PPY_nro3_2022

Minulla on yritysidea. Voinko saada sparrausapua, jotta siitä syntyisi kannattavaa liiketoimintaa? Kyllä! Voit joko ottaa yhteyttä BusinessOulun asiantun tijoihin ja sopia tapaamisen tai lähteä mukaan esihau tomotoimintaan. Esihautomossa osallistujat kehittävät 8 viikon aikana liikeideaansa ja pohtivat omaa yrittä jyyttään asiantuntijoiden ohjauksessa BusinessAseman tiloissa Oulun keskustassa. Esihautomossa on oma polkunsa myös itsensä työllistäville.

Haluan perustaa yrityksen, mutta en tiedä miten se käytännössä tapahtuu Olennaisinta yrityksen perustamisessa on toimivaksi todettu liikeidea. Asiantuntijamme auttavat liiketoimin tamallin kehittämisessä sekä yrityksen perustamiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä. BusinessOulun kana vista voit löytää myös toimitilat, ja halutessasi olemme jatkossakin mukana kehittämässä yritystäsi!

Suunnittelen uutta investointia yritystoiminnan kehittämiseksi ja tarvitsen tietoa rahoituksesta BusinessOulun asiantuntijoilla on kattavat tiedot eri mahdollisuuksista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. He auttavat sinua löytämään oikean rahoituska navan sekä laatimaan hanke- tai projektisuunnitelman. Lisäksi saat apua rahoitus- ja kassavirtalaskelmien tekemiseen ja rahoitushakemuksen valmisteluun. Tar vittaessa autamme tekemään myös esittelymateriaalin ja kontaktoimaan rahoittajia.

Tarvitsen apua tuoteideani kehittämiseen ja tuotteen testaamiseen

Apua löytyy BusinessOulun avoimen innovaation palve luista. Voit etsiä uusia ideoita tai ratkaisuja sprinteissä ja työpajoissa tai tuoda tuotteesi kokeiltavaksi sopivalla alustalla. Esimerkiksi BusinessAseman älykiinteistö toimii myös kokeilualustana. Patiolla.fi-palvelussa voit hankkia tietoa asiakkaittesi tarpeista sekä toteuttaa yhteiskehittämistä.

Tuotteillani on vientipotentiaalia. Miten käynnistän vientitoiminnan?

Asiantuntijamme auttavat sinua mm. vientivalmiuksiin, markkina-alueeseen ja viennin rahoittamiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityksesi on tervetullut mukaan erilaisiin vienninedistämistapahtumiin sekä vientiverkostojen toi mintaan. Myös toimialojen omat verkostot ovat aktiivisia kansainvälisessä kaupassa – tutustu toimialakohtaisiin palveluihimme!

Olen kiireinen yrittäjä, mutta digiloikkaa pitäisi tehdä. Mistä saisin ketterää valmennusta? BusinessOulun valmennukset pyörivät ympäri vuoden, joten kysypä sinulle sopivaa! Tarjolla on infoa, johdantoa ja pidempää, moduuleihin jaettua valmennusta, joista voi vapaasti poimia itselleen hyödylliset osiot. Webinaarit myös tallennetaan, joten valmennukset eivät välttämättä ole aikaan sidottuja lukuun ottamatta työpajatyösken telyä. Erilaisissa työpajoissa on mahdollisuus saada myös henkilökohtaista valmennusta. Valmennukset ovat maksuttomia.

Tarvitsen toimitilat yritykselleni, ketä voin lähestyä?

Nettisivun businessoulu.com sähköisistä palveluista löytyy Toimitilat ja yritystontit -osio, joka on nopein tapa selata tarjontaa. BusinessOulun sijoittumispalvelujen asiantuntija auttaa myös tarvittaessa. Oulun kaupungin tonttitarjonnasta vastaa Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut.

Yritykseni tarvitsee osaavaa työvoimaa, mistä aloitan?

Aloita ottamalla yhteyttä BusinessOulun työllisyyspal veluihin. Saat lisätietoa sopivista työnhakijaasiakkaista ja mahdollisuuksistasi rekrytoinnin taloudellisiin tukiin sekä apua niiden hakemiseen. Järjestämme vuosittain myös useita rekrytointitapahtumia, jotka ovat avoimia kaikille työnantajille. Tervetuloa mukaan!

Voi hyvin, hyvinvointialueet tulevat?

Jo nyt on tiedossa, että ensi vuon na aloittavalla hyvinvointialueella on yleisen toiminnan käynnistä misen lisäksi isoja haasteita työ voimapulasta talouteen. Yhtenä ratkaisumallina on puolestamme nostettu esille koko ajan, että mo nituottajuuteen kannattaa panos taa. Siitäkin huolimatta, että lain mukaan alueella on oltava riittävä oma tuotanto, voidaan yksityistä sektoria hyödyntää laajasti.

Monituottajamallin hyödyntä minen jäi hyvinvointialueen hyvin vointi- ja palvelustrategiassa vaja vaiseksi ja perustelemattomaksi, koska linjaukset haluttiin tehdä järjestämissopimuksessa. Meille myös kerrottiin, että erillinen mo nituottajuusohjelma otetaan jär jestämissopimuksen liitteeksi.

Nyt on järjestämissopimus luonnosvaiheessa ja monituotta juus on käytännössä jäänyt esi merkinomaisten mainintojen va raan. Strategialuonnoksessa vie lä mukana ollut monituottajuus ohjelma on ilmeisesti haudattu

kokonaan? Ohjelmaa tekemään oli ostettu asiantuntija hintaan 50 000 euroa. Melkoisen arvok kaita turhia neuvoja, kun eivät päässeet edes järjestämissopi musluonnokseen asti.

Miksi sitten palveluiden tuottaja verkoston kehittämiseen kannat taa panostaa? Uskomme, että kun rahat ovat vähissä, niin mer kittävin keino varmistaa kustan nustehokkuus on vertailla hin taa. Vertailu voidaan tehdä par haiten kilpailuttamalla palvelut ja vertaamalla sitä julkisella puolella syntyneeseen todelliseen kustan nukseen. Monituottajuus tuo huo jennusta ja apua juuri niihin haas teisiin, joiden kanssa hyvinvointi alueen valmistelijat nyt tuskaste levat.

Mitä muita syitä on syventää yhteistyötä palveluiden tuottaja verkoston kanssa?

Modernissa yhteiskunnassa verkostomainen toimintatapa tuo parhaimmillaan kustannussääs

töjen lisäksi tehokkuutta. Lisäksi se varmistaa, että paras osaami nen on käytössä, toimialan kehit tyminen ja kehittäminen on aktii vista ja teknologiaa hyödynnetään maksimaalisesti. Yhteistyöllä voi daan tähdätä vaikuttavuuteen.

Ei ole merkityksetöntä sekään, että monituottajuuden vahvista minen kehittää koko toimialaa. Esimerkiksi hoitohenkilöstön saatavuus on iso haaste tulevai suudessa.

Toimiala on sitä houkuttele vampi, mitä enempi se tarjoaa alasta kiinnostuneille mahdolli suuksia edetä omalla urallaan. Mitä laajempi palveluverkko, si tä kiinnostavampi ja vetovoimai sempi on toimiala. Olemme olleet hyvin lyhytnäköisiä ja isoissa vai keuksissa, mikäli tulevaisuudessa kilpailu hoitajaresursseista ale taan käydä hyvinvointialueiden kesken.

Tärkeää on myös muistaa, että asiakkaalle on täysin epärelevant

tia, hoitaako hänet yksityinen vai julkinen puoli, kunhan hänet hoi detaan hyvin.

Hyvinvointialueen valmiste lussa on kiireestä tullut outo aju ri. Pohjois-Pohjanmaan pitää ol la ensimmäinen kaikessa ja li säksi maailman pitäisi olla valmis 1.1.2023.

Mistä tämä kiire tulee? Pää sääntöisesti muilla alueilla ei ole edes käynnistetty järjestämisso pimusvalmistelua. Kannattaisiko meilläkin katsoa miten alueen toi minta lähtee liikkeelle? Tiedos tetaanko meillä varmasti, mitkä ovat todelliset ongelmat ja mitkä ovat niihin parhaimmat ratkaisut?

Minimissäänkin nyt pitää linja ta hyviä työkaluja tulevaisuuteen kuten palveluseteleiden käyttä mistä ja laajaa yksityisen sekto rin hyödyntämistä. Hyviä tavoit teita maalailevat ja etuajassa val mistuneet asiakirjat eivät hyvin vointialueita pelasta, jos rohkeus linjata ja halu hyödyntää koko alu een osaamista uupuvat.

Hallituksen jäseneltä

Kuka kouluttaisi sen osaavan työvoiman?

Näimme taas tutun uutisoinnin, kuinka Viro ohitti Suomen Pi sa-tuloksissa. Päivä myöhem min opettajakansanedustaja Pet ri Honkonen väläytti lukion kirjoi tuksista luopumista, koska opis kelijat ovat liian stressaantuneita. Keskustelu noudattaa tuttua kaa vaa. Katse kääntyy aina lukioihin ja korkeakouluihin, kun puhutaan koulutuksesta. Ammattikoulut on käytännössä unohdettu poliitti sesta keskustelusta tai tulevat sen jälkeen, kun korkeakoulut, lu kiot, päiväkodit ja perusopetus on jo jumpattu.

Suomessa keskustelukulttuuri kokee valtavaa ylemmyyden tun netta työelämään valmistumis ta kohtaan. Puhumme kyllä val tavasti osaavan työvoiman haas teista, mutta keskustelemme lä hes yksinomaan opetuksesta yleissivistävänä. Lukioista am mattitaitoon valmistumiseen tar vitsee vielä jatkaa opiskelua, jo ten työelämän näkökulmasta se on välivaihe – ei itsetarkoitus. Korkeakouluista on taas poistet tu pääsykokeet ja ammattikoulu

tuksessa soveltuvuuskokeet ovat pääosin historiaa. Kirjaimellises ti se ensimmäinenkin aito kilpai lutilanne omasta alatietoisuu desta muita opiskelijoita kohtaan on poistettu. Tuo tilanne, joka on kuitenkin työelämässä joka kerta edessä, kun haet uusia töitä.

Kysymys kuuluukin, että voiko tästä seurata muuta kuin pahe neva osaavan työvoiman puute, jos peruskoulussa Pisa-tulokset laskevat ja seuraavat koulutus vaiheet pohtivat, että miten opis kelua saadaan helpommaksi? Ei stressaantunutta korkeakoulu opiskelijaa saa yhtään sen mo tivoituneemmaksi työelämässä, jos hänet sinne potkaistaan entis tä heikommin avuin.

Koulutuksen tarkoitus on ke hittää sinua loppuelämää varten ja opettaa taitoja, jotta pärjäät. Siihen elämään yleisimmin kuu luu 8 tuntia päivässä töitä 5 päi vää viikossa. Tuohon töiden valta vaan rooliin nähden meidän po liittinen keskustelu sen merkityk sestä koulutuksessa on aivan lilli putin roolissa.

Kyllä, meidän tulisi lisätä tarmo amme korjata peruskoulujen on gelmia, jotta yleissivistävään kas vupolkuun päästään tarpeeksi ai kaisin kiinni. Tämän jälkeen kui tenkin seuraava etappi olisi ottaa ihan aito keskustelu siitä, mikä koulutuksen suhde työelämään on – Tai noh politiikassa tuo taitaa olla liian suuri pyyntö, niin palaut takaa vähintään nyt edes ne pää sy- ja soveltuvuuskokeet.

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Sebastian Stenfors

Tutkimuksen suoritti

Oy

Facebook-sivu: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Liity yli 2700 tykkääjämme joukkoon. Saat ensimmäisten joukossa tietoa tapahtumistamme ja meille tärkeistä asioista.

Kannattaa tulla myös mukaan eri FB-ryhmiimme: Pohjois-Pohjanmaan hankintaneuvoja Maakunnallinen omistajanvaihdospalvelu Nuoret yrittäjät Yksinyrittäjät

Seniorit

eivät pui

vapaalla sivu 20

Tarpeellisempi kuin koskaan

Yrittäjäjärjestö on nyt huolien kanssa kamppai levalle jäsenistölleen tarpeellisempi kuin kos kaan, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen

Yrittäjät kysyy sähkön hinnasta

Yrittäjät kysyy, miten kallis sähkö vaikuttaa yri tysten toimintaan. Useimmat yritykset säästä vät sähköä ja moni toivoo päättäjiltä apua tule van talven poikkeuksellisissa kustannuksissa.

Yrittäjät arvioivat kotikuntaansa

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät jalkauttaa kunta barometria kiertämällä kuntien ydinpäättäjien luona kertomassa, millaisia arvioita paikkakun nan yrittäjät antoivat kunnasta.

Äidiltä tyttärelle

Marja Pehkosen yrittäjyys ja järjestövaikuttaminen yrittäjäjärjestössä periytyivät hänen tyttärelleen, Raahessa toimivalle sarjayrittäjälle Heidi Joensuulle

Harrastus teki urheilukauppiaan

Vuosikymmenien ajan kestänyt valmennusura jalosti yksinyrittäjä Kari Mikkolasta asiantuntevan oululaisen urheilukauppiaan.

Kolmen vuoden omistajanvaihdos

Arvo Kova Oy:n kokemusten mukaan omistajan vaihdos voi näyttää paperilla helpolta, mutta todellisuudessa se voi olla myös raskas prosessi ja nostaa tunteita laidasta laitaan.

Twitter: @PPYrittajat Yrittäjyyden uusimmat uutiset ja ajankohtaisimmat teemat.

LinkedIn: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Verkostoidu meidän kanssa, saat tietoa mitä tarvitset!

Youtube: Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät Löydät Youtuben puolelta tarinoita yrittäjistä, ihmisistä ja huikeista palkitsemisista.

@yrittäjyysonpop @poppis_nuoret_yrittajat

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät: www.ppy.fi

Suomen Yrittäjät: www.yrittajat.fi

”Kriisien keskellä pitää yrittää nähdä mahdollisuuksia”

· EDUNVALVONTA Yrittäjäjärjestö on nyt huolien kanssa kamppailevalle jäsenistölleen tarpeellisempi kuin koskaan, sanoo Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen.

Viime keväästä asti pienet ja keski suuret yritykset ovat kamppailleet niin koronarajoitusten aiheuttami en ongelmien jälkimainingeissa, kuin myös Venäjän hyökkäyssodan Uk rainaan aiheuttaman kriisin kuri muksessa, eikä vähiten energian hinnan nousun vuoksi.

Tällä hetkellä lähes kolmannes yrityksistä kertoo Ukrainan sodan aiheuttaman epävarmuuden vähen tävän tilauksia ja heikentävän kan nattavuutta.

Suomen Yrittäjien puheenjohta ja Petri Salminen kertoo, kuinka parin vuoden aikana yrittäjäjärjes tössä on kuunneltu huolia yritys kentältä. Kriisien keskellä yrittäjä järjestö on tarpeellisempi kuin kos kaan.

”Kun minut valittiin Suomen Yrit täjien puheenjohtajaksi syksyllä 2020, ensimmäinen koronashokki oli päällä. Olemme pohtineet pu heenjohtajakauteni aikana Suomen Yrittäjissä sitä, miten saadaan elin kelpoiset ja terveellä pohjalla olevat yritykset selviämään, niin koronaajan, kuin tällä hetkellä Ukrainan so dan aiheuttamista vaikeuksista.”

Tähän mennessä sota on vaikut tanut eniten teollisuuden ja raken tamisen aloihin, mutta nousevat kustannukset vaikuttavat jokaiseen.

”Seuraan erityisen huolestunees ti kehitystä, jossa jo koronarajoituk sista kärsineet yritykset joutuvat nyt yhtäaikaisesti ottamaan vas taan nousevan energian hinnan, nousevat lainojen korot ja kulutta jien luottamuksen heikentymisen”, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen toteaa.

Mahdollisuuksia kriisin keskellä

Salmisen mielestä vastoinkäymis ten keskellä on hyvä yrittää nähdä myös mahdollisuuksia.

”Muuten antaudutaan synkkyy delle, ja se ei ole yrittäjäkunnalle ominainen tapa toimia ollenkaan. Se, että näkee toivonpilkahduksen ja uusia tilaisuuksia kriittisissä ti lanteissa, kuuluu yrittäjien perus luonteeseen.”

Tällä hetkellä yksi mahdollisuus Suomessa on vastuullisuus- ja kes tävyysteemojen esilletuonnissa. Yri tyksillä, jotka ovat toiminnassaan huomioineet energiatehokuutta tai vastuullisuutta, on vahva kilpailu valtti, mikäli näitä asioita osataan tuoda tehokkaasti esille.

”Asiakkaat ja rahoittajat edellyt tävät vastuullisuuden huomiointia. Suomalaiset yritykset ovat kansain välisessä vertailussa kilpailijoitaan paremmassa asemassa.

Valtiot ja yritykset ovat pyrkineet keväästä asti eroon venäläisestä energiasta nopeasti. Vaikka energi an tarjonnan varmistamiseksi väli aikaisesti esimerkiksi kivihiilen polt tamista lisätäänkin, niin isossa ku

vassa suunta fossiilisista polttoai neista irtautumiseen on selvä,” Sal minen kiteyttää.

Digitalisaatio ja kyberturvallisuus

Korona-aikana lisääntynyt digitali saatio voi auttaa tämänhetkisessä tilanteessa.

”Korona-aika toi mukanaan tot tumista etätöihin ja digitaalisiin yh teyksiin. Kuljetuskustannukset ovat nousseet. Liikkumista rajoitettiin ra justi, ja se pakotti ajattelemaan toi mintaa uudesta vinkkelistä; etätyös tä tuli luontaisempaa. Tietenkään kaikille etätyöt eivät ole vaihtoehto ja esimerkiksi kuljetusten täytyy toi mia”, Salminen pohtii.

Digitalisaatio saattaa helpottaa, mutta toiminta netissä pitää myös muistaa turvata. Salminen luottaa suomalaisiin yrittäjiin.

Yritykset ovatkin jo parantaneet kyberturvallisuuttaan, mutta aina kannattaa olla varovainen.

Natohakemuksen jättämisen jäl keen varovaisuus on vielä aiheelli sempaa Venäjän aiheuttaman ky beruhan vuoksi.

”Vaikka itse ei olisi hyökkäyksen kohteena, joku yrityksen käyttämä palvelu voi olla. Yrittäjien kannattaa miettiä, missä on oman liiketoimin nan kannalta kriittisiä tietoja, onko ne varmennettu, onko oma tieto turva kunnossa ja onko päivitykset tehty.”

”Tähän mennessä sota on vaikuttanut eniten teollisuuden ja rakentamisen aloihin, mutta nousevat kustannukset vaikuttavat jokaiseen”, sanoo Petri Salminen.

· Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Koronarajoituksista kärsineet yritykset joutuvat nyt yhtäaikaisesti ottamaan vastaan nousevan energian hinnan, nousevat lainojen korot ja kuluttajien luottamuksen heikentymisen.”

Petri Salminen, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja

Kompensaatiota sähkön hintaan

Korkeat hinnat laittavat miettimään, mistä sääs tää. Olemme optimoineet korkeakulutuksisten keittiölaitteiden käyttöä: tarvitseeko kahden piz zauunin olla koko ajan päällä vai riittääkö yksi. Pieni teko on valojen sammuttaminen silloin, kun niitä ei tarvita. Myös ulkovalaistusta on säädetty syttymään myöhemmin ja sammumaan aikai semmin.

Asiakkaalle nämä toimenpiteet eivät näy. Sen sijaan henkilökunnalta vaatii miettimistä, kun ei enää voi tehdä niin kuin ennen.

Meillä on määräaikainen sähkösopimus talven yli. Yritämme silti olla mukana säästämässä ener giaa, jotta sähkö riittäisi kaikille ja hintapiikkejä saisi alemmaksi.

Varmasti niillä yrittäjillä, joilla määräaikainen sopimus on päättynyt tai päättymässä, on luvas sa haastavia aikoja. Sähkön arvonlisäveron alen taminen ei vaikuta yrittäjiin mitenkään, joten toi voisin päättäjiltä jonkinlaista kompensaatiota.

Jussi Jaakkola yrittäjä Oulun Baari

Ilmalämpöpumppujen myynti tuplaantui

Energian hinnannousu on lisännyt myymiemme tuotteiden kysyntää. Tuleva talvi on todennäköi sesti totuttua kiireisempi. Olemme tuplanneet il malämpöpumppujen myynnin, joten olemme li sänneet henkilöstöä ja kasvattaneet varastotilo ja. Laitteita riittää, mutta asennusjono on ennä tyspitkä. Kun normaalisti tähän aikaan asennus ta odotetaan kaksi viikkoa, nyt jono on kaksi kuu kautta.

Tästä huolimatta olemme tehneet säästötoi menpiteitä. Varastohallien lämpötiloja on tarkoi tus pudottaa ja ajastaa kulutusta halvemmille yön tunneille. Ensi vuonna aiomme hankkia aurinko paneelit myös tukeaksemme päästöttömyyttä.

Toivomme päättäjien huomioivan, miten eri ta valla energian hinnannousu kohtelee eri yrityk siä. Kaikki eivät voi sopeutua nopeasti tilantee seen. Sähkön arvonlisäveron keventäminen ei välttämättä kohdistu sinne, missä tukea tarvit taisiin eniten.

Kimmo Pisilä yrittäjä KylmäCenter

Miten kallis sähkö vaikuttaa?

Korkeaksi kohonnut energian hinta pakottaa miettimään sähkön käyttöä. Vaikka osalla yrityksistä tilanne ei ole kovin paha, useimmat joutuvat turvautumaan säästötoimenpiteisiin.

Päättäjien toivottaisiin auttavan selviämään tulevan talven poikkeuksellisista kustannuksista. Miten hintojen kohoaminen vaikuttaa toimintaanne?

· Koonnut: Anna-Tuulia Hautala

Järkeviä energiapoliittisia päätöksiä

Energian hinta vaikuttaa toki toimintaan. Onnek si meillä on kaukolämpö, mutta myymälässä on 2000 neliötä valaistavaksi. Varasto toimii sähkö lämmityksellä. Sähkölasku on kolminkertaistu nut, mikä tarkoittaa tuhansia euroja.

Aiomme muuttaa valaistusta ledeihin. Varas ton lämpötilaa lasketaan ja sinne keskitetään vii leämmässä säilyviä esineitä. Varaston muokka us on juuri menossa, valaistusta aletaan säätää syksyllä. Asiakas huomaa muutoksen lähinnä sit ten, kun valaistus on saatu kuntoon.

Päättäjiltä toivomme järkeviä energiapoliitti sia päätöksiä, jotka eivät vaikuttaisi huonolla ta valla yritysten toimintaan. Tietenkään paikallises ti ei asiassa ole hirveästi vaikutusvaltaa.

Nyt on yrityksissä hyvä hetki miettiä asioita uudelta kantilta ja pyrkiä säästämään kuluissa. Sähkö on iso osa kulurakennetta.

Päättäjilla iso vastuu

Yrittäjät teki energian hinnasta pikakyselyn, jos sa moni vastaaja oli huolissaan tilanteesta. Vai kutukset jakautuvat kovasti. Energian hinnalla on tuotannollisessa toiminnassa ja isoissa toimiti loissa eri vaikutus kuin pienessä tilassa ja lähin nä tietokonetta käyttäessä.

Pitkällä aikavälillä kannattaisi siirtyä maaläm pöön tai aurinkovoimaan. Nyt pienet, yksittäiset asiat merkitsevät, kuten lämpötilan pienentämi nen tai valaistuksen säätö. Voi jopa miettiä työ aikajärjestelyitä tai toiminnan tehostamista. Suo men Yrittäjien perussuosituksena on tarkkailla laajasti energiaketjua ja katsoa, mistä pystyisi ni pistämään.

Tilanne koskettaa kaikkia yrityksistä kulutta jiin. Päättäjien tulisi tehdä kaikkensa, että tilan ne pysyy niin kohtuullisena kuin mahdollista. Mo ni perhe ja yritys tuskailee jo nyt tiukan talouden kanssa.

Jussi Riikonen hallituksen puheenjohtaja Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Risto Huovinen yrittäjä Stemma Oulu

Talous sakkaa, investointeja riittää

· PK-YRITYSBAROMETRI Hintojen nousu on kuivannut monen yrityksen kassan ja rahoitusta haetaan nyt käyttöpääomaa varten.

· Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Yrittäjien käsitykset talouden tulevai suudesta ovat heikentyneet merkittä västi viime keväästä. Pohjois-Pohjan maan Yrittäjien toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen sanoo, että suhdanne näkymä on laskenut selkeästi.

”Suhdannenäkymä on laskenut ne gatiiviseksi. Heikennys keväästä on 27 prosenttia”, Kolehmainen sanoo.

Pk-yritysbarometrin mukaan alueen suhdanteet ovat koko maan keskita soa. Odotukset työllisyyden ja inves tointien arvon osalta ylittävät hieman koko maan keskiarvon.

Finnveran aluejohtaja Pasi Vartiai nen toteaa, että yritysten rahoituksen hakemisessa on tapahtunut selkeä muutos. Rahoitusta on haettu nyt myös käyttöpääomaa varten.

”Syynä on hintojen nousu. Kassa on päässyt kuivumaan ja on pitänyt hakea rahoitusta käyttöpääomaa varten.”

Vartiainen arvioi, että käyttöpää oman rahoitusta tullaan tarvitsemaan yhä lisää. Mitkä ovat syitä, jos yritys ei ole hakenut tai saanut rahoitusta?

”Ensimmäinen syy on kireät takuu vaatimukset. Tämä kertoo siitä, että osalla yrityksistä alkaa olla taloudelli sesti vaikeampaa”, Vartiainen sanoo.

Myönteistä on, että isoimmat rahoi tustarpeet liittyvät yhä investointeihin sekä kasvuun ja kehittämiseen. Varti

ainen arvioi, että kaikkinensa rahoitus tilanne on vakaa, mutta osalla yrityk sistä alkaa olla vaikeampaa.

Finnvera on valtion omistama eritys rahasto. Se tarjoaa yrityksille lainoja, takauksia ja vientitakuita.

Paljon investointeja

Ely-keskuksen johtavan asiantuntijan Anne Pulkkisen viesti on myönteisem pi. Alueella työllisyyden ja viennin tilan ne on yhä vahva.

Teollisuuden vienti on kasvanut pa rina viime vuonna. Siinä taantuma ei ole vielä näkynyt.

”Miinuksella oleva suhdannenäkymä ei näy vielä työllisyystilastoissa eikä vientiluvuissa.”

Myönteistä on myös, että käynnis sä on paljon investointeja.

”Oulun kaupungissa on meneillään merkittävästi investointeja ja kehitys hankkeita. Tuulivoimaa rakennetaan pal jon. Myös suurilla yrityksillä on meneil lään paljon hankkeita ihan lähialueilla.”

Ely-keskuksella on ensi vuonna käy tössä yritystukiin 18,7 miljoonaa euroa. Kehittämisrahaa ja yritystukia on käy tössä runsaasti.

”Ensi vuonna on käytössä ennätys määrä EU-kehittämisrahaa. Päätökset tehdään lokakuussa. Maaseuturahas tossa on alkamassa uusi kausi”, Pulk kinen listaa.

Negatiivinen suhdannenäkymä

• Työntekijöiden määrää kuvaava arvio on heikentynyt selvästi.

• Yrittäjistä 16 % uskoo yhä, että henkilöstömäärä kasvaa. 75 % aikoo pitää saman määrän työvoimaa.

• Pohjois-Pohjanmaalla liikevaihtoa kuvaava saldoluku on positiivisen puolella.

• Arvio kannattavuudesta on laskenut reippaasti ja on nyt negatiivisen puolella.

• Kolmannes uskoo, että tulevana vuonna kannattavuus edelleen laskee.

• Pk-sektorilla vallitsee investointien niukkuus.

Katse kassaan

Pudasjärvinen Kontiotuote on parin viime vuoden aikana päässyt kasvuuralle. Toimitusjohtaja vioi, että ensi vuonna paras kate tulee olemaan kuitenkin sahapuussa ja hak keessa.

Rytkyn mukaan sekä puu- että oma kotirakentamisella menee hyvin. Yri tyksen haasteena on puutavaran kor kea hinta.

”Kustannusten nousu on ollut val tava.”

Toisaalta Rytky arvioi, että sodan jäl keen Ukrainan jälleenrakennus tulee olemaan iso piristysruiske koko Euroo palle. Alas laskenut kuluttajaluottamus haastaa yrityksiä.

”Tämä tulee olemaan kylmää aikaa yrityksille. Epävarmuustekijöitä on poik keuksellisen paljon. Yrityksiä tulee väis tämättä menemään konkurssiin”, Ryt ky sanoo.

Lamasta selvitään muun muassa siir tämällä katse kassaan. Rytky kehottaa varmistamaan sekä asiakkaiden että tavaran toimittajien puolen.

”Varmista, että myydään vain maksu kykyisille asiakkaille. Toisaalta varmista, mitä toimittajat touhuavat. Huolehdi avainhenkilöistä, ettet menetä niitä.”

Rytky kehottaa tekemään skenaari on pahimman mahdollisen varalle ja varautumaan siihen.

• Alueen yritykset ovat edelleen kasvuhakuisia, mutta kasvuhakuisuus on laskenut selvästi.

• Suora tavaroiden vienti on hieman noussut. Palveluiden vienti on laskenut.

• Kyselyyn vastanneista 88 prosenttia ei ole käyttänyt kansainvälistymiseen liittyviä palveluja.

• Pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskeva yritysbarometri on valtakunnallinen kysely, jossa selvitetään yrittäjien käsityksiä tulevan vuoden suhdannetilanteesta.

• Alueella kyselyyn vastasi noin 300 yrittäjää.

Pääekonomisti ennakoi vaisuja aikoja

· Anna Tilvis, teksti

OP-ryhmän pääekonomistin Reijo Heiskasen mukaan tulossa on lasku suhdanne. Se ei tule olemaan kuiten kaan jyrkkä eikä siitä ennusteta kovin syvää. Pehmentäviä tekijöitä on pal jon.

Takana on vahva korkeasuhdanne. Heiskasen mielestä kuluttajien käsi tykset taloudesta ovat kielteisempiä kuin mitä tilanne todellisuudessa on.

”Sota on vaikuttanut talouden nä kymään. Mielikuva on negatiivinen,

mutta talous on ollut vahva ja kulutus on jatkunut vahvana”, hän toteaa.

Laskusuhdannetta pehmentäviä tekijöitä ovat nykyiset vahvat työmark kinat. Palveluala elpyy ja yritysten kan nattavuus on ollut hyvä, vaikka joihin kin korona iski lujaa.

”Patoutunutta kysyntää ja toimitta matonta tavaraa on runsaasti. Lisäksi kotitalouksille on kertynyt säästöjä.”

Lisäksi talouspolitiikka on tällä het kellä yhä elvyttävää ja kotitalouksia tuetaan paljon.

Toisaalta laskusuhdannetta jyrken

tää se, että talous on kapasiteettinsa äärirajoilla ja osin ylikuumentunutta.

”Inflaatio on korkea ja energiakrii si kärjistyy talvella. Koronapandemia vaikeuttaa yhä ajoittain tuotantoa”, Heiskanen sanoo.

Eri maiden tilanteet vaihtelevat

Maailmantaloudessa tilanteet vaihte levat. Yhdysvallat on vajoamassa taan tumaan, mutta sielläkin aika maltilli seen. Kiinan kohdalla hän arvioi, että tilanne poikkeaa muista maista. Siellä talous tulee piristymään ensi vuonna.

”Koronarajoitukset tahdittavat Kii nan taloutta. Se on menossa parem paan suuntaan. Euroopan ja Saksan tilanne on heikko ja kasvu jää heikok

si. Etelä-Eurooppa hyötyy, kun turis mi ja palvelut elpyvät.”

Heiskanen tiivistää, että euroalueen talouden näkymät ovat yhä heikenty neet. Maailmataloudessa hidastuminen kohdistuu kehittyneisiin maihin. Kehit tyvillä mailla näkymä on parempi.

Korkojen nousun osalta Heiskanen on sitä mieltä, että niiden suhteen pa lataan normaaliin tilanteeseen.

”Suomessa bruttokansantuotteen kasvu tyssää. BKT polkee paikallaan tai supistuu hieman. Me näemme vai suja aikoja.”

Heiskasen mukaan on vaikea näh dä kolmen viiden vuoden säteellä eteenpäin, mistä kasvu tulisi.

”Uhkana on, että jäädään kyydistä pois. Ei näytä valoisalta se, miten taan tumasta tullaan ylös”, hän toteaa.

Reijo Heiskasen mukaan edessä on se tavallisin taantuma. Mukana on pehmentäviä tekijöitä.

Mika Rytky kehottaa suuntaamaan katseen yrityksen kassaan ja tarkistamaan asiakkaiden maksukyvyn.

Anne Pulkkinen sanoo, että heikko suhdannenäkymä ei näy vielä työllisyystilastoissa eikä vientiluvuissa.

TE-live luo edellytykset onnistuneelle rekrytoinnille

– vuorovaikutteinen lähetys lisää näkyvyyttä

Pohjois-Pohjanmaan TE-liven ensimmäinen lähetys striimattiin toukokuussa 2021. Suosi tun rekrytointikanavan toisena syksynä lähetyksiä on takana jo reilusti toistasataa. Rekrylä hetysten lisäksi muun muassa työvoimakoulutuslähetyksiä tuottavan TE-liven katsojaluvut vaihtelevat toimialakohtaisesti. Yksi suora lähetys voi tavoittaa useita satoja katsojia.

TE-toimiston suosittu palvelu tarjoaa lähetyksillään yrityksille maksutonta näkyvyyttä.

Mitä rekrytoivat yritykset sekä työn hakijat voivat odottaa TE-liven lähetyk siltä ja palvelulta?

Tuottaja-toimittaja Sanna Viero kan nustaa työnantajia kokeilemaan roh keasti TE-liveä rekrytoinnissa.

”Työpaikasta ja työstä saa välitettyä aitoa ja rehellistä kuvaa mahdollisille tuleville työntekijöille todella helpos ti. Me TE-livessä hoidamme lähetyksen suunnittelun ja läpiviennin. Työnanta jan tarvitsee vain antaa ainekset, niin me hoidamme loput.”

TE-live kehittää parhaillaan lähetys tensä kulkua siten, että vieraat tuntisi vat olonsa yhä kotoisammaksi.

Hyvin valmisteltu on simppeli juttu Yritysten kannalta on siis syytä hymyyn. Juhlalähetyksessä vieraillut Ari-Pekka Jokitalo kertoi TE-liven auttavan kem peleläistä yritystä löytämään työnteki jän rekrykoulutuksen kautta.

”Meillä on ollut piilevä tarve työn tekijälle, mutta emme olleet vielä ylit

täneet kynnystä ja lähteneet rekrytoi maan. Tämä kuulosti hyvältä väylältä, koska useinhan hyvät työntekijät voi vat tulla puskista. Tämä on meille uu si konsepti.”

Jokitalo kiittelee hyvin valmistel tua ja ohjattua lähetystä, jonka mit taan vieras sai kertoa tutuista asioista.

”Ihan simppeli juttu.”

TE-livessä on ollut mukana isoja ja pieniä yrityksiä niin ICT-alalta, palve lualoilta kuin teollisuudestakin. Poh jois-Pohjamaan lähetyksissä on vierail lut työnantajia laajalta alueelta.

Loppuvuonna luvassa teemalähetyksiä

Pohjois-Pohjanmaan TE-liven sadan nessa lähetyksessä esiteltiin työvoi makoulutus. Lähetyksessä vieraillut Marika Söderman kuvailee TE-liven keskeisiä hyötyjä palveluntuottajan näkökulmasta.

”Haluamme tavoittaa hyviä hakijoi ta, jotka näkisivät, että tämä on hyvä keino työllistyä. TE-live on hyvä mark kinoinnin väline, jolla saamme tun nettuutta sekä yrityksille että meille täällä Pohjois-Pohjanmaalla. Tulem

me ehdottomasti uudestaan, jos vain pääsemme.”

Myönteisen vastaanoton saaneen TE-liven tunnettuus kasvaa kaiken ai kaa. Valtakunnallisella oppisopimus viikolla TE-live tuottaa sarjan lähetyk siä, joissa teemaa käsitellään eri nä kökulmista. Myös muita teemaviikko ja on luvassa.

TE-LIVE

• Tarkoitettu kaikkien alo jen rekrytointeihin. TE-live tuottaa myös kansainvälisiä rekrylähetyksiä.

• Yritys voi hakea lähetykses sä tekijöitä yhteen tai jopa kymmeniin työpaikkoihin.

• Seuraa suoria lähetyksiä ja katso tallenteita: te-live.fi

• Lähetyksiä voi seurata myös YouTube-kanavalla PohjoisPohjanmaan TE-toimisto (https://bit.ly/popte-live).

• Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: te-live.fi/yhteystiedot/ pohjois-pohjanmaa

Tuottaja-toimittaja Sanna Vieron mukaan yrittäjän kannattaa ottaa yhteyttä TE-liveen viimeistään Työmarkkinatorille ilmoitusta tehdessä.

Ari-Pekka Jokitalo, tuottaja-toimittaja Aulikki Ståhle ja Marika Söderman olivat yhtä hymyä TE-liven sadannen lähetyksen jälkeen.

Oppisopimus hyvä osa opintoja

· OPPISOPIMUSKOULUTUS Eloriihi yrittäjän voimaverkosto kokosi yrittäjiä ja oppilaitosten väkeä keskustelemaan siitä, olisiko oppisopimus koulutus vastaus työvoimapulaan.

· Anna Tilvis, teksti ja kuvat

Ravintoloitsija Sari-Helena Forsman on sitä mieltä, että oppisopimuskoulu tuksella ei sinänsä ratkaista työvoima pulaa. Siinä on kuitenkin hyviä element tejä.

”Siinä vaiheessa, kun opiskelija on käynyt koulutuksessa tietyt vaiheet, niin työssäoppimisjakson viimeiset osat voidaan hyvin tehdä oppisopi muksella.”

Forsmanin ravintoloissa koetaan haasteena ottaa nuori suoraan oppiso pimuskoulutukseen.

”Henkilökunnalla ei ole aikaa pereh dyttää ja kouluttaa. Jonkinlainen pe rusta on oltava”, Forsman sanoo.

Palveluesimies Lilli Kirjava hoivaalan yritys Onnenrinteestä toteaa, et tä aluksi tarvitaan päiväopinnot. Hoi va-alalla on säädetty, missä laajuudes sa oppisopimusopiskelijoita voi käyt tää hoitajamitoituksessa.

”Moni nuori on hyvin arka. Perehdyt tämisen tarve on niin valtava, jos kysees sä on ihan aloittelija”, Kirjava toteaa.

Ammatinvaihtajien kohdalla tilanne on toinen.

”Heidän kanssaan päästään liikkeel le eri tavalla. Heillä on jo työntekijä- ja asiakaspalvelutaitoja”, Kirjava sanoo.

Oppisopimuksen byrokratia väheni

Kirjava kertoo, että heidän yritykses sään on työtekijöitä yhdestätoista kan sallisuudesta. Maahanmuuttajilla mo tivaatio on korkealla tasolla.

”Meillä ei pidetä kiinni huonoista työ kavereista. Meillä pidetään kiinni hyvis tä työkavereista”, Kirjava toteaa ja viit taa työntekijöiden halukkuuteen hoi taa työtehtävänsä.

Kirjavan mukaan alalta karkaa työ voima. Hänen näkemyksensä mukaan taustalla ovat pidemmät kulttuuriset ongelmat.

Yrittäjien kokemuksen mukaan yh teistyö oppilaitosten kanssa on helpot tunut. Oppisopimuksen tekemisessä byrokratia on vähentynyt.

”Yhteistyö OSAOn kanssa menee helpommin ja kevyemmin. Myös asia kasyritykset ovat sanoneet samaa”, henkilöstövuokrausalan yrittäjä Mar ko Perander sanoo.

Musiikkipäiväkoti Taikatahdin ja Tai katahdin koulun toimitusjohtaja Liisa Lohilahti toteaa, että nykyisin oppiso pimuksessa on joustavat muodot ja moninaisia vaihtoehtoja.

”Yhteistyötä pystyisi hyödyntämään paremmin, jos ensimmäisen ja toisen vuoden harjoittelu olisi samassa pai kassa”, Lohilahti ehdottaa.

Kirjava ehdottaa oppilaitosyhteis työn parantamiseksi yritysvierailuja. Forsman muistuttaa, että oppisopimuk sen kautta voi pätevöityä myös esimies tehtäviin.

Konkari neuvoo varautumaan

Konkariyrittäjän kokemus yrittäjyydes tä ja sen vaatimasta rohkeudesta on ai van toinen kuin yritystoimintaa aloitte levalla.

Tyrnävän Tupa-Kalusteen Tauno Bräysyllä on takana 48 vuotta yrittä jyyttä.

”Vaikka tuntuu, että menee hyvin, katselkaa ympärille. Kaikilla asioilla on elinkaarensa ja kaikki loppuu aikanaan.”

Bräysy korostaa, että yrittäjällä pi tää koko ajan olla sarvet ulkona. Pitää miettiä, mitä tehdä vuoden, kahden tai kolmen päästä.

Lauri Ruotsalainen perusti Nuori yrittäjyys -yrityksen koulutukseen liit tyvänä tehtävänä syksyllä 2021. Yrityk

sen nimi on Fan Grip NY ja se myy fris beegolf-kiekkoja.

”Yrittäminen on mielenkiintoista. Var masti minulla on jossain vaiheessa yri tys, mutta en osaa tällä hetkellä ajatel la kokopäivästä yrittäjänä toimimista”, Ruotsalainen arvelee.

NY-konseptissa jokaisella opiske lijoiden yrityksellä on oma mento rinsa.

”Häneltä sai hyviä vinkkejä, miten homman saa toimimaan”, Ruotsalainen sanoo.

Kokemukset vaihtelevat yrittäjyyden kaaren eri vaiheissa. Matti Jääskeläisellä (vas.) on yrittäjäkokemusta seitsemän vuotta, ja Joonas Puurusella yksitoista vuotta. Lauri Ruotsalainen on kokeillut yritystoimintaa osana opintoja, kun taas Tauno Bräysyllä on 48 vuoden ura puusepän alan yrittäjänä.

Marko Perander ja Liisa Lohilahti ovat huomanneet, että oppisopimukseen liittyvä byrokratia on vähentynyt.

Perehdyttämisen tarve on niin valtava, jos kyseessä on ihan aloittelija.”

Palveluesimies Lilli Kirjava, Onnenrinne

Kuntabarometriralli jatkuu

· Anna Raudaskoski, teksti

· Sari Reinikainen-Laine, kuva

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien (PPY) väki kiertää kiertävät Pohjois-Pohjan maan kunnissa kertomassa kuntien ydinpäättäjille, minkälaisia arvioita ja arvosanoja oma pitäjä kuntabaromet rissa sai.

Kuntabarometri on kysely kaupun kien ja kuntien yrittäjille. Siinä yrittäjät antavat arvionsa siitä, miten yritys myönteinen oma paikkakunta on.

PPY:n edustajat ovat käyneet kerto massa kuntabarometrin tuloksia tähän mennessä yli 20 kunnassa, ja muun muassa Kuusamon ja Limingan päät täjät ovat saaneet kuulla, mitä yrittäji en kuntabarometrissa antamat arviot ovat. Tapaamisissa on myös annettu suuntaviivoja siihen, mitä kunnan kan nattaisi arvion pohjalta tehdä, jotta yrit täjät kokisivat oman paikkakuntansa hyväksi paikaksi yrittää.

”Kuntabarometria tehdään joka toi nen vuosi ja aiemmin sitä on tehty ni mellä Elpo eli Elinkeinopoliittinen mit taristo. Kuntapäättäjiä saattaa jännit tää, minkälaisia arvioita kunnan toimin ta saa yrittäjiltä. Korostammekin, että barometriä käytetään yhteisenä kehit tämistyökaluna kunnille ja sen yrittä jille”, kertoo Pohjois-Pohjanmaan Yrit täjien yhteyspäällikkö Sari Reinikai nen-Laine

Kuusamossa keskusteltiin elinvoi makysymyksistä ja alueen kehittämi sestä muun muassa matkailu- ja puu toimialojen osalta.

”Keskustelussa elinkeinotiimin edus tajat saivat esittää omia kehittämistoi veitaan kaupunginhallituksen jäsenil le. Yrittäjäjärjestön näkökulmasta ha luamme edistää ja tehdä kehittämis työtä. Teemme sitä mielellämme jat kossakin”, summaa Sari ReinikainenLaine.

Yritysmyönteisyys paranee Kuusamossa

Kuusamon kaupunginjohtaja Jouko Manninen on sitä mieltä, että Kuusa mon kaupungin yritysmyönteisyys ja elinkeinopolitiikka on kehittynyt oike aan suuntaan.

”Työtä kuitenkin riittää edelleen yri tysten toimintaedellytysten parantami seksi. Kuusamossa on kokoontunut elin

keinoryhmä jo useamman vuoden ajan. Siinä on edustettuna kattavasti elinkei noelämän ja kunnan eri toimijoita.”

Korona-aikana ryhmä kokoontui jo ka viikko, tällä hetkellä kerran kuussa. ”Tapaamiset ovat olleet erittäin hyö dyllisiä tietojen vaihdon ja toimenpitei den valmistelun kannalta. Ennakkovai kutusten arviointi, hankintakoulutus ja jatkuva keskustelu yritysten kysymyk sistä ovat esimerkkejä yritysmyöntei syyden parantamisessa Kuusamossa”, kiteyttää Manninen.

Liminka lupaa lisää keskusteluja

PPY:n järjestöpäällikkö Kirsi Anttila kävi keromassa Limingan päättäjille, mitä arvosanoja kunnan päättäjät oli vat antaneet omalle paikkakunnalleen. Tulokset otettiin Limingassa mielen kiinnolla vastaan.

”Pohdimme yhdessä keinoja elinkei nopolitiikan osa-alueiden parantami seksi, ja kunnan elinkeinotoimen edus tajat olivat mukana kokouksessa. On tärkeää, että kunnan päättäjät ovat pe rillä yritysten tarpeista ja yrityksille tar jottavista palveluista.”

Kaikki toimijat vaikuttavat yhdessä siihen, kuinka houkuttelevaksi kunta koetaan.

”Yrityksen sijoituspäätökseen vai kuttavat myös muut kunnan tarjoamat palvelut, kuten esimerkiksi kunnan tar joama päivähoito, asuntojen tarjonta, sekä koulutusmahdollisuudet”, Anttila lisää.

Vastaajamäärät ovat olleet kasvu suunnassa, mutta eivät vielä riittäviä. Limingassa todettiin, että seuraavas sa kyselyssä yrittäjiä kannustetaan vas taamaan mahdollisimman aktiivisesti kuntabarometriin.

”Kuntabarometri on hyvä tapa nos

taa esille kehittämiskohteita ja ylläpi tää keskustelua kuntien elinvoimapo litiikasta. Olisi tärkeää, että yrittäjät vastaisivat laajemmin kyselyyn. Nyt vastausmäärät ovat varsin alhaisia”, kertoo Limingan kunnanjohtaja Pekka Rajala

Hänen mielestään Limingan kunnan ja yrittäjien välisessä viestinnässä on vielä haasteita.

Kunta ei ole hänen mielestään saa nut ilmaistua yrityksille sitä, kuinka tär keänä se elinkeinopolitiikkaa pitää.

Asian parantamiseksi tiedottami seen ja vuorovaikutukseen aletaan kiinnittää erityistä huomiota, Rajala lupaa.

”Jatkossa kunta kutsuu yrittäjät en tistä useammin aamukahveille keskus telemaan asioista. Yritysvaikutusten ar viointia on tehty jo aikaisemminkin, mutta nyt aiomme ottaa käyttöön eril lisen lomakkeen sitä varten.”

Kierrätämme:

On tärkeää, että kunnan päättäjät ovat perillä yritysten tarpeista ja yrityksille tarjottavista palveluista.”

Kirsi Anttila, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien järjestöpäällikkö

Pyydä

· KUNTABAROMETRI Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät jalkauttaa kuntabarometria maakuntaan kiertämällä ydinpäättäjien luona kertomassa, millaisia arvioita oma kunta sai.

Kuusamossa Pekka Tuovinen (vas.), Mika Haataja, Mats Lindfors ja Jaakko Iso-Möttönen toivovat alueelle isoja matkailuinvestointeja ja puualan jatkojalostuksen nostamista menestyväksi klusteriksi matkailun rinnalle.

Järjestövaikuttaminen ja yrittäjyys periytyivät

äidiltä tyttärelle

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Yrittäjyys tunnetusti periytyy. Niin on käynyt yrittäjä Marja Pehkoselle ja hänen tyttärelleen yrittäjä, kauppias Heidi Joensuulle. Myös Pehkosen aktiivinen toiminta yrittäjäjärjestös sä on siirtynyt tyttärelle.

Pehkosen taival yrittäjänä alkoi 1980-luvulla elintarvikekioskissa Raa hessa Antinkankaalla.

”Lapsena Heidi oli mukana, kun aa mulla lähdimme hakemaan tarvikkei ta kioskia varten. Hänellä ei ole ollut harhakuvitelmia yrittäjyydestä. Hän on nähnyt kaiken konkreettisesti”, Peh konen kertoo.

Heidi Joensuu on raahelainen mo

nialayrittäjä, jonka yrityksessä Mar ja-äiti on pienosakkaana. Äiti käy aut tamassa tytärtään myymälän hoita misessa sekä mummuna hoitamas sa lapsenlapsiaan.

”Olen sanonut, että kun ottaa lap set mukaan yritykseen silloin kun nä mä ovat pieniä, niin joutuu sitten myö hemmin töihin lasten yritykseen”, Hei di nauraa.

”Koitan olla avuksi sen mitä pys tyn”, Marja vastaa.

Naisyrittäjän asema on nykyisin toisenlainen kuin ennen. Tytöttelyä ei enää kuule.

”Teollisuusalalla johtajana äiti jou tui todistelemaan osaamistaan”, Hei di toteaa.

ja

• Aiemmin Jot-Rent Oy:n toimitusjohtaja.

• Yrittäjäuransa aikana Raahen Yrittäjät ry:n puheenjohtaja ja Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien hallituksen jäsen.

• Yrittäjä, kauppias Heidi Joensuu.

• Monitoimiyrittäjä.

• Naistenvaateliike Chicret, myymälä ja verkkokauppa.

• Yritysmuotoilu, koulutus ja valmennus La Tila.

• Jot-Rent Oy hallituksen puheenjohtaja.

Äidin kokemus apuna tyttärelle

Äidin yrittäjäkokemus on ollut suu reksi avuksi tyttären uralla. Pehkonen toimi aikoinaan teollisuusalalla ole van yrityksen toimitusjohtajana.

”Äidin kokemuksesta oli valtava konk reettinen apu, kun aloitin yrittäjänä. Olen kasvanut sellaiseen käsitykseen, että naiselle on kaikki mahdollista.”

Tytär kertoo, että hän on hyötynyt äitinsä maineesta Raahessa.

”Äiti on tunnettu tekevänä, osallis tuvana ja sanavalmiina ihmisenä. On ihana tulla yhdistetyksi häneen.”

Heidi on nähnyt yrittäjäelämää lap sesta saakka. Hän pitää yrittäjän elä mäntavasta.

”Yrittäjien lapset kulkevat kaikes sa mukana. Olen nähnyt, miten pie nestä Jot-Rentin yritystoiminta on läh tenyt ja miten kovasti siinä on tehty töitä. Kaikki on mahdollista, mutta se vaatii työtä.”

Heidi asui pitkään sekä Kajaanissa että Raahessa, mutta asettui viitisen vuotta sitten Raaheen esikoisen syn tymän myötä.

”Yrittäjäperheen lapselle oli tärkeä saada oma Y-tunnus. Minun ikioma Ytunnus on vuodelta 2009. Minulla oli Kajaanissa kauppa”, Heidi sanoo.

Vaikuttamisen halu luonteessa

Heidi on perinyt äidiltään aktiivisen osallistumisen ja halun vaikuttaa asi oihin. Raahessa hän meni mukaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien paikal lisyhdistyksen hallitukseen, mutta on tällä hetkellä perhesyistä miltei rivi jäsenenä. Hän on kuitenkin edelleen Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien vaikut

tajaverkoston yrittäjäjäsen.

”Tykkään olla mukana täysillä ja perehtyä asioihin. Nyt se ei ole mah dollista ja sen takia jäin pois.”

Sekä Marja että Heidi ajattelevat, että vaikuttamisen halu on luonteen piirre.

”Olen nopeatempoinen ihminen. Kun paluumuutin Raaheen, lähdin tie toisesti hakemaan yhdistyksen kaut ta sosiaalista verkostoa”, Heidi ker too.

Molemmille osallistuminen on tar koittanut ennen kaikkea uuden oppi mista. Samalla eri alojen yrittäjistä on saanut laajasti yhteistyökumppanei ta.

”Siinä kun tuli uusia asioita eteen, niin niihin piti perehtyä. Paljon olen oppinut muilta. Yrittäjien yhteistyös tä on saanut voimaa”, Marja Pehko nen kertoo.

Pandemian kurimuksen jälkeen so ta Ukrainassa on aiheuttanut esimer kiksi tuotteiden kuljetusvaikeuksia. Inflaatio, elin- ja energiakustannus ten nousu luovat yrittäjälle ison haas teen. Asiakkaat eivät liiku ja eivätkä uskalla käyttää rahaa.

”Osassa yrittäjistä tämä aiheuttaa jo turnausväsymystä. Yrittäjän on kek sittävä aina jotakin ja mentävä eteen päin eri keinoilla ja säästötoimilla”, Heidi Joensuu arvioi.

· YRITTÄJÄTARINA Marja Pehkonen käy nykyisin auttamassa tytärtään Heidi Joensuuta myymälän hoitamisessa ja mummuna hoitamassa lapsenlapsia

Marja Pehkonen käy toisinaan auttamassa tytärtään Heidi Joensuuta myymälän hoidossa.

Äidin kokemuksesta oli valtava konkreettinen apu, kun aloitin yrittäjänä.”

Heidi Joensuu

Pasi Inkeroinen rakentaa yritykselleen uusia toimitiloja, Tiina Pietilän keramiikkapajalle on valmistumassa upeat kurssitilat ja Satu Törmäsen lankaputiikkiin piipahdetaan kauempaakin. Edulliset tilavuokrat ja tontit, sujuva asiointi kunnan asiantuntijoiden kanssa, rento ilmapiiri sekä yhteen hiileen puhaltaminen alueen yrittäjien ja kunnan kesken houkuttelevat uusia yrittäjiä Liminkaan Tällä hetkellä yrityksiä Limingassa on 800

Pasi Inkeroinen on liminkalainen yrittäjä kolmannessa sukupolvessa Belakon Pinnoite on hänen omistamansa perheyritys, jossa on tällä hetkellä yrittäjän lisäksi kuusi työntekijää Yritys tekee lattiapinnoitussuunnittelua ja urakointia Oulun seudulla Inkeroinen kertoo, ettei tonttivalinta yrityksen uusille toimitiloille ollut hankalaa, ja paikka Kasitien varrella onkin erinomainen paitsi näkyvyyden, myös sijaintinsa puolesta

Yhteistyö on sujunut jouhevasti ja Limingan kunnan hankeasiantuntija on auttanut esimerkiksi Finnveran hakemukseen liittyvän byrokratian kanssa Elinkeinojohtaja Teemu Haapala kertoo, että Liminganportin alue on infraltaan heti rakentamisvalmis, ja jos rakentamisprosesiin ei liity esimerkiksi hanketuen hakemista, niin rakennuslupahakemuksen voi jättää vaikka samana päivänä, kun alustava tonttivaraus tehdään

Liminganportin uuden puolen tontteja on vielä vapaana Mahtava homma, että uusi rakennustyömaa on lähtenyt liikkeelle, sillä kiinnostuksella on tapana herätä aina uuden rakentamisen myötä Edulliset tilavuokrat ja tontit, sujuva asiointi kunnan asiantuntijoiden kanssa, rento ilmapiiri sekä yhteen hiileen puhaltaminen alueen yrittäjien ja kunnan kesken houkuttelevat uusia yrittäjiä Liminkaan Kuntaa kiinnostaa aidosti, miten yrityksellä pyyhkii!

”Asukasmäärä ympäryskunnissa on suuri, ja tänne on tosi helppo tulla moottoritietä pitkin mistä tahansa päin Suomea Minullakin käy asiakkaita aivan etelää myöten he kysyvät SagaWoolin somekanavissa, miten putiikki on auki ja tulevat sitten piipahtamaan ohikulkumatkallaan ”

Satu Törmänen, SagaWool

"Tukea, vinkkejä ja apuja on tullut kunnalta niin, ettei ole tarvinnut tyhjän päälle jäädä "

Pasi Inkeroinen, Belakon Pinnoite Oy

”Olen saanut Limingan kunnalta neuvoja liiketoimintasuunnitelman laatimisessa ja erilaisissa yritystukihakemuksissa kunnan elinkeinopalveluiden Kaj Sartorisio on auttanut minua todella nopealla aikataululla tilanteessa kuin tilanteessa ”

Tiina Pietilä, Keramiikkapaja TiinaMari

Hyvä yrityskulttuuri tukee hyvinvointia

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

Parhaimmillaan yrityskulttuuri takaa pysyvyyden ja onnistumisen, pahim millaan se pilaa hyvänkin liikeidean. Yri tyskulttuuri kuvaa kunkin yrityksen toi mintatapoja sekä kirjoittamattomia sääntöjä. Hälsalla valmentajana toimi va lääkäri Lari Karjula käyttää itse ter miä ominaishaju.

”Yrityskulttuuri on kuin ominaisha ju, jota yrityksen porukka ei välttämät tä edes tiedosta omaleimaiseksi. Ulko puolinen haistaa sen kuitenkin yhtä no peasti kuin hajun hometalossa.”

Yrityskulttuuri on aina olemassa. Se syntyy toimintaa ohjaavien arvojen, pe riaatteiden ja arjen toiminnan kautta.

Useimmiten yrityskulttuuri syntyy ilman erityishuomiota, tiedostamatto mien ohjureiden ajamana.

”On tärkeää olla tietoinen siitä, mis tä yrityskulttuuri rakentuu ja miten se ilmenee. Siihen voi tarttua haitallisia piirteitä, jotka eivät esimerkiksi tue jak samista”, Karjula kertoo.

Hän kehottaa yritysjohtoa miettimään ajatuksia, joiden päälle kulttuuri raken tuu. Mikä on organisaation identiteetti eli esimerkiksi mitä yritys haluaa.

”Todella harva pysähtyy miettimään tämänkaltaisia asioita.”

Johtaja on suunnannäyttäjä

Vahva yrityskulttuuri kantaa yli vai keidenkin aikojen.

”Jos yrityskulttuuri on ihmisestä vä littävä, yksittäinen ihminen ei voi sitä yleensä pilata. Kulttuuri on vahvempi kuin yksi ihminen”, Karjula selittää.

Yrityskulttuuri ei ole sitä, mitä juhla puheissa sanotaan, vaan sitä, miten yri tyksen arkisessa aherruksessa toimi taan. Vaikka puheissa korostettaisiin ihmisten tärkeyttä, se ei juurru kulttuu riin, jos arki ei vastaa sitä.

Yrityskulttuurin pilaa usein lyhytjän teisyys tai liiallinen rahan perässä juok seminen.

”Jos raha ohjaa liikaa, usein tingitään hyvinvointia tukevasta yrityskulttuuris ta. Jos taas tuote on niin huono, että myynnin täytyy olla yliaggressiivista, harvoin kulttuurikaan voi hyvin.”

Positiivista vaikutusta tuo myös se,

että työntekijä kokee työnsä merki tykselliseksi. Johtajan roolikin on tär keä.

”Johtajan tulee hyväksyä, että hän toimii suunnannäyttäjänä muille. Esi merkiksi epäasiallinen juhlinta tai työ ajan ulkopuoliset sähköpostit näyttä vät mallia, että tämä on muillekin so pivaa toimintaa.”

Muutos vaatii pitkäjänteisyyttä

Karjulan mukaan yrityskulttuurien suu rimmat ongelmat kumpuavat siitä, et

Yrityskulttuuria kehittämässä

• Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät järjestää yrityskulttuurin kehittämiseen keskittyvän koulutussarjan syksyn aikana.

• Koulutuksiin ilmoittautuminen on jo päättynyt.

• Ensimmäinen koulutuswebinaari pidettiin 15. syyskuuta.

• Lähikoulutuksiin otettiin mukaan 20 pk-yrittäjää.

• Tulevat koulutukset pidetään 29. syyskuuta ja 20. lokakuuta.

• Koulutukset järjestetään Voimala 1889:n tiloissa Oulussa.

• Lari Karjula toimii koulutussarjan kouluttajana.

tei yrityksessä ole aikaa pysähtyä miet timään pinnan alla olevien tekijöiden vaikutusta.

Yrityskulttuurin muuttaminen on hi dasta ja vaatii pitkäjänteisyyttä sekä johdonmukaisuutta.

”Fokus on usein tekemisessä, joten tällaiset asiat tuntuvat toissijaisilta. Jos ongelmia on ihmisten jaksamisessa, muutos voi vaatia esimerkiksi sitä, et tä johtajakin laittaa työkoneen kiinni ihmisten aikoihin. Tätä pitäisi jaksaa toistaa vuosia.”

Pienyrityksissä muutostyö lähtee yrittäjän oman ajattelun tarkastelusta.

Isoissa organisaatioissa keskiöön nousee laadukas yhteistyö johdon ja muun henkilöstön kesken.

Hyvää yrityskulttuuria Karjula ku vailee omannäköiseksi.

”Tärkeintä on, että ihmiset ovat sinut yrityskulttuurinsa kanssa. Myyntialalla tai tuotantolaitoksessa voi olla hyvin erilainen kulttuuri, ja molemmat voivat olla hyvät heille. Vahva yrityskulttuuri on johdonmu kainen, kestävä ja tukee ihmisten hy vinvointia. Jos ihmisten arvostami nen ei näy yrityskulttuurissa, on va littu väärä polku.”

NÄILLÄ KYSYMYKSILLÄ KOHTI HYVÄÄ YRITYSKULTTUURIA

• IDENTITEETTI: Keitä me olemme?

• ARVOT: Millainen toiminta on hyväksyttävää? Mitä emme hyväksy?

• PITKÄJÄNTEISYYS: Millaista kulttuuria haluamme nähdä tulevaisuudessa?

• IHMISET: Miten kulttuurimme tukee ihmisten jaksamista ja hyvää suorituskykyä? Mitä haitallista kulttuurissamme on ihmisten jaksamisen näkökulmasta?

· YRITYSKULTTUURIKOULUTUS Yrityskulttuuri ei ole sitä, mitä juhlapuheissa sanotaan. Se on sitä, miten yrityksen arkisessa aherruksessa toimitaan.

SAMI ASPELUND/KALEVAN ARKISTO

Jos yrityskulttuuri on ihmisestä välittävä, yksittäinen ihminen ei voi sitä yleensä pilata.”

Lari Karjula toimii kouluttajana Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien syksyn aikana järjestämissä yrityskulttuurikoulutuksissa.

Miksi vaikuttajamarkkinointia ei voi enää sivuuttaa markkinointimixistä?

Vaikuttajien hyödyntäminen osana markkinointia ei ole enää vain markkinoinnin hauska lisämauste, vaan se on otettava jatkuvaksi osaksi markkinointimixiä. Statistan antaman ennusteen mukaan yli 5 miljoonaa suomalaista on sosiaalisessa mediassa vuoteen 2025 mennessä ja heillä kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

Sosiaalisesta mediasta ol laan montaa mieltä. Jos seuraat ympärilläsi ole via ihmisiä, voit pelkästään omal la mutututkimuksella havaita, et tä suurin osa sosiaaliseen medi aan negatiivisesti suhtautuvista on ikäluokaltaan vanhempaa sukupol vea, kun taas sosiaalisessa medi assa viihtyvät ovat alle 45-vuotiai ta. Statistan tutkimuksen mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 3,78 miljoonaa sosiaalisen median käyt täjää, kun vuonna 2022 heitä on jo 4,86 miljoonaa.

Ennusteen mukaan luku nou see 5,22 miljoonaan vuoteen 2025 mennessä. Sosiaalinen media on jättimäinen mediakanava, jossa on oltava mukana. Vuonna 2021 61 prosenttia suomalaisista käyt ti WhatsAppia, 54 prosenttia Face bookia ja Instagramia sekä Youtu bea 35 prosenttia.

Kun Facebook starttasi vuonna 2004, mukana seurasi toinen tois taan mielenkiintoisempia kanavia. Suurimmista Twitter vuonna 2006 ja Instagram vuonna 2010. Pian ak tiivisesti sosiaalisessa mediassa viestivät henkilöt keräsivät paljon huomiota ja heitä alettiin seurata.

Julkisuudesta tutut ja blogi maailmassa aiemmin ansioituneet huomasivat, että sosiaalisen medi an kanavista oli helpompi tavoittaa oma yleisö. Yleisön kanssa pystyi keskustelemaan, kun nopeampi in teraktiivisuus lisääntyi.

Alettiin puhua vaikuttajista, joilla on suora keskusteluyhteys omaan

seuraajakuntaansa. Tänä päivänä vaikuttajia löytyy jo kaikista kate gorioista.

Mieti keskustelua, älä mainoskampanjaa

Käymme kurkistamassa Booking. comin sivuilta arvostelut hotellis ta, joka kiinnostaa. Jos arvosteluis sa on eriäviä mielipiteitä, harkin tamme hotellin suhteen muuttuu. Googletamme ”arvostelut kame ra X” ja otamme selvää mitä mieltä muut ihmiset ovat olleet tuotteesta.

Luemme muiden ihmisten mie lipiteitä ja teemme ostopäätöksiä sen mukaisesti. Olemme kiinnostu neita keskusteluista, joita käydään eri asioiden ympärillä.

Lisäksi me seuraamme erilaisia ihmisiä. Näemme minne he mat kustavat, mitä he syövät, missä he käyvät ostoksilla.

He kertovat meille, kun ovat syö neet herkullisen kakkupalan su loiselta näyttävän kahvin kanssa Naantalissa leipomokahvilassa tai millä tavalla hyvä asiakaspalvelija on hoitanut heidän asiansa vakuu tusyhtiössä.

Saamme jatkuvasti inspiraatioi ta paikoista, asioista ja tuotteista, joita voisimme itsekin ostaa. Ja yri tykset saavat näkyvyyttä.

Siksi erityisesti vaikuttajien suositukset ja mielipiteet ovat tär keitä. He ovat luoneet syvän suh teen yleisönsä kanssa ja heitä kuunnellaan. He kertovat avoimes ti arvoistaan ja miettivät tarkasti,

minkälaisten brändien kanssa he tekevät töitä, koska haluavat olla luottamuksen arvoisia yleisölleen.

He keskustelevat yleisönsä kanssa jatkuvasti. Eikä yleisö si vuuta vaikuttajien mielipiteitä, vaan luottaa niihin kuin parhaim paan ystäväänsä.

Vaikuttajamarkkinointi on otettava vakavasti

Vaikuttajasuosittelu ja vaikuttaja markkinointi on siis otettava vaka vasti. Globaalisti vaikuttajamark kinointi on kasvanut 16,4 miljardin dollarin bisnekseksi tänä vuonna, kun se vielä vuonna 2016 oli 1,7 mil jardia. Loikka on järisyttävä.

IAB Finlandin ja Kantarin alku vuonna 2022 tekemän tutkimuk sen mukaan vaikuttajamarkkinoin tiin käytettiin vuonna 2021 Suo messa peräti 39,4 miljoonaa. Vuo teen 2020 kasvua oli 41 prosenttia.

Statistan tilastojen mukaan 17 prosenttia 18–64-vuotiaista suo malaisista on ostanut tuotteita, kun vaikuttaja on suositellut niitä. Kun 15–64-vuotiaita suomalaisia on 61,7 prosenttia väestöstä, voi simme äärimmäisen karkealla las kutoimituksella laskea, että vai kuttajien suosituksesta noin 325 000–350 000 suomalaista ostaa tuotteita, kun vaikuttajat niitä suo sittelevat. Brändimielikuvavaiku tuksen määrää on vaikea mitata. Vaikuttajien määrä ei vähene, vaan uusia vaikuttajia tulee jatku vasti. Enää ei myöskään puhuta

Sanna Mämmi Senior Creative Vaikuttajamarkkinointi ja PR-toimisto Indieplace Oy

IndieplaceonosaKalevaMediaa.

yleisesti somevaikuttajista, vaan kategoriat ovat pienistä nanovai kuttajista, mikro- ja makrovaikut tajatasoihin ja aina somejulkkiksiin saakka.

Heidän yhteenlasketut kohde yleisömäärät voittavat massame dioiden yleisömäärät heittämällä. Lisäksi heillä on yllä mainittu vahva suhde yleisöönsä, jonka he saavat liikkeelle. Oli kyseessä sitten uu tuustuotteiden testaus tai brändin vastuullisuusmielikuvan esille nos taminen.

Siksi vaikuttajamarkkinointia ei enää voi jättää pois markkinoin timixistä. Jos yleisö ei keskuste le brändistäsi tai tuotteitasi ei näy vaikuttajien kanavissa, vaikka te kisitkin mainontaa, et silti koske ta ketään. Kukaan ei tiedä oikeas ti tuotteestasi tai brändistäsi mi tään, koska kenelläkään ei ole sii tä mitään sanottavaa. Se on vain mainos, joka ei tänä päivänä aidos ti kosketa – ja siksi sen voi ohittaa.

Vaikuttajamarkkinointi vahvis taa muita markkinointitoimenpitei tä, kun ne tehdään strategisen fik susti yhdessä. Niille mietitään yh teensopiva konsepti ja toimenpi teet ajoitetaan sopimaan toisiaan tukevalla tavalla. Enää ei siis riitä, että mainostetaan massakanavis sa, bannereissa tai laitetaan tiedo te, vaan vaikuttajamarkkinointi on otettava osaksi koko markkinointi viestintää.

LOUNASRAVINTOLA

Kempeleentie 7B Lounas ma-pe 10.00–13.45

RAVINTOLA SPOON Virpiniemessä

VALVEEN PALJETTI

UUSI RAVINTOLA-KAHVILA Kulttuuritalo Valve, Hallituskatu 7 Avoinna ma-pe 9–19 la 10–18 lounas ma-la 11–14

Teemme myös hyvin KATTAVAA PITOPALVELUA kaikenlaisiin juhliin ja tapahtumiin, niin pieniin kuin suuriinkin.

Hautakorventie

Puh.

Harrastus teki urheilukauppiaan

Kari Mikkolan yritys Urheilukauppa. eu sijaitsee Oulun keskustassa Pak kahuoneenkadulla.

”Aloitimme pelikaverin kanssa pitä mään urheilutavaroiden varastomyy mälää Taka-Laanilassa kymmenen vuotta sitten. Nykyisessä liiketilassa olen toiminut 8,5 vuotta. Yksinyrittä jänä olen ollut nyt noin kuusi vuotta.”

Mikkola toimi ennen yrittäjäuraan sa Nokialla ja on koulutukseltaan säh kötekniikan diplomi-insinööri.

”Sain Nokialta eropaketin, joka mahdollisti yrityksen aloittamisen, ja Yritystakomo antoi lisäpontta siihen.”

Urheilukauppayrittäjä Kari Mikko la tuntee myyntiartikkelinsa. Palloilu lajeja hän on harrastanut lapsesta as ti, ja valmentanut eri seuroissa parin kymmenen vuoden ajan.

”Olen harrastanut jalkapalloa, pe säpalloa, jääkiekkoa. 15-vuotiaana seurassa harrastaessa piti valita joko jalkapallo tai jääkiekko, ja valitsin tuol loin jalkapallon. Pelasin sitä niin kau an kuin polvet kestivät, viimeksi viisi kymppisten ikämiesten SM-turnauk sessa vielä kolme vuotta sitten. Olen ollut valmentajana vuosikymmeniä ja tiedän jalkapallon joukkuepukeutu misen säännöt.”

Tällä hetkellä Mikkola valmentaa tyttömaalivahteja Oulun Harrastefu tiksessa.

”Valmentaisin enemmänkin mutta yrittäjänä aika tahtoo olla kortilla.”

Verkostosta yrittäjäystäviä

Mikkola on mukana Pohjois-Pohjan maan Yrittäjien Tuttuyrittäjissä ja yk

sinyrittäjien toiminnassa silloin kun ehtii, sekä BNI-verkostossa (Business Network International).

BNI:ssa toimiminen on kannatta nut, sillä siellä hän tapasi aikoinaan Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjissä tuol loin hankintaneuvojana toimineen Tii na Talalan

”Sain kilpailutuksessa Oulun kau pungin hankintasopimuksen urheilu välineille. Sen saaminen oli paljon sii tä kiinni, että sain apua hakemuksen tekoon PPY:n silloiselta hankintaneu vojalta, Tiina Talalalta. Kilpailutus on niin valtava prosessi, etten välttämät tä olisi osannut tehdä hakemusta it se”, Mikkola kiittelee.

Yrityksellä on hankintasopimus myös Oulu-Koillismaan Pelastuslai toksen, OSAO:n ja Kempeleen kun nan kanssa.

Hankintasopimuksista tuleva tuot to on kolmasosa yrityksen liikevaih dosta.

”Voi olla, että ilman sopimuksia yri tystä ei välttämättä enää olisi.”

Vapaa-aika halonhakkuussa

Polvivamman takia Mikkolan oma ur heiluharrastus on hiipunut.

”Pyöräilen paljon. Palloilulajien harrastus on jäänyt vähemmälle, kun polvet ovat niin huonot. Keinonivel tä en ole kuitenkaan ottanut. Asun keskellä metsää ja teen paljon met sätöitä.”

Mikkola kertoo, että varsinkin säh könhinnan nousu on innostanut teke mään puita enemmän ja mökkiä tu lee lämmitettyä puulla iltaisin.

”Metsästä ei malta olla pois, ja puu töissä saa hyvää liikuntaa. Kaverit kut suvatkin minua halkoholistiksi.”

· YRITTÄJÄTARINA Vuosikymmeniä kestänyt valmennusura jalosti yksinyrittäjä Kari Mikkolasta asiantuntevan urheilukauppiaan

Entisen Nokia-insinöörin Kari Mikkolan luotsaama Urheilukauppa.eu sijaitsee Oulussa Mäkelininkadulla.

· Anna Raudaskoski, teksti ja kuva

Asun keskellä metsää ja teen paljon metsätöitä. Kaverit kutsuvatkin minua halkoholistiksi.”

Tavoitteena digisti ketterämpi kaupankäynti

Sana digitalisaatio heittää monen ajatukset lisätyn todellisuuden kautta tekoälyyn asti, mutta useimmiten arjessa on kyse yksinkertaisesti liiketoiminnan kehittämisestä uusia toimintamalleja ja teknologioita hyödyntämällä. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi palvelujen joustavuutta, kustannustehokkuutta sekä mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan. Jotta nuo mahdollisuudet avautuisivat, pitää olla hieman kiinnostusta uusiin teknologioihin sekä halua ymmärtää asiakastarpeita ja toimintaympäristön vaatimuksia.

johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jonka BusinessOulu tekee yhdessä Oamkin ja yliopis ton kanssa.”

Kerro omat toiveesi!

Valmennuksiin on osallistunut jo yli tuhat omia digitaitojaan tai yrityksen liiketoimintaa kehittä vää henkilöä. Lisäksi niiden tallenteita on katsottu yli 2 000 kertaa. Pidempiin digitaalisen liiketoi minnan kehittämisen valmennuksiin sisältyy myös yrityskohtaista ohjausta.

Riittää siis, että on kiinnostunut?

”Tärkeintä on saada näkemys digitalisaatiosta oman toiminnan kehittämisen suhteen. Vaikka et olisi luomassa digitaalista strategiaa tai siirtä mässä liiketoimintaa verkkoon, niin jollain tavalla digitalisaatio koskettaa kaikkea yritystoimintaa”, Olli Levaniemi BusinessOulusta hoksauttaa.

”On hyvä lisätä omaa ymmärrystä eri mahdol lisuuksista. Sellainen voi olla vaikka mahdollisuus vapauttaa yksinyrittäjän resursseja, kun pilvipalve lujen ansiosta työn tekeminen ei ole sidottu tiettyyn paikkaan tai laitteeseen”, Antti Moilanen jatkaa.

Mistä lähteä liikkeelle? Monet tuotteet ovat jo saatavilla digitaa lisina palveluina, digitaaliset alustat ovat tehneet paikallisista palveluista kansainvälisiä, ja tuotan non tehokkuutta pystytään parantamaan erilaisilla seurantamenetelmillä.

BusinessAsemalla järjestetään digiaiheisia tietoiskuja kiinnostuksen herättämiseksi sekä erimittaisia valmennuksia digitoimintojen aloitta miseksi tai kehittämiseksi. Tapetilla ovat trendit, digitaaliset alustat ja erilaiset työkalut.

Valmennuksia tuotetaan liittyen mm. verkko kauppaan, digitaaliseen markkinointiin ja myyntiin sekä digitaalistenpalvelujen kehittämiseen. Infoissa ja digiaamiaisilla jo päästy tutustumaan mm. droonialaan, 5G-kehitykseen ja Microsoft 365 -ohjelmistoihin. Samalla on luotu pohjaa verkot tumiselle.

”Verkkokauppavalmennusten osallistujat ovat muodostaneet myös Verkkokauppiasklubin, joka toimii aktiivisena vertaisoppimisympäristönä ja on herättänyt kiinnostusta myös muualla Suomessa”, Levaniemi kertoo.

”Meille on tärkeää tuoda esiin uusia mahdolli suuksia, joiden pohjalta saattaa nousta tarpeita ja toiveita uusista valmennuksista. Niitä kuulemme mielellämme, ja niitä kannattaa myös esittää. Valmennukset ja infot ovat kaikille avoimia, mak suttomia tilaisuuksia kehittää olemassa olevaa tai tulevaa liiketoimintaa.”

Tulossa olevia valmennuksia: Sisällöntuotanto Canvalla 4.–5.10. Tehovalmen nus: Lyhytvideoiden haltuunotto, 7.10., 14.10., 21.10. ja 4.11. Lisätiedot: businessasema.com/ tapahtumat

Levaniemi ja Moilanen toimivat BusinessOulussa digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijoina. Heidän mukaansa digitalisaatio ei ole tukitoiminto, vaan osa kaikkea tehtävää työtä. Joka tapauksessa di gitalisaatiosta pitää saada mitattavaa hyötyä – oli se sitten ajan tai kustannusten säästöä tai uusia asiakaskontakteja.

”Tutustumalla eri vaihtoehtoihin voi myös vält tyä turhilta tai vääriltä hankinnoilta. Voi käydä niin kin, että asioihin perehdyttyään huomaa, ettei oma yritys tai asiakkaat tarvitsekaan tiettyä palvelua.”

Tällä hetkellä nousussa on datalla johtaminen, josta Moilasen mukaan myös pienet yritykset voivat hyötyä merkittä västi:

”Digitalisaatio tuottaa valtavat mää rät digitaalista tietoa, jonka hyödyn täminen on monessa yrityksessä vielä alkutekijöissään. Digitaalisen datan hyödyntämisestä oman liiketoiminnan kehittämiseksi on tulossa erilaisia valmennuksia, webinaareja ja vapaasti hyödynnettäviä materiaaleja. Ne ovat osa dataan pohjautuvan liiketoiminnan

BUSINESSASEMALLA VOIT KOKEILLA JA KEHITTÄÄ!

• digitaalisen pienvalmistuksen laboratorio FabLab

• laitteisto 3D-mallinnosten katseluun striimaus- ja av-studio live-lähetyksiin ja tallenteiden tekemiseen rakennettu kiinteistöteknologian kokeiluympäristö

Lisätiedot: businessasema.com jari.jokisalo@businessoulu.com

Antti Moilanen (vas.), Olli Levaniemi ja Juha-Matti Mukari auttavat yrityksiä digiasioissa - myös kuvan striimausstudion käytössä.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Tšekistä kotoisin oleva fysiotera peutti Jana Kocisova on tarjonnut kolmisen vuotta fysioterapia- ja hie rontapalveluja Muhoksella.

Jana tuli Muhokselle vuonna 2016 miehensä ja yhden lapsensa kans sa. Hänen lihanleikkaajana toimiva aviomiehensä oli jo aikaisemmin käynyt Suomessa töissä useita ker toja.

”Mies ihastui Suomeen. Hän ky syi minulta, voimmeko muuttaa tän ne. Hän tykkää suomalaisesta kult tuurista ja systeemistä.”

Jana kertoo, että ensimmäinen vuosi oli kokeilua. Miehellä palkka taso on Suomessa parempi kuin Tšekissä, Janalla palkka on samaa luokkaa. Janan aviomies on töissä Viskaalin tilalla.

”Päätimme, että voisimme jat kaa elämäämme Suomessa.”

Ihan ensimmäiseksi Jana kävi Ou lussa PSK-Aikuisopistossa suomen kielen kurssin. Sinne hän pääsi TEtoimiston kautta.

Samoihin aikoihin perheeseen syntyi toinen lapsi. Jana kertoo, et tä vaikka Valvira hyväksyi hänen koulutuksensa, hän ei löytänyt oman alansa töitä.

Ratkaisuna hän lähti opiskele maan hierojaksi. Hän perusti Hyvä ryhti -yrityksen, mutta alussa asi akkaita ei ollut riittävästi.

”Tšekissä fysikaalinen hoito on ilmaista. Täällä ihmiset tulevat mie luummin hierontaan.”

Pian oltiin korona-ajan kynnyk sellä, ja perheeseen syntyi kolmas lapsi. Mainostuksen ansiosta asiak kaita oli alkanut olla mukavasti, mut ta korona romahdutti tilanteen.

Kielitaitoa työn lomassa

Aiemminkin ulkomailla työskennel lyt Jana puhuu englantia. PSK-Ai kuisopiston kurssin lisäksi hän on käynyt lyhytkurssin Villa Viktorissa.

”Pitää katsoa ja kuunnella. Ei ole ollut niin vaikea oppia. Kun oppii yh den vieraan kielen, aivot osaavat keskittyä ja voi oppia myös muita kieliä.”

Janan mielestä puhuminen on ol lut parasta kieliharjoittelua.

”Kyllä kielitaito riittää. Aina pys tyn selvittämään ihmisten kanssa, minkälaisia oireita heillä on. Luulen, että minun kielitaitoni riittää minun asiakkailleni ja että he ovat tyyty väisiä.”

Jana varaa enemmän aikaa lää kärien päätösten lukemiseen, että ymmärtäisi ne hyvin.

Lukeminen ei ole puhumista vai keampaa, mutta ääntämisessä on vaikeuksia a:n ja ä:n kanssa. Per heen 10-vuotiaalta koululaiselta suo men äänteet sen sijaan sujuvat.

”En kuule niissä eroa”, Jana sa noo.

Jana Kocisova työllistyi yrittäjänä

Suomen kieltä maahanmuuttajille

• Maahanmuuttajien kielenopetusta on tarjolla peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa sekä aikuisopetuksena.

• Suomea vieraana kielenä (S2) opetetaan Oulun PSK-Aikuisopistossa.

• Villa Viktor on monikulttuurikeskus. Siellä on suomen kielen opetusta sekä neuvontaa.

• Suomen kieltä voi opiskella Oulu-opistossa ja Vuolle-opistossa.

• Yleinen kielitutkinto mittaa, miten henkilö osaa käyttää vierasta kieltä käytännön tilanteissa. Todistuksella voi osoittaa kielitaitonsa.

Ensimmäiset kolme vuotta olivat hankalia. Maahanmuuttaja joutuu tutustumaan eri viranomaisiin, ku ten Kelaan, TE-toimistoon ja yrityk sen perustamiseen liittyviin tahoi hin.

”Kukaan ei kertonut, mitä pitää tehdä. Oli pakko oppia itse kaikki. Vaikka ymmärsin sanat, en ymmär tänyt systeemiä.”

Valmennuspaja Tärppi oli paik ka, josta Jana sai apua, vaikka hän ei ollutkaan toiminnan varsinaista kohdetyhmää. Kirjanpitäjä auttoi yrityksen perustamisessa.

Fysikaalinen hoito suosittua Tšekissä

Fysikaalisten hoitojen suhteen ti lanne on Tšekissä parempi. Siellä on paljon perinteisiä kylpylöitä ja niissä ihmiset saavat aina hyvää hoi toa.

”Oli yllätys, että suomalaisen po tilaan pitää kestää enemmän. Tšekissä potilas on kymmenen päi vää sairaalassa. Sitten hän saa nel jä viikkoa hoitoa kylpylässä. Leikka uksen jälkeen häntä ei panna yksin kotiin paperin kanssa.”

Janan asiakaskunta on vakiintu nut, ja uusia asiakkaita tulee suo sittelujen perusteella.

”Ihminen on kokonaisuus. Yritän löytää apua asiakkaiden ongelmiin.”

Jana tarjoaa hoitona myös spi raalistabilaatiota. Menetelmällä pa rannetaan selän toiminnallisuuden ongelmia ja korjataan lihasepäta sapainoa.

”Se parantaa ryhtiä. Sillä voi hoi taa välilevyn pullistumia ja skoli oosia. Se antaa huipputuloksia”, hän kertoo.

· MAAHANMUUTTO Tšekkiläinen perhe muutti Muhokselle fysioterapia-alan yrittäjäksi ja lihanleikkaajaksi

Jana Kocisovalla on kädessään vastuskuminauhat. Niitä käytetään spiraalistabilaation menetelmässä, jolla hoidetaan selän liikkuvuuden ja epätasapainon ongelmia.

Luulen, että minun kielitaitoni riittää minun asiakkailleni ja että he ovat tyytyväisiä.”

Jana Kocisova

Hallitse epävarmuutta – keskity oleelliseen

Osakemarkkinat eivät pidä epävarmuudes ta. Sama pätee kulut tajiin ja kaiken kokoisiin yrityksiin. Markkinoiden talousdata on kovin ristiriitaista. Vaikka Suomen työt tömyysaste on tämän vuosituhan nen alimmilla tasoilla ja työllisyys aste ennätyskorkealla, taantuman uhkaa havaitaan jo usealla talous alueella.

Geopoliittiset jännitteet ja epä varma taloustilanne ovat heilut taneet reippaasti myös valuutta kursseja. Kansainvälisillä mark kinoilla toimiville suuryrityksil le valuuttojen suojaus on jokapäi väistä, ja nyt se kiinnostaa entis tä enemmän myös keskisuuria ja pieniä yhtiötä.

Kyse ei ole spekuloinnista, vaan ostetusta ajasta. Se antaa rauhaa tarkastella muutostilanteita.

Tyypillisesti valuuttasuojauk sessa asiakas sopii tietyn määrän valuuttaa vaihdettavaksi tulevana ajankohtana. Sovittujen suojaus

toimeksiantojen ja valuuttakurssi muutosten seuraaminen sekä lu kuisten valuuttakauppojen toteu tus on helpottunut pitkälle auto matisoitujen sähköisten valuut takaupanjärjestelmien myötä. Te hokkuus, tarkkuus ja ajansäästö kelpaavat jokaiselle taloushallin nolle!

Korko vaikuttaa merkittävästi osa kemarkkinoiden tuottoon, tuottoodotukseen ja valuuttakursseihin.

Raju inflaatio kiristää rahapolitiik kaa ja nostaa euribor-korkoja (12 kk euribor 2,102 % / 13.9.2022), mikä tuntuu erityisesti velkaisten kotitalouksien kukkarossa.

Inflaatio syö ikävän monipuoli sesti ostovoimaa, ja yhä suurempi osa kuluttajan palkasta kuluu vält tämättömiin arjen hankintoihin.

Vaikka inflaation osalta kysees sä ovatkin suurelta osin tarjonta puolen haasteet, ei keskuspankeil la ole muuta vaihtoehtoa kuin nos taa korkoja ja siten suitsia laaja-

alaiseksi muodostunutta inflaatio ta. Euroopan keskuspankin (EKP) viimeisin koronnosto, 75 korkopis tettä, on historiallisen suuri!

Hyvän sään aikana sähköhin tansa kiinnittäneet voivat nyt on nitella itseään – aivan kuten kor koriskinsä suojanneet. Vaikka mo ni kuluttaja, yritys ja julkisyhtei sö on jo hyvissä ajoin suojautu nut korkojen nousulta, vielä ei ole myöhäistä. Sumu tulevaan ei ole hälventynyt, joten epävarmuutta kannattaa hallita.

EKP jatkaa ohjauskorkojen nos tamista. Sillä on edelleen vaiku tusta euribor-korkojen ja korko suojausten hintatason määrittä vien pitkien korkojen nousulle. Ra hapolitiikan globaali kiristyminen ja keskuspankkien taseiden pie nentäminen tukevat inflaatioriski en ohella pitkien korkojen nousua.

Jukka Rajavaara Kirjoittaja toimii OP Marketsissa suojaus- ja sijoitusratkaisuiden parissa.

sa. Energia kallistuu, raaka-ainei den hinnat heiluvat eikä työnteki jöitä tahdo löytyä. Riskejä taklaa via suojauksia kannattaa käyttää!

Valuuttasuojaus voi estää yri tyksesi valuuttamääräisen myyn tikatteen sulamisen ja korkosuoja us poistaa riskin pitkittyneestä in flaatiosta aiheutuvalle rajulle kor kojen nousulle. Pääomaturvattu sijoitusratkaisu turvaa täysimää räisesti yrityksesi hyvän päivän varalle kerrytetyt rahavarat.

TALLENTAVA

Edellä kerrotut kuluttajien – siis asiakkaidesi – haasteet näkyvät tietenkin myös yritysten arjes

KAMERA-

Hallitse epävarmuutta yhdes sä OP:n kanssa. Me autamme si nua keskittymään liiketoimintaasi.

Omistajanvaihdos vei kolme vuotta

· OMISTAJANVAIHDOS Arvo Kova Oy:n kokemusten mukaan omistajanvaihdos voi näyttää paperilla helpolta, mutta todellisuudessa se voi olla myös raskas prosessi ja nostaa tunteita laidasta laitaan.

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuva

Hautaustoimisto Arvo Kova Oy siirtyi Ris to Kovan ja hänen veljiensä Veli-Matin ja Henrin omistukseen heidän isältään Olavilta ja sedältään Tauno Kovalta vuonna 2017 omistajanvaihdoksen yh teydessä.

Tämän myötä yritys siirtyi kolman teen sukupolveen. Risto Kovan isovan hemmat perustivat hautaustoimiston vuonna 1960.

Risto Kovan mielestä omistajanvaih doprosessissa oli vaikeinta se, että täy tyi miettiä monelta suunnalta luopuvien yrittäjien asioita ja samalla omaa jatku vuutta yrittäjänä.

Helpointa puolestaan oli päivittäisen työn jatkaminen. Omistajanvaihdospro sessissa kaikkien osapuolten on keskus teltava asioista avoimesti.

”On hyvä käydä useampikin neuvot telu, jossa ostajan ja myyjän lisäksi on mukana ulkopuolinen, puolueeton yri tysvälittäjä tai konsultti. Myyjän ei kan nata jättää mitään asioita kertomatta, jotta ne eivät tule prosessin aikana yllät täen esille eivätkä hankaloita yritystoi minnan jatkumista”, Kova huomauttaa.

Ulkopuolinen yritysvälittäjä avuksi

Omistajanvaihdokseen kannattaa ehdot tomasti ottaa ulkopuolinen yritysvälittä

jä tai konsultti, ja myyjän alkaa jo hyvis sä ajoin tehdä luopumistyötä.

”Näen myös tärkeänä sen, että yrittäjä pyrkii jo yritysuransa aikana turvaamaan eläkesäästöillä tulevat eläkevuotensa.”

Se, mistä voi tulla eriäviä mielipiteitä omistajanvaihdoksen aikana on yrityk sen arvo. Kova korostaa, että yrityksen realistinen arvo kannattaa selvittää, kun aletaan tehdä omistajanvaihdosta.

Tunteet syrjään kaupanteossa

Kova tietää kokemuksesta, että tunteet täytyy pistää kaupanteon hetkellä syr jään, vaikka omistajanvaihdos tapahtui si oman suvun ja perheen sisällä.

”Suvun keskenkin tapahtuvasta yri tyskaupasta ja omistajanvaihdoksesta täytyy luonnollisesti saada rahallinen korvaus.”

Ostajan pitää olla valveutunut ja käyt tää enemmän järkeä kuin tunnetta.

”Jos ei ole intoa eikä halua jatkaa yri tystoimintaa, niin silloin pitää jäädä pois. Tärkeää on se, että yrittäjyys luo jatku vuutta. Tämän vuoksi yrittäjän kannat taa ostaa terve ja toimiva yritys”, Kova tähdentää.

Yrityksen ostajalla täytyy olla myös tahtoa ja halua toimia yrittäjänä. Kovan mielestä edellytyksenä pitäisi olla, että ostajalla on jo kokemusta yrittäjyydestä. Kova on itse ollut mukana perheyrityk sessä jo nuoruusikäisestä lähtien.

”Se, että yrityksen omistajuus on jat kunut jo kolmessa sukupolvessa on mie lestäni arvokasta”, Kova kertoo.

Kiitollisuutta ja uusia suunnitelmia

Vaikka sukulaisuussuhteet nostavat her kästi pintaan monenlaisia tunteita, Kova on kaiken kaikkiaan kiitollinen, että saa jatkaa isänsä, setänsä ja isovanhempien sa luomaa yritystoimintaa.

Hän on jo selvinnyt tunteiden aiheut tamasta mylläkästä. Kovalla on ollut omis tajanvaihdoksen aikana muun muassa sellainen tunne, ettei haluaisi pahoittaa isänsä mieltä.

”Uskon, että yrityksestä luopuminen on ollut vaikeaa myös luopujille, koska heillä on ollut niin vahva side yritykseen.”

Kova toivoo, että sitten kun hän itse ai kanaan eläköityy, luopumisprosessi olisi helpompi. Kovan toinen setä Esa Kova on seuraavaksi siirtymässä eläkkeelle.

”Tämä tapahtuu muutamien vuosien päästä, mutta olemme jo hyvissä ajoin keskustelleet asioista avoimesti.”

Ostetaan metsätiloja

Ostetaan metsätiloja

Avoin keskustelu

tärkeintä

Ostetaan metsätiloja

Ostetaan metsätiloja

Ostetaan metsätiloja

Ostetaan metsätiloja

Päivi Kaisto

puh. 044 244 8390

Ari Jäntti puh. 0400 414 290

Ostetaan metsätiloja

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Päivi Kaisto puh. 044 244 8390

Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Ari Jäntti puh. 0400 414 290

Ari Jäntti puh. 0400 414 290

Ari Jäntti puh. 0400 414 290

Ari Jäntti puh. 0400 414 290

Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

Ari Jäntti puh. 0400 414 290 Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

Ari Jäntti puh. 0400 414 290 Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

Mikko Laitinen puh: 040 752 1492

www.greengold.fi

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

www.greengold.fi

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

www.greengold.fi

www.greengold.fi

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

www.greengold.fi

Tarja Peltomaa, puh: 040 560 6867

www.greengold.fi

Varaukset: puh. 08 514 100 sales@airporthotel.fi

Risto Kovan mielestä omistajan-vaihdosprosessissa oli vaikeinta luopuvien yrittäjien asioiden miettiminen monelta suunnalta ja samalla oman jatkuvuuden miettiminen yrittäjänä. Helpointa oli puolestaan päivittäisen työn jatkaminen.

Kinnusen Mylly Oy

• Armi Kinnunen tuli töihin mylläriksi Utajärven Vehnämyllyyn. Vuonna 1962 se siirtyi hänen omistukseen.

• Annu Kuure siirtyi toimitusjohtajaksi elokuun alussa. Hän edustaa perheyhtiön kolmatta sukupolvea.

• Työntekijöitä on 46.

• Liikevaihto tulee tänä vuonna olemaan 40 miljoonaa euroa.

• Kinnusen Myllyn tuottaman gluteiinittoman kauran tuotemerkki on 65 Oats.

•

•

•

•

Tuotemerkki muodostuu pohjoista leveyspiiriä tarkoittavasta luvusta ja englanninkielen kaura-sanasta.

Puhdaskauraa tuottavat sopimusviljelijät.

Viljely on erikoisviljelyä, joka vaatii erityisen panostuksen. Esimerkiksi tiloilla ei saa viljellä lainkaan gluteeniviljoja.

Puhdaskauran tuotteet menevät paljolti vientiin.

Puhdaskauraa maailmalle

· SUKUPOLVENVAIHDOS Kolmas sukupolvi astui remmiin, kun Annu Kuure aloitti Utajärvellä toimivan Kinnusen Myllyn toimitusjohtajana.

· Anna Tilvis, teksti ja kuva Utajärvellä toimiva Kinnusen Mylly sai uuden toimitusjohtajan elokuun alussa, kun Annu Kuure siirtyi tehtävään. Poh jois-Suomen suurimmalla myllyllä usko taan tulevaisuuteen. Iso investointi puh daskauran tuotantoon on lähtenyt vetä mään hyvin.

”Isoisäni Armi Kinnunen tuli myllärik si Utajärven Vehnämyllyyn. Kaikki neljä poikaa ovat tehneet töitä myllyssä. Nyt on menossa kolmas sukupolvi”, Kuure kertoo.

Pojista nuorin Aarne Kinnunen jäi ke sällä eläkkeelle, mutta jatkaa yhä halli tuksessa. Kun Kuure viisitoista vuotta sit ten teki päätöksen tulla töihin sukunsa yritykseen, sukupolvenvaihdos oli jo aja tuksissa.

”Rinta rinnan on menty kahden suku polven kanssa, ensin isän opissa ja sitten Aarnen kanssa. Tämän kokoisessa yrityk sessä on tärkeää, että toiminnassa on jat kuvuutta.”

Kuure kertoo, että sukupolvenvaihdos

on sujunut sopuisasti. Siitä, mihin suun taan yritystä on kehitettävä, on vallinnut yhteisymmärrys.

Jauhoja, rehuja ja kauraa

Kinnusen Myllyn kolme tuotantosuuntaa ovat jauhomylly, rehutuotanto ja kaura mylly. Se kuuluu Suomen viiden suurim man myllylaitoksen joukkoon, mutta markkinointi on painottunut perinteises ti pohjoiseen.

”Suurin osa jauhoistamme menee lei pomoihin. Miltei kaikki pohjoisen leipo mot käyttävät meidän jauhoja. Rehut me nevät pohjoisen karjatilallisille.”

Rehuja on laaja valikoima erilaisille eläintiloille. Tuotannossa pystytään hyö dyntämän jauhomyllyn sivujakeita sekä myös muun elintarviketuotannon sivuja keita, kuten melassia.

Rehuvilja tulee lähikunnista. Jauhoviljan laatuvaatimukset ovat korkeammat, ja sik si normaalivuonna vehnä ja ruis tulevat pääosin Seinäjoen ja Vaasan alueelta.

Viitisen vuotta sitten yhtiö lähti inves toimaan puhdaskauramyllyyn. Lopputu loksena on keliaakikoille sopiva täysin glu teeniton kaura.

”Asiaa kypsyteltiin pitkään. Meidän alu eella kasvaa maailman parhainta kauraa, joka on jo luontaisesti gluteeniton vilja. Harmitti, ettemme voi hyödyntää sitä pa remmin.”

Markkinatutkimuksen kautta selvisi, että yrityksen kannattaa erikoistua glu teenittomuuteen. Markkinoilla oli aukko tavalle tuottaa kauraa uudella luotetta valla tavalla.

”Kauramyllyyn ei oteta mitään muuta. Koko ketju pellolta myllyyn asti on var mistettu. Myllyssä on useita puhdistus laitteita, joilla prosessi varmistetaan.”

Vientiin panostettu

Kinnusen Mylly lähti samalla vientiyrityk seksi. Uuden tuotteen markkinointi ulko maille aloitettiin kaksi vuotta ennen kuin tuotantolaitos käynnistyi. Kuure toteaa,

ettei sitä aloitettu yhtään liian aikaisin.

”Nyt kauramylly on ollut käynnissä kolme vuotta ja vientiä on 30 maahan ympäri maailman. Tuote myydään teol lisuuspakkauksissa teollisuuteen. Sovel lukset ovat tosi laajoja ja siitä tehdään kaikenlaisia tuotteita.”

Kuure kertoo, että vientiin on panos tettu ja sitä ovat tekemässä osaavat te kijät.

”Sitä ei voi hoitaa toisella kädellä. Asiakkuuden luominen on yllättävän työlästä.”

Investointi oli merkittävä, ja sillä ha ettiin kasvua. Yhtiön muilla tuotantoaloil la ei ollut samalla tavalla kasvun mah dollisuuksia.

Viljojen hinnan nousu on yllättänyt tuoreen toimitusjohtajan. Hintoja ei kai kilta osin ole saatu vielä vietyä eteenpäin ketjussa.

”On ollut sellainen vuosi, ettei olisi osannut arvata, miten hinnat tulevat ke hittymään. Se on mullistanut viljamark kinoita. Monien viljojen hinta on tuplaan tunut”, Kuure toteaa.

Kinnusen Myllyn toimitusjohtaja Annu Kuure toteaa, että viljamarkkinat ovat mullistuksen kourissa.

Töitä ei tuoda vapaa-ajalle

· YRITTÄJÄPARISKUNTA Eija ja Janne Honkosen perheen kahdessa yrityksessä työskentelee myös kaksi aikuista lasta. Sääntönä on, että työasioita ei mietitä perheen sunnuntailounaalla.

· Anna Raudaskoski, teksti · Ester van Dam, kuva

Janne ja Eija Honkonen pyörittävät emoyhtiö Suomen Huopakatto Grou pin alla kahta yritystä. Suomen Huopa katto Oy ja Warjakka Bed&Breakfast sijaitsevat molemmat Oulunsalossa.

”Suomen Huopakatto on päätyöm me, ja Warjakka Bed&Breakfastia voi luonnehtia sivutoimeksi. Majoitustoi minta on pieni osa kokonaisliiketoimin nasta”, Eija Honkonen kertoo.

Warjakka Bed&Breakfastia alettiin remontoimaan viime kesänä majata loksi. Aiemmin siellä järjestettiin jo juh lia ja tapahtumia. Viime kesänä majoi tustoiminta veti sopivasti asiakkaita, ja ensi kesäksi toivotaan lisää majoitet tavia.

”Varjakan tilat ovat kotimme, ja en tinen mummolani. Varjakan taloillam me on hyvät tilat majoitustoimintaa var ten, koska lapset ovat lähteneet kotoa.”

Eija Honkonen työskenteli koronaajan alkuun asti eri toimijoilla.

”Toimin muun muassa matkailualal

la matkatoimistossa, lentoasemalla, ho tellissa ja ravintoloissa. Niissä töissä sain hyvää kokemusta Bed&Breakfastin pyö rittämiseen.”

Kesätuuraajasta rakennusyrittäjäksi

”Olen ammatiltani nuoriso-ohjaaja, ja alun perin tulin kesätöihin kattohom miin kahdeksi viikoksi 33 vuotta sitten.

Samalla reissulla olen vieläkin. Kahdek san vuotta sitten perustimme oman yrityksen”, Janne Honkonen toteaa.

”Poikamme Henri Honkonen toimii yrittäjänä yhdessä minun kanssani yri tyksissämme toimitusjohtajan pestiä hoitamassa, ja minä toimin projekti päällikkönä. Lisäksi tyttäremme Vilma Honkonen työskentelee rakennustöis sä Suomen Huopakatto Oy:llä.”

Varsinaisesta sukupolvenvaihdok sesta ei ole vielä kyse.

”Lopullista vaihdosprosessia ei olla tekemässä, mutta siihen suuntaan ol laan menossa, kun muutamia vuosia sitten yrityksessä tehtiin järjestelyjä,

että nuoriso tulee meille töihin”, Janne Honkonen luonnehtii.

Vapaa-aikana rentoudutaan

Yrittäjäperheen työnjako toimii hyvin, kun jokaisella on töissä omat tehtä vänsä, jotka ovat muotoutuneet vuo sien varrella. Honkosten lähes koko perhe on töissä yhteisissä firmoissa, ainoastaan vanhin tytär työskentelee muualla.

Eija Honkonen korostaa, että työasi oista ei puhuta perheen yhteisellä ajal la, se päätös on tehty jo kauan sitten. Vapaa-aikana pitää osata rauhoittua ja unohtaa työasiat.

”Olemme oppineet kantapään kaut ta sen, että perheen kesken pitää olla sellaiset pelisäännöt, ettei työasioita puida koko aikaa työajan ulkopuolella, se vain hermostuttaa kaikkia. Lasten kyläillessä, yhteisinä illanviettoina tai sunnuntailounaiden aikana keskitym me muihin asioihin, ja rentoudumme.”

Arjen pyöritys sujuu hyvin

Yrittäjäpariskunnan arki sujuu myös hyvin, kun kumpikin tekee tahoillaan omia hommiaan, eikä toisen perään pa hemmin soitella.

”Eija työskentelee omalla tahollaan Bed&Breakfastilla ja minä työmailla. Oma aikatauluni on sellainen, että läh den aamulla kuudelta töihin ja palaan kotiin viiden aikaan illalla. Töiden jäl keen saatan käydä viereisellä huolto asemalla kuuntelemassa kylän juorut ja samalla lasken työmoodiani. Yksi

henkireikäni on jääkiekon seuraami nen, olen intohimoinen penkkiurheilija ja jääkiekon ystävä”, Janne Honkonen kertoo.

Eija Honkonen on yhdistänyt työn ja huvin.

”Itselleni Warjakka Bed&Breakfast on sekä työ että harrastus. Nautin siitä, kun saan siivota, korjailla, ja sisustaa paik kaa. Juhlien ja tapahtumien suunnitte lu on erittäin mieluinen osa työtäni.”

Pariskunnan yhteinen harrastus on kotimaan ja ulkomaan matkailu. Koti askareita hoidetaan sillä periaatteella, että se tekee, joka osaa.

”Kotipiirissä sijaitsevaan Bed& Breakfastin pitämiseen täytyy myös ol la yhteinen tahtotila. Olemmekin mo lemmat sitoutuneet majataloyritykseem me”, Eija Honkonen jatkaa.

Yhteistyötä Oulunsalon yrittäjien kanssa

Eija ja Janne Honkonen ovat molemmat toimineet Oulunsalon Yrittäjät ry:ssä. ”Olen osallistunut verkostoitumistilai suuksiin ja käynyt koulutuksissa. Sekä Suomen Huopakatto Oy että Warjakka Bed&Breakfast kuuluvat Oulunsalon Yrittäjiin”, Eija Honkonen kertoo.

Paikallisten yrittäjien kanssa pyri tään tekemään hedelmällistä yhteis työtä.

”Warjakka Bed&Breakfastin yhteis työkumppaneita tällä hetkellä ovat Ou lunsalossa toimiva ja ohjelmapalvelui ta tuottava Huskykennel Loihakka, oh jelmasisältöä ja markkinointiosaamis ta luovalla tavalla tekevä Taikabox ry sekä Warjakan Bar & Grilli, josta ostam me ravintolapalveluita.”

Eija ja Janne Honkonen pyörittävät kahta yritystä Suomen Huopakatto Oy:tä ja Warjakka Bed&Breakfastia.

Olemme oppineet kantapään kautta, ettei työasioita puida työajan ulkopuolella.”

Eija Honkonen

Kyberturvalliset verkot tärkeä osa digivastuuta

Kyberturvallisuusharjoitukset yhdessä Suomen ja Viron viranomaisten ja huol tovarmuuskriittisten yritysten kanssa on esimerkki vastuullisuudesta, joka on Elisalla tärkeä osa liiketoimintaa.

“Vastuullisuuden peruspilareitamme ovat digitaalinen, sosiaalinen, taloudel linen ja ympäristövastuu. Haluamme tu kea ratkaisuillamme myös asiakkaitam me ja sidosryhmiämme heidän vastuul lisuustavoitteissaan”, kertoo Minna Krö ger, Elisan yritysvastuujohtaja.

“Turvalliset ja vakaat mobiili- ja laa jakaistayhteydet, digitaaliset palvelut sekä ihmisten yksityisyys digitaalises sa ympäristössä ovat asioita, joista kannamme erityistä vastuuta”, Kröger sanoo.

Kyberturvallisuuden merkitys on en tisestään korostunut nopeasti muuttu vassa turvallisuusympäristössä.

“Kyberturvan takaaminen ja kehit täminen verkossa on digivastuuta. Olemme keskeinen toimija Suomen kansallisen televiestintä- ja ICT-palve lujen toimitus- ja huoltovarmuuden tur vaamisessa. Suomessa Elisa on muka na myös viranomaisten ja yritysten vä lisissä kriisi- ja jatkuvuusharjoituksis sa”, Kröger kertoo.

Vastuullisuuteen kuuluu myös se, et tä kaikki voivat käyttää digitaalisia pal veluita paikasta riippumatta. Esimerkik si Elisan 5G-mobiiliverkko kattaa jo 70 prosenttia suomalaisista yli 150 paikka kunnalla.

Elisa tukee ympäristövastuuta

Elisalla halutaan tukea myös asiakkai taan näiden oman hiilijalanjäljen pienen tämisessä. Se on tärkeää siinä missä yrityksen oman toiminnan ympäristöys tävällisyyskin.

“Tarjoamme esimerkiksi Elisa Palvelu päätelaite -palvelua, jossa kännyköiden elinkaaresta huolehditaan ympäristöys tävällisesti”, Kröger sanoo.

Elisan oma toiminta on ollut hiilineut raalia jo vuodesta 2020 lähtien.

Sosiaalinen vastuullisuus on reilun, tasa-arvoisen ja ihmisoikeuksia kunni oittavan digitaalisen yhteiskunnan edis tämistä. Sosiaalinen vastuu ulottuu oman yrityksen toimintatavoista aina palveluihin ja tuotteisiin.

“Pyrimme varmistamaan kansainvä listen kumppaniemme kanssa auditoi malla, että meillä on vastuulliset tuotan toketjut. Näin voimme taata myös asi akkaillemme tuotteet, joiden tuotantoa valvotaan”, Kröger sanoo.

Kolmanneksi eniten patenttihakemuksia

Taloudellisen vastuun näkökulmasta Eli sa esimerkiksi investoi ja kehittää yh teistyössä muiden yritysten kanssa ko ko ajan uutta.

“Kun Elisa kehittää tuotteitaan ja pal veluitaan, syntyy myös keksintöjä, joita voidaan patentoida. Elisa on ollut viime vuosina yksi eniten patentteja hakevis ta yrityksistä Suomessa. Elisalla on 265 patenttia ja patenttihakemusta, jotka liittyvät suurelta osin verkkojen ja pal velujen kehittämiseen, ylläpitoon ja val vontaan, sekä automatisoituun saata vuuden varmistukseen ja viankorjauk seen”, kertoo Kröger.

Elisa kantaa erityistä vastuuta turvallisista ja vakaista mobiili- ja laajakaistayhteyksistä, digitaalisista palveluista sekä ihmisten yksityisyydestä digitaalisessa ympäristössä.

Kestävää äänenkäyttöä opettamassa

· YKSINYRITTÄJÄ Jo lapsuudessa heränyt kiinnostus äänenmuodostukseen sai Liisi Petterssonin luomaan itselleen ammatin.

· Anna-Tuulia Hautala, teksti

· Sami Räbinä, kuva

Oulussa toimiva yksinyrittäjä Liisi Pet tersson opettaa sekä laulua että ää nen käyttöä.

”Autan ihmisiä vapauttamaan vah vimman äänensä”, Pettersson tiivis tää Ääniluotsi-yrityksensä idean.

Äänivalmennuksessa Pettersson auttaa asiakkaita parantamaan ää nen kantavuutta, selkeyttä sekä kes tävyyttä. Suuressa roolissa on myös äänenkäytön lihasten harjoittaminen.

Laulaa ei tarvitse osata. Vaikka lau lamisessa ja puheen tuottamisessa käytetään samoja lihaksia, niitä voi ai van hyvin harjoittaa ilman melodioita.

Moni Petterssonin asiakas toivoo äänensä kuulostavan paremmalta. Asiakasta voivat vaivata esimerkiksi äänen narina, puheen monotonisuus tai hiljainen puheääni.

”Usein apua haetaan, kun ääni ei enää kestä.”

Pettersson kehottaa kaikkia huo lehtimaan äänestään. Äänivalmen nuksesta hyötyy, jos työssä tai vapaaajalla puhuu paljon.

Refluksitauti vei yrittäjäksi

Pettersson huomasi äänen kiehtovuu den jo alakoulussa.

”Halusin olla esillä, mutta esiinty minen pelotti. Musiikkiluokan opetta jani opetti myös puhetekniikkaa. Mi nusta oli kiinnostavaa, miten ääneen pystyy vaikuttamaan”, Pettersson muistelee.

Pettersson alkoi laulaa kuoroissa ja eteni soololaulajaksi. Hän haavei li esiintyvänsä maailman johtavissa oopperataloissa. Kohtalo kuitenkin astui väliin, sillä laulunopettajaopin tojen aikana Pettersonilla diagnosoi tiin refluksitauti. Hän menetti lau luäänensä.

Samalla ammatti piti miettiä uu siksi. Pettersson muisti aina kiinnos taneen puhetekniikan ja lähti täyden tämään opintojaan. Pian hän ymmär si, että haluaa kouluttaa laulajia sekä puhujia.

”Ryhdyin yrittäjäksi, koska halusin luoda itselleni unelmien työpaikan”, Pettersson naurahtaa.

Toiminimen hän perusti vuonna 2013.

Verkkokursseja ja yksityistunteja

Asiakkaita Ääniluotsilla on ympäri Suomea. Pettersson päätti jo vuonna 2017, että alkaa paikkariippumatto maksi yrittäjäksi. Verkkokursseja hän on vetänyt siitä asti.

Päätös on auttanut muutoissa paik kakunnalta toiselle. Tampereelta läh töisin oleva Pettersson päätyi Ouluun puolisonsa korkeakouluopintojen pe rässä.

Pääosin Pettersson toimii verkossa, jossa vetää yksityistunteja ja työpajo ja sekä tarjoaa puheen ja laulun itse

opiskelukursseja. Pettersson käy kou luttamassa suoraan myös yrityksiä.

Asiakkaita Pettersson kerää paljon äänenkäyttöä käsittelevän bloginsa kautta. Hän jakaa sisältöjä somessa ja tarjoaa maksutonta videovalmennus ta, joka monesti poikii asiakkuuksia.

Haaveena yhä oopperarooli

Vastapainoa työlle Pettersson saa luonnosta, liikunnasta ja ihmissuh teista. Sukulaisten jääminen etelään on vaatinut hieman opettelua.

Laulua Pettersson ei lopulta joutu nut hylkäämään täysin. Hän on saanut refluksitaudin tasapainoon ja pystyy pääosin laulamaan, kun on tarkkana ruokavalion ja stressin suhteen.

”Haluaisin vielä esittää ooppera roolin lavalla, mikä vaatii intensiivis tä harjoittelua. Kehitän ääntä sitä pää määrää kohti.”

Petterssonin mukaan ihmisääntä ei ymmärretä kauhean hyvin. Ääni huulten alkuperäinen tehtävä on suo jata keuhkoja vierasesineiltä, eikä evo luutio ole ehtinyt vahvistaa niitä pu humista varten. Siksi moni käyttää ääntä epäoptimaalisesti.

Pettersson antaa muutaman vin kin äänen harjoittamiseen. Haukotte lu rentouttaa kurkunpäätä pitkän pu heen päälle. Ennen puheurakkaa ään tä kannattaa lämmitellä.

”Päristelyillä ja hyminöillä äänen saa lempeästi käyntiin.”

Myös niska-hartiaseudun ja puren talihasten huoltaminen auttaa pitä mään äänen rentona.

Haluaisin vielä esittää oopperaroolin lavalla, mikä vaatii intensiivistä harjoittelua. Kehitän ääntä sitä päämäärää kohti.”

Liisi Pettersson

Nähhään työkaveria rennossa tunnelmassa

Yksinyrittäjä Liisi Pettersson osal listui syyskuun puolivälissä Poh jois-Pohjanmaan Yrittäjien Roku alla järjestämälle Nähhään työka veria -tapahtumaan, jossa oli mu kana 22 osallistujaa.

”Nautin luonnosta, ulkoaktivi teeteista ja muiden tapahtumaan osallistuneiden seurasta. Tunnel ma leirillä oli rento ja leppoisa. Suosittelen vilpittömästi Nähhään työkaveria -tapahtumaa muillekin

Tapahtuma järjestettiin viime vuonna ensimmäisen kerran ja hy vän palautteen rohkaisemana tä nä vuonna uudelleen.

Viikonlopun päätöskahveilla vi riteltiin jo ajatusta ensi vuoden vas taavan tapahtuman ohjelma, joten Nähhään työkaveria on todennä köisesti saamassa jatkoa ensi syk synä.

Laulupedagogi, vokologi ja valmentaja Liisi Pettersson lupaa, että ääntä saa vahvistettua jo muutamassa kuukaudessa.

yksinyrittäjille”, Liisi Pettersson sanoo.

Ihminen ei opi itsestään, oppimiseen on panostettava

Liiketoiminnan kehittämispäällikkö JOY - Jatkuvan oppimisen yliopisto

Väitetään, että iso osa op pimisesta tapahtuu työs sä ja vuorovaikutukses sa muiden ihmisten kanssa. Monis sa yrityksissä ja organisaatioissa luotetaankin kanadalaisen tutkijan Allen Toughin esittämään, laajasti tunnettuun 70–20–10 malliin, jon ka mukaan jopa 70 prosenttia op pimisesta tapahtuu työtä tekemäl lä, 20 prosenttia toisilta henkilöiltä ja vain 10 prosenttia erilaisten kou lutusten kautta.

Samaan aikaan oppimisen tut kimuksissa on nostettu esiin, että

pimisen äärelle. Näin annetaan ai voille mahdollisuus syventyä op pimiseen ilman oppimista estäviä häiriötekijöitä, joita ovat meille jo kaiselle tutuksi tulleet jatkuvat kes keytykset ja useamman asian sa manaikainen tekeminen.

Olemalla tietoisesti läsnä oppi misessa ja pysähtymällä opittavan asian äärelle, ihminen oppii parem min. Näin sekä työntekijä että yri tys voivat hyötyä enemmän oppi miseen investoidusta ajasta.

Jatkuva oppiminen ei siis ole it sestäänselvyys, vaikka iso osa op pimisesta tapahtuisikin työtä teke mällä. Oppimista ei kannata jättää ”työ tekijäänsä opettaa” -menta liteetin varaan, mikäli halutaan ol la kilpailukykyisiä ja pystyä vastaa maan jatkuvasti muuttuvan maail

man asettamiin osaamistarpeisiin. Jatkuva oppiminen on yksi tulevai suuden menestystarinoiden mah dollistajista, sillä uudistuminen ja jatkuvan muutoksen luomiin tar peisiin vastaaminen edellyttää jat kuvaa uuden oppimista.

Pysähdytään oppimisen äärelle

Tulevaisuuden menestyjät ottavat jatkuvan oppimisen yhdeksi stra tegiseksi kehittämiskohteeksi.

Menestyvät organisaatiot luo vat tietoisesti oppimisen mahdol lisuuksia, kiinnittävät huomiota olemassa olevaan osaamiseen ja osaamisen syntyyn, mutta myös osaamisen puutteisiin. Nämä tun nistamalla yrityksissä voidaan teh dä tietoisia strategisia valintoja sen suhteen, millaisia investointe ja osaamisen kehittämiseen teh dään ja millaista osaamista ja kou lutusta tulevaisuudessa tarvitaan. Näin varmistetaan myös, että hen kilöstön osaamisen kehittämiseksi

osataan hakea oikeanlaista tukea ja inspiraatiota.

Uudet inspiraatiot ja innovaatiot on mahdollista varmistaa järjestä mällä aikaa asian ääreen pysähty miselle. Uutta näkökulmaa ja per spektiiviä ajatteluun on mahdollis ta saada muun muassa erilaisten koulutusten kautta.

Parhaimmillaan pysähtyminen oppimisen äärelle voi johtaa meis tä jokaisen jopa myönteisen häm mennyksen tilaan. Tällöin uudet näkökulmat haastavat ajatteluam me ja voivat parhaimmillaan saada aikaan uusia, yrityksen toimintaa ja kilpailukykyä parantavia, käytän nön ratkaisuja.

Ei siis yksin luoteta siihen, et tä oppiminen olisi automaatti sesti jatkuvaa. Sen sijaan on hyvä tarttua toimeen ja viimeistään nyt miettiä, mikä on sinun ja yrityksesi innovaatioiden lähde ja miten mah dollistetaan välillä myös oppimisen äärelle pysähtyminen.

Marika Koivuniemi (KT)

Myyjät ja ostajat Yritysmarkkinoilla

· OMISTAJANVAIHDOS Innostunut puheensorina säesti ensimmäistä kertaa Pohjois-Pohjanmaalla järjestettyjä Yritysmarkkinoita, joissa tunnelma oli huipussaan.

· Mari Rytilahti, teksti

· Ester van Dam, kuva

Yritysmarkkinat järjestettiin PohjoisPohjanmaalla ensimmäistä kertaa. Idea tapahtumaan tuli Etelä-Pohjanmaalta, jossa Yritysmarkkinoita on järjestetty jo 14 vuoden ajan. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien ensimmäisille Yritysmarkki noille BusinessAsemalle osallistui 65 yrittäjää.

Yritysmarkkinat on päivän mittainen tapahtuma, jossa ostajat ja myyjät koh taavat toisensa. Paikalla on myös eri laisia sidosryhmiä, kuten rahoittajia, pankin ja tilitoimiston edustajia sekä juridiikan ammattilaisia. Jokainen myy

jä ja ostaja saa tilaisuuden alussa pi tää lyhyen esittelypuheenvuoron. Eh tona osallistumiselle on se, että pitää olla jotain myytävää tai ostettavaa. Ta pahtuman järjestäjinä toimivat PPY, BusinessOulu ja Oulun Seudun Uusyri tyskeskus.

”Tapahtumassa käytävät neuvotte lut ovat ehdottoman luottamuksellisia. Osallistujien kanssa tehdään salassa pitosopimus eivätkä ulkopuoliset pää se mukaan tapahtumaan. Ilmoittautu minen tehdään Pohjois-Pohjanmaan Yritysmarkkinoiden nettisivuilla oleval la lomakkeella”, Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien kehittämispäällikkö Paula Pihlajamaa kertoo.

Paljon hyvää palautetta

Ensimmäisistä Yritysmarkkinoista on tullut todella positiivista palautetta. Kaikki osallistujat keskustelivat innok kaasti toistensa kanssa. Yritysmark kinoiden jälkeen ostaja ja myyjä jatka vat neuvotteluja ja he käyvät ostetta van yrityksen asioita tarkemmin läpi uusissa tapaamisissa. Myyjillä ja os tajilla on hyvä olla myös omat asian tuntijat, jotka opastavat ja auttavat omistajavaihdosprosessissa. Yritysmarkkinat pohjautuu omista javaihdokseen. Järjestäjätiimi tekee töitä muutoinkin edistääkseen omis

Yritysmarkkinoiden palaute on ollut erittäin positiivista toteavat Sari Kauppila BusinessOulusta (alh., vas.), Tuija Aitto-Oja Oulun Seudun Uusyrityskeskuksesta, Riku Huhta BusinessOulusta, Paula Pihlajamaa Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjistä, Jarmo Siipola Oulun Seudun Uusyrityskeskuksesta (ylh., vas.) ja Janne Kärkkäinen BusinessOulusta.

tajavaihdoksia. He toimivat ennen kaik kea matalan kynnyksen palveluna.

”Autamme ja neuvomme yrityksiä omistajavaihdoksissa. Sen ympärille kehitämme koko ajan muutakin toimin taa. Yritysmarkkinat on yksi vaihtoeh to myyjien ja ostajien kohtaamiselle. Muitakin tapoja on, joten ei kannata missään nimessä jäädä odottamaan ensi vuoden tapahtumaa, vaan kysyä rohkeasti neuvoa meiltä järjestäjiltä”, Pihlajamaa kannustaa.

Keväällä uudet Yritysmarkkinat

Omistajavaihdoksen tekevä yritys täy tyy olla myyntikunnossa. Kaikki doku mentit ja kirjanpidolliset asiat pitää ol la ajantasalla koko ajan. Mitä parem massa kunnossa yritys on sitä parem min se menee kaupaksi. Pihlajamaa ko rostaa myös sitä, että ostajalla täytyy olla edellytyksiä pyörittää yritystä ja si toutua omistajavaihdokseen.

Yritysmarkkinoiden avulla myyjät tu levat toivottavasti helpommin nähdyik si. Järjestäjätiimi toivoo, että jatkossa kin mukana olisi erikokoisia yrityksiä.

”Keväällä järjestetyillä Yritysmarkki noilla oli mukana monenlaisia myyjiä ja ostajia: kokeneita ja ensikertalaisia. Tarjonta oli hyvin kattavaa”, Pihlajamaa kertoo.

Ensi vuonna Yritysmarkkinat järjes tetään lauantaina 6. toukokuuta. Jär jestäjätiimi odottaa tapahtumalta vä hintään yhtä hyvää fiilistä kuin mitä vii meksi oli.

”Hyvä puoli yritysmarkkinoissa on se, että siellä pääsee tapaamaan erilai sia ostajia ja myyjiä. Tärkeää on, että myyjän ja ostajan kemiat kohtaavat”, Pihlajamaa kertoo.

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN JOHTAMINEN JA VIESTINTÄ

Kuinka saada monikulttuurisen työyhteisön dynamiikkaa entistäkin sujuvammaksi?

Valmennuksessa vahvistetaan osallistuvien yritysten henkilöstöhallinnon tai johdon valmiuksia viestiä sekä johtaa monikulttuurista työyhteisöä. Osallistumalla opit mm. monikulttuurisen työyhteisön toimivista viestintäkäytännöistä esimerkkien avulla ja samalla reflektoit oman työyhteisösi viestintäkult tuuria.

Valmennuksen jälkeen sinulle on muodostunut ymmärrys oman työyhteisösi nykytilasta suhteessa monikulttuurisen työyhteisön onnistumisen edellytyksiin sekä konkreettisia oivalluksia oman yrityksesi johtamis- ja viestintäkulttuurin vahvistamiseksi.

Aika:

Paikka: Kouluttaja: Hinta: Kohderyhmä:

To 24.11.2022 klo 12-15 keskustan koulutustila tai etävalmennus

Veera Rautio, KPMG Oy

Maksuton

Yritysten johto ja HR- henkilöt Ilmoittautumiset: lyyti.in/kvtyoyhteiso

KANSAINVÄLINEN REKRYTOINTIPROSESSI

Valmennuksen tavoitteena on jakaa tietoa, kehittää osaamista ja antaa konkreettista apua kansainväli seen rekrytointiin liittyvissä aihepiireissä. Tavoit teena on myös vahvistaa osallistuvien yritysten käytännön osaamista sekä Suomessa jo olevien että ulkomailta rekrytoitavien kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyen.

Valmentajilla on vuosien kokemus kansainvälisten rekrytointien tuesta sekä työnantajien avustamisesta näissä tilanteissa.

Valmennuksessa osallistujat pääsevät itse harjoittelemaan rekrytointiin liittyvien asioiden hoitamista erilaisten tapausesimerkkien avulla.

Aika: To 1.12.2022 klo 12-15

Paikka: Teams-etävalmennus Kouluttaja: KPMG Oy Hinta: Maksuton Kohderyhmä: Kansainvälistä rekrytointia suunnittelevat tai toteuttavat yritykset

Ilmoittautumiset: lyyti.in/kvrekryprosessi

Työpaikalla oppiminen on opiskelijan, työnantajan ja oppilaitoksen yhteispeliä

· Laura Lääveri-Uimonen, teksti

· Jouni Ylisuutari, kuva

Työelämässä oppimisen jaksot ovat OSAOssa opiskelun ytimessä. Opiske lijan tukena ovat niin OSAOn opettaja kuin työkaveritkin.

17-vuotias toisen vuoden parturikampaajaopiskelija Sonja Kemppai nen on viihtynyt hyvin työelämässä op pimisen jaksolla oululaisessa La Felici ta –kampaamossa. Hän päätyi La Feli citaan opettajansa vinkkaamana.

“Työkaverit ovat todella mukavia ja päivät menevät äkkiä”, Sonja kertoo.

Opiskelijalle määritellään työelämäs sä oppimisen jaksolle aina selkeät ta voitteet. Opiskelija myös suorittaa jak son aikana näyttöjä, jossa arvioidaan opiskelijan taitojen kehittymistä.

“Minun pitää tehdä näytöt naisten ja miesten hiustenleikkuusta sekä per manentista”, Sonja sanoo.

Molemminpuolista yhteistyötä

Jos työnantaja haluaa saada osaavan työntekijän itselleen töihin, on tärkeää saada opiskelija oppimaan työpaikalle, sanoo OSAO Kontinkankaan yksikön johtaja Esa Lahtela. Opiskelijan osaa mista kehitetään yhteistyössä työnan tajan ja opettajan kanssa.

“Avainasemassa on molemminpuo linen yhteistyö, jossa työnantaja, opis

Työelämässä oppimisen jakso on kasvattanut OSAOssa opiskelevan Sonja Kemppaisen ammatillista itsevarmuutta.

kelija ja OSAO saavat rakennettua toi mivan mallin työpaikalle. Opiskelijan osaaminen kehittyy, kun hän pääsee tekemään oikeita töitä oikeassa työym päristössä.”

Koulutussopimuksena alkanut opis kelu voi muuttua myöhemmin esimer kiksi oppisopimukseksi.

“Opiskelija voi siirtyä koulutussopi

muksesta oppisopimusopiskelijaksi työpaikalle, kun osaaminen on riittä vällä tasolla. Kun opiskelijan osaami nen kehittyy, on työnantajan usein luon tevaa työllistää opiskelija.”

Opettajalla on tärkeä rooli koulutus sopimuksen suunnitteluvaiheessa. Opettaja katsoo yhdessä työnantajan kanssa koulutussopimuksen sisällön ja

SOMESSA

sen, mitä opiskelijan halutaan oppivan. Viesti työpaikoilta on positiivista.

“Saamme todella hyvää palautetta yrityksiltä. Meillä on asiantuntevat opet tajat ja ohjaajat”, Lahtela sanoo.

Koulutusta työelämää varten

OSAOssa on nähty, että työelämässä oppimisen jakson kautta syntynyt yh teistyö yrityksen kanssa on poikinut usein jatkoa.

“Kun ensimmäinen opiskelija on ol lut työpaikalla oppimassa, niin yrityk sestä on pian jo kyselty lisää halukkai ta opiskelijoita. OSAOlla on yli 6 600 aktiivista työelämäkumppania”, Esa Lahtela kertoo.

Työelämäyhteistyö on OSAOssa toi minnan keskiössä, Lahtela sanoo.

“Työelämää vartenhan me täällä kou lutamme osaajia. Toivomme, että työ elämä on vielä tiiviimmin yhteistyössä OSAOn kanssa esimerkiksi uuden kam puksen ja oppimisympäristöjen kehit tämisessä. Toivotamme myös yrityk set tervetulleeksi kertomaan opiskeli joille heidän tarjoamistaan mahdolli suuksista”, Lahtela vinkkaa.

Työelämässä oppimisen jakso on vahvistanut Sonjan ajatusta siitä, että hän on valinnut oikean alan.

“Parasta ovat olleet työkaverit ja saa mani opetus. Omasta tekemisestä tu lee luottavaisempi fiilis.”

Haasteita riittää, sillä budjetti näyttää rajusti alijäämäiseltä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueellakin. Ilman isoja rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia tasapainoa ei tulla saavuttamaan.

TUOMAS LOHI

Vauhti hiipuu. Ylikuumentuminen, korkea inflaatio, rahapolitiikan kiristyminen jne. Toisaalta paljon avoimia työpaikkoja, kannattavuutta löytyy edelleen, tuotantoketjujen ongelmat helpottuvat.

KIRSI ANTTILA

Järkeä lopultakin. Miten saadaan joko velkamäärä laskuun tai BKT nousuun? Nykyhallituksella ei ole ollut avauksia kumpaankaan. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö huolissaan valtionvelan korkomenoista –”Näillä näkymin nousevat useampaan miljardiin”

ANTTI VILKUNA

Euroopan parlamentin päätös määritellä ns. primäärinen puubiomassa uusiutumattomaksi energiaksi on täysin käsittämätön.

Puun energiakäytön kestävyys määritellään poliittisin perustein, eivätkä luonnontieteelliset tosiasiat merkitse mitään.

JARI LEPPÄ

Haluaisin tietää, mitä ihmettä on liikkunut sen graafisen suunnittelun tiimin päässä, jonka mielestä oli hyvä idea vaihtaa Teamsin toimivat ja selkeät emojit noihin tuhruisiin liukuvärjättyihin tavattoman epäselviin kötöstyksiin.

SATU LAPINLAMPI

Tein viisumikiellosta heinäkuussa kirjallisen kysymyksen. Suomen on sitenkin osoitettava, että emme hyväksy Venäjän toimia. Ulkoministeri Haavisto vastasi tuolloin, että ”päätös johtaisi luultavasti kanteluihin ylimmille laillisuusvalvojille”. Eiköhän se riski ole nyt otettava.

PEKKA AITTAKUMPU

Avustusoperaatiomme saldo: 886 sodasta turvaan lennätettyä ihmistä. Enemmänkin hankittiin lentoja, mutta osa jouduttiin perumaan syystä tai toisesta: Mariupolista tai muista pahimmista paikoista ei yksinkertaisesti päässyt pois tai matkalla bussiin osui pommi.

TOMI KAISMO

Tänään oli vähän sellainen joka alan asiantuntija -olo: PPLn sikujohdolle mietteitä kuntataloudesta ja iisalmelaisille tuulivoimasta. Saatto paikoin lähtä lapasesta, mutta kiitokset kiinnostuksesta.

MARJUKKA MANNINEN

Yhteishanke, Turvakampus sai rakennusluvan nyt. Kaava valmistui heinäkuun alussa. Nopeaa lupamenettelyä Oulussa!

PÄIVI LAAJALA

Tämä vuosi näyttää ihan hyvältä yritystonttien luovutusten osalta Kempeleen kunnassa.

Ensi vuodesta taitaa tulla vähän hiljaisempiainakin jos tämän hetkinen kustannusten nousu jatkuu.

MIIA MARJANEN

Mitä jos Oulun energia möisi sopuhintaan sähkönsä Ouluun?

AKI KEISU

Kaipaatko apua yrityksesi muutostilanteessa?

Kaipaatko apua yrityksesi muutostilanteessa?

Huippuasiantuntijoiden apua yrityksen kehittämiseen helposti ja edullisesti. Palvelut ovat pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua tai kansainvälistyä.

Analyysi-, Konsultointi- ja Koulutuspalvelut, joissa valtion tuki jopa 80%.

Huippuasiantuntijoiden apua yrityksen kehittämiseen helposti ja edullisesti. Palvelut ovat pk-yrityksille, jotka haluavat kehittää liiketoimintaansa, kasvaa, uudistua tai kansainvälistyä.

Analyysi-, Konsultointi- ja Koulutus palvelut, joissa valtion tuki jopa 80 %.

Lue lisää ja ota yhteyttä: yritystenkehittamispalvelut.fi

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Päivi Lappalainen 0295 023 643

Jari Uusinarkaus 0295 037 141

Lue lisää ja ota yhteyttä:

Teboil-kauppiaat vetoavat boikotin lopettamiseksi

Teboil-kauppiaiden yhdistys julkai si vetoomuksen, jossa toivotaan asemiin kohdistuvan boikotin päät

”Teboil-boikotin tarkoitus on ol lut estää rahan kanavoituminen Ve näjän hyökkäyssotaan. Boikotin tar koitus on kannatettava. Teboil-lipun alla toimivat, yksityisten suoma laisyrittäjien vetämät huoltoasemat eivät silti ole oikeita tai vaikuttavia kohteita boikotin tarkoitusperien edistämiselle”, vetoomuksessa to

”Teboil-asemilla myytävät öljy pohjaiset tuotteet ovat pääosin ko timaiselta kumppanilta ja läntises tä Euroopasta. Siksi kauppiaiden

on ollut helppo sitoutua noudatta maan EU-päätöstä, jossa luovu taan asteittain venäläisen raaka öljyn ja öljytuotteiden tuonnista Venäjältä. Teboilin pumpulla asia kas saa samasta länsieurooppa laisesta lähteestä ostettua poltto ainetta kuin muiden huoltoasema ketjujen asemilla”, vetoomukses sa jatketaan.

Kauppiasyhdistyksen mukaan kaikkien yrittäjien kate syntyy au tohuollosta, lounas- ja kahvilatar joilusta sekä muusta sisäkaupasta.

Teboil-huoltamoiden asiakas määrä laski Venäjän aloitettua hyök käyssodan Ukrainassa. (Suomen Yrittäjät)

Yhä useampi korkeakouluopiskelija haluaa yrittäjäksi

Korkeakouluopiskelijoiden yrittä jyyshalukkuus on kasvanut, osoit taa Suomen Yrittäjien Opiskelijaba rometri.

”Työelämä on muuttunut ja yrit täjyyttä tuodaan enemmän esille uravaihtoehtona. Monilla alueilla kor keakoulut ovat aloittaneet aivan uu denlaista yrittäjyysyhteistyötä”, kou lutusasioiden asiantuntija Marja Var tiainen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Nyt 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskelu aikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.

Opiskelijabarometrin mukaan yrittäjyyshalukkuudessa ei ole mer kittävää eroa ammattikorkeakoulu opiskelijoiden ja yliopisto-opiskeli joiden välillä.

Ylempää ammattikorkeakoulu tutkintoa suorittavat haluavat yrit täjäksi keskimääräistä muita enem män. Heillä myös yrittäjänä jo toimi minen on yleisempää kuin muilla.

Koulutusalakohtaisessa tarkas telussa korostuvat palvelualojen se kä kaupan, hallinnon ja oikeustie teiden muita suuremmat luvut. Su kupuolen mukaisessa tarkastelus sa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa. (Suomen Yrittäjät)

Suomen Yrittäjien puheenjohtajavaali lähestyy

Suomen Yrittäjien puheenjohtajis to valitaan liittokokouksessa 22. lo kakuuta Tampereella.

Suomen Yrittäjien puheenjohta jaksi pyrkii kolme ehdokasta. Istu va puheenjohtaja Petri Salminen tavoittelee jatkokautta. Ehdolla ovat myös yrittäjäjärjestön nykyinen en simmäinen varapuheenjohtaja An ne Niemi sekä kasvu- ja kansain välisyysvaliokunnan puheenjohta ja Petri Roininen

Suomen Yrittäjien varapuheen johtajaehdokkaiden sekä yrittäjä järjestön valtuuston puheenjohta jistoehdokkaiden ovat vuorossa lo kakuun alussa. (Suomen Yrittäjät)

Patentteja haettiin aiempaa vähemmän

Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) vastaanotti tänä vuonna tammi-elo kuussa 2022 kansallisia patentti hakemuksia yhteensä 931 kappa letta. Määrä on 164 kappaletta vä hemmän kuin vuosi sitten vastaa vaan ajankohtaan.

Lukumääräisesti eniten hake muksia tuli Uudeltamaalta: 561 kap paletta. Uudeltamaalta patenttiha kemuksia tuli 14 prosenttia vähem män kuin vuosi sitten vastaavana ajankohtana.

Muista maakunnista tuli hake muksia yhteensä 318 kappaletta. Laskua oli 12 prosenttia edellisvuo den vastaavaan aikaan verrattuna. (Suomen Yrittäjät)

Sähkötaksien määrä kasvussa

Sähkötaksit ovat vuoden sisällä yleistyneet. 71 prosenttia Taksilii ton kyselyyn vastanneista yrittäjis tä ei kuitenkaan harkitse sähkötak sin hankkimista.

Yleisimpinä esteinä sähkötaksin hankkimiselle mainittiin julkisten latauspisteiden riittämättömyys ja kotilatauksen mahdottomuus.

Taksiliiton elokuiseen kyselyyn vastasi 1 125 liiton jäsenyrittäjää. Heistä 6,8 prosentilla oli taksina sähköauto ja 6,1 prosentilla säh kötaksi oli tilauksessa. Viime mar raskuussa 2,4 prosentilla oli säh kötaksi.

Yleisimpiä kannusteita jo tehdyil le sähkötaksihankinnoille olivat polt toaineen kallistuminen (68,8 %), sähkötakseille kilpailutuksissa tar jottava etu (48,1 %) sekä kiinnostus uusimpaan teknologiaan (48,1 %). (Suomen Yrittäjät)

Turvetta tarvitaan energiantuotannossa

Yrittäjäjärjestöt kantavat huolta tu levien talvien lämmön ja sähkön tur vaamisesta. Järjestöjen mukaan tur vetta tarvitaan energiantuotannos sa, mutta nykyratkaisuilla se ei tu le riittämään.

Turvetuotannon parissa toimi via yrityksiä edustavat yrittäjäjär jestöt edellyttävät toimenpiteitä sekä poliittisilta että kaupallisilta toimijoilta.

”Kotimainen bioenergia on mer kittävässä roolissa etenkin kaupun kien lämmityksessä ja kokonaisuu tena se kannattelee omalta osal taan kansantaloutta. Yhdistetty läm mön ja sähkön tuotanto, CHP, on monella mittarilla tarkasteltuna yli voimaisen edullinen ja tehokas ta pa tuottaa energiaa väestölle. Suo messa CHP:ssä erottamaton polt toaineiden parivaljakko ovat puu ja turve”, Koneyrittäjät ry, Suomen Kul jetus ja Logistiikka SKAL ry, Metsä alan Kuljetusyrittäjät ry ja Suomen Yrittäjät toteavat yhteisessä kan nanotossaan.

”Viimeaikaisessa julkisessa kes kustelussa ilmapiiri on ilmastosyis tä ollut jyrkän turvevastainen. Lei mautumisen pelossa monet ener giayhtiöt eivät ole riittävästi yrit täneet turvata turpeen käyttöä energian tuotannossa. Nyt ener giakriisissä tilanne on muuttunut. Venäjältä ei enää tule polttoainet ta”, yrittäjäjärjestöt jatkavat kan nanotossaan.

Järjestöjen mukaan tulevien vuo sien energiantuotanto pitää pää

sääntöisesti turvata kotimaisin kei noin ja siihen tarvitaan myös tur vetta, jota ei kuitenkaan ole riittä västi saatavilla.

Energiaturvetta saatiin tänä vuonna nostettua 60─70 prosent tia tavoitellusta määrästä, ja varas tot tulevat olemaan erittäin pienet. Turve riittää mahdollisesti ensi tal veksi, mutta seuraavat vuodet ovat jo haaste.

Järjestöjen mukaan nyt on toi mittava siten, että investoinnit voi malaitoksiin, turvekenttiin ja tur peen käsittelykalustoon mahdol listetaan vielä vuosiksi eteenpäin. Tässä tarvitaan toimenpiteitä se kä kaupallisilta toimijoilta että po liittisilta päättäjiltä.

”Ensitoimena turpeen kilpailu kyky on palautettava kompensoi malla päästöoikeusmaksuja riittä västi vähintään kuluvan vuosikym menen ajaksi. Tällöin meillä riittää turvetta puun oheen tuottamaan riittävästi lämpöä ja sähköä suo malaisten tarpeisiin”, kannanotos sa todetaan.

Yrittäjäjärjestöt vaativat halli tukselta nopeasti tarvittavia pää töksiä, jotta sähkön ja kaukoläm mön tuottamisessa käytettävi en polttoaineiden saatavuus voi daan turvata ja hinnannousu kat kaista.

Turvetuotannon riittävän tason ylläpitäminen on järjestöjen mukaan välttämätöntä myös Suomen huol tovarmuuden varmistamiseksi. (Suomen Yrittäjät)

Tervetuloa kokoustamaan, nauttimaan hyvästä ruoasta ja upeista maisemista Iso-Syötteelle tai Nallikariin.

BISTORIA

Iso-Syötteelle KIDE hotellin tiloihin on avattu uusi ruokaravintola, Bistoria, joka palvelee vuoden ympäri.

RAVINTOLA NALLIKARI

Lounas ma-pe 11-15 Brunssi la 12-16

Tervetuloa herkuttelemaan meren antimia (30.10. saakka)

NALLIKARI BAKERY & BISTRO

Lounas ma-pe 11-14 Pizzabuffet la 12-16

ravintolanallikari.fi - nallikaribb.fi - 044 515 1710

Oulu bistoria.fi

Iso-Syöte

Kenen vastuulle kuuluu vuosien viivyttely kosteusvaurion korjaamisessa?

on, mahdollisesti, alaseinäs sä kosteusvaurio. Muut asuk kaat vähättelevät tilannetta.

Kosteusvaurioisen asun non omistaja ilmoittaa, että on tiennyt asiasta jo vuosia, mutta nyt haluaa yhtäkkiä re montin heti ensi kesänä, kos ka myy asuntonsa. Isännöitsi jä ei tiennyt ongelmasta.

osakkaan kunnossapitovas tuulle kuuluvasta seikasta, ei yhtiö ole velvollinen maksa maan remonttia.

On myös tarkistettava yh tiöjärjestyksestä, ettei siel lä määrätä kunnossapitovas tuun jakautumisesta laista poikkeavasti.

Olli Siponen asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Botnia Oy

Ostaja osti asunnon vuonna 1985 rakennetusta 5 asunnon rivitalosta. Ostaja oli ennen kaupantekoa saanut isännöit sijältä tiedon, että suuria kor jaussuunnitelmia ei ole seu raavalla 5 vuodelle.

Muuttamisen jälkeen sel viää, että yhdessä asunnoista

Menetelläänkö tilanteessa epäoikeudenmukaisesti uu sia asukkaita kohtaan?

Ostaja ostanut asunnon myyntihinnalla ajatellen ettei suuria remontteja ole tulos sa. Joutuuko uusi asukas sil ti maksumieheksi vastikkees saan?

Nyt olisi selvitettävä mistä asunnon kosteusvaurio joh tuu. Jos se johtuu yhtiön kun nossapitovastuulla olevas ta seikasta, vastaa yhtiö kor jauksesta niin sanottuun pe rustasoon saakka.

Jos kosteusvaurio johtuu

Jos osakkaan viivyttely asian ilmoittamisessa on pa hentanut kosteus-ongelmaa, on osakas myötävaikuttanut vahinkoon ja voi tällöin olla ai nakin osavastuussa remon tista.

Jos isännöitsijä on toimi nut huolellisesti eikä ole tien nyt toisen asunnon kosteus vauriosta, ei hän ole vastuus sa uusille asukkaille.

On kuitenkin ensiksi sel vitettävä miltä osin kosteus vaurio yhtiölle kuuluu ja mil tä osin tuo vuosien viivyttely on mahdollisesti pahentanut ongelmaa.

Voiko työntekijän pakottaa tekemään töitä?

ton tapahtuma on aiheuttanut keskeytyksen säännöllisessä toiminnassa tai vakavasti uh kaa johtaa sellaiseen keskey tykseen tai hengen, tervey den, omaisuuden tai ympäris tön vaarantumiseen.

Markku Honka OTK, asianajaja, varatuomari Asianajotoimisto Jussi Laaka Oy

Keskustelu töihin pakotta misesta koskee aikoja, jolloin työntekijä ei olisi velvollinen tekemään töitä eli ylitetään sovittu säännöllinen työaika il man työntekijän suostumusta.

Töihin pakottaminen on mahdollista vain työaikalaissa säädetyissä erittäin poikkeuk sellisissa olosuhteissa. Puhu taan hätätyöstä.

Työnantaja saa teettää hä tätyötä, jos ennalta arvaama

Hätätyötä saa teettää säännöllisen työajan lisäk si vain siinä määrin kuin se on välttämätöntä ja enin tään kahden viikon ajan. Al le 15-vuotiasta ei saa pitää hätätyössä. Alle 18-vuoti asta saa käyttää vain, jos yli 18-vuotiaita ei ole käytettä vissä

Työnantajan on viivytyk settä tehtävä työsuojeluviran omaiselle kirjallinen ilmoitus hätätyön syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. Työnantajan on varattava hä tätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehel le tai, jos tällaista ei ole valit tu, työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusvaltuutetulle taikka muulle työntekijöiden edusta jalle tilaisuus liittää ilmoituk seen lausuntonsa.

Miksi perheoikeudelliset asiakirjat ovat yrittäjälle tärkeitä?

Jokaisen on hyvä huolehtia siitä, että perheoikeudelliset asiakirjat ovat kunnossa. Näi den asiakirjojen tärkeys koros tuu, kun omaisuuteen sisältyy yritysvarallisuutta.

Avioehto ei esimerkiksi ai na riitä varmistamaan perhe yhtiön osakkeiden pysymistä suvun omistuksessa. Monelle yllättävää voi olla se, että lain nojalla aviopuoliso perii avio ehdosta riippumatta rintape rillisittä kuolleen puolisonsa.

Testamentilla voidaan muun muassa poissulkea tes tamentinsaajien puolisoiden avio-oikeuden testamentti saantoon siltä varalta, että perillisten perhevarallisuus asiakirjat eivät ole ajan tasal la. Testamentti on myös vero tusnäkökulmasta ratkaisevas sa asemassa.

Kiireen keskellä ei myös kään tulisi unohtaa edunval vontavaltakirjaa. Yrittäjän kan nalta tämän tärkeän asiakir

Joonas Järvenpää OTM Senior Manager, PwC

jan avulla voidaan muun mu assa varmistaa se, että yrittä jän elämänmuutoksista riip pumatta toiminta jatkuu kat keamatta. Edunvalvontaval kirjan avulla myös esimerkik si pitkään suunniteltu suku polvenvaihdos pystytään to teuttamaan, vaikka luovutuk sensaaja ei enää itse kykenisi terveydellisistä syistä huoleh timaan asioistaan.

Uutta Oulussa Nyt meiltä

SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS 2022

Aika: to 3.11.2022 klo 17.00. Ilmoittautuminen ja ruokailu klo 16.00 – 17.00

Paikka: Suomen Pankki, Kajaaninkatu 8, 90100 Oulu Ilmoittautuminen: www.ppy.fi > alueen tapahtumat ja koulutukset Tilaisuudessa jaetaan Vuoden Puheenjohtaja 2022 -palkinto Lämpimästi tervetuloa!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Kiertokaaren palvelut yrityksille

Hyödynnä Ruskon jätekeskuksen talteenottopiste

Tuo jätekeskukseen maksutta esimerkiksi erilaiset käyttökelpoiset rakennustavarat Noudamme maksua vastaan suuret määrät

Ota yhteyttä: veli pekka pyorala@kiertokaari fi

Tilaa noutopalvelu pakatulle vaaralliselle jätteelle (maksullinen):

Ruskon jätekeskuksessa kierrätyspiha Kirsillä, hinta 50 euroa/tonni + alv Ilmoittaudu vaa'alla

Otamme vastaan kaikenkokoiset ehjät ja rikkinäiset kuormalavat

Uusi käsitellyn puun edullinen erillisvastaanotto vaarallinen jate@kiertokaari fi

Kysy neuvoa materiaalien lajittelussa: neuvonta@kiertokaari fi

Onni asuu omassa pihassa

Yrittäjä Petri Jarva on onnellinen, kun saa vapaa-ajallaan tehdä pihatöitä ja remontti hommia. Rantasauna ja istuskelu joen rannassa on paras tapa rentoutua.

· Mari Rytilahti, teksti · Ester van Dam, kuva

Petri Jarva omistaa Rakennusliike P. Jarvan Siikalatvalla. Hän on toiminut toisen polven yrittäjänä jo neljä vuot ta. Vaikka yrittäjien työajat eivät nou data säännöllistä työaikaa, niin Jarva on pyrkinyt pitämään kiinni normityö päivistä.

”Olen kuitenkin pyrkinyt siihen, että lopetan työt noin neljän aikaan iltapäi vällä. Olen myös karsinut iltaisin ja vii konloppuisin tekemiäni paperitöitä”, Jarva kertoo.

Hän on tehnyt koko tähänastisen työuransa Rakennusliike P. Jarvassa. Hän on siis tottunut yrittäjän elämään ja vapaaseen työaikaan. Töitä on riittä nyt myös korona-aikana.

Jarvan mielestä yrittäjän kannattaa karsia töitä pikkuhiljaa, askeleittain, koska tämä voi tuoda helpotusta hek tiseen yrittäjyyteen.

Pihatyöt on ikuisuusprojekti

Vapaa-ajalla Jarva rentoutuu parhaiten pihatöiden parissa. Toinen mielipuuha on 1,5 vuotta sitten ostetun omakoti talon remontoiminen yhdessä perheen kanssa.

”Olemme tehneet tähän mennessä taloon täydellisen sisäremontin. Tänä kesänä aloitimme talon ulkovuoren maalauksen. Pihaa raivataan koko ajan

avarammaksi. Pihatyöt on varmasti ikuisuusprojekti”, Jarva arvelee.

Aikaisemmin Jarva on käynyt ker ran viikossa muiden yrittäjämiesten kanssa pelaamassa sählyä, koripalloa ja lentopalloa, mutta tällä hetkellä ky seiset harrastukset ovat tauolla. Jarva on toiminut myös kolme viimeistä vuot ta Siikalatvan Yrittäjäyhdistyksen pu heenjohtajana. Yhdistyksen syyskau den toimintaa ollaan vasta käynniste lemässä, joten Jarva ei osaa sanoa tar kemmin tulevista tapahtumista. Suun nitelmissa on ainakin verkostoitumis ta yrittäjien kesken. Siikalatvan Yrittä jäyhdistyksessä on 90 jäsentä.

”Olen ennen Yrittäjäyhdistyksen pu heenjohtajuuttakin ollut aktiivisesti

mukana yhdistyksen toiminnassa ja kaikenlaisissa talkoissa. Osallistun myös Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien tapahtumiin aina, kun se on töiden puolesta mahdollista”, Jarva kertoo.

Vaihtelusta virkistystä

Jarva asuu puolisonsa ja kahden lap sensa kanssa peltojen keskellä joen rannassa. Perhe viihtyy syrjäseudulla, metsän keskellä hyvin. Yksi hieno ta pa rentoutua on rantasaunassa käy minen ja sen jälkeen joen rannassa is tuskelu.

”Varmaan monen mielestä elän tyl sää elämää, mutta olen erittäin tyyty

–

väinen elämääni tällä hetkellä. En kai paa mitään lisää”, Jarva naurahtaa.

Työelämä ja vapaa-aika ovat Jarvan elämässä tällä hetkellä tasapainossa. Hän on pikkuhiljaa vähentänyt iltaisin ja viikonloppuisin tehtäviä paperitöitä. Pidempiä lomia Jarva ei valitettavasti voi pitää.

”Olen huomannut, että pienelläkin muutoksella on ollut hyvinvointia ja jaksamista edistävä vaikutus. Lasten kin kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa.”

Jarvan perhe tekee säännöllisesti ly hyitä kotimaan matkoja ja hotellireis suja. Kotosalla oleskelu ja puuhastelu pihatöissä on kuitenkin se paras tapa rentoutua.

Pihatöiden tekeminen on Petri Jarvalle rakas harrastus. Sen avulla pääsee hyvin

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät

Isokatu 4, 90100 Oulu puh. 010 322 1980, www.ppy.fi

Haapaveden Yrittäjät ry

JP Viitakangas Oy / R-kioski Haapavesi

Tmi J. Partanen

RTV-Huolto Niva

Haukiputaan Yrittäjät ry

Alusasuliike BraBra Lingerie Mielellään Mukana

TJ Herkku Oy

Vuokra-Jussi Oy

Tervetuloa uudet jäsenet!

Pizzeria Adora Oy

TMI Riikka Kilpeläinen

Raksa-Lappis Logi Finland Oy

Nuohouspalvelu Lähellä

Muhoksen Yrittäjät ry

Resis Oy

Maansiirto P & J Vuoti Ky

ETP-Vahinkopalvelut Oy Soson Pytinki Oy

Marjo Kolehmainen toimitusjohtaja, 050 5277 288 marjo.kolehmainen@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Oulun LVI24h Service Oy

Jobetrak Oy

WebKar Oy Kauneuskulma Flow

Iin MP Oy

Karhun Kala ja Kortteeri Oy

Siivoushullu Ay

Kempeleen Yrittäjät ry

Kirsi Anttila järjestöpäällikkö, 0500 685 148 kirsi.anttila@yrittajat.fi

StackIO Oy PuuHantte

Kuivaniemen Yrittäjät ry

AEH Hako Oy

Kultainen Puutalo Oy

Kuusamon Yrittäjät ry

Antti Haapasalo Oy / Kuusamon Huolto ja Osa Ruka Trek Team Oy

Pikkusen Oy

Kiinteistöhuolto Jokelainen Oy Ibestic Oy

Oulaisten Yrittäjät ry

Kaivo- ja laitehuolto Heikkilä Oy

Autopalvelu Vecar Oy

Siivouspalvelu Katti

Oulun Yrittäjät ry

Uperate Oy

Muovia Oulu Oy

Aj-Anestesia Oy

Jari ja Kaija Hulkko AY

TaitoReitti Oy

Hirsityö Svan Oy

Prima Pohjoinen Oy

Conlog Oy

JuuKoivu Oy / NykyIkkuna Kotigalleria LKV, Oulun Kodinonni Oy

DiaMind Oy

Jorma Inkeröinen jäsenkoordinaattori, 050 430 9553 jorma.inkeroinen@yrittajat.fi

Perhokapteeni

Fysioterapia Jonna Väisänen Karhunkierros Luontokeskus Kuusamon Seutu Työpalvelut Korhonen Liisa in Wonderland

Hierontapiste Mika Toivola Remontti Kuusamo Oy

Limingan Yrittäjät ry

Suomen Vaunukauppias Oy

Ouratek Oy

Capiteos Oy

Tiina Siuruainen

Huolto J. Parviainen

Mervin putiikki Merci/ PohjoisSuomen Tarjousmyynti Ky

Oulun Telescan Oy

Salon Moodi

Digimarkkinointi Helinän Yoga & Therapy Sonja Kemppainen

Koulutettu hieroja Matti Lasanen Seoptimi Oy Jarna J Julkunen Kulju Anne Maarit Slowhotels Oy

Silmien Group Oy

Petram terapiapalvelut Lääkärikeskus Vinsentti Oy Evec Oy

Near Real Oy Mubu Oy Tilivalta Oy Buutti Oy Sotemuotoilu Oy Suomen Lähijätski Oy Ballou Oy

LVI-suunnittelu ja konsultointi V. Mattila Ole ihmisiksi LVI Velho Oy John’s Woodwork ky Honkasen Palvelut Oy Yritysneuvonta Teuvo Välikangas Anniina Alakärppä Company Pedapuu Oy

Rentouttava Laine Oy

Auto Cleanfix Oy

Kuoseja ja kuvituksia Eveliina Muotkavaara Mika-Deli Oy

Senspire Tmi Hanna-Leena Polso Dotnet Oy

Oulunsalon Yrittäjät ry Oulun RK-Palvelu Oy Warjakka Bed & Breakfast KL Mechanics Oy

Pudasjärven Yrittäjät ry

SRP Mökit Oy

Bioklapi Oy

Räisäsen siivous- ja kiinteistöpalvelut

Pohjola Festivals Oy

Loukusan Taksimatkat

Pyhäjoen Yrittäjät ry Hoitohuone Iiris

Raahen Yrittäjät ry

Maalauspartio Oy

Valuevo Oy

Konekorjaamo Kitinprami Koy Raahen Pro Kiinteistöt Äyrinmäen Kotipalvelu Oy Leipomo Marie

Rautava&Haapala avoin yhtiö/K-Market Pattijoki

Siikajoen Yrittäjät Ry

Tmi Niko Kallio

Lifmar Oy

Agriina Oy

Taivalkosken Yrittäjät ry

Koulutettu / Urheiluhieroja Janika Piippo

Tyrnävän Yrittäjät ry Vastaranta Oy

Utajärven Yrittäjät ry

Nosto- ja Siirtopalvelu Seppo Moilanen Koti- ja yrityspalvelu Rämö Vihannin Yrittäjät ry Har-Go Oy Taksi Penduen

Seniorijäsenet Rautio Heikki Pirttikoski Ilkka Karjalainen Ari

Repola Aila

Riku Koskinen jäsenhankinta, 050 552 8444 riku.koskinen@yrittajat.fi

Paikallisyhdistykset ja puheenjohtajat

Haapaveden Yrittäjät ry

Paula Pihlajamaa kehityspäällikkö omistajan vaihdokset, 050 4399 808 paula.pihlajamaa@yrittajat.fi

Paavo Pyy p. 044 578 8273 paavo.pyy@kotinet.com haapaveden@yrittajat.fi

Haukiputaan Yrittäjät ry

Seppo Pekkala p. 040 7594 502 seppek@windowslive.com haukiputaan@yrittajat.fi

Iin Yrittäjät ry

Milla Raappana koordinaattori, 050 395 9877 milla.raappana@yrittajat.fi

Juha Kallio p. 040 3529 215 juha.kallio@juhanautomaalaamo.fi iin@yrittajat.fi

Kempeleen Yrittäjät ry Leena Tähti p. 044 9704 952 leena.tahti@hotmail.fi kempeleen@yrittajat.fi

Kiimingin Yrittäjät ry

Lumijoen Yrittäjät ry

Mari Jesiöjärvi p. 044 336 6 748 mari@lumetta.fi lumijoen@yrittajat.fi

Muhoksen Yrittäjät ry

Mika Mattila p. 040 7451 211 mikamattila4@gmail.com muhoksen@yrittajat.fi

Oulaisten Yrittäjät ry

Niko Ahvenlampi p. 050 4073 372 niko.ahvenlampi@navasahko.fi oulaisten@yrittajat.fi

Oulun Yrittäjät ry

Risto Huovinen p. 0400 584 510 risto.huovinen@stemma.fi oulun@yrittajat.fi

Oulunsalon Yrittäjät ry

Raahen Yrittäjät ry

Kirsi Paldanius p. 0500 580 921 kirsi@sepontytar.fi raahen@yrittajat.fi

Siikajoen Yrittäjät ry Kirsi Kivioja p. 050 346 1069 kirsi@mainosdraivi.fi siikajoen@yrittajat.fi

Siikalatvan Yrittäjät ry Petri Jarva p. 040 551 5785 petri.jarva@gmail.com siikalatvan@yrittajat.fi

Taivalkosken Yrittäjät ry Pasi Kivimäki p. 0400 585 038 pr.kivimaki@gmail.com taivalkosken@yrittajat.fi

Tyrnävän Yrittäjät ry Mikko Kukkohovi p. 040 557 0361 mikko.kukkohovi@suomenekotalot.fi tyrnavan@yrittajat.fi

202 2 ALUEELLISET kumppanuudet ja jäsenedut

ELISA Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimintaalueen yhteyshenkilöt: Mikko Juutinen p. 0500 226 225, Johannes Laitila p. 050 3813 522, elisa.fi/yrittajaedut.

FENNIA Kysy etua: myyntijohtaja Esa Ikonen, yrittäjäpalvelut p. 010 503 5811, 0400 901 008 tai fennia.fi/suomenyrittajat.

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö ELO Alueen yhteyshenkilö: Elo yhteyspäällikkö Niko Lassila p. 040 674 4460.

K-SUPERMARKET Kiimingin K-Supermarket Ateria, Oulaisten K-Supermarket, K-Supermarket Liminganportti, K-Supermarket Tyrnävä. 5% alennus Suomen Yrittäjien jäsenkortilla tietyistä tuotteista. Eduista lisää: ppy.fi > Palvelut > Jäsenedut

Sari Reinikainen-Laine yhteyspäällikkö, 0500 686 174 sari.reinikaine-laine@yrittajat.fi

Sirpa Runtti p. 0400 7765 60 sirpa.runtti@siruka.fi kiimingin@yrittajat.fi

Kuivaniemen Yrittäjät ry

Ari Kaakkuriniemi p. 050 441 3121 info@kaakkuriniemi.fi kuivaniemen@yrittajat.fi

Kuusamon Yrittäjät ry

Mira Sovijärvi p. 040 750 9699 mira.sovijarvi@sovipihat.fi oulunsalon@yrittajat.fi

Pudasjärven Yrittäjät ry

Heimo Turunen p. 0400 3852 81 vkkmedia@vkkmedia.fi pudasjarven@yrittajat.fi

Utajärven Yrittäjät ry Eeva-Kaisa Karhu p. 050 5694 773 info@rokuanlomahuvilat.fi utajarven@yrittajat.fi

Vaalan Yrittäjät ry

Esa Karjalainen p. 0400 584 612 esa68.karjalainen@gmail.com vaalan@yrittajat.fi

KALEVA MEDIA Jäsenyrittäjä saa veloituksetta yhden kuukauden lukuoikeuden Kalevan eri printti- ja digilehtien yhteen kestotilaukseen. Lisäksi UUDET asiakkaat ja jäsenet saavat 100 € etusetelin käytettäväksi Kalevan eri printti- ja digilehdissä julkaistavaan mainontaan, jonka mediakortin mukainen yhteenlaskettu hinta on vähintään 200 €. Annariitta Nousiainen, p. 040 766 9402, annariitta.nousiainen@kalevamedia.fi

KIDE HOTEL BY ISO-SYÖTE Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien jäsenille jäsenetuna joka toinen yö –20%. Varaukset kidehotel@isosyote.com

OP Oulu Yrityspalveluiden yhteyshenkilöt alueen yrittäjiä varten: Yritykset ja yhteisöt, asiakkuusjohtaja Kari Ollikainen p. 040 672 6455 kari.ollikainen@op.fi Pienyritykset myyntijohtaja Sarianna Mikkonen p. 010 253 5461 sarianna.mikkonen@op.fi

Minna Paakkola Projektipäällikkö, 050-4777 280 minna.paakkola@yrittajat.fi

Mika Haataja p. 040 199 0202 mika.haataja@kxp.fi kuusamon@yrittajat.fi

Kärsämäen Yrittäjät ry Pasi Mikkola p. 08 771 408, 0400 708 149 pasi.mikkola@k-market.com karsamaen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät ry Toni Kippola p. 044 596 3054 toni.kippola@rautalantila.fi pyhajoen@yrittajat.fi

Pyhäjoen Yrittäjät – Merijärven jaos Markku Jauhiainen p. 0440 102880 markku.jauhiainen@vossikka.com

Pyhäjärven Yrittäjät ry

Vihannin Yrittäjät ry Leena Koskela p. 050 3594109 koskela.leena@outlook.com vihannin@yrittajat.fi

Yli-Iin Yrittäjät ry Pentti Niemelä p. 0400 282 899 koneurakointi.p.niemela@gmail.com yli-iin@yrittajat.fi

OSAO OSAOn Työelämäpalvelut p. 040 141 5320 www.osao.fi/palvelut-tyopaikoille

SUOMEN KESKUSVARAAMO Majoitusedut tarjouskohteissa – Kalajoki, Syöte, Ruka ja Ylläs –10 % listahinnoista! Tiedustelut: keskusvaraamo@kalajoki.fi tai p. 08 4694 449

Juha Väyrynen hankinta-asioissa apua yrittäjille, yhteistyökumppani juha.vayrynen@yrittajat.fi p. 040 5343 932

Limingan Yrittäjät ry Päivi Kennilä p. 040 7263 142 paivi.kennila@gmail.com limingan@yrittajat.fi

Maarit Halonen p. 044 2915 554 arjenavuxi@gmail.com pyhajarven@yrittajat.fi

Ylikiimingin Yrittäjät ry Henna Parkkinen p. 040 580 4619 henna.parkkinen@windowslive.com ylikiimingin@yrittajat.fi

JOY - OULUN YLIOPISTO Yrittäjä ole yhteydessä, Jatkuvan oppimisen yliopisto, Eva Maria Raudasoja eva.raudasoja@oulu.fi p. 029 448 4199, www.oulu.fi/joy

OULUN YLIOPISTO JA OAMK yhteyshenkilöt: Kaisa Still kaisa.still@oulu.fi p. 029 448 8030 ja Ville Kärkkäinen ville.karkkainen@oamk.fi p.040 5450583

Kumppanit

käyttöösi!

JÄSENNUMEROLLA ASIANTUNTIJAN PAKEILLE!

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien asiantuntija- ja neuvontapalvelut ovat jäsenille käytettävissä ma-pe toimistoaikana. Jäsenalennus on -10 % toimeksiannosta, puhelinneuvonta on maksutonta.

Haluatko kysymyksesi julkaistavaksi Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjälehden kysymys-vastauspalstalla?

Lähetä kysymyksesi kirsi.anttila@yrittajat.fi.

PohjoisPohjanmaan Yrittäjien jäsenenä:

Sinulla on mahdollisuus alentaa merkittävästi kuluja hyödyntämällä valtakunnallisia ja alueellisia jäsenetuja.

Alueelliset kumppanuudet näkyvät myös yhteistyönä erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja koulutuksissa.

JÄSENEDUT

ALUEELLISET: Jäsenedut www.ppy.fi

>Palvelut >Jäsenedut Koulutukset ja tilaisuudet www.ppy.fi

>Palvelut >Koulutukset ja tilaisuudet

VALTAKUNNALLISET: yrittajat.fi/jasenedut-2021 ppy.fi

#YrittäjäjyysOnPoP

Tutustu ja hyödynnä etusi!