAHE, Kirkkokatu 28 • Puh. 050 363 8223 • Avoinna sop. muk. sekä ke klo 9–16.30 Temrex OULU, Jääsalontie 20 • Puh. (08) 520 8919 • Avoinna ma-pe klo 8 –18.00, la klo 10 –16.00

PEKURI

den aikana 1,7 miljoonasta eurosta noin seitsemään miljoonaan euroon. ”Suuri varastomme sekä oma vaatepainomme ovat olleet ratkaisevassa asemassa, sillä niiden ansiosta myymämme tuotteet nopeasti asiakkaan saatavilla. Sähköisen tilausjärjestelmämme käyttö kasvaa huimaa vauhtia ja sen avulla työvaatepaketit saa tilattua helpottua helposti riippumatta missä päin Suomea työmaa sijaitsee. Kasvun myötä Temrexin työntekijämäärä on samanaikaisesti kolminkertaistunut. Yksistään painotoiminnassa työskentelee kymmenen henkeä. ”Vaatteet käsitellään ja painetaan täällä Jääsalontiellä Oulussa, mikä varmistaa nopeat ja sujuvat toimitukset, mutta se pitää myös työpaikat lähellä. Pesulapalvelun vaatteet pestään Suomessa, joten kasvun kaikki työllisyysvaikutukset jäävät Suomeen.”

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Yrittäjänaiset: Verotuksen avulla voidaan tukea yrittäjyyttä

: :

Yrittäjänaiset ajavat yrittäjyyttä tukevaa verotusta, kuten arvonlisäverotuksen alarajan nostoa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon ja viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.

– Suomen Yrittäjät –

Pankkibarometri: Yritysten luottojen kysyntä nyt laimeampaa Tuoreen pankkibarometrin mukaan yritysten luotonkysyntä on vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ollut laimeampaa kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Pankkibarometrin vastaajat arvioivat, että yritysten luotonkysyntä on ollut alkuvuonna viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vaisumpaa, ja kehityksen odotetaan jatkuvan samanlaisena toisella neljänneksellä. Luotonkysynnän kasvuun uskoo enää 15 prosenttia vastaajista. Etenkin investointeja varten kysytään viime vuoden vastaavaa ajankohtaa vähemmän lainoja. Nykyistä luotonkysyntää kuvaava saldoluku laski -12 pisteeseen edellisen kyselyn 8 pisteestä. Saldoluku laski selvästi pitkän ajan keskiarvonsa (15) alapuolelle. Yritysten luotonkysynnän odotetaan vähenevän tulevana

yrittaja! ostaisitko sittenkin tietokoneesi vahan kaytettyna? :

täjänaisten toimitusjohtaja Johanna Ratia. Yrittäjänaisten tavoitteena on alarajahuojennuksen nosto nykyisestä 30 000 eurosta 50 000 euroon. Järjestön mukaan arvonlisäveroon liittyvää hallinnollista taakkaa ja raportointivaivaa tulee edelleen keventää ja yksinkertaista, ja alarajahuojennus tulisi myöntää automaattisesti. Järjestö vaatii myös viiden prosentin yrittäjävähennyksen säilyttämistä.

: :

Yrittäjänaisten mukaan verotuksen keinoin on mahdollista lisätä työllisyyttä. Kun yritysten verotus viritetään oikeudenmukaiseksi, se kannustaa palkkaamaan. Yrittäjänaiset julkaisi oman eduskuntavaaliohjelmansa maanantaina. – Arvonlisäverotuksen alarajalla on merkitystä naisyritysten kasvuhalukkuuteen, siksi arvonlisäveron alarajaa tulee nostaa nykyisestä 10 000 eurosta 30 000 euroon. Mikäli liikevaihto jää 30 000 ja 50 000 euron välille, huojennus tulisi myöntää osittaisena, sanoo Suomen Yrit-

SUOMEN SUURIN VALIKOIMA LEASING-KÄYTÖSSÄ OLLEITA YRITYSTIETOKONEITA

keväänä. Odotuksia kuvaava saldoluku laski -11 pisteeseen edellisen kyselyn 6 pisteestä. Yhä useampi vastaajista arvioi luotonkysynnän olevan laimeampaa verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Pankkibarometrin vastaajien mukaan yritysten keskeisimmistä rahoitusmuodoista tällä hetkellä kasvavat kaikki muut rahoitusmuodot paitsi työeläkeyhtiöiden tarjoama rahoitus. Voimakkaimmin kasvussa ovat julkinen rahoitus sekä osakeannit ja pääomasijoitukset.

YRITYSKANNETTAVAT ALK. 199€ Tehokkaat ja kestävät 12” - 17” yrityskannettavat monipuolisilla varusteluilla. Esim. HP Zbook 15” työasemakannettavat alk. 569€.

Barometrikysely I/2019 tehtiin helmi–maaliskuun vaihteessa. – Suomen Yrittäjät –

TEHOKONEET ALK. 399€

12kk taku

Meiltä löytyvät pöytäkoneet niin toimistoon kuin vaativaan suunnittelukäyttöönkin! Peruskoneet alk. 199€, tehokoneet vaativaan käyttöön alk. 399€.

KYSY LEASING-MAHDOLLISUUTTA JA VUOKRAUSTA!

Krouvintie 5, 90400 Oulu Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15

044 984 2546 www.taitonetti.fi

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

YRITTÄJÄ HARRASTAA Sarja kertoo yrittäjien harrastuksista

Yli kaksikymmentä vuotta kaukalossa Jukka Mursu valmentaa nuoria Pallokarhuja Anni Jyrinki, teksti Jukka Mursun kotialbumi, kuvat Jukka Mursu innostui jääkiekosta vuonna 1995. Siitä asti tämä Kuusamon Keron kylällä asuva yrittäjä onkin viettänyt vapaa-aikansa pitkälti jääkiekkokaukalossa tai kaukalon laidalla. ”Kiinnostuin valmentamisesta ehkä ikään kuin luonnollisena jatkumona sille, kun poika halusi aloittaa harrastuksen 5-vuotiaana, niin aloin myös valmennushommiin. Nyt on menossa kuudes vuosi valmentajana. Olen vetänyt erilaisia kerhoja kylläkin jo 16-vuotiaasta lähtien ja valmentaminen on aina kiinnostanut”, Jukka kertoo.

Kasvatuksellisia ja urheilullisia tavoitteita Tällä hetkellä Jukka valmentaa vuonna 2007 syntyneitä Kuusamon Pallo-Karhujen E1-junioreita. Mukana joukkueessa on myös kaksi vuonna 2005 syntynyttä tyttöä. ”Vuosina 2000-2017 pelasin itse edustusjoukkueessa 2-divisioonassa.

Edelleen käyn myös harrastekiekkovuoroilla muutaman kerran viikossa pelaamassa.” Jukan mielestä jääkiekkovalmentaminen ja muukin valmentaminen on paljon muutakin kuin lajiharjoittelua ja siihen keskittymistä. ”Tavoitteena on jääkiekon perustaitojen kehittäminen sekä ryhmätoiminnan oppiminen, toisten huomioon ottaminen ja hyvien käytöstapojen omaksuminen.” Valmentamisen voi jakaa kasvatuksellisiin ja urheilullisiin tavoitteisiin. Kasvatuksellisia tavoitteita ovat muun muassa nuoren pelaajan itsenäisyyden ja minäkuvan kehittäminen sekä pelaajien sosiaalisuuden ja yhteistyötaitojen parantaminen. Urheilullisiin tavoitteisiin puolestaan sisältyy ajatus esimerkiksi kehittää juniorin lajitaitoja sekä antaa jokaiselle pelaajalle oikeudenmukainen pelaamismahdollisuus. ”Leikinomaisuus ja tasavertaisuuden periaate pitää jokaisen valmentajan muistaa”, Jukka painottaa ja jatkaa, että hänelle valmentajana tärkeintä ja palkitsevinta on lasten ilo ja onnistuminen.

Pelireissuja pitkin pohjoista Myynti- ja markkinointijohtajana perheyritys Kero Hirsitalot Oy:ssä työskentelevä kiireinen yrittäjä haluaa painottaa, että harrastukset ovat hyvää vastapainoa työlle ja tärkeä osa jaksamista. ”Silloin saa muuta ajateltavaa, eivätkä ne työasiat ole aina mielessä.” ”Meillä on jääharjoituksia kolme kertaa viikossa ja pelejä on parin viikon välein, äkkiähän se ajallisesti vie kaikkinensa 10-20 tuntia viikossa. Tänä vuonna olemme pelanneet Lapin alueen sarjaa, jossa olemme käyneet Torniossa, Kemissä, Pellossa, Sodankylässä, Kemijärvellä, Sallassa ja kotona Kuusamossa, joten aikaa menee myöskin bussissa”, Jukka laskeskelee.

Valmentajana tärkeintä ja palkitsevinta on lasten ilo ja onnistuminen.”

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

KYSYMYS & VASTAUS

Voiko yritys vaatia korvauksia työntekijältä tämän tekemästä virheestä? Vahingon määrän ollessa huomattava myös riski työntekijän maksukyvyn puutteesta kasvaa. Lisäksi mikäli vahinko on aiheutettu lievää suuremmalvauksia vahingon aiheut- la huolimattomuudella, kortaneelta työntekijältä sää- vausvastuuta voidaan edeldetään vahingonkorvaus- lä mainituilla perusteilla lain 4 luvussa. Työntekijän kohtuullistaa. Työntekijöikorvausvastuu työnantajan den kouluttamisen ja hyvän maksamista korvauksista ul- ohjeistamisen lisäksi onkin kopuolisille, riippuu useista tärkeää huolehtia tarpeeksi seikoista. Korvauksen mää- kattavan vastuuvakuutukrään vaikuttaa mm. tuotta- sen hankkimisesta toiminmuksen aste. Tahallaan ai- taa varten. heutetut vahingot työntekijä on velvollinen korvaamaan lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan. Jos vahinko on aiheutettu vain työntekijän lievällä huolimattomuudella, korvausvastuuta työnantajalle ei ole. Muita vahingonkorvauksen määrään vaikuttavia seikkoja ovat myös aiheutuneen vahingon määrä ja työntekijän kyky suoritANTTI MYLLYMÄKI taa korvauksia sekä työnanAsianajaja, tajan tarve korvauksien saavaratuomari miseen.

Yritys joutui maksamaan ulkopuoliselle korvauksia työntekijän aiheuttamasta vahingosta. Voiko yritys vaatia osaakaan näistä korvauksista vahingon aiheuttaneelta henkilöltä? VASTAUS Vahingonkorvauslaissa lähtökohtana on, että se, joka tahallaan tai tuottamuksella on aiheuttanut toiselle vahingon, on velvollinen sen korvaamaan. Eräiden vahinkotyyppien osalta laissa on kuitenkin poikkeuksia. Työntekijän työssään virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamasta vahingosta ulkopuoliselle taholle vastaa vahingonkorvauslain 3 luvun 1 §:n mukaan myös työnantaja. Työnantajan korvattavaksi tulee yleensä aiheutuneen vahingon koko määrä, ellei erityisiä syitä ole. Korvausvaatimuskin kohdistetaan ensisijaisesti työnantajaan. Työnantajan oikeudesta vaatia maksamiaan kor-

Poistuuko yksityisen osakeyhtiön vähimmäispääomavaatimus? VASTAUS Kyllä poistuu. Yksityisen osakeyhtiön 2 500 euron vähimmäispääomavaatimus poistetaan ja saman suuruisesta asuntoosakeyhtiön pääomavaatimuksesta ja osuuskunnan vararahastointivelvollisuudesta luovutaan. Lait on vahvistettu 8.2.2019. Lakimuutoksen tarkoituksena on helpottaa ammatin harjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimin-

taa ilman henkilökohtaista vastuuta. Lakimuutos helpottaa yksityisen osakeyhtiömuodon käyttämistä uusia mikroyrityksiä perustettaessa. Muutos vahvistaa omalta osaltaan yritystoiminnan edellytyksiä ja purkaa vallitsevia normeja. Lisäksi lakimuutoksilla helpotetaan yhtiön digitaalista ilmoittamista ja rekisteröinnin automatisointia. Lait tulevat voimaan 1. päivänä heinäkuuta 2019.

TEUVO VÄLIKANGAS toimitusjohtaja, KTM, Tilitoimisto Y-Tili Oy

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus. i/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä: Päivi Lappalainen Jari Uusinarkaus Pohjois-Pohjanmaan 0295023643 0295037141 ELY keskus nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Save the ! e t a D SUOMEN SUURIN NUORTEN YRITTÄJIEN KESÄTAPAHTUMA

Voiko työsuhteen purkaa koeaikana ilman perustetta? Eräs tuttavani kertoi, että hänelle oli tullut kiistaa niin sanotusta koeaikapurusta. Voiko työsuhteen purkaa koeaikana ilman mitään muuta perustetta kuin koeaika? VASTAUS Koeajan tarkoituksena on varata työnantajalle mahdollisuus selvittää työntekijän ammattitaito ja soveltuvuus työhön, työyhteisöön ym. Työntekijällä taas on mahdollisuus saada selville, vastaavatko työ, työskentelyolot jne. hänen työsopimusta tehtäessä saamaansa käsitystä.

Eräänlainen työsopimusoikeudellinen eiku-nappi siis. Työsopimuslain 1 luvun 4 §:n mukaan, koeajan kuluessa työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivällä tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla. Riittääkö koeaikapurun perusteeksi sitten pelkkä

OULUSSA 14.6.2019 LISÄTIEDOT JA ILMOITTAUTUMINEN PPY.FI

vetoaminen koeaikaan vai pitääkö työnantajan esittää tätä tarkempia perusteluita? Käytäntö on vähän häilyvää, mutta vallalla olevan kannan mukaan vetoaminen koeaikaan on riittävää.

TONI ISOLUOMA Asianajaja, varatuomari

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO

MARJO KOLEHMAINEN

toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA

järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE

yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA

koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

JÄSENYRITTÄJÄN MAKSUTTOMAT PUHELINNEUVONTAPALVELUT POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268 toimisto@anttimyllymaki.fi www.anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy Oulu, puh. 08-571 6600 www.castren.org asianajotoimisto@castren.org Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy Kuusamo  puh. 040 737 9546 asianajaja@harrilamsa.fi www.kurikkalamsa.fi

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy Oulu, Helsinki, Turku, Kuopio ja Salo p. 010 320 8492, oulu@lrhto.fi Sepänkatu 20, 90100 Oulu www.lrhto.fi Yritysjärjestelyt, yhtiö- ja sopimusoikeus, muu liikejuridiikka, julkiset hankinnat sekä oikeudenkäynnit yli kolmenkymmenen asiantuntijan voimin. Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p.050 4414538 www.poho.fi, markus@poho.fi Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. KPMG Oy Ab p. 020 760 3483, www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

ASIANTUNTIJAPALVELUT Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta info@graafinenstudio.com Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi Perhe- ja paripsykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen ( 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi • www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

Risto Luttinen p. 0400 689563 risto.luttinen@pp.inet.fi Alueen yrityskummi ja aluekummi.

OMISTAJANVAIHDOKSET, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30 ane.ahnger@mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Hanna-Leena Rissanen, 045 260 5946, hanna-leena.rissanen@fi.pwc.com www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen.

PAULA PIHLAJAMAA

TIINA TALALA

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

hankintaneuvoja tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

JÄSENYRITTÄJÄN MAKSUTTOMAT PÄIVYSTYPALVELUT LAKIMIESPÄIVYSTYS Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika ppy@yrittajat.fi MAKSUTON OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

LAKIASIAT JA MAKSUTON YRITYSJURIDIIKKA

HANKINTANEUVOJA Toimistot vastaavat juridiikan Varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. MAKSUTON PUHELINNEUVONTA jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

JÄSENNEUVONTA puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus -10% toimeksiannosta

2019

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

TERVETULOAJÄRJESTÖÖN POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIIN, UUDET JÄSENET TERVETULOA UUDET JÄSENET

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät HAAPAVEDEN YRITTÄJÄT RY

MUHOKSEN YRITTÄJÄT RY

RAAHEN YRITTÄJÄT RY

Toimistopalvelu Documento

Tmi Timotekee

NailBakery

Juhlapalvelu Ruustinnanhovi

HAUKIPUTAAN YRITTÄJÄT Y Raksani

Raahen Kuntoklubi Oy

OULAISTEN YRITTÄJÄT RY Laattavieska Oy

Auto ja Konekorjaamo T:mi Toni Hyväri

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2019

Inbecam Oy

Kaikkikokee Raksani Avancon Sakari Kallio

OULUN YRITTÄJÄT RY

SIIKAJOEN YRITTÄJÄT RY

CarMaikel

Hiushoitola Juliett

Atlafin Oy Ltd

KEMPELEEN YRITTÄJÄT RY

Unordic Oy

SIIKALATVAN YRITTÄJÄT RY

Kosteikkomaailma

Koppelo Consulting Oy

Valmentaja Pekka Kauranen

Autokorjaamo Niskanen Kempele Oy

Senso Security Oy

KUUSAMON YRITTÄJÄT RY

Saaran Kahvila

Qupla Oy

Insto Kari Lindroos

Kirjanpito Eksakti Oy

Sebastian Tynkkynen

Goiglo Oy

Mando/Bumerangi Ravintola

Remontti Säkkinen Oy

Notarec Oy

Nilo Market Oy Ruka-Kuusamo Remonttipalvelu Oy

TAVO Oy

LIMINGAN YRITTÄJÄT RY Maanrakennus Mikko Loponen Lakeuden Koneasema Oy Albus Erätapio Oy

TAIVALKOSKEN YRITTÄJÄT RY

Halden

Pesiölän Puutarha Oy Rakkaudella, Riikka

UTAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY Oulujoen Karitsa

VAALAN YRITTÄJÄT RY OULUNSALON YRITTÄJÄT RY

Karppiset & co Oy

Kuljetusapu H.Impola

Koneurakointi M. Hiltunen

PUDASJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

SENIORIJÄSENET

Pudasjärven Kehitys Oy

Anu Tiihonen

ALUEELLISET KUMPPANUUDET JA JÄSENEDUT 2019 POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIEN JÄSENENÄ: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa. Tutustu ja hyödynnä etusi! Alueelliset jäsenetusi www.ppy.fi>Palvelut>Jäsenedut Alueelliset koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi>Palvelut>Koulutukset ja tilaisuudet

ELISA

elisa.fi/yedut. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Joonas Heikkinen p. 050 4701 771 Elisa Myymälä, Isokatu 21 Johannes Laitila p. 050 3813 522 Gigantti Oulu, Kallisensuora 12

FENNIA

Jäsenetu yrityksen ja kodin vakuutuksiin välillä -20% ja -50%. Kysy etua myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

KESKINÄINEN TYÖELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO

Yhteyspäällikkö Marika Säkkinen Kauppurienkatu 8 A 2. kerros 90100 Oulu, p. 040 4101 680 marika.sakkinen@elo.fi www.elo.fi

FENNOVOIMA

Ota yhteyttä: p. 020 757 9200 pyhajoki(at)fennovoima.fi www.fennovoima.fi

FINNVERA

Rahoitusta yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä viennin riskeiltä suojautumiseen. Ota yhteyttä: Aluejohtaja Pasi Vartiainen pasi.vartiainen@finnvera.fi p. 050 356 0166 Sepänkatu 20, Oulu KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa Kalevan eri printtija digilehtien yhteen kestotilaukseen yhden kuukauden lukuoikeuden veloituksetta sekä yhden 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printtija digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Myyntipäällikkö Jani Kortesalmi p. 044 7941 288 tai jani.kortesalmi@kaleva.fi

NORDEA

Oulun yrityskonttorista löydät apua yritystoiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestöyhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com www.nordea.fi

K-SUPERMARKET

5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää ppy.fi>Palvelut>Jäsenedut Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, Liminka K-Supermarket Liminganportti NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin! Aktivoi etu! Markus Forsström p. +46 735 22 91 19 tai markus.forsstrom@norwegian.com

OSAO

Työelämä- ja yrityspalvelut Virpi Spangar p. 040 141 5320, virpi.spangar@osao.fi www.osao.fi Hallituskatu 12 90100 Oulu

SUOMEN KESKUSVARAAMO

Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

VALTAKUNNALLISET JÄSENEDUT: www.yrittajat.fi/jasenedut-2019 • ppy.fi • #YrittäjäjyysOnPoP Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin –> www.yrittajat.fi/liity

Haapaveden Yrittäjät ry Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi Haukiputaan Yrittäjät ry Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@ k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi Pyhäjärven Yrittäjät ry Pirkko Ruotsalainen p. 040 588 5704 pirkko.ruotsalainen@suomi24.fi pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Sanna Salo p. 044 557 0830 sanna@sannasalo.fi raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen p 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi Vaalan Yrittäjät ry lumijoen@yrittajat.fi Esa Karjalainen p. 0400 584 612 Muhoksen Yrittäjät ry esa68.karjalainen@gmail.com Marika Kumpulainen vaalan@yrittajat.fi p. 044 591 2362 marika.kumpulainen@ouma.fi muhoksen@yrittajat.fi Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela Oulaisten Yrittäjät ry p. 050 3594109 Elina Piippo koskela.leena@outlook.com p. 040 715 8385 vihannin@yrittajat.fi elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi Yli-Iin Yrittäjät ry Pentti Niemelä Oulun Yrittäjät ry p. 0400 282 899 Risto Huovinen koneurakointi.p.niemela@ p. 0400 584 510 gmail.com risto.huovinen@stemma.fi yli-iin@yrittajat.fi oulun@yrittajat.fi Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Heikki Väänänen p. 0400 493 573 heikki@sahko-artpe.fi ylikiimingin@yrittajat.fi

MAANANTAINA 1. HUHTIKUUTA 2019

Hyvän Kaupan Paikka KEVÄÄN PARHAAT PIHARAKENNUSTARJOUKSET paljuset.fi

Premium Hot Tub

Kylpytynnyri täydellisenä 8–10 henkilölle ø 2,0 m toimitettuna Altaan värivaihtoehdot: musta, vaalean harmaa, harmaa, sininen tai turkoosi. Puuverhouksen vaihtoehdot: harjattu musta, harmaa tai lämpökäsitelty mänty. Allas EPS-eristetty, altaan ympäri thermomuovi-eristys, kestävä muovikansi, iso ulkopuolinen n. 35 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla, RST-vanteet, poistoputki hanalla. Muoviosilla 10 vuoden takuu.

kotaset.fi

Suuri uutuus

Ø 2 M, 8–10 HENK.

1890 € RAHTIVAPAASTI YMPÄRI SUOMEN!

GRILLIKOTA CLASSIC + LISÄETUPAKETTI MADE IN FINLAND

LED-ALLASVALO KAUPAN PÄÄLLE 15.4.2019 ASTI!

USEITA ALLASVÄREJÄ JA VERHOUSVAIHTOEHTOJA! 100 % KOTIMAINEN

Classic Hot Tub

PE-muovikylpytynnyri täydellisenä 7 henkilölle ø 1,8 m, toimitettuna ympäri Suomen (norm. 2190 €)

UUTUUS

Integroidulla lämmittimellä Metallinhohtoharmaa lujitemuoviallas täydellisenä, integroitu RST-lämmitin, piippu ja piipunsuojaritilä. Ulkovuoraus lämpökäsiteltyä puuta. TEE OSTOPÄÄTÖS 15.4. MENNESSÄ, saat kaupan päälle: Ecodesignkylpyaltaisiin suojakansi (299 €), nousuportaat (199 €) ja toimitus rahtivapaasti ympäri Suomen (200 €). Etujen arvo 698 €!

saunaset.fi

UUTTA!

2490 €

Lapinkeittiö-grilli + Lisäetupaketti + puunsuoja-aine TEE OSTOPÄÄTÖS GRILLIKODASTA 15.4. MENNESSÄ, saat kaupan päälle Lisäetupaketin (arvo 398 €), puunsuoja-aineen (arvo 49 €). Lisäetujen yhteisarvo 447 €. Toimi heti! Grillikotiin piippu + huuva vain 249 €!

LUXUSTUVAT ja HUVIMAJAT saa höylä- tai pyöröhirrellä!

LED-ALLASVALO KAUPAN PÄÄLLE 15.4.2019 ASTI!

ECODESIGN-KYLPYALLAS

GRILLIKOTA DELUXE + LISÄETUPAKETTI

Lapinkeittiö-grilli + Lisäetupaketti + puunsuoja-aine

RAHTIVAPAASTI YMPÄRI SUOMEN!

PUHELINPÄIVYSTYS 24/7 Kysyttävää tuotteistamme tai rahoituksesta? Soita heti p. 08 378 200!

2190 €

LISÄETUPAKETTI: isommat ikkunat, avattava ikkuna lukolla ja vetimellä, massiiviovi lukolla vetimellä ja isolla ikkunalla, Grillikota: +1 lisähirsikerta (yht. 9) ja Grillikota Deluxe +2 lisähirsikertaa (yht. 10), koko kodan alan peittävät lattiaelementit, vahvempi seinämateriaali 45 x 145 mm (norm. 40 mm), erikoisleveä kattopaneeli ja musta palahuopakate.

1590 €

Lämpöpuuverhous, EPS-eristys, kestävä muovikansi nostokahvalla, iso ulkopuolinen n. 35 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla, poistoputki hanalla. Muoviosilla 10 v. takuu.

2490 €

TARJOAMME 2–20 KK KOROTONTA MAKSUAIKAA! Rahoitustarjouspäätös heti puhelimessa.

Luxustupa

SUPERTARJOUS

3490 €

Luxustupa

10 m2

SANTANDER – JOUSTAVASTI MAKSUAIKAA Rahoitupäätös verkossa. Lue lisää sivuiltamme!

UUTUUS

799 €

7 m2

3990 €

täydellisenä täydellisenä TEE OSTOPÄÄTÖS LUXUSTUVASTA 15.4.2019 MENNESSÄ, saat kaupan päälle Lapinkeittiö-grillauslaitteen (arvo 299 €), savupiipun ja huuvan (249 €), pehmustetut istuintyynyt ja verhot (390 €) ja puunsuoja-aineen (49 €). ETUJEN ARVO 987 €

PALJUVAUNU Täydellisenä ja rekisteröitynä

3490 €

MADE IN FINLAND

”Tee se itse” -KYLPYTYNNYRI

Sisäpuolisella lämmittimellä rahtivapaasti! kaikkialle Suomeen.

HELPPO KASATA!

9 m2 tai 11 m2, 6 mm karkaistu lasi. Harmaa runko, lasi: kirkas tai harmaa tai Ruskea runko, lasi: pronssi

UUTTA!

Huvimaja

9 m2

Lapinkeittiögrilli + savupiippu ja huuva TEE OSTOPÄÄTÖS HUVIMAJASTA 15.4.2019 MENESSÄ, saat kaupan päälle Lapinkeittiö-grillauslaitteen (arvo 299 €), savupiipun ja huuvan (arvo 249 €) ja puunsuoja-aineen (arvo 49 €). ETUJEN YHTEISARVO 597 €

Arctic Light House

Taianomaisia hetkiä arktisen taivaan alla!

ARCTIC LIGHT HOUSE -iglussa koet kaikki luontomme tarjoamat ylpeydet revontulista kesän yöttömän yön upeuteen.

2990 €

ALK.

4990 €

Lisävarusteena laaja valikoima tulisijoja ja kotagrillejä. KYSY LISÄÄ MYYNNISTÄ!

SUPERTARJOUS PARILADON OSTAJALLE Lattiapaketti kaupan päälle 15.4. asti! (298 €)

latoset.fi PERINTEINEN HIRSISAUNA

PIHAMÖKKI SAUNALLA 30 m2 Täydellinen toimitus.

6990 € 7790 €

PIHAMÖKKINÄ TÄYDELLISENÄ SAUNAPAKETILLA

PIHAMÖKKI SAUNALLA 18,5 m2 Täydellinen toimitus.

PIHAMÖKKINÄ TÄYDELLISENÄ SAUNAPAKETILLA

4990 € 5790 €

Sis. lasiluukullisen Harvian kiukaan ja eristetyn piippupaketin. ETUTERASSILLA PUKUHUONEELLA

2890 € 3490 €

CITY-LATO 10,5 m2

1490 €

RAKOSEINÄ

3490 €

HIRSILADOT ALK.

Saunapaketti: Harvia M3 lasiluukullinen kiuas, suoja-alunen ja -seinät,lämpöeristetty piippupkt. ja lauteet.

PARILATO AUTOKATOKSELLA UMPISEINÄ

UUTTA!

3690 €

15.4. MENNESSÄ TILATUT HIRSILADOT TOIMITETAAN TERMINAALIRAHDIN HINNALLA KOTIOSOITTEESEEN! (ETUSI ON 250 – 450 €)

950 € 2990 € PYSTYTYNNYRISAUNA

TYNNYRISAUNA DELUXE Täydellisenä.

TYNNYRISAUNA

Sis. LED-valaistuksen, Täydellisenä. Sis. lasiluukul- lasiluukullisen Harvian lisen Harvian kiukaan ja kiukaan ja lämpöeristetyn lämpöeristetyn piippupaketin. piippupaketin.

2,4 m 3,3 m

2990 € 3790 €

2,5 m 4,0 m

KÖYSISIDOTTU PUINEN SISUSTUSTUOLI

Värit: musta, harmaa, punaruskea ja puu

SUPERTARJOUS

49 €/kpl

15.4. mennessä tilattuihin tuoleihin niskatyyny kaupan päälle! (arvo 15 €)

TYYTYVÄISYYS-

TAKUU Hyvän pan Kau Paik ka

UUTUUS

3990 € 4990 €

5490 €

Täydellisenä. Sis. lasiluukullisen Harvian kiukaan ja lämpöeristetyn piippupaketin.

TYNNYRISAUNA DELUXE 4 m MAISEMAIKKUNALLA Etuterassilla, pukuhuoneella ja maisemaikkunalla. Sis. LED-valaistuksen, Harvian Legend -kivikorikiukaan ja lämpöeristetyn piippupaketin. Pit. 4,0 m ø 2,3 m.

ULKOTULISIJAT alk. 179 € Useita malleja – katso www-sivuiltamme!

PETER PAN -LEIKKIMÖKKI

590 €

LEIKKIMÖKKI JUUSO

690 €

KELOISTUIMET

NOSTOKAHVOILLA Ø 35 – 40 cm,

OVAALISAUNA ETUTERASSILLA JA PUKUHUONEELLA

Sis. LED-valaistuksen, lasiluukullisen Harvian kiukaan ja lämpöeristetyn piippupaketin. Valmistettu lämpöpuusta.

749 €

JYKEVÄT

UUTUUS 2019

UUTUUS

4990 €

LEIKKIMÖKKI PIKKU-JUSSI

kork. 42 cm

VARASTO-PUUCEE 5 m2

1490 €

SUPERTARJOUS

49 €/kpl

KESÄKEIDAS 15 m2

3990 €

Nämä tuotteet ja paljon muuta verkkokaupastamme valtakunnan pohjahintaan! VERKKOKAUPPA

www.hyvankaupanpaikka.fi Krouvintie 1, Oulu - Ark. 9–17, la 10–14 - p. 08 378200, 044 595 2100, 040 564 6205, 0400 700 653, 040 673 3800

2012