PPY_5_2020

Page 1

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

5/20

H

Kaikki käytetyt kalusteet

-50%

VARASTON TYHJENNYSMYYNTI 5.–7.10. %

i 42 s u t E

0%

i4 Etus

Uudet Magnus tuoli vain 97,96 € (Ovh. 169,88€ )

Uudet Bestir nojatuolit vain 229,15 € (Ovh. 381,92 )

H

Sähköpöy dän ostajalle kaupanp ä seisontam älle atto!

0%

Malli-80% kalusteita jopa

Työpöytiä, työtuoleja, akustiikkaa, asiakastuoleja, baarituoleja, säilyttimiä yms.

Uudet Royal 1 työtuolit vain 252,96 € (Ovh. 316,20 )

0%

i2 Etus

Uudet Olli naulakot vain 104,16 € (Ovh. 130,20 )

Tule hakemaan parhaat päältä!

PAIKALLISET TOIMISTOSI KALUSTAJAT

Sauli Oja Myynti ja suunnittelu +358 50 409 6309

Marika Orajärvi Myynti ja suunnittelu +358 45 125 6299

Palvelemme myös kotitalouksia

Minna Lauri Myynti ja suunnittelu Service in English +358 50 359 3803

Mia Runtti-Manninen Myynti ja suunnittelu Toimitusjohtaja +358 50 466 5623

Oulun Yrit yskalus to O y, Haaransuonkuja 3, Oulu. P. 0 8 535 810 0   Suunnit telu  • A sennus  • Kalus teleasing  • My yntinäy t tely • Noutopis te 24/ 7

Hinnat sis. alv. 24%

i2 Etus


2

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Pääkirjoitus

Yhteistyökyky maakunnassamme Viime aikoina alueemme yhteistyökyky on ollut mediassa esillä kriittisesti. On esitetty, että kansanedustajien keskinäinen yhteistyö alueen edunvalvonnassa on liian vähäistä ja tähän on vaadittu muutosta elinvoiman nimissä. Samoin on väitetty, että Oulun kaupungin tapa tehdä yhteistyötä on jyräävä, eli yhteistyötä tehdään, mutta väärällä tavalla. Yrittäjäjärjestön edustajana tunnistan kansanedustajayhteistyön osalta esitetyt haasteet. Yrittäjyys ei vain innosta kaikkia. Vain osa on halunnut järjestömme kautta nimikkoyrittäjän. Vain osa on aktiivisesti yhteyksissä kanssamme yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Hyvän kansanedustajarintaman olen nähnyt vain kuljetustuen turvaamiseen osalta. Koronan tuoman haasteen lisäksi tällä hetkellä vaakalaudalla on alueemme jätekuljetusyritysten ja soteyritysten olemassaolo. Eduskunnassa käsitellään la-

kiehdotuksia, jotka nykysisältöisinä tulevat yhtä aikaa sekä heikentämään alueemme palveluita että ajamaan em. toimialojen yritykset ahdinkoon. Miksi lainsäädäntö etenee? Palvelut ja yritykset alueemme elinvoiman ja tulevaisuuden edellytys. Nyt kun maailmantalous ajaa tehtaitakin alas, niin erityisesti lait, jotka tekevät saman asian kannattaisi jättää säätämättä nykymuodossaan. Tämä, jos joku on alueemmekin etu. Sen sijaan kuntien yhteistyökyky on yrittäjäjärjestöön näkynyt erittäinkin hyvänä. Yhteydenpito on säännöllistä ja yhteistä tekemistä on löydetty niin omistajanvaihdosten, julkisten hankintojen, työllisyyden hoidon, yritysten osaamisen kuin koulutuksenkin kehittämisessä. Business Oulu erityisesti näkyy laajalle maakuntaan yhteistyötahona, joka kuntarajoista piittaamatta on tukenut kasvuyrityksiä. Se on myös

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja: Marjo Kolehmainen Kustantaja: Kaleva365 Oy Paino ja taitto: Kaleva365 Oy Myynti: P. (08) 5377 180, mediamyynti@kaleva.fi

eturintamassa ollut ottamassa osaa hankkeisiimme, mikä osaltaan on tehnyt muidenkin kuntien mukaantulon helpommaksi. Tuloksekkaan yhteistyön salaisuus on siinä, että osapuolet ovat terveellä tavalla itsekkäitä ja toisaalta innostutaan aina, kun kumppanikin onnistuu. Terveellä itsekkyydellä tarkoitan sitä, että jokaisen on tiedettävä mitä yhteistyöllä tavoitellaan ja ymmärretään, että yhteistyö on paras keino saavuttaa tavoite. Tehtiinpä yhteistyötä millä tasolla hyvänsä, lopputulos on lähinnä kelvoton kompromissi tai ajanhaaskuuta, jos molemmat eivät ole tasavertaisesti sitoutuneena mukana. Tasavertaisuus ei taas tarkoita sitä, että molempien pitää yhteistyöstä hyötyä tai resursoida saman verran. Toisiinsa luottavat kumppanit kyllä innostuvat toistensa onnistumisista. Alueellinen yhteistyö on avain elinvoimaiseen ja palvelut turvaavaan

maakuntaan. Maakuntamme kehittäminen on itsessään tavoite ja valtava haaste. Toimijoiden täytyy löytää keinot olla samalla puolen pöytää. Yrittäjyyden edistäminen on yksi merkittävä syy löytää yhteinen sävel alueellamme. Onnistumiset tällä saralla säteilevät hyvää koko maakuntaamme.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Hallituksen jäseneltä

Lähde ehdokkaaksi kuntavaalehin Yrittäjät ovat perinteisesti valtaväestöä hieman kiinnostuneempia yhteiskunnallisista asioista. Viime eduskuntavaalien alla yrittäjille tehdyssä kyselystä ilmeni, että 90 % aikoi äänestää vaaleissa. Luku on valtakunnalliseen äänestysintoisuuteen nähden erittäin korkea. Yrittäjät eivät ole homogeeninen ryhmä, vaan meitä yhdistää käytännössä vain ytunnuksen omistaminen. Onkin hienoa nähdä, että yrittäjyyden mukana tulee myös paljon muuta yhteistä, kuten kiinnostus osallistua laajemmin yhteiskuntaan. Politiikka on yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta suorin kanava. Moni yrittäjä ei välttämättä kuitenkaan tiedä sen mahdollisuuksista tai pohtii poliittisen osallistumisen vaikutuksia omaan liiketoimintaan. Kuntavaalit tulevat olemaan seuraava mahdollisuus ja niissä olisikin hienoa nähdä entistä enemmän yrittäjiä. Paikallisvaaleissa listat ovat pitkiä – Oulussa pelkästään

yksi puolue asettaa sata ehdokasta. Kyse ei ole siis mistään tulevien ammattipolitiikkojen ponnahduslaudasta, vaan ne käydään pitkälle lähiseuturakkaudesta ja halusta vaikuttaa oman kunnan asioihin. Vaaleissa myöskään ei ole välttämätöntä päästä läpi valtuustoon voidakseen vaikuttaa. Kunnissa on paljon lauta- ja johtokuntia, joihin on mahdollista päästä asettumalla ehdolle. Nämä lautakunnat ovat arkisen vaikuttamisen kulmakiviä. Sivistysja kulttuurilautakunta esimerkiksi vastaa kunnan opetus- ja kulttuuritoiminnasta, hyvinvointilautakunta taas alueen vanhusja sotepalveluista. Lautakunnat ovat paikka nähdä oman kunnan toimintaa käytännön tasolla, mutta myös osallistua siihen konkreettisesti. Kaikki puolueet koko Suomen laajuisesti keräävät nyt ehdokaslistoja ja tässä vaiheessa pääsee vielä hyvin mukaan. Puoluekannasta riippumatta haluamme

Yrittäjissä kannustaa kiinnostuneita osallistumaan. Olitpa puolueesi valinnut tai sellainen pohdinnassa, niin alkuun pääsee kysymällä lisää esimerkiksi puolueiden paikallisyhdistyksistä. Meillä PPY:ssä osaamme myös auttaa, jotta pääsisit alkuun. Tule vaikuttamaan meidän kanssamme.

Sebastian Stenfors Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät


3

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Seuraava lehti

ilmestyy 14.12.2020 Varaa mainospaikkasi: Annariitta Nousiainen puh. 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2500 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista. Facebook-ryhmä: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja sivustolla autetaan yrittäjiä hankinnoissa! Seuraa meitä! ReStartup: Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Kotimaan matkailijoista odotetaan pelastajaa s. 6–7 Tässä numerossa 4

Tukirahojen kohtalo auki

8

Kasvuhakuisuus laski

10

Business Oulu on jakanut yksinyrittäjien tukea 40 prosenttia tarkoitukseen myönnetystä summasta. Mitä lopuille 4,3 miljoonalle eurolle pitäisi tehdä?

Yritysten kasvuhakuisuus on laskenut taantumavuosien tasolle. Korona on vauhdittanut väistämätöntä muutosta teollisuusyhteiskunnasta digitaaliseen yhteiskuntaan.

Monituottajamalli tärkeä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari haluavat mukaan uuden soten maakunnalliseen valmisteluun. Ne painottavat monituottajamallin tärkeyttä sotessa.

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

5/20 12

Vientiyrityksissä vauhtia

14

Yrittäjiä työttöminä

24

Korona ei systemaattisesti heikentänyt pohjoisten yritysten näkymiä niin paljon kuin alkuvuodesta pelättiin, vaan se vauhditti esimerkiksi Pölkky Oy:n vientiä.

Koronapandemian aikana Pohjois-Pohjanmaalla on ollut työttömänä enimmillään 2600 yrittäjää. Nyt työttömänä on noin 1600 yrittäjää.

Tunkua aamukahville Iihin Iin Yrittäjien paikallisyhdistys satsaa paljon aamukahveihin. Kerran kuussa järjestettäviin tilaisuuksiin yleisö tulee paikalle yli kuntarajojen.

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi


4

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Mitä tapahtuu käyttämättä jääneille tukirahoille? Yksinyrittäjien korona­tukea on Oulussa käytetty vajaat 40 prosenttia. Kaiken kaikkiaan Business Oululla oli valtuudet jakaa yksinyrittäjätukea 6,8 miljoonaa euroa. Summasta on myönnetty tukena 2,5 miljoonaa euroa. Mitä lopuille 4,3 miljoonalle eurolle pitäisi tehdä? Juha Ala-Mursula sanoo, että eri kaupungeilla on erilaisia ehdotuksia siitä, mihin käyttämättä jääneet, yksinyrittäjien tukeen budjetoidut rahat tulisi käyttää.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Kertakorvauksena maksettavan 2000 euron yksinyrittäjätuen hakuaika päättyi syyskuun lopussa. Tilanne on hyvin samankaltainen koko maassa, ja tukea on jäänyt käyttämättä kaikkialla. Ajankohtainen kysymys on, mitä yksinyrittäjien tukeen budjetoiduille loppurahoille tapahtuu. Isoilla niin sanotuilla kuutoskaupungeilla on ollut keskusteluja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa tuen jatkokäytöstä Business Oulun johtaja Juha AlaMursula kertoo, että useat kaupungit yhdessä ovat ehdottaneet, miten jäljelle jääneiden rahojen kanssa voisi toimia, mutta päätöksen tekee työja elinkeinoministeriö. ”Rahoille on ehdotettu monta eri käyttötarkoitusta. Meillä on toimialoja, jotka tarvitsisivat edelleenkin tukea. Jotkut toimialat ovat toipuneet, mutta osa kärsii vielä kriisistä ja sen seurauksista.” Ala-Mursulan mukaan eri kaupungit ehdottavat eri asioita. On ehdotettu muun muassa, että tukea kohdennettaisiin hankalassa tilanteessa oleville toimialoille, yrittäjien jaksamiseen, konkurssineuvontaan tai konkurssista selviämiseen tai jopa riskirahastoon.

”Pyritään hyödyntämään rahat maksimaalisesti, mutta sekin pelko on, että ministeriö pyytää palauttamaan käyttämättömät rahat.” Ala-Mursulan oma näkemys on, että rahat tulisi kohdentaa yksinyrittäjille. Hänen mukaansa tarve on siellä suurin.

Pienituloiset ilman yksinyrittäjätukea Palvelupäällikkö Jarmo Lauronen Business Oulusta kertoo, että tuen hakijoita ei ole ollut enempää. ”Kysyntää ei ole ollut enempää. Meillä oli kampanja, jossa tuen hakemisesta pyrittiin tiedottamaan tilitoimistojen kautta. Ne kertoivat tuesta asiakkailleen ja näin saatiinkin lisäpiikki hakemuksiin.” Kaikki hakijat eivät täyttäneet tuen kriteerejä. Ehtona oli muun muassa, että liikevaihto on tippunut koronan takia 30 prosenttia. ”On käynyt selville, että monet yksinyrittäjät ovat hyvin pienellä toimeentulolla. Jos veroton liikevaihto ei ylitä vuodessa 20 000 euroa ja jos yrittäjä ei ole yrittäjien eläkevakuutuksen piirissä, yrittäjä putoaa pois tuen piiristä.” Lauronen arvelee, että jonkin verran on yrittäjiä, jotka olisivat

täyttäneet hakukriteerit, mutta jostain syystä eivät halunneet hakea tukea. ”Ehkä tullaan jotenkuten toimeen. Ehkä ei haluta näyttää, että on saatu tukea. Tiedothan ovat julkisia.” Lauronen summaa koronakriisin vaikutuksia: ”Monien erikoiskaupan liikkeiden ja tiettyjen palvelualan yritysten liikevaihto pysähtyi lähes kokonaan maaliskuun lopussa ja huhtikuussa. Noilla aloilla ja ravintola-alalla toi-

minta lähti osittain käyntiin kesä- ja heinäkuussa. Nyt yrittäjät sanovat, että liiketoiminta on kohtuullista ja osalla jopa samalla tasolla kuin ennen koronaa.” Joillakin toimialoilla, kuten tapahtumajärjestämisessä, kulttuurialalla, esiintyvien taiteilijoiden kohdalla sekä matkustamiseen ja majoittumiseen liittyvissä toiminnoissa, tilanne on haastava. ”Tilanne on hyvin vaikea näillä yrittäjillä”, Lauronen arvioi.

Sekin pelko on, että ministeriö pyytää palauttamaan käyttämättömät rahat.” Juha Ala-Mursula, Business Oulun johtaja


5

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Juha Väyrynen aloittaa neuvomisen hankinta-asioissa

Mikael Pentikäinen arvelee, että yritysten tilanne vielä pahenee kevättä kohden.

··

Anna Raudaskoski, teksti

Tukirahat jatkokäyttöön pehmentämään tulevia iskuja

····

Anna Tilvis, teksti Markus Sommers, kuva

Valtakunnallisesti yksinyrittäjien koronakriisitukea jäi hakematta noin kaksi kolmasosaa. Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen huomauttaa, että rahan jääminen käyttämättä ei ole välttämättä huono asia. Nyt tiedetään, että koronan vaikutuksissa on paljon yrityskohtaisia ja alueellisia eroja. ”Meidän viestimme hallitukselle on, että pitäisi ajoissa miettiä työkalut, jotka voidaan ottaa käyttöön, jos tilanne pahenee, kuten näyttää tapahtuvan. Tällä hetkellä ei ole käytössä enää kuin yrittäjien työmarkkinatuki.” Myöskään yritysten kustannustuki ei ole enää käytettävissä. Se oli tarkoitettu vaikeasti sopeutettaviin kustannuksiin ja sen hakuaika päättyi elokuun lopussa. Myös siitä jäi jakamatta merkittävä määrä. ”Jos tilanne pahenee, pitäisi valjastaa käyttöön kaksi tukimuotoa. Toinen on kustannustuki, jonka ehtoja tulisi muuttaa. Ne olivat liian kireät. Toinen olisi yksinyrittäjille suunnattu yksinyrittäjien tuki joko nykyisessä muodossaan tai uudistettuna.”

Yksinyrittäjille yritys­ kehitysseteli Pentikäisen mukaan yksinyrittäjätukea pitäisi täydentää niin, että samalla olisi haettavis-

sa yksinyrittäjien yrityskehitysseteli. Sitä voisi hakea kuntien tai kuntien elinkeinoyhtiöiden kautta. Työnantajayrittäjät ovat voineet hakea kehittämistukia, joita yksinyrittäjille ei ole ollut tarjolla. Yksinyrittäjillä ja heidän verkostoillaan tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hakea kehittämistukia. Pahimmat tilanteet voivat olla vasta keväällä. Mikael Pentikäisen mukaan iskuja voitaisiin pehmentää. ”Kun määrärahaa on käyttämättä, esimerkiksi marras- tai joulukuulle voisi tulla haettavaksi näitä tukia, jotka on jo budjetoitu. Se vähentää tarvetta ensi vuoden osalta.” Yksinyrittäjien tuella on ollut tärkeä merkitys. Ne yrittäjät, joilta on loppunut liiketoiminta lähes kokonaan, ovat voineet saada myös yrittäjien työmarkkinatukea. Niiden yhteisvaikutus on ollut tuntuva. Pentikäisen mukaan akuuttia tilannetta leimaa sakea sumu eikä kukaan tiedä, mihin tilanne menee. ”Tilanne muistuttaa k-käyrää. Osa yrityksistä pärjää varsin hyvin eli on koon ylöspäin menevä sakara. Sitten on yrityksiä, joiden tilanne on todella vaikea ja joiden toimialoihin korona on iskenyt voimakkaasti, kuten matkailuala, taksi- ja linja-autoliikenne sekä tapahtuma-ala. Kriisi kohtelee eri tavalla eri yrityksiä”, Pentikäinen sanoo.

Akuuttia tilannetta leimaa sakea sumu eikä kukaan tiedä, mihin tilanne menee.” Mikael Pentikäinen, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja

Smart Goalin yrittäjä Juha Väyrynen aloittaa Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjien neuvomisen hankintaasioissa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on solminut yhteistyösopimuksen Juha Väyrysen kanssa. Juhalle Väyrynen on toiminut monipuolisissa kaupallisissa tehtävissä, yritysjohdon tehtävissä ja luottamustoimissa, joissa hänelle on kertynyt hankinta- ja myyntiosaamista sekä ostajan että myyjäosapuolen rooleissa. Pienten ja keskisuurten yritysten näkökulmasta hankinta-asioissa onnistumalla voidaan saada kasvua ja elinvoimaa koko Pohjois-Pohjanmaan alueelle. ”On erittäin mielenkiintoista päästä auttamaan julkisia organisaatioita ja pk-yrityksiä hankinnoissa. Uskon, että työsarkaa riittää kohtuullisen paljon”, Juha Väyrynen toteaa. ”Hankinnat ovat olleet aina työssäni läsnä. Ne ovat kiinnostaneet minua sekä ostajan että myyjän näkökulmasta ennen nykyistä hankintalakia, ja sen aikana. Erityisesti minua kiinnostaa se, miten hankintalain mukaisia hankintoja tehdään ostajana, ja miten julkisiin kilpailutuksiin osallistutaan tarjoajana.” Väyrynen on tottunut auttamaan yrittäjiä toiminnan tehostamisessa ja pärjäämisessä paremmin markkinoilla. Hänellä on vahvaa osaamista varsinkin julkisista hankinnoista. ”On hyvä muistaa, että laki ohjaa erityisesti julkisia hankintoja. Asiakas tietysti päättää aina itse mitä hankkii ja keneltä hankkii. Yrityksissä voidaan hyvillä mielin osallistua julkisiin hankintoihin, kun osaamista on: kilpailutuksessa pärjää parhaiten, kun tekee kotiläksynsä hyvin,

Juha Väyrynen on tottunut auttamaan yrittäjiä toiminnan tehostamisessa ja pärjäämisessä paremmin markkinoilla.

tarjoaa sitä mitä pyydetään ja vastaa tarjouksessaan aukottomasti kaikkiin tarjouspyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Hankinnat vaativat ostajalta asiantuntemusta. Yrityksen liiketoiminta on riippuvainen voitetuista kaupoista.” Ennen erilaisia Kaleva Median johtotehtäviä hän on toiminut muun muassa pörssiyhtiö Novo Groupissa johtamassa ulkoistamis- ja palveluliiketoimintoja sekä yksityisomisteisessa ohjelmistotalo CCC:ssä liiketoimintajohtajana. Näissä tehtävissä kohderyhmänä on ollut muun muassa valtiohallinto, valtionyhtiöt ja teolliset yritykset. Työhistoriaan kuuluu myös 10 vuoden ajanjakso ohjelmisto- ja tietotekniikkapalveluita tarjoavassa valtakunnallisessa yrityksessä. Siellä Väyrynen vastasi erityisesti kunnallishallinnon, terveydenhuollon ja muun paikallishallinnon asiakkuuksista.

?ELTl?å.låKOVåLålNEN OY Peltipaja Kovalainen Oy on pitkään alalla toiminut rakennusten peltitoimittaja ja -asentaja, joka tarjoaa luotettavaa ja laadukasta työtä niin pieniin kuin isoihinkin kohteisiin. Teemme kaikenlaisia rakennuspeltejä asiakkaan toimittamien mittojen mukaan, tarvittaessa myös asennettuna.

Piipunpellit ◆ Reunapellit ◆ Harjapellit Päätyräystäspellit ◆ Takaneduspellit Ikkunapellit ◆ Ovipellit ◆ Jiiripellit Huopakaton reunalistat Katkaisulista ja seinällenostopelti Gneissikuja 7, 90620 Oulu • 040 869 9291

juuso.haipus@peltipajakovalainen.fi

www.peltipajakovalainen.fi


6

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020 MIKKO HALVARI / ARKISTO

”On selvitty isosta lamasta ja tuhkapilvestä. Nyt ollaan syvässä kuopassa, mutta pois on päästävä. Se onnistuu niin, että tehdään entistä lujemmin työtä”, tuumii Ruka Salongin toimitusjohtaja Marjo Määttä miehensä Vesa Määtän kanssa.

Talven chartereista ei vielä hajuakaan Kuusamossa odotetaan pirtsakkaa matkailusyksyä. Valtaosa Rukan ja Kuusamon matkailijoista on normi­vuotenakin kotimaasta, mikä helpottaa paikallis­yrittäjien koronaepidemian värittämää ajanjaksoa.

··

Anna Pesonen-Smith, teksti

”Syyslomaviikolle on jo kivasti vara­ uksia”, kertoo Kuusamossa matkailu­ alalla toimivan palveluyrityksen LSJ Group Oy:n toimitusjohtaja Marjo Määttä. Yrityksen toimipisteinä ovat Rukan Salonki ja Rukan Kuksa. Maailmanlaajuisen koronaepide­ mian aiheuttamien matkustusrajoi­ tusten myötä ulkomaisten matkaili­ joiden määrä karsiutui rajusti pohjoi­ sessa Suomessa. Ruka Salonki päät­ ti lähteä panostamaan kotimaan mat­ kailijoihin. Määtän mukaan me suomalaiset­ kin kyllä matkustamme kotimaassam­ me, kun vain tuote ja hinta ovat koh­ dillaan. ”Edelleen odotamme, että ulko­ mailtakin päästäisiin tulemaan, mut­ ta talvea on hankala ennustaa”, hän sanoo.

Yrittäjien yhteistyö vahvuutena Määttä sanoo, että Rukan vahvuus on aina ollut kotimaan matkailijoiden suuri osuus kaikista tulijoista. Hän nä­ kee voimavarana myös yhteistyön alueen yrittäjien kesken. ”Kukaan ei ole jäänyt yksin, jollei ole tietoisesti halunnut jäädä”, hän arvelee. Tavallisesti Rukaa on pidetty talvi­ kohteena, mutta tänä vuonna yrittä­ jät panostivat myös suven aktiviteet­

teihin. Koronaepidemia tuntui vaikut­ tavan ihmisten tottumuksiin. ”Pari vuotta sitten ravintolaan tul­ tiin syömään poronkäristys nopeasti, mutta nyt ihmiset tulivat nauttimaan ruoasta ja viinistä pitkän kaavan mu­ kaan jo päivällä”, Määttä vertaa.

väkeä on ollut jonoiksi asti, samoin Kiutakönkään päiväreitillä on riittä­ nyt kulkijoita. ”Koskenlaskuihin ei ole ollut vapai­ ta lähtöjä kuin hajapäivinä. Karhutar­ ha on vetänyt tosi paljon kävijöitä”, hän luettelee.

Kotimaanmatkailijoita sankka joukko

Kesällä perheitä, syksyllä eläkeläisiä

Kuusamon kaupungin matkailuneu­ vojan Sari Mourujärven mukaan ul­ komaalaisista matkailijoista melkein kaikki loistavat poissaolollaan. ”Yksittäiset poikkeukset ovat ol­ leet lähinnä muualla Suomessa pit­ käaikaisesti asuvia ranskalaisia ja sak­ salaisia henkilöitä”, hän sanoo. Mourujärvestä kesäkausi on kui­ tenkin tuntunut jopa vilkkaammalta kuin edelliskesä, sillä suomalaiset ovat olleet liikkeellä sankoin joukoin. Esi­ merkiksi pienellä karhunkierroksella

Matkailijat ovat olleet kesän aikana perheitä, mutta koulujen alkamisen jälkeen aikuisväestöön kuuluvia, ku­ ten eläkeikäisiä ruskamatkailijoita. Mourujärven mukaan matkailijoi­ den osuus vaikuttaa huomattavasti kunnan palveluiden käytössä – esimer­ kiksi kaupoissa on hänen mukaansa näkynyt paljon ulkopaikkakuntalaisia. ”Charterlentoja tuli viime vuonna satoja, ainakin kolmesataa. Niitä oli päivässä useampia ja useammasta maasta. Tälle talvikaudelle varmuutta

Odotamme, että ulkomailtakin päästäisiin tulemaan, mutta talvea on hankala ennustaa.” Marjo Määttä, Ruka Salongin toimitusjohtaja

niistä ei ole tullut”, Mourujärvi vertaa. Kuusamon kaupunki odottaa syys­ lomalle kotimaan matkailijoita. Rukal­ la ensimmäiset rinteet on Mourujär­ ven mukaan tarkoitus avata jo loka­ kuussa. ”Jollei ole lunta, eikä pääse hiihtä­ mään, niin sitten on luontoreitit”, Mou­ rujärvi toteaa.

Talven tilanne on kysymerkki Kuusamon yrittäjäyhdistyksen pu­ heenjohtaja Mika Haataja kiittelee alueen hyvää ruskatilannetta varaus­ ten suhteen. Hänen mukaansa 75 pro­ senttia Kuusamon matkailijoista on normaalivuonnakin kotimaasta. Tu­ ristien lisäksi alueella on majaillut vii­ me kuukaudet kakkosasuntojen omis­ tajia etätöissään. Sen sijaan talven tilanne on Haa­ tajankin mukaan puhdas kysymys­ merkki. ”Matkustusrajoitusten niin sanot­ tu löyhentäminen ei ole pelastanut toistaiseksi mitään. Tärkeimmät ryh­ mämatkailumaat Iso-Britannia, Es­ panja, Ranska ja Hollanti ovat listojen ulkopuolella”, hän sanoo. Aurinkomatkat aloitti pakettimat­ kojen myynnin tunturikohteisiin Ru­ kalle, Leville, Saariselälle ja Ylläkselle lokakuun alusta. Vielä ei ole tiedossa, onnistuvatko ne pelastamaan Pohjois-­ Suomen kohteiden matkailua.


7

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Munkeista alkoi Pytky Cafen tarina Viime kuukausien aikana Pytkyn Cafen yrittäjillä on ollut aikaa pohtia tulevaa – bistro-kahvila avaa ovensa taas lokakuussa

··

Anna Pesonen-Smith, teksti

Alle vuosi sitten Syötteellä toimintan­ sa aloittanut Pytky Cafe avautuu en­ tistä ehompana lokakuun puolivälis­ sä. Entisissä Syötteen Naamankajär­ ven toimintakeskuksen tiloissa läh­ dettiin aluksi liikkeelle maltillisesti. ”Paikka oli alkeellinen, ei tullut vet­ tä eikä sähköä. Munkit olivat tuote, jota paikan päällä voi helposti valmis­ taa”, yrittäjä Mari Kälkäjä muistelee

Munkeista on tullut hittituote. Yhtenä päivänä olemme voineet myydä 250 munkkia.” Mari Kälkäjä, Pytky Cafen yrittäjä

kahvila-bistron alkutaivalta. Munkkeja paistamaan hän pyysi tuttuaan Kirsi Hanhelaa. Tällä oli munkinpaiston ohessa myös muuta­ ma liikeidea mielessään. Siitä lähti liikkeelle naisten ja Pyt­ ky Cafen yhteinen tarina. Loppu on historiaa, vaikka koko taipaleesta on­ kin kulunut vain vähän aikaa. Pytky Cafen toiminta Kälkäjän ja Hanhelan hyppysissä virallistettiin tä­ män vuoden maaliskuun lopulla – juu­ ri koronaepidemian pahenemisen kyn­ nyksellä. Mutta nyt kevätkausi on ohi ja edessä siintää uusi sesonki. ”Munkeista on tullut hittituote. Yh­ tenä päivänä olemme voineet myydä 250 munkkia ja 10 lättyä, eli ne teke­ vät kauppansa”, Kälkäjä sanoo.

Maailmantähtiä ja tavallista väkeä Munkkien kutsun on kuullut ryhmä­ matkailijoiden ja satunnaisten hiihtä­ jien lisäksi myös kansainvälinen täh­ tinäyttelijä Jasper Pääkkönen, jon­ ka kuva koristaa yrityksen Facebooksivua. Kuvassa on mukana Pääkkö­ sen kumppani Alexandra Escar. Pa­ ri vaikuttaa nauttivan hetkestä takka­ tulen äärellä.

”He halusivat tulla viettämään vä­ hän aikaa. Miellyttävä pariskunta”, kahvilayrittäjät kommentoivat. Jatkossa Pytky Cafessa tarjoillaan muun muassa keittolounasta ja à la carte -listan antimia. Bistron puolel­ le tulee aiempaa enemmän istuma­ paikkoja. Paikan pihalle on tulossa myös vii­ si poroa. Kälkäjällä on poromerkki.

Kekseliästä ja joustavaa Koronaepidemian aikana ja muutoin­ kin Pytky Cafen omistajien toimin­ taa voi kuvata joustavaksi ja kekse­ liääksi. ”Menemme sinne missä palvelui­ ta kaivataan. Toimitimme esimerkik­ si SM-tason hiihtäjille lounaan hei­ dän reittinsä varrella sijaitsevalle laa­ vulle”, Hanhela kertoo. Koronaepidemian aikana yrittäjät ovat myyneet take away -annoksia. Lisäksi naiset ovat hoitaneet mökki­ siivouksia. Viime kuukausien aikana heillä on ollut hyvää aikaa myös suunnitella tulevaa. ”Olemme miettineet jatkoon hy­ vinvointi- ja majoituspaketteja, mut­ ta asia kerrallaan”, yrittäjät sanovat.

Uudistetun Pytky Cafen avajaisia vietetään 12. lokakuuta alkaen, osoite Syötekyläntie 382.

Rovaniemeltä Pudasjärvelle muuttanut Mari Kälkäjä (vas.) ja kiiminkiläinen Kirsi Hanhela keskellä remonttia, joka tuo Pytky Cafen tiloihin enemmän istumapaikkoja.

osao.fi

OSAO x TYÖPAIKAT Me OSAOssa palvelemme työelämäasiakkaita ja opiskelijoita isolla sydämellä ja laajalla joukolla. OSAO tarjoaa työpaikoille pitkäjänteistä ja tavoitteellista yhteistyötä. Kun työpaikallanne on tarve päivittää osaamista tai rekrytoida uutta henkilöstöä, suunnittelemme yhdessä tarpeisiinne soveltauvat ratkaisut. Annamme OSAO Ovessa neuvontaa ja ohjausta työnantajille, yrityksille ja yrittäjille. OSAOn työelämäkoordinaattorit kiertävät myös työpaikoilla. Sovi tapaamisaika: Jaana Riihijärvi p. 050 306 3107 Ari Tolonen p. 040 630 0462 Anne Pudas p. 050 595 1976 Minna-Liisa Myllylä p. 040 141 5135


8

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Korona nopeutti väistämätöntä muutosta Pk-yritysbarometrin mukaan koronan kurittamien yritysten kasvuhakuisuus laski viime vuodesta taantumavuosien 2008 ja 2014 tasolle. Kysyimme Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen johtokolmikolta, mikä yritysten toiminnassa voisi muuttua ja miten sitä voisi kehittää. Kysyimme myös, millaisista asioista yritysten kannattaisi tässä tilanteessa luopua.

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen on sitä mieltä, että etäyhteyksien käyttöä tulisi tehostaa. ”Korona aiheutti sen, että yhä useampi otti etäyhteydet aktiivikäyttöön. Huomattiin, että monet asiat ovat hoidettavissa etänä. Tällä tavalla säästyy matka-aikaa ja kustannuksia. Etäyhteydet eivät tosin korvaa esimerkiksi perinteistä asiakaskäyntiä.” Riikonen soisi myös, että verkkopalveluja hyödynnettäisiin enemmän. ”Aika moni yrittäjä hoitaa esimerkiksi taloushallinnon vielä paperiversiona, vaikka sähköisiä palveluita on runsaasti tarjolla. Niitä pitäisi ottaa ennakkoluulottomasti käyttöön.”

Entiseen ei ole enää paluuta Myös PPY:n hallituksen varapuheenjohtajan Miika Sutisen mielestä digitalisaation antamat mahdollisuudet tulisi ottaa yrityksissä hyötykäyttöön. Muutosta olisi pitänyt alkaa tapahtua jo hyvissä ajoin ennen viime kevään koronatilannetta. ”Mielestäni olemme siirtymässä lopullisesti teollisesta yhteiskunnasta digiyhteiskuntaan.” Sutisen mielestä odotetaan turhaan, että asiat palautuisivat samanlaisiksi kuin ennen koronaa. ”Ei voi ajatella, että yritysten toiminta palaisi ennalleen. Yritystoimintaa pitää tehostaa kaikin puolin ja tehdä tilanteen vaatimia muutoksia. Tehostamisella tarkoitan esimerkiksi turhien kulujen ja tilojen karsimista.” Yrityksen huoltopalvelut, kuten siivous, eivät ole turhia kuluja. Työntekijöiden kannustaminen on tällä hetkellä erityisen tärkeää. ”Saataisiin todella paljon aikaan, jos pienten yritysten johtajat satsaisivat markkinointiin ja työntekijöihinsä

niin, että he olisivat mahdollisimman motivoituneita ja sitoutuneita yritykseen. Tällä hetkellä, kun ihmisiä on lomautettu ja pitää tehdä pienemmällä porukalla töitä, pitäisi osata jakaa enemmän vastuuta alaisilleen”, Miika Sutinen kiteyttää.

Uusi normaali vaatii rohkeutta PPY:n hallituksen varapuheenjohtajan Risto Huovisen mielestä paluuta entiseen ei ole. ”Maailma ja tekeminen on ollut muutoksessa jo ennen koronaakin. Keväällä alkanut pandemia on vain nopeuttanut muutosta”, hän toteaa. Huovinen korostaa myös uusien toimintatapojen kehittämistä ja käyttöönottoa. Vanhoista pinttyneistä tavoista pitäisi luopua. ”Uusi normaali vaatii uusia tapoja ajatella ja toimia. Toivoisin, että yritykset menisivät rohkeasti eteenpäin ja ottaisivat käyttöönsä uusia markkinoita, palveluja ja tuotteita.”

Olemme lopullisesti siirtymässä teollisesta yhteiskunnasta digiyhteiskuntaan.” Miika Sutinen, PPY:n hallituksen varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien hallituksen puheenjohtaja Jussi Riikonen kannustaa yrityksiä tehostamaan etäyhteyksien käyttöä ja hyödyntämään enemmän verkkopalveluja.

YRITYKSET JA SUHDANNENÄKYMÄT

n suhdannenäkymä Pk-yritysbarometrissä

%)

näkyy koronan jälki

Tämän vuotiseen pk-yritysbarometrin tuloksiin on vaikuttanut keväästä asti koronatilanne ja luvut ovat esimerkiksi työllisyyden osalta yhtä huonoja kuin vuonna 2008. Yritysten kasvuhakuisuus Lappi on vähentynyt viime vuodesta ja on taantumavuosien 2008 ja 2014 tasolla. Pk-yritykset ovat joutuneet pyytämään maksulykkäyksiä veroihin ja lainanmaksuihin, sekä hakeOIS-POHJANMAA maan tukia eri tahoilta. Yrityksissä on lomautettu työntekijöitä, ja kesälomia on jouduttu aikaistamaan. On myös siirrytty etätöihin tai hy-

-21

ski-Pohjanmaa

15

bridimalliin, osin lähi- ja osin etätöihin. Verkkokauppaa on virkistetty taiKOKO aloitettu. MAA Digiloikkaa ei ole kuitenkaan harpattu viime vuodesta niin paljon kuin on uumoiltu. Pk-yritysbarometrin tarkoituksena on selvittää suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä. Tieto barometriin on kerätty tämän vuoden kesä- ja heinäkuun aikana yli Kainuu 5000:lta pienten ja keskisuurten yritysten edustajalta.

Pohjois-Pohjanmaa | Lähialueet | Koko maa

Saldoluvun kehitys 1/2005–2/2020 Suhdannenäkymien kehitys

Koko maan tilanne Pohjois-Pohjanmaan tilanne Saldoluku 50 40 30

-10

Pohjois-Savo

-7

20 10

0 -10 -20 2/05

2/06

2/07

2/08

2/09

2/10

2/11

2/12

2/13

2/14

2/15

2/16

2/17

2/18

2/19

2/20

-30


9

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

MAINOS

Menestyksen eväät tarjoillaan yrityshautomossa Uudet asiakkaat, kasvurahoitus, yhteinen toiminta muiden alkavien yritysten kanssa. Siinä syyt, miksi startup-yrittäjän toimialasta riippumatta kannattaa tiimeineen hakeutua mukaan BusinessOulu Hautomon vuoden kestävään ohjelmaan. BusinessOulu Hautomon toiminnan runkona oleva ohjelma käydään yksilöllisesti läpi sitoutuneiden tiimien kanssa. Ohjelmaan sisältyy asiantuntijoiden apua, tietoa ja työkaluja kasvuyrityksen pyörittämiseen. Hautomo on myös paikka verkostoitumiselle ja väylä riskirahoituksen hakemiseen.

Hautomossa on tarjolla edullisesti vuokrattavia työskentelytiloja, joissa lähteä rakentamaan yrityksen toimintaa. ”Yhteisöllisyys on hautomotoiminnan tärkein anti. Meillä on 15 huonetta hautomoon sijoittuvien yritysten käyttöön sekä kaikille yhteisiä tiloja. Työskentelytiloista peritään pieni vuokra, mutta itse hautomo-ohjelma yrityskohtaisine osuuksineen on maksuton”, hautomotoiminnan vetäjä Hannu Hiltunen BusinessOulusta kertoo.

”Yhteisöllisyys on hautomotoiminnan tärkein anti.

BusinessAseman 3. kerroksessa osoitteessa Hallituskatu 36 B sijaitsevat hautomotilat on kalustettu lahjoituksena saaduilla toimistokalusteilla. Tiloissa toimivat myös Oulun Seudun Uusyrityskeskus ja Osuuskunta A. Vipunen.

BusinessOulu Hautomossa on tilat 15 yritykselle. Kuvassa Laura Meriläinen, Hannu Hiltunen ja Janne Kärkkäinen BusinessOulun yrityspalveluista. Kuva: Anna Karppinen

”BusinessOulu Hautomon toimintaan kannattaa hakea mukaan, kun lähtee suunnittelemaan toimintaa vähintään valtakunnallisille markkinoille. Hautomo-ohjelman voi aloittaa myös yksin, jos tarkoituksena on kasvattaa ja laajentaa yrityksen osaamista muilla henkilöillä”, Hiltunen sanoo ja kehottaa olemaan yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos ohjelma tuntuu omaa yrittäjyyttä tukevalta. Katutasossa sijaitsevalta BusinessAsemalta saa yrittäjyyteen, osaamiseen ja työllistymiseen liittyvät palvelut. BusinessAsema toimii myös uusien ratkaisujen yhteiskehittämis- ja kokeilualustana. Tiloissa on mm. FabLab demojen tekoon, cave-ympäristö VR/ARtoteutuksiin, erilaisia koulutuksia ja valmennuksia sekä työskentely- ja tapahtumatiloja. Lisätiedot: www.businessoulu.com Hannu Hiltunen, 044 703 1394, hannu.j.hiltunen@businessoulu.com

JobCorner tuo työnhakijat ja työnantajat yhteen

Tarvitsetko neuvontaa?

Pistäydy paikan päällä tai varaa aika etäpalveluun

BusinessAsemalle on avattu kauan kaivattu yhden luukun palvelupiste, josta sekä työnantajilla että työnhakijoilla on mahdollisuus saada ensikäden neuvontaa.

Aikataulu eri asiantuntijoiden läsnäolosta palveluneuvonnassa sekä ajanvaraus etäpalveluun löytyvät osoitteesta businessasema.com/neuvonta. Myös BusinessAsemalla toimivalta Oulun Seudun Uusyrityskeskukselta saa päivittäin neuvontaa ilman ajanvarausta. Keskiviikkoisin klo 12–15 yritysasiakkaita palvellaan englanniksi tai venäjäksi.

”Palveluneuvonnan asiakkaina on ollut pääasiassa yritystoimintaa suunnittelevia tai yrittäjiä. He ovat olleet tyytyväisiä päästessään tapaamaan asiantuntijan saman tien”, summaa asiakkuusneuvoja Jannika Leinonen BusinessOulun työllisyyspalveluista. Yleisneuvontaa yritys- ja työllisyysasioissa on tarjolla arkisin klo 9–15. Tämän lisäksi BusinessOulun asiantuntijoita on tavattavissa ilman ajanvarausta tiistaista perjantaihin. Useita palveluja on mahdollista saada myös etänä, ja tarjonta laajenee lokakuun aikana.

Palveluneuvonta on kehitetty ESR 6Aika Osaamo- hankkeessa, jota rahoittavat Hämeen ELY-keskus ja Oulun kaupunki. Mukana hankkeessa ovat Oulun lisäksi Helsinki, Tampere, Turku sekä Vantaa.

JobCorner on uusi palvelu, joka edistää työantajien ja työnhakijoiden kohtaamista. Joka torstai kello 9–11 yksi yritys pääsee BusinessAsemalle jututtamaan työnhakijoita ja rekrytoimaan uusia osaajia riveihinsä. Työnantajat voivat varata maksuttoman vuoronsa osoitteesta lyyti.in/jobcorner. Ensimmäisessä JobCorner-tilaisuudessa 1. lokakuuta oli uusia työntekijöitä etsimässä palveluesimies Janne Määttä SOL Henkilöstöpalvelut Oy:stä. ”Meillä oli JobCornerissa avoinna kymmenkunta työpaikkaa, ja niihin saatiin oikein hyviä hakijoita. Kyllä näiden joukosta tarvitsemamme osaajat löytyvät. Tulemme ehdottomasti rekrytoimaan JobCorneriin syksyn aikana uudestaankin.” Rekrytointiasioissa auttaa myös palveluneuvonta, jonka kautta saa lisätietoa työllisyyspalveluiden sopivista työnhakija-asiakkaista. Kun työntekijä löytyy, kartoitetaan myös yrityksen mahdollisuudet taloudellisiin tukiin. BusinessAsema | Hallituskatu 36 B | Oulu | businessasema.com


10

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Yrittäjäkunnassa uusin sote-esitys nähdään sellaisenaan jotakuinkin mahdottomana.”

Kesällä julkistettua sote-esitystä on kuvailtu täyskäännökseksi aiempaan nähden. ”Sote-esityksessä muutos valinnanvapaudesta täysin julkisvetoiseen toimintamalliin on liikku ääripäästä toiseen ja se tekee yrittäjien toimintaympäristöstä todella haastavan”, Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen painottaa.

Uudessa sote-esityksessä paljon paikattavaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppa­kamari haluavat mukaan uuden soten maakunnalliseen valmisteluun. ”Pienten ja keski­suurten yritysten mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajana ovat esityksen johdosta minimissään”, sanoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

··

Anna Pesonen-Smith, teksti

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevien lakiluonnosten lausuntokierros päättyi syyskuun lopussa. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari lähestyivät yhteisellä kannanotollaan toimialueensa kuntia hyvissä ajoin sitä ennen. ”Kannanoton tavoitteena oli hoksauttaa yrittäjille tärkeistä asioista sote-uudistuksessa ja kannustaa kuntia ottamaan myös nämä huomioon omissa lausunnoissaan”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen. Kesällä julkistettua sote-esitystä on kuvailtu täyskäännökseksi aiempaan nähden. ”Lainsäädäntöehdotuksessa on menty valinnanvapaudesta toiseen ääripäähän, eikä monituottajamallia tunnusteta. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajana ovat esityksen

johdosta minimissään”, Kolehmainen sanoo.

Uusi sote-esitys yrittäjille mahdoton Kolehmainen luonnehtii tilannetta yrittäjäkunnalle erittäin hämmentäväksi ja haasteelliseksi. Ongelmana ei ole se, etteikö sote-muutosta haluttaisi myös yrittäjien keskuudessa, vaan uusin sote-esitys nähdään sellaisenaan jotakuinkin mahdottomana. ”Pohjois-Pohjanmaalla toimii noin 2700 eri sote-alan yritystä palveluntuottajana. Lisäksi on tuhansia hyvinvointialan yrityksiä, joiden toiminta tukee myös hyvinvointia ja terveyttä. Näiden toimintako ryhdyttäisiin kaatamaan?” Kolehmainen ihmettelee. Hän sanoo, että kun alueen palvelut on jo nyt rakennettu monituottajuuden varaan, niiden riisuminen julkisvetoisiksi olisi erittäin vaikeaa ja kallista.

Yrittäjäjärjestössä monituottajamalli nähdään kestävänä ratkaisuna tulevaisuuden maakunnissa. Tarkoituksena olisi kehittää palvelumarkkinoita panostamalla mallin kehittämiseen. ”Tämä takaa myös uudistuksen kustannustehokkuuden ja varmistaa, että palveluita on saatavissa myös maaseudulla.” Kolehmaisen mukaan terve kilpailu parantaa hoidon laatua, uudistaa markkinoita ja vaikuttaa positiivisesti koko toimialan kehittymiseen.

Oulun ja Limingan tuki Suomen Yrittäjien lausunnon pohjalta on vielä erikseen neuvoteltu kuntien kanssa ja yrittäjien kannanotto saa Kolehmaisen mukaan myös kunnista tukea. ”Esimerkiksi Oulun kaupunki ja Liminka ovat kompanneet meidän

esitystämme”, Kolehmainen sanoo. Hänen mukaansa hallituksen esityksen haaste on siinä, ettei siinä tunnisteta paikallista palveluntuotantoa, huomioida työllisyysvaikutuksia eikä kuntien elinvoiman kehittämistä. Ongelmana nähdään paikallisen monipuolisen palveluverkoston kuihtuminen ja samalla palveluiden saatavuuden heikentyminen etenkin maaseudulla. Sote-esityksen lausuntoaika päättyi viime kuun lopussa. Seuraavaksi alkaa uuden soten maakunnallinen valmistelu, mihin PohjoisPohjanmaan Yrittäjät ja Oulun kauppakamari haluaisivat mukaan. Maakunnallisesta valmistelusta vastaavat sairaanhoitopiirit. ”Toivomme, että uusi sote-esitys joko muuttuu tai kaatuu ja että jatko rakennetaan siten, että sote-uudistuksen tavoitteisiin todella päästäisiin. Tämä ei onnistu ilman yrityksiä”, Kolehmainen painottaa.


11

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

KOLUMNI

Halu ja kantti uudistua ja kasvaa

Y

li 121 vuoden historia pohjoisen Suomen yritysten kanssa on opettanut meitä erityisesti viime kuukausien aikana monella tapaa. Koronan kurittaessa liiketoimintaa usealla sektorilla olemme olleet aitiopaikalla seuraamassa, mitä kansainvälinen poikkeustila on aiheuttanut liike-elämälle erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta myös ympäri maailmaa. Emmekä mekään Kaleva Medialla ole immuuneja markkinatilanteelle. Kaikesta tästä huolimatta, se ei ole estänyt meitä suuntaamasta kohti tulevaa. Meillä on halu ja kantti uudistua ja kasvaa. Mediatalona olemme tunnistaneet, että asiakkaamme tietävät enemmän kuin koskaan ja he myös osaavat odottaa meiltä enemmän kuin koskaan. Tiedossa on myös, että yrityksillä, jotka tutkitusti tuntevat asiakkaansa parhainten on isoin potentiaali kasvaa. Ymmärrys asiakkaasta on avain kasvuun, mutta tietoa johon ymmärrystä perustaa, ei synny tyhjästä, saatikka osaamista sen tulkintaan ja johtopäätöksiin. Tässä kohtaa on meidän kasvun paikkamme Kaleva Mediana. Jotta me voimme kasvattaa asiakkaittemme liiketoimintaa, meidän täytyy itse kasvaa ja kehittyä. Yrityksestä, joka tuntee itse asiakkaansa. Yritykseksi, joka tarjoaa kaiken ymmärryksensä, paikallistuntemuksensa ja tulkintansa asiak-

kaan markkinoinnin selkärangaksi. Useasti päätökset on tehty jo ennen kuin istumme saman pöydän ääreen, mikä haastaa meidät aiempaa proaktiivisempaan toimintaan. Tavoitteemme on kasvaa asiakkaan halutuimmaksi markkinointikumppaniksi, jolla on intohimo pitää pohjoinen taloudellisesti vireänä ja kasvattaa asiakkaidemme liiketoimintaa eri media-, data- ja tutkimus- sekä markkinointipalveluiden keinoin. Tunnistamme olevamme paikallis- ja asiakasymmärryksessä pohjoisen kärkiosaaja ja tämä osaaminen meidän tulee saada koko liikeelämän käyttöön, yritysten kasvua pönkittämään. Tähän ajatukseen

haluamme motivoida myös henkilöstöämme, jotta jatkossa olemme se kumppani, kenen puoleen yrityspäättäjä kääntyy miettiessään, kuka hänen pohjoinen asiakkaansa onkaan, mitä hänelle tulisi sanoa ja millä keinoilla me hänet tavoitamme. Tähän osaamiseen ei ole oikotietä. Kouluttamalla, valmentamalla, kehittymällä ja kasvamalla me haluamme osoittaa, että meillä on aito halu olla asiakkaidemme kasvun rakentaja. Sen teemme tuottamalla palvelua, jolla luomme aitoa liiketoiminnan kasvua. Palvelukokonaisuutemme kattaa jo kaiken tämän. Oma kasvun paikkamme on jo käynnissä ja tätä kehittymistä voit seurata Kasvun paikka -markkinoinnin kasvuohjelmassa, jossa ratkaisemme kuuden pohjoisen yrityksen haasteita markkinoinnin keinoin. Jani Halme on jo johdattanut katsojat neuvotteluhuoneisiin ja tuotantotiloihin seuraamaan sitä, miten markkinointia tehdään asiakas- ja paikallisymmärrystä hyödyntäen. Joko sinä olet katsonut, mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Suosittelen.

Kimmo Hyvärinen,

Kimmo Hyvärinen aloitti Kaleva Median B2B asiakasratkaisujen kaupallisena johtajana 1. kesäkuuta 2020. Hyvärinen siirtyi tehtävään toimittuaan lähes 25 vuotta finanssialan eri johtotehtävissä.

kaupallinen johtaja Kaleva Media B2B asiakasratkaisut

Katso lisää: kalevamedia.fi/yrityksille

Katsotko maailmaa insinöörin silmin? Huipputekijöille on merkittäviä tehtäviä tarjolla yhdessä Suomen suurimmista projekteista. Katso avoimet työpaikat: fennovoima.fi/rekry

Erikoishammasteknikko

PETRI HEIKKINEN • Proteesit • Pohjaukset

• Korjaukset • Hammassuojat

• Veteraanien KELA-korvaus • NYT myös rahoituksella!

Rautatienkatu 10, 90100 Oulu - p. 0400 272 560 - www.veliheikkinen.fi

HOTELLI AVOINNA

Ravintola El Sabor avoinna ma-la klo 16-22

Nyt myös Take Away -annokset! 1.10. uusi A`la carte -lista

AIRPORT

HOTEL OULU,FINLAND

Vihiluoto 10 KEMPELE P. +358 8 514 5100 sales@airporthotel.fi

www.airporthotel.fi


12

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Kotimaan kysyntä ja Yhdysvaltain markkinat piristivät Pölkky Oy:n vuotta Korona ei heikentänyt pohjoisen yrityksen vientiä niin paljon kuin alkuvuodesta pelättiin, vaan osittain jopa vauhditti sitä

··

Anna Pesonen-Smith, teksti

Pohjois-Pohjanmaan vientiyritysten kärkijoukkoihin kuuluvan Pölkky Oy:n kuluvaan vuoteen ovat vaikuttaneet ensin mekaanisen metsäteollisuuden lakko alkuvuodesta ja sen jälkeen maailmanlaajuinen koronaepidemia. Yrityksen pääkonttori ja kaksi tuotantolaitosta sijaitsevat Kuusamossa. Lisäksi tuotantolaitoksia on Kajaanissa ja Taivalkoskella sekä Oulussa erillinen kyllästyslaitos. ”Meillähän oli lakot helmi–maaliskuussa ja se antoi alkuvuoteen oman säväyksensä. Jos koronaa pelkästään ajatellaan, niin sen tullessa oli pelko markkinoiden pysähtymisestä kokonaan”, myyntijohtaja Ville Liimola sanoo. Pahin pelko ei toteutunut, sillä markkinat etenivät kuukausi kuukaudelta. Näkymä eteenpäin oli kuitenkin huomattavasti lyhyempi kuin normaalitilanteessa. ”Asiakkaat olivat tosi varovaisia, joten tilauskanta kertyi tosi hitaasti pidemmälle”, Liimola kuvailee.

Kotimaan kysyntä kiihtyi ennätyksiin Maailmanmarkkinoista meni ensin lähes kokonaan kiinni Kiina, josta epidemia alkoi. Kun sinne ovet taas aukesivat, muita maita meni kiinni. ”Korona on edennyt aaltona, eikä ole siksi vaikuttanut kaikissa markkinoissa samaan aikaan. Se on ollut meille hyvä asia.” Liimolan mukaan kotimaassa ky-

syntä kiihtyi kesällä jopa ennätysmäiseksi etenkin pidemmälle jalostettujen tuotteiden: remontointiin ja puutarharakentamiseen liittyvien tuotteiden, kuten terassitarvikkeiden osalta. Suomalaisten parissa virisi suoranainen puutarharakentamisen buumi. ”Ihmiset ovat viettäneet enemmän aikaa kotona ja mökeillään ja ulkomaan reissuista säästyneet rahat on voitu laittaa vaikkapa uuden terassin tekemiseen”, Liimola mainitsee esimerkiksi. Hän lisää, ettei buumi koskenut pelkästään Suomea, vaan muillakin markkinoilla on ollut nähtävissä vastaavaa kysynnän nousua.

Yhdysvaltojen markkinat yllättivät ”Viennissä tietyt markkinat ovat pysyneet hyvässä juoksussa, vaikka muun muassa osittain Pohjois-Afrikka ja Ranska sekä Englanti pysähtyivät lähes kokonaan.” Yhdysvaltojen markkinat sen sijaan yllättivät yrityksen johdon. Liimola kommentoi, että Amerikassa Suomen kanssa samantyylinen pienrakentaminen on ollut hyvässä vauhdissa. ”USA:ssa olemme ylittäneet budjetit reilusti. Se johtuu varmaan osittain siitä, että naapurimaassa Kanadassa yritykset jarruttivat rajusti tuotantoaan”, Liimola arvelee. Esimerkiksi sahatavaran hinnat ovat kaksinkertaistuneet Yhdysvalloissa, mikä kertoo Liimolan mukaan jonkinlaisesta pulasta. Tällä hetkel-

lä kysyntä on myös piristynyt jälleen Ranskassa, Englannissa ja lisäksi Saksassa.

Ennusteita ei uskalla tehdä Alkusyksystä kysyntä on siis Liimolan mukaan toivottavalla tasolla, hintatasot ovat lähteneet nousuun ja

markkinoiden voi sanoa jopa hiukan piristyneen. ”Mutta edelleen tätä leimaa sellainen lyhytjänteisyys, ettei ennusteita uskalla antaa kovin pitkälle. Varmasti asiakkaat vähän pelkäävät toista aaltoa ja eteenpäin mennään noin kuukausi kerrallaan.” Liimola uskoo Pölkky Oy:n tämän vuoden tuloksen olevan lopulta huo-

mattavasti myönteisempi kuin miltä alkuvuodesta näytti. Tilanne voi silti muuttua nopeasti marras–joulukuun aikana, jos koronaepidemian toinen aalto äityy pahaksi. ”Hyvä kulutus kesällä kotimaassa ja onnistunut syksy vientimarkkinoilla ovat pelastaneet pitkälle tulosta. Toivomme toki, että loppuvuosi menisi ihan kunnialla maaliin asti.”

Oulusta maailmalle digiloikan Jos jatkossa päädytään tilanteeseen, jossa opetus siirtyy kotiolosuhteisiin, Happialla on tuote valmiina

··

Anna Pesonen-Smith, teksti

Oulussa sijaitseva Happia-yritys on käynnistämässä parhaillaan koulutusvientiprojektia Vietnamiin. Matkalle ollaan jo kokoamassa lähtijöitä, vaikka virallisesti projektin on tarkoitus alkaa ensi tammikuussa, kertoo Happian perustaja Sanna Virtanen, jolla itsellään on opettajatausta. Yrityksen vientituote on kolme vuotta sitten lanseerattu breikkeri.fi – varhaiskasvatukseen ja koululaisille tehty digitaalinen verkkopalvelu, joka on Virtasen mukaan sidottu

Sanna Virtanen luotsaa Happiaa.

suoraan uusimpaan opetussuunnitelmaan. Palvelusta löytyy valmista sisältöä lasten hyvinvointikasvatukseen opettajille ja muille kasvattajille. Tarkoitus on kannustaa lapsia toiminnallisuuteen oppimisen lomassa. Korona-aikaan kysyntää vientiin on Virtasen mukaan juuri digitaalisella tarjonnalla. ”Kaikki ovat varmasti ymmärtäneet viime kevään aikana, että koulutus tarvitsee digitaalista materiaalia. Opettajat ovat ehkä myös valmiimpia sen käyttöön”, hän arvioi. Koronaepidemian myötä yritys haki myös Business Finlandin


13

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

YLIVIESKAN KULTTUURIKESKUS

AKUSTIIKKA Korona on edennyt maailmalla aaltona ja se on ollut meille hyvä asia.”

KONSERTTI-, KOKOUS- JA KOULUTUSKEIDAS ALUEEN KESKUSKAUPUNGISSA Upeat, toimivat ja tarpeiden mukaan muuntautuvat tilat kaiken kokoisiin tilaisuuksiin laadukkailla kahvila- ja ravintolapalveluilla sekä tilaisuuksien tekniikan valmiuksilla. Lämpimästi tervetuloa! Lisätiedot ja varaukset 044 429 4546 tai kulttuuri@ylivieska.fi

YLIVIESKA.FI/AKUSTIIKKA

PIZZABUFFET

10

50

sis.salaatin ja juoman Alle 12v lapset 6e ”Tällä hetkellä kysyntä on hyvä, mutta markkinat voivat hiljentyä, jos marras-joulukuulla tulee koronaepidemian toinen aalto”, tilannetta kuvailee Pölkky Oy:n myyntijohtaja Ville Liimola.

Tarjolla on runsaasta pizzavalikoimastamme aina 5 eri pizzaa sekä päivittäin vaihtuva lämmin ruoka. Juomat ja salaatti tietysti kuuluvat hintaan.

avulla häiriörahoitusta. Sen turvin Virtanen kumppaneineen on kehittänyt Breikkeristä kuluttajaversiota kotikoulujen tarpeisiin. ”Me näimme, että kotikoulu on haasteellista. Lähdimme miettimään mallia, josta voisi olla apu pienten lapsen jaksamiseen kotona – kun vanhemmat yrittävät tehdä töitä ja perheessä voi olla myös myös eri-ikäisiä, jotka opiskelevat”, Virtanen sanoo. Tänä syksynä Happia tekee lisäksi yhteistyötä Oulun yliopiston kasvatustieteen tiedekunnan kanssa. Opetusteknologian yksikössä on ympäri maailmaa tulleita opiskelijoita, jotka tutkivat Breikkeri-palvelun mahdollisuuksia kansain-

Tervetuloa nauttimaan runsaasta ja maittavasta Pizzabuffetista!

välistymiseen. ”He miettivät millä tavalla meidän tuotteemme voisi soveltua heidän kotimaihinsa ja koulutusjärjestelmiinsä. Samalla he tekevät analyysia siitä, mitä muutoksia palveluun pitäisi tehdä, jotta se menisi heidän kulttuurissaan läpi”, Virtanen kertoo prosessista. Yhteistyö Vietnamiin sujuu tällä hetkellä etäyhteydellä, jota Happiassa on harjoiteltu jo ennen koronaepidemiaa. ”Viime vuoden keväänä olimme itse Oulussa ja kehittäjäpäiväkoti Turussa, kun otimme sinne etävideoyhteyttä. Lapset olivat mukana myös ja he näkivät, että siellä se Breikkerin täti on”, Virtanen naurahtaa.

PIZZABUFFET ON TARJOLLA MAANANTAISTA PERJANTAIHIN! RAVINTOLA

Baabel KAIJONHARJUN BAABEL klo 10.30–22.00 ma-la klo 12.00-22.00 su

RUSKON BAABEL klo 9.30–15.00 ma-pe Voimatie 1, 90620 Oulu Kalevalantie 3, 90570 Oulu p. 044 240 6733 p. (08) 552 2134

TERVETULOA!


14

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Maire Mäki kiittelee TE-toimiston henkilöstöä, joka teki keväällä koronan aiheuttaman työruuhkan vuoksi ylitöitä ja viikonlopputöitä, jotta asiakkaiden alkuvaiheen palvelut saatiin nopeasti hoidetuksi.

Työttömyysetuutta saa noin 1600 yrittäjää Koronapandemian aikana enimmillään 2600 yrittäjää on ollut työnhakijana Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Koronatilanteen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi yrittäjät ovat saaneet työttömyystukea keväästä 2020 lähtien. Väliaikaisen muutoksen tarkoituksena on ollut turvata tulojaan menettävien yrittäjien toimeentulo koronapandemian aikana. ”Pohjois-Pohjanmaalla on tällä hetkellä työttömänä yrittäjätaustaisia henkilöitä noin 1600. He ovat siis yrittäjiä, jotka ovat hakeneet työttömyysetuutta koronatilanteen vuoksi. Enimmillään Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistossa on ollut työnhakijana 2600 yrittäjää”, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Jukka Nilivaara sanoo. Oikeus työttömyysetuuteen on siis päättynyt noin tuhannelta henkilöltä. Työmarkkinatuen saaminen edellyttää, että yrittäjän päätoiminen työskentely yrityksessä on päättynyt tai yritystoiminnasta saatava tulo on vähemmän kuin 1 089,67 euroa kuukau-

dessa siinä jokaista yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohti. Päätoimisen työskentelyn päättymisen tai tulon vähentymisen tulee johtua koronavirusepidemiasta. ”Jos yrittäjä väliaikaisen lain voimassaolon päättyessä on työnhakijana ja ilmoittaa edelleen hakevansa etuutta, yritystoiminnan vaikutus työttömyysturvaan selvitetään jokaisen kohdalla. Arvioidaan myös se, onko työllistyminen pää- vai sivutoimista pysyvän lainsäädännön perusteella”, Nilivaara kertoo. Koronapandemia alkoi näkyä TEtoimistossa maalis–huhtikuun vaihteessa. ”Tuolloin uusien asiakkaiden määrä kasvoi voimakkaasti, koska lomautusten määrät lisääntyivät merkittävästi. Edelleenkin tulee päivittäin muutamia uusia yrittäjätaustaisia asiakkaita”, Nilivaara kertoo.

Työttömyysturvan haku uusi asia yrittäjille ”Normaalisti päätoimiset yrittäjät ei-

vät ole olleet oikeutettuja työttömyystukiin, vaan tuen saaminen on edellyttänyt yritystoiminnan lopettamista”, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja Maire Mäki sanoo. Lakimuutos valmisteltiin kuitenkin nopeasti, jotta vaikeaan tilanteeseen joutuneita pienyrittäjiä pystyttäisiin auttamaan. ”Tilanne oli uusi yrittäjille, TE- toimistolle ja etuutta maksavalle Kelalle”, Mäki sanoo. Työttömyysturvan hakeminen ei ollut yrittäjille tuttu asia. ”Asiasta viestitettiin erilaisin keinoin ja eri kanavissa, esimerkiksi TE-toimiston sivuilla, sosiaalisessa mediassa ja tiedotteilla.”

Tiivistä yhteistyötä PPY:n kanssa TE-toimisto teki entistä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kanssa. ”Heidän kauttaan yrittäjät saivat luotettavaa tietoa oikeudestaan työttömyysturvaan sekä siitä, miten TE-toimiston il-

Tavoitteena on tukea yrittäjiä niin, että yritystoiminta jatkuisi ja kehittyisi.” Maire Mäki, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston johtaja

moittautumisprosessi etenee”, Mäki kertoo. Pohjois-Pohjanmaan TE- toimiston henkilöstö on saanut pääosin positiivista palautetta työttömyysturvahakemusten käsittelystä. ”TE-toimiston henkilöstö teki keväällä koronan aiheuttaman työruuhkan vuoksi yli- ja viikonlopputöitä asiakkaiden alkuvaiheen palveluiden nopeaksi hoitamiseksi”, Mäki kiittelee. Poikkeuslakien myötä TE-toimistoihin syntyi yrittäjistä uusi asiakasryhmä, jolle perinteiset työhallinnon palvelut eivät suoranaisesti sovellu. ”Henkilöillä on olemassa oleva yritys, jossa he työskentelevät kokoaikaisesti, mutta toiminta ei tuota tuloa. Työmarkkinatuella kompensoidaan nyt tätä liiketoiminnassa tapahtunutta kassavirran laskua. Me pyrimme tarjoamaan tälle kohderyhmälle muutakin palvelua kuin vain työmarkkinatukea yrittäjän oman toimeentulon turvaamiseksi. Tämä on ollut haasteellista”, Mäki painottaa.

Yrittäjille koulutuksia Koronan myötä TE- toimisto on suunnitellut yhdessä ELY-keskuksen kanssa yrittäjille koulutuksia, joita voi suorittaa joustavasti oman yritystoiminnan ohella oman aikataulun mukaisesti. ”Tavoitteena on tukea yrittäjiä niin, että yritystoiminta jatkuisi ja kehittyisi. Tätä vaihtoehtoa kannattaa yrittäjien hyödyntää”, Mäki vinkkaa. Myös erilaiset kehittämispalvelut, joita ELY-keskuksen kautta on saatavilla, voivat toimia hyvänä tukena liiketoiminnan kehittämisessä. ”Näiden välineiden avulla TE-toimisto haluaa omalta osaltaan tukea yritystoiminnan jatkoa tässä erittäin haastavassa tilanteessa”, Mäki toteaa.


15

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

MAINOS

Taloushallinnon kumppani auttaa yritystä saavuttamaan tavoitteitaan TietoAkseli on taloushallinnon kumppani, jonka toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle selkeää lisäarvoa. Moni yrittäjä miettii, kannattaisiko kirjanpito tehdä kokonaan itse vai olisiko se järkevämpää ulkoistaa. Ulkoistamalla kirjanpidon saa mukana usein myös kokemusta, vinkkejä ja tukea muissa talous- ja yrityshallinnon asioissa. – Jos yritys haluaa kasvaa, kehittyä tai tehostaa toimintaansa, taloustiedon oikeellisuus ja oikea-aikaisuus ratkaisevat. Kun vaatimukset taloushallinnolle kasvavat ja omat rahkeet eivät riitä, kannattaa panostaa oikeaan taloushallinnon kumppaniin, joka tuottaa ja tulkitsee tietoa johtamisen ja päätöksenteon tukena, TietoAkselin markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Vilokkinen-Määttä sanoo. TietoAkseli on jyväskyläläistaustainen perheyritys, joka on kasvanut vuosien varrella valtakunnalliseksi yritysten ja omistajien asiantuntijakumppaniksi. TietoAkseli tarjoaa taloushallinnon, tilintarkastuksen sekä yritysjärjestelyjen keskitettyä osaamista. TietoAkselin tärkeimpiä arvoja ovat luotettavuus sekä kokonaisvaltainen ja aito kumppanuus. – Olemme enemmän kuin tilitoimisto. Haluamme olla läsnä asiakkaan arjessa ja toimia yhtenä keskeisimpänä kumppanina yritystoiminnan eri vaiheissa, TietoAkselin palvelupäällikkö Jouni Bruce kuvailee.

Ratkaisut kaikkiin asiakkaiden tarpeisiin TietoAkselin tärkein tehtävä on löytää asiakkaan tarpeet ja vastata niihin. Toiminnan tarkoituksena on tuottaa asiakkaalle selkeää lisäarvoa. Olipa tarkoituksena parantaa kannattavuutta, tehostaa toimintaa tai kasvattaa liiketoimintaa, TietoAkseli on apuna yhteistyökumppanina. TietoAkseli tukee asiakkaitaan koko elinkaaren ajan aina yrityksen perustamisesta mahdolliseen sukupolvenvaihdokseen tai exitiin asti. – Meiltä saa aina henkilökohtaisen kirjanpitäjän ja palkanlaskijan. Reagoimme nopeasti asiakkaiden kysymyksiin ja annamme niihin ratkaisut. Oman asiakasvastaavan lisäksi asiakkaita auttaa päivittäin myös valtakunnallinen asiakaspalvelutiimimme puhelimessa ja nettisivujen

chatissa. Aina on joku, jonka saa varmasti kiinni, Bruce kertoo. – Teemme töitä markkinoiden johtavilla taloushallinnon ja toiminnanohjauksen ohjelmistoilla kuten Procountorilla, Netvisorilla, Lemonsoftilla ja Mepcolla. Meiltä löytyy varmasti sopivia ratkaisuja eri toimialojen ja yrityksen tarpeisiin, Bruce jatkaa. Taloushallinnon lisäksi TietoAkseli voi auttaa asiakkaitaan myös yrityskaupoissa. – Me autamme tunnistamaan yrityksen sen hetkisen arvon, miten arvoa voidaan kehittää, mitä yrityskaupoissa pitää huomioida ja miten prosessi hoidetaan sujuvasti niin myyjän kuin ostajankin näkökulmasta. Olemme mukana siihen asti, että kauppa on saatu tehtyä, Vilokkinen-Määttä kertoo.

TietoAkseli on yrityksen kokonaisvaltainen kumppani Yksi TietoAkselin tyytyväisistä asiakkaista on raahelainen perheyritys R-taso Oy, joka palvelee teollisuuden toimijoita, kansainvälisiä koneiden ja laitteiden toimittajia sekä säiliövalmistajia ympäri maailmaa. R-tason yhteistyö TietoAkselin kanssa alkoi vuonna 2019. R-taso edellytti uudelta tilitoimistokumppanilta kykyä saumattomaan yhteistyöhön ja kehittämisorientoitunutta otetta asioihin. Keskeinen kriteeri valinnassa oli myös se, että taloushallintoa piti pystyä hoitamaan uudessa toiminnanohjausjärjestelmässä Lemonsoftissa. TietoAkseli on yksi Pohjois-Pohjanmaan isoimpia Lemonsoft-tilitoimistoja ja sillä on vankka osaaminen ohjelmiston hyödyntämisestä yritysten liiketoiminnassa sekä tilitoimiston ja asiakkaan yhteiskäytössä. – TietoAkselin ohjelmisto- ja taloushallinto-osaamisen taso sekä yhtenevät arvot vakuuttivat meidät. Palaset loksahtivat kohdalleen ja yhteistyö tuntui heti hyvälle ajatukselle, R-tason toimitusjohtaja Ville Törmänen kertoo. R-taso on halunnut ulkoistaa taloushallinnon tekemisen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti, jotta

Tällä hetkellä TietoAkselilla työskentelee noin 140 asiantuntijaa ympäri Suomen. Oulussa TietoAkselilla on 10 asiantuntijaa. Kuvassa Oulussa työskentelevät palvelupäällikkö Jouni Bruce ja markkinointi- ja viestintäjohtaja Suvi Vilokkinen-Määttä.

yrityksen avainhenkilöt voivat keskittyä ydinliiketoiminnan pyörittämiseen. Taloushallinnon asiantuntijan näkemys ja kokemus on ollut arvokasta pääomaa myös yritystoiminnan kehittämisessä. – Konsultoimme mieluummin alan ammattilaisia kuin teemme itse tai palkkaamme itsellemme oman kir-

janpitäjän. Ulkopuolisella on laajaa näkemystä eri yrityksistä ja voimme oppia verkoston kautta itsekin talousasioissa, Ville Törmänen toteaa. R-taso arvostaa taloushallintonsa hoitamisessa henkilökohtaista palvelua. Oman asiakasvastaavan kanssa on helppo ja luonteva olla yhteydessä kaikissa kysymyksissä.

– Meille valikoitui huipputyyppi kirjanpitäjäksi TietoAkselin Oulun toimistolta. Kohtaamiseen on matala kynnys ja hänen osaamisensa on korkealla tasolla. Olemme saaneet hyvää palautetta kirjanpitäjästämme myös tilintarkastajalta. Yhteistyö siis tuntuu toimivan moneen suuntaan, mikä on tärkeää, Törmänen sanoo.

Tutustu TietoAkseliin osoitteessa www.tietoakseli.fi. TietoAkseli, Yrttipellontie 1, 90230 Oulu

TietoAkselin palvelupäällikkö osaa kertoa, minkälainen palveluratkaisu sopisi sinun yrityksellesi parhaiten: Jouni Bruce, Palvelupäällikkö jouni.bruce@tietoakseli.fi, 050 4310 336


16

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Remontti virkisti kauppahallin Oulun kauppahalli avasi ovensa elokuussa puolitoista vuotta kestäneen remontin jälkeen. Kauppapaikkoja hallista on vuokrattu niin vanhoille kuin uusillekin yrittäjille.

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Lounaskahvila Kolme Tähteä aloitti elokuussa toimintansa yhtenä uutena yrityksenä Oulun kauppahallissa. Kauppahalli kiinnosti yrittäjä Leena Tähteä erityisesti miljöönsä vuoksi. ”Historiallinen ympäristö ja kauppahallin omalaatuinen hieno tunnelma viehättivät. Aloitimme elokuussa myönteisin odotuksin emmekä ole pettyneet. Vaihtelu myös virkisti”, Leena Tähti toteaa. Kempeleestä muuttaneessa lounaskahvilassa on kauppahallissa 37 asiakaspaikkaa ja huonekalujen laatuun on satsattu. ”Olemme saaneet itse suunnitella kahvilamme sisustuksen, tietenkin ratkaisuihin on pitänyt pyytää lupa Oulun kaupungilta ja museovirastolta. Asiakkailta on tullut hyvää palautetta kahvilan visuaalisesta ilmeestä ja itsekin olemme tyytyväisiä.” Kolmen Tähden keittiötilat ovat kauppahallissa tiiviisti myyntitiskin takana. ”Tilaa on riittävästi lounaan ja annosruokien tekemiseen sekä tiskikoneelle. Haaveena olisi erillinen tuotantotila pitopalvelu- ja verk-

kokauppatuotteille”, Leena Tähti toivoo. Lounas- ja kahvilamyynnin lisäksi yrityksen toimialaan kuuluvat pitopalvelut ja verkkokauppa, josta saa ostaa leivonnaisia. Verkkokauppamyynti on tällä hetkellä tosin tauolla lokakuun loppuun asti elokuun muuton ja siitä johtuvan sopeutumisvaiheen vuoksi.

Lähiruokaa ja kotipaketteja Kolmen Tähden kahvilassa lounasruoat valmistetaan läheltä hankituista raaka-aineista. ”Lähiruoan käyttäminen on meille sekä eettisyyteen että terveyteen perustuva valinta. Jokainen varmaan tietää, että toiselta puolen maapalloa lennätetyllä riisillä on isompi hiilijalanjälki kuin Tyrnävältä hankitulla potulla.” Leena Tähti toivoo, että ihmiset uskaltaisivat lounastaa ulkona koronasta huolimatta. Kotipakettejakin saa ostaa. ”Lounaan tai annosruoan voi hakea meiltä kotiin vietäväksi. Aloitimme take away -palvelun jo koronarajoitusten aikaan keväällä, kun toimimme Kempeleessä.”

Historiallinen ympäristö ja kauppahallin omalaatuinen hieno tunnelma houkuttelivat Lounaskahvila Kolme Tähteä yrittäjän Leena Tähden (vas.) tuomaan yrityksensä Kempeleestä Ouluun. Tunnelmassa mukana myös Sonja Karvonen.

Pitää vain luottaa tulevaisuuteen ja ajatella myönteisesti, ettei koronatilanne enää pahene.” Heimo ja Maire Laukkanen, Vassuskan yrittäjät

Remontin jälkeen tutulle paikalleen kauppahalliin palanneet Vassuskan yrittäjät Heimo ja Maire Laukkanen odottelevat joulusesongin alkamista.


17

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Asiakkailta on tullut hyvää palautetta kahvilan visuaalisesta ilmeestä ja itsekin olemme tyytyväisiä.” Leena Tähti, Lounaskahvila Kolme Tähteä yrittäjä

Edullisempi, tehokkaampi yrittäjän starttipaketti. MAKSUPÄÄTTEET ......... alk. 19,90 e/kk KASSAJÄRJESTELMÄT ... alk. 28,00 e/kk

Sopimusaika 1pv – 60kk! Kuin palaisi takaisin kotiin Vuodesta 1981 toiminut käsityö- ja matkamuistoalan yritys Vassuska palasi elokuussa Oulun kauppahalliin takaisin myyntipaikalleen. ”On kuin olisi tullut takaisin kotiin”, Heimo ja Maire Laukkanen toteavat. Kauppahalli on tullut yrittäjäpariskunnalle tutuksi vuosikymmenien ajan. Taukoa kaupanteosta kertyi reilut puolitoista vuotta kauppahallin saneerauksen vuoksi. Remontti on ollut Laukkasten mielestä onnistunut. ”Onni onnettomuudessa oli, että remontin aloitus viivästyi puolella vuodella. Jos näin ei olisi ollut, olisimme joutuneet maksamaan vuokraa tilasta viime keväänä, kun koronarajoitukset olivat voimassa ja puoti olisi ollut kiinni”, toteaa Maire Laukkanen.

Joulusesonkia jo odotellaan Hallin viemäröintiä sekä ilmastointia on parannettu, ja puuosat ovat saaneet maalia pintaan. Lattia uusittiin ja se on saanut vihreän sävyn. ”Kauppahallin yleisilme on vaalentunut mukavasti. Uskoisin, ettei täällä tarvitse myöskään palella talvella”, Maire Laukkanen kertoo. Vassuska kävi verkkokauppaa jonkin verran kauppahallin remontin

aikana ja torimyyntiäkin tehtiin. ”Verkkomyynti on aika vähäistä tällä artikkelivalikoimalla. Meillä oli koju torilla edelliskesänä ja joulun aikaan kävimme Zeppeliinin joulumarkkinoilla sekä tiernatorilla”, Heimo Laukkanen sanoo. Turisteja ei ole näkynyt ja joulusesonkia odotellaan. ”Saa nähdä mitä syksy tuo tullessaan. Pitää vain luottaa tulevaisuuteen ja ajatella myönteisesti, ettei koronatilanne enää pahene”, Laukkaset tuumivat.

Lisäksi kauttamme kattavat IT-tuki ja ulkoistuspalvelut sekä asennus- ja koulutuspalvelut.

Meiltä helppokäyttöiset ja edulliset maksupääte-, kassa- ja verkkokaupparatkaisut, myös päivävuokraus!

Kotimaisuutta ja eettisiä valintoja Kolmen Tähden lounaskahvilankahvilan Leena Tähti panostaa lounasruoan raaka-ainevalinnoissa kotimaisuuteen. Myös Laukkasten mielestä myytävien tuotteiden kotimaisuus on tärkeää. Yrittäjäpari toivoo, että ihmiset tekisivät eettisiä valintoja kuluttaessaan. Heimo Laukkasen mielestä olisi hyvä, että keinokuiduista tehtyjen vaatteiden kuluttamista vähennettäisiin ja saastekuorma kevenisi. ”Olisi hyvä, jos ihmiset ostaisivat vähemmän halpoja tuontivaatteita ja suosisivat kotimaista laatutavaraa. Keinokuiduista siirrytään hitaasti pois, vaikka niiden jätehaitoista tiedetään. Halpoja fleecetuotteita myydään yhä paljon, ja ne kuormittavat enemmän ympäristöä kuin esimerkiksi oikeasta villasta valmistetut vaatteet.”

Kempeleentie 7 A 6, 90400 Oulu www.tekantti.fi • Puh. 010 323 5000

TALOUDEN HAASTEET Kunta- ja yrittäjätapaaminen 2020 • Yritysten tuloskehityksen ja kuntatalouden ajankohtaiset paineet

TI 13.10.2020 klo 13.00–16.00 kahvitarjoilu alkaen klo 12.30 Ilmoittautuminen: www.ppy.fi ➞ palvelut ➞ koulutukset ja tilaisuudet

Loputkin vuokrapaikat täyttyvät lokakuussa Osa kauppahallin myyntipaikoista näyttänyt jääneen tyhjilleen, mikä on hämmästyttänyt remontoituu halliin tutustumaan tulleita asiakkaita. ”Voin ilokseni todeta, että Oulun kauppahallin vuokrapaikat ovat täynnä lokakuun puolen välin jälkeen”, toteaa Oulun kaupungin tilapalvelujen tilavuokrausasiantuntija Ritva Lasaroff. Uusina yrittäjinä kauppahallissa aloittavat lähiaikoina sisustus- ja korumyymälä sekä luomuruokamyymälä. Hallin keskiosassa oleva vapaa tila puolitetaan niin, että toiselle puolelle jää vapaaksi tilaa pop up-myynnille. ”Remontin jälkeen aloittavia yrittäjiä haettiin Oulun kauppahalliin avoimella haulla käyttäen neuvottelumenettelyä. Ennen remonttia toimineet yrittäjät eivät kaikki halunneet palata kauppahalliin tai he eivät pärjänneet tarjouskilpailussa”, kertoo Lasaroff. Lasaroff toteaa, ettei kauppahallin vuokraustilanne avajaisten aikaan huolettanut. ”Uskoimme kauppahallin olevan vetovoimainen kauppapaikka. Vuokrausaste on ollut mielestäni hyvä.”

Paikka: Kirkkotorin koulutuskeskus, Asemakatu 5, Oulu. Mahdollisuus myös etäosallistumiseen Microsoft teamsin kautta 13.00 Tilaisuuden avaus, - toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen, Pohjos-Pohjanmaan Yrittäjät - kaupunginjohtaja Päivi Laajala, Oulun kaupunki 13.30 Yritysten taloudellinen tilanne ja johtopäätökset - pääekonomisti Mika Kuismanen, Suomen Yrittäjät 14.00 Kuntatalouden tilanne - toimitusjohtaja Minna Karhunen, Kuntaliitto 14.30

Kommenttipuheenvuorot ja keskustelu - yrittäjä Sirpa Eskola, GoArctic Oy - yrittäjä Timo Eskelinen, Zemppi Areena Oy - kaupunginjohtaja Jouko Manninen, Kuusamo - kunnanjohtaja Tuomas Lohi, Kempele

16.00 Hyvää kotimatkaa! Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät


18

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Uusi kohtasi perinteisen Yrittäjän Aamuriihen Juhlastudiossa Perinteikäs yli 100-vuotias yritys kohtasi nuoret kevytyrittäjät Yrittäjän Aamuriihen Juhlastudiossa syyskuun alussa. Juhlastudiossa toimitusjohtaja Kristina Fredriksson kertoi Hammarin Sähkö Oy:n taipaleesta ja Oulun Seudun Ammattiopiston nuoret media-alan yrittäjäprojektissa toimivat opiskelijat kuvasivat ja nauhoittivat tilaisuuden nettiin.

····

Anna Raudaskoski, teksti Ester van Dam, kuva

P

ohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimistossa kamerat käyvät ja valaistukset on säädetty sopiviksi kuvausta varten syksyisenä perjantai-aamuna. Toimitusjohtaja Kristina Fredriksson kertoo Pirjo Haikolalle Hammarin Sähkön historiasta sekä tämänhetkisestä tilanteesta ja yrityksen kehittämisestä. ”Isoisäni isä, sähköinsinööri Gunnar Hammar perusti Ouluun sähköliikkeen vuonna 1909, jonka nimi oli Oulun Uusi Sähköliike. Yritys muutettiin osakeyhtiöksi vuonna 1939 ja liikkeen nimeksi tuli Hammarin Sähkö Oy.” Nykyinen toimitusjohtaja Fredriksson on neljännen polven yrittäjä, ja siirtyi johtoon, kun hänen isänsä Harry Hammar jäi eläkkeelle vuonna 2013. Sukuyrityksessä on tällä hetkellä mukana myös Fredrikssonin sisko Satu Hammar-Hutri, joka vastaa myymälän toiminnasta. ”Satu on työskennellyt aina myymälässä ja minä olen ollut enemmän konttorilla, joten työtehtävät jakautuivat luontevasti niin, että minusta tuli toimitusjohtaja.” Siirtyminen toimitusjohtajaksi oli helppoa. Fredriksson tunsin Hammarin Sähkön toimintaperiaatteet ja teki pitkään töitä isänsä kanssa. ”Tulin Hammarin Sähkölle töihin 20-vuotiaana ja aloitin hoitamalla kirjanpitoa ja reskontraa.” Ennen sukupolvenvaihdosta Kristina Fredriksson ja sisko Satu Hammar-Hutri suorittivat vuonna 2010

Toimitusjohtaja Kristina Fredriksson (vas.), kertoi Yrittäjän aamuriihen juhlastudiossa Hammarin sähkön historiasta. Studion juonsi Pirjo Haikola.

yrittäjätutkinnon Suomen Toimitusjohtajakoulussa. ”Siellä saimme idean alkaa myymään tuotteitamme verkossa ja aloitimmekin verkkokaupan pian koulutuksen jälkeen.” Tällä hetkellä Hammarin Sähköllä on meneillään verkkokaupan ja myymälän kehittämishanke. ”Meillä on meneillään projekti eri

toimijoiden kanssa. Mukana on ohjelmistotoimittaja, mainostoimisto ja sisustussuunnitteluyritys.” Nuoria yrittäjiä Fredriksson kehottaa ennen kaikkea verkostoitumaan. ”Kannattaa verkostoitua mahdollisimman paljon ja olla tekemisissä muiden yrittäjien kanssa. Sen kautta saa apua kaikenlaisissa asioissa, ja myös vertaistukea.”

Yrittäjän aamuriihen juhlastudion kuvasi neljä Oulun seudun ammattiopistolla opiskelevaa nuorta, jotka ovat mukana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa.

Y

rittäjän aamuriihen juhlastudion kuvanneet neljä nuorta, Juuso Aho, Miika Ivola, Aki Schroderus ja Valtteri Välitalo opiskelevat Oulun Seudun Ammattiopistolla. He ovat mukana Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa koulunsa kautta, ja heillä kaikilla on media-alan kevytyritys. ”Projektiin osallistuvilla on jokaisella oma NY-yritys (Nuori Yrittäjä) vuoden ajan. Minun media-alan yritykseni on nimeltään Kahaviparta NY, ja perustin sen projektin myötä viime helmikuussa”, opiskelija ja kevytyrittäjä Juuso Aho kertoo. Opiskelijoiden kevytyritykset toimivat Osaon yritystunnuksen kautta. ”Olemme maksaneet Osaolle siitä, että saamme käyttää sen yritystunnusta oman yrityksen laskutuksessa”, Aho luonnehtii. Vuosi yrittäjänä-projektin aikana kokoonnutaan kerran viikossa. Päivän aikana käydään läpi muun muassa yrityksen laskutusta, veroasioita sekä yhteistyötä muiden yrittäjien kanssa. Myös mainontaan satsaamista painotetaan, ja opiskelijat ovat saaneetkin tilaustöi-

tä hyvin. He osaavat ottaa osaa myös tarjouskilpailuihin. ”Monikamerahommia on ollut mukavasti. Tällä hetkellä teen kiekkoprojektia, mainosvideoita ja sosiaalisen median mainontaa”, Valtteri Välitalo (VälitaloMedia NY) toteaa. Miika Ivolalla (MikkaLovi NY) on myös töitä riittänyt. ”Aluksi oli muutamia ihan pieniä editointihommia. Koronan myötä tuli tosi paljon livestream-keikkoja esimerkiksi bändeille ja seurakunnalle.” Aki Schroderus (MediaÄssä NY) on tyytyväinen Vuosi yrittäjänä-projektiin. ”Tämä on mahtavaa hommaa. Tällä tavalla saa parasta kokemusta alan töistä ja asiakkaan kanssa toimimisesta. Tässä omaksuu hyvin, minkälaisia töitä alalla on tarjolla, ja miten niissä toimitaan eri vaiheissa.” Vuosi yrittäjänä projekti on herättänyt kiinnostuksen yrittämiseen. Oman yrityksen perustaminen kiinnostaa mahdollisesti myös valmistumisen jälkeen. ”Mieluummin itse oman palkan hommaa kuin toisen alaisena”, opiskelijat toteavat.


19

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

BAKERY BISTRO

KYSYMYS & VASTAUS

Miten teen tarpeisiini sopivan osakassopimuksen?

Rennot aamukokoukset 25 € Lounas ma-pe klo 11-14 KAKKUBUFFET lauantaisin klo 12-15 Tilaa herkulliset makeat & suolaiset konditoriatuotteet juhliin.

PITSA E.T.C.BUFFET - Uutta 9.10. alkaen Pitsaperjantai on nyt myös lauantaina. Tarjolla runsaasti pitsaa ja muita suolaisia herkkuja.

RAVINTOLA NALLIKARI

Omistan osakeyhtiön ja olen lupautunut järjestämään suunnatun osakeannin yhtiön avainhenkilölle hänen sitouttamisekseen. Haluaisin varmistaa, että hän ei jää passiiviseksi osakkeenomistajaksi tilanteessa, jossa hänen työskentelynsä yhtiön hyväksi päättyy. Miten voisin ottaa tämän asian huomioon osakassopimuksessa, jota tällä hetkellä työstän?

Tervetuloa ruokailemaan, juhlimaan tai kokoustamaan.

Lounas ma-pe klo 11-15, Brunssi la klo 12-16 BAKERY & BISTRO TAI RAVINTOLA NALLIKARI VARATTAVISSA MYÖS YKSITYISTILAISUUKSIIN.

Pöytä- ja tilavaraukset: 044 515 1710 I nallikaribb.fi I ravintolanallikari.fi

VASTAUS Vaihtoehtoja on useita. Yksi niistä on osakassopimukseen sisällytettävä ehto, jonka perusteella avainhenkilön osakeomistus sidotaan työskentelyyn yhtiön hyväksi. Sen tarkoituksena on varmistaa, että yhtiölle ja/tai sinulle osakkeenomistajana syntyy lunastusoikeus tilanteessa, jossa avainhenkilön työsuhde yhtiöön päättyy. Osakassopimuksen ehdoista olisi suositeltavaa ilmetä muun ohella lunastusoikeuden aiheuttava tilanne ja lunastusoikeuden syntymisajankohta, lunastamisessa sovellettava menettely määräaikoineen, lunastushinta erilaisissa

työsuhteen päättymistilanteissa (ns. huono tai hyvä lähtijä) ja seuraamus lunastamista koskevien määräysten mahdollisesta rikkomisesta.

SUORIT AMME AMMA TTIT AIDOLLA SUORITAMME AMMATTIT TTITAIDOLLA PURKUTY ÖT ASBESTITY ÖT TIMANTTISAHA UKSET J A -PORA UKSET PURKUTYÖ ASBESTITYÖ TIMANTTISAHAUKSET JA -PORAUKSET

PAUPEK

Antti Korkeakivi OTM, VT, KTM Senior Legal Counsel, Ernst & Young Oy

Kiilletie 11 - 90620 Oulu - 08-345 646 - www.paupek.fi

Saako sertifikaatilla luotettavuutta?

SYKSYN KEHYSMALLISTOT NYT LIIKKEISSÄMME. TERVETULOA!

Minkä organisaation tai firman luottoluokitussertifikaatti kannattaa hankkia todistamaan yrityksen luotettavuutta ja talouden hyvää hallintaa? Mistä yrittäjä tai kuluttaja voi tarkastaa, millä tavalla sertifikaattia myöntävä ja myyvä taho tutkii yrityksen luottotiedot, ja tutkitaanko niitä? Vai riittääkö pelkästään se, että maksaa vuosimaksun ja lisää sertifikaattilogon nettisivuille? VASTAUS Luottoluokitussertifikaatin tarjoajia on jo useita, perinteisiä ja ei niin tunnettuja. Tilanne muistuttaa osin kahden edellisen vuosikymmenen yrityshakupalvelujen markkinointia, jolloin nettiluettelofirmoja ilmestyi nopealla tahdilla melkoinen määrä. Oli mahdoton tarkastaa, missä määrin mahdolliset asiakkaat ja yhteistyökumppanit olivat edes tietoisia kyseisten luetteloiden olemassaolosta, saati osasivat hakea niistä palveluja? Kun sertifikaattia ollaan myöntämässä, varsinkin vuosittaista rahallista korvausta vastaan, kannattaa kysyä tiedon hankintatapa ja päättää sen perusteella myyjän luotettavuus. Mistä tieto on saatu ja millä tavalla? Jos myynti tapahtuu puhelimitse, on kysymyksiä helppo esittää. Yrittäjä luonnollisesti tietää oman yrityksensä

sen hetkisen taloudellisen tilanteen, minkä perusteella voi vetää jo alustavia johtopäätöksiä. Hankalampi puoli asiassa on, kun haetaan yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita. Millä tavalla voidaan varmistaa heidän toimintansa taso? Jos sertifikaatit alkavat menettää luotettavuutensa runsaan tarjonnan ja keskinäisen kilpailutilanteen johdosta, kannattaa jokaiseen tarjoajaan suhtautua kriittisesti pyytämällä kunnon perustelut.

Täydelliset yhdessä

Jopa 12 kk korotonta ja kulutonta maksuaikaa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien

VUOSIKOKOUS

Aika: torstaina 29.10. vuosikokoustapahtuma alkaa klo 15.00 yhteisellä tapaamisella, lohisoppa ja valtakirjojen tarkastus klo 16–17. Kokous alkaen klo 17.00 Paikka: Peuhun Kartano, Peuhuntie 194, Oulunsalo Ilmoittautuminen: www.ppy.fi ➞ palvelut ➞ koulutukset ja tilaisuudet Tilaisuudessa jaetaan Pohjois-Pohjanmaan Vuoden Puheenjohtaja -palkinto

Ilpo Koskela GST Graafinen Studio

Lämpimästi tervetuloa!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät


20

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Tekstiilisuunnittelijaa tarvitaan jo rakennusvaiheessa Liminkalainen Eija Nevala suunnittelee julkisten tilojen tekstiilejä. Viime aikoina yksinyrittäjää on työllistänyt erityisesti Hotelli Iso-Syöte.

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Kun yrittäjä Eija Nevala alkaa puhua tekstiilisuunnittelun saloista, asiantuntemus ja palo työhön on silminnähtävää. Tällä hetkellä yhtenä kohteena on Hotelli Iso-Syöte, mikä onkin yksi naisen uran pitkäaikaisimmista työprojekteista. ”Hoidan hotellin tekstiilihankintoihin liittyvät asiat ja teen esimerkiksi verhokiskojen määritykset sekä verhojen mitoitukset. Uuteen Tunturihotelliin olen suunnitellut myös uniikit sisustuskankaat ja oman kuosin juuri tätä kohdetta, sen sisustusta ja tunnelmaa ajatellen. Tässä tehtävässä minun roolini on tuoda ne pisteet i:n päälle ja sitoa muun sisustuksen elementit yhteen”, hän kertoo. Hotellit ovat yhä kasvavissa määrin Nevalan työkenttää. Niiden lisäksi Nevalan suunnittelemia kankaita löytyy muun muassa sairaaloista, hoivakohteista ja päiväkodeista. Vaikka esimerkiksi verhojen laittaminen on usein viimeisimpiä työvaiheita sisustamisessa, Nevalan mielestä tekstiilisuunnittelijalla voisi olla iso rooli jo suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. ”Verhokiskot hankitaan jo rakennusvaiheessa ja se, millaiset kiskot asennetaan, vaikuttaa sihen, millaiset verhot voidaan laittaa.”

Verhokiskot hankitaan jo rakennusvaiheessa ja se, millaiset kiskot asennetaan, vaikuttaa siihen, millaiset verhot voidaan laittaa.”

ta sitten lähdin tietoisesti suunnittelemaan kuoseja, joita saa hyvin muokattua väreillä, ja siinä vaiheessa työkenttä alkoi laajentua kouluihin ja päiväkoteihin.” Paloturvallisia kankaita valmistava yhteistyökumppani löytyi tutun kautta Tanskasta, ja yhteistyö on säilynyt näihin päiviin asti. Vuonna 2015 mallisto laajeni Suomessa kudottuihin verhoilu- ja sisustuskankaisiin. Vuoden 2016 alussa Nevala muutti yritysmuotoa osakeyhtiöksi, mistä lähtien hän on toiminut kokoaikaisena yrittäjänä.

Opettajasta yrittäjäksi Alun perin Nevalasta piti tulla toimittaja. Hän haki useamman kerran toimittajakouluun sekä opiskelemaan kirjallisuutta, mutta koska niihin eivät ovet auenneet, tie vei kirjoittajalinjalle Räisälän kansanopistoon Kokemäelle. Käsityön sivuaineopinnot muuttivat kuitenkin suuntaa, ja Nevala lähti opiskelemaan Joensuun käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Sen jälkeen hän on opiskellut muun muassa artenomiksi Kuopiossa ja lopulta suorittanut taiteen maisterin tutkinnon Lapin yliopistossa. Kiinnostus kirjoittamiseen on säilynyt. ”Vanhemmiten varsinkin omasta alasta kirjoittaminen kiinnostaa. Kirjallisuus ja kirjoittaminen liittyvät työhöni myös siten, että kerron tarinoita kuosieni kautta. Esimerkiksi muutamat kuosini ovat syntyneet taidemaalari Vilho Lammen taiteen ja henkilöhahmon sekä hänestä kertovan kirjallisuuden ympärille.” Ennen alkamista kokoaikaiseksi yrittäjäksi Nevala työskenteli muun muassa kymmenisen vuotta opettajana Raahen Lybeckerillä. Opettajan työn rinnalla hän alkoi suunnitella omaa kuosimallistoa. ”Aluksi suunnittelemani kuosit olivat hyvin yksinkertaisia ja väriskaalaltaan hillittyjä. Kymmenkunta vuot-

Enimmäkseen etätyötä Ennen kokoaikaiseksi yrittäjäksi alkamista Eija Nevala työskenteli kymmenisen vuotta opettajana. Jo opettajan työn rinnalla hän alkoi suunnitella omaa sisustustekstiilimallistoa.

Eija Nevala • 52 vuotta, kotoisin Muuramesta ja asuu Limingassa. • Eija Nevala Design Oy:n yrittäjä. Oma julkitilojen sisustus tekstiilimallisto. Tekee tekstiilisuunnittelua hotelleihin ja julkisiin tiloihin.

• Taiteen maisteri Lapin yliopistosta 2000. Opiskellut myös mm. kultuuriantropologiaa ja taidehistoriaa Oulun yliopistossa sekä artenomiksi nykyisessä Savonia-ammattikorkeakoulussa.

• Toimii muotoilualan edunvalvontajärjestö Ornamo ry:n aluetoiminnan Pohjois-Suomen yhteyshenkilönä.

• Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi aikuista lasta. • Harrastaa marjastusta ja metsässä liikkumista. Mukana myös Naisten Pankin toiminnassa.

Nevala tekee töitä pääosin kotona. Vaikka yrittäjyydessä on vapautensa, työyhteisö on se, mitä Nevala kaipaa opettaja-ajoilta. ”Etätyö ja digitaaliset välineet ovat aina olleet osa tätä työtä, joten korona ei siinä mielessä ole muuttanut työn tekemistä.” Korona tyhjensi keväällä puoleksitoista kuukaudeksi kalenterin, mutta sittemmin työtilanne on normalisoitunut. Tänä syksynä malliston kanssa tehtävän suunnittelutyön ja projektinhallinnan tueksi on tulossa uusi digitaalinen työympäristö, johon hän sai rahoitusta Business Finlandilta. ”Business Finlandin myöntämä kehittämisavustus on erittäin arvokas tuki, sillä se mahdollistaa kasvua ja kehittymistä moneen suuntaan. Myös aiemmin muun muassa verhoilukankaiden laadunkehittelyyn saamani apurahat ovat olleet äärimmäisen tärkeitä juttuja yrittäjäurallani.”


MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Yritysten kehittämispalvelut antavat Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET YRITYKSELLESI SIIVET Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja Yritysten kehittämispalvelut ELY-keskuksen konsultointikoulutuspalveluja, ovat joiden avulla tuetaantarjoamia pk-yritysten kasvua, jauudistumista, koulutuspalveluja, joiden avullasekä tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, koostuvat kansainvälistymistä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointija kansainvälistymistä sekäanalyysista työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan sekä konsultointija koulutuspalveluista. koulutuspalveluja, joidensekä avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, liiketoiminnan analyysista konsultointija koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden onosoitteessa valjastettu maan parhaat voimat. Tutustutoteuttajiksi palveluihin

Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

Ota yhteyttä:Päivi Lappalainen Päivi Lappalainen OtaOta yhteyttä: UusinarkausJari Uusinarkaus yhteyttä: Päivi Lappalainen JariJari Uusinarkaus Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan 0295023643 0295037141 Pohjois-Pohjanmaan 0295023643 0295023643 0295037141 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi keskus ELY keskus nimi.sukunimi@ely-keskus.fi ELYELY keskus nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

en i j ä t t i r Y nmaan

POHJOIS-POHJANMAA

ja h o P s i o j Poh

A L H U J Ä J Ä T T I R

Y n e n i l l a n n u ak

ma

UT L U O J U K PIK # A L A A TOG N I K L 0 A 2 P 0 # 2 . 2 .1

5 A L L A N E PPI ARE

ZEM

i t t r o k s i l l Illa ö 85 € / hl i-

rtti Lyyt o k is ll la il a .fi Ost www.ppy a t s a p u a verkkok

Lisätietoja tapahtumasta www.ppy.fi

21


22

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Elokuvateatteri Starin toimitusjohtaja Kari Kantala toivoo, että ei enää joutuisi kokemaan koronakevään kaltaisia yllätyksiä.

Käsidesintuoksuisia elämyksiä Koko kansan harrastuksista saa nauttia rajoituksia noudattaen. Kempeleen Zemppi Areena ja Oulun Tuirassa sijaitseva elokuvateatteri Star avasivat ovensa koronasulun jälkeen heinäkuussa. Kysyimme molempien yritysten vetäjiltä, miten koronan tuomat säädökset vaikuttavat heidän toimintaansa.

··

Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Kari Kantalan vetämä elokuvateatteri Star joutui sulkemaan ovensa maaliskuussa muiden teatterien lailla, ja oli kiinni nelisen kuukautta. Kun Star jälleen avattiin, rajoitukset otettiin käyttöön. ”Salien täyttöaste on enimmillään 50 prosenttia. Sillä saadaan katsojaluvut määräysten mukaiseksi ja leffassa käyminen on turvallista. Paikkaliput auttavat meitä kontrolloimaan ihmisten turvavälejä katsomossa. Käsidesi on käytössä ja katsomoa sekä yleisötiloja desinfioidaan tiuhaan näytösten välissä”, Kantala toteaa. Starissa käy paljon kanta-asiakkaita, ja koronasulun jälkeen oli kiva nähdä taas tuttuja kasvoja. ”Heinäkuussa oli mukavaa nähdä vakioasiakkaita. Puolin ja toisin koettiin iloisia jälleennäkemisiä. Meillä on asiakkaita, jotka saattavat käydä katsomassa jopa 100 elokuvaa vuodessa.”

Neljännen polven yrittäjä Kantala on neljännen polven elokuvateatteriyrittäjä. Star tuli tutuksi pienestä pitäen, ja töitä hän on paiskinut elokuvateatterissa parikymppisestä asti. ”Olen ollut hommissa Starissa vuosikausia armeijan jälkeen 2000-luvun alusta alkaen, ja vieläkin työ tuntuu yhtä miellyttävältä.”

”Sukupolvenvaihdoksessa on tärkeintä, että jo sitä ennen saa itsekin olla mukana kehittämässä toimintaa ja saa vastuuta. Tekemisen palo alaa kohtaan pysyy, kun saa toteuttaa itseään ja näkee omien projektiensa onnistuvan. Vanhempani antoivat minulle luvan uudistaa toimintaa ennen kuin aloin johtamaan Staria.” Korona-ajan Kari Kantala toivoo jäävän kertakokemukseksi. ”En osaa kuvitella yhtä pahaa tilannetta yrittäjänä, kuin mitä korona on aiheuttanut. Ennen epidemiaa tuntui, että on valmius kaikenlaiseen, mutta tietysti kevään tilanne tuli täy-

tenä yllätyksenä. Pyrin ajattelemaan kaikesta huolimatta positiivisesti, ja toivon ettei toista neljän kuukauden taukoa tarvitse enää pitää.”

Zemppi Areenalla käsidesiä ja rajoituksia Kempeleessä sijaitsevalla Zemppi Areenalla on järjestetty tapahtumia koronasulun jälkeen tietyin rajoituksin. ”Kun tapahtumatuotantojen järjestelyissä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen määräämiä rajoituksia, niitä voidaan järjestää. Yleisön koko määräytyy tapahtumapai-

Toivon, ettei toista neljän kuukauden taukoa tarvitse enää pitää.” Kari Kantala, Elokuvateatteri Starin toimitusjohtaja

Tulonmenetykset ovat olleet isoja. Valtion kustannustukea ei ole tälle alalle paljoa napsahdellut.” Timo Eskelinen, Zemppi Areenan hallituksen puheenjohtaja

kan pinta-alan mukaan. Tiloissamme voidaan siis järjestää yli 500 henkilön yleisötilaisuuksia. Meillä on käsidesiä sekä käsien pesupaikkoja tarjolla yleisölle. Turvavälejä kehotetaan noudattamaan”, Zemppi Areenan hallituksen puheenjohtaja Timo Eskelinen täsmentää. Koronan tuomat rajoitukset ovat haastaneet kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestäjinä toimivia yrittäjiä. ”Tulonmenetykset ovat olleet isoja. Valtion kustannustukea ei ole tälle alalle paljoa napsahdellut”, Eskelinen toteaa.

Elämyksillä myös virkistävä vaikutus Eskelisen mielestä tapahtumilla on tärkeä osa ihmisten elämässä ja positiivinen vaikutus mielenterveyteen. Tapahtumissa jaetaan elämyksiä ja ollaan vuorovaikutuksessa muiden katsojien ja kokijoiden kanssa. ”Mielestäni olisi tärkeää, että ihmiset saisivat kohdata toisiaan kulttuurin ja urheilun parissa edelleenkin.” Tapahtumat virkistävät myös ympäristönsä elinkeinoelämää. ”Kun meillä on tapahtuma, sen osallistujat majoittuvat mahdollisesti hotelliin, käyvät ravintoloissa ja muutenkin käyttävät paikallisten yritysten palveluita. Tapahtumat tuovat kuluttajia kuntaamme. Jos niitä ei enää järjestettäisi, se vaikuttaisi välillisesti huomattavan paljon muihinkin kaupunkimme yrittäjiin.”


23

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Verkostot tärkeitä yksinyrittäjälle Yksinyrittäjä Maija-Leena Rissasen mielestä yksinyrittäjille suunnatut tilaisuudet ovat erinomainen paikka verkostoitua ja tavata muita samankaltaisessa tilanteessa olevia yrittäjiä.

····

Mari Rytilahti, teksti Ester van Dam, kuva

Maija-Leena Rissanen päätti alkaa yksinyrittäjäksi, koska huomasi, että hänen ikäisensä on vaikea löytää työtä. ”Palasin kotipaikkakunnalle kolme vuotta sitten kolmenkymmenen vuoden poissaolon jälkeen.” Rissasen omistama Arctic Ideas Consulting tarjoaa yrityskonsultoinnin palveluja eli neuvontaa yritysten kasvuun ja kehittymiseen. Työuransa 58-vuotias Rissanen on tehnyt myynnin ja markkinoinnin saralla. Liiketoiminnan kehittämisen parissa hän on työskennellyt jo yli parinkymmen vuoden ajan. Rissanen on syntyperäinen oululainen, mutta tehnyt pitkän kansainvälisen työuransa muualla. ”Olen kouluttautunut diplomi-insinööriksi Oulun yliopistossa. MBA tutkinnon eli teknisen ja kaupallisen alan sekä johtamistaidon koulutuksen hankin Helsingissä.” Rissanen on osallistunut Ouluun palattuaan muun muassa Iin Yrittäjien ja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestämiin tilaisuuksiin. Hän on myös mukana Oulun Seudun Naisyrittäjissä.

Virtuaalitilaisuudet erittäin motivoivia ”Olen yrittänyt käydä aktiivisesti erilaisissa tapahtumissa, koska verkostoituminen on tärkeää ja virkistävää. Rissasen mielestä Oulussa on hyvät mahdollisuudet verkostoitua. Täällä järjestetään paljon tilaisuuksia.” Rissanen toivoisi kuitenkin, että yritykset voisivat ostaa esimerkiksi markkinointiin liittyviä toimenpiteitä ja yritysneuvontaa palveluina. Tämä mahdollistaisi yrittäjien keskittymisen entistä enemmän omaan ydinosaamiseensa ja yritystoimintansa ytimeen. ”Näin syntyisi alueellista yritysyhteistyötä ja liiketoimintaverkostoja muun muassa yksinyrittäjistä”, Rissanen pohtii. ”Korona-aikana yksinyrittäjät ovat järjestäneet virtuaalisia aamukahvitilaisuuksia, jotka jatkuvat edelleen.” Korona-aika on ollut Rissaselle raskasta, koska fyysisiä tilaisuuksia ei ole voitu pitää. Ihmisiä ei ole käytännössä tavannut ollenkaan. ”Virtuaaliset tilaisuudet ovat myös erittäin motivoivia”, hän lisää.

Iloa ja hyötyä eri alojen ammattilaisilta Yksinyrittäjien tilaisuudet ovat paitsi erinomainen paikka verkostoitua myös paikkoja, joista saa tietoa ja ideoita. ”Tilaisuuksista on sekä iloa että hyötyä. Verkoston monialaisuus on rikastuttavaa”, Rissanen sanoo. Verkostossa on muitakin konsultteina toimivia, mutta hyvin paljon hyvinvointialan yrittäjiä. ”Juurikin eri alan yrittäjiltä olen saanut hyviä vinkkejä omaan työhöni”, Rissanen kiittelee. ”Tilaisuuksissa saa myös oman nimen ja persoonansa esille. Minunkin työni on paljolti persoonasidonnaista.” Rissanen kehottaa kaikkia yk-

Vapaa-aikana Maija-Leena Rissanen tekee muun muassa käsitöitä. Se auttaa ylläpitämään jaksamista, hän toteaa.

sinyrittäjiä mukaan verkoston toimintaan, koska sitä kautta voi löytyä yhteistyökumppaneita. ”Virtuaaliset aamukahvitilaisuudet ovat mielestäni matalan kynnyksen tapa lähteä toimintaan mukaan. Yrittäjiä on monenlaisia.” Sen vuoksi Rissasesta on mukavaa tavata erilaisia ihmisiä. ”Aina saa enemmän, kun osallistuu tilaisuuksiin. Eikä tarvitse jännittää, koska näissä tapaamisissa tutustuu helposti ihmisiin”, Rissanen painottaa.

Yksinyrittäjien tilaisuuksista saa myös tietoa ja ideoita.”

Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien Yksinyrittäjien verkosto • Perustettu reilu vuosi sitten. • Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjiin kuuluu noin 2000 yksinyrittä-

jää, joista aktiivisesti verkostossa mukana muutama kymmenen.

• Johtoryhmään kuuluu 7 yrittäjää, puheenjohtajana toimii Eli-

na Piippo Oulaisista. Toimiston vastuuhenkilönä järjestöpäällikkö Kirsi Anttila.

• Ennen koronarajoituksia tapaamisia ollut kerran kuussa. • Huhti-kesäkuussa tapaamiset virtuaalisina viikoittain. Yksinyrittäjät järjestivät virtuaaliset tapaamiset itse.

• Lokakuusta alkaen tapaamisia taas kerran kuussa hybridinä

eli voi tulla paikan päälle tai olla mukana etäyhteyden avulla.

Seniorien ja nuorten yrittäjien verkostot

··

Mari Rytilahti, teksti

Senioriverkostoon kuuluu 123 aluejärjestön jäsentä. Verkostolla on aktiivinen johtoryhmä, jonka puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien entinen puheenjohtaja sekä entinen kansanedustaja Esko Kurvinen. Johtoryhmä kannustaa senioreita osallistumaan järjestön tilaisuuksiin ja toimintaan. ”Tällä tavoin osaamista ja kokemusta siirretään toimiville yrittäjille ja järjestön käyttöön. Johtoryhmän tavoitteena on järjestää toimintaa ja erilaisia tilaisuuksia koko aluejärjestön senioreille”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien yhteyspäällikkö Sari Reinikainen-Laine toteaa. Käytännön senioritoimintaa toteuttavat seniorit itse paikallisesti. He tekevät yhteistyötä paikallisyhdisten kanssa. Alueellinen senioritoiminta on painottunut pääasiassa yhteisiin matkoihin, tapahtumiin, yritysvierailuihin, teatteri-iltoihin ja messutapahtumiin. Senioritoimintaan voivat osallistua myös kaikki varsinaiset yrittäjäjärjestön jäsenet ikään katsomatta.

”Näin myös käytännössä tapahtuu, sillä merkittävällä osalla senioritoiminnassa mukana olevilla yrittäjillä on edelleen yritystoimintaa”, Esko Kurvinen sanoo. Verkoston jäsenet saavat neljännesvuosittain ajankohtaisia asioita käsittelevät seniorikirjeet. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien Nuorten yrittäjien verkosto eli Poppis tarjoaa toimintaa ja verkoston alueen nuorille, alle 40-vuotiaille yrittäjille. ”Nuorten Yrittäjien johtoryhmä on järjestänyt vuosien aikana monia erilaisia tapahtumia, kuten kesäjuhlia, lounastapahtumia, afterworkeja, rapujuhlia sekä ’Tuukko nää tutustummaan!, joka on perinteinen vuoden avaustapahtuma”, PohjoisPohjanmaan Yrittäjien koordinaattori Milla Raappana sanoo. Poppiksessa nuoret yrittäjät voivat verkostoitua ja tehdä bisnestä, saada vertaistukea, kouluttautua sekä luoda elinikäisiä ystävyyssuhteita. Ajankohtaisista asioista ja erilaisista tapahtumista Poppis ilmoittaa säännöllisesti ilmestyvällä uutiskirjeellä.


24

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Iissä yrittäjien aamukahvit vetävät väkeä

Laaja kirjo osallistujia

Iin Yrittäjien paikallisyhdistys satsaa paljon yrittäjien aamukahveihin. Kerran kuussa oleviin tilaisuuksiin väki on laajasti tervetullutta, ja paikalle tullaankin yli kuntarajojen.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Valokuvaaja, yrittäjä Juho Tauriainen on aktiivisesti mukana järjestämässä Iin Yrittäjien aamukahveja. ”Seuraavaksi meillä onkin iso satsaus, kun lokakuussa puhujaksi tulee Harri Gustafsberg. Jossakin vaiheessa mietittiin, pitäisikö hommata ihan maksullinen puhuja ja mikä olisi sitten

aihe. Silloin tuli mieleen Gustafsberg.” Gustafsberg on entinen Karhuryhmän poliisi ja nykyinen filosofian tohtori, valmentaja ja puhuja. Iissä hänen aiheenaan on mielen suorituskyky ja henkiset voimavarat. Aamukahvitilaisuudet nousivat suosioon maaliskuussa 2019, jolloin Lauri Salovaara puhujana veti paikalle runsaasti kuulijoita. Tauriainen kertoo, et-

tä sen jälkeen ei ole ollut isoja nimiä, mutta suosio on säilynyt. ”Paikalla on ollut aina 30–40 ihmistä. Viimeksi helmikuussa Kuivaniemessä paikka oli ihan täynnä. Silloin meidän yrityskehittäjämme Noora Huotari kertoi erilaisista rahoitusmalleista. Kun ihmisiä kiinnosti ja homma lähti vetämään, alkoi tuntua, että on pakko nostaa tasoa.”

Kun on mukana monenlaista porukkaa, on paljon tarttumapintaa.”

Syksyn ensimmäisillä aamukahveilla syyskuun lopussa oli vieraana Kempeleen elinkeinojohtaja Miia Marjanen. Tilaisuudet ovat perjantaisin Micropoliksen lounasravintolassa, jossa on mahdollista järjestää maukas aamupala. Iissä aamukahvien luonteeseen kuuluu, että paikalle ovat tervetulleita kaikki. Mukana on ollut yrittäjien lisäksi eläköityneitä yrittäjiä, myynnin ammattilaisia, päättäjiä ja virkamiehiä kunnan ylintä johtoa myöten. Tauriaisen mielestä pelkästään omalla porukalla kokoontuminen ei olisi niin hedelmällistä. Nyt esimerkiksi jonkin hankkeen projektipäällikkö on saanut suunvuoron ja päässyt kertomaan hankkeestaan suoraan yrittäjille. ”Mukana on ollut myös työttömiä työnhakijoita. Mahtavaa, kun näkee senioreja pitämässä hissipuhetta ja kertomassa 40 vuoden yrittäjyydestä. Kun on monenlaista porukkaa, on paljon tarttumapintaa.” Aamukahvien päätarkoitus ovat tapaamiset ja verkostoituminen. Vaikuttimena on järjestää paikallista toimintaa ja kaiken kaikkiaan luoda jäsenille etu ja hyötyä.

Aamukahveja on markkinoitava Iin yrittäjät on satsannut vetovoimaisiin puhujiin ja teemoihin. Tauriaisen mukaan puhujan kuuluisuus ei kuitenkaan selitä suosiota. ”Kyllä suosio kertoo siitä, että yrittäjä kaipaa sosiaalisia tapahtumia. Tietenkin aamupalan tarjoaminen on hyvä houkutin.” Tauriainen sanoo, että tilaisuuden markkinoinnista huolehtiminen on tärkeää. ”Tilaisuudesta laitetaan ajoissa ilmoitus sähköpostilla ja sitten lähempänä asiasta muistutetaan. Ollaan esillä sosiaalisessa mediassa. Laitamme myös lehtimainoksen, jolla tavoitetaan vanhempaa väkeä.” Tauriainen miettii, että seuraava askel voisi olla järjestää yhteisiä tilaisuuksia lähikuntien paikallisyhdistysten kanssa. Valokuvaamo Studio Salaman yrittäjällä on nuoresta iästään huolimatta yrittäjäkokemusta jo vuodesta 2010 asti. Hänellä on ajanvarauksella toimiva valokuvastudio, ja lisäksi hän kiertää tekemässä koulu-, päiväkoti- ja rippikuvauksia ympäri maata.

Iin Yrittäjät ry • Puheenjohtaja Tuija Alikoski, Tikkaskodit Oy.

• Varapuheenjohtaja Juha Kallio, Juhan Automaalaamo Oy.

• Jäsenyrityksiä on 125 kappaletta. • Seuraava aamukahvitilaisuus on

23. lokakuuta Iin Micropoliksessa.

• Puhujana on filosofian tohtori,

valmentaja Harri Gustafsberg. Aiheena on mielen suorituskyky ja henkiset voimavarat.

Juho Tauriainen on järjestäjänä Iin Yrittäjien aamukahvitilaisuuksissa, joihin kokoontuu yrittäjyyden kanssa tekemisissä olevaa väkeä laajemminkin.


25

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

JÄTÄ PYSYVÄ MUISTIJÄLKI BRÄNDISTÄSI

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

HIILINEUTRAALISTI

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

Valitse vastuullisesti – paina hiilineutraalisti.

Näyttävä asiakaslehti tai laatua huokuva vastuullisuusraportti jää vastaanottajan mieleen, kun se on painettu yrityksesi arvojen mukaisesti – täysin hiilineutraalina. 100-prosenttisen hiilineutraalit painotuotteet syntyvät vähentäessämme ympäristön kuormitusta tuotannon jokaisessa vaiheessa. Jäljelle jäävät vähäiset päästöt kompensoimme lyhentämättöminä Gold Standard-sertifioitujen ilmastoprojektien kautta.

Yritysnäkyvyytesi vastuullinen kumppani www.punamusta.com


26

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Tuotantoa palaa Aasiasta Eurooppaan Koronakriisi on kiihdyttänyt korkeaa osaamista vaativan tuotannon palaamista Aasiasta takaisin Eurooppaan. Yritykset haluavat näin varmistaa tuotantoketjujaan tai luoda vaihtoehtoisen hankintakanavan.

··

Anna Tilvis, teksti ja kuva

Tuotannon palaaminen Aasiasta Eurooppaan näkyy korkean teknologian tuotteissa sekä joiltain osin elektroniikkateollisuudessa. Oululainen Mectalent Oy on yksi suuntauksesta hyötynyt yritys. Konepaja valmistaa laitteita muun muassa lääketieteen, turvallisuusmekaniikan ja uuden teknologian aloille. Toimitusjohtaja Tapio Harila kertoo, että yritys on sopimusvalmistaja isoille kumppaneille. Koronasta huolimatta Mectalentin liikevaihto kasvaa ja yritys on saanut lisää tilauksia vanhoilta asiakkailtaan. ”Koronan myötä tuli esille toimitusketjun vaikeuksia, kun Aasiassa suljettiin tehtaita. Meidän asiakkaamme olivat tehneet jo aikaisemmin riskikartoituksia, mutta nyt he ottivat koronan takia tarkempaan syyniin sen, kuinka riskialtista on olla yhden toimittajaketjun varassa.”

”Esimerkiksi laboratoriolaitteiden valmistuksessa toimitusketjujen toimivuudella on normaalia suurempi merkitys.”

Tuotantoketjut häiriöt käyvät kalliiksi Yksi syy tuotannon virran kääntymiseen ovat valmistuskustannukset. ”Vieläkin valmistuskustannukset ovat Aasiassa edullisemmat, mutta jossain vaiheessa tulee raja vastaan. Jos tuotantoketjuun tulee häiriöitä, niin sekin maksaa”, Harila pohtii. Tietoturvan takia joitain tuotantoja on haluttu säilyttää Euroopassa. ”Uusien teknologioiden tuotannon parissa on aikaisemmin ollut tiukkaa säätelyä, mitä tietoja saa toimittaa Aasiaan. Muun muassa tietoturvan takia on haluttu pitää tiettyä valmistusta Euroopassa. Nyt se on korostunut vielä enemmän.” Mectalent on saanut myös uu-

sia asiakkaita. Osa sen tekemistä tuotteista liittyy koronatestaukseen. ”Uusien tuotteiden valmistusta miettiessään meidän päämiehemme ovat vertailleet valmistusta Aasian tehtailla tai Euroopassa ja tehneet sellaisia ratkaisuja, että se on näkynyt meillä. He ovat päätyneet valmistukseen lähempänä omia tuotantolaitoksiaan.” Harila pitää merkityksellisenä sitä, että virtaus on kääntynyt kohti Eurooppaa, vaikka määrät ovat kokonaisuuteen suhteutettuna pieniä. On hyvä, että Eurooppa pystyy hyödyntämään omia vahvuuksiaan ja kilpailemaan niiden avulla. ”Suuntaus on ollut selkeämmin havaittavissa monimutkaisissa ja korkeaa osaamista vaativissa laitteista ja tuotteissa. Niin sanottujen bulkkitavaroiden valmistus tulee varmaan pysymään edelleenkin Aasiassa.” Uuden teknologian tuotteina Mectalent tekee esimerkiksi nano-

Bulkkitavaroiden valmistus tulee varmaan pysymään edelleenkin Aasiassa.” Tapio Harila, Mectalent Oy:n toimitusjohtaja

Tapio Harila kertoo, että koronakriisin aiheuttamat tuotannon keskeytykset Aasiassa ovat lisänneet tilauksia Mectalentilla.

pinnoitelaitteita sekä kuvantamiseen liittyviä optisia laitteita. Yritys on lujassa kasvussa, sillä sen liikevaihto on kasvanut tänä vuonna yli 10 prosenttia. Sillä on menossa sekä laitteisiin että tuotantotiloihin kohdistuvat laajamittaiset investoinnit, joiden kokonaisarvo on noin 3 miljoonaa euroa. Yritys aikoo rekrytoida ensi vuonna 5–10 uutta työntekijää. Mectalent tekee oppilaitosyhteistyötä ammattioppilaitoksen ja aikuiskoulutuskeskuksen kanssa CNC-koneistajien saamiseksi. ”Olemme tehneet työtä myös koneistuksen ja metallialan imagon kohottamiseksi. Monella on väärä mielikuva siitä, mitä työ on”, Harila kertoo. Mectalent työllistää 80 henkilöä, ja samoissa tiloissa toimiva suunnittelutoimisto Conseptas noin 20 henkilöä.


27

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

KOLUMNI

Koronakevään opeilla tulevaisuuteen

K

oronavirus on ennalta arvaamaton tekijä, joka on vaikuttanut jokaisen yrityksen toimintaan ja yksilön elämään keväästä 2020 lähtien. Kesä näytti jo palauttavan elämän kohti normaalia, mutta kiihtyvä tartuntatahti nostaa taas mieleen kevään liikkumisrajoitukset ja osan liiketoiminnosta sulkemisen. Suomi reagoi keväällä erinomaisen hyvin koronaan ja nyt saatujen tietojen mukaan sekä taloudelliset että terveydelliset vaikutukset jäivät huomattavasti esimerkiksi pohjoismaisia naapureitamme pienemmiksi. Olen itse ylpeä siitä miten nopeasti saimme Nordeassa toteutettua nopean prosessin yritysluottojen lyhennysvapaille sekä tarvittavat rahoitukset yhdessä Finnveran kanssa auttamaan yrityksiä väliaikaisesti ehtyneissä kassavirroissa. Samalla tavoin erilaisia koronatukia saatiin valtion toimesta hyvinkin nopeasti aikaan ja yritykset hakivat niitä aktiivisesti. Syksy saattaa olla yhtä haastava tai jopa haastavampi kuin kevät koronan suhteen, mutta Suomessa on keväästä opittu paljon ja pystymme kaikki yhdessä vastaamaan haas-

teeseen erittäin hyvin. Mitä keskeisiä oppeja yrityksille keväästä olisi syytä viedä tulevaan aikaan yli koronan? Korona ei ole viimeinen ulkoinen vaikeasti ennustettava riski liiketoiminnoille. Näihin riskeihin olisi syytä varautua paremmin paitsi yhteiskunnan niin myös yrityksen omassa toiminnassa. Yksityisille palkansaajille suositellaan kolmen kuukauden nettopalkan suuruisia säästöjä poikkeuksellisten tilanteiden varalle. Myös yritysten olisi hyvä kerätä esimerkiksi kahden tai kolmen kuukauden myyntikatetta vastaava kassa, jotta vakavassa yhteiskunnallisessa kriisissä olisi aikaa sopeuttaa toimintaa ja tilanteen mukaan hyödyntää mahdolliset yhteiskunnan tarjoamat tukitoimet. Yksi suurimmista koronan tuomista nopeista muutoksista liittyy digitalisaatioon. Etätyön tekeminen on lisääntynyt niissä tehtävissä, joissa se on mahdollista. Koronan jälkeen tuskin palataan ”työpöytä konttorilla” -kulttuuriin vaan jonkinlaiseen hybridimalliin, joka mahdollistaa sekä yrityksen toimitilojen pienentämisen että osaajien paremman rekrytoinnin, koska työpaikka ei ole niin sidonnainen fyysiseen sijaintiin kuin vielä

hetki sitten. Digitalisaatio näkyy myös voimakkaasti kasvaneessa verkkokaupassa sekä erilaisten alustatalouden ratkaisujen kasvussa. Jokaisen yrityksen tulisi tutkia teknologioiden mahdollisuudet omien asiakkaidensa palveluprosessissa, tuotteiden- ja palvelujen jakelussa/toteuttamisessa sekä ennen kaikkea asiakashankinnan kustannusten saamisessa alemmas. Alustatalouden ratkaisut ovat jo merkittävässä roolissa matkailualalla ja tulevat ennen pitkää useille muille toimialoille, jotka eivät ehkä tällä hetkellä vielä koe alustataloutta uhkana. Loppujen lopuksi alustatalouden suurin riski on menettää omien asiakkaiden omistus ja sitä kautta päätyä alustayhtiön alihankkijaksi. Toisaalta kaikki uhkakuvat ja haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Suomalaiset yritykset tulevat menestymään jatkossakin ja tämä koronan tuoma muutos on meille parhaimmillaan suuri mahdollisuus. Tartutaan siihen ja luodaan uusia tapoja toteuttaa liiketoimintaa. Toivotan kaikille yrittäjille ja yrityksille erittäin menestyksekästä tulevaisuutta.

Sami Heikkilä Aluejohtaja, Nordea

SOMESSA Oudolta tuntuu linja, että kannabista saisi polttaa, mutta turvetta ei. Päihde- ja energiapolitiikka kaipaavat realistisia näkökulmia. Tarvitsemme ennaltaehkäisevää päihdetyötä, emme huumeiden vapauttamista. Energia taas tuotetaan aina jossakin. Emme voi ripustautua tuonnin varaan.

Tuomas Lohi Kempeleestä kysyi, mikä olisi yritysten määrä, jos väestörakenne huomioitaisiin? Oulun yritysten määrä on muita kaupunkeja pienempi, joten työtä yritysten eteen tulee jatkaa. Yrityksiä perustetaan nyt enemmän kuin aikaisemmin ja Oulussa on muutama iso työllistävä yritys.

Ai mikä riemun tunne! Juttelin yhden it-firman toimarin kanssa. Toimarin sukupuoli sama kuin mulla, firman koko melkein sama kuin meillä, työntekijät samanhenkisiä, projektit samanhenkisiä, suhtautuminen asiakkaaseen samanlainen. Ihan kuin olisi sielunsiskonsa löytänyt.

PÄIVI LAAJALA

SATU LAPINLAMPI

Taas syvä huokaus. Budjetin alijäämä on 10,8 miljardia. Rakenteelliset työmarkkinauudistukset jäävät tekemättä, vaikka niiden tarve on huutava. Ei käy kateeksi heitä, joille lasku aikanaan lankeaa.

Yöjuna Kajaaniin on myönteinen päätös. Tuoreen selvityksemme mukaan yhdistettyjen kuljetusten käynnistäminen pääradalla Oulun ja pk-seudun välillä toisi vieläkin merkittävämpiä ilmastovaikutuksia, kun raskasliikenne siirtyy raiteille. Lisää tietoa asiasta tulossa lähiaikoina.

PEKKA AITTAKUMPU

Onko joku saanut selville mistä ja millä mekanismilla hallituksen suunnittelemat 30000 työpaikkaa syntyvät? Onko joku saanut tähänkään saakka työpaikkaa työvoimapalveluista? Eikö ne työpaikat synny yrityksiin? Voiko joku selittää? TEIJA RUOKAMO

MIKAEL PENTIKÄINEN

JUSSI RÄMET

Mikäli suomalainen yrittäjäparturi haluaa ostaa itselleen hiustenleikkuun, joutuu hän ensin itse leikkaamaan jopa neljän asiakkaansa hiukset. Näin korkea verokiila on järjetön ja tuhoaa hyvinvointia. JANNE HEIKKINEN

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: Nyt ollaan taantumassa, yritysten kasvuhalut pitävät kuitenkin pintansa. MARJO KOLEHMAINEN

Tervetuloa asumaan Liminkaan. Meillä saattaa olla jopa Suomen paras ja toimivin tk. MINNA RAUTIO

Se, että leikitään, ettei valtion velkaantuminen ole minkäänlainen ongelma, on surullinen esimerkki politiikan polarisoitumisesta. Ei se olisi mahdotonta viestiä kansalaisille, että velka on ongelma, mutta tässä tilanteessa velkaantumatta jättäminen olisi vielä isompi ongelma. JUHA ITKONEN

Alueen yritykset ja yrittäjät tehnee hyvää työtä. Kauppalehden jättiselvitys paljastaa Suomen menestyvimmät maakunnat – Kasvuhalukkuus vei Oulun seudun menestyjäkärkeen. JUHA ALA-MURSULA


28

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Toimitusjohtaja on vapaalla metsien mies PehuTec Oy:n toimitusjohtaja Pekka Päivärinta suuntaa sulan maan aikaan suunnistamaan, kun taas talvella kutsuu hiihtoladut.

R ITTÄJ Y –

– HARRAS TAA – S Ä–

··

Maija Pylväs, teksti ja kuva

Vettä sataa ja Aila-myrsky vain yltyy. Suunnistusta harrastavalle Pekka Päivärinnalle kuvauspäivän sää ei tunnu olevan mikään ongelma, vaan t-paidassa ja trikoissaan poseeraava mies tuumaa vain, että ”kyllähän siellä metsässäkin välillä kastuu”. Suunnistuksen pariin Päivärinta lähti alun perin hiihtokavereidensa innoittamana kymmenisen vuotta sitten. Hiihto oli ollut jo pitkään liikuntamuoto numero yksi, mutta koska kesäajallekin piti saada jokin liikuntaharrastus, suunnistus tuntui sopivalta vaihtoehdolta. ”Siinä tulee aika helposti sellainen reipas tunnin juoksu- tai kävelylenkki. Verrattuna siihen, että juoksisi vain tienvartta tai pururataa, rasteja etsiessä aika kuluu kuin huomaamatta”, Päivärinta perustelee lajin valintaa. Päivärinta käy Kalajokilaakson iltarasteilla, jotka ovat alueen eri urheiluseurojen vuorollaan järjestämiä suunnistustapahtumia. Iltarastit järjestetään joka tiistai eri paikkakunnalla toukokuusta syyskuun loppuun. ”Ihan joka viikko en niihin osallistu, mutta melkein kaikilla iltarastien paikkakunnilla on tullut käytyä.”

ARJA –

Yleensä iltarasteja ei pidetä saman vuoden aikana samassa maastossa ja jos pidetään, huolehditaan, että rastit ovat eri paikoissa. Pisin rata on noin kuusi kilometriä ja lyhin, lapsille tarkoitettu tuettu rastireitti on noin puolitoista kilometriä. Välineiksi riittää kompassi, kartta ja leimasin, jota käyttämällä saa tietoonsa myös rastiväliajat. ”Suurin osa käyttää kompassia, mutta ilman kompassiakin voi suunnistaa. Silloin pitää osata karttaa lukea aika hyvin.”

Mieluummin pitkiä kuin lyhyitä matkoja Tämän syksyn viimeiset Kalajokilaakson iltarastit järjestetään tällä viikolla, mutta lenkkeily maastossa houkuttelee muutenkin. Viime talvena mies osallistui juoksukouluun, jolloin juokseminen oli suunnitelmallisempaa. Useamman kerran matka on käynyt myös Terwamaratonin puolikkaalle ja muihin juoksutapahtumiin. ”Nopeus ei riitä lyhyillä matkoilla haastamaan, joten tykkään pääsääntöisesti vähän pitemmistä matkoista. Itseä vastaanhan sitä aina silti kilpaillaan.” Talvisin Päivärinta on toiminut myös jääkiekkomaalivahtina paikallisessa harrasteporukassa, mutta lumen tullessa suunta on ensisijaisesti hiihtoladuille. Finlandia-hiihtoon hän on osallistunut vuodesta 2000 lähtien joka kerta. ”Siellä mennään sitten niin, että viimeisistä kilometreistä on nautinto kaukana. Tykkään haastaa itseäni.”

Ratojen suunnittelu haastavinta Päivärinta toimii Pyhäjärven Pohdin vastuuhenkilönä iltarasteissa. Yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa hän suunnittelee radat, vie liput ja leimasimet maastoon sekä päivittää ja tulostaa kartat. Myös ilmoittautumiset ja tulokset on huolehdittava. ”Kaikista haastavinta on se, että saa radat tehtyä siten, että ne ovat oikean mittaiset ja ettei tule pelkästään tiellä juoksemista. Suunnitteluun saa kyllä kulutettua paljonkin aikaa.”

Pekka Päivärinta Nopeus ei riitä lyhyillä matkoilla haastamaan, joten tykkään vähän pitemmistä matkoista.”

• Asuu Pyhäjärvellä. • PehuTec Oy:n toimitusjohtaja. • Pyhäjärven yrittäjien hallituksen jäsen. • Harrastaa suunnistusta, lenkkeilyä ja hiihtoa. Jääkiekkomaalivahtina harrasteporukassa.

Suunnistuksen pariin Pekka Päivärinta lähti hiihtokavereidensa innoittamana kymmenisen vuotta sitten. Kalajokilaakson iltarastit ovat tulleet tässä harrastuksessa tutuksi.


kotipuutarhassa Myrskylässä Osa 146: ”Lahja avaa ovet kasvit kukoistavat! Asianantajalleen.” Tuija karkaa tuntijavieraana on Suomen juhlista. Aino saa suuren papositiivisin puutarhuri Juha ketin. Krista ja Emmi ideoivat Toikka Valkealasta. lomamatkan. Ruuskanen MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020 20.30 Yle Uutiset hidastaa Kuuslien lapsente20.55 Urheiluruutu koa. (U). HD 21.05 A-studio 20.27 Uusi päivä (S) Kenestä kokoomuksen uusi Osa 147: ”Totuus on se, joka johtaja? Studiossa Alex, Jan oli ensin.” Ensio ja Aino ja Paula . Kohuekonomisti pääsevät totuuden äärelle. Thomas Piketty kertoo mikä Sakari saa yllättävää tukea. taloutta vaivaa. RauhanvälitRuuskanen kärähtää ongeltäjä Lakhdar Brahimi turhaumastaan. (U). HD tui Syyrian sodan osapuoliin. 21.00 Alamaailma (16) Juontajina Krista Taubert ja Osa 4/6. Vanki. Kousa salaa Matti Virtanen tietoja isosta operaatiosta. 21.55 Keskiviikon ravisuora 21.50 Yle Uutiset

elämänsä yllätyksen, kun hänen norjalainen siskonsa ilmestyi eräänä päivänä hänen ovensa taakse. Siskoilla löytyi heti yhteinen sävel ja samalla syttyi into etsiä myös heidän veljensä, joka asuu jossain pain Englantia. Emma päättää rohkeasti lähteä matkaan, vaikka ei tiedä miten veli ja muu englannin suku tulee ottamaan hänet vastaan. 21.00 C.S.I. New York (12) Nähdä Brooklyn ja kuolla. Murhatutkimusten aikana selviää, että miljardöörin poika on kidnapattu. Tapaukseen liittyy peli.

Jari Sipilä – Selkä – Niska – Hartiat

25v

JS Selkäasema Haukipudas

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187

PALJON KELOJA, VAPOJA, SIIMOJA, www.pstilintarkastus.com UISTIMIA, PERHONSIDONTAA

ALE 0% – 50% 3 KettuMäki Oy Kirkkokatu 5, OULU

GX2 VAPA ja AMBIDEX KELA

59,-

- 6 kuulalaakeria (119,-)

ERÄ VERKKOJA 35 – 55 mm

3 kpl

30,-

9.00 Hulluna häämekkoihin Atlantassa. 9.30 Sarahin sisustusvinkit. 10.00 Unelmien talo. 10.30 Lapsiperheen taloprojekti. 11.00 Huippukokki lähtee maalle. 11.30 Olet mitä syöt. 12.00 Tuhluriprinsessat. 12.30 Arvostele mun illallinen Ruotsissa. 13.00 Äidin stailauspäivä. 14.00 Tyyliä vai ei. 15.00 Manhattanin äitiyskonsultti (7). 16.00 Jutta ja puolen vuoden superdieetit. 17.00 Hurja remontti. 18.00 Kaisa ja puoli valtakuntaa. 19.00 Supernanny (7). 20.00 Kaksi julkkista ja yhdet häät. 21.00 Rakkauden FAQ. 22.00 Nashville (12). 23.00 Huippumalli haussa. 0.00 Liv D Sarja: Kauneusihanteet testissä. 1.00 Manhattanin äitiyskonsultti (7). 1.55 Supernanny Rakentamisen (7). 2.55 Asiaa seksistälaatua (S).

29

Tuokko Oulu

jo 20, yli 50 vuotta 22.00 HyvätSepänkatu ja huonot uutiset Hävyttömät Sepänkatu Sepänkatu 20,22.00 90100 Oulu (16) 20, 90100 Oulu FOX90100 Oulu Mukana kaikki panelistit, Lähtöjä. Jimmyn muuttoSorvoja Oy ja puhetta johtaa Henkka aikeet yllättävät Fionan. Kari Rakennusliike Knuuttila, KHT9.10 Kari Knuuttila, Kari Knuuttila, KHT KHT 6.00 Sky News. Wipeout Kesä. Hyppönen. Karenin kotiinpaluu jää 10.00 24Kitchen. 10.55 ShowHau. Oulaistenkatu 23 L 5 p. 040 450 8523 p. 450 040 8523 450 8523 p. 040 23.00 Ajankohtainen Nelonen lyhytikäiseksi, ja Lip ahdistuu 11.25 Futurama. 11.50 Navajo-po86300 OULAINEN s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi Jyrki Lehtolan, Kaarina Hasuhteessaan. Ian lääkitsee liisit. 12.55 Salakuljettajat satimeen. Puh. +358 8 473 810 zardin jawww.tuokko.fi Robin www.tuokko.fi Svartströmin sydänsurujaan viinalla. www.tuokko.fi 13.55 Lentoturmatutkinta. 14.59 käsikirjoittama ohjelma tar23.00 Isän tyttö (S) STT Uutiset. 15.00 Totta vai tarua?. Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta joaa aivan uusia näkökulmia Tutkivaa journalismia. Tv- www.sorvojaoy.com 15.35 Aivopelit. 16.05 24Kitchen. päivänpolttaviin uutisiin. OhRakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | toimittaja Nancy Grace tutkii 18.00 Family Guy. 18.25 Suomen rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com jelman keskeisissä rooleissa Hopen sarjamurhaaja-äidin vartijat. 18.55 Nolot vartalot: Teinit. nähdään Hazard, Svartström kohtaloa ja haastattelee 19.55 Varastojen metsästäjät. 20.25 ja Pihla Penttinen. Chancen perheenjäseniä. Huutokaupan metsästäjät. 20.55 23.30 Poliisit – kotihälytys (12) Lopussa muhii todellinen Seiska News. 21.00 Ilman johtolan00.30 Dexter (16) yllätys. kaa. 21.55 Criminal Minds. 22.50 01.35 Frasier (S) 23.30 Vampyyripäiväkirjat (12) Family Guy. 23.15 The Day. 1.00 02.05 Criminal Minds – FBI00.30 Bones (16) American Dad. 1.25 Futurama. 1.50 tutkijat (16) 01.25 Lain nimessä (12) Tabu. 2.40 Nolot vartalot. 03.05 Deittikamera

60 VUOTTA PALVELUA SURUN KOHDATESSA Toritie 1, 93100 Pudasjärvi Puh. (08) 821 122, 0400 330 058

-välitykset kaikkiin maihin.

Luotettavaa palvelua jo yli 10 vuotta.

Palvelemme ma–to 9–17, pe 9–18, la 9–14, su 10–14

www.hautausjakukkapihlaja.fi

ovihuollot

• Seulotut kivet, sepelit, hiekat ym. • Suursäkeissä (99,-) Penn myös kaikki lajit.

SADEASU Regatta Puh. 0400Seasafe 960 829/Mika toimisto@kettumaki.fi www.kettumakioy.fi - takki ja PAUKKULIIVI housut - huippuliivi (49,-)

29,-

(179,-)

www.ttc.fi

M

L M

KA ZE Zep 904

Huolehdi ovesi kuntoon edullisesti ja nopeasti. Pyydä tarjous täyden palvelun ammattilaiselta.

Myynti, asennus ja huolto

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa

Päivystys 24/7

040 750 7032 Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI

Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

Avoi

OU

• Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-,

139,- 79,-

Hallit Puh.

Nosto-, taitto- ja rullaovet Kuormaussillat ja nostopöydät Kylmä- ja pakastetilat Portti-ja aitakorjaukset

59,-

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. HASPELIKELA Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ZULU ja ylläpidon-10 kuulalaakeria sekä kunnossapidon hankkeisiin ja projekteihin. PERHOSETTI -magnesium runko

Ta O v

E

ovihuollot

hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita. Plueger 89,Supreme XT (129,-)

VE

tel. +358 45 344 3326 • Kajaaninkatu 16 a 3, FIN-90100 Oulu pirjo.vaarala@verojalaki.fi , www.verojalaki.fi

Nosto-, taitto- ja rullaovet Kuormaussillat ja nostopöydät Kylmää- ja pakastetilat.

- huippukela - 10 kuulalaakeria

K

PUDASJÄRVEN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKA KY, PIHLAJA

Luotettavaa palvelua jo yli 20 vuotta

Mitchell 300 PRO

VE

Talous on taitolaji

Talous Talous on on taitolaji taitolaji

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

”Maailman vahvin HEITTOSETTI”

kamppailusta sisäisten demonien kanssa, vanhempien odotusten murskaamisesta ja uran romahduksesta. 21.00 Kuolleista palanneet (16) 3/8. Julie. Julien menneisyys alkaa paljastua. Léna huomaa ihossaan outoja merkkejä. HD 21.50 Dreileben: Hetki pimeää (12) Trilogian päätöksessä karannut vanki kohtaa menneisyytensä ja sinnikäs rikostutkija pääsee yllättävään ratkaisuun murhatapauksessa. O: Christoph Hochhäusler, 2011. HD

Tuokko Tuokko OuluOulu

22.00 Sylillinen piikkilankaa 22.00 Urheiluruutu 22.00 Kymmenen Uutiset (16) 22.05 Billie Porter: Erikoinen 22.20 Päivän sää 2/3. Prue välttelee vanhempiEtelä-Amerikka 22.25 Viking Lotto ja Jokeri aan ja etsii vastauksia omin Favelan prinsessat. Brasilias22.30 MTV Sport Uutiset päin. Peterin pidätelty raivo sa teinityttöjen ensimmäiset 22.45 Rikoksista pahin (16) yltyy ja hän turvautuu kättä tanssiaiset ovat tärkeä juttu. Myrkkyä. Suurrikosyksikkö pidempään, samalla kun hän Rikkaat perheet sijoittavat tutkii kahden venäläispojan jatkaa sotkemista. tyttäriensä juhliin paljon kuolemaa, jonka aiheuttaja • p.elämänsä 040 587 9410 • Välitie 1, Haukipudas • www.jasenkorjaaja.com Cassie yrittää luovia heidän rahaa. Entä näyttää olleen uusi myrkkyOulun seudun vanhin alan millaista yritys on kaikkien välissä. meno slummien tyttärien huume. 22.45 Yle Uutiset tanssiaisissa? 23.45 Noitapiiri (12) 22.50 Ulkolinja: Euroopan 23.00 Hit and Miss (16) Pinnan alla. Cassie on huolisuusjako 4/6. Ovatko Mia ja Riley löysaan, koska isoäiti ei vastaa Venäjä ja länsimaat ovat täneet yhteisen sävelen? puhelimeen. 23.45 Silminnäkijä: Ulos Euroo00.40 Monk (12) •törmäyskurssilla TilintarkastusUkrainassa • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi Eurooppaa jälleen? pasta! Monk ja meedio. •jaetaanko Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat 01.40 00.15 Hatfields & McCoys (16) Onnensoitto

Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Lopussa muhii todellinen yllätys. 20.00 Simpsonit (7) Maitojahdista uusiin mahdollisuuksiin. Homer etsii epätoivoisesti maitoa muksuilleen. Yllättäen maitomatka poikii hänelle uuden työtilaisuuden. 20.30 Miehen puolikkaat (7) Kaikkien rakkaiden ympäröimänä. Charlie tekee epätoivoisen yrityksen saada entinen tyttöystävänsä takaisin ja järjestää suuren perheillallisen kiitospäiväksi. 21.00 Viidakon tähtöset Pakat kunnolla sekaisin.

PARHAAT PALVELUT

Koulutettu suomalainen jäsenkorjaaja • Koulutettu hieroja

22.00

zardin ja Robin Svartströmin käsikirjoittama ohjelma tarjoaa aivan uusia näkökulmia päivänpolttaviin uutisiin. Ohjelman keskeisissä rooleissa nähdään Hazard, Svartström ja Pihla Penttinen. 20.00 Suomen kaunein mökki Suomen kaunein mökki 2014 tittelin voittaja selviää! Saamme myös tietää mitkä kolme mökkiä saivat katsojilta eniten ääniä. 20.57 Keno 21.00 Greyn anatomia (12) Sairaalassa riehuu vatsaflunssaepidemia, eivätkä lääkäritkään välty siltä.

www.asennuspalvelu.com jmk@asennuspalvelu.com

Myös Oulun kaupunki luottaa ammattitaitoomme. Huollamme Oulun kaupungin teollisuusovet.

VARASTO- JA TEOLLISUUSKALUSTAMISEN asiantuntija palvelee paikallisesti UUSI KUVASTO ILMESTYNYT! Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

R

Lumijoentie 8 info@efgoulu.fi • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

Korkein luottoluokitus

RAKENNUSTEN POHJATYÖT JA MAARAKENTAMINEN. Avaimet käteen periaatteella. Yhteydenotot info@haapa-aho.com

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Yrittäjälehti ilmestyy seuraavan kerran maanantaina 14.12.2020

Varaa mainostilasi! Annariitta Nousiainen 040 766 9402 annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

Lehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

K-S JO Pal

PA

(


30

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980 www.ppy.fi

Tervetuloa uudet jäsenet! Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

ET Rengaspalvelu

TJM.Mäkinen Tmi Ampplance Oy Resis Oy

Iin Yrittäjät ry Onnen Avain Hyvinvointipalvelut

Kempeleen Yrittäjät ry Marjo Kolehmainen

toimitusjohtaja 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Tmi Pitja Simi KonePalosaari Oy Amiraalin Kammari, Riitta Oksanen

Perhekoti Villa Tyyni Kaarikka Saneeraus Oy JPK-Rakenne Oy

Oulun Yrittäjät ry

Kiimingin Yrittäjät ry Parturi-Kampaamo Karoliina Rirm Asennuspalvelut Oy Cortecon Oy Tiiamente/Joogastudio Villa Mäntylä

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Kirsi Anttila

järjestöpäällikkö 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

AO-Markkinointi Oy/ Maisemaravintola Merihelmi Nordic Roe Oy

Kuusamon Yrittäjät ry Antti Haapasalo Oy/ Kuusamon Huolto ja Osa Luonnollinen Kehosi Hyvinvointipalvelut Somakuu tmi KDeco

Limingan Yrittäjät ry Jorma Inkeröinen

jäsenkoordinaattori 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry

Remonttimestari Mikko.J Vila palvelu Oy Puheterapia Heion Oy Upea Company Oy Parturi-Kampaamo Hius-Minna

Pohjois-Suomen Voitelutuote ViliPro Oy Ruffix Oy Trimmauspalvelu Luca’s Talkkari Körkkö Oy JOP Remontit Oy Plussatilit Parturi-Kampaamo Ponnari Oy Mrs. Santa Claus Finland Oy Motivaatiomoottorit Oy Anicare Oy Liittäjä Talotekniikka Oy TT Kähkönen Tyrnipelto Oulunseudun Hoiva Oy / Alina Oulu Design Stories Oy Tmi Niina Lumisalmi Olokolo Oy ProConnect Oy SunElement Oy Kaasa Coaching

Oulunsalon Yrittäjät ry Hieroomo PeCa Oy Fennocode Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry Syötteen Hevospalvelut Oy/ Syötteen Nosto ja Kuljetus T:mi Reijon aurauspalvelut/ Syötteen Automyynti

Pyhäjärven Yrittäjät ry HONKASPIRIT OY

Siikajoen Yrittäjät Ry Konetyö M. Vimpari Oy Finnblast Oy Konepaja

Siikalatvan Yrittäjät ry Viher- ja Hyvinvointipalvelut T:mi Minna Väisänen Konetyö J Saukko JuJet TMI Teemu Helenius

Taivalkosken Yrittäjät ry Parturi-kampaamo JesJan Tunturi LKV/Tietämys Sari Käsmä

Tyrnävän Yrittäjät ry Kuljetus Tero Hiitola Tmi Timo Heikura

Utajärven Yrittäjät ry Juuresta Design

Seniorijäsen Eeva Jurvakainen

Mikäli et ole vielä jäsenyrittäjä, tee hyvä päätös ja liity Yrittäjiin

Paula Pihlajamaa

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

kehityspäällikkö

omistajanvaihdokset 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Milla Raappana

koordinaattori 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö

0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Mari Viirelä

Juha Väyrynen

hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

2020 ALUEELLISET

kumppanuudet ja jäsenedut ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toiminta-alueen yhteys­henkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.

Haapaveden Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Siikajoen Yrittäjät ry

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Jari Myllynen p. 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi lumijoen@yrittajat.fi

Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Muhoksen Yrittäjät ry

Siikalatvan Yrittäjät ry

FENNOVOIMA Ota yhteyttä: p. 020 757 9200

Jonna Kurvinen p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Saija Kangas p.045 143 7111 kauneushoitolalumoava@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO

Iin Yrittäjät ry

Oulaisten Yrittäjät ry

Taivalkosken Yrittäjät ry

Tuija Alikoski p. 0449853660 alikoski.tuija@gmail.com iin@yrittajat.fi

Elina Piippo p. 040 715 8385 elina.piippo@ellunbileet.com oulaisten@yrittajat.fi

Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry

Oulun Yrittäjät ry

Tyrnävän Yrittäjät ry

Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Oulunsalon Yrittäjät ry

Utajärven Yrittäjät ry

Sirpa Eskola p. 040 868 1278 sirpa.eskola@goarctic.fi kiimingin@yrittajat.fi

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Markku Juntunen p. 0400 283  172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry Pudasjärven Yrittäjät ry

Projektipäällikkö palvelut kasvuyrittäjille 050 4777 280 mari.viirela@yrittajat.fi

www.yrittajat.fi/liity

Vaalan Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Tommi Niskanen p. 040 555 3639 tommi.niskanen@k-supermarket.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Pyhäjoen Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Yli-Iin Yrittäjät ry

Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pirkko Ruotsalainen p. 040 5885 704 pirkkor10@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

Limingan Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Ylikiimingin Yrittäjät ry

Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Kirsi Ylisirniö p. 044 033 6687 kirsi.ylisirnio@arlia.fi raahen@yrittajat.fi

Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen,

yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat. pyhajok@fennovoima.fi, www.fennovoima.fi

Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria,

Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

NORDEA Oulun yrityskonttorista löydät apua

yritys­toiminnan kaikissa vaiheissa. Yrittäjä, ota yhteyttä järjestö­yhteyshenkilö: Aluejohtaja Sami Heikkilä Nordea Pohjois-Suomi, Yritysalue Kirkkokatu 6, 90100 Oulu, p. 0207 2470 59, p. 050 5364 984 sami.heikkila@nordea.com, www.nordea.fi

NORWEGIAN Prosentuaaliset alennukset lentoihin!

Aktivoi etu! Sonja Almtorp Oberrauch p. +46 725 85 58 95 tai Sonja.Almtorp.Oberrauch@norwegian.com

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SANOMA MARKKINOINTI ROUTA Etu jäsenille. Radiokampanjan spottituotanto veloituksetta. Verkkomainonnan aineistotuotanto -50%. Kysy lisää: Pekka Ryynänen, pekka.ryynanen@markkinointirouta.fi, p.050-4017707 Katso myös ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjous­kohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449


31

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat puhelinneuvontapalvelut LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA

ASIANTUNTIJAPALVELUT

Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain.

Berggren Oy Ab
 Oulu p. 010 227 2100,
oulu@berggren.fi.

Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268, toimisto@anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvaus­oikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. – www.anttimyllymaki.fi –

Asianajotoimisto Botnia Oy – Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi • Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamis­oikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus. – www.botnialaw.fi –

Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy – Oulu puh. 08-571 6600 • asianajotoimisto@castren.org • Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi. – www.castren.org –

Asianajotoimisto Ferenda Norden Oy AA Reima Raappana oulu@ferenda.fi p. 020 778 9580, Hallituskatu 11 A 7, 90100 OULU • asunto-osakeyhtiöja rakentamisen lakiasiat, kansainvälinen kauppa, työ- ja perintöoikeusasiat ja oikeudenkäynnit. – www.ferenda.fi –

Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy – Kuusamo

p. 040 737 9546, asianajaja@harrilamsa.fi – www.kurikkalamsa.fi –

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen, p. 08 534 7700, toimisto@isoluoma.fi •Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka. – www.isoluoma.fi –

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 • oikeustieteen tohtori, kauppa­t ieteiden lisensiaatti, varatuomari. • Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat. – www.juharyynanen.fi –

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki • p. 010 841 9900. Sopimusjuridiikka ja yritys­ järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. – www.laaka.fi –

Asianajotoimisto Kivijärvi & Lepoluoto Oy AA Altti Lepoluoto toimisto@lepoluoto.fi p. 08 220 611 Pakkahuoneenkatu 17 A 3, 90100 Oulu, Sovionkatu 10, 92100 Raahe, Savisilta 1, 84100 Ylivieska • julkiset hankinnat ja hankintaoikeus, sopimusoikeus, työoikeus, yhtiöjärjestelyt ja yrityskaupat sekä maksuvaikeudet ja maksujärjestelyt. – www.lepoluoto.fi –

Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p. 050 4414538, markus@poho.fi • Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat – www.poho.fi –

Ernst & Young Oy Yhteyshenkilö: VT, KTM Antti Korkeakivi p. 040 570 6908 antti.korkeakivi@fi.ey.com • Yritysjärjestelyt, arvomääritykset,tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. – www.ey.com/fi –

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 • Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt. – www.kpmg.fi –

Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen, p. 0207 525 212, matti.eilonen@talenom.fi • Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus. – www.talenom.fi –

Talvea Oy p. 050 525 9586, petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi • Yritysten tilintarkastukset, vero­kysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritys­järjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset. – www.talvea.fi –

PricewaterhouseCoopers Oy Johanna Ylianunti 040 630 9337 johanna.ylianunti@pwc.com • Yhtiö-, vero- ja sopimusoikeus, yritysjärjestelyt ja -kaupat sekä sukupolvenvaihdokset. Anne Hirsiniemi 40 759 2950 anne.hirsiniemi@pwc.com • Työoikeus (ml. oikeudenkäynnit), tietosuoja, työturvallisuus ja yritysjärjestelyt – www.pwc.fi –

Jäsenneuvonta puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille!

JÄSENALENNUS

– 10%

TOIMEKSIANNOSTA !

2020 Pääyhteistyökumppanit

•Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. – www.berggren.eu –

GST Graafinen Studio
 p. 08 312 1540 info@graafinenstudio. com
• Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta – www.graafinenstudio.com –

Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino, p. 040 9317 212, jaana.leino@muutosmatkajl.fi
• Perhe- ja pari­ psykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen (45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille.
Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia. – www.muutosmatkajl.fi –

Sepontytär Oy Kirsi Paldanius kirsi@sepontytar.fi p. 358 500 580 921 •Yksilötyönohjaus sekä tiimi-, ryhmä- ja työyhteisön työnohjaus sekä työyhteisösovittelu. Epidemia-aikana tiimi- ja ryhmätyönohjaus toteutetaan videoneuvotteluna (asiakkaan käyttämä sovellus tai Zoom). Maksimi ryhmäkoko videototeutuksessa on 10 henkilöä. Yksilötyönohjaus voidaan toteuttaa videoneuvottelun lisäksi puhelimitse. Normaalitilanteessa ohjaukset toteutetaan asiakkaan tiloissa. – sepontytar.fi –

Northern dimension - Kotirintama Ky Petri Luukkonen pete@vercco.fi, p. 0400 300 552 • Verkkokaupan käynnistykseen liittyvä neuvonta: liiketoiminnan ratkaisut, toteuttamistavat, sopi­ vim­­mat toteuttajat sekä sähköisen digimarkkinoinnin toteutus. Verk­ kokaupan sovittaminen muuhun liiketoimintaan. Yrityksen kasvun ja kannattavuuden parantamisen hankkeiden rahoitushaku ja toteutus.

Ilosta Minna Koivula työnohjaaja STOry, toimintaterapeutti minna.koivula@ilosta.fi p. 050 511906 • Yksilötyönohjaus, ryhmätyönohjaus, hyvinvointivalmennus. Koronaepidemian aiheuttaman poikkeustilanteen ja henkisen kuormituksen takia palvelut ovat maksuttomia PPY:n jäsenyrityksille kesäkuun 2020 loppuun saakka: Videoneuvottelu/puheluohjaus max 3 ohjauskertaa/yritys. – www.ilosta.fi –

Tilitoimisto Y-Tili Oy
 Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT
p. 040 766 9476, info@y-tili.fi
• Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomakeym. neuvonta. – www.y-tili.fi –

Tulevaisuuden Kasvupolut Oy
p. 040 834 0809, antti.karjula@kasvupolut.fi

• Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella. – www.kasvupolut.fi –

Aluekummi Risto Luttinen p. 0400 689 563, email risto.luttinen@pp.inet.fi • Yrityskummit on valtakunnallinen järjestö, joka koostuu joukosta vahvan ja monipuolisen yritystaustan omaavia ammattilaisia. Kummit auttavat kasvavia yrityksiä niiden haastavissa kehitysvaiheissa, tukevat, sparraavat ja ohjaavat yrittäjää veloituksetta. – www.yrityskummit.fi –

Juviset Oy Jukka Vitikka, p. 0500 890 360, jukka.vitikka@juvitrade.fi • yrityksen tervehdyttämi­nen (kannattavuus- ja rahoitusneuvonta) • yrittäjä itsensä ja henkilöstön johtajana • yrittäjän sparrauskumppani yrittäjän ja yrityksen elinkaaren eri vaiheissa – jukka@juviset.com –

Jere Seikkala, p. 041 4323018, jere.seikkala@gemic.com • Liiketoimintaympäristön analyysi ja uusien mahdollisuuksien tunnistaminen muuttuvassa ympäristössä (erityisesti COVID-19 myötä) • Olemassa olevan liiketoiminnan vahvistaminen, kehittäminen ja suojaaminen toimintaympäristön muutoksilta • Uusien liiketoiminta-alueiden ja -mallien tunnistus. • Palveluiden ja palveluportfolion kehitys. • Markkinointi- ja brändistrategia – www.gemic.com –

OMISTAJANVAIHDOKSET YRITYS­ JÄRJESTELYT, YRITYSKAUPAT, VEROKYSYMYKSET, ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30, ane.ahnger@mconpartners.com • Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoi­tuksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen.

Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä: Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja. Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT ALUEELLISET: Jäsenedut

www.ppy.fi >Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet

www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

JÄSENYRITTÄJÄN maksuttomat päivystyspalvelut LAKIMIESPÄIVYSTYS

Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika: ppy@yrittajat.fi

OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika: paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

HANKINTANEUVOJA

Varaa aika paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2019 ppy.fi #YrittäjäjyysOnPoP

PUHELINNEUVONTA

Jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla, kaikilta asiantuntijoilta ma–pe toimistoaikana.

Tutustu ja hyödynnä etusi!


32

MAANANTAINA 5. LOKAKUUTA 2020

Oulun laajimmat palvelut yrityksille ja yrittäjille

Ota yhteyttä paikalliseen asiantuntijaan. Yhteystiedot löydät osoitteesta op.fi/oulu/yrityspalvelut. YHTEISTYÖSSÄ

Pohjola Vakuutus

Arvon johto. Tutulla ja luotettavalla sähköllä on nyt uusi nimi. Oomi Energia. Olemme luottopakkisi sähkö- ja aurinkoasioissa sekä sähköauton latausasioissa. Yrityksesi arvoiset diilit löytyvät osoitteesta oomi.fi/yritykset.

Oulun Seudun Sähkö, Oulun Sähkönmyynti ja sen osakkaat sekä kourallinen muita sähköyhtiöitä ympäri Suomen ovat pistäneet asiantuntevat päänsä yhteen ja luoneet Oomin. Yhdessä voimme palvella sinua entistäkin nopeammin ja luotettavammin.


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.