1802 PPY by Kaleva Oy

Talouselämän ja yrittämisen erikoislehti | www.ppy.fi

Kauttamme rekrytoinnit ja henkilöstövuokraukset koko Pohjois-Suomen alueelle Kempeleentie 5, Oulu puh. 050 444 4463

1/ 2019

Heidi antaa hyvän tuulen viedä SIVU 19

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Varapuheenjohtajan terveiset

Yrittäjät, Suomen pelastus Viivyttelemällä saadaan vahinkoa aikaan Vanhustenhoitoon ja palvelukotien toimintaan liittyvä uutiset ovat olleet järkyttäviä. Todella tuomittavaa toimintaa. Valitettavasti monissa keskusteluissa mm. Esperin ja Attendon toimintatavat on yleistetty koskemaan koko yksityistä sektoria. Julkisessa keskustelussa on nähty, että yhtenä syypäänä tilanteeseen on yrittäjien ahneus. Puurot ja vellit ovat sekaisin ja liian iso osa rehellisistä ja yhteiskuntavastuunsa tuntevista yrittäjistä ovat saaneet kuulla kunniansa keskustelun roihutessa. Meille yrittäjäjärjestössä yrittäjyys on kasvollista toimintaa, jossa omistaja yrittäjä on itse aktiivisesti mukana. Äänenpainot, joissa vaaditaan, että sosiaali- ja terveysalan yritykset eivät saa tuottaa voittoa, ovat pienestä pk-yrittäjästä enemmän kuin outoja. Se voitto, jonka pienempi yrittäjä saa, on käytännössä sama kuin yrittäjän palkka. Voiton yrittäjä nostaa osittain saadakseen itselleen toimentulon ja tyypillisesti voitto varmistaa myös sen, että yritys voi investoida ja kehittää yritystoimintaansa. Tavalliset soteyrittäjät ovat aktiivisesti mukana päivittäisessä työssä. Ja arvatkaa, kuka menee töihin, kun henkilöstöön tulee vajetta esim. sairastapauksen vuoksi? Yrittäjä joustaa, yrittäjä kantaa riskin ja yrittäjä saa toimeentulonsa vasta sen jälkeen, kun kaikki muut kulut on yrityksestä maksettu. Viime vuodet ovat olleet haastavia sotealan yrittäjille. Soteuudistus on pitkittynyt ja pitkittynyt. On ollut järkevääkin tarttua suurten yritysten tekemiin ostotarjouksiin. Kun oman toimeentulon osalta näkymä on epäselvä ja lainsäädännössä ei päästä eteenpäin, niin yrityksestä luopuminen on ollut enemmän kuin järkevää. Varsinkin, jos eläkeikäkin alkaa olla lähellä. Pohjois-Pohjanmaalla on tämän murroksen jälkeen monta kuntaa, jossa ei ole enää yh-

tään yrittäjävetoista palvelukotia. Markkina on muuttunut radikaalisti. Yksittäisiä palvelukoteja löytyy vielä sieltä täältä, mutta nämä ovat nyt käytännössä vähemmistössä. Kysymys kuuluukin, että olemmeko me jatkossa siinä ikävässä tilanteessa, että esimerkiksi vanhuspalveluissa on käytännössä mahdollista pärjätä vain suuret pelaajat; julkinen ja muutama suuri yritys, mutta ei enää tämän sektorin perinteiset toimijat eli pk-yrittäjät? Yrittäjäjärjestö on koko ajan toivonut, että soteuudistus vietäisiin maaliin JA NOPEASTI. Palvelumarkkinan kehittäminen on nyt enemmän kuin tärkeää. Tarvitsemme monipuolisia ja ihmisläheisiä vaihtoehtoja turvaamaan palveluita. Olemme myös esittäneet keinoja. Selkein työkalu tähän on asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti. Tällöin asiakas, tarvittaessa läheistensä kanssa yhdessä, voi valita itselleen sopivan palvelukotitoimijan, julkisen, pörssiyhtiön tai yrittäjävetoisen. Jos homma ei toimi, voi asiakas itse vaihtaa palvelukotia. Tällöin ei olla enää riippuvaisia kunnan ohjauksista tai hankintaosaamisesta tai paikkakunnastakaan. Oma ja läheisten aktiivisuus riittää. Asiakassetelit taas saamme käyttöön, mikäli soteuudistus saadaan ja maakunta omalta osaltaan varmistaa, että niitä käytetään mahdollisimman paljon.

Se on taas sitä aikaa, että kaikki hokevat kuin yhdestä suusta kuinka tärkeitä yrittäjät ja yritykset ovat Suomelle. Kaikki yritykset ovat tietysti tärkeitä, mutta avainasemassa on pienten ja keskisuurten yritysten kyky investoida, kansainvälistyä ja tarjota työpaikkoja. Miten sitten tällaisia hyviä, tulosta tekeviä yrityksiä saadaan Suomeen enemmän? Ensinnäkin yrittäjän täytyy olla hyvinvoiva. Yrittäjän hyvinvointi heijastuu vahvasti yrityksen hyvinvointiin. Yrittäjän hyvinvointia voidaan kohentaa helposti muuttamalla yrittäjän sosiaaliturvaa yrittäjyyttä kannustavaksi ja erilaiset elämäntilanteet huomioon ottavaksi. Sanomattakin on selvää, että samalle tasolle palkansaajien kanssa on päästävä. Lisäksi turhaa sääntelyä ja byrokratiaa on vähennettävä. Nyt suunta tuntuu olevan, kovasta yrittämisestä huolimatta, päin vastainen. Viimeisimpänä esimerkkinä voitaneen mainita tulorekisterin käyttöönotto, joka on aiheuttanut itkua ja hampaiden kiristystä yrittäjien keskuudessa. Tulorekisteri ei toimi teknisesti eikä se taivu todellisen elämän palkanmaksuun. Tässäpä taas oikein malliesimerkki julkisin varoin tuo-

tetusta ”palvelusta”. Toisekseen yritysverotuksen tulee olla yrittäjyyttä tukevaa, yrittäjää riskinottoon sekä yritystoiminnan kasvattamiseen kannustavaa. Verotusta tulee siirtää välillisen verotuksen suuntaan ja tuloksen monikertaisesta verotuksesta luopua. Ainoastaan hyvää tulosta tekevä yritys voi investoida ja luoda kasvua. Kovalla verotuksella tämä on mahdotonta ja Suomi pysyy ikuisesti pääomaköyhänä, ulkomaisten yritysten ja pääomasijoittajien temmellyskenttänä. Kun tätä itsekin yrittäjänä kirjoittelen, niin voin allekirjoittaa yllä olevan täysin. Olen huomannut että, kun on stressaantunut, niin mistään ei tahdo tulla mitään. Omalla kohdalla eniten stressiä aiheuttaa turha byrokratia. Se vie voimat totaalisesti, kun olisi ihan oikeitakin töitä tehtävänä. Toisekseen verotus ei innosta tekemään parastaan, kun kovat verot tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Ylenpalttisen verotuksen passivoiva vaikutus ulottuu tietysti myös työntekijöihin. Oletko koskaan kuullut kenenkään sanovan, ettei kannata tehdä ylitöitä tai yleensäkään ansaita enemmän, ”kun kaikki menee veroi-

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Ry Päätoimittaja Marjo Kolehmainen Kustantaja Kaleva365 Oy Paino Kaleva365 Oy

hin”? Niin minäkin, ja monta kertaa..nä kirjoittelen, niin voin allekirjoittaa yllä olevan täysin. Olen huomannut että, kun on stressaantunut, niin mistään ei tahdo tulla mitään. Omalla kohdalla eniten stressiä aiheuttaa turha byrokratia. Se vie voimat totaalisesti, kun olisi ihan oikeitakin töitä tehtävänä. Toisekseen verotus ei innosta tekemään parastaan, kun kovat verot tuntuvat epäoikeudenmukaisilta. Ylenpalttisen verotuksen passivoiva vaikutus ulottuu tietysti myös työntekijöihin. Oletko koskaan kuullut kenenkään sanovan, ettei kannata tehdä ylitöitä tai yleensäkään ansaita enemmän, ”kun kaikki menee veroihin”? Niin minäkin, ja monta kertaa..

MIIKA SUTINEN, varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjä-lehti tavoittaa alueen kaikki keskeiset päättäjät! Alueelliset Yrittäjälehdet ja Kauppalehti ovat Suomen luetuimpia talouslehtiä.

Taitto Kaleva365 Oy Myynti P. (08) 5377 180 mediamyynti@kaleva.fi

MARJO KOLEHMAINEN Tutkimuksen suoritti Innolink Research Oy

Narinaviestin tilalle tarinoita ja tunteita

Yrittäjä koulutti rinnalleen toisen

Kuusamo ponnistaa hyvästä nosteesta

Miilukangas Oy pienten yritysten tukena

Raahe pyrkii maan yrittäjäystävällisimmäksi

Muutosagentti Tiina Talala

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Yrittäjyys on Suomen moottori Yrittäjäjärjestön vaalityö hoksauttaa tulevia päättäjiä siitä, mikä pitää maamme liikkeessä

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity lähes 2000 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Anni Jyrinki, teksti ja kuva

Vuoden 2019 eduskuntavaalit lähenevät. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 14. huhtikuuta ja ennakkoäänestys alkaa jo huhtikuun kolmas päivä. Vaalivuosi on Suomen – ja Pohjois Pohjanmaan Yrittäjille tärkeä ja eduskuntavaaleihin on järjestössä valmistauduttu jo pitkin edellissyksyä. ”Tärkeimmät tavoitteemme on jakaa tietoa yrittäjyydestä ehdokkaille sekä muistuttaa ehdokkaita, että yrittäjyys on tämän maan moottori”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo. Suomen Yrittäjien vaaliteema on tänä vuonna Kasva Suomi. Sama teema näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla monin eri elementein. ”Aluejärjestömme yksi tärkeimmistä teeseistä vaaleja ajatellen on työvoiman saatavuuden ja osaavaan työvoiman lisääminen alueellamme. Pohjois-Pohjanmaa on alu-

SEURAA MEITÄ SOMESSA!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ensimmäiseen vaalipaneeliin osallistuivat Ville Luotola (vas.), Jussi Ylitalo, Jaana Isohätälä, Raimo Piirainen, Leena Askeli ja Sami Pikkuaho.

eena hyvin erilainen moneen muuhun verrattuna ja alueellisuus ja alueelliset tarpeet pitäisi ottaa esimerkiksi koulutusmäärärahoissa aiempaa paremmin huomioon”, Kolehmainen alleviivaa. ”Peräänkuulutamme jatkuvan oppimisen ideologiaa eli varsinkin aikuiskoulutus vaatii lisää resursseja ja euroja.” Yrittäjien vaaliteemana myös logistiikka on tärkeässä asemassa. ”Logistiikan on jo todellakin aika parantua, erityisesti nopea ratayh-

teys Helsinkiin on meidän asialistallamme. Myös maanteiden niin sanottu korjausvelka on PohjoisPohjanmaalla ihan käsittämättömällä tasolla”, Kolehmainen muistuttaa ja kertoo, että jo nyt teiden kunnostamiseen tarvitaan alueellemme 20 miljoonan investointeja. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät toivovat myös, että tulevat päättäjät ymmärtäisivät tutkimuksen ja tuotekehityksen merkityksen. ”Kasvupalvelujen kehittäminen on turvattava ja tunnistettava sii-

#KASVAVASUOMI #YrittäjyysOnPoP Kunnallisten, seutukunnallisten ja maakunnallisten yrityspalveluiden kehittäminen OSAAMISEN VAHVISTAMINEN/TYÖVOIMAN SAATAVUUS • Työvoiman saatavuuden edistäminen yritysten tarpeiden pohjalta • Alueen tarpeet huomioiva koulutuksen ennakointi • Aikuiskoulutukseen resursseja lisää

LOGISTIIKAN KEHIT TÄMINEN

T & K TOIMINTAAN PANOSTAMINEN

• Nopea ratayhteys Helsinkiin

• Kasvualojen tunnistaminen ja niihin panostaminen

• Teiden peruskunnossapitoon panostuksia • Tietoliikenneyhteydet kuntoon. Kohtuuhintainen valokuitu koko maakuntaan

• Kasvupalveluiden turvaaminen ja kehittäminen • ja EU-rahoituksen turvaaminen

tä joukosta helmet ajoissa, järjestömme alueella on kasvupotentiaalia miljoonia euroja muun muassa ICT:n, teollisuuden ja matkailun saroilla.” Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tekevät kuluvan kevään intensiivisesti töitä eduskuntavaaliagendansa ja yrittäjäehdokkaiden hyväksi. ”Rahallista tukea emme ehdokkaille myönnä, mutta annamme heille näkyvyyttä niin lehdessä kuin järjestön tilaisuuksissa”, Kolehmainen kertoo.

Vaaliohjelmaa Pohjois-Pohjanmaalla • 20. helmikuuta Yrittäjien Kasva Suomi -kiertue Oulussa. Kiertue sisältää oppilaitosvierailuja, paneelikeskustelun ja ehdokaskoulutusta. • 18. maaliskuuta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja Kauppakamarin yhteinen vaaliseminaari. • 19. maaliskuuta Siikalatvalla Yrittäjien järjestämä vaalitilaisuus.

Puhetta paikallisesta sopimisesta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ensimmäinen vaalipaneeli pidettiin Paikallisyhdistysforumin yhteydessä tammikuun puolessa välissä. Paikalla keskustelemassa ja vastaamassa yrittäjien kysymyksiin olivat tuolloin eduskuntavaaliehdokkaat Ville Luotola Vasemmistoliitosta, Jussi Ylitalo Suomen Keskustasta, Jaana Isohätälä Vihreästä liitosta, Raimo Piirainen Suomen Sosialidemokraattisesta Puolueesta, Leena Askeli Suomen

Kristillisdemokraateista sekä Sami Pikkuaho Kansallisesta Kokoomuksesta. Vaalipaneelissa eniten keskustelua herättivät Pohjois-Pohjanmaan alueen yrittäjien pärjääminen sekä jo pidemmän aikaa tapetilla ollut paikallinen sopiminen työehdoista. ”Pohjoisesta on saatava eduskuntaan kansanedustajia, jotka ymmärtävät alueemme olosuhteet”, Jaana Isohätälä summaa. Kysyttäessä mitkä asiat ehdokkaat

kokevat tärkeimmiksi tulevalla hallituskaudella Raimo Piirainen nostaa esiin työvoiman saatavuuden ja verotuskysymykset, Leena Askeli puhuu koulutuspolitiikan kehittämisen puolesta ja Jussi Ylitalo ottaa esille paikallisen sopimisen, jonka avulla hänen mukaansa olisi mahdollista poistaa tällä hetkellä olemassa olevia työllisyyden esteitä. ”Mielestäni voisimme ottaa käyttöön lisää työpaikkakohtaista sopimista, se loisi

uusia työpaikkoja”, kommentoi myös Sami Pikkuaho. Ville Luotola tunnustaa tykkäävänsä kattavista työehtosopimuksista, jotka ovat helppoja sekä työnantajille, että työntekijöille. ”Nykypäivänäkin on jo oikeuksia sopia paikallisesti. Minimipalkasta on oltava ainakin laki ja minimipalkat on oltava tasolla, ettei työntekijöiden tarvitse hakea sosiaalituesta apua elämiseen”, Luotola korostaa.

Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja -ryhmässä autetaan yrittäjiä julkisissa hankinnoissa! Liity ryhmään!

ReStartup: Pohjois-Suomen Yrityspörssi Tällä sivustolla on yrityskauppaan liittyviä nostoja, jos olet ostamassa tai myymässä niin tule seuraamaan!

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

”Narinaviestintä kannattaa nyt lop Taru Tujunen: Yrittäjä, mieti tarkasti mitä ja miten viestit Anni Jyrinki, teksti ja kuva Vuoden 2019 ensimmäisen paikallisyhdistysforumin ensimmäisen tapaamisen aiheena oli viestintä. Taru Tujunen, viestintätalo Ellun Kanat Oy:n toimitusjohtaja ravisteli puheenvuorossaan PohjoisPohjanmaan Yrittäjiä heräämään ja huomaamaan, kuinka yritysten toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja yritysten viestinnän on muututtava samaan tahtiin. ”Viestinnässä on menossa jonkinlainen rytmihäiriö”, Tujunen pohtii. Tällä hän tarkoittaa sitä, että yrittäjän oma tekeminen on usein eri tahdissa kuin muu toimintaympäristö.

Tarinallisuutta ja tunteita ”Tämän päivän viestinnän on oltava nopeaa ja vuorovaikutteista”, Tujunen alleviivaa. Ylhäältä alaspäin sanelusta ja saarnaamisesta on nyt viimein aika luopua ja sitä myöten viestintää on muokattava keskustelevampaan ja osallistavampaan suuntaan. ”Kasvoton viesti ei toimi. Tarinat toimivat. Henkilöt viestivät keskenään, eivät yritykset”, Tujunen hoksauttaa. Tarinoista ja tunteista Tujunen puhuu paljon ja hänen mukaansa tunteet vetoavat meihin kuluttajiin enemmän kuin kylmät faktat. ”Vedotkaa tunteisiin, mutta fiksusti.”

Miten viestintäkouluttuja analysoisi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ja jäsenyritysten viestintää muutamalla lauseella? ”Moni asia on täällä hyvin, mutta yritysten pitäisi päästää irti tiedottamisesta ja siirtyä kohti vuoropuhelua. Ja enemmän kannattaisi viestiä hyvistä ja positiivisista asioista, narinaviestinnästä on jo aika luopua.”

Vaikuttavia videoita Kalevan digitaalisten tuotteiden myyntipäällikkö Patrik Kortet kertoi videoiden merkityksestä yrittäjälle viestinnässä ja markkinoinnissa. Yhdistysten puheenjohtajat pääsivät myös konkreettiseen oppiin, kuinka kameran edessään ollaan, Saha Prod Oy:n toimitusjohtajan Mikko Pohjolan vetämässä työpajassa. Molempien näiden perussanoma on: persoonalla erottuu, ei pidä verhoitua minkään roolin tai maskin taakse. ”Omana itsenään, rennosti ja asiallisesti”, Pohjola neuvoo kuvattavia. ”Videosisältöjä kulutetaan enemmän kuin koskaan ennen”, Patrik Kortet muistuttaa yrittäjiä. Ja videoilla esimerkiksi tunteiden välittäminen on helpompaa kuin kirjoitetussa viestinnässä. ”Ja tunteet vaikuttavat, oikein esitettyinä, muun muassa ostopäätöksiin ylivoimaisesti. Kaikkiaan tutkimusten mukaan kuluttaja ostaa tuotteen mieluummin nähtyään tuotteesta videon.” Millainen sitten on hyvä video? ”Se huomioi jakelukanavan, katselulaitteet ja kohdeyleisön”, Kortet ohjeistaa. ”Se on ammattimaisesti tehty,

Viestinnän on oltava nopeaa ja vuorovaikutteista. Kasvoton viesti ei toimi. Tarinat toimivat.”

tiivis ja looginen”, Pohjola jatkaa. Yritysmaailmassa videoita voi tehdä monesta eri aiheesta ja monelta eri kantilta. Suosituimpia ovat yritysesittelyt, asiakasreferenssit, How to do -videota sekä koulutusvideot. Myös rekrytointivideot yleistyvät kovaa vauhtia. ”Digikanavissa lähes sisältö kuin sisältö voi olla videota”, Kortet ja Pohjola neuvovat.

Mitä kautta kuuluville? Sari Reinikainen-Laineen vetämässä työpajassa puolestaan pohdittiin, mitä yrittäjäjärjestön ja yritysten viestintään kuuluu juuri nyt. Eniten yrittäjiä askarruttivat muun muassa se, kuinka oman viestin saisi erottumaan siitä valtavasta tietotulvasta, joka jokaista meitä tulee vastaan päivittäin. Samoin mietittiin myös, mitkä ovat

Tarinat ja tunteet vetoavat kuluttajiin enemmän kuin kylmät faktat, kertoo Viestintätoimisto Ellu

ne viestintäkanavat, joiden kautta tavoittaa vastaanottajat tehokkaimmin. ”Sosiaalinen media ja perinteinen puskaradio ovet edelleen tehokkaita kanavia”, työpajassa arvioitiin. Myös yhdessä tekeminen, verkostoituminen ja toisten auttaminen koetaan yrittäjien keskuudessa myös viestinnän saralla tärkeäk-

si. Työpajan yhteydessä syntyikin ajatus niin sanotusta yritysneuvolasta. Se olisi matalan kynnyksen paikka, jossa esimerkiksi konkariyrittäjät luotsaisivat aloittelijoita eteenpäin ja kaikki byrokratia tulisi neuvolassa selvitettyä yhdellä kertaa yhden luukun taktiikalla.

Sari Reinikainen-Laineen vetämässä työpajassa syntyi idea yritysneuvolasta, jossa esimerkiksi konkariyrittäjät luotsaisivat aloittelijoita eteenpäin.

Kalevan digitaalisten tuotteiden myyntipäällikkö Patrik Kortet kertoi, että kuluttaja ostaa tuotteen mieluummin nähtyään siitä videon.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

pettaa!”

Muhoksen Yrittäjistä vuoden paikallisyhdistys Anni Jyrinki, teksti Toimintaansa ketterästi kehittänyt ja jäsenmääräänsä määrätietoisesti kasvattanut Muhoksen Yrittäjät on Pohjois-Pohjanmaan vuoden 2018 paikallisyhdistys. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät on myös esittänyt Suomen Yrittäjien Vuoden paikallisyhdistysarviointiin Muhoksen Yrittäjiä ja paikallisyhdistys on finaalissa sarjassa Vuoden Viestijä. Tuloksia tästä kisasta saadaan tammikuun lopulla. ”Muhoksen Yrittäjien toiminta on kehittynyt kuluvan vuoden aikana rakettimaisesti. Jäsenmäärä on ollut vahvassa kasvussa ja kuluvan vuoden kasvu onkin ollut 26 prosenttia. Yhdistys on ollut erittäin aktiivinen antamaan vinkkejä jäsenhankkijalle ja tämä yhteistyö on tuottanut erinomaisen tuloksia”, perustelee valintaa PohjoisPohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen.

un Kanat Oy:n toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Yhdistys on ollut erittäin aktiivinen antamaan vinkkejä jäsenhankkijalle ja tämä yhteistyö on tuottanut erinomaisen tuloksia.”

Vaikuttamistyötä Muhoksella on tehty muun muassa hankintapalveluita vahvistamalla sekä omistajanvaihdospalveluita aktiivisesti tarjoamalla Konkreettinen asia on ollut kunnantoimistoon perustettu yhteisöllinen työtila ”Kumma”, joka on myös yrittäjien ja yhteistyökumppaneiden aktiivinen kohtaamispaikka. ”Yhteistyö kunnan kanssa on aktiivista ja jatkuvaa”, Muhoksen Yrittäjien puheenjohtaja Marika Kumpulainen kertoo. Tapaamiset ovat tilanteen mukaan henkilökohtaisia tai yhteisiä

kuukausipalavereita. ”Asioihin vaikutetaan jo valmisteluvaiheessa”, Kumpulainen korostaa. Ja yhdistyksen puheenjohtaja palkittiinkin Vuoden Puheenjohtaja -palkinnolla PPY:n Maakunnallisessa Yrittäjäjuhlassa 2018. Kumpulainen on lanseerannut käyttöön sloganin ”Puhu hyvää takanapäin”. Tällä hän on Muhoksella saanut aikaan sen, että kunta on paljon esillä myönteisessä hengessä ja hyvä pöhinä näkyy ja kuuluu laajasti.

Saha Prod Oy:n toimitusjohtaja Mikko Pohjola neuvoo kuvattavia esiintymään omana itsenään, rennosti ja asiallisesti.

Mikä Paikallisyhdistysforum? Paikallisyhdistysforum kokoontuu vuoden aikana neljä kertaa. Mukaan kutsutaan yhdistysten puheenjohtajat ja PPY:n hallituksen jäsenet. Tavoitteena on kehittää järjestömme toimintaa paikallisella ja alueellisella tasolla. Jokaisessa tapaamises-

sa on jokin erityisteema, johon perehdytään tarkemmin. Jokaisessa forumissa on varattu aikaa myös yhdistysten esille nostamien asioiden käsittelyyn. Yhdessä kehittämällä tekemisestä saadaan entistä sujuvampaa ja motivoivampaa. Muhoksen Yrittäjien hyvä pöhinä näkyy niin jäsentenmäärän kasvuna kuin aktiivisena vaikuttamisena kunnan päätöksenteossa.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Anni Jyrinki, teksti ja kuvat

MINNA RAUTIO Liminka 1. Olemme mukana kehittämässä Limingan elinkeinoelämää ja luomassa edellytyksiä kunnan kasvulle. Pyrimme saamaan luottamusmiehet avoimeen vuoropuheluun yrittäjien kanssa. Yhteinen päämäärä on kaikkien etu ja myönteinen ilmapiiri luo hyvän perustan rakentaa hyvinvoivaa kuntaa. Tavoitteena on tuoda paikallisten yritysten palveluja yhä enemmän esille ja kannustaa kuntalaisia käyttämään niitä. Toivomme saavamme aikaan positiivista pöhinää ja lisää yrittäjiä toimintaa mukaan. 2. Erityisen huomion meillä saa vuonna 2019 jäsenten vakuuttaminen siitä, että yhdistykseen kuuluminen on enemmän kunnia-asia kuin velvollisuus. Yhdistykseen rahanarvoisista jäseneduista huolimatta jäsenyyden arvokkain hyöty on verkosto. Yhdistykseen kuuluminen tuo luontaisesti kauppaa toiminnan kautta saatujen verkostojen kesken. Kuinka paljon helpompaa onkaan ostaa tai myydä tuttujen kesken - kumppanin, johon voit luottaa. 3. Oma yrittäjyyteni on vasta alkutaipaleella, mutta jo 15-vuotiaasta saakka yrittäjyys on kulkenut mukanani kotona, kaveripiirissä ja puolison kautta. Myös yrittäjäjärjestön toiminta tullut tutuksi puolisoni kautta ja tiedän, että hyvään porukkaan olen päässyt.

Paikallisyhdistysten uudet puheenjohtajat esittäytyvät Kuusi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikallisyhdistystä saivat vuoden 2019 alussa uuden puheenjohtajan. Kysyimme heiltä, millaisia tunnelmia ja tulevaisuuden suunnitelmia heillä on? Kysyimme uusilta puheenjohtajilta

3. Olen toiminut yrittäjänä maa- ja metsätalousalalla vuoesta 2004. Yrittäjäyhdistyksen olen ollut hallituksen jäsen muutaman vuoden.

3. Millainen on taustasi yrittäjänä ja yrittäjäjärjestön toiminnassa?

1. Ensimmäisenä puheenjohtajavuotenani ei ole tarvetta lähteä suuriin uudistuksiin, sen sijaan nykyisiä tapahtumia kehitetään edelleen. Meidän tärkeimmät tapahtumamme ovat Folkkimarkkinat ja joulunavaus. Koen, että kuntayhteistyö on hieman parantunut, mutta yhteistyötä pitää ehdottomasti parantaa ja kehittää jatkossa. 2. Haluamme, että jäsenkokemus paranee ja parhaiten se onnistuu, kun yrittäjät tulisivat mukaan toimintaamme ja tapahtumiimme. Lisäksi toivomme, että jäsenmäärä saadaan nousuun.

PAAVO PYY Haapavesi

Oulainen

Pyhäjärvi

3. Toiminimi Elina Törmälä (muutettu Elina Piippo Ky:ksi 2016) on perustettu vuonna 2015. Kolmen vuoden vuokrasuhde Törmänhovi Oy:n kanssa päättyi kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä teen yhtiöni kautta musaesiintymisiä ja muita ohjelmapalveluita, asiakaskontaktointia, koulutusta, pa-laitteiden vuokrausta ja mitä nyt ikinä keksitään pyytää.

2. Erityisesti jäsenten välinen yhteistyö on näinä aikoina tärkeä resurssi, jota tulee kehittää.

2. Mitkä asiat vaativat vuonna 2019 erityistä huomiota paikallisyhdistystasolla?

PIRKKO RUOTSALAINEN

2. Henkilökohtainen kontakti paikallisiin yrityksiin sekä tilanne- ja tarvekartoitus ja tietenkin jäsenhankinta.

Pyhäjoki 1. Yhdistystoiminta on nykyään todella haastavaa. Kaikilla on omat kiireensä, jotka rajoittavat toimintaan osallistumista. Yritämme paikallisyhdistyksen hallituksen kanssa aktivoida jäseniä toimintaan aktiivisesti.

1. Millä tavalla haluat ja aiot uudistaa paikallisyhdistyksen toimintaa ja mihin aiot ennen kaikkea panostaa paikalllisyhdistyksessä?

ELINA PIIPPO 1. Opiskelen puheenjohtajan homman ja otan sen haltuuni. Mahdollistan tehtävien jakautumisen siten, että perustehtävät soljuvat mielekkäästi, eikä kukaan kuormitu liikaa. Yhteishenki siis paranee entisestään! Henkilökohtaisesti 2019 vuoden prioriteetti numero yksi.

TONI KIPPOLA

1. Olemme hyvällä tekemisen tiellä, joten suuria muutoksia ei tarvitse tehdä. Yhdessä hallituksen kanssa mukautamme toimintaa tarpeen mukaan. 2. Haluaisin yhdistyksemme vahvistavan positiivista asennetta kaupunkimme tulevaisuuteen vaikeista haasteista huolimatta. Juuri nyt tarvitsemme yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa muutoksen elinkeinoelämässä mahdollisuutena luoda uutta toimintaa. Yhdistys ei tee yrittäjiä, mutta voimme tukea ja kannustaa yrittäjiksi aikovia. Voimme toimillamme luoda jäsenten keskuuteen yhteenkuuluvaisuuden ilmapiirin, joka houkuttelee liittymään jäseneksi ja sitä kautta taas vahvistaa yrittämisen meininkiä. 3. Olen toiminut yksinyrittäjänä 19 vuotta. Jäsenenä olen ollut lähes koko ajan ja hallituksessa kaksi vuotta.

3. Autokorjaamoyrittäjänä olen ollut vuodesta 2004. Yrittäjäyhdistyksen hallituksessa olen ollut kolme vuotta.

JOHANNA KURVINEN Haukipudas 1. Varsinkin näin ensimmäisenä puheenjohtajavuotena tarkoitus on pitää toiminta jatkuvana ja virkeänä. Suuria uudistuksia ei varmasti heti ole tulossa. Tämä vuosi Haukiputaan Yrittäjissä on kuitenkin juhlavuosi, kun yhdistys täyttää 40 vuotta ja tämä tulee näkymään toiminnassa. Haluan pitää vanhoista jäsenistä huolta ja saada uusia jäseniä mukaan! 2. Jäsenpalvelut pitää pysyä hyvinä ja jäsenten toiveita on kuunneltava enemmän.. 3. Olen toiminut kiinteistönvälittäjänä ja yksityisyrittäjänä kuusi vuotta ja Haukiputaan Yrittäjien hallituksessa nyt toista vuotta ja heti ensimmäisenä vuotena olin varapuheenjohtajana ja nyt puheenjohtajana.

PENTTI NIEMELÄ Yli-ii 1. Maltilla. Eihän siitä tule mitään, jos paikkakunnalla ei ole yhtään yritystä. 2. Yrittäjien aktiivisuus. Yli-Ii on hyvä paikka yrittää. 3. Yrittäjänä olen ollut 15 vuotta. Yhdistyksen hallituksessa neljä vuotta.

KIRSI KIVIOJA Siikajoki 1. Panostan yhdessä tekemiseen. Puheenjohtajan ei tarvitse kaikkea tietää, eikä osata, kun rinnalla on osaavia ja kykeneviä tiimityöskentelijöitä. Kunnan kanssa on tärkeää yhteistyön toimivuus. Tärkeää on, että kunta pysyy elinvoimaisena ja siihen tarvitaan kaikkien panosta. Mitä enemmän käytetään paikallisia palveluita, sitä elinvoimaisempana kunta pysyy. Paikallislehden kanssa sujuva kommunikointi ja yrittäjien näkyvyys hyvässä hengessä luo rakentavaa toimintaa. 2. Suuri rutistus on vetovastuu seutukunnallisista yrittäjäjuhlista marraskuussa. Yleisen kiinnostuksen ylläpito eri asioihin pitää toiminnan virkeänä. Valokuituasia nytkähti jo viime vuonna eteenpäin ja maankäyttöstrategiakin etenee. Terveystalon palveluiden säilyminen kunnassa on myös yrittäjäyhdistyksen kannalta tärkeää. 3. Mainosalan kokemusta on jo useammalta vuosikymmeneltä, mutta varsinaista yrittäjyyttä 11 vuotta. Yrittäjäjärjestössä olen toiminut marraskuusta 2017 lähtien. Ensin tiedottajan ja nyt puheenjohtajan ominaisuudessa.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP Omistajanvaihdostoimijat kokoontuivat Kalajoelle. Kokoontuminen on osa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien #YrittäjyysOnPop -teemaa.

Onnistunut omistajanvaihdos on taitolaji Anni Jyrinki, teksti ja kuvat Pohjois-Pohjanmaan omistajanvaihdostoimijat kokoontuivat Kalajoelle helmikuun puolessa välissä keskustelemaan siitä, miten Pohjois-Pohjanmaan omistajanvaihdospalveluita voidaan kehittää entistä paremmaksi. Tärkeäksi koettiin yhteinen verkosto, jossa omistajanvaihdoksen asiantuntijat toimivat yhdessä. Omistajanvaihdoksen ekosysteemin toimivuus on jo nyt Pohjois-Pohjanmaalla hyvä, mutta sitä voi kehittää vielä enemmän yrittäjäystävällisemmäksi. Tärkeänä pidettiin sitä, että toimijoiden osaaminen ja palvelut olisi koottu yhteen paikkaan, josta tietoa voisi jakaa laaja-alaisesti yrittäjille. Yhteisissä tapaamisissa asiantuntijat pääsevät vaihtamaan ajankohtaisia näkemyksiä. ”Tämän verkoston systemaattinen kehittäminen ja kohtauttaminen jää tekemättä, joten miksipä Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ei voisi olla solmukohtana luomassa tätä. Kun pohjatyö tehdään huolella ja monipuolisesti niin saadaan timanttista tulosta”, omistajanvaihdospalveluiden kehityspäällikkö Paula Pihlajamaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä korostaa.

Haasteita ja onnistumisia ”Lähes 50 000 yrityksen aikomuksissa on yrittäjän ikääntymisestä johtuva omistajanvaihdos seuraavan kymmenen vuoden aikana”, Mika Haavisto Suomen Yrittäjistä kertoo.

Haaviston mukaan pitkäjänteinen työ omistajanvaihdosten edistämiseksi kantaa hedelmää. Myös yrittäjyyskulttuuri on muuttumassa niin, että yrityksen myyntiä en enää koeta vaikeana. ”Omistajanvaihdosten edistäminen on kasvuyrittäjyyden edistämistä”, Haavisto kiteyttää, sillä usein omistajanvaihdos myös muuttaa yrityksen näkymiä positiivisemmiksi ja kasvattaa muun muassa työpaikkojen määrää. Iso haaste on myytävän omaisuuden arvonmääritys erityisesti teollisuuskiinteistöjen osalta. ”Arviossa huomioonotettavia asioita ovat hallin koko, korkeus, sijainti, varustelu ja tietysti kysyntä. Monesti liiketoiminnan hinta määräytyy kiinteän omaisuuden perusteella, joten oikean tasoinen arvio on erittäin tärkeää. Myös rahoitus- ja vakuusarvo perustuu näiden arvioiden pohjalle”, määrittelee Nihak Oy:n yrityspalvelupäällikkö Arto Junno. Hän neuvoo myyjää miettimään, mitä myytävää yrityksessä on. Jos yrityksellä on omaisuutta, joka ei kuulu tämänhetkiseen ydinliiketoimintaan, kannattaa näitä omaisuuseriä myydä pois ennen yrityksen myyntiä, sillä ne alentavat kauppahintaa ja parantavat ostajan rahoituksen saamisen mahdollisuuksia. ”Teollisuuskiinteistöjen arviointia aletaan kartoittamaan. Samoin rahoituksen kokonaistarkastelu ja paketin jakaminen pienempiin osiin helpottaa myyntiä ja ostamista. Liiketoiminnan arvonmääritykseen löytyy paljon osaajia ja niitä on helposti saatavilla”, Junno hoksauttaa.

Omistajanvaihdosten edistäminen on kasvuyrittäjyyden edistämistä.”

Pohjois-Pohjanmaalla tehdään hienoa työtä ”Pohjois-Pohjanmaalla omistajanvaihdos barometrin 2018 tuloksiin perustuen seuraavan kymmenen vuoden aikana on sukupolvenvaihdos tai myynti perheen ulkopuoliselle edessä noin 2 500 yrityksessä”, kertoo Mika Haavisto arvioi. Yrityksiä alueella on noin 15 000 kappaletta ja vuosittain näitä omistajanvaihdoksia tulisi tapahtua siis noin 250. Haaviston mukaan todellisia omistajanvaihdosten lukumääriä ei sen enempää Pohjois-Suomessa kuin koko maassa tiedä kukaan. ”Toimijoiden, kuten yritysvälittäjän, Finnveran ja alan tutkijoiden, konsensusarvio on, että yrittäjien odottamista omistajanvaihdoksista vain noin puolet toteutuu. Tilanne lienee tämä myös PohjoisPohjanmaalla. Tosin työtä omistajavaihdosten edistämiseksi on Pohjois-Pohjanmaalla tehty pitkään, joten tilanne saattaa olla keskimääräistä parempi.” Työtä omistajanvaihdosten edistämisen parissa riittää jatkossakin. ”Yrittäjiä tulee kannustaa pitämään yrityksensä myyntikunnossa ja lähtemään liikkeelle avoimesti ajoissa. Yrittäjiksi aikovien tietoisuuteen on tuotava yritysosto vaihtoehdoksi startupille. Myös sitä, että pienet yritykset voivat kasvaa yritysostoin, on tuotava esiin tehokkaasti.” Omistajanvaihdostoimijoiden kokoontumisen Kalajoelle mahdollisti Restartup -vaihtoehto yrittäjyydelle hanke, jonka rahoittajina toimii Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Pohjois-Pohjanmaan Liitto sekä Pohjois-Pohjanmaan kunnat.

Uusia etuja jäsenille Ilmoita edullisesti Kalevassa, lomalle rennosti Keskusvaraamon kautta

Anni Jyrinki, teksti Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille on luvassa uusia hyödyllisiä ja rahanarvoisia jäsenetuja. Järjestön yhteistyö Kaleva Median kanssa jatkuu ja mediatalo on nyt yksi Yrittäjien pääyhteistyökumppaneista. Tämä tarkoittaa, että jäsenyritykset saavat tuntuvia alennuksia ilmoitushinnoista. Yrittäjä saa 100 euron alennuksen ilmoituksista, kun ilmoituksen kokonaishinta on vähintään 200 euroa. Uusissa Kalevan kestotilauksissa yrittäjä saa yhden kuukauden ilmaiseksi. Lisäksi hän saa 15 prosentin alennuksen kaikista ilmoitushinnoista. Reissaaminen ja lomailu on nyt myös teh-

ty huokeammaksi ja helpommaksi. Suomen Keskusvaraamo tarjoa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjille mukavan majoitusedun. Etu on kymmenen prosenttia pois voimassaolevista listahinnoista ja koskee majoituksia Kalajoella, Syötteellä, Rukalla ja Ylläksellä. Majoituksia voi varata ja tiedustella sähköpostitse osoitteesta keskusvaraamo@kalajoki.fi tai puhelimitse numerosta 08 4694 449. Varauksen yhteydessä on ilmoitettava Suomen Yrittäjien jäsennumero. Suomen Yrittäjien jäsenkortilla on saa nyt myös viisi prosenttia alennusta päivittäisostoksista Kiimingin, Oulaisten ja Limingan K-Supermarketeista.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Ruonan Teollisuuskylän ja Miilukangas Oy:n omistavat yhdessä sisarukset Paula Antinoja, Jussi Miilukangas ja Pekka Miilukangas. Miilukangas Oy palkittiin äskettäin Oulussa arvoseminaarissa Etiikkapalkinnolla. Se myönnetän yritykselle, joka on pitkäjänteisesti edistänyt eettistä arvomaailmaa yhteisössään ja saanut aikaan konkrettisia tuloksia.

Iso yritys pienempien tukena Anni Jyrinki, teksti ja kuva Ruonan teollisuuskylä Raahessa tarjoaa yrittäjille tiloja, työtä, tukea ja toimintaa. ”Tarjoamme tiloja muutamasta kymmenestä neliöstä aina tuhanteen neliöön”, esittelee Ruonan teollisuuskylän ja sen omistajan Miilukangas Oy:n toimitusjohtaja Pekka Miilukangas. Teollisuuskylässä toimii tällä hetkellä kymmenkunta Miilukangas-yhtiöiden ulkopuolista yritystä ja koko toiminnan kantava tavoite on kehittää teollisuuskylässä toimivien yritysten yhteistyöverkosto. ”Eli esimerkiksi joku tekee isomman kaupan ja jakaa siitä osia muille yrityksille. Toinen esimerkki voisi olla, että joku ostaa toiselta palveluja, joita ei kannata itselle rakentaa tai ylläpitää.”

Neuvoja ja kannusta ilman titteleitä Pekka Miilukangas kertoo, että tällä hetkellä kaikki vuokralaiset ovat

metallialan yrityksiä ja tuotantotilat ovat aika lailla täynnä. ”Tilanne toki vaihtelee ja olemme keskustelleet muidenkin kuin metallialan yrittäjien kanssa, mutta vielä sellaisia ei ole tänne saatu.” Kaikille Ruonan Teollisuuskylässä toimiville yrityksille on tarjolla alan konkareiden, osaavien yrityskummien tukea ja apua yrityksen käynnistämiseen ja kehittämiseen sekä yhteistyöverkoston ja toimintajärjestelmien rakentamiseen, tuotekehitykseen ja innovointiin. ”Tarvittaessa teollisuuskylässä toimivat yritykset voivat saada myös muuta ulkopuolista asiantuntijatukea yrityksen kehittämiseen. Näihin kehittämistoimiin etsitään yhdessä mahdollisia rahoitustukia

ja toimimme tiiviissä yhteistyössä Raahen seudun yrityspalveluiden ja muiden alueen elinkeinokehittäjien kanssa”, Miilukangas avaa toimintaa lisää. ”Tyypillisesti tuki on keskustelua yrittäjältä yrittäjälle. Pieniä neuvoja. Kantapään kautta Miilukankaalla opittuja, joita ei tarvitse toisten yrittäjien opetella uudelleen. Kannustusta ja varoituksen sanojakin.” Miilukangas miettii kuitenkin tuota yrityskummi-termiä tarkemmin. ”Yrityskummi on hieno sana, emme ole virallisesti yrityskummeja, sellainenkin termihän siis on olemassa. Me vain autamme, ilman virallista titteliä.”

Isä ja äiti aloittivat hyvin varhain auttamaan toisia yrittäjiä monissa asioissa. Toinen sukupolvi on sitä työtä jatkanut.”

Perheyrityksen perinteet Hanke Ruonan Teollisuuskylästä käynnistyi vuonna 2015. ”Pitkä keskustelu meillä vajaassa käytössä olevasta yhdestä teollisuushallin osasta johti siihen, että aloimme tekemään ko. tilasta esitettä, jolla alettaisiin markkinoimaan tilojen vuokraamista pienyrittäjille. Yrittäjät voisivat ottaa palasia tiloista ja tarjoaisimme heille myös tiloissa olevia koneita, jotka olivat meillä vajaakäytöllä tai meille hyödyttömiä. Ajatuksena oli, että tarjoaisimme vuokralaisille saman katon alta myös jonkun verran töitä”, Miilukangas muistelee alkumetrejä. Hanke alkoi laajeta ja Miilukankaat totesivat, että onhan heillä muitakin halleja vajaakäytöllä ja toisekseen voisivat ostaa lisääkin tiloja itselleen. ”Sitten aloimme miettimään, että vuokraustoimintaa kannattaa täydentää asioilla, joita olemme tehneet jo 50 vuotta. Eli isä ja äiti aloittivat hyvin varhain autta-

maan toisia yrittäjiä monissa asioissa. Toinen sukupolvi on sitä työtä jatkanut. Sitä ei ole mainostettu, se on ollut luontaista ja päätimme tehdä siitä vain julkista.”

Millainen paikka Raahe on yrittää? ”Raahe on meidän alalle siten kiva paikka yrittää, että meillä on pitkät perinteet konepajateollisuudessa, Ruona Oy aloitti toiminnan vuonna 1919, josta otimme nimen tälle Teollisuuskylällekin.” ”Meillä on ollut alusta alkaen toisen asteen ammattiopistossa metallin koulutus ja 1960-luvulla tullut Rautaruukki loi mahdollisuuksia yritystoiminnalle lisää, samoin se vilkastutti metallin koulutusta. Kaupunki ja koko yhteisö suhtautuu alaamme positiivisesti”, Pekka Miilukangas kehuu kotikaupunkiaan. ”Uskomme, että raahelaisilla yrittäjillä on yleisarvosanana hyvä, kun puhutaan yrittämisestä Raahessa.”

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Teija tuli Tatsiin työkaveriksi Anni Jyrinki, teksti ja kuva Se alkoi ihan sattumalta illan vietosta yhteisen tutun luona. Elisa Junttila ihaili Teija Pitkäsen tekemää kampausta ja sitä myöten puheeksi tuli, että Teija olisi kiinnostunut opiskelemaan parturi-kampaajaksi. Ja kuinka sattuikaan, Elisa oli samaan aikaan etsiskellyt yritykseensä, Parturi-Kampaamo Tatsiin, Muhokselle työkaveria ja vuokratuoliyrittäjää. ”Selvittelimme mahdollisuuksia, miten saisin Teijan töihin ja saataisiin hänelle samalla uusi ammatti. Löysimme Kemistä ammattiopisto Lappiasta monimuotokoulutuksen, johon Teija pääsi”, Elisa kertoo yhteistyön alkumetreistä. Teija aloitti opinnot loppuvuodesta 2016 ja valmistui joulukuussa 2018. ”Kävin Kemissä oikeastaan kahtena päivänä kuukaudessa teoriatunneilla ja näyttökokeissa. Kaiken muun ajan olin täällä Tatsissa Elisan opissa.” ”Vuokratuoliyrittäjäksi siirryin sitten virallisesti tammikuun seitsemäspäivä tänä vuonna”, Teija kertoo. ”Sillä ajatuksella tähän hommaan

lähdettiin, että Teija jää minulle tänne vuokratuolilla”, Elisa pohjustaa ja jatkaa, että hän oli aikaisemmin kokenut hankalaksi ja kohdannut vaikeuksia löytää sopivaa vuokratuolilaista työkaveriksi. ”Tässä pienessä liikkeessä, kun ollaan, niin kemioiden on ensinnäkin passattava yhteen. Ja toisaalta tuolivuokralaisen taustat on oltava kunnossa taloudellisesti.”

Hyvä ja kannattava ratkaisu molemmille Monimuotokoulutus ja työssäoppiminen sopivat Teijan elämäntilanteeseen äärettömän hyvin ja ratkaisu oli kannattava kaikille osapuolille myös taloudellisesti. ”Sain myös kädestä pitäen oppia jokaiseen työvaiheeseen ja vastuuta lisää sopivassa määrin. Elisan kanssa ystävystyimme, mutta hän on ollut myös erittäin perusteellinen ja taitava opettaja”, Teija kehuu. Varsinaisesti Elisa ei koe, että Teijan kouluttaminen olisi vaatinut häneltä hirveästi ylimääräistä oman työn lisäksi.

Parturi-Kampaamo Tatsin tytöt Elisa Junttila (vas.) ja Teija Pitkänen ovat opettaja ja oppilas, yrittäjiä, työkavereita sekä hyviä ystäviä.

”Toki harjoittelimme ja kertasimme asioita, kun liikkeessä ei ollut asiakkaita. Ja opettelin kuinka näytöt otetaan vastaan ja arvioidaan sekä tietysti tarkistin Teijan työnjäljen ja neuvoin asiakkaiden kanssa, mutta hyvin pian Teija alkoi työskennelle aika itsenäisesti.” ”Minusta on hienoa, että yrittäjällä on mahdollisuus kouluttaa itselleen työntekijöitä. Näin löytää sopivia henkilöitä omaan yritykseen ja samalla tukee alan ja alueen työllisyyttä”, Elisa summaa ajatuksiaan.

Sillä ajatuksella tähän hommaan lähdettiin, että Teija jää minulle tänne vuokratuolilla.”

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Suhdannehuippu hiipuu, mutta kasvu ei lopu Antti Tauriainen, teksti ja kuva Suhdannehuippu eli huippunopea kasvu on takana, mutta kasvu on edelleen vahvaa. Tämä käy ilmi yritysbarometrin julkistustilaisuudessa, jossa käytiin läpi Pohjois-Pohjanmaan yrittäjille tehdyn Kasvun suunta –kyselun tuloksia. Esille nostettiin osaavan työvoiman puute, digitalisaation käyttöaste sekä omistajavaihdokset. Kasvun rajoitteina ovat osaavan työvoiman saatavuus sekä digitaalisen potentiaalin heikko hyödyntäminen. ”Alueelta löytyy valtavasti osaamisintensiivisiä yrityksiä ja valtavaa teknologista osaamista, mutta varsinaisesti pk-yrityksissä digitaalisia palveluita hyödynnetään aika”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo. Myös myynnin ja markkinoinnin osaaville tekijöille on PohjoisPohjanmaalla tarve, mikä on selkeä merkki siitä, että yrityksien palveluilla ja tuotteilla riittää kysyntää. ELY-keskuksen toiminnanjohtaja Petri Keräsen mukaan Pohjois-Pohjanmaalle on kymmenen vuoden aikana syntynyt 10 000 työpaikkaa ja osaavan työvoiman osuus työttömistä on alkanut pienentymään kaksi vuotta sitten. Sama muutos on tapahtunut nuoris-

Digiloikasta puhutaan, mutta Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtajan Marjo Kolehmaisen mielestä pitäisi ottaa edes niitä tipuaskelia.

totyöttömyydessä. ”Monella alalla pitää nyt tyytyä siihen, että työntekijä ei ole ihan sitä kermaa. Hyvästä työntekijästä saadaan kouluttamalla ammattilainen.”

66 % ei hyödynnä digitaalista potentiaalia Barometrista ilmenee, että 66 prosenttia yrityksistä ei osaa sanoa kuinka voisivat hyödyntää digi-

taalisia työkaluja. ”Puhutaan paljon, että pitäisi tehdä digiloikkia. Ennemminkin meillä pitäisi ottaa edes niitä tipuaskelia”, Kolehmainen kiteyttää. Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi kertoo VTT:n kehittäneen yrityksille apuadigiin.fipalvelun digiasteen analysointia ja sparrausta varten. ”On ollut haastavaa saada yrityksiä mukaan pienyritysten realiteettien ja ajan riittävyyden takia.” Toni Krankkala Nihala-Haapajärviseudun NIHAKista mukaan

haasteita digitaalisuuteen herättelyssä on myös maaseudulla. ”Pienillä yrityksillä on ongelmana se, että pahimmillaan koulutus on sataprosenttisesti tuotannosta pois.”

Joka toisella yrityksellä tarve työllistää Pohjois-Pohjanmaan yritykset uskovat suhdanteen hiipumisesta huolimatta kasvuun. 90 % vastanneista budjetoi tulevalle vuodelle

kasvua itselleen, mikä näkyy työntekijöiden tarpeessa. Kyselyyn tuloksista käy ilmi, että yritykset kaavailevat tarpeen olevan noin 550 työpaikkaa. ”Käytännössä joka toisella yrityksellä on tarve työllistää”, Kolehmainen tarkentaa. Ely-keskuksen Keränen painottaa viennin lisäämisen vaikutusta yritysten kasvuun. ”Vientiä pitäisi saada lisää kasvun tehostamiseksi. Olemme siinä selkeästi jäljessä.” Kuitenkin Suomen tasolla PohjoisPohjanmaa pärjää kehityksessä hyvin. ELY-keskus, Business Finland ja Finnvera tekevät kansainvälistyssuunnitelmia Team Finlandin puitteissa. Viime vuonna palelusopimuksia tehtiin noin 150:lle kansainvälistyvälle yritykselle, joista 20 tehtiin Pohjois-Pohjanmaalle. ”Täällä ollaan Uudenmaan jälkeen selkeästi ylivoimaisia.”

Digiloikan sijaan meidän pitäisi ottaa edes niitä tipuaskelia.”

Pula osaavasta työvoimasta rajoittaa kasvua Antti Tauriainen, teksti ja kuva Turvallisuuteen sekä henkilöseurantaratkaisuja valmistavan Idesco Oy:n toimitusjohtaja Jari Valtonen kertoo, että yrityksen kasvua on hidastanut vientimyynnin osaavien tekijöiden puute. ”Kaksi vuotta haimme sopivan profiilin omaavia henkilöitä. Osaajan on tunnettava toimiala, tuote tai asiakkaat. Tai sitten on tehtävä paljon enemmän töitä, että pääsee hommaan sisälle.” Kokeneellakin myyjällä menee helposti vuosi aikaa ennen kuin hän alkaa tuottaa. Pitää opetella tuotteet, tuntemaan asiakkaat, liiketoiminta ja oma yritys. Kokeneiden koodaajien ja suunnittelijoiden löytäminen on Valtosen mukaan myös haastavaa. Pienessä ryhmässä yhden tekijän lähtö voi jättää suuren reiän, joka on hankala täyttää. Opiskelijan kouluttaminen taas vie paljon kallista aikaa seniorisuunnittelijalta. Valtosen mukaan kuitenkin osaava työntekijä löydetään sinnikkäästi hakemalla. Idescon edellinen kansainväliseen myyntiin palkattu löytyi yllättävästä paikasta. ”Viimeisin myyjä saatiin asiakkaalta. 15 vuotta pöydän toisella puolella istunut kaveri tuntee meidät ja tuotteemme todella hyvin ja on todella kova asiantuntija.”

Lisää tyttöjä ohjelmistoalalle Muun muassa konenäön ja teollisen internetin ratkaisuihin erikoistuneen Hiottu Oy:n toimitusjohtaja Satu Lapinlampi kertoo ilmiön näkyvän myös ohjelmistoalalla. Töitä on enemmän kuin ehditään tehdä ja viimeisen kolmen vuoden ajan kasvun esteenä on ollut osaavan työvoiman saatavuus. Ratkaisuina ongelmaan hän esittää koulutuksen lisäämisen ja maahanmuuton esteiden poistamisen työllistymisessä. ”Kerma on kuorittu jo vuosia sitten. Nyt on tehtävä pitkän tähtäimen ratkaisuja.” Parhaillaan 50 % työvoimasta jätetään käyttämättä softan ja koodaamisen näkökulmasta, kun tyttöjä ei saada alalle. ”Koodaminen ei riipu kromosomeista. Se vaatii sitkeyttä, ongelmanratkaisukykyjä ja luovuutta”, Lapinlampi teroittaa. Hiottu työllistää myös osa-aikaisesti opiskelijoita, joista löytyy potentiaalia ja sopivaa asennetta. Usein työntekijä tulee verkostojen kautta, tai työvoimapoliittisten koulutusten kautta. ”Yksi parhaista koodareistamme on tullut taloon oppisopimuksen kautta”, Lapinlampi lisää.

Tulevaisuudessa näkyy kasvua Valtonen kertoo Idescon tulevai-

Jari Valtonen (vas.) kertoo, että pula osaavista tekijöistä hidastaa kasvua. Satu Lapinlampi uskoo, että esimerkiksi kouluttamalla tyttöjä koodareiksi työvoimapula ohjelmistoalalla helpottaisi.

suuden odotusten olevan positiiviset. ”Maailmalta on löydetty uusia asiakkaita ja uusia tuotteita on tuotu markkinoille. Suomesta, niin kuin muuallakin, kilpailu on todella kovaa.” Aikaisemmin pelkkiä laitteita myynyt yhtiö on siirtynyt pikkuhiljaa tarjoamaan myös

palveluita. Yksi uusi kustannus yritykselle on Google-mainonta, mistä on muodostunut jo huomattava kuluerä. Investointi kuitenkin tuo tulosta. ”Juuri teimme ison sopimuksen Turkissa toimivan asiakkaan kanssa, josta emme olleet ennen

kuultukaan.” Hiotun tulevaisuuden näkymät kertovat myös kasvun potentiaalista: ”Tekemistä on niin paljon kuin porukka kerkeää tekemään. Kasvua tulee, jos vain löydämme hyviä tekijöitä”, Lampinen tarkentaa.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Elinkeinoelämä uudistuu – yhteistyötä tarvitaan Elinkeinoelämä uudistuu ja kehityksen ajureina toimivat yritykset. Oulun seudun elinvoima perustuu yrityksiin ja niiden kykyyn kehittyä ja mukautua liiketoiminnan ja toimintaympäristön edellyttämiin haasteisiin. Yritysten menestyminen vaikuttaa meihin kaikkiin, sillä kaupalliset palvelut, työllistymismahdollisuudet ja riittävät julkiset palvelut ovat yrityksistä riippuvaisia. Jokainen toimiala – teollisuus, rakentaminen, konepajat, kauppa, palvelut, matkailu ja maatalous – on tärkeä. Kaupungin rooli on luoda toimintaympäristö, joka tukee yritysten kannattavaa liiketoimintaa ja mahdollistaa niiden kasvun. Oulussa yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut ovat keskeisessä asemassa erityisesti kaavoituksen, yritystonttien ja rakennusvalvonnan osalta. BusinessOulu tarjoaa monipuolisia yrityspalveluita ja tekee vaikuttavaa kehittämistyötä alueen yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa. Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuuripalvelut sekä hyvinvointipalvelut luovat myös mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Hyvä esimerkiksi on 6. ja 9. luokkalaisille

suunnattu Yrityskylä, joka opettaa lapsille ja nuorille yhteiskunnan toimintaan liittyviä perusasioita ja yrittäjyyttä. Yrityskylä on otettu osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Hyvinvointipalveluissa yksityinen palvelutuotanto on lisääntynyt merkittävästi palvelutarpeiden kasvun myötä. Oulu on ollut edelläkävijä palvelusetelien käyttöönotossa ja terveysteknologian kehittämisessä. Oulu on luonut kaupallisia verkostoja uusille markkinoille niin kotimaassa kuin ulkomailla. Kaupunki on avannut dataansa yritysten käyttöön sekä toteuttanut innovaatioalustoja ja -ympäristöjä, joissa yritysten on mahdollista kehittää omia tuotteita ja palveluita sekä arvioida yritystoiminnan mahdollisuuksia. Toiminnan kannalta tiivis yhteistyö valtakunnallisten ja paikallisten rahoittajien, Elyn, Te-toimiston ja maakuntaliiton kanssa on tärkeää. Lisäksi yhteistyö Yrittäjien, kauppakamarin, yliopiston, ammattikorkeakoulun, ammatillisen koulutuskuntayhtymän, Technopoliksen, VTT:n, Luken, SYKE:n ja sairaanhoitopiirin kanssa luo mahdollisuuksia yrityksille ja niiden kasvulle.

Oulun seudulla perustettiin viime vuonna ennätysmäärä uusia yrityksiä, yhteensä 1563. Näistä 1284 on Oulussa. Yritysten määrä kasvoi nettona 441 yrityksellä. Oulun työttömyysprosentti oli viime vuoden lopussa 12 %. Työttömyys on vielä korkea, mutta työttömiä oli 2000 vähemmän kuin vuoden 2017 lopulla. Oulussa on käynnistymässä lukuisia elinvoimaa lisääviä hankkeita, kuten asemanseudun kehittäminen, uudet hotellihankkeet ja asuntomessut. Tulevaisuuden sairaalan rakentaminen aloitetaan, Linnanmaan iso yliopistokampus perustetaan ja uusi biovoimalaitos valmistuu. Työn alla on yli sata kaavahanketta ja rakentaminen on vilkasta. Kaupungin on pystyttävä vastaamaan yrittäjien odotuksiin ja tarpeisiin. Kilpailu on kovaa eri seutujen ja maakuntien välillä, joten yhteistyötä niin Oulun seudulla kuin Oulussa tarvitaan. Syksyllä avataan Oulussa uusi yhteisöllinen yritysten, työnhakijoiden, opiskelijoiden ja eri toimijoiden kohtaamispaikka Hallituskadulle rautatieaseman läheisyyteen. Katutasoon sijoitettavat helposti

saatavat yritys- ja työllisyyspalvelut. Samalla voimme tarjota myös näkyvyyttä yrityksille ja yhteistyökumppaneille. Valtakunnallinen työllisyystavoite 72 % on jo ylitetty. Kiitos kuuluu maan hallitukselle, mutta erityisesti työpaikkojen perustajille eli yrittäjille. Ilman yritysten kasvua, kykyä ottaa riskejä ja uudistua ei tavoitetta olisi saavutettu.

Päivi Laajala, Oulun kaupunginjohtaja

Vexatec - Rakentamisen ja talotekniikan ehdoton ammattilainen.

Yritysten kehittämispalvelut antavat

YRITYKSELLESI SIIVET OULUN LIMINGANTULLISSA VAPAUTUU HUIKEALLA PAIKALLA TOIMISTOTILAA 140 - 1460 m2 Näkyvällä paikalla Prisman ja Kärkkäisen risteyksessä vapautuu v.2019 lopussa aiemmin Talenomin ja nyt Laptin käytössä ollut toimistotalo. Tilat voidaan vuokrata yhdelle tai useammalle käyttäjälle alkaen 140 m2 ylöspäin. Tähän saa huippunäkyvyyden Limingantielle, joka on yksi Oulun vilkkaimmista tieosuuksista. Sijainti on sellainen, että siitä on helppo lähteä ja tulla niin keskustan suuntaan kuin moottoritiellekin. Omat pysäköintialueet asiakkaille ja työntekijöille.

Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua, uudistumista, kansainvälistymistä sekä työllisyyttä. Yritysten kehittämispalvelut koostuvat liiketoiminnan analyysista sekä konsultointi- ja koulutuspalveluista. Palveluiden toteuttajiksi on valjastettu maan parhaat voimat. Tutustu palveluihin osoitteessa www.ely-keskus.fi/yritystenkehittamispalvelut

TÄSSÄ ON MODERNI, SELKEÄ JA NÄKYVÄ KOKONAISUUS PÄÄKONTTORIKSI TAI MUUTEN YRITYSTOIMINTAAN! Kysy lisää ja sovi näyttö! Soita 0400 628 385 tai kysy jaakko.tahkola@forentia.fi KYSY MYÖS MUITA KOHTEITA: - Kempeleessä autohuoltotila 100 m2 - Kempeleessä 54 m2 liike-/halli-/varasto - Oulun Portissa/Vasaraperällä halli 32,5 m2

Ota yhteyttä: Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus

Päivi Lappalainen Jari Uusinarkaus 0295023643 0295037141 nimi.sukunimi@ely-keskus.fi

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Uskoisin, että kevään aikana kaupungin toimielimet saavat selkeitä esityksiä toimenpiteistä.”

Teollisuusasiamies Harri Tuomikoski on mukana luomassa Raahen kaupungin elinkeinostrategiaa ja osallistuu sen toteutukseen yhdessä yrittäjien kanssa.

Raahesta Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki Teollisuusasiamies Harri Tuomikoski mahdollistaa ja edistää teollisten yritysten toimintaa alueella Anni Jyrinki, teksti Leena Törmälä/ Raahen kaupunki, kuvat

Raahelaisilla on kova tavoite. Raahen on määrä olla Suomen yrittäjäystävällisin kaupunki kahden vuoden kuluttua. ”Tavoite on kova ja se määriteltiin Raahen kaupungin ja yrittäjien väliselle yhteistyölle kaupungin operatiivisen johdon toimesta viime vuoden puolella. Mutta tavoitteiden pitääkin olla kovia, jotta toimintaan saadaan boostia”, Raahessa teollisuusasiamiehenä kolme vuotta toiminut Harri Tuomikoski tuumaa.

Yrittäjäystävällisyyttä mitataan Tuomikosken mukaan Suomen Yrittäjien kahden vuoden välein toteutettavalla ELPO-tutkimuksella. Miten tavoitteeseen on tarkoitus päästä? ”Seuraavaksi toteutetaan elinkeinostrategian laatiminen yhteistyössä yrittäjien ja yritysten edustajien kanssa. Se työ on jo aloitettu. Samaan aikaan strategia pilkotaan konkreettisiin toimenpiteisiin kaupungin päätöksen tekoon liittyen. Lisäksi virkamiesten, päätöksentekijöiden ja yritysten yhteistyötä tullaan lisäämään.” ”Uskoisin, että kevään aikana kaupungin toimielimet tulevat saamaan selkeitä esityksiä toimenpiteistä, joilla asetettu ta-

voite saavutetaan”, Tuomikoski avaa tulevaa.

Tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa Teollisuusasiamiehenä Tuomikoski on tärkeässä asemassa Raahen yrittäjäystävällisyys-tavoitteen toteutumisessa. Karkeasti ottaen Tuomikosken tehtäviin kuuluu Raahen kaupungin alueella toimivien teollisten yritysten toiminnan mahdollistaminen sekä toiminnan edistäminen. Lisäksi uusien tai muualla toimivien teollisten yritysten toiminnan aloittamisen helpottaminen kaupungin alueella on yksi keskeisistä tehtävistä. ”Käytännössä toimin myös yri-

tysten ja kaupungin rajapinnassa sekä yksinyrittäjien ja suurten yritysten välissä. Tämän vuoden alusta alkaen olen ollut mukana myös Raahen Yrittäjien hallituksen kokouksissa puhe- ja kuunteluoikeudella ja olen Oulun Kauppakamarin Raahen osaston hallituksessa kolmatta vuotta.” Tuomikoski painottaa, että paras tapa tavoitteen saavuttamiseksi on olla luomassa kaupungin elinkeinostrategiaa ja erityisesti osallistua konkreettisen toimenpiteiden laatimiseen sekä niiden toteutukseen yhdessä yrittäjien, heidän edustajien, kaupungin virkamiesten ja päätöksentekijöiden kanssa.

LIITY JÄSENEKSI YRITTÄJIIN. Rahanarvoisia etuja, palveluita ja valmiit verkostot.

Jäsenmaksu alkaen 163 €. www.yrittajat.fi/liity

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Vuoden 2019 Tekijä Raahesta

Yli 330 000 y-tunnusta ei kaupparekisterissä Asiakastiedon mukaan Suomessa on peräti 332 000 y-tunnusta, joita ei löydy kaupparekisteristä. Joukossa on esimerkiksi maa- ja metsätiloja ja apteekkeja, mutta iso osa on niin sanottuja kevytyrityksiä, joita on perustettu vaikkapa sivutoimisen liiketoiminnan harjoittamiseen palkkatyön ohessa. ”Kaupparekisterin ulkopuolisiin y-tunnuksiin kohdistuvien kyselyiden määrästä voimme päätellä, että niiden toiminta on aktiivista, vaikka muuten tietoa onkin varsin vähän. Haluamme auttaa näitä pieniä yrityksiä tekemään toiminnastaan entistä sujuvampaa, sillä luokitus mahdollistaa esimerkiksi puhelinliittymän tai välttämättömän vakuutuksen ottamisen y-tunnukselle”, kertoo luokituksista vastaava liiketoiminnan kehityspäällikkö Otto Olsson Asiakastieto Groupista.

Ilman luokitusta yrittäjä joutuu käytännössä tekemään luotolliset sopimukset omiin nimiinsä, vaikka niitä käytettäisiin yritystoimintaan. Moni palveluntarjoaja ei tee sopimuksia yrityksille, joista ei ole tarjolla kolmannen osapuolen, esimerkiksi Asiakastiedon luokitusta. Tähän saakka luokitusta ei ole tehty, koska Yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (YTJ) ei luovuteta tietoa toimintaa harjoittavasta henkilöstä tai tämän henkilötunnusta. Kaupparekisteriin merkitsemättömistä y-tunnuksista runsaat kaksi kolmasosaa eli 227 000 kappaletta on Asiakastiedon mukaan yksityisiä elinkeinon harjoittajia. Näiden yritysten toiminnasta ei rekisteritietojen perusteella paljoa tiedetä. Jatkossa luokitus pystytään muodostamaan, kun yrittäjä itse sitä pyytää. – Suomen Yrittäjät –

Sosiaaliturva ja ympäristön- suojelu tärkeintä yksinyrittäjille Raahen Yrittäjien puheenjohtaja Sanna Salo kehittää kaupungin ja yrittäjien yhteistyötä.

Raahen Yrittäjät palkittiin 1.2. 2019 Suomen Yrittäjien Vaikuttajafoorumissa Vuoden 2018 Tekijä –yhdistyksenä. Valtakunnallinen palkinto oli tunnustus jäsenhyödyn eteen tehdystä työstä ja palkintoa luovuttaessa todettiin Raahen Yrittäjien todennäköisesti lisänneen jäsenyrittäjiensä elinvuosia. ”Huhhuh, melko isoja sanoja. Toisaalta, osittain varmaan tottakin”, puheenjohtaja Sanna Salo toteaa iloisesti. Raahen Yrittäjät järjesti jäsenistölleen 3 kuukautta kestäneen hyvinvointiprojektin, jonka tavoitteena oli lisätä osallistujien energiaa, jaksamista ja hyvinvointia arjessa. Tavoitteet saavutettiin mittaustulosten mukaan kirkkaasti. Hankkeen kustannukset olivat yli 10 000 € ja osallistujan omavastuuosuus vain 50 €.

”Näin massiivisia projekteja yhdistys ei voisi toteuttaa ilman todella hyvää yhteistyötä ja laajaa yhteistyökumppaniverkostoa. Halusimme, että osallistumismaksu ei olisi kenellekään yrittäjälle este, mutta se vaatii totta kai enemmän työtä yhteistyökumppaneiden hankinnan kanssa”, Salo toteaa. Yhteistyötä on lähdetty viemään seuraavalle tasolle myös Raahen kaupungin kanssa, tähtäimessä Suomen yrittäjäystävällisin kunta. ”Kun kaupunginjohtaja Ari Nurkkala heitti haasteen ilmoille, totta kai siihen tartuttiin. Tarpeeksi iso haaste pakottaa oikeasti miettimään, mitä yrittäjäystävällisyys tarkoittaa ja mitä sen eteen pitää konkreettisesti tehdä. Ensim-

mäisenä steppinä teollisuusasiamies Harri Tuomikoski tuli mukaan hallitustyöhön, ja saatiin suora ja helppo vuorovaikutuskanava kaupungin ja yrittäjien välille”, Salo kuvailee. ”Yrittäjäyhdistyksen perustehtävä on parantaa yrittämisen edellytyksiä. Sekä Vuoden 2018 Tekijä –tunnustus että uusi, suunnitelmallinen kuntayhteistyön kehittäminen lienee kertovat siitä, että me arjessa oikeasti työskentelemme sen eteen”, Salo kertoo hymyillen.

Yrittäjäyhdistyksen perustehtävä on parantaa yrittämisen edellytyksiä.”

”Yksinyrittäjäsentemme viesti on hyvin selkeä ja ymmärrettävä: sosiaaliturvaa pitää parantaa ja ympäristöä suojella. Nämä asiat pitää nostaa entistä väkevämmin yrittäjäjärjestön agendalle. Varsinkin sosiaaliturvan osalta on saatu aikaan tuloksia, mutta työtä riittää vielä”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen kommentoi Suomen Yrittäjien jäsenkyselyn tulosta. Suomen Yrittäjät kysyy jäseniltään kahden vuoden välein arviota järjestön työstä ja vaikuttamistarpeista. Tuorein jäsenkysely tehtiin aivan loppuvuonna 2018. Kyselyn tuloksia analysoi-

daan vielä tarkkaan, mutta kiinnostava yksityiskohta siellä on se, miten yksinyrittäjien vaikuttamistarpeet eroavat jonkin verran työnantajayrittäjien toiveista. Yksinyrittäjien mielestä tärkeimpiä asioita Yrittäjäjärjestön työssä ovat yrittäjän sosiaaliturva – erityisesti perhevapaat ja yrittäjien eläkkeet – sekä ympäristönsuojelu. Alle 10 henkeä työllistävillä yrittäjillä maksuajat korvasi ympäristönsuojelun. Yli 10 henkeä työllistävillä korostuivat työllistämiseen liittyvät asiat. – Suomen Yrittäjät –

Tietoa yrittäjyydestä viety 8400 opettajalle Osaavia opettajia -hanke on neljässä vuodessa vienyt yrittäjyystietoutta kouluihin ja tarjonnut opettajille työkaluja opettaa aiheesta. Yksityishenkilön miljoonarahoitus takaa, että Suomen Yrittäjien hanke jatkuu ensi vuoden loppuun saakka. Projektipäällikkö Päivi Ojala kertoo, että hankkeessa on järjestetty yli 200 tilaisuutta oppilaitoksissa. ”Opettajat ovat olleet tyytyväisiä etenkin siihen, että ovat saaneet työkaluja ja menetelmiä siihen, miten yrittäjyyttä opettaa eri oppiaineissa. Olem-

me tuottaneet myös verkkomateriaalia avuksi.” Opettajat ovat olleet kiinnostuneita myös käytännön esimerkeistä. ”Koulutuksissa on tuotu esille yrittäjyyden eri puolia, minkälaisia haasteita siihen liittyy ja mikä siinä on mukavaa. Kaikilla ei ole lähipiirissä yrittäjää, joten kuva yrittäjyydestä on saattanut olla kapea”, Ojala sanoo. Erilaisia tilaisuuksia on järjestetty oppilaitoksissa ympäri Suomea. Vajaan neljän vuoden aikana koulutuksiin on osallistunut 8400 opettajaa.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Yrityskummi kuuntelee, haastaa ja sparraa Anne-Mari Kalliopuska ja yrityskummi Tuula Ulkuniemi tapaavat kuukausittain sekä lähettelevät säännöllisesti sähköposteja ja viestejä toisilleen. ”Seuraavaksi suunniteltiin yhteistä iltalenkkiä”, naiset kertovat.

Anni Jyrinki, teksti ja kuva

”Yrityskummitoiminta on tärkeää vapaaehtoistyötä yrittäjien ja yhteiskuntamme hyväksi”, painottaa Pohjois-Pohjanmaan Yrityskummien uusi aluevastaava Risto Luttinen. Luttinen aloitti vastikään aluevastaavana, kun edeltäjä Kaarlo Nurmiranta siirtyi Suomen Yrityskummien puheenjohtajaksi. ”Yrityskummit nimensä mukaisesti auttavat yrittäjiä ja yrityksiä menestymään paremmin kummin oman kokemuksen, tietojen ja taitojen avulla”, Luttinen avaa kummitoiminnan perusteita.

Yrittäjä tarvitsee jonkun, jolle puhua yrittäjän arjesta ja jakaa kokemuksia.”

”Suunta ylöspäin, tavoitteet korkealle” Anne-Mari Kalliopuska ja Tuula Ulkuniemi tapaavat maanantaina aamukahvin merkeissä. Keskustelussa nousevat useaan otteeseen usein sellaiset aiheet kuin markkinointi, verkostoituminen ja myynnin kasvattaminen. Pitkän linjan yrittäjä Ulkuniemi on Kiinteistömaailma Tuiran yrittäjänä toimivan Kalliopuskan yrityskummi. ”Yrityskummin ja kummitettavan keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Yrittäjä tarvitsee jonkun, jolle puhua yrittäjän arjesta ja jakaa kokemuksia. Perhe ja ystävät eivät aina ymmärrä eikä esimiehen ole hyvä kaataa mieltä painavia asioita alaisten niskaan. Muun muassa näistä syistä Tuula on minulle todella tärkeä”, Kalliopuska kertoo. Kummin kanssa käydyt keskustelut ja tapaamiset menevät ihan yrittäjän ehdoilla.

”Me jutellaan ihan arjesta, mutta mukana on toki myös sparrausta sekä vinkkien jakamista ja ideariihiä”, Ulkuniemi jatkaa. Ulkuniemelllä on yrittäjätaustaa suunnilleen lapsuudesta alkaen. Hän on pyörittänyt vuosikymmeniä muun muassa vaateketjua sekä myöhemmin 2000-luvulla kahviloita. Myös kummitettava Kalliopuska tulee yrittäjäsuvusta ja on omien sanojensa mukaan aina ollut myymässä jotakin. Yrityskummilta hän saa lisää buustia kuusi työntekijää työllistävän kiinteistövälitysfirman luotsaamiseen. ”Olemme olleet Vuoden kasvuyritys ja Vuoden tulokasyritys”, Kalliopuska muistelee tyytyväisenä. Ulkuniemi kannustaa eteenpäin: ”Yrittäminen on hauskaa ja jän-

nittävää. Tuiran Kiinteistömaailmassakin on suunta ylöspäin ja pidetään tavoitteet aina vain korkeammalla.”

Tärkeää vapaaehtoistyötä Monet yrittäjät hakevat kummia itselleen, kun yrityksellä mene huonosti ja alamäki on alkanut. Aluekoordinaattori Risto Luttinen huomauttaa, että saadakseen parhaan avun kummia kannattaa hakea silloin, kun asiat ovat suhteellisen kunnossa, esimerkiksi silloin, kun yrittäjä harkitsee yrityksen koon kasvattamista, työntekijän palkkaamista, markkinointia ja rahoituksen saamista uusiin investointeihin. ”Talous ja markkinointi tai niiden osaamattomuus, ovatkin suu-

rimmat syyt mihin meitä haetaan”, Luttinen kertoo. ”Meidän kummeillamme on laaja kokemus yrityselämästä ja taustoina ovat yhteiskunnallisten asioiden tuntemus, rahoituksen-, markkinoinnin- ja teollisuudentuntemus.” Kummien toiminta PohjoisPohjanmaan alueella on kasvanut voimakkaasti viimeisten kuuden vuoden aikana. ”Iso kiitos siitä kuuluu Kaarlo Kalle Nurmirannalle. Hän on toiminut nämä vuodet Pohjois-Pohjanmaan yrityskummien aluekummina”, Luttinen lähettää kiitokset edeltäjälleen ja jatkaa, että toiminta on alueellamme hyvin suosittua. ”Siitä kertoo kasvaneet työmäärät, keissit sekä yrityskummien määrän lisääntyminen. Kuitenkin pystymme vastaamaan entis-

Executive MBA ja Master of SafetyTM Aloita keväällä tai syksyllä - www.mai.fi/koulutus ”Oulun yliopiston Executive MBA -opit ovat olleet erinomaisessa käytössä oman urani eri vaiheissa. Kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen ja yritystoiminnan kasvattamiseen tähtäävät strategisen johtamisen sisällöt ovat osoittaneet kestävyytensä ja hyödyllisyytensä yli erilaisten syklien ja muotien.” Johan Granholm, EMBA, Johtaja,Tanskan kunniakonsuli, Lappset Group

tä paremmin yrittäjille, jotka hakevat itselleen kummia.”

Näin pääset mukaan Toimintaan pääsee mukaan helposti kotisivujen www.yrityskummit.fi kautta. Sivulla on yksinkertaisesti täytettävät hakemuskaavakkeet niin yrityskummiksi hakevalle kuin yrityskummia tarvitsevalle. Yrityskummin tärkein tehtävä on kuunnella ja sparrata yrittäjää hänen haasteissaan. Toiminta vapaaehtoista ja maksutonta myös yrittäjille. ”Nykysuomessa nyt ja tulevaisuudessa vapaaehtoistyön merkitys korostuu entisestään ja me olemme olleet siinä mukana jo pitkään yli 20 vuotta”, Luttinen korostaa.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Minua aidosti kiinnostaa hankinnat ja hankintojen kautta paremman huomisen mahdollistaminen. On tärkeää nähdä metsä puilta.”

Tiina Talala on ensimmäinen muutosagentti Myös hankintaneuvonta jatkuu entiseen malliin Anni Jyrinki, teksti ja kuva Maamme ihan ensimmäiset muutosagentit on valittu pilottiprojekteihin, joista yksi starttaa juuri Pohjois-Pohjanmaalla. Muutosagenttina alueellamme toimii Tiina Talala. Muutosagentit valitsi kestäviä ja innovatiivisia julkisia hankintoja edistävä KEINO-osaamiskeskus ja KEINO-muutosagentin tehtävä on neuvoa ja tukea alueen hankintayksiköitä kestävissä ja innovatiivisissa hankinnoissa sekä luoda ja ylläpitää verkostoitumista hankintatoimijoiden kuten kuntien ja yritysten välillä. ”Odotan innolla muutosagentin

hommia. Minua aidosti kiinnostaa hankinnat ja hankintojen kautta paremman huomisen mahdollistaminen. On tärkeää nähdä metsä puilta”, Talala kuvailee tunnelmia ennen uuden projektin alkua.

Kestävä kehitys huomioon kaikessa Talalan mielestä tämän päivän maailmassa meidän on kyettävä huomioimaan kestävä kehitys kaikessa, mitä teemme, niin ympäristöasioissa kuin sosiaalisen kestävyyden osalta. ”Työni ei juurikaan muutu aikaisemmasta hankinta-asiamiehen työstä. Käytännössä asiakkaat pysyvät samoina ja asiat, joista puhun. Nyt vaan saan muun muassa innovatiivisiin hankintoihin tarjottua paremmin tukea kuin hankintaasiamiehenä, sillä onhan KEINOn muutosagentilla takanaan mieletön määrä osaamista. Konsortioon kuuluu: Motiva Oy, Suomen Kuntaliitto ry, VTT Oy, Business Fin-

land, SYKE, Hansel Oy, KL-Kuntahankinnat Oy sekä Sitra.”

Hankintoihin parhaat ratkaisut KEINOn muutosagentin tärkeimmät asiakkaat ovat julkisella sektorilla hankintoja tekevät henkilöt. ”Heidän kanssaan pyritään yhteistyössä löytämään parhaita ratkaisuja vaikuttavampiin hankintoihin, joissa kestävä kehitys on huomioitu. Tarkoituksena on myös löytää parhaat käytännöt ja toimintatavat Suomesta. Eli käytännössä tämä tarkoittaa verkoston rakentamista ammattilaisten välille ja tiedon viestimistä.” Painopiste toiminnassa on innovatiivisessa hankinnassa ja kestävän kehityksen arvoissa. ”Eli minuun kannattaa olla yhteydessä heti kun hankintaa aletaan valmistella. Vaikka tärkein asiakas tässä roolissa on hankkijat hankintayksiköissä, pitää muistaa, että niitä innovaatioita tekevät yri-

tykset. Tärkeää on edelleen viestiä hankinnan tavoitteita tarjoajille ja löytää sieltä vaikuttavampia tapoja toteuttaa hankinta. Erittäin tärkeänä näen myös sen, että viestimme yrityksille, mitä vaatimuksia heiltä tullaan odottamaan kestävän kehityksen saralla”, Talala avaa lisää muutosagentin työpalettia.

Hankintaneuvonta jatkaa Hankinta-asiamiespalvelu hanke päättyi, mutta hankintaneuvonta jatkaa. ”Tuo kyseinen hanke, Hankintaasiamiespalvelu Pohjois-Pohjanmaalle, oli Pohjois-Pohjanmaan liiton, alueemme kuntien ja PPY yhdessä rahoittama hanke. Tarkoituksena oli lisätä pk-yritysten valmiuksia tarjota julkiselle sektorille palveluitaan ja tuotteitaan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät tarjoavat edelleen kaikille yrittäjille veloituksetonta hankintaneuvontaa”, Tiina Talala kertoo.

Tähän toimintaan rahat tulevat Suomen Yrittäjiltä, joka puolestaan saa rahoituksen Työ ja- elinkeinoministeriöltä. Lakiuudistuksen myötä kyseessä on hankintalain velvoittama palvelu. ”Tällä hetkellä palvelun koordinoinnista vastaa siis Suomen Yrittäjät ja kyse ei enää ole hankkeesta, jolla on alku ja loppu, vaan jatkuva palvelu.” ”Hankintaneuvonta pysyy nyt ja jatkossa veloituksettomana palveluna. Edelleen minulta saa opastusta julkisissa hankinnoissa askarruttaviin kysymyksiin. Vuoden 2019 aikana on tarkoitus painottaa avustamista sähköisessä tarjoamisessa, sekä ryhmittymänä tarjoamista. Mutta luonnollisesti tämä on edelleen kahden kauppaa. Näitä tavoitteita ei edistetä, jos vuoropuhelua ei käydä myös hankintayksiköiden kanssa”, muutosagentin työn lisäksi hankintaneuvojana jatkava Talala pohti.

Ilmalämpöpumput Minimoi lämmityskulut - maksimoi mukavuus MITSUBISHI ELECTRIC ja GREE UUTUUSMALLIT nyt esittelyssä

Meiltä laitteet lämmitykseen ja viilennykseen. Tervetuloa tutustumaan! Scanofficen lämpöpumput alueellasi toimittaa

Palolankuja 3, puh. 040 506 8945 myynti@kylmacenter.fi www.kylmacenter.fi

Varaa talviloma Rukalta rukanlomat.com 0405418784

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

MAINOS JOUNI YLISUUTARI

Taitaja-kisat sillan rakentajana JOUNI YLISUUTARI

Taitaja-kisoissa menestyminen vaatii taitoa ja tahtoa. Kuvassa vuoden 2017 SM-hopeamitalisti, kondiittori Roosa Rautio.

”OSAOssa on huiput oppimisympäristöt, jotka palvelevat alueen yrityksiä. Opettajamme kouluttavat paljon esimerkiksi isojen tehtaiden ja kunnossapitoyritysten henkilöstöä”, sanoo koulutuspäällikkö Esa Lahtela.

Laatua yhteistyössä OSAO ja SKF Oulussa uutta koulutusta teollisuuden kunnossapitoon korkealaatuisissa oppimisympäristöissä. ”Maailmanlaajuinen yritys SKF on laittanut hynttyyt yhteen OSAOn kanssa, niin onhan se kova juttu. Voimakas koulutusyhteistyö kertoo, että meidän oppimisympäristöt ja henkilökunnan osaaminen on sillä tasolla, että yritykset luottavat meihin. Ei näitä kumppanuuksia kenelle tahansa tehdä”, sanoo OSAOn koulutuspäällikkö Esa Lahtela.

Koulutusta mekaaniseen kunnossapitoon OSAO ja OSAO Edu ovat solmineet yhteistyösopimuksen SKF Oy:n kanssa kunnossapitoon liittyvistä tutkintoon johtavista ja avoimista koulutuksista. Jo aiemmin OSAO on hankkinut laitekantaa SKF:ltä ja valmistanut SKF:n tarpeisiin erilaisia demolaitteita.

Etelä-Suomessa järjestetty jo pidempään hyvällä menestyksellä, esimerkiksi laakeriasennukseen ja huoltoon. Keväälle aikataulutetut koulutukset pidetään Oulussa Kotkantiellä OSAOn kone- ja tuotantotekniikan koneasennuksen ja kunnossapidon oppimisympäristössä. ”Opiskelemaan havittelemme mekaanisen kunnossapidon työntekijöitä, tarvetta on varmasti niin isommissa kuin pienemmissä yrityksissä. Mukaan koulutuksiin voidaan ottaa lisäksi OSAOn perustutkinto- tai ammattitutkinto-opiskelijoita, joten kyseessä on todella uudenlainen yhteistyö”, Lahtela kertoo.

Taitaja SM-kilpailut ovat toukokuussa 2021 Oulussa. Odotamme yritysten kanssa hyvää yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä. Taitaja-kisat eli ammattitaidon SM-kilpailut järjestetään vuosittain eri puolilla Suomea. Ammattitaitokilpailut tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden testata kädentaitojaan alansa Suomen huippujen kanssa. Taitaja-kisoihin pyrkii joka vuosi noin 1 500 nuorta, joista loppukilpailuihin selviää noin 450 parasta. Nuori saa jo pelkästään finaalipaikasta varsin merkittävän meriitin työnantajien piirissä. Kisoihin ei pääse sattumalta,vaan siihen tarvitaan taitoa ja tahtoa.

Työelämä hyötyy monella tapaa Työelämä hyötyy kisoista monella tavalla. Yritykset osallistuvat tuomarointiin sekä materiaalien ja koneiden toimituksiin. Työelämä pääsee vaikuttamaan siihen, mitä ja miten ammatillisissa oppilaitoksissa opetetaan ja mitä opiskellaan. Työnantajat pääsevät näkemään alansa huippuja ja rekrytoimaan heitä suoraan

koulun penkiltä työelämään. Merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu tänä päivänä yrityksissä. Taitaja-kisat toimivat siltana työelämän ja koulutuksen sekä nuoren ja työpaikan välillä. Lisäksi kisat ovat nuorelle itsensä kehittämisen väline ja monelle askel MM-kilpailuihin saakka. Tapahtuman järjestämistä edeltävät koulutukset, valmistelut, yhteistyö ja muu oheistoiminta. Ne kehittävät ammatillista koulutusta ja itse kolmipäiväinen tapahtuma on vain jäävuoren huippu. Taitaja SM-kilpailut ovat toukokuussa 2021 Oulussa Ouluhallin ja jäähallin ympäristössä. Kisat toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjien kanssa. Vetovastuu on Oulun seudun ammattiopistolla. Odotamme sekä alueellisten että kansallisten yritysten kanssa hyvää yhteistyötä tapahtuman järjestämisessä. Sauli Jaara

Lisää osaamista myös Lapin yrityksille

Yrittäjän aamuriihi

”Siitä heräsi ajatus, että kumppanuus on hyvä tapa vastata yritysten uusiin osaamistarpeisiin. Haluamme tarjota laadukkaampaa koulutusta mekaanisen kunnossapidon yrityksille. Molemmilla osapuolilla on kiinnostus kasvattaa ja kehittää koulutustoimintaa.”

Lahtela huomauttaa, että myös Lapissa on paljon kunnossapitoa tarvitsevia yrityksiä, kuten kaivoksia, sahoja, hirsi- ja talotehtaita. Niille OSAOn oppimisympäristöt tarjoavat ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittää henkilöstön osaamista.

ke 13.3. klo 8–10, OSAO Ovi, Hallituskatu 12, Oulu

SKF on maailman johtavia teollisuuden teknologiatoimittajia, jonka tuotteistamia koulutuksia on

Marko Sirviö

Ilmoittautuminen 11.3. mennessä heli.pesonen@osekk.fi OSAO TYÖELÄMÄ- JA YRITYSPALVELUT

SKF-koulutukset keväällä 2019 Laserlinjaus koneenasennuksessa 19.–20.3.2019 Oulussa • Teollisuuslaitosten operaattoreille, joiden työnkuvaan kuuluu kunnossapitotehtäviä • Aloitteleville kunnossapidon asentajille • Työnjohtajille, jotka kaipaavat tietoa pyörivän akselin ympärillä tapahtuvista asioista Hinta 920 e + alv 24 %

Tervetuloa kuulemaan yrittäjän tutkinnoista ja oppisopimuksesta. Mukana myös yrittäjän mentoripankkilaiset. Puheenvuorojen jälkeen yhteinen aamiainen.

Pyörivien koneiden kunnossapidon perusteet 22.–23.5.2019 Oulussa • Kone- ja laiteasennuksista sekä linjauksista vastaaville ja niitä suorittaville kunnossapitoasentajille • Laitosmiehille • Tarkastajille • Työnjohtajille Hinta 920 e + alv 24 %

Lisätietoja koulutuspäällikkö Esa Lahtela, esa.lahtela@osao.fi, p. 050 570 8759. Hakeutuminen osao.fi/koulutuskalenteri

KOULUTUSINFOT 14.2., 26.2., 13.3., 28.3., 18.4., 9.5. ja 23.5. klo 13.00–14.15 OSAO Ovi, Hallituskatu 12, Oulu Tietoa opiskelumahdollisuuksista, hakeutumisesta sekä opintojen rahoittamisesta. Lisätiedot ja ryhmien ilmoittautuminen: Jukka Vuollet, p. 050 355 2115, jukka.vuollet@osao.fi.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

MAINOS

Temrexin uusi työvaatteiden pesulapalvelu lupaa merkittävää säästöä Leijonanosan työvaatteiden markkinoista PohjoisSuomessa palvelukokonaisuudellaan napannut Temrex lanseeraa uuden pesulapalvelun teollisuuteen. Perinteiseen vuokravaatepalveluun verrattuna uusi konsepti tuo merkittävät säästöt. Leijonanosan työvaatteiden markkinoista Pohjois-Suomessa sen palvelukokonaisuudella napannut Temrex on lanseerannut vaatetoimitus- ja pesulapalvelun teollisuudelle. Myyntijohtaja Henri Kurttila sanoo, että Temrex on toimittanut työvaatteita aiemminkin teollisuuteen, mutta palvelutasoa haluttiin kehittää edelleen asiakastarpeen mukaisesti. Kurttilan mukaan toisin kuin rakennusalalla, teollisuudessa on yleistä työvaatteiden hankinta ja ylläpito vuokraamalla. Temrexin uudessa mallissa työvaatteet ostetaan kuten ennenkin, mutta Temrex ottaa sopimuksesta niiden pesetyksen ja logistiikan tehtäväkseen. Puhtaat työvaatteet toimitetaan työpaikalle kerran viikossa siten, että työntekijöillä on jatkuvasti puhtaat varusteet saatavilla. Työvaatteet toimitetaan painatettuna ja ne yksilöidään mikrosirulla. ”Kolmen vuoden aikavälillä yrityksen vaatekuluista voi säästää noin puolet ja työvaatteet ovat heti yrityksen omaisuutta. Kun asiakas omistaa vaatteet, yritys ei ole myöskään sidottu tiettyyn merkkiin tai malliin.” Pesun yhteydessä vaatteiden kunto tarkastetaan. Pienet rikkoutumat voidaan korjata ja tarvittaessa varastosta otetaan uusi

työvaate, joka viimeistellään logopainatuksella tai -brodeerauksella. Temrexin varastosta löytyy jatkuvasti niin yleishaalareita kuin palosuojatuotteitakin. ”Teollisuudessa työvaatteiden pesu on erittäin suuressa roolissa, joten odotamme pesulapalvelumme tuovan jopa miljoonien eurojen kasvun liikevaihtoomme lähivuosina. Teollisuuden palvelutarjonnassa on ollut selvä puute, mutta nyt myös vaatehuolto on kunnossa.”

Palvelulla nopeasti PohjoisSuomen suurimmaksi Temrex on kasvanut nopeasti Pohjois-Suomen johtavaksi työvaatemyyjäksi. Kurttila arvioi, että ripeä kasvu on juuri palvelukyvyn ansiota. Perustana on suuri ja yritykselle myös arvokas, lähes kaksi miljoonaa euroa sitova työvaatevarasto. Kurttilan mukaan suureen varastoon on haluttu investoida, sillä vain siten laaja valikoima on välittömästi asiakkaiden saavutettavissa. Toimitusnopeus helpottaa Temrexin asiakkaiden arkea, sillä rakennusalan yritysten kasvu näkyy jatkuvana uusien työntekijöiden virtana. Sujuvan palvelumallin ansiosta työvaatteet saadaan yrityksen logoilla painettuna tai brodeerat-

tuna jopa minuuteissa. ”Uuden työntekijän ei tarvitse odottaa pahimmillaan viikkoja asukokonaisuuden saapumista, vaan meitä löytyy sopimusasiakkaiden asukokonaisuudet jatkuvasti hyllystä. Työntekijä valitsee sopivan kokonaisuuden ja saa sen logoilla varustettuna heti mukaansa tai toimitettuna halutussa aikataulussa.” Temrex aloitti työvaatekauppana vuonna 2012, kun se avasi Kempeleentien varteen noin sadan neliön myymälän. Seuraavana vuonna se osti vaatteiden painotoiminnan ja kaluston. Yritys muutti Jääsalontielle 2015, minkä jälkeen sekä myymälää että varastotiloja on laajennettu kasvavan asiakasmäärän mukaisesti. Yritys on muuttunut työvaatemyyjästä rakennusliikkeiden ja teollisuuden kumppaniksi samalla, kun sen liikevaihto on nelinkertaistunut viiden vuo-

Temrex Showroom RAAHE, Kirkkokatu 28 • Puh. 050 363 8223 • Avoinna sop. muk. sekä ke klo 9–16.30 Temrex OULU, Jääsalontie 20 • Puh. (08) 520 8919 • Avoinna ma-pe klo 8 –18.00, la klo 10 –16.00

PEKURI

den aikana 1,7 miljoonasta eurosta noin seitsemään miljoonaan euroon. ”Suuri varastomme sekä oma vaatepainomme ovat olleet ratkaisevassa asemassa, sillä niiden ansiosta myymämme tuotteet nopeasti asiakkaan saatavilla. Sähköisen tilausjärjestelmämme käyttö kasvaa huimaa vauhtia ja sen avulla työvaatepaketit saa tilattua helpottua helposti riippumatta missä päin Suomea työmaa sijaitsee. Kasvun myötä Temrexin työntekijämäärä on samanaikaisesti kolminkertaistunut. Yksistään painotoiminnassa työskentelee kymmenen henkeä. ”Vaatteet käsitellään ja painetaan täällä Jääsalontiellä Oulussa, mikä varmistaa nopeat ja sujuvat toimitukset, mutta se pitää myös työpaikat lähellä. Pesulapalvelun vaatteet pestään Suomessa, joten kasvun kaikki työllisyysvaikutukset jäävät Suomeen.”

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Kaikki käynnissä olevat investoinnit tuovat koko alueelle työtä ja toimeentuloa.”

Moni Kuusamon Yrittäjä palkittiin vuonna 2018 Yrittäjäristillä. Kuvassa vasemmalta lukien Päivi Siikaluoma, Kerttu Käkelä, Henry Korpua, Riitta Lohilahti, Aarno Miinala ja Kaisa Valkama-Kettunen .

Kuusamossa käy kuhina Kuusamoon investoidaan isosti ja se näkyy hyvin paikallisen Yrittäjäjärjestön arjessa

Anni Jyrinki, teksti ja kuva ”Kuusamon Yrittäjien toiminta vuodelle 2019 on alkanut järjestäytymiskokouksella, jossa jaettiin vastuualueet ja tehtävät hallituksen jäsenille. Hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita tehtäviinsä ja innoissaan tämän vuoden tekemisestä”, Kuusamon Yrittäjien puheenjohtaja Mika Haataja kertoo tyytyväisenä ja jatkaa, että vuoden 2019 ohjelmassa on ainakin useita tapahtumia. ”Muun muassa kesäteatteri-ilta

on tarkoitus järjestää tänäkin kesänä ja suurin tapahtuma on perinteisesti ollut Yrittäjäjuhla marraskuussa. Ensi syksynä juhla saattaa poiketa aikaisemmista, mutta siitä tiedotamme tarkemmin myöhemmin.” Erilaista on myös se, että tänä vuonna kuusamolaiset ovat vastuussa Social Friday-tapahtumien järjestämisestä. ”Viime vuonna Kuusamon Nuorkauppakamari hoiti järjestelyvastuut eli tämä on nyt uusi pesti meille siinä mielessä. Tapahtuma järjestetään säännöllisesti noin kerran kuukaudessa. Lisäk-

si tulemme järjestämään erilaisia koulutuksia yhteistyössä eri järjestöjen kanssa”, Yrittäjistä kerrotaan.

Metsäteollisuus ja matkailu kivijalkoja ”Suhteemme kuntapäättäjiin ovat hyvät, järjestämme vähintään kerran vuodessa tapaamisen hallituksen ja kunnan johdon kanssa. Näissä tapaamisissa keskustellaan ajankohtaisista asioista ja tulevaisuuden suunnitelmista”, Haataja kuvailee yhteistyötä Kuusamon kunnan virkamiesten ja luotta-

mushenkilöiden kanssa. Yrittäjät ovat olleet mukana esimerkiksi Kuusamon kaupunkikeskustan kehittämissuunnitelmissa ja antaneet vuosien saatossa lausuntoja muun muassa Maaningan tuulipuiston osalta. Mika Haataja kertoo, että Kuusamon alueella on tällä hetkellä suunnitelmissa, työn alla ja valmistunut isoja ja pienempiä investointeja. Kaupungin teollisuusalueelle on valmistunut ja rakenteilla useita uusia halleja, keskustassa rakennetaan kerrostaloa ja ennakkomyynnissä on parikin uutta kerrostalokohdetta. Rukalla rakennetaan yhtä uutta hotellia ja toista laajennetaan. Uusi gondolihissi on avannut uuden kulkuyhteyden Itä- ja LänsiRukan välille ja uusittu eturinteen hissi nopeuttaa rinteisiin pääsyä. Haataja toteaa tyytyväisenä, että kaikki käynnissä olevat investoinnit tuovat koko alueelle työtä

ja toimeentuloa. ”Kuusamon alueen matkailulla menee tällä hetkellä hyvin, alueen kiinnostus on nousussa. Lentomatkustajissa rikottiin viime vuonna 100.000 henkilön raja ja varsinkin ulkomaisten matkailijoiden määrissä on kasvua.” ”Joulukuussa saimme kymmeniä uusia charter-lentoja Kuusamon kentälle.” Matkailun lisäksi Kuusamon toinen ”kivijalka” on metsäteollisuus, joka työllistää yhtä paljon kuin matkailuala ja tuo alueelle kaivattuja vientituloja. ”Pölkyn eri toimipisteet, hirsitalotehtaat, metsäkone- ja kuljetusyritykset ja kaikki muut alan toimijat ovat merkittäviä työnantajia. Vertailulukuna voidaan käyttää yhtä miljoonaa. Kuusamossa käy miljoona turistia ja metsä kasvaa miljoona kuutiota vuodessa.”

Kuusamon Yrittäjät ry • Kuusamon Yrittäjät ry:n hallituksen koko on tänä vuonna yhdeksän henkilöä. • Jäsenet edustavat monipuolisesti eri toimialoja. • Puheenjohtajalla on apuna kolme varapuheenjohtajaa, joilla on omat vastuualueet. • Hallituksesta on edustaja PPY:n hallituksessa ja NY-valiokunnassa, Kehittämisyhtiö Kuusamon Yrittäjät kesäteatterissa kesällä 2018

Naturpolis Oy:n hallituksessa, kehittämis-/hanketyöryhmässä sekä ohjausryhmässä. • Hallitus on mukana myös eri hankkeissa (mm. Nuora), Yrittäjyyskasvatustyöryhmässä ja KAO:n Kuusamon toimipisteen ohjausryhmässä. • Kuusamon Yrittäjät on jäsenmäärällä mitattuna PPY:n kolmanneksi suurin yhdistys.

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

#YrittäjyysOnPoP

Leijasurfaus tuo mukanaan vapauden tunteen ja hetkessä olemisen.”

YRITTÄJÄ HARRASTAA Sarja kertoo yrittäjien harrastuksista

Anni Jyrinki, teksti Kuvat Heidi Alamikkelän kotialbumista Onko yrittäjällä aikaa harrastaa? ”On, jos osaa sanoa EI”, naurahtaa Valokki Design yritystä pyörittävä ja leijasurfausta intohimoisesti harrastava Heidi Alamikkelä. ”Yksi syy miksi lähdin viisi vuotta sitten päätoimiseksi yrittäjäksi, oli se, että halusin itse päättää kalenterini menoista. Jos on hyvät tuulet, voin useimmiten muokata työn tekemiset tuulten mukaan ja pääsen leijasurffaamaan hyvällä säällä. Tietenkin myös työt pitää tehdä aikataulussa ja aina ei ole mahdollisuus mennä, kun haluaisi. En varmaan olisi yrittäjä ilman tätä lajia ja minusta juuri yrittäjän vapaus toteutuu siinä, kun saa itse päättää missä ja milloin tekee työnsä.”

Pelkoa ja tuulta päin Heidi on harrastanut leijasurfaus-

Rakkautta ensisilmäyksellä ta vuodesta 2012 saakka. ”Olin silloin eronnut ja käynyt läpi lapsettomuushoitoja ja etsin uutta suuntaa elämässäni. Ajattelin kerran, kun pyöräilin silloiseen työpaikkaani, että Oulussa tuulee aina. Miten tuulesta voisi oppia nauttimaan? Sitten kävin koiraa ulkoiluttamassa Nallikarissa ja näin siellä leijasurffareita elämäni ensimmäisen kerran. Innostuin jostakin syystä siitä lajista ja kotiin tullessani aloin googlaamaan mistä ihmeestä siinä on kyse. Sitten löysinkin sattumalta Oulusta leijakoulu Lappiksen ja olin sinne yhteydessä ja siitä parin päivän päästä olinkin jo kurssilla”, Heidi kertoo harrastuksen alkumetreistä. Aikaisemmin Heidi ei ollut harrastanut mitään leijasurfausta edes läheltä liippaavaa. ”Kävin juoksemassa ja pumppitunneilla, pyöräilin ja talvisin hiihdin”, Heidi muistelee ja pohtii samalla, että leijasurfaus on hänelle itse asiassa yllättävä lajivalinta. ”Sitten tuo ensikohtaaminen vei täysin mennessään. Jo ensimmäisen kerran kun sain leijan käteeni, se oli rakkautta ensisilmäyksel-

lä. Aluksi leijasurffaaminen oli pelottavaa ja vaikeaa, onneksi mukana oli hyvä opettaja Harri Rautava Leijakoulu Lappikselta.” Harrin avustuksella Heidi pääsi lajin pariin turvallisesti. ”Vaikka siinä taisi kyllä kestää kauemmin kuin yleensä koska pe-

lotti niin paljon. Silti jostakin syystä kuitenkin rakkaus lajia kohtaan oli niin suurta, että pääsin lopulta irti pelosta. Tosin edelleenkin joka kerta alkuun hieman pelottaa, onhan kyse tuulilajista, jossa voi tulla vastaan vaikka millaisia yllättäviä tilanteita.”

Oulusta löytyy upeita rantoja

Leijasurffaus vei Heidin sydämen ja oli yksi syy ryhtyä yrittäjäksi.

”Leijasurffauksessa parasta on ulkona oleminen ja kesällä vesi. Rakastan merta ja on upea tunne, kun voi olla osittain tuulen vietävänä, mutta silti hallita tekemistä ja harjoitella uusia temppuja, kuten erilaisia hyppyjä.” ”Aina löytyy uutta opeteltavaa ja uusia juttuja ja leijasurfaus tuo mukanaan vapauden tunteen ja hetkessä olemisen. Siinä unohtuu kaikki muut asiat. Laji on myös siitä mukava, että on saanut tutustua upeisiin ihmisiin ja saanut uusia ystäviä”, Heidi fiilistelee. Oulussa Heidi leijasurffaa pääasiassa Nallikarissa. ”Kesällä täällä on upea ranta kyseiselle lajille länsituulien suhteen

myös Toppilansaaressa ja mikäli tuulee toisesta suunnasta voi kesällä suunnata vaikkapa Hailuotoon, josta löytyy rantoja jokaiselle tuulen suunnalle. ”Oulussa on maailman parhaimmat puitteet lajin harrastamiseen ja talvella harrastetaan meren jäällä. Käyn myös kerran vuodessa tunturissa leijojen kanssa ja olen käynyt myös muun muassa Kalajoella ja Porin Yyterissä sekä Rovaniemellä harrastamassa. Ulkomailla olen päässyt vain kerran leijasurffaamaan ja haaveissa onkin päästä useammin ulkomaille.” Heidi kokee, että mieliinpainuvimmat hetket harrastuksen parissa liittyvät uuden oppimiseen ja onnistumisen kokemuksiin. Esimerkiksi, kun takana oli pari kesää harjoittelua, Heidistä alkoi tuntua, ettei opi lajia koskaan. ”Sitten viimein alkoi sujua käännökset ja kaikki muukin, se oli upeaa.” ”Lisäksi kokemukset Kap Verdessä ja Pallaksella ovat olleet hienoja, kun on saanut harrastaa lajia upeassa ympäristössä ystävien kanssa.”

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

ksi Lisä issa oim a valik i erilaisi t a aas runs tuoleja j raan työ tiä suo heti öpöy sähk rastosta n! ee va tuks i m i to

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

? ? ?Millainen prosessi on

Mitä eroa tuomioistuinkäsittelyllä ja valituksella Vakuutuslautakuntaan?

LVI-alan yrityksemme sai kielteisen vastuuvakuutusta koskevan korvauspäätöksen vakuutusyhtiöstä. Päätöksen mukana tulleessa ohjeessa tuodaan esiin useita eri tapoja muutoksenhaulle. Mitä eroa on tuomioistuinkäsittelyllä ja Vakuutuslautakuntaan tehtävälä valituksella? Lautakunnassa käsittely on kirjallista, mutta tuomioistuimessa järjestetään useimmiten myös suullinen istunto. Lautakuntakäsittely on maksutonta, kun taas tuomioistuin perii käsittelymaksun, joka on riita-asiassa käräjäoikeusvaiheen osalta 500 euroa. Muutoksenhaku lautakuntaan on vapaamuotoisempaa kuin riita-asian oikeudenkäynti. Molemmissa voi kuitenkin käyttää asianajajaa apuna ja yrityksen oikeusturvavakuutus on samalla tavalla käytössä. Lautakunnan käsittelyssä ei määrätä hävinnyttä osapuolta korvaamaan voittaneen asianajokuluja, mikä on taas tuomioistuinkäsittelyssä pääsääntö. Lautakunnan ratkaisu on suositus, jota vakuutusyhtiöt normaalisti noudattavat, mutta osapuolet eivät ole sidottuja lautakunnan ratkaisuun. Lautakunnan ratkaisun jälkeen on mahdollis-

ta saattaa asia vielä tuomioistuimeen. Intressit yrityksen vastuutilanteissa ovat usein isoja ja vakuutusehdot tulkinnanvaraisia. Toisinaan vakuutusehdot ovat myös yllättäviä ja ankaria, jolloin niiden soveltaminen yksittäiseen tapaukseen ei ole selvää. Vakuutuslautakunnan ratkaisukäytäntöä löytyy www.fine.fi.

Viidestä erillistalosta koostuvassa taloyhtiössämme on tarpeen tehdä yhtiöjärjestyksen muutos. Tarkoituksenamme olisi jakaa yhtiölle kuuluneita vastuita osakkaille kuten esimerkiksi vesikattojen uusiminen. Mistä lähdemme liikkeelle, minkälaisesta prosessista on kysymys ja kuinka kauan prosessi kestää? Osakkaiden tavallista laajempi kunnossapitovastuu on yleisempää pienissä erillistaloja käsittävissä yhtiöissä. Muutoksiin on syytä paneutua huolellisesti ja varmistua siitä, että vastuunjako on jatkossa selkeä. Erityisen tärkeää on huomioida, että muutos ei loukkaa osakkeenomistajien yhdenvertaisuutta. Jos yhtiön tiedossa on jo vesikaton korjaustarve vain osaan erillistaloja, ei muutosta kannata tehdä. Kyse olisi yhdenvertaisuutta loukkaavasta päätöksestä ja muutos edellyttäisi silloin korjaustarpeessa olevien erillistalojen osakkeenomistajien suostumusta. Yleisesti muutoksessa on huomioitava, että yhtiöjärjestys on

Asianajaja, varatuomari

Rakennusliikkeemme sai vaatimuskirjeen vuonna 2010 toteuttamaltamme asunto-osakeyhtiöltä. Vaatimus perustuu erään insinööritoimiston tekemään kymmenvuotistakuutarkastukseen. Meistä tuntuu, että asia on mennyt vanhaksi? Grynderivastuu ei ole takuuvastuuta, vaan normaalia sopimusvastuuta. On siis väärin puhua kymmenvuotistakuusta. Perustajaurakoitsija on grynderivastuussa kymmenen vuotta hallinnonluovutuksesta. Voitte siis olla korvausvastuussa, mikäli vastuun edellytykset ovat muuten olemassa. Korvausvastuun edellytyksenä on muun ohella se, että vahinkoa kärsinyt on reklamoinut virheestä kohtuullisessa ajassa siitä, kun se oli tai sen olisi pitänyt havaita virhe ja ymmärtää virheen merkitys. Asunto-osakeyhtiö ei siis voi viivytellä vaatimustensa kanssa kymmenvuotiskauden loppuun, vaan sen on reklamoitava kohVASTAUS

muutettava kerralla voimassa olevan lain mukaiseksi. Tämä voi tarkoittaa mm. varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävien asioiden, varsinaisen yhtiökokouksen pitoajan sekä kutsuajan ja -tavan muutoksia. Mikäli taloyhtiö on epävarma siitä, miten muutos tulisi laatia, on suositeltavaa pyytää siihen apua isännöitsijältä tai asianajo- tai lakiasiaintoimistosta. Asian huolellisen valmistelun jälkeen yhtiöjärjestyksen muutos edellyttää yhtiökokouksen päätöstä, jota on kannattanut asunto-osakeyhtiölain mukainen määräenemmistö eli vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Muutettu yhtiöjärjestys tulee

MARKUS PÖHÖ

Missä ajassa rakennusliikkeen vastuu vanhenee?

tuullisessa ajassa. Esimerkiksi, jos reklamaatio on tehty yli puolen vuoden kuluttua virheen havaitsemisesta, reklamaatio on saatettu katsoa myöhästyneeksi.

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN? Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä! Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

Ilmoittamalla Yrittäjä-lehdessä

tavoitat kattavasti alueesi yrityspäättäjät sekä talousasioista kiinnostuneet ihmiset.

JUHA RYYNÄNEN Asianajaja, oikeustieteen tohtori

KYSYMYS & VASTAUS

taloyhtiön yhtiöjärjestyksen muutos?

VASTAUS VASTAUS

Yrittäjä-lehti jaetaan 5 300 jäsenyrityksen lisäksi n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla.

lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle rekisteröitäväksi kaupparekisteriin. Aikaa muutoksen rekisteröintiin kuluu muutamista viikoista muutamaan kuukauteen. PRH perii rekisteröinnistä maksun, joka on paperisille hakemuksille 380 euroa ja netissä YTJ-palvelussa tehdyille hakemuksille 275 euroa. Tarkemmat ohjeet ja lomakkeet sekä tiedot hakemukseen liitettävistä asiakirjoista löytyvät PRH:n nettisivuilta. Kokonaisuudessaan yhtiöjärjestyksen muuttaminen kestää valmisteluineen, yhtiökokouksineen ja rekisteröimisineen vähintään pari kuukautta.

RIINA YLETYINEN Varatuomari, Asianajotoimisto Botnia Oy

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

PARHAAT PALVELUT

OULU Karhunkedontie 6 NIVALA Järvikyläntie 838, Ainastalo YLIVIESKA Pilaritie 3 B 3

METSÄPESÄLÄ OY Puh. 040 036 1886

• Tarjoamme ammattitaitoista ja luotettavaa asiantuntija-, hankinta-, suunnitteluttamis- ja rakennuttamispalveluita.

TTC Infrapalvelut Oy on infra-alan ja talonrakennusalan palveluyritys. Tarjoamme palveluitamme uudisrakentamiseen ja korjausrakentamiseen, sekä kunnossapidon ja ylläpidon hankkeisiin ja projekteihin.

Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy Oulaistenkatu 23 L 5 86300 OULAINEN Puh. +358 8 473 810

www.ttc.fi Tapio Veijola, toimitusjohtaja, ins. RAP +358 400 583 824 www.ttc.fi

ITSENÄINEN POHJOISSUOMALAINEN

Varasto- ja teollisuuskalustamisen

ASIANTUNTIJA PALVELEE PAIKALLISESTI Lähes 1000 m² noutovarasto Takalaanilassa palvelee arkisin.

• Tilintarkastus • Erityistilintarkastukset • Verokonsultointi • Yritysjärjestelyt • Erikoistoimeksiannot • Yrityskaupat Anne Karppinen-Salonpää, HT ..040 068 7900 Kirsi Kontro, HT ....................... 050 66 851 Jari Nurkkala, KHT ................ 040 540 6154 Janne Pesonen, HT ..............050 405 2515 Simo Salonen, KHT .............. 040 558 2480 Timo Salonen, KHT ................040 742 5975

Kari Salonpää, HT ........040 068 7321 Marja Hentunen, HT .....050 406 3888 Miika Nurkkala, KHT .....045 135 0992 Mika Kemppainen, HT...040 020 4490 Juha Isopahkala, HT .......040 708 4187 www.pstilintarkastus.com Kirkkokatu 5, OULU

10v.

Tuokko Oulu Sepänkatu 20, 90100 Oulu

Intolog Oulu Oy, Hiltusentie 27, 90620 OULU Puh. 020 778 0860, myynti.oulu@intolog.fi www.intolog.fi

Kari Knuuttila, KHT p. 040 450 8523 s-posti: kari.knuuttila@tuokko.fi www.tuokko.fi

Talous on taitolaji

UTACON OY

RAKENNUSVUOKRAAMO

Roi-Osa Oy Lampelankatu 34–36 Lampelankatu 34–36 96300 Rovaniemi 96300 Rovaniemi Puh. 0207 969 505 Puh. 0207 969 505 www.roi-osa.fi www.roi-osa.fi

Ostetaan kaikenlaiset METALLIROMUT!

©Soliditet

2013

Varastotie 9, 91600 Utajärvi www.utacon.fi. P. 0400-892414

AMMATTITAITOINEN KAIVINKONEEN KULJETTAJA Yhteydenotot info@haapa-aho.com

www.renta.fi Lataa renta EASY

RINTALIIVIT ja YÖASUT - 20 % la 23.2.2019 asti

SINUN ILMOITUKSESI

TÄHÄN?

Kevään uutuuksia lähes päivittäin.

Varaa mainostilasi Kalevan palvelupisteestä!

Rintaproteesit maksusitoumuksella.

Hallituskatu 25 OULU ma-pe 10–17 • la 10–14 www.sinikaarrekauppa.com 24/7

Korkein luottoluokitus

Noudetaan, meille voi myös tuoda. Romutustodistukset.

Autopurkamo Autopurkamo

www.sorvojaoy.com Rakentamisen laatua jo yli 50 vuotta Rakennusliike Sorvoja Oy | Oulaistenkatu 23 L 5, 86300 OULAINEN | Tel. +358 8 473 810 | rakennusliikesorvojaoy@sorvojaoy.com | www.sorvojaoy.com

Metallimyynnin ja konepajapalveluiden ammattilainen Oulussa Lumijoentie 8 • p. 050 381 8006 • palametalli.fi

Puh. (08) 5377 180 tai mediamyynti@kaleva.fi

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

”Mulle yrittäminen on konkreettista työtä. Onneksi Yrittäjiltä saa apua paperihommiin.”

KANNATTAA OLLA YRITTÄJIEN JÄSEN. LUE LISÄÄ YRITTAJAT.FI/TULEMUKAAN

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Seuraava numero kestää kahdet vaalit 1.4.–10.6.

Eduskuntavaalit

Eurovaalit

Varaa Vaalipakettisi

YRITTÄJÄ-LEHTEEN NYT!

Kuusamo

Taivalkoski

Kaikki näkyvyyspaketit, numero 2 ilmestyy 1.4.2019 MAINOSTAJA, tavoita ilmoituksellasi kattavasti alueemme yrityspäättäjät sekä talousasioista kiinnostuneet ihmiset. Yrittäjälehti jaetaan 4200 jäsenyritykseen ja n. 50 000 Kalevan tilaajatalouteen Pohjois-Pohjanmaalla. Kysy lisää: Jani Kortesalmi puh. 044 794 1288, jani.kortesalmi@kaleva.fi ja varaa mainospaikkasi.

Pudasjärvi Yli-Ii

Haukipudas

Kiiminki Oulu

Hailuoto

Oulunsalo

Utajärvi

Kempele Muhos Lumijoki Liminka Tyrnävä Siikajoki Raahe

Pyhäjoki

Vaala

Vihanti Siikalatva

Merijärvi

Oulainen Haapavesi

Pyhäntä Kärsämäki

Pyhäjärvi

kaleva.fi/yrityspalvelut

Hyvän Kaupan Paikka

TYYTYVÄISYYS-

TAKUU Hyvän pan Kau Paik ka

KÄYTÄ HYVÄKSESI VALTAKUNNAN PARHAAT TALVITOIMITUSTARJOUKSET NYT!

paljuset.fi SUURI UUTUUS!

1299 €

1990 €

+ TOIMITUS YMPÄRI SUOMEN 99 €

RAHTIVAPAASTI YMPÄRI SUOMEN!

Artic Light House

SUPERTARJOUS LED-ALLASVALO KAUPAN PÄÄLLE!

PREMIUM HOT TUB

CLASSIC HOT TUB

Täydellisenä 8–10 henkilölle ø 2,0 m

Täydellisenä 7 henkilölle ø 1,8 m

Lämpöpuuverhous, EPS-eristys, kestävä muovikansi nostokahvalla, iso ulkop. n. 35 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla.

latoset.fi

Altaan värivaihtoehdot: musta, vaalean harmaa, sininen tai turkoosi. Puuverhouksen vaihtoehdot: harjattu musta, harmaa, valkoinen tai lämpökäsitelty mänty. ympäriinsä EPS-eristys, kestävä muovikansi, iso ulkopuol. n. 35 kW merialumiinilämmitin, savupiippu 2 m sadehatulla, RST-vanteet. Toimitus rahtivapasti kaikkialle Suomeen!

kotaset.fi

UUTTA!

GRILLIKOTA CLASSIC 2190 € + LISÄETUPAKETTI

Lapinkeittiö-grilli + Lisäetupaketti + puunsuoja-aine

PARILATO 3490 € AUTOKATOKSELLA Rakoseinällä.

KYSY MYYNNISTÄ ERI RAHOITUSVAIHTOEHTOJA!

HIRSILADOT alk.

950 €

LISÄETUPAKETTI: isommat ikkunat, avattava ikkuna lukolla ja vetimellä, massiiviovi lukolla vetimellä ja isolla ikkunalla, +1 lisähirsikerta (yht. 9), koko kodan alan peittävät lattiaelementit, vahvempi seinämateriaali 45 x 145 mm (norm. 40 mm), erikoisleveä kattopaneeli ja musta palahuopakate.

KYSY LISÄÄ MYYNNISTÄ!

saunaset.fi SAUNAMÖKKIMALLISTO Tervetuloa tutustumaan esittelypihalle Krouvintielle!

UUTTA!

TYNNYRISAUNAT Täydellisenä. Sis. lasiluukullisen Harvian kiukaan ja lämpöeristetyn piippupaketin.

alk.

2990 €

www.hyvankaupanpaikka.fi Krouvintie 1, Oulu - Ark. 9–17, la 10–14 - p. 08 378200, 044 595 2100, 040 564 6205, 0400 700 653, 040 673 3800

2012

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

MAINOS

Digi-AEC auttaa yrityksiä pääsemään kiinni rakennusalan digitalisoitumiseen Kolmevuotinen Digi-AEC-hanke paneutuu arkkitehtuurin, teknisen suunnittelun ja rakennusalan mahdollisuuksiin saada digitalisaatiosta hyötyä toimialan koko arvoketjun toiminnan tehostamiseen ja kustannusten säästämiseen. Hankkeen avulla myös pienet toimijat pääsevät mukaan nopeaan kehitykseen. Digi-AEC keskittyy rakentamisen suunnitteluun, hankintaan, käyttöön ja ylläpitoon liittyviin prosesseihin ja niiden hallintaan Pohjois-Suomen, Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan alueilla. Projektissa on mukana mm. 15 kuntaa. Projektissa rakennetaan yrityksistä alueellisia klustereita ja edistetään näiden klustereiden välistä pohjoismaista yhteis-

työtä. Mukaan ovat tervetulleita rakentamiseen ja suunnitteluun keskittyvät yritykset, jotka ovat kiinnostuneita yhteistyöstä Norjan ja Ruotsin yksityisten ja julkisten toimijoiden kanssa. Yrityksillä on mahdollisuus liittyä klusterityöskentelyyn sekä saada tukea kansainvälistymiseen. Klusteriin liittyminen maksaa 1200– 1500 euroa. Yritys saa tukea matka- ja majoituskustannuksiin 50 %, maksuttomia asiantuntijapalveluita Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa sekä vapaan osallistumisen kaikkiin projektin työpajoihin. Kysy lisää: sanna.l.savolainen@businessoulu.com, 044 703 9760

Seuraa tarjousmahdollisuuksia arktisilla alueilla Ruotsissa ja Norjassa BusinessOulu julkaisee kuukausittain Pohjois-Norjan ja Pohjois-Ruotsin rakennusalan tarjouspyynnöt. Tarjolla on erikokoisia urakoita. Raportissa näkyvät tarjouksen pyytäjän nimi ja yritys sekä yritykset, jotka saivat tarjouksen ja joille voi tarjota alihankintaa.

Tarjouspyynnöt löytyvät osoitteesta www.businessoulu.com/vienti - pdf-dokumentti on nimeltään Tarjousmahdollisuudet PohjoisRuotsissa ja Pohjois-Norjassa. Lisätietoja: jukka.olli@business oulu.com, 050 563 4954

sOULUtions – paljon ideoita nopeasti monialaisella tiimityöllä 10.–12.4.2019

Tellus Innovation Arena, Oulun yliopisto

sOulutions on poikkitieteellinen kolmipäiväinen hackathon, jossa etsitään näkökulmia ja ratkaisuja yritysten, tutkijoiden ja julkishallinnon kohtaamiin haasteisiin.

www.soulutions.fi

Oletko koskaan ajatellut, että yrityksesi tai yhteisösi kehityshaasteita ei välttämättä tarvitse ratkoa omissa tiimipalavereissa, vaan voit kertoa ne joukolle innokkaita innovaattoreita – ja kenties saada buustia myös omaan ajatteluun? Huhtikuussa järjestettävä, monialainen sOULUtions on kaikille avoin ja maksuton innovaatiotapahtuma, jossa etsitään uusia ratkaisuja ja näkökulmia ennakolta heitettyihin haasteisiin. Haasteita otetaan vastaan yrityksiltä, tutkijoilta ja kaupungeilta. Yrityksistä mukana on jo esimerkiksi OP Lab. Kaupungin antamat haasteet liittyvät mm. vanhusten hyvinvointiin ja

turvallisen ulkona liikkumisen aktivoimiseen, koneoppimiseen ja kansainvälisten osaajien hyödyntämiseen kaupungin kasvuvoimana. Tutkimusalan haasteet liittyvät kaupallistamiseen ja kuluttajahyödyn löytämiseen. Haasteita ratkomaan on tervetullut kuka tahansa: opiskelija, vastavalmistunut, startup, työssäkäyvä tai työnhakija. Osallistujat saavat sparrausta ideansa kehittämiseen, ja tapahtumassa järjestetään työpajoja. Haasteiden antajille maksuton sOULUtions on erinomainen tilaisuus löytää tulevaisuuden osaajia, joille harjoittelu-, gradu- tai kesätyöpaikan tarjoaminen olisi hieno lisäpalkinto.

Haasteita ratkomaan odotetaan 150 osallistujaa. Tapahtuma järjestetään Oulun yliopiston Tellus Arenalla 10.– 12.4. Keskiviikkona esitellään haasteet ja muodostetaan tiimit, ja työskentely jatkuu torstaina. Perjantai huipentuu pitsaus-tilaisuuteen, jonka jälkeen arvovaltainen tuomaristo arvioi ideat ja paras ratkaisu palkitaan. sOULUtionsin järjestävät Oulun yliopisto, Oamk, opiskelijoiden yrittäjyysyhteisö OuluEs ja BusinessOulu. Haluatko oman haasteesi mukaan? Lue lisää: www.soulutions.fi

14.–15.5.2019 | Oulu Theatre

SMARTER & GREENER INDUSTRY FIND US | industrysummit.fi |

@SummitOulu

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

YRITTÄJÄN PALVELUSIVUSTO

MARJO KOLEHMAINEN

toimitusjohtaja marjo.kolehmainen@yrittajat.fi 050 5277 288

KIRSI ANTTILA

järjestöpäällikkö kirsi.anttila@yrittajat.fi 0500 685 148

SARI REINIKAINEN-LAINE

yhteyspäällikkö sari.reinikainen-laine@yrittajat.fi 0500 686 174

MILLA RAAPPANA

koordinaattori milla.raappana@yrittajat.fi 050 395 9877

JÄSENYRITTÄJÄN MAKSUTTOMAT PUHELINNEUVONTAPALVELUT POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJÄT Isokatu 4. 90100 Oulu, puhelin: 010 322 1980, www.ppy.fi ALUEEN YRITYSKUMMI JA ALUEKUMMI RISTO LUTTINEN risto.luttinen@pp.inet.fi p. 0400 689563

LAKIASIAT JA YRITYSJURIDIIKKA Toimistot vastaavat juridiikan kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. Asianajotoimisto Antti Myllymäki Oy p. 08 556 1000, 0440 800 268 toimisto@anttimyllymaki.fi www.anttimyllymaki.fi Työ-, rikos- ja vahingonkorvausoikeus, yrityssaneeraukset ja oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Castrén & Castrén Oy Oulu puh. 08-571 6600 www.castren.org asianajotoimisto@castren.org Työoikeus, sopimusoikeus, oikeudenkäynnit, yrityskaupat, vero-oikeus, yritystoimintaan liittyvä perhe- ja perintöoikeus, palvelu myös englanniksi Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy Oulu, Helsinki, Turku, Kuopio ja Salo p. 010 320 8492 oulu@lrhto.fi Sepänkatu 20, 90100 Oulu www.lrhto.fi Yritysjärjestelyt, yhtiö- ja sopimusoikeus, muu liikejuridiikka, julkiset hankinnat sekä oikeudenkäynnit yli kolmenkymmenen asiantuntijan voimin. Asianajotoimisto Pöhö Oy Oulu p.050 4414538 www.poho.fi markus@poho.fi Vakuutusoikeudelliset asiat, työoikeus, rikos- ja riita-asiat Asianajotoimisto Botnia Oy Oulu, Helsinki, Raahe p. 0207 797 500 toimisto@botnialaw.fi www.botnialaw.fi Sopimusjuridiikka, yritysjärjestelyt, oikeudenkäynnit, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat ja työoikeus.

Asianajotoimisto Isoluoma Oulu, Oulainen p. 08 534 7700 toimisto@isoluoma.fi www.isoluoma.fi Työoikeus, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, sopimusoikeus ja muu liikejuridiikka.

Talvea Oy p. 050 525 9586 petteri.ruotoistenmaki@talvea.fi www.talvea.fi Yritysten tilintarkastukset, verokysymykset, sopimusjuridiikka, sukupolvenvaihdokset, yritysjärjestelytja –kaupat sekä yritysten arvonmääritykset.

KPMG Oy Ab p. 020 760 3483 www.kpmg.fi Liikejuridiikka, sopimukset, työoikeus, oikeudenkäynnit, yritysjärjestelyt.

MYYNTI, MARKKINOINTI, YRITYSTEN KASVU, MUOTOILU, PATENTTI JA KANSAINVÄLISTYMINEN

Asianajotoimisto Juha Ryynänen Oy p. 0400 120 230 www.juharyynanen.fi oikeustieteen tohtori, kauppatieteiden lisensiaatti, varatuomari. Rakentamisen ja kiinteistöjen lakiasiat sekä yrityskaupat.

GST Graafinen Studio  p. 08 312 1540  www.graafinenstudio.com  Visuaalinen ja mainonnan suunnittelu, internet-sivut, kirjamuotoiset julkaisut, jäsenneuvonta, jäsenalennus -10 % toimeksiannosta

Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy Oulu, Raahe, Helsinki p. 010 841 9900 www.laaka.fi Sopimusjuridiikka ja yritys järjestelyt, kiinteistö- ja rakentamisoikeus, julkiset hankinnat, työoikeus ja oikeudenkäynnit. Asianajotoimisto Harri Lämsä Oy Kuusamo  puh. 040 737 9546 asianajaja@harrilamsa.fi www.kurikkalamsa.fi Ernst & Young Oy p. 040 770 7088 www.ey.com/fi Yritysjärjestelyt, arvonmääritykset, tuloverotus, sopimusoikeus, työoikeus, julkiset hankinnat ja muu liikejuridiikka. Talenom Konsultointipalvelut Oy Matti Eilonen p. 0207 525 212 matti.eilonen@talenom.fi www.talenom.fi Yritysjärjestelyt sekä yhtiö-, vero-, sopimus- ja työoikeus.

PATENTIT, TAVARAMERKIT, MALLIOIKEUDET JA IPR-LAKIPALVELUT Berggren Oy Ab  Oulu p. 010 227 2100 Oulu  www.berggren.eu  oulu@berggren.fi.  Täyden palvelun IPR-talo. Palveluihimme kuuluvat mm. patentteihin, tavaramerkkeihin, mallisuojaan ja muuhun IPR:ään liittyvät suojaamis-, sopimus- ja riidanratkaisuasiat. Tulevaisuuden Kasvupolut Oy  p. 040 834 0809  antti.karjula@kasvupolut.fi  www.kasvupolut.fi  Yritysten kokonaisvaltainen kehittämistyö: yritysten kuntokartoitus ja kehittämissuunnitelmat. Erityispainopisteenä myynnin ja markkinoinnin kehittäminen sekä yrityksen kasvu ja kansainvälistyminen. Vientiverkostot Pohjois-Ruotsin ja Norjan alueella.

OMISTAJANVAIHDOKSET, YRITYSJÄRJESTELYT, VEROKYSYMYKSET, YRITYSKAUPAT JA ARVONMÄÄRITYKSET MCon Partners Oy Ane Ahnger, p. 040 556 11 30 ane.ahnger@mconpartners.com Yrityksen rahoitusaseman arviointi, terveyttäminen, rahoituksen suunnittelu ja toteuttaminen. Talousjohtaminen ja liiketoiminnan kehittäminen. Yritysjärjestelyt. Sopimusjuridiikka ja omistaja- ja sukupolvenvaihdokset ja verokysymykset. Tuotantotalous, teknologia, markkinat ja kansainvälistyminen. Pohjois-Suomen Tilintarkastus Oy Simo Salonen, KHT p. 040 558 2480 simo.salonen@tilisalonen.fi PWC Pricewaterhouse Coopers Oy Hanna-Leena Rissanen, 045 260 5946, hanna-leena.rissanen@fi.pwc.com www.pwc.fi Yritysjärjestelyt, yritysten myynti- ja ostotoimeksiannot, sukupolvenvaihdokset, arvonmääritys, DD-tarkastukset sekä järjestelyihin liittyvä sopimusjuridiikka. Yritystoiminnan verokysymykset. Liiketoiminnan kehittäminen ja kasvattaminen sekä strategiaprosessit. Liiketoiminnan tervehdyttäminen. TILITOIMISTOJEN YLEISNEUVONTA Tilitoimisto Y-Tili Oy  Teuvo Välikangas, KTM, yritysneuvojan EAT  p. 040 766 9476  info@y-tili.fi • www.y-tili.fi  Taloushallinnonpalvelujen yleisneuvonta. Aloittavien yritysten rahoitus-, vakuus-, lomake- ym. neuvonta. YRITTÄJÄN HYVINVOINTI Muutosmatka Jaana Leino T:mi Jaana Leino  p. 040 9317 212  jaana.leino@muutosmatkajl.fi  www.muutosmatkajl.fi Perhe- ja paripsykoterapeutti (Valvira, Kela). Ensimmäinen tapaaminen ( 45 min.) ilmainen PPY:n jäsenyrityksille. Työnohjaus, päihdetyö, pari- ja perheterapia.

PAULA PIHLAJAMAA

TIINA TALALA

kehityspäällikkö omistajanvaihdokset paula.pihlajamaa@yrittajat.fi 050 4399 808

hankintaneuvoja tiina.talala@yrittajat.fi 050 441 4718

JÄSENYRITTÄJÄN MAKSUTTOMAT PÄIVYSTYPALVELUT LAKIMIESPÄIVYSTYS Pääsääntöisesti lakimiehet päivystävät parillisina keskiviikkoina syyskuun alusta toukokuun loppuun Yrittäjien toimitiloissa Isokatu 4, Oulu. Varaa aika ppy@yrittajat.fi MAKSUTON OMISTAJANVAIHDOSOPASTUS Varaa aika paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

LAKIASIAT JA MAKSUTON YRITYSJURIDIIKKA

HANKINTANEUVOJA Toimistot vastaavat juridiikan Varaa aika tiina.talala@yrittajat.fi kysymyksiin. HUOM! Erityisalat mainittu toimistoittain. MAKSUTON PUHELINNEUVONTA jäsenyrittäjille SY:n jäsennumerolla kaikilta asiantuntijolita ma–pe toimistoaikana.

JÄSENNEUVONTA puhelimitse maksutonta jäsenyrittäjille, jäsenalennus -10% toimeksiannosta

2019

PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIT

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

TERVETULOAJÄRJESTÖÖN POHJOIS-POHJANMAAN YRITTÄJIIN, UUDET JÄSENET TERVETULOA UUDET JÄSENET HAUKIPUTAAN YRITTÄJÄT RY

Tilaustaksit Teemu Nurkkala

PYHÄJOEN YRITTÄJÄT RY

Martinhovin juhlapalvelu

Tila Kuiske

Tmi Saara Mustakallio

Kokkolan Halpa-Halli Oy/HalpaHalli Haukipudas

Talli Hestur HJ PROJEKTI OY

PYHÄJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

Tmi M Virkkala

PiSaMa Tmi Piia Kärkkäinen

Kauneuspalvelut Meri Norman

Kokkolan Halpa-Halli Oy/Halpa-Halli Muhos

Sanna Matilda

T:mi Maija Riepula

Envence

PS Laser Oy

Laserwood Oy

Salamen Tili Oy

All4You

Hartikan Kartano

Fysiokeskus Kauko Tikkanen

Koulutettu hieroja Anu Alakiuttu

Tmi Tivilla

IIN YRITTÄJÄT RY

OULAISTEN YRITTÄJÄT RY

Pancho Villa Raahe

Maanrakennus Kalle Klasila

KuunKulkija

Kauneuspiste Helmi

Oulashovi Oy

Fysiostone

Insinööritoimisto JJMC Oy

Kokkolan Halpa-Halli Oy/Halpa-Halli Raahe

KEMPELEEN YRITTÄJÄT RY Createco Oy Kempeleen Lukituspalvelu Z-Lock Oy Puheterapeutti Anneli Törrönen Led Finland

KIIMINGIN YRITTÄJÄT RY Hyvinvointipalvelut Heikkinen ViWg Oy JGarage Oy

OULUN YRITTÄJÄT RY Kalevala Valmennus Oy

Tmi Iida Elfving

RAAHEN YRITTÄJÄT RY

SIIKALATVAN YRITTÄJÄT RY Lapwall Oy

Car Den Oy

Myynti- ja Pitopalvelu Päivänsäde

Ride-In Safe Oy

K-Market Vaarintori

Leadeq Auto Leasing

Beauty & Wellness Peltokorte

Kuviomaalaus T:mi Jokela K-Market Torinranta/T:mi Joni Huovila Tmi Tiia Säynäjäaho

TAIVALKOSKEN YRITTÄJÄT RY Apurina Oy

TYRNÄVÄN YRITTÄJÄT RY

KUUSAMON YRITTÄJÄT RY

Kuljetus Perätalo Oy

Puustamo Oy

Autoväristore Oy

Solmust Oy

FysioHilla

SaagaShop

UTAJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

Visual Violetti

Kiropraktikko Milla-Riina Rajala

Tmi Kuusamon Saunamaahinen

Tokkonen Group Oy J. Marttila Consulting

LIMINGAN YRITTÄJÄT RY

Arctic Rabbit Oy

AaKoo Kauneus ja Hyvinvointi

Lesti Software Oy

Taksi Jaana Juusola

Kaisa Pappila

Hieronta ja Hyvinvointipalvelu Huilaamo

OULUNSALON YRITTÄJÄT RY

Kempeleen Näköshop Oy

LUMIJOEN YRITTÄJÄT RY Oulun Työstökonehuolto Oy Lakeuden Biopower Oy LVI-Jptec Oy Tmi Elina Räihä HT-Laitepalvelu Koneurakointi Ollakka

Neste, Veneentankkausasema (Västervikin venesatama), Neste, Båtenstankningsstation (Västervik Båtham) Isokangas Niilo ja Maritta

VAALAN YRITTÄJÄT RY Hyvinvointipalvelu Poloku Kankarin Puutyö Eero Karjalainen

Kehoterapia Tunteenvoima

Kankarin taidehuvila

Ilotoimii

T:mi Vaalan Kiinteistönvälitys, LKV

Nelituulia Oy

Karjalainen & Laukkanen Oy

Kukka & Lahja Ruusu Oy Pitstop Finland Oy

YLIKIIMINGIN YRITTÄJÄT RY

Luontaishoitola Capri

Toiminimi Elsi Määttä

PUDASJÄRVEN YRITTÄJÄT RY

SENIORIJÄSENET

tmi Rotaatio

Jouni Kahilainen Kalevi Pelkonen

MUHOKSEN YRITTÄJÄT RY

Irma Hannula

Kangaskauppa Keltainen

PPY:N ALUEELLISIA JÄSENETUJA TARJOAVAT FENNIA Anna-Liisa Kämäräinen myyntijohtaja p. 010 503 2126 ja 040 162 4734 anna-liisa.kamarainen@fennia.fi FENNIA Myyntijohtaja Esa Ikonen, p. 010 503 5811 esa.ikonen@fennia.fi FINNVERA OYJ Aluejohtaja Pasi Vartiainen pasi.vartiainen@finnvera.fi

KALEVA MEDIA Myyntipäällikkö Jani Kortesalmi, Puh. 0447941288, jani.kortesalmi@kaleva.fi KESKINÄINEN ELÄKEVAKUUTUSYHTIÖ ELO Kauppurienkatu 8 A 2.kerros, 90100 Oulu p. 040 4101 680 marika.sakkinen@elo.vi NORDEA Yhteydenotot: Aluejohtaja Sami Heikkilä, p. 0207 247059 tai p.050 5364984, sami.heikkila@nordea.fi, www.nordea.fi

ELISA yritysten-asiakastuki.elisa.fi. NORWEGIAN Lisätietoja: Markus Forsström, p. +467 35 229 119, markus.forsstrom@ norwegian.com OSAO Oulun seudun ammattiopisto p. 040 1415 141 info@osao.fi Suomen Keskusvaraamo Tiedustelut ja varaukset: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat 2019 Haapaveden Yrittäjät ry Paavo Pyy Autohuolto Pyy Mieluskyläntie 754 86550 MIELUSKYLÄ p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola Rautalantila Rantalantie 49 86110 PARHALAHTI p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry Jonna Manninen Putaan Invest Oy Revontie 2 D 90830 Haukipudas p. 0400 330 470 jonna@jonnalkv.fi haukiputaan@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Pirkko Ruotsalainen Pirkko Ruotsalainen, jalkaterapeutti Ollintie 17 86800 Pyhäsalmi p. 040 588 5704 pirkko.ruotsalainen@suomi24.fi pyhajarven@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry Markku Koskela p. 040 529 7697 toimisto@markkukoskela.fi iin@yrittajat.fi Kempeleen Yrittäjät ry Timo Eskelinen p. 044 2775 407 timo@zemppiareena.fi kempeleen@yrittajat.fi Kiimingin Yrittäjät ry Miika Sutinen p. 0400 762 468 miika.sutinen@pp.inet.fi kiimingin@yrittajat.fi Kuivaniemen Yrittäjät ry Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 kaakkuriniemi@suomi24.fi kuivaniemen@yrittajat.fi Kuusamon Yrittäjät ry Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi Limingan Yrittäjät ry Minna Rautio p. 040 717 7612 minna@videcam.com limingan@yrittajat.fi

Pyhäjärven Yrittäjät ry Virpi Jaatinen p. 040 752 8750 virpi.jaatinen73@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi Raahen Yrittäjät ry Sanna Salo p. 044 557 0830 sanna@sannasalo.fi raahen@yrittajat.fi Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja MainosDraivi Pohjannevantie 304 92470 TUOMIOJA p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi Siikalatvan Yrittäjät ry Tanja Heikkonen p. 0400 237 760 tanja@someta.fi siikalatvan@yrittajat.fi Taivalkosken Yrittäjät ry Pekka Vääräniemi p. 08 842 320, 040 709 6929 pekka@vaaraniemi.net taivalkosken@yrittajat.fi Tyrnävän Yrittäjät ry Annukka Suotula-Ervasti p. 044 750 5051 annukka.suotula@gmail.com tyrnavan@yrittajat.fi Utajärven Yrittäjät ry Markku Juntunen p. 0400 283 172 markku.juntunen@utanet.fi utajarven@yrittajat.fi

Lumijoen Yrittäjät ry Jari Myllynen p 0400 688 447 jari.myllynen@perustuspalvelu.fi Vaalan Yrittäjät ry lumijoen@yrittajat.fi Esa Karjalainen Muhoksen Yrittäjät ry p. 0400 584612 esa68.karjalainen@gmail.com Marika Kumpulainen vaalan@yrittajat.fi p. 044 591 2362 marika.kumpulainen@ouma.fi Vihannin Yrittäjät ry muhoksen@yrittajat.fi Leena Koskela p. 050 3594109 Oulaisten Yrittäjät ry koskela.leena@outlook.com Mika Ilomäki vihannin@yrittajat.fi p. 044 578 2197 mika@mikalinkki.net Yli-Iin Yrittäjät ry Oulaisten@yrittajat.fi Pentti Niemelä Koneurakointi P. Niemelä Oulun Yrittäjät ry Kierikintie 220 Risto Huovinen 91200 Yli-Ii p. 0400 584 510 p. 0400 282 899 risto.huovinen@stemma.fi koneurakointi.p.niemela@ oulun@yrittajat.fi gmail.com yli-iin@yrittajat.fi Oulaisten Yrittäjät ry Elina Piippo Ylikiimingin Yrittäjät ry Elina Piippo Ky Heikki Väänänen Korventie 154 A p. 0400 493 573 86300 Oulainen heikki@sahko-artpe.fi p. 040 715 8385 ylikiimingin@yrittajat.fi elina.piippo@ellunbileet.com Oulaisten@yrittajat.fi

MAANANTAINA 18. HELMIKUUTA 2019

Kampanjasuunnittelu

Mediaratkaisut

Mainostuotanto

Paino- ja jakelupalvelut

Palvelukonseptit

Markkinatutkimus

Mainostaja, valitse kattava kokonaisuus tai palvelu tarpeesi mukaan.

Haluamme palvella teitä enemmän. Alueen vahvana ykkösmediana tarjoamme ratkaisut pienistä mainostiloista laajoihin monimediakokonaisuuksiin – tuloksia, tavoittavuutta ja tehoa avaimet käteen -palveluna.

Vieraile verkkosivuillamme Kalevamedia.fi/yrityspalvelut tai soita 08 5377 180.