Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehti 1_2022 by Kaleva Oy

SO I 05 TA 50 127 5

WWW.WORKERFINLAND.FI

1/2022

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta SOITA 08 558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA

Minulla on yritysidea. Voinko saada sparraus apua, jotta siitä syntyisi kannattavaa liiketoimintaa? Kyllä! Voit joko ottaa yhteyttä BusinessOulun asiantuntijoihin ja sopia tapaamisen tai lähteä mukaan esihautomotoimintaan. Esihautomossa osallistujat kehittävät 8 viikon aikana liikeideaansa ja pohtivat omaa yrittäjyyttään asiantuntijoiden ohjauksessa BusinessAseman tiloissa Oulun keskustassa. Esihautomossa on oma polkunsa myös itsensä työllistäville.

Haluan perustaa yrityksen, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu Olennaisinta yrityksen perustamisessa on toimivaksi todettu liikeidea. Asiantuntijamme auttavat liiketoimintamallin kehittämisessä sekä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. BusinessOulun kanavista voit löytää myös toimitilat, ja halutessasi olemme jatkossakin mukana kehittämässä yritystäsi!

Suunnittelen uutta investointia yritystoiminnan kehittämiseksi ja tarvitsen tietoa rahoituksesta BusinessOulun asiantuntijoilla on kattavat tiedot eri mahdollisuuksista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. He auttavat sinua löytämään oikean rahoituskanavan sekä laatimaan hanke- tai projektisuunnitelman. Lisäksi saat apua rahoitus- ja kassavirtalaskelmien tekemiseen ja rahoitushakemuksen valmisteluun. Tarvittaessa autamme tekemään myös esittelymateriaalin ja kontaktoimaan rahoittajia.

Tuotteillani on vientipotentiaalia. Miten käynnistän vientitoiminnan?

• Palveluneuvonta on avoinna Business-

Olen kiireinen yrittäjä, mutta digiloikkaa pitäisi tehdä. Mistä saisin ketterää valmennusta?

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 558 10 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16

BusinessOulun valmennukset pyörivät ympäri vuoden, joten kysypä sinulle sopivaa! Tarjolla on infoa, johdantoa ja pidempää, moduuleihin jaettua valmennusta, joista voi vapaasti poimia itselleen hyödylliset osiot. Webinaarit myös tallennetaan, joten valmennukset eivät välttämättä ole aikaan sidottuja lukuun ottamatta työpajatyöskentelyä. Erilaisissa työpajoissa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista valmennusta. Valmennukset ovat maksuttomia.

Tarvitsen toimitilat yritykselleni, ketä voin lähestyä? Nettisivun businessoulu.com sähköisistä palveluista löytyy Toimitilat ja yritystontit -osio, joka on nopein tapa selata tarjontaa. BusinessOulun sijoittumispalvelujen asiantuntija auttaa myös tarvittaessa. Oulun kaupungin tonttitarjonnasta vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Tarvitsen apua tuoteideani kehittämiseen ja tuotteen testaamiseen

Yritykseni tarvitsee osaavaa työvoimaa, mistä aloitan?

Apua löytyy BusinessOulun avoimen innovaation palveluista. Voit etsiä uusia ideoita tai ratkaisuja sprinteissä ja työpajoissa tai tuoda tuotteesi kokeiltavaksi sopivalla alustalla. Esimerkiksi BusinessAseman älykiinteistö toimii myös kokeilualustana. Patiolla.fi-palvelussa voit hankkia tietoa asiakkaittesi tarpeista sekä toteuttaa yhteiskehittämistä.

Aloita ottamalla yhteyttä BusinessOulun työllisyyspalveluihin. Saat lisätietoa sopivista työnhakijaasiakkaista ja mahdollisuuksistasi rekrytoinnin taloudellisiin tukiin sekä apua niiden hakemiseen. Järjestämme vuosittain myös useita rekrytointitapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille työnantajille. Tervetuloa mukaan!

businessoulu.com | businessasema.com/neuvonta

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin!

Asiantuntijamme auttavat sinua mm. vientivalmiuksiin, markkina-alueeseen ja viennin rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksesi on tervetullut mukaan erilaisiin vienninedistämistapahtumiin sekä vientiverkostojen toimintaan. Myös toimialojen omat verkostot ovat aktiivisia kansainvälisessä kaupassa – tutustu toimialakohtaisiin palveluihimme!

Asemalla arkisin klo 9–15

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36 B, 90100 OULU

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Pääkirjoitus

Mitä rohkeus tuo hyvinvointialueelle? Uudet aluevaltuustot on valittu ja valmistelutyö etenee jopa hengästyttävän nopeasti. Valtuutetut saavat erittäin tärkeät ja toimintaa suuntaavat hallintosäännöt, hyvinvointialueen strategiat palvelustrategioineen nopeasti käsiteltäväkseen. Omaksuttavaa riittää. Pohjois-Pohjanmaalla yhteen liitetään 21 organisaatiota. Vertauksena, jos 21 korttipakkaa yhdistetään, kortteja on enemmän, mutta mikään ei vielä muutu. Alueen kulubudjetti on noussut 1,5 miljardista lähemmäs 2 miljardiin. Mitkä ovat tulevaisuuden keinot, että kulut eivät karkaa käsistä ja palvelut turvataan? Karsitaanko palveluverkkoa vai voidaanko tehdä jotain eri tavalla kuin ennen? Aluevaltuustot ovat ratkaisevassa asemassa, kuinka hyvinvointipalvelut tuotetaan. Kiire ei ole peruste tehdä keskinkertaista. Mitäpä, jos tämä historiallinen muutosmahdollisuus hyödynnettäisiin huolella. Soteuudistusta ei ole vielä tehty. Puitteet on annettu ja alueet

nyt päättävät suunnasta. On niin helppoa tehdä kuten ennenkin on tehty, on helppo perustella tulevaisuutta vanhoilla käytännöillä. Mutta, nyt olisi hyvä hetki kyseenalaistaa ja haastaa itseään. Kantarin tutkimuksen mukaan 71 prosenttia suomalaisista haluaa, että hyvinvointialue käyttää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa myös yksityisiä palveluntuottajia. 62 prosenttia suomalaisista haluaa, että terveyspalveluissa palvelusetelien käyttöä lisätään. Sosiaalipalveluissa palveluseteleitä käytetään enemmän ja silti 50 prosenttia suomalaisista haluaa edelleen lisätä palveluseteleitä. Kokonaisuudessaan PohjoisPohjanmaalla palvelusetelien osuus kaikista palveluista on vain muutaman prosentin verran. Miksi? Kannattaisiko aidosti tutkia miten palveluseteli auttaisi tulevaisuudessa palveluiden tuottamisessa paremmin, se on kuitenkin sitä mitä ihmiset toivovat?

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

On inhimillistä, että me niin helposti jumiudumme vanhoihin toimintamalleihin. Jos ennen vanhaan inhouse yhtiö oli kunnan ratkaisu siihen, että se sai kilpailuttaa potut ja mopit, mutta välttyy kilpailuttamasta varsinaista palvelutuottajaa, niin onko sen oltava tulevaisuuttakin? Muun muassa kansanedustaja Markus Lohi sanoi, että hyvinvointialueella voidaan ottaa tavoitteeksi myös kehittää palvelumarkkinaa ja siten turvata palveluita. Sen sijaan, että tehdään niin kuin ennenkin, kannustan tutustumaan palvelumarkkinan mahdollisuuksiin ja annetaan myös hyvinvointialueen toimijoille resurssit oppia ja soveltaa uutta. Digitalisaation ja uusien innovaatioiden hyödyntäminen ei onnistu ilman yrityksiä. On ollut ilo huomata, miten haastavat pari vuotta eivät ole lannistaneet yrittäjiä. Asioita ja omaa tekemistä on pitänyt kyseenalaistaa, on ollut pakko ravistella omia olettamuksia ja petrata taitojakin. Rohkeutta on tarvittu, kun on pitänyt it-

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

se visioida mitä tunnelin päässä voi odottaa, jos vain uskaltaa muuttaa suuntaa. Pelottavaakin uuden tekeminen on. Mutta kun esim. Yrittäjälehdessämme olevien yrittäjien tarinoita lukee, niin ei voi välttyä siltä ajatukselta, että onnistumisen näkökulmasta merkityksellistä on myös itse matka, jolle antautuu, kun kasvua ja uutta suuntaa hakee. Hyvät valtuutetut teidän matkanne luoda uutta yhteistyössä on alkanut. Uskaltakaa olla rohkeita, alueen ihmisten hyvinvointi on sen arvoista.

Hallituksen jäseneltä

Vahvasti yrittäjä Synnyin duunariperheeseen, eikä lähisuvussani tai edes naapurustossa ollut yrittäjiä. Kun olin parikymppinen, perusti isä kaverinsa kanssa yrityksen. Tuo yritystarina päättyi rumasti ja isän pettymys jätti lähtemättömän jäljen koko perheeseen. En voi edes hatarasti muistaa hetkeä, jolloin yrittäjyyden siemen löysi minussa sopivan maaperän. Siitä on vuosia, ehkä jopa parikymmentä vuotta. Sen käänteentekevän hetken voin kuitenkin tarkalleen osoittaa, jolloin tuosta kultajyvästä taottiin Sepontytär, syyskuussa 2019. Yrittäjyyteni alkumetreillä kirjoitin verkkosivuilleni muun muassa innostuksesta, uteliaisuudesta ja rohkeudesta. Nuo sanat ovat minulle edelleen vahvasti merkityksellisiä ja kertovat arvoistani yrittäjänä. Silloin en kuitenkaan osannut niitä vielä nimetä vahvuuksiksi. Pystyin luettelemaan käymiäni koulutuksia, suorittamiani tutkintoja ja keräämääni työkokemusta ja tunnistin voimavarojani ja resursseja, joita hyödynsin. Iso vahvuuspotenti-

aali oli vielä piilossa, tunnistamatta ja nimeämättä. Korona-aika on kurittanut minuakin kovalla kouralla. Se on opettanut kädestä pitäen, että yrittäjyys ei ole helppoa. Riittävää toimeentuloa ei aina takaa edes kova työ. Silti tunnen tänään olevani enemmän voittaja, kun hopeamitalisti. Tämä erikoinen aika tarjoili minulle vaihtoehtoja ja sai tekemään valintoja, jotka johtivat paremman itsetuntemuksen äärelle. Opin tuntemaan vahvuuksiani kattavammin ja syvällisemmin kuin aikaisemmin. Voisin sanoa löytäneeni itsestäni supervoimia, joiden olemassaolosta en aikaisemmin tiennyt! Samaan aikaan olen oppinut valtavan paljon ihmisistä ympärilläni. Kun tänään tarkastelen vahvuuksiani (muun muassa luontaisia ajattelutaipumuksia, resursseja ja arvoja), en ihmettele, että olen ”joutunut” mukaan sekä Raahen Yrittäjien hallitukseen, PPY:n hallitukseen, että Suomen Yrittäjien yksinyrittäjäverkoston johtoryhmään. Kehittämisinnokkuus,

yhteistyön tekeminen, vastuullisuus, muutosvalmius ja vuorovaikutustaidot ja taito verkostoitua ovat vahvuuksia, joita yhteisten asioiden edistämisessä tarvitaan. Mahdollisuus innostua ja innostaa, rohkeus ruokkia ja tyydyttää uteliaisuutta sekä herättää sitä muissa ja ilo oivaltaa ja oivalluttaa; ne ovat minulle tänäänkin merkittävä henkilökohtaisen työhyvinvoinnin lähde.

Kirsi Paldanius

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Seuraava lehti ilmestyy 9.5.2022

Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Puolustaja Kukkosen toinen ura

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

sivu 12

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Tässä numerossa 4

Hyvinvointialuetta rakentamaan

Suomi vahvemmin valokeilaan

Pientä toiveikasta kasvua

Kaksi yrittäjätaustausta aluevaltuutettua, raahelainen Anu Mattila ja oululainen Matti Matinheikki kertovat, miten he aikovat olla rakentamassa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialuetta.

Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi vuosi sitten valittu Petri Salminen työskentelee nyt suomalaisyritysten hyväksi eurooppalaisen pienten ja keskisuurten yritysten SMEunited-järjestön puheenjohtajana.

Kasvun suunta -kysely paljastaa, että PohjoisPohjanmaan yritysten näkymissä on pientä toiveikasta kasvua. Suurin yritysten kasvua rajoittava tekijä on kuitenkin yrittäjän oma jaksaminen.

1/2022 10

Lääkärit ryhtyivät yrittäjiksi

Laihdutusleikkaus vei kivut

Yrittäjä rentoutuu tilkkutöissä

Oulussa Ritaharjun Ideaparkissa sijaitsevan yksityisen lääkäriaseman kolme lääkäriä päätti toimipisteen lakkauttamisen sijaan ryhtyä itse yrittäjiksi.

Limingassa sijaitsevan vaateliike Pikku-Riikan omistaja Riikka Pesämää paransi laihdutusleikkauksella elämänlaatuaan ja pääsi samalla myös alituisista lonkkakivuistaan.

Katriina Raunio ilmoittautui Oulu-opiston tilkkutöidenkurssille ja hurahti täysin tilkkutöiden maailmaan. Tilkkutöiden avulla hän pystyy irrottautumaan työstä ja arjen kiireistä.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Anu Mattila kertoi, että hän haluaa aluevaltuutettuna pitää muun muassa Raahen sairaalan puolta.

Hyvinvointialuetta rakentamassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät kannusti yrittäjiä lähtemään ehdolle aluevaaleihin. Yrittäjätaustaisia ehdokkaita saatiin 77 ja heistä aluevaltuustoon valittiin 13. Haastattelimme kahta läpimennyttä jäsenyrityksen edustajaa Anu Mattilaa ja Matti Matinheikkiä. ■

ALUEVALTUUTETUT

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Raahelainen yrittäjä Anu Mattila (ps.) sai melkoisen äänisaaliin aluevaaleissa. Mattila on politiikassa tuore kasvo, mutta tunnettu aktiivinen toimija ja yhdistysihminen. ”Minua on pyydetty 30-vuotiaasta lähtien kuntavaaliehdokkaaksi. Viime vaaleissa otin itse yhteyttä perussuomalaisiin ja sanoin, että tulisin ehdokkaaksi.” Motiivina oli halu vaikuttaa Raahen asioihin. Kuntavaaleissa Mattila oli perussuomalaisten ääniharava ja meni heittämällä läpi. Nyt äänimäärä tuplaantui 756 ääneen. Mattila lähti aluevaaleihin pitämään maakunnan puolta. Tärkeimpiä asioita hänen listallaan ovat Raahen sairaala ja terveyskeskuksen päivystys. ”Niistä täytyy pitää kiinni. Raahe on alueen toiseksi suurin kaupunki.” Mattila ei oikein usko, että kauniit puheet toteutuisivat siitä, että jokai-

seen kuntaan tulee samanlaiset palvelut. Hän ei usko, että palvelut välttämättä paranevat.

Ei vastakkainasettelulle Mattila ei asettaisi sotealan yksityisiä yrityksiä ja julkisen puolen palveluja vastakkain. Hän kannattaa yhdessä tekemisen ajatusta. ”Tarvitaan soteyritykset, mutta myös toimiva julkinen puoli. Vaalien alla minua häiritsi, että kaikille luvattiin kaikkea hyvää. Rahaa on käytössä sama määrä kuin ennenkin. Monet muutokset pitää kustantaa erikseen.” Palveluseteleiden toteutus pitää Mattilan mielestä miettiä tarkasti. Se ei saisi lähteä näivettämään julkisen puolen terveydenhuoltoa. ”Ongelmaksi voi muodostua, että kun palveluseteli annetaan palveluntarjoajalle, on mahdollisuus, että hinnat nousevat sitä myöten kun setelin arvo nousee.”

Mattila saa runsaasti yhteydenottoja sekä tavallisilta ihmisiltä että sosiaali- ja terveysalan työntekijöiltä. ”Yhteydenottoja tulee monta päivässä. Ihmisillä, jotka tekevät sitä työtä, on hätä ja huoli. Yhteydenottoja tulee ympäri maakuntaa sekä hoitajilta että lääkäreiltä. Sieltä tulee tieto, mitä kentällä tapahtuu”, Mattila toteaa.

Hankinnat maakuntaan OAK Oy:n toimitusjohtaja Matti Matinheikki (kok.) haluaa aluevaltuutettuna vaikuttaa siihen, että hyvinvointialueen hankintoja saataisiin ohjattua maakuntaan. Matinheikin mukaan tähän asti isot kaupungit ovat olleet alueellisia johtajia. Oulun kaupungin budjetti on vuoteen 2023 asti 1,3 miljardia. ”Nyt hyvinvointialueelle syntyy 1,6 miljardia oleva liikevaihto ja samalla isojen kaupunkien liikevaihto

Vaalien alla minua häiritsi, että kaikille luvattiin kaikkea hyvää.” Anu Mattila

tipahtaa noin puoleen. Aina kun on iso toimija, on linjattava, miten asioita ja palveluita hankitaan.” Hankinnat ovat yksi keino saada alueen yrittäjille töitä. Ne voivat ohjautua suurille valtakunnallisille tai jopa kansainvälisille yrityksille tai sitten ne voidaan suunnata paikallisille yrityksille. ”Jos pitäisi veikata, niin alihankintapotti tulee liikkumaan 400–500 miljoonan euron puitteissa, mitä hyvinvointialue kilpailuttaa.”

Senioreille lisää palveluja Matinheikki haluaa vaikuttaa ikääntyneiden ihmisten palveluihin. Kasvava palveluntarve luo mahdollisuutta kehittää yrittäjyyttä. ”Oulussa ikääntyneiden määrä tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä. Se tarkoittaa, että ikääntyneiden palvelutarve kasvaa lyhyessä ajassa. Sitä ei ehkä ole tarpeeksi huomioitu.” Matinheikki huomauttaa, että entisillä sairaanhoitopiireillä on monia tukitoimintoja, joita ne hoitavat omina toiminaan. Niitä ovat esimerkiksi pesulat ja kiinteistöhuoltoyksiköt. ”Pitäisi miettiä, että jos meillä on toimivat markkinat ja yksityisiä toimijoita, niin kannattaako tällaisten toimintojen olla julkisin voimin tehtyjä.”

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Palveluseteliä Matinheikki pitää vielä sloganina ilman sisältöä. Hänen mukaansa ainoa keino käyttää palveluseteliä on, että julkisesti tuotetuilla palveluilla pitäisi olla vaihtoehtoja. ”Pitäisi puhua siitä, miten lisätään palveluntuottajien määrää sillä tavalla, että olisi enemmän yksityisiä ja säätiötyyppisiä toimijoita. Sitten mahdollistettaisiin, että tilaajataho eli hyvinvointialue kehittäisi sellaisen systeemin, että ihminen voisi valita, meneekö entiseen kunnalliseen terveyskeskukseen vai ostaako vastaavan palvelun yksityiseltä puolelta.”

Ikääntyneiden palvelutarve kasvaa lyhyessä ajassa. Sitä ei ehkä ole tarpeeksi huomioitu.” Matti Matinheikki

Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuusto hyvinvointialueen valtuustossa on • Pohjois-Pohjanmaan 79 valtuutettua.

• Heistä yrittäjätaustaisia on 13. yrittäjätaustaisia valtuutettuja on keskustalla, sitten • Eniten kokoomuksella ja kolmanneksi eniten perussuomalaisilla. tavoitteena on muun muassa monituottajamalli, • Yrittäjien jossa palveluja tuottamassa ovat julkinen sektori, yksityiset soteyritykset ja järjestöt. avulla julkisten ja yksityisten • Kustannuslaskentamallin tuottajien palveluja voitaisiin verrata samoilla kriteereillä. soteyritykset tulisi ottaa mukaan tarjoamaan palveluja. • Pienet Kilpailutusten tulisi olla sellaisia, joissa myös mikro- ja pk-yritykset voivat menestyä. yritysten tuottamia palveluja tulisi lisätä. Palvelu• Pienten setelit ja ostopalvelut tulisi ottaa laajasti käyttöön.

• Alueella toimii yli 2800 sotealan yritystä. Matti Matinheikki arvelee, että käytännössä hyvinvointialueen valtuuston työ on aluksi hallinnon organisointia.

Executive MBA Aloita joustavasti oman tilanteesi mukaan

EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.

www.mai.fi/koulutus

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Minä tiedän Suomeen liittyvät erityispiirteet eikä se voi olla näkymättä siinä, millaisen todellisuuden pohjalle eurooppalainen näkökulma rakentuu.” Petri Salminen

Suomi vahvemmin valokeilaan Noin vuosi sitten Suomen Yrittäjien puheenjohtajaksi valittu Petri Salminen työskentelee nyt suomalaisyritysten hyväksi myös eurooppalaisen SMEunited-järjestön puheenjohtajana. ■

EDUNVALVONTA

····

Anna Pesonen-Smith, teksti Tero Takalo-Eskola, kuva

Petri Salmisen, 40, tie luottamustehtävissä etenee harppauksin. Lokakuussa 2020 hän aloitti Suomen Yrittäjien (SY) puheenjohtajana. Joulukuussa 2021 Salminen valittiin eurooppalaisen yrittäjäjärjestön SMEunitedin puheenjohtajaksi, kun edellinen puheenjohtaja, ranskalainen Alban Maggiar väistyi tehtävästä. Salminen toimi eurooppalaisen pienten ja keskisuurten yritysten kattojärjestön hallituksessa ja varapuheenjohtajana viime vuoden. Silti hän ei tässä vaiheessa osannut odottaa edes ehdokkuutta puheenjohtajaksi, sillä hän oletti edellisen puheenjohtajan jatkavan. Viime kesänä Maggiar kuitenkin ilmoitti, ettei ole käytettävissä toiselle kaksivuotiskaudelle. ”Suomalaisittain jo puheenjohtajaehdokkuus oli historiallinen mahdollisuus. Valituksi tulo tarjoaa vielä paremman mahdollisuuden suomalaisten ajatusten saamiseen eurooppalaiseen yrittäjäkeskusteluun”, Salminen kommentoi asemaansa.

Epävarmuus jatkuu Hänen mukaansa kuluva vuosi on alkanut yrittäjien keskuudessa epävarmoissa merkeissä, kuten alkoi viime vuosikin. Koronapandemia rajoittaa ja estää edelleen yrittäjien toimintaa. ”Tätä vuotta aloittaessa on ollut sellainen ’Päiväni murmelina’ -elokuvan tuntu”, Salminen sanoo.

Elokuvassa päähenkilö (Bill Murray) herää joka aamu samaan päivään, joka toistuu uudelleen ja uudelleen. ”Vuosi sitten oli brittivariantti, joka lähti leviämään, ja yritysten toimintaan alettiin tuoda rajoituksia. Nyt omikronin kanssa on ollut sama juttu”, Salminen vertaa.

Yhteisiä intressejä Hän kertoo, että SY:n tehtävä on nähdä koko laaja ja monenkirjava joukko suomalaisyrittäjiä huolenaiheineen. Eri

intressejä tulisi nivoa yhteen ja viedä niitä vaikuttamistyöhön. Euroopassa SMEunitedissa on puolestaan noin 70 jäsenjärjestöä ja omia kansallisia toimintatapoja. Kattojärjestö edustaa jäsenjärjestöjensä vielä yli kahtatoista miljoonaa jäsenyritystä ja tekee töitä noin 22,5 miljoonan eurooppalaisen pk-yrityksen puolesta. ”Yrittäjien näkökulmasta huolenaiheet ovat hyvin samankaltaisia Suomessa ja Euroopassa. Näistä kansallisista huolenaiheista, järjestelmistä ja intohimoista sovitellaan taas kokonai-

Petri Salminen Yrittäjien ja eurooppalaisen SMEunited-kattojärjestön • Suomen puheenjohtaja. Aiemmin samojen järjestöjen varapuheenjohtajana.

• Yrittäjänä Salminen & Tikka Oy:ssä ja AJ-Tools Oy:ssä. • SYNTYNYT: Suolahdessa, 40-vuotias. Asuu Jyväskylässä. • PERHE: Vaimo ja puolitoistavuotias lapsi. TÄLLÄ HETKELLÄ: Miten EU:n päätökset vaikuttavat • SEURAA pieniin yrityksiin ja elpymisrahastot kohdentuvat pk-yritysten hyödyksi – jotta yritykset pääsisivät jaloilleen ja olemaan kilpailukykyisiä maailman markkinoilla. ”Ettei Euroopassa lähdettäisi rakentamaan • TAVOITTEENA: ylimääräisiä tasoja tai sääntelyä, joka tekee kansallisesta yrittämisestä vaikeampaa.”

EU:ssa on Salmisen mukaan kehitettävää, mutta myös huomattavia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

suus, joka välitetään EU:n päätöksentekoon eli ennen kaikkea komissioon”, Salminen kertoo. Yksi esimerkki Euroopan tasolla keskusteltavista aiheista on sääntely, joka voi pahimmillaan kuormittaa etenkin pientä yritystä suhteettomasti. ”Sääntelyn, velvoitteiden ja kustannusten lisääminen voivat leikata pois siitä työstä, jota yrittäjän pitäisi oikeasti olla tekemässä. Ne voivat vaikeuttaa yrittäjän oman toiminnan ylläpito- ja kehitystyötä. Tämä ongelma on yhteinen ympäri Euroopan.”

Suomi näkyy päätöksissä Euroopassa vaikuttamistyössä voi olla Salmisen mukaan vahvimmin mukana valiokuntatyöskentelyssä, jossa tehdään kannanottoja EU-komissiolle. ”Viime vuonna esimerkiksi minimipalkkadirektiivi oli aiheena paljon esillä siinä valiokunnassa, jota itse johdin.” Suomen kannalta tärkeä asia on maan erityislaatuisen sijainnin huomioiminen. ”EU-tasolla vihreä siirtymä ja liikenteeseen liittyvä sääntely vaikuttavat tänne aivan eri tavalla kuin suurimpaan osaan EU-maista. Kun lähdetään viemään tavaraa Oulusta kohti Keski-Eurooppaa, ja toimitukselle tulee lisää sääntelyä ja kustannuksia, se vaikuttaa raa’asti alueen yritysten kilpailukykyyn”, Salminen sanoo. Eurooppalaisen yrittäjäjärjestön puheenjohtajana Salmisen tehtävä on hakea ratkaisuja koko Euroopan alueelle. ”Kyllähän se, että minä tiedän Suomeen liittyvät erityispiirteet, ei voi olla näkymättä siinä, millaisen todellisuuden pohjalle eurooppalainen näkökulma rakentuu. Vaikka SMEunitedin puheenjohtajuus ei olekaan kansallista lobbaamista, niin Suomen tuntemus näkyy asemassani ja niin sen pitääkin näkyä”, Salminen sanoo.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Pientä toiveikasta kasvua Kasvun suunta -kysely paljastaa Pohjois-Pohjanmaan yritysten näkymissä pientä kasvua ja jaksamisen haasteita ■

TUTKIMUS

··

Anna Tilvis, teksti

”Nyt ollaan tavoittelemassa pientä toiveikasta kasvua. Tavoitteeksi ei ole budjetoitu isoja euromääriä”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen tiivistää Kasvun suunta -kyselyn tuloksia. Kysely antaa tuoretta tietoa siitä, mihin suuntaan maakunnan yritykset ovat menossa. Kyselyn mukaan 64 prosenttia yrityksistä haluaa kasvaa mahdollisuuksien mukaan. Niistä kymmenellä prosentilla on tähtäimessä voimakas kasvu. Neljä prosenttia ilmoittaa, että toiminta tulee loppumaan kolmen seuraavan vuoden kuluessa. Kolehmainen arvioi, että yritysten lopettamispäätöksissä on patoutumaa, sillä korona-aikana lopettamisia on ollut normaalia vähemmän. ”Kasvuhakuisuus on vähentynyt ja nyt on palattu koronaa edeltävään trendiin. Vuonna 2020 oli poikkeuk-

Olisi hyvä rakentaa maakuntaan suosittelukulttuuria.” Marjo Kolehmainen

sellista kasvuhakuisuutta. Yrityksissä oli pakko miettiä, miten selvitään ja miten kehitetään toimintaa. Avustukset olivat aluksi tarjolla kehittämistukina”, Kolehmainen sanoo. Mikä kannustaa yrittäjää kasvuun? Suurimmat motivoivat tekijät ovat kysyntään vastaaminen ja usko omien tuotteiden tai palvelujen erinomaisuuteen. Lisäksi kasvua motivoivia tekijöitä ovat tarve parantaa yrityksen kannattavuutta ja liiketoiminnan monipuolistaminen.

Maltillisia euromääriä Minkä verran kasvu muuttuu liikevaihdoksi? Neljännes vastanneista arvioi, että liikevaihto ei kasva tänä vuonna. Yrittäjistä 64 prosenttia uskoo, että liikevaihto tulee kasvamaan. ”Jopa viidennes vastaajista arvioi, että heidän liikevaihtonsa kasvaa 20 prosenttia tai sen yli. Kasvuyrittäjyyden määritelmä on, että kolmena vuonna pääsee 20 prosentin kasvuun liikevaihdossa”, Kolehmainen toteaa. Euromääräisesti mitattuna liikevaihdon muutosodotukset ovat maltilliset. Keskiarvo liikevaihdon euromääräisessä lisääntymisessä on 40 000 euroa. Henkilöstön määrän arvioi tänä vuonna lisääntyvän 30 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä. ”Se on iso määrä. Täytyy ottaa huomioon, että sekin vaatii rekrytointeja, että pysytään samassa henkilöstömäärässä”, Kolehmainen arvioi. Suurin osa eli 66 prosenttia arvioi työntekijöiden määrän pysyvän samana.

Henkilöstöä verkostojen avulla Yrittäjien vastausten mukaan reilusti tehokkain kanava löytää työntekijöitä ovat omat verkostot. Vastaajista 78 prosenttia vastasi niin. ”Olisi hyvä rakentaa maakuntaan suosittelukulttuuria. Suosittelijoita voisi käyttää työhakemuksessa ja yrittäjä voisi suositella työntekijää toiselle yrittäjälle. Suosittelukulttuuri voisi olla molemminpuolista”, Kolehmainen sanoo. Toiseksi tehokkaimpana kanavana löytää työntekijöitä on yhteistyö oppilaitosten kanssa. Vastaajista 27 prosenttia pitää sitä merkittävänä keinona.

”Työntekijöiden saatavuudessa oppilaitosyhteistyön kehittäminen on merkittävää”, Kolehmainen toteaa. Kyselyn mukaan suurimmaksi kasvua rajoittavaksi tekijäksi nousee oma jaksaminen. Toisena rajoittavana tekijänä on osaavan henkilöstön löytäminen. ”Jaksamisen ongelmat tarkoittavat eri tilanteissa oleville yrittäjille erilaisia asioita. Jaksamisen rajoite on kasvanut, mutta pandemiaa ei koeta enää niin uhkaavana ja kysyntä on palautunut”, Kolehmainen summaa. Hän sanoo, että tällä hetkellä kuitenkin osalta yrittäjistä on viety toimintaedellytykset.

Tukea ja apua yrittäjälle kasvukykyä rajoittaa osaavan henkilöstön saanti sekä • Yritysten yrittäjän oma jaksaminen. Yrittäjät tukee yrityksen omiin tarpeisiin räätä• Pohjois-Pohjanmaan löidyn asiantuntija-avun järjestämistä. avulla voidaan kehittää esimerkiksi yrityksen työn• Asiantuntijan antajakuvaa, jonka merkitys suosittelukulttuurissa on suuri. jaksamista sekä työyhteisön työhyvinvointia voi parantaa • Yrittäjän esimerkiksi kehittämällä työntekemisen prosesseja, vuorovaikutustaitoja sekä työyhteisön tuntemusta. Hyvinvoiva yritys on myös houkutteleva työpaikka. perehtyy yrityksen tilanteeseen ja tarjoaa oman asian• Asiantuntija tuntemuksensa käyttöön. Tilanteet voivat liittyä monenlaisiin arjen johtamisen tekijöihin. käyttöä tuetaan max. 2000 eurolla, josta yrityksen • Asiantuntijan omavastuuosuus on 20 %. tietoa saat projektipäällikkö Minna Paakkolalta • Lisää p. 050 477 7280, minna.paakkola@yrittajat.fi

Haussa uusi työntekijä

··

Anna Tilvis, teksti

Yritysten keskeisimpiä kasvun hakemisen keinoja ovat myynnin ja markkinoinnin kehittämistä, liiketoimintamallin kehittämistä tai muuttamista sekä uusien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen. Projektipäällikkö Meeri Alatalo ympäristösuunnittelua tekevästä Carmenia Oy:stä toteaa, että heillä kasvua on haettu juuri noilla asioilla. Vuonna 2020 yritys uudisti strategiansa. Panostukset tuottivat tulosta ja uusia asiakkaita saatiin muun muassa rakennusliikkeistä. ”Olemme onnistuneet laajentamaan asiakaskuntaa. Tällä hetkellä me haemme kasvua kehittämällä henkilökohtaista osaamista”, Alatalo sanoo. Carmeniassa kasvu näkyy siten, että vielä tänä vuonna heillä on suunnitteilla uuden työntekijän palkkaaminen. Yrityksessä on tällä hetkellä kaksi osakasta ja kaksi työntekijää. Carmenia on hyvä esimerkki siitä,

että työntekijät ovat löytyneet oppilaitosyhteistyön ja omien verkostojen avulla. Ensimmäinen palkattu työntekijä oli ollut yrityksessä muutamaa vuotta aiemmin Oulun Ammattikorkeakoulun harjoittelussa. ”Toinen työntekijä tuli OSAO:n kautta meille harjoitteluun ja palkkasimme hänet sen jälkeen. Hän oli jo aiempien opintojen kautta minulle tuttu.” Kasvun suunta -kyselystä selviää, että vajaalla neljänneksellä yrityksistä vuosi 2020 oli poikkeuksellisen haastava. Niiden liikevaihto laski. Joulukuussa 2021 kyselyyn vastasi 215 pientä ja keskisuurta yritystä. Noin puolet vastaajista oli Oulun seudulta ja puolet maakunnasta. Kyselyä on tehty vuodesta 2016 asti. Kysely kertoo, miten maakunnan yritysten kasvu suuntautuu tänä vuonna. Se täydentää valtakunnallista pienten ja keskisuurten yritysten barometrikyselyä.

Carmenia uudisti strategiansa ja onnistui hankkimaan uusia asiakkaita muun muassa rakennusliikkeistä, kertoo projektipäällikkö Meeri Alatalo.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Uusia puheenjohtajia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistyksillä on uusia puheenjohtajia. He kertovat itsestään ja tavoitteistaan tällä sivulla. ■

PAIKALLISYHDISTYKSET

··

Anna Raudaskoski, teksti

1. Kuinka pitkä yrittäjäura sinulla on takanasi? 2. Miksi haluat olla vetämässä paikallisyhdistystä?

3. Millainen puheenjohtaja aiot olla? 4. Miten aiot edistää oman paikkakuntasi yrittäjien asemaa?

5. Mitä kehitettävää on oman paikkakuntasi yrittäjyysasenteissa?

KIRSI PALDANIUS Raahen Yrittäjät

Sepontytär Oy syntyi oman asiantuntijuuden ympärille vain vajaa 2,5 v sitten, eli olen varsin tuore yrittäjä.

ollut mukana Raahen Yrittäjien hallituk2. Olen sessa yrittäjyyteni alusta alkaen ja ensimmäisten kahden vuoden ajan toimin myös varapuheenjohtajana. Puheenjohtajaksi lupauduin ajatuksella, että haluan edistää raahelaisten yritysten, kotikaupunkini ja muiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta.

olla vain oma itseni; kuunteleva, keskus3. Voin televa, yhteistyökykyinen ja virheistä oppiva.

Minulle on tärkeää, että yhteisen päämäärän eteen ponnistelevilla ihmisillä on mahdollisuus hyödyntää vahvuuksiaan, tuntea joukkueen muiden jäsenten parhaat puolet ja oppia niistä.

4. Raahelaisten yrittäjien ja kaupungin päätöksen tekijöiden välinen matalan kynnyksen keskusteluyhteys on avaintekijä yrittäjien aseman parantamiseksi. Rohkaisenkin raahelaisia yrittäjiä ottamaan yhteyttä ja kertomaan odotuksistaan ja ideoistaan yrittäjien aseman ja yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi.

takaisessa teollisuuskau5. Vuosikymmenten pungin asenneilmastossa raahelaista yrittä-

jyyttä ei välttämättä osattu arvostaa. Raahen yrittäjillä on hyvä keskusteluyhteys Raahen seudun kehityksen kanssa ja yli 25 prosenttia Raahen kaupunginvaltuuston jäsenistä on yrittäjätaustaisia.

MARI JESIÖJÄRVI Lumijoen Yrittäjät

Olen vuodesta 2015 alkaen ollut työntekijänä puolison rakennusalan yritystoiminnassa. Oman yritykseni Koirahoitola Lumettan perustin vuoden 2020 lopulla.

SIRPA RUNTTI Kiimingin Yrittäjät

2. Haluan ylläpitää yhdistystoimintaa omalla

paikkakunnalla ja toimia aktiivisesti yrittäjien hyväksi. Olen pyrkinyt valvomaan yrittäjien etua kunnassa olemalla aktiivisesti yhteydessä eri tahoihin, järjestämällä yrittäjille tapahtumia sekä tiedottamalla yrittäjille yhdistyksen palveluista.

3. Haluan olla aktiivinen ja kantaaottava puheenjohtaja ja toimia yrittäjien äänitorvena. Haluan olla elävöittämässä paikallista toimintaa ja tehdä kunnan kanssa yhteistyötä, jotta saisimme paikkakunnallemme lisää yrityksiä ja palveluita – unohtamatta jo olemassa olevia yrityksiä.

yrittäjänäkökulman kunnan päätöksiin 4. Haluan ja yrityksille näkyvyyttä omalla paikkakunnalla. Haluan kannustaa yrittäjiä olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä eri tahoihin ja tarvittaessa voin olla siinä apuna. Haluan luoda paikkakunnallemme yrittäjähenkeä – yhdessä olemme enemmän.

Olen ollut yli 12 vuotta pitopalveluyrittäjänä puolisoni kanssa, tätä ennenkin sivutoimisena yrittäjänä useita vuosia.

2. Haluan olla mukana tarjoamassa alueen yrittäjille lisäähyvinvointia; virkistystoimintaa ja verkostoitumismahdollisuuksia.

että saan tuotua yhdistykseen uusia 3. Toivon tuulia ja että uusien ja vanhojen yrittäjien olisi helppo olla minuun yhteydessä.

yhdessä hallituksen ja muiden yrittäji4. Toimin en kanssa ja tuomme enemmän näkyville paikallisia yrittäjiä.

5. Toivoisin, että omaan alueen yrittäjien palve-

luita käytettäisiin enemmän, jotta ne säilyisivät paikkakunnalla.

5. Meidän pitäisi saada lisää yrityksiä kuntaamme, huolehtia että perusasiat ovat kunnassamme kunnossa sekä saada lisää avoimuutta uusille ideoille ja yrityksille.

HEIMO TURUNEN Pudasjärven Yrittäjät

MARKKU JAUHIAINEN Merijärven jaos

PÄIVI KENNILÄ Limingan Yrittäjät

olen, vähän yli vuosi takana sivu1. Alkutekijöissä toimisena yrittäjänä. yhdistystoiminnan sekä yhteisten asioiden 2. Koen ajamisen tärkeänä. olla aktiivinen ja osallistava puheenjohtaja 3. Aion ja kuunnella jäsenistöä herkällä korvalla heidän tarpeistaan ja toiveistaan.

4. Nostan yrittäjän äänen kuuluviin aktiivisella

vuoropuhelulla kuntaamme ja muihin sidosryhmiin päin sekä panostamalla yrittäjien verkostoitumismahdollisuuksiin, hyvinvointiin ja jaksamiseen yhdistyksen toiminnan kautta.

ovat melko hyvin, mutta ainahan voi 5. Asiat parantaa: vahvistaa yrittäjien vaikuttamis-

mahdollisuuksia sekä tunnistaa ja arvostaa yrittäjien ja yritysten merkitystä kunnan elinvoimalle. Myös kokonaisvaltainen yrittäjämyönteisyys, kannustus innovatiivisuuteen ja usko oman alueen mahdollisuuksiin on tärkeää.

Olen toiminut yksinyrittäjänä kahteen otteeseen. Ensin vuosina 1995-2003 ja uudestaan vuodesta 2013 alkaen.

on pyydetty aloittamaan yrittäjäyhdis2. Minua tystoiminta kotikunnassani Merijärvellä. Täällä yrittäjät ovat toimineet viimeksi 1990-luvun alussa.

3. Aion olla puheenjohtaja, joka kuuntelee jäsenistöä ja vie aloitteita eteenpäin.

avoin yhteistyölle kaikkien yritysken4. Olen tässä toimivien kesken. Pyrin vaikuttamaan kuntastrategiaan niin että yrittämisen edellytykset lisääntyvät Merijärvellä lähivuosina.

että saamme tänä vuonna kuntaan 5. Toivon uuden kuntastrategian, joka ottaa huomioon yritysten tarpeet ja mahdollisuudet, jotta kunnan elinvoimaisuus voisi kehittyä.

Aloitin valokuvausliikeyrittäjänä PohjoisSavossa Tuusniemellä vuonna 1971 eli yrittäjyyttä on takana reilut 50 vuotta.

yrittäjäuran ajan olen ollut yrittäjäjär2. Koko jestön jäsen ja toiminut erilaisissa vastuutehtävissä. Olin Puolangalla 13 vuotta puheenjohtajana. Eri yhdistyksien järjestötyössä olen ollut mukana koko ikäni.

on muiden yrittäjien pal3. Puheenjohtajuus velemista. Yrittäjien jäsenet ovat mukavaa

porukkaa. Tavoitteena on tehokas tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulospäin.

4. Kaupungin päätöksenteossa huolehdin

yrittäjien näkemyksen tulevan esille. Teen aktiivisesti työtä yrittäjien menestymisen eteen. Pidän esillä yrittäjäjärjestön edunvalvonta-asioita.

5. Yrittäjyyden arvostaminen on noussut koko

ajan ja on monella nuorella toiveammattina. Tuon esille sen, miten yrittäjät luovat paikkakunnan elinvoimaa palveluillaan, sekä työllistämällä. Kunnan verotuloista huomattava osa tulee yrityksiltä ja heidän työntekijöiltään. Kouluvierailuilla ja tiedottamisella huolehdin nuorille myönteistä tietoa yrittämisestä.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Iso tunnustus Tyrnävälle Tyrnävän yrittäjät on saanut tunnustuksen aktiivisesta toiminnastaan ja se on valittu vuoden 2021 alueelliseksi paikallisyhdistykseksi. Yhdistys on toiminut tuloksellisesti koko kunnan elinkeinotoiminnan hyväksi. ■

PALKINTO

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Yhdistyksen panos on huomattu valtakunnallisesti. Tyrnävän yrittäjät on mukana finaalissa viiden muun paikallisyhdistyksen kanssa, kun valitaan valtakunnallista paikallisyhdistystä. Se kilpailee alle sadan jäsenen yhdistysten sarjassa. Puheenjohtaja Mikko Kukkohovi toteaa, että palkitseminen oli iso yllätys. Yhteistoiminta kunnan kanssa on vahvaa. ”Kun asuu täällä, niin haluan, että täällä on palveluita ja että kunta kehittyy. Kunta on ottanut yrittäjien asiat hyvin huomioon. Se näky kehitysyhtiössä ja kunnan muissakin päätöksissä, kuten kaavoituksessa.” Yhdistyksellä on ollut aktiivinen rooli elinkeinoyhtiön perustamisessa ja elinkeinojohtajan palkkaamisessa. Tyrnävän Kehitys Oy:n Lasse Lyijynen aloitti työnsä syyskuussa 2021. ”Yhdistyksen nykyisellä aktiivisuudella on ollut merkitystä. Monet vanhat asenteet ovat laimentuneet”, Sakari Kumpula toteaa. Kumpula on ollut yhdistyksen hallituksessa siitä lähtien, kun hänen

oma yrittäjäuransa alkoi vuonna 2020. Hän siirtyi perheyrityksenä toimivassa tilitoimistossa yrittäjän saappaisiin.

Keskusteluyhteys tarvitaan Kukkohovin mielestä on tärkeää, että kuntapäättäjät ovat mukana keskusteluissa, kun yrittäjät tuovat asioitaan esille. Yhdistys suunnittelee yritysvaikutusten arvioinnin esille ottamista valtuutettujen ja virkamiesten kanssa. ”Virkamiehistössä ei välttämättä ymmärretä, miten yrittäjien kanssa on kommunikoitava, mitä yrittäjät tarvitsevat ja miten käsitellä asioita.” Kukkohovi selventää, että yrittäjä ei välttämättä tiedä, mitä reittiä joku asia etenee. ”Se jää yrittäjälle hämäräksi ja hän luovuttaa. Virkamiesten pitäisi osata kertoa hänelle, mitä tehdään ensin ja mitä sitten, että yrittäjä pääsee tavoitteeseensa.” Yrittäjän ajatukset eivät ole aina selkeitä. Kukkohovi toivoo, että virkamiehet auttaisivat aktiivisesti tiedoillaan ja yhteyksillään.

Tyrnävän Yrittäjät • Vuoden 2021 palkittu alueellinen paikallisyhdistys. • Puheenjohtaja Mikko Kukkohovi. • Jäsenyrityksiä on noin sata. on huhtikuussa siemenperunamarkkinat, lounas• Tulossa tapaamisia ja syksyllä yhdistys on mukana perunamarkkinoiden järjestämisessä. elinkeino- ja yritystoiminta on pitkälti yhteydessä • Kunnan alkutuotantoon. Tähtäimessä on saada lisää jalostustoimintaan liittyviä yrityksiä.

Paikallista hyväntekeväisyyttä Jo kymmenkunta vuotta yrittäjät ovat tehneet paikallista hyväntekeväisyystoimintaa. He ovat lahjoittaneet lahjakortteja vähävaraisille, usein yrittäjätaustaisille perheille. ”Tänä jouluna jaettiin 2 600 euroa 17 perheelle. Pyyntöjä tuli poikkeuksellisen paljon ja teimme yrittäjille vetoomuksen lisärahan saamiseksi. Lahjakorttien jako on järjestetty yhteistyössä kunnan kanssa”, Kukkohovi kertoo. Yrittäjillä on hyvä yhteistoiminta yläkoulun yrittäjyysluokan kanssa. Se järjestää läppärilenkin, jonka palkintona yritysluokalle lahjoitetaan läppärit. Yhteistyötä tehdään myös 4H-yhdistyksen kanssa.

”Yrittäjäkasvatus lähtee sieltä. 4H:lla on omia 4H-yrittäjiä”, Kukkohovi sanoo. Kun Markkuun kylä valittiin vuonna 2020 Suomen vuoden kyläksi, yrittäjät olivat mukana asiasta kertovan kyltin kustantamisessa. Kyläyhdistyksen kanssa on mietitty vanhan kyläkoulun käyttöä liiketoimintaan. Huhtikuun lopussa on perinteiset siemenperunamarkkinat, jonne kuluttajat tulevat Pudasjärveä myöten hakemaan terveet siemenperunat. Yhdistys on mukana syksyn perunamarkkinoiden järjestämisessä. ”Kehitysyhtiön kanssa on suunniteltu kuukausittaisia lounastapaamisia alakohtaisesti verkostoitumisten ja tiedottamisen merkeissä”, Kukkohovi kertoo.

Kunta on ottanut yrittäjien asiat hyvin huomioon.” Mikko Kukkohovi Tyrnävän Yrittäjien puheenjohtaja

Marjo Kolehmainen ojensi tämän vuotisen paikallisyhdistyskunniakirjan Tyrnävän yrittäjien Mikko Kukkohoville ja Sakari Kumpulalle.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Lääkäriyrittäjät Laura Ikonen, Kati Strandman-Kilpeläinen ja Kati Retsu-Heikkilä sanovat, että PerusTerveyden kaltainen ketterä ja pieni toimija pystyy palvelusetelin avulla tarjoamaan potilaalle oikeaaikaista apua ilman pitkiä jonottamisia.

Lääkärit ryhtyivät yrittäjiksi Ritaharjun Ideaparkissa sijaitseva yksityinen lääkäriasema PerusTerveys on poikkeuksellinen yritys Oulun seudulla. Kun edellinen omistaja aikoi lakkauttaa toimipisteen, kolme lääkäriaseman lääkäriä päätti ryhtyä yrittäjiksi. ■

YRITTÄMINEN

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Laura Ikonen, Kati Retsu-Heikkilä ja Kati Strandman-Kilpeläinen olivat työskennelleet samalla lääkäriasemalla vuosia. Noin vuosi sitten omistajat ilmoittivat ajavansa kivijalkatoiminnan alas. Omaan tekemiseen luottava lääkärikolmikko päätti tuolloin ottaa vetovastuun yrittäjinä. He ostivat samalla myös oikeuden käyttää PerusTerveys-brändiä. ”Meillä oli vahva luottamus tiimiimme ja toimintamalliimme. Kokeneet sairaanhoitajat päättivät jatkaa mukana, mikä edesauttoi päätöksentekoa. Pitkienkin hoitosuhteiden säilyminen oli myös yksi merkittävä syy jatkaa toimintaa”, kolmikko kertoo.

Osa yhteisöä Yrittäjille oli tärkeää lähteä kehittämään juuri Ritaharjun toimipistettä. ”Ritaharjun Ideapark on PohjoisOulun aktiivinen keskus. Asiakkaat ovat löytäneet lääkäriasemamme hyvin. Yhteisöllisyys ja paikallisuus ovat vahvasti toiminnassamme mu-

kana. Osallistumme muun muassa aktiivisesti kauppakeskuksen yhteisiin tapahtumin”, Ikonen kertoo. ”Suunnitelmissa on järjestää asiakasiltoja ja nallelääkärivastaanottoa sekä vierailla paikallisten yhdistysten luona pandemiatilanteen laantuessa”, Retsu-Heikkilä jatkaa. PerusTerveys tekee yhteistyötä myös paikallisten, saman arvopohjan jakavien yritysten kanssa. Muun muassa pyykkihuolto, siivouspalvelut ja IT-tuen palvelut ostetaan pkyrityksiltä. ”Kun on alkanut itsekin yrittäjäksi, on havainnut sen, miten tärkeää on tukea paikallista yrittäjyyttä. Hankimme palvelut mielellämme läheltä pienemmistä firmoista, joiden palvelu on asiakaslähtöistä ja joustavaa”, Ikonen toteaa. ”Kommunikointi on helpompaa pienten yritysten kanssa ja vuoropuhelu toimii; toiveemme otetaan huomioon ja tulemme kuulluiksi”, Retsu-Heikkilä lisää.

Potilas etusijalla Kohdatuksi ja kuulluksi tuleminen on myös lääkäriaseman motto. Ta-

voitteena on pohtia yhdessä potilaan kanssa, mikä olisi juuri hänelle paras hoitoratkaisu. Potilasta ja hänen tilannettaan tarkastellaan kokonaisuutena. ”Potilas on itse oman elämänsä asiantuntija, hänen tulee saada olla kuskin paikalla sairauksiensa suhteen. Lääkärin rooli on auttaa ja tukea häntä tekemään hyviä, lääketieteelliseen tutkimukseen perustuvia valintoja hyvinvointinsa eteen”, Retsu-Heikkilä painottaa. ”Monesti keskustelu potilaan kanssa on myös motivaation herättelyä. Ilman perusteluita esimerkik-

si lääkkeiden käyttö voi tuntua ikävältä. Kun kohonnut verenpaine tai kolesteroli ei tunnu välttämättä voinnissa, niin potilas ei koe tarvitsevansa lääkkeitä. Yhdessä pohditaan hyötyjä ja mahdollisia haittoja pitkällä aikavälillä”, Kati StrandmanKilpeläinen toteaa. Kaikki asiat eivät aina ratkeakaan kerralla, vaan tarvitaan aikaa ja luottamuksellinen hoitosuhde. PerusTerveydessä on paikalla aina sama tuttu lääkäri-hoitajatiimi ja potilas saa halutessaan omalääkärin ja -hoitajan. Hoidon jatkuvuus on tutkitusti kaikkien etu.

Terveiset aluehallinnolle Sote-uudistukseen on kirjattu, että sen aiheuttamat muutokset koituisivat potilaan parhaaksi. Laura Ikonen toivoo, että potilaan paras toteuisi ja palvelu järjestettäisiin potilaslähtöisesti. ”Raja-aitojen pitäisi kaatua aidon yhteistyön rakentamisen tieltä. Tälläkin hetkellä potilas saattaa käydä välillä terveysasemalla ja välillä meillä. Yhteistyö voisi olla vielä mutkattomampaa hoitokäytäntöjen ollessa yhtenäiset ja palvelusetelin tullessa käyttöön. PerusTerveyden kaltainen ketterä toimija tarjoaa mahdollisuuden potilaalle päästä oikea-aikaisesti hoitoon”, Ikonen toteaa.

Kati Retsu-Heikkilän haaveissa on myös aito kumppanuus ja vuoropuhelu eri tahojen kanssa. Palveluseteliin hän toivoo laatukriteereitä. ”Kun ostetaan perusterveydenhuollon palveluita, ostetaan yleislääketieteen erityisosaamista. Olisi järkevä ostaa myös hoidon jatkuvuutta, jolloin niin potilas kuin koko järjestelmä hyötyisi ja tuotettaisiin terveyshyötyä. Palvelusetelit mahdollistavat pienempien toimijoiden mukaantulon, ja potilas saisi aidosti valita hoitavan tahonsa”, Retsu-Heikkilä painottaa.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

KOLUMNI

Paikallisesti etänä

Sarianna Mikkonen myyntijohtaja, OP Oulu Yrityspalvelut

urinko paistaa ja muistuttaa tulevasta keväästä. Toivottavasti tästä keväästä tulee erilainen kuin kahdesta edellisestä. Koronan alkaessa noin kaksi vuotta sitten sen ennustettiin sen kestävän jopa useamman vuoden. Ihmisellähän on tapana laimentaa tai vähätellä asiaa, jota ei halua kohdata, joten tuolloin ensimmäinen ajatukseni oli, että ei kai nyt sentään. Nyt on todettava, että kyllä niin vain kävi, ja korona kiertää edelleen. Ehkä onkin hyvä pohtia, mitä on tapahtunut ja mikä on muuttunut, kun palvelut taas avautuvat ja ihmiset voivat liikkua vapaammin. Viimeinen vuosi ajassa ennen koronaa on 2019. Tällöin oli ihan normaalia mennä lomalle ulkomaille ja käyttää ostoksissa verkkokauppoja. Etätyöskentely oli kuvioissa mukana alasta riippuen enemmän tai vähemmän. Rahoitusalan digitalisaatio oli jo tuolloin kehittynyttä. Pankissa asioinnin tarvetta pystyttiin kuvaamaan niin sanottujen sydänkäyrän huippukohtien avulla. Asiakkaat kävivät pankissa paikan päällä sy-

dänkäyrän huipuilla eli esimerkiksi silloin, kun perustivat yrityksen, hankkivat oman asunnon tai saivat perheenlisäystä, tai kun yritys teki investointeja. Peruspankkiasiat hoituivat suurimmalta osin verkkopalvelussa, ja etäasiointi alkoi olla aiempaa suositumpaa. Kuluneet kaksi vuotta nopeuttivat muutosta entisestään. Työn tekeminen ja vapaa-ajan viettäminen muuttuivat hetkessä täysin. Matkustaminen vaihtui hetkessä kaukokohteista kotimaan lähikohteisiin. Jopa pieni retki kotoa lähimmälle laavulle makkaraa paistamaan tarjosi elämyksiä korona-arkeen. Etätyöt tulivat kaikkialle sinne, missä etänä tekeminen oli mahdollista. Tänä päivänä asiakkaamme asioivat pankissa edelleen elämän huippukohdissa, mutta pääosin erilaisten etäkanavien kautta. Peruspankkiasiat hoituivat edelleen suurimmalta osin verkkopalvelun kautta. Kuluvaa vuotta ja tulevaisuutta kuvaa suuri kysymysmerkki. Mihin haluamme matkustaa? Miten omat ajatukset ovat muuttuneet? Kohta voimme matkustaa kauas

tai lähelle, tehdä töitä etänä tai toimistolla. Verkkokaupoista tilaaminen on arkipäivää, ja sieltä saamme tilattua melkein mitä vaan. Myös tapahtumatarjonta palaa kohta ennalleen. Rajat aukeavat ja rajoitukset poistuvat. Pankkiasiointi muuttuu edelleen, ja etäkanavat kehittyvät. Vaikka me pankkilaiset kohtaamme yhä useampia asiakkaitamme etäkanavien kautta, meidät tavoittaa jatkossakin myös paikan päällä. OP Oulu on paikallinen pankki Oulun alueella, ja kaikki asiantuntijamme ovat tavoitettavissa paikallisesti – niin fyysisesti pankilla kuin digitaalisesti. Henkilökohtaisesti olen kaivannut mahdollisuutta käydä erilaisissa tapahtumissa. Kalenterissani on tulevalle keväälle jo muutama paikallinen tapahtuma varattuna, kunhan tilanne ne sallii ja tällä hetkellä onneksi näyttää siltä, että sallii. Paikallisuus ja paikalliset palvelut livenä tai etänä ansaitsevat uudenlaisen arvonnousun. Tuetaan yhdessä alueen elinvoimaa ja panostetaan paikallisten palvelujen käyttämiseen.

Yrittäjälehti

Tavoita asiakkaasi

ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 9.5.2022

Tutustu jakelumahdollisuuksiimme:

- varhain, varmasti ja toivomallasi alueella

kalevamedia.fi/yrityksille/jakelupalvelut

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

VA HVI STA MME

VA I KU TAMME

Yhdessä olemme enemmän. Yrittäjyyden puolesta.

V ER KOSTOIMME

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Uusi kaukalo, uudet opit ■

Lasse Kukkonen perusti oman yrityksensä KukkoLasse Oy:n vuonna 2019, jolloin hän oli vielä jääkiekkoilija. Aktiivisen yritystoiminnan Kukkonen aloitti jääkiekkouransa päättymisen jälkeen keväällä 2020. Samoihin aikoihin, kun koronapandemia alkoi. ALANVAIHTO

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Lasse Kukkonen sai pehmeän laskun yrittäjyyteen, kun hän siirtyi yrittäjäksi juuri koronasulun aikana keväällä 2020. KukkoLasse Oy tarjoaa yritysvalmennusta, jossa keskitytään ryhmädynamiikan parantamiseen ja johtamisvalmennukseen. Muita palveluita ovat psyykkinen valmennus, jossa suurimpana alueena on urheilijoiden yksilövalmennus sekä Kukkosen pitämät asiantuntijaluennot ja puheenvuorot. Yritys toimii koko Suomen alueella. Yrityksen perustaminen on ollut pitkään selkeä tavoite. ”Urheilijana sain toimia eri joukkueiden kapteenina ja kapteenistossa. Silloin pääsin tutustumaan johtamiseen, jonka myötä kiinnostuin näistä asioista.” Siirtyminen yrittäjäksi juuri korona-ajan alussa toi mukanaan myös tiettyjä haasteita. ”Etätyöskentelyyn siirtymisen myötä piti tutustua vaadittavaan tekniikkaan, hankkia ja ottaa se haltuun. Muutenkin uusi alku luonnollisesti jännitti”, Kukkonen muistelee. Suuri osa ryhmä- ja yksilötapaamisista on järjestynyt teamsin kautta ja nämä etäkohtaamiset ovat sujuneet hyvin. ”Olen päässyt myös jonkin ver-

ran kasvotusten järjestämään valmennuksia.” Kukkonen on saanut psyykkisen valmentajan koulutuksen sekä suorittanut johtamisen ja yritysjohtamisen erikoistutkinnon.

Keskiössä ihmiset ja heidän tunteensa Kukkosen mielestä pitkä urheiluura on sekä etu että haaste yrittäjyydelle. ”Urheilu- ja yritysmaailmassa on paljon samankaltaisuutta. Molemmissa on keskiössä ihmiset ja heidän tunteensa. Suorittaminen ja pitkäjänteisyys kuuluivat myös olennaisena osana urheilijan arkeen. Näistä asioista on ollut hyötyä myös yrittäjänä toimimisessa.” Tunnettuus voi olla edun lisäksi myös huono puoli. ”Kyllähän ihmiset tunnistavat minut ja heillä on varmasti ennakkokäsityksiä. Itsestäni on kiinni, millaisen vaikutelman annan ja miten työni hoidan.” Kukkonen kiittelee muilta yrittäjiltä saamaansa apua ja käytännön neuvoja. Yrittäjyyden haasteena hän näkee epävarmuuden, kun ollaan uuden asian äärellä. ”Myös erilaiset käytännön jutut, kuten kalenterin hallinta, laskutuksen ynnä muiden taloudellisten asioiden hoitaminen ja yrittäjyyden lainsäädäntöön tutustuminen ovat vaatineet aikaa ja perehtymistä.”

”Urheilu- ja yritysmaailmassa on paljon samankaltaisuutta. Molemmissa on keskiössä ihmiset ja heidän tunteensa.”

Lasse Kukkosen mielestä yrittäjyydessä on positiivista se, että saa olla itse vastuussa. Palautuminen on Kukkosen mielestä erittäin olennainen osa myös yrittäjän arkea.

Ura jääkiekkoilijana Kärpissä liigaa kausina 2000–2003, • Pelasi 2004–2006 ja 2013–2020. urallaan myös NHL:ssä (Chicago blackhawks • Pelannut ja Philadelphia Flyers), KHL:ssä (Avangard Omsk ja Metellurg Magnitokorsk) ja SHL:ssä (Rögle Ängelholm).

• Voittanut 4 Suomen mestaruutta ja MM-kultaa 2011. • Kärppien kapteeni kahdeksan kautta.

Kukkonen on oppinut, että kun kalenteri on jo tietyn matkaa täytettynä eteenpäin, niin silloin menee hyvin. ”Tällä hetkellä kalenterini on täytettynä noin kahden kuukauden päähän.”

Yrittäjä hoitaa kaiken itse Urheilijasta yrittäjäksi siirtyminen on ollut suuri muutos. ”Pelasin jääkiekkoa yli 30 vuotta. Jääkiekkoilijan arki oli hyvin säännöllistä ja siinä toistuivat tietyt rutiinit. Moni asia tehtiin meidän pelaajien puolesta ja sain säännöllisesti palk-

kaa joka kuukausi. Nyt pitää hoitaa itse kaikki yrityksen asiat ja olla vastuussa oman työn ohjaamisesta ja aikataulutuksesta. Olennaista on myös huolehtia palautumisesta.” Kukkonen kokee kuitenkin positiivisena sen, että saa olla itse vastuussa. Hän pitää yrittäjyydestä. Haaveena on tehdä yrityshommia mahdollisimman pitkään. ”Haluan oppia koko ajan uutta ja kehittää sisältöosaamistani.” Kukkonen kokee, että hänet on otettu yritysmaailmassa hyvin vastaan nykyisessä roolissaan. Etuna on ehdottomasti se, että hänellä oli jo valmiiksi laajat verkostot.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

MAINOS

Lapselle tutustuminen luontoon ja sen ihmeisiin sujuu Rokualla mukavasti ja helposti.

Lapsen luontopolku alkaa turvallisesti Rokualla Kansallispuiston vaihteleva maasto ja helppokulkuiset reitit houkuttelevat myös senioreita ja koiraväkeä Harva kylpylähotelli voi ylpeillä sillä, että kansallispuisto alkaa aivan hotellin pihasta. Kylpylähotelli Rokua Health & Spa voi. Kansallispuiston rauha, kiireetön luonto ja ruuhkattomat reitit houkuttelevat paikalle niin kaupunkien lapsiperheitä, sinkkuja, senioreita kuin etätyöläisiä. Lapselle tutustuminen luontoon ja sen ihmeisiin sujuu Rokualla mukavasti ja helposti. Luonto on lähellä, etäisyydet ovat lyhyitä ja maasto on turvallista taapertaa. Makkaran voi paistaa miltei hotellin pihassa eikä pilkillekään ole pitkä matka. Lasten luontoparatiisi avautuu jo hotellin pihassa. Leikkikentällä pääsee muun muassa laskemaan mäkeä tai hiihtämään oman perheen kanssa. Lumiset polut houkuttelevat uusien elämysten äärelle ja hotellin kupeessa sijaitsevan Ahveroisen rantoja kiertävä Pihkan temppurata tarjoaa mukavaa tekemistä.

Vesileikkejä, pelejä ja elokuvia Rokuan Health & Spa ottaa lapsivieraat vastaan kaikella vakavuudella. ”Lapsen loma syntyy siitä, että on paljon mukavaa tekemistä helposti ja lähellä. Hotellissa ruokakin on mietitty niin, että se on lapselle mieluista”, kiteyttää Rokua -konsernin toimitusjohtaja Heli Kaikkonen. Lasten ja lapsiperheiden lomapäivien tueksi on monia tarpeellisia palveluja esimerkiksi uni-, leikki- ja pelihuoneissa. Kylpylän puolelle houkuttelee pienten lasten kahluuallas vesileluineen ja hurjapäiden vesiliukumäki. Elokuvahuoneessa voi rauhoittua katsomaan Netflixin lastenkanavan tarjontaa. Tavallisten hotellihuoneiden lisäksi majoitteeksi on tarjolla myös tilavia

perhehuoneita. Kylpylähotellin vieraat saavat vapaasti käyttöönsä sauna- ja allasosaston sekä kuntosalin. Iltapalan voi hakea ravintolasta myös take awaynä ja lastenruokia voi ostaa hotellin myymälästä.

Etätyöläisiä ja koiravieraita Korona-aika on muuttanut asiakaskuntaa. Nyt lomiaan ja viikonloppujaan viettävät Rokualla yksin matkustavat, perhekunnat ja tiiviit kaveriporukat. Varaukset voi tehdä kätevästi verkkokaupassa. ”Uusia asiakkaita ovat etätyöläiset, jotka tulevat tekemään töitä luonnon ja latujen äärelle. Seurakseen he saavat viikonlopuksi muun perheen viettämään yhteistä aikaa pyöräreiteille, laduille ja kylpylään”, kuvailee Heli Kaikkonen. Hän suosittelee lapsiperheitä kokeilemaan hybridimajoitusta. ”Lapselle teltassa vietetty yö on mahtava elämys. Nyt se on mahdollista Rokualla. Esimerkiksi isä voi lähteä yhden lapsen kanssa yöksi telttamajoitusalueelle, josta – jos yritys sattuisi epäonnistumaan – on lyhyt paluumatka takaisin hotellisänkyyn.” Yhä useammalla hotellivieraalla on lemmikki mukanaan ja he majoittuvat erillisissä koirahuoneissa. Hotelli tarjoaa lainaksi juomakupin ja myy myös kakkapusseja. Rokuan lumiset polut ovat helppokulkuisia myös lemmikeille. Koiran kanssa hiihtäminen onnistuu mainiosti

TUTUSTU

www.rokua.com

OTA YHTEYTTÄ: myynti@rokua.com p. 020 7819 200

monitoimiuralla, jota käyttävät myös muut hiihtäjät ja fatbike-pyöräilijät.

Ulkoilupäivän päätteeksi kylpylään Hyvin hoidettuja, eritasoisia latuja Rokualla on tarjolla yli 50 kilometriä. Latujen kunnon voi tarkistaa nettikamerasta ja hotellista saa latumestarin yhteystiedot mahdollisten toiveiden varalta. Omat hiihtovarusteet kannattaa ottaa mukaan matkalle. Vuokraamosta saa muun muassa fatbikejä, lumikenkiä ja liukulumikenkiä. Onnistuneen ulkoilupäivän jälkeen voi palkita itsensä saunomalla ja nauttimalla kylpylän riemuista. Mahdolliset hoidot kannattaa varmistaa varaamalla ne etukäteen netistä. Myös vuokravälineet kannattaa varata etukäteen ja varmistaa näin, että pääsee toteuttamaan lomasuunnitelmansa.

Lähimatkailua luonnon ehdoilla Ilmastonmuutos on heilutellut myös suomalaisten matkailuasenteita. ”Pitkien päivämatkojen ja useiden satojen matkakilometrien sijaan vastuulliset lomalaiset suosivat nyt lähimatkailua.” ”Myös moni pääkaupunkiseudun Lapinreissaaja pysähtyy rasittavan pitkällä automatkallaan puolimatkan krouviin yöpymään ja lepäämään Rokualle. Osa heistä jättää satojen kilometrien ajomatkan väliin ja päätyy nauttimaan Rokuan ainutlaatuisesta luonnosta.”

Rokua-konsernin toimitusjohtaja Heli Kaikkonen kertoo, että Rokuan ainutlaatuinen luonto ja hotellin palvelut ovat lähimatkailua parhaimmillaan.

Kävijämäärä kasvoi 180 prosenttia Vuonna 2021 Rokuan kansallispuiston kävijämäärä kasvoi 180 prosenttia. Vuonna 2021 kansallispuistossa rekisteröitiin 62 600 kävijää. Heidän ilokseen harjumuodostuman reitistöjä on parannettu ja kehitetty sekä taukopaikkoja kunnostettu. Kasvupotentiaalia on vielä vaikka kuinka. Esimerkiksi Oulussa ja kaupungin lähiseudulla kaikki eivät vielä tunne 2018 vuoden retkikohteeksi valitun ja tänäkin vuonna ehdolla olevan Rokuan tarjoamia mahdollisuuksia. ”Rokua on Utajärven helmi, jota voidaan hyödyntää paljon nykyistä enemmän”, linjaa Utajärven Yrityspuiston toimitusjohtaja Vuokko Paso. Utajärven kunta on myynyt lähes kaikki Rokualle kaavoittamansa ton-

tit. ”Tonttikaupan ei anneta tyrehtyä. Kunnalla ja Rokua Säätiöllä on yhä myynnissä tontteja ja kunta kaavoittaa parhaillaan lisää”, Vuokko Paso kertoo. Utajärven kunta kehittää vahvasti Rokuan palveluja. ”Tulossa on fasiliteettipiste, jossa on tarjolla jätteenkierrätystä, wc-tilat ja parkkipaikat. Lisäksi alueelle suunnitellaan hyvinvointia parantava digipuisto/hyvinvointipuisto, joka pistää kaikenikäiset ihmiset liikkumaan. Metsähallituksen kanssa yhteistyössä on suunnitelmissa myös turistien opastukseen sekä yhdistysten ja järjestöjen käyttöön Geopark-näyttelypiste”, Vuokko Paso kertoo ympärivuotisen matkakohteen varalle tehdyistä suunnitelmista.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Laihdutusleikkaus vei lonkkakivut Vaateliike Pikku-Riikan omistaja Riikka Pesämaa kävi viime vuoden huhtikuussa laihdutusleikkauksessa, johon hän päätyi terveyssyistä. Leikkauksen jälkeen hän opettelee nauttimaan ruoasta uudella tavalla.

■

YRITTÄJÄTARINA

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Koronavuoden 2020 aikana Riikka Pesämaalle kertyi lisäkiloja. Ylipaino vaikutti kehoon erityisesti lonkkakipuina. Pesämaa hakeutui maaliskuussa 2021 Terveystalon asiakkaaksi. ”Painoni ei ollut vielä niin suuri, että olisin päässyt leikkaukseen kunnalliselle puolelle. Terveystalossa leikkaus onnistui 10 000 eurolla.” Pesämaa kiittelee osaavaa ja asiantuntevaa henkilökuntaa. ”Oma tahdonvoima ei lääkäreiden mukaan aina estä lihomista. Lihominen ei ole välttämättä itsestä kiinni. Olen itsekin ollut aina hyvin liikunnallinen.” Pesämaa korostaa, ettei hakeutunut leikkaukseen ulkonäkösyistä, vaan terveydellisistä syistä. ”Kroppani alkoi kärsiä ylipainosta, erityisesti lonkat oireilivat.” Pesämaa kehottaa kaikkia painonsa kanssa kamppailevia ottamaan ennemmin yhteyttä lääkäriin kuin kokeilemaan laihdutuskuureja. Hän itse on kokeillut lukuisia laihdutuskuureja, jotka ovat vieneet syvemmälle paino-ongelman kanssa. Pesämaa oli leikkauksen jälkeen sairaalassa pari päivää. ”Syöminen lähti sujumaan hyvin eikä minulla ollut kipuja.” Pesämaa tapaa lääkäriä ja ravintoterapeuttia vuoden ajan leikkauksen jälkeen. ”Leikkaus ei suinkaan ole ainoa ratkaisu. Jokaisen täytyy itse miettiä uutta tapaa syödä. Minä pohdin sitä, miten saan ruoasta tarvittavat ravintoaineet ja ennen kaikkea mitä syön, koska leikkauksen jälkeen ei pysty syömään suuria määriä kerralla.” Pesämaa on sitä mieltä, että hoitotiimiin pitäisi kuulua myös psykologi, koska hurjasti laihtuvien minäkuva voi muuttua paljonkin. He tarvitsisivat apua uuden minäkuvan omaksumiseen. ”Jotkut voivat mennä äärilaidasta toiseen. Syöminen saattaa korvautua liiallisella alkoholin käytöllä. Laihtuminen voi aiheuttaa myös kriisin parisuhteessa.”

Lonkkakivut loppuivat Pesämaalle leikkaus ei ole aiheuttanut kriisiä. Hän on pelkästään onnellinen siitä, että lonkkakivut ovat kadonneet. ”Nykyään hakeudun entistä enemmän urheilun pariin. Minulla on myös personal trainer, jonka avulla saan lihasmassani takaisin. Vaikeinta on ollut opetella syömään hitaasti ja pureskella ruokaa kunnolla.” Pesämaa kertoo olevansa kiusaantunut, kun ihmiset puhuvat hänen painostaan ja muutoksesta. ”En

ole oikeastaan puhunut tästä leikkauksesta kenellekään.” Positiivinen palaute on tuntunut kiusalliselta. Pesämaa haluaa työnsäkin kautta vaikuttaa niin, että ihmiset eivät keskittyisi vartalonsa ongelmakohtiin, vaan kokisivat itsenä kauniina sellaisina kuin ovat.

Rohkeutta tehdä suuria päätöksiä Pesämaan rohkeus tehdä suuria päätöksiä on tullut leikkauksen lisäksi esiin yritystoiminnassa. ”Aikanaan avoero ja loppuun palaminen töissä pakottivat tekemään muutoksia. Siirryin yrittäjäksi 12 vuotta sitten.” Pesämaa perusti yrityksensä pihapiirissä olevaan navettaan. Hän mietti tarkasti sitä, miten paljon hänen pitäisi työskennellä, että elättää itsensä ja neljä lastaan. Yrityksen liiketoiminta on tuplaantunut korona-aikana verkkomyynnin ansiosta. Pesämaa on kehitellyt työkavereidensa kanssa myös oman vaatemalliston The Dreamyn. Kasvun myötä on tullut tarvetta uusille toimitiloille. ”Siirrymme parin vuoden päästä suurempiin toimitiloihin Kempeleeseen.”

Riikka Pesämaa on täynnä uutta intoa laihdutusleikkauksen jälkeen. Yritykselläkin menee hyvin. Uudet, isommat toimitilat valmistuvat Kempeleeseen parin vuoden kuluttua.

Riikka Pesämaa • 53 vuotta. • Kotoisin Kempeleestä, asuu nykyään Oulussa. • Limingassa sijaitsevan Pikku-Riikka/Lindland Oy vaateyrityksen omistaja. markkinointimerkonomi. Suorittanut lisäksi lukuisia • Koulutukseltaan erilaisia tutkintoja, kuten eMbA yritysjohtajakoulutuksen yliopistossa. kuuluvat avomies ja neljä omaa lasta, joista 25-vuotias • Perheeseen tytär mukana yrityksessä sekä miehen kaksi täysi-ikäistä poikaa. viettää aikaa ystäviensä kanssa, mökkeilee, kuntoilee, • Vapaalla maastopyöräilee ja lukee.

Ihmisten ei pitäisi keskittyä vartalonsa ongelmakohtiin, vaan kokea itsensä kauniina sellaisina kuin ovat.”

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Kolmaskin kuntosali on jo mietinnässä.” Valmennuskeskus Voimalan yrittäjäpariskunta Riikka ja Toni Väyrynen etsivät neljä vuotta tiloja uudelle Voimalalle, jonka he avaavat maaliskuussa Oulun Hiukkavaaraan.

Riikka ja Toni Väyrynen

Tahtoa, luottamusta ja rohkeutta Valmennuskeskus Voimalan yrittäjäpariskunnan Toni ja Riikka Väyrysen halu tukea ihmisten hyvinvointia rohkaisi toiminnan laajentamiseen. Oulun Limingantullissa toimiva yritys avaa toisen kuntosalin Hiukkavaaraan maaliskuussa. ■

KASVU

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Yrittäjäpariskunta Toni ja Riikka Väyrynen pyörittävät Limingantullissa sijaitsevaa Valmennuskeskus Voimalaa yhdessä. Yritys työllistää myös kuusi valmentajaa. Valmennuskeskus Voimalan palvelut on suunnattu kaikenikäisille ja kaikenkuntoisille liikunnanharrastajille sekä yrityksille. ”Asiakaskunnassamme on eri kuntotasolla olevaa porukkaa nuoresta aloittelijasta vanhaan aloittelijaan ja siltä väliltä. Meillä käy myös urheilijoita, jotka arvostavat monipuolisia harjoittelumahdollisuuksia”, Voimalan yrittäjä Toni Väyrynen luonnehtii. Voimalaa on kehitetty viime vuosina ja pyritty siihen, että kuntosalilla voi harjoitella monipuolisesti ja että paikka sopisi kaikille. ”Peruskuntosalilaitteilla treenaamisen lisäksi meillä voi pyöritellä traktorinrenkaita ja heitellä

palloja, paukutella lekoja ja piestä köysiä. Meiltä löytyy välineet myös vapaapainoharjoitteluun, mikä on nouseva trendi tällä hetkellä niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.” Sali on auki 24 tuntia vuorokaudessa ja on asiakkaiden erilaisiin elämänrytmeihin sopiva treenipaikka.

Uusi kuntosali Hiukkavaaraan Yrittäjät etsivät neljä vuotta uusia tiloja, jonne laajentaisivat yritystään. Vanhan Hiukkavaaran puolelta löytyi paikka ja siitä käytiin neuvottelut kesällä. ”Tällä hetkellä uusissa tiloissa on remontti käynnissä ja avaamme sen maaliskuussa Pohjois-Suomen hiihtolomaviikon jälkeen”, Toni Väyrynen kertoo. Uuden salin avaamiselle oli Väyrysten mielestä tilausta ja tahtoa, koska halu kasvaa on voimakas.

”Keinot miten pystymme kasvattamaan jäsenmääriä ovat rajalliset Oulun keskustassa: lähialueella on 18 kuntosalia ja kilpailu on kovaa. Jos haluamme pitää kuntosalitoimintaa yllä piti keksiä jotain uutta”, Riikka Väyrynen toteaa. ”Laajentaminen vaatii rohkeutta, mutta myös luottamusta siihen mitä tekee, pystyy seisomaan selkä suorassa tuottamiensa palvelujen takana. Kasvu tuo haasteita, mutta pitää kasvuhaluisen yrittämisen mielekkäänä. Laajeneminen ei välttämättä jää toiseen voimalaan. Kolmaskin kuntosali on jo mietinnässä”, Väyryset virnistävät.

Liikuntayritykset koronakärsijöinä Reilu kaksi vuotta yrittäjät ovat eläneet veitsen terällä oman toimintansa kanssa. Samalla se on pakottanut yrittäjiä mukautumaan vallitsevaan tilanteeseen. Hiukka-

vaaran uuden kuntosalin tilasta allekirjoitettiin vuokrasopimus joulukuussa. ”Olimme allekirjoittaneet vuokrasopimuksen Hiukkavaaran tilasta 22. päivänä joulukuuta tuntia ennen, kun Aluehallintovirasto tiedotti päätöksestä sulkea kuntosalipaikat seuraavana päivänä. Tietysti päätös arvelutti, mutta ajattelimme silloin, ettemme voi odottaa mitä tapahtuu ja mihin korona vie, vaan jatkamme rohkeasti eteenpäin. Jos tällä alalla haluaa kasvaa, pitää muokkautua vallitsevien olosuhteiden mukaan”, Väyryset selvittävät. ”Eihän tämä tilanne voi jatkua loputtomasti. Reilun kahden vuoden aikana väestön kerryttämä hyvinvointi- ja terveysvelka on valtava, minkä vaikutukset näkyvät jo. Ihmiset tarvitsevat liikuntaa. Tällä alalla riittää töitä nyt ja tulevaisuudessa. Nyt jos koskaan on paras ajankohta laajentaa ”, Väyryset miettivät.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Syrjäpalo Oy laajeni yritysostolla Liminkalainen Kuljetusliike Syrjäpalo Oy on laajentunut liiketoimintaoston kautta. Mika Syrjäpalon johtama perheyritys osti alavieskalaisen kuljetusliikkeen K. Isotalus Oy:n koko liiketoiminnan. ■

LIIKETOIMINTAKAUPPA

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Haasteena on, miten saadaan kaikki pyörimään niin, että asiakkaalle vaihdos olisi huomaamaton.” Mika Syrjäpalo

Joulukuun alussa tapahtuneen liiketoimintakaupan tavoitteena oli monipuolistaa Kuljetusliike Syrjäpalo Oy:n kuljetustoimintaa. Yrittäjä Mika Syrjäpalo kertoo, että hänellä oli ollut etsintä päällä jo jonkin aikaa. Suomen Yrityskaupat Oy:ssä työskentelevä tuttava tiesi asiasta ja otti syksyllä yhteyttä. ”Hänellä oli asiakas, joka etsi jatkajaa. Tieto myynnissä olevasta yrityksestä tuli sitä kautta ja sen jälkeen ruvettiin sovittelemaan, miten päästään eteenpäin.” Neuvottelujen lopputuloksena oli liiketoimintakauppa, johon kuuluivat koko kuljetuskalusto sekä Vieskan Elementin elementtikuljetukset. Henkilökunta siirtyi Syrjäpalolle vanhoina työntekijöinä. K. Isotalus Oy:n osakekanta jäi kaupan ulkopuolelle. ”Nyt on alettu kuljettamaan talo- ja rakennuselementtejä. Niitä viedään myös Etelä-Suomeen. Muuten meidän toimialueena on etupäässä PohjoisPohjanmaa.” Sopimukseen kuuluu, että Kyösti Isotalus on apuna käytännön asioiden hoitamisessa. ”Paljon on hiljaista tietoa, joka saadaan näin vähitellen siirrettyä. Haasteena on, miten saadaan kaikki pyörimään niin, että asiakkaalle vaihdos olisi huomaamaton ja kuljetukset pyörisivät samalla tavalla kuin ennenkin.”

Kivuton yrityskauppa Suomen Yrityskauppojen tiedotteen mukaan K. Isotaluksen liiketoiminnan luonne vaati toimijan lähiseudulta. Tarjolla oli useampia sellaisia ostajaehdokkaita, jotka olivat halukkaita ostamaan yrityksestä osia. Koska syynä myyntiin oli eläköityminen, oli helpompaa, että koko liiketoiminta saatiin uusiin käsiin. Aiemmin Syrjäpalo Oy:n kasvua tapahtui siten, että kalustoa hankittiin lisää asiakkaiden lisätarpeiden mukaan. ”Nyt löytyi tällainen vaihtoehto. Onhan se rahallisesti isompi satsaus. Vuoden päästä tiedetään, miten meni”, Syrjäpalo toteaa. Syrjäpalo Oy on mukana kiertotalouden kuljetuksissa. Se toimii Oulussa urakoitsijana energiayhtiö Gasumin biokaasun kuljetuksissa. ”Gasumille ajetaan syötteitä sisään ja Ruskossa mädätysjäännöstä ulos.”

Uusi kaasukäyttöinen kuorma-autoa Tuore uutinen on, että kuljetusliike on hankkinut kaasukäyttöisen kuormaauton. ”Kaasukäyttöisiä jäteautoja tankataan 300 kilometrin välein, mutta meillä se olisi ollut rajoittava tekijä. Jäteautot käyttävät paineistettua kaasua. Meidän autoon käytetään nesteytettyä kaasua ja sillä pitäisi päästä 1000 kilometriä kerrallaan”, Syrjäpalo kertoo.

Mika Syrjäpalon (oik.) lisäksi kuljetusliikkeen toiminnassa ovat vahvasti mukana pojat Severi (vas.) ja Lauri Syrjäpalo.

Syrjäpalon pojat Lauri, 26, ja Severi, 20, ovat vahvasti mukana yrityksen toiminnassa. Kuljetustoiminta sai alkunsa vuonna 1991 maanviljelyksen ohessa. Mukana on nyt kolmas sukupolvi. Mika Syrjäpalon ajatuksissa elää oman yrityksen omistajanvaihdos, joka voisi tapahtua lähivuosina. Nyt kuljetustoimintaa monipuolistuu, sillä yritys ei ole ennen hoitanut elementtirakenteiden kuljettamista. ”Toivotaan, että tämä vaikuttaa yritykseen positiivisesti. Paljon riippuu tietenkin siitä, miten asiakasyrityksellä on myyntiä. Kuljetusalan haasteena on polttoaineen raju hinnannousu.”

Kuljetusliike Syrjäpalo Oy • Liminkalainen perheyritys, joka on perustettu vuonna 1991. ja kiertotalouskuljetukset sekä talo- ja rakennus• Vaihtolavaelementtien kuljetukset. • Henkilöstömäärä on noin 15. on Pohjois-Pohjanmaa, elementtikuljetuksia • Toiminta-alue Etelä-Suomeen.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

KOLUMNI

Vastuullinen brändi on tunnettu hyvästä syystä ja se on lähellä ihmistä

Anna Kärävä brändi- ja kulttuurijohtaja Kaleva Media

utkimme viime syksynä vastuullisuuden merkitystä pohjoissuomalaisten elämään. Tekemämme Pohjoista Kanttia 2021 -tutkimuksen mukaan vastuullisuus koetaan merkittäväksi osaksi pohjoissuomalaista identiteettiä. Jopa 73 prosenttia pohjoissuomalaisista koki, että omilla valinnoilla voi vaikuttaa yhteiseen hyvään. Vastuullisen ostamisen todenta-

minen koetaan kuitenkin vielä melko työlääksi: Miten yritykset voivat helpottaa kuluttajien valintoja ja tehdä omaa toimintaansa läpinäkyväksi ja uskottavaksi? Pelkkä sanan hokeminen ei riitä. Vastuullisuuden vaade tulee kuluttajilta. Yrityksille tämä tarkoittaa sitä, että yksikään yritys ei voi enää jättää vastuullisuutta huomiotta. Se on edellytys pysyä kilpailukykyisinä markkinoilla. Pelkkä vastuullisuussanan hokeminen ei riitä. Vastuullisuus pitää näkyä teoissa, joita yritys tekee ihmisten, talouden ja ympäristön hyväksi? Täten vastuullisuuden on oltava osa strategiaa ja brändin jokapäiväistä elämää. Päälle liimattuna se ei ole uskottavaa. Jos et ole uskottava, et ole luotettava. Yhdelläkään brändillä ei ole varaa olla epäluotettava. Vastuullisuus on luottamuskysymys. Onnistuminen punnitaan sillä, uskovatko asiakkaamme tekoihimme ja viesteihimme. Jaana Haapala ja Unna Lehtipuu esittävät kirjassaan Luottamuskysymys (Alma Talent, ISBN: 9789521442940)

mielenkiintoisen luottamuksen kaavan. Sen mukaan yrityksen luotettavuus on summa tunnettuutta, suorituskykyä, brändin hyväntahtoisuutta ja emotionaalista läheisyyttä. Olen viime aikoina pohtinut paljon noita neljää asiaa yrityksemme näkökulmasta. Meidän brändimme on oltava tunnettuja hyvästä syystä. Toimintamme täytyy vastata asiakkaidemme odotuksiin, niin vastuullisuuden vaateisiin kuin muihinkin tarpeisiin. Meidän on osoitettava olevamme lähellä ihmisiä ja tehtävä niin alueelle kuin ihmisille jotain hyvää. Uskottavasti. Kaikki lähtee strategiasta. Kaleva Median olemassaolon tarkoitus eli kaiken tekemisemme johtotähti on vahvistaa pohjoisen henkistä ja taloudellista vireyttä sekä ihmisten ylpeyttä omista juuristaan. Roolimme alueen riippumattomana tiedonvälittäjänä, puolestapuhujana ja kotiseuturakkauden vahvistajana on alueen ihmisille tärkeä. Sitä voi tehdä vain olemalla lähellä ja läsnä ihmisten arjessa. Tuemme pohjoisen taloudellista

kehitystä auttamalla pohjoisen yrityksiä kasvamaan markkinoinnin keinoin. Kasvun pohjana on aina syvä ymmärrys alueen ihmisten tarpeista ja motiiveista. Vastuullisuus on meille mitä suurimmassa määrin strategiamme toteuttamista. Meillä ei ole erillistä vastuullisuusstrategiaa. Vastuullisuus on osa meidän strategiaamme. Brändiemme kehittäminen on ennen kaikkea luottamuksen vahvistamista ja se tehdään teoilla, jotka rakentavat parempaa pohjoista. Haluamme kantaa kortemme kekoon hyvän pohjoisen puolesta. Puheet ilmastonmuutoksesta ovat usein negatiivisesti sävytettyä ja sisältävät paljon uhkakuvia. Me haluamme tehdä toisin, luoda ennemminkin toivoa. Kutsumme kevään aikana ihmisiä ja yrityksiä miettimään, mitä hyvä pohjoinen voisi olla vuonna 2030. Kun yhteinen unelma kirkastuu, haastamme sekä itsemme, että muut tekemään tekoja paremman pohjoisen puolesta. Seuraa viestintäämme ja tule mukaan.

Yrittäjä,

etsitkö luotettavaa talouden kumppania?

Yrittäjä, vielä ehdit mukaan Ketterät ja hyvinvoivat yritykset -hankkeeseemme! Korona-aika on muuttanut monien yritysten toimintaympäristöä. Miten tilanteessa voidaan varmistaa yritysten muutoskyvykkyys sekä yrittäjän ja henkilöstön hyvinvointi? Kehittämällä samanaikaisesti sekä työtä että työhyvinvointia. Tarjoamme tähän konkreettiset ja nopeasti tuloksia tuottavat toimintatavat – ja kaiken lisäksi maksutta: • Hyvinvointianalyysit ja -työpajat • Monipuolista koulutusta • Asiantuntijavetoisen prosessin yritystoiminnan kehittämiseen

KENELLE? Pohjois-Pohjanmaalla toimiville mikro-, yksin- ja pk-yrittäjille, joiden toimiala on • matkailu- ja ravintolapalvelut • kampaamo-, kauneus-, hyvinvointi- tai liikuntapalvelut • sosiaali- ja terveyspalvelut Ota yhteyttä ja kysy lisää: projektipäällikkö Eveliina Korkiakangas eveliina.korkiakangas@ttl.fi p. 030 4746 014

Tutustu ja tule mukaan: www.ttl.fi/ketterat-yritykset

Tilintarkastus | Veroneuvonta | Yritysjärjestelyt Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 kari.knuuttila@tuokko.ﬁ

Saija Väisänen, HT p. 040 458 9241 saija.vaisanen@tuokko.ﬁ

Tuokko Oulu, Sepänkatu 20, 90100 Oulu

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Puhuminen helpottaa

Yksin ei kannata jäädä, sillä talous- ja maksuvaikeuksien kanssa kamppaileville yrittäjille on tarjolla apua.

Luottamuksellista ja maksutonta neuvontaa yritystoiminnan haasteellisiin tilanteisiin. ■

NEUVONTA

····

Kirsi Anttila, teksti Julius Konttinen, kuva

Yrittäjien tueksi on tarjolla luottamuksellinen ja maksuton valtakunnallinen neuvontapalvelu, joka auttaa ja neuvoo talous- ja maksuvaikeuksissa olevia yrittäjiä. Neuvojat ovat yrityksen talouden ja terveyttämisen asiantuntijoita.

Esimerkkejä tilanteista, jolloin kannattaa ottaa yhteyttä: p. +358 2950 24880 (pvm/mpm) on kertynyt • yrityksellesi maksamattomia laskuja enää pysty maksamaan • etlainoja ja niiden korkoja mitä tehdä, kun työt • ettaitiedä, myynti on vähentynyt keskustella yritys• haluat toimintasi tulevaisuudesta yleisesti että et enää jaksa • tunnet, talousvaikeuksissa yksin

Jos haluat keskustella alueella toimivien henkilöiden kanssa, voit ottaa yhteyttä alueen omaan tukiverkko-palveluun. Yrittäjän tukiverkko on kaikille pohjoispohjalaisille yrittäjille avoin matalan kynnyksen luottamuksellinen palvelu, jossa sinulla on mahdollisuus keskustella mieltäsi painavista asioista liittyivätpä ne sitten liiketoimintaan tai omaan vointiisi. Puheluihin vastataan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä. Asiantuntija käy tilannetta läpi keskustellen kanssasi ja auttaa ratkaisujen löytämisessä. Voit ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Mieluummin jo siinä vaiheessa, kun jokin asia on alkanut askarruttamaan ja viimeistään siinä vaiheessa, kun yöunet ovat hävinneet ja laskupino kasvaa kasvamistaan. Saat helpotusta tilanteeseesi, kun se käydään läpi yhdessä. Tehdään yhdessä kokonaisarvio ja suunnitelmat, joita toteuttamalla pääset asioissa eteenpäin. Yksin ei kannata jäädä. Palvelusta ei laskuteta. PohjoisPohjanmaan Yrittäjät yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Yrityskummien kanssa vastaa palvelusta. Taustalla toimii myös laaja asiantuntijaverkosto yrittäjää lähellä olevista tahoista.

Apua löytyy myös omasta maakunnasta p. 050 3437 490

Risto Nummela Yrityskummiksi Risto Nummela aloitti Yrityskummien uutena alueellisena yhteyshenkilönä. Nummela on pitkän linjan johtaja. Hän on toiminut niin pankki- kuin vakuutuspuolella ja hän tuntee hyvin liiketoiminnan perusteet. Aluekummi pitää yhteyttä eri kuntien ja kaupunkien elinkeinojohtajiin sekä kaupunkien ja kuntien johtoon. Pohjois-Pohjanmaalla aluekummin laaja toiminta-alue kattaa kunnat Kalajoelta Kuusamoon. Yrityskummit ovat apuna, kun yrittäjä tarvitsee sparrausta liike-

toimintaan tai muuten tsemppiä yritystoimintaan. Apu on maksutonta. Oulussa Yrityskummit päivystää torstaisin BusinessAsemalla (Hallituskatu 36 B) kello 8–9 kesäkuun 16. päivään asti lukuunottamatta helatorstaita 26.5. Suomessa yrityskummialueita on 21 ja niissä jokaisessa on oma aluekummi. Valtakunnallista Suomen Yrityskummien toimintaa vetää oululaistaustainen Kaarlo Nurmiranta.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Tahtoa, taitoa ja kovaa työtä Justin Eveleens otti vastuulleen Kuusamon Portin vetämisen Iijärven rannassa. Sitoutumisen ja rohkeuden lisäksi hän sanoo päätöksen vaativan myös hivenen hulluutta ja ripauksen uhkarohkeutta. ■

MATKAILU

····

Susanna Lähdesmäki, teksti Ronald Eveleens, kuva

Justin Eveleens aloitti viime vuoden elokuussa yrittäjänä Kuusamon Portissa. Hän vastaa yksin ravintolasta, hotellista, sen 8 hotellihuoneesta ja ja kahdesta mökistä. ”Kiireisinä aikoina saan vanhemmiltani apua huoneiden siivouksessa”, hän kertoo. Eveleens on suunnitelmissaan sitoutunut Kuusamon Portin yrittäjäksi 10 vuodeksi. ”Se on varmasti riittävän pitkä aika näyttämään, lähteekö yritys vetämään kunnolla.” Hän on opinnoissaan valmistautunut alalle. Lukion jälkeen hän opiskeli Kajaanin ammattikorkeakoulussa restonomiksi, minkä jälkeen hän jatkoi opintojaan vielä Helsingissä Perhon liiketalousopiston ravintolalinjalla. ”Työharjoitteluni tein Ranskassa ja olin töissä Helsingissä korkeatasoisissa fine dining -ravintoloissa. Amk-opintojeni aikana olin vaihdossa Japanissa, jolloin japanilainen ja aasialainen keittiö alkoi kiinnostaa. Opintojen jälkeen päädyin töihin japanilaiseen ramen-ravintolaan”, Eveleens kertoo. Kuusamoon hänellä oli viha–rakkaus -suhde. ”18-vuotiaana ajattelin, että en koskaan palaa Kuusamoon, mutta korona-aika muutti nämäkin ajatukset. Kun pandemia sulki ravintolat ja olin lomautettuna, tajusin että minulla on kaikki Kuusamossa valmiina. Minun ei tarvitse kuin tulla Kuusamoon toteuttamaan haaveeni.”

Meille asiakkaat tulevat siksi, että täällä ei ole kiirettä, jonoja eikä ruuhkia.” Justin Eveleens

Vastuullista luontomatkailua Iijärven rannalla sijaitseva hotelli on keskellä luonnon rauhaa. Pihassa on hiekkapohjainen uimaranta. Hotellivieraille tarjotaan luontoelämyksiä talvisesta pilkkimisestä, lumikenkäilystä ja hiihtämisestä kesäiseen kalastukseen, uimiseen ja läskipyöräilyyn. Eveleens haluaa kehittää Kuusamon Porttia vastuullisesti. ”Me laitamme hotelliin ilmalämpöpumput ja säästämme näin sähköä. Ravintolan ruuat valmistamme mahdollisimman kattavasti lähiruuasta. Kierrätämme jätteet ja pidämme hotellitoiminnan hiilijalanjäljen mahdollisimman pienenä. Emme tarjoa vieraillemme luontoa rasittavia huvituksia, kuten esimerkiksi moottoriurheilua.” Kuusamon Portti ei kilpaile matkailijoista Rukan alueen majoituspaikkojen kanssa. ”Meille asiakkaat tulevat siksi, että täällä ei ole kiirettä, jonoja eikä ruuhkia. Haluamme jokaisen asiakkaan tuntevan, että hän on meillä arvovieras. Jos esimerkiksi huomaan aamiaisella asiakkaan kuorivan kurkusta kuoren ennen syömistä, tarjoilen kurkun hänelle seuraavaa aamuna valmiiksi kuorittuna.” Tavoitteena on, että kymmenen vuoden kuluttua ravintolapuoli pyörii työntekijöiden voimin ja Eveleens vastaa hotellista ja ottaa vieraat vastaan.

Justin Eveleens haluaa jokaisen asiakkaan tuntevan, että hän on Kuusamon Portissa arvovieras.

Pitkiä päiviä ja työtä vuorotta Tavoitteeseen on vielä matkaa ja Eveleens saa tehdä hartiavoimin töitä. Työpäivä alkaa aamuseitsemältä aamiaistarjoilulla ja päättyy iltakymmeneltä. Väliin mahtuu huoneiden siivousta ja ravintolassa työskentelyä. ”Illalla pidän tunnin vapaata, seurustelen kavereiden kanssa ja huilaan. Jos on sesonkiaika ja päivät venyvät, äiti tulee auttamaan niin, että aamiaistarjoilun jälkeen nukun muutaman tunnin. Hiljaisempina aikoina pystyn pitämään vähän enemmän vapaata”, Eveleens kuvailee. Hän sanoo laittavansa ensin Kuusamon Porttia kuntoon ja tuovansa hotelliravintolaa nykypäivään. Sen jälkeen hän aikoo miettiä toiminnan laajentamista ja mahdollisen yhteistyökumppanin etsintää. ”Paikalliset ovat toivoneet, että järjestäisimme tansseja pihan tanssilavalla. He ovat toivoneet myös ka-

raokea, peräkonttikirppiksiä ja lastentapahtumia. Minusta on ollut liikuttavaa huomata, miten Poussun kylän asukkaat ovat tukeneet minua ja minä puolestani käytän heidän palveluitaan.” Eveleens hahmottelee, että tulevaisuudessa Kuusamon Portissa järjestetään muun muassa isoja perhejuhlia, häitä, joogaretriittejä, ryhmäliikuntatapahtumia ja työporukoiden viikonloppuja. ”Monenlaista pitää kokeilla, että tietää, mikä meillä toimii parhaiten.”

Perheen tarina kuin elokuvista Eveleensin perheen tarinassa on elokuvallisia elementtejä. Perhe asui Hollannissa Amsterdamin lentokentän kupeessa. Kentälle laskeutuvat koneet koukkasivat Eveleensin perheen talon ja pihan yli. Jatkuva väenpaljous, ruuhkat ja lentoliikenteen meteli häiritsivät hollantilaista isää ja eteläkorealaista äitiä.

Heidän kuppinsa meni nurin, kun yksi kentälle suuntaavista koneista lensi liian matalalta. Meteli oli hirveä, katolta putosi kattotiili heidän grillinsä päälle ja valmistuva ateria levisi grillistä maahan. He päättivät etsiä perheelle uuden kodin rauhalliselta seudulta, jossa lapsen saattoi jättää leikkimään yksin pihalla. Perheen isä löysi paikallisesta lehdestä ilmoituksen, jossa myytiin Iivaaran lomakeskusta Kuusamossa. Myyjä paljastui huijariksi, joka olisi halunnut ensin rahat ja vasta sen jälkeen ostaja olisi päässyt katsomaan mitä oli ostanut. Isä ei suostunut kaupan ehtoihin, vaan lähti Kuusamoon vielä selvittämään asiaa. Hän majoittui Kuusamon Portissa, jossa hän avautui kariutuneista kaupoista hotellin omistajalle. Omistaja vastasi, että tämäkin paikka on myytävänä, osta tämä. Ja niin kävi. Elettiin vuotta 1996 ja Eveleensin perhe muutti Kuusamoon vuonna 1997. Justin Eveleens oli tuolloin 5-vuotias.

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Terwa-akatemiassa opiskellaan yrittäjyyttä ■

··

Topi Hämeenniemeä kiehtoo, miten hienoilla kuvilla ja iskevillä lauseilla voi vaikuttaa ihmisiin ja heidän ostopäätöksiinsä.

OPISKELIJAJÄSEN

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Topi Hämeenniemi, 22, opiskelee toista vuotta yrittäjyyttä ja liiketoimintaa Terwa-akatemiassa. Tutkinto on 3,5-vuotinen Oulun ammattikorkeakoulun tradenomikoulutus. Sen aikana opiskellaan ensin vuosi perusopintoja ja sen jälkeen perustetaan oma yritys kahden ja puolen vuoden ajaksi tiimityönä. Topi Hämeenniemi kuuluu Terwaakatemian opiskelijoiden perustamaan Osuuskunta Pahkiin, jonka toimialaan kuuluvat vahvasti markkinoinnin ja mainonnan palvelut. ”Olemme sekatyöläisiä, teemme

osaamisemme mukaan eri yrityksille eri toimeksiantoja Osuuskunta Pahkin Y-tunnuksen alla. Viime aikoina olemme saaneet markkinointiin liittyviä työtilauksia”, Hämeenniemi kuvailee. Hämeenniemellä ja muutamalla hänen opiskelijakaverillaan Osuuskunta Pahkista on kehitteillä markkinointitoimisto Someksi. Yritys on juuri julkaissut nettisivunsa.

Visuaalisuus viehättää Topi Hämeenniemi on tehnyt mainoksia sosiaaliseen mediaan toimeksiantoina muutamalle firmalle.

Koen että pystyn tuomaan nuorekasta ilmettä johtoryhmään, ja lisäksi opin kokeneilta yrittäjiltä.” Topi Hämeenniemi Nuorten Yrittäjien johtoryhmän jäsen

”Minua kiehtoo mainonnassa ja markkinoinnissa luovuus ja visuaalisuus, sekä se miten hienoilla kuvilla ja iskevillä lauseilla pystytään vaikuttamaan ihmisiin ja heidän ostopäätöksiinsä.” Terwa-akatemian opintojen aikana voi opiskella yrittäjyyden ja liiketalouden lisäksi valinnaisia opintoja, joihin kuuluvat muun muassa graafisten ohjelmien opinnot. ”Minulla on valinnaisina Photoshopin ja Canvas-ohjelmien kurssit. Näitä kuvankäsittelyohjelmia olen käyttänyt myös töissäni”, Hämeenniemi kertoo. Muita valinnaisia opintoja Terwaakatemiassa ovat muun muassa kielet. ”Englannin ja ruotsin lisäksi sain valita kolmannen kielen opiskeltavaksi, ja valitsin venäjän kielen, jonka osaamisesta on varmasti hyötyä tulevaisuudessa.”

Markkinointi kiinnostaa Tällä hetkellä Hämeenniemen haaveissa on työllistyä yrittäjäksi mainonnan ja markkinoinnin alalle. ”Se voisi olla ala, jolla saisi tienattua leivän itselleen ja mahdollisesti työllistää myös muita. Pääasia aluksi tietenkin, että sillä voisi elättää itsensä.”

Terwa-akatemian yritykset voivat jatkaa toimintaansa opiskelijoiden valmistumisen jälkeen. Yksi esimerkki tällaisesta yrityksestä on vaatekauppa Kure Oulussa. ”On mahdollista, että perusteilla oleva markkinointiyrityksemme Someksi jatkaa toimintaansa valmistumisemme jälkeen”, Topi Hämeenniemi toivoo.

Itsenäistä toimintaa Topi Hämeenniemi on kokenut Terwaakatemiassa opiskelun käytännönläheiseksi. Opintoihin kuuluu myös valmennusta itsenäiseen työskentelyyn, mikä on arvokasta oppia tulevaisuuden yrittäjänuraa varten. ”Oppimallimme on sellainen, että opiskelemme itsenäisesti jonkin opetussuunnitelmaan kuuluvan aiheen ja luennoimme sen toisille. Opettaja eli valmentajamme Katta Siltavirta neuvoo opetuksessa käytettävän aineiston hakemisessa ja on mukana luentotilanteissa. Käytännössä opiskelu on itseohjautuvaa.” Tradenomiopiskelija on kokenut tutkinnon suorittamisen Terwa-akatemiassa mielekkääksi. ”Täällä opiskelu on vapaata ja mukavaa sekä haastavaa. Meillä on myös hyvät tilat täällä Linnanmaan kampuksella.” Opintojen lisäksi Hämeenniemi toimii ensimmäistä vuotta myös PohjoisPohjanmaan Yrittäjät ry:n Nuorten Yrittäjien johtoryhmässä. ”Koen että pystyn tuomaan nuorekasta ilmettä johtoryhmään, ja lisäksi opin kokeneilta yrittäjiltä.”

Tradenomi (AMK), Terwa-akatemia • Toiminut vuodesta 2015 tapa suorittaa liiketalouden perustutkinto • Moderni Oulun ammattikorkeakoulussa. 3,5 vuotta: vuosi perusopintoja ja 2,5 vuotta • Kesto yrityksen johtamista tiimeissä. antaa valmiuksia liiketoiminnan luomiseen • Tutkinto sekä harjaannuttaa yrittäjyyteen. on pääosassa nykyaikainen • Opiskelumallissa oppimiskokemus ja uusin tieto liike-elämästä. LÄHDE: https://www.oamk.fi/fi/koulutus/ammattikorkeakoulututkinnot/tradenomi-amk-liiketalous-terwa-akatemia

Terwa-akatemiassa opiskelu on Topi Hämeenniemen mukaan mielekästä. ”Opiskelu on vapaata ja mukavaa sekä haastavaa. Meillä on myös hyvät tilat täällä Linnanmaan kampuksella.”

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

SOMESSA Hienoa, jos myös kokoomus ja vihreät ovat tulleet linjalle, että autoilu on liian kallista. Vielä äsken molemmat esittivät polttoaineverotukseen korotuksia. Myös sähkö on monelle liian kallista. Tilanne on vakava. Asiaa kannattaakin pitää esillä. Hallitukselta tarvitaan toimia. PEKKA AITTAKUMPU

Olisi olettanut, että kun selvitetään lintujen kevätmuutto, niin tuskin pohjoisesta eksoottisempia tukkasotkia syksyllä palaa mitä sinne on keväällä lentänyt. Näköjään näin ei ole, vaan sama selvitys pitää tehdä myös syksyllä. TOMI KAISMO

Päätös tehdä Oulun keskustan pysäköinnin muutossuunnitelmasta yritysvaikutusten arviointi on tärkeä. Tätä menettelyä olisi syytä käyttää nykyistä useammin.

Mitä kuuluu koronavilkulle? Joko sen voi poistaa puhelimesta, ilmoittaako siihen kukaan enää mitään? AKI KEISU

Monet yrittäjät ja työntekijät ovat olleet kohta kahden vuoden ajan rajoitusten kohteena. Kassa ja henkinen kapasiteetti alkavat olla tyhjiä. Nyt pitää nopeasti löytyä selkeä näkymä siihen, että päästään kohti normaalia. JANNE MAKKULA

Yrityksen kehittämisavustuksen haku EU-ohjelmakauden 2021-2027 osalta on tarkoitus käynnistää helmi-maaliskuun 2022 aikana. PohjoisPohjanmaan Ely-keskus järjestää hakuinfoja sekä pk-yrityksille että sidosryhmille. Tule kuulolle! ANNE PULKKINEN

Ykkösluokan laatua ja palvelua - ylläpitosiivoukset - laadunhallinta - peruspesut - ikkunanpesu

serviceone.fi

Perustettujen yritysten määrä Kempeleen kunnassa on viimeisen 4 vuoden aikana ollut keskimäärin niin tarkkaan 111 yritystä, että voisin veikata tälle vuodelle samaa lukua.

Oulu - Raahe - Ylivieska A&A Palvelut Oy | 0405647179

MIIA MARJANEN

Oulussa päämajaansa pitävä, Vaatelaastareita valmistava Oikiat Design testaa kustomoituja tekstiilien paikkaustuotteita Pekingin olympialaisten yhteydessä. Tuotteet loistavat Suomen lumilautailujoukkueen kisatakkien hihoissa. PÄIVI LAAJALA

Pohjois-Pohjanmaalla TE-palveluiden sivuilla on nyt yli 500 kesätyöhön liittyvää työpaikka-ilmoitusta. Kesätöitä on tarjolla niin alaikäisille koululaisille, eri alojen opiskelijoille kuin muillekin kesätyöstä kiinnostuneille. TIINA PALOSAARI

Tilitoimisto Y-Tili Oy on sähköisen taloushallinnon edelläkävijä. Olemme saavuttaneet kaikki kriteerit, joita ohjelmistokumppani Finago edellytti myöntäessään Y-Tili Oy:lle korkeimman, Platina-tason, Procountor-osaamisen suhteen!

www.y-tili.fi

KALLE NURMIRANTA

Oululainen 4H-yrittäjä Topias Joensuu valmistaa yrityksessään Mortar.inc käsityönä luovia vaatteita ja asusteita yleensä kierrätysmateriaaleista. Hänen luomuksen on voinut bongata jopa olympialaskijan päästä Käy tutustumassa instassa!

Oulu aikoo panostaa yritysvaikutusten arviointiin. Hieno tavoite ja päätös. Systemaattinen arviointi parantaa ymmärrystä yritysten merkityksestä ja vaikuttaa myös yritysilmapiuriin positiivisesti. Työkaluja löytyy tueksi! MARJO KOLEHMAINEN

Euroopan komissio ennustaa Suomen talouskasvun olevan tänä vuonna yhtä EU-alueen heikoimmista, ja vuonna 2023 joukon heikointa. Näin ei voi jatkua. Uudistuksia tarvitaan: lisää työtä ja yrittäjyyttä.

• Työnohjaus • Valmennus • • Fasilitointi • Tyhy-työpajat • • Työyhteisösovittelu •

HENNA VIRKKUNEN

HELI HIETALA

Eikö riitä, että painitaan pandemiakurimuksen kanssa, onko ihan pakko vääntää Natojäsenyydestä koko ajan? Voitaisiinpa elää ihan rauhassa, naapurimaita myöten.

Kempeleessä ollaan avaamassa liikuntavälinelainaamoa. Uusien lisäksi lainataaan käytettyjä välineitä. Välinekeräys alkaa viikolla 7. Jos kotoasi löytyy ehjiä liikuntavälineitä, voit tuoda ne liikuntalainaamoon yhteiseen käyttöön!

KIRSI ANTTILA

TUOMAS LOHI

Opintotuen tulorajojen pysyvä korottaminen 50 prosentilla on merkittävä askel kohti Suomea, jossa ahkeruudesta palkitaan. Kiitos hallitus! JANNE HEIKKINEN

Tavoitteena toimiva työyhteisö. kirsi@sepontytar.fi • 0500 580 921 • www.sepontytar.fi

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Työpaikkaohjaaja ja opettaja ovat työpari ····

Emilia Käsmä, teksti Jouni Ylisuutari, kuva

Hyvä työpaikkaohjaaja voi opiskelijoiden onnistuneiden kokemusten kautta kasvattaa koko alan vetovoimaisuutta. Ammatillisessa koulutuksessa työpaikkaohjaajan rooli on merkittävä, sanoo OSAOn suunnittelija ja työpaikkaohjaajakoulutuksia Oulun TOPPI-verkostossa koordinoiva Minna-Liisa Myllylä. ”Parhaimmillaan työpaikkaohjaaja auttaa opiskelijaa, uutta työntekijää, sitoutumaan työhön ja työpaikkaan”, Myllylä kertoo.

Työpari vastaa oppimisesta Ammatilliseen koulutukseen sisältyy tiiviisti työpaikoilla tapahtuva oppiminen. Suuri osa opiskelijan oppimisesta tapahtuu oikeilla työpaikoilla joko koulutussopimuksen tai oppisopimuksen kautta. Opiskelijan ohjaamisesta vastaavat työpaikan työpaikkaohjaaja ja opettaja. Liikunta-alan ja hierojien työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistunut Sari Lahenius-Oilinki Fysio-Centeristä kertoo saaneensa koulutuksesta paljon irti. ”Koulutuksessa on voinut oppia huomaamaan, kuinka yksilöllisiä opiskelijoita ja oppijoita on. On hyvä osata ottaa erilaisuudesta vähän itselleen ja antaa jotain takaisin: ohjaaminen on kahden kauppa, jossa sekä opiskelija että ohjaaja saavat jotain”, hän kertoo.

Työpaikkaohjaajakoulutukseen osallistunut Sari Lahenius-Oilinki sai koulutuksesta paljon irti.

Samoja oppeja voi Lahenius-Oilingin mukaan käyttää myös omassa asiakastyössä. Henkilöstön perehtyneisyys ja sitoutuminen opiskelijan ohjaamiseen voivat lisätä työpaikan veto-

voimaa. Opiskelijan ohjaamisesta kiinnostuneet työpaikkaohjaajat voivat parhaimmillaan kasvattaa työpaikan kiinnostavuutta opiskelijoiden eli potentiaalisten uusien työntekijöiden keskuudessa.

Hyvä ohjaus auttaa koko alaa Opiskelijoiden myönteisen kokemukset ohjaamisesta voivat lisätä koko alan vetovoimaa. Minna-

Liisa Myllylä kuvaa työpaikkaohjaajia tietynlaisiksi esikuviksi opiskelijoille. ”Ammatillisen koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä voidaan osaltaan saada aloille pito- ja vetovoimaa ja uusia ihmisiä kiinnostumaan ammatista ja työtehtävistä.” OSAO auttaa yhdessä TOPPIverkoston kanssa yrityksiä saamaan juuri heille sopivaa koulutusta. Omiin tarpeisiin räätälöityä tai omiin aikatauluihin sopivia perehdytyksiä pääsee suunnittelemaan ottamalla yhteyttä Minna-Liisa Myllylään. Sari Lahenius-Oilinki kannustaa jokaista yritystä rohkaistumaan oppilaitosyhteistyöhön – oli se sitten millaista vain. ”Kontakteista on aina hyötyä: mitä enemmän niitä on, sitä paremmin menee. Myös omien työntekijöiden kouluttaminen on helppoa, kun valmiit yhteydet oppilaitokseen on.” Työpaikkaohjaajille maksutonta koulutusta järjestävään TOPPI-verkostoon kuuluvat OSAOn lisäksi Ammattiopisto Luovi, PSK-Aikuisopisto, Suomen Diakoniaopisto ja Oulun Palvelualan Opisto. Koulutuksia on eripituisia: kestot vaihtelevat muutamasta päivästä kahden tunnin lyhytperehdytykseen. Lyhytperehdytysten toivotaan tuovan työpaikkaohjaajakoulutuksen saataville myös sellaisille pien- tai yksinyrittäjille, joille pitempiin koulutuksiin osallistuminen aiheuttaa aikatauluongelmia.

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PARHAATPALVELEE PALVELUT PAIKALLISESTI Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

Varasto- ja

Varasto- ja teollisuusteollisuuskalustamisen kalustamisen asiantuntija palvelee asiantuntija palvelee paikallisesti. paikallisesti.

Hiltusentie 27,

Hiltusentie 27, 90620 90620 Oulu Oulu

Puh. 020 778 0860 Puh. 020 778 0860

www.toimitilakaluste.ﬁ www.toimitilakaluste.fi

OSTETAAN JA NOUDETAAN

KAIKENLAISET METALLIROMUT!

Myös turvekoneista romutustodistus. Korkein luottoluokitus ©Soliditet

2013

UTACON OY

KYSY TARJOUS!

Varastotie 9, 91600 Utajärvi, p. 0400 892 414

www.utacon.fi

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

Koneurakointi Tapani Mustonen Ky tapani.mustonen@tapanimustonen.fi

0400 138 451

METSÄPESÄLÄ OY

040 745 1908/Timo • 040 827 1268/Jouni

metsapesala.fi

Tilaa oma lämmitysratkaisu!

OSTAMME ENERGIAPUUTA hankinta- ja pystykaupoilla.

040 564 8204 • www.latvaenergia.fi • myynti@latvaenergia.fi

045 344 3326 pirjo.vaarala@verojalaki.fi I www.verojalaki.fi

KettuMäki Oy • Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit. Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

Varaa mainostilaa! Annariitta Nousiainen 040 766 9402 • annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

KYSYMYS & VASTAUS

Miten tulisi huomioida uudet IT2022-sopimusehdot?

Mistä näkökulmista yrittäjä voi miettiä omaa jaksamistaan?

Viime joulukuussa julkaistiin uudet IT2020-sopimusehdot. Samalla korvattiin aiemmat IT2018-sopimusehdot. Miten uudet IT2022-sopimusehdot tulisi huomioida?

Antti Korkeakivi VT, OTM, KTM, Senior Manager Ernst & Young Oy

VASTAUS

IT2022-sopimusehdot julkaistiin viime joulukuussa ja niillä korvattiin aiemmat IT2018sopimusehdot. Muutoksilla on pyritty vastaamaan IT-alan kehitykseen. Pääsääntöisesti sopimusehdot ovat säilyneet entisellään. Uudistus toi kuitenkin mukanaan täysin uudet erityisehdot datan hyödyntämisestä ja uuden sopimusmallin pientoimituksia varten. Uudistuksessa myös päivitettiin henkilötietojen käyttöä koskevat erityisohjeet ja korotettiin vastuunrajoituksen enimmäismäärää. Lisäksi ehtojen ajanmukaisuutta on tarkistettu. IT-sopimusehdot helpottavat kotimaisten toimitus- ja palveluehtosopimusten teke-

mistä palveluntarjoajien ja näiden yritysasiakkaiden välillä. On kuitenkin huomattava, että uudistettua IT-sopimuskokonaisuutta, kuten edeltäjäänsäkin, pidetään yleisesti toimittajamyönteisenä. Sopimusosapuolten on siten jatkossakin perusteltua neuvotella ja sopia tarkoituksenmukaisista täsmennyksistä ja muutoksista IT-sopimusehtojen mukaisiin lähtökohtiin, mikäli nämä ehdot tulevat sopimussuhteessa sovellettavaksi. Myös sopimuksen ja sen liitteiden soveltamisjärjestykseen ja oikean IT2022-sopimusehdon valintaan tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Mikä muuttui uuden yhteistoimintalain myötä? Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan vuoden 2022 alusta. Mikä muuttui uuden lain myötä ja millaisia uusia velvoitteita laki toi työnantajalle?

Terhi Karjala asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy

VASTAUS

Uuden yhteistoimintalain (ytlaki, voimaan 1.1.2022) tarkoituksena on muun muassa lisätä vuoropuhelua työyhteisössä työnantajan ja henkilöstön välillä. Työnantaja on velvollinen pitämään säännöllisesti vuoropuhelutilaisuuksia henkilöstön edustajan kanssa muun muassa yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja työpaikan säännöistä sekä työhyvinvoinnista. Yt-laki velvoittaa työnantajan myös laatimaan työyhteisön kehittämissuunnitelman ja päivittämään sitä. Tämä vastaa osin aiempaa velvollisuutta laatia henkilöstö- ja

koulutussuunnitelmat, mutta lakimuutoksella pyritään varmistamaan, ettei asiakirja jäisi vain muodollisuudeksi, vaan että se olisi aito työkalu työyhteisön kehittämisessä. Uusi yt-laki selkeyttää myös menettelytapoja liittyen työvoiman vähentämistilanteisiin ja työntekijän asemaan vaikuttavien muutosten käsittelyyn. Olennaisia muutoksia aiempaan lakiin nähden ei tältä osin ole tehty. Lakia sovelletaan yrityksiin, joissa on vähintään 20 työntekijää.

Jaana Leino työnohjaaja, pari- ja perhepsykoterapeutti muutosmatkajl.fi

VASTAUS Yrittäminen perustuu muun muassa innostukseen ja itseluottamukseen. Se on tekijälleen elämäntapa ja voi olla jopa elämänhallinnan ydin. ? Jos elämään tulee epävakautta, se voi saada aikaan monenlaisia ilmenemismuotoja.

Tiivistetään tahtia, nukutaan vähemmän, asiat pyörivät mielessä, unohdetaan syödä säännöllisesti, ei huomata läheistä, ei ehditä lasten tai perheiden menoihin, rentoudutaan yksin, ehkä alkoholin kera. Sokeudutaan sille, mistä elämän tärkeimmät asiat koostuvat. Lisää pohdittavaa. Millaista minulla on olla itseni kanssa? Jaksanko, koska tilanteessani minulla on avoin mahdollisuus keskustella, hakea apua tai tukea läheiseltä, vertaiselta tai ammattilaiselta. Koski asia sitten mitä vain. Tiedostanko, mitä hyvää elämäntapani minulle ja läheisilleni tuo. Pohdinko, mitä aineetonta hyvää arvostan elämässäni. Elänkö sen mukaisesti käyttäen aikaani kaikkeen ja kaikkiin, mitä koen elämässäni merkitykselliseksi. Lopuksi: jakavatko läheiseni käsitykseni tästä kaikesta?

Kannattaako tehdä rikosilmoitus, jos työmaalla käy varkaita? Voiko yritys saada korvausta, jos työmaalla käy varkaita? Kannattaako tehdä rikosilmoitus?

Markus Pöhö asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Pöhö Oy

VASTAUS Rakennustyömailla varkaudet ovat valitettavan yleisiä suojaus- ja vartiointijärjestelyistä huolimatta. Vakuutusturvan hankkiminen onkin tärkeää. Myös vakuutuksen omavastuuosuus kannattaa tarkistaa,

koska tekijältä korvauksen saaminen on oikeusprosessin ja tekijän maksukyvyn takia hidasta ja epävarmaa. Vakuutusturvaa varten rikosilmoitus tulee tehdä aina. Rikosilmoituksen tekeminen ei juuri vie aikaa, mikäli anastetun omaisuuden määrä ja laatu on helposti selvillä. Syyttäjä ajaa pyydettäessä myös korvausvaatimusta tai asian hoitoon voi käyttää asianajajaa. Toisinaan syytteen käsittelyssä joudutaan kuulemaan todistelussa yrityksen edustajaa anastetun omaisuuden laadusta ja määrästä. Kuuleminen puhelimitse on yleistä ja valtiolta saa todistamisesta korvausta muun muassa ansionmenetyksestä. Oikeusturvavakuutus voi korvata oikeudenkäyntikuluja.

TILIAPILA OY

kirjanpito • palkanlaskenta • isännöinti

050 910 7547 Kestilä 050 355 7547 Muhos info@tiliapila.fi

•

www.tiliapila.fi

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Yrityksillä positiiviset näkymät Tuore PK-Yritysbarometri kertoo, että ilmastonmuutoksen hillintä koetaan sekä uhkana että mahdollisuutena. ■

SUHDANNENÄKYMÄT

Pohjois-Pohjanmaalla toimivien yritysten yleiset suhdannenäkymät ovat edelleen positiiviset, vaikka ne ovat selvästi laskeneet viime syksyn kyselystä. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) julkisti PK-Yritysbarometrin yrittäjien vaikuttajaverkoston kokouksessa. Yritykset ovat lisäämässä henkilökunnan määrää ja arviot liikevaihdon kasvusta ja kannattavuudesta ovat edelleen positiivisia. Tuotannon ja tuotteiden kehitykseen sekä innovaatioihin yrityksissä uskotaan vieläkin vahvemmin kuin syksyllä, mutta arvio investointien arvosta vuoden päähän on edelleen yhtä paljon miinuksella. ”Yleiset näkymät ovat kuitenkin edelleen positiiviset ja työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset ovat erittäin akuutteja alueemme yrityksissä. Alueemme yritysten kasvunmoottori eri tuotannontekijöiden saldolukuja tarkasteltaessa on yritysten innovaatiot ja tuotteiden ja palveluiden jatkuva kehittäminen. Sen sijaan yritysten investointi-innokkuutta mittaava saldoluku on edelleen miinusmerkkinen”, toteaa PPY:n toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. ”Merkittävä haaste on myös alueemme yritysten kansainvälistymishalukkuus ja mahdollisuudet. PohjoisPohjanmaa näyttää jäävän jälkeen toivotusta kehityksestä. Vain 10 prosenttia aikoo panostaa lisää kansainvälistymiseen ja 18 prosenttia uskoo panostuksen vähenevän. Samoin viennin arvon saldoluku on miinuksella. Viennin arvon nousuun uskoo 8 prosenttia yrittäjistä ja 75 prosenttia uskoo viennin arvon pysyvän samana”, Kolehmainen jatkaa. ”Suhdanteista riippumaton yritysten omistajanvaihdosten suunnittelu vaikuttaa selkeästi alueemme tulevaisuuden elinvoimaan. Peräti 31 prosenttia suunnittelee yrityksestä luopumista seuraavan viiden vuoden aikana. Jatkuuko liiketoiminta jonkun muun toimesta vai päättyykö se, voi olla paikkakunnan palvelutasolle kohtalon kysy-

mys, siksi tuki- ja palveluverkoston pitää olla kunnossa”, pohtii Kolehmainen.

Ilmastonmuutos luo liiketoimintaa Kyselyn mukaan 21 prosenttia yrityksistä arvioi ilmastonmuutoksen hillinnän tuovan merkittävästi tai jonkin verran lisää liiketoimintaa yritykseen. Haasteita joko jonkin verran tai merkittäväsi ilmastonmuutoksen hillintä aiheuttaa 30 prosentille alueen yrityksistä. Ilmastonmuutoksen hillintään panostetaan yrityksissä. Jo nyt eniten käytettyjä toimenpiteitä yrityksissä ovat olleet muun muassa kierrätyksen lisääminen, ympäristöystävällisempien materiaalien käyttöönotto, energiankulutuksen tehostaminen ja etätyön lisääminen. Jatkossa yrityksissä panostetaan edelleen eniten kierrätyksen tehostamiseen, kiinnitetään huomiota materiaaleihin, pyritään vähentämään energiankulutusta ja lisäämään vähäpäästöisiä vaihtoehtoja liikenteessä ja logistiikassa. ”Motivaatio edellä mainittuihin toimiin lähtee yrityksen sisältä eli yrityksen arvoista ja strategiasta sekä kustannustehokkuuden lisäämisestä ja yrityskuvan rakentamisesta”, Kolehmainen purkaa kyselyn tuloksia.

Huoli pk-yritysten vientikaupoista Kysyntä uudelle rahoitukselle on pysynyt maltillisena Pohjois-Pohjanmaalla. Vain 30 prosenttia yrityksistä on kertonut tarvinneensa uutta rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta on haettu erityisesti investointeihin sekä kasvu- ja kehittämishankkeisiin. Vain viidennes rahoitustarpeista on johtunut kireän taloustilanteen aiheuttamista käyttöpääomatarpeista. Rahoituksen saatavuus on pysynyt hyvänä edelleen, mutta yritykset kokevat pankkien luottopolitiikan kiristyneen. Tulevaisuuden rahoitustarpeet ovat

varsin maltillisia, vain viidennes aikoo hakea uutta rahoitusta. Positiivista on, että tarpeet liittyvät ennen kaikkea investointeihin ja kasvu- ja kehittämishankkeisiin. Pohjoispohjalaisten pk-yritysten hyvin vähäiset tarpeet vientiin ja vientikauppoihin herättävät huolta kasvun kannalta, viimeisen kymmenen vuoden aikana suunta on ollut selvästi alaspäin. ”Meillä on huoli, että korona-aika on vähentänyt Pohjois-Pohjanmaalla pk-yritysten vientihaluja. Kasvun kannalta on tärkeää, että pk-yritykset näkevät kansainvälistymisen ja viennin

edelleen houkuttelevana mahdollisuutena. Finnvera haluaa rahoituksen keinoin olla mahdollistamassa vientikauppoja ja suojamassa kauppoihin liittyviä riskejä”, kertoo Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiainen. Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Kevään 2022 Pk-yritysbarometri perustuu 5201 pk-yrityksen edustajan vastuksiin. Kysely on tehty joulukuussa 2021 – tammikuussa 2022. Pohjois-Pohjanmaalla vastaajia oli 272.

PK-YRITYKSET JA SUHDANNENÄKYMÄT PK-YRITYKSET JA SUHDANNEN Yleinen suhdannenäkymä

Sald 1/200

(Saldoluku %)

+27% =56% -17%

KOKO MAA

Lapin Yrittäjät

POHJOISPOHJANMAAN YRITTÄJÄT

Kainuun Yrittäjät

Keski-Pohjanmaan Yrittäjät

Savon Yrittäjät

Keski-Suomen Yrittäjät

Pk-yritysbarometri, kevät 2022 alueraportti, 14.2.2022

Gauriloff täydentää juridisia neuvontapalveluita Asianajotoimisto Finsta Oy:n asianajaja, varatuomari ja osakas Jouni Gauriloff täydentää Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) jäsenpalvelujen juridisia neuvontapalveluja. Gauriloff on erikoistunut yrityssaneerauksiin, velkajärjestelyihin ja konkurssilainsäädäntöön. ”Kun pandemia kaksi vuotta sitten alkoi, yrityssaneerauksien määrän ounasteltiin kasvavan. Toisin kuitenkin kävi. Tukikierrokset ovat tehneet tehtävänsä ja yrityssaneerausten määrät ovat vähentyneet”, Gauriloff kertoo. Hän neuvoo yrittäjiä reagoimaan yrityksen taloudellisiin vaikeuksiin hyvissä ajoin ja ryhtymään itse vapaa-

ehtoisiin toimiin, ettei tuomioistuinvetoisia menettelyjä tarvittaisi. ”Velkojien kanssa kannattaa sopia vapaaehtoisista järjestelyistä hyvissä ajoin ja miettiä yrityksen rahoituskuvioita uusiksi. Jos konkurssihakemus on jo vireillä, siinä vaiheessa on enää hyvin hankala etsiä muita vaihtoehtoja.” Yrityksen tappiollisen toiminnan voi lopettaa ilman konkurssia, kun sopii asioista mahdollisten velkojien kanssa. ”Yrittäjälle voi koitua mainehaittaa siitä, että tuomioistuinvetoisen konkurssin tiedot ovat julkisia ja ne voi kuka vain hakea diaarinumeron perusteella. Lisäksi konkurssi voi vaikuttaa myös luottotietoihin.”

Suomessa tehdään vuosittain joitakin satoja yrityssaneerauksia. ”Jos konkurssihakemus on jo vireillä, siinä vaiheessa on enää hyvin hankala etsiä muita vaihtoehtoja. Uudelleenrahoitusvaihtoehtoja voi olla vaikea saada aikaiseksi.” Yrityssaneeraus ei kuitenkaan oikein sovi pienyrityksille. ”Pelkkä saneerausmenettelyn selvittäjän palkkio maksaa keskimäärin 10 000 euroa. Pienyrityksessä voisi velkasaneerauksen sijaan miettiä sellaista vaihtoehtoa, että itse elinkeinonharjoittaja hakeutuisi velkajärjestelyyn. Se olisi ainakin kevyempi menettely”, Gauriloff arvioi. PPY:n jäsenyrittäjien maksuttomat

puhelinneuvontapalvelut juridisissa kysymyksissä ovat avoinna arkisin maanantaista perjantaihin klo 8–16. Erillisestä toimeksiannosta ja hinnasta sovitaan palvelua antavan tahon kanssa aina erikseen. PPY:n jäsenyrittäjille maksuttoman puhelinneuvonnan lisäksi maksuton lakimiespäivystys on tarjolla noin 20 minuutin mittaisina aikoina. Lakimiespäivystykseen ilmoittaudutaan osoitteessa ppy@yrittäjät.fi, minkä jälkeen jäsenyrittäjä saa päivystävän lakimiehen yhteystiedot ja hän voi itse sovitella päivystävän lakimiehen kanssa tapaamisen aikataulun.

1/05 1/0

Poh maa kan keh

–Y

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

TÄ J Ä – T I R

AA T S A ARR

–

– H A – J R S – A

Katriina hurahti tilkkutöihin Katriina Ruonio halusi uuden harrastuksen ja ilmoittautui tilkkutyönkurssille Oulu-opistoon. Sillä tiellä Ruonio on edelleen, täysin hurahtaneena tilkkutöiden maailmaan.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Yrittäjä Katriina Ruonio on harrastanut tilkkutöiden tekemistä puolentoista vuoden ajan. Ruonio on jo tehnyt paljon erilaisia tilkkutöitä muun muassa pussukoita, matkakasseja, patalappuja, retkipeiton, pöytäliinan ja reppuja. Tällä hetkellä työnalla on hänen tähän mennessä isoin työnsä: tilkkutäkki. ”Tilkkutäkin tekeminen on vaativin tilkkutyö. Tilkut täytyy kohdistaa tarkasti yhteen ompeleen kanssa, jotta saa oikeanlaisen kuvion”, Ruonio kertoo. Ruonio on saanut täkistä jo päällisen valmiiksi. Seuraava osuus eli alukankaan ja vanun yhdistäminen ompelukoneella tikkaamalla on vaativin osio.

Kädentaidot kulkevat suvussa Ruonio ilmoittautui syksyllä 2020 Oulu-opiston tilkkutyönkurssille. Aikaisemmin Ruonio on harrastanut pukuompelua. Hän on tehnyt paljon vaatteita perheelleen ja ystävilleen. Käsityötaidot kulkevat suvussa. ”Isänäitini oli vaatturi ja äidinäitini ompelija. Myös molemmat tyttäreni harrastavat käsitöitä. Nuorem-

pi tekee puutöitä ja vanhempi kutoo”, Ruonio kertoo. Aluksi tilkkutyönkurssilla keskityttiin tekniikan haltuunottamiseen. Nykyään Ruonio keskittyy enemmän taiteelliseen puoleen. Hän etsii kankaita kaupoista, kirpputoreilta tai saa niitä ystäviltään. Ruonion mielestä on mahtavaa, että käsityön yksinharrastajat voivat kokoontua yhteen. Keskiviikkoiltaisin kolmen tunnin ajan Ruonio ja muutama muu tekee yhdessä Ouluopistolla tilkkutöitä. Korona-aikana lähiopetusta on pystytty pienen ryhmäkoon ansiosta järjestämään lukuunottamatta paria kertaa.

Tilkkutöistä terapiaa Tilkkutöiden tekemiseen menee vaihtelevasti aikaa, esimerkiksi farkkurepun Ruonio teki 15 tunnissa. Nyt tekeillä oleva iso tilkkutäkki on suuritöinen, joten siihen kuluu enemmän aikaa. Tämä ei haittaa, koska Ruonion mielestä tilkkutyöt ovat hauskaa puuhaa. Niiden avulla Konttoripalvelu KK Ruonion yrittäjä pystyy irrottautumaan työstä ja kaikista muistakin asioista. ”Viime vuosi oli elämässäni vaikeaa aikaa. Tilkkutyöt tarjosivat pakopaikan ja olivat tietynlaista terapiaa.” Tuohon aikaan Ruonio käytti tilk-

Tilkkutöiden avulla pystyy irrottautumaan työstä.”

kutöihinsä pääosin mustaa ja sinistä farkkukangasta. Nyt kun tilanne on helpottanut, niin Ruonio on siirtynyt kirkkaampiin ja räväkämpiin väreihin. Tilkkutöissä viehättää erityisesti se, että luomusten kautta oma persoonallisuus tulee esille ihan eri tavalla kuin vaateompelussa. ”Voin kerätä erilaisia kankaita ja tehdä niistä persoonallisia töitä.” Ruonio tykkää myös tilkkutöiden moniosaisesta valmistusprosessista. Ruonio on saanut japanilaiselta yritysasiakkaaltaan tilkkutöihin liittyviä kirjoja. Japanissa tilkkutyöt ovat perinnekäsitöitä. ”Japanilaiselle asiakkaalleni tein vastalahjaksi matkapussukan”, Ruonio sanoo.

Kissa makoilee ompelukoneella Ruonio tekee tilkkutöitä kurssin lisäksi kotona. ”Kissani tykkää makoilla ompelukoneen päällä, kun työskentelen”, Ruonio naurahtaa. Ruonio suosittelee harrastusta kaikille, koska tilkuilla saa todella nopeasti ja yksinkertaisestikin aikaan kaunista pintaa. Lisäksi vanhoja vaatteita, verhoja ynnä muita tekstiilejä saa hyötykäyttöön. ”Kannattaa aloittaa sohvatyynyn tai meikkipussin tekemisestä, koska ne ovat helppoja valmistaa”, Ruonio opastaa.

Katriina Ruonio • 58 vuotta kissan kanssa Oulussa. Perheeseen kuuluu myös • Asuu kaksi aikuista tytärtä. • Omistaa Konttoripalvelu KK Ruonion mökkeilee, kävelee, valokuvaa ja kuuntelee • Vapaa-ajalla äänikirjoja tilkkutöitä tehdessään

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Tervetuloa uudet jäsenet!

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Inspector Sec Oy Savanto´s Enterprise Oy

Kiertovisa Oy

Iin Yrittäjät ry

HP-Sähkö Oy Jokilaaksojen Valmiskodit Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Raili Leinonen Tmi Sähköpaja Paavola Rakennus ja Remontti Hietala

Kempeleen Yrittäjät ry Boulis Oy Palttinapolkunen

Kiimingin Yrittäjät ry

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

Taina Karjalainen Erikoispuheterapia Oy TT-Siivous Kerasan Oy

Kuusamon Yrittäjät ry T:mi Arja Hekkala Iijärvi lakeside resort Oy Metsolan Kiinteistöpalvelu Oy Ruka Experiences Oy Eläinlääkäriasema Onni Oy

Lumijoen Yrittäjät ry Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Jakkula Microwave Salkin Oy

Oulun Yrittäjät ry Tradeo Oy Hieronta VoiMass Fiscal Oy Rokkipoliisi avoin yhtiö PK Safety and Rescue Services Oy Koy Hiukan Piha Briima Kauneus ja hyvyinvointipalvelut Satu Pyy Lasacon Oy Tmi Tanja Häkkilä Elesia Oy Anadix Cook Oy SOS-Asu Ky Tmi Annamanna Urbanid Äpäkkä Oy Vanha Toppila Oy J.Y. All Round Service Timeko Oy

Oulun Kotisiivous Oy Ilada Oy C-ope Bona Fide Consulting Oy Hiilikierto Oy Ihana Koiruus Voice Intuitive Oy CN - Uusi Koti LKV Oy Oulun Sydänkeskus Oy Kaiken varalta

Siikalatvan Yrittäjät ry

Pudasjärven Yrittäjät ry J.E.P Service Oy Tmi Apukaija T:mi Lohilahti Marianne

Jahatek Oy Foodium Oy / Vanhatien Ravintola MCK service Petra Johanna

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

T:mi Koivulan Työ SH Rakennus- ja remonttipalvelu Sähkö Tanska Oy

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Hierontakamari Jenni Screenvalomainos Oy Koneurakointi Päätalo Oy AJE Manninen Ky / K-Market Pulkkila

Taivalkosken Yrittäjät ry Väisänen Juho Tmi

Tyrnävän Yrittäjät ry

TM Monipalvelu

Vaalan Yrittäjät ry Parturi-kampaamo Pirjo Heikkinen

MST-Service Oy

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Oulun Autokare Oy Jaken Koneurakointi

Marenkimaa Corten´s Design Pajala Yhtiöt Oy

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity Riku Koskinen

jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

p. 044 336 6 748 mari@lumetta.fi lumijoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Seppo Pekkala

Muhoksen Yrittäjät ry Mika Mattila

p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine

Oulaisten Yrittäjät ry Niko Ahvenlampi

Kempeleen Yrittäjät ry Leena Tähti

Oulun Yrittäjät ry Risto Huovinen

Kiimingin Yrittäjät ry Sirpa Runtti

Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi

p. 0400 7765 60 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Minna Paakkola

Kuusamon Yrittäjät ry Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola

p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Juha Väyrynen

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä

p. 040 7263 142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry Heimo Turunen p. 0400 3852 81 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola

p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen

p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut. FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200

p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki

Tyrnävän Yrittäjät ry Mikko Kukkohovi

p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Eeva-Kaisa Karhu

p. 050 5694 773 info@rokuanlomahuvilat.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Esa Karjalainen

p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela

p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Pentti Niemelä

p. 0400 282 899 p. 0440 102880 koneurakointi.p.niemela@gmail.com markku.jauhiainen@vossikka.com yli-iin@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Maarit Halonen

2022 ALUEELLISET

p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

p. 0400 585 038 p. 050 4073 372 p. 040 3529 215 pr.kivimaki@gmail.com juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi niko.ahvenlampi@navasahko.fi taivalkosken@yrittajat.fi oulaisten@yrittajat.fi iin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi

Projektipäällikkö, 050-4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Juha Kallio

p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi

yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Mari Jesiöjärvi

Raahen Yrittäjät ry Kirsi Paldanius

Ylikiimingin Yrittäjät ry Henna Parkkinen

p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat. pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

OP Oulu Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut

tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Eva Maria Raudasoja eva.raudasoja@oulu.fi p. 029 448 4199, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Ville Kärkkäinen ville.karkkainen@oamk.fi p.040 5450583

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100, oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org –

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com –

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi

toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy

Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen

p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700,

p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

Finsta Asianajotoimisto Oy Gauriloff Jouni p. 0400 701 401 jouni.gauriloff@finsta.fi • Yrityssaneeraukset, velkajärjestelyt ja konkurssilainsäädäntö – www.finsta.fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset,

työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Lexia Asianajotoimisto Oy – Oulu AA Reima Raappana, reima.raappana@lexia.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.lexia.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopivimmat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verkko-kaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511 906 • Voimavarakeskeinen yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Jäsenyrityksille palvelut -10 % ja ensimmäinen keskusteluohjaus 45 min ilmainen. Mainitse palvelua tilatessa PPY jäsenyytesi, niin saat edun. – www.ilosta.fi –

Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi –

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi  • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Risto Nummela p. 050 374 3471, oranummela@gmail.com • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi – Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttäminen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille! JÄSENALENNUS TOIMEKSIANNOSTA !

– 10%

Kumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo

2022

mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika juha.vayrynen@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 21. HELMIKUUTA 2022

28 MAINOS

MAINOS

Unelma hyvästä pohjoisesta.

KUVA: JUSSI LEINONEN

Hyvä ei tule, hyvä tehdään. Ja kun on kyse niin isosta ja tärkeästä asiasta kuin hyvästä pohjoisesta, se tehdään yhdessä suurella sydämellä ja kotiseuturakkaudella. Kaikenmoiset raja-aidat on tehty rikottavaksi ja ongelmat ratkottaviksi. Nyt saa ja pitää olla eri mieltä, ottaa kantaa, keksiä uutta ja korjata vanhaa. Tehtävä on laajuudessaan samaa kokoluokkaa kuin pohjoinen pinta-alaltaan. Suurempaa saa hakea, tärkeämpää ei ole.

Kerro meille, mitä sinä haluaisit parantaa, kehittää, suojella tai korjata. Kyseessä voi olla pieni parannus tai mullistava muutos. Ei ole yhtä oikeaa, ei mitään väärää, kunhan suuntaneula osoittaa kohti parempaa pohjoista.

Parempi pohjoinen ansaitsee kuulla unelmasi. Suuntaa osoitteeseen kalevamedia.fi/pohjoinen2030 ja avaa sanallinen arkkusi. Me kuratoimme toivomuslistan, käärimme hihat ja teemme siitä tehtävälistan.