PPY_2_2012 by Kaleva Oy

SO I 05 TA 50 127 5

WWW.WORKERFINLAND.FI

2/2022

Yritystoiminnan aloittamiseen, kehittämiseen ja kansainvälistymiseen löytyy apu yhdestä osoitteesta SOITA 08 558 558 10 TAI TULE KÄYMÄÄN BUSINESSASEMALLA

Minulla on yritysidea. Voinko saada sparraus apua, jotta siitä syntyisi kannattavaa liiketoimintaa? Kyllä! Voit joko ottaa yhteyttä BusinessOulun asiantuntijoihin ja sopia tapaamisen tai lähteä mukaan esihautomotoimintaan. Esihautomossa osallistujat kehittävät 8 viikon aikana liikeideaansa ja pohtivat omaa yrittäjyyttään asiantuntijoiden ohjauksessa BusinessAseman tiloissa Oulun keskustassa. Esihautomossa on oma polkunsa myös itsensä työllistäville.

Haluan perustaa yrityksen, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu Olennaisinta yrityksen perustamisessa on toimivaksi todettu liikeidea. Asiantuntijamme auttavat liiketoimintamallin kehittämisessä sekä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. BusinessOulun kanavista voit löytää myös toimitilat, ja halutessasi olemme jatkossakin mukana kehittämässä yritystäsi!

Suunnittelen uutta investointia yritystoiminnan kehittämiseksi ja tarvitsen tietoa rahoituksesta BusinessOulun asiantuntijoilla on kattavat tiedot eri mahdollisuuksista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. He auttavat sinua löytämään oikean rahoituskanavan sekä laatimaan hanke- tai projektisuunnitelman. Lisäksi saat apua rahoitus- ja kassavirtalaskelmien tekemiseen ja rahoitushakemuksen valmisteluun. Tarvittaessa autamme tekemään myös esittelymateriaalin ja kontaktoimaan rahoittajia.

Tuotteillani on vientipotentiaalia. Miten käynnistän vientitoiminnan?

• Palveluneuvonta on avoinna Business-

Olen kiireinen yrittäjä, mutta digiloikkaa pitäisi tehdä. Mistä saisin ketterää valmennusta?

• Puhelimitse sinua palvellaan numerossa 08 558 558 10 ma–to klo 8–18 ja pe klo 8–16

BusinessOulun valmennukset pyörivät ympäri vuoden, joten kysypä sinulle sopivaa! Tarjolla on infoa, johdantoa ja pidempää, moduuleihin jaettua valmennusta, joista voi vapaasti poimia itselleen hyödylliset osiot. Webinaarit myös tallennetaan, joten valmennukset eivät välttämättä ole aikaan sidottuja lukuun ottamatta työpajatyöskentelyä. Erilaisissa työpajoissa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista valmennusta. Valmennukset ovat maksuttomia.

Tarvitsen toimitilat yritykselleni, ketä voin lähestyä? Nettisivun businessoulu.com sähköisistä palveluista löytyy Toimitilat ja yritystontit -osio, joka on nopein tapa selata tarjontaa. BusinessOulun sijoittumispalvelujen asiantuntija auttaa myös tarvittaessa. Oulun kaupungin tonttitarjonnasta vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Tarvitsen apua tuoteideani kehittämiseen ja tuotteen testaamiseen

Yritykseni tarvitsee osaavaa työvoimaa, mistä aloitan?

Apua löytyy BusinessOulun avoimen innovaation palveluista. Voit etsiä uusia ideoita tai ratkaisuja sprinteissä ja työpajoissa tai tuoda tuotteesi kokeiltavaksi sopivalla alustalla. Esimerkiksi BusinessAseman älykiinteistö toimii myös kokeilualustana. Patiolla.fi-palvelussa voit hankkia tietoa asiakkaittesi tarpeista sekä toteuttaa yhteiskehittämistä.

Aloita ottamalla yhteyttä BusinessOulun työllisyyspalveluihin. Saat lisätietoa sopivista työnhakijaasiakkaista ja mahdollisuuksistasi rekrytoinnin taloudellisiin tukiin sekä apua niiden hakemiseen. Järjestämme vuosittain myös useita rekrytointitapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille työnantajille. Tervetuloa mukaan!

businessoulu.com | businessasema.com/neuvonta

BusinessAseman palveluneuvonta ohjaa eteenpäin!

Asiantuntijamme auttavat sinua mm. vientivalmiuksiin, markkina-alueeseen ja viennin rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksesi on tervetullut mukaan erilaisiin vienninedistämistapahtumiin sekä vientiverkostojen toimintaan. Myös toimialojen omat verkostot ovat aktiivisia kansainvälisessä kaupassa – tutustu toimialakohtaisiin palveluihimme!

Asemalla arkisin klo 9–15

• Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta OSOITE: BUSINESSASEMA, HALLITUSKATU 36 B, 90100 OULU

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Pääkirjoitus

Vastuullisuus kumpuaa yrityksen arvoista ja strategiasta Käymme yhteiskunnassa aktiivista keskustelua yritysten vastuullisuudesta. Pohditaan, mikä rooli vastuullisuudella on yrityksissä. Monesti väitetään, että pk-yrityksissä ei osata ilmaista yrityksen vastuullisuutta riittävästi, jotta se on ymmärrettävää asiakkaalle, rahoittajalle ja kumppaneille. Totta onkin, että eri tahot ovat koko ajan tarkempia keneltä ostavat, mitä asioita rahoitetaan ja kenen kanssa tehdään yhteistyötä. Vaikka tässä vaiheessa vain suurten yritysten pitää tehdä vastuullisuusraportointia, niin ihmisten ja yhteiskunnan valveutuneisuus tuovat vastuullisuusajattelun nykyään myös lähelle pk-yrityksiä. Merkillepantavaa on, että yritykset eivät liimaa vastuullisuusajattelua ikään kuin erillisenä asiana oman yritystoiminnan päälle ja yritykset eivät kiinnostu vastuullisesta yritystoiminnasta vain siksi, että muut sitä vaativat. PK-

yritysbarometrin 1/22 mukaan merkittävin motivaatio ilmastomuutoksen hillintätoimiin tulee yritysten omasta arvomaailmasta ja strategiasta. Sosiaalinen vastuu taas näkyy Suomessa muun muassa niin, että työolobarometrin mukaan pkyritykset koetaan erittäin hyvinä työpaikkoina, joissa tieto liikkuu ja asioista sovitaan yhdessä. Yrittäjäjärjestö toiminnassa yritysten vastuu näkyy muun muassa siten, että hallinnoimassamme Hyvä Pomo -hankkeessa yritysten asiantuntijapalveluita on erityisesti käytetty henkilöstöjohtamisen ja -osaamisen edistämiseen. Halutaan olla parempia työnantajia. Hallinnollisen vastuun osalta voidaan todeta, että korruptio samoin kuin harmaa talous, ovat meillä todella vähäisiä verrattuna muuhun maailmaan. Halu teh-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

dä asioita oikein tarkoittaa, että verot maksetaan ja sopimuksista pidetään kiinni. Esimerkiksi järjestömme ilmaiset neuvontapalvelut ovat yksi suosituimpia palveluitamme. Hyvään yrityskulttuuriin kuulukin, että asiat selvitetään tarvittaessa asiantuntijoita hyödyntäen. Valtaosa yrittäjistä on perustanut oman yrityksensä saadakseen tehdä merkityksellistä työtä omalla tavallaan. Yrittäjyyteen kuuluu aina riski. Riskienhallinta on vastuullisuutta ja tuo kilpailukykyä. Tulevaisuudessa yritykset, jotka eivät voi avata, miten heidän toimintansa on vastuullista ovat vaikeuksissa. Mitään ydinfysiikkaa vastuullisuuden edistäminen ei kuitenkaan ole, kuten esimerkit edellä kertovat. Yrittäjägallupin mukaan 86 % yrityksistä jo huomioikin vastuullisuusajattelun omassa toimin-

nassaan. Yrittäjät ymmärtävät vastuullisuuden erittäin laajasti. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoittaminen, työllistäminen ja huolehtiminen oman henkilöstön hyvinvoinnista ja ympäristöstä ovat merkittäviä yrittäjien vastuullisuustekoja. Me yrittäjäjärjestössä tuemme yrittäjien kestävän kehityksen mukaista yritystoimintaa vaikuttamalla ja tarjoamalla palveluita. Yritystoiminnassa mahdollisuuksiin kannattaa tarttua aktiivisesti, kun taas kaikki haasteet ja muut vaikeudet kyllä tulevat meille ihan pyytämättäkin. Vihreään kasvuun ja ylipäätään yritysten kestävän liiketoiminnan edistämiseen on käytössä nyt huomattavasti EUrahoitusta. Toivottavasti rahoitettavat hankkeet tukevat erityisesti pkyritysten kasvua ja ajatuksesta, että yritysten kilpailukyvystä

ja kestävästä kasvusta halutaan huolehtia. Tehdäänpä ilmastonmuutoksen hillintään yhteiskunnan taholta mitä rajoituksia tai ohjeita hyvänsä, niin muistettava on, että todellisuudessa ilmastonmuutoksen haasteet tulevat ratkaisemaan yritykset ja niissä työskentelevät ihmiset.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Korona toi minut yrittäjäpolitiikkaan Koronavuosien aikana sain kongressitoimistoyrittäjänä tapahtumatuotantoalalla konkreettisesti todeta kuinka heikoilla yrittäjät ovat valtavan kriisin iskiessä. Pandemian pitkittyessä Valtiokonttorin tarjoama kustannustuki ja kehittämistuki olivat pelastus monelle pienelle ja miksei suuremmallekin yritykselle. Vaikka monet ovat joutuneet toimintansa lopettamaan, niin vähintään yhtä moni yrittäjä on todennut, että ilman noita tukia ei olisi selvinnyt koronakurimuksesta. Parjatuista tuen kohdentamisista huolimatta on hyvä olla myös kiitollinen. Kiinnostukseni yrittäjäpolitiikkaan alkoi herätä. Ryhdyin pohtimaan tarkemmin, voisinko itse olla mukana parantamassa yrittäjien elämää ja arkea. Miten yritysten tulevaisuutta ja samalla yhteiskunnan hyvinvointia voisi turvata yrittäjänä? Uskon siihen, että omalla määrätietoisella tekemisellä

voi vaikuttaa ja muuttaa maailmaa. Hakeuduin oman paikallisen yrittäjäyhdistyksen toimintaan mukaan ja asetuin ehdolle myös alueorganisaation johtoon – nyt olen molempien hallituksissa. Taustallani on reilun kymmenen vuoden paikallispoliittinen päättäjäpolku. Olen tällä hetkellä Kempeleen valtuuston puheenjohtaja. Näissä tehtävissä elinkeinotoiminnan tilanteet ovat tulleet tutuksi päättäjän roolissa. Minulla on valmiiksi laajat verkostot, joita varmasti hyödynnän, kun pyrin vaikuttamaan yrittäjien asemaan niin päättäjien kuin muidenkin olennaisten tahojen parissa vaikkapa hyvinvointialueiden käynnistämisen yhteydessä. Koronan ansiosta olen siis löytänyt mielenkiintoisen maailman yrittäjyyden parissa. Olen vastikään hakeutunut Suomen Yrittäjien ja alueorganisaation strate-

giatyön pariin, tämän tyyppinen toiminta kiinnostaa minua erityisesti. Pian järjestettävä Kunnallisjohdon seminaari tulee olemaan oivallinen tilaisuus löytää uusia näkökulmia niin elinvoimapoliittisiin ratkaisumalleihin kuin yrittäjäpolitiikkaan aluejärjestön hallituksessa. Katson yrittäjien tulevaisuutta uteliaana, mahtavia mahdollisuuksia täynnä olevana.

Pia Hanski

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Seuraava lehti

ilmestyy 3.10.2022 Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kai Pajala:

Monituottajamalli nousee käsittelyyn syksyllä sivu 4

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät Seniorit

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Tässä numerossa 5

Yrittäjät kysyy työllisyyspalveluista

Ukrainasta apua perunannostoon

Työllisyyspalvelut siirtyvät TE-toimistoilta kunnille vuoden 2024 aikana. Yrittäjät kysyvät työllisyyspalveluita omasta näkökulmastaan katsovilta asiantuntijoilta, onko uudistus hyvä asia.

Matinollin Peruna Oy on palkannut ulkomaalaisia sesonkityöläisiä jo 15 vuoden ajan. Jari Matinolli kertoo, että tilalle tulee ainakin neljä ukrainalaista avuksi perunannostoon.

Rahasto kylvää hyvinvointia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hyvinvointirahasto edesauttaa yrittäjien työkyvyn edistämistä. Oulun Yrittäjien startti hyvinvointiin onnistui rahaston tuen turvin.

2/2022 16

Yrittäjyyskasvatusta nuorille

Rautalan tila laajentaa

Paikallisyhdistykset tekevät ahkerasti yrittäjyyskasvatustyötä. Muhoksella ideoitu Karhunluola on levinnyt lähikuntiin, Iissä pidetään kioskia ja Taivalkoskella tehdään yritysvierailuja.

Pyhäjokinen maatalousyrittäjä Topi Kippolan kasvattaa Rautalan tilan karjaluvun 50:stä 100 lehmään ja tekee 800 000 euron investoinnit tilalle.

Vanhan aitan uusi elämä Kärsämäkisen Virpi Ruotsalaisen vanha vilja-aitta kisaa Suomen kauneimman kesämökin tittelistä. Romanttinen aittamökki on varsinkin häämatkalaisten suosiossa.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Paikallis- ja sote-politiikkaan osallistumisen vastapainona Kai Pajala harrastaa galleristina Juhani Palmun taiteen keräilyä.

Monituottajamalli käsittelyyn syksyllä Hyvinvointialueen palvelustrategia ·hyväksyttiin · toukokuun alussa aluevaltuustossa. Siinä ei MONITUOTTAJAMALLI

ollut vielä mainintoja sosiaali- ja terveyspalvelualan yrittäjiä kiinnostavista asioista, kuten monituottajamallista, palvelusetelistä tai kustannusten läpinäkyvyydestä.

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

”Monituottajamalliin otetaan kantaa syksyllä, kun tehdään järjestämissuunnitelma ja palveluverkkorakenne. Ne paljolti ratkaisevat, miten palvelut tuotetaan”, Kai Pajala (kesk.) sanoo. Pajala on Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja. Strategiasta löytyy selkeä kirjaus siitä, että yritykset ovat mukana kumppanina tuottamassa palveluja PohjoisPohjanmaan hyvinvointialueella. Monituottajuuden linjaukset tarkentuvat seuraavassa vaiheessa laadittavassa järjestämissuunnitelmassa. Monet olisivat toivoneet, että jo tässä vaiheessa mukana olisi ollut mainontoja julkisen palveluntuotannon prosenttimääristä suhteessa yritysten ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. ”Niitä ei vielä ole. Strategiassa on kuitenkin monessa kohtaa viittauksia yhteistyöhön.” Strategiaan on saatu vahvasti mukaan valmistelutyössä esiin nousseita keskisiä teemoja muun muassa lähipalveluihin liittyen sekä yhteistyöstä kuntien, yritysten ja järjestöjen kanssa.

Toteutus alueelliset piirteet huomioiden Syksyllä jokaisella kuudella alueella aloittaa poliittinen neuvottelukunta.

Alueellisesti laaja hyvinvointialue on jaettu kuuteen osa-alueeseen. ”Ne antavat evästystä, mitä järjestämistapoja ja palvelutuotantoa halutaan alueellisesti.” Pajala huomauttaa, että sote-palveluiden toteutuksessa tulee olemaan alueellisia eroja. Alueet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi pienissä kaupungeissa ja kunnissa on vähemmän yksityisiä sote-yrityksiä. ”Tiedämme, että meidän väestömme ikääntyy ja palvelujen tarve tulee

Uskoisin, että yrittäjien rooli ei tule pienenemään.”

kasvamaan. Siihen tarvitaan yksityisiä yrityksiä ja järjestöjä. Uskoisin, että yrittäjien rooli ei tule pienenemään”, Pajala arvioi. Tavoitteena on rakentaa tietoon ja yhdenvertaisuuteen pohjautuva malli. Palveluiden järjestämisen kustannuksia voidaan arvioida yksityisten ja julkisen toimijan välillä sekä valita sen pohjalta sopivin, vaikuttavin ja kustannustehokkain malli. ”Esimerkiksi hankintaohjeistukset on tavoitteena laatia siten, että alu-

Kai Pajala • Syntynyt 1953 Oulaisissa ja asuu yhä siellä. hyvinvointialueen aluevaltuuston • Pohjois-Pohjanmaan puheenjohtaja. Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja.

• Oulaisten kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. • Eläkkeellä, työura pankinjohtajana. • Yrittäjänä Oulaisten Lakipalvelussa. Pajalassa on Suomen suurin yksityinen • Taidegalleria Juhani Palmun maalausten kokoelma. • Harrastuksena golf, hiihto, hevoset ja ravit.

Kai Pajala Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja

een yritykset, myös pienemmät, voivat aidosti osallistua kilpailutuksiin. Viime aikoina haasteena on ollut, että useat yksityiset toimijat ovat luopuneet toiminnasta tai supistanet sitä, muun muassa ikäihmisten palveluihin liittyen”, Pajala sanoo.

Yrittäjät tiiviisti mukana valmistelussa Pajala on tyytyväinen siihen, kuinka laajasti palvelustrategiaa tehtäessä on kuultu yhteistyökumppaneita. Valmistelutyö on ollut hyvää. ”32 organisaatiota antoi lausunnon strategiaan liittyen. Harvoin on kuultu niin laajasti asukkaita, henkilöstöä, sidosryhmiä, yrittäjiä ja järjestöjä.” Myös yrittäjät ovat olleet tiiviisti mukana valmistelutyössä. Vuoden 2021 alusta lähtien on säännöllisesti kokoontunut sote-yrittäjien sparrausverkosto sekä palvelutuottajajärjestöjen verkosto. Yrittäjäjärjestöt ja yritykset ovat olleet tiiviisti mukana strategiatyössä. Palvelustrategia hyväksyttiin lähes yksimielisesti. Pajala sanoo, että isot asiat, kuten hallintosääntö ja palvelustrategia on käyty nyt läpi ja niistä on oltu hyvin samaa mieltä. ”Syksyllä mennään palveluverkkoasioihin. Silloin katsotaan, mitä palveluja millekin alueelle tulee ja miten ne tuotetaan. Saattaa tulla irtiottoja ja enempi vääntöä”, hän toteaa.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

YRITTÄJÄT KYSYY

Henkilökohtaista palvelua ja tehokkuutta Kunnat ja kaupungit laajentavat nykyistä työllisyyden hoitoa tuomalla henkilökohtaisen palvelumallin (omavalmentaja). Toinen merkittävä lisäys on elinkeinojen kehittäminen yhdessä yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa. Kaavoitus ja kuntien hankinnat mahdollistavat merkittäviä uusia työmahdollisuuksia. Kunnat pystyvät siten nopeasti kuntalain puitteissa kehittämään kulloiseen työmarkkinatilanteeseen sopivia aluekohtaisia palveluja.

Juha Ala-Mursula johtaja BusinessOulu

Onko hyvä, että työllisyyspalvelut siirtyvät kuntien vastuulle? Työllisyyspalvelut siirtyvät TE·toimistoilta · kunnille vuoden 2024 aikana. TYÖLLISYYS

TE-palvelujen siirto valtiolta kunnille on kuntien pitkäaikainen toive, joka tuo palvelut lähemmäksi asiakasta. Palvelujen mukana myös TE-toimistojen työntekijät siirtyvät kunnille. Onko hyvä asia, että työllisyyspalvelut siirtyvät valtiolta kuntien vastuulle?

Mahdollisuus saumattomaan yhteistyöhön Uudistus on mahdollisuus, joka avautuu elinkeinopalveluiden ja työllisyyspalveluiden saumattomasta yhteistyöstä. Osaavaa työvoimaa hakevan yrityksen tarpeisiin pitää pystyä nopeasti reagoimaan ja tässä työssä on etuna paikallisasiantuntemus. Kriittinen kohta liittyy yrityksen tarpeiden ja työnhakijan osaamisen tunnistamiseen ja tiedon jakamiseen. Työllisyyspalveluiden tulee olla aktiivinen kohtaamispaikka, jossa myös asiakkaat toimivat oma-aloitteisesti ja aktiivisesti. Uudistus ei yksin tuo uusia työpaikkoja. Tarvitaan viisaita uudistuksen toimeenpanevia ihmisiä, jotka toimivat riittävän laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti.

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Kuntien asiantuntemus käyttöön Lähtökohtaisesti TE-palvelut 24 -uudistus nähdään hyvänä asiana. Kunnilla on tulevaisuudessa entistä merkittävämpi vastuu koulutuspalveluista, elinkeinopalveluista sekä hyvinvointiin ja terveyteen liittyvistä palveluista, joten työllisyyspalvelut integroituvat hyvin tähän kokonaisuuteen. Kunnissa on paras näkemys yritysten työvoimatarpeista, joten kohtaanto-ongelmaan pystyttäisiin vaikuttamaan nopealla reagoinnilla ja kuntien ketterällä toiminnalla. Uskon myös, että vapailla markkinoilla olevan työvoiman olisi helpompi lähestyä kuntia etsiessään työpaikkaa, joten tätä kautta useammalla olisi mahdollista työllistyä. Haasteena työllisyyspalveluiden järjestämisessä on resurssien riittävyys varsinkin vaativien työllisyyspalveluiden järjestämisessä, joten sitä prosessia pitää kehittää vielä paljon, ennen kuin on valmiutta ottaa vastaan työllisyyspalvelut varsinkin pienissä kunnissa.

Ismo Mäkeläinen kunnanjohtaja Pyhännän kunta

Työvoimaviranomainen siirtyy lähemmäksi Meidän kannaltamme muutos on hyvä asia. Sen ansiosta lähin työvoimaviranomainen tulee lähemmäksi, kun se siirtyy Taivalkosken kuntaan. Toivomme todella, että uudistus helpottaa työvoiman saantia. Meillä on ollut merkittäviä ongelmia, kun työvoimaa ei ole ollut tarjolla jonoksi asti eikä sitä ole ollut käytettävissä niin paljon kuin tarve olisi. Sitä mietin, pystyvätkö viranomaiset kunnassa tekemään yhtään sen enempää kunnassa kuin he tekivät TE-toimistoissa. Kunnan näkökulmasta on kuitenkin radikaali ero siinä, jos uudistuksen myötä henkilö siirtyy tukien saajasta veronmaksajaksi. Toivon, että kunnissa riittävästi keinoja ja asiantuntemusta järjestää työvoimalle riittävä koulutus.

Juha Iiponen toimitusjohtaja Telatek

Koulutus- ja elinkeinopalvelut samalle järjestäjälle Uudessa mallissa työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut tulevat olemaan saman järjestäjän vastuulla. Malli mahdollistaa lähipalveluiden kehittämisen ja kunnat voivat näin tarjota paikallisten työmarkkinoiden tarpeisiin sopivia palveluja. Huomiotta ei voi jättää sitä, että kuntien tehtävät ovat murroksessa ja uudistuksessa on myös haasteita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hyvinvointialueen kanssa tehtävään uuteen yhteistyöhön saumattomien palveluiden turvaamiseksi.

Maire Mäki johtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Ukrainasta apua perunannostoon Matinollin Peruna Oy aloitti jo 15 vuotta sitten ·ulkomaalaisten · sesonkityöläisten palkkaamisen KAUSITYÖLÄISET

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Vuonna 1998 perustettu Matinollin Peruna Oy työllistää viisi ihmistä vakituisesti. Syksyksi perunannostoon palkataan kausityöntekijöitä Suomesta ja ulkomailta, myös Ukrainasta. ”Ensimmäiset ulkomaiset työntekijämme olivat tutulla mansikkatilalla poimijoina ja jäivät sitten tänne jatkamaan perunannostoa. Siitä alkoi ulkomaisten sesonkityöläisten palkkaaminen noin viitisentoista vuotta sitten”, Matinollin Peruna Oy:n toimitusjohtaja Jari Matinolli kertoo. Sesonkityöntekijät tulevat Suomen lisäksi Ukrainasta, ja muistakin entisen itäblokin maista, muun muassa Liettuasta. Viime vuonna palkkalistoilla oli seitsemän ukrainalaista. ”Ukraina on maatalousvaltainen maa, joten tällainen maanviljelystoi-

minta on heille tuttua. He kysyvät täältä mielellään töitä. Palkkataso on täällä huomattavasti parempi. Kolmen kuukauden aikana he tienaavat täällä saman kuin mitä Ukrainassa koko vuoden aikana.”

Pysäyttäviä viestejä Työsuhteet ovat pitkiä. Matinolli kertoo tehneensä ensi syksyksi sopimuksen Kiovan liepeillä asuvan pariskunnan kanssa, joka on ollut hellä töissä jo seitsemänä syksynä. Matinolli on yhteydessä heihin ja muihin Ukrainassa asuviin joka viikko. Eräs työntekijä lähetti esimerkiksi kuvan, jossa hän on ollut solmimassa naamioverkkoja maastoon. Viestit sieltä ovat olleet välillä todella huolestuttaviakin. ”Tekstiviestit, joissa kuvataan sikäläisen tilanteen kauheuksia, ovat

Ukraina on maatalousvaltainen maa, joten tällainen maanviljelystoiminta on heille tuttua.”

välillä pysäyttäviä. Ne kertovat karuakin karummasta todellisuudesta sodan keskellä.” Ensi syksyksi Matinollin tilalle odotetaan ainakin neljää ukrainalaista sesonkityöläistä. Jari Matinollin perheestä perunatilalla työskentelevät myös hänen vaimonsa Tiina Matinolli laatupäällikkönä, ja poikansa Jere Matinolli pakkaamo- ja viljelytöissä. ”Kaikista työntekijöistä on kehkeytynyt meille perheenkaltainen yhteisö. Niin vakituisista, kuin sesonkityöläisistäkin”, Matinolli toteaa.

Peruna sopeutuu Tänä vuonna kylvötöiden aloitukset myöhästyvät kylmän kevään takia, ja ne voidaan aloittaa huhtikuun lopun sijasta vasta toukokuussa äitienpäiväviikonlopun jälkeen. ”Myöhäinen istutus on sadosta ja sen tuleentumisesta pois, mutta näillä on mentävä ja olosuhteisiin sopeuduttava”, Matinolli harmittelee. Kasvukauden aikana satoa päivystetään koko ajan. ”Esimerkiksi kuivina ja kuumina kesinä maa vaatii ylimääräistä kastelua, kylminä ja sateisina kesinä pitää varmistaa peltojen salaojien huuhtelulla.” Tyrnävän alueen olosuhteita maatalousyrittäjä kuvailee kaiken

Jari Matinolli

Maatalousyrittäjä Jari Matinolli kertoo että Tyrnävän alueen olosuhteet sopivat hyvin perunan kasvatukseen.

kaikkiaan suotuisaksi perunanviljelylle. ”Peruna on sopeutuva laji ja pystyy käyttämään pitkän päivän hyväkseen. Maalaji täällä on perunalle hyvä, ja pienilmasto suosii.”

Tasaista kasvua ”Peruna-ala on pikkuhiljaa kasvanut. Suurin osa perunoistamme menee vähittäismyyntiin. Myös ruokateollisuusyritykset ovat asiakkaitamme”, kertoo Matinolli. Perunaa tuotetaan Matinollin tilalla viitisen miljoonaa kiloa vuosittain. ”Tasaista toimintaahan tämä on. Nykypäivänä on kuitenkin kaikenlaista haastetta, kustannukset lähtivät jo korona-aikana nousuun, ja esimerkiksi lannoite- ja polttoainekustannukset ovat kallistuneet. Suurimmat kustannusten nousut ovat tapahtuneet viimeisen vuoden aikana ja vaikuttavat tämän kesän viljelyn kustannuksiin.” Matinolli luottaa suomalaiseen kuluttajaan. ”Suomalainen arvostaa perunaa. Tosin vaikeitakin kausia on ollut, kuten karppaamisbuumi, mutta se on hälvenemään päin. Riisiin ja makaroniin verrattuna perunassa on enemmän vitamiineja ja hivenaineita, ja hiilijalanjälki on pienempi.”

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

TE-PALVELUT

MAINOS

”En löydä työntekijää, mitä voisin tehdä?”

TE-toimiston Työmarkkinatori valjastaa tekoälyn rekrytointisi tueksi Rekrytointeja työkseen tekevät ovat varmasti huomanneet, että rekrytoinnit ovat vaikeutuneet ja sopivien työntekijöiden löytäminen on toisinaan haasteellista. Työmarkkinatori on uusi työn ja osaamisen verkkopalvelu, jossa työpaikat ja tekijät löytävät toisensa entistä paremmin – tekoälyä hyödyntäen. TE-toimiston uusi verkkopalvelu Työmarkkinatori mahdollistaa kauan kaivatun suorahaun. “Työnantaja voi hakea työpaikkaan sopivia ehdokkaita Työmarkkinatorin julkisista profiileista. Näin yrityksellä on mahdollisuus rekrytoida sopiva tekijä ilman työpaikkailmoittelua”, asiantuntija Tatu Ronkainen Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistosta kertoo. Työmarkkinatorilla on jo kaksi tuhatta työnhakijaprofiilia. Määrä tulee kasvamaan seuraavien kuukausien aikana tuhansilla, sillä TE-toimistojen uuden asiakaspalvelumallin myötä työnhakijoita ja työnvaihtajia ohjataan tekemään työnhakuprofiili Työmarkkinatorille. “Tekoäly hyödyntää työnhakuprofiileja, joten työnhakijoiden laaduk-

kaasti luodut profiilit auttaa yritystä löytämään sopivimmat tekijät”, jatkaa Ronkainen. Suorahaku helpottaa rekrytointia erityisesti tehtäviin, joihin on vaikea löytää sopivia ehdokkaita. Lisäksi sen odotetaan tuovan yrityksille rekrytointiin liittyviä kustannussäästöjä.

Toisinaan työpaikkailmoituskin on paikallaan Työpaikkailmoitus on toisinaan edelleen hyvä väylä etsiä osaajia ja saada laajempaa näkyvyyttä työpaikalle ja yritykselle – työnantajamielikuvan kirkastamisesta puhumattakaan. Ilmoituksen jättämisen jälkeen Työmarkkinatori ehdottaa työnantajalle profiilien joukosta sopivia osaajia. Rekrytoija voi jäädä odottamaan ha-

kemuksia tai ottaa suoraan yhteyttä Työmarkkinatorin ehdottamiin kandidaatteihin. Viestit työnantajan ja työnhakijan välillä liikkuvat anonyymisti ja tietoturvallisesti. Työmarkkinatorilta työpaikkailmoitukset julkaistaan myös EURES-portaalissa, joten myös kansainvälinen rekrytointi Euroopasta mahdollistuu yhdeltä istumalta.

Työmarkkinatorilla olet ajan tasalla Työnhakuprofiilin laatiminen on tehty käyttäjälle mahdollisimman helpoksi ja Työmarkkinatorilta löytyy myös kattavat ohjeet profiilin laatimiseen. Käyttäjän tietoturvasta ja henkilötiedoista pidetään erityisen hyvää huolta, joten palveluun tunnistautuminen

Työmarkkinatori palvelualusta, joka • Julkinen tuo työelämäpalvelut samaan osoitteeseen tyomarkkinatori.fi. sisään ja selaa • Kirjaudu työnhakijoita tai luo työpaikkailmoitus osoitteessa tyomarkkinatori.fi/tyonantajat-ja-yrittajat. työnhakijan • Parantaa mahdollisuuksia löytää omaa osaamistaan vastaavaa työtä ja työnantajan mahdollisuutta löytää sopivia tekijöitä. tulevaisuudessa • Sisältää myös uudistetun TE-palvelujen henkilö- ja yritysasiakkaan sähköisen asioinnin.

tapahtuu verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Työmarkkinatori on julkinen ja kaikille maksuton palvelu. Tavoitteena on tarjota helppokäyttöinen ja kattava digitaalinen palvelualusta, jonka avulla asiakkaalle löytyy yhdestä palvelusta kaikki mitä hän rekrytoinnissa tai työnhaussa tarvitsee.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

KOLUMNI

Koolla ei ole väliä – ihmis-, markkina- ja paikallisymmärryksellä on

aimme yhteydenoton eräältä lappilaiselta yrittäjältä. Hän kaipasi apua digimarkkinointiin liittyvissä asioissa, mutta epäili onko hän tällaisen ”kahden kivijalkaliikkeen omistajana” liian pieni toimija Kaleva Medialle. Tämä herätti pohtimaan, että lienee paikallaan terävöittää meillä tätä viestiämme: Koolla ei oikeasti ole väliä! Olen usealta pk-yrittäjältä saanut kuulla, että he ovat valinneet digitaalisen markkinoinnin yhteistyökumppanikseen ”jonkun firman Etelä-Suomesta”. Kun olen kysynyt heidän kokemuksiaan yhteistyöstä, niin se on usein jäänyt melkoisen kasvottomaksi, pelkästään maililla toimitettavien automaattiraporttien varaan. Konsultaatio siitä, mitä markkinointikampanjan luvut tarkoittavat ja mitä johtopäätöksiä niistä pitäisi tehdä päästäkseen markkinoinnille asetettuihin tavoitteisiin, jää ohkaiseksi tai jopa olemattomaksi. Tai että markkinoinnille ei ole asetettu tavoitteita ensinkään. On kohtuutonta vaatia yrittäjältä, että hän oman bisneksensä pyörittämisen lisäksi hallitsee myös CTR:t, CPC:t, Bounce ratet ja muut lukuisat rapor-

teissa esiintyvät termit. Saati hän vieläpä tietäisi, mitkä niistä on markkinoinnin tavoitteeseen pääsyn kannalta relevantteja ja että onko termien luvut nyt sitten hyviä vai huonoja. Ja mikä tärkeintä – mitä pitäisi asian eteen tehdä, jos ne eivät ole tavoitteiden mukaisia. Silti nimenomaan pienemmissä yrityksissä tätä osaamista ja tietoutta (ja aikaa perehtymiselle) tarvittaisiin, koska aina ei ole resursseja palkata markkinointipäällikköä ja somevastaavaa hoitamaan näitä hommia. Viestintätoimisto Aivelan hiljattain tekemän valtakunnallisen kyselytutkimuksen mukaan markkinointistrategia puuttuu lähes joka neljänneltä pkyritykseltä Suomessa. Luku on suuri, vaikkakaan ei yllättävä. Markkinointia tehdään todella usein adhoc-pohjalta ja liian kireillä aikatauluilla. Suunnitelmallisuus ja tavoitteellisuus puuttuvat. Kaleva Media haluaa olla yrityksen tärkein markkinointikumppani. Me koemme tehtäväksemme tehdä monimutkaisesta yksinkertaista. Toimia arjen apurina suunnittelemassa markkinointianne, miettimässä sen tavoitteita ja tulkitsemassa markkinoinnin tunnuslukuja ja sparraamassa Teitä, yrittäjät, kasvun polullanne. Jos on halua

kasvaa, meiltä löytyy halua auttaa teitä siinä. Koosta riippumatta. Ammattitaitoista, asiakaslähtöistä ja tuloksellista digimarkkinointia voi toki tehdä riippumatta siitä, missä digikumppaniyritys fyysisesti sijaitsee. Väitän kuitenkin, että pohjoisen markkinaa, kuluttajakäyttäytymistä ja sielunmaisemaa ymmärtää parhaiten se taho, jolla itsellään on juuret siellä. Kaleva Media on haastanut kaikki pohjoisen yritykset Digitalkoisiin. Yrityksen koosta ja toimialasta riippumatta. Kunnianhimoisena tavoitteena talkoilla on tehdä pohjoisesta Suomesta digitaalisen markkinoinnin priimus. Pohjoiskalotin paras, tehokkain, ovelin ja toimivin. Me emme pysty siihen yksin – me tarvitsemme siihen Teitä, yrittäjät! Menestyksen salaisuus on yhdessä tekeminen ja avoin, ihmisläheinen kommunikaatio. Alkuun pääsee vaikkapa selvittämällä oman digimarkkinoijan profiilinsa verkkosivuillamme osoitteessa www.kalevamedia.fi/digitalkoot

Toni Kyllönen myyntijohtaja Kaleva Media

MAINOSTELINEITÄ

Palokatkot ja saumaukset kerralla oikein. Meiltä hyväksytyt palokatkotuotteet sekä tiivistys-ja saumausaineet rakentamiseen.

ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 3.10.2022 ● ● ●

PIENIÄ JA SUURIA USEITA ERI VÄREJÄ MUOVITASKUJA

POHJOIS-SUOMEN JÄLLEENMYYJÄ

Voudintie 8, 90400 Oulu p. 08-5700 230 tai 040 533 5639 Liike avoinna ma – to 7 – 17 pe 7 – 16

massatalo.fi

Yrittäjälehti

Mainospaja

Mäkelin Oy Hautakorventie 15, 90620 OULU Puh. 040-720 9264 www.makelin.net

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen 040 766 9402 annariitta.nousiainen@ kalevamedia.fi

tulossa yrityksille varasto- & työtilaa Rakennamme uusia Talliosake-tiloja: Oulu Herukan Talliosake (Holstinmäki) Kempele Zatelliitin Talliosake 3 Osta tai vuokraa monipuolista talli-, harraste- tai toimitilaa. Esim. Zatelliitin Talliosake 3:sta alk. 320 € / 24m2 /kk

Myynti & vuokraus: Ville 040 664 4151

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

KUVA: JULIUS KONTTINEN

Yritysvaikutusten arviointi on keino, jolla helpotetaan yrityksien toimintaedellytyksiä omassa kunnassaan.”

Esimerkiksi veden hinnan nosto voi vaikuttaa ratkaisevasti yrityksen kannattavuuteen.

Tanja Matikainen

Vain neljäsosa kunnista arvioi päätösten vaikutusta yrityksille

KUVA: SOILA KASKI/STUDIO WEISSI

Yritysvaikutusten arviointi helpottaa yritysten ·toimintaedellytyksiä · ja lisää kunnan elinvoimaa YRITTÄMINEN

··

Anna Raudaskoski, teksti

Kuntien päätökset vaikuttavat suoraan tai välillisesti yrityksiin. Suurin osa tehdyistä päätöksistä joko tukee tai heikentää yritysten menestymisen edellytyksiä. Yritysvaikutusten arviointi on keino, jolla helpotetaan yrityksien toimintaedellytyksiä omassa kunnassaan. ”Yritysvaikutusten arvioinnin tulisi olla osa kunnallista päätöksentekoa. Kuntalaista löytyy pykälä, johon on kirjattu, että kunnan tehtävänä on alueensa elinvoiman edistäminen. Sen mukaan kunnan tehtävänä on luoda mahdollisimman hyvät edellytykset yritystoiminnalle”, toteaa Suomen Yrittäjät ry:ssä toimiva kunta- ja elinkeinoasioiden päällikkö Tanja Matikainen. Hän on ollut johtamassa työryhmää, joka on valmistellut yritysvaikutusten arviointia koskevaa käsikirjaa, joka ilmestyi tämän vuoden tammikuussa. ”Yritysvaikutusten arviointi on vastuualuettani. Kirja on laadittu tiimissä, jossa oli useita yrittäjäjärjestön ja kuntakentän edustajia mukana. Oppaassa kerrotaan miten ja

minkälaisessa tilanteessa yritysvaikutuksen arviointia tulisi tehdä. Siellä on myös esimerkkejä yritysvaikutusten arvioinnista”, Matikainen kiteyttää.

Veroeurot jäävät omalle alueelle Yritysvaikutusten arviointia ei tehdä pelkästään yrittäjien ehdoilla. Sen tarkoituksena on lisätä yritysmyönteisyyttä. Samalla vähennetään riskiä, että yrittäjyyden kannalta tehtäisiin haitallisia päätöksiä, joiden vuoksi veroeurot karkaavat muualle eikä investointeja saada kuntaan. Tanja Matikainen painottaa, että yritysvaikutusten arviointi tulisi tehdä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen kuin asioista tehdään kunnassa päätöksiä. ”Yritysvaikutusten arvioinnin teon pitäisi antaa jonkin toimielimen vastuulle hallintosäännön tai kunnanhallituksen päätöksellä. On tärkeää, että toimielimessä on myöskin yrittäjien edustajia jäseninä. He pystyvät antamaan yrityksen näkökulman käsiteltävissä olevaan asiaan.”

Matikainen kertoo, että monien kuntien strategioissa ilmaistaan tahto olla yritysmyönteinen kunta. ”Sitten kun asiat menevät päätöksentekoon, arvioinnin teko saattaa unohtua. Yritysvaikutusten arvioinnin pitäisi olla systemaattista. Tällä hetkellä se on käytössä neljäsosalla kunnistamme, ja niissäkään sitä ei tehdä järjestelmällisesti. Arviointi on saatettu ottaa lakipäätöksellä käyttöön, mutta sitä ei käytännössä tehdä”, Matikainen tietää.

Arvioinnin voi aloittaa vähitellen Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka voidaan jakaa kolmeen eri kategoriaan. Niitä ovat ohjelmatason päätökset sekä varsinaiset päätökset ja rutiinipäätökset. ”Rutiinipäätöksiin arviointia ei tarvitse tehdä. Rutiinipäätöksiä ovat sellaiset päätökset, jotka toteutettavat jo olemassa olevaa linjaa ja ne ovat käyneet aiemmalla tasolla yritysvaikutusten arvioinnin läpi. Ohjelmatasoihin kuuluvat muun muassa eri strategiat, kuten kuntastrategia ja maakuntastrategia. Niihin,

Tanja Matikainen toimii Suomen Yrittäjissä kunta- ja elinkeinopäällikkönä.

kuten myös varsinaisiin päätöksiin kuuluisi tehdä yritysvaikutusten arviointi. Kunnan varsinaisella päätöstasolla olevat asiat ovat esimerkiksi päätöksiä asemakaavamuutoksesta, rakennusurakoista ja liikennejärjestelyistä”, Matikainen kertoo. Jos kunnassa ei ole käytössä lainkaan yritysvaikutusten arviointia, kannattaa joukosta valita muutamia kokonaisuuksia, joille aletaan tehdä aluksi arviointia. Myöhemmässä vaiheessa laajennetaan niiden asioiden määrää, joille tehdään

yritysvaikutusten arviointi. ”Jos heti alkuvaiheessa aletaan arviointia tehdä kaikista päätettävistä asioista, saattaa käydä niin, että niiden tekeminen jää kokonaan. Alussa kannattaa valita muutamia kunnalle tärkeitä kokonaisuuksia. Esimerkiksi vedenhinnan muutoksilla on iso merkitys sellaisille kunnille, jossa on paljon vettä runsaasti käyttävää elintarviketeollisuutta. Tällainen hinnanmuutos saattaa vaikuttaa elintarviketeollisuuden yrityksen tulokseen todella paljon.”

Yritysvaikutusten arvioinnin käsikirja löytyy osoitteesta https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2022/01/ Yritysvaikutusten-arvioinnin-kasikirja.pdf

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

KOLUMNI

Varautumalla pahan päivän varalle yrityksesi varautuu hyvän päivän varalle

iimeiset kaksi vuotta on opettanut meille, että erilaiset häiriötilanteet yhteiskunnassa näyttävät tulleen osaksi arkielämäämme. Samalla olemme oppineet uusia toimintatapoja: koronan jäljiltä osaamme toimia terveysturvallisesti, ja työn tekemisen malli on sujuvasti monipuolistunut. Elpyminen koronasta tapahtuikin lopulta ajateltua nopeammin, ja talouden nousu häämötti jo mukavasti lähihorisontissa. Sitten Venäjän sotatoimet käänsivät tilanteen hetkessä ihan päälaelleen, epävarmuus palasi ja näkymät sumentuivat uudelleen. Ukrainan kriisi vaikuttaa myös kotimaisiin yrityksiin monella tavalla. Maaliskuun alkupuolella Suomen Yrittäjät teki Yrittäjägallupin, jonka mukaan 75 % yrittäjistä on sitä mieltä, että sodalla on jotain vaikutusta oman yrityksen toimintaan. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti kaikkiin yrityksiin, vaan toimialastakin riippuen toiset saavat enemmän iskua kuin toiset. Yhtä kaikki, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu lisää kustannuksia ja siten heikentää kannattavuutta. Yleinen epävarmuuden lisääntyminen vähentää tilauksia ja investointeja tai ainakin siirtää niitä eteenpäin.

Nyt jos koskaan tarvitaan taas sitä resilienssiä eli kykyä selvitä koettelemuksista ja ponnahtaa takaisin uuteen vallitsevaan tilanteeseen. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on pannut vauhtia varautumiskeskusteluihin. Meitä kaikkia kansalaisia on kehotettu varautumaan ennakolta eli hankkimaan niin sanottua kotivaraa niin, että ruokaa, juomaa, lämpöä ja suojaa riittää ainakin muutamaksi päiväksi. Sama kehotus koskee myös yrityksiä. Ja ehkäpä ennen kaikkea yrityksiä, koska yhteiskunta pyörii pitkälti yritysten varassa, ja yritysten toiminnan jatkuvuus on siten kriittinen osa-alue. Siis kannattaa ja pitääkin etukäteen omatoimisesti varautua niin, että yrityksen liiketoiminta voi kaikissa tilanteissa jatkua. Jokainen yritys ja yrittäjä on oman toimintansa paras asiantuntija. Nykyisen maailmanpoliittisen tilanteen seurauksena moni yritys joutuu mahdollisesti asettamaan tavoitteet uuteen tärkeysjärjestykseen. Tärkeintä on lähteä liikkeelle, hahmottaa tilannekuva ja tunnistaa oman yrityksen kannalta kriittiset ja tärkeimmät osa-alueet. Kaikkiin ulkopuolelta tuleviin uhkiin ei luonnollisesti voi itse vaikuttaa ja siksi tu-

leekin keskittyä niihin asioihin ja toimenpiteisiin, jotka ovat omissa käsissä. Hätäilyyn ei kuitenkaan ole syytä, vaan tulevia tilanteita voi suunnitella ja siten suojautua monelta riskiltä etukäteen. Esimerkiksi liiketoimintaan liittyviä riskejä voi suojata vakuutuksilla tai sopimusten hintaklausuuleilla. Korko- ja valuuttariskeiltä tai ulkomaan maksuihin ja saataviin liittyviltä riskeiltä voi suojautua erilaisilla instrumenteilla, joita on helppo itsekin käyttää sähköisillä kaupankäyntijärjestelmillä, esimerkkinä OP eFX tai OP FX Manager. Näitä järjestelmiä voi hyödyntää myös kassavirran hallinnassa. Kassavirran suunnittelua ja seurantaa ei voi liikaa korostaa. Mitä aiemmin tulevia haasteita ja mahdollisia käyttöpääoma tarpeita havaitaan, sitä helpompi asia on ratkaista. Näissä asioissa kannattaa ottaa yhteyttä omaan pankkiin, jossa maksuliikenteen, ulkomaankaupan, käyttöpääomarahoituksen, korko- ja valuuttasuojausten, varallisuudenhoidon ja vakuutusturvan ammattilaisten kanssa yhdessä löytyy varmasti hyviä vaihtoehtoja toiminnan turvaamiseen pitkällä tähtäyksellä. OP Ou-

Tyrnävän Yrittäjät valtakunnan paras

Tyrnävän Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Kukkohovi otti vastaan parhaan aluejärjestön palkinnon 1 – 99 jäsenyrityksen sarjassa Vaikuttajafoorumissa Silja Europalla. Palkinnon luovutti juontaja Sami Sykkö.

lu on paikallinen pankki Oulun alueella, ja kaikki asiantuntijamme ovat yhden klikkauksen tai puhelinsoiton päässä. Pienilläkin asioilla saa paljon aikaan ja monta kuoppaa voi varautumalla välttää. Tässä asiassa yrityksen johdolla on vetovastuu, ja hallituksen tehtävänä on valvoa ja hallita riskejä. Ja jos tuntuu, että resurssit eivät enää kaikkeen riitä, yksin ei tarvitse jäädä, vaan ulkopuolista apua löytyy tarvittaessa monelta taholta. Isot muutokset ja kriisit avaavat aina myös uusia mahdollisuuksia. Entisen tilalle voi avautua aivan uutta liiketoimintaa, vanha teknologia tai toimintatapa korvautuu uudella ja asioita opitaan tekemään ihan toisella tavalla. Niinpä varautuminen pahaan päivään on samalla varautumista hyvää päivään.

Outi Väisänen asiakkuusjohtaja OP Oulu Yrityspalvelut

Elo, Fennia ja Finnvera palkitsivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät vuoden 2021 aluejärjestökumppanina.” Tyrnävän Yrittäjät palkittiin Suomen Yrittäjien vuoden 2021 parhaina paikallisyhdistyksenä 1 – 99 jäsenyrityksen sarjassa. Yrittäjäjärjestön parhaat paikallisyhdistykset palkittiin jäsenmäärän mukaan neljässä sarjassa: 1–99, 100–200, 201–499 sekä yli 500 jäsenyritystä. Tyrnävän Yrittäjät on vaikuttanut paikkakunnan hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen sekä se on vahvasti kasvattanut jäsenmääräänsä pienellä paikkakunnalla. Yhdistys on onnistunut tavoitteessaan kasvattaa yritysten määrää kunnassa sekä sillä on vahva rooli elinkeinopolitiikan kehittämisessä ja kuntavaikuttajana. Esimerkiksi yhdistyksen aloitteesta kuntaan on perustettu kehitysyhtiö. ”Tyrnävän Yrittäjät tekee yhdessä aivan erinomaista ja pitkäjänteistä yhteistyötä niin kuntalaisten, jäsenyrittäjien kuin kuntapäättäjienkin kanssa. Nykyisen puheenjohtajan Mikko Kukkohovin ja entisten puheenjohtajien johdolla on löydetty huikea yhdessä tekemisen ja kehittämisen halu Tyrnävälle ja Tyrnä-

vän Yrittäjiin”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Tyrnävällä yrittäjät tukevat toisiaan ja lisäksi yrittäjät ja yritykset järjestävät erilaisia tapahtumia ja tempauksia, mikä kertoo mielestäni aidosta kiinnostuksesta omaa kuntaa ja kuntalaisia kohtaan, sanoo Kolehmainen. Suurimpien yhdistysten, eli yli 500 jäsenyhdistyksen sarjassa palkittiin Seinäjoen Yrittäjät Etelä-Pohjanmaalta. 200–499 jäsenyrityksen sarjassa Loviisan Yrittäjät – Lovisa Företagare Uudeltamaalta. Alle 200 jäsenyrityksen yhdistyksistä parhaana palkittiin Nurmeksen ja Valtimon Yrittäjät Pohjois-Karjalasta. Suomen Yrittäjien valtakumppanit Elo, Fennia ja Finnvera palkitsivat Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät vuoden 2021 aluejärjestökumppanina. Suomen Yrittäjillä on 378 paikallisyhdistystä ja 61 toimialajärjestöä, joiden joukosta voittajat valittiin. Palkinnot jaettiin yrittäjäjärjestön Vaikuttajafoorumissa Silja Europa-laivalla lauantai-iltana 23. huhtikuuta.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Nuorissa versoo tulevaisuuden osaajia Yrityksillä on monia keinoja kasvattaa nuorista tulevaisuu den osaajia. Sinunkin yrityksesi voi osallistua tulevaisuu den työntekijöiden tietojen ja taitojen kartuttamiseen ja samalla löytää uusia näkökulmia ja työntekijöitä. Vaihto ehtoja ovat esimerkiksi kesätyöllistäminen ja Työn Taita jien toimintaan osallistuminen. Kuvassa Esko ja Nina Valkola.

Mikko Koskenkorvan uratarina kiinnosti lukiolaisia.

”

OSALLISTU TYÖN TAITAJIEN TOIMINTAAN Osallistumalla Työn Taitajat Oulu -toimintaan olet mukana vaikuttamassa tulevaisuuden työntekijöiden suuntautumi seen ja osaavan työvoiman varmistamiseen. Työn Taitajissa tavoitetaan yläkoulu ja lukioikäisiä nuoria ja avataan heille työelämän ja urien saloja. ”Oulussa kehitetyssä toimintamallissa nuoret saavat tietoa eri ammateista, yrittäjyydestä ja työelämätaidoista. Nuoret pääsevät kysymään askarruttavista asioista suoraan yritysten edustajilta. Tavoitteena on varmistaa yrityksiin tarvittavaa osaamista oikeaaikaisesti, tulevia tarpeita ennakoiden”, asiantuntija Tiina Haapaniemi taustoittaa. Konsepti, jolla tuodaan esille todellisia tarinoita erilai sista uramahdollisuuksista omaa tulevaisuuttaan miettiville opiskelijoille, saa suitsutusta Specimillä teknisenä asiakas tukispesialistina työskentelevältä Mikko Koskenkorvalta. Specimillä suunnitellaan ja valmistetaan hyperspektraali kameroita, jotka ovat mm. ruoka ja kierrätysteollisuudessa sekä tutkimuslaitoksissa käytettyjä optisia mittalaitteita. ”Pääsin jakamaan oman uratarinani Työn Taitajat ta pahtumassa BusinessAsemalla. Kuulijoina oli Laanilan luki on 2. vuoden opiskelijoita. Kysymyksiä riitti palkkatasosta syvällisempiin kysymyksiin, joten selkeästi puheenvuoroni herätti ajatuksia. Itselläni tuossa iässä tulevaisuus ja työura olivat vain abstrakteja käsitteitä.” Työn Taitajissa mukana olevat yritykset kantavat tärkeää yhteiskuntavastuuta. Tulevaisuuteen katsovia yrityksiä tarvitaan lisää, mukaan pääsee ilmoittautumalla osoitteeseen info@businessasema.com.

Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja oppia työn merkityksen.

PALKKAA KESÄTYÖNTEKIJÄ Ritaharjun K-Supermarketin Esko ja Nina Valkola ovat työllistäneet nuoria vuosittain koko 13vuotisen kauppiasuransa ajan kesätyö setelillä. Seteli jaetaan koulussa 15–17vuotiaille oululaisnuorille, ja kaupunki tukee sillä työnantajaa nuoren palkkakustannuksissa 320 eurolla. Tuki haetaan jälkikäteen sähköisesti kätevästi eAsioinnissa. Valkolat työllistävät nuoria 2–3 kerrallaan koko kesän. Nuoret aloittavat heti koulujen loputtua ja viimeiset lähtevät opintojen alkaessa elokuussa. ”Haluamme antaa nuorille mahdollisuuden tutustua työelämään ja oppia työn merkityksen. Kesätyöntekijät eivät sijaista vakituisen henkilökuntamme lomia, mutta kesäsesongin kiireissä heistä on paljon apua. Kesätyö voi olla nuorelle myös ponnahduslauta alalle. ”Joukosta löytyy aina helmiä, joita ala kiinnostaa ja joiden asenne on kohdal laan. Tällöin työsuhdetta on jatkettu suoraan setelityön päätyttyä, ja jotkut ovat jääneet osaaikatöihin opiskelun ohella”, sanoo Esko Valkola. Kesäsetelityö kestää kaksi viikkoa ja työaika on 30 tuntia viikos sa tai yhteensä 60 tuntia kesäkauden aikana 1.5.–30.9.2022. Setelillä voivat työllistää yritykset ja kolmannen sektorin toimijat Oulussa, Hailuodossa, Iissä, Kempeleessä, Limingassa, Lumijoella, Muhoksella ja Tyrnävällä.

LÖYDÄ TUORETTA NÄKEMYSTÄ Kun yrityksesi tai edustamasi yhdistys haluaa tavoittaa tuoreet osaajat ennen kilpailijoita, ota yhteyttä Business Asemalle. Autamme löytämään oppilaitoksista sopivat yhteistyötahot ja tarpeen mukaan rakennamme yhteistyö tä pidemmälle. ”Avullamme tavoittaa myös Oulun korkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa tutkintoa opiskelevat tai jo valmistuneet kansainväliset osaajat. Myös he ovat valmiita tuomaan osaamistaan ja uusia näkökulmia alueen yrityk siin”, kertoo Oulu Talent Hub hankkeen projektipäällikkö Salla Hirvonen.

BUSINESSASEMAN PALVELUNEUVONTA OHJAA ETEENPÄIN! Puhelinpalvelu numerossa 08 558 55810 ma–to klo 8–18, pe klo 8–16 Palveluneuvonta on avoinna BusinessAsemalla arkisin klo 9–15 Voit myös varata ajan etäneuvontaan: businessasema.com/neuvonta Hallituskatu 36 B | businessasema.com

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Terveys, vapaus ja arvot tärkeitä Omassa hyvinvoinnissaan yrittäjiä kiinnostaa eniten fyysiseen, psyykkiseen ja toimintakykyyn liittyvät asiat. Tärkeitä yrittäjille ovat myös omien arvojen mukainen yritystoiminta, yrittämisen vapaus ja onnistumisen kokemukset. HYVINVOINTI

··

KUVA: ESTER VAN DAM

Anna Raudaskoski, teksti

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenistölleen ensimmäistä kertaa tekemässä hyvinvointikyselyssä korostuu psyykkisen ja fyysisen terveydentilan tärkeys. Erityisesti alle 30-vuotiaiden yrittäjien vastauksissa nousee tärkeäksi oman toimintakyvyn säilyminen ja siitä huolehtiminen. Samassa ikäluokassa korostuu myös sosiaalisten suhteiden ja arvojen merkitys. Tutkimuksen mukaan yrittäjille on tärkeää toteuttaa yritystoimintaa omien arvojensa pohjalta. Myös yrittämisen vapaus on tärkeää ja sen merkitys vain kasvaa ikävuosien myötä. Yrittäjät pääsevät varsin hyvin kokemaan työssään onnistumisen tunteita, itsensä johtamista, omien vahvuuksien hyödyntämistä ja jatkuvaa itsensä kehittämistä. Sen sijaan oman ajankäytön hallinta ja taloudellinen menestys toteutuvat heikoimmin varsinkin alle 30-vuotiailla yrittäjillä. Tutkimuksen mukaan omat harrastukset ja verkostot tukevat parhaiten jaksamista. Osa yrittäjistä taas kokee olevansa liian yksin yrittäjyytensä kanssa ja osalla oma jaksaminen on este yritystoiminnan jatkamiselle. Vastaajista 50,3 prosentilla ei ole voimassa olevaa työterveyshuoltosopimusta. Yksinyrittäjistä sopimus puuttuu 80 prosentilta. Suuri osa vastaajista ei pidä sopimusta tarpeellisena. Syyksi mainitaan se, että vakuutukset korvaavat sopimuksen tarpeen tai työterveyshuoltosopimus on liian kallis. Tutkimukseen osallistuneet ovat tyytyväisiä yrittäjyyteen ja he jatkaisivat yrittäjinä, vaikka taloudellinen tilanne ei sitä edellyttäisi. Kyselyyn vastasi 149 pohjoispohjanmaalaista yrittäjää, joista 48 on yksinyrittäjiä.

Työterveyshuollon puute huolestuttaa Yritysvalmentajana toimiva yksinyrittäjä Kirsi Paldanius luonnehtii yrittäjiä sinnikkäiksi pärjääjiksi. ”Sinnikkyydessä on hyvät ja huonot puolensa. Saatetaan yrittää selvitä liian pitkään arkihuolten ja kenties myös isompien ongelmien kanssa eikä välttämättä tajuta, että ollaan vaikkapa työuupumuksen kynnyksellä. Sellainen on pärjäämisen huono puoli. Hyvä on taas se, että vähästä ei lannistuta”, Paldanius toteaa. Paldaniuksen mielestä kyselyn tuloksissa merkittävin huolenaihe oli työterveyshuollon sopimuksen puuttuminen osalta yrityksistä. Puolella vastaajista se puuttui kokonaan, ja heistä valtaosa on yksinyrittäjiä. ”Toki yksinyrittäjien kohdalla voi ajatella niin, että sairausvakuutuksella pystyy hyvin korvaamaan työter-

”Työterveyshuollon sopimuksen tekoon saa neuvoa esimerkiksi PPY:n asiantuntijapalveluiden kautta.” Kirsi Paldanius, yritysvalmentaja

KUVA: ANNA RAUDASKOSKI

”Monesti bisnes menee edelle niin, että unohdetaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen.” Anne Rumpunen ratkaisukeskeinen valmentaja

Mitä ajatuksia alla olevat väittämät sinussa herättävät, kuinka hyvin väittämät pitävät kohdallasi paikkansa? n=149 Koen olevani sekä fyysisesti että psyykkisesti hyvässä kunnossa.

n = 149

Psyykkisesti tunnen voivani hyvin, mutta fyysinen kunto kaipaa kohentamista.

n = 149

Fyysinen kuntoni on hyvä, mutta jaksaminen on koetuksella.

n = 149

Sekä fyysinen että psyykkinen kuntoni ovat heikoissa kantimissa.

n = 149

Ajankohtaiset ulkoa tulevat kriisit (esim. epidemia, turvallisuusuhka) kuluttavat liikaa jaksamistani.

n = 149

Omat henkilökohtaiset elämänkriisini kuluttavat liikaa jaksamistani.

n = 149

Omaa hyvinvointiani tukee parhaiten se, että saan riittävästi tukea läheisiltäni.

n = 149

Omat harrastukset auttavat jaksamaan.

n = 148

Luotan omiin verkostoihini ja saan niistä tukea.

n = 148

Koen olevani liian yksin yrittäjyyteni kanssa.

n = 148

Oma jaksaminen on este yritystoiminnan jatkamiselle.

n = 149 0

Lähde: Yrittäjän hyvinvointikysely 2022

veydenhuollon sopimuksen. Joukossa oli kuitenkin paljon myös työllistäviä yrityksiä. Työterveyshuollon järjestäminen työntekijöille on lakisääteistä, ja sen järjestämistä valvoo työsuojeluviranomainen. Se on asia, johon toivoisin, että työnantajayrittäjät kiinnittäisivät erityisesti huomiota”, Paldanius pyytää. Muutamat yrittäjät, joilla työterveydenhuollon sopimusta ei ole, olivat vastanneet, ettei tietoa ole riittävästi saatavilla. ”Sopimuksen tekoon saa neuvoa esimeriksi yrittäjien asiantuntijapalveluiden kautta”, Paldanius huomauttaa.

Kalenteri kertoo omista arvoista Kyselyn vastauksissa korostuivat yrittäjien kiinnostus fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin, sekä toimintakykyyn liittyvät asiat. Omien arvojen mukainen yritystoiminta, yrittämisen vapaus sekä onnistumisen kokemukset ovat myös vastauksien perusteella tärkeitä yrittäjille. ”Vastauksista tuli mieleen, että kannattaa kirkastaa itselleen säännöllisesti omat arvonsa. Jos yrittäjän arvoissa ovat etusijalla terveys ja hyvinvointi, voisi katsoa myös omaan almanakkaansa, että näkyvätkö ar-

vostukset ajankäytössä. Jos koko ajan tekee kompromisseja eikä anna aikaa palautumiselle työuupumus iskee helpommin”, painottaa hyvinvointialan yrittäjä ja Oulun Yrittäjien hallituksen jäsen Anne Rumpunen. Yrittäjät ovat Anne Rumpusen mielestä oma rotunsa. ”Yrittäjät ovat hyvin sitkeitä ja rohkeita. Heillä on myös hyvä paineensietokyky. Monesti bisnes menee edelle niin, että unohdetaan omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, nipistetään vaikkapa yöunista ja omasta syömisestä. Omaan hyvinvointiin pitäisi kuitenkin myös satsata”, Rumpunen muistuttaa.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Tilausajot kauttamme kaikkialle!

Anna hyvä kuva! Henkilökuvaukset studiossa ja lokaatiossa Yritystapahtumien kuvaus Toimintakuvat

studiopsv.fi

www.pohjolanmatka.fi

Oulu, puh. 0201 303 550 tilausajot@pohjolanmatka.fi

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY

Puhelujen hinnat 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min.

Kokeile hintalaskuriamme ja pyydä tarjous www.esmo.fi

Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi

Tavoita asiakkaasi - varhain, varmasti ja toivomallasi alueella Markkinoi pohjoisen massalle, tai kohdenna osoitteellisena. Julkaisut, kirjeet ja paketit löytävät kauttamme perille. Tutustu jakelumahdollisuuksiimme: kalevamedia.fi/yrityksille/jakelupalvelut

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Rahasto kylvää hyvinvointia Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ·hyvinvointi · rahasto tukee paikallisyhdistyksiä HYVINVOINTI

ja sitä kautta yrittäjien hyvinvointia. Oulun Yrittäjien startti hyvinvointiin onnistui.

PPY:n Yrittäjien hyvinvointirahasto

····

Rahaston tarkoituksena on edesauttaa yrittäjien työkyvyn edistämistä ja säilyttämistä Pohjois-Pohjanmaalla.

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Oulun Yrittäjät aloitti kuntasalitreenit Liikuntakeskus Voitossa tammikuun alussa. Kyseessä on hyvinvointihanke. Jäsenet maksoivat itse puolet kuntosalimaksuista. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hyvinvointirahastosta myönnetyn hyvinvointituen avulla kuitattiin toinen puoli. ”Alussa oli kuntotestit ja kehonkoostumusmittaus. Jokaiselle laadittiin näiden perusteella henkilökohtainen ohjelma. Saimme myös henkilökohtaista ohjausta”, Oulun Yrittäjien hallituksen varapuheenjohtaja Auli Lukkarila kertoo. Loppumittaus tehtiin 8. huhtikuuta Liikuntakeskus Voitossa. Oulun Yrittäjillä oli myös oma WhatsApp-ryhmä osallistujille. Lukkarilan mukaan ryhmä on ollut innostunut kuntosaliharjoittelusta. ”Tämä on kiinnostanut sekä miehiä että naisia eli startti hyvinvointiin on alkanut onnistuneesti.”

Jatkossa mukaan henkinen jaksaminen Oulun Yrittäjien hallituksen jäsen Minna Råman sanoo, että ryhmä tuli täyteen ennätysnopeasti. Tällaiselle hyvinvointia tukevalle toiminnalle on tarvetta. Jatkossa suunnitellaan sellaisia projekteja, jotka tukevat myös henkistä jaksamista. ”Tarkoitus on tarjota yrittäjille erilaisia vaihtoehtoja, jotta mahdollisimman moni osallistuisi yhteiseen toimintaan. Tarkoituksena on myös työkyvyn parantaminen ja verkostoituminen muiden yrittäjien kanssa”, Lukkarila painottaa. PPY on tehnyt hyvinvointikyselyn, jonka pohjalta laaditaan laajempi hyvinvointikonsepti yrittäjille. ODL:n hallinnoi Jatkoon!-hanketta, jonka seuraava valmennusryhmä on alkamassa toukokuussa. ”Hanke on suunnattu nimenomaan mikro- ja pienyrittäjille tukemaan ja vahvistamaan yrittäjän psyykkistä hyvinvointia työnohjauksen keinoin. Tietoa hankkeesta löytyy www.odl.fi/jatkoon -sivustolta”, Lukkarila kertoo. Oulun Yrittäjät tukee jäsentensä hyvinvointia tarjoamalla tietoa ja tukea hyvinvoinnin edistämisestä.

Joonas Hakala (takana vas.), Ronja Paaso-Rantala ja Elias Hirvaskoski ohjasivat ja opastivat Juri Niemikorpea (edessä vas.), Jari Aholaa, Liisi Petterssonia, Minna Råmania ja Esa Jämsää kuntosaliharjoittelun parissa. Kaikki olivat tyytyväisiä kuntosaliharjoitteluun.

”Viimeisen parin vuoden aikana monen yrittäjän jaksaminen on ollut äärirajoilla. Resilienssin vahvistamiseksi liikunnan, levon ja ravinnon tasapainon ohella on hyvä keskittyä myös arkiseen vireystilan säätelyyn. Koen että vapaa keskustelu ja ajatusten vaihto muiden yrittäjien kanssa on myös erittäin tärkeää”, Lukkarila kertoo.

Hyvinvointia tukevat perusasiat kunniaan Råmanin mielestä yrittäjän hyvinvointiin pätee samat lainalaisuudet kuin kenen tahansa hyvinvointiin. ”Stressinsietokykyä vaaditaan usein keskivertoa enemmän. Ajankäytön suhteen monella on parannettavaa. Hyvinvointia tukevat perusasiat ovat hyvin arkisia eli riittävä uni, terveellinen ruokavalio ja sopiva määrä mielekästä liikuntaa sekä palautuminen. Perusasioihin on mahdollista saada tukea yrittäjäverkostosta.” Lukkarila pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan syömällä kohtuullisesti ja harrastamalla arkiliikuntaa. Myös työn ja vapaa-ajan selkeä erottaminen on tärkeää. ”Stressi meinaa vaikuttaa yöuniin. Kävelen paljon raittiissa ulkoilmassa, kesällä pelaan golfia ja käyn kehonhuolto- ja tanssitunneilla.” Råman on muutama vuosi sitten uudistanut ajankäyttöään. Hän on karsinut kaiken ylimääräisen kalenteristaan ja korvannut sen palauttavalla toiminnalla. ”Nautin sohvalla loikoilusta ja hyvistä tv-ohjelmista, mutta myös ladulla tai kahvakuulatunnilla hikoilusta.” Työt Råman pyrkii hoitamaan niin, ettei asioita jää roikkumaan eivätkä ne muutu stressitekijöiksi.

Esimerkkejä, mihin tarkoitukseen rahastosta voi hakea tukea:

• Yrittäjien työterveystarkastukset • Työterveystutkimus hyvinvointiin liittyvä koulutus ja kuntoutus. Rahastosta avustetta• Yrittäjien van koulutuksen ja kuntoutuksen tulee olla tavoitteellista, asiantuntijan johdolla tapahtuvaa ja mitattavissa olevaa.

on kehittää yrittäjien fyysisen ja psyykkisen työhyvinvoinnin • Tavoitteena osaamista, aktivoida yrittäjiä liikkumaan ja huolehtimaan omasta jaksamisestaan.

ei myönnetä avustusta lyhytkestoisiin ilman ohjausta • Hyvinvointirahastosta tapahtuviin toimintoihin, kuten esim. uimahalli- tai kuntosalilippuihin.

• Toive on, että hankkeessa on mukana myös yhteisöllisyys. Kuka tai mikä taho voi hakea tukea?

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistykset Yrittäjien toiminnan piirissä olevat verkostot: Nuoret • Pohjois-Pohjanmaan yrittäjät, yksinyrittäjät, senioriyrittäjät ja kasvuyrittäjät. • Rahoitusta ei myönnetä yksittäisille hakijoille. Myönnettävän tuen määrä: myönnettävä osuus voi olla korkeintaan puolet anotta• Hyvinvointirahastosta van kokonaisuuden kokonaiskuluista.

• Myönnettävän tuen määrä sidotaan osallistujien henkilömäärään. ei myönnetä mittaviin välinehankintoihin, matkakuluihin eikä yksittäis• Tukea ten tapahtumien järjestämiseen. Lisätietoja antaa järjestöpäällikkö Kirsi Anttila, p. 0500 685 148. Hakulomakkeet toimitetaan: kirsi.anttila@yrittajat.fi. Toiminta-avustukset maksetaan hankkeen loppuraportin ja kustannusselvityksen hyväksymisen jälkeen.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Marjo Kolehmainen ja Veikko Hulkko koontuvat toisinaan porisemaan yrittäjyydestä ja sen haasteista.

Yritys toimii osana yhteiskuntaa Oululainen veteraaniyrittäjä Veikko Hulkko ja ·toimitusjohtaja · Marjo Kolehmainen kokoontuvat toisinaan VASTUULLISUUS

porisemaan yrittäjyydestä ja sen kulloisista haasteista.

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Kunnallisneuvos Veikko Hulkon ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen huhtikuisessa keskusteluhetkessä aiheena on yrittämisen vastuullisuus. ”Tulevaisuudessa yrittämistä ei voi tehdä ilman, että arvot ja vastuullisuus on mietitty”, Kolehmainen avaa keskustelun. Hulkko muistelee työuransa alkua nuorena insinöörinä. Kolmen viikon johtajuuteen pätevöittävällä kurssilla kuultu ajatus piirtyi mieleen: ”Yritys on osa yhteiskuntaa”, sanoi Leo Ahlstedt. Hulkon mielestä yritysmaailmassa saatetaan vieläkin ajatella, että yritys

tekee vain bisnestä ja että sen rooli on hoidettu, kun verot on maksettu. Hän korostaa, että asia ei ole niin. Yrityksellä on vastuu työntekijöistään ja yrityksen muodostavat sen työntekijät. ”Siitä lähtien olen ajatellut bisnestä enemmän ihmisten toimintana kuin rahamyllynä. Jos yritys on osa yhteiskuntaa, sen tulisi näkyä myös suhteessa työntekijöihin, sillä me ihmiset tämän homman lopulta hoidamme.”

Ihmiset ovat turhautuneita Hulkko näkee yhdeksi aikamme ongelmaksi sen, että ihmiset ovat turhautuneita työhönsä ja pelokkaita. He miettivät, saavatko he töitä, ovatko he

Täytyy luoda yhteisöllisyys sen joukon kanssa, joista yritys on riippuvainen elikkä myös asiakaskunnan kanssa.” Veikko Hulkko

päteviä ja hyväksytäänkö heidät työpaikalla. Se näkyy ihmisten vetäytymisenä, mikä Hulkon mielestä vaarantaa lopulta jopa demokratian. ”Ihmisillä pitäisi olla tunne, että he kuuluvat tähän yhteiskuntaan. Kun toimimme työpaikalla, toimimme tämän yrityksen ja yhteisön hyväksi, mutta samalla myös yhteiskunnan hyväksi.” Hulkko oivalsi vuorovaikutuksen merkityksen toimiessaan aikoinaan kunnanvaltuutettuna. ”Yhteiskunta on vuorovaikutusjärjestelmä, jossa kaikkien pitää olla vuorovaikutuksessa keskenään”, hän sanoo. Samansuuntaiset ajatukset näkyivät Hulkon isän työssä. Olavi Hulkko toimi pitkään kunnanvaltuutettuna. ”Minä ihailin hänen tekemäänsä työtä. Sieltä on siirtynyt se käsitys, että kyllä me ihmisiä varten näitä hommia teemme.”

Hyvät henkilösuhteet lisäävät tuottavuutta Tällä hetkellä henkilöstöjohtaminen ja työyhteisön kokonaishyvinvointi kiinnostavat yrittäjiä kovasti. Tutkimustulokset osoittavat, että kun henkilösuhteet ovat yrityksessä keskeisessä asemassa, niin tuottavuus nousee. ”Suurin osa ensimmäistä tai toista työntekijäänsä palkkaavista yrittäjistä ei ole henkilöstöjohtamisen asian-

tuntijoita. He vasta opettelevat sitä. Se opitaan kantapään kautta”, Kolehmainen toteaa. Hulkolla on näkemys, että yrityksen piiriin kuuluvat myös sen asiakkaat. ”Voisiko asiakkaalle tulla tunne, että firma pitää siitä, että minä olen asiakkaana täällä? Sanallista juttelua saatetaan pitää turhana, kun siitä ei saa rahaa, mutta kiitoskin on jo paljon.” Hulkko korostaa, että liikkeenjohdon olisi hyvä hiljalleen oppia pois siitä, että me palvelemme asiakkaita siksi, että saamme heiltä rahaa. ”Jos sinä perheesi kanssa onnistut hyvin, kun luot yhteisöllisyyden, niin aivan sama on yrityksen kanssa. Täytyy luoda yhteisöllisyys sen joukon kanssa, joista yritys on riippuvainen elikkä myös asiakaskunnan kanssa. Mutta se on hienovaraista työtä.” Hulkon mukaan se on hieman eri asia kuin asiakaspalvelu. Hän sanoo, että henkisellä tasolla liian moni suomalainen on yksin.

Vuorovaikutus tulee kiinnostuksesta Hulkolla on ajatus siihen, mistä aito vuorovaikutus ja luottamus syntyvät. ”Minä voin kehua sinua, tai sitten minä voin vain antaa sinun huomata, että minä pidän sinusta ihmisenä. Ne ovat kaksi eri asiaa. Jos minä pystyn osoittamaan sinulle, että minusta on kiva olla sinun kanssa juttusilla ja että sinulla on hyvä ajatuksia, niin yhtäkkiä meillä on vuorovaikutussuhde, jolle voi rakentaa jotakin.” Kolehmainen tuo esille, että pienten ja keskisuurten yritysten kasvua vaikeuttaa eniten yrittäjän oma jaksaminen. Hulkon mukaan yrittämisen vaikeissa tilanteissa apua saattaa löytyä yllättävän läheltä. ”Kuinka monta kertaa sitä yrittäjänä on todella yksin, kun on vaikea hetki. Aikanani minä hain tuen ja turvan omasta organisaatiosta, niistä ihmisistä jotka tunsin ja joihin luotin. Oli aivan sama, oliko se joku asentaja vai osastopäällikkö”, Hulkko muistelee.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Nuoret yrittäjien opissa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallis·yhdistykset · antavat ahkerasti yrittäjyyskasvatusta alueensa YRITTÄJYYSKASVATUS

nuorille. Esimerkiksi Muhoksella on kehitetty Karhunluola, Iissä pidetään kioskia ja Taivalkoskella tehdään yritysvierailuja.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Muhoksen Facebook-sivuilla on avattu akatemia, johon on kerätty webinaareja erilaisista yrittäjyysaiheista. Iissä puolestaan Yrittäjät ry:n puheenjohtaja Juha Kallio on käynyt puhumassa yrittäjyydestä ja Yrittäjät ry:stä muun muassa yläasteella. Myös paikallisyhdistyksen yrittäjiä on käynyt kertomassa omia yrittäjätarinoitaan. Taivalkoskella yrittäjät mukaan lukien puheenjohtaja Pasi Kivimäki ovat käyneet kertomassa työstään lukiolaisille. Muhoksella yrittäjyyspolku alkaa peruskoulusta lähtien. Yläasteella järjestetään vuosittain yrittäjyyspäivät ja lukiossa yrittäjät käyvät kertomassa työstään. Lukiossa oppilaat perustavat yrityksiä ja pyörittävät oppilaitoksen kahvilaa. Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Mika Mattila kertoo, että Muhoksella järjestetään tämän lisäksi nuorten yrittäjien yrittäjyyskilpailu nimeltään Karhunluola. Siihen voivat osallistua sekä toiminnan jo aloittaneet että pelkän liikeidean omaavat yrittäjät. Kilpailu järjestetään jo kuudetta kertaa. Kilpailussa on kaksi sarjaa: 13–17-vuotiaat ja 18–28-vuotiaat. Finaali on 17. toukokuuta. Karhunluola on laajentunut lähes

vuosittain. Tänä vuonna mukana ovat Oulujokilaakson kunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala sekä Ii ja uutena kuntana Liminka sekä Oulun Seudun Nuoriso Leader. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa nuoria yrittäjyyteen, synnyttää menestystarinoita ja lisätä maaseudun elinvoimaa. Jotkut nuoret ovat alkaneet kevytyrittäjiksi 4H:n kautta. Lukiolainen Alisa Kangastie, 17, suunnittelee pakohuoneita. ”En ollut aiemmin ajatellut yrityksen perustamista, mutta kun minulle ehdotettiin liikeideaa pakohuoneista, niin innostuin saman tien.” Pakohuoneiden suunnittelu on vaativaa hommaa, mutta Kangastie pitää työstään.

Yrittäjyyskasvatus viety kouluihin Iissä yrittäjyyskasvatus toteutetaan yhteistyönä peruskoulun ja lukion kanssa. Haminan koululla yrittäjyyskurssi on valinnaisaineena 4.–6. luokilla. Yrittäjyyskasvatus on ollut vuosittain suosituimpia valinnaisaineita. Urpo Tauriainen opettaa yrittäjyyskasvatusta luokkaopetuksena ja toiminnallisesti iiläisissä yrityksissä. ”Tavoitteena on oppimisen ilo, toiminnallisuus ja myönteinen asenne yrittäjyyteen”, Tauriainen kuvailee. Nelosluokkalaiset tekevät koulussa yrittäjyyslehden. Viidennen luokan oppilaat käyvät yritysvierailuilla ja kuutosluokkalaiset pitävät koulussa

Yrittäjyys sisältää sellaisia asioita, joita myös työnantajat työntekijöissään arvostavat.” Juha Kallio, Iin Yrittäjien puheenjohtaja

kioskia ja myyjäisiä ja käyvät yhtenä päivänä yrityskylässä. Iin Yrittäjien puheenjohtaja Juha Kallio on yhdessä Tauriaisen kanssa samaa mieltä siitä, miten yrittäjäkasvatuksesta saisi jatkuvan ketjun kaikille kouluasteille. Kallio uskoo, että tulevaisuudessa yrittäjyys nousee entistä useammin perinteisen työssäkäynnin vaihtoehdoksi. ”Me yrittäjät tuemme yrittäjyyskoulutusta. Yrittäjyys sisältää sellaisia asioita, joita myös työnantajat työntekijöissään arvostavat”, Kallio sanoo.

Taivalkoskelle lisää yrittäjyyskursseja Taivalkoskella lukion yrittäjyyskurssin sisällön suunnittelivat yrittäjäyhdistys, yrityskehittäjä Niina Heino, apulaisrehtori Tarja Tolonen ja opinto-ohjaaja Marjo Kaarre. Syksyllä 2021 toteutettiin kurssi teemaopintokurssina ja siihen osallistui 2. ja 3. vuoden opiskelijoita. ”Tarkoituksena on, että jossain vaiheessa lisättäisiin yrittäjyyskursseja, ja ne laajenisivat Taivalkosken OSAO:n yksikköön”, Taivalkosken Yrittäjien puheenjohtaja Pasi Kivimäki toivoo. ”Kurssin teemana on yhteiskunta, yrittäjyys ja raha. Olemme käyneet opiskelijoiden kanssa vierailuilla erilaisissa yrityksissä. Opiskelijat ovat laatineet kurssin päätteeksi raportin yritysvierailuista”, Kaarre sanoo. Kurssin käyneet Enni Karjalainen, 20, Marikki Tyni, 18, Heljä Vääräniemi, 17, Enni Kuha, 17 ja Viivi Jokela, 18 ovat tyytyväisiä kurssin sisältöön ja positiivisesti yllättyneitä, että Taivalkoskella on paljon yrityksiä.

Taivalkosken yrittäjien puheenjohtaja Pasi Kivimäki (vas.) ja lukion opinto-ohjaaja Marjo Kaarre (oik.) ovat tyytyväisiä yhteistyöhön. Opiskelijat Enni Karjalainen, Heljä Vääräniemi, Marikki Tyni, Enni Kuha ja Viivi Jokela pitivät yritysvierailuja mielenkiintoisina. Yrittäjäksi ryhtyminen ei tunnu poissuljetulta vaihtoehdolta, jos hyvä liikeidea löytyy.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Rautalan tila laajentaa

Herefordrotu kestää hyvin kylmyyttä eikä tarvitse lämmitettyä navettaa. Toni Kippolalla on myös muutamia ylämaankarjan pitkäsarvisia ja -karvaisia lehmiä.

Pyhäjokinen maatalous·yrittäjä · Toni Kippola kasvattaa karjalukua INVESTOINNIT

50:stä 100 lehmään

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuva

Pyhäjoen Parhalahdessa sijaitsevalle Rautalan tilalle on valmistumassa sadan emolehmän pihatto-, ruokinta- ja lannankeräystilat. Rautalan tilan rakennusinvestoinnin takana on ajatus eläinten hoitamisen helpottamisesta ja keskittämisestä. Laajennuksen myötä karjaluku kasvatetaan viidestäkymmenestä lehmästä sataan. ”Kaikki eläimet saadaan yhteen paikkaa. Niiden päivittäinen hoito ja ruokinta helpottuvat”, maatalousyrittäjä Toni Kippola selvittää. Investointi maksaa 800 000 euroa. Pihatossa on sata emolehmäja vasikkapaikkaa, 20 loppukasvatuspaikkaa nuorkarjalle sekä neljä siitossonnin paikkaa. Uusi navetta-alue sijaitsee kylän laidalla, parin kilometrin päässä talosta. Sen vieressä on myös laitumia. Kippolaa iso investointi ei hirvitä. Maatalousyrittäjän rohkeus nousee halusta jatkaa tuotantoa. ”Ei ole käynyt mielessäkään, että lopettaisin tai vähentäisin”, Kippola toteaa.

Laidunnus on merkittävässä osassa lehmien kasvatusta. Rautalan tila on luomutuotannossa. Tilan pinta-alaan kuuluu sata hehtaaria omaa maata, sata hehtaaria vuokramaata ja sata hehtaaria luonnonlaitumia. ”Nurmirehun tuotannossa käytän nurmen pitkäaikaista kasvatusta. Siinä maata ei kynnetä”, Kippola kertoo.

Laiduntamalla maisemanhoitoa Kippolan sydäntä lähellä on maiseman hoito. Itse asiassa yrittäminen ja lihakarjan tuotannon aloittaminen sai alkunsa maisemahoitokurssista. Luonnonlaitumet ovat merenrannan Natura-alueita, jonne osa Rautalan tilan lehmistä viedään kesän ajaksi. Laidunnuksella hoidetaan rantaniittyjen perinnebiotooppeja. ”Laiduntamisella estetään maiseman umpeen kasvaminen ja pystytään säilyttämään laiduneliöstö ja laidunkasvit.” Hoitotoimiin kuuluu sielläkin karjan tarkkailu ja aitojen huolto. Lai-

Ei ole käynyt mielessäkään, että lopettaisin tai vähentäisin.” Uusi maailmantilanne on kuitenkin pysähdyttänyt. Tilalla 90 prosenttia rehusta tulee omilta pelloilta. Se on osa huoltovarmuutta. Lannoitteita ei tarvitse ostaa. Uuden pihaton alue valetaan betonista, jotta kaikki lanta saadaan talteen ja hyödynnettyä. Sen arvo on noussut.

Kausityöntekijöitä ja yksi vakituinen Kippola suunnittelee vakituisen työntekijän palkkaamista. Kesäaikaan hänellä palkkalistoilla joitakin kausityöntekijöitä. Intoa maatalouteen riittää. ”Aina kun peltoa on myynnissä, sitä pitää yrittää hankkia.” Rautalan tila tuottaa vasikoita, jotka lähtevät noin puolivuotiaana loppukasvatukseen lihakarjatiloille. Lisäksi tila tuottaa itse jonkun verran naudanlihaa. Tuotannossa on vahvasti mukana myös metsätalous sekä koneurakointi erikoiskoneilla. Esimerkiksi radio-ohjattavalla pienoisniittokoneella voidaan niittää kaltevia kohteita, kuten moottoritien pientareita.

duntamisesta on kertynyt kokemusta kohta kaksikymmentä vuotta. ”Maiseman hoito on palkitsevaa. Saa olla paljon luonnossa ja näkee luonnon kiertokulun keväästä syksyyn. Linnut ovat lisääntyneet laidunalueella”, Kippola sanoo.

Lihatuotteelle oikea hinta Puhe kääntyy maatalouden kannattavuuteen. ”Lihatuotteelle pitäisi saada oikea hinta, että lihakarjan tuotanto jatkuisi Suomessa. Kaupalla on liian vahva asema hinnoitella tuotteet.” Kippola uskoo, että lihantuotanto jatkuu. ”Menetelmiä voidaan kehittää. Laiduntaminen on eettisesti kestävää.” Kippola pitää ruoantuotannon omavaraisuutta tärkeänä. ”Se ei säily mitenkään muuten kuin säilyttämällä maatalous Suomessa tuotantokykyisenä. Tuntiruuassa on monta epävarmuustekijää.” Parhalahdessa lehmiä ei ole enää muilla tiloilla kuin Rautalassa.

Toni Kippola on jättänyt joitakin hiehoja eli nuoria lehmiä kasvamaan emolehmiksi. Herefordrodun lehmä on rauhallinen, utelias ja varovainen.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puolesta verkostossa on mukana projektipäällikkö Minna Paakkola. ”Kokoonnumme ilman pönötystä ja ilman tärkeilyn vaatimuksia. Tilaisuudet ovat avoimia ja mukaan on tervetullut omana itsenään.” Paakkola on huomannut, että yrittäjät ovat avoimia jakamisessaan. He haluavat kertoa myös kompastuskivistä ja hankalista asioista, jotta toisten kokemuksista voitaisiin oppia aidosti.

Hiotusta tuli Rauten tytäryhtiö

Kasvuverkosto aloitti toimintansa maaliskuussa tutustumalla Satu Lapinlammen johdolla Hiottu Oy:n toimintaan.

Kasvuverkosto ponnistaa yhdessä keskittynyt ·verkostotoiminta · Yrityksen kasvuun alkoi maaliskuussa. KASVU

Kasvuverkosto kokoaa Pohjois-Pohjanmaan alueella yhteen yrityksiä, jotka pyrkivät liiketoiminnan kasvattamiseen.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kasvua tavoittelevien yrittäjien avoin Kasvuverkosto kokoontui yritysvierailun merkeissä oululaisen Hiottu Oy:n toimitiloissa. Keskustelussa nousi esiin toive, että verkoston toiminta muodostuisi osallistuvien yritysten näköiseksi. Vaikka toimialat ovat erilaisia, yritykset eri-ikäisiä ja yrittäjät eri kohdassa kasvua, niin jaettavaa kokemusta tuntuu löytyvän. Usein yrittäjät ovat yksin kasvukipujen kanssa, eikä tukea ole mah-

dollista saada yrityksen tai lähipiirin sisältä. Toisen vastaavassa tilanteessa olleen yrittäjän on kuitenkin helppo ymmärtää ja asettua toisen asemaan. Yritysten tarinat ja vertainen sparraaminen ovatkin kasvuverkoston toiminnan keskiössä. Kasvuverkosto on Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kasvua tavoittelevien yrittäjien avoin verkosto, jonka tavoitteena on kohtauttaa kasvuhakuisia yrittäjiä, tarjota tukea ja inspiraatiota kasvuun sekä jakaa tietoa kasvun tueksi. Kasvuverkosto järjestää tapaamisia kuukauden välein vaihtuvilla

teemoilla, mutta niissä on aina aikaa myös keskustelulle ja kokemusten jakamiselle. Verkoston tapaamisia toteutetaan kasvotusten, etäyhteyksin sekä yritysvierailuin.

Torinrantaan 1. kesäkuuta Kasvuverkosto kokoontuu seuraavan kerran kesäkuun ensimmäisenä päivänä kello 14 torinrannassa Oulussa. Silloin muodostetaan verkoston johtoryhmä ja valitaan puheenjohtaja.

Hiottu Oy:n toimitusjohtaja Satu Lapinlampi esitteli kasvuverkoston jäsenille yrityksen tuloksellista toimintaa. Hiotun liikevaihto rikkoi viime vuonna miljoonan euron rajapyykin. Se oli 1,3 miljoonaa euroa ja nousi 76,8 prosenttia. Yritys työllistää 17 henkilöä. Ohjelmistokehitysyritys on keskittynyt konenäköön liittyviin ja muihin teollisuuden tarpeisiin meneviin ohjelmistoihin. Asiakkaista suurimmat ovat maailmalaajuisesti toimivia yrityksiä ja pienimmät kahden hengen konsulttiyrityksiä. Hiotun kasvutarinaan liittyy vuonna 2020 tehty yrityskauppa. ”Saimme ilmoituksen, että eräs yritys olisi kiinnostunut ostamaan meidät. Ilmoitimme asiasta isolle asiakkaallemme, joka tekikin pian oman ratkaisunsa”, Lapinlampi sanoo. Raute Oy päätyi ostamaan Hiotun. Yrityskaupan jälkeen Raute omistaa 80 prosenttia Hiotun osakekannasta. Hiottu säilyi erillisenä osakeyhtiönä ja on nyt Rauten tytäryhtiö. ”Olimme Rautelle strategisesti kriittinen kumppani.” Kauppa oli sikäli erikoinen, että toimialat ovat täysin erilaiset. Raute toimittaa viilun, vanerin ja LVLlevyn tuotantoon liittyviä laitteistoja ja kokonaisia tehtaita. Pörssiyhtiö on myös aivan eri kokoluokkaa kuin Hiottu. ”Ison firman selkänoja on tuonut työntekijöille turvallisuuden tunnetta, että työtä riittää”, Lapinlampi toteaa.

Pysyvyyttä koodaajissa Raute toimii Nastolassa ja Kajaanissa, joihin on vaikea saada koodaajia. Oulussa tilanne on yleisesti parempi ja monet koodaajat ovat tyytyväisiä työnantajiinsa eivätkä niin helposti vaihda työpaikkaa. Rautelle oli tärkeää laajentaa uudelle liiketoiminta-alueelle. ”Ohjelmistoala ei ole niin suhdanneherkkää. Rauten toimialalla ailahtelee enemmän.” Lapinlampi sanoo, että jos ohjelmistoalalla halutaan kasvua, pitää hommata tekijä eli koodaaja. Alan pitkäaikainen ongelma on ollut työntekijöiden puute. Hiotussa pidetään kiinni mukavuusperiaatteesta. Asiakkaita pyritään palvelemaan pitkäkestoisesti. Koodaajat pääsevät tekemään hommia monipuolisesti. ”Eri työntekijöille ovat mukavia eri asiat. Joku haluaa tehdä samaa ja tuttua. Toinen haluaa tehdä laajasti ja uusiin haasteisiin tarttuen”, Lapinlampi sanoo. Hiotun periaatteet ovat tuottaneet tulosta eivätkä koodaajat juuri vaihdu. Työtyytyväisyyskyselyjen

tulokset kertovat henkilöstön tyytyväisyydestä. ”Periaatteena on, että meillä on mukava olla töissä, meillä on mukavia asiakkaita ja teemme mukavia hommia.” Yritys huolehtii vastuullisuudestaan. Lapinlampi on laskenut yrityksen hiilijalanjäljen ja on huomannut, että pienetkin keinot riittävät sen pienentämiseen. Esimerkiksi kun tuli tarve muuttaa isompiin tiloihin, uusi toimitila kalustettiin kierrätyskalustein. ”Laitteiksi hankitaan mahdollisimman kestävät laiteet. Asiakaspalaverit ovat olleet jo vuosia pääosin etänä”, Lapinlampi huomauttaa. Hiottu kompensoi hiilipäästönsä kompensointimaksuilla ja voi niin ollen sanoa tekevänsä hiilineutraalia koodausta.

Ison firman selkänoja on tuonut työntekijöille turvallisuuden tunnetta, että työtä riittää.” Satu Lapinlampi

Kasvuverkosto kokoaa • Kasvuverkosto alueen yrittäjiä, jotka pyrkivät liiketoiminnan kasvattamiseen. on sopinut • Verkosto tulevista tapaamisista, joita on noin kuukauden välein. toiveissa on • Jäsenten luottamuksellinen ilmapiiri ja vertaissparraus. on yritys• Ohjelmassa vierailuja ja -tarinoita, puhujatapahtumia sekä eri teemojen käsittelyä, kuten henkilöstö, johtaminen, rahoitus ja strategiat. ohjaamaan • Toimintaa kootaan johtoryhmä, jotta toiminta olisi mukana olevien yrittäjien näköistä. Kasvetaan • Slogan: isosti yhdessä.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

LVI-Palvelu Pitkälä on Pitkälän veljesten Jussin (vas.), Joukon ja Jarin luotsaama menestyvä yritys.

Veljesten piti saada töitä itselle ja parille hyvälle tyypille LVI-Palvelu Pitkälä Oy työllistää ·nyt· toistasataa ihmistä toimialueillaan ···· YRITTÄJÄTARINA

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

LVI-Pitkälä on Oulun, Meri-Lapin, Lapin ja pääkaupunkiseudun alueilla toimiva yritys. Tämän vuoden huhtikuussa myös Tampereelle avattiin uusi toimipiste. Yritys palvelee yksityis- ja yritysasiakkaita kaikissa lämpöön, veteen ja ilmastointiin liittyvissä asioissa. Sen toimialaan kuuluvat myös LVIsuunnittelu ja uudiskohteiden LVI-urakointi. Yritys aloitti toimintansa vuonna 2007, kun veljekset Jari ja Jouko Pitkälä perustivat sen yhdessä. ”Tarkoituksena oli tuolloin työllistää itsemme ja mahdollisesti pari hyvää tyyppiä, jos kaikki sujuisi hyvin. Haaveissa oli myös, että jossain vaiheessa voisimme palkata yritykseen LVI-insinöörin”, toimitusjohtaja Jari Pitkälä muistelee. Tällä hetkellä LVI Pitkälä työllistää 120 henkilöä, joista 14 on LVI-insinöörejä. ”Tarkoituksenamme oli, että toisimme palvelunäkökulman putkialalle ja rakentamiseen. Sitä noudattamalla olemme menestyneet. Olemme onnistuneet hyvin myös rekrytoinnissa; päätöksemme antaa töitä hyvälle porukalle on onnistunut”, Jari Pitkälä kertoo.

Palvelulupaus toteutuu Yrityksen näkyvin osa Oulun alueella on huoltopalvelut. Asiakaskäyntejä on vuodessa 7 000, ja päätoimisia asentajia huollon puolella on 16.

”Meillä on paljon pitkäaikaisia yksityis- ja yritysasiakkaita.” Yrityksen liiketoimintaideana on toteuttaa alueen parasta ja laadukkainta LVI-palvelua vuoden jokaisena päivänä vuorokauden ympäri. Palvelulupauksesta pidetään kiinni. ”Ensin rakennamme asiakkaille mielikuvan siitä, että meiltä saa hyvää palvelua ja että hoidamme heidän ongelmansa. Kun työtilaus on tehty, menee asentajamme sovittuna aikana asiakkaan luo, ja antaa parhaan mahdollisen ensivaikutelman. Asiakas huomaa heti, että työ onnistuu ja ammattilainen on asialla”, Jari Pitkälä painottaa. Työt tehdään hyvien asennustapojen mukaan ja asiakkaan luona siivotaan jäljet. Eelis Jantunen toimii yrityksessä yhtenä huollon työjohtajana. ”Hoidamme keikan kuin keikan. Kiinteistöyhtiöiltä tulee paljon päivystystöitä. Kylpyhuone- ja keittiöremonttien tekijät tarvitsevat palveluitamme. Työtilaukset vaihtelevat hananvaihdoista ja viemärinaukaisuista isompiin remppoihin”, Jantunen kiteyttää.

Harjoittelun kautta koulusta töihin Vuonna 2010 remmiin tuli mukaan kolmas veli, Jussi Pitkälä, joka toimii tällä hetkellä Oulun yksikön aluepäällikkönä. Hän tuli tuotantotalouden opintojensa loppuvaiheessa taloon vakituiseksi työntekijäksi.

”Jussi teki lopputyönsä yrityksemme toiminnanohjausjärjestelmästä.” Yrityksen monet työntekijät ovatkin tulleet taloon ensin harjoittelun kautta. Oppilaitosten kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Jari Pitkälä on itse käynyt putkiasentajan ja sen jälkeen merkonomin koulutuksen. ”Mietin minkälainen opiskelu kannattaisi yrittämisen kannalta. Olisin pystynyt valitsemaan LVI-insinöörin opiskelun ja kauppaopiston välillä. Valitsin kauppaopiston ja ajattelin, että voisin sitten tarvittaessa palkata insinöörin. Se oli hyvä valinta”, Pitkälä toteaa tyytyväisenä. Ennen merkonomiksi kouluttautumistaan hän ehti työskennellä muun muassa oululaisella LVI Ykkösellä ja sai hyvät eväät sieltä yrityksen johtamiseen. LVI-Pitkälän menestyminen on hänen mielestään hyvän henkilöstöpolitiikan ja moitteettoman asiakaspalvelun ansiota. ”Olemme palkanneet rohkeasti uusia ihmisiä töihin, ja antaneet heille vastuuta. Tapanamme on toimia niin, että uuteen henkilöön luotetaan jo alun perin, ihan sama millä tasolla toimitaan. Meillä ei ole hierarkiaa, meille jokainen työntekijä on tärkeä.” Kentältä saatu palaute otetaan tosissaan ja siihen reagoidaan heti. ”Kyllähän meillekin sattuu joskus virheitä. Tärkeintä on se, että virheet korjataan nopeasti, jotta asiakaskokemus olisi mahdollisimman hyvä.”

Menestyksen takana on hyvä henkilöstöpolitiikka ja moitteeton asiakaspalvelu.”

LVI-Palvelu Pitkälä Oy yksityis- ja yritys• Palvelee asiakkaita kaikissa lämpöön, veteen ja ilmastointiin liittyvissä asioissa

• Perustettu vuonna 2007 Lappi • LVI-Pitkälä perustettu 2018, Rovaniemen huoltopiste 2020 Etelä • LVI-Pitkälä perustettu 2020, LVI Newair Oy ostettu Etelän tytäryhtiöksi 2021 Pirkanmaa • LVI-Pitkälä perustettu huhtikuussa 2022

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Aittamökki kisaa kauneimman tittelistä

Tämä on uniikki. Kun tänne tulee, aika pysähtyy.” Virpi Ruotsalainen

Virpi Ruotsalaisen mökissä monet esineet ovat samalla paikalla, johon hänen mummunsa on ne aikanaan asettanut.

Virpi Ruotsalaisen mummu ·pelasti · polttopuuksi menossa olleen KILPAILU

ikivanhan vilja-aitan kesämökiksi. Romanttisessa Koskenmökissä ei ole juoksevaa vettä eikä sähköä.

····

Anna Tilvis, teksti Ester van Dam, kuvat

Kärsämäkisen Virpi Ruotsalaisen aitta kilpailee Suomen kaunein koti: kesämökit -kisassa. Ruotsalainen emännöi Luonnon Syli maatilamatkailu- ja viljatilaa, joka tarjoaa ohjelmapalveluja ja majoitusta Kärsämäen Välikylällä, Vuohtojoen rannalla.

MTV3-televisokanavan kilpailussa esitellään 30 erilaista kesänviettopaikkaa ympäri maan. Ruotsalaisen aittamökki edustaa luonnollista, maanläheistä tyyliä. Kisaan lähtö tapahtui vahingossa. ”Mökistä tehtiin juttu Meidän Mökki-lehteen. Pari päivää sen jälkeen minulle soitettiin ja sanottiin, että mökki haluttaisiin mukaan kisaan ja

että laitapas hakemus tulemaan.” Ruotsalainen kertoo kysyneensä, että ovatko he ihan varmoja. Mökissä ei ole juoksevaa vettä eikä sähköä. Siellä on ulkovessa. Vastauksena oli ollut, että ohjelmaan halutaan erilaisia mökkejä. Rakennus on entinen vilja-aitta ja se on alun perin sijainnut Ruotsalaisen isoisän kotipaikalla Savi-selässä. Sen tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta ensimmäisestä siirrostakin on kaiverruksen mukaan jo liki sata vuotta. ”Se oli jo menossa polttopuuksi, kun mummu pelasti sen 80-luvulla tänne kesämökkikäyttöön.” Aitta palveli pitkään isovanhempien vetäytymispaikkana. Nyt mökki on majoitustilana ja vuokramökkinä. Miljöö joen lähettyvillä on mitä rauhoittavin. Siitä alkaa luonnonsuojelualue.

Häämatkalaisten suosiossa

Koskenmökki sijaitsee Vuohtojoen lehtomaisessa notkelmassa, joka toukokuussa peittyy valkovuokkoihin.

Aitta on saanut nimen Koskenmökki, koska se sijaitsee pienen Härkäkosken vieressä Vuohtojoen lehtomaisessa notkelmassa. Toukokuussa maa on valkoisenaan valkovuokkoja. Ruotsalainen arvelee, että se on yksi pohjoisimpia luontaisia valkovuokkojen esiintymispaikkoja. ”Mummu aloitti tavan, että kun valkovuokot alkavat kukkia, kylän naiset kokoontuvat tänne. Olen jatkanut perinnettä ja yhä kokoonnumme silloin kahvittelemaan”, Ruotsalainen kertoo. Aitassa on parvi, jossa on pari riippumattoa. Parisänky on tehty vanhoista kangaspuista. Tunnelma on romanttinen, ja aitta onkin häämatkalaisten suosiossa. Ruotsalainen on halunnut säilyttää sisustuksessa vanhan ajan hengen. Monet esineet ovat samalla pai-

kalla, johon mummu on ne aikanaan asettanut. ”Tämä on uniikki. Kun tänne tulee, aika pysähtyy.”

Ylinen ja issikka vaelluksia Luonnon Sylille kuuluu hyvää. Häiden, juhlien ja virkistyspäivien varauksia on syksyyn asti. ”Navetan vintille on rakennettu 60-paikkainen juhlatila, Ylinen. Pihalla on kasvihuone, jonka nimi on lasipalatsi.” Lasipalatsi on rakennettu vanhoista ikkunoista. Sitä voi käyttää paitsi kasvisten kasvattamiseen myös tunnelmallisena ruokailupaikkana. Talviaikaan sen saa lämmitettyä. ”Ideoita riittää. Heinälatoon on tarkoitus rakentaa hääkuvauspaikka”, Ruotsalainen sanoo. Yritykselle some eri muodoissaan on tärkeä markkinoinnin paikka. Instagramin kuvien kautta tieto paikasta leviää helpoiten. Ruotsalainen kiittelee paikallisten yrittäjien yhteistyön voimaa. Esimerkiksi Päivin tallilta tehdään Luonnon Sylin tilalle issikkavaelluksia eli ratsastusretkiä islanninhevosilla. Matkaa kertyy neljä kilometriä, ja perillä nautitaan laavulla muurikkalättyjä ja makkaraa. Yhteistyötä eri yritysten kanssa tehdään muun muassa hyvinvointimatkailun puitteissa. Ruotsalainen kehuu Kärsämäen kunnan ilmapiiriä. ”Kunta tekee hyvää yhteistyötä yrittäjien kanssa. Päätöksenteko on nopeaa ja se on yrittäjien kannalta tärkeää.” Koskenmökkiä esittelevä jakso esitetään MTV3:lla toukokuun 30. päivä.

VALVONTA

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Autoilija Markku J. Arvola puh. 0400 689 476

KAIKKI TARVITTAVA KATOLLESI SUORAAN TEHTAALTA!

• Työhyvinvointikyselyt • • Johdon työnohjaus & D-ryhmät • • Sovitteluosaamisen koulutus •

■ Lukkosaumapellit ja tiilikuvioprofiilit ■ Konesaumarivit ■ Sadevesijärjestelmät ■ Kattoturvatuotteet ■ Tikastuotteet ■ Listat ja piipunpellit ■ Tarvikkeet ja työkalut Myynti ja tiedustelut: Puh. 040 686 9893, 040 556 9063 Janla Oy Oulun Teräspalvelukeskus Gneissikuja 10, 90620 OULU

VAHV I STA M M E

VA I KU TA M M E

VER KOSTOIMME

Avaimia johtamiseen ja esihenkilötyöhön. kirsi@sepontytar.fi • 0500 580 921 • www.sepontytar.fi

VUOKRATAAN AALTOKANKAALLA

Yksi kaikkien puolesta.

Ratsastuskentäntie 9 • PIENVARASTOJA 7-48 m2 • HALLITILAA 32 ja 48 m2+parvi • ASUNTOAUTOKATOSPAIKKOJA • VARASTOKONTTEJA VÄLIAIKAISEEN TAI PYSYVÄÄN KÄYTTÖÖN

OULUN SEUTUVARASTO Yrittäjyyden puolesta.

Ilkka Turunen p. 040 841 4351 ilkka.turunen@raatalitalo.fi

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Testaa valmius yrityskauppaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Oulun Yliopiston Kerttu Saalasti Instituutin MicroENTREn Omistajanvaihdos ilolla -hanke on tehnyt yrittäjille ja yritysneuvojille uuden testityökalun mittaamaan yrittäjän valmiutta omistajanvaihdokseen. ”Valmius yrityskauppaan” -testi kartoittaa onko yrittäjä valmis miettimään omistajanvaihdosta. Mikäli yrittäjä on valmis viemään asioita eteenpäin, hän voi tehdä ”Yrityskaupan askeleet” -testin, jonka kautta hän pääsee hieman syvällisemmin asioihin käsiksi. Valmius yrityskauppaan ja Yrityskaupan askeleet- testityökalujen tavoitteena tuoda esille, mitä asioita omistajanvaihdosprosessi pitää sisällään. ”Omistajanvaihdostestityökalut on pyritty tekemään yrittäjälle helpoksi, vastaaminen ei kestä kauaa ja ne antavat yleiskuvan valmiudesta yrityskauppaan”, toteaa kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa. Työkalut eivät korvaa keskustelua yritysneuvojan tai omistajanvaihdoksen asiantuntijan kanssa, mutta kysymykset voivat valmistaa yrittäjää miettimään asioita ennen asiantuntijan tapaamista tai testit voi tehdä yritysneuvojan kanssa yhdessä. Testityökalut on osoitteessa: https:// kasvavayritys.fi/omistajanvaihdos

OLETKO VALMIS TEKEMÄÄN MUUTOKSEN? Tee testi ja tunnista mahdollisuutesi!

MIKÄLI OMISTAJANVAIHDOS ON AJANKOHTAINEN VOIT OLLA YHTEYDESSÄ POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIIN, Paula Pihlajamaa 050-4399808, paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Tee unelmistasi totta yrittäjän starttipaketilla!

Yrittäjä,

etsitkö luotettavaa talouden kumppania?

MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk

Sopimusaika 1pv – 60kk! Kauttamme myös kattavat tietotekniikka-, kyberturva- ja tukipalvelut. Pyydä tarjous!

Meiltä helppokäyttöiset ja luotettavat kassa- ja verkkokaupparatkaisut. Kysy lisää! Paikalliset asiantuntijasi Oulussa Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 kari.knuuttila@tuokko.ﬁ

Hiltusentie 23 A 3, 90620 OULU www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000

Saija Väisänen, KHT p. 040 458 9241 saija.vaisanen@tuokko.ﬁ

Tilintarkastus | Veroneuvonta | Yritysjärjestelyt

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

KUVA: JON PALL LEIFSSON

Pienen on ajateltava suuresti Kerecis -yritysvierailuilla pääsimme tutustumaan innovatiiviseen islantilaiskeksintöön

··

Milla Raappana, teksti

Oman elämänsä sankari -vaikuttajaverkoston (OES) kahdeksannen vuosikurssin kansainvälinen opintomatka Islantiin pystyttiin vihdoin toteuttamaan tämän vuoden maaliskuussa. Matkaa jouduttiin koronan takia siirtämään kahdella vuodella ja oli hienoa, että jo marraskuussa 2019 aloitettu OES-vuosikurssi saatiin lopulta toteutettua kokonaan. Islannissa pääsimme vierailemaan monessa mielenkiintoisessa kohteessa. Heti matkamme alkuun pääsimme hyvin käsille Islanti -faktoihin, kun saimme kuulla Suomen suurlähettilään Ann-Sofie Studen kattavan ajankohtaiskatsauksen Islannista. Pienenä maana Islanti on aktiivinen toimija monenvälisillä foorumeilla, vaikka se ei ole EU:n jäsen. Muun muassa ETA-jäsenyys, Nato, Arktinen Neuvosto ja Pohjoismainen yhteistyö tarjoavat maalle monta väylää tehdä kansainvälistä yhteistyötä. Suomen ja Islannin välisissä kauppasuhteissa on paljon potentiaalia ja suomalaisilla tuotteilla on Islannissa vahva brändi. Muun muassa muumimukit ja suomalainen saunakulttuuri ovat kovassa huudossa Islannissa. Toki pohjoismainen yhteistyö ja kulttuurivaihto tuo hyvän pohjan myös kahdenvälisille kauppasuhteille.

Islannissa uskotaan · · omaan osaamiseen ja maalla on rohkeutta VERKOSTOITUMINEN

lähteä kansainvälisille markkinoille. KUVA: MILLA RAAPPANA

Gullfossin vesiputous on yksi Islannin tärkeimmistä turistikohteista KUVA: MILLA RAAPPANA

Pienen maan vaihtoehdot

”Laastareita” kalannahasta Yritysvierailukohteena vierailimme Kerecis -nimisessä terveysteknologia yrityksessä. Kereciksen perustaja ja toimitusjohtaja G. Fertram Sigurjonsson kertoi meille tämän mielenkiintoisen yrityksen tarinan, jossa hyödynnetään raaka-ainetta, josta Islannissa ei ole pulaa. Yritys nimittäin valmistaa kalan nahasta kirurgisia ”laastareita”. Kalan nahka on kudostasolla harvinaisen lähellä ihmisen ihoa ja Kereciksen tuotteella on mahdollista korvata ihmisen oman ihonsiirteiden käyttö. Yritys on onnistunut hankki-

maan tehokkaan myyntiorganisaationsa avulla ison jalansijan Yhdysvalloista ja globaaleilla markkinoilla tällä tuotteella on varmasti paljon kysyntää. Tämä on mitä innovatiivisinta ajattelua kiertotaloushengessä. Reykjavikin kaupunki tarjosi kattavan esityksen Reykjavikin koulujärjestelmästä ja Islannin mallista. Tehokkaalla Islannin mallilla nuorten päihteiden käyttöä on onnistuttu vähentämään merkittävästi. Keinoina Islannin mallissa ovat muun muassa kotiintulon aikarajoitukset, lasten ja nuorten tuettu osallistuminen järjestettyyn vapaa-ajan toimintaan sekä aktiivinen yhteistyö koulun, kodin, poliisin ja sosiaaliviranomaisten kesken. Tällä tietoon, tutkimukseen ja käytäntöön perustavalla mallilla on paljon myös vientipotentiaalia ja se onkin käytössä jo sadoissa kunnissa ympäri maailman. Muita vierailukohteita matkallamme olivat innovaatio- ja teknologiakeskus TTOIceland, Kulttuuri- ja liikeasioiden ministeriö ja Teollisuusja innovaatioministeriö sekä Confederation of Icelandic Enterprise -järjestö, jolla on tärkeä rooli Islannin työehtosopimuksien neuvottelussa.

Fridheimarin kasvihuoneella viljellään tomaatteja geotermisen energian avulla.

Muumimukit ja suomalainen saunakulttuuri ovat kovassa huudossa Islannissa.”

Matka Islantiin antoi hyvän kuvan siitä, kuinka pienen maan pitää ajatella suuresti ja suunnata kansainvälisille markkinoille. Islannille tämä on ollut ainoa vaihtoehto pienen kotimarkkinan takia. Korona-aika oli kova isku maalle tärkeälle turismille, mutta tuo aikakin käytettiin hyödyksi tarjoamalla monille kansainvälisille elokuva- ja televisiotuotannoille koronaturvallinen kupla kuvata tuotantoaan. Islannissa uskotaan myös vahvasti, että turismimäärät nousevat koronaa edeltävälle tasolle pian – vapaata majoitusta voi olla tälle vuodelle jo vaikea saada. Myös maan jylhiin maisemiin, vuoriin ja vesiputouksiin tutustuminen osoitti, että joskus pieni voi olla suurta.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

KYSYMYS & VASTAUS

Mistä somekanavasta yritykselle olisi eniten hyötyä? Somekanavat ovat ilmaisia väyliä yrityksille kommunikoida, markkinoida ja jakaa sisältöä. Niiden määrä aiheuttaa kumminkin päänvaivaa. Missä toivottu kohdeyleisö tavoitetaan tehokkaimmin?

Ilpo Koskela GST Graafinen Studio

VASTAUS Facebookia käyttää Suomessa vajaat 3 miljoonaa ihmistä, mutta 18–35-vuotiaiden käyttäjien määrä on laskussa. Vanhemmat ikäryhmät (45+) taas käyttävät palvelua enenevässä määrin. Nuoria käyttäjiä on

edelleen, mutta näyttää siltä että he ovat siirtymässä muihin sosiaalisen median kanaviin. Meillä kuvapalvelu Instagramilla on arviolta 2 miljoonaa käyttäjää. Se on suosittu alle 35-vuotiaiden ihmisten keskuudessa. Instagram näyttää käyttäjälleen kohdennetusti suositeltua sisältöä. Verkkokauppaominaisuutensa ansiosta Instagramissa voi myös esitellä ja myydä tuotteita. Videoalustoista suosituin on YouTube. Arviolta 2,8 miljoonaa suomalaista käyttää sitä. Kaupalliseen yhteistyöhön YouTubessa suhtaudutaan positiivisemmin kuin esimerkiksi Instagramissa. Se on toimiva alusta muun muassa brändin esittelyyn ja liikenteen tuomiseen nettisivuille videomainonnan avulla.

Twitteriin kannattaa myös tutustua, vaikka se usein näyttäytyykin politiikan ja yhteiskunnallisten asioiden kommenttikenttänä. Kun lähdetään somettamaan, tulisi sitä tehdä vähintään viikoittain. Vuoden tai kaksi vanha päivitys ei anna positiivista kuvaa yrityksestä. Ovatko nuo enää edes olemassa? Pitää myös olla uutta ja tuoretta sanottavaa, jotta yleisö pysyy kiinnostuneena. Some on aikasyöppö, onko tuo ajankäyttö tuottavaa? Tehdäkö itse vaiko ulkoistaa somettaminen erikoisosaajalle korvausta vastaan? Pysytelläkö ilmaisissa kanavissa vai siirtyäkö maksulliseen somemainontaan? Näissä riittää pohdittavaa.

Kannattaako vakuutusyhtiöitä ja pankkeja kilpailuttaa? Molempia kannattaa kilpailuttaa. Tärkeämpänä kuin hintojen kilpailuttaminen pidän vakuutuspalvelujen osalta kuitenkin nykyisen vakuutusyhtiön vakuutusten ja vakuutusehtojen läpikäymistä ja vakuutusturvan päivittämistä yhdessä vakuutusyhtiön yhteyshenkilön kanssa. Näin ymmärretään vakuutusten sisältö ja kattavuus paremmin ja vältytään vakuutusten kohteisiin ja vakuutuskorvausten euromääriin liittyviltä väärinkäsityksiltä. Esimerkkini tulee erään äsken näkemäni yrityksen vastuuvakuutuksen sisällöstä ja ehdoista. Tässä tapauksessa yrityksen vakuutuskirjassa todetaan lyhytsanaisesti vastuuvakuutuksen euromäärän olevan 500 000 euroa. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, niin vastuuvahingon korvausmäärä vahinkotapahtumaa kohti oli rajoitettu 10 000 euroon. Lainojen ja sijoitusten kilpailuttamista kannattaa suorittaa. Pankkien lisäksi on useita muitakin rahoittaja- ja sijoittajatahoja. Pankkien automaattisesti kuukausittain veloittamat pankkipalvelumaksut on syytä

Teuvo Välikangas toimitusjohtaja, KTM, Tilitoimisto Y-Tili Oy

VASTAUS käydä läpi yhdessä kyseisen pankin yhteyshenkilön kanssa ja päivittää palvelumaksujen veloitusten kohteena olevat pankkipalvelut tämänhetkisen tarpeen ja tilanteen mukaisiksi. Olen tilitoimistolla työskennellessäni törmännyt useita kertoja tilanteisiin, joissa pankit veloittavat asiakasyritykseltä kyseiselle yritykselle tarpeettomiksi käyneistä pankkipalveluista, joita ei kuitenkaan ole asiakkaan ja pankin välillä sovittu lopetettaviksi.

Yrittäjälehti TULEVAISUUDEN TUOTANTOTEKNOLOGIAT ��T� ��IV� �� lo ��

FMT-päivässä pureudutaan EU:n Interreg-rahoitteisen “High Frequency Inductive Technology for advanced Materials Processing” (InTeMP) hankkeen tuloksiin sekä modernin induktiokuumennustekniikan mahdollistamiin nopeisiin lämpökäsittelyihin ja niiden hyödyntämiseen. Tilaisuus pidetään Nivalan teollisuuskeskus Nitekissä (Pajatie 5, 85500 Nivala). Tilaisuutta on mahdollista seurata etäyhteydellä. Aamupäivä pidetään suomeksi ja iltapäivä englanniksi. ELME Studiossa on avoimet ovet klo 8.15 - 11.00 sekä mm. induktiolinjaston demoesitys iltapäivällä. FMT-päivä on maksuton ja avoin kaikille. Lue lisää: oulu.fi/fmt/fmt2022 Ilmoittaudu 13.5.2022 mennessä osoitteeseen sanna.viirela@oulu.fi. Tilaisuuden järjestää Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Insituutin tutkimusryhmä FMT (Tulevaisuuden tuotantoteknologiat).

Tervetuloa!

ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 3.10.2022

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

SOMESSA Viestini eilen uutiskanava CNN:n suorassa lähetyksessä: Suomi on turvallinen maa. Suomi ei ole puolueeton. Suomi on osa länttä, EU-maa ja Naton läheinen kumppani. Suomi tekee itse päätöksensä Suomen ja suomalaisten turvaamiseksi.

Oulusta Suomen yritysmyönteisin kunta! Voiko se toteutua? Väitän, että voi. Se ei tapahdu itsestään. Siihen tarvitaan paljon erilaisia ja eritasoisia toimia. Tämä tavoite motivoi minua kuntapolitiikkaan. Palaan vielä tähän.

TYTTI TUPPURAINEN

JUKKA KOLMONEN

Sodan vaikutukset näkyvät yhä laajemmin yrityksissäkin. Kustannusten kasvu ja nopeat liikkeet vaikeuttavat mm. tarjousten hinnoittelua. Pakottaa myös pohtimaan investointien toteuttamisajankohtia. Tästäkin syystä sodan nopea päättäminen tärkeää. PETRI SALMINEN

Päiväkodit ja koulut ovat nyt monissa kaupungeissa kiinni. Vanhemmilla tietysti haasteita järjestää hoito. On surullista, että samaan aikaan, kun kaikkia lapsia on patisteltu päivähoitoon, ei ole järjestetty riittävää rahoitusta ja henkilöstöä päiväkoteihin. Lasten hoidon arvostus niin kotihoidossa, perhepäivähoidossa kuin päiväkodeissa vaatii korjausta. Pitää tukea vanhempien valinnanvapautta valita myös kotihoito. Kotiäitien eläketurva tulee viimein laittaa kuntoon. Se olisi kaikkien etu.

HARRI TAHKOLA

Luovan pirteään kotipitäjääni Reisjärvelle tullaan jo ulkoavaruudesta. Täällä on hyviä luontotontteja, pian pääsee töihin lääketehtaalle. Tervetuloa Kreisijärvelle! Täällä etsitään villasukat jalassa komeettaa, ja löytäjä saa kymppitonnin.

Odotettu uutinen! Fennovoima lopettaa Rosatom-yhteistyön. On ilmiselvää, että tällaista yhteistyötä ei olisi alunperinkään pitänyt aloittaa Putinin hallintoon kytkeytyvän tahon kanssa. Tätä moni vihreä kritisoinut koko hankkeen ajan. Onneksi virhe nyt korjataan.

MIKKO KINNUNEN

JENNI PITKO

KIITOS! 1 486 000 000 euroa pienempi alijäämä. Ympäristö ja talous kiittävät, kun suomalaiset matkustavat maailman parhaassa maassa. Harva hyötyy, jos alijäämä taas repeää 2 mrd tasoon. Ruka ja Pyhä ainakin tekee kaikkensa, että tämä olisi uusi normaali. VILLE AHO

Laskuri, jossa voit laskea työntekijän todelliset kustannukset työnantajalle, http://verokiila.fi

Oulun seudun työllisyyden kuntakokeilu on Muhoksella vaikuttava. Työllisyyspalvelut on koottu yhden katon alle Vinkkeliin siten, että ihminen on keskiössä. Viime joulukuussa kunnassa oli 480 työntöntä, mutta kolme kuukautta myöhemmin on 350 työnhakijaa.

MINNA RAUTIO

JUSSI RÄMET

PEKKA AITTAKUMPU

Pyhäjoen ydinvoimalan laitostoimittajan sopimus irtisanottu. Tarvitsemme paljon lisää puhdasta ja edullista sähköä. Jospa pikaiseen pohjoisen elinkeinoelämä, kunnat ja Suomen hallitus yhdessä Fennovoiman kanssa löytävät uuden laitostoimittajan ja omistajan Rosatomin tilalle.

www.logistila.fi | LogisTila Oy - Järkeviä toimitilaratkaisuja

Iin yrittäjillä hieno tapa toivottaa uudet jäsenet tervetulleeksi kutsumalla henkilökohtaisesti kokoukseen ja kukittamalla heidät. Tällä kertaa kukkia saivat myös vanha ja uusi kunnanjohtaja – Kiitos. MARJUKKA MANNINEN

Yrittäjien kanssa saa elää elämänmakuista elämää - koskaan ei tiedä mistä he vastaavat puhelimeen. Joskus ollaan hiihtämässä / kuskaamassa lapsia / sorvaamassa. Just äsken yksi vastasi mailiin synnäriltä. Onneksi oli vaan kädestä pitäjän roolissa. MIIA MARJANEN

Huikea ilta Vaikuttajaforumissa. PohjoisPohjanmaan Yrittäjät valittiin Vuoden Aluejärjestökumppaniksi ja alueeltamme Tyrnävän Yrittäjät valittiin vuoden paikallisyhdistykseksi. Nyt juhlitaan!!!!! MARJO KOLEHMAINEN

Tuo Prikka kiertoon -hanke on upea! Ruokahävikkiä on yllättävän paljon ja uusilla toimintatavoilla sitä saadaan vähennettyä. On ilo toimia ohjausryhmässä. PohjoisPohjanmaan Ely-keskus ja Oulun kaupunki mahdollistajana.

Oulun maaliskuun työttömyys oli 11 %. Työttömiä työnhakijoita oli yhteensä 11309. Avoimia työpaikkoja peräti 6055. Vuoden vaihteessa työttömyys oli 12,3 %. Kehitys kesää kohti paranee.

MAIRE MÄKI

PÄIVI LAAJALA

Suhteettomat ja kohtuuttomat tukityötaistelut on kiellettävä ja poliittisia lakkoja on rajoitettava työrauhasääntelyllä. Työtaisteluoikeus on tärkeä osa vapaata yhteiskuntaa, mutta sitä ei saa käyttää väärin. MIKAEL PENTIKÄINEN

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Jyrki Korhoselle purjehdus on keino päästä pois arjen hulinasta. Korhosen perheelle purjehdus toimii kesämökin korvikkeena ja yhteisenä harrastuksena.

IT – YR TÄJ

Ä–

– HARRA STAA – S –

Kun nostan purjeet, olen jo perillä

ARJA –

Jyrki Korhonen on harrastanut purjehdusta seitsemän vuotta. Hän tykkää lajin tarjoamasta kiireettömyydestä.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuvat

Pre One Oy:n omistaja Jyrki Korhonen rakastui purjehdukseen ensisilmäyksellä. ”Kaveri oli pyydellyt monta kertaa mukaan, mutta minulla ei ollut aikaa. Kun lopulta menin mukaan niin tuntui aivan uskomattomalta, että vene liikkui, vaikka ei kuulunut mitään ääntä.” Tuon kokemuksen jälkeen Korhonen tiesi, että purjehdus on hänen juttunsa. Korhosta kiehtoo purjehduksessa lajin monipuolisuus. Säät vaihtelevat ja tämän vuoksi myös purjehduskerrat ovat erilaisia, mutta aina yhtä kiehtovia. Voi mennä retkelle tai ajaa kilpaa. Toki voi vaan istua laiturissa ja nauttia ulkoilmasta. Korhonen pitää myös siitä, että laji on rauhallinen. Hän kuvaa purjehdusta äänettömäksi elegantiksi liikkumiseksi. ”Purjeveneet on rakennettu siten, että isompi aalto ei haittaa. Vene kulkee jouhevasti korkeammassakin aallossa.”

Kiireettömyys on nautinto Purjehtia voi oman mielen mukaan. Säätä täytyy tietysti osata lukea tarkasti, mutta muutoin ei tarvitse tehdä tiukkoja aikatauluja reittien suhteen. Matkan varrella voi viettää pidemmästi aikaa mieluisella saarella tai laiturilla, ja jatkaa sitten, kun itsestä tuntuu. ”Purjehduksessa pääsee nauttimaan kiireettömyydestä. Jos tuuli

laantuu tai loppuu, niin merelle voi jäädä yöksi tai alkaa kokkailemaan.” Korhonen purjehtii noin 1–4 kertaa viikossa. Monesti riittää se, että hän pääsee iltaisin vesille pariksi tunniksi. Perämerellä on Korhosen mukaan monta hyvää purjehduspaikkaa, erityisesti rauhallinen Kattilankallan saari. Iin Röytässä on puolestaan rento ilmapiiri ja siellä tapaa paljon samanhenkisiä ihmisiä.

Välimerellä kuluu useampi viikko Ulkomaisista kohteista Korhonen tykkää Saint Tropezista. ”Siellä on puitteet kohdallaan: mukavan pieni ja rauhallinen paikka sekä suotuisa ilma ja kauniit maisemat.” Välimerellä Korhonen käy purjehtimassa useamman kerran vuodessa. Viime vuonna Korhonen oli Välimerellä kolme viikkoa. Tänä vuonna hänen tavoitteena on olla pidempään. Korhosen omistama PreSail järjestää räätälöityjä purjehdusmatkoja kaikille halukkaille. ”Asiakkaan kanssa mietitään yhdessä, millainen reissu järjestetään. Jotkut haluavat vain loikoilla veneessä ja nauttia kesästä ja maisemista. Jotkut haluavat oppia purjehtimaan ja kokea millaista purjehdus on”, Korhonen sanoo.

Perheen yhteinen harrastus Korhosen perheelle purjehdus toimii kesämökin korvikkeena ja yhteisenä harrastuksena. Purjehdus on hieno mahdollisuus päästä pois arjen huli-

nasta. Kännykät ja tabletit jäävät myös vähemmälle huomiolle. Purjehduksen kautta eri paikkoja pääsee näkemään uusista perspektiiveistä. ”Oulun alue on yllättänyt monet kauneudellaan. Aina ei siis todellakaan tarvitse mennä etelän sinisille vesille”, Korhonen huomauttaa. Purjehdus on Korhosen mielestä monipuolinen laji. Korhonen haluaa nauttia purjehduksesta ja sen myötä uusista paikoista mahdollisimman paljon. ”Aluksi haaveilin siitä, että pääsen vesille retkipurjehtimaan. Vuoden päästä olin jo kokeilemassa purjehdusta Atlantilla ja sitten aloitin kilpa-

purjehduksen. Muutaman vuoden päästä tuosta etenin kovempaan kilpapurjehdussarjaan ja perustin oman purjehdusyrityksen.”

Purjehdus on äänetöntä eleganttia liikkumista.”

Jyrki Korhonen • Toimitusjohtaja/yrittäjä, 41 vuotta. • Perheeseen kuuluvat vaimo, kaksi lasta ja koira purjehduksen lisäksi jääkiekkoa, salibandya, • Harrastaa hiihtoa, metsästystä ja kalastusta sekä ruoanlaittoa /presail.fi/ -sivustolta löytyy tietoa Oulussa järjes• https:/ tettävistä Charter purjehduksista. kilpailee Zer°emissionissa Offshore Sailing • Korhonen team Finlandin alaisuudessa. Sailing teamin alaisuudessa toimii Youth Offshore Academy -ohjelma, jonka tarkoituksena on kasvattaa offshore racing tiimiä ja valmentaa tulevaisuuden avomeripurjehduksen huippuosaajia.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Yrittäjä toivoo, ettei Pyhäjoella tehty työ mennyt hukkaan Fennovoiman työmaalla seitsemän vuoden ajan ·urakoinut · yrittäjä toivoo, että ydinvoimalahanketta jatketaan PUHEENAIHE

vielä jossain muodossa.

····

Pauli Reinikainen, teksti Vesa Joensuu, kuva

Fennovoima kertoi purkaneensa Rosatomin kanssa solmitun laitostoimitussopimuksen. Syiksi kerrottiin viivästykset ja ”Rosatomin kyvyttömyys” Hanhikivi 1 -ydinvoimalahankkeessa. Sen sijaan Venäjän sotaa ei mainittu merkittävänä syynä päätökselle, vaikka Fennovoiman mukaan se on lisännyt hankkeen riskejä. ”Tämä on helpotus. Hyvä että asia ratkaistiin ja että Venäjältä ei tule laitosta”, Pyhäjoen Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Toni Kippola sanoo. Hänen mielestään Fennovoiman ja muiden suomalaisten toimijoiden luottamus kärsisi pahoin, jos ydinvoimahanketta olisi jatkettu venäläisten kanssa nykyisessä maailmantilanteessa ja Ukrainan sodan ollessa käynnissä. ”Paikalliset yrittäjät ovat olleet pitkään löysässä hirressä. Toki tämä on monelle heistä taloudellisesti merkittävä asia ja harmittaa yrittäjien puolesta. Elämä kuitenkin jatkuu ja muita töitä löytyy varmasti”, Kippola jatkaa. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Esa Härmälä ei lupaillut tiedotustilaisuudessa hankkeelle nopeaa jatkoa.

Uutisen jälkeen Anttila ja muut yrittäjät saivat yhteydenottoja aliurakoitsijoilta. Tunnelma oli epätietoinen ja osin surullinen. Anttila on tehnyt töitä työmaalla lähes viikoittain, viime aikoina hieman vähemmän kuin kiireisimpinä aikoina. Hän on työllistänyt myös yhden asentajan. ”Ei tämä hirveästi vaikuta omaan liiketoimintaani enää tässä vaiheessa. Takavuosina Fennovoima oli merkittävämpi asiakas yritykselleni. Toki tässä toivoo, ettei tehty työ ole mennyt hukkaan. Maksut ovat ainakin minulle tulleet töistä ajallaan”, yrittäjä kertoo.

Tällä hetkellä aliurakoitsijat keräävät purkavat työmaakonttejaan ja varastojaan alueella ja poistuvat hiljalleen. Anttilakin käy vielä työmaalla, sillä purkaminen ei käy hetkessä. Jatkosta hän ei uskalla sanoa mitään. ”Lyhyellä aikavälillä ei varmaankaan tapahdu mitään merkittävää. Toki toiveissa on, että alueelle nousee vielä ydinvoimala ja että toiminta jatkuisi jollain tavalla.” Työ- ja elinkeinoministeriö on kertonut selvittävänsä lähiaikoina, mitä laitostoimitussopimuksen päättäminen käytännössä tarkoittaa. (Suomen Yrittäjät)

Toiveissa on, että alueelle nousee vielä ydinvoimala ja että toiminta jatkuisi jollain tavalla.” Hannu Anttila, sähköalan yrittäjä

Yrittäjä: Tavallaan yllätys Pyhäjoella omaa sähköalan yritystä 30 vuoden ajan pyörittänyt Hannu Anttila ehti tehdä töitä Fennovoiman työmaalla noin seitsemän vuoden ajan. Hän sai tiedon sopimuksen purkamisesta ruokatunnilla median välityksellä. ”Jotakin ratkaisua odotin. En osaa sanoa, oliko tämä se. Tavallaan yllätyksenä se tuli, miten radikaaliin päätökseen päädyttiin. Toki tiesin, ettei nykyinen tilanne voi jatkua. Oikea ratkaisu tämä oli.”

Aliurakoitsijat keräävät purkavat työmaakonttejaan ja varastojaan Hanhikivenniemellä ja poistuvat hiljalleen Fennovoiman työmaalta.

Ykkösluokan laatua ja palvelua AMMATTITAITOA JA AUTOMAATIOTA • Piippujen pellit • Ovi- ja ikkunapellit • Autotallin kynnyspellit • Muut rakennuspellit ja ohutlevyvalmisteet

30 VUODEN KOKEMUKSELLA • Julkisivutuotteiden asennustyöt • Rakennuspeltityöt • Konesaumakatot

- ylläpitosiivoukset - laadunhallinta - peruspesut - ikkunanpesu

serviceone.fi

Hiltusentie 15, 90620 OULU 040 508 3992 • info@peltec.fi

www.peltec.fi

Hiltusentie 15, 90620 OULU P. 044 5110 022 • Av. ark. 7–16

www.ohutlevyverhous.fi

Oulu - Raahe - Ylivieska A&A Palvelut Oy | 0405647179

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

·· ··

Liikuttava virkistyspäivä toi Oulun kaupungin nuorisopalvelut Virpiniemeen

Laura Lääveri-Uimonen, teksti Tomi Mäki, kuva

OSAOn Virpiniemen liikuntaopistossa käy kuhina aurinkoisena tiistaiaamuna. Oulun kaupungin Byströmin Ohjaamon ja nuorten työpajojen työntekijät ovat saapuneet viettämään työhyvinvointipäivää Virpiniemen kauniisiin maisemiin. Virkistystiimin jäsen ja etsivä nuorisotyöntekijä Riikka Tuovila sanoo, että päätökseen virkistyspäivän järjestämisestä Virpiniemessä vaikuttivat erityisesti hyvä sijainti ja ulkoilumahdollisuudet. “Virpiniemessä on ihana maasto ja mäkiä. Tärkeä tekijä oli myös, että Virpiniemi sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä lähellä Oulun keskustaa”, Tuovila sanoo.

Ulkoaktiviteetteja ja yhdessäoloa Työporukka halusi päivän sisältöön ehdottomasti ulkoilua ja rastityylisiä aktiviteetteja. Niitä onkin luvassa: Aamupäivän ohjelmaan kuuluu muun muassa erärata, mäenlaskua ja lumikenkäilyä. Iltapäivällä luvassa on kehonhuoltoa ja saunomista. “Emme halunneet kilpailua tai suorittamista, vaan rentoa yhdessäoloa ja tekemistä”, Tuovila sanoo. Ajatuksena oli, että kaikki työntekijät pääsevät osallistumaan päivään ilman stressiä järjestelyistä. “Meille oli tärkeää, että saimme ostettua ohjelmapalvelua. Monesti teemme ja järjestämme kaiken itse, mutta silloin koko työyhteisö ei pää-

Oulun kaupungin Byströmin Ohjaamon ja nuorten työpajojen työntekijät halusivat virkistyspäiväänsä ulkoilua ja rastityylisiä aktiviteetteja. Kuvassa (vas.) Anu Puhakka, Mira Kiviniemi, Heikki Ojala ja Riikka Tuovila.

se samalla tavalla nauttimaan päivästä.”

Monipuolinen Virpiniemi OSAOn Virpiniemen liikuntaopisto on monipuolinen koulutus- ja virkistysympäristö kahdenkymmenen minuutin ajomatkan päässä Oulun keskustasta. Liikuntaopisto tarjoaa työpaikoille ja työporukoille erilaisia mahdollisuuksia aktiivisten kokousten, hyvinvointipäivien ja virkistyspäivien järjestämiseen. “Meille tullaan virkistäytymään, liikkumaan ja rentoutumaan työporukalla. Virpiniemessä erityisesti hie-

Executive MBA Hae mukaan syyskuussa alkavaan ohjelmaan

EMBA-koulutusohjelmassa syvennyt liiketoiminnan uudistamiseen ja kasvuun, muutoksen johtamiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. EMBA in Safety Management -ohjelmassa perehdyt lisäksi turvallisuuden ja työhyvinvoinnin johtamiseen esimiestyön näkökulmasta.

www.mai.fi/koulutus

not maastot tarjoavat valtavasti mahdollisuuksia erilaisten aktiviteettien räätälöimiseen”, liikuntasuunnittelija Tuomas Tarkki kertoo. Virpiniemen liikuntaopisto on saanut asiakkailta loistavaa palautetta erityisesti innostavista ja ammattitaitoisista ohjaajista. Myös erilaiset luontoelämykset ovat keränneet kiitosta asiakkailta. Vaellus Runtelinharjulle ja nokipannukahvien keittäminen laavulla on monelle virkistäytymään tulevalle uusi kokemus.

Räätälöityjä aktiviteetteja Virkistyspäivän suunnittelu Virpinie-

men liikuntaopiston kanssa on tehty asiakkaalle mahdollisimman helpoksi. “Kartoitan asiakkaan kanssa heidän toiveitaan ja tarpeitaan päivän suhteen, ja teen sen pohjalta ehdotuksen ohjelmasta. Prosessi on asiakkaan näkökulmasta hyvin kevyt ja helppo”, Tarkki sanoo. Työyhteisön hyvinvoinnin kannalta virkistäytymis- ja liikuntapäivä on loistava mahdollisuus ryhmäyttää henkilökuntaa ja parantaa työssä jaksamista. “Yhdessä tekeminen liikunnan ja ulkoilun parissa on työyhteisön hengen nostatukseen loistava keino”, Tarkki toteaa.

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Teboil-kauppiaat ja Yrittäjät yhteistyöhön Teboil-kauppiaat ry ja Suomen Yrittäjät ovat solmineet yhteistyösopimuksen. Suomen Yrittäjien jäsenet saavat jatkossa alennusta Teboil-kauppiaat ry:n jäsenyritysten myymälä- ja kahviotuotteista. Nyt julkistettu alennus on 20 prosenttia ja koskee normaalihintaisia sisäkaupan tuotteita ja lounasta. Teboil-kauppiaat ry edustaa valtaosaa Suomen Teboil-huoltamoyrittäjistä. ”Teboil-yrittäjät ja heidän työntekijänsä ovat kärsineet paljon Putinin sotapolitiikasta. Tällä kumppanuudella haluamme osoittaa heille tukea ja kannustaa käyttämään Teboil-asemilla niitä palveluita, jotka ovat yrittäjien omaa liiketoimintaa”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Tuore jäsenetu ei koske Oy Teboil Ab:n hallinnoimia öljy- ja energiatuotteita kuten polttoaineita, polttoöljyjä, voiteluaineita ja nestekaasua. Aikaisemmin Suomen Yrittäjillä oli sopimus Oy Teboil Ab:n kanssa.Yhteistyö päättyi yhtiön venäläisen omistajataustan takia helmikuussa 2022. Silloin jäsenyrittäjät saivat alennusta polttoaineista, öljyistä ja autopesuista. (Suomen Yrittäjät)

PPY: Kuntien ja kaupunkien ostolaskudata avattava Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät (PPY) vaatii kuntien ja kaupunkien ostolaskudatan avaamista. PPY:n hallitus korostaa kannanotossaan kuntien ja kaupunkien hallituksille erityisesti sitä, että yrittäjät arvostavat avointa päätöksentekoa kaikissa pää-

töksissä ja yksi konkreettisimmista on hankintapäätökset. Päätöksenteon tulee olla aina avointa ja läpinäkyvää. ”Toimintatapojen avoimuudella rakennetaan luottamusta ja mahdollistetaan demokraattisen päätöksenteon toteutuminen parhaalla mahdollisella tavalla”, perustelee Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen kantaa puheenjohtaja Jussi Riikonen. Hankintalain tavoitteeksi on kirjattu, että sen tehtävänä on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Tavoitteeksi on myös asetettu, että hankinnat on toteutettava tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksina ja siten, että pie-

net ja keskisuuret yritykset ja muut yhteisöt pääsevät tasapuolisesti muiden tarjoajien kanssa osallistumaan tarjouskilpailuihin. Suomessa useat kunnat ja kaupungit tarjoavat jo ostolaskunsa avoimena datana. Valtakunnallisesti näitä kuntia on reilu 50 ja lähin esimerkki alueellamme on Oulu. Myös Kuntaliitolta löytyy ostolaskujen avaamiseen omat suosituksensa ja ohjeet, joita jokaisessa kunnassa pitäisi vähintään noudattaa. ”Vaadimme, että alueen ne kunnat ja kaupungit, jotka eivät vielä ole ostolaskudataansa julkistaneet ryhtyvät välittömästi toimiin, jotta aineistot saadaan avoimesti esille. Tärkeää on saada myös vertailu aikaisemmilta vuosilta näkyville”, sanoo Riikonen. Hän myös muistuttaa, että Kuntaliittokin on ohjeistanut ostolaskudatan julkaisemiseen.

Hankinnat sisältävät merkittävästi elinkeinopoliittisia elementtejä. Hyvä hankintatoimi toimiessaan avoimesti ja vuorovaikutteisesti palvelumarkkinan kanssa parhaimmillaan kehittää palvelumarkkinaa ja on myös kustannustehokas. ”Yrittäjät arvostavat avoimuutta, kustannustehokkuutta, vuorovaikutusta ja yhteistyötä, vaikka hankinta ei osuisikaan juuri omaan yritykseen – hyvän elinkeinopolitiikan toimintaedellytyksen luodaan juuri edellä mainituilla elementeillä”, summaa Riikonen. Hankintojen kehittäminen on jatkuvaa hankkijan ja tarjoajan välistä vuoropuhelua. Siihen kannattaa panostaa. Hankintoja kehittämällä hankintayksiköt saavat lisää kaipaamiansa tarjouksia. Myös hankintojen arvostus pääsee sille oikeutettuun asemaan. Ostolaskujen avaaminen on näkyvä keino kertoa kaikille, että toimintamme on avointa.

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

PARHAAT PALVELUT ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

Varasto- ja

Korona hellittää, olisiko nyt oikea aika kasata työporukka ja puhaltaa uusi puhti päälle!

Varasto- ja teollisuusteollisuuskalustamisen kalustamisen asiantuntija palvelee asiantuntija palvelee paikallisesti.

Järjestämme avaimet käteen periaatteella virkistyspäivät juuri sinun toiveidesi mukaisesti.

paikallisesti.

Yksi hinta, koko paketti. Ei voi helpompaa olla.

Hiltusentie 27, Hiltusentie 27, 90620 90620 Oulu Oulu Puh. 020 778 0860 Puh. 020 778 0860

LAITA VIESTIÄ PEKKA@SAAGATRAVEL.FI tai soita 040 652 1065, teen ehdotuksen.

www.toimitilakaluste.ﬁ www.toimitilakaluste.fi

CNC-KONEISTUSPALVELUT • Haastavien jyrsittävien ja sorvattavien tuotteiden valmistus • Palvelemme alihankintakoneistajana yrityksiä ja yksityishenkilöitä

Tilaa oma lämmitysratkaisu!

OSTAMME ENERGIAPUUTA 040 564 8204 • www.latvaenergia.fi • myynti@latvaenergia.fi

OSTETAAN JA NOUDETAAN

KettuMäki Oy

2013

UTACON OY

KYSY TARJOUS!

Varastotie 9, 91600 Utajärvi, p. 0400 892 414

www.utacon.fi

Kodin kaikki kiintokalusteet suoraan valmistajalta! Kuiva-Kaluste Oy Muovitehtaantie 5, 95100 Kuivaniemi | p. 041 4605 414 myynti@kuivakaluste.fi | www.kuivakaluste.fi

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

TOPI-KONEET OY www.topi-koneet.com Kärsämäki, p. 0400 687 987

PYHÄJOEN RAKENNUS oy

Timo Impola p. 0400 668 758

Makotec Oy Takatie 9, 90440 Kempele • P. 040 839 5921

Myös turvekoneista romutustodistus.

• Veteraanien KELA-korvaus • Myös rahoituksella!

• UUDISRAKENNUKSET • PERUSKORJAUKSET • ELEMENTTIASENNUKSET

hankinta- ja pystykaupoilla.

KAIKENLAISET METALLIROMUT!

• Korjaukset • Hammassuojat

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä myös kaikki lajit.

www.pyhajoenrakennus.fi • pyhajoen.rakennus@omanetti.fi

METSÄPESÄLÄ OY

040 745 1908/Timo • 040 827 1268/Jouni

metsapesala.fi

Puh. 0400 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi

045 344 3326 pirjo.vaarala@verojalaki.fi I www.verojalaki.fi

Varaa mainostilaa! Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@ kalevamedia.fi

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haukiputaan Yrittäjät ry

Limingan Yrittäjät ry

Minelle Fabrics Oy

Taavin Tassut Oy Tmi J-P Häyry IoT BKRY Oy SagaWool Comyn Group Oy

Iin Yrittäjät ry

Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Talotaitaja Ky Iin Hihna ja Teollisuuspalvelu Oy T:mi Kuningasjätkä Esa Pakanen Paulan Jooga & Hyvinvointi Iin Konepalvelu Oy Juvicon oy

Kempeleen Yrittäjät ry JS-Cars Oy Kelepo Oy Ellemil Oy

järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

PP Livekuvaukset.fi

Oulun Yrittäjät ry

Pena Trading Ky Kiimingin Urheilijat ry Kuljetus- ja lokapalvelu Kyllönen Oy Palovex Oy Rengas-Arppa Oy

Kuivaniemen Yrittäjät ry Polar Works Monipalvelu Oy TeMaRock Oy Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Suvin pirssi oy Hyvinvointipalvelut HumanPet Huipputilit Japen Pilke / Torjuntavoitto Hyvä Ryhti

Oulaisten Yrittäjät ry

Kiimingin Yrittäjät ry Kirsi Anttila

Muhoksen Yrittäjät ry

Kuusamon Yrittäjät ry Puuhis Pete Oy Taksi Mika Kurikka-aho EduQ

NSE Wellthyforce Oy VALID-muistihoito ja koulutuspalvelut Rakennus Hilliaho Käpy Consulting Oy Käsityöliike Somikki Oy Lähin Pizza OY Thermal Channel Technologies Oy AjatusTorppa Oy Oulun Teollisuusapu Oy Oh no baby Nails AV Service

Mainostoimisto Siberia Oy Infrasector Finland Oy Mekohe Muoti Maaria Oy Henkilöstöpalvelu Kreat Oy Jalkaterapia Maarit Koski Nordic Option Oy Owatec Group Oy Jarna J Julkunen Jäntti Mikko Olavi Christian Terveytesi Palvelut Oy Vida Impact Oy SensorFu Oy Arctic Capital Oy Keihäs Group Erikoistimpurit Oy Sign Expert Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Tupasydän Entresec Oy Heidi Pulkkinen Ky / K-Market Niemenranta Sarpan Kotihoito Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry Woyzeck Oy

Pyhäjoen Yrittäjät ry Parhateq Tmi JT Huotari / K-Market Pyhäjoki

Pyhäjärven Yrittäjät ry Pyhäsalmen Kvanttikiinteistöt Oy / Pyhäjärven Callio Studio Flow & Pole

Raahen Yrittäjät ry Stensoft Oy Terapialuotsi Arctic Mosi Oy

Siikajoen Yrittäjät Ry Mittajahti

Siikalatvan Yrittäjät ry Pohjolan Kivi- ja Viherrakennus Oy

Tyrnävän Yrittäjät ry Kotisiivous Virkkala Oy Tyrnävän Mylly Oy

Utajärven Yrittäjät ry Utametal Oy NuoRa Nuohous- ja Rakennuspalvelu Lapinlampi

Vihannin Yrittäjät ry T:mi Marko Kotila Raahentienoon Osuuspankki Tmi Männistön Muori

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin www.yrittajat.fi/liity Riku Koskinen

jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Paula Pihlajamaa

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat Haapaveden Yrittäjät ry Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

p. 044 336 6 748 mari@lumetta.fi lumijoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Seppo Pekkala

Muhoksen Yrittäjät ry Mika Mattila

p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine

Oulaisten Yrittäjät ry Niko Ahvenlampi

Kempeleen Yrittäjät ry Leena Tähti

Oulun Yrittäjät ry Risto Huovinen

Kiimingin Yrittäjät ry Sirpa Runtti

Oulunsalon Yrittäjät ry Mira Sovijärvi

Projektipäällikkö, 050-4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

p. 0400 7765 60 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry Heimo Turunen

Kuusamon Yrittäjät ry Mika Haataja

Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola

p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi

Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola

Juha Väyrynen

2022 ALUEELLISET

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.

p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä

p. 040 7263 142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

p. 0400 3852 81 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen

p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Tyrnävän Yrittäjät ry Mikko Kukkohovi

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden

p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Eeva-Kaisa Karhu

p. 050 5694 773 info@rokuanlomahuvilat.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry Esa Karjalainen

p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela

p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Pentti Niemelä

p. 0400 282 899 p. 0440 102880 koneurakointi.p.niemela@gmail.com markku.jauhiainen@vossikka.com yli-iin@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Maarit Halonen

kumppanuudet ja jäsenedut

p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

p. 0400 585 038 p. 050 4073 372 p. 040 3529 215 pr.kivimaki@gmail.com juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi niko.ahvenlampi@navasahko.fi taivalkosken@yrittajat.fi oulaisten@yrittajat.fi iin@yrittajat.fi

p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Minna Paakkola

p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Juha Kallio

p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi

yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Mari Jesiöjärvi

Raahen Yrittäjät ry Kirsi Paldanius

Ylikiimingin Yrittäjät ry Henna Parkkinen

p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460. Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

OP Oulu Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut

tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Eva Maria Raudasoja eva.raudasoja@oulu.fi p. 029 448 4199, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Ville Kärkkäinen ville.karkkainen@oamk.fi p.040 5450583

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab Oulu p. 010 227 2100, oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeaki-

GST Graafinen Studio p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com • Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com –

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi • Perhe- ja pari psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi – Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi –

Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopivimmat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verkko-kaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511 906 • Voimavarakeskeinen yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Jäsenyrityksille palvelut -10 % ja ensimmäinen keskusteluohjaus 45 min ilmainen. Mainitse palvelua tilatessa PPY jäsenyytesi, niin saat edun. – www.ilosta.fi –

Tilitoimisto Y-Tili Oy Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT p. 040 766 9476, info@y-tili.fi • Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi –

Finsta Asianajotoimisto Oy Gauriloff Jouni p. 0400 701 401

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy p. 040 834 0809, antti.karju-

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset,

työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Lexia Asianajotoimisto Oy – Oulu AA Reima Raappana, reima.raappana@lexia.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.lexia.fi –

la@kasvupolut.fi  • Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Suomen Yrityskummit, Pohjois-Pohjanmaa

p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Aluekummi Risto Nummela p. 050 374 3471, oranummela@gmail.com • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen,

• Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

• Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille! JÄSENALENNUS TOIMEKSIANNOSTA !

– 10%

Kumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

vi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi – jouni.gauriloff@finsta.fi • Yrityssaneeraukset, velkajärjestelyt ja konkurssilainsäädäntö – www.finsta.fi –

2022

mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika juha.vayrynen@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe klo 8–18 p. 09 2292 2922.

Tutustu ja hyödynnä etusi!

MAANANTAINA 9. TOUKOKUUTA 2022

Käytetyt yrityskannettavat alkaen

269€

Vuoden takuulla

BUDJETTI KURIIN TAITONETIN KÄYTETYILLÄ TIETOKONEILLA Käyttövalmiit tietokoneet heti mukaan Oulun myymälästä tai kätevästi verkkokaupasta ilman toimituskuluja ja aina vähintään vuoden takuulla!

Alk.

269€

PÖYTÄKONEET Pienet toimistokoneet alk. 129€. Tehokkaat pöytäkoneet raskaaseen käyttöön alk. 549€.

Alk.

349€

KANNETTAVAT Työkäyttöön alk. 269€ . Raskaaseen suunnittelukäyttöön alk. 899€.

Alk.

129€ OSTAMME YRITYKSENNE TARPEETTOMAT TIETOKONEET JA MAKSAMME NIISTÄ REILUN KORVAUKSEN (Yli 10 kpl erät)

KONEPAKETIT JA OHEISTARVIKKEET Heti käyttövalmiit konepaketit alk. 349€. Meiltä myös näytöt, telakat jne.!

Myymälä avoinna ma - pe 10 - 17 ja la 10 - 15 Karhunkedontie 1, 90410 OULU

KYSY LISÄ Ä!

Harri Hatunen ja Joona Salmela Taitonetin yritysmyynti yritysmyynti@taitonetti.fi 041 7304793